Visiotiimi. KUNTOUTUSTA PÄTKÄTYÖLÄISILLE uuden kuntoutuspalvelun rakentamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visiotiimi. KUNTOUTUSTA PÄTKÄTYÖLÄISILLE uuden kuntoutuspalvelun rakentamisesta"

Transkriptio

1 KUNTOUTUSTA PÄTKÄTYÖLÄISILLE uuden kuntoutuspalvelun rakentamisesta 1. Johdanto Suomen palkansaajista noin neljännes työskentelee ei-tyypillisessä työsuhteessa. Tämä tarkoittaa jotain muuta kuin säännöllistä ja jatkuvaa kokoaikatyötä. Laskutavasta riippuen puhutaan ihmisestä. Tämä ryhmä on käytännössä työttömien ohella säännöllisen työterveyshuollon ja kuntoutuspalvelujen ulkopuolella. Kansalaisten yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin ja työurien pidentämisien kannalta olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää turvata tälle ryhmälle hyvinvointia ja elämänlaatua tukevat palvelut. Kiipulan kuntoutuskeskuksen toteuttamassa TEOSTA-projektissa kehitettiin kuntoutusta epätyypillisissä työsuhteissa oleville. TEOSTA oli osa Kelan Työhönkuntoutuksen hanketta. Hankekokonaisuuteen liittyi kaikkiaan kuusi kokeilua, joille kaikille toteutettiin ulkoinen arviointi. TEOSTA:n arvioinnin toteuttivat Kiipulasäätiön arvioijina projektijohtaja Petteri Ora ja koulutusjohtaja Rauno Konttila. Tämän arviointiraportin ohella Kiipulan toteuttamasta TEOSTA-projektissa on tuotettu myös toimintaraportti. Näitä kahta raporttia voi hedelmällisesti lukea rinnakkain. Ne kertovat samaa tarinaa eri näkökulmista. Tässä raportissa käsittelemme ensin epätyypillisten työsuhteiden olemusta ja niissä työskentelevien oletettuja kuntoutustarpeita. Sitten tutustumme TEOSTA-projektiin ja sen arviointiin. Arvioinnin tuloksena haemme vastausta neljään keskeiseen kysymykseen: - Kuinka kuntoutukseen ohjautuminen tapahtui ja ketä sinne valikoitui? - Ovatko kuntoutusasiakkaiden tavoitteet toteutuneet ja mitkä olivat kuntoutuksen vaikuttavat menetelmä? - Kuinka hyödyllinen kuntoutusmalli on eri osapuolten näkökulmasta ja kuinka kuntoutusyhteistyö toimi? - Kuinka projektin toiminta onnistui ja miten uusi kuntoutustuote onnistuttiin tuotteistamaan? Raportin lopussa esittelemme ajatuksia, joita voisi hyödyntää tämän kaltaisen kuntoutuksen jatkokehittelyssä. 2. Epätyypilliset työsuhteet ja kuntoutus 2.1. Pätkätöistä silppuduuniin Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan vuoden 2010 lopussa kokoaikaisessa jatkuvassa työsuhteessa oli noin 75% työssäkäyvistä, jatkuvassa osa-aikatyössä noin 10% ja määräaikaisissa työsuhteissa ( pätkätöissä ) noin 15% työllisistä. Koska työllinen työvoima on noin 2,4 miljoonaa, tekee pätkätyötä siis noin ihmistä yhdellä hetkellä. Laskelma on kuitenkin vain yksi mahdollinen näkökulma. 1

2 Palkkatyöläinen-lehti (1/2011) esittelee tutkija Anu Suorannan haastattelun yhteydessä uusimpia lukuja epätyypillisen työn tekijöiden määrästä. Lehdessä nimetään silpputyöksi kaikki muu kuin kokoaikaiset ja vakinaiset työsuhteet. Silpputyön kategoriat ja tekijämäärät ovat: itsensä työllistäjät (ammatinharjoittajat, freelancerit, toimeksiantosopimuksella olevat ym.) vuokratyössä määräaikaisia osa-aikaisia Pätkätyön kannalta on syytä todeta, että työhallinnon työllisyyskatsauksen mukaan marraskuussa 2010 oli työhallinnon toimenpiteille sijoitettu työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden lisäksi työvoiman ulkopuolella arvioidaan olevan noin potentiaalisesti työmarkkinoille kelpaavaa ja haluavaa (Työvoima 2025). Näille ryhmille pätkätyöläisyys työllistymisen ensivaiheessa on todennäköistä, ja joskus toivottavaakin, kun tavoitteena on kiinnittyminen työmarkkinoille. Pätkätyön lisääntymisen määrästä käydään keskustelua, samoin sen yleisyydestä uusissa työsuhteissa ja eri toimialoilla (esim. Uusitalo 2008; Suoranta 2008). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (2009) mukaan määräaikaisten työsuhteiden määrä on pysynyt melko vakiona vuodesta 1997 (myös Miettinen 2007, 14-18). Eniten pätkätöitä tehdään julkisella sektorilla, josta seurannee naisten suuri osuus pätkätyöläisistä. Noin puolet alkavista uusista työsuhteista on määräaikaisia. Pamfletissa Paskaduunista barrikadeille (Korhonen ym. 2009) jaetaan pätkätöitä tekevät kolmeen kastiin: Hyvin palkatut aivotyöläiset, jotka voivat helposti määritellä työsuhteensa ja niiden ehdot. Tähän ryhmään kuuluvat tietokoneammattilaiset, hyvät toimittajat ja myös erikoistuneet hoito-alan työläiset. Hyvin koulutetut massat, jotka muodostavat kvartaalitalouden varsinaisen puskurimassan. Tuotantomäärien vaihtelu ja ulkoistamiset osuvat juuri tähän joukkoon. Uusi palvelusluokka, mcdonalds-työläiset, kiertävät vähän koulutusta vaativissa tehtävissä pienellä palkalla. Opiskelijoiden osuus tässä ryhmässä on huomattava. Luokittelun mukaan omat taidot siis erottelevat ihmisten pärjäämistä osana prekariaattia. Käsitteellä viitataan yleisesti ryhmään ihmisiä, joiden työuraa leimaa epävarmuus ja katkonaisuus. Ryhmään kuuluu ihmisiä monesta syystä. Joillekin se on haluttu olotila, jonka myötä oma elämä pysyy hallinnassa ja omissa käsissä. Toisille se on portti pysyvämpiin työsuhteisiin. Kolmansille pätkätyöt ovat pakko, ainoa mahdollisuus. Työvoimatutkimuksen mukaan (2009) kaksi kolmesta tekee pätkää, koska jatkuvaa työtä ei ole saatavilla. TEOSTA-kuntoutuskokeilun kannalta on tärkeää pyrkiä tunnistamaan kohderyhmän koostumus ja ihmisten erilaiset tilanteet ja motiivit. Esimerkiksi on luultavaa, että aivotyöläisille on tarjottava kuntoutusta eri sisällöillä ja eri tavoin markkinoiden kuin macdonalds-työllisille. Muutenkin on pohdinnan arvoista se, mitä yhdistäviä tulisi ihmisillä ja heidän elämäntilanteillaan olla, jotta heistä tulisi kuntoutuksen kannalta yhden palvelutuotteen piiriin mahtuva ryhmä. 2

3 2.2. Silpputyöläisten kuntoutustarve Terveys 2000 tutkimuksen mukaan noin viidennes suomalaisista työssäkäyvistä koki tarvitsevansa ammatissa suoriutumista edistävää kuntoutusta (Aromaa ja Koskinen 2002). Työolotutkimuksessa vuodelta 2008 (Lehto & Sutela) todetaan, että kaikkiaan noin joka neljäs palkansaaja, naiset (27 %) useammin kuin miehet (21 %), kokee olevansa kuntoutuksen tarpeessa. Kuntoutuksen koettu tarve kasvaa iän myötä alle 25-vuotiaiden 5 prosentista vähintään 55-vuotiaiden 38 prosenttiin. Kuntasektorin palkansaajista noin joka kolmas kokee tarvitsevansa kuntoutusta, kun vastaava osuus yksityissektorilla on 22 ja valtiosektorilla 19 prosenttia. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna tarve on suurinta maataloustyön, sosiaalityön (32 %), terveydenhoitotyön (29 %), palvelutyön (29 %) ja liikennetyön ammateissa (27 %). Vuoden 2008 tutkimuksen naispalkansaajista 10 ja miehistä 7 prosenttia oli osallistunut edeltävän 12 kuukauden aikana kuntoutukseen. Osuudet ovat jotakuinkin samat kuin vuonna Syksyn 2009 tilannetta kuvaavan Työolobarometrin (Ylöstalo & Jukka 2010) mukaan kaikista palkansaajista 35% koki työnsä fyysisesti hyvin tai melko rasittavaksi. Naisista näin koki 72%. Kuntatyöpaikoilla 22% piti työtään täysin fyysisesti rasittavana. Vastaavasti 14% vastaajista piti työtään täysin henkisesti rasittavana, kuntapuolella 27% vastaajista. Subjektiivinen työkykyarvio on jatkuvasti heikentynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Noin 10-20% työllisistä katsoo työkykynsä heikoksi. Työolobarometrin 2010 mukaan töissä olevista ihmisistä vajaalla kolmanneksella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Kuitenkin tästä joukosta 79% (2008: 87%!) katsoo suoriutuvansa normaaleista töistä ja vain 14% esittää pärjäämisensä edellytykseksi tarvitsevansa työtehtävien tai ajan muutoksia. Työkykyindeksin mukaan noin 10% töissä käyvistä kaipaa tukea. (Ylöstalo 2007) Eriteltyä tutkimustietoa epätyypillisissä työsuhteissa olevien koetusta tai faktuaalisesta kuntoutustarpeesta ei juuri ole saatavissa. Työterveyslaitos on tutkinut pätkätyön tekemisen ja terveydentilan välisiä yhteyksiä (Virtanen 2003; Virtanen 2005; Virtanen ym. 2006). Määräaikaisuus aiheuttaa epävarmuutta, joka puolestaan lisää stressiä ja alentaa elämän hallinnan tunnetta. Mielenterveysongelmista kärsineillä on suurempi taipumus jäädä pätkätöihin, kuin hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden omaavilla. Helsingin yliopiston pätkätyöläisiä kuntouttavassa Kuntoutussäätiön TUULI-projektissa kuntoutukseen hakeutuneille suurin yksittäinen vaiva olivat stressioireet (Ala-Kauhaluoma & Henriksson 2010). Määräaikaisuus sinällään ei tutkimusten mukaan näytä aiheuttavan terveysriskiä. Toisaalta työttömyys on selkeä terveysriski. Työttömien elämäntavat ovat keskimääräistä epäterveellisempiä, kuolleisuus suurempi, alkoholinkäyttö ja tupakanpoltto yleisempää kuin työväestöllä keskimäärin (Heponiemi ym. 2008). Tämä riski yhdistettynä edellä mainittuun stressaavuuteen antaisi olettaa, että kuntoutustarvetta olisi vähintään saman verran kuin yleensäkin työssäkäyvillä (Miettinen 2007, 19-23). Jälleen tulee muistaa pätkätyöläisten joukon heterogeenisuus. Melkoinen joukko pätkätyötekijöistä näyttää jäävän työterveyshuollon ulkopuolelle. Esimerkiksi kunnan pätkätöissä olevista Työterveyslaitoksen Kunta 10 tutkimuksessa (Virtanen ym. 2006) 7 % määräaikaisista vastasi, ettei heillä ollut oikeutta työterveyshuoltoon ja 21 % ei tiennyt, onko heillä tällainen oikeus. Sama linja toistuu vuokratyöntekijöitä tutkittaessa (Tanskanen 2008). Pitkäaikais- 3

4 työttömien kohdalla terveystarkastukset ovat myös satunnaisia, työllistettynä jää myös helposti virallisen terveyshuollon ulkopuolelle. Yhteenvetona voi todeta, että pätkätyöläisten kuntoutustarve on vähintään samaa luokkaa kuin muissakin palkansaajaryhmissä. Työssäkäyvistä suomalaisista akuuttia terveysperäistä kuntoutuksen tarvetta on arviolta %:lla. Subjektiivista halukkuutta on vielä suuremmalla joukolla, noin neljäsosalla työntekijöistä. Se, että pätkätyöläisissä on enemmistö naisia ja paljon kuntasektorin työntekijöitä, lisää todennäköistä kuntoutuksen tarvetta. 3. TEOSTA osana Työhönkuntoutuksen kehittämishanketta Kiipulan TEOSTA-projektissa ( ) kehitettiin kuntoutusmalleja epätyypillisissä työsuhteissa toimiville ihmisille. TEOSTA oli osa laajempaa Kelan Työhön kuntoutuksen kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on uudistaa ammatillista kuntoutusta sekä menetelmällisesti että saattamalla kuntoutuksen piiriin sieltä tällä hetkellä puuttuvia työvoimaan kuuluvia ryhmiä. Työhönkuntoutus on Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelman eräs painopistealue (Kuntoutus tie parempaan elämään 2008). Työhön kuntoutuksen valtakunnallisella kehittämishankkeella pyritään vastaamaan työelämän rakenteiden ja demografisten muutosten työssä jaksamiselle tuomiin haasteisiin. Kuntoutuksella pyritään pitämään suomalainen työvoima mahdollisimman hyvässä kunnossa ja mahdollisimman pitkään kiinni työelämässä. Hanke koostuu kaikkiaan kuudesta eri projektista, joissa käytännön kokeilutoiminta on toteutettu vuosina Projektien arviointi valmistuu 2013 aikana. Kuntoutuksen sisällölliseen toimivuuteen kiinnitetään osahankkeissa erityistä huomiota. Kehittämistyön painopisteitä ovat ainakin seuraavat asiat (Penttinen 2007; Rajavaara ym. 2009, 19-20): Kuntoutuksen henkilökohtaistaminen, jossa jokaisen kuntoutujan tilanne ja elämänhallinta analysoidaan suhteessa työyhteisöön ja kuntoutujan muuhun toimintaan. Tehostettu yhteydenpito kuntoutujaan ja hänen lähipiriinsä kuntoutusprosessin aikana. Muutosten seurannassa hyödynnetään niin verkkoviestintää kuin hyvinvointiteknologian uusia mahdollisuuksia. Yhteistyön lisääminen työpaikoilla. Ensin käynnistetään työpaikoilla hyvinvointia lisääviä toimenpiteitä ja vasta sitten ohjataan yksilö ulkopuolisten kuntoutustoimenpiteiden pariin. Verkostoyhteistyö kuntoutukseen ohjaamisessa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tarjousten perusteella mukaan valituista palveluntuottajista neljä toteutti vakiintuneissa työsuhteissa olevien kokeilumallia (Hypro, Kokonaiskunto, Modulo, TUUKKA), yksi yrittäjille suunnattua kokeilumallia (JYRI) ja yksi epätyypillisissä työsuhteissa toimivien kokeilumallia (Teosta). Lisäksi Kuntoutussäätiö toteutti Kelan ja Työsuojelurahaston rahoittamina Helsingin yliopiston määräaikaisissa työsuhteissa oleville suunnatun kuntoutuksen kehittämishankkeen (TUULI). Kaikissa projekteissa toteutettiin ulkoinen arviointi Kelan rahoittamana. Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toimeksiantajan määrittelemä TEOSTA-kuntoutuksen tavoite oli kuntoutujan terveyden edistäminen, elämän hallinnan tukeminen, työkyvyn parantaminen ja työelämässä pysymisen tukeminen tai työelämään pääsemisen ja työelämään palaamisen edistäminen (Ilmoittautumiskutsu Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen hankintamenettelyyn, pvm ). Kiipulasäätiön hankesopimukseen (pvm ) sisältyvässä hankesuunnitelmassa tavoitteeksi määriteltiin, että kuntoutujan henkilökohtainen toiminta terveyden ja työkyvyn yllä- 4

5 pitämiseksi lisääntyy, ja että tavoitteena on lisätä kuntoutujan itsetuntemusta, tiedonhankintataitoja, työelämätaitoja, oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta ja vastuuta oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä. Kiipulan TEOSTA-projektin tavoitteet asettuivat kahdelle tasolle. Ensimmäinen taso on kuntoutujien elämänhallinnan ja toiminnan tukeminen. Toinen taso on kuntoutustuotteen kehittämisen taso. Kehittämisprojektin näkökulmasta TEOSTAn yleisenä kehitystavoitteena oli luoda ammatillisen kuntoutuksen malli uusille kohderyhmille. Kohderyhmiä yhdistää epätyypillisen työsuhteen käsite. Käytännössä se tarkoittaa pätkätyöläisyyttä sen eri muodoissa. Projektisuunnitelman mukaan kohderyhmiä on kaksi: a) pitkään työttömänä olevat, esim. palkkatuella työllistyneet ( Tuki työuralle kuntoutusmalli) b) toistuvissa pätkätöissä esim. henkilövuokrayrityksissä työskentelevät ( Tiedot ja taidot käyttöön kuntoutusmalli). Tavoitteen toteuttamiseksi TEOSTA projektisuunnitelmansa mukaan a) Kokoaa alueellisen verkoston kuntoutuksen asiakashankinnan, toteutuksen ja juurruttamisen tueksi (2008 Hämeenlinnassa ja Riihimäellä, myöhemmin Vantaalla, Lahdessa, Tampereella ja Etelä-Pirkanmaalla) b) Kehittää menetelmän / välineistön kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutukseen ohjautumisen avuksi. c) Toteuttaa kuntoutusta kuntoutujalle (5-8 ryhmää kummassakin kohderyhmässä). Kuntoutuksen ydinmalli tuotteistetaan uudeksi palveluksi. TEOSTA-projekti alkoi keväällä 2008 ja päättyi keväällä TEOSTA-kehittämishankkeen arviointi TEOSTA-projektin arvioinnista tehtiin 2008 sopimus Kiipulasäätiön ja Kelan välille syyskuussa Arvioinnin näkökulmat, kysymykset ja toimintatapa määriteltiin tarjouksen pohjalta käydyissä keskusteluissa. Projektiarvioinnin tehtävä on tuottaa projektin eri toimijoille tietoa projektin etenemisestä ja sen tuloksista. Yleisesti projektiarvioinnin tarvetta ja tehtäviä perustellaan kolmella näkökulmalla: Yleinen tietotarve motiivina: vertailut, vaikutukset yms. Kehittämis- ja oppimismotiivi, l. tarve saada perusteltuja näkemyksiä siitä, miten toimintaa tulisi edelleen kehittää Tilivelvollisuusmotiivi, l. tarve selvittää muille, miten toiminnassa on onnistuttu Näihin näkökulmiin voi vielä lisätä projektin yleistä yhteiskunnallista arvoa ja ansioita tarkastelevan näkökulman (Mark ym. 2000, 13). TEOSTA-projektissa pyritään kuntoutusta kehittämällä lisäämään yhteiskunnallista osallisuutta ja tasa-arvoa. Projektin relevanssi (tarpeen ja vaikutusten välinen suhde) arvioidaan siinä, pystyykö se kehittämään uusia keinoja nyt kuntoutuksen marginaalissa olevien elämän parantamiseksi. Kela tekee arvioinnin muista paitsi Kiipulan TEOSTA-hankkeesta. Kelan toteuttaman arviointitutkimuksen tavoitteena on sen julkaiseman esitteen mukaan arvioida kehittämisideoiden toteutetta- 5

6 vuutta ja toimivuutta. Arvioinnin tehtävä Työhön kuntoutuksen hankekokonaisuudessa on siis arvioida kuinka sovellettavia uudet kuntoutusinnovaatiot ovat Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelutuotteiden kentässä. Edelleen Kelan arviointiryhmä erottelee arvioinnin keskeiset kysymykset kolmella tasolla: miten kuntoutujan tarpeisiin ja työhön liittyvää ydinongelmaan löydetään ratkaisuja kuntoutuskokeilujen avulla? (kuntoutujataso) miten kuntoutuskokeilujen eri vaiheissa / keinoissa onnistuttiin, missä ei ja miksi? (toteutustaso) miten kehittämistoiminnan järjestelyt tukevat kehittämistyötä? (hanketaso, kehittämishankkeen kokonaisuus) Kelan arviointi on kehittävää monitahoarviointia, johon kuuluu monien aineistojen hyödyntäminen ja vuoropuhelun käyminen eri osapuolten kanssa. Arvioinnin tuloksia on käsitelty Kelan julkaisuissa sekä toimijoiden yhteistyöseminaareissa (ks. Aalto & Hinkka 2011). Kelan arvioinnin näkökulmat ovat läsnä myös TEOSTA:n arvioinnissa. Arviointia on toteutettu formatiivisesti ja summatiivisesti. Formatiivisessa arvioinnissa tarkastellaan prosessia, sen tehokkuutta, tuloksellisuutta ja laatua. Summatiivisessa arvioinnissa taas keskitytään saavutettujen tulosten ja vaikutusten arviointiin. Käytännön tuotekehitysprojektin arvioinnissa prosessiin ja tuloksiin kohdistuvaa arviointia ei voi erottaa toisistaan. Hyvät tulokset edellyttävät onnistunutta prosessia. Varsinaista vaikuttavuuden arviointia l. projektin pitkän tähtäimen aikaansaannosten arviointia ei projektin kestäessä voida tehdä kuin viitteellisesti. TEOSTA-projektin toteuttajien loppuraportissa tarkastellaan toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Projektiarvioinnista hyötyvät kaikki projektin toteuttamiseen osallistuvat osapuolet, kukin oman intressinsä suuntaisesti. Kelan intressinä on käyttökelpoisen kuntoutustuotteen kehittäminen ja alustavan evidenssin hankkiminen sen toteutettavuuden eri puolista. Kiipulasäätiön intressi on uuden kuntoutustuotteen tekemisen oppiminen ja uusien asiakasryhmien löytäminen. Projektin kumppaneiden intressit nousevat niiden asiakkuuksista. Eräs arvioinnin tehtävä onkin ollut kirkastaa osallisten organisaatioiden intressit ja keskinäinen työnjako projektin aikana. TEOSTA:n arviointi on toteutettu kehittävänä arviointina, joka tarkoittaa sitä, että arviointi on kulkenut projektin mukana koko ajan ikään kuin kriittisenä ystävänä kommentoimassa toimintoja ja haastamassa toimijoita. Kehittävään arviointi liittyy luonnollisena osana ajatus ns. monitahoarvioinnista (triangulaatio), jossa arviointitietoa kerätään useasta eri lähteestä vaihtelevilla menetelmillä. TEOSTA on tuotekehityshanke, jolloin kehittävän arvioinnin päätavoitteena on ollut tuotekehitystyön tukeminen. Arviointisuunnitelman perustekijöinä ovat projektin onnistumisen kannalta kriittiset toiminnat ja osatavoitteet. Erikseen tarkastellaan projektissa tuotettujen ja tehtyjen asioiden vaikutuksia kahdella eri alueella: asiakasvaikuttavuus ja järjestelmävaikuttavuus. Ensin mainitussa tarkastellaan maksavien ja kuntoutusta saaneiden asiakkaiden kokemia pitempiaikaisia seuraamuksia. Jälkimmäisessä pohditaan arvioinnin kautta kehitettyjen mallien merkitystä suhteessa kuntoutusjärjestelmäämme. TEOSTA:n arvioinnin osa-alueet ja arvioinnin peruskysymykset ovat seuraavat: a) Kuntoutukseen ohjautuminen ja kohderyhmän valikoituminen 6

7 kuinka ohjautuminen tapahtui? ketä kuntoutukseen valikoitui? miten moniammatillinen yhteistyö / palveluohjaus toimi? b) Kuntoutusasiakkaiden tavoitteet ja kuntoutusmallin toimivuus ovatko kuntoutujien tavoitteet toteutuneet? mitkä menetelmät ovat toimineet ja miksi? minkälaiset ryhmät ja missä elämänvaiheessa hyötyvät kuntoutuksesta? c) Kuntoutusmallin soveltuvuus toimintaympäristöönsä mikä oli eri osapuolten (henkilövuokrayritykset, työhallinto) saama hyöty kuntoutuksesta? miten alueellinen verkostoyhteistyö toimi? onko kehitetty malli siirrettävissä yleiseen käyttöön projektin jälkeen? d) Projektin toiminnallinen organisointi miten hankkeen johtaminen, organisointi ja työkäytännöt edesauttavat tehokasta työskentelyä? miten markkinointi, tiedottaminen ja sidosryhmätyöskentely ovat sujuneet? onko tuotteistaminen systemaattista ja kuinka siinä on otettu huomioon siirrettävyyden edellytykset Arviointikysymyksissä projektin toimintaa ja tuloksia tarkastellaan eri tasoilla. Institutionaalisella tasolla projektin toiminta liittyy kuntoutusjärjestelmän ja Kelan toiminnan kehittämiseen. Kehitettävän palvelutuotteen tasolla kyse on Kiipulan (ja muiden vastaavien) laitosten palvelurepertuaarin kehittämisestä. Kolmanneksi kyse on työelämän kehittämisestä erityisesti työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Lopuksi kyse on kuntoutuvan ihmisen omalle elämälleen ja työuralle saamasta hyödystä. Arviointiaineistot ovat monenlaisia. Arvioijat ovat osallistuneet erilaisiin kokouksiin ja keskustelutilaisuuksiin. Keskeisiä toimijoita on haastateltu. Arvioijat ovat tavanneet kaikki kuntoutujat ryhminä kuntoutuksen alkaessa ja sen päättyessä. Lisäksi kolmen viimeisen kurssin kuntoutujille tehtiin puhelinhaastattelut. Tapaamisia ja haastatteluja täydentävät erilaiset projektissa ja kuntoutuksessa tuotetut dokumentit, jotka ovat olleet arvioijien käytössä. Arvioinnin loppuraportissa kootaan yhteen väliraporteissa ja muissa yhteyksissä projektin toiminnasta ja sen järjestämästä kuntoutuksesta tuotettuja kuvauksia ja johtopäätöksiä. Arviointiraportti tukeutuu ja täydentää Kiipulan kuntoutuskeskuksen laatimaa TEOSTA-projektin toiminnallista kuvausta. Arvioinnin ovat Kiipulasäätiön puolesta toteuttaneet projektijohtaja Petteri Ora ja erityisopetuksen koulutusjohtaja Rauno Konttila. 5. TEOSTA-projektin toiminta 5.2. Projektin hallinto Projekti alkoi , jolloin projektipäällikkö aloitti työnsä. Projektin toimintaa ohjasi ohjausryhmä, johon projektin alkaessa valittiin seuraavat, hankkeen toteuttamiseen kannalta keskeiset tahot: - Antti Astrén, palvelupäällikkö, Staffpoint Oy 7

8 - Pekka Voutilainen, johtaja, Riihimäen työvoimatoimisto - Pirjo Hyytiäinen, vakuutussihteeri, Kelan Etelä-Suomen aluekeskus - Leila Koponen, ohjaavan työryhmän johtaja, Kiipulasäätiö - Seppo Miilunpalo, ylilääkäri, Kiipulasäätiö - Marita Simola, palvelupäällikkö, Kiipulasäätiö (siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ) - Anu Arola, hankekoordinaattori, Kiipulasäätiö Projektin kehittämistyön tueksi kutsuttiin vielä koolle kaksi erilaista ryhmää. Projektin yhteistyöryhmään kuului toistakymmentä TEOSTA:n intressiryhmien edustajaa, mm. työhallinnosta, kelasta, työterveyshuollosta ja muista asiakastyön organisaatioista. Yhteistyöryhmä määritteli tehtäväkseen kohderyhmien tunnistamisen sekä tiedonvälityksen tahoille, jotka voivat vaikuttaa kuntoutukseen hakeutumiseen. TEOSTA:n kehittämisryhmä oli Kiipulan omista asiantuntijoista koottu ryhmä, jonka tehtävä on kuntoutuksen sisällön ja toimintakäytäntöjen kehittäminen. Ryhmä kokoontui alussa kerran kuukaudessa projektipäällikön vetämänä, projektin vanhetessa tapaamiset harventuivat. Ryhmien kokoonpanot tiivistyivät projektin edetessä. Työterveyshuollon ja henkilövuokrausyrityksen edustajat jättäytyivät toiminnasta pois jo Samoin Hämeenlinnan te-toimisto ja TYP jäivät pois samoihin aikoihin. Projektin talous oli jaettu kahteen osaan. Varsinaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Kiipula laskutti tarjoukseen perustuvan summan Kelalta. Tämä osuus jäi aiottua pienemmäksi kuntoutujien suunniteltua vähäisemmän määrän takia. Toinen rahaosuus oli varattua kehittämistä varten. Siitä maksettiin projektin hallinnolliset kustannukset sekä eri kehittämisryhmien käyttämä aika. Toimijoitten arvion mukaan rahoitus kehittämiseen oli riittävä. Projektin arviointi toteutettiin budjetiltaan erillisenä toimintana. Projektin arvioijat osallistuivat ohjausryhmän kokouksiin kriittisenä ystävänä kehittävän arvioinnin hengessä ja arviointiaineiston keruun ja soveltamisen asialla. Edelleen projektin arvioijat vierailivat tarpeen tullen myös muissa ryhmissä TEOSTA-kuntoutuksen rakenne ja työvälineet TEOSTA:n ensimmäinen ryhmä käynnistyi elokuussa 2008 (KKRL 6 ). Seuraava ryhmä käynnistyi tammikuussa Vuonna 2010 käynnistyi kolme ryhmää. Vuoden 2010 lopussa aloittaneita ryhmiä oli yhdeksän. TEOSTAn kuntoutuksen päättyessä 2011 keväällä kuntoutujia oli osallistunut kaikkiaan 30. Yksilöllinen kuntoutus kesti kuntoutujan tilanteesta riippuen noin vuoden, jona aikana kuntoutujat osallistuivat 4 5:lle viikon mittaiselle lähijaksolle Kiipulassa ja saivat väliajoilla ohjausta ja tukea. Osallistujista kahdeksan oli miehiä ja 22 naista. Kuntoutuspäätöksistä 9 tehtiin KKRL 6 perusteella ja loput 12 perusteella. TEOSTA järjesti kahdentyyppistä kuntoutusta. Tiedot ja taidot käyttöön (KKRL 12 ) oli varhaiskuntoutusta työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi sekä työllistymisen tukemiseksi. Tuki työuralle kuntoutus (KKRL 6 ) oli tarkoitettu henkilöille, joilla on terveydentilan tai työ- ja toimintakyvyn alenemisen vuoksi tarvetta työkykyä parantavaan ja ylläpitävään kuntoutukseen. Molemmissa kuntou- 8

9 tusmuodoissa oli tavoitteena myös epätyypillisen työuran hallinnan tukeminen. Oletuksena oli myös, että suuri osa kuntoutujista haluaisi suunnata kohti pysyvämpää työsuhdetta. Tiedot ja taidot käyttöön kurssilla oli enintään kuusi avo- tai laitosjaksoa, yhteensä enintään 22 vuorokautta 12 kuukauden aikana. Tuki työuralle kuntoutus sisälsi enintään kuusi avo- tai laitosjaksoa, yhteensä enintään 30 vuorokautta kuukauden aikana. Aloitusjakson kesto oli 4-5 vuorokautta Kiipulassa. Kuntoutusryhmien koko oli 6-10 henkilöä, ja ryhmät koottiin yksilö-, työpaikka- tai kohderyhmäkohtaisesti. Kuntoutujat tulivat pääosin työhallinnon kautta, joskin markkinointia tehtiin laajasti vuokratyöfirmoista ammattiliittojen osastoihin. Kuntoutujat olivat useimmin suoraan yhteydessä kuntoutuksen toteuttajiin, jonka jälkeen he hakivat kurssille Kelan kautta B-lausunnolla. TEOSTA:n varsinaisen toiminnan toteuttivat sosiaalityöntekijä ja psykologi työparina. Heidän tukenaan Kiipulassa oli kuntoutuksen moniammatillinen asiantuntijoiden työtiimi, joka toimi myös sisäisenä kehittämistiiminä. Kullekin kuntoutujalle nimettiin omaohjaaja. Kuntoutuksen prosessi alkoi noin viikon mittaisella orientaatiojaksolla, jolloin ryhmätymisen ohella kuntoutujille tehtiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen perustestit (mm. Rand36, AVO9, Työkykyindeksi, BDI) ja laadittiin henkilökohtainen suunnitelma. Lisäksi harjoiteltiin Moodle-alustan käyttöä, joka toimi yhteydenpitovälineenä lähijaksojen välillä. Alun lähipäivien jälkeen ryhmä tapasi noin kahden kuukauden välein. Lähijaksojen välillä kuntoutujia ohjasi kuntoutusluotsi. Luotsin tehtävänä oli tukea kuntoutujan aktiivisuutta ja toimia muutosprosessin fasilitaattorina. Kuntoutusluotsina voi toimia omaohjaaja, mutta käytännön syistä useimmiten kuntoutusluotsi nimettiin kuntoutuslaitoksen rakentamasta yhteistoimintaverkosta. Omaohjaaja perehdytti kuntoutusluotsin kuntoutujan taustatietoihin ja tavoitteisiin. Mahdollisuuksien mukaan kuntoutusluotsi osallistui kuntoutujaryhmän toimintaan ensimmäisen lähijakson aikana. Tapaamisia välijaksolla järjestettiin sovitusti, kuitenkin vähintään joka toinen viikko. Keskeinen väline kuntoutuksen sisäisessä viestinnässä oli Moodle-ohjelmiston avulla muodostettu kuntoutujakohtainen kuntoutujan, kuntoutusluotsin ja omaohjaajan ryhmä. Tätä foorumia käytettiin myös tapaamisten dokumentointiin siten, että joka tapaamisesta kuntoutusluotsi kirjasi tapaamisajankohdan ja yleiskuvauksen tapaamisen sisällöstä. Moodle-verkkotyöskentelyn avulla omaohjaaja pystyi myös seuraamaan välijakson tapahtumia ja tarjoamaan tarvittaessa tukeaan kuntoutujalle tai kuntoutusluotsille. Jokaiselle kuntoutujille annettiin Moodleen salasanat ja käyttäjätunnukset, joilla he pääsivät kirjautumaan oman kuntoutujaryhmänsä yhteisiin tiedostokansioihin. Näissä he voivat olla yhteydessä Kiipulan kuntoutuskeskuksen omaohjaajaan tai muihin oman ryhmän kuntoutujiin. Moodleen myös laitettiin kuntoutujille välitehtäviä ja se toimi materiaalipankkina. Kuntoutus räätälöitiin jokaiselle henkilökohtaiseksi poluksi kohti elämänhallintaa ja ratkaisuja työelämän suhteen. Räätälöinnin pohjana oli kuusi moduulia, joiden sisältöjä painotettiin tarpeen mukaan. Moduulit olivat: Terveys ja työkunto, jossa käsiteltävinä aiheina olivat terveys ja itsestä huolehtiminen. Moduuli perustui Juhani Ilmarisen työkykytalomalliin. 9

10 Oppimis- ja työurasuunnittelun moduuli, jossa käsiteltiin kuntoutujien aiempaa koulutus- ja työhistoriaa, joiden pohjalle voitiin rakentaa tulevaisuuden työllistymissuunnitelmia. Työelämätaitojen moduulissa vahvistettiin esimerkiksi määräaikaisissa ja lyhytkestoisissa työsuhteissa tarvittavia taitoja ja ominaisuuksia, kuten rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita sekä valmiutta tehdä uudenlaista työtä muuttuvissa ympäristöissä. Myös vuorovaikutusja yhteistyötaidot olivat keskeisiä käsiteltäviä asioita. Itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi tähtäsi positiivisen psykologian hengessä omien voimavarojen löytämiseen ja tutustutti stressinhallintakeinojen käyttöön työelämän ja arjen paineissa. Oppimisvalmennuksessa tunnistettiin kuntoutujan henkilökohtaisia oppimista tukevia ja niitä hidastavia tai vaikeuttavia tekijöitä. Kuntoutujat tutustuivat omiin oppimistyyleihinsä ja oppivat tunnistamaan heille parhaiten soveltuvat oppimistavat ja tekniikat. Työnhakuvalmennus oli laaja työnhakua ja työelämätietoutta käsittelevä moduuli. Siinä kuntoutujat laativat itsestään osaamiskartoituksen, joka sisälsi heidän koulutuksensa ja työkokemuksensa kautta saavutetut ammatilliset ja persoonalliset vahvuutensa. Lisäksi kuntoutujia ohjattiin ottamaan yhteyttä työnantajiin eri tavoin. Varsinaisessa kuntoutusprosessissa vuorottelivat yksilö- ja ryhmäohjaus. Kuntoutujat pyrkivät toteuttamaan henkilökohtaisia projektejaan. Kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan arvioida niin elämäntilanteen ratkaisujen myötä (työllistyminen, koulutuksen hakeutuminen, eläke) kuin elämänhallinnassa tapahtuneiden muutosten kautta (ks. esim. kuntoutuksessa käytetyt mittarit). 6. Asiakkaat ja kuntoutuksen vaikutus TEOSTA:n suurin haaste oli asiakkaiden hankinta. Ensinnäkin asiakkaiden määrä jäi kauas aiotusta. Toiseksi asiakkaat olivat keskimäärin paljon kauempana työmarkkinoista, kuin projektin alkaessa kuviteltiin. Kohderyhmän heterogeenisuus vaikutti niin kuntoutujien motivoimiseen kursseille kuin itse kuntoutumisprosessin sisältöihin. Kuntoutuksella oli kuitenkin selviä vaikutuksia, joita on yksityiskohtaisesti selvitetty TEOSTA:n toimintaraportissa (Arola ym. 2011). Toimintaa kuvaavassa raportissa (emt.) päädytään arvioimaan kuntoutusta ihmisten elämäntavassa tai -hallinnassa tapahtuneiden muutosten perusteella. Kelan TEOSTA:lle asetamat tavoitteet (ks. alussa) sisälsivät terveyden, työkyvyn ja työelämään palaamisen edistämistä. Nämä tavoitteet toteutuivatkin kuntoutujien oman arvion mukaan varsin monella. Viimeisten kolmen ryhmän osallistujien haastattelujen (n=11) mukaan kolme neljäsosaa oli kokenut kuntoutuksen psyykkistä voimaa lisääväksi. Yli puolet katsoi terveyden tilansa kohentuneen tai sen hallinnan lisääntyneen. TEOSTA:n toimintaraportin suosituksissa asiakaskunta jaetaan kuntoutuksen järjestämisen kannalta kahteen joukkoon. Erottelevana tekijänä nähdään etäisyys työmarkkinoista. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta ensimmäisellä ryhmällä on aito yhteys työelämään, eli erilaisista esteistä huolimatta työllistymiskyky on korkea. Toisen ryhmän jäsenet ovat vähitellen syrjäytyneet työmarkkinoilta, heidän osaamisellaan ei ole kysyntää ja työllistymiskyky on heikko. Koska epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien kirjo on suuri, on projektissa tärkeä pohtia erilaisia tapoja ryhmitellä potentiaalisia kuntoutuksen asiakkaita. Näin voidaan kuntoutuksen suunnitte- 10

11 lussa edetä tarvelähtöisesti ja pohtia erilaisia motivoinnin ja toteutuksen vaihtoehtoja. Arvioinnin aineistojen analyysissa nousi esille mahdollisuus jakaa kuntoutujat kolmeen ryhmään kuntoutuksen tavoitteiden mukaisesti. Ryhmänimiksi muotoilimme nuoret etsijät, uranuusijat ja jäähdyttelijät. Nuoret etsijät olivat pieni kolmen hengen ryhmä. He olivat nuorimmat kuntoutukseen valituista, syntyneet 70-luvulla tai sen jälkeen. Tätä ryhmää yhdistää krooniset psyykkiset ja/tai fyysiset vaivat, jotka käytännössä ovat estäneet kunnollisten työurien muodostumisen. Kuntoutuksen keinoin tämän ryhmän itsetuntoa ja elämäntilannetta voidaan vahvistaa, mutta laadullista muutosta työllisyyteen ei saavuteta. Kuntoutuksen jälkeinen hyvä elämä on oman tilanteen ja paikan hyväksymistä ja omien mahdollisuuksien tunnistamista. Uranuusijat-ryhmä muodostui syntyneistä kuntoutujista. Heistä 13 on naista ja kolme miestä. Työuriltaan tämä joukko jakaantuu kahteen kastiin. Toisaalta on vakaan työuran ihmisiä (vrt. Mikkonen 1997, 81-87), jotka jossain vaiheessa ovat joutuneet työttömiksi ja epätyypillisten töiden kierteeseen. Näitä ihmisiä ryhmässä oli noin puolet. Vähäinen ammatillinen koulutus sekä lievemmät psyykkiset / fyysiset vaivat kavensivat mahdollisuuksia uuteen uraan. Toisella puolella tästä ryhmästä on takanaan epävakaa tai katkonainen työura. Useimmiten se liittyy krooniseen mielenterveyden ongelmaan, joka ajoittain pahentuessa vaikeuttaa elämän hallintaa. Mielenterveyden ongelmat näyttivät heijastuvan myös epävakaaseen perhetilanteeseen joka taas puolestaan sitoo energiaa elämän muiden puolien kehittämiseltä. Tästä ryhmästä löytyivät useimmat onnistujat. Noin puolella ryhmäläisistä keskeinen tavoite oli ammatin vaihto rajoitteita paremmin vastaavaan. Toinen puoli haki katkosten jälkeen kokonaan uutta alkua tai uraa elämässään. Huomata kannattaa, että ikä vuotta antaa vielä henkisen perspektiivin suunnitella ja uskoa uuden uran toteutumiseen. Jäähdyttelijät-ryhmän jäsenet olivat syntyneet Tälle ryhmälle ominaisia olivat vähäinen tai puuttuva ammatillinen koulutus sekä monet yhtäaikaiset lähinnä fyysiset rajoitteet. Jäähdyttelijät-nimitys perustuu siihen, että useimmilla ryhmäläistä perusorientaationa oli työuran kunniakas päättäminen. Tähän ryhmään kuuluvia oli kuntoutuksessa kaikkiaan 11. Heistä noin puolella oli tavalla tai toisella voimassa oleva epätyypillinen työsuhde. Kahdella oli myös osatyökyvyttömyyseläke. Tämän ryhmän elämäntilanteisiin vaikuttaminen oli haastavaa. Noin puolella tilanne ei kuntoutuksessa oikeastaan muuttunut. Loppujen kohdalla onnistuminen oli kahdenlaista. Toisaalta muutama ihminen koki selvästi voimaantuneensa vaikka ratkaisevaa muutosta elämään ei tullutkaan. Toisaalta muutama ihminen sai kipinän ja onnistui avaamaan uuden uran itselleen. Yksikään kuntoutuja ei saanut pysyvää työtä itselleen kuntoutuksen aikana. Tämä kuvaa asiakkaiden etäisyyttä työmarkkinoista. Vakaan työuran ihmiset hyötyvät eniten tämän tyyppisestä kuntoutuksesta. Toisaalta myös jäähdyttelijöiden tilannetta voidaan suuresti edistää kokonaisvaltaisella kuntoutusotteella. Kuntoutuksen vaikuttaviksi tekijöiksi voidaan päätellä (toimijatiimin haastattelut, havainnot ja palaute): - yksilöllinen kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen, - terveydentilan tarkastus ja kytkeminen elämäntapoihin positiivisten suositusten kera, - vertaistuki oman tilanteen ja mahdollisuuksien hahmottamisessa, - kuntoutusluotsin tuki ja kannustus välijaksojen aikana - perhetilanteen huomioon ottaminen osana hyvän elämän määrittelyn prosessia, 11

12 - riittävän pitkä kuntoutuskaaren pituus muutoksen testaamiseen omassa elämässä. Kuntoutuksen vaikutuksia tutkittiin monella mittarilla ja menetelmällä. Siirtymät työmarkkinoilla olivat vain yksi osa kokonaisuutta, johon kuului myös arviointia koetusta työkyvystä, elämänhallinnasta sekä objektiivisia mittauksia terveydentilasta. Kuntoutustuotteen sisällön kannalta on olennaista se, mihin halutaan vaikuttaa. Ihmisen kannalta olennaista on se, mihin halutaan muutosta. Varsin moni raportoi loppupalautteessa saaneensa lisää uskoa elämäänsä, eli voimaantuneensa. Kaikkiaan kuntoutukseen valikoituneiden asiakkaiden tilannetta leimasi pitkä etäisyys työmarkkinoista. Pätkätyöläisyys näyttäytyi repaleisena työhistoriana tai sairauksiin katkenneen urana, jonka jälkeen elämänhallinta on alkanut rakoilla. Kuntoutuksessa keskityttiin elämän- ja sairauksienhallintaan, työllistyminen oli keskimäärin melko kaukainen tavoite. 7. Työelämäkuntoutuksen haasteet epätyypillissä työsuhteissa Työhön kuntoutus projektilla onn suuria haasteita kehittämistyössään. Kuntoutukselta odotetaan monia asioita työurien pidentämisestä työyhteisöjen toiminnan parantamiseen. Projektin ohjaajat Kelassa kirjoittavat näistä odotuksista: Kuntoutukseen kohdistuu monenlaisia odotuksia (yksilö, työyhteisö, työnantaja, työterveyshuolto), ja siltä odotetaan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Kuntoutuksen varhaistamista ja asiakaslähtöisemmän kuntoutuspolun aikaansaamista pidetään kehittämistyössä olennaisina asioina. Kuntoutuksen uudistaminen edellyttää lääketieteelliseen arviointiin perustuvan käytännön rinnalle kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen perustuvaa toimintatapaa ja työyhteisöllisten tekijöiden huomioonottamista. Tämä vaatii uudenlaista ymmärrystä, osaamista ja osallistumista kaikilta toimijatahoilta. Kuntoutuksen sisällön kehittämisessä painopisteenä ovat moniammatillisen tiimityöskentelyn tehokas käyttö, avokuntoutusmallien mahdollistaminen, monipuolisen kuntoutusketjun aikaansaaminen kuntoutusprosessiin ja sähköisten oppimisympäristöjen liittäminen kuntoutuksen toteutukseen. (Ahlgren ym. 2009, 19) TEOSTA-projekti kohtasi nämä samat haasteet kehittämistyössään, mutta sovellettuna määräaikaistyön todellisuuteen. TEOSTA:n asiakasmäärä on ollut noin puolet suunnitellusta. Tässä tapauksessa uuden kuntoutusmallin synnyttämisen hankaluudet ovat yhtä arvokkaita jatkokehittelyn kannalta kuin tiedot onnistumisista ja hyvistä käytännöistä. Keskittyminen TEOSTA:ssa ongelmallisiksi koettuihin asioihin ei tarkoita onnistumisten puutetta. Kyse on näkökulman valinnasta. TEOSTA:n keskeisiksi kysymyksiksi ovat nousseet asiakkuuksien hankinta (keitä pätkätyöläiset oikein ovat?), kuntoutuksen sovittaminen asiakkaiden arkeen (onko työjaksojen puristuksessa varaa kuntoutukseen?), kuntoutuksen sisältö (mikä on hyödyllistä tai tuloksellista ) ja kuntoutusyhteistyö (miten toimia kun vakituista työnantajaa ei ole?) Kuntoutukseen hakeutumisen haasteet Asiakashankinta on ollut TEOSTA:n suurin pulma. Kelan asettamat kriteerit olivat selvät: vähintään yksi työsuhde viimeisten 1,5 vuoden aikana ja B-lausunto kuntoutustarpeesta. Huolimatta aktiivisesta mahdollisten lähettävien tahojen tapaamisista ei kuntoutujia tahtonut löytyä. Uudesta kuntou- 12

13 tusmahdollisuudesta käytiin kertomassa TE-toimistoissa, TYP:eissä, sairaaloitten kuntoutustyöntekijöille, sosiaalityöntekijöille, pajatyöntekijöille, projektien vetäjille jne. Mahdolliset asiakkaita ohjaavat tahot olivat kyllä kiinnostuneita, mutta asiakkaiden virta jäi hajanaiseksi. Asiakkaiden kokemat esteet lähettävien tahojen kommenttien mukaan olivat seuraavia. Ensinnäkin asiakkaiden oli melko usein vaikea saada B-lausuntoa perusterveydenhuollosta. Usein jonot olivat pitkät tai lääkärit eivät nähneet tarpeelliseksi kirjoittaa lausuntoa. Projekti tuotti ohjeen lääkäreille lausunnon kirjoittamiseksi, mutta laihoin tuloksin. Toiseksi osa potentiaalisista asiakkaista oli haluttomia hakemaan B-lausuntoa. He kokivat tulevansa leimatuksi B-luokan ihmisiksi lausunnon myötä. Kolmas hakeutumista estävä seikka oli asiakkaiden haluttomuus sitoutua pitkään kuntoutukseen mahdollisen työtilaisuuden vaaniessa ovella. Tämä oli ehkä tärkein syy nimenomaan pätkätyöläisten kohdalla. Pelättiin kuntoutuksen estävän työnsaantia ja työn aloittamisen. Toisaalta tiedettiin, ettei määräaikaista työsuhdetta tarjoava työnantaja ole kiinnostunut laskemaan työntekijää kuntoutukseen. Tähän pulmaan haettiin pitkäaikaistyöttömiksi laskettavien pätkätyöläisten osalta ratkaisua, jossa työllistämisjaksoon olisi lisätty kuntoutusosio. Asia ei edennyt työhallinnon kanssa käydyissä neuvotteluissa. Neljäs kuntoutusasiakkuuksien syntyä estänyt tekijä on palvelun profiloitumisen epäselvyys. Ei ole selvää, onko pätkätyöläisyys tässä projektissa konstruoidun mallin mukaista ja yhdistääkö se kuntoutujia enemmän kuin jokin toinen määre. Kun katsoo TEOSTA:n asiakaskuntaa yleisemmällä tasolla, olisi heille jo muutenkin tarjolla työhallinnon vajaakuntoisille tarjoamia palveluja tai vaikkapa Kelan ammatillisen kuntoutumisen kursseja. Kuntoutujia yritettiin profiloida projektissa tarkemmin. Markkinointia kohdennettiin mm. kausityöntekijöille. Rakennusliiton muutaman osaston kanssa käytiin neuvotteluja ja esiteltiin työntekijöille mahdollisuutta kuntoutukseen, mutta jälleen varsinaisia hakemuksia tuli hyvin niukasti. Samoin vuokratyötä tarjoavat yritykset suhtautuivat hankkeeseen periaatteessa myönteisesti, mutta käytännössä asiakkuuksia ei syntynyt. Kuntoutustarpeen syntyminen on monitahoinen prosessi. Raja normaalin ja apua tarvitsevan olon välillä on häilyvä. Ihmisillä on eri käsityksiä terveydestä, sairaudesta, kuntoutuksesta ja työkyvystä. Usein kuntoutustarpeen artikuloitumiseen tarvitaan toinen ihminen. Tämä voi olla esimies tai työterveyshuollon edustaja tai vaikkapa kuntoutuskokeilun rekrytoija. Kuntoutustarpeen muuntuminen kuntoutusteoiksi riippuu myös tarjolla olevista mahdollisuuksista ja ihmisen tiedosta niistä. Kuntoutus on yhteiskunnallisesti määritelty toimintojen kokonaisuus, ei ennalta annettu objekti. Viides koettu haaste kuntoutukseen hakeutumisessa on kuntoutuksen aikaisen toimeentulon järjestyminen. Kyse ei välttämättä ole tulojen pienentymisestä kokonaisuutena katsoen, vaan epävarmuuden lisääntymisestä. Useimpien TEOSTA:n asiakkaiden tulot perustuvat työmarkkinatuen ja sosiaalitukien yhdistelmälle. Tämä tasapaino on hyvin herkkä järkkymään, ja pieninkin viivästys maksatuksissa aiheuttaa taloudellisen ongelman. Parhaiten kuntoutus toimisi työn ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen yhdistelmässä Kuntoutuksen sisältö ja toteuttaminen 13

14 Kuntoutukseen tulleiden asiakkaiden kokemukset kuntoutuksesta ovat olleet positiivisia. Eniten kuntoutujat ovat omasta mielestään hyötyneet elämänhallinnallisista osioista ja vertaistuesta. Seuraavaksi eniten positiivista kokemusta on tullut fyysisestä preppauksesta, joka joidenkin kohdalla on johtanut ainakin palautteen antajan itsensä mielestä jatkuvampaan liikkumisen lisääntymiseen. Tätä kautta motivaatio ja työkykyisyys on lisääntynyt. Varsinainen vaikutus työn saantiin tai koulutukseen hakeutumiseen on ollut vähäisempää. Suurelta osin asia johtuu siitä, että hakeutuneiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne oli ensimmäiseksi saatettava kuntoon. Tämän asiakaskunnan kohdalla työhön kuntoutuminen alkaa melko perusasioista, mikä on otettava huomioon myös kuntoutuksen tuloksellisuutta arvioitaessa. Vielä on toteutuksen näkökulmasta syytä tarkastella kuntoutuksen yksilöllistämisen mahdollisuuksia. Edellä kuvattiin jo niitä moduuleita, joiden yhdistelmänä kuntoutus toteutetaan. Moduulit ovat teemakokonaisuuksia, joiden sisältöä vielä painotetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Moduuliperustaisen yksilöllisen kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää riittäviä ammattilaisresursseja sekä joustavaa toteutusrakennetta, jossa vapaasti valittavien kuntoutusosioiden lukumäärä on suuri. TEOSTA:ssa välttämätön yksilöllistämisen apu ovat olleet kentälle jalkautuneet kuntoutusluotsit. Nämä ihmiset ovat osin Kiipulan omia työhönvalmentajia, osin sopimuksella ohjausta tekeviä muiden organisaatioiden valmentajia. Joustavuus saatiin aikaa avaamalla kaikki lähipäivät kaikkien kuntoutusryhmien asiakkaille. Yksittäiset asiakkaat valitsevat omaohjaajansa kanssa juuri heille sopivat teemakerrat. TEOSTA:n alkupuolella työhönvalmentajia ei juuri käytetty, vaan yhteydenpidosta lähijaksojen aikana vastasi projektipäällikkö. Työhönvalmentajien varsinaisen toiminnan alettua kokemukset olivat positiivisia, joskin vaihtelu eri työhönvalmentajien suhteen oli merkittävää. Myös Moodlen käyttö tukee yksilöllisen polun toteuttamista. Moodle on ulkopuolisilta suljettu yhteinen verkkoalusta. Se toimii materiaalipankkina, keskustelualustana ja tehtävien tekemisen foorumina. Kaikki kuntoutujat saavat koulutusta Moodlen käytössä. Kokemukset Moodlesta ovat ristiriitaisia. Osalle kuntoutujista tietotekniikka on tuttua ja he omaksuvat nopeasti myös Moodlen käytön. Osalla TEOSTA:n asiakkaista ei ole tietokonetta kotona, jolloin Moodlenkin käyttö jää ulkokohtaiseksi ja vähäiseksi. Arviolta puolet TEOSTA:n asiakkaista hyötyi prosessissaan Moodlen käytöstä Rakenteellinen näkökulma Ammatillisen kuntoutuksen rakennetasolla tarkastellaan kuntoutusjärjestelmän yhteiskunnallista merkitystä ja roolia, kuntoutuksen toteuttajia ja heidän yhteistoimintaansa sekä kuntoutusta tekevien ammattilaisten kompetensseja ja kvalikfikaatioita (todellista ja vaadittua osaamista). Tavoiteltavana nähdään vahvasti monitoimijainen kuntoutusmaailma (Suikkanen ja Lindh 2003, 52-53), jolla on selkeä rakenne ja vahva suhde työelämään. Edelleen kuntoutusjärjestelmän tulisi olla kattava ja kynnyksen kuntoutukseen hakeutumiseen matala. (esim. Suikkanen ja Lindh 2007; Rissanen 2008; Vilkkumaa 2008.) TEOSTA-kuntoutus perustettiin alun perin kattavan yhteistyöverkoston varaan. Ohjaus- ja yhteistyöryhmän eri asiantuntijatahoista noin puolet vetäytyi hankkeesta sen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Poisjääneitä olivat työterveyshuollon palveluntarjoajat, vuokratyöyritys sekä työvoiman palvelukeskus. Syynä poisjäämiseen oli havainto, ettei oma asiakaskunta juurikaan ole hakeutumassa kuntoutukseen ainakaan ilman oman toiminnan logiikan muutosta. Jäljelle jäivät monialainen työvalmennussäätiö, kaksi TE-toimistoa, sekä työllistävä projekti siis Kelan ja Kiipulan lisäksi. 14

15 Alueellinen yhteistyö kuntoutuksen tekemisessä ei ole itsestään selvää. Työssä käyvien kuntoutuksessa intressit ja toiminnan tuottamisen tapa ovat vakiintuneita, mutta uuden palvelutuotteen rakentaminen näyttää olevan vain ylimääräinen taakka. Alueellisesta näkökulmasta pätkätyöläisten tilanteen ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole juuri kenenkään intresseissä. Ryhmään kuuluvat ovat väliinputoajia. Yhteistyön rakentamisen haaste näkyy kuntoutuksen asiakkaan polun nivelkohtien jäykkyytenä. Vakituisessa työsuhteessa olevien ammatillinen kuntoutus voidaan nähdä työnantajan (ja yhteiskunnan) investointina työvoiman jaksamiseen ja osaamiseen. Työttömien kohdalla työhallinnon keskeinen intressi on saattaa nämä asiakkaat työhön tai johonkin työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Pätkätyötä tekevät jäävät katveeseen. Työhallinnon näkökulmasta heidän palvelutarpeensa on suhteellisen vähäinen, koska työjaksoja on kerran ollut. Työnantajan näkökulmasta määräaikainen tekijä on huono investoinnin kohde, koska hän todennäköisesti jättää yrityksen kohtapuoleen. TEOSTA:n asiakkaat kohtasivat rakennetason ongelmat kuntoutuksen päämäärättömyytenä. Kuntoutuksen sisältö tuotettiin pääosin vain yksilön näkökulmasta ilman työnantajan tai työhallinnonkaan institutionaalista tukea. Keskustelun avaukset ammattiliittojen kanssa olivat askel siihen suuntaan, jossa kuntoutus sidottaisiin osaksi työvoiman uusintamisen prosessia. Myös TEOSTA:n tekijät kohtasivat työssään rakenteellisen pirstaleisuuden ongelman. Kiipulan sisäinen kehittämisryhmä oli valmistautunut kehittämään asiakkaiden kanssa kuntoutuksen sisältöä. Uuden palvelutuotteen kehittäminen vaatikin aivan erilaista osaamista. Asiakastyön asiantuntijat joutuivatkin pohtimaan markkinoinnin, alueellisen kehittämisyhteistyön ja taloudellisten kytkentöjen haasteita. On selvää, että uusien kompetenssien kehittyminen vie aikansa. 8. Kohti epätyypillistä työtä tekevien kuntoutusta 8.2. Kuntoutustuotteen muotoilusta Kuntoutustuote on aina syytä rajata tietylle kohderyhmälle. Näin sen toteutus on tehokkainta ja oletettavasti myös vaikutukset syvempiä. Rajaus voidaan tehdä monen tekijän perusteella: rajoitteiden laatu, asuinpaikka, ikä, työmarkkinasuhde, koulutustaso tms. Rajauksen teon perusteet ja toimivuus on syytä aina asettaa kyseenalaiseksi. TEOSTAn kohdalla on kysyttävä, muodostavatko ns. pätkätyöläiset kuntoutuksen tehokkuuden kannalta järkevästi rajautuneen joukon. TEOSTAn aineiston ja kokemuksen perusteella voisi sanoa, että rajausta tulee tarkentaa eli laajentaa. TEOSTAn asiakkaita yhdistää useampia vuosia jatkunut työuran epävakaus. Tämä epävakaus on vähitellen heikentänyt suhdetta työhön siten, että pääsy vakituiseen työsuhteeseen ei tahdo onnistua ilman ulkopuolista tukea. Lähes kaikilla oli takanaan erilaisia työllistymistä tukevia toimenpiteitä. Minkälaisen osan ns. pätkätyöläisistä TEOSTA-projekti sitten tavoitti? Jos ajattelemme potentiaalisena kohderyhmänä kaikkia silpputyön tekijöitä, ei TEOSTA:n asiakasrepertuaari ollut kovin kattava. TEOSTAssa ei ollut yhtään vuokratyöntekijää ja vain muutama itsensä työllistäjä. TEOSTA tavoitti pienen osan määrä- ja osa-aikaisuuksiin juuttuneista diagnostisoidusti kuntoutuksen tarpeessa olevista ihmisistä. Edelleen voidaan problematisoida se, mikä lasketaan pätkätyöläisyydeksi. Yhdellä- 15

16 kään TEOSTAn asiakkaasta ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta. Noin neljänneksellä oli potentiaalinen kiinnitys jonkin työnantajan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tuotteen rajauksen kannalta tarvitaan siis toista tuotetta nyt ulos jääneiden ryhmien tavoittamiseen. Seuraavaksi tuotteen kohdalla tulee kysyä sen omaleimaisuutta. Onko rajatulle kohderyhmälle olemassa toista vastaavaa tuotetta? Jos on, onko nyt kehitetty jotenkin parempi? Monet TEOSTAan osallistuneet voisivat olla myös työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita. Toisaalta pitkittyneet sairaudet ja vammat puoltavat kuntoutusmuotoa, jossa lääkinnällinen asiantuntijuus on suurta. Kelan repertuaari ei tässä kohdassa ole kovin suuri Kela päätti luopua ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille suunnatuista IP-voimavarakursseista Sen jälkeen oikeastaan vain 2010 käynnistyneet Kelan ammatillisen kuntoutuksen kurssit voisivat tarjota oikean suuntaista palvelua tälle kohderyhmälle. Nekin ovat kestoltaan selvästi lyhyempiä. Voisi siis ajatella, että kuntoutuksella on tälläkin rajauksella kysyntää ja tilausta. TEOSTAn asiakkaista 16 kuului ikäryhmään ja 11 ikäryhmään Tähän ikäryhmään kuuluville haettiin sopivia kuntoutusmalleja Kipinä-hankkeella (Suikkanen ym. 2005, 13-15). Sen asiakkaat tosin olivat pitkäaikaistyöttömiä, mutta niin käytännössä suurin osa TEOSTAnkin asiakkaista. Edelleen kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja mekanismeista tehty analyysi seurailee merkittäviltä osin TEOSTAssa tehtyjä havaintoja. Asiakkuuksien perusteella TEOSTAn kuntoutustuotteesta voisi todeta, että saavutetun kohderyhmän kohdalla on todellista kuntoutustarvetta. Kuntoutusmuodon toimivasta sisällöstä on sekä teoreettista että käytännöllistä tietoa. Kuntoutuksen vaikuttavuuden taso on arvioitavissa. Toinen asia on, että työssäkäyvät epätyypillisissä työsuhteissa olevat epäilemättä edelleen kaipaavat oikeanlaista kuntoutusmuotoa itselleen Jotain opittua? Työhön kuntoutuksen hankkeessa halutaan kehittää kuntoutusta vastaamaan paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Muutoksia on paikannettu niin työn sisältöihin (tiimityö, monialaiset osaamisvaatimukset jne.) kuin työn järjestämisen tapoihin (työn lisääntyvä projektiluonne, määrä- ja osaaikaisuudet, uudelleen kouluttautumisen välttämättömyys jne.). Vastausta haetaan siis kysymykseen miten työntekijöiden ja työnantajien tarpeet kuntoutuspalveluiden osalta ovat muuttuneet ja kuinka kuntoutuksen muotojen tulisi vastata tähän muutokseen. Samaan aikaan kuntoutusta tuottavaan järjestelmään kohdistuu mittavia uusiutumisen paineita. Kuntoutuslaitosselvityksen (Ihalainen & Rissanen 2009) mukaan laitoskuntoutusta tulisi purkaa avomalliksi ja kuntoutuslaitosten tulisi oppia tuotteistamaan, markkinoimaan ja myymään tuotteitaan. Lisäksi kuntoutusta tulisi reivata vähemmän sairaus, vika, vamma keskeiseksi ja tuoda se lähemmäksi työntekijöiden (ja työttömien!) arkipäivää. Viime kädessä on kyse koko kuntoutuksen uudelleen ajattelemisesta. TEOSTA-projekti on yksi erä tätä kuntoutuksen sisällön ja järjestämisen uudelleen ajattelua. Asiakashankinnan vaikeudet ja asiakaskunnan ohjauksen osittainen tehottomuus auttavat kirkastamaan uusille kohderyhmille suunnatun kuntoutuksen keskeisiä haasteita. Lisäksi TEOSTA:n kautta on opit- 16

17 tavissa asioita, joiden avulla tulevaisuudessa voidaan edelleen parantaa kuntoutuksen kattavuutta ja vaikuttavuutta eri ihmisryhmien parissa. TEOSTA:ssa epätyypillisestä kuntoutuksesta opitut asiat voidaan tiivistää neljään kohtaan. Ensinnäkin kuntoutuksen järjestäminen eri osapuolten yhteistyönä ei ole itsestään onnistuva menetelmä. Verkostolle tarvitaan vetäjä, joka huolehtii yhteistyön käynnistymisestä ja kehittymisestä (). Toiminnan takana tarvittanee lainsäädännöllistä voimaa, koska epätyypillisissä työsuhteissa olevien kuntoutujien intressit eivät välttämättä ole minkään yksittäisen organisaation intressejä. Alueellisella tasolla tarvitaan myös toiminnan tuloksellisuuden arviointia, jottei tuotettaisi kuntoutusyhteistyöryhmien kaltaista tehottomuutta (esim. Lindh 2008)). Toiseksi varhaiskuntoutuksellisten ja hakeutumiskynnystä madaltavien ajatusten toteutumiseksi on jyrkästä B-lausuntoon tukeutumisesta voitava joustaa. Hyvänä esimerkkinä tämän suuntaisesta kehittämistyöstä on TUULI-projektin akateemisille pätkätyöläisille kehittämä miniinterventiojärjestelmä (Ala-Kauhaluoma & Henriksson 2010). Siinä kaikki halukkaat pääsevät ensin ryhmämuotoisesti testattavaksi ja sitten tapahtuu ohjaus eteenpäin tarpeenmukaisiin jatkopalveluihin, joista yksi on kuntoutus. Työttömille suunnattujen terveystarkastusten kanssa voitaisiin tässä tehdä yhteistyötä (Saikku 2010). Kolmanneksi kuntoutuksen tulee olla taloudellisesti ja sisällöllisesti houkuttelevaa ja joustavaa. Taloudellinen houkuttelevuus merkitsee selkeitä pelisääntöjä siitä, että kuntoutukseen tuleminen on aina edullisempi vaihtoehto kuin työttömänä oleminen. Joustavuus tarkoittaa, että kuntoutukseen sitoutuminen ei estä työhön menemistä. Myös työnantajaa täytyy olla valmis tukemaan. Joustavuus tarkoittaa myös sisällöllistä joustavuutta. Kuntoutuksessa on saatu hyviä kokemuksia moduuliperustaisesta toiminnasta (Sankilampi ym. 2007). Lisäksi kuntoutusluotsien käyttöä tulee lisätä, jotta kuntoutus saadaan toteutettua lähellä asiakkaan arkielämää. Samalla saadaan purettua kuntoutuksen laitoskeskeisyyttä. Myös kuntoutusluotsitoiminnasta on vakuuttavaa näyttöä. Neljänneksi kuntoutusta tuottavien ihmisten ja kuntoutuslaitosten osaamista ja toimintatapoja on kehitettävä. TEOSTA on osoittanut, että kuntoutuksen järjestäjien tulee osata verkostoitua eri toimijoiden kanssa, muotoilla kuntoutuksen sisältö tarvelähtöisesti tilanteista ja yksilöistä riippuen sekä jalkautua kuntoutujan arkielämään sosiaaliseksi fasilitaattoriksi. Kuntoutus on palvelutuote, joka tuotteistetaan valmiiksi vasta asiakkaan kanssa. Kun epätyypillisissä työsuhteissa oleville eri ryhmille ja muillekin nyt kuntoutuksen katvealueilla oleville kehitetään kuntoutusta, voisi olla hyödyksi tarkastella TEOSTA:ssa opittuja asioita. Janakkala Petteri Ora & Rauno Konttila Lähteet: Aalto, Liisi & Hinkka, Katariina (toim.) (2011) Uudenlaista työikäisten kuntoutusta. Ideoista tuloksiin Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa. Kwelan nettityöpapereita 32/

18 Ahlgren, Tuula & Kallio, Marjatta & Penttinen, Leena & Vainiemi, Kirsi (2009) Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen käynnistäminen Kelassa. Teoksessa Rajavaara, Marketta & Aalto, Liisi & Hinkka, Katariina (toim.) Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat. Kansaneläkelaitos, Nettityöpapereita 7/ Ala-Kauhaluoma, Mika & Henriksson, Mikko (2010) Akateemisten pätkätyöläisten kuntoutustarpeen arviointi mini-interventiona. Kuntoutus 2, 2010, Heponiemi, Tarja & Wahlström, Mikael & Elovainio, Marko & Sinervo, Timo & Aalto, Anna-Mari & Keskimäki, Ilmo (2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14/2008. Ihalainen, Rauno & Rissanen, Pekka (2009) Kuntoutuslaitosselvitys Kuntoutuslaitosten tila ja selvitysmiesten ehdotukset kuntoutuslaitostoiminnan kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:61. Korhonen, Anna-Reetta & Peltokoski, Jukka & Saukkonen, Miika (2009) Paskaduunista barrikadeille. Prekariaatin julistus. Into-pamfletti. Into Kustannus Oy. LIKE-kustannus. Otavan kirjapaino, Keuruu. Kuntoutus tie parempaan elämään (2008). Kuntoutuksen kehittämisohjelma Kela. Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna (2008) Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimuksien tuloksia Tilastokeskus, julkaisuja. luettu Lindh, Jari (2008) Ammatillisen kuntoutussuunnittelun vuorovaikutteisuuden ja toteutumisen haasteet. Kuntoutus 4/2007, Miettinen Anneli (2007) Pätkätyön tulevaisuus? Asiantuntijanäkemyksiä määräaikaisen työn kehittämistarpeista ja tulevasta kehityksestä Suomessa. Väestöntutkimuslaitos, katsauksia E 27 / 2007 Penttinen, Leena (2007) Työikäisten kuntoutuksen haasteet Kelassa. Kuntoutus 4/2007, Rissanen, Paavo (2008) Työikäisten kuntoutuksen kehitys Suomessa. Kuntoutus 4/2008, Saikku, Peppi (2010) Perusterveydenhuolto ja työttömien palvelut - Työttömien terveystarkastukset ja - palvelut kunnissa THL Avauksia 12/2010, Helsinki. Sankilampi,Leena & Turunen, Jari & Mäkitalo Jorma (2009) Modulo. Teoksessa Rajavaara, Marketta & Aalto, Liisi & Hinkka, Katariina (toim.) Kehittämisideoista työikäisten kuntoutuksen käytännöiksi. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen lähtökohdat. Kansaneläkelaitos, Nettityöpapereita 7/2009, Suikkanen, Asko ja Lindh, Jari (2007) Rehabsaurus lajinsa viimeinen? Kuntoutus 3/2007, Suikkanen, Asko & Linnakangas, Ritva & Harjajärvi, Minna & Martin, Maria (2005) Kokeilusta KIPINÄÄ. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskokeilun arviointi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 2005:8. 18

19 Suikkanen Asko ja Lindh Jari (2003) Kuntoutus kehossa keho kuntoutuksessa. Teoksessa Kallanranta, Tapani & Rissanen, Paavo & Vilkkumaa, Ilpo (toim.) Kuntoutus. Helsinki: Duodecim, Suoranta, Anu (2008) Työtön, työssä, missä? Pätkätyöntekijöiden pakenevat oikeudet. SAK Tutkimustieto 4/ luettu Tanskanen, Antti (2008) Vuokratyö työelämän ääri-ilmiönä. Tutkielma vuokratyöstä ja tämän päivän työelämästä. Palkansaajien tutkimuslaitos. Raportteja 14. Helsinki. Työvoima Työpoliittinen tutkimus 325. Työministeriö Työvoimatilasto. Tilastokeskus. 21_tau_013_fi.html luettu Työvoimakatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö. luettu Työvoimatutkimus Tilastok eskus. luettu Uusitalo, Roope (2008) Onko pätkätöiden yleistyminen totta vai tilastoharhaa? Yhteiskuntapolitiikka 1/ luettu Vilkkumaa, Ilpo (2008) Kuntoutuksen kolme vuosikymmentä. Kuntoutus 4/2008, Virtanen, Marianna (2003) Temporary employment and health. Väitöskirja. Työterveyslaitos, Helsinki. Virtanen, Marianna (2005) Mielenterveys ja pätkätyöt. Työterveyslääkäri 2005; 23(3): Virtanen, Marianna & Virtanen, Pekka & Vahtera Jussi & Saloniemi, Antti & Kivimäki Mika (2008) Onko pätkätyö terveysriski? Työterveyslääkäri 2006; 24(4): Ylöstalo, Pekka & Pirkko, Jukka (2010) Työolobarometri. Lokakuu TEM julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 34/2010. Työministeriö. 19

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot