Laitos. yöllä ja päivällä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Jäähyväiset Sosiaaliturvalle eläköön sosiaaliturva!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laitos. yöllä ja päivällä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Jäähyväiset Sosiaaliturvalle eläköön sosiaaliturva!"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Jäähyväiset Sosiaaliturvalle eläköön sosiaaliturva! Porvoossa löytyi yhteinen ymmärrys lastensuojelun uusista toimintatavoista Kauhajoella työn vastapaino on arvossaan Alkoholin vaurioittamien lasten kuntoutus kirjavaa Miten vammaispalvelulaki muuttuu? Laitos yöllä ja päivällä

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 97. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Huoltaja-säätiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 53 euroa kestotilaus/12 kk 29 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus/12 kk Irtonumerot 5,50 euroa/kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino 3 pääkirjoitus Jäähyväiset Sosiaaliturvalle eläköön sosiaaliturva! Ulla Salonen-Soulié 4 5 ajankohtaiset hyvät käytännöt, mielenterveyspalvelut, tiedottaminen luottamusmies vastaa 6 7 lainaja palaute Valittamisesta vaikuttamiseen ja osallistumiseen Tarja Hallikainen Perheenpainajaisesta toimivaan yhteistyöhön Laura Tulensalo uutisia lyhyesti 8 13 Kärkiteema Viriketoimintaa voi järjestää vaikka ruokasalissa Erja Saarinen Laitoksen yö on eri asia kuin päivä Briitta Koskiaho Seuraava lehti 5/09 postitetaan lukijoille 12. toukokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille 4/ näkökulma kolumni jos minulta kysytään lukijalta lastensuojelu Yhteiseenymmärrykseen lastensuojelun uusista toimintatavoista Eija Heine, Mikko Reijonen vanhustyö Aineettoman pääoman mittaaminen tuo osaamisen arvoonsa Petri Rikkinen juristin nurkkaus Vammaispalvelulakimuuttuu henkilökohtaisesta avusta uusi subjektiivinen oikeus Tapio Räty oma ura 26 tuomisia ja viemisiä Intiassa yritykset kantavat sosiaalisen vastuun Pirkko Jyväkorpi seuraavassa numerossa 5/09 Kärkiteemana Rakenteet muuttuvat miten käy sosiaalityön? Aikakauslehtien Liiton jäsen 2 ISSN Sosiaaliturva /09

3 Pääkirjoitus 14. huhtikuuta 2009 Jäähyväiset Sosiaaliturvalle eläköön sosiaaliturva! Kannessa Viriketoiminta tuo laitokseen elämää. Helsingissä Myllypuron palvelutalossa sen on todettu parantavan asukkaiden henkistä ja fyysistä vointia. Vanhusten laitosten yöhoito on aivan oma juttunsa. Briitta Koskiaho on paneutunut siihen, mitä tutkimukset kertovat laitoksen yöstä. sivut 8 13 kuva: Heiki Pälviä Sosiaaliturva kuuluu kaikille, se on perusoikeutemme. Vaivaishoidon ajoista on edetty aimo harppaus kohti koko kansan kattavaa sosiaaliturvaa. Sosiaaliturva-lehden edeltäjä Köyhäinhoitolehti perustettiin 1912 vaivaishoidon aikaan. Lehden nimi edusti uutta ammattisanastoa. Lehti otti tehtäväkseen valistaa kuntia uusille urille: huoltotyötä haluttiin suunnata ihmislähtöiseksi köyhäinhoidoksi. Armeliaisuudesta haluttiin päästä lakisääteiseen turvaan, mutta samalla köyhiltä ja vaivaisilta edellytettiin omaa vastuunkantoa omien voimiensa mukaisesti. Köyhäinhoitolehti muutti nimensä jo vuonna 1919 Huoltajaksi. Taas lehden nimi oli aikaansa edellä, sillä uudet huoltolait tulivat voimaan vasta 1930-luvulla, jolloin kuntiin perustettiin huoltolautakunnat. Sosiaalihuoltaja-nimitys tuli virallisesti käyttöön 1940-luvulla. Huoltaja-säätiö perustettiin 1953 Huoltaja-lehden julkaisemista ja sosiaalihuoltoon vaikuttamista varten. Tuolloin vaikuttaminen ymmärrettiin lähinnä valistamiseksi ja alan oma lehti oli siihen omiaan. Seuraavan kerran lehden nimeä vaihdettiin vasta 1970-luvulla. Huoltaja-sana ei enää tahtonut aueta alan ulkopuolisille. Sosiaaliturva tuli lehden nimeksi Tuolloin sosiaaliturva käsitteenä kattoi sekä palvelut että etuudet. Sosiaaliturva on osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan maassamme käytävään keskusteluun, mutta ennen kaikkea se on tarjonnut sosiaalialan ammattilaisille, päättäjille, opettajille ja opiskelijoille ehtymättömän ja monipuolisen tiedon lähteen, kuten Päivi Rinne tuoreessa väitöskirjassaan toteaa. Kunta- ja palvelurakennemuutosten pirstoessa sosiaalihuollon perinteistä kokonaisuutta ja yhdistäessä sen osia uudenlaisiin kokonaisuuksiin sosiaalisen näkökulman ja sen merkityksen vahvistaminen ja vieminen uusiin rakenteisiin on meidän kaikkien alalla toimivien vastuulla. Vahvaa sosiaalialan osaamista tarvitaan myös moniammatillisessa työssä. Menneinä vuosikymmeninä lehti toimi nykyisen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton äänenkannattajana, mutta tuo sidos keskusliittoon päättyi jo Silti ei mene viikkoakaan, etteikö asiassa syntyisi sekaannuksia. Ja vaikka Sosiaaliturva-lehti onkin nykyisille lukijoilleen tuttu, tavoittaako se tulevat polvet, jotka työskentelevät uudenlaisissa palveluissa? Lehden nimen mielletään usein viittaavan Kelan tarjoamiin etuuksiin. Sosiaaliturva-lehteä julkaiseva Huoltaja-säätiö on päättänyt muuttaa lehden nimen vastaamaan aiempaa paremmin ajan haasteisiin. Uudella nimellä haluamme viestiä sosiaalisen näkökulman merkityksestä yhteiskunnassa. Uuden nimen paljastamme seuraavassa numerossa. Lehden aatteellinen tehtävä on edelleen sosiaalialan ainoana riippumattomana ammattilehtenä olla huono-osaisten puolella. kuva: Jean-Marie Soulié Ulla Salonen-Soulié Kirjoittaja on Huoltajasäätiön toiminnanjohtaja ja Sosiaaliturva-lehden vastaava päätoimittaja. Sosiaalisen näkökulman ja sen merkityksen vahvistaminen ja vieminen uusiin kunta- ja palvelurakenteisiin on meidän kaikkien alalla toimivien vastuulla. Sosiaaliturva-lehden uusi nimi selviää! Voiko mielenterveyttä tilata? Kysymystä pohtii tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck Pinnan alta -palstalla Huostaanottohakemus hallinto-oikeudessa: TUOMIOISTUIN HYVÄKSYY TAI HYLKÄÄ Puutarhanhoito lisää hyvinvointia Suursuon sairaalassa Helsingissä vanhukset istuttavat kesäkukkia ja vihanneksia osaston lasitetuille terasseille. Kosketus multaan palauttaa mieleen hyviä muistoja ja työskentely ylläpitää toimintakykyä. kuva: Tuomo Salovuori Sosiaaliturva 4/09 3

4 ajankohtaiset HYVÄT KÄYTÄNNÖT Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa kehitetty neuvolan perhetyön menetelmä ja Helsingin kaupungin soveltama Time out! Aikalisä! -yhteistyömalli varusmiespalveluksen ulkopuolelle jäävien nuorten miesten tukemiseksi palkittiin Hyvä käytäntö -palkinnoilla Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 12. maaliskuuta. Palkintojen suuruus on euroa. Hyvänä käytäntönä palkittu Jyväskylän seudulla kehitetty perhetyön menetelmä perustuu vanhempien kuuntelemiseen. Tärkeää on myös perheen oman asiantuntemuksen kunnioittaminen, ehkäisevän työn kehittäjä Marja-Leena Huisko (oik.) korostaa. Vierellä projektipäällikkö Jaana Kemppainen. Time Out! Aikalisä! -yhteistyömalli nuorten miesten tukemiseksi sai myös Hyvä käytäntö -palkinnon. Sen vastaanottivat projektipäällikkö Minna Savolainen (vas.) THL:stä ja kehittämiskonsultti Marja Heikkinen Helsingin sosiaalivirastosta. kuvat: Erja Saarinen Jyväskylän seudulla perhetyö perustuu siihen, että vanhemmat saavat keskustelutukea omaan jaksamiseensa ja parisuhteen pulmiin ennen kuin ongelmat kasautuvat. Tukea voi saada jo ennen vauvan syntymää. Neuvolan terveydenhoitaja kuuntelee vanhempia neuvolakäynneillä ja pyrkii havaitsemaan tuen tarpeen mahdollisimman varhain. Jos perhe suhtautuu tarjottuun tukeen myönteisesti, perhetyöntekijä ottaa yhteyttä ja sopii tapaamisesta. Työ on tiivistä perheen kohtaamista perheen omassa kodissa. Jo 5 6 tapaamiskertaa auttaa löytämään ratkaisuja ongelmiin. Keskustelu itsessään auttaa äitiä ja isää jäsentämään omia ajatuksiaan ja löytämään keinoja vanhemmuudessa vahvistumiseksi. Time Out! Aikalisä! -yhteistyömalli on syntynyt puolustusvoimien, siviilipalveluskeskuksen, kuntien sosiaalitoimen sekä Stakesin, nykyisen THL:n, yhteistyönä. Siinä autetaan varusmies- tai siivilipalveluksen ulkopuolelle jääviä nuoria miehiä saamaan elämänsä raiteilleen. Kutsunnoissa tavoitetaan viimeisen kerran koko varusmiesikäluokka. Time out -ohjaajat ovat mukana kutsunnoissa ja tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun ja rohkaisua asioiden hoitamiseen. Ohjaajan kanssa selvitetään elämäntilannetta ja etsitään parhaita ratkaisuja ongelmiin. Ohjaajalta nuori saa myös tietoa palveluista. Tukipalvelut tulevat kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista tehtävään erityisesti koulutetuilta ohjaajilta. Helsingissä tukipalvelu on vakiintunut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelua. Ohjaajina toimii 12 sosiaaliasemien sosiaalityöntekijää ja -ohjaajaa ja 22 terveysasemien psykiatrista sairaanhoitajaa osana perustyötään. Palvelu on tavoittanut erityisesti psyykkisesti oirehtivia miehiä ja lisännyt heidän psykososiaalista hyvinvointiaan. Myönteiset kokemukset ovat innostaneet kehittämään mallia muun muassa ammatillisiin oppilaitoksiin niille oppilaille, jotka keskeyttävät ammatillisen tutkinnon suorittamisen. MIELENTERVEYSPALVELUT Mitä tehdä, kun palvelujärjestelmä ei kohtaa niitä ongelmia, joiden hoitoon se on tarkoitettu? Hajanaisen ja jäykän järjestelmän ongelmat puhuttivat panelisteja Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden järjestämässä mielenterveyspalveluiden tilaa luotaavassa tilaisuudessa 12. maaliskuuta. Mielenterveyspalveluita puivat paneelissa muun muassa Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Eija Grönfors sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Satu Taiveaho. Yleisönä oli noin 80 ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja opettajaa. Panelistit peräsivät lähes yhteen ääneen yhden luukun -palveluita sekä ihmisen voimavaroista, ei ongelmista, lähtevää auttamista. He toivoivat välittämistä sekä yhteistä kosketuspintaa ja todellisuutta palveluiden käyttäjien ja tuottajien välille. Jopa mielenterveyspalveluiden niukat rahalliset resurssit nähtiin vähäisenä haasteena systeemilähtöiseen palvelurakenteeseen verrattuna. Pahimmillaan byrokratia estää inhimillisen kohtaamisen ja ihmisten perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen. Lääkäriasema Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Aku Kopakkala siteerasi keskustelun lopuksi Goethea: Etten vain eläisi elämääni, vaan myös loisin sitä. Sosiaalityön ammattilaisina ja asiakkaiden kohtaajina meistä jokainen voi teoillaan viedä tätä ajatusta eteenpäin. Päivi Nurmi, Susanna Raijos, Kati Lempinen ja viisi muuta sosiaalialan opiskelijaa 4 Sosiaaliturva 4/09

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. TIEDOTTAMINEN Kirkkonummella sosiaali- ja terveystoimi yhdistyivät helmikuun alussa perusturvaksi. Muutoksesta kerrottiin kuntalaisille perusturvamessuilla 7. helmikuuta. Yli 90 työntekijää oli paikalla esittelemässä uuden perusturvan palveluita ja antamassa opastusta ja neuvontaa. Mukana olivat myös uusien tulosalueiden päälliköt, perusturvajohtaja ja perusturvalautakunnan jäseniä. Kävijöitä messuilla oli noin 500. Varsinkin ikäihmiset olivat kiinnostuneita palvelutarjonnasta. Kävijät olivat tyytyväisiä, kun saivat tavata päätöksentekijöitä kasvotusten. Messuilla oli kunnan perusturvan lisäksi kirkkonummelaisia yhdistyksiä ja sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavia yrityksiä. Ambulanssi ja palokunta esittelivät kalustoaan. Tapahtuma onnistui loistavasti perusturvan työntekijöiden yhteistyöllä. Työntekijät tutustuivat toisiinsa, joka auttaa yhteistyön sujumista uudessa perusturvassa. Marika Kinnunen Vanhusten ja vammaisten palveluiden neuvojat. Messuilla oli myynnissä perusturvasoppaa, hernekeittoa eurolla. Olet uusi kunnallisissa luottamustehtävissä? Näin on olosuhteiden pakosta. Edellisten vaalien aikaan olin vielä alaikäinen. Miten päädyit sosiaali- ja terveyslautakuntaan? Pääsin juuri siihen lautakuntaan, johon halusinkin. Tämä juttu on sydäntäni lähellä. Mikä lautakunnan suhde on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin? Tämä vuosi mennään vanhalla mallilla. Kun palvelujen järjestäminen siirtyy ensi vuoden alusta piirille, lautakunnan työskentely muuttuu, se on selvä. Mutta miten se muuttuu, onkin jo vaikeampi kysymys. Se ei ole vielä oikein valjennut. Jatkossa joka tapauksessa kuntayhtymän hallitus edustaa kuntia. Mitä mieltä olet piirimallista? Siinä on sekä mahdollisuuksia että uhkia. Maakunnallinen järjestelmä mahdollistaa sen, että asiakas pääsee akuutissa tapauksessa lääkäriin vaikkapa naapurikunnassa. Uhkana on taas se, jos autoton eläkeläinen passitetaan lääkäriin 30 kilometrin päähän, kun lähempänä ei ole vapaita aikoja. Se olisi kohtuutonta. Kari Bagge (sd.) on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Lisäksi hän on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen varajäsen. Saimaan ammattikorkeakoulussa sosionomiksi opiskeleva Bagge työskentelee Toukolan setlementti ry:n Etelä-Karjalan sovittelutoimistossa rikos- ja riita-asioiden sovitteluvastaavana. Peruskoulutukseltaan hän on lähihoitaja. Haluatko luottamushenkilönä viedä jotain tiettyä asiaa eteenpäin? Kyllä ajan sitä, että päivähoitoon saadaan lastentarhanopettajan ja sosionomin työpareja. Lappeenrannassakin on tulossa päivähoitoon lastentarhanopettajan paikkoja, kun väki siirtyy eläkkeelle. Sosionomit ovat päteviä lastentarhanopettajia ja toivon, että heitä palkattaisiin lastentarhanopettajakoulutuksen saaneiden työpareiksi. Kun puhutaan varhaisesta puuttumisesta ja ehkäisevästä työstä, silloin myös päivähoidossa on vahvistettava sosiaalialan osaamista. Tämä olisi siihen hyvä keino. Miten vanhat konkarit ovat ottaneet uuden tulokkaan vastaan? Todella hyvin. Monet ovat sanoneet, että aina voi kääntyä puoleen, jos on kysyttävää. Isojen puolueiden ryhmäkuri vähän mietityttää. Se tuo joukkovoimaa, mutta toisaalta eteen saattaa tulla asioita, jotka eivät ole niin mieleen. Lappeenrannassa keskusteltiin vaalien alla uuden uimahallin rakentamisesta. Jos rahaa olisi, se olisi hyvä juttu. Mutta kun rahat ovat tiukissa, pidän hyvinvointipalveluiden turvaamista tärkeämpänä. Saa nyt nähdä, minkä kannan ryhmä asiaan ottaa. Nyt ei auta muu kuin ajaa omaa näkemystä ryhmän sisällä. Sosiaaliturva 4/09 5

6 laina ja palaute Valittamisesta vaikuttamiseen ja osallistumiseen KUNTIEN VALVONTA Valitukset ja kantelut lääninhallitukseen, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Kun kunnat eivät noudata lakeja, kuntalaisten ainoaksi keinoksi jää valittaminen, kirjoittaa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg Merkintöjä -palstan kirjoituksessaan Valita, ihminen, valita! Helsingin Sanomat Marjut Lindberg Kunnissa laki on niin kuin se luetaan. Kunta ei voi saada sakkoja varastamiseen rinnastettavasta alibudjetoinnista eikä kunta joudu maksamaan korvauksia jälkikäteen omaishoitajalle, jonka omainen ehti kuolla jonossa. Tarja Hallikainen, sosiaali- ja potilasasiamies, Joensuu Valitusten lisääntyminen on osoitus epäonnistumisesta. kuva: Erja Saarinen Yksittäisen kansalaisen oikeusturvan tae on hakea muutosta saamaansa päätökseen. Käytännössä valittajan tie on ajallisesti pitkä, vähintään vuosi menee hallinto-oikeudessa. Pitkät käsittelyajat syövät oikeusturvan toteutumista olkoonpa päätös kielteinen tai myönteinen valittajalle. Toisaalta ns. turhat valitukset syövät yhteiskunnan voimavaroja tehden valittamisesta valittamisen kulttuuria. Näin valittaminen kääntyy itseään vastaan. Kaikki omaishoitajat eivät ole oikeutettuja omaishoidontukeen, kaikki vammaiset eivät ole vaikeavammaisia eivätkä kaikki työttömät ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Kannattaa valittaa silloin, kun on ensin selvittänyt itselleen perusteet eli miksi minä valitan ja millä perusteilla lähden valitustani tekemään. Pelkkä tyytymättömyyden ilmaiseminen ei auta muutoksenhakuprosessissa valittajaa. Kun kuntalainen hakee sosiaalipalveluja tai taloudellista tukea, on tärkeää, että hän saa asianmukaista ohjausta ja neuvontaa sekä asiallista kohtelua. Viranomaisen tulee selvittää ne perusteet, miksi hän on oikeutettu tai ei ole oikeutettu etuun tai palveluun. Tarvittaessa on pyydettävä lisäselvityksiä. Myös eri toimenpidevaihtoehtojen esille tuominen, palvelu- ja hoitosuunnitelma sekä asiakkaan kuuleminen asiassaan edesauttavat hyvän hallinnon toteutumista ja vähentävät samalla ns. turhia valituksia. Kuntalaista koskevassa etuuspäätöksessä on tulkinnanvaraisessa tilanteessa omaksuttava ensisijaisesti hakijalle myönteinen vaihtoehto. Oikeuksiemme toinen puoli ovat velvollisuudet, joista tärkein on rehellinen tietojenantovelvollisuus oman asian selvittelyssä viranomaiselle. Kuntalaisen tulee myös ilmoittaa olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista ja omalta osaltaan sitoutua tehtyyn palvelusuunnitelmaan. Kuntien tulee ehdottomasti omalta osaltaan hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. Sosiaalitakuu muun muassa edellyttää, että asiakkaille järjestyy aika sosiaalityöntekijän tapaamiseen seitsemän päivän määräajassa. Jos tämä ei toteudu, kunnat tuottavat omalla toiminnallaan tai tarkemmin sanottuna toimimattomuudellaan ns. turhia valituksia ja kanteluja. Muistutusten ja kanteluiden määrä kasvaa ja uhkasakkojen pilvi tummenee kuntien yllä. Selitykset sosiaalitakuun laiminlyönnistä paljastavat välinpitämättömyyttä ja vähättelyä kansalaisten hädälle saada viimesijainen toimeentulo tai lastensuojelun tarpeen arviointi lapselle tai nuorelle tai palvelutarpeen arviointi muistamattomalle kotonaan yksin asuvalle vanhukselle. Takuun laiminlyönnistä voidaan nostaa virkarikossyyte nähtäväksi jäänee, missä ja milloin oikeusprosessia käydään ja millainen tuomio annetaan. Valitusten lisääntyminen on osoitus epäonnistumisesta. On syytä kysyä, mitä asialle voidaan tehdä? Miten pääsemme valittamisen kulttuurista vaikuttamisen ja osallistumisen kulttuuriin? Yhtä vastausta ei liene, mutta yhteiskunnan vastausten täytyy olla yhtä rehellisiä, perusteltuja ja tavoitteisiin sitoutuvia kuin mitä viranomaiset edellyttävät yksittäiseltä kansalaiselta. Kansalainen ja yhteiskunta ovat toistensa peilikuvia. UUTISIA LYHYESTI Espoossa on laajennettu lapsiperheiden perhetyötä. Perheet voivat saada lyhytkestoista tukea ja neuvontaa sekä maksullista kotipalvelua tilapäisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella. Perhetyötä tarjotaan pääsääntöisesti alle kouluikäisten lasten perheille ja sitä tehdään asiakkaan luvalla asiakkaan kotona. Erityistä tukea tarvitsevalle perheelle voidaan myöntää lisäksi palveluseteli tilapäisen, välttämättömän kodin- tai lastenhoitoavun ostamiseksi. 6 Sosiaaliturva 4/09 Vanhustenhuollon ammattilaisten mielestä dementoituvien vanhusten omaishoitajat ja omaiset tarvitsevat lisää tietoa dementiasairauksista, selviää Kelan julkaisemasta tutkimuksesta. Tieto auttaisi heitä ymmärtämään paremmin sairastuneen omaisensa käyttäytymistä ja tarpeellinen hoito voitaisiin aloittaa ajoissa. Tiedottamiseen pitäisi panostaa myös siksi, että vanhukset ja omaiset eivät useinkaan tiedä, mihin kunnan palveluihin heillä on oikeus tai mikä on palvelujen sisältö. Laatikainen, Tanja: Vanhustenhuollon ammattilaisten kokemuksia vanhusten kotona asumisen vaikeutumisesta ja tukemisesta 16 kunnassa. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 66, Irti Huumeista ry:n Perhetyönkeskus sai Suomen Perheterapiayhdistys ry:n vuoden 2008 Innovaatiopalkinnon perheterapeuttisten menetelmien soveltamisesta päihdeongelmaisten perheiden hoidossa. Helsingissä sijaitseva Perhetyönkeskus tarjoaa psykososiaalista tukea ja perheterapiapalveluja huumeidenkäyttäjille sekä heidän läheisilleen. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia ja hoitoon voi hakeutua ilman lähetettä. Asiakkaaksi pääseminen ei edellytä raittiutta. Keskus tukee huumeidenkäyttäjiä käytön lopettamisessa sekä päihteettömyydessä.

7 Perheen painajaisesta toimivaan yhteistyöhön LASTENSUOJELU Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt tuntuvasti uuden lastensuojelulain seurauksena. Se madalsi kynnystä tehdä lastensuojeluilmoitus ja laajensi ilmoitusvelvollisten joukkoa. Mutta onko oikein, jos vaikkapa koulusta tehdään lastensuojeluilmoitus salaa vanhemmilta? Tällaisesta tilanteesta kertoo toimittaja Katri Merikallio kolumnissaan Perheen painajainen Suomen Kuvalehdessä. Suomen Kuvalehti 8/2009 Katri Merikallio Lapsen selästä löytyi mustelma ja kun opettaja kysyi syytä, lapsi heitti, että äiti oli ottanut kiinni. Koulusta kukaan ei kysynyt perheeltä mitään, ei vaikka vanhemmat itse pitivät yhteyttä kouluun. Koulun väki teki salassa lastensuojeluilmoituksen ja lisäsi vielä, että he ovat huolissaan myös koulun henkilökunnan turvallisuudesta. Pojan kuvaukset isästä kun olivat niin hurjia. Vasta kun lastensuojeluviranomaiset ottivat yhteyttä, perhe sai kuulla, mitä koulussa puuhattiin. Viranomaiset päätyivät avoimesti toteamaan, että ei ollut mitään syytä epäillä vanhempia väkivaltaisuudesta. Mutta perhe on palasina. Luottamus kouluun on mennyt. Katri Merikallio nostaa kolumnissaan esiin kolme lapsen ja perheiden kannalta tärkeää teemaa. Hän sivuaa kirjoituksessaan lapsen kertomuksen merkitystä, viranomaisten yhteistyötä sekä vanhempien kanssa työskentelyä silloin, kun työntekijällä herää huoli lapsesta. Uusi lastensuojelulaki korostaa lapsen oikeutta tulla osalliseksi omassa asiassaan. Lapsi saa kertoa elämästään ja kokemastaan, mutta hänellä tulee olla tieto siitä, mihin ja miten hänen kertomansa vaikuttaa. Aikuisten niin vanhempien kuin viranomaistenkin on arvioitava lapsen kertomaa ja sen taustalla vaikuttavia asioita. Lapsen kertoma pitää ottaa vakavasti, jos hänelle haluaa välittää kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Lapsiin kohdistuva väkivalta ja huono kohtelu jäävät helposti piiloon, joten kaikkiin epäilyihin on tartuttava, jotta apua tarvitsevat lapset sitä myös saisivat. Lapselle ja perheelle on parempi, että huoli tai epäily pahoinpitelystä selvitetään. Epämääräinen käsitys jostain ehkä tapahtuneesta voi vaikuttaa työntekijöiden tulkintoihin lapsen käyttäytymisestä ja perheen tilanteesta. Kuntien viranomaisten, lastensuojelun, koulutoimen, päivähoidon ja terveydenhuollon, vastuulla on toimivien yhteistyökäytäntöjen luominen, jotta kaikilla lasten kanssa työskentelevillä olisi tietoa, taitoa ja uskallusta ottaa huoli puheeksi. Heillä tulisi olla myös käsitys lastensuojelutarpeen ja pahoinpitelyepäilyn selvittämisestä ja siitä, kenen vastuulle se ensisijaisesti kuuluu. Viranomaisten on hoidettava lapseen kohdistuneen pahoinpitelyepäilyn selvitys alusta alkaen ammatillisesti, avoimessa yhteistyössä vanhempien kanssa, mutta lapsen etua kunnioittaen. Kunnan sisällä tulisi luoda selkeä käytäntö siitä, miten pahoinpitelyepäilyissä toimitaan. Uusi lastensuojelulaki edellyttää lastensuojeluilmoituksen tekemistä, jos opettaja on saanut työssään tietoa, joka edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Laki ei edellytä, että ilmoituksen tekijä ilmoittaa huolestaan tai epäilystään perheelle. Hyvään työskentelytapaan kuuluu kuitenkin se, että heränneestä huolesta keskustellaan ensin perheen kanssa ja kerrotaan lain edellyttämästä ilmoitusvelvollisuudesta. Huolen puheeksi ottaminen ei ole aina helppoa. Avoimuus mahdollistaa joka tapauksessa paremman yhteistyösuhteen vanhempien kanssa. Hyvään yhteistyöhön pyrkiminen on myös lapsen etu. Ammatilliseen työskentelyyn niin koulussa kuin sosiaalitoimessa kuuluu läpinäkyvyys. Näin asianosaiset ovat tietoisia työskentelyprosessista, sen tavoitteista sekä työntekijän käsityksistä tilanteesta. Näin asianosaiset voivat kokea tulleensa kuulluiksi ja tuntea, että he voivat vaikuttaa itseään ja perhettään koskeviin asioihin vaikeissa ja hankalissakin tilanteissa. kuva: Erja Saarinen Laura Tulensalo, lastensuojelun avohuollon konsultti, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Vasso Ammatilliseen työskentelyyn niin koulussa kuin sosiaalitoimessa kuuluu läpinäkyvyys. Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tuli viime vuonna hieman yli yhteydenottoa. Päivystäjät pystyivät vastaamaan lähes puheluun, mutta hieman yli puhelua jäi vastaamatta. Aiempaa useammin kriisipuhelimeen soittivat yli 65-vuotiaat. Heillä on huoli läheisistään, lapsenlapsistaan ja myös omasta jaksamisestaan. Taloudellinen taantuma ei vielä viime vuonna näkynyt soitoissa, mutta tänä vuonna se on alkanut jo näkyä. Varsinkin nuoret perheet ja nuoret valmistumassa olevat opiskelijat ovat huolissaan. Opiskelijoita ahdistaa erityisesti vaikeus löytää työtä valmistumisen jälkeen. Raha-automaattiyhdistys on muuttamassa avustuslinjauksiaan. Suurin remontti on luvassa yleisavustuksiin, joita saa valtaosa kansallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Pelituotot halutaan kohdentaa aiempaa tavoitteellisemmin ja tuloksellisemmin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Uusilla linjauksilla halutaan poistaa päällekkäisyydet avustamisessa ja kohdella eri hakijoita ja toimialoja tasapuolisesti. Kevään aikana arvioidaan yleisavustusta saavien järjestöjen toimintaa, varallisuutta ja avustusten kilpailuvaikutuksia. Erityisen tarkasti arvioidaan sitä, tuottavatko järjestöt sellaisia palveluja, joiden järjestäminen kuuluisi kunnalle. Yleisavustusten myöntämisperusteita muutetaan ensi vuodesta lähtien. Lapsen elatustuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelalle huhtikuun alusta. Elatustukea saa noin lasta. Kela hoitaa myös elatusavun perinnän noin elatusvelvolliselta. Kunnat huolehtivat edelleen elatussopimusten laatimisesta ja siihen liittyvästä neuvonnasta. Sosiaaliturva 4/09 7

8 kärkiteema Erja Saarinen kuva: Heikki Pälviä Helsingin Myllypurossa sijaitseva vanhusten palvelutalo on täynnä elämää. Viriketoimintaa voi järjestää vaikka ruokasalissa 8 Sosiaaliturva 4/09 Ulkoilua, hemmotteluhoitoja, koirien vierailuja, karaokea, muistelua, askartelua, sanomalehtien ja kirjojen lukemista, elokuvia, teatteria, konsertteja, retkiä ja juhlia muun muassa tätä on tarjolla Myllypuron palvelutalon asukkaille. Vuodesta 1965 toimineessa talossa on noin sata asukasta. Alkuajoista asukaskunta on muuttunut yhä huonokuntoisemmaksi. Tätä nykyä talossa on myös dementiaryhmäkoti Myllykoti. Yhteisöllisyyttä yhdessä tekemisestä Palvelutalossa asuvia saatettiin ennen pitää aika onnettomina, kertoo Helsingin vanhainkoti- ja palveluasumispäällikkö Eeva-Liisa Tuominen. Sinne muutettiin ehkä pakon edessä oman kodin tutuista ympyröistä: vieraaseen taloon, jossa Yhteisöllisyyden luominen on tärkeää. Kenenkään ei pitäisi jäädä yksinään asuntoonsa. elettiin hyvin yksin. Asukkaat olivat nykyistä parempikuntoisia ja henkilökunta kävi taloissa vain kääntymässä. Nyt kaikki Helsingin kaupungin 13 palvelutaloa tarjoavat ympärivuorokautista hoitoa. Yhteisöllisyyden luominen on tärkeää. Palvelutaloissa on monipuolista toimintaa ja sillä pidetään asukkaiden toimintakykyä yllä. Kenenkään ei pitäisi jäädä yksinään asuntoonsa.

9 Helsingin palvelutaloihin on lisätty vuodesta 2005 noin 300 vakanssia, suurin osa hoitohenkilöstöä. Kun hoitajia ei enää ollut helposti saatavissa, alettiin palkata toiminta- ja fysioterapeutteja sekä ohjaajia. Monipuolisen henkilöstörakenteen havaittiinkin olevan toivottava ratkaisu. Myllypuron palvelutaloon palkattiin kokopäiväinen viriketoiminnan ohjaaja puolitoista vuotta sitten. Johtaja Anne Kupiainen kertoo, että aiemmin toimintaa järjesti hoitohenkilöstö, minkä muilta töiltään ehti. Nyt yksi ihminen pitää langat käsissään. Tämä on lisännyt ja monipuolistanut tarjontaa. Anne Mäkeläinen (kesk.) Posivire Oy:stä toimii Myllypuron palvelutalossa virikeohjaajan tukena. Hän pitää aamuisin muun muassa sanomalehtikatsauksen. Nina Peedu (vas.) on Posivireen palvelupäällikkö ja Sirpa Eklund toimitusjohtaja. Piia Timonen hyödyntää viriketoiminnassa paitsi sosionomin koulutusta myös lukuisia harrastuksiaan, kuten aerobikkiä, teatteria ja kuvataidetta. Kokopäiväinen virikeohjaaja pystyy kehittämään toimintaa monipuolisesti ja luomaan yhteyksiä talon ulkopuolelle. Toimintaa ei voi jättää vapaaehtoisuuden varaan, Anne Kupiainen sanoo. kuvat: Erja Saarinen Jumppa on suosiossa Joka päivä on ohjelmaa, kertoo virikeohjaaja, sosionomi Piia Timonen. Viikoittain toistuvat muun muassa kaksi jumppaa, muisteluryhmä, levyraati, askartelu, karaoke tai muunlainen yhteislaulu sekä asukkaiden itse järjestämä bingo. Tuolijumppa on suosituinta. Jumppasali saadaan ruokasalista. Voimistellessa kuunnellaan musiikkia. Timosen lisäksi voimistelua ohjaa talossa käyvä fysioterapeutti. Myös muistelu on asukkaista mieluista. Ryhmässä on puitu muun muassa 50-luvun kulttuuria ja stadin slangia. Sota-ajan käsittely on nostanut muistoja yhdessä keskusteltaviksi. Suosittuja ovat myös juhlat: joulut, vaput, itsenäisyyspäivät, pääsiäiset. Moni ei enää pääse niitä muualle viettämään, joten on tärkeää, että juhliin satsataan kunnolla. Tässä talolla on pitkät perinteet. Asukkaat pääsevät myös ulkoilemaan ja asioille toiveidensa mukaan. Suurin osa haluaa ulos vain kesäaikaan. Retkiä tehdään talon ulkopuolelle. Viimeksi asukkaat kävivät huilukonsertissa paikallisessa kulttuurikeskuksessa. Omasta talosta löytyy retkiavustajia ja joskus omaiset ovat auttamassa. Kaikille avoimen ohjelman lisäksi muistihäiriöistä kärsiville on oma ryhmänsä. Siinä muun muassa luetaan vanhoja lehtiä, leivotaan pullaa ja muistellaan lasten ja lastenlasten nimiä. Yhden viikon kiersin keräämässä tuoksuja nuuhkittavaksi. Monelle helsinkiläiselle paahtimoista aikanaan levinnyt kahvin tuoksu pulpauttaa muistot pintaan. Muistia harjoitetaan monipuolisesti, Timonen kertoo. Läsnäoloa ja kosketusta Dementiaryhmäkoti Myllykodin asukkaat voivat osallistua talon yhteisiin ryhmiin, mutta heille on myös omaa toimintaa, kuten kuvaterapiaa. Myllykodissa käy myös koiria omistajineen vierailulla. Vanhukset pitävät kovasti koirista. Eläimet hyväksyvät ihmisen sellaisena kuin hän on. Vanhalle ihmiselle on tärkeää tuntea toisen kosketus ja voida koskettaa toista. Koirat ovat tässä ihanteellisia kumppaneita, Timonen kertoo. Ja ihmisetkin koskettavat: teemaviikoilla on maksutta tarjolla hemmotteluhoitoja, kuten hierontaa ja kasvohoitoa. Ylipäänsä asiakkaita kosketetaan: laitetaan käsi olalle, pidetään kädestä ja silitetään. Läsnäolo yhdelle ihmiselle on tärkeä osa viriketyötä. Aina ei olla ryhmissä. Ohjelmaa ulkopuolelta Palvelutalon ulkopuolelta vanhuksia käyvät ilahduttamassa seurakunnan työntekijät ja läheisen päiväkodin lapset. Talon entinen parturi vierailee lukemassa asukkaille kirjoja. Esiintyjiä on kustantanut Helsingin kaupungin kulttuuriasiain keskus. Heitä saadaan myös henkilökunnan ja asukkaiden tuttujen kautta. Meillä oli työharjoittelussa ihminen, joka soitti haitaria. Hän on käynyt harjoittelun jälkeen esiintymässä useamman kerran. Yhden hoitajan lapset käyvät soittamassa kanteletta ja pianoa. Myös hoitohenkilökunnan harrastuksia ja osaamista hyödynnetään: yksi hoitaja tekee aromaterapiaa. Timonen kertoo, että vapaaehtoistoimintaa, lähinnä vapaaehtoisten ystävien hankkimista vanhuksille, ollaan kehittämässä. Sen on saanut tehtäväkseen vastikään palkattu sosiaaliohjaaja. Sosiaaliturva 4/09 9

10 kuva: Maarit Miettinen Kaikki eivät askartele Moni pelkää, että palvelutaloissa kaikki pistetään askartelemaan kuin lapset päiväkodeissa. Timonen korostaa, että ohjelmatarjonta syntyy asukkaiden toiveista eikä mihinkään ole pakko osallistua. Yleensä askarteluryhmässä käyvät aiemmin käsitöitä harrastaneet ihmiset, jotka eivät enää pysty niitä tekemään. Talossa ei ole asukastoimikuntaa vaan henkilökunta kuulostelee asukkaiden toiveita. Kaikkien kuuleminen on tärkeää. Virikeohjaaja osallistuu myös omaisten iltoihin, joissa toiveita tulee esiin. Omaiset tuntevat läheisensä ja tämän historian. Muun muassa jumppaa on lisätty omaisten toiveesta. Myös yksittäisten ihmisten toiveita yritetään täyttää: Joku toivoi runonlausuntaa, mutta se ei kiinnostanut niin monia, että ryhmä olisi saatu aikaan. Toive täytettiin runonlausujan vierailulla. Timonen kertoo, että asukkaan vakaumusta kunnioitetaan tarkkaan: ketään ei viedä rutiininomaisesti hartaushetkiin. Lähinnä meillä on kyse siitä, että muistetaan hakea hartaushetkiin kaikki ne, joille ne ovat tärkeitä. Viriketoiminta parantaa asukkaiden henkistä ja fyysistä vointia ja selviytymistä jokapäiväisistä toiminnoista. Aamuisin luetaan sanomalehtiä. Asukkaita kiinnostavat etenkin omaa kaupunkia koskevat uutiset. Viriketoiminnasta tiedotetaan paitsi ilmoitustauluilla myös asukastv:n kautta: yhdeltä kanavalta saa näkyviin palvelutalon ajankohtaiset asiat ja vaikkapa muistutuksen kesäaikaan siirtymisestä. Vakaumusten kirjoa laajentavat nyt ja tulevaisuudessa maahanmuuttajataustaiset vanhukset. Myllypuron palvelutalossa heitä on jo nyt muun muassa Venäjältä. Taloon on myös palkattu hoitajia, joilla on sama tausta. Asukkaat saavat hoitoa myös äidinkielellään. Apuvoimia vakituiselle henkilöstölle Palvelutalossa on pitkään ollut työllistettyjä töissä. Nyt he tulevat Helsingin sosiaalisen yrityksen Posivireen kautta. Sen työntekijöitä on Myllypurossa kaksi muun muassa ulkoiluttamassa asukkaita ja hakemassa heitä mukaan harrastamaan. Posivireen puolelta työntekijöillä on oma ohjaansa, joka helpottaa työhön perehtymistä. Posivireellä on nyt töissä 34 henkilöä Helsingin kaupungin hoiva- ja hoitopalveluja tuottavissa yksiköissä. He tekevät kodinhoitotehtäviä, ovat saattoapuna, avustavat asiakkaita ja auttavat viriketoiminnan tarjonnassa. Posivireen toimitusjohtaja Sirpa Eklund kertoo, että heidän työpanoksestaan on tullut hyvin myönteistä palautetta. Kolme työllistetyistä on jo aloittanut lähihoitajakoulutuksen. Palvelutalossa on myös opiskelijoita harjoittelussa ja opiskelemassa ammattia oppisopimuksella. Harjoitteluun otetaan mielellään eri alojen taitajia. Vaikkapa lähihoitajaopiskelijat ohjaavat asukkaiden ryhmiä. Elämää myös virka-ajan ulkopuolelle Monipuolisesta viriketarjonnasta huolimatta myllypurolaisilla on kehittämisajatuksia: Piia Timonen ja Anne Kupiainen toivoisivat viriketoiminnalle väljempiä tiloja, joissa olisi huomioitu ihmisten liikkumisen rajoitteet. Etenkin erillinen liikuntatila olisi tarpeen. Haluan tarjota monipuolista viriketoimintaa vaikka asukkaiden kunto heikkenee, Timonen sanoo. Molemmat toivoisivat taloon lisää elämää myös illoiksi ja viikonlopuiksi. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asukkaiden tarpeisiin pitäisi voida keskittyä enemmän. Hoitohenkilöstön mitoitus on nyt laatusuositusten mukainen, joten uusia vakansseja on vaikea saada, Kupiainen huokaa ja jatkaa: Suljettuja ryhmiä on hankalampaa kehittää jo siksi, ettei niille ole tiloja. Tarvittaisiin myös huoneita, jonne voisi tulla tekemään mitä haluaa ohjaajan kanssa tai vain oleilemaan muiden seurassa. Yhdessä pitää voida olla myös tekemättä mitään. Osa asukkaista eristäytyy. Heitä toki ulkoilutetaan, mutta pitäisi löytää tapoja saada mahdollisimman moni mukaan. Viriketoiminta parantaa asukkaiden henkistä ja fyysistä vointia ja selviytymistä jokapäiväisistä toiminnoista. Se on olennainen osa kuntouttavaa työotetta. Se myös helpottaa hoitohenkilökunnan työtä, muun muassa vähentää asukkailta tulevia hälytyksiä. Asukkaat ovat tyytyväisempiä, kun elämässä on sisältöä ja sosiaalisia kontakteja, Kupiainen ja Timonen summaavat viriketoiminnan merkityksen. 10 Sosiaaliturva 4/09

11 Briitta Koskiaho kärkiteema Laitoksen yö kuva: istockphoto on eri asia kuin päivä Vanhusten yöhoitoa laitoksissa hankaloittavat kouluttamattomat hoitajat ja sopimattomat tilat. Työntekijöitä on liian vähän ja työ on huonosti suunniteltua. Tämän takia työntekijöiden fyysinen ja henkinen jaksamisen on koetuksella, kertovat Skotlannissa tehty tutkimus ja suomalainen selvitys. Skotlantilaiset tutkijat ovat paneutuneet Ammattijärjestö Superin selvitys kertoo yön tapahtumiin ja tunnelmiin vanhus- yöhoitajan yksinäisestä työstä. Suomessa ten hoitokodeissa. Yöllä laitos hengittää yöhoidon puutteet tulevat näkyviin vali- Briitta Koskiaho on Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori emerita. sisäänpäin, päiväsaikaan se saa koko ajan vaikutteita myös ulkoa. Yökulttuurista tulee helposti sisäänpäin kääntynyttä ja aivan omanlaistaan, tutkijat ovat todenneet. tuksissa, jotka koskevat erityisesti yövuorossa työskentelevän henkilökunnan liian vähäistä määrää. Sosiaaliturva 4/09 11

12 Skotlanti Yökulttuuria muovaavat asukkaat ja työntekijät Öisessä laitoksessa yököt hiipivät tarkistamassa, onko huoneissa kaikki hyvin. Joku soittaa kelloa ja muutkin heräävät. Jollain on tosi kyseessä. Askeleet käytävällä tihenevät, lääkäri tulee ja keskustelua käydään entistä kovempaa. Yön hiljaisuudessa tämä voi pelottaa. Vanhusten laitoksissa asuu enimmäkseen dementoituneita ikäihmisiä. He ottavat ympäristöstään sanomia vastaan eri tavoin kuin muut, huomauttavat edinburghilaiset tutkijat Heather Wilkinson, Diana Kerr ja Colm Cunningham raportissaan Supporting older people in care homes at night Dementiasta kärsivät kavahtavat ulkopuolisia ääniä eivätkä osaa sijoittaa kuulemaansa todellisuuteen. Kyky nähdä kolmiulotteisesti heikkenee: matto tai lattian värin vaihtuminen voi pimeässä näyttää pinnan tason muutokselta. Peilistä heijastuva valo voi pelästyttää. Oma peilikuva saattaa yön hämäryydessä luoda harhan, että huoneessa on joku vieras henkilö. Tällaiset seikat pitäisi ottaa huomioon, mutta skottitutkijat havaitsivat, ettei hoitokodeissa ole kiinnitetty huomiota siihen, että laitos toimii eri tavalla öisin. Yökulttuuria muovaavat niin työntekijät kuin asukkaatkin. Laitos hengittää sisäänpäin Laitokset ovat asukkaita varten, mutta yötyöntekijöiden asema ja hyvinvointi ovat yhtä tärkeitä kuin asukkaittenkin, jotta elämä sujuu yöllä. Johdon tulee tuntea yöhoitoa ja osata rekrytoida, kouluttaa ja opastaa sopivia työntekijöitä yötyöhön. Yöllä laitos hengittää sisäänpäin. Päiväsaikaan se saa koko ajan vaikutteita myös ulkoa. Yökulttuurista tulee helposti sisäänpäin kääntynyttä. Jos johto ei tiedä, mitä yöllä tapahtuu, öiset tavat ja säännöt saattavat poiketa suuresti päiväkulttuurista. Seurauksena voi olla kritiikitöntä salaseuraisuutta, mitä olikin syntynyt tutkituissa laitoksissa. Britanniassa yötyötä tekevät enimmäkseen Julkaisu verkossa: Supporting older people in care homes at night, > Publications > Haku julkaisun nimellä 12 Sosiaaliturva 4/09 maahanmuuttajat, joista monilla ei ole hoitotyön koulutusta. Tämän takia yöhenkilökunta eristäytyy helposti ja luo omia sääntöjään. Jos työntekijät eivät osaa kunnolla englantia, kommunikaatio on puutteellista niin hoitajien kesken kuin hoitajien ja asukkaiden välillä. Kun työntekijöitä ei erityisesti kouluteta yöaikaiseen toimintaan, väärinkäsitysten vaara kasvaa. Johdon mukaan yöhoitoon kouluttaminen olisi liian kallista. Väärinkäsitykset ryydittävätkin yöllistä toimintaa. Koulutettujen yöhoitajien ajasta suurin osa menee puutteellisin tiedoin ja taidoin toimivan tilapäisen vuokratyövoiman opastamiseen. Työvoimaa on vaikea saada laitoksiin, niinpä otetaan, mitä saadaan. Ainainen pelko selviytymisestä Työntekijät kokevat, ettei yöhoitajia arvosteta samalla tavoin kuin päivähoitajia. Heidän ongelmistaan ei välitetä. Heillä on takaraivossaan ainainen hätä siitä, miten he selviytyvät, jos jotain odottamatonta sattuu, kun työntekijöitä on yöllä niukasti. Entä jos joku on kuolemaisillaan, toinen dementiasta kärsivä livahtaa samaan aikaan väärästä ovesta ulos, kolmas tunkee vieraaseen sänkyyn ja pelästyttää siinä nukkuvan, neljäs hiippailee kansliaan popsimaan lääkkeitä, joiden annostelu jäi kesken, kun hoitaja lähti kuolevan luokse. Samaan aikaan viides soittaa jatkuvasti kelloa vaatien huomiota. Hoitokodissa elämä voi olla yöllä rauhatonta. Hoitajista johto ei ota sitä riittävästi huomioon, koska päivätyötä tekevät eivät ole yön menoa kokeneet eikä siitä ole riittävästi dokumentoitua ja analysoitua tietoa. Toisaalta monet yöhoitajat arvostavat työtään ja pitävät sen itsenäisyydestä, mutta kaiken kaikkiaan öinen laitos koetaan ahdistavaksi työympäristöksi. Haastatellut asukkaat eivät pidä vuokratyövoiman käytöstä. Jatkuvasti vaihtuvat hoitajat eivät tunne asukkaiden tapoja ja tarpeita. Lyhytjänteisyys ei tuo turvallisuuden tunnetta. Tarkistukset häiritsevät unta Henkilökunta käy öisin jatkuvasti tarkistamassa, hengittävätkö asukkaat, onko joku kaatunut tai laskenut alleen. Valoja pannaan päälle ja ihmisiä herätellään vaippojen vaihtamiseksi. Dementiasta kärsivät vaeltavat ja etsivät paikkoja. Kaikki tämä häiritsee muita asukkaita. Omaisia huolestuttaa se, mitä yöllä tapahtuu ja miten silloin toimitaan. He pelkäävät, ettei asukkaiden tilaa tarkisteta riittävän usein. Johdolle on tärkeää, että onnettomuudet ja tapaturmat vältetään. Niistä he joutuisivat tilille. Tehtävien suorittaminen on tärkeämpää kuin asukkaiden yörauha. Johto ei pane painoa sille, että dementian vuoksi öiset häiriöt koetaan tavallista suurempina. Tilaongelmat tarkoittavat Britanniassa vanhanaikaisia tiloja, paksuja mattoja, hissittömiä taloja ja huonosti suunniteltuja työskentelytiloja. Hoitokoteja ei ole suunniteltu yöhoidon näkökulmasta. Yökin on myönteistä hoitamista Yöllisen havainnoinnin, toimintatutkimuksen ja eri osapuolien haastattelujen avulla tutkijat muodostivat kokonaiskuvaa yökulttuurista. Tutkimustulosten perusteella on laadittu ehdotuksia hyviksi käytännöiksi. Pienetkin muutokset saattavat tuottaa sekä asukkaille että työntekijöille huomattavia parannuksia. Koulutusta parantamalla saadaan muun muassa nopeasti vähennettyä yöllisiä onnettomuuksia. Kun laitoksen johto ymmärtää yöhoidon erityispiirteet, tämä vähentää henkilökunnan tunnetta eristämisestä ja aliarvostuksesta sekä parantaa hoidon laatua. Omaisille tiedottaminen lieventää heidän huoltaan ja hoitajille tulevaa kritiikkiä. Tutkijoista tärkeintä on uuden ajattelutavan juurruttaminen: Yöhoito ei ole vain rauhallisen unen varmistamista vaan myös positiivisia hoitokäytäntöjä. Rauhaton asukas voi tulla päiväsaliin nauttimaan kupposen teetä ja nukahtaa sohvalle turvallisesti. Britanniassa muuten tarkasti järjestettyä sosiaali- ja terveyspalveluiden valvontaa ei ole ulotettu yöaikaan. Näin pitäisi tutkijoiden mielestä tehdä. Myös tarkastajat tulisi kouluttaa havaitsemaan öisen toiminnan erityisluonne. Henkilökunnan pätevyysvaatimusten tulisi koskea sekä päivä- että yöhoitoa. Johtoa pitäisi kouluttaa tuntemaan yöhoidon erityisluonne, onhan kyse puolen vuorokauden toiminnasta. Yötä varten tarvitaan erityisammattitaitoa. Yölläkin tarvitaan omahoitajia ja yötä varten on tehtävä oma hoitosuunnitelmansa asukaskohtaisesti, koska asukkaiden tarpeet vaihtelevat. Hoitajan pitää myös toimia linkkinä omaisten ja asukkaan välillä. Yöhoidon kehittämisehdotuksia l uusi ajattelutapa: yöhoito on positiiivisia hoitokäytäntöjä, ei vain unen varmistamista l omahoitajia tarvitaan myös öisin l jokaiselle asukkaalle yöhoidon suunnitelma l öisen toiminnan erityisluonne johdolle tutuksi, samoin kuin hoitoa valvoville tarkastajille l yöhoidosta koulutusta l omaisille lisää tietoa

13 Suomi Yksin paljon vartijana Lääninhallitusten päätöksistä löytyy kaksi valitusta, jotka koskevat yöhoitoa. Tamperelaisen Koukkuniemen vanhainkodin hoitajavajeesta kanneltiin lääninhallitukselle Valitus koski lähinnä henkilöstön määrää ja pätevyyttä, mutta myös yöhoitoa. Länsi-Suomen lääninhallitus totesi päätöksessään: Kaikilla osastoilla ei ole omaa yöhoitajaa, vaan osastoja on yhdistetty yhdelle hoitajalle, joka voi olla toisinaan ilman hoitoalan koulutusta oleva laitoshuoltaja. Yövuorossa olevan sairaanhoitajan tehtäväalue on erittäin laaja. Tampereen kaupunki rikkoo sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annettua lakia, lääninhallitus toteaa. Sen mukaan kullakin osastolla tulee olla kelpoisuusehdot täyttävä yöhoitaja. Yhden yöhoitajan vastuulla ei voi olla kahta osastoa. Laitoshuoltaja ei voi yksinään toimia osaston yöhoitajana, vaan ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon kelpoisuuden omaavan hoitajan ohella. Lääninhallitus antoikin Tampereen kaupungille huomautuksen. Vanhainkodin henkilökuntaa lisättiin lääninhallituksen velvoituksen mukaisesti Tämä maksoi yli viisi miljoonaa euroa. Syyskuussa 2008 Yleisradio raportoi, että Koukkuniemi tarvitsisi 160 työntekijää lisää. Kaupunki haluaa ratkaista työvoimatarpeen työnjaolla, logistiikkaa ja tekniikkaa käyttäen. Tekniikka avuksi Nakkilassa Nakkilan Hyppingin vanhainkotiin perustettiin 2005 tehostetun palveluasumisen dementiaosasto, Suvantokoti. Koko vanhainkodissa oli kaksi yöhoitajaa eikä dementiaosastolle osoitettu omaa yöhoitajaa vaan otettiin tekniikka avuksi. Siitä, että osaston yöhoitaja on korvattu automaattisella liiketunnistinlaitteistolla, valitettiin Länsi-Suomen lääninhallitukselle. Nakkilan sosiaalilautakunta toteaa selvityksessään lääninhallitukselle, että osastoilla koko yön kiertävien yöhoitajien lisäksi asukkaita valvotaan dementiayksikön huoneisiin sijoitetuilla liiketunnistimilla. Lisäksi Suvantokodin sisäänkäynnissä on dementialukitus asukkaiden turvana. Hälytinjärjestelmän käyttöönoton jälkeen dementiayksikön henkilökunnan työaika on päivittäin , aiemmin se oli Yöhoitajien työaika on Yöhoitajat tekevät valvontaraportin joka yö. Se käsitellään aamuraportin yhteydessä. Suurin osa hälytyksistä on ollut asiakkaiden WC-käyntejä. Raporttien perusteella voidaan sanoa, että yövalvonta on hallinnassa ja asukkaiden hoito turvattu, arvioi lautakunta. Dementiaosaston huoneisiin asetettiin puolivuotiskokeiluna liiketunnistimet. Ne viestittävät asukkaan liikkumisesta yöhoitajien city-puhelimiin jo siinä vaiheessa, kun asukas menee huoneensa WC:hen. Hoitaja tulee aina hälytyksen saatuaan tarkistamaan tilanteen. Lisäksi yöhoitajat kiertävät kaikilla osastoilla, vaikka hälytyksiä ei tulisikaan. Dementiayksikön asukkailla ei yleensä ole soittokelloa, koska he eivät miellä sen käyttötarkoitusta. Lisäksi kunta korostaa, että työntekijöiden dementiahoidon osaamista on koko ajan vahvistettu. Lääninhallitus kiinnittää päätöksessään 2006 huomiota toiminnan kehittämiseen siten, että vanhukselle, myös hänen dementoituessaan, voidaan turvata kaikilta osin hyvä hoito ja kohtelu. Liiketunnistinkokeilusta pyydetään raportoimaan lääninhallitukselle. Viime vuoden lopussa Suvantokodissa oli liiketunnistimien lisäksi myös yöhoitaja. Hyppingin nykyisen palvelukeskuksen johtaja Sirpa Järvistö toteaa, että niin päivä- kuin yöhoidossa etuna on se, että hoitajat, omaiset ja asukkaat tuntevat pienessä kunnassa toisensa. Vuokratyövoimaa ei käytetä, sijaiset ovat vakituisia ja toiminta yhteisöllisellä pohjalla. Vastuulla useita yksiköitä Lähi- ja perushoitajien liitto SuPer teetti 2002 selvityksen yksin osastoistaan vastaavien yöhoitajien työstä. Soili Nevalan raportissa Yksin yöllä! näkökulma on työntekijän. Selvitys kertoo paljon työn raskaudesta: työ sisältää lääkehuoltoa, asukkaitten kääntämistä, puhelinohjausneuvontaa, yhteydenottoa poliisiin, verinäytteiden ottoa, pyykkihuoltoa, aamupalan valmistamista, vastaamista turvahälytyksiin, avustamista muilla osastoilla eli hoidetaan ihan mitä vaan. Myös kouluttamattomat joutuvat vastaamaan yöstä yksin ja jakavat jopa lääkkeitä. Selvityksessä nousi etualalle kolme ongelmaa: kouluttamattomat hoitajat, hoitoon sopimattomat tilat sekä henkilökunnan henkinen ja fyy- Soili Nevala YKSIN YÖLLÄ! Selvitys yksin valvovien yöhoitajien työstä kertoo tilanteesta työntekijän näkökulmasta Yöhoitajat ottavat vastaan kotona asuvien turvapuhelut ja joutuvat monesti vastaamaan myös muista yksiköistä kuin vain oman talon osastoista: Asukkaat ovat kahdessa eri yksikössä, välimatkaa noin 500 metriä, osa asukkaista dementoituneita ja muuten huonokuntoisia, toinen osasto jää yksin, kun yökön mentävä toiseen osastoon joko kävellen, pyörällä tai miten parhaiten pääsee. Työntekijällä ei ole minkäänlaista hälytysjärjestelmää, kun menee toiselle osastolle. Hädän hetkellä koeta vain selviytyä yksin. Dementiapotilaiden muistamattomuus ja levottomuus vaatii jatkuvaa valvontaa ja huolenpitoa, rauhoittelua ja karkailevien kiinniottamista. Koko osasto voi olla rauhaton yhden levottoman potilaan vuoksi. Yöhoitajan on tarvittaessa tehtävä päätökset sairaalaan lähettämisestä. Kaiken keskellä on hoidettava kuolevia saattohoidon periaatteita noudattaen ja laitettava vainajat. Kuolemaan liittyy usein yhteydenotto omaisiin ja heidän tukemisensa. Julkaisu verkossa: Yksin yöllä! > Tutkittua tietoa > Selvitykset sinen jaksaminen. Erityisen ongelmalliseksi yötyönä koettiin tarkkuutta vaativat tehtävät, kuten lääkkeiden jako. Suomessa tarvitaan yöhoitamisen ja laitosten yökulttuurin perusteellista tutkimusta niin pienissä kunnissa kuin suurimmissa kaupungeissa, niin yksityisissä kuin julkisissa laitoksissa. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun vannotaan tehostetun palveluasumisen, kotona hoitamisen ja omaishoidon lisäämisen nimiin. Sosiaaliturva 4/09 13

14 näkökulma jos minulta kysytään Kolumni Matti Virtanen on lastensuojelun ammattilainen, joka työskentelee johtajana PerhehoitoKumppanit Suomessa Oy:ssä. Lapsen etu ratkaiskoon Isäni 32-vuotias äiti sairastui vakavasti ja kuoli luvulla. Isoisäni ei jaksanut viiden pienen lapsen kanssa, vaan alkoholisoitui nopeasti ja lapset sijoitettiin perheisiin. Isäni muisteli asiaa näin: Kaksi veljeäni ja kaksi sisartani pääsivät sukulaisperheisiin. Ainoastaan minä jouduin vieraaseen sijaisperheeseen. Näin ajattelin silloin 10-vuotiaana pikku poikana. Myöhemmin vasta ymmärsin, että olin ainoa, joka todellisuudessa sai hyvän perheen, jossa kasvaa. Tätä nykyä keskustellaan sukulaissijoitusten ensisijaisuudesta perhehoidossa. Yleensä niitä sekä perustellaan että kyseenalaistetaan lapsen edun näkökulmasta. Joskus sukulaiset kokevat velvollisuudekseen ottaa lapsi luokseen, vaikka eivät sitä haluaisi. Toisaalta jo entuudestaan tuttujen sukulaisten luo muuttaminen voi olla lapselle helpompaa kuin täysin vieraille meno. Lapsen etu ratkaiskoon. Ennen huostaanottopäätöstä on huolehdittava, että kaikki tarkoituksenmukaiset avohuollon tukitoimet on todettu riittämättömiksi. Huostaanoton ajankohtaa kritisoivat asiantuntijat ovat päätöksen ajoituksesta täysin eri mieltä siitä päättävän sosiaalityöntekijän kanssa. Päätös on tehty joko aivan liian aikaisin tai ehdottomasti liian myöhään. Kuitenkin sosiaalityöntekijä on maailman vaativimman tehtävän äärellä ajoitusta ja sen perusteluja miettiessään. Lapsen etu ratkaiskoon. Lastensuojelutyössä toimivat ovat melko pitkälle yhtä mieltä siitä, että jos lapsi voidaan sijoittaa sijaisperheeseen, se on lapselle parempi ratkaisu kuin laitossijoitus. Lastensuojelulain mukaan tietyissä tilanteissa perhesijoitusta ei voida edes harkita; muun muassa tahdonvastaisia toimenpiteitä ei voida perhehoidossa toteuttaa yhteydenpidon rajoittamista lukuun ottamatta. Sosiaalityöntekijä joutuu kuitenkin usein valitsemaan perhehoidon ja laitoshoidon välillä. Laitos saattaa sijaita lähellä ja sijaisperhe kaukana lapsen vanhemmista. Sisarukset voitaisiin sijoittaa eri perheisiin, mutta lasten pitäminen yhdessä edellyttää laitossijoitusta. Joskus vanhemmat vastustavat perhesijoitusta, mutta hyväksyvät laitossijoituksen. Lapsen etu ratkaiskoon. Huostaanoton jatkuessa tulee koko ajan arvioida, onko sen perusteita enää olemassa ja pitääkö alkaa suunnitella lapsen kotiutusta. Lapsi on saattanut asua sijaishuoltopaikassa useita vuosia. Sijaisperheeseen tai laitoksen omahoitajaan on syntynyt hyvä suhde. Vanhempien tilanteen paranemisen pysyvyydestä ei ole varmuutta, mutta vanhemmat ja usein myös lapsi toivovat kotiutusta. Parhaassa tapauksessa kotiutus onnistuu. Päätöstä tehdessään sosiaalityöntekijä tietää myös, että pahimmassa tapauksessa lapsella on edessään uusi epävarmuuden aika ja uusi sijoitus. Lapsen etu ratkaiskoon. Mitä lapsen edulla lopultakin tarkoitetaan ja kuka sen määrittää? Asiakas- ja viranomaisneuvotteluissa ollaan usein erimielisiä siitä, miten pitäisi toimia. Jokainen perustelee omaa kantaansa lapsen edulla. Asiakkaani etu, potilaani etu, oppilaani etu, sijaislapseni etu, minun lapseni etu tai minun oma etuni vaatii ratkaiseman asian tietyllä tavalla. Kun viranomaispäätöstä tehdään, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä määrittelee lapsen edun. Huostaanottoasiassa asianosaisen vastustaessa sitä lapsen edun määrittäminen siirtyy hallinto-oikeudelle. Aina löytyy lainsäätäjän tarkoittama määrittäjä lapsen edulle. Todellisuudessa asian arvioiminen on erittäin vaikeaa. Edes jälkiviisaat, edellisen viikonlopun sään ennustajat, eivät voi tietää, miten toisenlainen päätös olisi vaikuttanut lapsen elämään. Alkoholin vaurioittamia FASD-lapsia syntyy arviolta vuodessa. Heistä vakavimmin vaurioituneet tulevat yleensä huostaanotetuiksi jossain elämänvaiheessa. Anna Asikainen työskentelee Kehitysvammaliiton projektissa, joka ajaa heidän asemansa parantamista. FASD on lyhenne sanoista Fetal Alcohol Spectrum Disorders. Se pitää sisällään neljä oireyhtymää, joista vakavimpia vaurioita aiheuttaa FAS, sikiön alkoholioireyhtymä. Lisätietoa: > FASD LUKIJALTA Suomesta puuttuu tahtoa säilyttää ruotsinkieliset palvelut On ilahduttavaa, että Sosiaaliturva (3/2009) nostaa esiin ajankohtaisen keskustelun ruotsinkielen asemasta ja omakielisistä palveluista. Puutteita on ja lehdessä asiaa kommentoineen Boris Björklundin mukaan erityisesti valtionhallinnossa tietoa ei tule ruotsin kielellä tai jos tulee, käännökset viipyvät. Tämä on työssäni tuttua ja parannustoiveeni kohdistuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Suurempi kysymys on kuitenkin se, ettei ruot- kuva: Erja Saarinen 14 Sosiaaliturva 4/09

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Mitä sosiaalipalveluissa tulisi tietää FASD-oireyhtymistä? Esimerkiksi päivähoidossa ja lastensuojelussa pitää tietää, millainen vaurio on kyseessä. Liian usein FASD-lapsia pidetään vain häirikköinä. Osalla lapsista on pysyvä keskushermostovaurio. FAS-lapset syntyvät pieninä ja heillä on usein oireyhtymälle tyypillisiä kasvonpiirteitä. Heillä on muun muassa kuulo-, näkö- ja sydänvammoja, osalla kehitysvamma. Neurologiset vammat vaikeuttavat elämää: FASDlapset ovat vilkkaita, impulsiivisia ja häiriöille alttiimpia kuin muut. Heillä on oppimis- ja käyttäytymisvaikeuksia ja ongelmia lähimuistissa ja oman toiminnan säätelyssä. He kehittyvät muita hitaammin ja heidän kasvuaikansa voi olla pitempi. Keskushermostovauriot ovat pysyviä, mutta niiden aiheuttamia toimintahaittoja voidaan vähentää. Millainen on FASD-lasten asema palvelujärjestelmässä? FASD-lapsi jää usein tunnistamatta. Diagnoosin tekeminen vaatii erityisasiantuntemusta. Lisäksi se on moraaliseettisesti latautunutta, koska lapsen diagnoosi paljastaa äidin alkoholinkäytön raskausaikana. Pelätään sekä lapsen että äidin leimaamista. Tätä nykyä FASDlapsia alidiagnosoidaan usein ADHD-lapsiksi, jolloin syy-yhteyttä alkoholialtistukseen ei tarvitse hakea. Sosiaali- ja terveydenhuollon pitää tehdä läheistä yhteistyötä, jotta diagnoosi saadaan. Nyt on epäselvää, kuka päättää, lähdetäänkö tutkimaan vai ei. Suuri osa lapsista jää kokonaan tai elää pitkään ilman diagnoosia. Kuitenkin vain se avaa ovet kuntoutukseen. Esimerkiksi sopeutumisvalmennusta ja vammaistukea saa vain diagnoosilla. Jos vauriot jäävät hoitamatta, lapset koheltavat tilanteesta toiseen ja heitä hoitavat perheet uupuvat. Ongelmat kärjistyvät murrosiässä ja nuori syrjäytyy vamman aiheuttamien sekundääristen haittojen takia. Kumpi syrjäyttää enemmän diagnoosi vai sen puute? Monesti nähdään, että lapsen oireet johtuvat vaikeasta lapsuudesta. Perheet voivat käydä vuosia esimerkiksi perheneuvolatutkimuksissa setvimässä psyykkisiä ongelmia, vaikka taustalla voivat olla neurologiset ongelmat. Esimerkiksi sydänvikaa tai näkövammaa voidaan hoitaa hyvin, mutta lasta ei nähdä kokonaisena. Eri oireiden tutkimisessa hukataan aikaa. Vaikka lapsi saisi diagnoosin, hoito voi olla vaihtelevaa. Suomessa ei ole hoitosuositusta FASD-lasten kuntouttamiseen. Lapsen pitäisi olla erikoissairaanhoidon seurannassa, mutta usein viimeistään kouluiässä hänet siirretään perusterveydenhuollon vastuulle. Siellä ei aina ole riittävää asiantuntemusta. Kun lapsi otetaan huostaan, usein linkki hoitoon voi katketa. Huostaanottovaiheessa joudutaan kiinnittämään paljon huomiota perheen tilanteeseen. Lapsen tarpeet voivat jäädä sivummalle. Tuki ja kuntoutus loppuvat monilta liian aikaisin. Jälkihuollon 21 vuoden ikäraja on liian matala. Jos aikuistumisvaiheen saa olla perheessä, monet pärjäävät hyvin. Nyt vain lievän kehitysvammaisuuden diagnoosilla voi jäädä kehitysvammaisten perhehoitoon tai saada tukea itsenäiseen asumiseen 21 täytettyään. Entä heitä hoitavien sijaisperheiden? Sijaisperheet eivät välttämättä ole saaneet tietoa lapsen vammoista, etenkään jos diagnoosi puuttuu. He joutuvat vuosia hakemaan lapselle diagnoosia ja apua. Helposti lapsikin aletaan nähdä vain oireyhtymän kautta. Vaativaa on myös työskentely biologisten vanhempien kanssa, kun yhteistyötä ja ymmärrystä tarvitaan lapsen erityisvaikeuksissa. Diagnoosi on pidettävä salassa, koska se paljastaa yhteyden äitiin. Suomessa ei ole FASD-potilasjärjestöä. Kenen kanssa perheet voivat puhua vaikeuksistaan? Myös lapsi kärsii siitä, että hän kantaa diagnoosia, josta ei saa puhua eikä kokemuksia voi jakaa. Murrosiässä FASD-nuori lähtee helposti moneen mukaan. Silloin hän tarvitsee elämäänsä selkeää rakennetta ja valvontaa sekä koko perhe laajaa tukiverkkoa. Jos sitä ei ole, perhe uupuu ja on suuri riski, että se irrottaa otteen lapsesta. Perheet tarvitsevat sosiaalityöntekijän rinnalleen ajamaan lapsen asiaa. Sosiaalityöntekijän pitää tuntea FASD-oireyhtymiä. Usein joutuu käymään tiukkaa taistoa siitä, mikä taho erilaiset tutkimukset ja kuntoutukset maksaa, jos sitä ei ole kirjattu esimerkiksi lapsen kuntoutussuunnitelmaan. Myös sosiaalityöntekijä on hankalassa välissä: hänen pitää ajaa lapsen etua ja tukea sekä sijaisperhettä että biologisia vanhempia. Vaikea asia pitää käsitellä biologisen äidin kanssa avoimesti. Nyt se on mystifioitu, mieluiten ollaan puhumatta. Mitä pitäisi parantaa? Palvelujärjestelmään tarvitaan toimintamalli FASDlasten hoitamiseksi. Tarvitaan yksikkö, johon keskitetään osaamista. Sieltä myös ammattilaiset ja lapsia hoitavat perheet saisivat tukea. Jos äitiä ei ole kyetty auttamaan raskausaikana, yhteiskunnan tehtävä on auttaa edes syntynyttä lasta. Lapsen pitää nousta voimakkaammin näkyviin. sinkielisen vähemmistön palvelun ja kielen aseman turvaaminen enää näytä olevan tärkeä kysymys päätöksentekijöille. Aluehallinnon ja kuntarakenteen uudistuksen tiimellyksessä ruotsinkielisen väestön painoarvo on heikentynyt niin uhkaavasti, että tilanteesta keskustellaan päivittäin ruotsinkielisissä lehdissä. Miksi perustuslain kansalliskielen asema ja kielilain turvaamat palvelut ruotsinkielellä ovat uudistusmylläkässä tyystin merkityksettömiä? Vai näyttääkö vain siltä? Lisääntynyt maahanmuutto on heikentänyt ymmärrystä ruotsin kielen asemasta kansalliskielenä. Ruotsi on erityisesti nuorten mielessä vain yksi kieli monien vieraiden kielten joukossa. Oman osuutensa tähän tuo yleinen eurooppalaistuminen ja poh- joismaisen yhteistyön arvostuksen heikkeneminen. Vielä joitain vuosia sitten kaksikielisyydellä oli puolustajansa valtionhallinnossa, mutta nyt ymmärtäviä ääniä kuuluu yhä harvemmin. Kun itselleni ja monille sukupolveeni kuuluville suomenruotsalaisuus on olennainen osa suomalaista kulttuuria, se tuntuu joillekin olevan vastenmielistä pakkoruotsia. Silloin se ajatus on vieras, että kyseessä olisi Suomi-nimiseen yhteisöön kuuluva vähemmistö, josta tulisi välittää. Aluehallinnon uudistuksen ja Paras-hankkeen kielellisiä vaikutuksia onneksi tutkitaan Paras-arviointitutkimusohjelma Artussa, jossa on mukana lukuisia kuntia, Kuntaliitto ja monia ministeriöitä. Bettina Lindforsin tuore tutkimus osoittaa, että alueellisten viranomaisten tapa organisoida ruotsinkielisiä palveluja vaihtelee tavattomasti maakunnittain. Yhteistä on kuitenkin se, että palvelun saaminen on yhä enemmän kysynnän varassa. Aina ei onnistuta turvaamaan palveluja ruotsinkieliselle vähemmistölle. Sen voi ymmärtää. Vaikeampi on käsittää, saati hyväksyä sitä, ettei maassa ole tahtoa säilyttää kaksikielistä palvelukulttuuria. Ja sitäkin miettii, että mihin ne suomenruotsalaisten valtiolle maksamat veroeurot oikein menevätkään? Eini Pihlajamäki, toimitusjohtaja, Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, FSKC Sosiaaliturva 4/09 15

16 pinnan alta Palstalla pannaan mutkat suoriksi ja paljastetaan olennainen. Mitä tapahtuu todella? Sosiaalityöntekijät ovat muutoksen ammattilaisia ja koulutettuja sietämään epävarmuutta ja punnitsemaan riskejä. Synnöve Karvinen-Niinikoski, sosiaalipolitiikan, erityisesti sosiaalityön professori (ruotsinkielinen professuuri), Helsingin yliopisto Hyvinvointia rakennemurroksissa? Sosiaalityö on vaativaa ihmissuhdetyötä, jolla on suuri merkitys kansalaisten oikeuksille ja osallisuudelle yhteiskunnassa. Ala on raskas ja työhyvinvointia koskevissa tutkimuksissa sosiaalityöntekijöiden uupumus ja masennus erottuvat huolestuttavina. Työn haasteet vaikeuksissa painivien ihmisten ja yhteisöjen kanssa sekä toimivien palvelujärjestelmien kehittämisessä ja johtamisessa ovat suuria, ja osaavista ja pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pula. Uranäkymien soisi olevan sellaisia, että ne houkuttelisivat vastuuta kantavia sosiaalityön akateemisia osaajia pysymään alalla. Sosiaalityö on koulutusalana suosittu ja aloituspaikan saaminen on vaikeaa. Huoli alan vetovoimaisuudesta ja työ sen rakenteellisten edellytysten luomiseksi luonnehtii sosiaalityön 2000-luvun kehitystä. Käynnissä on alan rakenteellinen murros. Ohjausjärjestelmiä uudistetaan ja toimintoja organisoidaan ns. tilaaja-tuottajajärjestelyillä. Kuntien palvelurakenneuudistus kouraisee sosiaalityötäkin. Hyvinvointia koskeva eetos muuttuu, mistä viestivät manageristiset opit. Myös sosiaali- ja terveysalan keskinäiset suhteet uudistetaan. Muutostarpeisiin vaikuttavat niin ikärakenteen muutokset kuin uusi ymmärrys siitä, mitä hyvinvoinnin edistämiseksi ja tuen sekä hoivan järjestämiseksi tarvitaan. Meneillään on poliittis-professionaalinen kamppailu viisaasta toiminnasta. Ajan merkit kertovat sosiaalisten ongelmien vakavuudesta ja monimutkaisuudesta. Nyt jos koskaan tarvitaan sosiaalisen asiantuntemusta. Arkielämän sosiaalisten rakenteiden asiantuntijoina sosiaalityöntekijät havaitsevat yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset nopeasti. Pahoinvoinnin lisääntyessä asenteet yhteiskunnassa kovenevat. Halutaan lisätä puuttumista, luokittelua ja valvontaa sekä rankaisevuutta. Samalla korostetaan uusyhteisöllisyyttä ja kansalaisvastuuta. Kansalaisten sosiaalinen toimijuus, jonka tukeminen on sosiaalityön ydintehtäviä, rakentuu ristiriitaisista aineksista, joiden keskellä korostuu työn eettinen vastuu ja merkitys hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen luottamuksen rakentajana. Sosiaalityöntekijät ovat muutoksen ammattilaisia ja koulutettuja sietämään epävarmuutta ja punnitsemaan riskejä. Sosiaalialalla 2000-luvun alku on ollut professionaalisen vakiintumisen ja vahvistumisen aikaa. Koulutusrakenneuudistukset ovat alkaneet kantaa hedelmää. Vastikään on uudistettu alan tehtävärakenteita ja lainsäädäntöä sekä luotu valmiuksia kehittää uudenlaisia työotteita. Oiva esimerkki on sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijöiden yhteistyö. Vihdoin voidaan auttaa asiakkaita ja perheitä rakentamaan omaa toimijuuttaan omassa arjessaan. Perhetyöntekijäsosionomit ovat aiemmin puuttuneet alalta. Nyt tämä arkeen ulottuva yhteistyö mahdollistaa avohuollon ja varhaisen tuen. Sosiaalialan kaksipilarinen koulutusjärjestelmä tuottaa sosiaalialalle kaivattua lähityön eriytyvää osaamista. Asiakkaiden elämäntilanteiden kokonaisvaltaisen hahmottamisen kautta on rakentunut ammatillinen työ- ja tehtäväjako, joka luo todellisia vaihtoehtoja kalliille laitoshoidolle ja poukkoileville hätäratkaisuille. Suomalainen sosiaalityöntekijäkoulutus on ollut kansainvälisesti aikaansa edellä. Sen tutkimusperustainen opetus tuottaa vahvoja ammattilaisia, vuorovaikutussuhteisen asiakastyön osaajia ja asiakasprosessien johtajia sekä ammattikäytäntöjen oikeellisuudesta ja toimivuudesta vastaavia sosiaalialan akateemisia asiantuntijoita. Se antaa valmiudet alan tutkimukseen, tieteelliseen tutkijakoulutukseen sekä sosiaalityön käytäntöjen ja tieteenalan käytäntösuhteiseen kehittämiseen. Akateeminen peruskoulutus on luonut pohjan tutkimusosaamiselle ja sosiaalityön erikoistumisaloille. Sosiaalityöntekijäkoulutuksen elävät käytäntösuhteet ja tiedontuotannon rakenteet ovat sellaista, mitä muuallakin rakennetaan suomalaista asiantuntijuutta arvostaen. Vahvuutemme on se, että myös käytännön työtä tekevillä on koulutuksensa ja tehtäviensä kautta avautuva mahdollisuus tutkia ja kehittää työtään. Tällainen suhde omaan työhön on työolotutkimusten mukaan tärkeää. Se antaa hengitystilaa ammatilliselle kasvulle ja jaksamiselle. Ponnistelut hyvien käytäntöjen tuottamiseksi ja levittämiseksi sekä erilaisten tuloksellisuusmittareiden ja arviointikäytäntöjen luomiseksi valuvat hukkaan ja pahentavat viihtymättömyys- ja jaksamisongelmaa, jos rakenteet eivät hengitä ja tue työntekijöitä. Sosiaalityön osaava johtaminen on avainasemassa, kun luodaan työn laadun ja työntekijöiden osaamista ja jaksamista tukevia rakenteita. Uudistuva ja kehittävä ammattityön johtamisosaaminen ja sen seurauksena hengittävän ja oppivan toimintaympäristön tarjoaminen ovat sosiaalityön lähikehityksen suuria haasteita. 16 Sosiaaliturva 4/09

17 IT-kokonaispalvelua sujuvampaan sosiaalitoimeen ja terveydenhuoltoon. TERVE-SOS 2009 Helsinki Wanha Satama Tervetuloa Tiedon osastolle E3. Mitä paremmat työkalut henkilöstöllesi annat ja mitä viisaammin heidän työtään ohjaat, sitä paremmin organisaatiosi toimii, jaksaa ja menestyy. Ja sitä parempaa palvelua asiakkaanne saavat. Kun tieto löytyy ja liikkuu myös työnkulku notkistuu. Vähemmällä paineella saadaan enemmän aikaan ja enemmän aikaa! Aikaa varsinaiseen työhön, aikaa kehittämiseen ja aikaa ihmisille. /sosiaalitoimi Let s care together!

18 lastensuojelu Eija Heine Mikko Reijonen Porvoon lastensuojelun kehittämishankkeessa haluttiin saada pysyviä muutoksia toimintatapoihin. Lastensuojelun sosiaalityöhön, perhetyöhön ja eri yksikköjen yhteistyöhön haettiin yhteistä työorientaatiota yhteisillä koulutuksilla ja toimintamallien kirjaamisella. Tärkein vaihe oli uusien toimintakäytäntöjen vakiinnuttaminen sitä tukevine valmennuksineen. Yhteiseen ymmärrykseen lastensuojelun uusista toimintatavoista Työkäytännöt eivät välttämättä muutu kehittämisprojekteista ja koulutuksista huolimatta. Kun projekteissa ei ole suunniteltu uuden toiminnan uutta johtajuutta eikä uuden käytännön vakiinnuttamista kaikkien työntekijöiden työorientaatioksi, uutta toimintatapaa toteuttavat vain siitä innostuneet työntekijät vanhan työotteen rinnalla kunnes he uupuvat. Eija Heine oli KirVa-hankkeessa valmentajana ja kouluttajana. Mikko Reijonen toimi KirVa-hankkeen projektipäällikkönä. Porvoon lastensuojelun kehittämishanke sai jo hakuvaiheessa nimen KirVa lastensuojeluosaamisen kirkastaminen ja vakiinnuttaminen. Nimellä haluttiin ilmentää projektin kahdenlaista tehtävää: Ensin kirkastetaan kaikille työntekijöille jo olemassa oleva osaaminen ja sitten se vakiinnutetaan pysyviksi toimintakäytännöiksi. Aluksi yhteistä koulutusta Kirkastamisvaiheessa järjestettiin kaikille osallistujille yhteinen viiden koulutuspäivän sarja, jonka sisältönä olivat ne menetelmät ja teemat, joita osa lastensuojeluväestä oli jo aiemmin projekteilla ja koulutuksilla opiskellut ja joita haluttiin syventää ja vakiinnuttaa pysyviksi käytännöiksi. Teemoiksi valikoituivat lapsilähtöisyys, lastensuojeluprosessien haltuunotto ja näkyväksi tekeminen, vanhempien tukeminen sekä johdon tuki. Teemat kulkivat yhteisten koulutuspäivien punaisena lankana. Ulkopuolisten kouluttajien luennot ja harjoitukset eivät sinänsä tuoneet kaikille mitään uutta. Tarkastelun kohteena oli enemmänkin se, kuinka lapsilähtöisten menetelmien osaamista voidaan oikeasti käyttää ja hyödyntää kunkin toimipisteen työssä. Hankkeeseen osallistuivat eri toimipisteet: sosiaalityö, a-klinikka, laitokset, turvakoti, perhetyö, nuorisoasema, maahanmuuttajapalvelut, varhaiskasvatuksen erityispalveluita ja tärkeänä ryhmänä sosiaalityön johto. Mukana oli yli 50 henkilöä ja heidän kauttaan toimipisteiden muut työntekijät. Miten tieto muuttuu työkäytännöksi? Koulutuksiin on helppoa osallistua ja ottaa vastaan tietoa. Mutta miten tieto muuttuu työkäytännöksi? Porvoon hankkeessa muodostettiin kuusi kirkastamistiimiä, joiden tehtävänä oli koulutuspäivien välillä kirkastaa valittua teemaa ja kysyä yhä uudestaan: Mitä tämä merkitsee minun työssäni ja kaupunkimme lastensuojelutyössä? Kirkastamistiimit, mukaan lukien johdon tiimi, kokoontuivat kuukausittain puolen vuoden ajan hiomaan niitä vanhemmuuden tai lapsilähtöisen työskentelyn kulmakiviä, joita sitten vakiinnuttamisvaiheessa lähdettäisiin yhdessä istuttamaan pysyviksi käytännöiksi. Kirkastamisvaiheen päättyessä työskentely koottiin Porvoon lastensuojelutyön vakiinnuttamisasiakirjaksi, jossa oli tiivistettynä lastensuojelun työorientaatio, lainsäädännöllistä taustaa ja sosiaalihuollon eettisiä periaatteita. Alku sujuu entä sen jälkeen? Kirkastamisvaihetta seuranneeseen vakiinnuttamisvaiheeseen liittyivät projektin kenties suurimmat haasteet. Aluksi muodostettiin neljä lastensuojelun moniammatillista tiimiä sekä erilliset johdon ja perhetyöntekijöiden tiimit. Tämän vaiheen onnistuminen edellytti, että tiimit käyttäisivät arjessa vakiinnuttamisasiakirjan mukaisia toimintamalleja ja osallistuisivat vakiinnuttamisvalmennuksiin. Tiimivalmennuksissa oli tarkoituksena vakiinnuttaa kirkastetut mallit käyttöön peilaamalla käyttökokemuksia vanhoihin työskentelytapoihin ja tukea näin niistä luopumista ja 18 Sosiaaliturva 4/09

19 uuden yhteisen työorientaation rakentamista. Lopuksi vakiinnuttamisasiakirjasta oli määrä muokata Porvoon lastensuojelun toimintamalli. Vakiinnuttamisvalmennuksen alussa tuntui kuin projekti olisi alkanut alusta. Tiimeihin osallistuminen ja mallien arjessa kokeileminen oli vaihtelevaa. Näytti siltä, että työntekijöiden päivittäinen työmäärä vei innon ja mahdollisuudet kokeilla uusia menetelmiä ja lähestymistapoja asiakkaiden kanssa. Kankeuteen saattoi myös vaikuttaa perinteisen projektikehän mukainen ajattelu: kirkastamisvaiheen tuottama vakiinnuttamisasiakirja oli tuotettu, projektin olisi siis tullut päättyä siihen, mutta KirVassa työ vasta alkoikin siitä. Selkeytyksen tilanteeseen toi sosiaalityön johtajan viranhaltijapäätös, jolla kaikki työntekijät ja työyksiköt velvoitettiin ja oikeutettiin kokeilemaan sovittuja toimintamalleja sekä osallistumaan valmennustiimeihin. Tämä mahdollisti myös sen, että lastensuojelutyön johto pystyi tarkastelemaan ja työstämään muuttuvan lastensuojelulain mukaista lastensuojelun suunnitelmaa uudesta näkökulmasta. Vakiinnuttamistiimit kokoontuivat lähes vuoden ajan yhteensä seitsemän kertaa. Niissä käsiteltiin muun muassa vanhoista malleista luopumisen synnyttämiä vaikeuksia ja uusien toimintatapojen vaatimia ylläpitoprosesseja, joita työstettiin yhdessä johdon tiimin kanssa. Keskeistä oli myös toimivien seuranta- ja palautejärjestelmien rakentaminen. KirVa-hanke pähkinänkuoressa l Porvoon lastensuojelun kehittämishanke KirVa toteutettiin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa l Tavoitteena oli kirkastaa käyttöönotettavat uudet toimintatavat ja vakiinnuttaa ne pysyviksi työkäytännöiksi l Hankkeessa nostettiin esiin useita työmenetelmiä, jotka tukevat uuden lastensuojelulain soveltamista. Tällaisia ovat muun muassa lapsen kuulemiseen ja lapsen näkökulman esiin tuomiseen liittyvät menetelmät ja toimintatavat. l Uusi lastensuojelulaki edesauttoi uusien menetelmien käyttöönottoa ja antoi oikeutuksen uusien toimintatapojen käytölle. l Kehittämistyö sidottiin johtamisen uudistamiseen. Johdon työtä kehitettiin määrätietoisesti lähtökohtana lastensuojelutyön muutoksissa tarvittava muutosjohtamisen osaaminen. Se helpotti arkityön muuttamista. l Hankkeen toteutti Oy Kasvun Avain Ltd ja sen rahoitti työelämän kehittämisohjelma Tykes. Jatkuva arviointi kehittämisen tukena Hankkeen etenemistä arvioitiin koko ajan. Yksilöpalautteiden lisäksi neljä kertaa tehtiin niin sanottu Kuumemittari -arviointi, joka on työyhteisön tilan, perustehtävätietoisuuden ja johtajuuden kokemisen selvittämisen väline. Osallistujat arvioivat oman työnsä osa-alueita asteikolla Arvioitavia asioita olivat muun muassa työssä jaksaminen, perustehtävän toimivuus ja tuloksellisuus, toimintatapojen todellinen muutos, työpaikan johtaminen ja vakiinnuttamismallin toimivuus ja hyödynnettävyys. Lisäksi kysyttiin työntekijöiden omaa panostusta työhön ja kehittämistyöhön yleensä. Vastaukset purettiin koko lastensuojelutyötä koskevaksi sekä työyhteisökohtaisiksi kuumekäyriksi, jotka osoittivat mihin suuntaan missäkin lastensuojelun työyhteisössä oli projektin aikana liikuttu. Tuloksia käsiteltiin jokaisen mittauksen jälkeen niin moniammatillisissa vakiinnuttamistiimeissä kuin työyhteisöjen palavereissakin. Vaikka yhteiset koulutusosiot olivatkin hankkeen alussa, kuumemittari-arvioiden pohjalta hankkeen puolivälin jälkeen suunniteltiin yksi kaikille suunnattu koulutuspäivä muutosjohtamisesta. Sitä ei käsitelty ainoastaan johdon näkökulmasta vaan näkökulmia haettiin alati muuttuviin lastensuojelutyön haasteisiin ja jokaisen työntekijän asemaan ja tunteisiin muutoksessa. Johdolla suuri vastuu Uudet toimintatavat kirjattiin syksyllä 2008 valmistuneeseen asiakirjaan Porvoon lastensuojelun toimintamalli lapsikeskeisen toiminnan työorientaatio. Siihen on mallinnettu vaihe vaiheelta lastensuojeluprosessi aina peruspalveluiden ehkäisevästä lasten suojelusta yksilöja perhekohtaisen lastensuojelun jälkihuoltoon saakka. Asiakirja sisältää myös lainsäädännöllistä taustaa sekä lapsikeskeisyyden etiikkaa ja toimintaperiaatteita. Asiakirjaan on koottu myös lapsikeskeisen työskentelyn välineitä. Perhetyöstä on oma lukunsa samoin kuin lastensuojelutyön johtamisesta. Koska lastensuojelutyö muuttuu koko ajan, asiakirjaa on päivitettävä jatkuvasti. Monet vanhat ja vakiintuneet työ- ja toimintatavat elävät vahvasti työntekijöiden työorientaatioissa ja toivotut muutokset toteutuvat melko hitaasti. Projektin päätyttyä lastensuojelun johto on keskeisessä asemassa. Se huolehtii mallin vakiinnuttamisesta ja syventämisestä muun muassa työnohjauksen ja koulutusten avulla. Uusien työntekijöiden opastamisessa lastensuojelun asiakirja toimii hyvänä perehdytysoppaana. Sosiaaliturva 4/09 19

20 vanhustyö Petri Rikkinen On tärkeää, että organisaatiossa ymmärretään tiedosta ja osaamisesta saatava arvo, sanoo vanhempi tutkija Antti Lönnqvist. Hän tutkii aineettoman pääoman mittaamista ja johtamista vanhustyössä Tampereen teknillisen yliopiston Mittaritiimissä. Aineettoman pääoman mittaaminen tuo osaamisen arvoonsa Monen toimijan yhteinen hanke Aineettoman pääoman johtaminen ei ole mikään irrallinen menetelmä, vaan näkökulma, jonka avulla toimintaa voidaan tarkastella uudella tavalla, Antti Lönnqvist korostaa. Tampereen teknillisen yliopiston Mittaritiimi on mukana kolmevuotisessa projektissa, jossa tutkitaan aineettoman pääoman mittaamista ja johtamista vanhustyössä. Ikaalisissa toimiva Jyllin Kodit on hankkeen alullepanija. Jalmari Jyllin säätiön ylläpitämässä Jyllin kodissa on tehty monenlaisia kehittämishankkeita. Taloudellisilla tunnusluvuilla on jo pystytty osoittamaan hankkeiden vaikuttavuus, mutta niiden vaikutus osaamiseen on vielä epäselvää. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa tutkimushankkeessa on Jyllin Kodin lisäksi pilottitutkimuskohteina Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apila sekä HelsinkiMissio. Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttajia ovat Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Nordic Healthcare Auditing Oy. Tavoitteena on kehittää vanhustyön järjestö- ja palveluorganisaatioiden aineetonta pääomaa ja niiden suorituskykyä kuvaava mittausmalli, jolla arvioidaan organisaation tilaa ja vertaillaan sitä vanhustyön muihin vastaaviin toimijoihin. Aineeton pääoma yleistyi terminä 1990-luvun lopulla. Tuolloin havahduttiin siihen, että yrityksen tilipäätöksessä näkyvä arvo eli kirjanpitoarvo saattaa erota sen pörssissä määräytyvästä markkina-arvosta. Koneet, rakennukset ja aineelliset resurssit eivät yksin määrää yrityksen arvoa. Siihen vaikuttaa myös aineeton pääoma eli ihmisten ja organisaation osaaminen sekä suhdeverkosto. Aineettomasta pääomasta on tulossa resurssi, josta kilpaillaan. Tämä näkyy myös sosiaalisektorilla, kun väestön ikärakenteen muutos lisää erityisesti vanhuspalveluiden kysyntää samalla, kun kilpailu vähenevästä työvoimasta kiristyy. Mihin mittaamisella pyritään? Lönnqvistin mukaan mittaamisessa on oleellisinta ymmärtää toiminta ja tuntea siihen käytettävät resurssit. Lisäksi pitää tuntea tavoitteet, joihin toiminnalla pyritään. Talous antaa toiminnalle reunaehdot, mutta mitä annetuilla resursseilla pitäisi saada aikaiseksi, ei ole itsestään selvää, Lönnqvist sanoo. Jonkin asian mittaaminen ei vielä tarkoita, että asia olisi hallussa. Kaikkia asioita ei edes ole järkevää mitata, koska mittaaminen voi olla vaivalloista ja kallista. Kuitenkin mittaaminen on yksi johtamisen perustyökaluista. Vanhustenhuollossa käytetään muun muassa taloudellisia tunnuslukuja. Myös vanhusten kuntoisuutta saatetaan mitata, mutta tietoa ei hyödynnetä laajemmin toiminnan arvioinnissa. Osaamisen arvo Osaamisen ja aineettoman pääoman mittaaminen ovat vielä alkutekijöissään. Pelkkä tiedon ja osaamisen kartoittaminen ei Lönnqvistin mielestä riitä. On tärkeää, että organisaatiossa ymmärretään tiedosta ja osaamisesta saatava arvo. Lönnqvistin mukaan aineeton pääoma antaa näkökulman, jonka avulla voidaan korostaa vanhustyön tietointensiivisyyttä. Vanhustyö vaatii monipuolista käytännön ja teorian hallintaa, luovaa ongelmanratkaisua sekä vuorovaikutustaitoja. Vanhustyön ja vanhustenhuollon nykyinen imago on heikko. Työn vaatiman osaamisen korostaminen voi parantaa koko alan arvostusta ja houkuttelevuutta. Lönnqvistin mielestä aineettoman pääoman mittaaminen ja 20 Sosiaaliturva 4/09

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE

OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE 1. OJUSNIITTY 2. HENKILÖKUNTA JA PUHELINNUMEROT 3. PÄIVÄRYTMI 4. OJUSNIITYN TOIMINTA- AJATUSTA 5. OMAHOITAJUUS 6. HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA 7. RAHA-ASIOIDEN HOITO 8. VAATEHUOLTO

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 36,25 040SOS050 I sivukuluja)* 31940 Johtava sosiaalityöntekijä 1.1.2017 toimen muuttaminen viraksi alkaen Sosiaalialalle suuntaava

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot