SOSIAALISEN YRITYKSEN / YHTEISÖN TOIMINNAN ANALYSOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALISEN YRITYKSEN / YHTEISÖN TOIMINNAN ANALYSOINTI"

Transkriptio

1 1 SYTA-malli SOSIAALISEN YRITYKSEN / YHTEISÖN TOIMINNAN ANALYSOINTI Ylä-Savon työllisyysohjelman arviointi

2 2 SYTA-malli Ylä-Savon sosiaalisen työllistämisen vaikuttavuuden simulointi Perustiedot Seuraavassa on esitetty simulaatio Ylä-Savossa sosiaaliseen työllistämiseen kohdennettujen resurssien vaikutuksista. Simulaatio on toteutettu käyttämällä pohjana sosiaalisin perustein työllistävän organisaation toteutuneita lukuja ja muodostamalla sen perusteella arvio siitä mitkä panosten taloudelliset vaikutukset olisivat olleet. Nimi Ylä-Savon työllisyysohjelma Laskennan lähdemateriaali Tässä tarkastelussa on lähdemateriaalina ollut Ylä-Savon sosiaaliseen työllistämiseen kohdennetut julkiset rahoitukset, työllistäneiden organisaatioiden myyntituotot sekä toimintaan osallistuneiden henkilöiden määrät v Organisaatiot ovat seuraavat: - Iisalmen nuorisotuki ry:n Kehypajat, Iisalmi ja Vieremä - Monitaitoiset ry:n työpaja, Pielavesi - Sonkajärven Nuorison Tuki ry:n työpaja, Sonkajärvi - Kiuruveden kaupungin nuorisotoimen työpaja, Kiuruvesi - Iisalmen kaupungin hallinnoima työkeskus Salmituote, Iisalmi - Kiuruveden kaupungin hallinnoima työkeskus TEKA-tuote, Kiuruvesi Lähdemateriaalin perusteella rahoitus on muodostunut seuraavasti: - Kuntarahoitusosuudet kokonaisuudessaan Valtio (TM, OPM ), RAY Tuotannon liikevaihto Toiminnassa mukana olleet henkilöstöt: - Valmentajat 74 hlöä - Valmentautujat 608 hlöä Toiminnan taloudellinen tulos Simuloinnin taloudellista tulosta on arvioitu yhteiskunnan näkökulmasta. Eli, mikä on yhteiskunnan saama hyöty toimintaan osoitetusta resurssista (rahoituksesta) verrattuna siihen vaihtoehtoiseen tilanteeseen jossa tarkasteltavaa toimintaa ei olisi lainkaan ollut. Tässä esitetty tulos on suuntaa antava. Todennäköiset virheet aiheutuvat seuraavista seikoista: - Kuntarahoitusosuus on varsin pieni. Osallistujaa kohden laskettu kustannus on yli 10 % pienempi kuin mitä vertailukohteessa käytetty kustannus / osallistuja. Tästä syystä ilmeisesti kaikki työllistämisen kustannukset eivät ole kohdistuneet suoraan em. organisaatioille. - Valmentautujarakenne ja heidän tuentarpeensa poikkeavat eri organisaatioissa ja eri alueilla toisistaan eikä varsinaista keskiarvoa ole olemassa. - Käytetyt valmennusmenetelmät ja toimintaperiaatteet poikkeavat toisistaan joten myös sillä on vaikutusta sosiaalisten yhteisöjen kustannusrakenteisiin.

3 3 SYTA-malli Edellä luetelluista huolimatta seuraavassa esitettyä tulosta voidaan pitää suuntaa antavana silloin kun mietitään sosiaalisin perustein tapahtuvan työllistämisen tarvetta ja kehittämistä alueella. Simulaatio Panos Myynti Ostot Organisaatio Palautuva/ kunta Palautuva / valtio Palautuva / yks. Ammattiyhdistys Nettotulot Vaihtoehto Panos Palautuva / kunta Palautuva / valtio Palautuva / yks. Ammattiyhdistys Nettotulo Toteutuma / 1000 Vaihtoehto / 1000 Bruttopanos 2538 Bruttokustannus 2082 Myynti 2066 Yksityissektori 1240 Organisaatio 133 Palautuvat / kunta 843 Palautuvat / kunta 296 Palautuvat / valtio 155 Palautuvat / valtio 113 Palautuva yks (TEL ym.) 345 Palautuva /yks (TEL, ym.) 318 Ammattiyhdistys 32 Ammattiyhdistys 24 Nettopalkat 1856 Nettotulo 1427 Nettokustannukset ja lisäpanos / 1000 Toiminnasta aiheutunut nettokustannus 1540 Vaihtoehtoinen nettokustannus 1673 Toiminnan aiheuttama lisäpanos - 134

4 4 SYTA-malli Simuloinnissa käytettyjen tunnuslukujen sisällöt. Toteutumalaskenta - Bruttokustannukset: Julkisen sektorin (valtio, kunta, muut julkiset rahoittajat), organisaation toimintaan tutkitulla ajanjaksolla, panostama bruttorahamäärä. - Kokonaismyynti: Organisaation em. jaksolla laskuttaman myynnin arvo. - Yksityissektori: Vapailta markkinoilta ostettujen palvelujen ja tuotteiden arvo. - Organisaatio: Organisaation käyttöön jäänyt osa kokonaistulovirrasta (poistot + varastonarvon muutos + omaan käyttöön valmistus + varaukset). - Palautuvat / kunta: Kuntaorganisaatiolle tai kunnan hallitsemille laitoksille organisaation toiminnan kautta veroina ja maksuina palautuva rahamäärä. - Palautuvat / valtio: Valtiolle em. toiminnasta veroina ja veroluonteisina maksuina palautuva rahamäärä. - Palautuvat / yksityinen: Eläkevakuuttajille toiminnasta ohjautuva työeläkemaksut ja vakuutusyhtiöille maksetut tapaturma ym. vakuutusmaksut. - Ammattiyhdistys: Palkoista perittävät Ay-jäsenmaksut. - Nettopalkat: Työntekijöille organisaation maksamat nettoansiot (nettopalkat + verottomat korvaukset). Vaihtoehtolaskenta - Bruttokustannukset: Henkilöstön vaihtoehtoisen tilanteen aiheuttamat välittömät bruttokustannukset yhteiskunnalle. - Palautuvat / kunta. Vaihtoehtoisista kustannuksista kuntasektorille palautuvat rahavirrat. - Palautuvat / valtio: Vaihtoehtoisista kustannuksista valtiolle palautuvat rahavirrat. - Palautuvat / yksityinen: Eläkevakuuttajille toiminnasta ohjautuva työeläkemaksut ja vakuutusyhtiöille maksetut tapaturma ym. vakuutusmaksut. - Ammattiyhdistys: Palkoista perittävät Ay-jäsenmaksut ja maksetut ansiosidonnaiset päivärahat. - Nettotulo: Vaihtoehtoiset nettotulot (pääasialliset toimeentulot + sosiaaliset tulonsiirrot). Vertailu toteutuman ja vaihtoehtotilanteen välillä - Toteutunut nettokustannus: Toteutuneet bruttokustannukset yhteiskunnalle palautumat / kunta palautumat / valtio. - Vaihtoehtoinen nettokustannus: Vaihtoehtotilanteen bruttokustannukset vaihtoehtoiset palautuvat / kunta vaihtoehtoiset palautuvat / valtio. - Toiminnan aiheuttama lisäpanos: Toteutuneen nettokustannuksen ja vaihtoehtoisen nettokustannuksen erotus (voi olla joko + tai merkkinen) Simuloidun tilanteen tulkinta. Annetuilla arvoilla ja oletetulla keskimääräisellä asiakaskunnalla tehdyn simuloinnin tulos on että yhteiskunnan näkökulmasta toiminta olisi tuottanut säästöjä vaihtoehtoiseen tilanteeseen verrattuna. Tätä näkemystä tukee myynnin suhteellisen suuri osuus kokonaisrahoituksesta. Vaikka lähtötiedoissa ei ollut mahdollisuus tarkastella toiminnassa olleiden valmentautujien vaihtoehtoista tilannetta suoraan, kuvaa mallina käytetyn organisaation valmentautujarakenne yleistä sosiaalisen yhteisön valmentautuja kantaa.

5 5 SYTA-malli Ylä-Savon työllisyysohjelman tutkiminen edellä kuvatun tuloksen valossa Seuraavassa on tarkasteltu työllisyysohjelman eri kohtia peilaten sitä edellä kuvattujen organisaatioiden toimintaan ja niiden toiminnan kehittämiseen. Tulkinta etenee ohjelmasta poikkeavassa järjestyksessä. Tällä halutaan korostaa toimijoiden osuutta työllisyysohjelman toteuttamisessa. 4.4 Kumppanuustoimijoiden verkosto Tarkasteltaessa toimintalinjan laadullisia tavoitteita kiinnittyy huomio seuraaviin seikkoihin. - Kohdassa on tavoite selvittää työtoimintaorganisaatioiden yhdistäminen Ylä- Savossa. Samalla toimialalla (työvalmennus, -kuntoutus) toimivien organisaatioiden yhdistämisellä on saavutettavissa erilaisia synergiaetuja sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Samalla tosin voidaan menettää joitakin pienehkön organisaation joustavuuden antamia etuja. Tästä syystä yksiköiden yhdistäminen ei voi olla itsetarkoitus, vaan sen on perustuttava selkeästi havaittaviin etuihin joko toiminnan monipuolistamisen, tuotannon kehittämisen, koulutuksen ja sitä kautta ammattimaisuuden kasvamisen tai jonkin muun seikan vuoksi. - Työpajojen työtoiminnan ohjauksen (valmennuksen) kehittäminen tuotteeksi, tai tuotteiksi, on käytännössä pakollinen työ kun toiminta muuttuu tilaaja tuottaja pohjalle. Tuotteistaminen on myös edellytys että työvoimahallinto pystyy ostamaan näiden yksiköiden palveluja. Tämä tuotteistus kannattaa toteuttaa samaan aikaan ja samalla tavoin kaikkien palvelua tuottavien yksiköiden kohdalla. Tästä syystä kohdassa mainittujen organisaatioiden kiinteä yhteistyö on välttämätöntä. Kun tarkastellaan toimintalinjalle asetettuja määrällisiä (euro) tavoitteita ja peilataan niiden vaikutusta ennakoitavaan kuntarahoitukseen, muutos nykyiseen on erittäin merkittävä. Positioittain tarkasteltuna se merkitsee sitä että: - Tuotannon myynti pysyy nykyisellä tasollaan. Tämä taso on kohtuullinen huomioon ottaen se että toiminnassa on mukana nuorten työpajatoimintaa harjoittavia organisaatioita joiden mahdollisuudet tuotannon tekemiseen on rajatut. - Ostopalveluiden osuuden nostaminen 20 %:sta 50 %:iin edellyttää valmennuspalveluiden hyvää tuotteistamista ja näiden palvelujen myymistä eri tilaajille. Käytännössä tämä myös tarkoittaa työvoimahallinnon kasvavaa roolia palvelujen ostajana. - Hankerahoituksen pienentäminen 20 %:sta 10 %:iin on positiivinen viesti. Tämän kohdan onnistuminen tarkoittaa samalla sitä että toiminta on saavuttanut vakiintuneemman tason ja siten muodostaa aidosti palvelukokonaisuuden joka on tarkoitettu tietyille asiakasryhmille. - Toiminta-avustusten osuuden pieneneminen 10 % tarkoittaa sitä että kuntien osalle ei vyörytetä osoitteetonta kustannusta, vaan kunnat näkevät, ostopalvelujen kautta, entistä tarkemmin mitä ne rahallaan saavat. Kaikkiaan esitetyt tavoitteet tarkoittavat kuntasektorin näkökulmasta sitä että toiminnan läpinäkyvyys paranee. Samalla se tarkoittaa myös sitä että ostopalvelujen avulla työvoimahallinnon osuus toiminnan kokonaisrahoituksesta kasvaa ja on odotettavissa että kuntien suhteellinen osuus pienenee jonkin verran.

6 6 SYTA-malli Nämä tavoitteet konkretisoivat kohdassa mainittujen kehittämistavoitteiden vaikutuksia ja myös sitä että ilman kehittämistoimintoja ei myöskään määrällisiä tavoitteita voida saavuttaa. Kohdassa nimetty Työtoiminnan kehittäminen valtakunnallisessa vertaiskehittämisen verkossa tarkoittaa käytännössä toimijoiden toteuttaman valmennustoiminnan sisällön ja ammattimaisuuden kehittämistä, mikä on jo osin mainittu kohdan tuotteistamisessa. 4.3 Rakenteellinen työttömyys Työvoiman yhteispalvelupisteen jatkuvuuden turvaaminen. Hyvin toimiva työvoiman palvelupiste tai yhteispalvelupiste on oleellinen toimija, työllistävien organisaatioiden ohella, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä. Kuntoutusprosessien toteuttamisessa, työpaikkojen ja varsinkin sellaisten työpaikkojen joita haetaan jotenkin työrajoitteisille henkilöille, on toimivalla työvoiman yhteispalvelupisteellä tai työvoiman palvelukeskuksella keskeinen toimijan rooli. Yhteispalvelupiste / työvoiman palvelukeskus sosiaalisin perustein työllistävät organisaatiot muodostavat luonnollisen palvelujen tilaaja tuottaja parin jonka yhteistyö on saatava toimimaan hyvin. Tästä näkökulmasta osiolle asetetut tavoitteet on oikein asetettu. Ylä-Savon yhteisen työllisyyshankkeen toteuttaminen Kun tämän osion tavoitteita tarkastellaan kohdan valossa, nähdään näiden toimenpiteiden välillä oleva yhteys. Mikäli toimijaorganisaatioita yhdistetään tai niiden yhteistyötä tiivistetään muutoin, edellyttää se myös sitä että koko aluetta käsitellään myös hanketasolla yhtenäisesti. Tällöin yhden (suuren) hankkeen mahdollisuudet tuottaa vaikuttavuutta voisi olla parempi kuin usean pienen, vaikkakin pienillä täsmähankkeilla on voitu ja voitaisiin vaikuttaa kunkin organisaation akuuttiin kehittämistarpeeseen. Tavoitteissa olevat työllisyystoimijoiden tarpeiden huomioiminen on avainasemassa kun toimenpiteen vaikuttavuutta ja sen mittaamista suunnitellaan. Elleivät toimijat näe omaan toimintaansa vaikuttavia hankkeen osatekijöitä selkeästi ja pysty toteamaan niiden etuja omassa toiminnassaan, ei sitoutumista toimintaan muodostu riittävästi. Tavoite työllisyystoimijoiden keskinäisvastuun, toimenkuvan ja koordinoinnin selvittäminen tulee toteuttaa kohdassa samalla kun organisaatioiden yhteistyötä ja mahdollista yhdistämistä suunnitellaan. Myös tässä vaiheessa toimijoiden (organisaatioiden) suunnitelmia ja toiveita on syytä kuunnella. Sosiaalisen yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien ja markkinaehtojen selvittäminen. Tarve sosiaalisille yrityksille on selkeästi olemassa ja korostuu kun ajatellaan kohdassa mainittujen organisaatioiden läpivirtauksen toteutumista. Näissä organisaatioissa tapahtuvalle kuntouttamisprosessille on luonnollinen jatke joko työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai sosiaaliseen yritykseen. Jotta tällaista polkua voidaan ajatella, se edellyttää toimivia sosiaalisia yrityksiä joiden perustaminen ja elinkelpoiseksi saattaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin ns. normaali yrittäminen. Osion suunnitteluvaihe tarkoitus aloittaa v. 2009, kuitenkin tässäkin asiassa kannattaa pitää tuntosarvet ulkona, koska työministeriön toimesta ollaan tarkastelemassa sekä sosiaalisen yritysten lainsäädäntöä että sen toimivuutta ja lisäksi mahdollisuus käynnistää

7 7 SYTA-malli sosiaalinen yritys jonkin toimivan yrityksen pohjalta voi tulla mahdolliseksi milloin tahansa. 4.2 Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyyden ongelmien ratkaisuissa kiinnittyy huomio siihen että avaintoimijoiksi ei ole otettu yhtään alueella toimivaa työpajaa tai kehitteillä olevaa seudullista työpajatoimijaa joka kuitenkin on toteutuessaan merkittävä toimija nuorten asiakasryhmässä. Pajaorganisaatiot ovat keskeisiä toimijoita kun ajatellaan sitä tukea mitä ammattiopiskelujen keskeyttäjien riskiryhmille tulisi tarjota. Ammattioppilaitoksissa ei ole yleensä riittävää yksilövalmennusresurssia (kuraattorien / oppilaan ohjaajien määrä tarpeeseen nähden liian pieni) mitä syrjäytymisuhan alla oleva nuori tarvitsee. Työpajat ovat näissä tapauksissa pystyneet tarjoamaan sitä tukea mitä tässä kasvuvaiheessa olevat nuoret tarvitsevat. Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyöllä on todennäköisesti saavutettavissa näiden nuorten kohdalla parhaat tulokset. Se suuri osa nuorista joilla ongelmia ei ole, pystyy hyödyntämään normaalin keskiasteen antaman ammattiopetuksen ja siirtymään työelämän palvelukseen normaalien kanavien avulla. Tietysti näidenkin nuorten osalla kannattaa toteuttaa ohjelmassa esitettyjä aktiviteetteja jotta seutukunnan työllistävät yritykset saavat tarvitsemaansa ammattikoulutettua työvoimaa. Sinällään osiossa esitetyt tavoitteet ovat oikeita, nuoret tarvitsevat sekä ammatillista koulutusta että myös ymmärrystä siitä mitä työmarkkinoilla oleminen merkitsee. 4.1 Seudullinen työllisyyspolitiikka Tarkasteltaessa tämän toiminnan laadullisia tavoitteita voidaan todeta siinä olevan ne keskeiset elementit jotka tarvitaan työllistämisen laadun ja myös määrän kehittämisessä. Kun työllisyysohjelmatyö on pitkäjänteistä pystyvät myös toimijat näkemään sen toiminnan vaikuttavuuden omaan toimintaansa ja kehittämään toimintaa sen mukaisesti. Kunnallisen rahoituksen kustannustehokkuuden lisäys nähdäkseni edellyttää toimijoilta tuotteistamista ja toiminnan muuttamista tilaaja tuottaja -mallin suuntaan. Tämä myös tukee työllisyyden hoidon rahoituspohjan laajentamisessa kun tuotteistettuja palveluja voidaan kohdentaa mm. työvoimahallinnon ja Kelan tarpeiden mukaan. Tässä kohden on muistettava että paras rahoituspohjan laajeneminen tapahtuu kuitenkin sillä että toimijoiden mahdollisuudet alihankintojen / valmistuksen kautta hankittuun omaan rahoitusosuuteen pidetään hyvinä. Seudullinen työllisyyspolitiikka ja työllisyysaktivaattori tarvitaan toteuttamaan ja edistämän eri toimenpiteiden toteutumista. Politiikka luo ne toimintaedellytykset joiden mukaisesti toimintaa toteutetaan ja aktivaattorin tehtävään kuuluu kivireen vetäminen kaikilla sen eri osa-alueilla. Yhteenveto Kuten alussa todettiin tarkastelu on toteutettu tietoisesti eri järjestyksessä kuin mitä se Ylä-Savon työllisyysohjelmassa on esitetty. Tällä on haluttu korostaa sitä että ohjelman toteuttamisen onnistuminen riippuu viimekädessä siitä kuinka hyvin Ylä-Savon seutukunnan toimijat onnistuvat omassa, toiminta-ajatuksensa mukaisessa, työssään. Tämä tarkoittaa niin vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä kuin sosiaalisin perustein toimivia yrityksiä ja yhteisöjä julkishallintoa tässä yhteydessä lainkaan unohtamatta. Mikäli toimijoiden toimintaedellytykset reaaliarjessa ovat hyvät ja toiminnan oikeansuuntaiseen kehittämiseen on panostettu, toteutuvat myös ylätason työllistämistavoitteet. Eli vaikka ohjelmassa on huomioitu toimijoiden osuus, ei niiden osuutta kui-

8 8 SYTA-malli tenkaan voi koskaan liikaa korostaa. Hyväkuntoisten toimijoiden sijoittuminen alueelle tukee myös kuntien mahdollisuuksia reagoida mahdollisiin työllistämisen olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin, kuten esim. työmarkkinatuki uudistukseen ja sen vaikutus kuntatalouteen. Jos palataan vielä kohdan 4.4 tuotannollinen työtoiminta ja työvalmennus sekä sen määrällisten tavoitteiden euroihin. Muutostavoitteet ovat kovat, se edellyttää onnistumista tämän suunnitelman monessa eri kohdassa. Mutta jos ajatellaan vaihtoehtoista tilannetta ja jätetään kehittämistoimenpiteet tekemättä, on tilanne mahdollisesti huonompi. Tällä saralla tekemättä jättäminen tai aikataulun lykkääminen ei suinkaan paranna tilannetta vaan jo tilanteen ennallaan pitäminen vaatii työtä. Parantaminen vaatii paljon työtä, mutta tästä on hyvä aloittaa. Kajaanissa

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla TransEco tutkijaseminaari Jochim Donner Toimintaympäristö Tutkimuksen ja demonstraatioiden merkitys kasvaa Kansainvälisten sitoumusten takaraja tulee vastaan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KA-osaamisen jalkauttaminen Ylä-Savossa

KA-osaamisen jalkauttaminen Ylä-Savossa KA-osaamisen jalkauttaminen Ylä-Savossa Eira Isoniemi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pirjo Juvonen Ylä-Savon ICT-palvelut Oy Ylä-Savo Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmen kaupunki Kiuruveden kaupunki Sonkajärven

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ MEIKÄLÄISTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ näkövammaisten nuorten kuntoutushanke 2011-2012 16 22-vuotialle Sokeille ja heikkonäköisille Kaksi ryhmää: HUS ja TAYS/TYKS

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Perusturvalautakunta 38 28.04.2016 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan määräaikaisen viran muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi Ptltk 38 Ptltk 25.09.2014 70 Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan virka

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Opiskelijanumero ja nimi:

Opiskelijanumero ja nimi: 1 LUT School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 22.10.2015 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Kiuruvesi. Kuntaraportti

Kiuruvesi. Kuntaraportti Kiuruvesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Rovaniemen kaupunki 040-3548086 tarja.saarelainen@rovaniemi.fi

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Aikaisempia kokemuksia - Luistelukoulu - Maahanmuuttajat ottelutapahtumassa - Koulutusta seuratyöhön - Aikuisille suunnattu luistelukoulu Toiminnan

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille Webbiseminaari 20.3.2017 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto reijo.martikainen@mavi.fi Koulutushankkeet (toimenpide 1) Muun yritystoiminnan koulutus, 70 % Yritysryhmän

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot