KAJ täyttää 30 vuotta Valtio keskittää käännöspalveluita Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen Pikku tauot työpäivän mittaan tekevät hyvää

Transkriptio

1 KAJ täyttää 30 vuotta Valtio keskittää käännöspalveluita Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen Pikku tauot työpäivän mittaan tekevät hyvää

2 Kääntäjien ammattijärjestö KAJ ry Maistraatinportti 4 A (6.krs), Helsinki Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin Sähköposti anita.tuohino@sok.fi Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin Sähköposti kaj@ry.inet.fi Jäsentietojen muutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Palvelunumero Jaana Honni Katja Kosonen Mary Luokkamäki Jäsenmaksut Kääntäjien ammattijärjestön jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa MUISTA ILMOITTAA MUUTTUNEET JÄSENTIETOSI! Lakiasiat ja työsuhdeneuvonta (Akavan Erityisalat) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat Kari Eskola, lakimies, yksityissektori Helena Lamponen, lakimies, yksityissektori Seppo Rautiainen, lakimies, kunta- ja valtiosektori Harri Ikonen, lakimies Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset Työttömyysturva-asiat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) Puhelinajat ma to klo Asemamiehenkatu 2 C, Helsinki Kajawa Käännösalan ammattilaisten ja opiskelijoiden järjestölehti Julkaisija: Kääntäjien ammattijärjestö ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Henriikka Hakkala, Jenny Jeskanen, Ritva Siikamäki Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Auranen Oy, Forssa. Painos: 2500 kpl ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero jäsenillä viikolla 23, aineistopäivä Tässä lehdessä Puheenjohtajalta... 3 Valtion kieli- ja käännöspalvelut murroksessa... 4 Osaan kaiken, pystyn kaikkeen ja muita harhakuvitelmia... 6 Ergonomiasta hyvää oloa työpäivään... 8 Lyhyet Mentori auttaa työelämän ensi askeleissa YTN tutki käännösalan työsuhteita ja palkkoja Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen Tulevia tapahtumia KAJAWA 1 09

3 MARKKU OJALA Aktiivinen kolmekymppinen Puheenjohtajalta Hyvät KAJ:n jäsenet, talvilomakausi alkaa olla ohi, ja olemme koko Suomessa voineet nauttia paukkuvista pakkasista ja hyvistä hiihtokeleistä. Itselleni pakkastalvi on suonut upeat talviuintiolosuhteet, sillä pakkanen ei ole kokonaan lannistanut mökkijoen virtaavaa vettä. Onneksi! Vuosi 2009 on KAJ ry:n juhlavuosi, ja pääasiassa vietämme sitä työn merkeissä. Marraskuulle olemme suunnittelemassa iltapäiväseminaaria ja iltajuhlaa Helsingissä; siitä ilmoitamme tarkemmin kesän jälkeen nettisivuillamme. Pienestä muutaman sadan järjestöstä on kasvanut Akavan Erityisalojen neljänneksi suurin jäsenjärjestö. Alkuaikoina kätevää ja liikkuvaa toimistoa hoiti hallituksen sihteeri; yhdistyksen paperit ja kansiot olivat vuorotellen kodin yläkomerossa. Hallituksen jäsenille jaettiin vastuualueet: oli mm. kolme työmarkkinasihteeriä, koulutussihteeri, tiedotussihteeri, rahastonhoitaja jne. Minulla on ollut ilo seurata järjestömme kehittymistä yli kaksi vuosikymmentä läheltä. On hienoa todeta, että vuonna 2009 KAJ ry on mennyt paljon eteenpäin. Toimintamme on lisääntynyt huomattavasti sen jälkeen kun palkkasimme toiminnanjohtajan eiväthän luottamushenkilöt pysty millään irrottautumaan omasta leipätyöstään yhdistyksen asioita hoitamaan ja todella toimimaan kentällä. Olisiko tänä vuonna aika muuttaa järjestömme nimeä? Kääntäjien ammattijärjestö ei kerro kokonaan jäsenkuntamme profiilia, sillä translatoriset ammatit sisältävät muitakin nimikkeitä kuin kääntäjä tai kielenkääntäjä. Yhdistyksen nimen pitää kertoa paremmin, mistä on kyse, kuka puhuu ja keitä edustetaan. Virallisesta nimestä päättävät KAJ:n jäsenet eli sinä, minä, me, te! Nimenmuutos vaatii aina kahden peräkkäisen yhdistyksen kokouksen tullakseen lainvoimaiseksi. Nettisivuillamme on helmikuun ajan ollut mahdollisuus äänestää nimenvaihdon puolesta tai vastaan. Tätä kirjoittaessa helmikuun lopulla tilanne on 54 % puolesta ja 46 % vastaan. Mikä sitten nimeksi kolmekymppiselle? Jos sinulla on hyvä ehdotus, laita ehdotusta tulemaan! Tervetuloa keskustelemaan lisää tästä aiheesta KAJ:n kevätkokoukseen klo 17:30. Keväisin, valoisin terveisin KAJAWA

4 Valtionhallinnon kieli- ja käännöspalvelut murroksessa: Ostokäännökset kilpailun kautta, omat kääntäjät palvelukeskukseen Valtionhankintayhtiö Hansel Oy kilpailutti syksyllä 2008 valtionhallinnon käännös-ja tulkkauspalvelut. Nyt mietitään valtionhallinnon kieli- ja käännöspalveluiden tulevaisuutta: pidetäänkö palvelut talossa vai kannattaisiko ne alueellistaa? Julkisten hankintojen kilpailutus perustuu lakiin julkisista hankinnoista. Tavoitteena on saada parempaa laatua kustannustehokkaasti. Kun valtionhallinto tarvitsee ulkopuolisten kääntäjien apua, toimeksiantajan ensisijainen toive on saada hyvä käännös nopeasti ja sovitussa ajassa. Käännöspalvelu on laadukasta vasta, kun kielellisesti moitteeton ja tarkka käännös toimitetaan sovitussa muodossa ja määräajassa. Koska kriittisiä tekijöitä laatua, nopeutta ja toimitusvarmuutta on hyvin vaikea mitata kilpailutusprosessissa, käytännössä huomio kiinnittyy käännöskustannuksiin. Voiko käännöstöiden kilpailutus silloin tuottaa toivotunlaista lopputulosta? Mitä kilpailutuksella saavutetaan, kun sen avulla voidaan etsiä vain osaa tarvittavan palvelun ominaisuuk - sista? Hankintojen kilpailutuksen toinen keskeinen tavoite on antaa palveluntarjoajille tasapuoliset mahdollisuudet tarjota palveluksiaan. Tavoite jäi todellisuudessa tämän kilpailukierroksen aikana saavuttamatta, sillä asetetut ehdot ja edellytykset karsivat suuren osan pienistä palveluntarjoajista jo alkumetreillä. Jos halutaan varmistaa käännös- ja tulkkauspalveluiden laatu ja luotettavuus, kilpailutusta ja kattavaa puitesopimusta olennaisesti tärkeämpää olisi valita hyväksi havaitut yhteistyökumppanit ja miettiä, miksi nämä ovat hyviä. Kustannustehokkuus ei ole aina sitä, että palvelusta maksetaan mahdollisimman vähän. Olennaista olisi siis kirkastaa ajatusta: onko tarkoituksena saada laadukas ja toimiva ostopalvelu parhaalta yhteistyökumppanilta vai onko tarkoituksena järjestää näennäisesti vapaa ja tasapuolinen kilpailu palveluntarjoajien kesken. Mikä on lopputulos käännösalan kannalta? Hanselin kilpailutuksella tavoitellaan prosentin kattavuutta valtionhallinnon käännös- ja tulkkauspalveluista. Ministeriöt ja virastot voivat halutessaan liittyä sovittuun puitesopimukseen ja sen raameissa kilpailuttaa jokaisen toimeksiannon tarjouskilpailussa valittujen toimijoiden kesken. Osa valtion tilivirastoista harkinnee jättäytymistä puitesopimuksen ulkopuolelle, sikäli kuin hankintalaki sen sallii: kun on jo olemassa toimiva suhde luottokääntäjien kanssa, on kyseenalaista syntyykö varsinaista hyötyä uusien kääntäjien käyttämisestä. Työaikaa tuhraantuu uusien kääntäjien perehdyttämiseen. Hankintasopimus kestää vuoden 2009 alusta vuoden 2012 loppuun. Valtionhallinnon käännös- ja tulkkauspalveluiden kilpailutuksella on merkitystä myös vuoden 2012 jälkeen. Vaikka kyse on vain yhdestä käännös- ja tulkkausmarkkinoiden osa-alueesta, kilpailutus ohjaa käännösalan tulevien käytäntöjen ja hintatason muodostumista. Jos aiemmin kääntäjät ja tulkit ovat voineet vaikuttaa alan käytäntöihin, jatkossa ainakin valtionhallinnossa viitataan vallitsevaan käytäntöön ja toimintatapaan. 4 KAJAWA

5 Kilpailutuksessa asetetusta hintatasosta tulee hyvin todennäköisesti referenssihinta niillekin virastoille, jotka eivät liity puitesopimukseen. Varmaa on se, että ensimmäinen sopimuskausi on totuttelua puolin ja toisin. Toimeksiantajat totuttelevat ostamaan palveluita ja uudet palveluiden tuottajat tuottamaan luotettavasti tasalaatuista palvelua sopimuksen puitteissa. Käännöspalvelut kielipalvelukeskukseen? Osittain samaan aikaan Hansel Oy:n kilpailuttamisprosessin kanssa on ryhdytty miettimään Valtioneuvoston alueellistamisasetuksen mukaisesti valtionhallinnon tukipalveluiden kuten kieli- ja käännöspalveluiden sijoittamista muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen asettama työryhmä pohtii paraikaa, miten valtionhallinnon kieli- ja käännöspalveluiden laatua voitaisiin parantaa ja miten toimintoja ke - hittämällä ja kokoamalla voitaisiin saada synergiaetuja. Alustavana ehdotuksena on, että nykyään ostopalveluna hankittava käännöstyö keskitettäisiin yhteen paikkaan. Tämä tarkoittaisi kielipalvelukeskuk - sen perustamista, jonne palkattaisiin uusia kääntäjiä. Ajatuksena tässä vaiheessa on, että ns. vanhat kääntäjät pysyisivät asemapaikoissaan, mutta ennen pitkää eläköityvien kääntäjien tilalle palkattavat uudet kääntäjät alueellistettaisiin pääkaupungista kielipalvelukeskukseen. Huomattavaa on, että ehdotuksen työversiossa ulkopuolelle jätettäisiin valtionhallinnon säädöskääntäminen nyt ja tulevaisuudessa. Tuomioistuinten ja lupaviranomaisten käännöstyöt siirrettäisiin kokonaan näiden vastuulle. Terminologinen palvelu vahvistuisi Myönteistä esityksessä on, että valtionhallinnon nykyistä terminologista palvelua vahvistettaisiin niin, että kielipalvelukeskuksessa työskentelevät terminologit tekisivät yhteistyötä valtioneuvoston kanslian käännöstoimiston terminologien kanssa. Pyrkimyksenä on myös varmistaa, että terminologit pystyvät palvelemaan kaikkia valtionhallinnossa käytettävien kielten kääntäjiä. Lisäksi valtionhallinnon kääntäjien ja terminologien käyttöön perustettaisiin yhteinen palvelin, joka mahdollistaisi yhteisen termipankin ja käännösmuistin käytön. Valtionhallinnon kieli- ja käännöspalvelujen uudelleen organisoimisessa on se hyvä puoli, että nyt ostopalveluna hankittavat käännöspalvelut saatettaisiin tulevaisuudessa saada yhteisestä kielipalvelukeskuksesta. Valtionhallinnon käännöksiin erikoistuneiden asiantuntijoiden kokemus, terminologian tuntemus ja hallinta parantaisivat nopeutta, toimitusvarmuutta ja laatua niitä ominaisuuksia, jotka ovat toimeksiantajien ensisijaisia toiveita. Alueellistamisen ydinongelma on etätyö Alustavassa esityksessä luotetaan tekniikkaan: sen odotetaan tuovan helpotusta siihen, että käännöstai terminologinen työ tehdään kaukana substanssiasiantuntijoista. Käytännössä on kuitenkin todettu, että kääntäjän ammattitaitoa voidaan hyödyntää kattavammin, jos hän on lähellä talon tekstintuottajia. Läheinen ja kasvottainen yhteys tekstien tuottajiin on usein välttämättömyys hyvän käännöksen tuottamiselle. Koska ministeriöt ja virastot viestivät usealla kielellä, niiden tuotteet, esimerkiksi julkaisu, opas tai verkkosivu, on valmis tuote vasta käännösten valmistuttua. Kokonaisuudessaan onnistunut tuote vaikuttaa siihen, millaisen kuvan valtionhallinto itsestään antaa. Jos muihin osiin käytetään paljon aikaa, vaivaa ja ehkä rahaakin, vaikuttaa oudolta, jos tingitään monikielisen viestinnän sujuvuudesta. Käännöspalvelu ei siis ole jälkikäteinen lisäys tuotteeseen, vaan keskeinen osa sen tuottamisen ydintä. Alueellistamisprosessissa olisi syytä muistaa myös se, että kääntäjän työssä on säilyttävä mielekkyys. Monipuolisesti hyödynnetty ammattitaito ja läheiset yhteydet tekstien tuottajiin ja usein myös käyttäjiin tuovat työtyytyväisyyttä ja antavat mahdollisuuksia tosiasialliseen kehittymiseen ammatissa. Siirtämällä pieniä käännösyksiköitä etäämmälle ns. ydintoiminnoiksi kutsutuista toiminnoista heikennetään usein vähäarvoiseksi katsotun toiminnon arvostusta ja huo nonnetaan siten kieli- ja käännöspalveluiden työskentelyedellytyksiä. Valtionhallinnon tukipalveluja pohtiva työryhmä jättää lopullisen esityksensä ministeri Kiviniemelle toukokuussa. Hanna Gorschelnik KAJAWA

6 KAJ 30 VUOTTA Osaan kaiken, pystyn kaikkeen ja Jos työntekijä avaa saman työpaikan oven motivoituneena ja tarttuu tehtäviinsä uteliaana kolmenkymmenen vuoden ajan, on käsillä työn ja tekijän yhdistelmä, joka toimii. Mitä erityistä on Tilastokeskuksen käännöspalveluissa työyhteisönä ja Tuula Jonassonissa työntekijänä, kun näiden kahden palkitseva yhteistyö jatkui keväästä 1978 aina Tuulan eläkkeelle jäämiseen joulun alla 2008? Juuri sitä mitä halusin Paikka Tilastokeskuksen kääntäjänä oli minulle lottovoitto, Tuula kertoo. Peruskoulutukseltani olen ekonomi, mutta olin opiskellut myös englantia ja ruotsia ja halusin nimenomaan kielenkääntäjäksi. Tilastokeskuksen käännöspalvelut sijaitsivat Tuulan aloittaessa työuraansa Annankadulla aivan Helsingin ytimessä hallintotoimintojen kainalossa. Työt toimitettiin kääntäjille henkilökohtaisesti, sisäpostissa tai postin välityksellä paperiversioina samasta talosta tai Haagasta, missä olivat Tilastokeskuksen muut toiminnot. Alussa osasin kaiken ja pystyin kaikkeen, ei epäilystäkään, Tuula muistelee huvittuneena alkuaikojen asennettaan. Välillä käännettävien tekstien aiheiden kirjo kuitenkin pelotti. Olihan se aika hurjaa. Tuntui siltä, että mistä voin edes tietää, mitä en tiedä, kun minulla on vain tämä yksi tyhmä pää. Arvokas oivallus ja taikasana ei Kokemuksen karttuminen ja tutustuminen taloon ja sen asiantuntijoihin nakersivat hyvällä tavalla alussa itsestään selvältä tuntunutta uskoa omiin tietoihin ja taitoihin. Tilalle tuli käytännöl linen oivallus siitä, että Tilastokeskuksessa tuotetaan niin monipuolista tekstiainesta, ettei kääntäjä voi siellä koskaan sanoa olevansa täysinoppinut. Uu sien työka- vereiden myötä myös Tuulan kielestä toiseen vaihdellut työnkuva täsmentyi ruotsinnosten tuottamiseksi. Kieli muuttuu, käytetyt termit kehittyvät, uusia ilmiöitä otetaan tilastoitavaksi. Kääntäjä ei voi koskaan jysähtää paikoilleen, Tuula kuvailee työnsä luonnetta. Oman jaksamisen rajat on nekin hyvä tiedostaa, sillä se suojelee kohtuuttomilta vaatimuksilta. Innostus kantaa pitkälle paineisessakin tilanteessa, mutta kroppaakin kannattaa kuunnella; joskus se voi vinkata stressistä, jota ei tietoisesti edes huomaa. Suomi on äidinkieleni, mutta käännösrutiinini, koko ajatteluni näissä asioissa toimii suomesta ruotsiin päin, ei päinvastoin. Saati sitten, että nykyisin edes esittäisin voivani kääntää suomesta englantiin. Eikä yksi kääntäjä oikein millään voi tehdä neljän hommia, Tuula toteaa napakasti. Kääntäjän niukat resurssit Jotta kääntäjä voisi Tuulan sanoin olla hollilla kaikkien toimeksiantajien kanssa, on kahden edellytyksen täytyttävä: tarvitaan riittävästi aikaa perehtyä asiaan ja tarpeelliset välineet toimeksiannon käsittelyyn. Nämä kaksi muodostuivat suuriksi haasteiksi Tuulankin työuralla. Kun minä aloitin, töitä tehtiin vähän Kusti polkee -tahtiin. Kukaan ei odottanutkaan saavansa valmista käännöstä saman tien, Tuula muistelee. Tällaisessa työtavassa myös työkavereiden kasvot tulevat väkisinkin tutuiksi ja työn tekemisen kannalta keskeinen verkosto rakentuu ikään kuin työn tekemisen sivutuotteena. Työurani lopulla tahti olikin sitten jo aivan toisenlainen. Koko käännösprosessi on nopeutunut. Kaverin kasvot kateissa Tuula harmittelee sitä, että yhtäältä työn tekemistä helpottavat sähköiset yhteydenpito- ja hallintajärjestelmät ovat toisaalta tehneet työstä paljon persoonattomampaa. Ihmiset jäävät etäämmälle, yhteistyökumppanien kasvot eivät enää tule tutuiksi luontevissa yhteyksissä. Tämä vaikuttanee osaltaan myös siihen, että kääntäjiltä odotetaan ajoittain hurjaa venymistä. 6 KAJAWA 1 09

7 30 vuotta sitten töitä tehtiin siinä tahdissa kuin posti kulki, nyt koko käännösprosessi on nopeutunut, pohtii eläkkeellä oleva kääntäjä Tuula Jonasson. muita harhakuvitelmia Haastavuutta lisää vielä se, että kielen, sen konventioiden ja kulttuurin tuntemus eivät tahdo käännöstöissä riittää. Vaikka taitaisikin välineen, jolla merkitystä siirretään, on hallittava myös tekninen järjestelmä, jolla tuo merkitys kulloinkin kirjataan. Palvellaksemme asiakkaitamme hyvin, meidän piti oppia kaikki talossa käytettävät tekstin tuottamisen järjestelmät, Tuula miettii. Sattuipa joskus niinkin, ettei koko talosta löytynyt virallisia kanavia pitkin tarpeellista atk-tukea. Ohjelma sitten asennettiin vähän hämärän turvin ja käyttäjätukea sain omiin epävirallisiin verkostoihini kuuluvilta työkavereiltani. Niin ne käännökset tulivat tehdyiksi. Neuvokkuudesta on ollut usein apua. Huolellisesti muttei märehtien Vaativat aiheet ja kireä työtahti pitivät kääntäjän työtilanteen jatkuvassa liikkeessä ja mielen valppaana. Tilastokeskuksessa ote kääntämiseen pysyi aina tuoreena, koska siellä käsitellään koko elämää a:sta ö:hön. Toisaalta se tuntui myös vähän rikolliselta. Eihän kukaan voi olla paras asiantuntija kaikessa. Avuksi tulivat hiljalleen karttunut terve itsekritiikki ja rutiini, joista Tuula kertoo saaneensa vuosien varrella hyvän kaverin. Itsekritiikki toi työn tekemiseen varmuutta ja täsmällisyyttä. Tuula piti ohjenuoranaan ajatusta siitä, että on tärkeää tehdä työnsä huolellisesti, mutta märehtimään ei sovi jäädä. Rutiini taas tuo nopeutta silloinkin, kun aihealue ei ole lähtökohtaisesti kaikkein tutuin. Muistettava olisi myös, että kun oma pää ei riitä, viisas kääntäjä etsii häpeilemättä käsiinsä asiantuntijan. Valtavan tärkeät verkostot Usein kääntäjät koetaan pullonkaulana, mutta heitä voi yhtä hyvin ajatella työyhteisönsä pyörän keskiönä, jonka ympärille muodostuu parhaimmillaan monitasoinen verkosto. Työvuosieni aikana minulle kertyi hieno ja toimiva verkosto. Se lisäsi luottamusta siihen, että KAJAWA asiantuntija-apua on saatavilla. Minusta ihmisille on helpompi soittaa, kun kasvot ovat ennakolta tutut. Tuulan verkostoihin kuuluivat paitsi kaikki tilastokeskuslaiset myös muut valtionhallinnon kääntäjät ja monien alojen asiantuntijat, joiden kanssa tavattiin erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Näissä tapaamisissa asiasisällöt eivät aina ole kaikkein olennaisinta. Arvokkainta ovat ihmiset, joihin asian äärellä tutustuu. Jokainen verkostoon kuuluva ihminen laajentaa kääntäjän saatavilla olevaa tietopohjaa. Viihtyvyyden ytimessä Mikä sitten sai Tuulan viihtymään työssään Tilastokeskuksessa? Vaihtelu ja työn alati muuttuva sisältö. Minulla oli näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan. Sain olla aina ajan tasalla eri aihepiireistä. Työnsä parhaaksi puoleksi Tuula kuitenkin mainitsee työyhteisönsä. Sain tehdä töitä vankassa ja yhteen hiileen puhaltavassa yhteisössä. Koskaan ei ollut ikävää tulla töihin. Joskus mietin, että olisi ollut hienoa, jos olisi voinut kehittyä jonkin alan huippuasiantuntijaksi. Aiheiden laajan kirjon takia erikoistuminen ei kuitenkaan ollut mahdollista. Ja toisaalta, tuo sama monialaisuus on Tuulasta juuri kääntäjän työn olennainen rikkaus, joka sai kolmekymmentä vuotta samoissa hommissa sujumaan. Nopea vilkaisu taustapeiliin Aika aikaansa kutakin, Tuula tuumii nyt taustapeiliin katsoessaan. Eläkkeelle jäädessä mietteissä oli vielä oman käännösfirman pystyttäminen, mutta jotenkin eläkepäivät vain näyttävät täyttyvän. On toisenlaisen työn aika. Tuula on siirtynyt vaikuttajaksi kotipaikkansa alueyhdistyksessä. Ja kas, sielläkin verkosto on jo valmiina. Ensimmäisessä kokouksessa huomasin tuntevani muista paikalla olijoista ainakin puolet jo jostakin toisesta yhteydestä. Henriikka Hakkala JUHANI KORPI

8 Hyvää oloa työpäivään Tietokonetyö, jota tekniikan aiemmissa kehitysvaiheissa kutsuttiin näyttöpäätetyöksi, on tullut jäädäkseen lähes alalle kuin alalle. Tietokoneen ääressä tekee nykyään työpäivänsä valtaosa suomalaisista. Tietokone kuuluu lähes joka kodin varusteisiin. Koska moni viettää koneen ääressä entistä enemmän aikaa päivittäin, työpisteen ergonomialla ja työtavoilla on entistä suurempi merkitys. Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä, joka on vuodelta 1993, antaa perusohjeet tietokonetyön ergonomiasta vanhanaikaisesta nimestään huolimatta. meitä ei ole luotu istumaan paikallaan jatkuvasti. Työskentely tietokoneen ääressä rasittaa erityisesti liikuntaelimistöä ja näköä. Tietokonetyössä on paljon toistuvia pään ja käsien liikkeitä. Niskan ja/tai hartioiden asento jännittyy helposti varsinkin kiireen ja stressin alla. Näytön epätarkkuus, värinä, pieni koko tai heijastukset voivat haitata näkemistä. Silmät rasittuvat yhtäjaksoisesta näyttöön tuijottamisesta. Työtilaa on usein niukasti, käsiltä ja selältä puuttuu tuki, sillä työpöytä ja -tuoli ovat monesti eri paria tai käyttäjälleen sopimattomia. Taukojen unohtaminen ei tee hyvää mielelle eikä keholle. Mikä tietokonetyössä rasittaa? Työpäivä tietokoneen ääressä tuntuu usein kovalta urakalta, vaikka työ ei sinänsä ole fyysisesti raskasta. Toimistotyön perushaaste nousee siitä, että Kannettavalle tietokoneellekin kannattaa suunnitella oma työpiste, jos työskentelee kotona tai käyttää tietokonetta paljon vapaa-aikanaan. TERO SIVULA Työnantajan kartoitettava työolot Vaikka työnantajan velvollisuutena on huolehtia työolojen ergonomiasta, osavastuu asiasta sijaitsee tuolin ja näytön välissä! Jos ergonomiassa on ongelmia, ota asia esille viivyttelemättä. Yrittäjänä tai freelancerina toimiva henkilö voi tilata ergonomiaselvityksen tai -suunnitelman esimerkiksi fysioterapeutilta. Lähtökohtana työpisteen ergonomiasuunnittelussa ovat ennen kaikkea työn luonne ja työtehtävät, mutta myös työntekijän mitat ja hänen työtapansa. Tilat, laitteet ja kalusteet työn mukaan Tietokonetyön perusergonomiaa on tietokoneen soveltuvuus siihen työhön, jota sillä tehdään. Työnteon sujuvuutta lisää riittävä koneen teho, laadukas näyttö, nopeat nettiyhteydet ja ajantasaiset ohjelmat. Ohjelmiin kannattaa tehdä itselleen soveltuvat asetukset. Lisäksi näytön kallistus ja kirkkauden säätö ovat tärkeitä. Omien työtehtävien ja -tapojen mukaan on hyvä hankkia lisälaitteita, kuten aineistoteline, erikoishiiri, rannetuki tai muotoiltu näppäimistö. Jos puhelin on tärkeä työväline, sankaluurin tai handsfree-laitteen avulla voi välttää käden ja hartioiden jännittymistä. Mikäli käyttää kannettavaa tietokonetta jatkuvasti työkoneenaan, siihen tulee liittää lisänäppäimistö ja -näyttö, jotta välttyy niskaja hartiavaivoilta. Tuoli istujan mukaan Kun tietokonetyössä väistämättä istutaan, on huolehdittava siitä, että tuoli mahdollistaa mukavan 8 KAJAWA 1 09

9 Ergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota tietokonetyössäkin: hyvät työolot vaikuttavat työn sujuvuuteen, mutta myös hyvinvointiin ja terveyteen. istumisen: tuolin tulee olla perusmitoiltaan sopiva ja säädettävissä. Muutama perussäätö riittää tekemään istuma-asennon mukavaksi: olennaista on, että selkänojan, istuimen ja käsinojien korkeuden ja asennon voi säätää. Tukea jaloille ja käsille Tuolin istuimen tulee olla sopivalla korkeudella jalat ovat tukevasti lattialla tai jalkatuella, kun polvitaipeet ovat suorassa kulmassa. Kun istut näin, tarkista, että kädet mahtuvat reisien ja istuimen etuosaan jäävään koloon. Tällöin tuolin istuinosa ei paina jalkoja ja häiritse verenkiertoa. Tuolin selkänojan on annettava riittävä tuki ristiselälle, mutta se ei saa painaa lonkkaa. Hyvässä työasennossa hartiat ovat rentoina ja kädet ovat lähellä vartaloa. Työtason ja/tai tuolin korkeus tulee säätää niin, että kädet ovat sen ääressä istuessa noin 90 asteen kulmassa. Käsien tulee saada kirjoittaessa tukea joko pöydästä tai tuolin käsinojista. Riittävästi tilaa ja valoa Työpisteen tulee olla riittävän tilava, jotta näppäimistön eteen jää tilaa käsien tukemiselle ja jotta on tarpeeksi myös lasku- ja säilytystilaa työpapereille, mapeille ja kirjoille tai muille tarvikkeille. Tietokonetta ei tule sijoittaa aivan ikkunan eteen tai viereen, sillä näytön ja sen taustan valoisuus eivät saa erota toisistaan liikaa eikä näyttöön saa aiheutua heijastuksia. Näyttö tulee sijoittaa niin, että sitä voi katsella kohtisuoraan eteen ja hieman alaviistoon, jotta niska ei rasitu. Silmälasien vahvuuksien tulee olla oikeat. Heijastamattomat linssit tekevät tietokonetyöstä miellyttävämpää, ja joskus tarvitaan erityiset näyttöpäätelasit. Työtasolla tulee olla hiirelle oltava oma paikkansa. Hiiren käyttöä helpottaa riittävän suuri ja tasainen työtaso, jonka koko pinta toimii hiiritasona. Yleisvalaistuksen tulee olla riittävän kirkas ja sen lisäksi työpisteeseen tarvitaan yksi tai useampi kohdevalaisin. Lasertulostimet tuottavat hieman otsonia huoneilmaan, samoin hiukkaspölyä, joten tulostinta ei pitäisi sijoittaa aivan nenän eteen. Jos tulostin on muutaman askeleen päässä, työpisteestä tulee noustua aika ajoin, mikä on hyväksi paikallaolon lomassa. KAJAWA Hyvien työolojen aakkoset tarkista, että työasentosi on oikea huolehdi työpisteen oikeasta mitoituksesta ja suunnittelusta muistuta tarvittaessa ergonomiaselvityksen tekemisestä ja siinä ehdotettujen muutosten toteuttamisesta vaihda työasentoa välillä ja pidä riittävästi taukoja päivän mittaan jumppaa silmiäsi: kohdista katse välillä muualle kuin näyttöön lähde liikkeelle koneen äärestä kerran tunnissa verryttele lihaksia pienillä liikkeillä ja venyttele varovaisesti sen jälkeen Älä tingi kotitoimiston ergonomiasta Kotikoneen sijoittamisessa kannattaa noudattaa samoja periaatteita kuin työpisteen suunnittelussa eikä kotikoneella pitäisi keikkua missä tahansa pöydän- tai sohvankulmalla. Kotitoimistossakin tulisi saada työskennellä hyvässä työasennossa ja valaistuksen tulee olla riittävä ja häikäisemätön. Aineistoille tulee varata riittävästi laskutilaa. Minitauot kunniaan Paikallaan istumisen rasituksia voi lievittää huolehtimalla työpisteen hyvästä ergonomiasta, mutta lisäksi päivän mittaan on hyvä lähteä liikkeelle tietokoneen tai työpöydän äärestä. Muista, että lyhytkin tauko estää lihasten jäykistymistä ja tekee hyvää liikkuvuudelle, aineenvaihdunnalle ja ajatustoiminnalle. Työpöydän äärestä kannattaa jalkautua vähintään kerran tunnissa. Työviihtyvyyteen vaikuttavat myös työtilan lämpötila, mahdollinen vetoisuus ja sisäilman laatu sekä äänimaailma työpisteen siisteydestä puhumattakaan. Liikunta on hyvä lääke jatkuvan istumisen puuduttavuuteen. Se lievittää stressiä ja tuo keholle sen kaipaamaa harjoitusta, jolloin työpäivän jaksaa paremmin. Jos toimistotyö ja stressi pakkautuvat esimerkiksi niska- ja hartiaseutuun ja aiheuttavat vaivoja, kuten käsien puutumista, päänsärkyä tai huimausta, hakeudu ajoissa lääkärin vastaanotolle ja huolehdi, että työpisteen ergonomia tulee kuntoon. Särkylääkkeisiin voi turvautua ensi hädässä, mutta ne eivät ole ratkaisu ongelmaan: lyhentyneet, kipeytyneet lihakset ja mahdolliset hermopinteet vaativat fysioterapeutin apua ja liikeharjoittelua. Huolehdi hyvästä olosta myös töissä! Ritva Siikamäki

10 HYESTI AJANKOHTAISTA LYHYESTI AJANKOHTAIS Jäsenmaksut ajan tasalle: turvaa ja Tietoa työelämään! Kun huolehdit itse jäsenmaksusi maksamisesta, muista tilittää se kuukausittain. Näin pidät mm. seuraavat jäsenetusi ja työelämän turva - verkkosi käytössäsi ja voimassa. laki- ja työsuhdeneuvonta yt-neuvottelujen aikana, irtisanomistilanteessa ja uutta työ - sopimusta tehdessä akavalainen edunvalvonta: työpaikan akava - laiset tehtäviinsä koulutetut luottamusmiehet ja -valtuutetut, asiamiehet käännösalan oma edunvalvonta Akavan Erityisalojen urapalvelut: henkilö - kohtainen uraneuvonta ja uravalmennus monipuoliset ja laadukkaat kokopäivän koulutukset ja työelämäoppaat aluetoiminta verkostoitumiseen, virkistykseen ja henkiseen tukeen ansiosidonnainen työttömyysturva vakuutukset Yllä olevien jäsenetujen laskennallinen hinta vuodessa on 1886 euroa. Muihin jäsenetuihin voit tutustua osoitteessa Jäsenmaksusi maksamista varten saat jäsensihteeriltä (mary.luokkamaki(at)akavanerityisalat.fi ) tilinumeron ja viitenumerot suorituksia varten. Voit myös maksaa jäsenmaksusi Akavan Erityisalojen jäsenkanavalla, jos käytössäsi ovat Nordean nettipankkitunnukset. KAJ:n jäsenmaksu on tänä vuonna 1 % ennakonpidätyksen alaisesta päätoimen tulosta. Ammatinharjoittajien vuosimaksu on 180 euroa, ulkomailla asuvien ja eläkeläisten jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Muistathan, että jäsenmaksusi on verovähennyskelpoinen. Esimerkiksi jos maksat jäsenmaksua yhteensä 280 euroa vuodessa, on nettomaksusi noin 55 prosenttia 280 eurosta eli 154 euroa. Saat 154 eurolla etuja ainakin 1900 euron arvosta! Uusi nimi 30-vuotiaalle? Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana käännösala on kehittynyt voimakkaasti ja perinteisten kääntäjän ja tulkin ammattien rinnalle on syntynyt uusia ammatteja: tekniset viestijät, lokalisoijat, dokumentoijat. Käännösalalla työskentelee nykyään asiantuntijoita koordinaattoreista terminologeihin. Lisäksi KAJ edustaa muita monikielisen viestinnän asiantuntijoita, jotka työskentelevät monissa eri tehtävissä esim. viestintä- ja vientitehtävissä. Monikielisen viestinnän asiantuntemuksen lisäksi yhteistä KAJlaisille on koulutuspohja olemme useimmiten opiskelleet yliopistossa käännöstiedettä tai kieltä ja kulttuuria. Onko sinun mielestäsi Kääntäjien ammattijärjestön nimi vieläkin osuva vai pitäisikö sitä uudistaa? Keksi oma nimiehdotuksesi ammattijärjestöllemme. Nimen osana säilytetään vanha lyhenne KAJ. Lähetä ehdotuksesi KAJ:n verkkosivujen palautelomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen kaj(at)ry.inet.fi. Voit myös lähettää terveisesi nimenmuutosta valmistelevalle hallitukselle. Voittanut nimiehdotus palkitaan. Nimenmuutosasiaa käsitellään ensimmäisen kerran yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa, joka kutsutaan myöhemmin keväällä koolle. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntömuutos tulee voimaan, jos sitä kannattaa kahdessa perättäisessä, vähintään 21 päivän väliajoin pidettävissä kokouksissa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kaikista äänestyksessä annetuista äänistä. 10 KAJAWA 1 09

11 TA LYHYESTI AJANKOHTAISTA LYHYESTI AJANK Pitkät työpäivät voivat heikentää älyllistä suoriutumiskykyä Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa osoitetaan, että pitkät työpäivät voivat vaikuttaa älylliseen suoriutumiskykyyn. Tulokset on julkaistu kansainvälisessä American Journal of Epidemiology -lehdessä. Suomessa ylitöitä tehdään eniten kuljetusalalla ja tietotyössä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen laaja seurantatutkimus maailmassa, jossa työpäivän pituuden ja älyllisen suorituskyvyn muutoksia on selvitetty toistomittauksin. Tulokset antavat selviä viitteitä siitä, että pitkillä työpäivillä saavutetut hyödyt saadaan yksilön terveyden ja toimintakyvyn kustannuksella. Pitkien työpäivien haittavaikutuksiin on syytä suhtautua vakavasti, toteaa dosentti Marianna Virtanen Työterveyslaitokselta. Seurantamittauksessa ylitöitä tekevien ryhmien suoriutuminen oli heikompaa sekä sanavarastotestissä että päättelykykyä mittaavassa testissä normaalityöpäivää tekeviin verrattuna. Havaitut yhteydet olivat kasautuvia; mitä enemmän ylityötä, sitä heikompaa oli suoriutuminen testeissä. Pitkää työpäivää tekevät myös nukkuivat vähemmän kuin muut, potivat enemmän masennusoireita ja käyttivät enemmän alkoholia kuin normaalipituista työpäivää tekevät. Syytä siihen, miksi pitkät työpäivät heikentävät älyllistä suoriutumiskykyä, ei vielä tiedetä. Taustalla saattaa olla useita tekijöitä, esimerkiksi lisääntyneet unihäiriöt, masennus, epäedulliset elämäntavat ja verisuonisairaudet. Kaikki nämä tekijät voivat heikentää aivojen toimintaa ja vaikuttavat siten suoriutumiskyvyn heikentymiseen. Lainmuutokset parantavat vuokratyöntekijöiden asemaa Vuoden alussa tulivat voimaan vuokratyöntekijöiden asemaa parantavat lainmuutokset. Muutoksilla parannetaan muun muassa yritysten välistä tiedonantovelvollisuutta ja henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeuksia. Myös koeajan käyttö selkeytyy vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyrityksen palvelukseen. Helmikuussa työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuokratyöoppaan. Opas antaa vastaukset yleisimpiin vuokratyötä koskeviin ongelmallisiin kysymyksiin. Opas on tarkoitettu sekä vuokratyön tekijöille että henkilöstöä vuokraaville yrityksille ja vuokratyötä hankkiville yrityksille. Oppaassa kerrotaan mm. mitä vuokratyö tarkoittaa ja miten se poikkeaa muista työsuhteista sekä vuokratyön tekijän oikeuksista käyttäjäyrityksen omiin työntekijöihin verrattuna. KAJAWA

12 Turun yliopistossa mentorointivuosi kuudetta kertaa LAURA KOPU Turun yliopisto järjestää tänä vuonna kuudetta kertaa mentorointiohjelman, jonka tavoitteena on yhdistää valmistumisvaiheessa oleva opiskelija eli aktori ja kokeneempi, jo työelämässä oleva henkilö, eli mentori. Mentori ohjaa ja avustaa opiskelijaa siirtymisessä työelämään. Tämä luo opiskelijalle mahdollisuuden verkostoitua oman alansa toimijoiden kanssa. Mentorointiohjelman kautta opiskelija pystyy paremmin hahmottamaan häneltä työelämässä vaadittavia tietoja ja taitoja sekä tutustumaan erilaisiin ammatteihin ja tehtäviin omalla alallaan. Mentori puolestaan saa tietoa siitä, mitä hänen alansa koulutus sisältää nykyisin, ja pystyy palautteen kautta olemaan mukana koulutusohjelmien kehittämisessä. Vaatimuksena vain aika ja innostus Mentorointiohjelmaan osallistuminen on täysin vapaaehtoista sekä opiskelijalle että mentorille, eikä mentoreille makseta palkkiota osallistumisesta. Mentoriksi ryhtyvältä ei vaadita mitään erityisiä ominaisuuksia tai taitoja, vaan lähinnä aikaa ja innostusta puhua työstään, työelämätaidoista ja alaan liittyvistä asioista. Turun yliopiston saaman palautteen mukaan mentorit lähes poikkeuksetta kokevat ohjelmaan osallistumisen hyvin antoisaksi. Useimmat tänä vuonna mentoroivat ovat Turun yliopiston alumneja, joskin ohjelmaan osallistuu vuosittain myös muutama muiden yliopistojen kasvatti. Mentorointiohjelmaan osallistuvat lähes kaikki tiedekunnat. Kielten opiskelijoita sekä kielialan mentoreita oli tänä vuonna suurin määrä verrattuna muihin aloihin. Kahdenkeskeisiä tapaamisia ja verkottumista Opiskelijan ja mentorin välinen suhde ja kaikki heidän keskustelunsa ovat täysin luottamuksellisia. Mentoroinnin alussa opiskelija ja mentori sopivat aiheista, jotka opiskelija haluaa käydä läpi mentorointiohjelman aikana. Mentorointiohjelma kestää noin vuoden, tammikuusta joulukuuhun. Sen aikana tavoitteena on järjestää noin 5 8 tapaamista, joissa käydään läpi ennalta sovittuja asioita ja aiheita. Näitä voidaan käsitellä opiskelijan ja mentorin välillä kahden kesken tai tapaamisiin voi osallistua myös muita mentorin tuntemia henkilöitä tai mentori voi esitellä opiskelijan ammatillisen verkostonsa jäsenille, jotta tämä voi omatoimisesti hankkia lisätietoa häntä kiinnostavista aiheista. Opiskelija ja mentori voivat myös käydä yhdessä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten alan tapahtumissa, tai simuloida työhaastattelutilannetta. Turun yliopiston saama palaute mentorointiohjelmasta on ollut melkeinpä poikkeuksetta positiivista. Varsinkin kääntämisen kohdalla mentorointi on nähty erittäin hyväksi tavaksi tutustuttaa opiskelijoita työelämään ja työelämän vaatimuksiin. Tänä vuonna kääntäjämentoreita ja -opiskelijoita on mukana ennätysmäärä, 9 paria. Lisätietoa mentorointiohjelmasta löytyy osoitteesta Yhteyshenkilönä toimii alumnikoordinaattori Laura Kopu (laura.kopu(at)utu.fi). Jenny Jeskanen Kirjoittaja osallistuu tämän vuoden mentorointiohjelmaan mentorina. 12 KAJAWA 1 09

13 Ylemmät Toimihenkilöt YTN selvitti käännösalan palkkoja ja työsuhteita YTN Käännösalalla työskenteleviltä akavalaisilta kysyttiin tammikuussa työsuhteista ja palkkauksesta. Tulokset näyttivät selvästi, että usein palkka ei vastaa tehtävän vaativuutta ja että alalle kaivattaisiin oma työehtosopimus. Kysely lähetettiin käännös-, lokalisointi- ja dokumentointipalveluja sekä kielikoulutusta tuottavissa yrityksissä työskenteleville akavalaisille. Kysely oli suunnattu pääasiassa toisen palveluksessa työskenteleville. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 35,1 vuotta. Käännösala on hyvin naisvaltaista ja korkeastikoulutettua: yli 80 % vastanneista oli naisia ja reilusti yli 70 %:lla vastaajista oli takataskussaan ylempi korkeakoulututkinto. 86 % vastanneista on järjestäytynyt Akavan Erityisaloihin. Muita vastaajien liittoja olivat muiden muassa Ekonomiliitto ja Tradenomiliitto. Asiantuntija ehtii vapaalle Lähes 74 % vastaajista katsoi, että työtehtävät edellyttävät ylemmän korkeakoulututkinnon antamia tietoja ja taitoja. Selvästi suurin osa vastaajista eli 44 % määritteli asematasonsa yrityksessä asiantuntijaksi, noin 27 % määritteli itsensä toimihenkilöksi. Reilut 35 % vastaajista on työskennellyt alalla 1 3 vuotta, lähes joka neljäs 4 7 vuotta. Vastaajista suurimman osan (70 %) viikkotyöaika on työsopimuksen mukaan 37,5 tuntia viikossa. Yleisimmin (55 %) työnantaja korvaa ylityöt antamalla vapaata yksinkertaisina tunteina. Lähes jokainen ehtii käyttämään kertyvät ylityövapaansa. Kyselyn mukaan 13 %:lle vastaajista ei ylitöitä korvata tai niiden katsovan sisältyvän peruspalkkaan. Luku on yksityisellä sektorilla työskentelevien kaikkien akavalaisten keskuudessa verrattain pieni. Palkka ei vastaa työn sisältöä Työsopimuksen mukaan 37,5 tuntia viikossa työskentelevien keskimääräinen kuukausipalkka bruttona oli noin 2600 euroa. Yli 72 %:lla päätoimen kokonaiskuukausiansio oli kasvanut viimeisen vuoden aikana. Useimmilla ansiotasoa oli nostanut henkilökohtainen tai kaikille jaettu yrityskohtainen korotus. Yli 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että palkka ei vastaa lainkaan tai se vastaa huonosti työn sisältöä tai vaativuutta. Tutkimus osoittaa selvästi sen, että käännösalan asiantuntijoiden palkkaus on jäänyt huomattavasti jälkeen muiden korkeasti koulutettujen palkkauksesta, sanoo Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön YTN:n asiamies Riikka Sipilä. KAJAWA Kaikkien akavalaisten keskipalkka on 3880 euroa. Yrityksissä työskentelevien akavalaisten keskipalkka oli vuonna 2007 noin 4500 euroa. Palkan perusteena olevan palkkausjärjestelmän tunsi lähes kolmannes vastaajista ja lähes puolet ilmoitti, ettei heidän palkkansa perustu mihinkään palkkausjärjestelmään. Suurimpaan osaan ei myöskään sovelleta mitään työehtosopimusta. Kehityskeskustelun esimiehen kanssa oli viimeisen vuoden aikana käynyt 76 % vastaajista. Palkasta puolestaan esimiehen kanssa oli keskustellut lähes 65 % vastaajista. Työssä jaksetaan kohtalaisesti Noin 67 % vastaajista arvioi työmääränsä olevan ajoittain liian suuri. Joka neljännes on joutunut ja pelkää joutuvansa sairauslomalle työuupumuksen vuoksi. Käännösalalla työskentelevät ovat kaikesta huolimatta melko hyvin sitoutuneita työhönsä. Usein työ koetaan haastavaksi ja sen itsenäisestä luonteesta pidetään. Työkaverit ovat työn parasta antia. Vastaajat myös kokevat työn ja yksityiselämän lomittuvan hyvin yhteen. Työsuhteen negatiivisena puolena pidetään sitä, että mahdollisuudet edetä uralla ovat heikot. Toiveena työehtosopimus YTN:n käännösalan taustaryhmän toteuttama kysely sai vastaajilta positiivista palautetta ja työolojen kehitys koettiin tärkeänä. Vastauksissa korostui se, että alalle kaivataan omaa työehtosopimusta. Juuri työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi erilaisista palkkarakenteista, työaikaratkaisuista, ja ylityökäytännöistä. Sipilä näkee hyvänä sen, että jäsenistö on kiinnostunut työehtojensa kehittämisestä. Kysely antaa hyvää tietoa edunvalvontatyön pohjaksi, hän iloitsee. Hanna Gorschelnik Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n käännösalan taustaryhmä järjestää koulutuksen yksityisen sektorin käännösalan palkkauksesta. Syksylle on suunnitteilla työhyvinvointiin liittyvää koulutusta. Koulutuksista tiedotetaan lähemmin KAJ:n ja YTN:n verkkosivuilla osoitteissa ja Koulutukset on tarkoitettu kaikille YTN:läisten liittojen jäsenille, myös siis KAJ:n jäsenille.

14 Opetusministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke olettamasäännöksestä, jolla työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet siirtyisivät vastikkeetta työnantajalle. Esitys huonontaisi työn tekijän neuvottelumahdollisuuksia entisestään. Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen KKulttuuriministeri Stefan Wallinin nimittämä selvitysmies teki viime kesänä esityksen olettamasäännöksestä, joka on yksinomaan työnantajan intressien mukainen. Esitys myös lisäisi tulkintaongelmia työelämän tekijänoikeuskysymyksissä. Akava vastustaa säännöstä ja pitää sitä osoituksena elinkeinoelämän astumisesta lainsäätäjän saappaisiin. Tekijänoikeuden taustalla on aina ihmisen luovuus. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luoneelle henkilölle, ei koskaan yritykselle. Lainsäädäntö suojaa sekä tekijää että teosta. Tekijä saa ensinnäkin teokseensa taloudelliset oikeudet, jotka hän voi siirtää tai jättää siirtämättä haluamalleen taholle, neuvottelemillaan ehdoilla. Tekijänoikeuteen kuuluvat myös moraaliset oikeudet, joita tekijä ei voi luovuttaa toiselle. Työnantajalla käyttöoikeus Teoksia luodaan työelämässä jatkuvasti. Joku tekee tieteellistä tutkimusta, toinen kirjoittaa liikkeenjohdon käsikirjaa, kääntää ulkomaista kirjallisuutta tai säveltää musiikkia. Nykyisin työnantajalla on normaalin toimintansa edellyttämä käyttöoikeus teoksiin, mutta työnantaja ei saa luovuttaa teosta edelleen eikä muunnella sitä. Työnantajan suojaksi vaikuttavat myös työsuhteen aikainen työntekijän kilpailukielto ja muut lojaalisuusvelvollisuudet. Elinkeinoelämä on taivutellut poliittisia päättäjiä uskomaan, että työnantajan on saatava määrätä teoksen käytöstä nykyistä laajemmin, hamaan tulevaisuuteen ja maailmanlaajuisesti. Jos säännös hyväksytään, ei työntekijä hyötyisi esimerkiksi kirjoittamastaan kirjasta mitään, vaikka kirjasta tulisi huima myyntimenestys. Työsuhteen päätyttyä hyöty koituisi edelleenkin vain työnantajalle. Selvitysmies perusteli esitystään siten, että tekijänoikeuden siirtyminen työnantajalle lisäisi työntekijän luovuutta ja parantaisi tuottavuutta. Tekijä ei moisessa pakkolunastuksessa saisi kuitenkaan mitään, sillä työnantaja saa oikeudet teokseen neuvottelemattakin. Akavan mielestä lakiesityksen perustelut osoittavat, ettei luovuutta arvosteta Suomen kilpailukykyä lisäävänä tekijänä. Euroopassa Suomi olisi negatiivinen edelläkävijä lainsäätäjänä ja ajaisi osaajat muualle. Lainsäätäjä elinkeinoelämän asialla? Tekijänoikeus- ja työlainsäädännölle on yhteistä heikomman osapuolen suojelu. Työn yhteydessä luotujen teosten siirtäminen suoraan lain nojalla ja korvauksetta työnantajalle kääntäisi asetelman kuitenkin päälaelleen: lailla suojeltaisiin sopimussuhteen vahvempaa osapuolta. Akava vaatii ryhtiä ja johdonmukaisuutta tapaan, jolla lainsäätäjä vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Innovaatioyhteiskuntaa ei voida kehittää polkemalla oikeusjärjestelmämme periaatteita. Työelämän lainsäädännön valmistelu tapahtuu Suomessa yleensä hyvässä kolmikantaisessa hengessä. Kompromisseja joudutaan tekemään, mutta kolmikantaisuus estää kohtuuttomien säännösten synnyn. Työ- ja virkasuhteita koskevan tekijänoikeuden siirtosäännöksen valmistelussa kolmikantaisuus on sivuutettu. Hankkeen läpimenon varmistaminen on ilmeisesti tärkeämpää kuin palkansaajapuolen sitouttaminen siihen. Palkansaajajärjestöt ja tekijänoikeusalan etujärjestöt aikovat kampanjoida näkyvästi olettamasäännöstä vastaan. Maria Löfgren 14 KAJAWA 1 09

15 Millainen on meno työpaikallasi? Miten teillä hoidetaan palk kaja työaika-asiat tai esimerkiksi työnkuormitus? Mitä toivot liitoltasi, kun edessä ovat haastavat sopimusneuvottelut? Mitkä ovat liiton tavoitteet ja kuinka neuvottelujärjestelmä toimii? Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten Hyvä työ! -jäsenillassa on luvassa hyödyllisiä alustuksia ja virittäviä keskusteluja. KAJ:n toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik on kiertueella mukana Lappeenrannassa, Vaasassa ja Vantaalla. Tule tapaamaan liiton väkeä ja kollegajäseniä! Paikkakunta KIERTUEAIKATAULU Ajankohta Kajaani, Sokos Hotel Valjus ti Lappeenranta, Sokos Hotel Lappee ke Joensuu, Sokos Hotel Kimmel to Seinäjoki, Sokos Hotel Lakeus ti Kuopio, Sokos Hotel Puijonsarvi ke 1.4. Kotka, Sokos Hotel Seurahuone to 2.4. Vaasa, Radisson SAS ti Mikkeli, Sokos Hotel Vaakuna ke Rovaniemi, Clarion Santa Claus ti Vantaa, Sokos Hotel Vantaa ke Tilaisuudet klo Aloitamme iltapalatarjoilulla. Saat oman paikkakuntasi Hyvä työ! -jäseniltaan kutsun sähköpostitse. Ilmoittaudu viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta asiointi Minuahan ette vedätä! Tietoa ja taitoa työelämän ensimetreille KAJ tekee opiskelijakiertueen keväällä 2009 yhdessä Akavan Erityisalojen kanssa. Tilaisuuksissa kerrotaan käännöstieteen ja kielten ja kulttuurien opiskelijoille työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi herätellään miettimään, miten omat käännökset kannattaa hinnoitella. Kiertue aloitti Vaasasta helmikuussa ja jatkuu alla olevan aikataulun mukaan. Tule korjaamaan tieto talteen! Kellonaikoja ja luentosaleja ei ehditty varmistamaan ennen lehden painatusta. Tarkennettu aikataulu on nähtävissä osoitteessa MAALISKUU Kouvola, Helsingin yliopisto Oulu, Oulun yliopisto Turku, Turun yliopisto (käännös- tieteen opiskelijat) Helsinki, Helsingin yliopisto Tampere, Tampereen yliopisto HUHTIKUU 1.4. Turku, Turun yliopisto (kielen ja kulttuurin opiskelijat) 7.4. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto KAJAWA

16 Kääntäjien ammattijärjestö ry Translatorernas fackorganisation rf sääntömääräinen kevät - kokous pidetään maanantaina alkaen klo Akavan Erityisalojen toimistolla, Maistraatinportti 4 A, 6 krs. Helsinki Kokouksen asialista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hallituksen toimintakertomus vuodelta Tilinpäätös vuodelta 2008 ja tilintarkastajien lausunto sekä tilinpäätöksen vahvistaminen 6. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja tilivelvollisille 7. Kokouksen päättäminen TERVETULOA! Helsingissä, Hallitus KOKOUSKUTSU Tarjoilun vuosi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen ke mennessä osoitteeseen kaj(at)ry.inet.fi tai puhelimitse KAJ:n toimistoon numeroon Kokouskutsu ja kokousmateriaali on saatavilla osoitteessa Tulkkauksen yhteistyöseminaari järjestää paneelikeskustelun Tulkkauksen kilpailutus missä, mihin ja miten ollaan menossa? perjantaina osana Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumia Tampereen yliopisto, Pinni B 1100, Kanslerinrinne 1 Valtionhallinto kilpailutti syksyllä 2008 puhuttujen kielten tulkkauspalvelut, ja viittomakielen tulkkauspalveluita ollaan valtiollistamassa ja kilpailuttamassa. Seminaarissa käsitellään tulkkauksen kilpailuttamisprosessia: miten kilpailutus suunnitellaan ja miten se toteutetaan. Voidaanko menneistä kilpailutuksista oppia ja mitä olisi otettava huomioon tulevaisuudessa? Tule keskustelemaan aiheesta. Paneelikeskustelussa aiheesta alustavat ja keskustelevat valtion yhteishankintayhtiön Hansel Oy:n kilpailuttamiskonsultti Ilkka Sihvola, Eteva-kuntayhtymän tulkki- ja kommunikaatiopalveluiden palvelujohtaja Timo Heiskala sekä Kelan, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton ja Suomen Viittomakielen Tulkkien edustajat. Paneelin puheenjohtajana toimii KAJ:n toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik. Ilmoittautuminen mennessä sähköisesti osoitteessa Osallistumismaksu on KAJ:n jäsenille 20 euroa, muille 35 euroa. Osallistumismaksu kattaa paneelin ja muun KäTu-symposiumin ohjelman. Merkitse ilmoittautumislomakkeen Työpaja-kohtaan Tulkkauksen kilpailutus -paneeli ja muuta-kohtaan KAJ:n jäsenyytesi. KäTu-symposiumin ohjelma on osoitteessa