Dokumentin myynnin draama

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dokumentin myynnin draama"

Transkriptio

1 Dokumentin myynnin draama - ohjeita aloittelevalle dokumentaristille Pekka Kallionpää Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Pekka Kallionpää. Dokumentin myynnin draama ohjeita aloittelevalle dokumentaristille. Turku, syksy 2003, 45 s. Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikkö. Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK), medianomi. Opinnäytetyössä käsitellään uraansa aloittavan dokumentaristin työn rahoittamisen ongelmia. Työ valaisee dokumenttielokuvan monimutkaista rahoitusprosessia Suomessa. Alan käytännöt ja vaatimukset ovat aluksi vieraita, mikä tekee ensimmäisen dokumentin myynnistä erityisen vaikeaa. Työssä käydään läpi kotimaisen rahoituksen turvin tehtävän, kohtuullisen pienen, dokumenttihankkeen rahoitusprosessi. Ulkomaisen rahoituksen vaatimuksia käsitellään vain pääpiirteittäin. Opinnäytetyön perustana toimii Yleisradion, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK) ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Toinen Suomi koulutushanke. Tällaisten hankkeiden kautta rahoituksen järjestyminen helpottuu merkittävästi. Asiasanat: dokumenttielokuva, dokumentti, myynti, rahoitus, koulutushanke, tuotantoyhtiö, dokumenttituotanto.

3 3 ABSTRACT Pekka Kallionpää. The Drama Of Selling a Documentary Advice For Beginner Documentarists, Turku, Autumn 2003, Language Finnish, 45 pages. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Program in Communication and Media Arts, Media Artist. The dissertation focuses on the financing problems of beginner documentarists. The essay sheds light on a complicated financing process of documentaries in Finland. All practices and demands within this media branch are often strange for the beginners, which makes it fairly difficult to get ones documentary financed. This dissertation focuses on relatively small projects, which are financed by domestic sources. The thesis also gives an overall picture of the possibilities of foreign sources of financing. This dissertation is largely based on The Other Finland an education project funded by the Finnish Broadcasting Corporation, The Promotion Centre for Audiovisual Culture and European Social Fund. Due to projects like this, the financing of documentary films becomes much easier. Keywords: documentary, financing, sales, education project, production company, documentary production

4 4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 6 2. DOKUMENTIN AIHEEN VALINTA 8 3. MYYNNIN VALMISTELU Kuka myy, kenelle, mitä ja milloin Aloittelevan dokumentaristin ongelmia Toinen Suomi antoi näyttömahdollisuuden Toinen Suomi toinen tapa Tuotannon valmistelu Tuotantovaihe Tuotantoyhtiö Tarvittavat paperit Synopsis Treatment Käsikirjoitus Tuotantosuunnitelma Rahoitussuunnitelma ja kuluerittely Tekijöiden esittely Sopimuksista Tuottaja/ohjaaja tasapainoilua sisällön ja rahan välillä MYYNTI Pitching-tilaisuuden tarkistuslista ja kokemuksia Blokkiajattelu Oikeudet dokumenttiin Kotimaiset rahoittajat Ulkomainen rahoitus Levitys 39

5 5 5. YHTEENVETO 41 LÄHTEET 45

6 6 1. JOHDANTO Tämän tutkielman tavoitteena on valaista usein monimutkaista dokumentin rahoitusprosessia. Varsinkin aloittelevilla dokumentaristeilla on usein vaikeuksia hahmottaa dokumentin myymiseen vaadittavia käytäntöjä. Aloittavalle dokumentaristille on vaikeaa hahmottaa, mitä vaaditaan, jotta ideasta tulee dokumentti. Tuottajien vakuuttelu ja erilaisten paperiversioiden kirjoittaminen saattaa pahimmillaan aiheuttaa kyllästymisen koko dokumentin tekemiseen. Myös omista oikeuksistaan kiinni pitäminen saattaa olla aluksi vaikeaa, kun oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ei välttämättä ole edes tietoinen. Ensimmäisen dokumentin myyminen on minulle omakohtainen aihe, koska olen juuri käynyt sen prosessin läpi lopputyöni tuoteosan kanssa. Tuoteosa on nimeltään Viimeinen laukaus, joka on tässä vaiheessa reilut parikymmentä minuuttia pitkä dokumentti veteraaniampujasta. Dokumentissa ampuja kohtaa totuudenhetkensä ampumakokeessa, joka hänen on läpäistävä saadakseen metsästää. Tämän dokumentin ohjasimme yhdessä kurssikaverini Timo Savusen kanssa. Hänen kanssaan kävimme läpi koko rahoitusprosessin. Rahoitus dokumentille järjestyi Yleisradion, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) järjestämän Toinen Suomi hankkeen kautta. Käytännössä rahoituspäätöksestä vastasivat Yleisradion ja AVEKin tuottajat. Toinen Suomi - koulutushankkeen ajatuksena on herätellä yhteistyötä samalla alueella toimivien dokumentin tekijöiden kesken ja samalla kouluttaa alalle uusia tekijöitä. Hanke kattaa kaikkiaan neljä aluetta, joista ensimmäisenä varsinaisen toiminnan aloitti Satakunta. Tämän alueen toiminnassa olimme Savusen kanssa mukana. Satakunnan osalta hanke on koulutuksen osalta päättynyt, mutta muilla alueilla toiminta on vasta aluillaan. Muita alueita ovat Etelä-Suomen lääni, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Suomi.

7 7 Hankkeen kautta rahoitettiin Satakunnassa kaikkiaan kahdeksaa erillistä dokumenttihanketta, joiden lisäksi tehtiin yksi kolmituntinen dokumenttielokuva. Tutkielmani tiedot dokumentin rahoituksesta pohjavat pitkälti Toinen Suomi -koulutushankkeen tietoihin, koska aiheeseen soveltuvaa kirjallisuutta en löytänyt. Toinen Suomi -hanke esitteli toisenlaisen tavan tehdä dokumentteja. Siinä rahoittajat olivat kiinteästi mukana kehittelemässä aiheita, ja näin ollen varsinaiset rahoituspäätökset syntyivät varmasti huomattavasti ennen itse myyntitilaisuutta. Dokumentaristeille tehtiin alusta asti selväksi, millaisilla mittareilla heidän ideaansa mitataan ja millaisille ideoille olisi tilausta milläkin Yleisradion ohjelmapaikalla. Näin kysyntä ja tarjonta kohtasivat välittömästi. Tämä ei ole aivan ongelmatonta, koska rahoittajan puuttuminen elokuvan käsikirjoittamiseen voi liiaksi rajoittaa ohjaajan luomisvapautta. Tässä työssä keskityn varsin pienen dokumentin rahoittamisen ongelmiin, koska pitäydyn pääasiallisesti kotimaisten rahoituslähteiden vaatimuksissa. En käsittele tutkielmassani laajasti ulkomaisia rahoituslähteitä ja niiden vaatimuksia. Aloittelevan dokumentaristin kannalta nämä kohteet ovat ulottumattomissa ja niiden tullessa mukaan kysymys onkin jo suuresta dokumenttihankkeesta, johon suomalainen rahoitus ei riitä. Yleiskuvan antamiseksi ulkomaisen rahoituksen mahdollisuuksista käsittelen aihetta pintapuolisesti luvussa 4.5. Dokumentin myynnin käytännöt olivat minulle täysin vieraita ennen Toinen Suomi hanketta. Missään vaiheessa medianomin koulutusohjelmaa ei aiheesta riittävän perusteellisesti puhuttu, vaikka dokumenttia käsiteltiin muilta näkökulmilta. Toinen Suomi antoi käsityksen rahoittajien mielipiteistä ja jakoi ensikäden tietoa siitä, mitä rahoituksen saamiseen vaaditaan. Siksi päädyin kirjoittamaan lopputyöni kirjallisen osan tästä aiheesta.

8 8 2. DOKUMENTIN AIHEEN VALINTA Hyvän aiheen tunnusmerkki on konkreettisuus. Aihe ei voi olla kovin yleismaailmallinen. Esimerkiksi lopputyöni tuoteosassa, dokumentissa Viimeinen laukaus, aiheena on ampumakoe. Samalla se kuitenkin käsittelee yleismaailmallisia teemoja, jotka eivät sinällään olisi kantaneet dokumentiksi asti, kuten metsästys elämäntapana ja vanhenemisen pelko. Aiheeksi kelpaa siis vasta sellainen konkreettinen pieni asia tai tapahtuma, joka voidaan tallentaa kameralla ja jonka kautta voidaan kertoa jostain suuremmasta asiasta. Seuratessani dokumentin aiheiden esittelyä Toinen Suomi - hankkeessa huomasin, että täysin uusia aiheita on lähes mahdotonta löytää. Suurin osa ideoista on käytetty moneen kertaan. Kuten perinteisessä toimitustyössä, myös dokumenttia ideoidessa kannattaa hyödyntää vanhoja ideoita ja etsiä niihin uusia näkökulmia. Esimerkiksi eläinten pahoinvointi on aiheena käsitelty jo moneen kertaan. Äskettäin aiheesta kuitenkin myytiin uusi versio, jonka väitteenä oli, että eläinten pahoinvointi johtuu pitkälti ihmisten pahoinvoinnista. Tämä väittämä yhdistettynä hyvään päähenkilöön kiinnosti myös rahoittajia. Yksi elokuvallisesti tärkeä tekijä on muutos. Muutoksen kuvaaminen on lähes aina mielenkiintoista katsottavaa tapahtuupa muutos sitten yhteiskunnassa tai yksittäisessä henkilössä. Vaikka kyse ei olisikaan seurantadokumentista, on dokumentin kohteessa tapahduttava jokin kehitys ja alusta asti hänen on pyrittävä johonkin. Tähän en keskity pidemmäksi aikaa, koska draaman opeista on kirjoitettu monia hyviä kirjoja. Esimerkiksi Jouko Aaltosen Käsikirjoittajan työkalupakki, johon uusimpaan painokseen on lisätty luku myös dokumentin käsikirjoittamisesta.

9 9 Yhtä tärkeää kuin aiheen yleispätevyys on sen merkityksellisyys tekijälle itselleen. Rahoittajat ovat alusta asti kiinnostuneita tietämään, miksi juuri tästä aiheesta kannattaa tehdä dokumentti ja miksi juuri sinä olet oikea henkilö tekemään sen. Dokumenttihankkeet saattavat kestää useita vuosia, jolloin aiheen kanssa joutuu elämään pitkiä aikoja. Työn mielekkyyden ja jaksamisen kannalta on välttämätöntä, että aihe on mieleinen vielä urakan loppuvaiheillakin. Dokumenttiprojektin tuottaja Iikka Vehkalahden mukaan ohjaajan suhde aiheeseen on yksi rakennuspalikoista, joista syntyy ainutlaatuinen dokumentti. Hyvä aihe on sellainen asia, jonka ohjaaja on miettinyt, sisäistänyt, kokee laajemmin tärkeäksi ja haluaa tehdä (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ). Tarjottavissa dokumenttiaiheissa on nähtävissä selviä aaltoja, jotka toistuvat kerta toisensa jälkeen. Osaltaan tämä johtuu siitä, että ihmiset päätyvät aina samoihin kliseisimpiin aiheisiin, ellei aihe perustu havaintoon. Hyvää aihetta ei keksitä, vaan se huomataan. Toisaalta myös media synnyttää näitä aaltoja. Katulapset, prosituutio ja omat vanhemmat ovat varmasti koskettavia aiheita, mutta samalla myös kuluneimpia. Mediassa esillä ollut aihe tulee yleensä noin kahden kuukauden kuluttua dokumenttiaiheena sisäänostajan pöydälle. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Hyvän aiheen löytäminen on koko hankkeen kannalta olennaisen tärkeää. Sen ympärille rakentuu koko dokumentin markkinointisuunnitelma ja USP (Unique Selling Proposition) eli ainutlaatuinen myyntiväittämä. Rosser Reevesin luoma termi USP tarkoittaa sitä, että myyjä tietää, mikä hänen edustamassaan tuotteessa on erilaista ja ainutlaatuista (Marketers hall of fame WWW -sivu ). Sinällään dokumentin myyminen on sama kuin aiheen suunnittelu ja käsikirjoittaminen tuotantovalmiiseen muotoon. Jos aihe on riittävän hyvä eli sen erityisyyttä on lähes mahdotonta ohittaa ja se on muokattu ymmärrettävään muotoon

10 10 paperille, on myyntitulos kohtuullisella todennäköisyydellä positiivinen. Dokumentin myyminen tapahtuu käytännössä samoilla argumenteilla, kuin millä aiheen pätevyys on perusteltu. Riittävän pitkälle kehitetty hyvä aihe siis myy itsensä, edellyttäen, että sillä on riittävän tunnetut tekijät. Haastattelemani dokumentaristit Savunen ja Hammarberg olivat sitä mieltä, ettei dokumenttia myydä erilaisilla papereilla, kuten synopsiksella ja treatmentillä, vaan aiheen ainutlaatuisuuden tulee olla kirkas heti alusta alkaen. Varmaan enemmän oli vaikutusta sillä, että se oli niin rajattu se tilanne, mistä se kertoo. Se oli niin helppo kirjoittaa siihen ja se ajatusmaailma on sillä tavalla selkeä, että sen pystyy hahmottamaan tosi äkkiä. (Savunen,Timo. Haastattelu ) Aiheen ja rahallisten resurssien välillä on suora yhteys. Aihe määrittelee sen, miten ennakkotutkimustyötä tehdään, lähestymistavan, kuvaustavan/tyylin, kuvausajan, kuvausryhmän, editointityylin ja -ajan, pituuden ja vieläpä sen miten elokuvaa lähdetään myymään ja kenelle. (Fox, J. Luentomateriaali 2002) Jo nämä teesit perustelevat sen, miksi myös ohjaajan tulee jossain määrin tietää, millaisia taloudellisia seurauksia hänen päätöksillään on. Sen sijaan hänen ei tarvitse tietää, mistä tai miten tarvittava raha hankitaan. Myynti- ja rahoitusasiat ovat dokumentaristeille perinteisesti vieraita. Esimerkiksi Suomen elokuvaohjaajaliiton seminaarissa pohdiskeltiin jo kolmisen vuotta sitten kuumeisesti, miksi alalta puuttuu yhteinen näkemys ohjaajien palkkatasosta. ( Palkkatasotiedote. Suomen elokuvaohjaajien liiton WWW-sivu ). Seminaari ei käsitellyt dokumentin rahoitusongelmia sinällään, mutta osoitti sen, miten vähän ohjaajilla on perinteisesti ollut kiinnostusta rahoitusasioihin. Ohjaajat tuudittautuvat helposti

11 11 siihen tunteeseen, että ainoastaan hankkeen taiteellinen näkemys on heidän kontollaan. Kuitenkin rahoituksen suuruus vaikuttaa suuresti siihen, millaiset toimintamahdollisuudet työryhmällä kokonaisuudessaan on ja kuinka kauan dokumenttia voidaan kuvata. Koko hankkeen ääriviivat, mukaan luettuna budjetti, koostuvat aiheen vaatimuksista, siksi myös ohjaajien tulisi olla selvillä siitä, millaisella rahoituksella elokuvaa ollaan tekemässä. Hyvä aihe ja laadukas tekeminen ovat tietenkin ratkaisevassa asemassa myös siinä vaiheessa, kun dokumentti on valmis ja sille etsitään levityskanavia. Ulkomaisista oikeuksista on tuotantoyhtiöllä mahdollisuus tehdä katetta, jota itse tuotannossa ei käytännössä ole. Dokumentteja tuotetaan Suomessa niin pienillä budjeteilla, että tuotantovaihe ei kartuta tuotantoyhtiön tiliä, vaan vasta jälkimyynnistä yhtiöllä on mahdollisuus saada edes jonkinlaista tuottoa. Tätä myyntiä ei luonnollisesti synny, ellei dokumentin aihe ole vetovoimainen.

12 12 3. MYYNNIN VALMISTELU 3.1 Kuka myy, kenelle, mitä ja milloin Toinen Suomi -hankkeen jälkeenkään kaikille hankkeeseen osallistuneille dokumentaristeille ei ollut aivan selvää, miten edetä, jos sattuu löytämään hyvän aiheen, jonka haluaisi toteuttaa. Käytännössä dokumentilla täytyy aina olla tuottaja. Ensimmäinen myyntitilaisuus onkin aiheen esittely tuottajalle. Kokenut tuottaja innostuu harvoin välittömästi mistään aiheesta, vaan kyse on enemmänkin kehitysprosessista. Tuottajan saa tietenkin helpommin innostumaan siinä vaiheessa, kun dokumentaristille karttuu mainetta ja kunniaa, mutta kuten Tahvo Hirvonen toteaa, ei rahoituksen saaminen muutu koskaan täysin yksinkertaiseksi toimenpiteeksi, vaan aina myönteinen rahoituspäätös on lujan työn takana. (Hirvonen, Tahvo. Haastattelu ) Tahvo Hirvosen mukaan myös vanhat tekijät joutuvat perääntymään tavoitteistaan rahoituksen vähyyden takia (Hirvonen, Tahvo. Haastattelu ). Tuottajat joutuvat myös valikoimaan ideoita, koska he voivat esitellä rahoittajille niistä vain pienen osan. Papereiden tulee siis olla loistavia, ennen kuin tuottaja esittelemään suostuu niitä rahoittajille. Ensikertalaisille tämä saattaa tuottaa ongelmia. Se on ollut hirveen hankalaa. Ymmärrän sen, että tässä on tuottajallakin se, että hän haluaa päästää käsistään suurin piirtein täydellisen paperin. Sitä on nyt väännetty ja käännetty ja olen kirjoittanut sen suurin piirtein kuusisataa kertaa uudestaan. (Hammarberg, Eija. Haastattelu )

13 13 Sen jälkeen, kun paperit on saatu siihen kuntoon, että niitä voi esitellä muillekin, on aika lähteä hakemaan hankkeelle rahoitusta. Tyypillisimmät rahoittajat ovat Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus (AVEK), Yleisradio ja joissakin suurissa tuotannoissa Suomen elokuvasäätiö (SES). Näitä tukia hakee tuotantoyhtiö. Jo ennen tätä vaihetta dokumentaristilla on mahdollisuus hakea verottomia käsikirjoitusapurahoja AVEKilta tai SESiltä. Apurahoja myöntävät myös Valtion taidetoimikunta, Läänintaidetoimikunnat ja Kulttuurilautakunnat. Varsinainen ennakkovalmistelutuki on tarkoitettu tuotantoyhtiön käyttöön. Tästä rahasta ohjaaja saa palkkansa budjetin mukaan. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Kun riippumattoman tuotantoyhtiön tuottaja on saatu innostumaan hankkeesta, siirtyy myyntivastuu ohjaajalta tuottajalle. Ohjaaja on silti usein tukemassa myyntityötä, koska ohjaajalla on kuitenkin läheisen suhde aiheeseen. Tämä on olennaisin peruste koko dokumentin rahoituksen järjestymiselle. Dokumentteja rahoitetaan Suomessa harvoin yksityiseltä sektorilta, koska Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöt sponsoreiden käytöstä ovat tiukat. (Yleisradio. Ohjelmatoiminnan säännöstö ). Muun muassa tämän vuoksi Yleisradio on merkittävistä ostajista lähes ainoa. Yhtiö ei saa lähettää hallitsemillaan radio- ja televisiokanavilla liike- tai muuta siihen verrattavaa mainontaa. Valtioneuvostolla on kuitenkin oikeus erityisestä syystä myöntää yhtiölle ohjelmakohtainen oikeus tällaisen mainonnan lähettämiseen.

14 14 Piilomainonta kaikissa muodoissaan on torjuttava. Ohjelma-aineistoon, johon voi liittyä kaupallisia intressejä, on suhtauduttava kriittisesti. Tällaista aineistoa voidaan julkaista vain jos siihen on painavia ohjelmallisia perusteita. (Yleisradio, Ohjelmatoiminnan säännöstö ) Myynnin valmisteluun kuluu yleensä kahdesta kahdeksaan kuukautta. Tänä aikana paperit on hiottu siihen kuntoon, että ne täyttävät rahoittajien vaatimukset. Samalla tämä vaihe yleensä terävöittää myös koko dokumentin käsikirjoitusta tai pitkälle menevää treatmenttia ja kehittää näin koko dokumenttia. Kun valmisteleva työ saadaan tehdyksi, päästään tekemään tuotantohakemus. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Rahoittajille esitetään tuotantosuunnitelma ja käsikirjoitus tai pitkälle menevä treatment. Näillä rahoittajat vakuutetaan siitä, että tuotannolla on oikeita edellytyksiä toteutua. Rahoittajien pitää vakuuttua siitä, että sekä tuotanto on realistinen sekä taloudellisesti että sisällöllisesti. Tämä on luonnollisesti ratkaisevin vaihe koko tuotannon toteutumisen kannalta. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Joissakin tapauksissa prosessi on paljon pidempi, koska silloin elokuva on niin suuri tai se on aiheeltaan sellainen että siihen halutaan kansainvälistä rahoitusta. Se on ihan toinen kulkunsa, koska silloin elokuva käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Mennään pohjoismaiseen rahoituskokoukseen ja mahdollisesti Amsterdamin rahoituskokoukseen tai lähestytään televisioyhtiöitä, käydään neuvottelemassa, hankitaan ulkomainen tuottaja. Tehdään yhteistyösopimus heidän kanssaan, jossa jaetaan paitsi oikeuksia myös rahoituksia, ennen kuin elokuva menee tuotantoon. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Kun tuotanto on hyväksytty ja itse tuotantovaihe on ohi, päästään dokumenttia myymään valmiina. Tässä vaiheessa dokumentin

15 15 myynti on jo konkreettisempaa, koska valmis dokumentti on nauhalla. Kaikki myyntivaiheet ennen tätä ovat olleet papereiden ja kuvattujen näytteiden pohjalta tapahtuvaa neuvottelua. Dokumentin valmistuttua sitä lähdetään levittämään. Jos Yleisradio on ollut mukana rahoittamassa tuotantoa, yksi varmoista levityskanavista on luonnollisesti televisio. Erilaiset festivaalit ovat myös tyypillisiä dokumenttien esittämispaikkoja. Jos dokumentti on sopiva maan rajojen ulkopuolella levitettäväksi, hankkii tuotantoyhtiö dokumentilleen levittäjän, jonka kanssa hän solmii levityssopimuksen. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Sopimuksiin ja levitykseen palaan myöhemmin luvuissa ja Aloittelevan dokumentaristin ongelmia Mä haluasin ajatella jotain, anna mulle vähän fyrkkaa valmistella. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Suurin mahdollinen este dokumentin rahoitukselle on tekijäkaartin kokemattomuus. Kokematon ohjaaja saattaa hyvään seuraan päästyään saada aiheelleen rahoitusta. Tämä tarkoittaa että esimerkiksi tuottaja ja kuvaaja ovat kokeneita dokumentintekijöitä. Vehkalahden mukaan hyvällekään idealle ei löydy rahoitusta, ellei tekijöiden taso ole tarkalleen rahoittajien tiedossa. Hyvät paperit eivät siis riitä saamaan dokumentille rahoitusta. Vehkalahden mukaan koulutuksen taso on Suomessa sen verran hyvä, että budjetit ja treatmentit osataan kyllä tehdä riittävän hyviksi, mutta se ei vielä riitä. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Jos sulla on studioon ajateltu tapahtuma, niin siihen pitäisi tavalla tai toisella itse investoida tai muuten tehdä näinhän pojat Koivusalot ja Kummelit on tehny. Eihän kukaan olis välttämättä lähtenyt rahoittamaan niitä, jos ne olis vaan tuonut ideat vaikka kuinka hyvin kirjoitettuna, vaan

16 16 ne teki jotakin, vaikka se olis kolme minuuttia. Sä näät tämä pelaa niin kyllä se idea on siinä että sä katsot matskun ennen kuin sä keskustelet lainkaan. Jotakin täytyy näkyä, mitä ajatellaan. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Aloittavan ohjaajan tilanne on siis varsin moniongelmainen. Toisaalta ei ole näyttöjä, toisaalta ei ole saatavissa rahaa niiden tekemiseksi. Alalle tullaan tosin yleensä jonkin koulutuksen kautta, jolloin jotain työnäytteitä varmasti on kertynyt. Näytön ei tarvitse olla edes valmis elokuva, vaan jokin videopätkä, joka todistaa, että tarjoajalla on mielenkiintoinen ja valmis näkemys aiheesta. Tämä ei tarkoita, että koko dokumentti tulee kuvata etukäteen ja viedä valmis teos näytille - se on itse asiassa suurin virhe, jonka voi tehdä. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Tosin hyvän näytön tekeminen ei todellakaan käy helposti ja sekin, mikä on hyvä näyttö, on kiinni rahoittajan mieltymyksistä. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa Suomessa dokumentit rahoitetaan etukäteen. USA.ssa dokumentaristi on jo kuvannut suurimman osan materiaalista, kun hän lähtee rahoitusta hakemaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että päästäkseen tekemään dokumenttia hän on pahimmassa tapauksessa pantannut talonsa ja muun omaisuutensa. Suomessa tilanne on huomattavasti parempi. 3.3 Toinen Suomi antoi näyttömahdollisuuden Juuri ensimmäisten meriittien hankkimiseen Toinen Suomi -hanke sopi täydellisesti. Viimeinen laukaus oli minulle ensimmäinen oma tuotanto. Mistään suuresta kokemuksesta ei siis voinut puhua. Lisäksi molemmat ohjaajat olivat ensikertalaisia. Rahoittajat olivat kuitenkin mukana suunnittelemassa hanketta ja päättämässä sen suurista tuotannollisista suuntaviivoista, kuten kuvaajasta ja leikkaajasta. Näiden kokeneiden tekijöiden tuella he uskalsivat

17 17 antaa rahoitusta aiheelle, jota oli kehitetty heidän oman valvontansa alaisuudessa. Myös muita kummisetiä käytettiin apuna projektissa. Yhtä tärkeää kuin paikallisen tuottajan löytäminen on siis hyvän kuvaajan ja leikkaajan saaminen ryhmään mukaan. Tosin tämä on suurelta osin tuottajan työtä, joten varsinaisesti ohjaajan ei välttämättä tarvitse murehtia muusta työryhmästä. Ideaali työryhmä on luonnollisesti sellainen, jonka jäsenet tuntevat toisensa ja työtapansa. Pienet asiat saattavat olla herkässä kuvaustilanteessa ratkaisevia, joten esimerkiksi henkilökemioiden tulee toimia saumattomasti. Yhtenä mahdollisuutena oman jutun läpi saamiseen saattaisi olla yhteistyön tekeminen kokeneen dokumentaristin kanssa. On hyvin mahdollista, että joku konkareista innostuu alkavan kisällin kouluttamisesta ja sisäänajamisesta alalle. Varmaa on, että ohjaajan saa helpommin syttymään hyvästä aiheesta kuin tuottajan. Tämä tie vaatii nöyryyttä ja hyviä henkilötaitoja. Yhtenä suurimmista aloittelijan sudenkuopista mielestäni kuitenkin on yleinen tietämättömyys alan käytännöistä ja siitä, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään. Synopsiksen, treatmentin ja käsikirjoituksen kirjoittaminen tuntuu varmasti turhauttavalta ja lähes mahdottomalta tehtävältä, ellei ole perillä niiden käyttötarkoituksesta ja vaikutuksesta lopputulokseen. Harva onnistunut tuotos on täydellinen sattuma. Uskoakseni kaikki hyvät dokumentit ovat tarkan suunnittelun ja tuurin yhteenliittymiä. 3.4 Toinen Suomi toinen tapa Toinen Suomi -hanke esitteli toisen tavan tehdä dokumenttia. Erot normaaliin tekemiseen syntyivät dokumentin kehittely- ja rahoituksenhakuvaiheessa. Myös tuottajan saaminen mukaan oli

18 18 tässä hankkeessa helpompaa. Jälkilevityksen ja muun osalta hanke vastasi normaalia käytäntöä, siksi käsittelen vain tuotannon valmistelu- ja tuotantovaiheet erikseen Tuotannon valmistelu Koko hanke käynnistyi ideapalavereilla, joissa aiheita pyöriteltiin ryhmissä vapaasti. Paikalla oli kokeneita asiantuntijoita, vain muutaman mainitakseni Jarmo Jääskeläinen, Iikka Vehkalahti ja Jouko Aaltonen. Ideoita esiteltiin vapaasti ja lennokkaasti. Tämän vaiheen aikana ensimmäiset ideat putosivat pois. Ideaa kehiteltiin aina synopsikseen ja treatmentiin saakka jatkuvana keskustelun virtana. Valmisteluvaiheen päätepiste oli Nakkilassa, Villilän elokuvakeskuksessa, jossa pidettiin pitching-tilaisuus. Kahdeksan tuotantoon päässyttä dokumenttia julkistettiin vielä samana iltana. Toinen Suomi oli koulutushanke. Tämä jo sinällään antoi suuntaa niihin ongelmiin, joihin törmättiin. Dokumentaristi on usein vapaa sielu, jonka näkemyksiä ja luovuutta ei tule rajoittaa. Suuria suuntaviivoja määritteleviä kysymyksiä nousi pintaan monia. Missä määrin hankkeen tarkoituksena oli tuottaa hyviä dokumentteja? Missä määrin toimia koulutushankkeena? Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta vaikuttavat suuresti tehtäviin päätöksiin. Kuinka paljon ostajat vaikuttavat aiheisiin samalla, kun niitä kehitellään? Alkavana dokumentaristina on helpompi luopua omista näkemyksistä ja tehdä vaikka tilauselokuva, kunhan saa aiheensa läpi. Sisäänostajat ja rahoituksesta päättävät tahot olivat koko koulutushankkeen alullepanijoita. Toisaalta kysyntä ja tarjonta vastasi toisiaan enemmän kuin hyvin ja tekijät keskustelivat suoraan rahoittajien kanssa. Yleensähän välissä on tuottajaporras. Vapaalle dokumentille tämä ei välttämättä ole autuain tapa toimia. Toisaalta mukana oli niin monta suurta persoonaa, joiden

19 19 näkemykset asioista erosivat usein toisistaan, että se antoi tilaa myös tekijän omalle ajattelulle. Tuottajat pääsivät Toinen Suomi -hankkeessa verrattain vähällä. Hankkeita tuotiin Poriin, eikä tuottajan tarvinnut kuin kirjoittaa tarvittavat paperit rahoituksen järjestymiseen. Yleensä rahoituksen hankkiminen on suurimpia töitä, joita tuottajalla on koko dokumenttihankkeen aikana. Nyt AVEK ja Yleisradio olivat ne osapuolet, jotka olivat järjestelleet koko hankkeen ja hankkineet sille riittävän rahoituksen. Siinä mielessä hanke antoi vähän väärän kuvan tuottajan töistä. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Tuottajan kannalta katsottuna Toinen Suomi oli myös sikäli erilainen hanke, että yleensä tuottaja joutuu sitoutumaan mielestään hyvään aiheeseen ja tekijään heti alusta saakka. Tässä hankkeessa tuottajat seurasivat sivusta aiheiden kehittelyä ja tulivat kuvaan oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun rahoitus oli jo saatu. Tässä kohden ainoan poikkeuksen tein minä itse, sillä olin luonnollisesti toisena ohjaajana mukana kehittämässä ideaa alusta saakka ja vaikuttamassa siihen, että saimme rahoituksen Tuotantovaihe Dokumentin tekemisen tukeminen ei loppunut käsikirjoituksen valmistumiseen, vaan jatkui professional supportereiden muodossa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että jokaista tekemisen osa-aluetta tukemaan oli käytettävissä kyseisen alan ammattilainen. Ohjauksen tukena toimi Kari Paljakka, kuvauksen Tahvo Hirvonen, leikkauksen Samu Kuukka ja äänitöistä vastasi Heikki Kossi. Tämän tukijoukon kanssa dokumenttia lähdettiin tekemään. Näiden tukihenkilöiden käyttö ei ollut missään vaiheessa vapaaehtoista, joten mistään rajoittamattomasta toimintaympäristöstä ei voinut puhua.

20 20 Dokumentti Viimeinen laukaus olisi varmasti ollut huomattavasti erilainen, jos olisimme tehneet sen Timo Savusen kanssa alusta loppuun yksin. Sen tekninen taso olisi ollut varmasti huonompi kuin se on nyt, koska nyt kuvaaja, äänittäjä ja leikkaaja olivat kaikki oman alansa todellisia osaajia. He kaikki toivat oman näkemyksensä esille, paitsi ilmaisemalla mielipiteensä ohjaajille, myös omalla työtavallaan. Tämä oli tietenkin opettavaista. Silti jäin miettimään olisiko paikallisille tekijöille pitänyt kuitenkin antaa enemmän mahdollisuuksia sen sijaan että paikalle tuotiin loistavia tekijöitä tekemään ei ensisijaisesti kouluttamaan. Ohjaajana sain todellakin parhaan mahdollisen tuen, mutta miten kävi esimerkiksi paikallisten kuvaajien ja leikkaajien? Tahvo Hirvonen totesi, että on vaarallista, jos sisäänostajat toimivat samalla taiteellisina tuottajina. He jakavat tekijänoikeusrahaa ja valtionrahaa, jota tulisi käsitellä mahdollisimman puolueettomasti ja jakaa mahdollisimman hyville jutuille. Täytyy aina miettiä, ollaanko tekemässä omannäköistä elokuvaa vai sisäänostajan näköistä elokuvaa. Hirvonen on vapaan dokumentin puolella. Hänen mielestään nykyinen blokkiajattelu on mennyt liian pitkälle. Dokumentin tulisi olla sen pituinen kuin se parhaimmillaan on, eikä sen pituutta tulisi määrätä ohjelmapaikan pituuden mukaan. (Hirvonen, Tahvo. Haastattelu ) Dokumentin kannalta on toisaalta surullista, että oli rahoituksen hakuvaihe millainen tahansa, täytyy idea kyetä kertomaan paperilla. Kaikista paperiversioista huolimatta, joiden syvästi uskon toimivan suurimmassa osassa tapauksista, pieni osa dokumenteista ei toimi paperilla laisinkaan, mutta kankaalla sitäkin paremmin. Kuvia ja niillä synnytettäviä tunteita saattaa olla hyvin vaikeaa saada paperimuotoon. Tämä vaatii jo enemmän kirjallista

21 21 kuin kuvallista lahjakkuutta. Tässä kohden auttavat lyhyetkin videonäytteet. 3.5 Tuotantoyhtiö Jotta dokumentille voi saada rahoitusta, täytyy hakijalla olla yritys. Tukia ei voida myöntää yksityishenkilöille. Käytännössä tämä jättää dokumentaristille kaksi vaihtoehtoa: joko perustaa oma yritys ja tuottaa dokumenttinsa itse tai hankkia sille tuottaja, joka parhaiten sopii tähän aiheeseen. Näistä kahdesta helpompi tie on varmasti jälkimmäinen. Tukea voidaan hakea käsikirjoittamiseen, tuotannon ennakkovalmisteluun, varsinaiseen tuotantoon sekä jälkituotantoon. Käsikirjoitusapuraha ja mediataiteen kohdeapuraha myönnetään henkilökohtaisena apurahana. Muu tuotantotuki myönnetään vain tuotantoyhtiölle tai muulle yhteisölle. (AVEKin WWW-sivu ) Tuottajan tehtävänä on tuottaa olosuhteita. Kamerat, edit-laitteet, kuvaajat, valomiehet, nosturit, äänittäjät ja niin edelleen täytyy saada oikeaan aikaan oikeaan paikkaan tekemään yhteistä juttua. Tämän kaiken hoitaa valmiiksi tuottaja. Hän on myös valmistellut hankkeeseen riittävän rahoituksen ja valvoo koko ajan sitä, ettei budjetteja ylitetä. Vähänkään suuremman tuotannon pyörittäminen samaan aikaan, kun pitäisi toimia ohjaajana, on monelta osin ylivoimainen tehtävä. Pienissä tuotannoissa, kuten tuoteosassani Viimeisessä laukauksessa, on hyvät mahdollisuudet sekä tuottaa että ohjata itse. Kun kyse on neljän hengen kuvausryhmästä, jolla on hyvin rajalliset laitteet ja vähän aikaa, ei tuottajan työ muodostu ylivoimaiseksi. Lyhyet tuotannot ovatkin synnyttäneet paljon pieniä

22 22 tuotantoyhtiöitä, jotka tekevät dokumentteja juuri Viimeistä laukausta vastaavalla ryhmällä. Pienten toimijoiden pelastajana saattavat olla digitaalisuuteen siirtymisen takia huomattavasti halventuneet tuotantolaitteet. Kuitenkin parhailla laitteilla toimiminen vaatii silti edelleenkin suuria investointeja. Sen vuoksi useiden suurten projektien tuonti saman tuotantoyhtiön katon alle on varmasti järkevämpää taloudellisesti ajateltuna kuin se, että ostaa esimerkiksi kalliita kameroita ja yrittää kuolettaa niitä. Pienten paikkakuntien harmina on yleensä tuottajapula. Tuottajat ja menestyvät tuotantoyhtiöt ovat pitkälti löytäneet paikkansa pääkaupunkiseudulta. Ilmeisesti ainakin osa rahoittajista on nähnyt tämän kehityksen huolestuttavana, koska koko Toinen Suomi - hanke tähtäsi uusien tekijöiden löytämiseen juuri pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Kyllä minun mielestäni enemmän kilpailua olisi pitänyt olla. Lisää tuottajia kaipaisi, se toisi lisää näkemystä ja kilpailua. (Hammarberg, Eija. Haastattelu ) Toinen Suomi -koulutus on osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan pääkaupunkiseudulle keskittyvään tuotantoon ja etsimään uusia mahdollisuuksia sen ulkopuolelta. Porin seudulla hanke kokosi enemmän vanhoja tekijöitä saman pöydän ääreen kuin löysi uusia. Toinen Suomi on AVEKin ja TV2 -dokumenttiprojektin kehittämä toimenpidekokonaisuus, jonka tarkoituksena on alueellisen osaamisen ja alueellisten tuotantorakenteiden kehittymistä dokumenttielokuva ja muussakin audiovisuaalisessa - tuotannossa. (AVEK lehti, 1/03)

23 23 Tuottajien keskittyminen Helsinkiin on aiheuttanut myös sen, että pienempien paikkakuntien tuottajat eivät välttämättä ole järin ammattitaitoisia ja huonon taloudellisen tilanteensa johdosta he saattavat ajaa hankkeita nurin lyhytnäköisen voitontavoittelun takia. Tässä leimautuvat pahimmassa tapauksessa sekä tuottaja että ohjaaja. Varsinkaan aloittavalla dokumentaristilla ei välttämättä ole riittäviä rahkeita erottaa osaavaa tuottajaa taitamattomasta. Tämä ei silti tarkoita todellakaan sitä, että kaikki osaavat tuottajat olisivat pääkaupunkiseudulla. Alan ongelmana on sielläkin, ettei dokumenteista jää mitään oikeaa tuottoa yhtiölle, vaan kaikki kituuttavat nollatuloksella. Näin yhdenkin tuotannon taloudellinen epäonnistuminen saattaa aiheuttaa suuria vaikeuksia tai jopa konkurssin. Dokumenttituotanto on jo pitkän aikaa keskittynyt pieniin pajoihin. Ihanteellinen tuotantomalli olisi tietenkin suuri tuotantoyhtiö, jolla olisi varaa panostaa ennakkotutkimusvaiheeseen ja muuhun ennakkovalmisteluun. Sillä olisi käytössään parhaat laiteet ja tarvittavat resurssit rahoituksen hankkimiseen myös ulkomailla. Suomen työvoimakustannukset ovat kuitenkin sen verran suurta luokkaa, ettei tällaisen organisaation pyörittäminen pelkästään dokumentin voimalla ole mahdollista. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) 3.6 Tarvittavat paperit Dokumentin myyminen on suurelta osin paperisotaa. Suurissa tuotantoyhtiössä tuottajilla on sihteereitä, jotka kirjoittavat näitä papereita, jotta tuottajalla olisi aikaa keskittyä olennaiseen. Pienillä tuottajilla aikaa kuluukin usein suhteettoman paljon papereiden tekemiseen varsinkin siihen nähden, miten paljon niistä loppujen lopuksi on hyötyä itse aiheen läpimenossa.

24 24 Synopsis, treatment ja käsikirjoitus ovat kaikille alalla toimiville tuttuja käsitteitä, mutta pyrin käsittelemään niitä käytännön ja nykyisin virassa olevien sisäänostajien mieltymysten näkökulmasta. Papereista pääpaino on treatmentin sisällöllä, koska useimmiten se on keskeisessä osassa myynnin onnistumista. Dokumentin myynnissä tarvittavat paperit ovat treatment tai käsikirjoitus, tuotantosuunnitelma, rahoitussuunnitelma ja tekijöiden esittely ja tarkka kuluerittely. Hakulomakkeet ja ohjeet löytyvät internetistä AVEKin sivuilta Synopsis Synopsiksesta tulee ilmetä aiheen käsittely- ja näkökulma. Synopsis voi olla vielä kohtuullisen ympäripyöreä esittely aiheesta, koska sillä harvoin on suurta merkitystä aiheen rahoituksen kannalta. Lähinnä synopsiksella on mahdollisuus vakuuttaa tuottaja siitä, että aiheessa on jotain järkeä. Synopsiksella pystyy käytännössä osoittamaan tuottajalle, että on yleensä vaivannut päätään aiheen tiimoilta ja saanut koottua ajatuksiaan paperille. Kaikesta myynnillisestä vähäpätöisyydestään huolimatta synopsis on mielestäni hyvin oleellinen vaihe suunnittelutyötä. Se auttaa rajaamaan aiheen elokuvan kokoiseksi kokonaisuudeksi. Eri vaiheet eivät koskaan ole turhia, sillä jokainen vaihe pysäyttää miettimään. Aina, kun luulet keksineesi hyvän aiheen, mieti uudelleen. Synopsis-vaiheessa on jo täytynyt vastata tärkeisiin kysymyksiin, jotka johdattavat käsikirjoittajan jo helposti lähelle treatmentia. Miksi juuri minun aiheeni on erityinen? Jos aiheeni on yleismaailmallinen, mikä tekee näkökulmastani erityisen? Synopsikseen kannattaa myös kirjoittaa oma suhde aiheeseen.

25 25 Miksi juuri tämä aihe on minulle tärkeä? Miksi haluan tehdä dokumentin juuri tästä aiheesta? Nämä kysymykset nousevat esiin viimeistään dokumenttia myytäessä ja tuottaja kysyy niitä luultavasti heti ensimmäiseksi tai ainakin hänen pitäisi Treatment Jos käsikirjoitus on tuotantovaiheen nuotitus, on sitä rahoitusvaiheessa treatment. Koska hankkeen rahoitus hankitaan jo etukäteen, on syytä mitoittaa ponnistelut kohtuullisiin mittoihin. Tästä syystä laaja treatment on oikea kehitysvaihe lähteä hakemaan dokumentille rahoitusta tai ainakin keskustelemaan aiheesta rahoittajien kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Aihe saattaa olla rahoittajien mielestä jopa täysin mitätön. Erilaisten apurahojen turvin on tietenkin mahdollista kehittää aihe aina käsikirjoitukseen saakka jo ennen rahoitusponnisteluja. Aloittavalle dokumentaristeille rahoittajien termit saattavat olla aluksi vieraita ja ihmeellisiä. Tämä saattaa vaikeuttaa vaatimusten täyttämistä. Kyllähän siinä on jotain termistöä, mitä ei ole ennen ole niin tiennyt, mutta ne on silti helppo ymmärtää. En nyt osaa sanoa jotain esimerkkiä, mutta juuri näitä Vehkalahden tone eli sävy ja tällaisia; että ne nyt on sellaisia vähän tulkinnanvaraisia juttuja että mikä sävyä nyt sitten on. (Savunen,Timo. Haastattelu ) Treatmentista pitäisi selvitä ohjaajan access aiheeseensa. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjaajalla tulee olla realistinen mahdollisuus päästä aiheeseen ja henkilöön kiinni. Henkilöt ovat siis oikeasti olemassa ja todella ovat sitä, mikä aiheen kannalta on olennaista. Ajat, paikat ja tapahtumat on oltava selvillä. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu )

26 26 Treatmentista tulee selvitä elokuvan tyylilaji (genre), sävy (tone) ja kehys (frame). Mikä on elokuvan tarina? Kuka tai mikä on elokuvan päähenkilö tai protagonisti eli tahtotila, joka saa aikaan toiminnan (Elokuvantajun WWW -sivu, )? Treatmentistä tulee ilmetä tarinan alku, keskikohta ja loppu eli minkä pisteiden kautta lopputulokseen päädytään. Mitä päähenkilölle ja sivuhenkilöille tapahtuu tai oletetaan tapahtuvan? (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Rahoittajan päässä täytyy treatmentin ojentamisen jälkeen tapahtua elokuvan draaman tajuaminen sekä elokuvan jonkinasteinen visualisoituminen. Treatment voi laajennettuna toimia jo sinällään lähes käsikirjoituksena. Parhaimmillaan jo tässä vaiheessa kaikki valinnat on selvillä ja käsikirjoitus on jo tekijän päässä kohtuullisen pitkälle mietittynä. Treatmentiin pitää jo pystyä kiteyttämään kaikki se, minkä takia elokuva on tekemisen arvoinen eli ainutlaatuinen Käsikirjoitus Dokumentti täytyy käsikirjoittaa siinä missä muutkin elokuvat. Jo Toinen Suomi hankkeen alussa kuuli usein väitettävän, ettei dokumenttia voi käsikirjoittaa. Tämä väite kuitenkin kumottiin moneen otteeseen. Hyviä tilanteita ei yksinkertaisesti löydä, ellei tiedä, mitä on etsimässä. Kuvaustilanteessa päätökset täytyy tehdä muutaman sekunnin sisällä, minkä jälkeen tilanne on auttamattomasti osa historiaa. Oikean päätöksen tekeminen hetkessä vaatii vankkaa ennakkosuunnittelua. Käsikirjoittaminen myös vähentää kuvaustyötä, kun jo kuvauspaikalla huomataan, ettei tällainen tilanne tai tapahtuma kuulu tähän elokuvaan. Dokumentin käsikirjoitustyylejä on yhtä paljon kuin on ohjaajiakin. Tämä kuvastaa mielestäni hyvin sitä työkaluluonnetta, joka on koko käsikirjoittamisen peruste. Käsikirjoitus ei ole vain välivaihe, joka pitää suorittaa saadakseen rahoitusta. Käsikirjoitus on

27 27 arvokas työkalu, joka mahdollistaa elokuvan mahdollisuuksien näkemisen valmiina jo ennen kuvauksia. Käsikirjoitus voi olla yksinkertaisimmillaan kuvaus henkilöistä ja siitä, mitä heidän kauttaan on tarkoitus kertoa. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä ylimalkaisempi käsikirjoitus on, sitä kokeneempi ohjaajan täytyy olla, jotta elokuvasta tulee yhtenäinen. Itse en usko, että kukaan on koskaan niin kokenut, että pystyy käsikirjoittamaan elokuvaa sitä tehdessään. Todellisuus on sanonnan mukaan tarua ihmeellisempää ja tämä usein pitää dokumentin kohdalla paikkansa. Käsikirjoitetut tilanteet eivät ole tärkeitä siksi, että niiden tulisi toteutua sinällään, vaan tärkeämpää on, että tilanteen funktio tulee elokuvaan. Funktiolla tarkoitan sitä ominaisuutta henkilössä tai asiassa, jota tilanteella pyritään aukaisemaan. Ilman käsikirjoitusta ei ole funktiota ja näin elokuvasta jää helposti paloja puuttumaan. Omalla kohdallani olen huomannut hyväksi käsikirjoitustavaksi tilanneluettelon, johon on samalla kirjoitettu syy, miksi tämä tilanne tai kohtaus on elokuvassa. Research-vaiheen jälkeen yleensä pystyy kohtuullisen hyvin tunnistamaan ne merkitsevät tilanteet ja kirjaamaan ne paperille. Varsinaisessa myyntivaiheessa harvoin on käsikirjoitusta käytössä. Ainoastaan, jos aihe vaatii suurempaa tarkkuutta valmistelussa, on kannattavaa tehdä käsikirjoitus valmiiksi ennen rahoituksen hankkimista. Aina rahoittajia kannattaa konsultoida siitä, onko aihe riittävän hyvä ja ennen kaikkea sen vuoksi, ollaanko siitä jo tehty tai tekemässä elokuvaa. Jos dokumentti aiotaan käsikirjoittaa valmiiksi, tulevat jo mainitut henkilökohtaiset apurahat varmasti tarpeeseen.

28 Tuotantosuunnitelma Tuotantosuunnitelma on tärkeä paperi sekä sisällöllisesti että hallinnollisesti. Siitä selviävät tuotannon kaikki puitteet. Journalistiselta taustalta lähtevä dokumentaristi unohtaa helposti, että kaikki kuvaustyylistä ja välineistöstä lähtien vaikuttavat lopputulokseen. Linssit, kurkikamerat yms. ovat sisällön kannalta olennaisia. Ensisijaisesti ne luonnollisesti kiinnostavat hintansa puolesta myös tuottajaa ja rahoittajia. Tuotantosuunnitelmasta tulee selvitä myös tuotannon aikataulu. Käytännön aikataulu dokumenttituotannossa saattaa usein venyä siihen nähden, mitä tuotantosuunnitelmassa kerrotaan. Tämä tuottaa usein ongelmia lähinnä budjetissa pysymisen suhteen Rahoitussuunnitelma ja kuluerittely Rahoitussuunnitelmasta ilmenevät kaikki mukana olevat rahoittajatahot ja summien suuruudet. Rahoittajaosapuolien panostusten suuruus on olennaista, kun dokumentin oikeuksien jaosta neuvotellaan. Rahoitussuunnitelma on koruton luettelo rahoittajia ja summia. Yritysmaailma on yleensä haluton paljastamaan asiakkaalle, mistä heidän kulunsa rakentuvat. Dokumenttituotannossa tämä asetelma on kääntynyt päälaelleen ja rahoittajat tietävät tarkasti mihin mikäkin pennonen kulutetaan. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että rahoitus tulee yleensä julkisilta laitoksilta, jotka jakavat yhteisiä varoja, kuten AVEK tekijänoikeusrahoja. Kuluerittely sisältää kaikki kustannukset laitteistoista, palkoista, matkoista, toimistokuluista yms. Kaikki tuotantoon liittyvät kustannukset on lueteltu tässä taulukossa. Valmiita pohjia saa AVEKin internet-sivuilta.

29 Tekijöiden esittely Rahoitusta haettaessa törmää jatkuvasti kysymykseen siitä, mitä olet tehnyt ennen tätä hanketta. Meriitit ovat kaikki kaikessa alalla, jossa raha ei varmasti riitä kaikkiin hyviin hankkeisiin ja niihinkin, mihin riittää, sitä on niukasti. Rahoituspäätöstä tekevällä tuottajalla on siis kohtuullisen suuri vastuu. Hän vastaa nimellään tilaamastaan materiaalista. (Hirvonen, Tahvo. Haastattelu ) Tähän paperiin voi vapaasti kertoa itsestään mitä haluaa, mutta ellei kohdan ohjaaja alla ole todellisia näyttöjä alalta, on vähintään kuvaajalla, leikkaajalla ja/tai tuottajalla oltava kohtuullisia meriittejä ja mainetekoja myönteisen rahoituspäätöksen synnyttämiseksi. Koko paperi on toisaalta aika vähäpätöinen, koska dokumenttiala on Suomessa niin pieni, että rahoittajat ja tekijät kyllä tuntevat toisensa entuudestaan. Aloittavien dokumentaristien suusta kuulee usein, että rahoituspäätökset perustuvat suhteisiin ja että rahoituksen saaminen on suhdetoimintaa. Kyllä se varmaan on aikalailla. Eikö ne väitä, ettei se ole? Mutta kyllä se nyt on. Webster on tehnyt lopputyönään dokumentin, Suutari ja Helke. Kun ne on saaneet sen yhden läpi, niin kyllähän ne nyt saa läpi ihan mitä tahansa minun mielestäni sen jälkeen. (Savunen,Timo. Haastattelu ) Itse ottaisin hieman loivemman kannan väitteisiin suhdetoiminnasta. On varmasti totta, että tunnettu dokumentaristi saa helpommin työnsä läpi. Uskon kuitenkin, että tämä johtuu suurelta osalta siitä, että vanhojen tekijöiden työjälki on tiedossa ja rahoittajat tietävät, että kyseiset tekijät tuottavat luvattua jälkeä.

30 30 Tosin sopii kysyä, että miksi niin monen ensimmäinen dokumentti on ylivoimaisesti paras. Paineen alla työskentelyssä saattaa olla hyvätkin puolensa Sopimuksista Kulttuurialalla sopimusten tekemistä kirjallisena ei välttämättä suosita läheskään niin usein kuin muilla aloilla. Dokumentaristi ei välttämättä ole tehnyt minkäänlaista ohjaajasopimusta tuotantoyhtiön kanssa, vaikka tämä olisi järkevää. Käytäntöjen kehittäminen tässä suhteessa olisi varmasti monella tapaa perusteltua. Tuotantoyhtiö hoitaa yleensä sopimusasiat ilman, että ohjaajan tarvitsee asioilla päätään vaivata. Lisäksi alan käytännöt ovat jo vakiintuneet eli mihinkään ihmeellisiin muutoksiin ei sopimuksissa yleensä ole tarvetta tai sen paremmin mahdollisuuksiakaan. Dokumentteihin Yleisradio ostaa yleensä esitysoikeudet ja muut oikeudet jäävät tuotantoyhtiölle. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Nykyisin monet tunnetut ohjaajat pääsevät huomattavasti parempiin sopimuksiin tuottajan kanssa kuin aiemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjaaja saa sovitun osan esimerkiksi ulkomaanmyynnin tuloista. (Vehkalahti, Iikka. Haastattelu ) Alkavalla dokumentaristilla neuvotteluasema tuotonjaosta ei välttämättä ole kovin hyvä. Raha on muutenkin monelle ohjaajalle toisarvoinen juttu. 3.7 Tuottaja/ohjaaja tasapainoilua sisällön ja rahan välillä Tässä luvussa tukeudun pitkälle omiin kokemuksiini lopputyöni tuoteosan Viimeisen laukauksen tuotannosta, jossa toimin sekä tuottajana että toisena ohjaajana. Vaikka kyseessä oli kohtuullisen

31 31 pieni tuotanto, se kuvastaa verrattain hyvin sitä suhdetta, mikä ohjaajan ja tuottajan työn määrässä on. Suhde on yleensä noin yhden suhde viiteen ohjaajan eduksi. Tämä johtuu käsikirjoituksesta ja muusta taiteellisesta vastuusta, joka ohjaajalle lankeaa. Tältä pohjalta olisi helppo väittää, että tuottajan työ on vain sivuhommaa, jonka varmasti tekee ihan vaan vasemmalla kädellä. Rahoituksen hankinta on jo sinällään niin iso homma, että sen tekeminen kunnolla esimerkiksi käsikirjoitustyön kanssa päällekkäin on iso homma. Vaikka Viimeisen laukauksen rahoituksen hankkiminen oli normaaliin verrattuna huomattavasti helpompi urakka, veivät paperityöt silti kohtuullisen paljon aikaa. Tämä aika oli pois taiteellisesta työstä. Ohjaajia oli tosin kaksi, joten paperitöitä pystyi käsikirjoituksen osalta kohtuullisesti jakamaan. Myös ristiriitatilanteiden ratkaiseminen saattaa muodostua vaikeaksi tai jopa turmiolliseksi, jos yrittää toimia pöydän molemmin puolin. Kun tuotantotaloudelliset ja sisällölliset tekijät ovat ristiriidassa keskenään, on hankala valita, kumman nostaa tärkeämmäksi. Varsinkin jos tuottaja/ohjaaja-titteliä kantavalla on taskussaan ripaus idealismia. Vaa an kääntyminen sisällön eduksi ilman taloudellista kompensaatiota, saattaa olla kohtalokas heilahdus. Keskittyneisyys yhden työn tekemiseen hyvin saattaa auttaa välttämään tällaiset ristiriidat. Kuten jo aiemmin todettiin ovat dokumentteja tuottavat tuotantoyhtiöt kulurakenteesta johtuen kohtuullisen pieniä. Tämä johtaa siihen, että yhden on kyettävä tekemään useampaa työtä. Tämä tietenkin houkuttelee sekä tuottamaan että ohjaamaan itse. Viimeisen laukauksen tuotantotapa oli mielestäni pienelle tuotannolle ideaalinen. Kun ohjaajia oli kaksi, pystyi toinen

32 32 ohjaajista keskittymään pelkästään sisältöön sillä aikaa, kun toinen painiskeli taloudellisten asioiden kimpussa. Yksi selkeä etu tuottaja/ohjaajalla on. Hän on koko ajan jopa kivuliaan tietoinen siitä, millaisilla resursseilla mitäkin voidaan tehdä, jolloin kaikki suunnitelmat tehdään juuri oikeassa mittasuhteessa. Tosin hyvän ohjaajan ominaisuuksiin kuuluu tuotannon realiteettien ymmärtäminen. Tuotannon puitteet vaikuttavat suorassa suhteessa sisältöön jo vaikka siinä mennäänkö jonnekin vai eikö mennä (Hirvonen, Tahvo. Haastattelu ).

33 33 4. MYYNTI 4.1 Pitching -tilaisuuden tarkistuslista ja kokemuksia Varsinaisia pitching -tilaisuuksia järjestetään Suomessa varsin harvoin. Pitchaus kuuluu yleensä lähinnä kansainvälisiin rahoituskuvioihin. Toinen Suomi -hankkeessa sellainen kuitenkin järjestettiin. Valmistelimme huolellisesti Timo Savusen kanssa esityksen tilaisuuteen, mutta muutaman virheen takia oikeassa tilaisuudessa olisi rahoitus voinut jäädä saamatta. Mikään totaalinen floppi esitys ei ollut sillä sekä kotimaiset että ulkomaiset tuottajat olivat loppujen lopuksi kiinnostuneita aiheesta. Viiden minuutin esityksessä ei ole aikaa turhiin satuiluihin. Meidän suurin virheemme oli esityksen tekninen kömpelyys. Nauhan saamiseksi pyörimään meni liiaksi aikaa, koska emme olleet varmistuneet etukäteen siitä, että nauha on oikeassa paikassa. Onneksi meitä oli paikalla kaksi, jolloin toinen meistä sai nauhan kohdalleen ja toinen jatkoi paatosta aiheestamme. Vaikka kyseessä oli koulutushanke, emme saaneet paljoakaan palautetta itse pitchauksesta, mutta uskoaksemme aiheen tiiviys, elokuvallisuus ja helppo hahmotettavuus olivat ne valtit, jotka ratkaisivat meille myönteisen rahoituspäätöksen. Minä luulen, että se oli se konkreettisuus. Tuottajat pystyivät heti näkemään, kuvittelemaan se jutun, että miltä se näyttää, vaikka he eivät olisikaan mitään asian harrastajia. (Savunen,Timo. Haastattelu ) Pitching tilaisuudessa täytyy luottaa itseensä. Kaiken täytyy olla ennakkoon mietitty ja vielä hieman sen päällekin. Kaikkiin aihetta koskeviin kysymyksiin pitää olla vastaus. Aihe täytyy siis tuntea perusteellisesti. Ellei näin ole, voi olla varma siitä, että jossain vaiheessa tilaisuutta eteen tulee kysymys, johon ei ole vastausta.

34 34 Aina täytyy muistaa miettiä muutama vaihtoehto lisää siihen, mitä papereissa mainitaan. Tämä osoittaa, että aihetta kehitetään koko ajan ja että ohjaaja on jo tehnyt joitain valintoja useamman vaihtoehdon joukosta. Pitchaus -tilaisuuteen pätevät pitkälle samat lainalaisuudet kuin siihen, mitä pitää lukea treatmentissä, tuotantosuunnitelmassa ja jossain määrin jopa tekijöiden esittelyssä. Hyvin suuri painoarvo pitching-tilaisuudessa on sillä, mikä on tekijän access aiheeseen ja se miksi aihe on hänelle tärkeä. Dokumentin tekeminen vaatii niin suurta innostusta ja sitoutumista aiheeseen, että rahoittajat haluavat varmistua, että riski epäonnistua ei tule ainakaan tekijöiden motivaation puutteesta. Dokumenttikuvausten luonteeseen kuuluu aina ripaus arvaamattomuutta ja siksi kaikki riskit, jotka suinkin etukäteen on eliminoitavissa kuuluu saada karsittua. Kuva voittaa aina kaikki paperit. On hyvä olla olemassa kuvaa päähenkilöstä, kun aihetta myydään. Pieni väläys päähenkilön valovoimasta saattaa olla se viimeinen sysäys, joka saa rahoittajat tekemään myönteisen päätöksen. Näytteen valitsemisessa täytyy olla kuitenkin tarkka. Näytettä ei saa leikata, vaan sen tulee olla selkeästi raakamateriaalia. Sen täytyy olla kuvattu samalla tyylillä kuin elokuvakin kuvataan. Liikkuvan kuvan huono puoli on se, että ihmisillä syntyy helposti se illuusio, että tämä on materiaalia tulevasta elokuvasta. Jos näytteessä kamera heiluu, ääni on huono ja kuva on pimeää, saattaa sillä olla vahingollisia assosiaatioita, kun rahoituspäätöstä tehdään. Myös aihetta tukevat valokuvat ovat hyviä liikkuvan kuvan puutteessa Blokkiajattelu Yksi suurimmista tekijöistä dokumentin myynnin kannalta on elokuvan pituus; paitsi jos tilaajana on joku muu kuin televisioyhtiö,

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Horisontti 2020 Seinäjoki 23.4.2013 Sami Kurki Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 24.4.2013 1 Arvioinnin kulkua - Vähintään 3 asiantuntijaa

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

TAITEEN JA KULTTUURIN RAHOITUS. - Miten tehdään hyvä hakemus?

TAITEEN JA KULTTUURIN RAHOITUS. - Miten tehdään hyvä hakemus? TAITEEN JA KULTTUURIN RAHOITUS - Miten tehdään hyvä hakemus? MITEN TEHDÄÄN HYVÄ HAKEMUS? HAKISINKO APURAHAA? Kohdista oikein: mieti, mihin apurahaa tarvitaan kuka hakee? taiteilija / työryhmä / yhteisö

Lisätiedot

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta.

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta. 1.11.2012 1(5) TELEVISION PALKKIOT 1.11.2012 ALKAEN Ohjelmat on jaettu palkkioitten kannalta ajankäytön ja vaativuuden perusteella jäljempänä oleviin ryhmiin. Palkkion määrityksessä otetaan huomioon, mitä

Lisätiedot

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA?

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA? MISTÄ PERHEASIOIDENSOVITTELUSSA ON KYSE? Jari Kekäle, TT, perheasioiden sovittelija ja kouluttaja, työnohjaaja, perheterapeutti VET SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA? - Mitä tekemistä palapelin kokoamisella

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Induktio, jonot ja summat

Induktio, jonot ja summat Induktio, jonot ja summat Matemaattinen induktio on erittäin hyödyllinen todistusmenetelmä, jota sovelletaan laajasti. Sitä verrataan usein dominoefektiin eli ketjureaktioon, jossa ensimmäisen dominopalikka

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen Lisädiat esitykseen Jukka Lerkkanen Itsetuntemus Tietoa ominaisuuksistasi eli itsetuntemusta Jokaisella meillä on käsityksiä ominaisuuksistamme, luonteenpiirteistämme ja taidoistamme Lisäksi meille on

Lisätiedot

Suora sitaatti niinkö tosiaan?

Suora sitaatti niinkö tosiaan? @MagSymp16 Suora sitaatti niinkö tosiaan? Lauri Haapanen viittä vaille tohtori toimittaja lauri.haapanen@helsinki.fi www.laurihaapanen.fi Twitter: @LauriHaapanen Esimerkki 1: Kulutusvalinnat Kulttuurilehti,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT PELINVIENTI- SUUNNITELMA NT 1 Pelinviejä tekee pelinvientisuunnitelman heti kun lepääjä on levittänyt pöydän näkyviin siis ennen kuin pelaa yhtään korttia! Pelinvientisuunnitelman tekeminen nopeuttaa

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

Sosiaalinen media pk-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Sirkku Hirvonen

Sosiaalinen media pk-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Sirkku Hirvonen Sosiaalinen media pk-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä Sirkku Hirvonen Millä alkuun sosiaalisessa mediassa Sosiaalisen median strategia vs. kevytsuunnitelma Strategia kirosana Suunnitelma kuitenkin

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Tiedonhankinta tehtiin avoimella kyselyllä syksyllä 2011. Kyselyyn vastasi 97 kone ja

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus 10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot