Peli kovenee, odotukset kasvavat. Metallityöväen liiton jäsenkyselyn 2011 perusraportti. Jukka Saviluoto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peli kovenee, odotukset kasvavat. Metallityöväen liiton jäsenkyselyn 2011 perusraportti. Jukka Saviluoto"

Transkriptio

1 Peli kovenee, odotukset kasvavat Metallityöväen liiton jäsenkyselyn 211 perusraportti Jukka Saviluoto

2

3 Peli kovenee, odotukset kasvavat Metallityöväen liiton jäsenkyselyn 211 perusraportti Jukka Saviluoto Metalliliitto 212

4 Sisältö Esipuhe... 5 Johtopäätöksiä... 6 Kyselyn tausta ja toteutus Metallityöläinen vuonna Perus- ja ammatillinen koulutus Vapaa-aika Työttömyys Työpaikan vaihto ja uuden työn saaminen Metallityöläinen työssä Työsuhteen kestot Vuokratyö Vuorotyö Palkat ja palkkaustavat Täydentävät palkkaustavat Työpaikan arki Ammattitaito kasvaa ja hommat helpottuu Ylitöitä painetaan Työnantaja kouluttaa, jos kouluttaa Liukuva työaika Vaikuttaminen työpaikalla Paikallinen sopiminen Metallityöläisen suhde ammattiliittoon Vastuuntuntoinen ja vahva vaikuttaja, mutta Jäsenlehti paras tiedonlähde Liitteet Liitekuviot Kyselylomake Lähdeaineisto ja viitteet Peli kovenee, odotukset kasvavat Metallityöväen Liiton jäsenkyselyn 211 perusraportti Jukka Saviluoto Isbn Paino Jaarli Oy Taitto Markus Janhunen Metallityöväen liitto 212

5 Metallityöväen liiton jäsenkyselyn 211 perusraportti Esipuhe Metallityöväen liitto on vuodesta 1979 tehnyt säännöllisesti laajoja jäsenkyselyjä. Kyselyillä on selvitetty jäsenten asemaa yhteiskunnassa ja työpaikoilla, työelämän muutoksia sekä jäsenten näkemyksiä Metalliliitosta ja sen toiminnasta. Tämä kysely on järjestyksessään seitsemäs. Kyselyiden sisältö on vuosien varrella jonkin verran muuttunut. Valtaosa kysymyksistä on säilynyt samanlaisina, joten niistä saa mielenkiintoisia aikasarjoja, joista näkee, miten jäsenten näkemykset ja toimintaympäristö ovat muuttuneet. Tutkimuksen perusraportti jakautuu kolmeen perusteemaan: metallityöläisen taloudellinen ja sosiaalinen asema, metallityöläinen työelämässä sekä metallityöläisen suhde ammattiyhdistysliikkeeseen. Kyselyä tehtäessä takana oli maailmanlaajuisen taantuman ajanjakso. Taantuma näkyi suurena irtisanomisten ja lomautusten määränä, erityisesti vientiin painottuneessa metalliteollisuudessa. Vuoden 21 aikana lähes koko metalliteollisuudessa tuotanto ja työllisyys olivat kääntyneet kasvuun. Tosin elektroniikka- ja kulkuneuvoteollisuus kärsivät edelleen heikosta kysynnästä, eikä näiden alojen työllisyys näyttänyt palautumisen merkkejä. Vuoden 211 keväällä olivat näköpiirissä myös työehtosopimuksen palkankorotusneuvottelut. Takana oli kausi, jolloin oli parina vuotena tehty maltillisia palkankorotuksia. Alkava talouskasvu oli tuonut paineita jäsenistöltä merkittävämpiin palkankorotuksiin. Myös tämä seikka oli huomattavissa kyselyn tuloksista. Jäsenkysely on aina aikansa lapsi. Kyselyn tekemisen jälkeen jäsenten arkeen ovat vaikuttaneet monet tapahtumat. Kesällä 211 alan näkymät alkoivat heiketä Euroopan rahoituskriisin seurauksena. Syksyn sopimusneuvotteluiden yhteydessä Metalliliitto julisti alalle lakon. Edellisen kerran Metalliliitto oli ollut lakossa vuonna Tätä raporttia tehdessäni suurena tukena ovat olleet muut tutkimusyksikön työtoverit: Jorma Antila, Sari Korte, Jouko Reijonen, Mika Kärkkäinen ja Timo Eklund sekä Murikan opettaja Marjo Nurmi. Kiitän heitä kaikkia saamistani neuvoista ja palautteesta. Jukka Saviluoto Metallityöväen liiton jäsenkyselyn 211 perusraportti 5

6 Johtopäätöksiä Metallityöläisten koulutus on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Peruskoulutus on kaikilla alle 5-vuotiailla ja jonkin alan ammattitutkinto on 8 prosentilla jäsenistä. 65 prosentilla on metalli-, sähkö- tai autoalan koulutus. Tosin naisten tilanne on selvästi heikompi. Metalli-, sähkö- tai autoalan koulutus on ainoastaan noin 19 prosentilla ja lähes neljännes naisista on vailla ammatillista koulutusta. Vuoden 27 finanssikriisiä seurannut taantuma tuntui metalliteollisuudessa voimakkaana kysynnän heikkenemisenä, mikä johti irtisanomisiin ja lomautuksiin. Se näkyi selvästi myös tuloksissa; 64 prosenttia vastanneista oli viimeisen viiden vuoden aikana ollut vähintään viikon työttömänä tai lomautettuna tai tehnyt vähintään kuukauden lyhennettyä työviikkoa. Kyselyhetkellä 2 prosenttia vastaajista oli työttömänä tai lomautettuna. Keskimääräistä heikompi työllisyystilanne oli kaikkein nuorimmilla ja vanhimmilla jäsenillä sekä naisilla. Iäkkäämmät myös kokevat työllistymismahdollisuutensa heikoiksi. Metalliteollisuuden työpaikat painottuvat yhä selkeämmin pk-yrityksiin. Jäsenistä selvästi yli puolet, 57 prosenttia, työskentelee alle sadan hengen työpaikalla. Tällainen työpaikkojen pienentyminen aiheuttaa lisää haasteita kattavan luottamusmiesverkoston luomiseen. Metallityöläisten työsuhteet ovat edelleenkin pääsääntöisesti pitkiä ja toistaiseksi voimassa olevia. Tässä suhteessa tilanne on Metalliliiton jäsenillä parempi kuin muilla palkansaajilla. Varsinkin osa-aikaista työtä tekevien osuus on pieni Metallin jäsenissä. Aikapalkkaus on selkeästi yleisin metallialan palkkaustapa ja sen käyttö on lisääntynyt entisestään. 83 prosenttia jäsenistä ilmoitti sen pääasialliseksi palkkaustavakseen. Suoran urakan käyttö on enää hyvin marginaalista. Suorituspalkkojen tilalle ovat tulleet ainakin jossain määrin muut aikapalkan päälle maksettavat bonukset ja palkkiojärjestelmät. Noin 4 prosenttia jäsenistä on tällaisen järjestelmän piirissä. Naisten palkat olivat keskimäärin 85 prosenttia miesten palkoista. Ero pienenee, kun palkkoja tarkastellaan palkkaryhmien sisällä. Mutta siitäkin huolimatta naisten keskimääräinen tuntipalkka jää vähintään 3,6 prosenttia samassa palkkaryhmässä työskenteleviä miehiä alemmalle tasolle. Työpaikoilla on tapahtunut muutoksia edelliseen kyselyyn nähden, tosin monelta osin heikompaan suuntaan. Enemmistö vastaajista arvioi työtahtinsa kiristyneen viime vuosina ja pitää töitään fyysisesti ja henkisesti melko raskaina. Jäsenten mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja siihen liittyviin muutoksiin ovat myös vähentyneet. Samoin työnantajan järjestämä koulutus, etenkin laatu- ja työyhteisökoulutus, on vähentynyt. Työpaikkojen johtamiskulttuurissa on näiden tulosten valossa tapahtunut muutos suuntaan, jossa yhteistoiminta on vähentynyt. Henkilöstön mielipiteitä huomioidaan aikaisempaa vähemmän päätöksenteossa. Tämä osaltaan heijastuu jäsenten heikentyneenä sitoutumisena työpaikkaansa. Tästäkin huolimatta selkeä enemmistö on kiinnostunut työpaikkansa asioista ja haluaisi osallistua työpaikkansa kehittämiseen. Paikallinen sopiminen palkoista ja työajoista on hieman vähentynyt edellisestä kyselystä. Mielipiteet paikallisen sopimisen laajentamisesta hajoavat melkoisesti. Lievä enemmistö haluaisi laajentaa paikallista sopimista, mutta kannastaan epävarmojen osuus on myös suuri, lähes 25 prosenttia. Eniten kannatusta saa se vaihtoehto, että palkkojen tasoista sovitaan liittojen välillä. Palkkausjärjestelmien suhteen liittojen välinen sopiminen ja paikallinen sopiminen saavat yhtä suuren kannatuksen. Työaikamääräyksissä paikallinen sopiminen saa selvästi suurimman kannatuksen. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on edelleenkin tärkein syy liittyä Metalliliiton jäseneksi. Seuraavaksi eniten merkitsevät liiton antama turva, joukkovoima sekä palkankorotuksista ja muista työehdoista huolehtiminen. Muilla syillä on jo selkeästi pienempi merkitys jäsenyyteen. Enemmistö jäsenistä kokee omien ja liiton arvojen olevan suurin piirtein yhteneväi- 6 jäsenkysely 211 perusraportti

7 siä. Liiton katsotaan onnistuneen melko hyvin ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, työsuojeluun, työsuhdeturvaan ja syrjintään liittyvissä asioissa. Monilla muilla osa-alueilla äänenpainot ja arviot liitosta ovat jo hieman arvostelevampia ja kriittisempiä. Etenkin liiton aseman palkkaehtojen turvaajana sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana arvioidaan heikentyneen. Tietokoneet ja sähköinen viestintä ovat pääosalle jäsenistä arkipäivää. Nettiä käytetään entistä enemmän keskinäiseen viestintään ja tiedon hankintaan. Sähköinen asiointi ja viestintä ovat alueita, joihin liiton kannattaisi panostaa nykyistä enemmän. Kyselyn tausta ja toteutus Metallityöväen liiton seitsemäs jäsenkysely toteutettiin vuoden 211 helmi huhtikuun aikana. Kyselyyn valittiin satunnaisotannalla liiton jäsenrekisteristä 2 alle 65-vuotiasta jäsentä. Kyselyyn vastasi 113 jäsentä, joista eläkkeellä oli 58. Koska kysely on tarkoitus kohdistaa jäseniin, jotka ovat työelämässä, jätettiin eläkkeellä olevien vastaukset huomioimatta tutkimusta tehtäessä. Täten tutkimusaineistoksi jäi 145 vastausta, ja vastausprosentiksi tuli 52,2. Vastausprosentti on alhaisin jäsenkyselyjen historiassa. Kun vastausprosentti on kuitenkin yli 5, voidaan sitä pitää hyvänä tasona. Tutkimukseen mukaan otetuista 82 prosenttia on miehiä ja 18 prosenttia naisia. Sukupuolijakauma vastaa jäsenistön sukupuolijakaumaa kyseisenä ajankohtana. Kun vastaajia tarkastellaan ikäryhmittäin, voidaan huomata, että nuoret (alle 3-vuotiaat) ovat selkeästi aliedustettuina. Vastaavasti iäkkäämmät (yli 5-vuotiaat) ovat aktiivisempia ja ovat siten yliedustettuina (Kuvio 1). Sama ilmiö oli havaittavissa edellisessäkin jäsenkyselyssä. Tästä syystä vastauksia on painotettu ikäluokittaisella painokertoimella. Vastaajien asuinpaikkojen jakauma vastaa kohtuullisen hyvin liiton jäsenrekisteristä saatua jäsenistön alueellista jakaumaa (Taulukko 1). Pyöristysten takia prosenttijakaumien summa kaavioissa ja taulukoissa ei välttämättä ole 1. Tämän tarkastelun myötä voi todeta vastaajien edustavan jakaumiltaan liiton jäsenien jakaumaa, ja siten vastaukset antavat edustavan kuvan metallityöläisistä ja heidän arjestaan. a Kuvio 1. Kyselyyn vastanneet ja jäsenet ikäluokittain Alle Yli 6 v. Jäsenet N= Vastanneet n= 1 94 Taulukko 1. Vastaajien ja jäsenten alueellinen jakauma, prosenttia Toiminta-alue Vastanneet Jäsenet Erotus Helsinki Uusimaa 13,2 15,4-2,2 Varsinais-Suomi 21,1 21,,1 Satakunta Häme Pirkanmaa 19,6 17,7 1,9 Kymi Savo-Karjala 14,3 14,6 -,3 Vaasa Keski-Suomi 15,1 16,8-1,7 Oulu Lappi 16,6 14,5 2,1 n=1 94 N= Metallityöväen liiton jäsenkyselyn 211 perusraportti 7 8 7

8 1. Metallityöläinen vuonna 211 Tyypillinen metallityöläinen on aviotai avoliitossa elävä 43-vuotias mies, joka asuu omassa tai perheen omistamassa asunnossa. Hänellä ei ole kotona asuvia lapsia. Hän on käynyt perus- tai keskikoulun ja hänellä on metallialan ammattikoulutus. Lisäksi hän on saattanut käydä konepajakoulun. Hänen nykyinen työsuhteensa on kestänyt lähes 12 vuotta ja tuntipalkka oli vuoden 21 lopussa 13,44 euroa. Hän tekee päivävuoroa vakituisessa työsuhteessa, työuransa neljännen työnantajan palveluksessa. Yleisestä taloustilanteesta huolimatta hän ei kuitenkaan pidä mahdollisuuksiaan vaihtaa työpaikkaa huonoina. Ammattiliiton jäsenenä hän on ollut noin 2 vuotta. Vapaa-ajallaan metallityöläinen katselee tv:tä ja elokuvia sekä harrastaa liikuntaa. Hän on myös erämies, joka lukee ja mökkeilee. Myös internet on kovassa käytössä. Väestö ikääntyy ja niin ikääntyy metallityöläinenkin. Kun vuonna 1985 kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 38 vuotta, oli se vuonna 211 jo yli 43 vuotta. Siten jäsenistö painottuu korkeampiin ikäluokkiin. Metallityöläisistä lähes neljännes on yli 55-vuotiaita, ja yhdeksän prosenttia on yli 6-vuotiaita. Tämä tarkoittaa, että lähivuosina työelämästä poistuvia yli 6-vuotiaita jäseniä on lähes 1. Metalliliiton jäsenten ikääntyminen näkyy myös lapsiperheiden määrässä. Kotona asuvia lapsia oli 38 prosentilla vastaajista. Alle kuusivuotiaita lapsia oli 18 prosentilla vastaajista. Lapsiperheiden osuus on pienentynyt kaikissa kyselyissä vuodesta 1985 alkaen. Kehitys on ollut samansuuntaista perherakenteiden valtakunnallisen kehityksen kanssa. Metallityöläisillä lapsiperheiden osuus on tosin pari prosenttiyksikköä valtakunnallista tasoa alhaisempi (Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto, Perheet 211). Jäsenistä lähes 74 prosenttia asuu omistus-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Vuokra-asunnossa asuu 2 prosenttia ja vanhempien tai sukulaisten luona neljä prosenttia. Vanhempien tai sukulaisten luona asuvi- Taulukko 2. Vastaajien asumismuodot, jakauma ja kehitys jäsenkyselyissä, prosenttia Miten asut? Omassa tai perheen omistamassa asunnossa Asumisoikeus tai osaomistusasunnossa Työsuhdeasunnossa vuokralaisena Muuten päävuokralaisena Alivuokralaisena Vanhempien tai sukulaisten luona Tilapäisessä asunnossa n = 1353 n = 135 n = 171 n = 1297 n = 153 n = jäsenkysely 211 perusraportti

9 a a en määrä on kasvanut edellisestä kyselystä. Jäsenkyselyissä vuodesta 1985 vuoteen 27 vanhempien tai sukulaisten luona asuvien määrä laski tasaisesti kahdestatoista kahteen prosenttiin (Taulukko 2). Nyt talouden epävarmuus on ilmeisesti nostanut nuorten kynnystä muuttaa omilleen, koska alle 25-vuotiaista 24 prosenttia asuu yhä kotona. Myös 25 3-vuotiaiden kotona asuvien määrä on 2 kasvanut. Kaikkein nuorinta ikäluokkaa lukuun ottamatta omistusasuminen on kui tenkin selkeästi yleisin asumismuoto. Metallin jäsenillä omistusasuminen on yleisempää 15 1 ja 1vuokra-asuminen vähäisempää kuin koko Suomen 5 väestöllä. Työsuhdeasuminen on tällä 5vuosituhannella loppunut lähes kokonaan. Kolmessa viime kyselyssä työsuhdeasunnossa Alle Yli 6 v. on Alle asunut ainoastaan prosentin verran vastaajista. Jäsenet N= Vastanneet n= Yli 6 v. Jäsenet N= Vastanneet n= 1 94 Myös alueellisesti tarkasteltuna löytyy eroja eri asumismuotojen välillä. Helsingin ja Uudenmaan alueella omistusasunnossa asuu 62 prosenttia ja vuokralla 26 prosenttia. Oulun ja Lapin alueella omistusasunnoissa asuminen on suhteellisesti suurinta, 79 prosenttia, ja vuokra-asuminen vähäisintä, 14 prosenttia. Muualla Suomessa asumismuodot jakaantuvat näiden ääripäiden välille. Oulun ja Lapin alueella metallityöläisten omistusasunnossa asuminen on huomattavasti yleisempää kuin muulla alueen väestöllä, josta 68 prosenttia asuu omistusasunnossa (Tilastokeskus, Asuminen/Asunnot ja asuinolot 211). 1.1 Perus- ja ammatillinen koulutus 1985 n= Metallityöläisen koulutuksen pohjana on peruskoulu, jonka on suorittanut 62 prosenttia jäsenistä (Kuvio 2). Suomalaisen koulutusjärjestelmän siirtyminen peruskoulujärjestelmään näkyy siinä, että kansakoulun käyneiden osuus on laskenut viimeisen 16 vuoden Kuvio 2. Vastaajien peruskoulutus aikana 76 prosentista 25 prosenttiin. Ylioppilastutkinnon 6 7 suorittaneiden määrä on kas vanut tasaisesti 5 6 joka kyselyssä. Tässä kyselyssä 4 4 valkolakkisia 4 5 oli jo yli seitsemän prosenttia jäsenistä. 3 4Naisista ylioppilaita oli 14 prosenttia 2 ja miehistä 2 3 kuusi prosenttia. 2 Ammatillisen 1 2 koulutuksen osalta metallityöläisten tilanne on edelleen parantunut. Nyt 1 Osa kansakoulua kansa- kansalaiskoulu Kansakoulu tai Osa koulua keski-tai Peruskoulu keskikoulu Ylioppilastutkinto jo 8 prosentilla Osa koulua kansa- on kansalaiskoulu Kansakoulu jokin peruskoulun tai Osa koulua keski-tai Peruskoulu keskikoulu jälkei- Ylioppilastutkinto Kansakoulu tai Osa keski- Peruskoulu Ylioppilas- Osa kansa- Kansakoulu tai Osa keski- Peruskoulu Ylioppilas- Osa koulua 1985 n=135 kansalaiskoulu 1997 koulua n=1737 tai keskikoulu tutkinto koulua nen ammatillinen 1985 n=135 kansalaiskoulu tutkinto (Kuvio 1997 koulua n=1737 tai keskikoulu tutkinto 3). Muutos n=151 n= n= n=147 n= n=147 on huomattava, kun n=135 n=151 sitä vertaa vuoteen n=147 n= , jolloin vailla mitään 27 n=151 ammattitutkintoa 211 n=147oli lä- Kuvio 3. Jäsenten ammatillinen koulutus 1985 n 1997 n= Tekninen opisto tai muu korkea-aste 1997 n 27 n Tekninen opisto tai muu korkea-aste Ammattikoulu ja konepajakoulu 27 n 211 n= Ammattikoulu ja konepajakoulu Oppisopimuskoulutus 211 n Oppisopimuskoulutus Metalli- tai sähköalan ammattikoulutus (1985 Ammattikoulu tai vastaava) Metalli- tai sähköalan ammattikoulutus (1985 Ammattikoulu tai vastaava) Jonkin muun alan ammattikoulu (ei vaihtoehtona 1985) Jonkin muun alan ammattikoulu (ei vaihtoehtona 1985) Ammattikurssi tai kursseja, mutta ei ammattikoulua Ammattikurssi tai kursseja, mutta ei ammattikoulua Ei ammatillista koulutusta Ei ammatillista koulutusta n= n= n= n= n= n= n= n=1341 Ei ammatillista koulutusta Ammattikurssi tai kursseja, Ei mutta ammatillista ei ammattikoulua koulutusta 1. Metallityöläinen vuonna N

10 Ammattikurssi tai kursseja, mutta ei ammattikoulua Ei ammatillista koulutusta Kuvio 4. Ammatillinen koulutus sukupuolittain n= n= n= n=1341 Ei ammatillista koulutusta Ammattikurssi tai kursseja, mutta ei ammattikoulua Jonkin muun alan ammattikoulu Oppisopimuskoulutus Sähköalan ammattikoulutus Metallialan ammattikoulutus Ammattikoulu ja konepajakoulu Tekninen koulu Tekninen opisto, kauppaopisto tai vastaava Ammattikorkeakoulu Mies n=859 Nainen n=181 Nainen n Mies n=8 hes 6 prosenttia metallityöläisistä. Myös oppisopimuskoulutus on lisännyt suosiotaan. Sen ilmoittaa koulutuksekseen lähes neljä prosenttia vastaajista. Metallin ammattikoulutus, toi- 1 sinaan lisäksi konepajakoulu, on 4 prosentilla jäsenistä. Useamman eri alan tutkinnon on 8 6 suorittanut yli 1 prosenttia jäsenistä. Sukupuolten välillä on kuitenkin suuria 4 eroja (Kuvio 4). Naisilla ainoastaan yhdeksällä prosentilla on metallialan keskiasteen- tai 2 oppisopimuskoulutus. Ilman ammattitutkintoa tai Kaikki, korkeintaan n=137 Miehet, ammattikursseja n=854 Naiset, käyneitä n=183 on Työssä 35 prosentilla Työttömänä naisista. Toisaalta Opiskelu tai muu naisissa palkaton on suhteellisesti Lomautettuna kokonaan huomattavasti tai osa-aikaisesti enemmän Muu kuin miehissä niitä, jotka ovat suorittaneet jonkin toisen alan tai korkeamman asteen tutkinnon. Vaikuttaa siltä, että monikaan alalla työskentelevistä naisista ei ole ensimmäisessä ammatissaan, vaan he ovat tulleet alalle työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan vaihtelun myötä. Yleisimmin naiset ovat koulutettuja palvelu-, kaupan- tai sosiaalialalle. Miehillä yleisimmät jonkin muun alan tutkinnot ovat Muu LVI- tai rakennusalalta. Opiskelu tai muu palkaton Lomautettuna kokonaan tai osa-aikaisesti 1.2 Työttömänä Vapaa-aika Jäsenten Työssä vapaa-ajan harrastuksia on kysytty jäsenkyselyissä vuodesta 22 lähtien. Tv:n ja elokuvien katselua ilmoitti harrastavansa 7 prosenttia jäsenistä (Taulukko 3). Eniten suosiotaan on kasvattanut urheilu, kuntoilu ja muu liikunta, jota vuonna 211 harrasti 67 prosenttia jäsenistä, kun vuonna 22 näitä harrasti 58 prosenttia jäsenistä. Myös matkailun suosio on kasvanut. Eniten suosiotaan ovat menettäneet tanssi, lukeminen ja erilaiset käsityöt. Myös shoppailun eli ostoksilla käynnin suosio on laskenut huomattavasti vuoden 27 kyselystä. Taulukko 3. Vastaajien vapaa-ajan harrastukset, prosenttia Tv:n tai elokuvien katselu Urheilua, kuntoilua, hyöty- tai aktiiviliikuntaa Kalastus, metsästys Lukeminen Mökkeily Käsityöt, askartelu, nikkarointi Matkailu Ostoksilla käynti Jokin muu Keräily Laulamista yksin tai kuorossa, karaokeilloissa yms Tanssi, tanhu, tansseissa käynti Piirtäminen, maalaaminen, valokuvaus Soittamista yksin tai orkesterissa Näytteleminen, lausunta n = 1278 n = 159 n = jäsenkysely 211 perusraportti

11 Tekninen koulu, tekninen opisto tai muu korkeampi tutkinto, n=66 Mies n=859 Nainen n= Työssä Työttömänä Opiskelu tai muu palkaton Lomautettuna kokonaan tai osa-aikaisesti Muu Kuvio 5. Jäsenten työmarkkina-asema Kaikki, n=137 Miehet, n=854 Naiset, n= Työssä Työttömänä Opiskelu tai muu palkaton Lomautettuna kokonaan tai osa-aikaisesti Muu Kuvio 7. Työmarkkina-asema ikäluokittain, n=137 Muu Alle Opiskelu 25 tai vuotiaat muu palkaton Lomautettuna kokonaan tai osa-aikaisesti Työttömänä Työssä Yli 6 vuotiaat Muu Opiske Lomau Työttöm Työssä 1 Kuvio 6. Työmarkkina-asema koulutuksen mukaan tarkasteltuna 1.3 Työttömyys Työssä Työttömänä Opiskelu tai muu palkaton Lomautettuna kokonaan tai osa-aikaisesti Muu Helsinki Ei tutkintoa, Uusimaa, n=25 n=135 Varsinais-Suomi Jonki muun alan ammattikoulutus, Satakunta, n=218 n=212 Häme Pirkanmaa, n=2 Oppisopimuskoulutus, n=39 Kymi Savo-Karjala, n=15 Metalli- tai sähköalan ammattikoulutus, Vaasa n=52 Keski-Suomi, n=153 Tekninen koulu, tekninen opisto tai muu korkeampi tutkinto, n=66 Oulu Lappi, n= Työssä TyössäTyöttömänä TyöttömänäOpiskelu Muu tai muu palkaton Lomautettuna Lomautettuna kokonaan tai kokonaan osa-aikaisesti tai osa-aikaisesti Muu 1 1nee ainakin se, että enemmistöllä korkeammin koulutetuista tutkinto on jollekin muul- Kyselyn aikaan keväällä 211 työssä oli 76 prosenttia jäsenistä (Kuvio 5). Tässä on merkitle alalle kuin metallialalle. 8 8 Alle 25 vuotiaat 6 tävä muutos vuoden 27 jäsenkyselyn tilanteeseen, jolloin työssä olevien osuus oli linen koulutus, työssä oli 81 prosenttia. Paras 6 Jäsenistä, joilla on metallialan ammatil prosenttia. Vastaavasti työttömien tai lomautettujen osuus oli noussut lähes yhdeksän la, heistä työssä oli 92 prosenttia. Mielenkiin tilanne oli oppisopimuskoulutuksen saaneil prosenttiyksikköä 2 prosenttiin. Kokonaan toinen havainto on se, ettei jonkin muun alan työttömänä oli 15 prosenttia jäsenistä. Opiskelemassa, n=125 armeijassa n=171 n=1286 tai muuten n=153palkatto- n=148 syystilanne n=1342 n=128 poikkea n=1685 juurikaan n=1264 niistä, n=146 joilla n=146on 9 ammatillisen koulutuksen saaneiden työlli malla vapaalla Hyvät oli Kohtalaiset kolme prosenttia jäsenistä. metallialan ammatillinen koulutus. Yli 6 vuotiaat En kertaakaan Kyllä, kerran Prosentti vastaajista ei kertonut työmarkkina-asemaansa tai oli esimerkiksi jonkin tukimautettuna on yli 4 prosenttia (Kuvio 7). Yli 6-vuotiaista työttömänä tai lo- Huonot Kyllä, 2-5 kertaa 2 4 Kyllä, yli 5 kertaa muodon piirissä. Vaikuttaa Työssä siltä, että Työttömänä taantuman Opiskelu aikana tai muu yritykset vähensivät Lomautettuna kokonaan vanhempaa tai osa-aikaisesti henkilöstöä Muu palkaton Heikoin työllisyystilanne oli niillä, joilla ei ole minkään alan ammatillista loppututkintoa (Kuvio 6). Heistä työttömänä tai tai eläkeratkaisuina. On vaikea arvioida, niin sanottuina pehmeinä irtisanomisina Helsinki lomautettuna oli 26 prosenttia. Lähes yhtä Uusimaa, paljonko n=135 tähän on vaikuttanut iäkkäämpien heikompi ammatillisen koulutuksen taso. heikko tilanne on myös niillä, joilla on korkeamman asteen ammattitutkinto. Tätä selittä- Satakunta, Heidän n=212 pitemmän työkokemuksensa pitäisi Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa, n=2 Kymi 1. Metallityöläinen vuonna Savo-Karjala, n=15 Vaasa Muu Muu Lomau Opis Työttöm Lom Työssä Työt Työs Mu Opi Lom Työ Työ Mu Lom Työ Työ

12 Yli 65 vuotiaat Yli 6 vuotiaat Työssä Työttömänä Opiskelu tai tai muu muu palkaton Lomautettuna kokonaan tai tai osa-aikaisesti Muu Muu Kuvio 8. Jäsenten Työssä työmarkkina-asema Työttömänä toiminta-alueittain Opiskelu tai muu palkaton Lomautettuna kokonaan tai osa-aikaisesti Muu Helsinki Uusimaa, n=135 Helsinki Varsinais-Suomi Uusimaa, Satakunta, n=135 n=212 Varsinais-Suomi Häme Satakunta, Pirkanmaa, n=212 n=2 Häme Kymi Pirkanmaa, Savo-Karjala, n=2 n=15 Kymi Vaasa Savo-Karjala, Keski-Suomi, n=15 n=153 Vaasa Keski-Suomi, Oulu Lappi, n=153 n= Oulu Lappi, n=168 Työssä Työttömänä Muu Muu Lomautettuna kokonaan tai tai osa-aikaisesti 1 Työssä Työttömänä Muu Kuvio 9. Oletko ollut Lomautettuna työttömänä kokonaan tai lomautettuna tai osa-aikaisesti viimeisen 1 viiden vuoden aikana? n=148 n=1342 n=128 n=1685 n=1264 n=146 n=146 n= En kertaakaan Kyllä, kerran n=1342 n=128 n=1685 n=1264 n=146 n=146 9 Kyllä, 2-5 kertaa Kyllä, yli yli 5 kertaa 5 En kertaakaan Kyllä, kerran Kyllä, 2-5 kertaa Kyllä, yli 5 kertaa kylläkin kompensoida heikompaa koulutusta. Myös kaikkein nuorimpien, alle 25-vuotiaiden, työllisyystilanne on heikko. Toisaalta monet tästä ikäryhmästä ovat opiskelemassa tai armeijassa. Paras työtilanne on vuotiailla. Naisten työllisyystilanne oli kyselyhetkellä merkittävästi heikompi kuin miesten. Naisista työssä oli 67 prosenttia, miehistä 78 prosenttia. Osittain tätä selittää se, että naisissa on suhteessa enemmän niitä, joilla ei ole lainkaan ammatillista koulutusta. Myös naisvaltaisen elektroniikkateollisuuden yleisesti heikompi tilanne ja töiden siirtyminen ulkomaille ovat vaikuttaneet naisten suhteellisesti korkeampaan työttömien määrään. Alueellisesti tarkasteltuna selvästi heikoin työllisyystilanne on Varsinais-Suomen ja Muu Muu Satakunnan alueella, jossa työssä oli 7 prosenttia Lomautettuna jäsenistä kokonaan kokonaan (Kuvio tai osa-aikaisesti tai osa-aikaisesti Muu 8). Suurin työssäkäyvien Työttömänä osuus on Vaasan ja Keski-Suomen alueella, 82 prosenttia. Alueelliset erot työllisyy- Lomautettuna kokonaan tai osa-aikaisesti Työssä Työssä dessä Työttömänä ovat suuria. Työssä Jäseniltä on kysytty jo vuodesta 1985 sitä, onko jäsen ollut työttömänä, lomautettuna tai lyhennetyllä työviikolla viimeisen viiden vuoden aikana. Tässä kyselyssä kyseisiä työttömyyskokemuksia oli 64 prosentilla vastaajista (Kuvio 9). Huomionarvoista tässä on se, että vuoden 211 tulokset vastaavat lähes täysin vuoden 1997 kyselyn tuloksia tämän kysymyksen kohdalla. Silloin kuitenkin takana oli viime vuosien taantumaa paljon synkempi lama. Ilmeisesti yritykset tuoreimman taantuman aikana jakoivat kurjuutta tasapuolisemmin kaikille työntekijöille lomautuksien muodossa. Myös työttömyyskokemuksien määrässä on selkeä ero sukupuolten välillä. Niitä, jotka eivät ole olleet lainkaan työttömänä tai lomautettuna, oli miehistä 38 ja naisista 27 prosenttia. 1.4 Työpaikan vaihto ja uuden työn saaminen Talouden taantuma ei ole juurikaan vaikuttanut metallityöläisten arvioihin omasta työmarkkina-asemastaan. Jäseniltä kysyttiin, millaisiksi he arvioivat mahdollisuutensa työpaikan vaihtoon tai uuden työpaikan saamiseen. Hyviksi tai kohtalaisiksi mahdollisuutensa arvioi 57 prosenttia vastaajista. Osuus on täysin sama kuin jäsenkyselyssä vuonna 27, jolloin elettiin pitkään jatkunutta nousukautta (Kuvio 1). Niiden osuus, jotka pitävät mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla huonoina, on kasvanut hieman edellisestä kyselystä 31 prosenttiin. Alueellisesti tarkasteltuna heikoimpina työmarkkina-asemaansa pitävät Varsinais-Suomen ja Satakunnan metallityöläiset. Tätä selittää ainakin alueen heikompi työllisyystilanne. Parhaimpina mahdollisuuksiaan työpaikan vaihtoon tai uuden saamiseen pitävät ne, joiden alueella työllisyystilanne on hyvä. Tuloksista näkee myös sen, että heikoimpina mahdollisuuksiaan työn saantiin tai työ- 12 jäsenkysely 211 perusraportti

13 Kuvio 1. Arviot mahdollisuuksista työpaikan vaihtoon tai uuden työn saamiseen Kymi Savo-Karjala, n=15 Vaasa Keski-Suomi, n=153 Oulu Lappi, n= Kuvio 11. Arviot mahdollisuuksista Työssä Työttömänä työpaikan vaihtoon Muu tai uuden työn saamiseen. Vastaaja Lomautettuna ollut kokonaan työttömänä tai osa-aikaisesti tai lomautettuna viimeisen viiden vuoden aikana Ei 1985 kertaakaan 199 Kerran kertaa 27 Yli 5 kertaa 211 n=125 n=171 n=1286 n=153 n=148 n=1342 n=372 n=128 n=31 n=1685 n=1264 n=249 n=146 n=18 n=146 9 Hyvät Kohtalaiset Hyvät En kertaakaan Kohtalaiset Kyllä, kerran Huonot Huonot Kyllä, 2-5 kertaa Kyllä, yli 5 kertaa paikan vaihtoon pitävät ne, jotka ovat olleet vähintään kaksi kertaa työttömänä tai lomautettuna viimeisen viiden vuoden aikana, naiset sekä yli 5-vuotiaat. Ne, joilla oli ainoastaan yksi työttömyyskokemus viimeiseltä viideltä vuodelta, arvioivat mahdollisuutensa työpaikan vaihtoon lähes yhtä hyviksi kuin ne, joilla ei ollut lainkaan työttömyyskokemuksia (Kuvio 11). Naisten epävarmuutta selittää heidän suurempi työttömyysasteensa sekä suurempi työttömyyskokemusten määrä. Myös yli Muissa tehtävissä 5-vuotiaiden epävarmuuden taustalla ovat Hitsaustehtävissä samat havainnot, mutta Muissa vielä metalliteollisuuden voimakkaampina. Koneistuksessa kokoonpanotehtävissä Koneasentajana tai -korjaajana Yli 55-vuotiaista ainoastaan viisi prosenttia pitää hyvinä mahdollisuuksiaan saada työ- Autohuollossa Varastossa tä tai vaihtaa työpaikkaa. Sähkö- Samansuuntainen elektronikka-alan kokoonpanotehtävissä ilmiö havaittiin myös toimihenkilöiden Huolto- ja keskuudessa Ammattiliitto Pron keväällä Toimihenkilö- 211 tai myyntitehtävissä te- korjaustehtävissä Prosessiteollisuuden ohjaus- ja valvontatehtävissä kemässä työmarkkinakyselyssä (Talouselämä Ohutlevyseppänä 211). Kokonaisuudessaan Sähkö- tai kaikissa elektronikka-alan ikäluokissa usko omaan työmarkkina-asemaan on hei- asentajana ja korjaajana Valimossa Kuljetustehtävissä kentynyt vuoteen 27 verrattuna. Paksulevyseppänä Siivoustehtävissä Tuotteiden tarkastuksessa Pakkaustehtävissä Hienomekaanisissa tehtävissä Työkalunvalmistuksessa n=1346 Alle 1 henkeä 1997 n= n= n=111 Yli 5 henkeä 6 1. Metallityöläinen vuonna Alle vuoden 12

14 2. Metallityöläinen työssä Metallialan tyypillisimpiä työtehtäviä ovat hitsaus- (14 prosenttia vastaajista), kokoonpano- (1 prosenttia), koneistus- (8 prosenttia) sekä asennustyöt (8 prosenttia) (Kuvio 12). Kuten aikaisemmissakin kyselyissä, eniten vastauksia sai vaihtoehto muissa 1 tehtävissä. 8 Tässä ryhmässä monet ovat jonkin toisen alan töissä, esimerkiksi rakennus- tai 6 palvelualalla tai erikoistuneissa asennustehtävissä. 4 Metalliteollisuuden yritysten rakennemuutos on jatkunut suuntaan, joka on ollut 2 nähtävissä läpi Metalliliiton jäsenkyselyjen Ei kertaakaan Kerran 2-5 kertaa historian; yhä n=372 suurempi n=31 osa jäsenistä n=249 on työssä alle sadan hengen Hyvät työpaikoilla Kohtalaiset ja yli n= Huonot Yli 5 kertaa hengen työpaikat ovat merkittävästi vähentyneet (Kuvio 13). Tarkempi tarkastelu tuo esiin sen, että niiden osuus, joiden työpaikka on kokoluokassa henkilöä, on pysynyt melko tasaisesti 15 prosentissa. Vuonna 1985 työntekijöiden painopiste oli selvästi yli 1 hengen työpaikoissa, 24 prosenttia kaikista. Vuonna 211 suurin yksittäinen ryhmä oli kokoluokassa 3 99 henkeä, 27 prosenttia kaikista. Alueellisessa tarkastelussa silmiin pistää muutama erikoisuus. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa jäsenistö painottuu muita alueita enemmän suurempiin, yli 2 hengen toimipaikkoihin. Samoin Oulun ja Lapin alueen yli 1 hengen työpaikkojen 2 prosen- Kuvio 12. Jäsenten pääasialliset työtehtävät Muissa tehtävissä Hitsaustehtävissä Muissa metalliteollisuuden kokoonpanotehtävissä Koneistuksessa Koneasentajana tai -korjaajana Varastossa Autohuollossa Sähkö- tai elektronikka-alan kokoonpanotehtävissä Huolto- ja korjaustehtävissä Prosessiteollisuuden ohjaus- ja valvontatehtävissä Toimihenkilö- tai myyntitehtävissä Ohutlevyseppänä Sähkö- tai elektronikka-alan asentajana ja korjaajana Valimossa Kuljetustehtävissä Paksulevyseppänä Siivoustehtävissä Tuotteiden tarkastuksessa Pakkaustehtävissä Hienomekaanisissa tehtävissä Työkalunvalmistuksessa vastaajista (n=11) 14 jäsenkysely perusraportti Muu järjestely Osa-aikainen ja

15 13 Huonot Muissa tehtävissä Hitsaustehtävissä Muissa metalliteollisuuden kokoonpanotehtävissä Koneistuksessa Koneasentajana tai -korjaajana Varastossa Hyvät Kohtalaiset Huonot tin osuus on selvästi muuta maata korkeampi. Kuvio 13. Jäsenten jakauma työpaikan määrän perusteella Autohuollossa Tässä näkyy muutamien Sähkö- suurien tai elektronikka-alan työpaikkojen merkitys alueelliseen työllisyyteen. Huolto- ja Nämä korjaustehtävissä Hitsaustehtävissä kokoonpanotehtävissä1 Muissa tehtävissä 1 yritykset toimivat pääasiassa Prosessiteollisuuden telakka-, ohjaus- metallien jalostus- ja elektroniikkateollisuudessa. Koneistuksessa ja valvontatehtävissä 8 Toimihenkilö- tai myyntitehtävissä Muissa metalliteollisuuden kokoonpanotehtävissä 9 Ohutlevyseppänä 13 6 Koneasentajana tai -korjaajana Vastaavasti Kymi Savo-Karjalassa Sähkö- tai elektronikka-alan eniten asentajana työllistävät alle 3 hengen työpaikat. Valimossa ja korjaajana Varastossa 8 4 Autohuollossa Kuljetustehtävissä Metallityöläisten työsuhteet ovat melko Paksulevyseppänä Sähkö- tai elektronikka-alan kokoonpanotehtävissä vakaalla pohjalla. Jatkuvassa kokoaikatyössä 2 Huolto- ja korjaustehtävissä 7 Siivoustehtävissä Prosessiteollisuuden ohjaus- ja valvontatehtävissä oli 87 prosenttia vastaajista (Kuvio 14). Tuotteiden Määräaikaisissa työsuhteissa oli kahdeksan prosent- Pakkaustehtävissä tarkastuksessa Toimihenkilö- tai myyntitehtävissä Ohutlevyseppänä Hienomekaanisissa tehtävissä n=1346 n=1435 n=112 n=111 tia vastaajista. Muissa epätyypillisissä, Työkalunvalmistuksessa eli osaaikaisissa tai jossain muun tyyppisissä työsuh- Kuljetustehtävissä Sähkö- tai elektronikka-alan asentajana ja korjaajana Alle 1 henkeä Yli 5 henkeä Valimossa teissa, oli yhteensä kuusi prosenttia vastaajista. Naisilla määräaikaiset ja epätyypilliset työ- Siivoustehtävissä Paksulevyseppänä vastaajista (n=11) Kuvio 14. Jäsenten työsuhteiden muodot sukupuolittain Tuotteiden tarkastuksessa suhteet ovat hieman yleisempiä kuin miehillä. Pakkaustehtävissä 1 1 Mu Osa-aikaisten työsuhteiden osuus oli suurempi Alle vuoden 12 Hienomekaanisissa tehtävissä yli 6-vuotiailla sekä alle kuuden hengen työpaikoilla. Vastaavasti määräaikaisten työsuh- Ko Työkalunvalmistuksessa Os 8 9 teiden 6 osuus oli muita suurempi alle 3-vuotiailla. Varsinaisen työsuhteen lisäksi muuta an- 17 Os vuotta 4 Yli 12 vuotta siotyötä teki kolme prosenttia jäsenistä Ko1 2 Metallin jäsenten työsuhteet poikkeavat muiden palkansaajien työsuhteista.. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa vuoden vuotta 211 ensimmäisellä n=1346 n=1435 vuosineljänneksellä n=112 n=111 jatkuvaa kokoaikatyötä Alle 1 henkeä teki ,1 prosenttia Yli 5 henkeä palkan- 4 Kaikki Miehet Naiset vuotta saajista (Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan. Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 211). 2 Kokopäiväinen ja toistaiseksi voimassa oleva n= n=83 n=161 Osa-aikainen ja toistaiseksi voimassa oleva Kun sitä verrataan Metallin jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien määrään, Alle vuoden on ero merkittä- Kokopäiväinen 1985 ja määräaikainen vä. Vastaavasti määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden osuudet ovat Metallissa selvästi pienemmät. Suurin ero on osa-aikatyötä tekevien määrässä; kaikista palkansaajista 17 osa- 1-3 vuotta Yli 12 vuotta aikatyötä 42 teki 15 prosenttia, Metallin jäsenistä ainoastaan kolme prosenttia. Kolmannes työttömänä olevista jäsenistä oli ennen työttömyyden alkamista tehnyt jotain muuta kuin jatkuvaa kokoaikatyötä. 4-7 vuotta Tämä tukee sitä käsitystä, että vakituisessa työsuhteessa 17 olevat ovat hieman 8-11 muita vuotta 12 suojatummassa asemassa, kun yritys vähentää henkilöstöään. 2 Ei kertaakaan n=372 Kerran n=31 Osa-aikainen n=1346 ja määräaikainen n=1435 Muu järjestely Alle 1 henkeä Paksulevyseppänä Siivoustehtävissä Tuotteiden tarkastuksessa Pakkaustehtävissä 2-5 kertaa Hienomekaanisissa Yli 5 kertaa tehtävissä n=249 Työkalunvalmistuksessa n=18 27 n=112 Kuvio 15. Jäsenten työsuhteiden pituudet, n=11 Yli 12 vuotta 42 Alle vuoden n=111 Yli 5 henkeä 1-3 vuotta 17 9 Yli 12 vuo 8-11 vuo 4-7 vuo 1-3 vuot Alle vuod 2.1 Työsuhteen kestot Koska merkittävä osa metallityöläisistä tekee jatkuvaa kokoaikatyötä, ei ole yllättävää, että heidän työsuhteensa ovat suhteellisen pitkiä vuotta vuotta Metallityöläinen työssä 15

16 Keskimäärin metallityöläisen työsuhde on kestänyt 11,9 vuotta. Kun työsuhteiden pituuksia tarkastellaan jaottelemalla ne Teknologiateollisuuden 16 työehtosopimuksen irtisanomisaikojen mukaisesti, voidaan havaita, että selkeästi suurin ryhmä ovat ne, joilla työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta (Kuvio 15). Alle vuoden pituinen työsuhde oli 12 prosentilla vastaajista, kun vastaavasti Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä alle vuoden työsuhde oli 19 prosentilla palkansaajista (Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet. Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 211). Metallityöläisten pitkien työsuhteiden valossa on ymmärrettävää, että 54 prosenttia vastaajista ilmoitti olleensa töissä korkeintaan neljällä eri työnantajalla. Vähintään kymmenes työnantaja oli neljällä prosentilla vastaajista. 2.2 Vuokratyö Kuvio 16. Onko työpaikalla vuokratyövoimaa? Suhteutettuna työpaikan kokoon 1-5 henkeä yli 1 henkeä Kyllä Ei n=112 1 Henkilöstöä vuokraavan yrityksen palveluksessa oli kaksi prosenttia vastaajista. Koko alaan suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 2 työntekijää. Tässä tosin kannattaa huomioida, että vuokratyöntekijöiden järjestäytymisaste on yleensä alhaisempi, joten määrä on todennäköisesti suurempi. Vuokratyöntekijänä työskentelevien jäsenten työsuhteiden muodot poikkeavat suuresti muusta jäsenistöstä; jatkuvaa kokoaikatyötä tekee ainoastaan noin puolet vuokratyöntekijöistä. Yleensä työpaikalla on vain muutama vuokratyöntekijä. Lähes puolet niistä, jotka kertoivat työpaikalla olevan vuokratyövoimaa, kertoi sen määräksi korkeintaan viisi henkeä. Toisaalta löytyy myös työpaikkoja, joissa vuokratyöntekijöitä on huomattavia määriä, vähintään 1 henkeä. Vastaajista 36 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla työskentelee ulkomaista työvoimaa. Kyselyaineiston perusteella ei pysty päättelemään, millainen heidän työsuhteensa yritykseen on, mutta koska 16 prosenttia vastaajista ilmoitti työpaikalla olevan sekä vuokra- että ulkomaista työvoimaa, voidaan olettaa, että ainakin osa ulkomaalaisista on myös Päiv vuokratyöntekijöitä. Jos Vuokratyön käyttö on sitä yleisempää, mitä suuremmasta toimipaikasta on kyse. Tulok- Iltat set ovat hyvin samansuuntaisia kuin Työ- ja Yötyössä 1 elinkeinoministeriön vuoden 21 lokakuun työolobarometrin tulokset vuokratyövoiman iltatyössä 8 käytöstä (TEM 211, 6). Myös niiden määrä, Jossakin mu jotka eivät tiedä onko työpaikalla vuokratyöntekijöitä, kasvaa sitä suuremmaksi, mitä suu- 3-vuorotyös 6 rempi on heidän työpaikkansa (Kuvio 16). 2-vuorotyöss 4 Vuokratyön käytön laajuutta arvioidessa tulee esiin useita ongelmia. Eri tietolähteistä saadaan toisistaan melko suurestikin poik- Päivätyössä 2 keavia lukuja vuokratyötä tekevien määrästä. Vuokratyö on myös usein osa-aikaista työtä. Alle 3 henkeä Yli 5 henkeä Lisäksi n=284 tilastojen n=258 ulkopuolelle n=268jäävät ulkomaalaiset vuokratyöntekijät ja heitä välittävät n=149 Päivätyössä 2-vuorotyössä 3-vuorotyössä yritykset. Esimerkiksi Tilastokeskus ilmoittaa Jossakin muussa työaikamuodossa vuonna 21 vuokratyötä tekevien palkansaajien Iltatyössä määräksi 29 Yötyössä henkeä (Vuokratyötä tekevät palkansaajat. Tilastokeskus 211). Määrä on hieman yli prosentin kaikista palkansaajista. Vastaavasti Henkilöstöpalveluyritysten liitto (HPL) ilmoitti alan työllistäneen noin Yhteensä 1 henkeä vuonna 21 (noin neljä prosenttia kaikista palkansaajista) (HPL 211). Miehet Vuokratyösuhteiden epätyypillisyys näkyy siinä, Naiset että henkilötyövuosia vuokratyöntekijät tekivät ainoastaan HPL:n 8jäsen- yrityksistä puolet on myös vuokrannut ulko- 1 Palkkaryhmä A Palkkaryhmä B Palkkaryhmä C maalaisia työntekijöitä (HPL 211). Nämä seikat kuvaavat hyvin alan pirstaleista lainsäädäntöä ja heikkoa valvontaa n= jäsenkysely 211 perusraportti

17 yli 1 henkeä Kyllä Ei n= n= Kyllä Ei n= n= n= n= n=974 Kuvio 17. Jäsenten työaikamuotojen kehitys Päivätyössä 2-vuorotyössä 3-vuorotyössä Jossakin muussa työaikamuodossa Kuvio 18. Jäsenet Iltatyössä eri työaikamuodoissa Yötyössä työpaikan koon mukaan luokiteltuna 1 Yötyössä 8 iltatyössä 6Jossakin muussa työaikamuodossa Yöt ilta Jo 3-v 8 1 n=112 henkeä n=149 työssä 19 1 karyhmä C n=139 n=1412 n=1131 n=984 n=974 Alle 3 henkeä Yli 5 henkeä n=284 Päivätyössä n=258 2-vuorotyössä n=268 3-vuorotyössä n=149 Jossakin muussa työaikamuodossa Päivätyössä 2-vuorotyössä 3-vuorotyössä Iltatyössä Yötyössä Jossakin muussa työaikamuodossa Iltatyössä Yötyössä Yötyössä Edellä mainitun perusteella voi esittää karkean arvion, että vuokratyöntekijät tekevät iltatyössä noin Jossakin prosentin muussa työaikamuodossa metallialan työtunneista. Ulkomaisen vuokratyön osuutta on vaikea tässä 13-vuorotyössä yhteydessä arvioida vuorotyössä Päivätyössä Vuorotyö 25 Vielä ennen 199-luvun lamaa metalliteollisuuden 2 työntekijöistä lähes 26 8 prosenttia 28 teki päivätyötä. Metalliteollisuus Laman jälkeen Koko teollisuus vuorotyö lisään- 21 tyi ja päivätyötä tekevien osuus väheni noin prosentin tasolle (Kuvio 17). Tällä tasolla se on pysytellyt aika tasaisesti 199-luvulta lähtien. Edelliseen, vuoden 27 jäsenkyselyyn verrattaessa, voidaan havaita kolmivuorotyön vähentyneen ja vastaavasti päivä- ja kaksivuorotyön hieman kasvaneen. Tämä selittyy yritysten taantuman aikana tekemillä henkilöstövähennyksillä ja työaikajärjestelyillä. Samanlainen muutos v2v21v22v23v24v25v26v27v28v29v21 on tapahtunut koko SAK:laisessa kentässä. Tämä käy ilmi SAK:n viimeisimmästä jäsentutkimuksessa (SAK 211, 8). Vuorotyön käyttö kasvaa selkeästi, mitä suurempi työpaikka on kyseessä (Kuvio 18). Alle 3 hengen työpaikoilla lähes 9 prosenttia työskentelee päivävuorossa, kun taas yli 5 hengen työpaikoilla päivätyötä tekee 1 enää vajaat 3 prosenttia vuorotyössä 4 2-vuorotyössä 2 Päivätyössä Alle 3 henkeä n=284 Päivätyössä 2-vuorotyössä Jossakin muussa työaikamuodossa Iltatyössä Yötyössä 15 Yhteensä Ko 14 M 13 Miehet 12 Naiset Palkkaryhmä A Palkkaryhmä B Palkkaryhmä C Metalliteollisuus Koko teollisuus Lähde: EK Koko Palkat teollisuusja palkkaustavat Kyselyn 6Metalliteollisuus 6 perusteella metallityöläisen keskipalkka vuoden 21 lopussa oli 13,44 tunnis Metalliteollisuus Koko teollisuus 4 sa. Miesten keskipalkka oli 13,74 ja naisten 11,69 tunnissa. Tuntipalkat ovat noin 4,5 prosenttia 14alhaisemmat kuin Teknologiateollisuus ry:n vuoden 21 neljännen vuosineljänneksen palkkatilastossa (aika ja suorituspalkat ilman 211 lisiä) n=1347 (Teknologiateollisuus n=994 n=1423 n= ). Tämä n=118 selittyy n=15 sillä, että Aikapalkka Teknologiateollisuus Suora urakka kerää Osaurakka palkkatilaston omilta Palkkiopalkka jäsenyrityksiltään, joissa työskentelee vain noin puolet alan työntekijöistä. Jäsenyritykset myös painottuvat henkilöstömäärältään suurempiin yrityksiin. Merkittävä määrä Metallin jäsenistä työskentelee pienemmissä yrityksissä, joissa palkat ovat pienemmät v 3-99 n= n=268 Yli 5 henkeä n=149 3-vuorotyössä Kuvio 19. Säännöllisen työajan tuntiansiot vuosina 2-21, ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia, indeksi 2=1 2. Metallityöläinen työssä 17 2-v Pä

18 n=284 n=258 n=268 n=149 Yhteensä Päivätyössä 2-vuorotyössä 3-vuorotyössä Miehet Jossakin muussa työaikamuodossa Naiset Iltatyössä Yötyössä Palkkaryhmä A Palkkaryhmä B Palkkaryhmä C Kuvio 2. Työntekijöiden jakautuminen palkkaryhmittäin Kuvio 21. Pääasialliset palkkaustavat vuosina Yhteensä 8 8 Miehet Metalli 14 Naiset Palkkaryhmä A Palkkaryhmä B Palkkaryhmä C Lähde: EK Taulukko 4. Keskimääräiset tuntipalkat ilman lisiä, /tunti 8Palkkaryhmä A B C 8 Miehet 15,13 13,35 11,54 6Naiset 13,99 12,46 11,13 6 Naisten palkka miesten palkasta 92,5 93,3 96,4 4 Lähde: EK 4 2 kuin alalla keskimäärin, eivätkä nämä yritykset ole Teknologiateollisuus ry:n jäseniä. Metallin työntekijöiden säännöllisen työajan n=1347 tuntiansiot n=994 ovat n=1423nousseet n=1182 vuosina n=118 n= yhteensä 37,5 prosenttia (EK 211). Kun Aikapalkka Suora urakka Osaurakka koko teollisuuden työntekijöiden tuntiansiot nousivat vastaavana Palkkiopalkka En osaa aikana sanoa 39,8 prosenttia, voidaan todeta Metallin työntekijöiden palkkakehityksen olleen hieman hitaampaa. Varsinkin vuosien taantuman aikana tehdyt sopimukset olivat metallialalla muuta teollisuutta maltillisempia (Kuvio 19). Metalliteollisuudessa naisten keskimääräinen palkka on noin 85 prosenttia miesten palkasta. Tätä osaltaan selittää se, että suurin osa naisista tekee töitä, jotka ovat palkkaryhmissä B ja C (Työnvaativuusryhmät 1 6), kun taas miehet painottuvat palkkaryhmä A:n (Työnvaativuusryhmät 7 9) töihin (Kuvio 2) (Teknologiateollisuus 211). Sukupuolten välinen palkkaero ei ole juurikaan muuttunut viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Kun miesten ja naisten palkkoja tarkastellaan palkkaryhmien sisällä, pienenee sukupuolten välinen palkkaero, mutta on yhä huomattava (Taulukko 4). Lisäksi sukupuolten välistä palkkaeroa voi selittää sillä, että naiset tekevät jonkin verran miehiä vähemmän suorituspalkkatyötä. Näistä selityksistä huolimatta tosiasia on, että metalliteollisuudessakin naisen tuntiansio on pienempi kuin miehen n= n=994 Aikapalkka Palkkiopalkka 1997 n= n=1182 Suora urakka 27 n=118 Osaurakka 211 n=15 2 Työpaikan koko vaikuttaa palkkoihin ääripäissä. Keskiarvoa selkeästi alemmalla tasolla ovat kaikkein pienimmät, 1 5 hengen yritykset, n=1342ja suurimpien, n=11 n=1446yli n= hengen n=126 yritysten n= palkkataso on selkeästi keskiarvon yläpuolella. Kyllä Ei Alueellisesti keskiarvoa korkeammalla palkat ovat pääkaupunkiseudulla. Keskiarvoon nähden matalimmat palkat ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Palkkaustavoissa aikapalkan käyttö oli edelleen lisääntynyt (Kuvio 21). Tässä kyselyssä 83 prosenttia vastaajista ilmoitti sen pääasialliseksi palkkaustavakseen. Aikapalkan käyttö on kasvanut tasaisesti 199-luvulta lähtien. Palkkiopalkkaus kasvatti suosiotaan 199-luvun loppupuolella, mutta sen käyttö on vähentynyt viimeisen 1 vuoden aikana seitsemään prosenttiin. Tässä tosin tiettyä harhaa voivat aiheuttaa erilaiset käsitteet. Toisinaan tulospalkkiot, bonukset ja muut aikapalkkaa täydentävät palkkaustavat sekoitetaan työehtosopimuksessa määriteltyyn, kiinteän ja muuttuvan osan sisältävään palkkiopalkkaan. Palkkiopalkkauksen käyttö on yleisintä 1 1 hengen työpaikoilla. Mielenkiintoista on, että suurissa yli tuhannen hengen työpaikoissa työskentelevistä 95 prosenttia ilmoitti pääasialliseksi palkkaustavakseen aikapalkan. Usein näillä työpaikoilla on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, mikä tuo toimintaan sidotun osan palkkaukseen. a n=1342 Ky 18 jäsenkysely 211 perusraportti

19 1 lkkaryhmä C 211 n=15 urakka Kuvio 22. Onko maksettu tulospalkkiota? n=1342 Kyllä 199 n=11 Ei 1997 n= n= n= n=119 Kuvio 23. Onko maksettu tulospalkkiota? Jakaumat työpaikan koon mukaan, n = henkeä a Yli 1 henkeä Kyllä Ei Suoran urakan käyttö on laskenut 198-luvun 18 prosentista kolmeen prosenttiin. Myös osaurakan käyttö on vähentynyt huomattavasti. Tässä näkyy metalliteollisuuden muuttunut tuotantoajattelumalli, jossa yksittäisen työvaiheen sijasta halutaan palkita enemmän kokonaisuudesta. Myös työpaikkakoon pieneneminen on vaikuttanut palkkaustapojen kehitykseen. Pienillä työpaikoilla ei ole resursseja suorituspalkkatyöhön liittyviin työntutkimuksiin. 2.5 Täydentävät palkkaustavat Normaalin palkan päälle maksettavaa tulos-, voitto- tai muuta vastaavaa palkkiota oli saanut 38 prosenttia vastaajista (Kuvio 22). Tämä vastaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) 21 neljännen neljänneksen palkkatilaston mukaan teknologiateollisuudessa tulospalkkiota saaneiden määrää (EK 21, 9). Tulospalkkioiden käyttö yleistyi 199-luvulla. Vuoden 1997 jäsenkyselyssä 4 prosenttia vastaajista oli saanut tulospalkkioita, ja tällä tasolla määrä on pysynyt sitä seuranneissakin kyselyissä. Voidaan olettaa, että tulospalkkiojärjestelmien käyttö on jonkin verran tätä laajempaa. Osa järjestelmistä ei vain ole antanut palkkiota. Tätä näkemystä tukevat Murikassa luottamusmiesten peruskursseilla vuonna 211 tehdyt kyselyt. Niissä lähes 5 prosenttia vastaajista ilmoitti työpaikallaan olevan käytössä jonkinlainen tulospalkkiojärjestelmä prosenttia näistä järjestelmistä oli antanut jonkin suuruista palkkiota viimeisen 12 kuukauden aikana. 8 4 Tulospalkkioiden käyttö on sitä yleisempää, mitä suurempi työpaikka on kyseessä (Kuvio 23). Pienissä, alle 1 hengen työpaikoissa, tulospalkkioita sai alle 1 prosenttia vastaajista. Näillä pienillä työpaikoilla on 2 myös 1997 alhaisimmat n= n=119 palkat 27 sekä n=113 vähän 211 suorituspalkkausta. Työ melko raskasta Näiden Työ tietojen erittäin raskasta valossa voikin n=115 pohtia, kuinka kannustaviksi ja oikeudenmukaisiksi pienten työpaikkojen työntekijät kokevat työpaikkansa palkkausjärjestelmän. Työ erittäin raskasta Työ melko raskasta 2.6 Työpaikan arki Maailmanlaajuinen Mahdollisuus oppia taantuma Mahdollisuus kosketti kokeilla voimakkaasti suurta osaa metalliteollisuuden uusia asioita uusia asioita 1 yrityksistä. Selkeimmin tämä näkyi työpaikoilla 8 tuotannon määrän laskuna ja henkilöstövähennyksinä. 6 Tässä osiossa tarkastellaan, miten muuten työt ja työympäristö ovat muuttuneet 4 viime vuosina. Onko työtahti kiristynyt? Ovatko yritykset kehittäneet toimintaansa ja kouluttaneet henkilöstöään? Mi- 2 ten henkilöstö voi ja haluaa vaikuttaa yrityksen asioihin? n=118 n=18 n=111 n=1179 n=12 n= Jäsenistä 61 prosenttia arvioi työtahdin kiristyneen ainakin jonkin verran viime vuosina ja 59 prosenttia pitää työtään fyysisesti 1 vähintään melko raskaana. Työtään raskaana pitävien 8 osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 1997 (Kuvio 24) Metallityöläinen työssä n=1176 n Mahdollisu omia 2 n=1 Joitak Joita Joitakin

20 Yli 1 henkeä Kyllä Ei Kuvio 24. Työtehtävänsä fyysisesti vähintään melko raskaiksi Työtään raskaana pitävien osuus kasvaa kokevien osuus vastanneista iän karttuessa. Tämä osaltaan selittää sitä, että työtään raskaana pitävien määrä on kasva nut, painottuuhan yhä suurempi määrä jäsenistöstä 8 ikähaitarin yläpäähän. Samoin kokemukset työtahdin kiristymisestä selittävät 4 6 tätä kehitystä. 4 Henkisesti vähintään melko raskaina töitään piti 53 prosenttia vastaajista. Iäkkääm henkeä 2 mät tuntevat työnsä olevan myös henkisesti 6-9 kuormittavaa useammin kuin muut: ainoastaan n= n= n= n= prosenttia 199 yli vuotiaista piti töitään keveinä. Alle 5-vuotiaista töitään hen- 211 n=1359 n=18 n=1426 n=1192 n=15 n=113 Työ 3-99 melko raskasta Työ erittäin raskasta kisesti Useampia keveinä kertoja piti 1 minuutissa lähes puolet. Useampia Töiden kertoja tunnissa 1 henkisessä Harvemmin kuormituksessa Eivät toistu ei lainkaan ole ollut juurikaan Työ erittäin raskasta Kuvio Saman työvaiheen toistuvuus, kehitys vuosina muutoksia vuosien varrella. Työ melko raskasta Yli 1 henkeä Säännöllisesti toistuvien työvaiheiden eli toistotyön määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen kyselyyn nähden (Kuvio omia 25). kykyjä Useita kertoja 1 minuutissa toistuvia Mahdollisuus Kyllä oppia Ei En Mahdollisuus osaa sanoa kokeilla Mahdollisuus kehittää 8 uusia asioita uusia asioita 1 töitä tekee 14 prosenttia En osaa vastaajista. sanoa Harvemmin kuin kerran tunnissa samat työvaiheet Erittäin vähän 4 toistuvat 48 prosentilla. Yleisintä toistotyö oli 6 vuoden 8 22 jäsenkyselyssä, Melko vähän jonka jälkeen sen 4 2 osuus on hieman laskenut. Tämän voi olettaa 4 6 Melko paljon johtuvan elektroniikkateollisuudessa tapahtuneesta rakennemuutoksesta. Erittäin paljon n=1359 n=18 n=1426 n=1192 n=15 n=113 4 Toistotyön määrässä on selkeä ero sukupuolten 2 22 Useampia 27 kertoja 1 minuutissa Useampia 27 kertoja tunnissa välillä. 211 Naisista 34 prosenttia tekee n=118 Harvemmin n=18 Eivät n=111 toistu lainkaan n=1179 n=12 En osaa n=18 sanoa n=1176töitä, n=14 joissa n=11 sama työvaihe toistuu useita kertoja kymmenessä minuutissa Miehistä 27 tällai n= n= n= n=115 n=1359 n=18 n=1426 n=1192 n=15 n=113 Työ melko raskasta Työ erittäin raskasta sia töitä tekee yhdeksän prosenttia. Harvemmin kuin Useampia tunnissa kertoja 1 minuutissa toistuvia Useampia töitä tekee kertoja tunnissa aino- 1 astaan Joitakin 25 tunteja Työ erittäin raskasta Harvemmin prosenttia Eivät naisista, toistu lainkaan miehistä En osaa 52 sanoa pro- Mahdollisuus kehittää 8 omia kykyjä Joitakin päiviä Työ melko raskasta Kuvio Miten paljon työhösi liittyy seuraavia asioita? Osuus vastaajista Joitakin vuosina kuukausia Erittäin vähän 1 2 vuotta 4 Mahdollisuus oppia Mahdollisuus kokeilla Mahdollisuus kehittää uusia asioita Melko vähän uusia asioita omia kykyjä 1 Yli 2 vuotta 2 Melko paljon 8 Erittäin vähän Erittäin paljon Melko vähän Miehet Naiset n= n=12 n=119 4 n=838 Melko paljon n=175 8 n=1176 n=14 Lähes koko n=11 ajan Noin 3/4 työajasta Noin puolet työajasta 2 Noin 1/4 työajasta Vähemmän En lainkaan Erittäin paljon Joitakin n=118 tunteja n=18 n=111 n=1179 n=12 n=18 n=1176 n=14 n= Joitakin päiviä 2 jäsenkysely 211 perusraportti Joitakin 1 kuukausia Joitakin tunteja

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

METALLI- TYÖLÄINEN. Metallityöväen Liiton jäsenkyselyn 2007 perusraportti KARI SAIRO

METALLI- TYÖLÄINEN. Metallityöväen Liiton jäsenkyselyn 2007 perusraportti KARI SAIRO METALLI- TYÖLÄINEN Metallityöväen Liiton jäsenkyselyn 2007 perusraportti KARI SAIRO METALLITYÖLÄINEN 2007 Metallityöväen Liiton jäsenkyselyn 2007 perusraportti KARI SAIRO YHTEINEN TEKIJÄ Metallityöväen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013

Metalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2013 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. METLLIN RELINSIOT NOUSIVT, PROSENTTI VUODESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

SAK:n luottamusmieskysely 2009

SAK:n luottamusmieskysely 2009 1 2010 SAK:n luottamusmieskysely 2009 Heinäkuu 2010 Lisätiedot: Tytti Jäppinen tytti.jappinen@sak.fi Puh. 020 774 0156 SAK, PL 157 00531 Helsinki Tilaukset: SAK Puh. 020 774 000 SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyyden nousu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä TEKin arvion mukaan

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kyselyt 1992, 1999, 2005 ja 2010

Sosiaali- ja terveysalan kyselyt 1992, 1999, 2005 ja 2010 Tutkimukseen osallistuneiden määrä toimintasektoreittain na 1992, 1999, 2005 ja 2010 03:38 Friday, February 04, 2011 1 Toimintasektori 1992 1999 2005 2010 sosiaalipalvelut 96 110 143 137 yleinen sosiaalityö

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot