KESÄ 2008 SKP:N VANTAAN KAUPUNKIJÄRJESTÖN LEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESÄ 2008 SKP:N VANTAAN KAUPUNKIJÄRJESTÖN LEHTI WWW.SKP-VANTAA.FI"

Transkriptio

1 ASUKKAIDEN VANTAA KESÄ 2008 SKP:N VANTAAN KAUPUNKIJÄRJESTÖN LEHTI Hallituksen näpit köyhien kukkarossa sivu 2 VEIKKO KOIVUSALO Vastavirtafestivaali elokuuta sivu 3 Kaappaako MedOne yhteispäivystykset? sivu 4 Kunnallista demokratiaa ulkoistetaan sivu 4 EY-tuomioistuin ay-oikeuksien murtajana sivu 6 Hyvinvointivaltion alasajossa ihmisiä jätetään heitteille sivu 7 Tehyn naiset nousivat ay-taistelun kärkeen! Taistelu oli ratkaiseva avaus alipalkattujen naisten oikeustaistelussa. Tehyn naisten päättäväinen kamppailu nosti kaikkien alojen palkankorotustason kolminkertaiseksi edelliseen Tupoon verrattuna. Se tuotti merkittävän verotulon myös Vantaan kassaan. Alipalkkauksen poistaminen on kunta-alan kehittämiselle keskeisin haaste. Lääkärifirmat saalistamaan sairaita Vantaastako Helsingin metropolin osa? sivu 7 Valkoisten vapaussodan myytti murtuu sivu 8 Vantaalla sosiaali- ja terveystoimen uudistusmylläkkä on jatkunut syksystä 2006 alkaen. Kaupunki on ottanut edelläkävijän roolin pakkaamalla terveyspalvelut myytäviin paketteihin. Uusin hitti on listautumismalli, jossa potilaat valitsevat lääkärinsä. Kerrotaan, että potilas valitsee lääkärinsä, mutta ei kerrota miten lääkäri valitsee potilaansa. Miten käy, kun halutun lääkärin lista on täysi? Listan pituus, potilaiden määrä joustaa lääkärin halun ja kapasiteetin mukaan. Viime kädessä siis lääkäri valitsee potilaansa. Mallin jatkokehittely siirrettiin pääasiassa lääkäreistä koostuvalle työryhmälle sihteerinään terveystoimenjohtaja Timo Aronkytö. Muu henkilökunta sivuutettiin, eikä asukkailta ole kysytty mitään. Taustalla on palvelurakenneuudistus, PARAS/KUPRU-hanke. Sen keskeisin tavoi- te on pakata ja markkinoistaa sosiaali- ja terveystoimi. Vantaalla päivystykset keskitettiin ensiksi Peijakseen, jossa MedOnen reppulääkärit hoitivat 70 % päivystyksestä. Seuraavaksi koko toiminta siirrettiin pörssiyhtiö MedOnelle. Homman hoitanut ylilääkäri Jarmo Kantonen siirtyi ylilääkäriksi pörssiyhtiöön. Sama menetelmä toimi Myyrmäen ja Tikkurilan iltavastaanoton yksityistämisessä. Edellä kerrottu listautumismalli on prosessissa seuraava askel. Yksityinen terveysbusiness havittelee hallintaansa terveysasemia. Vantaalla kaavaillaan terveysasemien vähentämistä. Vantaalla demokratiavaje on syntynyt siitä, kun sosiaali- ja terveyslautakunta on delegoinut valtansa apulaiskaupunginjohtaja Jukka Salmiselle ja terveystoimen johtaja Timo Aronkydölle.

2 2 ASUKKAIDEN VANTAA KESÄ / 08 PÄÄKIRJOITUS Tolkkua taloon! Johtavat virkamiehet jyräävät kuntapuitelakia itsevaltaisella otteella. Hallitus runnoo kuntaliitoksia porkkana- ja keppipolitiikalla. Niskoittelevat kunnat ahdistetaan nurkkaan kiristämällä taloutta kunnes mieli kypsyy. Hallitus käynnisti suurisuuntaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen täysremontin. Sitä esiteltiin kansalaisille kaikkien hyvien tavoitteiden kuorrutuksella. Uudistuksen piti valmistua Mutta hallituspa nopeutti aikataulua ja löi rajut maksujen korotukset uudistuksen ensitahdeiksi. Kansalaisten keskuudessa uudistus herätti ensin hämmennystä ja kasvavaa kiukkua. Tätähän ei niellä. Tolkkua taloon! Monet kansalais-, potilas- ja ammattijärjestöt ovat tuominneet korotukset ja vaativat niiden peruutusta. Tampereella sosiaalifoorumin yhteydessä käynnistettiin valtakunnallinen maksujen korottamista vastustava kampanja. Kysymyksessä on puitelaki ja korotuksista on päätettävä jokaisessa kunnassa erikseen. Kansalaisten kampanja aikoo estää korotukset kunnissa. Lähtökohta on, että nyt valtuustoissa ja lautakunnissa valtaa käyttävät ottavat asian omiin käsiinsä. SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö kutsuu kaikkia kiinnostuneita mukaan. Vain kansalaisliike voi estää perusteettomat maksujen korotukset ja kansalaisten perusturvaa ja elämää kuristavan tolkuttoman menon. Olemme osa maanlaajuista vastarintaliikettä ja siinä on voimamme. Vastustamme samalla maan tavaksi tullutta luottamuselinten vallan luovuttamista ulkopuolisille ns. asiantuntijoille ja johtaville virkamiehille. Valtuuston ja lautakuntien on suoraan vastattava asukkaiden perusturvaan ja oikeuksiin liittyvistä asioista. Vallan delegointiin piiloutuu hyvävelijärjestelmä ja sen kainalossa suomalainen korruptio. LARRY HULDÉN Vantaalla joka kymmenes on köyhä Köyhiksi luokiteltavissa asuntokunnissa asui vuonna 2005 yli vantaalaista. Yksin asuvia köyhiä oli vajaa viidennes ja kahden vanhemman lapsiperheissä kymmenesosa. Lähes joka kolmas alle 35-vuotias yksin asuva korsolainen kuului köyhien talouksien joukkoon. Katastrofaalinen tilanne Vajaa kolmannes Vantaan yksinhuoltajista on köyhiä. Kolmen tai useamman lapsen talouksista reilusti yli puolet on köyhiä Köyhäksi lasketaan yksinhuoltajatalous, jossa kulutusyksikkökohtaiset tulot ovat enintään 60 prosenttia vastaavien asuntokuntien keskitulosta Suomessa. Katsaus perustui talouksien vuoden 2005 käyttötuloihin. Tuloissa on huomioitu tulonsiirrot, kuten elatusapu ja asumistuki. Vantaa sosiaaliasiamies Miikael Liukkonen arvioi, että tilanteesta tulee katastrofaalinen kun katsoo inflaatiolukuja ja ruuan hinnan nousua. Liukkonen muistuttaa, että varattomien perheiden tilannetta helpottaisi jo se, että lapsilisiä ei laskettaisi tuloksi toimeentulotukea laskettaessa. Lena Huldénille tiedonjulkistamispalkinto Valtion tiedonjulkistamispalkinnot jaettiin SKP:n varapuheenjohtaja Lena Huldén (kuvassa) oli yksi kahdeksasta palkinnon saajasta teoksellaan Den sexbent fienden eli Kuusijalkainen vihollinen. Muita palkinnonsaajia olivat Juha Nurminen, Eeva Luotonen, Max Engman, Pentti Huovinen, Eija Palosaari, Esko Valtaoja sekä Helsingin Kaupungin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa. Palvelumaksuja ei saa korottaa SKP:n Vantaan Kaupunkijärjestö ry vetoaa Vantaan kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon, että ne päättävät olla korottamatta päivähoito ja muita kunnallisten palvelujen maksuja. Terveyskeskusmaksut nousisivat 16 ja hammashoidon maksut 44 prosenttia. Sairaille ja pientuloisille ihmisille nämä maksujen korotukset merkitsivät ahdingon lisääntymistä entisestään. Kuntatalouden kannalta korotuksia ei voi perustella. MAURI PERÄ Hallituksen näpit ovat taas köyhien kukkarossa Vanhasen-Kataisen hallituksen käsi on taas köyhien taskussa. Ennätyskorkeat korotukset päivähoidon, terveyskeskusten ja muiden kunnallisten palvelujen maksuihin merkitsevät raakaa hyökkäystä erityisesti lapsiperheiden ja vanhusten oikeuksia vastaan. Hallitus päätti nostaa päivähoitomaksuja peräti 16,5 prosenttia. Puolestaan terveyskeskusten maksuihin on tulossa lähes 20 prosentin korotus. Hallitus luo veronalennusvaraa pienituloisten veroja ja maksuja korottamalla. Rikkailta on jo poistettu omaisuusvero ja parhaillaan valmistellaan perintöveron poistamista yritysperinnöistä. Kuluvana vuonna noin sata suuryhtiötä jakaa osinkoja yli 100 miljardia. Osingoista vero on vain 29 prosenttia ja kunnallisveroa osinkotuloista ei makseta. Eduskuntavaaleissa tällaiselle politiikalle kansa ei antanut valtakirjaa. Kansan tahto vaaleissa oli kunnallisten palvelujen säilyttäminen ja tason tuntuva parantaminen. Maksujen korotuksessa kysymys on raamipäätöksestä, jota kuntien tietenkään ei ole pakko toteuttaa. Vanhasen hallitus painostaa kuntia maksujen korotuksiin leikkaamalla valtion osuuksia 65 miljoonaa euroa eli maksujen korotuksia vastaava summa. Useissa kunnissa on käynnistynyt kansanliike vastustamaan maksujen korotuksia. Esitämme, että Vantaalla maksut säilytetään nykyisellään. Suuruudenhullu Paras-hanke Kustannukset karkaavat käsistä Paras-arviointitutkimusohjelman (ARTTU) tieteellinen johtaja professori Pentti Meklin arvioi kuntapuitelain toimeenpanoa. Hänen mukaansa nyt esillä olevaa keinovalikoimaa yhdistää luottamus vain suuruuden ekonomiaan, kun sen sijaan kuntien pienentämisen vaihtoehtoakaan ei PARAShankkeessa ole esitetty. Meklinin mukaan kuitenkin voimavarojen käyttöönotto on koko kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kriittinen kohta. Hänen mielestään eri tarkoituksiin tehokkaan kunnan pitäisi olla erikokoinen. Yksikön suurentaminen johtaa miettimään optimaalista kuntakokoa ja synnyttää joukon lisäkysymyksiä: Toimivatko asukasluvultaan Kolme kuntaa tuottavat palvelut yhdessä Kuntien nettisivuilla kerrotaan yhteistyömuodoista ja tuloksista. Juvan, Joroisten ja Rantasalmen palvelut tuotetaan yhdessä siten, että Juva vastaa perusturvasta, Joroinen opetuksesta ja Rantasalmi ympäristö- ja teknisestä toimesta. Kunnat allekirjoittivat 2006 yhteistyösopimuksen, joka koskee palvelujen yhteistä tuotantoa ja viranomaistoimintaa. Sopimus tuli voimaan ennen kunta- ja palvelurakenneuudistusta säätelevää Paras-puitelakia (Kupru). JJR-kunnissa asui vuoden 2006 lopussa hieman yli asukasta. Ikäihmiset ja lapset keskipisteinä suuremmat kunnat pienempiä tehokkaammin ja johtuvatko mahdolliset erot muusta kuin asukasluvusta. Meklin jatkaa: Onko kuntakoon suurentaminen tai yhteistoiminta sittenkään riittävä ratkaisu lain säätämisen taustalla olevaan ongelmaan? Vastaus on, varovainen ei. Lähivuodet näyttävät, pyörähtääkö kuntauudistuksessa himmeli vai uusiutuvatko palvelujen järjestämistavat oikeasti. Suuri ei ole parasta JJR-kuntien perusturva jakaantuu perhepalvelu-, hoivapalvelu- ja terveyspalvelualueisiin. Rantasalmi ei kuulu terveyspalvelualueeseen, koska sillä oli jo ennen yhteistyösopimusta solmittu sopimus Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Sairaanhoitopiiri hoitaa myös rantasalmelaisten perusterveydenhuollon. Terveyspalvelualueen asukasmäärä on siten noin Yhteistyötä ja kehitystä Juvan noin asukkaasta lähes neljännes on yli 65-vuotiaita. Ikäihmisten hyvinvointi on siten tärkeä asia. Kotona asuville ikäihmisille tarjotaan kotihoitoa ja päiväkeskustoimintaa. Heille on perustettu myös Ikäimmeisten info- ja kohtaamispaikka. Siellä voi mittauttaa verenpaineensa tai vain rupatella kahvikupin ääressä palveluohjaajan, vapaaehtoistyöntekijöiden tai oman ikäisten kanssa. Koh- Professori on turhan hienotunteinen tai asemansa vuoksi varovainen. Kuntien toiminnasta tehdyt tutkimukset ovat tuottaneet empiiristä tietoa joilla kiistatta osoitetaan, että erityisesti keskisuurissa kunnissa palvelut ovat laadukkaimpia ja halvempia. Meklinin mukaan kuntaliitos tai yhteistyön aloittaminen ei itsessään tuo tehokkuutta, sillä toi mintojen kustannukset synty vät pääosin palveluverkosta ja toi mi ntatavasta mm. ostopalvelu jen ja keskitettyjen palvelujen käy tös tä. Professori Meklinin huomiota vahvistavat tutkimukset ja selvitykset, joiden mukaan erityisesti ostopalvelut ovat karanneet hallinnasta ja kuntien laskut paisuvat kuin pullataikina. Säännönmukaisesti muutamien vuosien kuluttua laatu on heikentynyt ja kustannukset nousseet yli äyräittensä. taamispaikat sijaitsevat kuntien keskustaajamissa. Lapsiperhepalveluiden osaamisverkostoa on kehitetty usean vuoden ajan sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla Lapspere-hankkeella. Sen tuloksena syntyi muun muassa lapsipoliittinen ohjelma, joka on hyväksytty kaikkien kolmen kunnan valtuustoissa. Hankkeeseen on liittynyt myös tukiperhe- ja vanhempainryhmätoimintaa. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä tehdään esimerkiksi lastensuojelussa. Sosiaalityötä tekee yhdeksän sosiaalityöntekijää, yksi etuuskäsittelijä ja yksi koulukuraattori. Vakinaisia työntekijöitä JJRkuntiin saadaan edelleen. Lyhytaikaisia sijaisia ei hoiva- ja terveyspalvelualueelle saada niin hyvin kuin ennen, sen sijaan pitkäaikaisia sijaisia saadaan.

3 KESÄ / 08 Kansansivistystä yli 50 vuotta Työväenopistosta aikuisopistoksi ASUKKAIDEN VANTAA 3 JUHA KOVANEN Viime vuonna 50 vuoden ikään ehtinyt Vantaan aikuisopisto on monipuolinen kuntalaistensa opiskelu- ja harrastuspaikka. Viime vuonna vantaalaista käytti opiston palveluja. Opiskelijamäärät ovat tasaisessa noin 1000 oppilaan nousussa vuosittain. Vantaan aikuisopisto onkin sekä suomalaisittain että eurooppalaisittain yksi suurimmista ja monialaisimmista aikuiskoulutuslaitoksista. Päätoimintapisteet ovat uusi, yksinomaan opiston käytössä oleva Opistotalo Tikkurilassa, ja Myyrinki Myyrmäessä. Opisto on myös hyvä esimerkki lähipalvelujen tarjoajana, lukuisia kursseja järjestetään eri puolilla Vantaata. Opiston nimikysymys on ollut esillä moneen kertaan. Perinteikkään Työväenopisto-nimen muuttamista neutraalimmaksi yritettiin useaan otteeseen. Vuonna 1996 katsottiin, että Työväenopisto nimenä oli jo aikansa elänyt, eikä enää kuvannut kaikkia niitä työmuotoja, joita opistolla on. Myös opiston asiakkaat eivät isolta osalta kokeneet kuuluvansa työväkeen. Nimenmuutoksessa heijastuu luokkatietoisuuden hämärtyminen. Hyvä vanha määritelmä työväestöön kuulumisesta on yhä tänäänkin: Jos käyt työssä jokapäiväisen toimeentulon takia, ansaitsitpa hiukan vähemmän tai enemmän, olitpa työssä tehtaassa tai konttorissa, kuulut työväestöön. Opiston nimi on siis vuodesta 1996 lähtien ollut Vantaan aikuisopisto Vanda Arbis. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin opiston historiikki, Jukka Hako: Oppikoululta opistotaloon. Vantaan aikuisopiston 50-vuotishistoria Opiston tarjonnassa on yli 1500 kurssia eri ainealueilta. Suosituinta on kielten opiskelu. Opistossa on mahdollista opiskella 22 eri kieltä! Englanti on edelleen suosituin kieli, espanja on yhä suositumpaa ja aasialaiset kielet ovat lisänneet suosiotaan. Vantaankin väestön kansainvälistymistä kuvaa lisääntynyt suomen kielen opiskelu vieraana kielenä. Kuvataiteet, käsityöaineet ja liikunta ovat edelleen suosiossa. Aikuisopisto järjestää myös virallista koulutusta esimerkiksi Helsingin avoimen yliopiston kanssa. Luentoja, konsertteja, näyttelyitä ja opintomatkoja löytyy opiston tarjonnasta. Unohtaa ei sovi opiston ruotsinkielistä osastoa. Opiston suojissa toimii lisäksi suuri maahanmuuttajien koulutusyksikkö. Opetusta annetaan noin tuhannelle maahanmuuttajalle vuosittain, sekä nuorille että aikuisille. Yksikkö on monikulttuurinen, opiskelijoita on yli 50 eri maasta. Opiston kursseille on helppo ilmoittautua. Kätevästi se käy internetin avulla. Myös puhelimitse voi ilmoittautua kursseille. Entisaikojen valtavat ilmoittautuvien jonot koulujen ovilla ovat historiaa. Aikuisopiskelija Erkki Matinlassi Aikuisopiston toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Saman lain alaisia ovat myös opintokeskukset, kuten Demokraattinen Sivistysliitto DSL. Laissa määritellään opistojen valtionapujen perusteet, tällä hetkellä 57 % käyttömenoista. Laissa annetaan opistoille mahdollisuus periä opiskelijoilta kohtuullisia maksuja. Useimmat kurssit ovatkin maksullisia. Aikuisopiston johtavalla rehtorilla Kaisa Väyrysellä henkilökuntineen on melkoinen palapeli vastattavanaan. Rehtorin lisäksi päätoimisia opettajia on 19, tuntiopettajia 370 ja opiston toimisto työllistää 11 henkeä. Opetusta annetaan yli 50 pisteessä. Vantaan aikuisopiston suojissa on jokaisella mahdollisuus edistää elinikäistä oppimista ja itsensä kehittämistä, oppia suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta sekä antaa oppien vaikuttaa yhteiskunnan myönteiseen kehittymiseen. ERKKI MATINLASSI Teatteri Vantaa esitti täydelle katsomolle SKP:n kaupunkijärjestön tarjoamana lastennäytelmän Tohtori Polosen lauluklinikka. Kuvassa Peppiposetiivari piirityksen kohteena. Oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen Viimeisen 20 vuoden aikana maan hallitukset ja kärkipoliitikot sekä heidän virkaveljensä valtiossa ja kunnissa ovat esittäneet ahkerasti huoliaan, aloitteitaan ja suunnitelmiaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi ja syrjäytymiskierteiden ehkäisemiseksi. Päätöspöydissä ja -tuoleissa sanat on korvattu pahoinvointia kasvattavilla teoilla. Keskeinen menetelmä palvelujen leikkaamisen ja heikentämisen ohella on ollut asiakasmaksukäytäntö. Maksuja on perusteltu kuntien talousongelmilla, jotka synnytettiin laman varjolla valtionosuuksien romahduttamisella. Kuntien sosiaali-, terveys- ja opetustoimen sekä koulu- ja päivähoito-olojen kurjistaminen on heikentänyt merkittävästi sekä lasten ja nuorten että näiden alojen työntekijöiden päivittäistä hyvinvointia ja terveyttä. Tuloksena on ollut jopa lapsen ja nuoren syökseminen köyhyyskuiluun ja lastensuojelutarpeen lähes räjähdysmäinen kasvu. Uusliberalistiset tehostus- ja kehittämistoimet eivät ole säästäneet pienimpiäkään. Erityisesti päiväkodit ovat olleet järjestelmällisen heikentämisen kohteena. Johtavien virkamiesten toimesta päiväkodeille on pykätty kilpailevia järjestelmiä, josta on seurannut pienten lasten merkittävä eriarvostaminen ja monien osalta tosiasiallisesti heitteille jättö. Sosiaalibarometri 2007 nostaa esiin sosiaali- ja terveysjohtajien arvion, jonka mukaan päivähoito on merkittävä ehkäisevän työn muoto. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton mielestä päivähoito on ehkäisevän sosiaalipalvelun muoto. Päivähoitomaksut on poistettava kokonaan. Maksuttomalla päivähoidolla on erittäin suuri merkitys erityisesti yksinhuoltajien, opiskelijoiden ja pätkätyötä tekevien ihmisten kannalta. Julkisen varhaiskasvatuksen laatua pitää merkittävästi nostaa ja siitä pitää tehdä kaikkien lasten oikeus. Vastavirtafestivaali ja SKP:n 90-vuotisjuhla Vanha ylioppilastalo Kitkerät Neitsyet Ritva Sorvali ja Monna Kamu Opiskelijat valtasivat Vanhan ylioppilastalon Euroopan hullun vuoden 1968 syksyllä. Elokuun lopulla tänä vuonna Vanhan ylioppilastalon valtaavat jälleen radikaalit ja vallankumoukselliset aatteet, vastarinnan kulttuuri ja maailman muuttaminen. Vastavirtafestivaali tuo Vanhal le ja sen ympäristöön elo kuuta toista kymmentä keskustelutilaisuutta, konsertteja, näyttelyitä, katutapahtumia ja iltaklubin. Lauantaina aamupäivällä alkava tapahtuma päättyy sunnuntaina iltapäivällä Suomen kommunistisen puolueen 90- vuotisjuhlaan. Vastarinnan kulttuuria Festivaalin konserttien ja juhlan esiintymislavalle nousevat muun muassa Agitpropista tuttu Monna Kamu, uuden polven poliittisen laulun ja teatterin tekijä Lauri Maijala & Eespäin Ensemble, sukupuoli- ja ikärajoja murtava kabareehenkinen Kitkerät Neitsyet, helsinkiläistynyt rock-muusikko Kari Peitsamo, laulaja ja lauluntekijä Mikko Perkoila sekä poliittisen laululiikkeen perinteitä jatkava Ritva Sorvali & Vanhan Jukon kvartetti. Ja esiintyjälista täydentyy jatkuvasti. Miten muuttaa maailmaa tänään? Seminaareissa ja tapaamisissa keskustellaan globaalista kapitalismista ja maailman muuttamisesta, 2000-luvun sosialismista, Nokian kaltaisten suuryhtiöiden roolista, julkisten palvelujen yksityistämisen pysäyttämisestä, EU:n uhkista työehtosopimuksille, perusturvasta, mediasta, sodan ja Naton vastaisesta toiminnasta, naisten roolista ja SKP:n historiasta. Keskustelijoina ovat niin kirjailija Marja-Leena Mikkola kuin suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisesta kertovan kirjan Kun Suomi punastui tekijä Päivi Uljas, tämän päivän nuoria radikaaleja ja syksyllä 100 vuotta täyttävä SKP:n veteraani Veikko Porkkala, ay-liikkeen ja ympäristöliikkeiden aktiiveja kuin kansainvälisiä vieraita Latinalaisesta Amerikasta, EU-maista ja Venäjältä. Lippujen ennakkomyynti Keskustelutilaisuuksiin on vapaa pääsy. Lauantai-illan konserttiin ja klubille liput maksavat 12 e (ennakolta 10 e / työttömät ja opiskelijat 8 e). Liput SKP:n 90- vuotisjuhlaan sunnuntaina iltapäivällä maksavat 10 e (ennakolta 8 e / 6 e). Lippuja ja lisätietoja saa mm. SKP:n Helsingin kaupungin piiristä Haapaniemenkatu 7-9 B (Merihaan korkein torni), puh , Kari Peitsamo Lauri Maijala & Eespäin Ensemble Mikko Perkoila

4 4 ASUKKAIDEN VANTAA KESÄ / 08 Kaappaako MedOne yhteispäivystykset? Yksityistä lääkäribisnestä pyörittävä MedOne kaappasi tämän vuoden alusta Vantaan terveyskeskuspäivystyksen. Sopimuksen päivystystoiminnan ulkoistamisesta valmisteli Vantaan päivystystoiminnan johtajana toiminut Jarmo Kantonen, joka siirtyi itse heti sopimuksen tekemisen jälkeen MedOne-yhtiön palvelukseen. MedOnen vaatimuksesta salaiseksi julistettu sopimus antaa yhtiölle oikeuden rajoittaa päivystyspotilaiden määrää. Samainen Jorma Kantonen on puheenjohtajana pääkaupunkiseudun kuntien työryhmässä, joka selvittää pääkaupunkiseudun yhteispäivystyshanketta, jonka vetovastuu on Espoon terveysjohdolla. Tässäkin hankkeessa Vantaa toimii koekaniinina. Päänavausta pohjustetaan Kunnallista demokratiaa ulkoistetaan Vantaalla Vuonna 2007 Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystyksen lääkärit olivat 70-prosenttisesti MedOne Oy:ltä vuokrattuja. Kunnat ja kuntayhtymät kokevat lääkäripulaa, mutta MedOne Oy ei. Vantaan sosiaali- ja terveyslautakuntaa johti vielä kesäkuussa 2007 yksityistäjänä tunnettu Simo Pokki (sd). Silloin lautakunta päätti yksimielisesti kilpailuttaa päivystyksen palvelut aidossa yksityistämisen hengessä eli ilman kaupungin omaa tarjousta. Kaikki lautakunnan jäsenet eivät olleet tietoisia Tehyn Peijaksen osaston kesäkuisesta kannanotosta kilpailutusta vastaan. Tehyläiset pitivät ulkopuolisen toimijan tulemista hoitoketjuun potilaan hoidon kannalta haitallisena. MedOne odotetusti tarjouskilpailun voittoon Lautakunta delegoi kilpailutuksen järjestämisen ja toimittajan valinnan terveystoimen johtajalle. MedOne Oy:n etumatka tarjouskilpailussa oli selvä: päivystys toimi siltä vuokrattujen lääkärien varassa, Peijaksen päivystyksen ylilääkäri siirtyi kaupungilta Med- Onen palvelukseen ja tarjousten jättöaika jäi alimittaiseksi. Toisen tarjouksen tekijän asema näyttää muodolliselta. Kilpailun lopputulos oli ennalta odotettu. Monissa muissakin kunnissa virkamiehet edistävät aktiivisesti yritysten tuloa julkiseen palvelutuotantoon. Delegoinnin takia lautakunta Toukokuussa ilmestyneessä MediUutisissa Kantonen esittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystysten ulkoistamista. Hänen mielestään ulkoistamisen kokeilu istuisi hyvin pääkaupunkiseudulle. Espoon kaupungin terveyspalveluissa projektipäällikkönä toimiva Ricardo Menezes on ajanut samaa linjaa esittämällä kuntien työryhmän loppuraporttiin yhteispäivystyksen ulkoistamista koskevia lisäyksiä. Projektipäällikkö Menez on myös kunnallisten yhteispäivystysten konsultointiin ja ulkoistamiseen erikoistuneen Medividan pääomistajia. Medivida puolestaan osti keväällä verottajan konkurssiin hakeman Meditalon vuokralääkäritoiminnan. Mitä tekee Helsinki? Helsingissä MedOne on jo saanut jalansijaa keikkalääkäreiden välittämisessä. Nyt se havittelee kuitenkin todella isoa kaappausta, onhan Helsinki parhaillaan rakentamassa Meilahteen uutta päivystyssairaalaa. Vantaan ohella Med One on jo kaapannut kokonaan Turun terveyskeskuspäivystyksen. Yksityinen terveysbisnes havittelee myös terveysasemia. Helsingin terveyskeskuksen johdon teettämässä konsulttiselvityksessä (Seppo Tuomola / Via Group) esitetään jo 1 2 terveysaseman kilpailuttamista ja ns. strategista kumppanuutta yksityisten tuottajien kanssa. Pörssiyhtiö MedOnen pääomistaja on pohjoismainen Attendokonserni, jota puolestaan hallitsee sijoitusyhtiö Industri Kapital. Sijoittajat kasvattavat voittojaan ihmisten terveyden ja veronmaksajien kustannuksella. SKP vastustaa julkisten terveyspalvelujen yksityistämistä niin Helsingissä, Vantaalla, Turussa kuin muuallakin. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä vaatii Helsingin kaupungin johtoa irtisanoutumaan päivystystoiminnan ja terveyskeskusten ulkoistamishankkeista. ei olisi lainkaan käsitellyt Med- Onen valitsemista toimittajaksi, ellei SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö olisi tehnyt oikaisuvaatimusta terveystoimen johtajan päätökseen. Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä johtajan päätöksen. Myöhemmin on käynyt ilmi, että kaikki lautakunnan jäsenet eivät tienneet lääkäriyhtiöiden hyödyntämistä veroeduista, vaikka MedOnenkin kanssa oli asioitu jo vuosikausia. Veroedut olisi pitänyt huomioida tarjouskilpailussa ja kunnan kokonaisetua arvioitaessa. Valitus hallinto-oikeuteen SKP on tehnyt lautakunnan päätöksestä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Siinä kiistetään lautakunnan toimivalta näin laajassa kuntalaisia ja kunnallista demokraattista päätäntävaltaa koskevassa asiassa. Samoin kiistetään päätösvallan delegointi yksittäiselle viranhaltijalle tässä asiassa. Jos koko terveydenhuollon päivystystoiminnasta päättäminen delegoidaan yhdelle viranhaltijalle, joka luovuttaa koko toiminnan ulkopuolisen yksityisen elinkeinotoiminnaksi, on delegoinnilla lopetettu demokraattinen päätöksentekojärjestelmä olennaisesta osasta kunnalle kuuluvaa terveydenhuoltoa. Lisää tietoa valituksesta on kaupunkijärjestön kotisivuilla Valitusprosessi on kesken. Lääkäri- ja hoitajapulaa yksityistämispolitiikan seurauksena Julkisen terveydenhuollon kuten muunkin kunnallisen toiminnan saaminen yritystoiminnan piiriin on oikeiston perinteisiä tavoitteita. 90-luvun laman varjolla saatiin uusia keinoja säästämisestä ja henkilöstöpulasta. Keinot jäivät käyttöön, vaikka lama hellitti. Kun julkisia menoja halutaan vähentää, vakituisia lääkärin virkoja ei perusteta riittävästi ja terveyskeskusten lääkäreiden työtaakkaa lisätään niin, ettei lääkäreitä saada kunnan töihin. Näin on poliittisin toimenpitein aikaansaatu lääkäripula, joka koskee julkista sektoria ja pahiten niitä lähiöitä, joissa on huonoin terveystilanne. Pulaa on sitten ratkottu ostamalla paljon kalliimpien vuokralääkärien palveluksia. Kunnan harjoittamaa yksityistämispolitiikkaa tässä on se, että kunnalla ei ole rahaa omiin lääkäreihin, mutta SKP:N VANTAAN KAUPUNKIJÄRJESTÖ VAATII: Kuntien valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset on peruttava ja palautettava 1990-luvun alun tasolle Valtionosuuksien lisäykset on suunnattava peruspalvelujen parantamiseen ja työntekijöiden palkkojen korottamiseen sekä painotettava kuntiin, joiden oma veropohja on kapea. Kunnallisvero tulee muuttaa valtion tuloveron tapaan progressiiviseksi. Tämä on toteutettava niin, että alle euron kuukausitulot vapautetaan kunnallisverosta ja sen yli menevistä tuloista peritään asteittain kohoava kunnallisvero. Pääomatuloista on ryhdyttävä maksamaan kunnallisveroa ja niitä on verotettava saman progressiivisen asteikon mukaan kuin muitakin tuloja. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta kalliimpiin vuokralääkäreihin on. Terveyspolitiikkaa on se, että omalääkärijärjestelmää romutetaan ja että terveyserot kärjistyvät. Lääkäriyhtiöillä on vuokratyövoimaa ja julkisella puolella pula. Lääkäriyhtiöiden vetovoima perustuu verotukseen, joka on saanut paheksuntaa jopa pääministeriltä. Suurin näistä yhtiöistä on Vantaallakin toimiva MedOne Oy. Lääkäriyhtiön kautta on mahdollista muuttaa työtulojaan jopa kokonaan verottomaksi pääomatuloksi. Tällaisten verolakien säätäjä on harjoittanut tietoista yksityistämis- ja terveyspolitiikkaa. Tehyn taistelu paljasti hoitajapulalla ratsastajia Hoitajapulan takana on sama säästäminen kuin lääkärien kohdalla. Kuntien palkkapolitiikka, on lisättävä tai kunnille on palautettava oikeus verottaa yhtiöiden voittoja. Kuntien tulee tuottaa lakisääteiset palvelut pääsääntöisesti itse. Näin voidaan välttää kilpailuttamisen ja ulkoistamisen seurauksena muodostuneita tilanteita, joissa yksityiset yritykset voivat käyttää hyväksi markkina-asemaansa rahastamalla kunnilta ylisuuria voittoja ja nostamalla palvelujen hintoja. Kuntien pitää vahvistaa talouttaan kehittämällä ja laajentamalla liiketoimintaansa. Kunnallisten liikelaitosten ja yhtiöiden tuloja on käytettävä kuntalaisten hyväksi. Kuntien sisäisillä vuokrilla ei pidä kerätä voittoja kunnan pätkätyöt, alimiehitys, hiostus ja hoitajien vastuuntunnon väärinkäyttö tuplavuoroineen ovat luoneet pulan. Hoitohenkilökunnalle ei ole tarjolla lääkäriyhtiön kaltaista veroparatiisia. He ovat joutuneet töihin ulkomaille, muille aloille tai kotiin. Tehyn oikeutettuihin vaatimuksiin vastaaminen viime syksynä vihreidenkin kannattamalla pakkotyölailla näytti, miten laajasti sitoutuneita harjoitettuun yksityistämis- ja terveyspolitiikkaan ollaan. Julkisen terveydenhuollon kehittäminen edellyttää luopumista yksityistämistavoitteista, minkä myötä osa hoitaja- ja lääkäripulastakin helpottaa. Terveydenhuollosta vastaavien poliitikkojen ja virkamiesten on syytä lopettaa pulaan vetoaminen silloin, kun se on heidän omien toimiensa seurausta. omien palvelujen tiloista. Vahvistamalla kuntien rahoitusta parannetaan samalla mahdollisuuksia alentaa peruspalvelujen maksuja ja laajentaa niiden maksuttomuutta. Verotuksen uudelleen painottamisella ratkaistaan uudistusten rahoitus. Luonnollisen henkilön pääomatulon verotus on nostettava 30 prosenttiin ja yritysten tuloverotus 33 prosenttiin. Varainsiirtovero on ulotettava koskemaan myös pörssin arvopaperikauppoja 0,5 %:n verolla. Varallisuusvero on palautettava. Näillä toimilla tulos olisi 4000 miljoonaa euroa. VEIKKO KOIVUSALO

5 KESÄ / 08 Tulo- ja veroerot kasvavat Suomen rikkain kymmenesosa kahmi vuonna 2006 kaikista tuloista 23,9 prosentin osuuden. Rikkaimman yhden prosentin osuus oli 6,7 prosenttia. Vuonna 1995 se oli 4 prosenttia. Alimpaan kymmenesosaan kuuluvien osuus vuonna 2006 oli vain 3,7 prosenttia, kun se vuonna 1995 oli 4,4 prosenttia. Miten he maksoivat veroa? Pääomatulojen veroprosentti on 29. Pääomatuloja ovat myyntivoitot, osinkotulot ja korkotulot. Pörssiosakkeitten osinkotulojen veroprosentti on kuitenkin vain 19,6 prosenttia. Muiden osakeyhtiöiden osinkotuloja voidaan nostaa verovapaasti euroon saakka vuodessa. Mistään pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa ollenkaan eikä myöskään sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksuja. Varallisuusvero on suuriltakin omaisuuksilta poistettu kokonaan. Tietokoneet ja ulkomaiset työntekijätkö vanhuutemme turva? Aukaisin kotona jälleen yhden kiireisen ja hikisen työpäivän jälkeen TV:n ja istahdin hetkeksi sohvalle. Kohdalle sattui hiljattain vakavan diagnoosin saaneen vanhuksen haastattelu. Hänellä oli todettu hitaasti toimintakyvyn rappeuttava tauti. Ohjelma pohti vanhustemme määrän lisääntymistä, heidän tulevaa selviytymistään arjessa ja näistä johtuvia uhkakuvia yhteiskunnassa. Ohjelma oli kiinnostava, koska itse työskentelen ruohonjuuritason työntekijänä vanhainkodissa ja poden jatkuvaa huonoa omaatuntoa asukkaille antamastani ajasta. Syy on vanhainkodeissa noudatettu liian tiukka henkilöstömitoitus. Tietokone vanhuksen apuna? TV-ohjelman vanhus oli hyväkuntoinen, ilmeisen varakas, hyvin aktiivinen, omasta tulevaisuudestaan ja hyvinvoinnistaan kiinnostunut sekä uuden oppimiseen positiivisesti suhtautuva rouva. Hänen kotiinsa oli asennettu kuvapuhelinyhteys ja turvajärjestelmä, joka hälytti, jos hän esimerkiksi viipyi parvekkeella yli puoli tuntia. Avun tarve tultiin välittömästi toteamaan. Hän kertoi yhteydenpidon tietokoneen avulla tuntuneen aluksi vähän oudolta. Totuttelun jälkeen se kuitenkin lisäsi turvallisuuden tunnetta. Laitteiden avulla vanhuksemme pitää vaivattomasti yhteyttä sukulaisiinsa ja läheisen palvelutalon henkilökunta kartoittaa hänen vointiaan. Hänelle toimitetaan tarpeen mukaan esimerkiksi kotipalvelua tai sairaanhoitaja. TV-ohjelman sanoma herättää meissä tavallisissa kansalaisissa erilaisia ja eriäviä mielipiteitä, ehkä jopa omaan tai vanhempiemme vanhenemiseen liittyvää pelkoa. Jatkuvasti kehittyvä tekniikka avaa uskomattomalla tavalla uusia ovia ja vastaa eteemme tuleviin haasteisiin. Kuinka paljon vanhus maksoi palveluista, se ei TVohjelmasta käynyt ilmi. Muitakin Köyhillä ei ole verovapaata tuloa Työmarkkinatukea aletaan verottaa 1500 euron vuositulosta lähtien. Myös erittäin pienistä eläkkeistä peritään ainakin kunnallisveroa. Työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja asumistuen yhteenlaskettu taso on vain 13 euroa päivässä, mikä jää yksinasuvan osalta EU:n virallisen köyhyysrajan alapuolelle. Köyhyys on sementoitu Toimeentulotuen muuttuminen pääsääntöiseksi sosiaalituen muodoksi on harjoitetun politiikan tulos. Köyhdyttämisen ja tuloerojen kasvun kulminaatiopiste löytyy Esko Ahon hallituksen verouudistuksesta vuodelta Tilanne on saanut kärjistyä rauhassa Lipposen ja Vanhasen hallitusten tarmokkaalla tuella. Se on ollut tietoista köyhien kyykyttämistä. Tekijät on asetettava vastuuseen. hänen arkeensa ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa liittyviä kysymyksiä nousee mieleen. Enemmän resursseja vanhustenhoitoon Vanhainkodissa, jossa työskentelen, on työtovereinani myös maahanmuuttajia. Arvostan heitä paljon ja pidän heidän erilaisesta tavastaan tehdä työtä ja asennoitumisestaan vanhuksiin. Meillä suomalaisilla on paljon opittavaa heidän kunnioituksestaan vanhempia ihmisiä kohtaan, heidän kulttuureistaan. Meillä on työikäistä kantaväestöä tulevaisuudessa yhä vähemmän. Herätkää jo päättäjät näkemään tosiasiat: palvelu- ja hoitoalat tarvitsevat lisää työntekijöitä ja arvostusta, jotta pystymme ja jaksamme hoitaa vanhuksemme ja pitkäaikaissairaamme arvojemme mukaisesti. Jokainen meistä ansaitsee ihmisarvonsa elämän loppuun asti. Rahaa on, tarvitaan tahtoa Suomi ei ole koskaan ollut taloudellisesti näin hyvässä tilanteessa kuin nyt. Kysymys on vain siitä, mihin poliittiset päättäjät haluavat varat suunnata, mitkä ovat tämän yhteiskunnan arvot ja moraali. Euroopan Unioni tulee meille aina vain kalliimmaksi, se näyttää nielevän pienen Suomen aikaansaamaa ansiokehitystä enemmän kuin se tuo meille vaurautta ja hyvinvointia. Kuinkahan moni vanhus aikanaan äänesti unioniin liittymisen puolesta ja tiesikö kukaan, mihin soppaan kauhamme tyrkkäsimme. Sydämeni pohjasta toivon tulevaisuudessa enemmän viisautta ja harkintakykyä budjettien ja lakien säätäjille, myötäelämisen ja toisistamme välittämisen halua ihmisten keskinäisessä elämisessä. SARI HARRI lähihoitaja Tikkurila Terveydenhuoltoa Vantaan malliin Palvelumaksut valuvat ASUKKAIDEN VANTAA 5 Kerron omakohtaisen esimerkin siitä, miten julkinen terveydenhuolto Vantaalla toimii. Minulla on parikymmentä vuotta sitten tapahtuneen onnettomuuden jäljiltä molemmissa jaloissa nilkan ja jalkaterän murtumat. Vasen jalka on usein kivulias, mutta huhtikuun lopulla rasittavan kävelyn jälkeen sillä ei tuskien takia voinut astua. Jalkaterä turposi, varpaat eivät liikkuneet ja mikä hälyttävintä, iho muuttui väriltään sinipunertavaksi. Menin Peijaksen päivystykseen vappuaamuna, ja hoitaja tutki jalan. Hänen mielestään jalka vaati pikaista hoitoa, ilmeisesti lähinnä tulehduskipulääkitystä, ja hän kirjoitti kiireellisen lähetteen Korson terveysasemalle, jonne minun piti heti seuraavana aamuna soittaa saadakseni päivystysajan. Pitkän aikaa kuuntelin puhelimesta musiikkia, ja välillä kerrottiin minun olevan edelleen jonossa. Onnekseni jalan tilanne alkoi näyttää paremmalta, ja selvisin tällä kertaa säikähdyksellä. En ole koskaan Korsossa asuessamme onnistunut puhelimitse saamaan lääkärille aikaa. Lääkärivajaus on Korson ja Koivukylän alueella erityisen vaikea, ja täällä asuu Vantaan vähävaraisinta väestöä: vanhuksia, työttömiä ja maahanmuuttajia, joilla ei ole työnantajan tarjoamaa ilmaista ja hyvin toimivaa työterveyshuoltoa. Olen kuullut ja lukenut paljon potilaiden vaikeuksista päästä Peijaksen päivystykseen sen jälkeen, kun kaupunki antoi sen yksityiselle MedOne Oy:lle. Koin sen itse kirjaimellisesti kantapään kautta. Selvää on, että nyt säästetään ainakin vaikeuttamalla potilaiden kiireellisenkin hoidon saantia. Vantaalla realisoituvat jo uhkakuvat siitä, mihin julkisen terveydenhuollon suhteen ollaan menossa. ANJA WELIN Korso valtion kassaan Vantaan kahdeksan terveysasemaa säilytettävä Matti Vanhasen (kesk) porvarihallitus kaavailee korotuksia terveyskeskus-, päivähoito- ja muihin kunnallisiin maksuihin. Korotusten toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen päätetään kuitenkin kunnittain. Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Mari Niemi-Saari (sd) sanoo asiakasmaksujen kattavan palvelujen kustannuksista vain hyvin pienen osan. Nyt suunnitellut asiakasmaksukorotukset eivät kartuttaisi kaupungin kassaa vaan päätyisivät valtiolle. Mielestäni korotukset eivät ole perusteltuja ja rokottavat tuntuvimmin lapsiperheiden, eläkeläisten ja pienituloisten lompakkoa. Pääkaupunkiseudun kunnissa tulee asiakasmaksujen olla yhteneväiset. Niemi Saari on julkisessa sanassa pitänyt toivottavana nyt Med- One Oy:n hoitaman Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen palauttamista kaupungin hoitamaksi. Taitaa pysyäkin toiveena, sillä meillä ei ole keinoja määrätä lääkäreille työvuorot ja samaan aikaan saada heidät pysymään kaupungin palveluksessa. Nyt ovat työntekijän markkinat. Ei puhetta ulkoistamisesta Virkamiestyönä on suunnittelun alla terveyskeskuslääkärien ns. listautumismalli, jolla hylätään omalääkärijärjestelmä. Niemi-Saari suhtautuu lääkäreiden listautumismalliin positiivisesti. Mallin toteutuessa kuntalaiset saavat parempaa palvelua, ja etenkin pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon laatu paranee. Niemi-Saari lupaa, että vaikka omalääkärijärjestelmä muuttaa hivenen muotoaan, se ei katoa minnekään. Hänen mukaansa listautumismallisuunnitelman esittelyn yhteydessä ei myöskään ole ollut puhetta minkäänlaisesta ulkoistamisesta. Niemi-Saari ei kannata kaupungin tilasuunnitelmissa esiintyvää kolmen suuren terveyskeskuksen järjestelmää. Hänen mukaansa hyvä linjaus olisi säilyttää toistaiseksi nykyiset kahdeksan terveysasemaa. Nuorisopsykiatrian laittomaan tilaan luvassa korjausta Vantaan lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon sairaalapaikoista on ollut pulaa vuosikausia. Nuoria on jatkuvasti ja lain vastaisesti sijoitettu aikuisten osastoille. Vuonna 2005 eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio totesi juuri Peijaksen tapaukseen liittyvässä ratkaisussaan aikuisten osastolle sijoittamisen lainvastaisuuden. Vantaalla menettely on jatkunut näin vuodesta toiseen. Hoidon järjestämisen vastuu on kaupungin, ei HUS:n. Vantaa ostaa lasten ja nuorten psykiatripalvelut HUS:lta, joka ei valitettavasti ole kyennyt palveluja sovitulla tavalla tuottamaan. Muun muassa tästä asiasta on tulossa neuvottelu kaupungin ja HUS:n välillä lähiaikoina. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen sanoi, että ellei neuvottelu vieläkään tuota tulosta, tulee kesäkuun lautakuntaan esitys lasten ja nuorten psykiatrisen toiminnan aloittamisesta kaupungin omana toimintana. Tämä sitten taas tarkoittaisi runsasta budjetin ylitystä vuositasolla, pohtii Mari Niemi-Saari. JUHA KOVANEN

6 6 ASUKKAIDEN VANTAA KESÄ / 08 Ay-aktiivi Itellasta Katupölystä vähiten haittaa Vantaalla Vihreä nuuskija-auto on kierrellyt pääkaupunkiseudulla ja muutamalla muullakin paikkakunnalla tutkimassa katupölyä. Ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö ja YTV toimivat tutkimuksen toimeksiantajina ja rahoittajina. Käytännön tutkimuksen toteutti ympäristötutkimuksiin erikoistunut Nordic Envicon Oy vuosina Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä eri tekijät synnyttävät katupölyä ja miten erilaiset kadunhoidon menetelmät vaikuttavat pölyn määrään ja koostumukseen. Katupölyähän syntyy asfaltista, käytetystä hiekoitusmateriaalista, auton renkaista, kadulle kertyneestä muusta pölyävästä aineksesta ja autojen pakokaasupäästöistä. Näistä se cocktail syntyy josta varsinkin keväisin joudutaan nauttimaan. Tutkimuksessa katupölypitoisuudet olivat pienimmät Vantaalla. Kadut hoidettiin ja puhdistettiin tutkimuskunnista tehokkaimmin Vantaalla. Vaikka Vantaan katuverkko on suurelta osin melko iäkästä, tutkimuksen kärkisija tuli. Kun katujen kunnossapito-osastolla arvioitiin syitä miksi Vantaa selvisi parhaiten, nousivat esiin sekä tekijät että tekotavat. Vantaalla suurin osa katujen hoidosta tehdään kunnan omana työnä, noin 75 %. Noin 25 % teetetään ostopalveluna, sekin samalla jo vuosikausia samoja alueita urakoineella yrityksellä. Kaupungin oman työn suurta osuutta pidetään katujen kunnossapito-osastolla hyvin tärkeänä seikkana töiden laadun takaamiseksi ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Oma osuutensa tuloksesta on kalustolla. Pesu- ja harjauskalusto on kehittynyt ja Vantaa on pitänyt kalustonsa ajanmukaisena ja tehokkaana. Vast ikään on Vantaalle hankittu uusi korkeapainepesurilla varustettu imulakaisuauto, uusinta tekniikkaa kadunpuhdistuksessa. Koneiden ja laitteiden tehostuminen menneiden vuosien kuluessa on vaikuttanut henkilökunnan määrän huomattavaan vähentämiseen. Vuodesta 1991 lähtien henkilökunnan määrä on puolittunut. Henkilökunnan niukkuus aiheuttaa jo kunnossapitovajetta. Tärkein kysymys ei ole suinkaan menestyminen kilpailussa, vaan ihmisten terveys ja viihtyvyys. Käytettävillä hiekoitusmateriaaleilla on vaikutusta, niiden karkeus, puhtaus, kiviaineksen kovuus, kaikki vaikuttavat asiaan. Vantaalla käytetään pesuseulottuja lajikkeita pölyn minimoimiseksi. Asfaltti on suurimmaksi osaksi kiviainesta, ja sen laadulla on merkitystä. Katupölytutkimuksessa ei pyrittykään selvittämään tien käyttäjien osuutta katupölyn määrään. Selvää on, että valitsemalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja, jättämällä tarpeeton ajo ajamatta ja tarkkailemalla ajotyyliään voi jokainen autoilija omalta osaltaan vaikuttaa katupölyn määrään. Ilman tutkimustakin voisi väittää, että rauhallinen ajotapa aiheuttaa vähemmän katupölyä kuin kaahaava, nastoilla raapiva kiirehtiminen. Vantaan Pähkinärinteessä asuva Lasse Antero Nevalainen on 1952 syntynyt etelähämäläisen pienviljelijän poika. Hän lähti viisitoistavuotiaana pientilalta pätkätöihin. Ensin rakennuksille, vähäksi aikaa, kauppakouluun, sittemmin lukemaan ja kääntämään kieliä Etelä-Suomen osuusteurastamolle. Juhani Kaskimies: Sinulle on kertynyt kokemusta postityöstä ja työläisten etujen ajamisesta työpaikalla ja am mat tiyhdistysliikkeessä. Lasse Nevalainen: Postissa, nykyään Itellassa, aloitin 1971 Helsinki kympissä, josta siirryin Pasilaan ja sieltä Voutilaan. 34 vuotta luottamusmiehenä, ammattiosaston toimikunnissa, työryhmissä ja Postiliiton, nykyisen Pau:n, liittovaltuustossa. Nykyinen työpaikkani, Voutilan logistiikkakeskus, on yksi kansainvälisimpiä työpaikkoja Suomessa. Noin viidestäsadasta työntekijästä yli neljännes on ulkomaalaistaustaisia. JK: Nyt haluat vaikuttaa myös työpaikan ulkopuolella, kunnallisvaaliehdokkaana. Miksi? LN: Voutilassa, kuten kaikkialla muuallakin ay- ja yhteiskunnallinen aktiivisuus on hälyttävällä tavalla laskenut ja tämä on vaikuttanut päätökseeni asettua ehdokkaaksi syksyn kunnallisvaaleissa Suomen kommunistisen puolueen, SKP:n riveissä. Pidän sitä ainoana kunnollisena vaihtoehtona nykyisille valtapuolueille. Kuntien nykyisestä markkinahenkisestä linjasta kärsivät palveluksia tarvitsevat kuntalaiset ja kuntien työntekijät. Eriarvoisuus lisääntyy, raha ratkaisee. Me haluamme pelastaa julkiset lähipalvelut. Me haluamme kehittää kuntien palveluja vastavoimana kaupallisille markkinavoimille. JK: Mutta eihän kunnallispolitiikka vaikuta työoloihin? LN: Katsotaan vaikka kunnallista joukkoliikennettä. Kun se alistettiin kilpailutukselle ja yksityiset yhtiöt tiputtivat kunnalliset liikennelaitokset reiteiltä, merkitsi se liikenneyhteyksien ja kaluston huononemista. Tämän me koemme omakohtaisesti työpaikallani, erityisesti iltavuoroissa. Julkisen liikenteen yhteyksiä on parannettava, päinvastoin nykyistä suuntausta. Maahanmuuttajan mietteitä: Koulutusta korostettava kotoutumisessa Jian Zhang on tullut Koillis-Kiinasta yhtä pohjoiseen Suomeen ja Vantaalle. Ammatiltaan hän on myyntiassistentti. Nelihenkisessä perheessä on 1,5- ja 10-vuotiaat lapset. Haastatteluhetkellä Kiinan maanjäristyksen tiedot ja televisiokuvat ovat järkyttäneet jo yli viikon ajan. Kiinan ikivanha, konfutselaisuuteen perustuva kulttuuri on vahva; ihmisen suhde luontoon on läheisempi kuin modernissa lännessä. Jian tuntee olevansa kiinalainen, mutta myös hyvin kotoutunut Suomeen, eikä siinä ole ristiriitaa. Ahkeruus on kiinalainen ominaisuus, se auttaa missä tahansa maailman kolkassa. Henkiset voimavarat otettava käyttöön Kun Jian puhuu maahanmuuttajien kotoutumisesta yleensä, hän on yleistä mielipidettä kriittisempi. Hänen mielestään pelkkä taloudellinen toimeentulo ei riitä yhteisön kannalta hyvään tulokseen, jos henkisten voimavarojen hyödyntäminen jää puolitiehen. Jos ammattimies tai tutkinnon suorittanut ei saa koulutustaan ja kykyjään vastaavaa työtä, kärsivät sekä yhteiskunta että maahanmuuttaja. Ammatti- tai korkeakouluopintojen aloittaminen voi vaatia korkean kynnyksen ylittämistä. Tarvittaisiin nykyistä enemmän kannustusta ja tukea. Suomen kielen ja äidinkielen hyvä hallinta ovat perusasioita. Jianin mielestä opintielle lähteviä maahanmuuttajia olisi oltava nykyistä enemmän. Muuten on vaara, että ensimmäisen sukupolven kokemat kotoutumisongelmat toistuvat tulevissa sukupolvissa. Eri väestönosien tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla on kaikkien etu. On tarpeen huomioida eri maahanmuuttajaryhmät myös koulutuspolitiikassa. JUHA KOVANEN Jian Zhangin mielestä maahanmuuttajien koulutusta on tuettava nykyistä enemmän. Suomi on muuttunut. Tämän näen selvästi joka päivä työpaikallani Voutilassa. Ihmisten liikkuminen yli rajojen ja maailmanlaajuiset ongelmat ovat myös kuntien arkea. Kun kansainvälisyys yhdistyy turvattomuuteen, seurauksena on helposti muukalaisvihamielisyyttä. Kuntien täytyy ottaa enemmän huomioon monikulttuurisuuden vaatimukset, palvelujen tarve kasvaa. Maahanmuuttajien koulutuksen resursseja on lisättävä. Heillä täytyy olla oikeus oman kielensä ja kulttuurinsa, samoin kuin suomenkielen ja suomalaisen kulttuurin opiskeluun. EY-tuomioistuin ay-oikeuksien murtajana Työperäinen maahanmuutto ei saa olla talouselämän hyväksikäyttämä työvoiman alennusmyynnin väline. Esimerkiksi filippiiniläisten sairaanhoitajien värvääminen Suomeen on rikos heidän lähtömaataan kohtaan. Kehitysmaiden koulutettuja työntekijöitä houkutellaan meille, kun omat hoitajamme lähtevät huonon palkkauksen takia suurin joukoin ulkomaille. Näin riistetään kehitysmaita viemällä heiltä ammattiväkeä, suomalaisia veronmaksajia oman koulutetun väen kadotessa ja samalla vielä poljetaan palkkoja. Kokenut työpaikka-aktiivi Lasse Nevalainen näkee kunnan tärkeäksi julkisen liikenteen ja maahanmuttajien kannalta. EY-tuomioistuin pyrkii mitätöimään kansallisen työlainsäädännön ja murtamaan työntekijöiden ay-oikeudet. Ala-Saksin viranomaiset vaativat ay-järjestöjen kanssa, että saksalaisen Rufeltyhtiön aliurakoitsijana toimineen puolalaisen rakennusyrityksen tulee maksaa puolalaisille työntekijöille Ala-Saksin osavaltiossa maksettavia palkkoja. Yhtiö maksoi puolalaisille työntekijöilleen vain 46,57 prosenttia tästä tasosta. EY-tuomioistuin ei voinut hyväksyä vaatimusta, koska puolalaisen yrityksen oikeudet olisivat tällöin kaventuneet. Se torjui myös Ruotsin hallituksen ja ay-liikkeen vaatimuksen siitä, että myös latvialaisen Laval-yhtiön työtekijöiden osalta olisi noudattava ruotsalaista sopimusta. EY-tuomioistuin käynnisti työntekijöiden lakko-oikeuden horjuttamisen Viking Line Rosella -laivan tapauksen myötä: Työnantaja siirsi työntekijät virolaisen tytäryhtiönsä palkkalistoille, jonka johdosta Merimiesunioni julisti saarron. Omistaja vei asian Lontoon markkinaoikeuteen, joka vei sen EY-tuomioistuimeen. Tuomioistuimen päätöksen mukaan lakko-oikeus kuuluu EU:ssa perusoikeuksiin, mutta lakon pitää olla oikeassa suhteessa sillä ajettavaan asiaan nähden. Vaxholmin Laval-, Suomen Viging Line- sekä Ala-Saksin Rufeltoikeustapaukset ovat ay-oikeuksien kannalta tuhoisat. EY-elimen tulkinnat perustuvat EU:n uuteen Lissabonin sopimukseen. Sopimus lujittaa EU:n valtaa tulkitsemalla sen lait ja tuomioistuimen kannanotot kansallisten lakien yläpuolella oleviksi. Kansainvälinen Rakennus- ja puutyöläisten liitto (UITBB) korostaa, että uudessa Lissabonin sopimuksessa uusliberalismista tehdään oppiaine ja annetaan markkinoille lähes absoluuttinen arvo. Liitto vaatii, että Lissabonin sopimuksesta kuullaan kansalaisia kaikissa jäsenvaltioissa eikä vain rajoituta ratifioimaan sopimusta kansallisissa parlamenteissa. Työläiset ja heidän järjestönsä taistelevat perustavien oikeuksien kuten lakko-oikeuden ja palkkojen yleissopimusten sitovuudesta. Tanskassa puolitoista tuhatta vaaleilla valittua luottamusmiestä esitti maan hallitukselle vetoomuksen, jonka mukaan Pääministerin on ilmoitettava, että Lissabonin sopimusta ei ratifioida mikäli EU sekaantuu kollektiivisen sopimuksen ja kollektiivisen työtaistelu oikeuksiin Tanskassa. Mistä syystä Suomen ay-eliitti on niin hiljaa? Eduskunta sai tuhria Lissabonin sopimuksen kaikessa rauhassa lukuun ottamatta Vaihtoehto EU:lle -kansanliikkeen järjestämää mielenosoitusta Eduskuntatalon portailla. SAK:n ja STTK:n johtajat muistelevat kaiholla medioiden heille kolmikantasopimusten aikana antamaa palstatilaa. Muualla Euroopassa ay-liike protestoi. PENTTI NURMINEN JUHANI KASKIMIES

7 LEENA LOUHIVAARA KESÄ / 08 Hyvinvointivaltion alasajossa ihmisiä jätetään heitteille Psykoterapeutti Pirjo Juutilainen näkee työssään hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvoinnin. Eikä hän katsele numeroita tilastoissa, vaan eläviä ihmisiä. Terapia-asiakkaita on koko pääkaupunkiseudulta. - Suomea ei enää voi sanoa pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, Juutilainen sanoo. - Meidän sosiaaliturvamme on äskettäin tehdyn vertailun mukaan Italian tasoa. Tässä on tapahtunut huima muutos 1990-luvun alun jälkeen. Vantaalla, kuten monessa muussakin kunnassa, kurjimmassa kunnossa on sosiaali- ja terveydenhuolto. - Rahaa ei vain tunnu sille sekto rille löytyvän tarpeeksi. Toisaalta sanotaan, että rahaa on nyt Suomes sa enemmän kuin koskaan se siis menee jonnekin vikasuuntaan. Tämä tilanne on saatu aikaan poliittisilla päätöksillä, ei se ole mikään luonnonlaki. Psykoterapeutti Pirjo Juutilainen tuntee sosiaalisektorin rahapulan omastakin kokemuksesta. Sosiaalisektorin rahapulassa Juutilaisen omaa perhettä koskettaa se, että kehitysvammaisten asuntoasiat on Vantaalla huonosti hoidettu. - Nuorempi poikani, 25-vuotias Jaakko on kehitysvammainen. Hän asuu edelleen kotona, koska hyvistä, ihmisarvoisista asuntolapaikoista tai sopivista omista asunnoista on huutava pula. Meillä tilanne on ratkaistu omatoimisesti. Perustimme vanhempien yhdistyksen muutama vuosi sitten ja aloimme rakennuttaa taloa, johon tulee omat yksiöt kahdeksalle kehitysvammaiselle nuorelle. Lamavuosien satoa korjataan nyt Juutilaiselle on ohjautunut terapia-asiakkaiksi paljon vuotiaita nuoria naisia. Heidän pahoinvoinnissaan on usein taustalla 90-luvun laman aiheuttamat vaikeudet perheille. - Silloin vanhemmat joko tekivät töitä hullun lailla saadakseen elannon perheelleen tai sitten oli työttömyyttä ja sen mukanaan tuomia ongelmia. Nämä asiat häiritsivät tervettä, vastuullista vanhemmuutta. Nyt nämä laman lapset kärsivät masennuksesta, syömishäiriöistä, ahdistuksesta ja puuttuvan vanhemmuuden aiheuttamista seurauksista. Työ- tai opiskelukyky häiriintyy, jopa totaalinen syrjäytyminen on mahdollista. Juutilaisen mukaan terapiaan ei kukaan huvikseen hakeudu. - Kyl lä silloin asiat ovat jo todella huonosti. Terapia on niitä viimeisiä oljenkorsia, johon tartutaan. Juutilainen näkee työssään jatkuvasti tapauksia, että rahaa ei löydy kunnalta eikä Kelalta riittävään kuntoutukseen. - Kuntoutus jää usein kesken, kun tuki loppuu liian aikaisin. Minusta se on vaikeuksissa olevan ihmisen heitteille jättöä. Työuupumus ei ole pikku juttu Juutilaisen asiakkaissa on paljon myös työuupumuksesta kärsiviä. Tavallisin syy uupumukseen on yksikertaisesti se, että työtä on liikaa, on liian kiirettä koko ajan. - Taustalla on stressi, johon voi olla liiallisen työpaineen lisäksi muitakin syitä. Yksi on se, että työ ei vastaa omaa työkykyä. Se voi olla liian haastavaa tai liian vä hän haastavaa, eikä se palkitse ta loudellisesti. Työn mielekkyys on myös tärkeä asia. Jotkut työyhteisöt ovat sairaita, koska johtajuus on huonoa ja työyhteisössä saattaa myös olla isoja arvo- tai muita ristiriitoja. Työuupumuksen oireena on usein se, että työstä katoaa mielekkyys ja elämästä ilo. Toinen merkki on, että vapaapäivät eivät riitä palauttamaan työkuntoa. Jatkuva väsymys vaivaa. Juutilainen korostaa, että työuupumuksesta ei parane nopeasti. - Usein tarjoillaan muutaman viikon sairauslomaa, joka ei riitä mihinkään. Sairauslomien pitäisi olla kuukausia, joskus vuosiakin. Joskus työuupumus tekee lopullisesti työkyvyttömäksi. - Itse jaksan työssäni varsin hyvin, koska pidän siitä. Näen myös työni tuloksia, koska asiakassuhteet ovat parhaimmillaan pitkiä. Kun näen, että ahdistunut, masentunut, uupunut ihminen alkaa pikkuhiljaa voida paremmin ja jopa jossain vaiheessa kukoistaa, tiedän, että olen oikealla paikallani. MARJALIISA SIIRA Säästöjä autistien ja kehitysvammaisten asumispalveluissa Oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan laki Vantaan kaupungin asumisyksiköt esitetään virikkeellisiksi, viihtyisiksi ja kodinomaisiksi. Niissä asukkaita ohjataan ja kuntoutetaan huomioiden heidän yksilölliset tarpeensa. Henkilökunta mainitaan moniammatillisena työryhmänä, jolla on joko sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Jokaiselle asukkaalle luvataan kaksi omahoitajaa, jotka huolehtivat asukkaan käytännön asioista sekä yhteistyöstä omaisten ja asukkaan muiden yhteistyötahojen kanssa. Toiminnan arviointia ja palautteen keräämistä korostetaan oleellisen osana toimintaa. Säästöjä heikoimpien kustannuksella Autisteille Vantaan kaupunki tarjoaa yhden asumisyksikön, joka ponnistelee eteenpäin yhä niukkenevin resurssein. Kaupunki on päättänyt säästää jopa pienipalkkaisten lähihoitajien palkoissa palkkaamalla pätkätyöläisiksi opiskelijoita ja oppisopimuskoulutuksessa olevia. Muutenkin pätkätyön periaatetta suositaan palkkaamalla henkilökuntaa enintään vuodeksi kerrallaan. Tämä ei tue lainkaan esimerkiksi autismikuntoutusta, jossa pysyvyys, jatkuvuus ja toimintojen toistuvuus ovat kuntoutuksen perusta. Henkilökunnan alituinen vaihtuminen on autistille kaaos, koska uuteen ihmiseen ja hänen toimintatapoihinsa tutustuminen vie vähintään puoli vuotta sekä asukkaalta että ohjaajalta. Myöskään omahoitajuuden periaate ei tällöin voi toteutua. Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi haasteellinen käyttäytyminen ja väkivalta autistien hoitokodeissa lisääntyvät. Vantaan kaupunki on päättänyt säästää henkilökunnan koulutuksessa, koska tilapäistä henkilökuntaa ei kannata kouluttaa. Säästäminen näkyy vahvasti myös kuntoutukseen sopimattomissa ja huonokuntoisissa toimitiloissa. Tarvitaan laki On vastuutonta, ettei ole säädetty lakia näiden vammaisten oikeuksien turvaamiseksi. Lailla pitäisi turvata riittävä henkilömäärä ja laatu. Pelkät suositukset eivät ole estäneet eivätkä tule estämään vakavia puutteita. Suositukset eivät tunnu kiinnostavan kuntia. Pysyvyys on autistille laatua Asumisyksikössä sekä asukkaiden että ohjaajien etu on pysyvä henkilökunta sekä sen jaksamisen ja pätevöitymisen tukeminen koulutuksin ja työnohjauksin. Pysyvyys lisää turvallisuutta. Johdonmukainen toiminta vähentää myös haasteellista käyttäytymistä. Nykyisellään Vantaan kaupungilta puuttuu myös asianmukainen kriisipaikka haasteellisesti käyttäytyville nuorille. Autisteille se ei voi olla sairaalan ensiapu. Vantaan kaupungilla on ikävä kyllä taipumus säästää kaikkein heikoimpien, kuten autistien ja kehitysvammaisten palveluissa. PIRJO JA JUHA KOVANEN Vantaastako Helsingin metropolin osa? ASUKKAIDEN VANTAA 7 Yritetäänkö Veininmyllyn rantakin kaapata Helsingille? Ollaanko Vantaasta, siis entisestä Helsingin maalaiskunnasta, tekemässä uudelleen Helsingin metropolin osaa? Monilla tahoilla ja tasoilla käydään keskustelua pääkaupunkiseudun kuntarakenteen uudelleenjärjestelystä. Ryhmä helsinkiläisministereitä otti esille kansanäänestyksen seudun asukkaiden kannan selvittämiseksi. Paikallinen ja valtakunnallinenkin media käsittelee asiaa lähes päivittäin. Erilaisilla internetin keskustelupastoilla keskustellaan jo hyvinkin konkreettisista kysymyksistä. Tätä kaikkia pääkaupunkiseutulaisia koskevaa asiaa pitää meidän vantaalaistenkin pohtia. Helsinkiläiset tuntuvat nettikeskustelun perusteella olevaan ehkä kaikkein myötämielisimpiä. Espoolaiset taas pelkäävät oman lintukotonsa tärveltymistä. Mistä sitten lähtee tämä hallitusherrojen ja -rouvien huoli ja logiikka? Näkevätkö he kokonaistilanteen selkeämmin kuin tavallinen kansalainen? Valtakunnan näköalapaikoilta nähtynä tilanne saattaa olla toinen kuin tavallisen pääkaupunkilaisen tai kehyskuntien asukkaan päivittäisen käytännön kokemukseen pohjalta tekemä arvio. Onko tämän keskustelun pakottavana alullepanijana Helsingin seudun asuntopulasta johtuva työvoimapula, vai mikä? Helsinkihän jo, sipoolaisten tahdon vastaisesti, laajenee itään. Siunaus vai ei? Sen aika näyttää. Onko koko metropolialueella koordinoitu kaavoitus se avainkysymys, johon tässä haetaan ratkaisua? Ammottava demokratiavaje Järkevää maankäyttöä, asunto- ym. rakentamista ei varmaankaan kukaan vastusta. Eivät kommunistitkaan. Liitoshankkeessa on monta vaarallista sudenkuoppaa. Ammottava demokratiavaje tässä hieman arveluttaa. Kunnallinen itsemääräämisoikeus, ja sen myötä mm. kunnan monopoli kaavoituksessa, on yksi suomalaisen demokratian kulmakivistä. Kun tätä kuntaliitosasiaa alkaa ajatella suorastaan demokratian toteutumisen näkökannalta, tulee äkkiä kylmät mieleen. Sillä perusteella, mitä tähän mennessä on tässä keskustelussa tullut esille, tämän Suur-Helsingin muodostaminen vie kyllä pohjan siltä vähäiseltäkin demokratian jäänteeltä, minkä kuntien itsenäisyys on edes jossain määrin taannut. Pelkkä matematiikkakin jo osoittaa, miten kauas tämän kaavaillun suurkunnan päättäjä ajautuu kuntalaisesta. Pitäisi mennä päinvastaiseen suuntaan. Päätöksentekoa pitäisi erilaisin lähidemokratiaratkaisuin tuoda mahdollisimman alas, jokaisen kuntalaisen ulottuville. Tähän eivät mitkään suurkuntaideat sovi. Inhimilliset lähipalvelut SKP:n kunnallisvaaliohjelmassa korostetaan julkisesti hoidettujen, inhimillisyyttä korostavien lähipalveluiden merkitystä, vastapainona markkinahenkiselle, kaupallisesti johdetulle tilaaja tuottaja -ideologialle. Useiden ns. kriisikuntien, Vantaankin, ongelmien taustalla on edellisten, ei siis pelkästään Vanhasen hallitusten, vaan aikaisempien hallitusten, kuntataloutta rapauttavat päätökset. Kuntien valtionapujen leikkauk set ja erilaisten lakisääteisten toimintojen sälyttäminen kunnille, osoittamatta kuitenkaan tarvittavia määrärahoja, on ajanut monet Suomen kunnat hirvittävään kurimukseen. Tämä saattaa johtaa joissakin tapauksissa harkitsemattomiin ratkaisuihin, Suur-Helsingin muodostaminen olisi tällainen. UNTO NIKULA Tikkurila ERKKI MATINLASSI

8 8 ASUKKAIDEN VANTAA KESÄ / 08 Valkoisten vapaussodan myytti murtuu Lenin antoi itsenäisyyden Saksa havitteli vasallivaltiota Vuoden 1918 sodan ja Suomen itsenäistymisen todellista ymmärtämistä haittaa valkoisen puolen luoma vapaussota-myytti. Aikaa pitää tarkastella laajoissa kansainvälisissä kehyksissä. Ensimmäisen maailmansodan eurooppalaisessa palapelissä Suomen kohtaloon vaikuttivat välittömästi Venäjän sekä toisen suurvallan Saksan tapahtumat, toteaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten tapahtumien asiantuntija, Lenin-museon johtaja Aimo Minkkinen. Lenin takasi itsenäisyyden Minkkisen mukaan Lenin totesi jo keväällä 1917, että Venäjän proletariaatti turvaa Suomen tasavallalle täydellisen vapauden aina eroamisvapauteen saakka. Kesäkuussa 1917 bolshevikkien edustaja Alexandra Kollontai esiintyi Suomen sosialidemokraattisen puolueen edustajakokouksessa. Hän esitteli puolueen kansallisuusohjelman ja tähdensi, että bolshevikit kannattivat Suomelle itsenäisyyden myöntämistä. SDP:n johto lähetti kirjeen Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen bolshevikkisiiven keskuskomitealle. Kirjeessä pyydettiin tukea Suomen itsenäistymiselle. SDP:n valtuuskunta toimitti kirjeen henkilökohtaisesti Leninille. Tämä ilmoitti kannattavansa kirjeessä esitettyä pyyntöä tukea Suomen itsenäistymistä. Lenin totesi, että kansankomissaarien neuvosto tunnustaa Suomen itsenäisyyden, jos Suomen senaatti tekee tästä virallisen pyynnön. Punainen valtiosopimus Lenin korosti, että kunkin maan kansan oli tehtävä vallankumous ilman ulkopuolisten puuttumista sen sisäisiin asioihin. Vallankumous ei ollut hänen mukaansa vientitavaraa. Sitä ei voinut siirtää väkivalloin maasta toiseen, muistuttaa Minkkinen. Maaliskuussa 1918 Pietarissa solmittiin Suomen ja Neuvosto- Venäjän hallitusten välinen sopimus ystävyyden lujittamisesta. Sen lähtökohtana oli työläisten kansainvälinen solidaarisuus, molempien tasavaltojen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus. Huhti-toukokuussa 1918 Suomen vallankumousyritys murskattiin ja yllämainittu punainen valtiosopimus menetti merkityksensä. Minkkinen korostaa, että punaisen valtiosopimuksen mukaan Suomi olisi ollut itsenäinen sosialistinen tasavalta, jolla olisi ollut rauhanomaiset suhteet Neuvosto-Venäjään. Valkoisten maanpetoksellinen toiminta Mutkia Suomen itsenäisyyden tielle toi Saksa, joka havitteli jo 1914 Suomesta puskurivaltiota. Svinhufvud evästi jo marraskuussa 1917 Saksaan lähettämäänsä senaattori Hjeltiä: Järjestä asia niin, että saksalaiset tulevat tänne, muuten emme pär jää. Laiva toi aselastin suojeluskuntalaisille Saksasta. Suomalaisia jääkäreitä koulutettiin Saksassa. Se jos mikä oli maanpetoksellista toimintaa. Aimo Minkkisen mielestä Man nerheimin rooli suurvaltapoliittisessa palapelissä on mielenkiintoinen. Lenin oli vuonna 1905 palatessaan Venäjälle asunut Tukholmassa suomalaisen pankinjohtajan kreivi Mannerheimin luona, jonka kenraalikuvernööri Bobrikov oli vuonna 1903 karkottanut Suomesta muiden suomalaisten vaarallisten isänmaanystävien joukossa. Kyseinen Mannerheim oli valkoisen kenraalin veli. Noina vuosina kenraali Mannerheim palveli tsaari Nikolai II:sta Pietarissa, ja samaan aikaan hänen veljensä auttoi hartaasti venäläisiä vapaustaistelijoita, huomauttaa Minkkinen. Mannerheim ei tosiasiassa tavoitellut ensisijaisesti Suomen itsenäisyyttä, vaan pyrki Leninin ja bolshevikkien kukistamiseen. Esinäytös siitä oli Tampereen verilöyly ja työläiskaupunginosien tuhoaminen. Saksan romahdus pelastus Punakaartin sota oli tuhoon tuomittu ja porvaristo oli tekemässä Suomesta Saksan vasallivaltiota. Mutta Saksa romahti maailmansodassa. Vuoden 1918 sota oli punakaartilaisten vapaussotaa siinä mielessä, että he taistelivat keisarillisen Venäjän palautuspyrkimyksiä sekä myös saksalaisia maahantunkeutujia vastaan Suomen kansallisen itsemääräämisoikeuden puolesta. Suomen itsenäisyys pelastui sen ansiosta, että keisarin Saksa Aimo Minkkisen mukaan suomalaisten jääkäreiden koulutus Saksassa oli maanpetoksellista toimintaa. romahti. Kun lasketaan pelkästään kummallakin puolella taistelleiden kansallisuus, niin punainen puoli oli suomalaisempi. Esimerkiksi Tampereen taisteluissa oli punaisten puolella venäläisiä yhtä vähän kuin valkoisten puolella ruotsalaisia, laskee Aimo Minkkinen. MARKO KORVELA Lue koko Aimo Minkkisen teksti verkossa: HANNU OITTINEN Asukkaiden Vantaa -lista asukkaiden ääni valtuustoon Vaalien alla poliitikot antavat auliisti lupauksia kaikesta hyvästä. Budjetin laatiminen vaalivuonna näyttää toistuvasti jäävän johtavien virkamiesten huoleksi. Vaalien jälkeen se onkin sitten helppo hyväksyä mutinoitta. Ei ole muuta mahdollisuutta, sanotaan arvostelijoille. Katsokaamme, mitä kädet tekevät! Vantaan valtuustoon tarvitaan edustajia, jotka ovat sanansa mittaisia puolustaessaan asukkaiden etujen mukaisesti kunnallisia palveluja. Valtuutettujen ja niiden taustavoimien tuella avataan asukkaille lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia. Lokakuun 26. päivänä pidettäviin kunnallisvaaleihin kootaan uudenlaista vaihtoehtoa, Asukkaiden Vantaa Ota yhteyttä, tule mukaan viemään asukkaiden ääni valtuustoon: -listoja. Vantaan kunnallispoliittisen eliitin valtaa nousevat haastamaan erilaisista taustoista koostuva yhteistyölista, joka muodostuu erilaisista ryhmistä ja taustayhteisöistä, esim. asukaslista, naislista, ammattiyhdistys- ja työpaikkavaikuttajien lista ja Suomen kommunistisen puolueen lista. Vantaa, jossa sinä haluat asua! Keskeisiksi teemoiksi ovat tähän mennessä nousseet: laadukkaat terveyspalvelut kaikille, hoivatakuun toteuttaminen, yksityistämisen lopettaminen, joukkoliikenteen kehittäminen, kohtuuhintainen asuminen, maahanmuuttajien oikeuksien turvaaminen, kaupungin työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen. Lena Huldén, Pentti Nurminen, Erkki Matinlassi, Lasse Nevalainen, Vaalirahalla ostosparatiiseja Kiinteistökauppa, liiketilamarkkinat ja suuret rakennushankkeet ovat liiketoimintaa, joissa voiton voi kääntää taskuihin miltei saman tien. Samalla on syntynyt hysteria, jota voi kuvata laulun sanoin tahtoisin joka niemehen notkohon saarelmaan kauppakeskuksen nostattaa. Kuntien kaavoitus- ja maankäyttömonopoli vetää äkkirikkaita puoleensa kuin magneetti. Uusilla pörssipelin ja grynderipajatson pelaajilla ei ole ovikoodia teollisuuskapitalistien vaikutuksen ja vallan kabinetteihin. He tarvitsevat poliittisen eliitin tuen ja turvan. Kehittyvien Maakuntien Suomi ry ja muut yhteenliittymät ovat perustettu tähän tarkoitukseen. Vaalirahoittajat tavoittelevat heille suopeita eduskunta- ja ministeriryhmiä sekä vastaavia yhteyksiä kunnanvaltuustoihin ja johtaviin virkamiehiin. Maata johtamaan tarvitaan yrittämistä ymmärtäviä ihmisiä, sanovat he. Kauppakeskuksia nousee kuin sieniä sateella Suurten kauppakeskusten rakentaminen on saanut ennen näkemättömät mittasuhteet. Helsingin Sanomissa oli laaja selvitys uusista hankkeista, että nyt kauppakeskuksia on kymmenen yksikköä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Niiden yhteinen pintaala on kerrosneliömetriä. Kuuteen uuteen hankkeeseen on suunniteltu tilaa kerrosneliömetriä. Lisäksi Iso Omena laajentaa Espoossa ja Itäkeskuksessa Citymarket. Itäkeskuksessa suunnitellaan Itäväylän päälle tuhatta kerrosneliömetriä. Yhteenlaskettuna kauppakeskusten kerrosala kasvaisi tuhannella kerrosneliömetrillä, eli pääkaupunkiseudun kauppakeskusten tilat kolminkertaistuisivat. Suurista hankkeista kilpaillaan Kukaan ei jouda tekemään kattavia selvityksiä hankkeiden merkityksestä ihmisten päivittäiseen elämään, ympäristöön, liikenteeseen tai asumisen laatuun. Ajan myötä ilman autoa ei selviä päivittäisistä toimista. Uusien ostosparatiisien noustessa entiset ostarit ja pienkaupat rappeutuvat ja lopulta jyrätään maan tasalle. Suurten kauppakeskusten kiihtyvä rakentaminen rappeuttaa vanhat ostarit ja pienkaupat. Arkijärki sanoo, että tästä ei hyvä seuraa. Hysteria pyörii kuntaeliitin avulla ja sitä ohjastavat pikavoittojen metsästät ja monikansallisen kiinteistöbisneksen pyörittäjät. Tässä menossa vanhukset, lapset, yksihuoltajat ja köyhät jäävät jalkoihin. Missä piileksii kuntien vastuulla oleva kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelu? ASUKKAIDEN VANTAA Päätoimittaja Mauri Perä puh Taitto Irene Auer Painatus TA-Tieto oy, Helsinki KIMMO SNELLMAN

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Tulottomat kotitaloudet

Tulottomat kotitaloudet Tutkimusosasto Tulottomat kotitaloudet Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Tulottomat kotitaloudet Tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ole mitään veronalaisia tuloja ei työtuloja

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometrin toteutus 20. vuotuinen Sosiaalibarometri (1991 alkaen) Sosiaali- ja terveysturvan

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot