Ehdotuksia osallistavan sosiaaliturvan pilottihankkeiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehdotuksia osallistavan sosiaaliturvan pilottihankkeiksi"

Transkriptio

1 Ehdotuksia osallistavan sosiaaliturvan pilottihankkeiksi ( /JK) Pääosin ehdotukset on poimittu sellaisenaan. Joitakin olen jättänyt niihin liittyvien selvitettävien kysymysten osalta myöhemmäksi. Näissäkin riittää pureskeltavaa. Pitää tietysti pohtia, missä määrin mahdollista luoda mielekästä tekemistä, jolla ei kuitenkaan saa korvata palkkatyövoimaa? Syytä vielä muistuttaa siitä, että pakotettu pienenkin korvauksen sisältävä työ, joka korvaa vapaaehtoistyötä, voi olla pulmallista. 1) Ompelimo-kahvila osuuskunta (Kaisa Varonen) Idea on suoraan jostain käsityölehdestä. Melkein kaikki valmistus on siirretty ulkomaille, suomalainen käsityöosaaminen on kuolemassa. Ihmisillä on ompelukoneita, vanhat on juuri niitä parhaita. Aluksi tarvitaan vain tila. 2) Hoiva-osuuskuntia/työaikapankki (Kaisa Varonen) Kodinhoitajat, avustajat voisivat tällaisen perustaa, koska suuri osa vanhuksista elää yksin kotihoidossa ja tarpeen mukaan siellä vieraillaan. Tässä olisi hyvä paikka siivoojalle, kodinhoitajalle, lähihoitajalle tms. työllistää itse itsensä. Osuuskunnalle voisi ilmoittaa avuntarvitsijat ja osuuskuntalaiset valitsevat työaikapankista haluamansa kohteet ja vuorot. 3) Esiintyvät taitelijat kotitalousvähennysoikeuden piiriin (Juha Nurmela) 4) Tonnin osuuskunta (Kimmo Lehtonen) Osuuskunnan toimintatavoite lähtökohtaisesti puuhastelua kunnianhimoisempi. 5) Omatoimisuusavustus pitäisi palauttaa (Kaisa Varonen) 6) Työllistämismäärärahat tehokkaampaan käyttöön (Annika Holmsten) Nykyisin käytetään työttömien palveluihin liian paljon työllistämisrahoja Syödään siis kuormasta. Valtiontukityöllistämisrahasta kolmannes käytetään työvoimapalveluissa. Henkilökuntaa tulee opettelemaan työtä ja lähtee juuri kun on oppinut. Tämä on suurta tuhlausta ja tuo tehottomuutta.". Tarja Filatov työllistämismäärärahat kohdistettava todellisten työsuhteiden solmimiseen 95 miljoonaa euroa vuoden 2012 palkkatukivaroista jäi käyttämättä Aarne Yrttiaho 7) Yleensäkin kolmannen sektorin resursseja pitäisi lisätä (useita ehdotuksia)

2 8) Aikapankkitoiminta muuhun kuin rahalliseen vastikkeeseen liittyvänä läheistoimintana (Anastasia Lapintie, Tuuli Hirvilammi, Ruby van der Wekken ja Niklas Toivakainen)** Aikapankkitoimintaa voisi edistää osallistuvan sosiaaliturvaan liittyen esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Työvoimahallinnon viranomaiset ja sosiaaliviranomaiset voisivat kertoa pitkäaikaistyöttömille aikapankista ja rohkaista heitä liittymään mukaan. Aktivointisuunnitelmissa voitaisiin tunnistaa aikapankkitoiminta osallistumisen muotona. Aikapankissa toimimisen ja tovien tienaamisen ei pitäisi vaikuttaa sosiaaliturvaan: ajan ja osaamisen tarjoaminen aikapankissa on aktiivista osallistumista sekä työ- ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. (Koko ehdotus lopussa) 9) Osallisuushanke (Liisa Kärki) Jokainen (työssä, työtön, yrittäjä) tekee yhden tunnin viikossa palkatonta työtä. Palkansaajilta otetaan palkasta 1 tunti viikossa, eli n. 13 minuuttia päivässä ja se siirretään osalisuusrahastoon jota voi käyttää esim. työllistämiseen. Samoin toimitaan yrittäjän voiton osalta. Näin ollen vastuu on kaikkien, ei vain yhden kansanosan. Vasta silloin osallistuttavalla sosiaaliturvalla on järkevä merkitys! 10) Opinnollistaminen Helsingissä käytettyä opinnollistamista esim. KuTy:n osalta tällaisessa Uralle projektissa: 11) Helmi Cafe Kouvolan kaupunki; Helmi Cafe työharjoittelijoita ja kehitysvammaisia henkilöitä. 12) Helsingin asukastalot ja muu sellaiset Työllistävät tällä hetkellä satoja työttömiä, useimmiten palkkatuella 13) Sosiaaliset kriteerit julkisten hankintojen kriteeriksi Esimerkiksi Kouvolassa suunnitteilla pesulatoiminnan käynnistäminen kehitysvammaisten työllistämiseksi, myisivät pesulapalveluita esim. kaupungille. Tässä taustalla sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa; työllistämisehdot ovat tulossa mukaan kilpailutarjouksiin. Sosiaaliset kriteerit on tällä hetkellä ehkä se kaikkein vaikuttavin väline! Ja jos niitä käytettäisiin kaikessa palvelun- tavaranostossa, niin töitä syntyisi yllättävästi tai ainakin se paine työpaikkojen luomiseksi olisi ihan toisenlainen. 14) Mylly toimintakeskus Kotkan kaupunki; Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly pitää kahvilaa Kotkan uimahallissa Cafe Kolibri työllistää maahanmuuttajia, tavoitteena parempi kotoutuminen ja työllistyminen n. 100

3 työ- ja harjoittelupaikkaa vuodessa 15) VAMOS- malli etsivää nuorisotyötä, tavoitteena yksilölliset jatkopolut koulutukseen tai työelämään https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/204-palvelut/kehittamishankkeet/31-suunnistatulevaisuuteen-vamos 16) Kunnan käynnistämä osuuskunta (Veli-Matti Hurskainen)* Velvoitetaan te-toimistot perustamaan jokaiseen nykyiseen kuntaan (ennen pakkoliitoksia) osuuskunta, johon työttömät voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Osuusmaksu esimerkiksi 10 euroa. Uusi osuuskuntalaki mahdollistaa helposti näiden osuuskuntien rahoituksen järjestämisen valtion varoista ilman, että osuuskunnan demokraattinen luonne kärsii. Sijoitetaan te-toimistojen väkeä näihin osuuskuntiin myyntitykeiksi, myymään työttömien työpanosta yrityksille, kunnille ja valtiolle. Osuuskunta maksaa tietenkin työntekijöilleen (sittemmin entisille työttömille) kunkin tehtävän TES:n mukaisen palkan. Työttömyyskorvaukset sovitellaan tulojen mukaisesti, kuten nykyisinkin. Tetoimisto hoitaa osuuskunnan hallinnon ja takaa sen vakaan rahoituksen. Osuuskunnan kokous valitsee jäsenistä koostuvan hallituksen (te-toimistolle voidaan varata yksi paikka). Osuuskunnan jäsenet, yhteisyrityksen omistajat, entiset työttömät voivat tietysti itsekin tehdä oman työpanoksensa myyntityötä. *Kunnallinen osuuskunta-aloite/veli-matti Hurskainen Työvoimahallinto on varsin runsaista resursseistaan huolimatta osaltaan epäonnistunut työllisyysasteen kohottamisessa ja työttömyyden vähentämisessä. Resurssit ovat mitä ilmeisimmin tehottomassa käytössä, jälkikäteisessä palokuntatyössä, joka ei näytä johtavan mihinkään. Olisiko siis aika suunnata näitä resursseja edes osittain tehokkaampaan toimintaan? Velvoitetaan te-toimistot perustamaan jokaiseen nykyiseen kuntaan (ennen pakkoliitoksia) osuuskunta, johon työttömät voivat halutessaan liittyä jäseniksi. Osuusmaksu esimerkiksi 10 euroa. Uusi osuuskuntalaki mahdollistaa helposti näiden osuuskuntien rahoituksen järjestämisen valtion varoista ilman, että osuuskunnan demokraattinen luonne kärsii. Sijoitetaan te-toimistojen väkeä näihin osuuskuntiin myyntitykeiksi, myymään työttömien työpanosta yrityksille, kunnille ja valtiolle. Osuuskunta maksaa tietenkin työntekijöilleen (sittemmin entisille työttömille) kunkin tehtävän TES:n mukaisen palkan. Työttömyyskorvaukset sovitellaan tulojen mukaisesti, kuten nykyisinkin. Te-toimisto hoitaa osuuskunnan hallinnon ja takaa sen vakaan rahoituksen. Osuuskunnan kokous valitsee jäsenistä koostuvan hallituksen (te-toimistolle voidaan varata yksi paikka). Osuuskunnan jäsenet, yhteisyrityksen omistajat, entiset työttömät voivat tietysti itsekin tehdä oman työpanoksensa myyntityötä. Näin toimien ei tarvitse Tanskan mallin mukaisesti heikentää irtisanomissuojaa, koska työttömiä osuuskunnalta vuokraavat yritykset eivät palkkaa työntekijää. Toimeksiantosopimus voidaan laatia siten, että työntekijän osoittautuessa yritykselle sopimattomaksi sopimus purkautuu heti. Yritykset uskaltaisivat ottaa nuoriakin ensimmäiseen työpaikkaansa ja voisipa joitain yrityksiä kiinnostaa ikääntyneiden työntekijöiden kokemusperäinen osaaminen, esimerkiksi tuotteen tai toiminnan kehittämisprojekteissa.

4 Valtion osk voisi toimia myös eräänlaisena yrityshautomona niille työttömille, joilla olisi halua ja kykyä ryhtyä itse osuuskuntayrittäjiksi (osk:stahan tässä tulisi käytännön kokemusta). Toimintaan tulisikin sisällyttää tuntuvasti työpaikkakoulutusta. Tämä muuttaisi työttömien asemaa radikaalisti. Tehdystä työstä kertyisi palkan lisäksi eläkettä, työterveyshuollon palvelut olisivat käytettävissä, samoin työpaikkaruokailu, työmatkojen verovähennykset ym normaaliin työsuhteeseen liittyvät edut. Toiminta ei tulisi valtiolle ainakaan kalliimmaksi kuin nykyinen tehoton malli. Tällainen osuuskunta olisi automaattisesti ns. yhteiskunnallinen yritys, toisin sanoen sen mahdollinen ylijäämä investoitaisiin joko yhteiskunnallisiin kohteisiin tai itse toiminnan kehittämiseen. Osuuskunta on yritys ja sen tulee tuottaa pientä ylijäämää ( voittoa ) ollakseen kannattava. Tämä ei vääristäisi yritysten välistä kilpailuasetelmaa. VmH 02/2014 Jukka Peltokosken ja Jaana Pikkaraisen kommentti edelliseen Muotoiltava selkeämmin, onko kyse vuokratyömallista vai työosuuskunnasta. Puhut vuokratyöstä, mutta saatat tarkoittaa myös työosuuskuntaa. Vuokratyöfirmat ovat ihan eri asia lainkin edessä, mutta ennen kaikkea kysymys on siitä, aletaanko työttömiä vuokrata vai pyritäänkö heille kehittämään työpaikkaa. Vuokratyötä kohtaan olemme kriittisiä. Olemme kriittisiä myös sitä kohtaan, että TE-keskukset velvoitettaisiin perustamaan osuuskuntia. Tällöin kyse olisi varmaankin nimenomaan vuokratyöfirmoista, ei työosuuskunnista. Ajatus siitä, että tällaisen osuuskunnan hallinto voisi toimia demokraattisesti - jos siis siellä istuu tukipäätöksiin vaikuttava kiintiöviranomainen - tuntuu melko naiivilta. Käytännössä seurauksena on viranomaisen määrittämä työvoiman vuokrabisnes, johon liittymisestä tulee pakollista ja jossa sua myydään viranomaisten ehdolla (koska sinä et tunnu työllistyvän, niin meillä on just sopivasti sulle tämä vuokrafirma, jonka kautta me aletaan myydä sua kantamaan kauppakasseja Prismaan, ethän kieltäydy mahdollisuudesta koska sun työllistymissuunnitelmassa lukee, että olet kiinnostunut ihan pienistäkin hommista ja sulla nyt ei tässä vaiheessa enää ole mitään varsinaista omaa alaakaan joka suojaisi sua sun myymiseltä ihan mihin tahansa tjsp...). Parempi tie on, jos työttömiä tuetaan perustamaan itsehallinnollisia työosuuskuntia tarjoamalla siihen koulutusta ja rahoitusta. Tässä ei taasen ole kyse pelkästään työttömistä, vaan kaikista pienyrityksistä ja itsensä työllistäjistä. Kaikki ruohonjuuritason yrittäjät kärsivät samoista ongelmista ja ongelmat pitäisi ratkaista yleisellä ja yhteisellä tasolla. Pitäisi lähteä itseään työllistävien aseman ratkomisesta kokonaisuutena, ei ryhmän hajottamisesta ja asettamisesta eriarvoisiin asemiin. Yleinen koulutusmahdollisuuksien ja rahoituksen puute estää kaikkia työllistymästä. Idean kohderyhmä tuntuvat olevan moniongelmaiset pitkäaikaistyöttömät. Jos näin on, niin sen voisi vähintäänkin sanoa ääneen. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että kaikki pitkäaikaistyöttömät eivät suinkaan ole millään tavoin ongelmaisia. Osa on erittäin korkeasti koulutettujakin. Arvelemme että nimenomaan oletus moniongelmaisuudesta on se, joka tekee myös ajatuksen vuokratyöfirmasta kiinnostavaksi. Viranomaisten perustamana ja hallinnoimana siitä tulee helposti kuitenkin täysin osallistavan sosiaaliturvan mallin mukaista pakkotyöllistämistä. Idea on kehittämiskelpoinen, mutta kriittiset pisteet ovat: - TE-toimistojen hallitseva rooli asettaa työntekijät alisteiseen asemaan - demokraattinen päätöksenteko TE-toimiston hallinnoimassa osuuskunnassa ei toimi

5 - selkeästi erotettava vuokratyö ja työosuuskunta - kumpaa tavoitellaan - liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman laadinta - kuka tekee? te-toimisto? - ylijäämän käytön selkeämpi määrittely: yhteiskunnallinen kohde voi olla mitä tahansa, helposti päätöksenteko lipsuu työntekijöiden (osuuskunnan jäsenten) ulottumattomiin Malli voisi toimia siten, että TE-toimisto sitoutuisi ostamaan työttömien perustamalta työosuuskunnalta työvoimakoulutusta, jossa työtön työnhakija koulutettaisiin toimimaan työosuuskunnassa. Työosuuskuntaan hakeutuminen olisi vapaaehtoista ja sen jäsenyyden ehtona olisi tuon koulutuksen käyminen. Osuuskunnalla olisi näin ainakin yksi varma asiakas ja se voisi laajentua työttömien organisaationa koulutustoiminnan kautta. Osuuskunnan hallinto ja sisäinen koulutus voitaisiin järjestää sosiaalisen yrityksen mallilla siten, että toimintakyky määrittäisi työvelvoitteen liittyen oman työn markkinointiin ja osallistumiseen osuuskunnan töihin. Tässäkin TE-tomisto voisi olla mukana. Osuuskunta voisi myös tuottaa jäsenilleen myös tukipalveluita, joita julkinen taho voisi osin rahoittaa (kunta, TE, ELY). Osuuskunnalla voisi olla velvoite käyttää mahdollinen ylijäämä erityisesti oman toimitilan rakentamiseen. Toimitila mahdollistaisi osuuskunnan kehittymisen itsenäisenä yrityksenä ja yhteiskunnallisena tilana. Tätä voisi ajatella jopa työpajatoiminnan versiona 2.0. Tämä on juuri se idea, mikä meillä on ollut Tampereella viestissä cc:nä olevan Pirkkalaisen Jaanan kanssa. Tarvittaisiin osuuskunta, joka ylläpitäisi tilaa ja joka tuottaisi työvoimahallinnolle ja kunnalle palveluja samalla kun se kehittäisi omaehtoista sosiaalista ja työllistävää toimintaa. Tilassa voisi olla vuokralla yhteiskunnallisia yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä tarjoamassa mahdollisuuksia tekemiselle ja työllistymiselle sekä yrittäjyyttä ja kansalaistoimintaa koskevien taitojen luontaiselle ristipölytykselle. Tila olisi parhaimmillaan avoin tulla kenelle tahansa joka tarvitsee tukea ja neuvoja työllistymiseen, yrittäjyyteen tai muuten yhteiskunnalliseen toimintaan. Tilaa voisi ajatella eräänalisena "kolmannen sektorin palvelukeskuksena" kuten eräs tuttavamme asian muotoili. Tilassa viranomainenkin voisi periaatteessa olla yksi vuokralainen tarjoamassa matalan kynnyksen neuvontapalveluita. Tällainen järjestely vaatisi pitemmän päälle luultavasti sitä, että meillä määriteltäisiin jonkinlainen sosiaalisen (työ)osuuskunnan malli, jolla olisi oma sopimisasemansa työvoimahallinnon kumppanina. Työvoimahallinnolta asetelma vaatisi linjausta palvelujen ostamiseen sosiaalisilta osuuskunnilta. Viranomaisten roolina ei olisi kuitenkaan istua kahdella pallilla yhtä aikaa tai perustaa osuuskuntia. Yleisenä yhteiskunnallisena ehtona työttömien työosuustoiminnan kehittymiselle olisi, että TEM purkaisi kontrolliaan koskien niin sanottuja laskutusosuuskuntia. TEM:n viime vuonna lanseeraama tiukka määritelmä koskien sitä, millä ehdoin työosuuskunta voidaan laskea työnantajaksi, ehkäisee keikkaluontoista ja moninaista työllistymistä työosuuskunnassa. Kontrollin purkaminen mahdollistaisi joustavamman työllistymisen, mikä tuottaisi vuokratyöfirman kaltaista työllistymistä kuitenkin työosuuskunnan ehdoilla. **Aikapankit yhteiskunnallisen osallisuuden välineinä Aikapankit ovat tasa-arvoon perustuvia paikallisyhteisöjä, joiden jäsenet vaihtavat moninaisia palveluja aikaa vastaan. Tästä lähtökohdasta käsin osallistava sosiaaliturva ei ole ylhäältä ohjattua osallistumista vaan ihmisistä lähtevää ja vastavuoroista osallisuutta. Viranomaisen osoittaman työtoiminnan sijaan aikapankki

6 tarjoaa työttömälle henkilölle kanavan toimia ja osallistua mielekkäällä tavalla yhteiskuntaan omien kykyjensä mukaan. Aikapankin ja perusturvan yhdistäminen lisäävät työttömien toimintamahdollisuuksia. Aikapankissa ihmisten osallistumisen ja tekemisen mahdollisuudet ovat nykyistä laajempia, sillä tehdyn työn arvo sekä avun tarjonta ja kysyntä eivät määrity markkinalähtöisesti vaan tarpeiden, osaamisen ja jakamisen kautta. Aikapankin ideana on helpottaa ihmisten avun tarpeen ja avun saannin kohtaamista. Aikapankissa tarjotaan esimerkiksi asiointi- ja kotiapua vanhuksille, mikä lisää vanhusten kotona selviytymistä tai tarjotaan apua vanhusten ikkunoiden pesuun palveluun, jota julkinen sektori ei tarjoa eikä kaikilla pienituloisilla vanhuksilla ole varaa ostaa sitä markkinoilta. Aktiivisen toimijuuden vahvistaminen luo uutta taloutta ja voisi mahdollisesti vähentää julkisten palvelujen tarvetta. Aikapankki on tila, jossa voi osallistua yhteiskuntaan. Aikapankkitoiminnan laajentuminen lisää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä, minkä vuoksi toimintaa kannattaisi tukea eikä rajoittaa viime vuoden lopulla annetun verotusohjeen tavoin. Verohallinnon vero-ohjeistus vähentää yleistä kiinnostusta aikapankkitoimintaa kohtaan eikä tee sitä työttömille houkuttelevaksi. Ammattimaisen työn rajoittaminen vähentää vaihtoja ja lisää epäselvyyttä. Verotuksen tulisi kunnioittaa aikapankin perusperiaatetta, jonka mukaan kaikkien aika on samanarvoista. Aikapankit ovat olemassa olevaa ja kehittyvää toimintaa, josta ei aiheudu julkishallinnolle kustannuksia. Aikapankeille ei voi siirtää julkista vastuuta hyvinvointipalveluista. Osallisuutta, vastavuoroisuutta ja luovuutta vahvistavassa yhteiskunnassa aikapankit ovat kuitenkin merkittävä kokeilu. Aikapankkitoimintaa voisi edistää osallistuvan sosiaaliturvaan liittyen esimerkiksi seuraavilla tavoilla: - Työvoimahallinnon viranomaiset ja sosiaaliviranomaiset voisivat kertoa pitkäaikaistyöttömille aikapankista ja rohkaista heitä liittymään mukaan. Aktivointisuunnitelmissa voitaisiin tunnistaa aikapankkitoiminta osallistumisen muotona. - Aikapankissa toimimisen ja tovien tienaamisen ei pitäisi vaikuttaa sosiaaliturvaan: ajan ja osaamisen tarjoaminen aikapankissa on aktiivista osallistumista sekä työ- ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. - Helsingin kaupunki on jo globaalin vastuun strategiassaan sitoutunut tukemaan Stadin aikapankin toimintaa. Kaupunki voisi tukea aikapankeissa osallistumista esimerkiksi tarjoamalla toiminnalle sellaisen fyysisen tilan, jossa aikapankkilaiset voisivat, kohdata toisiaan ja kehittää toimintaa, dialogissa kaupungin kanssa. - Helsingin kaupungin kanssa voitaisiin selvittää myös toviveron mahdollisuuksia.

7 Anastasia Lapintie, Tuuli Hirvilammi, Ruby van der Wekken ja Niklas Toivakainen Stadin aikapankin jäseniä Lisätietoja:

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

AIKAPANKKITOIMINTA TARVITSEE VEROVAPAATA LISÄAIKAA

AIKAPANKKITOIMINTA TARVITSEE VEROVAPAATA LISÄAIKAA AIKAPANKKITOIMINTA TARVITSEE VEROVAPAATA LISÄAIKAA VEROHALLINNON OHJELUONNOS UHKAA KAVENTAA AIKAPANKKIEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA Verohallinto on päivittämässä ohjeistusta vaihtotyön verotuksesta. Stadin

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms.

Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms. Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms. Työt piilossa, mitä tehdä? 2/3 3/4 työpaikoista ei ilmoiteta vaan täytetään muilla menetelmin. Suurin osa piilotyöpaikoista täytetään

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Case: Ektakompuksen perustaminen

Case: Ektakompuksen perustaminen Case: Ektakompuksen perustaminen Satu Kaattari-Manninen Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Oulussa 17.10.2012 Oulun yhteisötoiminta Lähidemokratiaa, osallisuutta

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke 2010-2012. Johtopäätökset Hyvät käytännöt. Projektipäällikkö Mikko Metsänen

Akaan Verkko -hanke 2010-2012. Johtopäätökset Hyvät käytännöt. Projektipäällikkö Mikko Metsänen Akaan Verkko -hanke 2010-2012 Johtopäätökset Hyvät käytännöt Projektipäällikkö Mikko Metsänen HYVÄT KÄYTÄNNÖT 1. Kotihoidon vertaisryhmä Aloitimme keväällä 2012 Valkeakoskella yhteisen vertaisryhmän kotihoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työllisyyspaketti. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016

Työllisyyspaketti. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016 Työllisyyspaketti Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016 Uudet toimenpiteet Kannustinloukkujen purkaminen Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueelliset

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Työllistäminen nyt. Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori. Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 25.11.2014

Työllistäminen nyt. Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori. Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 25.11.2014 Työllistäminen nyt Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi 25.11.2014 Esityksen rakenne Työttömyyden rakenne ja vaille toisen asteen koulutusta olevat nuoret erityisen huolen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Irma Valtonen Juulia Lätti Mikkeli 22.05.2014 TE-ASIAKASPALVELUKESKUS Tietoa, neuvontaa ja ohjausta puhelimen,

Lisätiedot