Jos haluatte tutustua tarkemmin aineistoon, voitte pyytää sitä Suomen Yrittäjistä,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jos haluatte tutustua tarkemmin aineistoon, voitte pyytää sitä Suomen Yrittäjistä, siri.markula@yrittajat.fi"

Transkriptio

1 3 Suomen Yrittäjien Yrittäjän ääni -kampanja kerää yrittäjien mielipiteitä ja ehdotuksia päättäjille. Luovutimme kaikki 5. marraskuuta. mennessä tulleet vastaukset eduskuntaryhmien puheenjohtajille 7. marraskuuta Jos haluatte tutustua tarkemmin aineistoon, voitte pyytää sitä Suomen Yrittäjistä,

2 4 Suomen kokonaisveroaste verotulojen suhde bruttokansantuotteeseen on 45,6 prosenttia eli OECD-maiden korkeimpia. Verojen korottamista ei voi enää jatkaa, sillä korotukset vahingoittavat kasvua ja työllisyyttä. Tämä koskee myös arvonlisäverokantoja. Palveluyrityksillä, joilla on vain vähän vähennyskelpoisia ostoja, arvonlisävero on lähellä työn verotusta. Veroastetta tulee päinvastoin alentaa ja verotus on pidettävä ennustettavana. Verotuksen tulee tukea yrittäjyyttä ja kannustaa kasvuun, työllistämiseen sekä yrittämiseen liittyvään riskinottoon. Työllistämisen vastuu on siirtynyt yhä vahvemmin pienille ja keskisuurille yrityksille. Työllisyyden ja kasvun edistäminen edellyttää yrittäjyyden eri muotojen huomioimista tasapuolisesti. Pienyritykset eivät voi käyttää apunaan kansainvälistä verosuunnittelua tai toiminnan siirtoja verotuksellisesti houkuttelevampiin maihin. Suomeen on luotava olot, joissa näitä yrityksiä kannustetaan kasvuun ja työllistämiseen. Verotukseen tarvitaan uusi pienyrittäjävähennys. Kaiken uuden lainsäädännön on perustuttava pienet ensin -periaatteeseen ja koko nykyinen lainsäädäntö on perattava. Pienet ensin -periaate tarkoittaa sitä, että sääntely sovitetaan pienyritysten tarpeisiin ja olosuhteisiin. Yrittäjien kokemukset sääntelyn vaikutuksista on otettava päätöksenteon pohjaksi nykyistä järjestelmällisemmin. Suomi ei saa olla sinisilmäinen EU-sääntelyn toteuttajana. On huolehdittava siitä, että sääntely on meillä fiksumpaa kuin muualla. Käytettävissä oleva liikkumavara pitää suunnata kansallisen kilpailuedun tavoitteluun. Sääntelymassa on käynyt pienille yrityksille ylivoimaiseksi. EU:ssa on arviolta lähes voimassaolevaa säädöstä. Suomessa pelkkiä lakeja on voimassa lähes Jos siihen lisätään asetukset ja muut alemmanasteiset säädökset, päästään samoihin lukuihin EU:n kanssa. Yksittäisiä säännöksiä on voimassa satoja tuhansia. Julkisen sektorin osuus taloudesta on pienennettävä takaisin alle 50 prosenttiin. Suomen julkiset menot ovat kymmenessä vuodessa nousseet alle 50 prosentista lähes 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä jarruttaa talouden vuotuista kasvua merkittävästi. Julkisen talouden alijäämä on rakenteellinen. Näköpiirissä ei ole sellaista talouskasvua, joka yksin riittäisi palauttamaan julkisen talouden tasapainon. Rakenteelliset ongelmat vaativat ratkaisukseen rakenteellisia muutoksia. Julkisten menojen nousua pitää hillitä aivan minimiin vielä useita vuosia. Julkisen sektorin tasapainottamiseksi on karsittava tehtäviä ja lisättävä tuottavuutta. Erityisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita pitää karsia ja palveluita järjestää toisin. Samalla

3 5 myös valtion toimintoja pitää uudistaa. Tehtävien vähentäminen hillitsee osaltaan kokonaisveroasteen nousupaineita. Verotuksen kiristäminen taas heikentäisi yritysten kilpailukykyä. Yritysten hyväksyminen mukaan palvelutuotantoon luo kilpailua, tehostaa toimintaa ja kannustaa innovaatioihin. Julkisen sektorin tehtävä on edistää markkinoiden toimintaa. Se ei saa aiheuttaa omalla toiminnallaan kilpailun vääristymistä. Yksinään yritystoimintaa harjoittavia on jo noin eli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä. Yksinyrittäjien lukumäärä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin :lla, ja samalla yhden hengen yritysten suhteellinen osuus kaikista yrityksistä on kasvanut. Yksinyrittäjien merkitys koko kansantaloudessa on jatkuvasti kasvanut. He ovat vakituisina yhteistyökumppaneina muiden yritysten kanssa ja luovat siten osaltaan taloudellista toimeliaisuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Kyse ei siis ole vain siitä, että henkilö työllistää itsensä. Yrittäjän sosiaaliturvassa palkansaajaan verrattuna on edelleen perusteettomia poikkeamia, joita pitää korjata. Yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen tulee saada maksamilleen vakuutusmaksuille vastinetta. Yrittäjän pakollisen sosiaalivakuuttamisen alaraja tulee korottaa tasolle, jolla yrittäjä ei maksa vakuutusmaksuja turhaan. Yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenten maksamat sosiaalivakuutusmaksut pitää kanavoida tarkemmin ja selkeämmin heille maksettaviin sosiaalietuuksiin. Yrittäjän sosiaaliturvassa on myös muita yksittäisiä korjausta kaipaavia kohtia, kuten työttömyysturvassa ns. väärässä kassassa vakuuttaminen sekä myyntivoiton jaksotuksesta luopuminen. Asumistuen perusteeksi on otettava yrittäjän todelliset tulot. Toiminimiyrittäjälle on annettava mahdollisuus verovähennykseen sairastuneen lapsen hoitajan palkoista. Hallituksen on vihdoin käynnistettävä suomalaisen työmarkkinajärjestelmän uudistaminen, jotta saataisiin lisää mahdollisuuksia työehtojen paikalliseen sopimiseen. Näin suomalaisen työn kilpailukyky paranisi ja yrityksillä olisi matalampi kynnys työllistää. Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt vakavasti ja vientimarkkinoita on menetetty. Suomi ei pysty houkuttelemaan ulkomaisia investointeja riittävästi. Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut :een, mikä vastaa jo yli 11 prosentin työttömyyttä. Kilpailukyvyn heikentyminen on paljolti seurausta jäykistä työmarkkinamekanismeista. Esimerkiksi palkantarkistukset perustuvat järjestelmään, jossa työehtosopimukset määräävät maksamaan palkankorotukset yrityksen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Yrityskohtaisilla ratkaisuilla pystyttäisiin samalla sekä parantamaan työoloja että työn tuottavuutta.

4 6 * Työehtosopimusten yleissitovuudesta tulee luopua. * Palkoista tulee sopia vapaasti. * Ilta ja yölisät pois. * Työaika tulee saada sopia vapaasti. * Loma-aikoja tulee lyhentää ja lomarahoista pitää luopua. * Palkkoja tulee pienentää yleisesti 15-20% kaikilta joiden laskennallinen vuosiansio on enemmän kuin euroa. * Valtion ja kuntien virkamiesten määrää on vähennettävä. * Kansanedustajien määrä on laskettava 100 edustajaan ja eduskunta-avustajien määrä 1/ edustaja. Ulkomaiden talousapu on lopetettava. // Tapani Kumpula, Oy Maggum Ltd AY-liikkeen valta alas! Yrittäjälle samat sosiaaliedut kuin muille. Lisää mahdollisuuksia maksaa vapaaehtoisia eläkkeitä vähennyskelpoisina. Vähemmän holhoamista - nyt ollaan kuin Neuvostoliitossa. Lait ja sääntely tappavat yrittäjyyden. Ilmastosäädöksillä Eurooppa ajaa itsensä periferiaksi. // Riitta Saarikangas, Zulia Oy Ei mitään uutta, kiitos! Homma on äärimmäisen helppo, poistatte vain vanhoja lakeja, sääntöjä, määräyksiä ja holhousta. Helpommin sanottuna päästätte yrittäjän tasaarvoiseen asemaan muiden kanssa. Muistatte sen että vain yritykset voivat työllistää ja pelastaa tulevaisuuden. On muuten yksinkertainen muistisääntö ja pelkkä fakta, kiitos! // Petteri Peltola, Linkpartners Group Finland Oy Ennakkovero muuttaa jälkiveroksi. Poistaa konkurssin pelko. Työehdot vapaammin sovittaviksi (esim. muuttovapaat pois, sairasteluun omavastuu tms, mutta nuo kaikki sovittavissa erikseen). Äitiyden kulut verorahoista eikä jäisi yrittäjän maksettavaksi. Lisäksi voisi olla joku tuki sijaisen palkkausta varten. // Iiro Ka, Interque Oy Ensimmäisen työntekijän palkkaus halvemmaksi. // Annukka Kääriäinen, Pro-kaks kotityöpalvelut Ensin voisi tarjota pk yrityksille mahdollisuuden toimia työllistämisessä paikallisen sopimisen tyyliin eli mahdollisimman pitkälle ilman turhaa säätelyä ja sitten katsotaan mitä tapahtuu. Yritysten verotus viron malliin. Verotetaan siis sitten vasta voitosta kun se voitto tulee. Yksinyrittäjille asteittainen ALV saakka // Harri Kämäräinen, Nuppulinnan Laboratoriopalvelu Oy Harmaa talous saatava kuriin!! Tuoda voimakkaammin esille miksi yhteiskunnassa pitää maksaa veroja. Uusilta yrittäjiltä vaadittava yrittäjäkoulutus "ettei lähdetä soitellen sotaan" ja olla häiritsevänä tekijänä markkinoilla eikä myöskään työnantajana. Pienten yrittäjien, liikevaihdon ollessa alle e vuodessa, maksaisi alv:n mutta olisi tuloverosta vapaa, tämä verotuksellinen vastaantulo olisi monelle pienelle yrittäjälle rohkaiseva uudistus. // Anja Lukkarinen, Pitopalvelu Anja Lukkarinen

5 7 Helpottaa työllistämistä. Työntekijän oikeusturva paljon vahvempi kuin työnantajan. Tämä pitää heti saada korjattua ainakin alle 10 henkeä työllistävien yritysten kohdalla. Pienet kärsivät isojen yritysten säännöillä. Nykyään huonosta työntekijästä eroon pääseminen vaatii melkein pienen yrityksen lopettamisen. Kuka näillä ay-liikkeen nykyehdoilla uskaltaa ottaa ketään sellaista ihmistä töihin, jonka tausta ei ole tarkkaan tiedossa. // Ossi Lehtimäki, Sähkö-Oskari Oy Hyvin helppoja ratkaisuja, ei mitään sanssi kortteja jotka vain työllistää kaikkia kun lippuja ja lappuja täytetään. 1. Sunnuntai tupla-palkasta luopuminen. 2. Alle 25 vuotiaalta eläkemaksut pois. 3. Sairaslomalle yhden päivän omavastuu. En kirjoita pitkiä selityksiä joka kohdalle koska nämä ovat selkeimmät lääkkeet nuorisotyöttömyyden poistoon ja vähennämme samalla byrokratiaa etc.. // Jarmo Saloranta, Postep Pro Oy Irtisanomista on helpotettava. Rekrytointivirhe pitää voida korjata koeajan jälkeenkin. Kysessä on työpanoksen osto, ei naimisiinmeno! Nykytilanteessa ainoa mahdollinen keino korvata tuottamaton työntekijä tuottavalla on siirtää kyseinen toiminto ulkomaille(!). Työlistetään mieluummin suomalaisia! // Juha Kuusama, Kuusama Audio Oy Jos nainen jää äitiyslomalta hoitovapaalle ja tulematta valillä takaisin töihin jää uudelle äitiyslomalle on väärin että työnantaja joutuu maksamaa työntekijälle 3 kk palkan uudestakin äitiyslomasta. Äiti on rahansa ansainnut, mutta rasittaa kohtuuttomasti naisvaltaisia mikroyritykisä. Lisäksi ansioero sillä oletko töissä vai makaatko kotona pitää saada isommaksi. // Teuvo Uusimäki, Tepe Paino Oy Lisää joustoa työehtosopimuksiin. // Michael Lindholm, Analystica Oy Lopettaa työvoimatoimisto. Antaa paikalliselle sopimiselle täysi oikeutus. // Jussi Kuortti, Kuortti yhtiöt Olen pienyrittäjä. Teen töitä joka päivä Yrityksessäni on yksi vakituinen kuukausipalkkalainen. Hän tienaa enemmän kuin minä, vaikka hänen viikkotuntimäärä on 37,5. Töitä riittäisi useammallekin, mutta ei ole varaa palkata. Tarvitsisin apua myös muutamina tunteina päivässä eli ns. pätkätyöläisiä. Työnantajamaksuja tulisi alentaa tai jopa poistaa kokonaan. Arvonlisäveroa tulisi alentaa palvelualoilta ja vähävaraisten yrittäjien verotusta keventää. Sunnuntai-/pyhälisiä pitäisi alentaa. // Sanna Vieras, Lemmikkihoitola Gomak Paikallinen sopiminen,sairaslomaan karenssi, samoin vuosilomalla sairastumiseen, helpompi irtisanominen, yrityksen verotuksen helpottaminen, voittojen verotus vasta voittoja nostettaessa, sääntelyä karsittava, uusi hankintalaki voimaan heti, luotava riskirahastojen lainaamaan rahaa investoimiin // Tapani Paasu, Keuruskopio Pienille yrityksille on merkittävä kuluerä sairaspoissaolot. Sairaslomiin pitäisi laittaa karenssiaika kuten esim. Ruotsissa on. Työterveyshuolto antaa sairaslomaa mitä ihmeellisimmistä syistä. On selvää, että kipeänä ei töihin kannata tulla, mutta sairaslomaa annetaan nykyään kovin hepposin perustein ja suurin osa työntekijöistä ottaa mielellään sen ja nauttii täyttä palkkaa tältä ajalta. // Susanna Peltokangas, Tilitoimisto Peltokangas Oy Pienyrittäjille pitäisi ehdottomasti saada jonkinlainen turva työntekijän sairastuessa. Kun työntekijöitä on 2-4, ja niistä yksikin on jatkuvasti sairaana, syö se yrityksen tulosta

6 8 todella paljon ja aiheuttaa valtavan määrän lisätyötä ja kuluja. Moni pienyritys voi suorastaan joutua lopettamaan tällaisen vuoksi, ja se taas tuo muutaman työttömän lisää valtion harteille. Muutenkin työntekijöiden palkkaus helpommaksi/ edullisemmaksi/ turvallisemmaksi etenkin pienyrittäjille! // Pia Kause, Lounasravintola Rucolankukka Oy Pikkiriikkisten itsensä työllistävien yrittäjien pitäisi saada ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen selkeät edut. Pois kaikki sivukulut tai tukea sivukulujen & lomarahojen yms. maksamiseen. Näin mahdollistettaisiin kasvun paikka yritykselle ilman, että yrittäjä itse PALAA LOPPUUN. // Marianne Holappa, Puistokadun Kukkatupa Purkaa tupopöytä ja antaa yritysten siirtyä paikalliseen sopimiseen. Lopettaa turha sääntely ja aloittaa sääntelyn purkaminen, jos purkaminen ei muuten lähde liikkeelle pitää sääntelyn purkamista varten perustaa oma virasto jonka tehtävä ei ole muuta kuin sääntelyn purkaminen. // Tommi Matikainen, Ita Nordic Oy Päätösten vaikutukset yhteiskunnan tukipilareihin eli yrittäjiin pitää pohtia kunnolla ja testauttaa ensin yrityksillä ennen päätöksentekoa. Jos yritysvaikutuksia ei oteta kunnolla huomioon on aivan turhaa pohtia aihe aluetta: Mistä saisimme lisää työpaikkoja ja vaatia työtekijöille lisäturvaa. Ihmisten holhoamisella ja terveen järjen käytön estämisellä tuhotaan tämä maa. Kun alla olevista kohdista 5 ja 2 laitetaan ensin kuntoon niin seurauksena parenevat 1, 2 ja 4 kohdatkin. // Minna Nissilä, Leppälehdon puutarha Oy Sisäistä yrittäjyyttä! Oman vastuun lisäämistä, kaikissa asioissa. Emme voi enään vain ajatella, että kyllä yhteiskunta hoitaa ja maksaa. Kannettava itsekin vastuuta tekemisistään ja tekemättäjättämisistään. Yrittäjänä ihmettelen aina miksi Yrittäjät eivät ole saaneet olla mukana sopimassa palkoista? Jos sopiminen viedäänkin yritys tasolle, olisi se kohdennetusti oikea paikka. Yrittäjälle työntekijöiden hyvinvointi, palkka-asiat mukaanlukien on tärkeää. Kuitenkaan taloutta unohtamatta. // Matti Vihma, Johanneskoti Oy Suomen palkkajärjestelmä tappaa yrittäjyyden, kehityksen, mahdollisuuden palkkaamiseen. Palvelualalla erinäiset lisät: lauantailisä, iltalisä, sunnuntain tuplapalkka, lomaltapaluu raha. Käsittämättömiä kustannuksia, joista kuluttaja ei kuitenkaan ole valmis maksamaan palvelussaan. Kuka on valmis maksamaan ravintolaruuasta sunnuntaina tuplahinnan. Ei kukaan, mutta pienyrityksen pitää (jos pitää ravintolansa avoinna) maksaa työntekijälle tuplapalkka. Vaikka hänellä on keskellä viikkoa vapaapäiviä. // Sari Nordlin, Oy Nagusun Ab / Majatalo Martta & Café Hallonblad Suomi lähtee nousuun vain uusilla työpaikoilla. Näitä ei synny, jos palkkaamisen kustannuksia ja riskejä ei lasketa. Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että vaikka töitä on liikaakin, on yrityksen tulevaisuus vaakalaudalla kiristyneen hintakilpailun (LVI-ala) ja liian kovien työnantajamaksujen vuoksi. // Saija Hakonen, Hakonen Palvelut Työehtosopimuksien ehdot, kuten palkalliset vanhempainvapaat, tietyt irtisanomisehdot esim. lomautustilanteessa ja loma-ajankohdalle osuvat sairauslomat tulevat yrittäjälle kalliiksi. Näihin vaikea varautua ennakkoon ja ne syövät yrittäjän omaa kukkaroa ja vapaa-aikaa. // Pauliina Hyyryläinen, Infrasuunnittelu Oy Työehtosopoimusten yleissitovuudesta on luovuttava. Kun järjestö, jonka jäsen en ole tekee sopimuksen järjestön kanssa, jonka jäsen työntekijäni ei ole, millä logiikalla meidän pitäisi tätä sopimusta noudattaa? Yrittämisestä on tehtävä edes laillista: Viimeksi kolme lakimiestä antoi kolme erilaista, keskenään ristiriitaista työehtosopimusta yleissitovina noudatettavaksi. Johtopäätös: Yrittäminen ei ole kaikin osin edes laillista. // Juha Kuusama, Kuusama Audio Oy

7 9 Työllistäminen helpommaksi, verotus järkeväksi. Julkinen hallinto / byrokratia pienemmäksi. Yrittäjien puolison / perheen asema kohtuuton työttömyysturva asioissa. // Tommi Oja, Tojapak Ky Työmarkkina osapuolet takaisin pelkästään edunvalvonta järjestöksi. Työelämän laisäändäntövalta takaisin hallitukselle/ eduskunnalle. Ei kolmikantaa enään. // Kai Iiskola, Coctio Culinary Concepts Oy Työnantajalla, yrityksen omistajalla PITÄÄ olla oikeus vapaasti valita tiiminsä jäsenet ketkä työtä omassa yrityksessä tekevät. Se joka ei meidän yritykseen sovi, pakko vaan pitää työsuhteessä tiukkojen lakien ja TEssin (AKT) tähden. Ja tämä yksi henkilö on useimmiten jopa haitaksi yrityksen asiakaspalvelulle saatikka vaarantaa koko työyhteisön työilmapiirin. // xx Työsopimuslaki on jo aikansa elänyt. Se pitäisi päivittää nykyistä ja tulevia aikoja varten. // Esko Virta, Esvi Ky Työsuhdeasiat järjestöiltä eduskuntaan ja paikallisesti sovittaviksi, yleissitovan tessin poistaminen. // Antti Kurvi, Kurvi & Sinivaara Oy Työvoiman käyttö saatava joustavammaksi. Työvoimakustannukset alemmaksi. Yritysten verotus keveämmäksi, jolloin yritykseen jää rahaa investointeihin, kehitykseen -> työllistämiseen. // Petri Laukkanen, Elektron Rauma Oy Työvoiman palkkaamisen/irtisanomisen helpottaminen. Näin voisi palkata ihmisiä joustavammin ja näin voitaisiin työllistää paremmin. Työvoima kustannusten laskeminen. // Jim Rautiainen, Lakeuden Lattia Oy Töitä olisi, mutta ei voi tehdä! Siispä tukijärjestelmistä pitää tehdä reaaliaikaisia. Työtön ystäväni kertoi: Kuukauden pätkätyön tekemisestä seuraa asumis- ja muiden tukien maksatuksen keskeytys ja uudelleen arviointi. Ei auta, että kolmen kuukauden kuluttua saa jälkikäteen kahdelta kuukaudelta saamatta jääneet tuet, tällä välillä on vuokra jäänyt maksamatta ja tullut nälkä. // Juha Kuusama, Kuusama Audio Oy Uudet työpaikat syntyvät nykyään pk-yrityksiin, joka pitäisi huomioida työlainsäädännössä, esim. pidentää koeaikaa (pienissä yrityksissä riski väärästä rekrytoinnista kohtalokas!), palkkatasoa ei voi enää nostaa (kilpailukyky häviää, henkilöstöä joudutaan vähentämään, yrittäjät uupuvat), byrokratia alas, järjettömät byrokratiakukkaset kuriin, tarvitaan maalaisjärkeä!! Vanhempainvapaa kustannukset saatava pois äitien työnantajia kuormittamasta (emme voi palkata nuoria naisia raskauden pelossa). // Minna Perttilahti, Itä-Suomen Siivouspalvelu Oy Verotus on aivan liian kovaa pienyrittäjälle. Työvoiman palkkaaminen on aivan liian kallista kaikkine sos.turva ja eläkemaksuineen. Lomarahat pois, koska niille ei ole mitään perusteita. Laki on perua v.-71 jolloin oli vielä pelko työvoiman palaamisesta takaisin lomien jälkeen. Uusi laki lomien siirrosta jos sattuu sairastumaan kesälomalla täytyy ehdottomasti poistaa. Siitä nähtiin taas väärinkäytöksiä ja yrittäjät kärsivät taas kerran. Ei ole yrittäjän vika jos työntekijä sairastuu. // Susanna Pietilä, Noraidon Oy Viron malli äkkiä, muuten Suomeen ei jää kuin virkamiehiä ja huonosti palkattuja työläisiä. Kieltopolitiikka ei toimi! // Jussi Pirhonen, Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy * Yrittäjä järjestön edustaja ehdottomasti tupo pöytään. * Ainakin yksi karenssipäivä sairaustapauksissa.

8 10 * Kirkollisvero pois yrityksiltä. * Työajan lyhennysvapaa poistettava, vastaavasti voisi palkkoja nostaa. * Työn verotusta pitää laskea, ainakin ylitöiden osalta. * Äitiys ja isyys vapaan maksu pois yrityksiltä. * Vapaa-ajan tapaturmat poistettava työnantajan vastuista. * Irtisanomissuojaa kevennettävä, pellet on saatava pois oikeilta työpaikoilta, ne myrkyttää työpaikan ilmapiirin. // Simo Leinonen, LVI- Bioneerit Oy 1. Julkisten palvelujen hinnat julkisiksi niin, että matti ja maija meikäläinenkin näkee ja ymmärtää että kaikki maksaa ja että paljonko maksaa. Ainoastaan sitä kautta saadaan aitoa ja laadukasta asiakaspalvelua, jota kautta asiakas löytää omat mieleiset palvelujen tuottajat, olkoon julkisen tai yksityisen sektorin tuottamat. 2. Eri ikäisten yrittäjien taloudellinen tukeminen eri keinoin niin, että panostus todella tukee yrittäjyyttä ja yritystä vähintään sen alkumetreillä. // Nancy Seppänen, Kävelykioski 1. kilpailuolosuhteet kuntoon, kilpailuneutraliteetti ja harmaan talouden torjuntaa. 2. Työn teettäminen tulisi olla helpompaa, eli paikallista sopimista lisättävä. Täytyy olla myös mahdollisuus tarjota työtä lyhyempiä jaksoja ja myös velvollisuus ottaa vastaan. Työsuhde tulee voida purkaa koeajan jälkeenkin ilman tuotannollistaloudellisia syitä silloin kun rekrytointi osoittautuu virheeksi. 3. Rakenneuudistukset julkisella sektorilla on saatava maaliin. Kansantaloutemme ei kestä tätä pitkään. // Tommi Valtonen, TakuuSähkö Oy Ainoastaan Pohjois-Koreassa on suurempi julkinen sektori kuin Suomessa. Suomen julkinen sektori syö jo 58% meidän bruttokansantuotteesta. Yrittäjät eivät enään yksin pysty kantamaan vastuuta, vaan julkista sektoria on alettava purkamaan nopeasti. Ensimmäinen tehtävä on laskea virkamiesten palkkoja vähintään 15%. Tämä on suurin ongelma Suomessa nyt. Ikäväkseni täytyy todeta, että Kokoomus ja Kepu johtoiset hallitukset ovat eniten edesauttaneet julkisen sektorin paisumista. Lopettakaa näpertely. // Jouni Juutinen, Univer Oy Alla olevat kohdat ovat kaikki tärkeitä. On saatava aikaan johdonmukainen ohjelma jossa noita kaikkia viedään eteenpäin. Ennen kaikkea pienyrittäjien asioita on parannettava. Yrittäjäjärjestön tulisi näkyä enemmän ja tuoda selkeämmin ja voimakkkaammin asioitaan ja tavoitteitaan esiin. Parannuskohteita löytyy kun haastatellaan yhtiöitä joilla ei mene riittävän hyvin. Sosiaaliturvan kehittämistä ei kannata viedä kauhean pitkälle, yrittäminen on kuitenkin jonkinlaista riskin ottoa. // Antti Mikola, ASM-Consulting Oy Aloitin yritystoimintani v Silloin alle 8500 euron vuosiliikevaihdolla sai maksetut ALV:t kokonaan palautuksena ja ALV:n huojennusta sai siihen asti, kun veroton vuosilaskutus oli euroa. Nuo luvut ovat edelleen täsmälleen samat. Kuinka paljon 11 vuodessa on palkansaajien palkankorotuksia tullut, kuinka paljon yleinen elinkustannusindeksi on tuona aikana noussut? Olisko aika tarkastella asioita aloittavan yrittäjän näkökulmasta, muutenkin kuin vain säädöksiä lisäämällä? // Tarmo Kuusisto, Tarmo Kuusisto Oy Aloittaville tai yrityksille joilla on pieni liikevaihto voisi suoraan tarjota alv:n portaisen alennuksen. Tämä on parempi kuin se että julkisin varoin järjestetään yrityspalveluja joilla vain oikeasti kasvatetaan hallintoa ja vaikutukset todella vähäiset verratuna. Yrittäjä tarvitsee aina rahaa toiminnan pyörittämiseen ei byrokratiaan. Valtion ja kunnan elimiin enemmän tavoitehakuisia ja entisiä yrittäjiä työsuhteeseen. // Jopi Parviainen, Evertech Oy

9 11 Asioiden hoito viranomaisiin ehdottomasti helpommaksi, turhat (200000) virkamiehet pois!!! Verottajan lähtökohtana yrittäjään voisi vaiheeksi olla joku muukin kuin "rikollinen kunnes yrittäjä toisin todistaa"// Tommi Ruusola, V-S Metalli Oy AVI on raskas ja joustamaton, sen toiminta sitoo soteyritysten käsiä, voimme kehittyä, laajentua ja työllistää jos vaatimukset on realistisia. Valvonta keskitettävä toimintakuntiin ja kuntien tuottamia palveluja yksityistää. Sote-laki on nykytulkintojen mukaan tuleva entisestään pienentämään yritysten merkitystä ja kasvattamaan julkista palvelua. AYtoiminta ja YT-laki uusiksi! Työntekijästä aiheutuvat kulut kestämättömiä. PK sektori isompaan arvoon työllistäjänä. // Soile Lilja, Koti- ja hoivapavelut Hyvinvointia Kotiin Oy Eurosta irti, markka takaisin. Katsokaa Ruotsiin lainaavat nykyisin rahaa Suomeen, Ruotsin taloudellinen tilanne huomattavasti parempi, kruunun valuuttakurssi euroon nähden nousee koko ajan. On osattava sanoa ei jos haluaa menestyä. Suomi pyrkii olemaan maailman kaikissa päättävissä elimissä mukana ja joutuu maksamaan siitä erittäin kalliin hinnan. Englanti irtoaa EU:sta seuraavan viiden vuoden aikana, EU:n kannatus on enää 20 prosentin luokkaa. Historiassa kaikki suuret yhteisöt ovat hajonneet. // Veijo Kareinen, Pohjois-Karjalan keksijät ry Harmaan talouden ja virallisen toiminnan välinen kuilu pienemmäksi vähäntemällä vapaamatkustajia. Muutoin harmaa talous vie voiton tässä taistelussa kun suuren osan yrittäjistä on ryhdyttävä sitä ainakin osin harrastamaan elätääkseen perheensä. Turhat virkamiehet pois niin myös harmaa talous vähenee kustannus tason laskettua. // Jouni Siivonen, Lasi Saarinen Oy Helpottaa pien/mini/nanoyrittäjien kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä. Muuttamalla pienyritystren verotusta selkeämmäksi ja kannustamalla sijoittamaan tuottavuuden lisäämiseen verotuksellisin keinoin, vrt Viron mallit. // Niko Hurskainen, 01Services Jokainen, joka käynyt yrittäjälääkärillä, on havainnut valtavan eron palvelussa. Myös katsastus on muuttunut miellyttäväksi tapahtumaksi. Yksityisjuristit ovat jo pitkään ohittaneet julkisen oikeusapupalvelun. Yksinkertainen syy: yrittäjä palvelee parhaalla mahdollisella tavallaan ja asiantuntemuksellaan. Lopetettakoon eri yritysmuotojen verotukselliset takaa-ajot; moraali sivuseikka kun pelaa lain säännöksillä. Vapauttamalla palkkalaiset yrittäjärooliin, voitamme paljon; menetys sotumaksutulo! // Aatos Rajala, Ekonomitoimisto A. Rajala Oy Julkinen sektori on merkittävä ostaja. Mutta tälle ostajajoukolle ei ole määritetty osaamisvaatimuksia. Ostaminen on monesti täysin puoskareiden, ostamiskäytäntöjä ja säännöksiä tuntemattomien henkilöiden käsissä. Huonolla ostamisella haaskataan valtava summa yrittäjien tuottamia verotuloja. Eduskunnan tulee uudessa hankintalaissa säätää julkiselle ostajalle kelpoisuusvaatimukset, koulutus ja kokemus. Lisäksi uuden lain tulee sisältää pienhankintojen kevennetty ilmoitus velvollisuus. // Perttu Hietanen, Vitreo Oy Julkisen sektorin kokoa tulee supistaa. Siellä pyritään suojelemaan omia työpaikkoja, työllistetään itseään luomalla tarpeetonta byrokratiaa ympärille. Ei kanneta vastuuta tehdyistä päätöksistä. // Sakari Brusila, Proffice Oy Julkisen sektorin on lopetettava kilpailu yritystoiminnassa yritysten kanssa. Osittain ongelmaa on käsitelty Soininvaaran blokissa "kuntien omistusoikeus jätteeseen on lopetettava". Blokin kirjoituksissa on jo esimerkkejä mitä tarkoittaa julkisen sektorin osallistuminen yritystoimintaan ja sen kustannuksista. Sama kaava löytyy monista muistakin asi-

10 12 oista joissa julkinen sektori järjestää yritystoimintaa itse. // Harri Kämäräinen, Nuppulinnan laboratoriopalvelu Oy Julkista sektoria pienemmäksi. Mahdollisuuksia yrittäjille. Tukea pk yritysten kansainvälistymiseen. // Jonne Tynkkynen, Oy Esmarin Composites Ltd Kaikille yrityksille samat mahdollisuudet toimia. Esim. sähkönhinta teollisuudelle ja kaupalle sama. Alin alv raja Eurooppalaiselle tasolle ,- vuodessa ilman arvonlisäveroa yksinyrittäjä. Alv:n tilityksestä palkkio, valtio ei saa työllistää yrittäjää ilman korvausta. Yrittäjäkin maksaa tehdystä työstä korvauksen. Yrittäjä on nyt valtiolla "orjana" ilman korvausta ja uhkasakko päällä jos ei tee niin kuin määrätään. En ymmärrä miten valtio voi työllistää yrittäjän ilmaiseksi! // Ullamaria Vehviläinen, Me Kalustajat Oy Karsia julkista byrokratiaa. Pk-yrityksille käy mahdottomaksi julkisten instanssien vaatimukset. Uutena työllistävänä vaikutuksena esim. rakentamisilmoitukset. Verohallinnon, Kansaneläkelaitosten, Työeläkelaitosten tulisi luoda yhteinen palvelualusta, jonka kautta tiedot siirtyvät yhdellä ilmoittamisella tietoja tarvitseville tahoille. Tämä vaatii integraatio-osaamista. // Simo Kallio, Sekkons Oy Kokemuksemme mukaan julkisella rahoituksella toimivat tahot, kuten esimerkiksi Syke, MTT, MMM, LTK, Ilmatieteenlaitos, yliopistot ovat ammattimaisia rahoitusten hakijoita. Julkinen toimija hankkii rahoituksen toiselta julkiselta rahoittajalta, joka rahoituksen saatuaan jättää PK-yrityksen yhteisesti sovitun projektin ulkopuolelle. Suomessa on n. 150 PK-yritystä ICT alalla, joilla kaikilla sama ongelma. Lakia on muutettava hyödyttämään molempia osapuolia. Näin myös yhteiskunta hyötyy parhaiten. // Eija Lehmuskallio, Naturegate Ltd Kuntien ja valtion ylläpitämät elinkeinotoimistot ja -yhtiöt lopetetaan ja niiden varat ohjataan Kauppakamareille/EKlle ja eteenpäin yrityksille / syntyville yrityksille jolloin virkamiehistön synnyttämät yrittäjille ja yhteiskunnalle epäterveet yritykset jäävät laatikoissa. Yrittäjien kattojärjestöt ovat asiantuntevampia kun kunnan päätöksellä valittu nuorehko ja pelolla ohjattava utopisti. // Jacques Jakke Bavard, P-Syketalo Pensionaatti Oy Kyllä olisi meidänkin päättäjien osata "rajoittaa" ulkomaalaisten työn tekemistä suomessa. Tai pitäisi heidätkin saada edes vähän veroja maksamaan suomeen. Ei Saksaan tai Italiaan näin helposti pääse ihmiset töihin, kuin suomeen. Panimo alan alamäki johtuu taas alkoholiveron nostamisesta, koska muutama vuosi sitten olut laatikko maksoi 17 euroa ja suomalaiset olivat valmiita maksamaan tuon hinnat, mutta nyt laatikko maksaa 25,- euroa ja viron olut tuli takaisin. Älytkää päättäjät tämä!!! // Pekka Riikonen, WP- Putki Oy Laki viranomaisen totuusvelvollisuudesta. Verohallinnon viranomaisen on perustettava toimintansa totuuteen. Lakeja on tulkittava heikomman eduksi. Todistustaakka tulkinnallisissa asioissa asetettava aina veronsaajalle. Verohallinnon viranomaisille, henkilökohtainen ja omavelkainen vastuu mahdollisten virheellisten päätösten aiheuttamista vahingoista. Vastuun ylärajaksi voidaan asettaa esimerkiksi :a. Samoin muiden viranomaisten aiheuttamat vahingot. // En Voi, Nimetön Oy Lakiuudistuksia suunniteltaessa tutkittava huolellisemmin yrittäjyysvaikutukset. Tämä antaisi varmuutta esim. investointi- ja rekrytointisuunnitelmien tekemiseen yrityksissä. Yrittäjäjärjestöjä kuultava systemaattisemmin. Esim. sote-järjestämislakiesityksessä viitattiin kintaalla yrittäjyysvaikutuksille, esitys oli siten täysin vastuuttomasti laadittu, yksisilmäinen "julkinen järjestää - julkinen tuottaa" -betoniporsasmalli. Tarvitaan oma mi-

11 13 nisteri vastaamaan yrittäjyyden edistämisestä. // Leila Salonen, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset Fysi Ry Leikata valtion, kuntien ja kaupunkien menoja 50 %, ja tämä pitäsi tehdä niin että varsinaista työtä tekevät lääkärit, opettajat ja muut eivät menettäisi työtään vaan välijohto ja se harmaa näkymätön toimistoporukka joka vastaa oikeasti suurimmista palkkakuluista. Ymmärrykseni mukaan 1/8 henkilöistä työskentelee asiakasrajapinnassa ja 7/8 hallinnossa. Tämä julkisen talouden puoli vaatii perusteellista uudistusta. Kun nämä leikkaukset on tehty voidaan laskea veroja. // Jani Åhman, Ideam Oy Liika sääntely pois, julkishallintoon yrittäjyyttä ymmärtäviä töntekijöitä, suuryritysten paapominen pk-yritysten kustannuksella lopetettava, yrittäjät kolmikantapöytään, pienyrityksille joustavammat irtisanomisehdot, alv-alemman julkinen sektori pienemmäksi, kunnat isommiksi, 5 vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoksissa pois, alkoholihinnat Viron tasolle verosäätelyllä, taxfree-oikeudet Vaasa-Uumaja-välille, viron veromalli pkyrityksille, ei ydinvoimaloita vaan pk-yrityksiä työpaikkoja. // Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto (ja LEADEC Oy) Meillä on pari sataa tuhatta B2B pienyrittäjää, jotka on valjastettu keräämään valtiolle arvonlisäveroa. Veron keruusta ei saa mitään korvausta. Verottaja joutuu käsittelemään vuosittain satoja tuhansia verolappuja, vaikka se voisi päästä paljon vähemmällä, kun keräisi tämän veron suoraan meidän pienyrittäjien asiakkailta. // Martti Similä, Konsultointi Credeltco Oy Naisvaltaisia yrityksiä "piinaavat" jatkuvat äitiyslomat ja hoitovapaat. Yrittäjän vastuu näistä kustannuksista voi olla jopa kestämätön. Tähän tarvisi valtion vastaantuloa esim. äitiysloman palkanmaksuvelvoitteessa. Työntekijöillä voi olla vuoden aikana todella paljon palkallisia poissaoloja, joista kuitenkin vuosilomat kertyvät. Yrittäjien edut ja mahdollisuudet ovat liian pienet. // Kaisa Pihlajaniemi, Naperopelto Oy Nykyisellä kustannusrakenteella ja kivijalassa toimiva yksityisyrittäjä ei pääse edes 1000 /kk palkalle. Maksat vuokrat, YEL-vakuutuksen ja investointi lainojen lyhennyksen jne. Siinä sitten 24% alvi vielä niin hopplaa. Kyse ei ole edes töiden puutteesta vaan yksinkertaisesti ei yksin pysty enää tuottamaan tarpeeksi vaikka kuinka puskee. Turha edes ehdottaa katteiden korottamista, ei onnistu avoimessa kilpailussa. Yksinyrittäjälle kaikki alvit 10% että jäisi edes jotain käteen! // Matti Hietanen, Hioy Oy Opetussuunnitelmiin yläasteelle talouden oppimista, ja opoille paljon, paljon enemmän osaamista yrittämisen väylästä. Opot ohjaavat vain ja ainoastaan omien paikkakuntien lukioihin, ja ovat perusopettajina täysin sivuraiteella yrittämisestä. ALV voi hyödyntää enemmän, jos palkkaa uusia työntekijöinä. Selkeä alv-porkkana yksiyrittävälle, jos palkkaa työntekijän // Reijo Latvala, Eduel Oy Palkkojen välilliset kustannukset alemmaksi, lomakorvauksista sivukulut pois ja lomapalkka vain yksinkertaiseksi (ns lomaraha ent lomaltapaluuraha pois), palkoista päättäminen paikalliseksi, verotukselle ns. Viron malli, tasavero, julkinen talous ei saa olla yli 30 % BKT:stä. Yrittäminen yksinkertaisemmaksi, selvät pelisäännöt kautta linjan. Lomaoikeus ns USA malliin. Investointien korot vähennys oikeus arvolisäverosta. // Tuomo Hämäläinen, Autohuolto Arvi Hämäläinen Oy Pienet yritykset, ennenkaikkea yksinyrittäjiin kohdistuva pyrökratiaa vähennettävä. Mahdollinen väen palkkaminen tehtävä paljon paljon yksinkertaisemmaksi. Työntekemiseen kohdistuvien velvoitteiden ja ylimääräisren maksujen kohtuullistaminen.

12 14 Arvonlisäveron alarajan tuntuva korotus. Verotuksen kohtuullistaminen. // Matti Jokinen, Metsäpalvelu Matti Jokinen Pienyrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa on vähennettävä ja monin kohdin poistettava. On järkyttävää seurata esimerkiksi rakentamiseen liittyvien yritysten käsittämättömän suurta byrokratiaa. Toivoisin muutaman kansanedustajan kokeilevan kylmiltään yrityksen perustamista ja sen "pyörittämistä" pienimmällä osakepääomalla vaikkapa vain vuoden ajan ilman apulaisia niinkuin useimmat alkavat yrittäjät tekevät. // Heimo Kuukkanen, Laserhallit Oy Purkaa yleisesti säätelyä. Siirtyä työpaikkakohtaiseen työehtojen sopimiseen. // Marko Parkkinen, Ratkaisutoimisto Seedi Oy Pääsääntöisesti sisämarkkinoiden uusi yritys tai työllistäminen ei lisää yhtään työpaikkaa taantuvassa taloustilanteessa, koska sisämarkkinat ovat ns. nollasummapeliä. Eli kaikki sisämarkkinoiden tuki tulisi siirtää vientiyrityksien tukemiseen. // Ari Honkasalo, Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Se politiikka joka toimi vielä 10 vuotta sitten ei toimi tänä päivänä. Ay-politiikka ja valtakunnanpolitiikka eivät ole seuranneet PK yritysten yrittämisen ongelmia, toimitaan saman oletuksen mukaan kun aikaan jolloin meillä oli vain suuria työnantajia. Nyt tulisi keskittyä yhteistyön tekemiseen työnantajan ja työntekijän välillä. Pekkaset pois jolloin Suomalaisten yritysten kilpailukyky paranee esim Eestiläisten yritysten rinnalla (Pekkaset 200 h/v/henkilö). // Maarit Kaihlanen, KaihlaSet Oy Sote-markkinoiden avaaminen pk-yrityksille synnyttää lukuisia mahdollisuuksia: * Perustaa ja kasvattaa yrityksiä, jotka vastaavat todellisiin markkinatarpeisiin * Lisätä naisten osuutta kasvuyritysten johdossa (naisten osuus sote-alan työntekijöistä 88 %) * Hyödyntää uusia teknologioita palveluiden, tuotteiden ja tuottavuuden kehityksessä * Tehdä suomalaisesta sote-osaamisesta vientituotteita (vaatii toimivaa kasvualustaa kotimarkkinoilla) // Ville Tapio, Psykoterapiakeskus Vastaamo Oy Sukupolvenvaihdokset pienissä ja keskisuurissa yrityksessä aika lailla älyllisemmälle tasolle. Ei mitään järkeä tässä nykymallissa. Hyviä yrityksiä jää ilman jatkajaa kun omasta omaisuudesta pitää maksaa valtiolle kateusraha. Myös yksi suurimmista epäoikeudenmukaisuuksista yritysten omistajia kohtaan pitää korjata eli yrityksen voitonjakokelpoisia varoja (omia rahoja) pitää voida nostaa yrityksestä ilman että demarit saavat kateudenpuuskassaan mahahaavan. Naurettava tämä kehysriihen päätös // Juha Haavisto, Suomen Vibrakone Oy Säädöksiä ja yrittäjyyttä estäviä lakeja tulisi vähentää. // Riitta Asikainen, Kommilan fysikaalinen hoitola Tekemällä päätöksiä jotka ovat kestäviä ja eivät muutu hetkessä, jotta tulevaisuus olisi ennustettavampaa. Byrogratia karsittava pien yrityksiltä menee aivan liikaa aikaa sen pyörittämiseen. Työllistämispolitiikka muutettava yrityksiä ja työntekijöitä palvelevaksi, siellä on liikaa erillaisia ratkaisuja jotka eivät palvele kumpaakaan osapuolta. // Arja Keski-Liikala, Osuuskunta Eurojopi Tieliikenteeltä kerätään runsaat 5 miljardia euroa veroina ja maksuina. Yrittäjien tärkein asia toiminnan kannalta on tieväylien ja infran hyvä kunto. Tiestö on meidän kansallisomaisuutta, se on pidettävä toimivana ja kunnossa, jotta suomalaiset yritykset voivat kasvaa ja menestyä. // Kari Helokivi, Helokivi Oy

13 15 Tulevissa eduskunta vaaleissa pitäisi valita korkeintaan sata kansan edustajaa, suomi ei tarvitse kahtasataa edustajaa ja heille toiset reilu parisataa avustajaa, sen ymmärrän että puolueiden puheen johtajilla on avustaja mutta mitä tekee riviedustaja avustajalla kait hän osaa nappia painaa kuten on puolue palaverissa sovittu. Minä en ainakaan mene äänestämään ennen kuin tämä valtion rahareikä on korjattu, säästöjä tarvitaan ettei valtion eli kansan tarvitsisi elää velkarahalla. // Juhani Sukari, Tmi Juhani Sukari Työllistämiseen parempi tuki, sekä siirtää verotusta muualle, kuin työntekijän maksuihin. Nykyisellään työvoima on monelle aivan liian kallis vaihtoehto, vaikka töitä olisikin tarjolla. // Mikko Happonen, K-Mikon Media Ky Työpaikka yksityisellä sektorilla on ainoa oikea työpaikka kerryttämään valtion veroja. Näiden työpaikkojen lisäämistä helpottamalla työehtosopimuksia, yrittäjyyden kannustimia lisämäällä ja turhan valvonnan vastuun siirtäminen tekijälle sammalla kun kevennämme valtion ja kuntien organisaatioita pääsemme tulokseen jota kaipaamme. // Niilo Rautionmaa, Rautionmaan Kone Oy Työvoimakustannukset alemmaksi, koska moni yrittäjä joutuu tekemään töitä enemmän kuin jaksaisi, mutta lisätyövoiman palkkaaminen on liian kallista. Varsinkin nyt, kun Suomessa on n työtöntä, olisi eduskunnan korkea aika toimia. Yrittäjyys pelastaa Suomen. // Kirsti Ketola, Fysiokuusamo Oy Työvoiman palkkaamista tulee madaltaa. Työvoimakustannukset ovat aivan liian korkeat siihen, että meille syntyisi lisää vientiteollisuuden työpaikkoja. Niitä kuitenkin tarvitaan vielä paljon, ennen kuin palveluvienti meitä elättää. Ratkaisun avaimet ovat julkisen talouden tehostaminen (tehdään enemmän selkeästi pienemmällä porukalla) ja saadaan nämä verovarojen syöjät tuottamaan veroeuroja yhteiskuntaan. Nyt tarvitaan aitoja ja isoja päätöksiä! // Tomi Taipale, Mecsalo Oy Tärkein tavoite: Julkista sektoria on pienennettävä. // Timo Heiliö, Sähköliike Teho Oy Veroalennus, byrokratian leikkaaminen, alv-alarajan nostaminen esimerkiks euroon. Erityisesti yrittäjyyden arvostus julkisissa puheissa! TES-velvollisuudet helvettiin pienemmiltä yrityksiltä. // Janne Jääskeläinen, Aucor Oy Verohallinnon - jopa yhteiskunnan - taholta vastustetaan sitä, että palkkalaisesta tulisi yrittäjä vaikkapa nykyiseen työnantajaansa nähden. Miksi näin? Sosiaalisista maksuista ainoastaan mitätön sotu-maksu jäisi perimättä. Muodostettakoon uusi yritysmuoto "palkkuri". Mahdollisimman vähäiset byrokraattiset kk-ja v-ilmoitukset. Käänteinen alvstatus. Veroilmoitustietona liikevaihto/voitto ennen veroja; ansiotulona.tilitoimiston vahvistus oikeellisuudesta. Starttirahat pois. Vakuutukset tietenkin! // Aatos Rajala, Ekonomitoimisto A. Rajala Oy Virkamiesten tuplalomat pois ja julkinen sektori tehokkaaseen oikein mitoitettuun muotoon // Lasse Lähteenmäki, Yamaha Center Tampere Viron yritysveromalli ja markkinatalouden mukainen yhteiskuntaa nykyisen valtiososialismin sijaan // Jari Vento, Vähentää julkisen sektorin kuluja merkittävästi, etenkin valtion laitosten osalta. Säästyneillä varoilla alenettava verotusta; listaamattomien yritysten pääomaveroa, palkkaveroa, jne... // Seppo Lappalainen, DooSolutions Oy Yrittäjyys ja yrittäjämäinen asenne saatava osaksi elämän polkua, ei erillisenä "oppiaineena". Opettajien ja ohjaajien asenteet yrittäjyyttä kohtaan saatava kuntoon. On luotava

14 16 mahdollisuus sille, että voi sujuvasti ilman turhaa byrokratiaa ja sääntelyä toimia yrittäjänä, tehdä palkkatöitä ja/tai opiskella ilman, että tarvitsee pelätä jäävänsä puille paljaille. Nyt on liian mustavalkoinen joko tai -meininki. Yrittäjyyteen on kannustettava ja tarjottava mahdollisuuksia myös julkiselta puolelta. // Maria Ruokonen, Less Miserables Osk Yrittäjyys kunniaan ja turhat lait ja esteet poistaa yrittäjyyden tieltä. // Matti Rönkkö, Pielaveden Maaseudun Kotipalvelu ja Kuljetus Yrittäjyys on työtä. Työpaikkoja syntyy, kun yrittäjyys tehdään mahdollisimman helpoksi. Kuntien, valtion ym. kannattaa pistää verorahat takaisin kiertoon, ostamalla palveluja yrityksiltä. // Susanna Kallama, Kumppania Oy Yrittäjä ei voi päättää itse toimiiko palkkasuhteessa vai yrittäjän palvelusopimuksella. Verotarkastajat ammattitaidottomia. Palkkaaminen tulisi olla helpompaa ja kaikki sivukulut pitäisi onnistua yhdellä ilmoituksella ja maksulla esim. verotilin tapaiselle tilille. Paikallinen sopiminen pitäisi olla joustavampaa. Yksi minimipalkka riittäisi. Työehdoista pitäisi voida neuvotella työntekijän kanssa. Yrityksen tuloverojärjestelmä ei kannusta investointeihin. Tähän pitäisi saada Viron malli. // Juho Viljanen, Toimitilavälitys RHG Oy Yrityksestä nostettavista osingosta maksetaan vain verot. Ei koko tuloksesta. Näin yrityksessä olisi kapasiteettiä käytössä ja turhilta lomautuksilta vältyttäisiin. Samoin investoinnit olisi helpompi rahoittaa. Työntekijöiden oikeuksia pitää huonontaa. Eli huonon ja ei yritykselle sitoutuvan henkilön poistaminen yrityksestä pitää onnistua. Tämän hetkinen järjestelmä luo vain 40% työntekijöitä. Hyvät tekevät 130 % teholla ja muut vain tulevat virrassa. Suhde nyt 1 /20. Tätä pitää yrittäjän p... // Tero Laukkanen, Rakennusliike Lau-Pa Oy Yrityskohtaista sopimista lisää // Juha Lyytikäinen, Juha Lyytikäinen Ky Yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa selkeyttämällä verotuskäytäntöjä ja purkamalla turha byrokratia pois. Nyt byrokratiaa on vain lisätty. Lait ja asetukset tulee laatia siten, että ne ovat voimassa esim. vähintään 5 vuotta, jotta yritykset uskaltavat satsata tulevaisuuteen ja investoida. Nuorten työllistämiseksi tulee tehdä kaikki voitava. Konkreettinen esimerkki: työllistäessä alle 25-vuotiaan ei työnantajan tarvitsisi maksaa palkan sivukuluja ensimmäisen työvuoden aikana. // Mari Ojanen, Teijo-Talot Oy Yt lain alaraja 20:stä on nostettava koskevaksi yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä, ns. pekkapäivät poistettava eli tehokkaiksi työpäiviksi. Lomaraha = lomalta paluuraha poistettava. // Martti Puustinen, Karelian Lihajaloste * Alvittomuusetu pois kokonaan. Vääristää kilpailua ja eikä kannusta kasvuun. * Alle voitot verottomiksi, niin kauan kun niitä ei oteta pois yrityksestä. Tällä tuetaan kasvua, investointeja ja työllistämistä. * Yrittäjälle sama ihmisarvo kuin muillekin, samat sosiaaliset edut kuuluvat myös yrittäjille. * Lisää ammattitaitoa ja vähemmän byrokratiaa elykeskuksiin. // Marko Kari, Oy Sasima Ab * Sairasloma-ajan palkat ei saisi tulla yrittäjien piikkiin. * Yritysverotusta tulisi keventää kaikilta osin. // Juha Tykkyläinen, JOB Kiinteistötekniikka Oy * Työnantajan välilliset kulut/työntekijä liian suuret. TyEL-maksu huomattavasti pienemmäksi, tai esim. työntekijän itse kokonaan maksamaksi YEL-maksun tapaan. (Mää-

15 17 rittele itse eläkkeesi taso). * Lakisääteisen vakuuttamisvelvollisuuden (tapaturma) maksut pienemmiksi. * Yli 55 vuotiaiden työntekijöiden matalapalkkatuki oli hieno kädenojennus aikanaan. * Osinkoverotus uusiksi. Viron malli toimii. (Tulos verotetaan vasta, jos se nostetaan osinkona ulos yityksestä). * Tuloverotus pienemmäksi työntekijöillä. // Mikko Pirhonen, AMIK Oy * Verotus muiden Euroopn maiden tasolle, erit. al-vero pienemmäksi.verotilin maksuille pidempi maksuaika ja julkiset kreetulistat pois suunnitelmista. * Palkansaajan ja yrittäjän eläkemaksut samaan suuruusluokkaan, eli yrittäjälle myös tuloksen mukaan, nyt tuloksesta yrittäjä maksaa n. 20 % suurempaa maksua kuin palkansaaja. * Rikerangaistuksissa pitäisi ottaa huomioon ajaako vuodessa 3000 km vai km, ja suhteuttaa "kortti pois" (huom 2-kertainen rangaistus) rikkeen suuruuteen. // Hannele Huhtapelto, Messurakentaja * Yrittäjäksi ryhtyville ensimmäinen tilikausi verovapaaksi tai huojennus, mutta ei MI- TÄÄN MUITA TUKIA. * Verohelpotusta työllistäville yritykseille. * Lomaltapaluurahat ja pekkaset pois sekä takaisin tämä omavastuuaika työntekijälle sairastumisesta lomanaikana. * Kunnille velvoite käyttää oman kunnan yrittäjien palveluita. * Vanhusten asiat kuntoon - heille oikeaa kotiapua (kodinhoitaja). * Rahansaantia helpotettava yrittäjille. * Veroveloista viivästysseuraamukset minimiin, sekä maksuaikojen pidennys. // Heini Merinen, Heini Merinen Oy * Yrittämisen sivukulut alemmas. * Työhyvinvoinnista vouhottaminen on turhaa, mikäli yritys voi huonosti. Hyvinvoivalla yrityksellä on myös mahdollisuus pitää työntekijöistään huolta. * Yrittäjällä pitää olla mahdollisuus päästä eroon huonosti tehtävänsä hoitavasta työntekijästä huomattavasti nykyistä helpommalla. * Sairaslomiin karenssipäivä. * Ruotsin malli ehdottomasti laittomiin lakkoihin. * Yritys verotus Viron mallin mukaan, jolloin yritysten työllistävät investoinnit saadaan nousuun. // Timo Toivonen, Vitomittaus Oy 1. Verotuskäytäntöön mallia virosta; verotetaan tulosta vasta kun se maksetaan yrityksestä ulos. 2. Yrittäjät kolmikantaan mukaan. 3. Palkkojen maksu sivukuluineen yhden summan taakse ja yhdelle lomakkeelle. TES-sopimukset niin yksinkertaisiksi, että työntekijäkin ne ymmärtää. Nyt niitä tulkitaan jopa sopijoiden itsensäkin toimesta. // Juha Huttunen, Karteam Oy 1.) Elinkeinonharjoittajien asemaa verottajan suuntaan parannettava. Esim. jos OY:llä on tilinpäätöshetkellä rahaa pankkitilillä, se on nettovarallisuuteen kuuluvaa. ELINKEI- NONHARJOITTAJAN raha pankkitilillä EI OLE nettovarallisuuteen kuuluvaa. 2.) Pienen lapsen vanhempien ÄIDIN työnantajalla on kaikki velvollisuudet maksaa esim. sairaan lapsen hoitoon liittyvät kulut, mutta ISÄN työnantaja pääsee kuin koira ve. KAIKKI kulut pitää jakaa tasapuolisesti molempien aviopuolisoiden työnantajille. // Tarmo Salin, Kivimaan apteekki Alv helpotus pk-yrittäjille, vero pois kokonaan :n myyntiin asti tai pienempi veroprosentti. // Suvi Manerus, Suvin Isännöinti Oy

16 18 ALV pois. TyEL maksuihin järkeä. // Riku Pasanen, Pietilä Subcon Oy Alv raja pienyrittäjille. Eli vasta tämän yli menevästä tulosta maksettaisiin veroa. // Kaisu Kiiskinen, Puhoksen puutarha Alv verotukselle rajaksi ! Sillä karsitaan pimeää työtä, julkiselle sektorille (verottajalle) työmäärän kevennystä eli suoraan sanottuna virkamiehiä pois palveluksesta rasittamasta valtiota! Suomeen saadaan lisää pien yrittäjiä ja palveluksien markkinahinnat alemmaksi!!! // Alla Kallio, Autoverhous Kallio Oy Alv-asian hoitaminen nykypäivän tasolle, mahdollistamaan yksinyrittämisen mielekkyyden. Liukuvan alv:n alarajan nosto euroon. // Elise Hänninen, Decoprintit Oy Alv-raja euroon. Siinä kaikki. // Milona Sadekallio, aloittava yrittäjä ALV-rajaa tulisi nostaa reilusti. Muualla Euroopassa ALV-rajat ovat huomattavasti korkeammalla kuin meillä Suomessa ja kuitenkin saman EU:n talousalueella elämme. // Hanna Rautio, Arctic Healing Antaa pienyrittäjille ja aloittaville yrittäjille lisää verohelpotuksia. Lisätä maksutonta yritysneuvontaa, että entistä useammalla hyvällä liikeidealla olisi mahdollisuus edetä toteutukseen asti. // Reetta Heikkinen, Reettamix Arvoisat päättäjät. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen pitää tehdä pienyrittäjälle kevyemmäksi. Nyt virherekrytointeihin ei ole varaa, ja säästössä on oltava aika paljon pesämunaa ennen kuin apua uskaltaa palkata. Jos ensimmäisen työntekijän työnantajakuluja voisi jyvittää esim. 2-3 vuoden ajalle, uskoisin pienyritysten tuottavuus ja työllistämiskyky kohoaisi huimasti. Suomea ei ylläpidetä unelma-startupeilla vaan ihan tavallisilla, arkisilla yrityksillä. // Pauliina Lindholm, Point Panic Oy Arvonlisävero ja YEL alas aivan liian korkeat. Mahdottomuus kasvaa ja työllistää tai saada palkkaa // Jaile Sievers, Pretty Room Arvonlisäveroa ei saa ainakaan nostaa - etenkin palvelualalla katto on tullut jo vastaan. Etenkin suhteutettuna eri paikkakuntiin vaikutus on isompi pienemmillä paikkakunnilla. // Helena Suominen, Diplomikosmetologi Helena Suominen Arvonlisäveron alarajahuojennusta pitäisi nostaa, ei arvonlisäverottomuuden nostoa. Kilpailu vääristyy. // Milli Lahtinen, Maestria management Leasing Oy Arvonlisäveron huojennuksen nosto 50000e, jotta saadaan nuoret aloittamaan yritystoiminta, ja käsityövaltaisilla aloilla toimivat yritykset pystyisi jatkamaan toimintaansa. // Jukka Sundstedt, Vaatturinliike Sundstedt "Byrokratia keveämmäksi, käytännön tasolla yrittämisen pitää olla helpompaa ja kannattavampaa. Verokannustin myös henkilöyhtiöille. Yel-maksuprosentin alentaminen. Kaikki viisi tavoitetta ovat tärkeitä toteuttaa. // Nana Naulapää, Finfysio Ehdottomasti alv alemmas! 24% on aivan liikaa. // Milja Salmela, Letkiä Cloth Ehdottomasti ALV-huojennusta meille pienyrittäjille! Myös erilaisia tukia voisi yrittäjille antaa, vaikkapa jonkunlaista lomarahaa pien-ja yksinyrittäjille jotta lomaa olisi mahdollista pitää. Eläketurvaan voisi jonkunlaista parannusta kehittää koska on huomattavasti huonompi kuin työntekijällä jonka eläkkeestä työnantaja maksaa suurimman osan.

17 19 Työntekijän palkkaaminen pienyritykseen tehtävä mahdolliseksi huojentamalla työnantajamaksuja. // Mirjami Palomäki, kauneus-ja jalkahoitola Mirjami Palomäki Ehdotus: Työnantaja maksaa työntekijälle könttäsumman, josta työntekijä hoitaa sivukulut ihan itse. Samalla sivukulut voisi siirtää yhden luukun kautta toimiviksi. Tämä vähentää työnantajan ilmaista työtä ja lisää työntekijöiden ymmärrystä omasta tilinauhastaan. Turhaa säätelyä vähemmäksi. Työnteko kannattavaksi tulorajan progressiivisuudella. Ei hatusta temmattu 300, joka kaiken lisäksi hidastaa päivärahan saamista! (kaveri ei ottanut tämän perusteella töitä edes vastaan!). Viron y-veromalli. // Anu Huusko, TranslatiOm Ennakkoverot pois aloittavilta yrityksiltä, verotetaan vain toteutuneiden tulojen mukaan. // Juhani Jussila, Tmi Ledall&So Ensimmäinen vuosi verottomasti; starttiraha mahdolliseksi kaikille tilanteesta tai aikaisemmista yrityksistä huolimatta; yrittämisen aloittaminen jo työttömyyden aikana - eräänlainen testiyrittäminen/ vapaa mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ilman ansionmenetystä; kerrotaan laajemmin ja konkreettisemmin yrittämistä tukevista toimenpiteistä, esim. kuljetustuki Pohjois-Suomen alueellisesti, koko maata ajatellen: etätyö ja -pisteet toimimaan pk-seudun ulkopuolelle perustettavan yrityksen tukeminen // Petra Pulkkinen, Koulutus- ja viestintäpalvelut Säihke Ensinnäkin verotusta tulee keventää, tällä hetkellä työtä tehdään vain kulujen kattamisen turvaamiseksi ja itselle käteen jäävä osuus on huomattavan pieni suhteessä tehtyyn työmäärään. Mahdollisuudet laajentaa ja investoida ovat onnettomat. Lisäksi turha säätely ja poikkeusluvat tulee poistaa, yrittäjän tulee itse saada päättää omat työaikansa, verot kuitenkin maksetaan riippumatta siitä milloin työ suoritetaan. Joustavammat aukioloajat antavat mahdollisuuden paremmalle asiakaspalvelulle. // Tiina Hautaniemi, Tiina'S Style Entisenä yrittäjänä toivoisin järkevyyttä verotuskäytäntöihin, nykyinen järjestelmä ei millään lailla kannusta perustamiseen palkkatyön ohessa ja mahdollista toiminnan laajentamista muuten kuin lopettamalla oma palkkatyö tai puolison palkkatyö. Suoramarkkinointi: Pienyrittäjille sama suoja kuin kuluttajille. Nykyisellään huuhaa-markkinoijia ja suoranaisia huijareita on liikaa eikä heidän toimiinsa puututa, pienellä ei ole resursseja ja mahdollisuuksia taistella huijauslaskuja vastaan. // Petri Veteli, ATK-Epeli Eläkelain uudistus taas. Välilliset kulut pienemmiksi työnantajilta. Tyel-maksu kokonaan työntekijän maksettavaksi YEL-maksun tapaan. (Itse määritelty eläkkeen taso) Tuloverotus huomattavasti pienemmäksi. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen hintataso pienemmäksi. Osinkoverotus uusiksi. Viron malli toimii. (Yrityksen tulos verotetaan vasta jos se jaetaan yrityksestä ulos.) // Mikko Pirhonen, AMIK Oy Hei! Paljon enemmän joustavuutta irtisanomisehdoissa. Merkittäviä verokevennyksiä kun haluaa kasvaa. // Cary Holm, useita yrityksiä Hei. Jonkinasteinen tuontivero tietyksi ajaksi, suosi suomalaista meiningillä. Yritysverotuksessa huojennuksia ja palkkojen alennus paikallaan. // Janne Pirinen, Kaluste-Matti Oy Hei. Arvonlisäverotusta tulisi laskea reilusti. ALV.n tulisi olla raha joka kulkee asiakkaalta yrittäjän kautta valtiolle. Tällä hetkellä meillä kampaamoalalla maksamme alvin osuudesta itse, koska emme voi nostaa hintoja niin korkealle, että alv olisi vain "siirrettävä osuus". Mikäli alv pienenisi/alaraja nousisi, yrittäjyys olisi kannattavampaa ja nuoret ei-

18 20 vät jäisi työttömiksi vaan juurikin tällä meidän alalla nuoret uskaltaisivat lähteä yrittäjäksi. Nimim. itse 2 v sitten valmistunut yrittäjä. // Kirsi Kemppainen, Hiusstylisti Kirsi Kemppainen Tmi Helpottaa pienyritysten verotusta ja arkea karsimalla turha byrokratia pois. Jos me pienet saamme helpommat työolosuhteet ja mahdollisuuden ansaita elantomme, me voimme palkata muitakin työhön. Suurperheen äitinä on sulaa hulluutta olla yrittäjä. Työtön "ansaitsee" enemmän kuin minä. // Riikka Denby-Pettersson, Riikka-Piikka ky Helpottaa yrittäjien verotusta, alentaa työntekijä kustannuksia, jotta yrityksillä olisi varaa palkata työväkeä ja tätä kautta luoda kasvua ja työpaikkoja. // Jussi Ansakorpi, Öljycenter Finland Oy Investointivaraus takaisin käyttöön. Kaikki rahat mitkä yritys käyttää tuloksesta investointeihin tulisi olla verottomia. Vähemmän virkamiehiä ja vähemmän veroja yrittämiseen. Yrittäjä maksaa alvin, verot henkilökohtaisesta palkasta ja vielä tuloksesta. Eläkemaksut jaettavaksi enemmän myös työntekijälle. Suomessa yrittäjällä on kovat yhteiskunnalliset menot ja ei kukaan yrittäjä ala yrittäjäksi sen vuoksi vaan jotain etua pitäisi jäädä itsellekkin riskien ottamisesta ja toisten työllistämisestä. // Mari Lappalainen, Oy Erähotelli Nellim Ltd Jatkuvien säästötoimien ja kiristysten sijaan olisi veloista huolimatta NYT tärkeää investoida uusien työpaikkojen luomiseen ja kannustavampaan veromalliin. Uudet työpaikat tuovat lopulta lisää veroeuroja valtion kassaan, näin myös ostovoima lisääntyy ja talous saadaan kasvuun, mikä on suoraan yhteydessä yritysten menestymiseen. // Iisa Laatio, Design Iisa Laatio Oy Kaikki vaihtoon, valtionyhtiöt purettava, osittaiset valtionyhtiöt myyntiin, vapaa markkinatalous, holhousyhteyskunta purettava, vero% max, Alv 4,5 % max. Autoverotus purettava, polttoaineverotus purettava, tässä muutamia esim. // Jari Karppi, Monipelti Oy Kannatan Viron mallia, mikä oikeasti tukee ja kannustaa yrityksiä kasvamaan. Suomen ilmapiiri on päinvastainen, puhetta yrittäjyyden edistämisestä on mutta moni yritys tukahdutetaan jo alkumetreillä. Kaikkien maksujen ja verojen jälkeen moni pienyrittäjä kituuttaa roimasti köyhyysrajan alapuolella ja riipii elantonsa mistä vain. Mielen valtaa vain selviytyminen seuraavasta kuusta ja näin pienyrittäjä ja nuori yrittäjä helposti uupuu. Ei siinä ole edes mahdollista miettiä yrityksen kehittämistä. // Jenni Rutonen, Jenni Rutonen Design Ky Kannustaa pieniä yrityksiä kasvuun. Nykyään kaikki menot menevät veroihin ja eläkemaksuihin ja ajatuskin lisätyövoiman palkkauksesta on pelottava, vaikka tarvetta olisi työntekijöille. Yrittäjän työ on myös uuvuttavaa ja harva pitää kunnon lomia, jonkinlaista tukea voisi antaa, että edes viikon loman pystyisi pitämään hyvällä omallatunnolla. // Vuokko Väyrynen, Siivouspalvelu Huisku Oy Kannustaa yrittämiseen ja tukea yrittäjyyttä mm. verotuksen kautta. // Marjut Rauhala, More Pro Oy Kannustakaa yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia ja luokaa yrittämiselle hyvät puitteet: verotuksella, julkisen puolen karsimisella, sääntelyviidakon purkamisella, sallimalla paikalliset työehtojen sopimiset jne. // Sakari Joensuu, ATT Yrityspalvelut Oy

19 21 Karsikaa turhaa byrokratiaa ja säätelyä. Antakaa pienyritysten kasvaa sitomalla yrityksen tuloverotus indeksiin siten, että yrittäjä saa toimeentulonsa suoraan ansioistaan, eikä verotuksen kautta sosiaalitoimistosta jos tulos on pieni. Alv mallia kannattaisi myös matkia Britanniasta, jossa yrittäjä alv vapaa asti. Täten saamme pienetkin yritykset tuottamaan lisää työpaikkoja. // Timo Hietala, Green Explosion Tmi/Erikoismyymälä Kestävät veroratkaisut jotka kannustavat synnyttämään ja kasvattamaan yritystoimintaa. // Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät Kätevät ja ahkerat nuoret ovat kortistossa tyhjän panttina! Monet haluaisivat tehdä työtä!! Työttömyyskorvausraha kierrätykseen niin että raha siirrettäisiin pk yrityksille työllistämisrahaksi? Nuori pääsisi töihin! Tärkeä vinkki: Pk yritykset, jotka työllistävät työttömiä: Heille ehdottomasti pienempi arvonlisävero! Tuotteiden hinnat saadaan edullisimmaksi ja kauppa käyntiin sekä kotimaiset tuotteet liikkeelle!!!! Työllistämällä saadaan suomi ylös tästä suosta!! // Anne Heisvaara, Valaisinliike Sammon Sähkö Oy Maksuehtoihin se 30pv katto. Pidempiä ei saa sallia Suomessa. // Tero Vesanen, Vesanen Group Oy Mallia Virosta. Pitäisi järkikullan jo tajuta, että koko ajan vuotaa yrityksiä lahden toiselle puolelle. E-kansalaisuus tulee kiihdyttämään siirtymää. Yhteisövero pois, verotus vasta kun rahaa otetaan yrityksestä ulos. // Jukka Ryhänen, Lehmus Media Meillä on tarjota merkittävä määrä hyvin palkattua keikkatyötä, päivä pari, joskun pari viikkoakin. Työttömän ei vain kannata lähteä töihin kun se sotkee työkkärin systeemit. Otetaan mallia Ruotsista, ilmoitetaan työpäivät ja lopuille päiville maksetaan työttömyyskorvaukset. (Olemme maksaneet palkkoja tänä vuonna jo yli euroa) // Arto Koivumaa, Akkoy Service Oy Mielestäni verotusta pitäisi laskea sekä palkansaajilta, että yrityksiltä, että saadaan lisää ostovoimaa. Samoin päällekkäisiä veroja pitäisi poista esim. perintövero, lahjavero (näistähän on jo perinnön jättäjä ja lahjoittaja maksanut veronsa). Alv:tä laskea ruoan hinnassa ja esim. tupakkaveroa nostaa. // Katri Joutsijoki, yksityishenkilö Miksi loma-ajalta maksetaan työntekijälle 50 % korkeampi palkka (lomaraha) kuin työssäoloajalta? Eihän se ole lainkaan kannustavaa! Ei ihme, jos lomalta töihin paluu tuntuu vaikealta, kun tulotaso tippuu töihin palattaessa lomaan verrattuna. Loma-ajalta ei tule maksaa yhtään korkeampaa palkkaa kuin työssäoloajalta. Palkkauksen tulee olla aina töihin kannustava! // Sanna Halttunen, Veekmas Oy Minä olen ymmärtänyt Viron verotusmallin siten että yritystä verotetaan sitten kun voittoa otetaan yrityksestä ulos. Ei siten kuin eilisen ( ) A-studion juontajan kommentti että yritysten verotus Virossa on nolla. Ensin pitää antaa yritysten talouden olla kunnossa ja sitten ryhtyä verottamaan. Kyllä osakkeenomistajat kuten minä, haluaa sitä pääomatuloakin jos sitä on ja sitten siitä voi maksaa veroakin. Nyt pahan päivän varalle kertynyt säästö eli pääoma onkin verotettava voitto ja sitten lomautetaan // Harri Kämäräinen, Nuppulinnan laboratoriopalvelu Oy Miten maatila yrittäjä eroaa muista yrittäjistä? Ei ainakaan investointien suhteessa! Palvelualojen rakennus, sähkö, LVI-alat. Näille palvelualojen yrittäjien työllistäessä nuoria tai työttömiä alan osaajia HEILLE ON MYÖNNETTÄVÄ TUKEA SAMALLA LAILLA KUIN MAATILA /MAANVILJELYS ALOILLAKIN. On toki EU tukea tms mutta periaatteessa samalla lailla. Työllistämistuen turvin yrittäjä pystyisi työllistämään ja näin loisi työpaikkoja.

20 22 1. saisi enempi... esim 5. jälkeen "EU TUKI" lakkaisi. // Aki Vuorela, Säätö-Sähkö Vuorela Moi. Verotus keveämmäksi tai yritykset karkaa lahden toiselle puolelle (on käynyt jo niin kun on huomattavasti keveämpi verotus). Ulkomaisille firmoille samat vakuutukset kuin suomalaisille ja vastuut (suomi yritys ei ole suomessa kilpailukykyinen). Suomalaisen yrityksen tuntihinta pitää olla 40 eurosta ylöspäin niin saat helsingissä kotiryssän 14.5+alvi töihin että työllistä tässä sitten suomalaisia ja maksa kaikki työellit ja myöellit, verot ja vakuutukset niin ei jää ku paska suomessa käteen. // Sami Mannermaa, Gami-Tuote Oy Muistetaan tukea myös pieniä (toistaiseksi) yhden henkilön yrityksiä! Niissä voi piillä useita työpaikkoja! Yritysten verotusta ja byrokratiaa keveämmäksi! Miksi yrittäjän sairasomavastuu on 10vrk ja työntekijällä ei lainkaan? Yrittäjät joutuvat väkisin olemaan töissä vaikka olisi kuinka kipeänä, samalla tartuttaen esim. asiakkaita. Otetaan mallia esim. Virosta // Kimmo Niemi, Solo Creative Muuttaa verotus samalle tasolle viron, latvian ja liettuan kanssa. Joko nostamalla heidän verotusta tai laskemalla meidän. Mahdotonta kilpailla jos lahden toisella puolen on täysin erilanen yritys/yrittäjän verotus. // Karri Pöykiö, Karri Pöykiö Oy "MYYNTITAITO Myynti on pk-yrittäjien peikko. Johtunee taito-ja kustannusseikoista. Osaavat myyntimiehet maksavat - ainakin tuntuu siltä - liikaa tämänkokoisille yrittäjille. Muitakin myyntikustannuksia syntyy helposti paljon. Myyntikustannuksista voitaisiin määräajan verotuksessa hyväksyä tuotannollisten investointien tai koulutuskustannusten tapaan ylimääräinen vähennys kaikille yritysmuodoille toimialasta riippumatta. Motto: kun on myytävää ja myynti onnistuu, niin silloin tekijöitä tarvitaan! // Aatos Rajala, Ekonomitoimisto A. Rajala Oy Naisalavaltaisten yritysten äitiyslomasta, lasten sairastamisesta kulut yhdenmukaisiksi ja pienemmiksi. Pienipalkkaiselta ja riskialttiilta palvelualta (kauneusala) paluuta verotuksen osalta -90 luvun alkuun ilman alv. Verottamalla tätä alaa on väärä tapa pönkittää hyvinvointivaltiota. Yrityksellä pitäisi olla varaa maksaa palkat ja kulut ennen veroja. Annettava reviiri ja vain ammattihenkilölle yrityksen perustamiseen toimeentulon takaamiseksi. Harmaan talouden karsintaa tehostettava. // Heleena Övermark-Lehto, Toporiina Oy Nykyinen trendi päätöksissä vaikeuttaa ja demotivoi yrittäjiä. Usein tuntuu ettei päätökset ja yhteiskunnan ilmapiiri lainkaan kannusta tai tue yrittäjyyteen. Sävy päättäjien puheessa saa yrittäjän usein tuntemaan itsensä "kaiken pahan aluksi ja juureksi". Välillä tympii niin että harkitsen menestyvästä 33 henkilöä työllistävän yrityksestä luopumista. Minä otan riskin ja annan työtä kaikkien pykälien mukaan oikein ja silti yhteiskunta pitää yrittäjää riistäjänä, kiitos nykyisen poliittisen trendin. // Lotta Axelson, Mevet Nykyinen verojärjestelmä ei suosi investointeja omaan yritykseen, esim. poisto-oikeus on tällä hetkellä väliaikaisesti 50 %, mutta jo ensi vuonna palataan 25%. Esim. 1Meur investoinnissa saa siis poistaa vain 25 % ja loppu pitää näyttää tuloksessa, josta verotetaan 20 %. Näin joudutaan maksamaan veroa 750 te:sta, 150 te, ja pitää toivoa, että jatkossa syntyy riittävästi tulosta, että voi poistaa koko investoinnin. Tämä raha on pois käyttökassasta, ja nyt käyttöpääomalainaa on vaikea saada. // Juhani Hyry, Hyrles Oy Oikeasi ja aidosti luoda yrittäjille kannusteet ja mahdollisuudet työntekijöiden palkkaamiseen. Keinot tietävät kaikki, kun on vaan tahtoa, Moni yrittäjä on jo siirtänyt yrityksen kotipaikan Viroon ja yhä useampi sen tulee tekemään. Virossa mm. yritys ei maksa tulok-

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Uusi työntekemisen malli. Elisa Hartikka 4.9.2013

Uusi työntekemisen malli. Elisa Hartikka 4.9.2013 Uusi työntekemisen malli Elisa Hartikka 4.9.2013 tausta TILASTO Yrittäjistä 65% on yksinyrittäjiä. Yrittäjyyden kasvu on tällä vuosituhannella lähinnä yksinyrittäjien määrän kasvua. Yksinyrittäjien määrä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a Yksinyrittäjäohjelma Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Sisällys Keitä yksinyrittäjät ovat?... 2 Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä... 2 Miksi yhden henkilön yrityksenä?... 4 Yksinyrittäjien

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n 6 + 6 + 6 kk

b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n 6 + 6 + 6 kk OSA 6: Talousasiaa RAHOITUSLASKELMA osoittaa toiminnan kustannuksia ja investointeja ENNEN toiminnan käynnistymistä / myös toiminnan ALOITTAMISEEN tarvittavia kustannuksia kuvaa sitä, mitä pitää olla hankittuna

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

SY:n Yksinyrittäjäohjelma

SY:n Yksinyrittäjäohjelma SY:n Yksinyrittäjäohjelma Yksinyrittäjiä lähes 140 000, yli puolet kaikista yrityksistä Yksinyrittäjän asema poikkeaa monessa suhteessa muista yrityksistä Yksinään toimivan yrittäjän ongelmiin on syytä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUUTOKSIA 2016

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUUTOKSIA 2016 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUUTOKSIA 2016 AGENDA Työtapaturma- ja ammattitautilaki 2016 Ammatti- ja riskiluokkamuutokset 2016 MUUTOKSIA 2016 Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan 1.1.2016.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

USEIN KYSYTTYÄ. Mikä on Palkkaus.fi? Ketkä ovat Palkkaus.fi-palvelun takana? Mikä on Palkkaus.fi-palvelun historia?

USEIN KYSYTTYÄ. Mikä on Palkkaus.fi? Ketkä ovat Palkkaus.fi-palvelun takana? Mikä on Palkkaus.fi-palvelun historia? USEIN KYSYTTYÄ Mikä on Palkkaus.fi? Palkkaus.fi on kotitalouden palkanmaksupalvelu, jonka avulla yksityishenkilö voi vaivattomasti ja edullisesti hoitaa muutamassa minuutissa kaiken palkkaamiseen liittyvän

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Työmarkkinatilanne. Erkki Rantamaa 23.10.2015

Työmarkkinatilanne. Erkki Rantamaa 23.10.2015 Työmarkkinatilanne Erkki Rantamaa 23.10.2015 Hallituksen työelämän lainsäädäntöä koskevat toimet Hallitusohjelmakirjaukset: Omavastuuaika vuosiloman aikana sairastumiseen Vuosilomakarttuman rajoittaminen

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA

HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA HENKILÖSTÖVUOKRAUS ON TÄRKEÄ OSA HENKILÖSTÖSTRATEGIAA 150 Rekrytoinnin ammattilaista toimistoissamme 45.000 Työpaikkahakemusta 33 Paikallistoimistoa 73 Milj. euron liikevaihto vuonna 2014 503.000 Täytettyä

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015

Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 Puolueiden työelämää koskevia vaalitavoitteita Eduskuntavaalit 19.4.2015 1 Suomen Keskusta Yhteiskuntasopimus poikkeuksellisen vahvaa ja sitoutuvaa yhteistyötä hallituksen, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi

Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi Kuva: Työväen Arkisto Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät 9.4.2014 1 Tarvitaan keskustelua Tuottavuuskehitys heikentynyt poikkeuksellisen

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Näin tarkistat palkkalaskelmasi. Esimerkkejä eri palkan eristä

Näin tarkistat palkkalaskelmasi. Esimerkkejä eri palkan eristä Näin tarkistat palkkalaskelmasi Esimerkkejä eri palkan eristä Kuukausipalkka ja lisät Työaikaan liittyvät lisät maksetaan toteutuneen työvuorolistan mukaisena. Sunnuntailisänä maksetaan yksinkertainen

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia

HE 363/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia HE 363/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a :n sekä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot