YSTÄVYYTTÄ YLI ETNISTEN ESTEIDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YSTÄVYYTTÄ YLI ETNISTEN ESTEIDEN"

Transkriptio

1 YSTÄVYYTTÄ YLI ETNISTEN ESTEIDEN Tutkimus SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksen ja neuvonnan kehittämisestä Irene Hursti Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Alppikadun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / HELSINGIN ALPPIKADUN YKSIKKÖ Hursti, Irene Ystävyyttä yli etnisten esteiden. Tutkimus SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksen ja neuvonnan kehittämisestä. Helsinki s. 6 liitettä Opinnäytetyöni päätarkoituksena on tutkia ja kehittää Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajien ystävävälityksen ja neuvonnan toimintaa yhdessä sen työntekijöiden kanssa. Työni tavoitteena oli selvittää toimintaan osallistuvien osapuolten kokemuksia ystävyydestä ja ystävävälityksen toiminnasta sekä kartoittaa heidän toivomuksiaan ystävävälityksen kehittämisen suhteen. Lisäksi työni tavoitteena oli selvittää, miten toiminta osaltaan tukee maahanmuuttajien kotoutumista sekä maahanmuuttajien ja valtaväestön välisiä asenteita. Työni tutkimusmenetelmänä on laadullinen toimintatutkimus. Toimintatutkimukselle on ominaista useiden aineistonkeruumenetelmien käyttäminen. Aineistoa keräsin havainnoimalla, teemahaastatteluilla (11) ja kehittämiskokouksilla (3). Kehittämiskokousten tarkoituksena oli yhdessä työntekijöiden kanssa suunnitella ja arvioida toimintaa. Tutkimuksen tulosten perusteella maahanmuuttajat, vapaaehtoiset ja työntekijät pitivät ystävävälityksen toimintaa tarpeellisena ja tärkeänä. Tulokset osoittivat, että toiminnan avulla luodut kontaktit maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä tukevat maahanmuuttajien kotoutumista ja parantavat valtaväestön ja maahanmuuttajien välisiä asenteita. Jotta toiminta vastaisi paremmin maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten tarpeisiin olisi tärkeää, että he osallistuisivat toiminnan suunnittelemiseen ja toteutukseen. Tulevaisuuden haasteena on se, miten maahanmuuttajia ja suomalaisia saataisiin mukaan toiminnan suunnitteluun ja luomaan entistä enemmän ystävyyssuhteita keskenään. Tässä tehtävässä tarvitaankin yhteistyötä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Verkosto- ja aluetyö ovatkin vapaaehtois- ja maahanmuuttajatyön haasteita. Vapaaehtoistyö antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua arkielämän tilanteissa monikulttuurisen ja suvaitsevaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tähän toimintaan ystävävälitys osallistuu omalta osaltaan tukiessaan maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten kanssakäymistä. Ystävätoiminnan organisointi kohtaa kuitenkin monia haasteita innostaessaan suomalaisia ja maahanmuuttajia vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuvaan toimintaan. Toimintatutkimuksen kuluessa toimintaa kehitettiin tukemalla kahdenkeskisiä ystävyyssuhteita, aloittamalla monikulttuurista pienryhmätoimintaa ja lisäämällä työntekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta rakentavien keskustelujen avulla. Toimintatutkimus aloitti laajemman kehittämisprosessin yhdessä maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten kanssa. Asiasanat: maahanmuuttaja, toimintatutkimus, vapaaehtoinen, vapaaehtoistyö, ystävyys. Säilytyspaikka: DIAK Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit Hursti, Irene Friendship Over Ethnic Boundaries : the development of a friendship agency and service for immigrants of the Finnish Red Cross Helsinki Pages 6 Appendices This thesis is a study of a friendship agency and service for immigrants of the Finnish Red Cross. The main purpose of the study is to find out how the agency activities could be developed along with its workers. Firstly, the aim is to describe the kind of experiences these activities offers for its participants. Secondly, it explored the wishes and ideas of the participants, in order to develop activities to respond to their needs. The third aim is to find out how friendship between a Finnish volunteer and an immigrant affects integration into Finnish society. This study is qualitative. The methods used in the study were based on action research. The data was gathered using participant observation and 11 thematic interviews with 3-4 people from each of the following groups; immigrants, volunteers and workers. Also 3 meetings for development were held with workers. According to the results, the immigrants, volunteers and workers thought that activities is important and needed to support integration into Finnish society. The research indicated that the activity supports tolerance and positive attitudes between the immigrants and majority. To achieve them, however, co-operation with authorities and other organisations is needed. Furthermore, the research showed that immigrants should participate in planning and organising the activities. The research also showed that the volunteers need support. One of the most important results was that action research increased the interaction between the workers and helped them to learn more about democratic conversation. This research suggested that the development process starts from within the activity. Following this, it could be possible to create and develop cooperation with authorities and other organisations. The process was started along with this research, and the development process and co-operation still continues. As conclusion both immigrants and volunteers should participate in the planning and organising of the activities. If so, the activities have a greater possibility of fulfilling their needs. In the future, the friendship agency and service could create other kinds of activities among the traditional ones. For example, group activities might make it easier for people to get together. Both the voluntary and immigrant work need to find out new ways of activating people to do things together. In the future, the working methods such as networking and community work might unite people more and bring about greater participation in leisure activities in a multicultural atmosphere. Keywords: action research, Finnish Red Cross, friendship, immigrant, voluntary work. Filed and stored at: Diaconia Institute Library, Alppikatu Training Unit

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VAPAAEHTOISTOIMINTA Suomalaisen vapaaehtoistoiminnan historiaa ja nykypäivää Vapaaehtoistoiminnan tehtävät ja periaatteet Hyväntekeväisyydestä vastavuoroiseen vapaaehtoisuuteen 8 3. SPR:N MAAHANMUUTTAJIEN YSTÄVÄVÄLITYKSEN KEHITTÄMINEN Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat Tutkimuksen toteutus Tutkimustehtävät Tutkijan rooli Toimintatutkimus toiminnallisena ja yhteisöllisenä prosessina Tutkimusmenetelmät ja aineistot Osallistuva havainnointi (kevät 2000 syksy 2001) Teemahaastattelut (talvi kevät 2001) Kehittämiskokoukset (talvi 2001 syksy 2001) Kehittämiskokouksen tuottamat suunnitelmat Aineiston analysointi Eettiset kysymykset Luotettavuus SPR:N MAAHANMUUTTAJATYÖ HAKEE MUOTOAAN Sotauhrien auttamisesta maahanmuuttajatyöhön Maahanmuuttajien ystävävälitys ja neuvonta taustalla joukko vapaaehtoisia TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTANA MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Maahanmuuton historia ja nykytilanne Suomessa Maahanmuuttajien kotoutuminen integraatiotutkimuksen valossa Kotoutumiseen vaikuttavat tekijät Voidaanko asenteisiin vaikuttaa? TUTKIMUSTULOKSET 43

5 6.1 Maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten näkökulmat Kokemukset ystävävälitystoiminnasta Ystävävälitystoiminta kotoutumisen tukena Ystävävälitystoiminnan vaikutus maahanmuuttajien ja valtaväestön välisiin asenteisiin Ystävävälitystoiminnan kehittämisideat Ystävävälitystoiminnan tulevaisuus Työntekijöiden näkökulma Kokemukset ystävävälitystoiminnasta Ystävävälitystoiminta kotoutumisen tukena Ystävävälitystoiminnan vaikutus maahanmuuttajien ja valtaväestön välisiin asenteisiin Ystävävälitystoiminnan kehittämisideat Ystävävälitystoiminnan tulevaisuus JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimuksen arviointia verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin Johtopäätökset teemahaastatteluista Johtopäätökset kehittämiskokouksista Toimintatutkimuksen pohdintaa Jatkotutkimusaiheita 79 LÄHTEET 81 LIITTEET 86 Liite1: Toimintatutkimuksen spiraali 86 Liite 2: Haastatteluteemat maahanmuuttajille 87 Liite 3: Haastatteluteemat vapaaehtoisille 88 Liite 4: Haastatteluteemat työntekijöille 89 Liite 5: Haastateltavien kuvaus 90 Liite 6: Toimintatutkimuksen aikataulu 91

6 1. JOHDANTO Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt vasta hiljattain. Suuremmat maahanmuuttajaryhmät saapuivat Suomeen 1990-luvun alussa, joten maahanmuutto ja eri etnisten ryhmien yhteiselo ovat meille verrattain uusia asioita, joista meillä ei siten ole vielä paljon kokemuksia. Globalisaation myötä maahanmuutto on tullut osaksi arkipäiväämme. Vaikka maahanmuuttajia on keskuudessamme yhä enemmän, ei kuitenkaan kaikilla suomalaisilla ole vielä henkilökohtaista kontaktia maahanmuuttajiin. Yhteiskunnallisten muutosten myötä yksinäisyys ja pahoinvointi ovat lisääntyneet ja siten vapaaehtoistoiminnan tarve on kasvanut. Vapaaehtoistoimijat tulevat tulevaisuudessa ehkä enenevässä määrin korvaamaan aikaisemmin sukulaisilta, ystäviltä ja naapureilta saadun avun. Vapaaehtoistoiminnan tarpeellisuus ja asema yhteiskunnassamme elää uutta nousukautta. Haasteena onkin vapaaehtoisten rekrytointi ja sitoutuminen toimintaan. Tässä työssä keskityn tutkimaan Suomen Punaisen Ristin (SPR) maahanmuuttajien ystävävälityksen toimintaa. Tutkimustehtäväksi muodostui ystävävälityksen toiminnan kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin. Mielestäni on tärkeää, että ystävävälityksen työntekijät pohtivat maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten kokemuksia ja tarpeita, jotta saataisiin selville toiminnassa ilmeneviä ongelmia ja kehittämistarpeita. Tärkeää olisi myös keskustella ystävävälityksen merkityksestä vapaaehtoistoiminnassa ja yhteiskunnan palvelujärjestelmässä osana kotoutumisprosessia. Valitsin aiheen sen pohjalta, että ystävyydestä suomalaisen ja maahanmuuttajan välillä puhutaan hyvin vähän. Kuitenkin on voitu osoittaa, että sosiaalinen vuorovaikutus on keskeinen tekijä, kun pyritään muuttamaan stereotyyppisiä käsityksiä esim. jostain tietystä etnisestä ryhmästä. Tätä väittämää tukee kontaktiteoria, jonka pohjalta voidaan katsoa SPR:n ystävävälityksen toiminnalla olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asenneilmastoon lisäten suvaitsevaisuutta ja siten ehkäisten syrjintää ja rasismia. Vaikka toiminta onkin pienimuotoista, voi se osaltaan muuttaa asenteita. SPR:n maahanmuuttajien ystävävälitys perustuu vapaaehtoistoimintaan niinkuin suurin osa SPR:n toiminnasta. Vapaaehtoistoiminnan käsitteen määrittely osoittautui vaikeaksi. Käsitteen määrittelyyn vaikuttaa vahvasti se, kuka sitä määrittelee; julkinen tai kolmas sektori. Vapaaehtoistoiminnan suhteen on siis erilaisia näkemyksiä siitä mitä termi pitää sisällään. Tässä työssä käsittelen vapaaehtoistoimintaa SPR:n kansalaisjärjestön näkökulmasta. Käsittelemäni aihe on ajankohtainen, sillä tänä vuonna on YK:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Vapaaehtoistoiminnan merkitys, resurssit ja asema osana yhteiskunnan palvelujärjestelmää julkisen sektorin rinnalla ovat aiheita, joista pitäisi käydä julkista keskustelua. Kansalaisjärjestöillä on julkisen sektorin tavoin tavoitteenaan tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Jotta kotoutumista voitaisiin tukea paremmin, tarvitaan julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen välistä dialogia yhteistyön kehittämiseksi. Verkostotyö julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen välillä olisi siten tärkeää.

7 2 Maahanmuuttajatyötä osaamme sitä paremmin mitä enemmän otamme myös itse maahanmuuttajat osallistumaan sen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tukemalla osallistumista ja verkostoitumista vapaaehtoistoiminta edistää maahanmuuttajien omaehtoista kotoutumista. Olennaista on nähdä maahanmuuttajat asiantuntijoina omassa asiassaan. Yhteiskunnan asenneilmastolla on verrattain suuri vaikutus maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön. Jaakkolan (1999) seurantatutkimukset osoittavat, että suomalaiset ovat nyt suvaitsevaisempia kuin luvun alkuvuosina. Tämä tarkoittaa sitä, että olosuhteet maahanmuuttajatyön kehittämiselle ja laajenemiselle ovat suotuisammat. Aika on nyt otollinen uudistuksille ja suvaitsevaisuuden edistämiselle. Ystävävälityksen toiminta vaikuttaa asenteisiin arkipäivän kontakteissa yksilötasolla. Vaikka muutokset ovat pieniä, lähtevät onnistuneimmat muutokset aina alhaalta ylös eli yksilöstä yhteiskuntaan. Haluan työlläni tuoda esiin uudenlaisen näkökannan vapaaehtoistoimijoiden maahanmuuttajatyöhön: jokaisella kansalaisella on mahdollisuus osallistua suvaitsevaisuuden edistämiseen yhteiskunnassamme. Toivon keskustelun lisääntyvän jokaisen kansalaisen osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Vapaaehtoistoiminnan tulisi olla suuremmassa arvossa nykyisessä yksilöllisiä arvoja kunnioittavassa maailmassa. 2. VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoisuuden käsitteellä on useita määritelmiä. Vapaaehtoistyö/ -toiminta termin rinnalla käytetään viranomaisten kielessä myös sanoja yhteisöllistäminen, vaihtoehtoinen sosiaalityö sekä kolmas sektori. Yhteisöllistäminen pyrkii vahvistamaan ja luomaan muunlaisia kuin valtiollisesti organisoituja auttamisen instituutioita ja sen tavoitteena on yhteisöjen vastuun kasvattaminen. Vapaaehtoistoiminta on myös epävirallista/vaihtoehtoista sosiaalityötä vastakohtana julkisen sektorin harjoittamalle viralliselle sosiaalityölle. Vapaaehtoisen sosiaalityön pyrkimys on tukea yksilön omatoimisuutta. Kolmas sektori termi puolestaan viittaa toimintaan, joka jää julkisen ja yksityisen sektorin ulkopuolelle. Sen tavoitteeksi on määritelty inhimillisyys ja taloudellisesti sen organisaatiot pyrkivät enemmän kustannusten peittämiseen kuin voittoon. (Lehto-Pusa 1993, 8-9.) Kolmannen sektorin toiminta jaetaan puolestaan kolmeen kategoriaan: 1) organisoituun palvelutoimintaan, 2) organisoituun vapaaehtoistoimintaan ja 3) ei-organisoituun vapaaehtoistoimintaan. Tässä työssä keskityn käsittelemään organisoituun vapaaehtoistoimintaan kuuluvaa Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajien ystävävälityksen toimintaa. Organisoidulle vapaaehtoistoiminnalle on ominaista

8 3 se, että sen parissa työskentelevät vapaaehtoiset tai palkatut työntekijät vastaavat vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta ja ohjauksesta. (Isaksson 1997, ) Sosiaaliturvan Keskusliitto on määritellyt vapaaehtoistoiminnan seuraavasti: Vapaaehtoistoiminnan tärkeimpiä päämääriä on kansalaisten osallistumismahdollisuuksien ja omatoimisuuden edistäminen. Vapaaehtoistoiminnan tulee edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta, ihmisten välistä tasa-arvoa ja sellaista yhteiskunnan laitosten ja järjestelmien luomista, jotka ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja joustavia ihmisen elämän kannalta. Vapaaehtoistoiminnan lähtökohtana on keskinäinen apu ja halu osallistua aktiivisesti yhteisten asioiden hoitoon. Se vastaa kansalaisten yhteisyyden ja itsensä toteuttamisen tarpeisiin.( ) (Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 1987.) Sovalan (1990, 9) mukaan vapaaehtoistoiminta ja ihmisten jokapäiväiseen elämään kuuluva keskinäinen kanssakäyminen on monesti lähellä toisiaan eikä niiden välillä voida aina tehdä eroa. Vaikkakin vapaaehtoistoiminnan tarkoituksena on täydentää ja toimia virallisen auttamistyön yhteistyökumppanina, se ei korvaa ammatillista työtä eikä vähennä viranomaisten vastuuta. Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa yksittäisen ihmisen tai yhteisön hyväksi silloin, kun se ulottuu sellaisiin ihmisryhmiin tai tehtäviin, joihin sen ei vallitsevan sosiaalikulttuurin mukaan tarvitse ulottua. Lehtinen (1997) puolestaan määrittelee vapaaehtoistoiminnan prosessiksi, jossa ihmiset yhdessä ryhtyvät parantamaan elämänlaatuaan ja voittamaan vaikeuksiaan. Tutkimuksessani keskityn kuvaamaan toiminnan vapaaehtoisuutta, vapaa-ajalla harrastettavaa tekemistä. Sama ero on myös vapaaehtoistyöntekijällä ja vapaaehtoisella. Niinpä päädyin käyttämään vapaaehtoistyöntekijä-sanaa tarkoittaessani henkilöstä, joka on mukana ystävätoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vapaaehtoiseksi kutsun tutkimuksessani puolestaan henkilöä, joka on ryhtynyt ystäväksi maahanmuuttajalle. 2.1 Suomalaisen vapaaehtoistoiminnan historiaa ja nykypäivää Pulman (1994, 59-67) mukaan suomalaisen vapaaehtoistoiminnan juuret sijoittuvat valistuksen aikaan 1700-luvun loppuun. Siihen aikaan ensimmäiset hyväntekeväisyysjärjestöt keskittyivät köyhien lasten kouluttamiseen. Suomalaisen vapaaehtoisjärjestöjen läpimurto tapahtui 1849, jolloin asetettiin ensimmäinen vapaaehtoisjärjestöjä koskeva laki. Nykypäivän vapaaehtoistyö voidaan jakaa kahteen traditioon; yhtäältä kristillisen hyväntekeväisyyden ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan ja sen kansalaisten vapauteen perustuvaan traditioon. Kristillisen tradition mukaan toimivat järjestöt näkivät yläluokan tehtävänä olevan vähäosaisten auttamisen. Useat yhdistykset tukivat lasten hyvinvointia mm. perustamalla orpokoteja. Kansalaisyhteiskunta-ajatteluun perustuvan tradition mukaan yhteiskunnassa tulisi vallita tasa-arvo ja oppineisuus kaikkien yhteiskuntaluokkien kesken.

9 4 Jaakkolan (1991) mukaan ensimmäiset järjestöt, joiden toimintaperiaatteisiin kuuluu sosiaalihuollon ja terveydenhoidon kysymykset perustettiin 1800-luvun lopulla. Niistä vanhimpiin kuuluvat mm. Suomen Punainen Risti. Toisen maailman sodan jälkeen elettiin hyvinvointivaltion kasvukautta, jonka aikana vapaaehtoistoiminnan arvostus jäi kuitenkin ammatillisen työn varjoon. (Nylund 2000, ) Vapaaehtoistoiminnalla ei katsottu olevan suurta merkitystä ihmisille itselleen, eikä sitä pidetty arvona sinänsä. Vapaaehtoistoiminnan ja julkisen sektorin suhteet olivat 1980-luvun alussa varaukselliset luvulla kuitenkin monet vaihtoehtoliikkeet ja oma-apuryhmät nostivat vapaaehtoistoiminnan näkökulmia esille kritisoimalla hyvinvointivaltiota. (Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2001.) 1990-luvun alun lama käynnisti kuitenkin vapaaehtoistoiminnan toden teolla ja nosti sen uuteen kunniaan. Laman ja joukkotyöttömyyden aikana perustettiin kymmeniä uusia vapaaehtoisryhmiä ja kehitettiin uusia toimintamuotoja. Yhteiskunnallisten muutosten (mm. kaupungistuminen, elintason nousu, globalisaatio) myötä ihmisten kanssakäyminen läheistensä kanssa on vähentynyt. Aiemmin omaiset, ystävät ja naapurit olivat avun ja tuen lähde, jonka varassa selviydyttiin. Nykyisin ihmiset selviytyvät itsenäisemmin työstään ja jokapäiväisistä asioistaan. Perinteiset yhteisöt ovat hajonneet ja yksilöllistymisen piirteet lisääntyneet. Näiden muutosten johdosta ihmiset ovat vieraantuneet toisistaan. Vieraantumisen seurauksena on tullut muun muassa yksinäisyyttä, jonka lieventämisessä vapaaehtoistoiminta on osoittanut paikkansa. Vapaaehtoisten työtä ovat kasvattaneet myös taloudelliset supistukset ja leikkaukset julkisissa palveluissa. (Järkevästi tunteella 1986, 9; Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2001.) Vapaaehtoistoiminta on luonteeltaan jatkuvaa aaltoliikettä, joka heijastelee yhteiskunnan arvomaailmaa. Nykyinen arvomaailma korostaa yksilöitymistä ja oman elämän etsintää. Monet ihmiset pelkäävät kuitenkin sitoutumista. Nykyisen tiivistyneen työtahdin vuoksi työntekijät ovat uupuneita ja väsyneitä. Työttömät puolestaan ovat syrjäytyneitä ja tarvitsisivat itse tukea. (Tarkka-Tierala 1999.) Vapaaehtoisten värväys on siten suurien haasteiden edessä. Mm. pätkätöiden, epävakaan taloudellisen tilanteen, pitkän kouluttautumisen ja tulosvastuullisuuden vuoksi ihmisillä on enää vähän aikaa ja halua toimia vapaaaikanaan vapaaehtoisena. Haasteena on se, miten saada ihmiset innostumaan ja toimimaan yhdessä. Tätä haastetta pyritään toteuttamaan teemavuoden voimin. Vuosi 2001 on YK:n nimeämä kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan vuosi. Teemavuoden tarkoituksena on tehdä vapaaehtoistoimintaa näkyväksi ja kiinnittää huomiota vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien ihmisten arvostukseen ja asemaan. Tavoitteena on lisätä vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä ja vapaaehtoistoiminnan tukirakenteita. Teemavuoden tavoitteena on myös myös tukea vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisten verkostoitumista ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Näin toivotaan teemavuodelta mielipideilmaston muutosta mm. julkisen hallinnon ja virallisten mielipiteiden toivotaan muuttuvan vapaaehtoistoimintaa kohtaan aiempaa myönteisemmäksi. (Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2001.)

10 5 2.2 Vapaaehtoistoiminnan tehtävät ja periaatteet Vapaaehtoistoiminnan keskeisinä piirteitä ovat luotettavuus, tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus, puolueettomuus ja vastavuoroisuus. Vapaaehtoistoiminnan päämääränä on toimia inhimillisemmän yhteiskunnan puolesta ja edistää erilaisuuden hyväksymistä. (Hakkarainen 1991, 131.) Vapaaehtoistoiminnan tehtävänä on luonnostaan tapahtuva toinen toisensa auttaminen ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Vapaaehtoistoiminta pyrkii vahvistamaan ihmisten epävirallisia verkostoja ja on tässä mielessä ennaltaehkäisevää työtä. Yhdessä tekeminen tukee vastuun jakamista, joka siten edistää yksilön ja perheen mahdollisuuksia selvittää itse omat sosiaaliset ongelmansa. (Hakkarainen 1991, 131; Lehtinen 1997, ) Toisena vapaaehtoistoiminnan tehtävänä on paikallisten tarpeiden huomioon ottaminen kehittämisessä ja palvelujen käyttäjien lisääntyvän osallistumisen tukeminen. Kolmanneksi tehtäväksi vapaaehtoistoiminnassa voidaan nähdä sen aseman esiin tuominen ja vakiinnuttaminen eräänlaisena välittävänä lenkkinä sosiaali- ja terveydenhuollossa julkisen ja henkilökohtaisen verkoston välillä. Tällöin vapaaehtoistoiminta muodostaisi yhteisvastuun alueen julkisen sektorin virallisen vastuun ja perheen sekä suvun erityisvastuun välissä. (Hakkarainen 1991, 131; Lehtinen 1997, ) Vapaaehtoistoiminnalla on Lehtisen (1997, 20) mukaan kolme periaatetta. Ensimmäisenä periaatteena on se, ettei vapaaehtoistoiminnassa ole taloudellisen hyödyn motiivia. Vapaaehtoistoiminnassa ei makseta palkkaa eikä palkkioita, mutta vapaaehtoiselle toimijalle voidaan korvata niitä kuluja, joita hänelle toiminnasta aiheutuu. Toinen tärkeä periaate on vapaaehtoisuus ja täysivaltaisuus. Itsemääräämisen periaatteen on toteuduttava niin auttajan kuin autettavankin osalta myös vapaaehtoispalveluja tuotettaessa. Kolmantena periaatteena on se, että vapaaehtoistoiminnassa tulee hyödyntää muitakin kuin vapaaehtoisia itseään. Toiminnan merkitystä itselleen ei kuitenkaan tule väheksyä. Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin. Elämänkokemus on yksi vapaaehtoistoiminnan tärkeimmistä resursseista. Vapaaehtoistoiminnan arvoa ei tulisi koskaan laskea rahassa tai odottaa ennalta määrättyjä suorituksia. Vapaaehtoistoiminnan tuloksellisuutta ei voi siten mitata työtuntien tai siihen osallistujien lukumäärällä, vaan sen merkitys on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämän vuoksi mittaaminen voi tapahtua vain pitkäaikaisena ja syvällisenä prosessien seurantana. (Lehtinen 1997, ) Tutkimukseni edustaa osaltaan pitkäaikaista seurantaa, jossa toimintatutkimuksen keinoin käynnistin kehittämisprosessia toimintaan osallistuvien työntekijöiden kanssa. Kehittämisprosessin ei ole tarkoitus kestää vain tutkimukseni ajan vaan tarkoituksena on aloittaa pitempiaikainen jatkuva prosessi. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee tunnustusta viranomaisten taholta. Ammattilaiset asennoituvat Nylundin mukaan (Söderling 1995, 194.) varsin usein vapaaehtoistoimintaan ennakkoluuloisesti. Mikäli työsarat

11 6 menevät joltakin osin päällekkäin, vapaaehtoistoiminta voidaan nähdä uhkana tai oman työn arvostuksen alentajana. Ilman yhteiskunnan tukea uusi ja omaehtoinen vapaaehtoistoiminta ei voi kuitenkaan vastata niihin odotuksiin, joita vapaaehtoistoiminnalle asetetaan. Omaehtoinen vapaaehtoistoimintakaan ei synny tyhjästä eikä jaksa toimia ilman ulkopuolista tukea, vaan tarvitsee jonkin verran taloudellisia voimavaroja ja työntekijäresursseja. (Lehtinen 1997, 19.) 2.3 Hyväntekeväisyydestä vastavuoroiseen vapaaehtoisuuteen Koko kolmannen sektorin toiminta voidaan nähdä erilaisina vastavuoroisten ja ristikkäisten vaihtosuhteiden sekamuotoina. Aikaisemmasta parempiosaisten hyväntekeväisyydestä on siirrytty monisuuntaiseen keskinäiseen toimintaan. Matthiesin (1994) mukaan vapaaehtoistoiminta on yhä vähemmän sosiaalista tai poliittista toimintaa toisten auttamiseksi ja sen suhde yksilöön itseensä voimistuu. Motivaatioperustan on arvioitu muuttuvan yhä enemmän yksilöllisiä, minäkeskeisiä tavoitteita palveleviksi ja välineellisemmäksi. (Pohjola 1999, ) Vastavuoroisuutta korostavat tekijät vapaaehtoisten motiiveina nousivat esiin myös Nylundin (2000, ,136) tutkimuksessa suomalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden (n=479) motiiveista. Vapaaehtoistyöntekijöiden motiiveja ovat auttaminen (82%), oppiminen (68%), itsetuntemus ja itsensä kehittäminen (63%), yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit (17%) ja urakehitys (15%). Vapaaehtoisten osallistumisen motiivit ja toteutuminen vaihtelevat kuitenkin tutkimustulosten mukaan hyvin pitkälti elämäntilanteen ja kokemusten mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että elämänkriisit ja muutokset jokapäiväisessä elämässä tuottavat mahdollisuuksia saada uusia potentiaalisia vapaaehtoisia. Lisäksi joitakin piilosyitä saattaa olla olemassa siihen, miksi joku ryhtyy vapaaehtoiseksi. Esimerkiksi aikaisemmat elämänkokemukset, henkilökohtainen elämänkriisi tai lapsuuden kokemukset saattavat vaikuttaa siihen, että jostakusta tulee vapaaehtoinen. Jakob (1993) on tyypitellyt viisi erilaista elämänkulun orientaatioihin ankkuroitunutta vapaaehtoistoiminnan tekemisen tyyppiä. Yksi on perinteinen valinta, jossa vapaaehtoistoiminta näyttäytyy itsestään selvänä velvollisuuden täyttymisenä. Toiseksi vapaaehtoistoiminnalla on mahdollista edistää omaa urakehitystä ja etsiä omaa ammatillista suuntautumistaan. Kolmanneksi vapaaehtoistoiminta voi palvella oman elämänpolkunsa etsimisen välineenä. Neljäs tyyppi toteuttaa omassa elämänkulussaan keskeisiä teemoja vapaaehtoistoiminnalla, jolloin toiminta voi olla esimerkiksi itsensä toteuttamista tai

12 7 elämän mielekkyyden turvaamista. Viidentenä tyyppinä on vapaaehtoistoimintaa vain marginaalisesti tekevä toimija. Tyypeissä korostuvat yksilölliset subjektiiviset motiivit, jotka palvelevat samalla yhteisöllistä etua. Toiminnassa sekoittuvat erilaiset lähtökohdat epäitsekkäästä auttamisen halusta oman identiteetin selkiyttämiseen. (Pohjola 1999, 74.) Voidaan näin sanoa, että jaottelu itsensä ja toisten auttamisen välillä on usein veteen piirretty viiva. 3. SPR:N MAAHANMUUTTAJIEN YSTÄVÄVÄLITYKSEN KEHITTÄMINEN 3.1 Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat Tutkimukseni päätarkoituksena oli kehittää SPR:n Helsingin piirin maahanmuuttajien ystävävälitystoimintaa. Tarkoituksena oli ensin saada tietoa ja selvittää maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten kokemuksista ja ystävävälityksen asemasta SPR:n toiminnassa ja sekä yleisessä palvelujärjestelmässä, mitä ystävävälitys on tänä päivänä ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. Työni tarkoituksena oli lisäksi selvittää, miten ystävävälityksen toiminta voisi osaltaan tukea maahanmuuttajaa kotoutumisprosessissa sekä edesauttaa maahanmuuttajien ja valtaväestön välistä vuorovaikutusta. Opinnäytetyö voi nostaa esiin ilmiöitä, ongelmia ja ihmisryhmiä, joiden vaikutuksista, vaikeuksista tai voimavaroista ei ole riittävästi tietoa. Tietoa tarvitaan myös ihmisen arvoa rakentavista ja repivistä tekijöistä yhteiskunnassa ja eri yhteisöissä. Maahanmuuttajista ja heitä tukevista järjestelmistä oleva tieto uhkaa jäädä niiden monimuotoisuuden vuoksi piiloon. Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkivan ammattikäytännön yhtenä sisällöllisenä haasteena on kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön uusiin innovaatioihin osallistuminen ja niiden tutkiminen. (Tutkiva ammattikäytäntö 2000, 13,10.) Omasta ideastani lähtöisin oleva opinnäytetyöni aihe pyrkii kehittämään ja innovoimaan toimintaa yhdessä siihen osallistuvien kanssa. Tarkasteluni kohteena on ystävävälityksen toiminta, johon osallistuvat maahanmuuttajat, vapaaehtoiset ja suunnittelusta ja organisoinnista vastaavat SPR:n työntekijät (vapaaehtoiset ja palkatut). Näiden näkökulmien kautta saan esiin eri tahojen kokemukset. Kehittämisen kannalta oli olennaista kerätä aineistoa teemahaastatteluin kyseisiltä tahoilta. Vaikka kyseessä on pienimuotoisesta toiminnasta tehtävä tutkimus, on tämä ensimmäinen kartoitus SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksen toiminnasta. Toivon tutkimuksen antavan uutta tietoa SPR:n paikallisosastojen vapaaehtoistoimijoille ja piiritoimistojen työntekijöille sekä maahanmuuttajien parissa

13 8 työskenteleville kolmannen ja julkisen sektorin edustajille. Lisäksi toivon, että työni edistää vastaavanlaisen toiminnan aloittamista muilla paikkakunnilla ja yhteistyön lisääntymistä maahanmuuttajatyössä eri järjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Aiheen valintaan vaikutti oma kiinnostukseni kolmannen sektorin maahanmuuttajatyöhön ja vapaaehtoistoimintaan. Olen itse käynyt Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajan ystäväkurssin ja ollut sen jälkeen päivystämässä ystävävälityksessä. Varsinainen idea opinnäytetyön tekemisestä tästä aiheesta sai alkunsa omasta kokemuksestani. Ollessani vapaaehtoisena koin toiminnan olevan hajanaista. Vapaaehtoiset olivat vieraita toisilleen. Katsoin tärkeäksi kartoittaa toimintaan osallistujien kokemuksia ja kehittämisideoita toiminnan suhteen, ja siksi ehdotin toiminnan kehittämistä yhdessä työntekijöiden kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytin toimintatutkimusta, joka perustuu jatkuvaan arviointiin kehittämistyössä. Toimintatutkimukselle on ominaista useiden aineistojen käyttäminen ja tutkijan aktiivinen osallistuminen tutkittavaan toimintaan. Oman aineistoni keräsin havainnoimalla, haastatteluin ja ryhmäkeskusteluin. Näin toiminta ja tutkimus ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tarkoituksenani oli olla toiminnan kehittämisessä kanssakulkija, tukija ja raportoija. Ystävävälityksen toimintaan vaikuttavien tekijöiden tarkastelu on kokonaiskuvan saamiseksi olennaista. Maahanmuuttajien ystävävälitykseen, kuten myös koko maahanmuuttajatyöhön vaikuttavat yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet. Ne ovat taustavaikuttajina toiminnan onnistumiselle ja jatkumiselle edistäen tai ehkäisten sen toteutumista. Vapaaehtoistoiminta on myös riippuvaista yhteiskunnan arvostuksesta ja sitä kautta vapaaehtoisten osallistumisesta ja aktiivisuudesta. Vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta on haastavaa, mutta resurssit sen toteuttamiseen ovat pienet. 3.2 Tutkimuksen toteutus Tutkimustehtävät Ystävävälityksen toiminnan tutkimisen ja kehittämisen kannalta olennaiset tutkimustehtävät muotoutuivat havainnoidessani toimintaa, keskustellessani ystävävälityksen työntekijöiden kanssa ja perehtyessäni alan kirjallisuuteen. Aiempia tutkimuksia maahanmuuttajien ystävätoiminnasta ei ole tehty, joten turvauduin lukemaan yleensä vapaaehtoistoiminnasta tehtyjä tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Tutkimustehtävät muotoituivat ja lisääntyivät toimintatutkimuksen edetessä. Kehittämiskokouksien myötä toiminnan kehittäminen ja sitä tukevat tutkimustehtävät nousivat tärkeimmiksi. Toisaalta taas toiminnan ulkopuoliset tekijät, kuten asenteiden vaikutus, alkoi nousta yhä voimakkaammaksi varsinkin teemahaastatteluja tehdessäni.

14 9 Tutkimuksen päätehtävät ovat - kehittää ystävävälitykseen osallistuvien keskinäistä vuorovaikutusta, - kartoittaa minkälaisia kokemuksia eri osapuolilla on ystävävälityksen toiminnasta, - kartoittaa millaisia toivomuksia ystävävälitykseen osallistuvilla on toiminnan kehittämisen suhteen, - kehittää maahanmuuttajien ystävävälityksen toimintaa vastaamaan maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten tarpeita. Lisäksi haluan selvittää - miten maahanmuuttajien ystävävälitys voisi edistää maahanmuuttajien kotoutumista yhteiskuntaamme? - miten ystävävälityksen toiminnalla voidaan vaikuttaa valtaväestön ja maahanmuuttajien välisiin asenteisiin? - millaisena toimintaan osallistuvat näkevät ystävävälityksen tulevaisuuden? Tutkijan rooli Tutkijan rooli määrää osaltaan tutkimuksessa käytettävät menetelmät (Grönfors 1985, 81). Tutkijan roolini ollessa toimintaa kehittävä ja toimintaan osallistuva valitsin tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivisen tutkimuksen. Kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmillä pyritään selvittämään, mitkä laadulliset ominaisuudet ovat tyypillisiä tutkittavalle ilmiölle ja asialle. Tavoitteena on siis määrittää, mistä ominaisuuksista muodostuu ilmiön ainutkertaisuus. (Uusitalo 1991, 19.) Tutkittavaa kohteen toimintaa ymmärtääkseni perehdyin toimintatutkimukseen, joka mielestäni soveltui hyvin tutkimukseeni. Toimintatutkimuksen kannalta on tärkeää tuntea toiminta etukäteen. Itseasiassa tutkimuksen onnistuminen siihen osallistuen olisi mahdotonta ilman toiminnan ja siihen osallistujien tuntemusta. Aloittaessani tutkimusta olin siis monelle työntekijälle jo entuudestaan tuttu, mutta nyt näyttäydyin heille toisessa roolissa - tutkijana. Myös tiedonkeruumenetelmän tuli täyttää sellainen suhde kohteeseen, että siinä tutkijan ja kohteen vuorovaikutus korostuisi. Menetelmien muotoutuminen tapahtui vasta tutkimusta tehdessäni. Aineiston keruun aikana ja osallistuessani toimintaan tutkijan roolissa oivalsin tärkeimmäksi tehtäväksi toiminnan kehittämisen. Tämän jälkeen aloin miettiä, millä keinoin kehittämistyön voisi parhaiten toteuttaa, jotta kaikkien toimintaan osallistuvien osapuolten äänet saataisiin kuuluviin. Tutkijan roolin dilemma on Kuulan (1999, 116) ja Uusitalon (1991, 68) mukaan kaikkia toimintatutkimusta tekeviä tutkijoita yhdistävä tekijä. Muutoksen toteuttamiseen liittyen yksi keskeisin ristiriita on se, missä määrin tutkijan pitää tai hän edes saa aktiivisesti vaikuttaa prosessin kulkuun.

15 10 Tutkijan kaksoisrooli tuotti samanlaisia tunteita minullekin, varsinkin aloittaessani toimintatutkimusta. Tasapainon löytäminen tutkijan roolin ja osallistuvan ryhmän jäsenen välille tuotti vaikeuksia. Tutkijan kannalta on erittäin tärkeää tiedostaa se, minkälainen suhde hänellä on kohteeseen. Tämä suhde tulisi olla mahdollisimman puolueeton ja varmistaa, että kohteen mielikuva tutkijan roolista on oikea. (Kuula 1999, 120.) Aluksi minuun kohdistui suuria odotuksia enkä ehkä osannut tarpeeksi painottaa omaa rooliani avoimen, tasavertaisen keskustelun aloittajana ja vain eräänlaisena puheenjohtajana. Minulta odotettiin kuitenkin eräänlaista suunnan muuttajan tai organisaattorin roolia, joka oli täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, minkälaiseksi olin tutkijan roolini ajatellut ja ymmärtänyt. Olin ajatellut olevani lähinnä yksi muutostyöntekijä, joka etsii suuntaa ja vastauksia kysymyksiin yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Grönforsin (1985, 124) esittämän ajatuksen tavoin ajattelin, että tutkittavien ja tutkijan roolit tavallaan yhdistyvät, niin että molemmista tulee sekä tutkittavia ja tutkijoita. Yritin pysyä taustalla, mutta toisaalta oli asioita, joita ei ehkä olisi tapahtunut ilman aloitettani ja valmiuttani osallistua toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Korostin kuitenkin koko ajan tekeväni tutkimusta toiminnasta ja sen kehittymisestä en tutkimusta tutkimuksen vuoksi. Halusin korostaa jatkuvasti yhdessä tekemistä ja auttaessani tein vain alustuksia ja ehdotuksia. Halusin olla tukemassa sellaisen toiminnan toteumista, mistä he itse sanoivat unelmoivansa. Suureksi haasteeksi koin etäisyyden pitämisen tutkimuksen kohteeseen. Kaukana pysytteleminen oli joskus todella vaikeaa, koska minulta myös pyydettiin apua suunnitelmien toteuttamisessa. Kun minua pyydettiin apuun, suostuin siihen vain sillä ehdolla, että asia tehtäisiin yhdessä. Ymmärsin myös sen tutkimusta tehdessäni, etten voi mitään, jos ryhmä ei ota vastuuta ja jatka toimintaa itsenäisesti. Toiminnalle se kylläkin olisi häviö, mutta ei minun tutkimukselleni. Oivalsin, ettei tutkimukseni ole kiinni tuloksista tai ryhmän onnistumisesta, sillä kohteenani on ihmisten muodostama ryhmä ja toiminta, joka riippuu aina ihmisten välisistä suhteista ja vuorovaikutuksesta ja heidän antamastaan panoksesta vapaaehtoistoimintaan Toimintatutkimus toiminnallisena ja yhteisöllisenä prosessina Toimintatutkimusta voi määritellä monilla eri tavoilla. Kuula (1999, 10) tähdentää, ettei toimintatutkimuksessa ole kyse koulukunnasta, vaan pikemminkin erityisestä tavasta hahmottaa tutkimuksen ja tutkittavan todellisuuden välinen suhde. Toimintatutkimusta voidaan siis luonnehtia tutkimusstrategiseksi lähestymistavaksi, joka saa sisältönsä pitkälti kulloiseltakin kohdealueeltaan

16 11 (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 35). Grönfors (1985, 122) korostaa, että toimintatutkimuksen menetelmien ja koko metodologian tulisi muotoutua vuorovaikutustilanteessa tutkittavien ja tutkijan välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. teoreettinen viitekehys, käytettävät menetelmät, tutkittavien ja tutkijan roolit ja tehtävät ja tavoitteiden määrittely ovat osa toimintatutkimuksen prosessia ja ovatkin siten hyvin pitkälle tutkimuskohtaisia. Tässä tutkimuksessa empiiristä tutkimusaineistoa on kerätty teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia ja kehittämiskokouksia apuna käyttäen. Toimintatutkimus on siis todellisessa maailmassa tehtävää pienimuotoista interventiota ja kyseisen intervention vaikutusten tutkimista. Olennaista toimintatutkimukselle on paitsi tuottaa uutta tietoa myös pyrkiä tutkimisen avulla ratkaisemaan erilaisia käytännön ongelmia, parantamaan sosiaalisia käytäntöjä sekä ymmärtämään niitä entistä syvällisemmin. (Kuula 1999, 10; Metsämuuronen 2000, 28; Syrjälä 1994, ) Toimintatutkimus on siten tilanteeseen sidottua, yhteistyötä vaativaa, osallistuvaa ja itseään tarkkailevaa. Toimintatutkimus on empiiristä ja reflektiivistä, siinä mukana olevat ihmiset ovat aktiivisia osallistujia, ja tutkimuksella on jokin käytännöllinen tulos osallistujien elämässä tai työssä (Hokkanen 1999, 7). Tässä tutkimuksessa perehdyin toiminnan kehittämiseen yhteisöllisesti ja reflektiivisesti. Tutkimuksen eri vaiheissa olivat siinä toimijat tiiviisti mukana. Vaikka olinkin toiminnan kehittämisen aloittaja, laajeni se toimijoiden osallistuttua yhteiseksi hankkeeksi. Kemmis (1994) kuvaa toimintatutkijaa muutosagentiksi, joka saa muitakin mukaan kehittämistyöhön. Toimintatutkija punoo eräänlaisen työtään kehittävien yksilöiden muodostaman verkoston, joka toimii ajatusten ja kokemusten vaihdon foorumina. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 50.) Avoin keskustelu on siten kehittämisen ja kehittymisen avain ja mahdollistaja. Lewinin (1948) mukaan toimintatutkimus voidaan hahmotella itsereflektiivisenä kehänä, jossa toiminta, sen havainnointi, reflektointi ja uudelleen suunnittelu seuraavat toisiaan. Spiraali kuvaa, kuinka toiminta ja ajattelu liittyvät toisiinsa peräkkäisinä suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin, reflektion ja uudelleen suunnittelun sykleinä. (Liite 1.) Malli antaa kuitenkin vain periaatteellisen yleiskuvan toiminnan etenemisestä. Prosessi etenee todellisuudessa aina niin, että eri vaiheet lomittuvat toisiinsa, ei järjestelmällisesti yhdestä vaiheesta toiseen. Toimintatutkimuksessa kehkeytyy usein myös eräänlaisia sivuspiraaleja, uusia ja ennakoimattomia ongelmia ja tutkimustehtäviä. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, ) Toimintatutkimus on prosessi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen entistä paremmaksi. Toiminnan kehittäminen ei kuitenkaan lopu koskaan, vaan se on jatkuva prosessi. Tuloksena on uudella tavalla ymmärretty prosessi. Tärkeää tulokselle on se, että jotain uutta on ajattelun tasolla tapahtunut, prosessi nähdään uudesta näkökulmasta. Kehittämisen sykleillä ei ole siten päätepistettä. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 45.) Tutkimusotteelle on näin ollen ominaista etsivä ja tutkimusongelmaa täsmentävä luonne. Toimintatutkimuksessa eri elementit kuten tutkimustehtävä, teorianmuodostus, aineistonkeruu ja aineiston analyysi muotoutuvat vähitellen tutkimuksen edetessä. Näin samalla mahdollistuu tutkimuksen itseään korjaava ja kumuloiva luonne. Toimintatutkimuksessa kiteytyy ajatus vaiheittaisesta

17 12 kehittymisestä, jossa hyödynnetään kokemukset ja aineistonkeruuvaiheista saatu palaute prosessin kehittämiseksi. (Kiviniemi 1999, ) Toimintatutkimus on luonteeltaan myös yhteisöllinen prosessi. Toimintatutkimuksessa tutkija osallistuu tutkittavan yhteisön toimintaan ja pyrkii ratkaisemaan tietyn ongelman yhdessä yhteisön jäsenten kanssa. (Kiviniemi 1999, 64.) Varton (1992) mukaan tutkimustehtävän vähittäinen kehkeytyminen toimintatutkimuksen edetessä on asia, johon tutkija voi törmätä. Toimintatutkija ei välttämättä edes alussa tiedä kaikkia niitä kysymyksiä, tutkimusongelmia, joihin hän tulee tutkimuksensa aikana vastaamaan. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 38.) Lähtökohtana on, että ne ihmiset, joita tutkimus koskee, toteuttavat yhdessä tutkimus- ja kehittämishanketta sen täysivaltaisina jäseninä. Lähestymistapa edellyttää yhteisöltä valmiutta muutoksiin ja itsensä kehittämiseen. Samalla se edellyttää panostusta oman toiminnan arvioivaan tarkasteluun. Kyse on itsearvioinnista ja toiminnan ymmärtämisestä myös eräänlaisena oppimistapahtumana. Yhteisön on pyrittävä kehittämään omaa tietoisuuttaan uudistamisen kohteena olevasta ilmiöstä ja pyrittävä pohtimaan toimintansa perusteita. Toiminnan muuttaminen perustuu pitkälti kaikkien osallistujien tekemään oman työnsä reflektointiin, jossa tutkija parhaimmillaan kykenee esittämään rakentavia näkökulmia organisaation uudistavan toiminnan ja kehittymisen perustaksi sekä kykenee auttamaan toimijoita kehittämään itsessään oman toimintansa arvioinnin ja reflektoinnin taitoja. (Kiviniemi 1999, ) Opinnäytetyötäni voi luonnehtia kehittämistyöksi, jonka antamin eväin SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksessä ja neuvonnassa toimijat voisivat rakentaa ja kehittää toimintaa uudella tavalla. Toimintatutkimuksellinen ote sai alkunsa ajatuksestani tukea toiminnan kehittämistä lisäämällä vuorovaikutusta ryhmän jäsenten kesken ja aikaansaamalla toimintaa, jossa korostuu tukeminen ja yhteinen vastuun kantaminen. 3.3 Tutkimusmenetelmät ja aineistot Toimintatutkimusta tehdessäni oli olennaista päästä lähelle toimintaa, joten keräsin aineistoa käyttämällä useita eri menetelmiä eli metodologista triangulaatiota. Triangulaation käyttöä perustellaan sillä, että yksittäisellä tutkimusmenetelmällä on vaikea saada kattavaa kuvaa tutkimuskohteesta ja on siten eräs tutkimuksen luotettavuutta lisäävä tekijä (Eskola & Suoranta 1998, 69; Hirsjärvi & Hurme 2000, 215). Kentälle pääsemisen helpottamiseksi käytin apuna ns. avainhenkilöä. Avainhenkilöllä tarkoitetaan tutkittavaan ryhmään kuuluvaa henkilöä, johon tutkija pyrkii luomaan riittävän luottamuksellisen suhteen päästäkseen hänen avustuksellaan kentälle. Avainhenkilöltä voidaan haastattelemalla saada myös tietoa asioista, joista ei voi keskustella muiden kohteiden kanssa ja joita ei ole mahdollista käytännössä havainnoida. (Grönfors 1985, 73,114.) Tutkimustani tehdessäni avainhenkilönäni toimi ystävätoiminnan vetäjä. Häneltä sain tukea ja tietoja mm. toiminnan historiasta, toimintamuotojen muutoksista ja

18 13 aikaisempien kehittämissuunnitelmien eteen tulleista ongelmista. Avainhenkilöltä sain myös haastateltavien henkilöiden yhteystiedot. Teemahaastatteluilla keräsin tietoa toiminnan merkityksestä siihen osallistuville tahoille. Lisäksi toimintaan osallistujana tein osallistuvaa havainnointia ystävävälityksen toiminnasta; ystävävälityksen arkipäivästä, tapaamisista työntekijöiden kesken sekä toiminnan kehittämiseksi kutsuin koolle joukon työntekijöitä, jotka olivat halukkaita keskustella toiminnan kehittämisideoista ja toteuttaa niitä. Näiden kaikkien aineistonkeruumenetelmien lisäksi kirjoitin tutkimuspäiväkirjaa, joka toimi reflektion työvälineenä. Sen avulla saatoin seurata työn edistymistä ja käsitellä ilmenneitä pulmakohtia. Päiväkirjan avulla saatoin käydä myös sisäistä keskustelua tutkijan ristiriitaisesta roolista. Päiväkirjassa kuvailen prosessin eri vaiheita, kuten haastattelutilanteita, kehittämiskokouksia, tapaamisia ystävävälityksessä, toiminnan kehittymisen etenemisen havaintoja ja omia tuntemuksia. Luvan haastatteluihin pyysin toiminnanvetäjältä, ja hänen kanssaan valitsin haastateltavat ystävävälityksen asiakasrekisteristä. Asiakasrekisteristä käy ilmi mm. henkilötiedot, asiakkaanaoloaika ja asiakkaan vapaaehtoinen ystävä. Tämän jälkeen otin yhteyttä heihin puhelimitse. Osaa vapaaehtoistyöntekijöistä pyysin haastatteluun tavatessani heidät välityksen toimistossa Osallistuva havainnointi (kevät syksy 2001) Koska valitsin tutkimusmenetelmäksi toimintatutkimuksen, sen olennaisena osana on tutkijan osallistuminen tasavertaisena jäsenenä tutkittavaan toimintaan. Havainnointi tieteellisessä mielessä ei ole ainoastaan asioiden näkemistä, vaan pikemminkin asioiden suunnitelmallisempaa, systemaattisempaa ja tietoisempaa tarkkailua. Havainnointi tapahtuu tutkimuskohteen luonnollisessa ympäristössä, ja osallistuva tarkoittaa nimenomaan sitä, että tutkija osallistuu toimintaan yhtenä sen jäsenenä. (Eskola & Suoranta 1998, ; Uusitalo 1991, ) Osallistuvaa havainnointia tein tutkimuksen aloittamisesta lähtien tutkimuksen loppuun saakka. Havainnoimalla pääsin lähelle tutkittavaa kohdetta ja tarkkailin siinä tapahtuvia asioita tutkijan silmin. Osallistuvan havainnoinnin avulla selvisi myös muut käyttämäni aineistonkeruumenetelmät. Havaintoni kirjoitin tutkimuspäiväkirjaan, joka toimi koko prosessin aikana kokemuksieni ja tunteitteni peilinä. Päiväkirjaan kirjoittamieni havaintojen pohjalta muodostui myös osa teemahaastattelujen aiheista Teemahaastattelut (talvi - kevät 2001) Tutkimukseni aihetta ajatellen teemahaastattelu osoittautui parhaimmaksi tavaksi kerätä aineistoa, sillä teemahaastattelulla saadaan laajaa ja syvällistä tietoa käsiteltävästä aiheesta.

19 14 Teemahaastattelu on menetelmä, joka sallii tutkimuksen kohteeksi valittujen henkilöiden mahdollisimman luontevan ja vapaan reagoinnin, sekä ottaa huomioon ihmisen sekä ajattelevana että toimivana olentona. Haastattelu antaa tutkittaville mahdollisuuden tuoda esille kaikki haluamansa ilmiöön liittyvät seikat, ominaisuudet ja kokemukset. Teemahaastattelu on hyvä keino juuri yhteisten kokemusten tutkimiseen. Teemahaastattelun runkona ovat tietyt teemat, joista keskustellaan. Vaikka haastattelun aihepiirit, teemat, ovat tiedossa, menetelmästä puuttuu kuitenkin strukturoidulle haastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. Näin ollen jokainen haastattelu on hieman erilainen. (Eskola & Suoranta 1998, 87; Hirsjärvi & Hurme 2000, 195.) Haastattelumuotoa pohtiessani olen ottanut huomioon maahanmuuttajien kanssa ilmenevät mahdolliset kielivaikeudet. Kasvotusten tapahtuvassa suullisessa haastattelussa ymmärtäminen on helpompaa, koska kokemuksia voidaan ilmaista monin sanoin, tehdä lisäyksiä ja tarkennuksia. Haastattelussa on mahdollista selventää ja tarkentaa sanoja ja kysymyksiä ja siten väärinkäsitysten mahdollisuus pienenee. Päädyin käyttämään teemahaastattelua myös sen vuoksi, että sen avulla on mahdollisuus päästä käsittelemään asiaa syvemmin ja henkilökohtaisemmin. Haastattelurunkoa muotoillessani jaoin tutkimustehtävän viiteen teema-alueeseen: kokemukset ystävävälityksestä, ystävävälitystoiminta kotoutumisen tukena, ystävävälitystoiminnan vaikutus asenneilmastoon, toiminnan kehittäminen ja toiminnan tulevaisuus. Vaikka eri kohderyhmien haastatteluissa käsiteltiin erilaisia aiheita, yhdistivät eri haastattelurunkoja (Liitteet 2, 3 ja 4.) kuitenkin myös yhteiset edellä mainitut teemat. Koska työni eräänä tarkoituksena oli toiminnan kehittäminen, katsoin tutkimuksen kokonaiskuvan ja sen luotettavuuden vuoksi tärkeäksi haastatella jokaiseen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Haastattelin 11 henkilöä, neljää maahanmuuttajaa, kolmea vapaaehtoista ja neljää SPR:n työntekijää (Liite 5.). Syy yhden vapaaehtoisen haastattelun puuttumiseen oli sopivan haastateltavan tavoittamattomuus. Sopivan vapaaehtoisen löytäminen haastateltavaksi osoittautui vaikeammaksi kuin luulin, sillä kaksi tavoittamaani vapaaehtoista eivät täyttäneet haastattelun kriteeriä eli heillä ei ollut enää ystävyyssuhdetta maahanmuuttajan kanssa. Syynä väärinkäsityksiin oli asiakasrekisterin vanhentuneet tiedot ystävyyssuhteista. Ongelmana on se, että kaikki vapaaehtoiset eivät ilmoita ystävävälitykseen ystävyyssuhteensa loppumisesta ja muista muutoksista. Haastateltavien maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten valitsemisen kriteerinä oli se, että haastateltavalla oli haastatteluhetkellä ystävävälityksen kautta saatu ystävä, jonka kanssa hän tapasi säännöllisesti. Heidän lisäkseen haastattelin SPR:n ystävävälityksen työntekijöitä saadakseni tietoa myös heidän kokemuksistaan toiminnasta ja toiminnan kehityksestä vuosien varrella. Tutkimuskohteesta valittiin harkinnanvarainen näyte, koska valitut henkilöt täyttivät tietyt kriteerit. Pieni tapausmäärä on mahdollista vain kvalitatiivisessa tutkimuksessa, jossa aineiston tieteellisyyden kriteerinä ei ole määrä vaan laatu. (Eskola & Suoranta 1998, 18.)

20 15 Tavoittamistani henkilöistä kaikki yhtä lukuunottamatta suostuivat haastatteluun. Ainoa kieltäytynyt henkilö ymmärsi käsittääkseni haastattelun eräänlaiseksi kuulusteluksi, vaikka yritin selittää ja oikaista hänen väärää käsitystään. Haastattelut tein ystävävälityksen tiloissa yhtä henkilöä lukuunottamatta, jota haastattelin hänen kotonaan. Haastattelujen kesto vaihteli sen mukaan, kuinka runsassanaisesti haastateltava puhui. Ne kestivät noin 45 minuutista 1,5 tuntiin. Jokaisen haastattelun alussa muistutin haastateltavaa tutkimuksen tarkoituksesta sekä anonymiteetista. Näin halusin varmistaa, etteivät mahdolliset pelot ja epäilyt haastattelun luotettavuudesta häirinneet haastateltavaa. Puhelinkontaktissa varmistin luvan nauhurin käyttöön, ja haastattelun aloittaessani varmistin sen vielä. Kerroin nauhurin olevan työväline, joka auttaa minua muistamaan haastattelut sanatarkasti. Korostin myös sitä, että olen ainoa henkilö, joka nauhan kuuntelee. Kuuntelun jälkeen kerroin hävittäväni kasetin. Yhden haastattelun tein kirjoittamalla muistiinpanoja, koska haastateltava ei suostunut nauhurin käyttöön. Kysymykset ja niiden järjestys vaihtelivat hieman haastattelusta toiseen, mutta pyrin pitämään huolta, että jokaisen teema-alueen kannalta tärkeimmät aiheet tulivat käsitellyiksi. Viimeiseksi esitin avoimen kysymyksen, tuleeko haastateltaville mieleen vielä jotain sellaista, mikä ei noussut haastattelussa esiin tai mitä haluaisi painottaa tai lisätä sanomaansa. Tämän kysymyksen avulla sain paljon arvokasta tietoa, jota en ollut osannut muuten kysyä. Haastattelutekniikalla on tosin myös omat rajoituksensa ja heikkoutensa. Siihen liittyy aina henkilökohtainen vuorovaikutus. Voi käydä niin, ettei haastattelija kysy tarkoituksenmukaisia kysymyksiä tai ei kaikilta osin ymmärrä vastauksia. Haastateltavat eivät myöskään välttämättä ole totuudenmukaisia tai eivät ymmärrä haastattelun kysymyksiä. (Soininen 1995, 113.) Kehittämiskokoukset (talvi syksy 2001) Tutkimusta aloittaessani tavoitteenani oli SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksen toiminnan kehittäminen yhdessä siihen osallistujien kanssa. Saadakseni käsityksen osallistujien mielipiteistä suunnitelmaani kohtaan otin heihin yhteyttä puhelimitse. Toiminnan vetäjä oli minulle suurena apuna valitessani tutkimuksen kannalta oikeita ihmisiä. Aluksi siis kartoitin työntekijöiden mielipiteitä ja SPR:n pakolais- ja monikulttuurityön suunnittelijan kannan asiasta keskustelemalla kunkin kanssa

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Satakummi

Vapaaehtoistyö Satakummi Vapaaehtoistyö Satakummi Tapio Myllymaa 24.9.2015 Merkitys ja haasteet Meitä on paljon 1,4 miljoonaa Jokainen voi auttaa pahinta on olla auttamatta Ei marginaalikysymys. Haasteita on mutta pitää saada

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan tutkimus- ja kehittämishanke

Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan tutkimus- ja kehittämishanke KOKEMUKSIA 103 Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan tutkimus- ja kehittämishanke Anniina Lavikainen* Miksi tutkimusta Miksi kansalaisjärjestön vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen tarvitaan tutkimusta? Eikö

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot