TURVALLISUUSRISKIEN ENNALTAEHKÄISY JA UHKATILANTEIDEN MALTILLINEN HALLINTA KIRJASTOTYÖSSÄ

Transkriptio

1 TAMPERE klo TURVALLISUUSRISKIEN ENNALTAEHKÄISY JA UHKATILANTEIDEN MALTILLINEN HALLINTA KIRJASTOTYÖSSÄ Kouluttaja: Turvallisuuskouluttaja Asko Mäkinen, Turvapalvelut Dekonta Oy, TURVALLISUUSRISKIEN ENNALTAEHKÄISY HENKILÖTURVALLISUUS Tauko UHKATILANTEIDEN MALTILLINEN HALLINTA FYYSISEN UHKATILANTEEN HALLINTA (kevyt harjoitus) -Irti! AJANKOHTAISTA TURVALLISUUDESTA Asko Mäkinen, Turvapalvelut Dekonta Oy Yritysten, virastojen ja laitosten, sekä niiden henkilökunnan ja asiakkaiden omaisuuteen kohdistuneet rikokset (näpistykset ja varkaudet) ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Lisäksi aivan tavallisten ihmisten ns. häiriökäyttäytyminen ja väkivallan käyttö näyttää jatkuvasti lisääntyvän. Lisätietoa on saatavana Työterveyslaitokselta, Työturvallisuuskeskukselta ja mm. Tilastokeskuksesta: Työmarkkinat, Työn vaarat, Myös Lääkäriliitto (lääkärien uhkatilannekokemuksia) ja Super (vanhustyön turvallisuus) ovat teettäneet tutkimuksia Uusimpina löytyvät 2010 julkaistutyöturvallisuuskeskuksen tutkimus Työväkivallan riskiammatit ja "Kunta 10" -tutkimus josta viimeisimmät tulokset on julkaistu joulukuussa Päihdeongelmaisia ja häiriökäyttäytyjiä joutuvat kohtaamaan kaikki asiakaspalvelutehtävissä toimivat, ennemmin tai myöhemmin. Työturvallisuuskeskuksen mukaan uhkaja vaaratilanteita tapahtuu asiakaspalvelussa joka kymmenes minuutti. Oman ongelmaryhmänsä muodostavat huumeiden käyttäjät. Vakituisia käyttäjiä arvioidaan suomessa olevan n Todellisen tilanteen selvittäminen on 1

2 vaikeaa koska kyseessä on ns. piilorikollisuus. Kun viranomaisten panostus tutkintaan lisääntyy, lisääntyy myös ilmi tulleiden rikosten määrä. Lisääntyvät aine- ja käyttäjämäärät eivät näy pelkästään huumerikostilastoissa. Yhä useammin huumeet ovat taustalla esimerkiksi henki-, ase-, kätkentä-, omaisuus-, ajoneuvo- räjähdysaine- ja väkivaltarikoksissa. Lista ei ole kattava. Tavallinen asiakas on onneksi harvoin riski, mutta omaisuutta kyllä joskus saattaa tarttua mukaan jos sopiva tilaisuus on tarjolla, tai tehdään kartoitusta mahdollista yöllistä käyntiä varten. Varkaan kiinniottotilanteet voivat kiinniotettavan epätoivoisuudesta johtuen muodostua vaarallisiksi. On huomattava, että kenenkään ei tarvitse saattaa itseään oman työn yleisvaarallisuutta suurempaan vaaraan. Rahan ja tavaran luovuttaminen tai asiattoman asiakirjan kirjoittaminen vakavan uhan alla ei ole rikos. Näissä tilanteissa tulee hälyttää poliisi uhkaajan perään heti kun se voidaan turvallisesti tehdä. Raha ja helposti rahaksi muutettava omaisuus, kuten kännykät, video- ja äänentoistolaitteet, sanelimet, tietotekniikka (erityisesti "läppärit ja tabletit"), arvokkaat asusteet (nahkatakit, turkit, merkkivaatteet...) ovat tavanomaisia löytöjä kotietsinnöissä. Pääkaupunkiseudulla kiinniotetuilla, huumaantuneina liikenteessä ajaneilla on yleensä kymmeniä poliisin tietoon tullutta rikosta tai rikosepäilyä tilillään. Tämä kertoo aineiden käyttäjien huomattavasta ahkeruudesta. * Kaikkien työhuoneiden ovet on pidettävä lukittuna aina kun huone jää hetkeksikin tyhjilleen. Kokenut varas tyhjentää huoneen häntä kiinnostavista tavaroista nopeasti, 15 sekuntia riittää hyvin. * Kaikista työskentelytiloista tulisi olla mahdollisuus hälyttää apua tarvittaessa. * Omalla autolla työssä kävijät voivat halutessaan hakea rekisteritietoihin turvakieltoa Liikenteen turvallisuusvirastolta (mm. entinen Autorekisterikeskus ja Ake) , tietopalvelut@trafi.fi. Turvakiellossa olevasta ajoneuvosta annetaan omistaja/haltijatietoja vain viranomaisille. Jos auto vaihdetaan, siirtyy kielto automaattisesti henkilötunnukseen perustuen seuraavalle autolle. * Osoitepalvelu- ja suoramarkkinointikielto (Väestörekisteri) tai sitä kattavampi turvakielto (Maistraatti) voidaan hakea myös julkisten rekisterien henkilö- ja osoitetiedoille. * Huomion kiinnittäminen talossa liikkuviin on koko henkilökunnan asia kameroista, neuvontapisteestä ja muista valvontamenetelmistä huolimatta. Hyvää päivää, voinko auttaa koetaan hyvänä asiakaspalveluna, mutta toimii hyvin turvallisuutta palvelevana. Asiattomissa aikeissa oleva kavahtaa helposti huomion kohteeksi joutumista. 2

3 Toimitilojen turvallisuussuunnitelmiin ja turvateknisiin ratkaisuihin tulee kiinnittää riittävää huomiota ja ryhtyä toimiin ajoissa (erityisesti tekniikan osalta) uudisrakentamisessa ja peruskorjaamisessa. Tällä voi olla huomattava kustannuksia vähentävä merkitys. Vielä muistutus: Tilapäisillä ratkaisuilla on suuri taipumus jäädä pysyviksi! Työturvallisuuslaki 738/2002. Työterveyshuoltolaki /1383. Rikoslaki 578/2002. Järjestyslaki 612/2003. Pakkokeinolaki 615/2002. Mielenterveyslaki 1116/1990. Tapaturmavakuutuslaki 608/1948 Työsuojelupiirit ja Työterveyslaitos Työturvallisuuskeskus; Työterveyslaitos; Työsuojelun tietopankki; TYÖTURVALLISUUSLAKI (738/2002) Tullut voimaan 1/ ja korvannut vanhan lain vuodelta 1958 Laki korostaa työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa Laki korostaa myös työntekijöiden ja työnantajan yhteistoimintaa Työntekijällä on aktiivinen rooli työpaikan turvallisuuden toteuttamisessa TYÖNTEKIJÄN YLEISISTÄ VELVOLLISUUKSISTA: Työturvallisuuden toteuttamiseksi on työntekijän noudatettava niitä määräyksiä ja ohjeita joita työnantaja on toimivaltansa mukaisesti antanut Havaituista turvallisuutta vaarantavista seikoista on ilmoitettava viipymättä. Jos työntekijä on poistanut vaaran aiheuttajan esim. muuttamalla toimintatapoja tai korjaamalla vian, on myös siitä ilmoitettava 3

4 RISKIEN HALLINNAN VAIHEITA Onko riski tunnistettu? Onko riski todennäköinen? Onko vahinkotiheys arvioitu? Onko vahingon merkitys selvitetty? Voiko ja kannattaako riskiä välttää? Voiko riskiä pienentää? KOHTAAMINEN: KOHDE- HENKILÖ SUORIT TAJA EI RINNALLE VARMIS TAJA TÄHÄN TAI TÄHÄN 4

5 JÄTÄ UHKAAVALLE TILAA JA SÄILYTÄ HÄNEN REVIIRINSÄ, PIDÄ ETÄISYYTTÄ 3 4 METRIÄ, JOS MAHDOLLISTA PUHU SELKEÄSTI, LYHYESTI, MYÖTÄILE PIDÄ KÄDET NÄKYVISSÄ PYSY RAUHALLISENA VÄLTÄ TUIJOTTAMISTA ÄLÄ VÄHÄTTELE UHKAAJAA TAI TILANNETTA OLE MIELUUMMIN JOUSTAVA KUIN JYRKKÄ ÄLÄ KÄÄNNÄ SELKÄÄSI VÄLTÄ ÄKKINÄISIÄ LIIKKEITÄ ÄLÄ OIKAISE / VAHVISTA HUUMAANTUNEEN TAI MUUTEN SEKAISEN HENKILÖN HARHOJA VOITA AIKAA NIIN, ETTÄ MUITA TULISI PAIKALLE PYRI ILMOITTAMAAN / HÄLYTTÄMÄÄN NIIN, ETTÄ UHKAAJA EI HUOMAA PUHUMINEN, PUHUTTAMINEN JA KUUNTELU: KUUNTELE, LOPETA MUUT TYÖT TEE KYSYMYKSIÄ, ÄLÄ INTÄ, ÄLÄ VÄITTELE ALOITA MYÖTÄTUNNON ILMAISULLA JOS EI HALUA KESKUSTELLA KANSSASI, KYSY KENET HÄN HALUAISI SELVITTELEMÄÄN ASIAA KÄYTÄ AIKAA, OLE KÄRSIVÄLLINEN TARJOA KORJAUSTA MAHDOLLISIMMAN PIAN JOS ON TEHTY VIRHE TARJOUDU AUTTAMAAN (VALITUSTIE) ÄLÄ SYYTÄ MUITA, OTA VASTUUTA PYYDÄ ANTEEKSI, VAIKKA VIKA EI OLISI SINUN 5

6 KERRO IHMEESSÄ HYVÄ ETTÄ OTIT PUHEEKSI YMMÄRRÄN HYVIN, ETTÄ OLET TUOHTUNUT... OLENKO YMMÄRTÄNYT, ETTÄ HALUAISIT... SOVITAANKO, ETTÄ TÄSTÄ LÄHTIEN... OLEN PAHOILLANI, PYYDÄN ANTEEKSI ÄLÄ VÄITTELE ÄLÄ HAASTA ÄLÄ NOLAA ÄLÄ LOUKKAA ÄLÄ NAURA ÄLÄ NÄYTÄ PELKOASI ÄLÄ PROVOSOIDU VAIKKA PROVOSOIDAAN ÄLÄ YRITÄ YMMÄRTÄÄ LIIKAA ÄLÄ ALIARVIOI, ÄLÄ OLE YLIMIELINEN MYÖNTEINEN ÄÄNENKÄYTTÖ: RAUHALLINEN SELKEÄ ASIALLINEN YSTÄVÄLLINEN MATALA Pelko on luonnollinen reaktio. Sitä voidaan kuitenkin hallita ja estää sen näkyminen. Muista, että myös "kohdehenkilössä" vaikuttavat stressireaktiot. 6

7 JÄLKIPUINTI (Debriefing) (hoitotoimenpide jonka toteuttamisesta työterveyshuolto) Debriefing eli jälkipuinti on menetelmä, jossa traumaattisen tilanteen kokijalle annetaan mahdollisuus läpikäydä tapahtumat. Jälkipuinti hoidettava Jälkipuintia tarvitaan aina, kun väkivaltaa tai sen vakavaa uhkaa on tapahtunut. Jälkihoitoon kuuluu avoin tiedottaminen, huhuilta on syytä katkaista siivet. Asianosaisia työntekijöitä ei pidä syyllistää, vaan uhria pitää tukea. Tämä voi tarvita psykologista tukea kuten ohjausta tai neuvontaa. Jälkipuinti kannattaa tehdä omassa työyksikössä. Kokemukset, aistimukset ja reaktiot kannattaa käsitellä yksityiskohtaisesti. Tosiseikat käydään läpi ja pohditaan samalla, miten tilanteeseen jouduttiin ja miten se vastaisuudessa estetään. Jälkipuinti ei ole kritiikkitilaisuus. Jälkipuinnilla lievitetään tilanteen vaikutusta ja edesautetaan toipumista. Kielteisistä jälkivaikutuksista kärsii prosenttia uhreista, jollei jälkihoitoa ole järjestetty. Lisäksi tilanteesta kannattaa tehdä raportti, johon laitetaan mukaan toimenpide-esitykset vastaavien tilanteiden estämiseksi. Jälkipuinnin vaiheet 1. Aloitusvaihe esittely ja pelisäännöt 2. Faktavaihe mitä todellisuudessa tapahtui 3. Ajatusvaihe jokainen kertoo vuorollaan millaisia ajatuksia kävi mielessä tapahtuman aikana 4. Reaktiovaihe miltä se tuntui? Istunnon täkein vaihe, jolla yritetään vähentää ahdistusta ja välttämiskäyttäytymistä, vetäjä auttaa vaikeiden tunteiden käsittelyssä 5. Normalisointivaihe miltä tuntui sen jälkeen? 6. Palautumisvaihe miten tästä eteenpäin? Vetäjä kertoo selviytymiskeinoista 7. Päätösvaihe vetäjä käy lyhyesti läpi istunnon kulun, sovitaan seurannasta 7