Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2011

2 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. TOIMINTAKERTOMUS 2011 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS... 3 JOHDANTO... 6 Yleinen talouskehitys... 6 Kuntien ja valtion talouskehitys... 6 JHL:n jäsenkehitys... 7 TOIMINTASUUNNITELMAN MUKAISET PAINOPISTEET PAINOPISTE PAINOPISTE PAINOPISTE PAINOPISTE PAINOPISTE LIITTO-ORGANISAATIO Liiton hallinto Liiton henkilöstö Edustajisto ja hallitus

3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Valtava määrä työtä, neuvotteluja, kokouksia, tapahtumia, sopimuksia ja paljon muuta oli JHL:n toimintavuosi Taaksepäin katsottuna tuntuu hämmentävältä, kuinka paljon yhden vuoden aikana tapahtuu ja kuinka paljon uutta vuoden aikana muodostuu. Vuosi oli myös juhlavuosi, sillä JHL vietti 80-vuotisjuhliaan. Suomen kunnantyöntekijöiden liitto perustettiin vuonna Siitä alkoi nykyisen JHL:n järjestö- ja edunvalvontataival. Neuvottelu- ja sopimustoiminnan osalta vuosi 2011 oli huippuvuosi, ainakin jos mittarina käytetään aikaansaatujen sopimusten määrää. Alkuvuodesta neuvoteltiin liiton sopimusaloilla voimassa olleisiin virka- ja työehtosopimuksiin vuoden 2011 palkantarkistukset. Sopimuskaudet olivat varsinaisesti katkolla vasta joko vuoden lopulla tai vuoden 2012 alussa, mutta palkantarkistukset oli jätetty auki. Kuntapuolella neuvottelutulos saatiin aikaan helmikuun puolivälissä ja se oli puhdas raharatkaisu. Palkantarkistukset tulivat voimaan toukokuun alusta, jolloin palkkoihin tuli 1,2 prosentin yleiskorotus. Paikallisen järjestelyvaraerän suuruus oli 0,8 prosenttia. Sopimusratkaisussa merkittävää oli myös se, että perhepäivähoitajien työaikalain soveltamispiiriin tulemisesta johtuvien eräiden määräysten käyttöönotto aikaistettiin elokuun alkuun, kun ne muutoin olisivat astuneet lakina voimaan vasta vuoden 2012 alusta. Käytännössä muutos merkitsee perhepäivähoitajien työajan lyhentymistä 40 tuntiin työaikajaksossa. Valtion palkkoja korotetaan alkaen taulukoihin tehtävällä yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 prosenttia. Lisäksi ratkaisuun sisältyy 0,5 prosentin suuruinen paikallinen erä 1.5. alkaen sekä tasa-arvoerä 0,2 prosenttia niin ikään1.5. alkaen. Korotusten lisäksi sovittiin henkilöstön palkkatason turvaamisesta muutostilanteissa. Neuvottelutuloksessa sovittiin myös siitä, että virkapukuihin liittyvät kustannukset siirtyvät kokonaan työnantajan maksettavaksi. Kevään eduskuntavaalien jälkeen maahan saatiin vaivoin muodostettua kuuden puolueen koalitiohallitus. Hallituksen muodostaminen vei poikkeuksellisen paljon aikaa. Erityisesti talouspolitiikan ja julkisen talouden tulevaisuuden linjaukset vaativat paljon yhteensovittamista hallituspuolueiden kesken. Hallitusohjelmassa tavoiteltiin myös talous- ja työmarkkinapolitiikan yhdistämistä. Heikentyvä taloustilanne, alhainen talouskasvu, kilpailukyvyn rapautuminen ja alijäämäinen julkinen talous loivat kehikon, jonka sisällä kesäkuussa muodostettu Kataisen hallitus työtään aloitti. Heti vuoden 2012 valtion tulo- ja menoarviossa oli säästöjä 1,25 miljardia euroa. Suurimmat säästöt kohdistettiin kuntien valtionosuuksiin, yli 600 miljoonaa, ja puolustusvoimiin, 200 miljoonaa. Syksyllä tilanne työmarkkinoilla oli kriisiytymässä ja näköala palkkakilpailusta aiheutti uudelleen arviointia työnantajien taholta. Teknologiateollisuuden neuvottelut junnasivat paikoillaan ja työtaistelujen uhka oli ilmeinen. Palkansaajakeskusjärjestöt ja maan hallitus 3

4 pyrkivät löytämään mallia keskitetymmälle, vakautta ja ennustettavuutta aikaan saavalle työmarkkinaratkaisulle samanaikaisesti kun teknologiateollisuudessa käytiin alakohtaisia työehtoneuvotteluja. Syys- ja lokakuussa neuvottelut etenivät käytännössä vuorovedoin niin, että välillä niitä veti teknologiateollisuus ja välillä työmarkkinakeskusjärjestöt. Raamisopimus saatiin loppujen lopuksi aikaan 13. lokakuuta. Raamisopimus määritteli liittokohtaisiin neuvotteluihin kustannusraamin, ensimmäisen sopimusjakson pituuden sekä toisen jakson minimi- ja maksimipituuden. JHL aloitti omat liittokohtaiset neuvottelunsa välittömästi keskusjärjestöjen ratkaisun jälkeen. Monipolvisten vaiheiden jälkeen liiton edustajisto hyväksyi 23. marraskuuta sopimusratkaisut pääsopimusaloille. Kaiken kaikkiaan liiton hallitus ja edustajisto hyväksyivät viitisenkymmentä sopimusratkaisua marraskuun lopun kokouksissaan. Raami kattaa käytännössä liiton koko jäsenistön. Kunta-alan sopimusratkaisu on 26 kuukauden mittainen ja päättyy Valtion sopimus noudattelee tiukemmin raamin perusmallia ja on pituudeltaan 25 kuukautta päättyen Yksityisen alan sopimukset noudattelevat pääsääntöisesti raamin perusmallia, jolloin niiden päättyminen ajoittuu kevättalveen Kirkon alan sopimus on voimassa maaliskuun loppuun Raamin ensimmäisen 13 kuukauden palkankorotusten ja tekstimuutosten kokonaiskustannus on 2,4 prosenttia ja toisen jakson kustannusvaikutus vaihtelee jakson pituuden mukaan 1,9 2,06 prosentin välillä. Kunta-alan sopimuksissa edettiin kahdessa merkittävässä tekstikysymyksessä, kun sopimuksiin saatiin kuuden päivän palkallinen isyysvapaa ja niin sanotusta B-taulukosta luovuttiin. Kokemuslisäjärjestelmään tehtiin muutoksia ja palkkausmääräyksiä kehitettiin. Valtiolla ratkaisu oli rahapainotteinen, ja ensimmäisen vuoden korotukset toteutetaan sekalinjaisina. Vuosi oli vilkas myös järjestöllisesti. Liitto alkoi valmistautua kevään 2012 edustajistovaaleihin. Ennakointia edustajistokauden päätöksestä saatiin jo edustajiston Jyväskylässä pidetyssä 80-vuotisjuhlakokouksessa, jossa puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä puheenjohtajaksi tulevalle edustajistokaudelle. Santamäki- Vuori yllätti liiton päättäjät vielä uudelleen elokuussa, kun hän ilmoitti siirtyvänsä syyskuun alusta valtionvarainministeri Urpilaisen valtiosihteeriksi. Liiton edustajisto piti ylimääräisen kokouksen 22. syyskuuta ja valitsi loppukauden puheenjohtajaksi Jarkko Elorannan ja hänen tilalleen toimialajohtajaksi ja puheenjohtajan varahenkilöksi Pirjo Mäkisen. Syksyä värittivät myös julkisten palvelujen rakenteellisiin muutoksiin liittyvät tapahtumat. Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämishanke eteni syksyllä vauhdilla. Liitto vastusti näkyvästi ja kuuluvasti hanketta, joka tarkoittaa palkkojen leikkauksia ja työehtojen heikennyksiä. Huolimatta laajasta julkista keskustelusta valtioneuvosto päätti yhtiöittää ruo- 4

5 kahuollon vuoden 2012 alusta Leijona Cateringiksi. Vanhoille työntekijöille kyettiin neuvottelemaan sopimus neljän vuoden suoja-ajasta. Myös Tampereen Aterian henkilöstöravintoloita koskeva ulkoistamishanke oli syksyllä vahvasti esillä. Tässä muutamia väläyksiä. Paljon jäi mainitsematta, mutta ehkä kerrottu antoi pienen kuvan siitä, miten monipolvinen ja moninainen oli liiton vuosi Meillä kaikilla on ollut onni olla mukana tässä tärkeässä, merkityksellisessä ja kiinnostavassa työssä. Haluan osoittaa lämpimät kiitokseni liiton henkilökunnalle, päättäjille, aktiiveille ja jäsenille hienosta panoksesta, ammattitaidosta, sitoutumisesta ja tuesta meidän yhteiselle työllemme ja yhteisille tavoitteillemme. Tästä on hyvä jatkaa ja tämän päälle on hyvä rakentaa. 5

6 JOHDANTO Yleinen talouskehitys Vuosi 2011 käynnistyi hyvin, koska tuotanto, vienti ja työllisyys kehittyivät hyvään suuntaan ja tulevaisuus näytti suotuisalta. Loppukesästä euroalueen velkaongelmat ja etenkin Kreikan kriisi synkensivät näkymiä. Vuoden loppupuoliskolla Suomen talouskasvu hidastui. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen BKT:n kasvu oli viime vuonna 2,6 % ja vuodelle 2012 VM arvioi ainoastaan 0,4 % kasvua. Kasvun hidastuminen toi maamme talouteen epävarmuutta ja epätasapainoa. Euroalueen vakausvälineistä ja vakausrahastoista käyty keskustelu oli talouspolitiikan ylivoimaisesti näkyvin kysymys vuoden 2011 lopulla. Toinen suuri ongelma oli julkisen sektorin suureksi kasvanut rahoitusjäämä. Myös ulkomaankauppa kääntyi laskuun vuoden 2011 viimeisinä kuukausina. Hyvin alkanut vuosi tavaroiden viennissä ja tuonnissa päättyi alle edellisen vuoden tason. Heikon loppuvuoden painamana viennin arvo supistui arviolta 1,5 % tuonnin 0,5 %. Talouskasvun hiipuminen ei ehtinyt heikentää työllisyyttä. Työttömyysaste oli vuoden alussa 8,2 % ja vuoden lopussa 7,4 %. Kaikkien työmarkkinasektoreiden yhteistä kehitystä kuvaavan ansiotasoindeksin mukaan nimellinen ansio taso nousi vuoden 2011 aikana 2,7 %. Samaan aikaan inflaatio oli 3,4 %, joten reaalisesti palkansaajien ansiotaso laski 0,7 %. Vuoden 2011 lopulla solmittiin kaikki työmarkkinasektorit kattava raamisopimus. Se nostaa ansioita 2,4 % vuonna 2012 ja 1,9 % vuonna Kuntien ja valtion talouskehitys Reaalitalouden ongelmat ja heikentynyt talouskasvu vaikuttavat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Vuonna 2011 valtion velka kasvoi huomattavasti ja oli vuoden lopulla yli 80 miljardia euroa. Velan määrä on jo yli 40 % bruttokansantuotteesta. Vuoden lopulla maan hallitus valmistautui laatimaan seuraavalle vuodelle uutta valtion tulo- ja menoarvioesitystä, joka sisältää paljon säästöjä, menoleikkauksia ja verojen korotuksia. Kuntatalouden kehitys oli sekä 2010, että 2011 ennakoitua myönteisempää. Positiivinen kehitys johtui lähinnä kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta. Vuonna 2011 kuntien verotulojen kasvoivat arviolta 4,5 %. Valtionosuudet kasvoivat noin 3,5 % muun muassa indeksikorotusten ja veronkevennysten kompensaatioiden seurauksena. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuonna 2011 varsin maltillisesti. Kunnat joutuivat hillitsemään menojensa kasvua korjatakseen taantuman jälkiä ja varautumaan 6

7 hidastuvaan tulokehitykseen ja yleisen taloustilanteen epävarmuuteen. Vaikka vuosikatteet kasvoivat verrattain hyvin, kasvoi myös kuntien lainakanta sillä nettoinvestoinnit pysyivät korkealla tasolla. JHL:n jäsenkehitys Liiton kokonaisjäsenmäärä oli yhteensä (v yhteensä ). Kokonaismäärään sisältyy yhteensä (6 622) JHL:n yhteisöjäsenliittojen jäsentä. JHL:n varsinaisia jäseniä oli vuodenvaihteessa ( ), joista vapaajäseniä (38 381). Vuonna 2011 varsinaisten jäsenten määrä aleni 867 jäsenellä, kun se oli edellisvuonna lisääntynyt jäsenellä. Kuitenkin uusia palkansaajajäseniä liittyi kertomusvuonna yhteensä 9 367, joka on enemmän kuin kertaakaan aikaisempina vuosina. Vuoden 2011 lopussa jäsenistä naisia oli ja miehiä eli vastaavasti 72,8 ja 27,2 prosenttia. Liittoon liittyi uusia jäseniä vuoden 2011 aikana (15 475) ja liitosta erosi (13 555). Uusien jäsenten keski-ikä oli 32 (32) vuotta ja kaikkien jäsenten keski-ikä 50 (50) vuotta. JHL:n yhdistyksiä oli vuoden päättyessä 638. Vuonna 2011 purkautui 43 yhdistystä, joiden jäsenet siirtyivät muihin JHL-yhdistyksiin. Vuoden aikana perustettiin kuusi uutta yhdistystä. Vuoden lopussa yhteisjärjestöjä oli 19. 7

8 TOIMINTASUUNNITELMAN MUKAISET PAINOPISTEET Liiton vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa on jäsennetty painopisteittäin. Painopisteitä on viisi, joista jokainen on sekä aiheensa että toimenpiteittensä suhteen laaja kokonaisuus. Vuoden 2011 toiminnan suunnittelua ohjaavat painopisteet olivat 1) Kehitetään liiton paikallista edunvalvontakykyä muuttamalla yhdistysrakenteita, yhdistysten toimintatapoja ja vahvistamalla paikallisten toimijoiden ennakoivaa edunvalvontaosaamista ja muutoksen hallintakykyä 2) Kehitetään yhdistystoimintaa tukemaan jäsenhankintaa, jäsenten kiinnittymistä yhdistyksiin ja heidän aktiivista osallistumistaan liiton toimintaan 3) Kehitetään liitto-organisaation toimintatapoja, sisäistä yhteistyötä ja henkilöstön osaamista sekä selkeytetään vastuita liiton edunvalvontaketjussa 4) Varmistetaan liiton neuvotteluvoima ja järjestöllinen asema työmarkkinakentän muuttuvissa sopimus- ja järjestörakenteissa 5) Vahvistetaan JHL:n toimintaa liittona, joka on erilaisissa työsuhteissa työskentelevien jäsentensä luja edunvalvoja ja luotettava neuvottelija sekä aktiivinen työelämän laadun ja oikeudenmukaisuuden kehittäjä 8

9 1. PAINOPISTE Kehitetään liiton paikallista edunvalvontakykyä muuttamalla yhdistysrakenteita, yhdistysten toimintatapoja ja vahvistamalla paikallisten toimijoiden ennakoivaa edunvalvontaosaamista ja muutoksen hallintakykyä 1.1. Jatketaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa käynnistettyjä yhdistysrakenteen ja yhdistyksen toimintatapojen kehittämishankkeita, jotka tähtäävät yhdistysten perustehtävän selkeyttämiseen, yhdistysten muutoksen hallintakyvyn parantamiseen ja aktiivien tiedollisten ja taidollisten kykyjen kehittämiseen. järjestöosasto (edunvalvontaosasto, koulutusosasto, visio, kehittämispalveluyksikkö) Vuoden aikana oli käynnissä useita suuria ja keskisuuria kaupunkeja koskeneita yhdistysrakennehankkeita, joista tavoitteiden mukaiseen kokonaisratkaisuun päästiin Kuopiossa ja Vantaalla. Osittaisratkaisuja toteutettiin mm. mm. Tampereella ja Turussa. Toimintavuoden aikana toteutettiin kehittämispalveluyksikön ja järjestöosaston yhteistoimin Ohjaa muutosta -hanke, jonka tavoitteena oli parantaa käytännön muutostilanteessa toimivan henkilöstön ohjausvalmiuksia ja kehittää muutostilanteisiin soveltuvia toimintamalleja. Hanke toteutettiin valituissa neljässä aiemmin käynnistyneessä esimerkkihankkeessa: Kuopio, Oulu, Turku ja Vantaa. Hanke päättyi lokakuussa pidettyihin muutosmessuihin, joissa esiteltiin hankkeen tuotokset Täsmennetään koulutuksen arviointituloksen pohjalta koulutuksen sisältötavoitteita, organisointia, koulutukseen hakeutumisen esteitä ja rakennetaan eri aktiiviryhmille koulutuspolkuja ja määritellään tavoite eri ryhmien osallistumisesta koulutukseen. koulutusosasto (järjestöosasto) Koulutuksen arvioinnin mukaan koulutus on arvostetussa asemassa JHL:n sisällä, mutta koulutuksen asema strategisessa ajattelussa epäselvä. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin kahtena koulutuksen strategiapäivänä JHL:n koulutusohjelmatyö koulutuksen yhteistyöryhmän ohjauksessa. Työ jatkuu vuonna 2012 kiinteästi kytkettynä liittostrategian maastouttamiseen. 9

10 Luottamusmieskoulutuksen sisältöjä on kehitetty arjen työskentelyyn toimivammiksi ja opintopolkuajattelu ja yhdistysten koulutussuunnittelu on viety aktiivitoimijoiden tietoisuuteen - näin on tuettu kursseille hakeutumista sekä ohjautumista oikeisiin koulutuksiin. Verkkokoulutuksen rooli on hieman kasvanut luottamusmieskoulutuksessa. Kehittämisen alueena on ollut luottamusmiesten yhteistoimintakoulutuksen lisääminen. Työsuojelukoulutuksessa on painottunut uusien työsuojelutoimijoiden perusosaamisen varmistaminen. Opisto sai vuoden lopulla oikeudet työhyvinvointikorttikoulutukseen. Sukupolvenvaihdos ja yhdistysten toimihenkilöiden vaihtuminen syksyllä vaikutti lukuisten järjestökoulutuksen kurssien peruuntumiseen. JHL:n mentorointimallin toteutus käynnistyi liiton aktiivien ja henkilökunnan prosesseilla, joiden avulla jaettiin tietoa ja kokemusta, tuettiin yhteisöllisen yhteistyön kehittymistä ja uusien toimijoiden kiinnittymistä JHL:n toimintaan Varmistetaan että JHL:n yhdistysrakenne vastaa myös kasvavaa PTY-kenttää. järjestöosasto (edunvalvontaosasto) PTY-kentän laajeneminen kuntien yhtiöittämisen seurauksena on ollut keskeinen peruste useissa yhdistysrakennehankkeissa, joiden yleisenä tavoitteena on yhdistysten kiinnittäminen edunvalvonnalliseen kokonaisuuteen Kutsutaan uudet ja koulutuksessa käymättömät yhdistysten luottamushenkilöt kukin omaa luottamustehtäväänsä vastaavaan koulutustilaisuuteen. koulutusosasto Koulutuksen markkinointia on tehostettu kohdemarkkinoinnin, sähköisten kirjeiden ja edunvalvontaviestien avulla. Liiton noin aktiivista noin 1500 ei ole osallistunut liiton järjestämään koulutukseen viimeisten kolmen vuoden aikana. Koulutukseen osallistumattomien yhdistysaktiivien osallistumisen syyt päätettiin selvittää heille kohdennettavalla webropol-kyselyllä, joka toteutetaan keväällä Kyselyn tulosten pohjalta koulutuksen markkinointia ja rekrytointia tarvittaessa tehostetaan ja tuloksia hyödynnetään koulutusohjelman laadinnassa ja koulutuksen sisältöjä suunniteltaessa Selkeytetään ja vahvistetaan ammattiala-/työpaikkaluottamusmiesten asemaa liiton edunvalvontatehtävissä, jäsenhankinnassa ja aktiivien rekrytoinnissa. 10

11 järjestöosasto (edunvalvontaosasto, visio) Työpaikkaluottamusmiesten asemaa ja näkyvyyttä on vahvistettu rekrytoimalla heitä aktiiviseksi jäsenhankkijoiksi ja edistämällä eri keinoin mm. koulutuksen avulla kaikkien JHL - toimijoiden näkyvyyttä työpaikoilla. Luottamusmiesorganisaatiot ovat keskeisen tarkastelun kohteena työnantaja organisaatioiden ja yhdistysrakenteen muutoshankkeissa Jatketaan OM:n alaisten virastojen ja laitosten työsuojelun yhteistoiminnan rakenteiden ja toimintatapojen vahvistamista yhteistoiminnallisessa kehittämishankkeessa, jonka avulla työsuojelutoiminta nivoutuu osaksi johtamisjärjestelmää ja jonka avulla tuetaan henkilöstön työhyvinvointia, työssä jatkamista ja toiminnan tuottavuutta. kehittämispalveluyksikkö Oikeusministeriön hallinnonalalla toteutettiin Valtion työsuojelurahaston rahoituksella Oikeusministeriön hallinnonalan työsuojelutoiminnan edistäminen - hanke, OTE-hanke. JHL: n Kehittämispalvelut -yksikkö toimi hankkeessa kehittäjäkumppanina, jonka tehtävänä oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida hanketta yhdessä oikeusministeriön vastuuhenkilöiden kanssa. Hankkeessa tarvittiin laajaan osallistamiseen ja yhteistoimintaan uudenlaisia ketterän kehittämisen työvälineitä verkkoon. Näiden työvälineiden tuottaminen tehtiin yhteistyössä Humap Oy:n kanssa. Syksyllä 2010 hallinnonalan eri sektoreiden avainhenkilöistä koottu hanketyöryhmä määritteli hankkeen taustan, toimeksiannon ja toimintatavat. Hanketyön tavoitteeksi tuli työsuojelun tarkoituksen ja merkityksen avaaminen ja laajentaminen työsuojeluorganisaation kaikilla tasoilla. Toisaalta haluttiin tietoa siitä, miten asiat nykytilanteessa ovat ja toisaalta virittää kiinnostusta ja energiaa työsuojeluhankkeeseen osallistumiseen varsinaiseen kehittämistoimintaan. Työsuojelupäällikkö-työsuojeluvaltuutettu työparityöskentelyn vahvistaminen nousi yhdeksi hankkeessa kokeiltavaksi teemaksi. Työvälineenä hankkeessa käytettiin työryhmätyön lisäksi verkko-otetta, joka sisälsi sekä webdialogeja että verkon kautta tehtyjä osallistavia tilannekatsauksia. Kehittäjäkumppanit (JHL ja Humap Oy) ohjasivat verkossa tapahtuvaa työskentelyä aktiivisesti. Verkon kautta kysyttiin hallinnonalan työsuojelun nykytilaa ja kehittämistoiveita kaikilta työsuojeluvaltuutetuilta ja työsuojelupäälliköiltä. Verkkokysely toteutettiin työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön välisenä keskusteluna, joka kirjattiin verkkoalustalle. Verkkoon kirjatuissa keskusteluissa nousi esiin suunnitelmallisuuden, koulutuksen ja verkostoitumisen tarve. 11

12 Verkkokeskustelun 1. vaiheen tulosten perusteella hanketyöryhmä päätti esittää kehittämiskohteiksi seuraavaa: Hallinnonalan yhteistoiminnallinen koulutuspaketti Työsuojelutehtävät osaksi johtamistehtävää (työsuojelun arkipäiväis- Työsuojelun työkalusalkku intranetiin Työsuojeluorganisaation raikastaminen Ministeriön ja keskushallinnon ohjausroolin selkeyttäminen. täminen) Verkkokeskustelun kakkosvaiheessa pyydettiin kommentteja hanketyöryhmän verkkokeskustelun tulosten pohjalta työstämistä kehittämiskohteista ja johtopäätöksistä. Keskustelufoorumille kirjautui neljännes kutsutuista ja numeeriseen kyselyyn vastasi heistä kolmannes. Esitettyjä kehittämiskohteita pidettiin pääsääntöisesti tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Verkkokeskusteluun yhdistettiin eri sektoreiden yhteisiä seminaari- ja koulutustilaisuuksia. Hankkeen ykkösvaiheen tavoitteet on saavutettu. Rakenteet keskustelun käymiseksi (Verkko-OTE) on luotu ja otettu käyttöön. Keskustelun myötä työsuojelutoiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet ovat täsmentyneet. Hankkeen avulla työsuojelun käsitettä on saatu laajennettua käsittämään myös henkisen työsuojelun. Työsuojelupäivä on tuonut työsuojelutoimijoita yhteen yli sektori- ja hierarkiarajojen. Hanke on synnyttänyt positiivista viritystä työsuojelutoiminnan kehittämiseen. Hankkeen arvot ja periaatteet tietoisuutta, tahtoa ja oppivaa toimintaa ovat konkretisoituneet toiminnassa. Hankkeen onnistuneen ja tuloksellisen toteutuksen johtopäätöksenä oikeusministeriön hallinnonalalla päädyttiin jatkamaan kehittämistyötä OTE-hankkeen 2. vaiheeksi. 2.vaiheen hankesuunnitelma tehtiin Valtion työsuojelurahastoon kokoukseen. Rahoitus saatiin ja OTE-hankkeen jatkohanke käynnistyi Tarkoituksena on vastata 1.vaiheessa täsmentyneisiin kehittämiskohteisiin ja saada vahvistettua jo olemassa olevia ja rakentaa uusia työpaikkakohtaisia konkreettisia työvälineitä yhdessä työsuojelutoimijoiden ja hankkeen vastuuhenkilöiden kanssa kehittämistavoitteiden suunnassa. Hankkeessa hyödynnetään 1. vaiheen tuloksia ja hyväksi havaittuja toimintatapoja. 2. vaiheen hanke päättyy

13 2. PAINOPISTE Kehitetään yhdistystoimintaa tukemaan jäsenhankintaa, jäsenten kiinnittymistä yhdistyksiin ja heidän aktiivista osallistumistaan liiton toimintaan 2.1. Luodaan pilottina virtuaalinen työyhteisö ja yhdistys yksin työskenteleville henkilökohtaisille avustajille. edunvalvontaosasto (visio, järjestöosasto) Hanke ei ole edennyt koska edunvalvontaosasto valmistautui ja neuvotteli valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset ns. raamin puitteissa. Hankkeen toteuttamisen mahdollisuuksia arvioidaan seuraavan toimintavuoden alussa Täsmennetään liiton tavoitteet ja henkilöstön vastuu sosiaalisen median hyödyntämisessä niin keskustoimistossa kuin alueilla ja -yhdistyksissäkin. visio (järjestöosasto, edunvalvontaosasto, koulutusosasto) Yhteisöllisen median työryhmä jätti esityksensä kevättalvella. Työryhmä esitteli useita tapoja sosiaalisessa mediassa näkymiseen. Ryhmä esitti myös useita erilaisia vaihtoehtoja toimenpiteisiin JHL:n näkymisen parantamiseksi sosiaalisessa mediassa. Esityksiä ei ole viety toteutukseen, koska ne edellyttävät mm. henkilöstöresurssien uudelleen kohdistamista eikä sellaiseen ole toistaiseksi ollut mahdollisuuksia. Liiton Facebook -sivuja on kuitenkin hyödynnetty paremmin osana liiton kampanjointia Kehitetään jäsenviestinnän vuorovaikutteisuutta hyödyntäen kyselytutkimuksia sekä sosiaalisen- ja sähköisen median keinoja. visio (järjestöosasto) Kyselytutkimuksia on tehty useampia tukemaan erityisesti JHL:n strategian valmistelua - tutkimuksia on tehty niin jäsenistölle kuin liiton henkilökunnallekin. Sosiaalisen median (Facebook) kautta jäsenistö osallistettiin sekä Puolustusvoimien ruokahuollon että Tampereen Aterian ulkoistamishankkeessa. Palkka-ale - kysely ruokahuolto-asian yhteydessä sai runsaan osanoton. 13

14 Molemmissa tapauksissa päättäjille suunnatut ns. korttikampanjat saivat hyvän vastaanoton jäsenistöltä. Kampanjoilla oli vaikutusta myös päättäjien ja median käyttäytymiseen. Myös sähköisiä uutiskirjeitä käytettiin em. kampanjoiden jäsenaktivoinnissa hyväksi. Motiivi-verkkolehteä on kehitetty vuorovaikutteisempaan suuntaan Kampanjoidaan kunnon työn (decent work) puolesta. Tehdään JHL:n solidaarisuustyötä näkyväksi ja lisätään jäsenten osallistumismahdollisuuksia visio (järjestöosasto) Osallistuttiin Hämeenlinnassa järjestetyille SASKin solidaarisuuspäiville. Solidaarisuuspäivät käynnistivät SASKin 25 -vuotisjuhlavuoden. Ohjelman sitoi yhteen tunnus Decent work - kunnon työn. JHL yhdessä Tehyn ja Julkisen alan kansainvälisen liiton PSI:n kanssa vastasivat "Miten turvata laadukkaat julkiset palvelut?"- istunnon ohjelmasta. Liitto tuki ja kannusti erityisesti nuoria JHL:n jäseniä osallistumaan päiville. Liittotapaamisen teemana oli "Haiti maanjäristyksen jälkeen", jossa myös PSI:n pääsihteeri Peter Waldorff antoi katsauksen kansainvälisen ay-liikkeen tukitoimista Haitin ayliikkeelle ja maanjäristyksen uhreille. JHL:n kaupunkifestivaaleja varten valmisteltiin "Puhtaat vai likaiset työvaatteet" - muotinäytös, joka perustui Finnwatchin selvitykseen julkisen sektorin työvaatehankinnoista ja niiden valmistuksen eettisyydestä. Kansainvälisenä Kunnon työn päivänä myös JHL:n jäsenet ja nuoret olivat mukana jakamassa Helsingin Elielinaukiolla Hyvä työkaveri -rintanappeja työmatkalaisille yhdessä SAK:laisten ja muiden ammattiliittojen jäsenten kanssa. Tempaus oli osa kansainvälistä Kunnon työn päivää Tuetaan ja vahvistetaan yhdistysten koulutiedottamista koulutiedottaminen hankkeen kokemusten pohjalta. järjestöosasto (visio) Koulutiedotus 2010 hankkeen keskeisiä havaintoja on vuoden aikana muutettu osaksi käytäntöjä. Näitä havaintoja olivat mm. koulutiedottajaverkoston kasvattamisen ja yhdistysten roolin ja vastuun selkiyttäminen. 14

15 Yhdistysten rooli koulutiedottamisessa edellyttää vahvaa tukea aluetoimistojen koulutiedotuksesta vastaavilta. Asiasta vastaavien roolia ja asiantuntemusta on viety eteenpäin tiiviimmän yhteydenpidon, viestinnän ja yhdessä sopimisen kautta. Käytännöistä ja yhteisistä tavoitteista on sovittu aiempaa tiiviimmin. Koulutiedottamista ja koulutiedottajan tehtävää on markkinoitu aikaisempaa aktiivisemmin. Keväällä 2011 järjestettiin valtakunnallinen koulutiedottajien kurssi, joka toimi samalla kahden koulutiedottajien verkkokurssin tapaamisena. Yhdistysten roolin kasvattaminen oli esillä myös syksyn jäsenhankkija- ja koulutiedottajapäivillä Raseborg- opistolla. Yhteistyössä Vakuutusyhtiö Turvan kanssa järjestettiin Kontakti 2011 nimellä kulkenut opiskelevien jäsenten parempaan jäsenkiinnittymiseen tähdännyt projekti. Projektissa kokeiltiin työtapaa, jossa tiettynä aikana valmistumassa oleville tai jo valmistuneille liiton opiskeleville jäsenille soitettiin liitosta. Puhelun aikana käytiin läpi jäsenyyden tilanne ja edellytykset sen jatkamiselle. Lisäksi pyrittiin parantamaan viestintää tähän kohderyhmään. Kokemus yhteydenpidosta tätä kautta oli myönteinen, mutta työtapa melko raskas. Projektin käytännön toteuttajaksi yhteistyössä Turvan kanssa palkattiin projektityöntekijä toukokuun puolivälistä vuoden 2011 loppuun Tuetaan yhdistyksiä opiskelija- ja nuorisotoiminnan kehittämisessä. järjestöosasto (visio, koulutusosasto) Alueiden nuorisojaostotoiminta on koonnut yhdistysten nuoria ja opiskelijoita säännöllisesti yhteen ja tätä kautta nuoria on myös kannustettu toimimaan omissa yhdistyksissään. On toteutettu myös yhdistysvierailuja ja keskusteltu yhdistysten kanssa nuorten aktivoimistavoista. Alueet ovat tiedottaneet aktiivisesti yhdistyksiä nuorten tapahtumista, joita yhdistykset ovat markkinoineen edelleen omille nuorille jäsenilleen. Yhdistykset ovat myös järjestäneet aktiivisesti omia nuorten tapahtumia ja tilaisuuksia. Järjestöyksikköön palkattiin äitiysloman sijaiseksi Nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaava toimitsija edustajiston kevätkokouksen toiveen mukaisesti Kehitetään yhdistysten ammatillista edunvalvontaa yhdessä ammattialaverkostojen kanssa. koulutusosasto (edunvalvontaosasto, järjestöosasto, visio) 15

16 Alueellisten ammatillisten verkostojen pelisäännöistä valmisteltiin asiakirja aluepäälliköiden käyttöön. Alueelliset pelisäännöt ovat edelleen auki. Alueellista ammatillista verkostotoimintaa järjestyi mm. Lapin, Keski-Suomen, Varsinais- Suomen ja Etelä-Suomen aluetoimistojen alueilla. Kaikki valtakunnalliset verkostot kokoontuivat huhtikuussa ja tekivät omat ehdotukset liittostrategiaan. Osallistujia oli 47. Ammatillisen edunvalvonnan vastuiden ja resurssien vahvistamisessa osastopäälliköt tapasivat alkuvuodesta, mutta asia jäi kesken neuvottelukiireiden vuoksi Ryhmitellään jäsentutkimusten ja -kyselyjen pohjalta jäsenet liitolle ja yhdistykselle kohdistuneiden toiveiden ja odotusten perusteella. Jäsenryhmittelyn tavoitteena on pelkistää keskeiset muutostarpeet erilaisille ryhmille tarjottavien palveluiden ja jäsenhankinnan ja markkinoinnin suunnittelussa. visio (järjestöosasto) Jäsenkyselyiden tulosten analysoinnissa käytetään joka kerta tiettyjä demografisia taustamuuttujia. Etenkin strategiatyön yhteydessä toteutettujen jäsenkyselyiden yhteydessä erityinen huomio kiinnitettiin nuorempien ikäryhmien arvioihin liitosta ja toimintaympäristön muutoksesta. Varsinaista jäsentyypittelyä on hahmoteltu SAK:n jäsenkyselyn aineistojen pohjalta. Aineiston pohjalta on luotu kuusi jäsentyyppiä, jotka edustavat mahdollisimman suurta osaa jäsenistöstä, mutta kuitenkin ovat selkeästi toisistaan poikkeavia. Ryhmittelyn keskeisimpinä perusteina on käytetty ikää, sukupuolta, jäsenaktiivisuutta, työsuhteen laatua, jne. Ryhmittelyä ei vielä ole laajassa mitassa käytetty jäsenpalveluiden kehittämisessä, sillä jäsentyypittely kaipaa vielä kehittelyä 3. PAINOPISTE Kehitetään liitto-organisaation toimintatapoja, sisäistä yhteistyötä ja henkilöstön osaamista sekä selkeytetään vastuita liiton edunvalvontaketjussa 3.1. Käynnistetään liittostrategian valmistelu yhteistyössä henkilöstön, aktiivien, jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Samalla arvioidaan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän toimivuus. yleisjohto 16

17 Kertomusvuoden aikana JHL 2017 liittostrategiasta valmistui ensimmäinen luonnos. Työtä koordinoi ja ohjasi liiton johtoryhmä. Strategiatyö jakautui kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin liiton toimintaympäristön muutossuuntia, arvioitiin niiden suuntaa ja voimaa. Toisessa vaiheessa muotoiltiin liiton uusi suunta, jota kuvattiin liiton uudessa perustehtävässä, visiossa, arvoperustassa ja strategisissa päämäärissä. Työn kolmannessa vaiheessa pohdittiin miten liiton arki muutetaan niin, että strategiset tavoitteet kyetään myös toteuttamaan. Tässä vaiheessa määriteltiin toimenpiteet joilla strategisiin päämääriin päästään. Lisäksi käynnistettiin keskustelu siitä miten strategian toimenpiteet integroidaan liiton johtamisjärjestelmään, miten henkilöstön ja esimiesten osaamista täytyy kehittää ja miten strategiaa käydään läpi paikallisten toimijoiden kanssa ja miten sitä jalostetaan heidän tarpeisiinsa. Strategian tekemisen tavassa haettiin mahdollisimman avoimia ja osallistavia työmuotoja. Hallinto, edustajisto ja hallitus, osallistuivat prosessin kahdessa vaiheessa. Sääntömääräisessä kevätkokouksessa pohdittiin ja tunnistettiin toimintaympäristön muutosvoimia ja arvioitiin luonnosvaiheessa olevaa perustähtäävää, visiota ja liiton arvoja. Syyskokouksessa keskityttiin strategisiin päämääriin ja niitä vastaaviin strategisiin toimenpiteisiin. Henkilöstö kytkettiin työhön heti prosessin alkuvaiheessa. Eri osastoilta ja eri henkilöstöryhmistä koottiin ns. innostream, jonka tehtävä oli tunnistaa liitossa vallitsevia perususkomuksia ja arvioida missä määri ne ovat tosia tai kuviteltuja ja pohtia miten ne ohjaavat arkista työtä. Henkilöstöllä oli mahdollisuus seurata ja ohjata strategiatyön etenemistä kompissa, jossa kaikki työn valmisteluun liittyvät aineistot olivat kaikkien luettavissa. Työn kulloistakin vaihetta arvioitiin myös henkilöstön työpajoissa, joita järjestettiin yksi keväällä ja toinen syksyllä. Johtoryhmä korosti osastopäällikköjen velvollisuutta käsitettä työtä ja sen tuloksia osastopalavereissa ja heidän velvollisuuttaan tuoda osastojen palaute johtoryhmän kautta strategiaprosessiin.. Myös jäsenistö kytkettiin strategiatyöhön heti lähdössä. Jäsenpaneelille, jossa aktiivien osuus on suuri, tehtiin kaksi kyselyä. Ensimmäinen liittyi toimintaympäristön muutosvoimien tunnistamiseen ja siihen miten ne näkyvät jäsenten ja heidän työpaikkojensa arjessa. Toisessa kyselyssä keskityttiin liiton edunvalvontatyön paikalliseen näkyvyyteen ja liiton palvelukykyyn. Myös liiton kanalta tärkeimmät sidosryhmät tai yhteistyökumppanit haastateltiin. Työn alkuvaiheessa kuultiin työnantajapuolen ja palkansaajakeskusjärjestöjen edustajia sekä muutamia liittopuheenjohtajia. 17

18 3.2. Käynnistetään edustajistovaalien valmistelu ehdokasasettelun ja viestinnän osalta. yleisjohto (järjestöosasto, visio) Valmistautuminen 2012 edustajistovaaleihin on ollut koko vuoden keskeinen oheisteema kaikessa järjestötoiminnassa erityisesti yhdistys- ja aktiivitapaamisissa, järjestökoulutuksessa ja -viestinnässä. Erityisenä tavoitteena oli alkaneen ehdokasasettelun edistäminen. Edustajistovaalien viestinnän valmistelu alkoi loppukeväällä mainostoimistojen kilpailuttamisella. Silloin päätettiin edustajistovaalien ulkoinen ilme ja tv- ja radiomainosten pääviestit. Samalla ulkoasulla ja viesteillä aloitettiin ehdokkaiden hakeminen ja opastaminen nettiin avatuilla edustajistovaalisivuilla. Nettisivujen edustajistovaaliosiota täydennettiin koko vaalien edeltävän ajan uudella aineistolla. Syksyllä tehtiin tv- ja radiomainokset ja Aktiivi nro 3 tehtiin ehdokkaan käsikirjaksi. Jäsenlehti Motiivissa vaaleista kerrottiin ennakoivasti mm. strategian valmistelun yhteydessä Täsmennetään liiton ja yhteisjärjestöjen työnjakoa sekä yhteisjärjestöjen ja yhdistysten työnjakoa. yleisjohto Yhteisjärjestöavustuksen perusteet muotoiltiin uudelleen vuonna 2010 ja tuona vuonna osa avustuksista maksettiin vanhan järjestelmän mukaisesti ja osa uuden järjestelmän mukaisesti. Vuonna 2011 avustukset maksettiin kokonaisuudessaan uuden järjestelmän kriteerien mukaisesti ja erityisavustuksista luovuttiin samalla. Yhteisjärjestön edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten määrä on nyt ensisijainen peruste avustuksen maksamiselle, eikä kokonaisjäsenmäärä. Uudistus toteutettiin kustannusneutraalisti, mutta useimpien edunvalvontaa ja neuvottelutoimintaa tekevien yhteisjärjestöjen avustussumma kasvoi aikaisempaan verrattuna. Aluetoimistojen yhteisjärjestöjen työnjaon selvitystyö käynnistettiin muutamien yhteisjärjestöjen kanssa, joissa sovittiin aluetoimistojen toimistosihteereiden ja yhteisjärjestön toimijoiden käytännön yhteistyöstä ja toimintatavoista mm. tiedottamisessa ja jäsenasioiden hoitamisessa. Eräiden yhteisjärjestöjen toimintaympäristön merkittävät muutokset käynnistivät työnjaon selvitystyön yhteydessä myös yhdistysrakenteen uudistamis- 18

19 tarpeita, jotka ovat edenneet hyvin toimintavuoden aikana Kehitetään aluetoimistojen vastuualueosaamista yhteistyössä edunvalvontaosaston kanssa. järjestöosasto (edunvalvontaosasto) Toukokuussa järjestettiin edunvalvontaosaston ja aluetoimistojen sekä järjestöyksikön yhteistoimintaseminaari, jonka tuotoksena sovittiin mm. aluetoimitsijoiden edunvalvonnan ja sopimuksien vastuualueosaamista vahvistavasta koulutusohjelmasta Laaditaan vuodelle 2012 liiton markkinointi- ja viestintäsuunnitelma. Suunnitelmassa tuodaan esiin liiton keskeiset painopisteet, viestinnälliset teemat ja toimenpiteet. visio (yleisjohto, osastot ) Liiton markkinointi- ja viestintäsuunnitelmaa vuodelle 2012 ei ole tehty erikseen. Sen sijaan viestinnällisesti keskeisimmät tehtävät on koottu visio-osaston toimintasuunnitelmaan. Niiden edellyttämät toimenpiteet päätetään erikseen kunkin tehtävän oman viestintäsuunnitelman pohjalta. Näitä keskeisimpiä tehtäviä ovat edustajistovaalit, edustajiston järjestäytymiskokous, kuntavaalit ja vanhuspalvelukampanja. Lisäksi erityistä panostusta viestinnässä ja markkinoinnissa kiinnitetään kuntarakenneuudistukseen, julkisen alan tuloksellisuushankkeisiin, palvelutuotannon muutosprosessiin (ulkoistaminen) sekä liiton jäsenhankintaa tukevaan näkymiseen. 4. PAINOPISTE Varmistetaan liiton neuvotteluvoima ja järjestöllinen asema työmarkkinakentän muuttuvissa sopimus- ja järjestörakenteissa 4.1. Varmistetaan liiton neuvotteluasema nykyisten yksityisen sektorin normaalisitovien työehtosopimusten soveltamisaloilla. oikeudellinen osasto (edunvalvontaosasto) Toimintavuoden aikana SAK:n teollisuusliitot eivät nostaneet uudelleen esille vaatimustaan työsopimuslain normaalisitovuus/yleissitovuus etusijajärjestyksen muuttamiseksi. JHL on pyrkinyt varmistamaan, että liiton keskeisten yksityissektorin työehtosopimus- 19

20 ten normaalisitovuus säilyy jatkossakin Tarjotaan reaaliaikaista edunvalvonta- ja koulutustukea paikallisille aktiiveille yhtiöittämishankkeissa. edunvalvontaosasto (järjestöosasto, oikeudellinen osasto, koulutusosasto, visio) Hankkeiden yleistyessä niihin liittyvät tukitoimet ja ohjaus on muuttumassa ns. normaalitoiminnaksi. Ohjattavia hankkeita on ollut mm. seuraavilla paikkakunnilla: Turku, Tampere, Joensuu, Pori, Rauma jne. Työn painopiste on siirtymässä alueille. Opas 4.3. Saatetaan loppuun liittoyhdentymisen valmistelut Rautatieläisten liiton kanssa. yleisjohto Rautatieläisten liiton 66 ammattiosastoa liittyivät kevään 2011 aikana JHL:n yhdistyksiksi. Ne muodostivat uuden yhteisjärjestön JHL:ssä jo aiemmin jäsenyhdistyksinä toimineiden kahden metro- ja raitiotievaunuliikennettä edustavan yhdistyksen kanssa, jolloin lähes kaikissa raideliikenteen ammateissa rautateiden, metro- ja raitioliikenteen palveluksessa työskentelevät JHL:n jäsenet saatiin koottua uuteen yhteisjärjestöön. Liittoyhdentyminen merkitsi myös Rautatieläisten liiton 11 työntekijän siirtymistä JHL:n palvelukseen. Henkilöstön sijoitussuunnitelman lähtökohtana oli raidealan jäsenten liittymisen myötä lisääntyvät tehtävät JHL:n organisaatiossa. Syksyllä valmisteltiin henkilökunnan siirtymiseen liittyvä siirtosopimus. Henkilökuntaa kuultiin sijoitussuunnitelmavalmistelun eri vaiheissa ja henkilöstön edustajat olivat mukana myös siirtymisen toteutuksessa. Käytännössä eri toimintojen yhdistämiset toteutettiin kesän ja syksyn 2011 aikana. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:n muodostaminen ja Rautatieläisten Liitto ry:n henkilöstön sijoitussuunnitelma hyväksyttiin hallituksessa ja Rautatieläisten liiton henkilöstön siirtyminen JHL:n palvelukseen lukien hyväksyttiin hallituksessa Selvitetään sosiaalisten kriteerien asema hankintalaissa ja lain soveltamiskäytännöissä. oikeudellinen osasto (edunvalvontaosasto) 20

21 Liitto on antanut TEM:lle lausunnon komission julkisia hankintoja koskevasta ns. Vihreästä kirjasta. JHL samoin kuin muut työntekijäjärjestöt ovat vaatineet selkeämpiä työlausekkeita direktiiviin kuin komissio esittää. JHL on tehnyt asiassa yhteistyötä myös EPSU:n kanssa, jotta järjestöjen kanta tulisi komissiossa paremmin huomioiduksi. Uudet julkisia hankintoja koskevat EU:n direktiiviesitykset eivät sisällä varsinaisesti parannuksia työlausekkeiden osalta Avataan keskusteluyhteys liiton ja julkisesti rahoitettuja palveluita tuottavien yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten välillä. yleisjohto Kertomusvuonna tätä keskusteluyhteyttä ei avattu, mutta vuoden 2012 alussa tähän työhön on ryhdytty. Tavoitteena on ymmärtää yritysten liiketoimintamalleja, henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstön käyttötapoja sekä luoda edellytyksiä JHL:n järjestö- ja edunvalvontatyölle näissä yhtiöissä. 5. PAINOPISTE Vahvistetaan JHL:n toimintaa liittona, joka on erilaisissa työsuhteissa työskentelevien jäsentensä luja edunvalvoja ja luotettava neuvottelija sekä aktiivinen työelämän laadun ja oikeudenmukaisuuden kehittäjä 5.1. Vaikutetaan työntekijöiden yhdenvertaisuuden toteutumiseen työn teettämisen tavasta riippumatta (määräaikaiset, itsensä työllistävät, vuokratyö) yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. oikeudellinen osasto (edunvalvontaosasto) Oikeudelliselta osastolta on osallistuttu muun muassa SAK:n pätkätöitä selvittävän työryhmän työskentelyyn. Lisäksi oikeudellinen osasto on seurannut tiiviisti Kataisen hallituksen ohjelman perusteella käynnistetyn ns. trendityöryhmän työskentelyä. Raamisopimuksessa perustettiin syksyllä 2011 vuokratyötä selvittävä kolmikantainen työryhmä. SAK:ssa perustettiin tähän liittyen taustaryhmä, jossa oikeudellinen osasto on ollut edustettuna. Työryhmän työskentely jatkuu vuoden 2012 puolella. Liiton lakimiehet ovat toimintavuoden aikana ajaneet useita määräaikaisten työsuhteiden perusteiden laillisuutta koskevia juttuja tuomioistuimissa. Esimerkkeinä liiton hoitamista jutuista mainittakoon Korkeimman oikeuden tuomio sekä Pohjois-Karjalan kä- 21

22 räjäoikeuden tuomio Ensiksi mainitussa tuomiossa kyse oli siitä, oliko se, että jäsenen työtehtävät olivat osittain liittyneet EU:n rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseen, mutta hän ei ollut työskennellyt yksittäisiä projekteja koskevissa tehtävissä, perusteltu syy toistuvien peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen. KKO katsoi, että perustetta määräaikaisten työsopimusten tekemiseen ei ollut. Jälkimmäinen tuomio koski pysyvän työvoiman tarpeen arviointia, kun jäsenellä oli ollut toistasataa määräaikaista työsopimusta, joiden välissä oli ollut korkeintaan lyhyitä katkoksia. Käräjäoikeuden mukaan jäsenen työsuhde oli muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi Otetaan käyttöön pätkätyösivusto ja kehitetään pätkätyöläisten edunvalvonnallista puhelinpalvelua. edunvalvontaosasto (oikeudellinen osasto) Edunvalvontaosasto on valmistellut liiton nettisivuille Pätkätyö-sivuston, joka avattiin kesällä Lisäksi edunvalvontaosasto on valmistautunut aloittamaan yhden palvelunumeron kautta tapahtuvan puhelinpäivystyksen. Edunvalvonnan palvelunumero on Kesäpäivystyksessä käytetään samaa numeroa. Yhden numeron käyttö mahdollistaa atk-pohjaisen tuen päivystäjille ja tilannetiedotukset poikkeustilanteissa soittajille. Edunvalvonnan palvelunumero otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta Osallistutaan EPSU:n kampanjaan "Vesi on perusoikeus". visio EUssa hyväksyttiin joulukuussa 2010 kansalaisaloite, jolla vähintään miljoona EUkansalaista voi pyytää komissiota tekemään lakialoitteen EU:n toimivallan piiriin kuuluvasta asiasta. EPSUn vesikampanjan käynnistyminen siirtyi vuoden 2012 huhtikuuhun johtuen EUn kansalaisaloitteen soveltamisen viivästymisestä. EPSUn kansalaisaloitteessa kehotetaan EUn komissiota turvaamaan puhtaan veden ja jätevesihuollon saatavuus julkisena palveluna. Toimintavuoden 2011 aikana on suunniteltu kampanjan sisältöjä ja toimintoja. JHL osallistuu kampanjaan yhdessä FIPSUn (Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys) jäsenliittojen kanssa. Tavoitteena on kerätä Suomesta vähintään allekirjoitusta vuoden aikana Selvitetään jäsenten odotukset ns. innovatiivisten työaikajärjestelyjen suhteen. edunvalvontaosasto Hanke ei ole edennyt, koska edunvalvontaosastolla keskityttiin toimintavuoden aikana 22

23 sopimusneuvotteluihin. Työ jatkuu aiempaa jäsentyneempänä koska hankkeeseen liitetään osaston oman toiminnan kehittäminen 5.5. Markkinoidaan tehostetusti uutta henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta tiedotuksen, koulutuksen ja jäsenhankinnan keinoin. edunvalvontaosasto (järjestöosasto, visio) Henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta on markkinoitu valtakunnallisella kierroksella ja siihen liitetyillä jäsentapaamisilla. Sopimusta on markkinoitu myös yhdistyksille ja muille kohderyhmille suorien viestien kautta Tehostetaan erityyppisissä työsuhteissa työskentelevien edunvalvontapalvelua ja ammatillista järjestäytymistä. edunvalvontaosasto (järjestöosasto) Ammatillista järjestäytymistä on pyritty tehostamaan erityisesti välinehuoltajien ammattiryhmässä, koska ammattiryhmä on ollut osittain liikkeellä hakien uutta järjestökotia. Liitto esitteli Suomen välinehuoltajat ry:n opintopäivillä omaa toimintaansa ja osallistui samalla järjestettyyn messutapahtumaan. Ammatillisia ryhmiä on tietohuollettu edunvalvonnan sisällöistä eri messutapahtumissa toimintavuoden aikana Tuetaan JHL:n jäsenten ja hyvinvointipalveluiden käyttäjien äänestysaktiivisuutta tuomalla esille hyvinvointipalvelujen tärkeyttä. Osallistutaan näkyvästi SAK:n kampanjatapahtumiin ja tuetaan yhdistysten omaa paikallista näkyvyyttä. JHL:läisiä ehdokkaita tuodaan esille omissa viestintävälineissä, mm. vaalisivustoissa ja Motiivi-lehdessä. visio (järjestöosasto) JHL teki eduskuntavaaleihin omat teesinsä Hyvinvointi kuuluu kaikille -tunnuksella. Teemoja esiteltiin erillisessä ohjelmassa, tiiviissä jakoesitteessä ja omalla eduskuntavaalisivustolla, jolla esiteltiin myös JHL:läisiä ehdokkaita. Sekä Motiivi-lehdessä että Aktiivi-lehdessä oli omat eduskuntavaalinumerot. JHL:läisten ehdokkaiden käyttöön tuotettiin jakotavaraksi kpl Hyvinvointi kuuluu kaikille -siemenpusseja. Teetettiin TNS- 23

24 Gallupilla seitsemän kysymyksen gallup JHL:n kannalta keskeisistä vaaliteemoista. Tulokset julkistettiin laajasti kysymys kerrallaan maaliskuun alusta vaaleihin asti, noin viikon välein Järjestetään kaupunkifestivaali Helsingissä. järjestöosasto (visio) Järjestettiin Hyvinvointi kuuluu kaikille teemalla kaupunkifestivaali suunnitelman mukaisesti. Festivaali keräsi järjestyksenvalvonnan raportin mukaan hieman vajaan osallistujaa, joista parhaimmillaan alueella oli yhtä aikaa n Tapahtuman ohjelma perustui sekä tunnettuihin esiintyjiin (Lorenz Backman ja Janne Kataja juontajina, Sauruxet orkesteri lapsille ja Eppu Normaali aikuisille) sekä vahvaan seudun yhdistysten panokseen. Näytteilleasettajia oli 9 yhdistyksestä, minkä lisäksi useammasta tuli talkoolaisia tapahtumaan. Kaikkiaan näytteilleasettajia tapahtumassa oli 28. Tapahtumasta on saatu lähes yksinomaan myönteistä palautetta jäsenistöltä. Suunniteltu ohjelma ja muut tapahtuman toiminnot onnistuivat sovitusti. Tapahtuman kävijämäärätavoitetta ei saavutettu, samoin yhteistyökumppaneiden osallistuminen oli odotettua pienempää. Kaupunkifestivaaleja mainostettiin näyttävästi liiton lehdissä, verkkosivuilla, sähköisten kirjeiden avulla ja tekstiviesteillä. Visio tuotti kaupunkifestivaaleille nuorten hyvinvointia käsittelevän seminaarin. Festivaaleilla järjestettiin myös Jatsi-kaupan tuotteiden lopetusmyynti. Festivaalien tunnus syntyi jäsenkilpailun tuloksena 24

25 LIITTO-ORGANISAATIO Liiton hallinto Edustajisto kokoontui vuonna 2011 seuraavasti: ylimääräinen kokous ylimääräinen kokous sääntömääräinen kokous ylimääräinen kokous sääntömääräinen kokous ylimääräinen kokous Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 13 kertaa: Työvaliokunta: puheenjohtaja Jarkko Eloranta (Tuire Santamäki-Vuori asti) toimialajohtaja Pirjo Mäkinen (henkilöstöpäällikkö asti) toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen hallituksen jäsenet Eila Simola, Pentti Janhunen ja Kalevi Kannisto talouspäällikkö Jani Salenius sihteerit Tuula Bruun/Erja Savaloja Johtoryhmä puheenjohtaja Jarkko Eloranta (Tuire Santamäki-Vuori asti) toimialajohtaja Pirjo Mäkinen (henkilöstöpäällikkö asti) 25

26 toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen osastopäälliköt Jouko Launonen, Mika Hämäläinen, Pekka Soini, Kauko Ala-Nikula talouspäällikkö Jani Salenius kehittämispäällikkö Jari Vettenranta luottamusmies Reetta Kuosmanen (Reijo Taipale) sihteeri Erja Savaloja Liiton henkilöstö Vuoden 2011 lopussa JHL:n palveluksessa oli yhteensä 244 henkilöä, joista naisia 171 (70,9 prosenttia) ja miehiä 71 (29,1 prosenttia). Vakinaista henkilökuntaa oli vuodenvaihteessa 229 ja määräaikaisia 16. Näistä Raseborg-opistolla työskenteli yhteensä 29 työntekijää, joista kolme määräaikaista. Edustajisto ja hallitus 2011 JHL:n edustajiston varsinaiset jäsenet Linna-Pirinen Tuija Puheenjohtaja Elovaara Jorma Varapuheenjohtaja Ponkiniemi Vilho Varapuheenjohtaja Aalto Tiina Aapakari Raija Attola Seija Englund Inger Enholm Stefan Hanhela Lahja Happonen Leo Hartman Jari Helpiölä Paula Hirvikallio Martta Härkönen Sirkka Ilola Timo Isomäki Margit Jaatinen Juha Jetsu Jouni Jordan Annikki Tuusula Salo Hämeenkyrö Järvenpää asti Nykarleby Jakobstad Oulu, alkaen Lahti Tampere Lappeenranta Mikkeli Heinola asti Vaasa Kuopio Espoo 26

27 Jussila Leila Valkeakoski Kareinen Erja Kitee Karvonen Mikko Kauppila Maritta Haukipudas asti Kautonen Mikko Lahti Kekkonen Mauri Espoo Kervinen Arja Hamina Kettunen Kirsti Outokumpu Kivelä Antero Pori Koivisto Päivi Kokkola Korhonen Marja Iisalmi Koski Eija Laihia Koskimaa Riikka Ähtäri Koskinen Eila Alavus Kouvonen Mauri Turku, Kukkasmäki Marja-Leena Pori Kurkela Aune Säkylä, asti Kurvinen Tarja Hämeenlinna Kvarnström Leila Karjaa Kärkkäinen Tarja Lieksa Kärnä Veikko Laakkonen Tapio Eno Lahtinen Iris Ekenäs Laine Pekka Jyväskylä Laitinen Veikko Latvaniemi Merja Riihimäki, alkaen Lautaniemi Timo Lehtinen Sari Leino Jukka Turku Leponiemi Airi Tampere Lilleberg Päivi Lindström Eija Liukkonen Jorma Kouvola Lähdesmäki Kirsti Kurikka Majanen Liisa Järvenpää Malmsten Markku Rauma, alkaen Manninen Pauli Vantaa Mark Tony Turku Masalin Kari Riihimäki Mattanen Juhani Rovaniemi Männistö Sakari Jalasjärvi Nenonen Marjatta Kaarina Numminen Leena Turku Nurmikolu Kirsileena Tampere 27

28 Nurmio Tauno Nyblom Kari Nyroos Alf Nyrönen Jarmo Oksanen Marjo Paananen Eija Paldanius Kari Partanen Raija Pelkonen Sisko Peltomäki Raija Peltonen Hannu Pennanen Raimo Perkiö Irmeli Pesonen Aulikki Pesonen Matti Pietilä Tarja Pihlapuro Pentti Pikkarainen Rauno Pikkarainen Satu Postila Vappu Puntanen Anne Pyykkö Teuvo Rahko Solveig Rannanpää Eija Rautiainen Jarmo Rautiola Leena Remonen Mirja Rossi-Määttä Tuula Routaniemi Sakari Ruotsalainen-Lämsä Arja Ruuskanen Jukka Rytkönen Pauli Saastamoinen Ari Sairanen Merja Salminen Risto Salomäki Sinikka Simovaara Ulla Sipilä Merja Sjöblom Henrik Sjölund Janne Soramäki Anne Starck Erja Stark Reijo Streng Leila Rovaniemi Tampere Vasa Saarijärvi, alkaen Pori, alkaen Imatra Kajaani Raisio Loimaa Joensuu Heinola Kokkola Joensuu Vammala Savonlinna, asti Kuopio Sodankylä Mikkeli, alkaen Oulu Malax/Korsnäs Vimpeli Seinäjoki Paimio Äänekoski Sotkamo Raahe Kuopio, asti Tampere Pieksämäki Pihtipudas Kerava Vantaa Parkano Kotka Mariehamn Uusikaupunki Turku Pori Kemi Lohja/Karjalohja/Sammatti 28

29 Suhonen Raija Suntila Mirja Suoraniemi Terhi Söderlund Johanna Takanen Juha Talonpoika Kaija Toikkanen Hannu Tulonen Arto Törmänen Kaisa Uusikartano Arja Uusikumpu Kari Valo Arja Vattulainen Risto Viitanen Jyrki Vilen Merja Virkki Tapio Virta Terhi Välimaa Sirkka Väänänen Leena Yksjärvi Kari Ylitalo Teijo Siilinjärvi Vilppula Rovaniemi Kouvola Naantali Vantaa Keuruu Rovaniemi Ylöjärvi, alkaen Ylöjärvi Lieksa Kuopio Jyväskylä Imatra Nokia Turku asti Porvoo Jyväskylä Sodankylä Yhteisöjäsenliittojen edustajat Mika Oranen Juha Masalin Markku Kosonen Jari Tuomela Aliupseeriliitto Merivartioliitto Tulliliitto Vankilavirkailijain Liitto JHL:n hallituksen jäsenet: Varsinainen jäsen Varajäsen Santamäki-Vuori Tuire asti Eloranta Jarkko Mäkinen Pirjo alkaen Havasto Tapio, Heikkinen Anne, Turenki Lämsä Juha, asti Hiltunen Keijo, alkaen Vantaa Kalenius Christina, Mäntsälä 29