YSTÄVYYTTÄ YLI ETNISTEN ESTEIDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YSTÄVYYTTÄ YLI ETNISTEN ESTEIDEN"

Transkriptio

1 YSTÄVYYTTÄ YLI ETNISTEN ESTEIDEN Tutkimus SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksen ja neuvonnan kehittämisestä Irene Hursti Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Alppikadun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / HELSINGIN ALPPIKADUN YKSIKKÖ Hursti, Irene Ystävyyttä yli etnisten esteiden. Tutkimus SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksen ja neuvonnan kehittämisestä. Helsinki s. 6 liitettä Opinnäytetyöni päätarkoituksena on tutkia ja kehittää Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajien ystävävälityksen ja neuvonnan toimintaa yhdessä sen työntekijöiden kanssa. Työni tavoitteena oli selvittää toimintaan osallistuvien osapuolten kokemuksia ystävyydestä ja ystävävälityksen toiminnasta sekä kartoittaa heidän toivomuksiaan ystävävälityksen kehittämisen suhteen. Lisäksi työni tavoitteena oli selvittää, miten toiminta osaltaan tukee maahanmuuttajien kotoutumista sekä maahanmuuttajien ja valtaväestön välisiä asenteita. Työni tutkimusmenetelmänä on laadullinen toimintatutkimus. Toimintatutkimukselle on ominaista useiden aineistonkeruumenetelmien käyttäminen. Aineistoa keräsin havainnoimalla, teemahaastatteluilla (11) ja kehittämiskokouksilla (3). Kehittämiskokousten tarkoituksena oli yhdessä työntekijöiden kanssa suunnitella ja arvioida toimintaa. Tutkimuksen tulosten perusteella maahanmuuttajat, vapaaehtoiset ja työntekijät pitivät ystävävälityksen toimintaa tarpeellisena ja tärkeänä. Tulokset osoittivat, että toiminnan avulla luodut kontaktit maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä tukevat maahanmuuttajien kotoutumista ja parantavat valtaväestön ja maahanmuuttajien välisiä asenteita. Jotta toiminta vastaisi paremmin maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten tarpeisiin olisi tärkeää, että he osallistuisivat toiminnan suunnittelemiseen ja toteutukseen. Tulevaisuuden haasteena on se, miten maahanmuuttajia ja suomalaisia saataisiin mukaan toiminnan suunnitteluun ja luomaan entistä enemmän ystävyyssuhteita keskenään. Tässä tehtävässä tarvitaankin yhteistyötä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Verkosto- ja aluetyö ovatkin vapaaehtois- ja maahanmuuttajatyön haasteita. Vapaaehtoistyö antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua arkielämän tilanteissa monikulttuurisen ja suvaitsevaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tähän toimintaan ystävävälitys osallistuu omalta osaltaan tukiessaan maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten kanssakäymistä. Ystävätoiminnan organisointi kohtaa kuitenkin monia haasteita innostaessaan suomalaisia ja maahanmuuttajia vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuvaan toimintaan. Toimintatutkimuksen kuluessa toimintaa kehitettiin tukemalla kahdenkeskisiä ystävyyssuhteita, aloittamalla monikulttuurista pienryhmätoimintaa ja lisäämällä työntekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta rakentavien keskustelujen avulla. Toimintatutkimus aloitti laajemman kehittämisprosessin yhdessä maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten kanssa. Asiasanat: maahanmuuttaja, toimintatutkimus, vapaaehtoinen, vapaaehtoistyö, ystävyys. Säilytyspaikka: DIAK Helsingin Alppikadun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit Hursti, Irene Friendship Over Ethnic Boundaries : the development of a friendship agency and service for immigrants of the Finnish Red Cross Helsinki Pages 6 Appendices This thesis is a study of a friendship agency and service for immigrants of the Finnish Red Cross. The main purpose of the study is to find out how the agency activities could be developed along with its workers. Firstly, the aim is to describe the kind of experiences these activities offers for its participants. Secondly, it explored the wishes and ideas of the participants, in order to develop activities to respond to their needs. The third aim is to find out how friendship between a Finnish volunteer and an immigrant affects integration into Finnish society. This study is qualitative. The methods used in the study were based on action research. The data was gathered using participant observation and 11 thematic interviews with 3-4 people from each of the following groups; immigrants, volunteers and workers. Also 3 meetings for development were held with workers. According to the results, the immigrants, volunteers and workers thought that activities is important and needed to support integration into Finnish society. The research indicated that the activity supports tolerance and positive attitudes between the immigrants and majority. To achieve them, however, co-operation with authorities and other organisations is needed. Furthermore, the research showed that immigrants should participate in planning and organising the activities. The research also showed that the volunteers need support. One of the most important results was that action research increased the interaction between the workers and helped them to learn more about democratic conversation. This research suggested that the development process starts from within the activity. Following this, it could be possible to create and develop cooperation with authorities and other organisations. The process was started along with this research, and the development process and co-operation still continues. As conclusion both immigrants and volunteers should participate in the planning and organising of the activities. If so, the activities have a greater possibility of fulfilling their needs. In the future, the friendship agency and service could create other kinds of activities among the traditional ones. For example, group activities might make it easier for people to get together. Both the voluntary and immigrant work need to find out new ways of activating people to do things together. In the future, the working methods such as networking and community work might unite people more and bring about greater participation in leisure activities in a multicultural atmosphere. Keywords: action research, Finnish Red Cross, friendship, immigrant, voluntary work. Filed and stored at: Diaconia Institute Library, Alppikatu Training Unit

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VAPAAEHTOISTOIMINTA Suomalaisen vapaaehtoistoiminnan historiaa ja nykypäivää Vapaaehtoistoiminnan tehtävät ja periaatteet Hyväntekeväisyydestä vastavuoroiseen vapaaehtoisuuteen 8 3. SPR:N MAAHANMUUTTAJIEN YSTÄVÄVÄLITYKSEN KEHITTÄMINEN Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat Tutkimuksen toteutus Tutkimustehtävät Tutkijan rooli Toimintatutkimus toiminnallisena ja yhteisöllisenä prosessina Tutkimusmenetelmät ja aineistot Osallistuva havainnointi (kevät 2000 syksy 2001) Teemahaastattelut (talvi kevät 2001) Kehittämiskokoukset (talvi 2001 syksy 2001) Kehittämiskokouksen tuottamat suunnitelmat Aineiston analysointi Eettiset kysymykset Luotettavuus SPR:N MAAHANMUUTTAJATYÖ HAKEE MUOTOAAN Sotauhrien auttamisesta maahanmuuttajatyöhön Maahanmuuttajien ystävävälitys ja neuvonta taustalla joukko vapaaehtoisia TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTANA MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Maahanmuuton historia ja nykytilanne Suomessa Maahanmuuttajien kotoutuminen integraatiotutkimuksen valossa Kotoutumiseen vaikuttavat tekijät Voidaanko asenteisiin vaikuttaa? TUTKIMUSTULOKSET 43

5 6.1 Maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten näkökulmat Kokemukset ystävävälitystoiminnasta Ystävävälitystoiminta kotoutumisen tukena Ystävävälitystoiminnan vaikutus maahanmuuttajien ja valtaväestön välisiin asenteisiin Ystävävälitystoiminnan kehittämisideat Ystävävälitystoiminnan tulevaisuus Työntekijöiden näkökulma Kokemukset ystävävälitystoiminnasta Ystävävälitystoiminta kotoutumisen tukena Ystävävälitystoiminnan vaikutus maahanmuuttajien ja valtaväestön välisiin asenteisiin Ystävävälitystoiminnan kehittämisideat Ystävävälitystoiminnan tulevaisuus JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimuksen arviointia verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin Johtopäätökset teemahaastatteluista Johtopäätökset kehittämiskokouksista Toimintatutkimuksen pohdintaa Jatkotutkimusaiheita 79 LÄHTEET 81 LIITTEET 86 Liite1: Toimintatutkimuksen spiraali 86 Liite 2: Haastatteluteemat maahanmuuttajille 87 Liite 3: Haastatteluteemat vapaaehtoisille 88 Liite 4: Haastatteluteemat työntekijöille 89 Liite 5: Haastateltavien kuvaus 90 Liite 6: Toimintatutkimuksen aikataulu 91

6 1. JOHDANTO Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt vasta hiljattain. Suuremmat maahanmuuttajaryhmät saapuivat Suomeen 1990-luvun alussa, joten maahanmuutto ja eri etnisten ryhmien yhteiselo ovat meille verrattain uusia asioita, joista meillä ei siten ole vielä paljon kokemuksia. Globalisaation myötä maahanmuutto on tullut osaksi arkipäiväämme. Vaikka maahanmuuttajia on keskuudessamme yhä enemmän, ei kuitenkaan kaikilla suomalaisilla ole vielä henkilökohtaista kontaktia maahanmuuttajiin. Yhteiskunnallisten muutosten myötä yksinäisyys ja pahoinvointi ovat lisääntyneet ja siten vapaaehtoistoiminnan tarve on kasvanut. Vapaaehtoistoimijat tulevat tulevaisuudessa ehkä enenevässä määrin korvaamaan aikaisemmin sukulaisilta, ystäviltä ja naapureilta saadun avun. Vapaaehtoistoiminnan tarpeellisuus ja asema yhteiskunnassamme elää uutta nousukautta. Haasteena onkin vapaaehtoisten rekrytointi ja sitoutuminen toimintaan. Tässä työssä keskityn tutkimaan Suomen Punaisen Ristin (SPR) maahanmuuttajien ystävävälityksen toimintaa. Tutkimustehtäväksi muodostui ystävävälityksen toiminnan kehittäminen toimintatutkimuksen keinoin. Mielestäni on tärkeää, että ystävävälityksen työntekijät pohtivat maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten kokemuksia ja tarpeita, jotta saataisiin selville toiminnassa ilmeneviä ongelmia ja kehittämistarpeita. Tärkeää olisi myös keskustella ystävävälityksen merkityksestä vapaaehtoistoiminnassa ja yhteiskunnan palvelujärjestelmässä osana kotoutumisprosessia. Valitsin aiheen sen pohjalta, että ystävyydestä suomalaisen ja maahanmuuttajan välillä puhutaan hyvin vähän. Kuitenkin on voitu osoittaa, että sosiaalinen vuorovaikutus on keskeinen tekijä, kun pyritään muuttamaan stereotyyppisiä käsityksiä esim. jostain tietystä etnisestä ryhmästä. Tätä väittämää tukee kontaktiteoria, jonka pohjalta voidaan katsoa SPR:n ystävävälityksen toiminnalla olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asenneilmastoon lisäten suvaitsevaisuutta ja siten ehkäisten syrjintää ja rasismia. Vaikka toiminta onkin pienimuotoista, voi se osaltaan muuttaa asenteita. SPR:n maahanmuuttajien ystävävälitys perustuu vapaaehtoistoimintaan niinkuin suurin osa SPR:n toiminnasta. Vapaaehtoistoiminnan käsitteen määrittely osoittautui vaikeaksi. Käsitteen määrittelyyn vaikuttaa vahvasti se, kuka sitä määrittelee; julkinen tai kolmas sektori. Vapaaehtoistoiminnan suhteen on siis erilaisia näkemyksiä siitä mitä termi pitää sisällään. Tässä työssä käsittelen vapaaehtoistoimintaa SPR:n kansalaisjärjestön näkökulmasta. Käsittelemäni aihe on ajankohtainen, sillä tänä vuonna on YK:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Vapaaehtoistoiminnan merkitys, resurssit ja asema osana yhteiskunnan palvelujärjestelmää julkisen sektorin rinnalla ovat aiheita, joista pitäisi käydä julkista keskustelua. Kansalaisjärjestöillä on julkisen sektorin tavoin tavoitteenaan tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Jotta kotoutumista voitaisiin tukea paremmin, tarvitaan julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen välistä dialogia yhteistyön kehittämiseksi. Verkostotyö julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen välillä olisi siten tärkeää.

7 2 Maahanmuuttajatyötä osaamme sitä paremmin mitä enemmän otamme myös itse maahanmuuttajat osallistumaan sen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tukemalla osallistumista ja verkostoitumista vapaaehtoistoiminta edistää maahanmuuttajien omaehtoista kotoutumista. Olennaista on nähdä maahanmuuttajat asiantuntijoina omassa asiassaan. Yhteiskunnan asenneilmastolla on verrattain suuri vaikutus maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön. Jaakkolan (1999) seurantatutkimukset osoittavat, että suomalaiset ovat nyt suvaitsevaisempia kuin luvun alkuvuosina. Tämä tarkoittaa sitä, että olosuhteet maahanmuuttajatyön kehittämiselle ja laajenemiselle ovat suotuisammat. Aika on nyt otollinen uudistuksille ja suvaitsevaisuuden edistämiselle. Ystävävälityksen toiminta vaikuttaa asenteisiin arkipäivän kontakteissa yksilötasolla. Vaikka muutokset ovat pieniä, lähtevät onnistuneimmat muutokset aina alhaalta ylös eli yksilöstä yhteiskuntaan. Haluan työlläni tuoda esiin uudenlaisen näkökannan vapaaehtoistoimijoiden maahanmuuttajatyöhön: jokaisella kansalaisella on mahdollisuus osallistua suvaitsevaisuuden edistämiseen yhteiskunnassamme. Toivon keskustelun lisääntyvän jokaisen kansalaisen osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Vapaaehtoistoiminnan tulisi olla suuremmassa arvossa nykyisessä yksilöllisiä arvoja kunnioittavassa maailmassa. 2. VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoisuuden käsitteellä on useita määritelmiä. Vapaaehtoistyö/ -toiminta termin rinnalla käytetään viranomaisten kielessä myös sanoja yhteisöllistäminen, vaihtoehtoinen sosiaalityö sekä kolmas sektori. Yhteisöllistäminen pyrkii vahvistamaan ja luomaan muunlaisia kuin valtiollisesti organisoituja auttamisen instituutioita ja sen tavoitteena on yhteisöjen vastuun kasvattaminen. Vapaaehtoistoiminta on myös epävirallista/vaihtoehtoista sosiaalityötä vastakohtana julkisen sektorin harjoittamalle viralliselle sosiaalityölle. Vapaaehtoisen sosiaalityön pyrkimys on tukea yksilön omatoimisuutta. Kolmas sektori termi puolestaan viittaa toimintaan, joka jää julkisen ja yksityisen sektorin ulkopuolelle. Sen tavoitteeksi on määritelty inhimillisyys ja taloudellisesti sen organisaatiot pyrkivät enemmän kustannusten peittämiseen kuin voittoon. (Lehto-Pusa 1993, 8-9.) Kolmannen sektorin toiminta jaetaan puolestaan kolmeen kategoriaan: 1) organisoituun palvelutoimintaan, 2) organisoituun vapaaehtoistoimintaan ja 3) ei-organisoituun vapaaehtoistoimintaan. Tässä työssä keskityn käsittelemään organisoituun vapaaehtoistoimintaan kuuluvaa Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajien ystävävälityksen toimintaa. Organisoidulle vapaaehtoistoiminnalle on ominaista

8 3 se, että sen parissa työskentelevät vapaaehtoiset tai palkatut työntekijät vastaavat vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta ja ohjauksesta. (Isaksson 1997, ) Sosiaaliturvan Keskusliitto on määritellyt vapaaehtoistoiminnan seuraavasti: Vapaaehtoistoiminnan tärkeimpiä päämääriä on kansalaisten osallistumismahdollisuuksien ja omatoimisuuden edistäminen. Vapaaehtoistoiminnan tulee edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta, ihmisten välistä tasa-arvoa ja sellaista yhteiskunnan laitosten ja järjestelmien luomista, jotka ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja joustavia ihmisen elämän kannalta. Vapaaehtoistoiminnan lähtökohtana on keskinäinen apu ja halu osallistua aktiivisesti yhteisten asioiden hoitoon. Se vastaa kansalaisten yhteisyyden ja itsensä toteuttamisen tarpeisiin.( ) (Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 1987.) Sovalan (1990, 9) mukaan vapaaehtoistoiminta ja ihmisten jokapäiväiseen elämään kuuluva keskinäinen kanssakäyminen on monesti lähellä toisiaan eikä niiden välillä voida aina tehdä eroa. Vaikkakin vapaaehtoistoiminnan tarkoituksena on täydentää ja toimia virallisen auttamistyön yhteistyökumppanina, se ei korvaa ammatillista työtä eikä vähennä viranomaisten vastuuta. Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa yksittäisen ihmisen tai yhteisön hyväksi silloin, kun se ulottuu sellaisiin ihmisryhmiin tai tehtäviin, joihin sen ei vallitsevan sosiaalikulttuurin mukaan tarvitse ulottua. Lehtinen (1997) puolestaan määrittelee vapaaehtoistoiminnan prosessiksi, jossa ihmiset yhdessä ryhtyvät parantamaan elämänlaatuaan ja voittamaan vaikeuksiaan. Tutkimuksessani keskityn kuvaamaan toiminnan vapaaehtoisuutta, vapaa-ajalla harrastettavaa tekemistä. Sama ero on myös vapaaehtoistyöntekijällä ja vapaaehtoisella. Niinpä päädyin käyttämään vapaaehtoistyöntekijä-sanaa tarkoittaessani henkilöstä, joka on mukana ystävätoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vapaaehtoiseksi kutsun tutkimuksessani puolestaan henkilöä, joka on ryhtynyt ystäväksi maahanmuuttajalle. 2.1 Suomalaisen vapaaehtoistoiminnan historiaa ja nykypäivää Pulman (1994, 59-67) mukaan suomalaisen vapaaehtoistoiminnan juuret sijoittuvat valistuksen aikaan 1700-luvun loppuun. Siihen aikaan ensimmäiset hyväntekeväisyysjärjestöt keskittyivät köyhien lasten kouluttamiseen. Suomalaisen vapaaehtoisjärjestöjen läpimurto tapahtui 1849, jolloin asetettiin ensimmäinen vapaaehtoisjärjestöjä koskeva laki. Nykypäivän vapaaehtoistyö voidaan jakaa kahteen traditioon; yhtäältä kristillisen hyväntekeväisyyden ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan ja sen kansalaisten vapauteen perustuvaan traditioon. Kristillisen tradition mukaan toimivat järjestöt näkivät yläluokan tehtävänä olevan vähäosaisten auttamisen. Useat yhdistykset tukivat lasten hyvinvointia mm. perustamalla orpokoteja. Kansalaisyhteiskunta-ajatteluun perustuvan tradition mukaan yhteiskunnassa tulisi vallita tasa-arvo ja oppineisuus kaikkien yhteiskuntaluokkien kesken.

9 4 Jaakkolan (1991) mukaan ensimmäiset järjestöt, joiden toimintaperiaatteisiin kuuluu sosiaalihuollon ja terveydenhoidon kysymykset perustettiin 1800-luvun lopulla. Niistä vanhimpiin kuuluvat mm. Suomen Punainen Risti. Toisen maailman sodan jälkeen elettiin hyvinvointivaltion kasvukautta, jonka aikana vapaaehtoistoiminnan arvostus jäi kuitenkin ammatillisen työn varjoon. (Nylund 2000, ) Vapaaehtoistoiminnalla ei katsottu olevan suurta merkitystä ihmisille itselleen, eikä sitä pidetty arvona sinänsä. Vapaaehtoistoiminnan ja julkisen sektorin suhteet olivat 1980-luvun alussa varaukselliset luvulla kuitenkin monet vaihtoehtoliikkeet ja oma-apuryhmät nostivat vapaaehtoistoiminnan näkökulmia esille kritisoimalla hyvinvointivaltiota. (Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2001.) 1990-luvun alun lama käynnisti kuitenkin vapaaehtoistoiminnan toden teolla ja nosti sen uuteen kunniaan. Laman ja joukkotyöttömyyden aikana perustettiin kymmeniä uusia vapaaehtoisryhmiä ja kehitettiin uusia toimintamuotoja. Yhteiskunnallisten muutosten (mm. kaupungistuminen, elintason nousu, globalisaatio) myötä ihmisten kanssakäyminen läheistensä kanssa on vähentynyt. Aiemmin omaiset, ystävät ja naapurit olivat avun ja tuen lähde, jonka varassa selviydyttiin. Nykyisin ihmiset selviytyvät itsenäisemmin työstään ja jokapäiväisistä asioistaan. Perinteiset yhteisöt ovat hajonneet ja yksilöllistymisen piirteet lisääntyneet. Näiden muutosten johdosta ihmiset ovat vieraantuneet toisistaan. Vieraantumisen seurauksena on tullut muun muassa yksinäisyyttä, jonka lieventämisessä vapaaehtoistoiminta on osoittanut paikkansa. Vapaaehtoisten työtä ovat kasvattaneet myös taloudelliset supistukset ja leikkaukset julkisissa palveluissa. (Järkevästi tunteella 1986, 9; Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2001.) Vapaaehtoistoiminta on luonteeltaan jatkuvaa aaltoliikettä, joka heijastelee yhteiskunnan arvomaailmaa. Nykyinen arvomaailma korostaa yksilöitymistä ja oman elämän etsintää. Monet ihmiset pelkäävät kuitenkin sitoutumista. Nykyisen tiivistyneen työtahdin vuoksi työntekijät ovat uupuneita ja väsyneitä. Työttömät puolestaan ovat syrjäytyneitä ja tarvitsisivat itse tukea. (Tarkka-Tierala 1999.) Vapaaehtoisten värväys on siten suurien haasteiden edessä. Mm. pätkätöiden, epävakaan taloudellisen tilanteen, pitkän kouluttautumisen ja tulosvastuullisuuden vuoksi ihmisillä on enää vähän aikaa ja halua toimia vapaaaikanaan vapaaehtoisena. Haasteena on se, miten saada ihmiset innostumaan ja toimimaan yhdessä. Tätä haastetta pyritään toteuttamaan teemavuoden voimin. Vuosi 2001 on YK:n nimeämä kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan vuosi. Teemavuoden tarkoituksena on tehdä vapaaehtoistoimintaa näkyväksi ja kiinnittää huomiota vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien ihmisten arvostukseen ja asemaan. Tavoitteena on lisätä vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä ja vapaaehtoistoiminnan tukirakenteita. Teemavuoden tavoitteena on myös myös tukea vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisten verkostoitumista ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Näin toivotaan teemavuodelta mielipideilmaston muutosta mm. julkisen hallinnon ja virallisten mielipiteiden toivotaan muuttuvan vapaaehtoistoimintaa kohtaan aiempaa myönteisemmäksi. (Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2001.)

10 5 2.2 Vapaaehtoistoiminnan tehtävät ja periaatteet Vapaaehtoistoiminnan keskeisinä piirteitä ovat luotettavuus, tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus, puolueettomuus ja vastavuoroisuus. Vapaaehtoistoiminnan päämääränä on toimia inhimillisemmän yhteiskunnan puolesta ja edistää erilaisuuden hyväksymistä. (Hakkarainen 1991, 131.) Vapaaehtoistoiminnan tehtävänä on luonnostaan tapahtuva toinen toisensa auttaminen ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Vapaaehtoistoiminta pyrkii vahvistamaan ihmisten epävirallisia verkostoja ja on tässä mielessä ennaltaehkäisevää työtä. Yhdessä tekeminen tukee vastuun jakamista, joka siten edistää yksilön ja perheen mahdollisuuksia selvittää itse omat sosiaaliset ongelmansa. (Hakkarainen 1991, 131; Lehtinen 1997, ) Toisena vapaaehtoistoiminnan tehtävänä on paikallisten tarpeiden huomioon ottaminen kehittämisessä ja palvelujen käyttäjien lisääntyvän osallistumisen tukeminen. Kolmanneksi tehtäväksi vapaaehtoistoiminnassa voidaan nähdä sen aseman esiin tuominen ja vakiinnuttaminen eräänlaisena välittävänä lenkkinä sosiaali- ja terveydenhuollossa julkisen ja henkilökohtaisen verkoston välillä. Tällöin vapaaehtoistoiminta muodostaisi yhteisvastuun alueen julkisen sektorin virallisen vastuun ja perheen sekä suvun erityisvastuun välissä. (Hakkarainen 1991, 131; Lehtinen 1997, ) Vapaaehtoistoiminnalla on Lehtisen (1997, 20) mukaan kolme periaatetta. Ensimmäisenä periaatteena on se, ettei vapaaehtoistoiminnassa ole taloudellisen hyödyn motiivia. Vapaaehtoistoiminnassa ei makseta palkkaa eikä palkkioita, mutta vapaaehtoiselle toimijalle voidaan korvata niitä kuluja, joita hänelle toiminnasta aiheutuu. Toinen tärkeä periaate on vapaaehtoisuus ja täysivaltaisuus. Itsemääräämisen periaatteen on toteuduttava niin auttajan kuin autettavankin osalta myös vapaaehtoispalveluja tuotettaessa. Kolmantena periaatteena on se, että vapaaehtoistoiminnassa tulee hyödyntää muitakin kuin vapaaehtoisia itseään. Toiminnan merkitystä itselleen ei kuitenkaan tule väheksyä. Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin. Elämänkokemus on yksi vapaaehtoistoiminnan tärkeimmistä resursseista. Vapaaehtoistoiminnan arvoa ei tulisi koskaan laskea rahassa tai odottaa ennalta määrättyjä suorituksia. Vapaaehtoistoiminnan tuloksellisuutta ei voi siten mitata työtuntien tai siihen osallistujien lukumäärällä, vaan sen merkitys on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämän vuoksi mittaaminen voi tapahtua vain pitkäaikaisena ja syvällisenä prosessien seurantana. (Lehtinen 1997, ) Tutkimukseni edustaa osaltaan pitkäaikaista seurantaa, jossa toimintatutkimuksen keinoin käynnistin kehittämisprosessia toimintaan osallistuvien työntekijöiden kanssa. Kehittämisprosessin ei ole tarkoitus kestää vain tutkimukseni ajan vaan tarkoituksena on aloittaa pitempiaikainen jatkuva prosessi. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee tunnustusta viranomaisten taholta. Ammattilaiset asennoituvat Nylundin mukaan (Söderling 1995, 194.) varsin usein vapaaehtoistoimintaan ennakkoluuloisesti. Mikäli työsarat

11 6 menevät joltakin osin päällekkäin, vapaaehtoistoiminta voidaan nähdä uhkana tai oman työn arvostuksen alentajana. Ilman yhteiskunnan tukea uusi ja omaehtoinen vapaaehtoistoiminta ei voi kuitenkaan vastata niihin odotuksiin, joita vapaaehtoistoiminnalle asetetaan. Omaehtoinen vapaaehtoistoimintakaan ei synny tyhjästä eikä jaksa toimia ilman ulkopuolista tukea, vaan tarvitsee jonkin verran taloudellisia voimavaroja ja työntekijäresursseja. (Lehtinen 1997, 19.) 2.3 Hyväntekeväisyydestä vastavuoroiseen vapaaehtoisuuteen Koko kolmannen sektorin toiminta voidaan nähdä erilaisina vastavuoroisten ja ristikkäisten vaihtosuhteiden sekamuotoina. Aikaisemmasta parempiosaisten hyväntekeväisyydestä on siirrytty monisuuntaiseen keskinäiseen toimintaan. Matthiesin (1994) mukaan vapaaehtoistoiminta on yhä vähemmän sosiaalista tai poliittista toimintaa toisten auttamiseksi ja sen suhde yksilöön itseensä voimistuu. Motivaatioperustan on arvioitu muuttuvan yhä enemmän yksilöllisiä, minäkeskeisiä tavoitteita palveleviksi ja välineellisemmäksi. (Pohjola 1999, ) Vastavuoroisuutta korostavat tekijät vapaaehtoisten motiiveina nousivat esiin myös Nylundin (2000, ,136) tutkimuksessa suomalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden (n=479) motiiveista. Vapaaehtoistyöntekijöiden motiiveja ovat auttaminen (82%), oppiminen (68%), itsetuntemus ja itsensä kehittäminen (63%), yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit (17%) ja urakehitys (15%). Vapaaehtoisten osallistumisen motiivit ja toteutuminen vaihtelevat kuitenkin tutkimustulosten mukaan hyvin pitkälti elämäntilanteen ja kokemusten mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että elämänkriisit ja muutokset jokapäiväisessä elämässä tuottavat mahdollisuuksia saada uusia potentiaalisia vapaaehtoisia. Lisäksi joitakin piilosyitä saattaa olla olemassa siihen, miksi joku ryhtyy vapaaehtoiseksi. Esimerkiksi aikaisemmat elämänkokemukset, henkilökohtainen elämänkriisi tai lapsuuden kokemukset saattavat vaikuttaa siihen, että jostakusta tulee vapaaehtoinen. Jakob (1993) on tyypitellyt viisi erilaista elämänkulun orientaatioihin ankkuroitunutta vapaaehtoistoiminnan tekemisen tyyppiä. Yksi on perinteinen valinta, jossa vapaaehtoistoiminta näyttäytyy itsestään selvänä velvollisuuden täyttymisenä. Toiseksi vapaaehtoistoiminnalla on mahdollista edistää omaa urakehitystä ja etsiä omaa ammatillista suuntautumistaan. Kolmanneksi vapaaehtoistoiminta voi palvella oman elämänpolkunsa etsimisen välineenä. Neljäs tyyppi toteuttaa omassa elämänkulussaan keskeisiä teemoja vapaaehtoistoiminnalla, jolloin toiminta voi olla esimerkiksi itsensä toteuttamista tai

12 7 elämän mielekkyyden turvaamista. Viidentenä tyyppinä on vapaaehtoistoimintaa vain marginaalisesti tekevä toimija. Tyypeissä korostuvat yksilölliset subjektiiviset motiivit, jotka palvelevat samalla yhteisöllistä etua. Toiminnassa sekoittuvat erilaiset lähtökohdat epäitsekkäästä auttamisen halusta oman identiteetin selkiyttämiseen. (Pohjola 1999, 74.) Voidaan näin sanoa, että jaottelu itsensä ja toisten auttamisen välillä on usein veteen piirretty viiva. 3. SPR:N MAAHANMUUTTAJIEN YSTÄVÄVÄLITYKSEN KEHITTÄMINEN 3.1 Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat Tutkimukseni päätarkoituksena oli kehittää SPR:n Helsingin piirin maahanmuuttajien ystävävälitystoimintaa. Tarkoituksena oli ensin saada tietoa ja selvittää maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten kokemuksista ja ystävävälityksen asemasta SPR:n toiminnassa ja sekä yleisessä palvelujärjestelmässä, mitä ystävävälitys on tänä päivänä ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. Työni tarkoituksena oli lisäksi selvittää, miten ystävävälityksen toiminta voisi osaltaan tukea maahanmuuttajaa kotoutumisprosessissa sekä edesauttaa maahanmuuttajien ja valtaväestön välistä vuorovaikutusta. Opinnäytetyö voi nostaa esiin ilmiöitä, ongelmia ja ihmisryhmiä, joiden vaikutuksista, vaikeuksista tai voimavaroista ei ole riittävästi tietoa. Tietoa tarvitaan myös ihmisen arvoa rakentavista ja repivistä tekijöistä yhteiskunnassa ja eri yhteisöissä. Maahanmuuttajista ja heitä tukevista järjestelmistä oleva tieto uhkaa jäädä niiden monimuotoisuuden vuoksi piiloon. Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkivan ammattikäytännön yhtenä sisällöllisenä haasteena on kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön uusiin innovaatioihin osallistuminen ja niiden tutkiminen. (Tutkiva ammattikäytäntö 2000, 13,10.) Omasta ideastani lähtöisin oleva opinnäytetyöni aihe pyrkii kehittämään ja innovoimaan toimintaa yhdessä siihen osallistuvien kanssa. Tarkasteluni kohteena on ystävävälityksen toiminta, johon osallistuvat maahanmuuttajat, vapaaehtoiset ja suunnittelusta ja organisoinnista vastaavat SPR:n työntekijät (vapaaehtoiset ja palkatut). Näiden näkökulmien kautta saan esiin eri tahojen kokemukset. Kehittämisen kannalta oli olennaista kerätä aineistoa teemahaastatteluin kyseisiltä tahoilta. Vaikka kyseessä on pienimuotoisesta toiminnasta tehtävä tutkimus, on tämä ensimmäinen kartoitus SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksen toiminnasta. Toivon tutkimuksen antavan uutta tietoa SPR:n paikallisosastojen vapaaehtoistoimijoille ja piiritoimistojen työntekijöille sekä maahanmuuttajien parissa

13 8 työskenteleville kolmannen ja julkisen sektorin edustajille. Lisäksi toivon, että työni edistää vastaavanlaisen toiminnan aloittamista muilla paikkakunnilla ja yhteistyön lisääntymistä maahanmuuttajatyössä eri järjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Aiheen valintaan vaikutti oma kiinnostukseni kolmannen sektorin maahanmuuttajatyöhön ja vapaaehtoistoimintaan. Olen itse käynyt Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttajan ystäväkurssin ja ollut sen jälkeen päivystämässä ystävävälityksessä. Varsinainen idea opinnäytetyön tekemisestä tästä aiheesta sai alkunsa omasta kokemuksestani. Ollessani vapaaehtoisena koin toiminnan olevan hajanaista. Vapaaehtoiset olivat vieraita toisilleen. Katsoin tärkeäksi kartoittaa toimintaan osallistujien kokemuksia ja kehittämisideoita toiminnan suhteen, ja siksi ehdotin toiminnan kehittämistä yhdessä työntekijöiden kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytin toimintatutkimusta, joka perustuu jatkuvaan arviointiin kehittämistyössä. Toimintatutkimukselle on ominaista useiden aineistojen käyttäminen ja tutkijan aktiivinen osallistuminen tutkittavaan toimintaan. Oman aineistoni keräsin havainnoimalla, haastatteluin ja ryhmäkeskusteluin. Näin toiminta ja tutkimus ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tarkoituksenani oli olla toiminnan kehittämisessä kanssakulkija, tukija ja raportoija. Ystävävälityksen toimintaan vaikuttavien tekijöiden tarkastelu on kokonaiskuvan saamiseksi olennaista. Maahanmuuttajien ystävävälitykseen, kuten myös koko maahanmuuttajatyöhön vaikuttavat yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet. Ne ovat taustavaikuttajina toiminnan onnistumiselle ja jatkumiselle edistäen tai ehkäisten sen toteutumista. Vapaaehtoistoiminta on myös riippuvaista yhteiskunnan arvostuksesta ja sitä kautta vapaaehtoisten osallistumisesta ja aktiivisuudesta. Vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta on haastavaa, mutta resurssit sen toteuttamiseen ovat pienet. 3.2 Tutkimuksen toteutus Tutkimustehtävät Ystävävälityksen toiminnan tutkimisen ja kehittämisen kannalta olennaiset tutkimustehtävät muotoutuivat havainnoidessani toimintaa, keskustellessani ystävävälityksen työntekijöiden kanssa ja perehtyessäni alan kirjallisuuteen. Aiempia tutkimuksia maahanmuuttajien ystävätoiminnasta ei ole tehty, joten turvauduin lukemaan yleensä vapaaehtoistoiminnasta tehtyjä tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Tutkimustehtävät muotoituivat ja lisääntyivät toimintatutkimuksen edetessä. Kehittämiskokouksien myötä toiminnan kehittäminen ja sitä tukevat tutkimustehtävät nousivat tärkeimmiksi. Toisaalta taas toiminnan ulkopuoliset tekijät, kuten asenteiden vaikutus, alkoi nousta yhä voimakkaammaksi varsinkin teemahaastatteluja tehdessäni.

14 9 Tutkimuksen päätehtävät ovat - kehittää ystävävälitykseen osallistuvien keskinäistä vuorovaikutusta, - kartoittaa minkälaisia kokemuksia eri osapuolilla on ystävävälityksen toiminnasta, - kartoittaa millaisia toivomuksia ystävävälitykseen osallistuvilla on toiminnan kehittämisen suhteen, - kehittää maahanmuuttajien ystävävälityksen toimintaa vastaamaan maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten tarpeita. Lisäksi haluan selvittää - miten maahanmuuttajien ystävävälitys voisi edistää maahanmuuttajien kotoutumista yhteiskuntaamme? - miten ystävävälityksen toiminnalla voidaan vaikuttaa valtaväestön ja maahanmuuttajien välisiin asenteisiin? - millaisena toimintaan osallistuvat näkevät ystävävälityksen tulevaisuuden? Tutkijan rooli Tutkijan rooli määrää osaltaan tutkimuksessa käytettävät menetelmät (Grönfors 1985, 81). Tutkijan roolini ollessa toimintaa kehittävä ja toimintaan osallistuva valitsin tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivisen tutkimuksen. Kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmillä pyritään selvittämään, mitkä laadulliset ominaisuudet ovat tyypillisiä tutkittavalle ilmiölle ja asialle. Tavoitteena on siis määrittää, mistä ominaisuuksista muodostuu ilmiön ainutkertaisuus. (Uusitalo 1991, 19.) Tutkittavaa kohteen toimintaa ymmärtääkseni perehdyin toimintatutkimukseen, joka mielestäni soveltui hyvin tutkimukseeni. Toimintatutkimuksen kannalta on tärkeää tuntea toiminta etukäteen. Itseasiassa tutkimuksen onnistuminen siihen osallistuen olisi mahdotonta ilman toiminnan ja siihen osallistujien tuntemusta. Aloittaessani tutkimusta olin siis monelle työntekijälle jo entuudestaan tuttu, mutta nyt näyttäydyin heille toisessa roolissa - tutkijana. Myös tiedonkeruumenetelmän tuli täyttää sellainen suhde kohteeseen, että siinä tutkijan ja kohteen vuorovaikutus korostuisi. Menetelmien muotoutuminen tapahtui vasta tutkimusta tehdessäni. Aineiston keruun aikana ja osallistuessani toimintaan tutkijan roolissa oivalsin tärkeimmäksi tehtäväksi toiminnan kehittämisen. Tämän jälkeen aloin miettiä, millä keinoin kehittämistyön voisi parhaiten toteuttaa, jotta kaikkien toimintaan osallistuvien osapuolten äänet saataisiin kuuluviin. Tutkijan roolin dilemma on Kuulan (1999, 116) ja Uusitalon (1991, 68) mukaan kaikkia toimintatutkimusta tekeviä tutkijoita yhdistävä tekijä. Muutoksen toteuttamiseen liittyen yksi keskeisin ristiriita on se, missä määrin tutkijan pitää tai hän edes saa aktiivisesti vaikuttaa prosessin kulkuun.

15 10 Tutkijan kaksoisrooli tuotti samanlaisia tunteita minullekin, varsinkin aloittaessani toimintatutkimusta. Tasapainon löytäminen tutkijan roolin ja osallistuvan ryhmän jäsenen välille tuotti vaikeuksia. Tutkijan kannalta on erittäin tärkeää tiedostaa se, minkälainen suhde hänellä on kohteeseen. Tämä suhde tulisi olla mahdollisimman puolueeton ja varmistaa, että kohteen mielikuva tutkijan roolista on oikea. (Kuula 1999, 120.) Aluksi minuun kohdistui suuria odotuksia enkä ehkä osannut tarpeeksi painottaa omaa rooliani avoimen, tasavertaisen keskustelun aloittajana ja vain eräänlaisena puheenjohtajana. Minulta odotettiin kuitenkin eräänlaista suunnan muuttajan tai organisaattorin roolia, joka oli täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, minkälaiseksi olin tutkijan roolini ajatellut ja ymmärtänyt. Olin ajatellut olevani lähinnä yksi muutostyöntekijä, joka etsii suuntaa ja vastauksia kysymyksiin yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Grönforsin (1985, 124) esittämän ajatuksen tavoin ajattelin, että tutkittavien ja tutkijan roolit tavallaan yhdistyvät, niin että molemmista tulee sekä tutkittavia ja tutkijoita. Yritin pysyä taustalla, mutta toisaalta oli asioita, joita ei ehkä olisi tapahtunut ilman aloitettani ja valmiuttani osallistua toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Korostin kuitenkin koko ajan tekeväni tutkimusta toiminnasta ja sen kehittymisestä en tutkimusta tutkimuksen vuoksi. Halusin korostaa jatkuvasti yhdessä tekemistä ja auttaessani tein vain alustuksia ja ehdotuksia. Halusin olla tukemassa sellaisen toiminnan toteumista, mistä he itse sanoivat unelmoivansa. Suureksi haasteeksi koin etäisyyden pitämisen tutkimuksen kohteeseen. Kaukana pysytteleminen oli joskus todella vaikeaa, koska minulta myös pyydettiin apua suunnitelmien toteuttamisessa. Kun minua pyydettiin apuun, suostuin siihen vain sillä ehdolla, että asia tehtäisiin yhdessä. Ymmärsin myös sen tutkimusta tehdessäni, etten voi mitään, jos ryhmä ei ota vastuuta ja jatka toimintaa itsenäisesti. Toiminnalle se kylläkin olisi häviö, mutta ei minun tutkimukselleni. Oivalsin, ettei tutkimukseni ole kiinni tuloksista tai ryhmän onnistumisesta, sillä kohteenani on ihmisten muodostama ryhmä ja toiminta, joka riippuu aina ihmisten välisistä suhteista ja vuorovaikutuksesta ja heidän antamastaan panoksesta vapaaehtoistoimintaan Toimintatutkimus toiminnallisena ja yhteisöllisenä prosessina Toimintatutkimusta voi määritellä monilla eri tavoilla. Kuula (1999, 10) tähdentää, ettei toimintatutkimuksessa ole kyse koulukunnasta, vaan pikemminkin erityisestä tavasta hahmottaa tutkimuksen ja tutkittavan todellisuuden välinen suhde. Toimintatutkimusta voidaan siis luonnehtia tutkimusstrategiseksi lähestymistavaksi, joka saa sisältönsä pitkälti kulloiseltakin kohdealueeltaan

16 11 (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 35). Grönfors (1985, 122) korostaa, että toimintatutkimuksen menetelmien ja koko metodologian tulisi muotoutua vuorovaikutustilanteessa tutkittavien ja tutkijan välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. teoreettinen viitekehys, käytettävät menetelmät, tutkittavien ja tutkijan roolit ja tehtävät ja tavoitteiden määrittely ovat osa toimintatutkimuksen prosessia ja ovatkin siten hyvin pitkälle tutkimuskohtaisia. Tässä tutkimuksessa empiiristä tutkimusaineistoa on kerätty teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia ja kehittämiskokouksia apuna käyttäen. Toimintatutkimus on siis todellisessa maailmassa tehtävää pienimuotoista interventiota ja kyseisen intervention vaikutusten tutkimista. Olennaista toimintatutkimukselle on paitsi tuottaa uutta tietoa myös pyrkiä tutkimisen avulla ratkaisemaan erilaisia käytännön ongelmia, parantamaan sosiaalisia käytäntöjä sekä ymmärtämään niitä entistä syvällisemmin. (Kuula 1999, 10; Metsämuuronen 2000, 28; Syrjälä 1994, ) Toimintatutkimus on siten tilanteeseen sidottua, yhteistyötä vaativaa, osallistuvaa ja itseään tarkkailevaa. Toimintatutkimus on empiiristä ja reflektiivistä, siinä mukana olevat ihmiset ovat aktiivisia osallistujia, ja tutkimuksella on jokin käytännöllinen tulos osallistujien elämässä tai työssä (Hokkanen 1999, 7). Tässä tutkimuksessa perehdyin toiminnan kehittämiseen yhteisöllisesti ja reflektiivisesti. Tutkimuksen eri vaiheissa olivat siinä toimijat tiiviisti mukana. Vaikka olinkin toiminnan kehittämisen aloittaja, laajeni se toimijoiden osallistuttua yhteiseksi hankkeeksi. Kemmis (1994) kuvaa toimintatutkijaa muutosagentiksi, joka saa muitakin mukaan kehittämistyöhön. Toimintatutkija punoo eräänlaisen työtään kehittävien yksilöiden muodostaman verkoston, joka toimii ajatusten ja kokemusten vaihdon foorumina. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 50.) Avoin keskustelu on siten kehittämisen ja kehittymisen avain ja mahdollistaja. Lewinin (1948) mukaan toimintatutkimus voidaan hahmotella itsereflektiivisenä kehänä, jossa toiminta, sen havainnointi, reflektointi ja uudelleen suunnittelu seuraavat toisiaan. Spiraali kuvaa, kuinka toiminta ja ajattelu liittyvät toisiinsa peräkkäisinä suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin, reflektion ja uudelleen suunnittelun sykleinä. (Liite 1.) Malli antaa kuitenkin vain periaatteellisen yleiskuvan toiminnan etenemisestä. Prosessi etenee todellisuudessa aina niin, että eri vaiheet lomittuvat toisiinsa, ei järjestelmällisesti yhdestä vaiheesta toiseen. Toimintatutkimuksessa kehkeytyy usein myös eräänlaisia sivuspiraaleja, uusia ja ennakoimattomia ongelmia ja tutkimustehtäviä. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, ) Toimintatutkimus on prosessi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen entistä paremmaksi. Toiminnan kehittäminen ei kuitenkaan lopu koskaan, vaan se on jatkuva prosessi. Tuloksena on uudella tavalla ymmärretty prosessi. Tärkeää tulokselle on se, että jotain uutta on ajattelun tasolla tapahtunut, prosessi nähdään uudesta näkökulmasta. Kehittämisen sykleillä ei ole siten päätepistettä. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 45.) Tutkimusotteelle on näin ollen ominaista etsivä ja tutkimusongelmaa täsmentävä luonne. Toimintatutkimuksessa eri elementit kuten tutkimustehtävä, teorianmuodostus, aineistonkeruu ja aineiston analyysi muotoutuvat vähitellen tutkimuksen edetessä. Näin samalla mahdollistuu tutkimuksen itseään korjaava ja kumuloiva luonne. Toimintatutkimuksessa kiteytyy ajatus vaiheittaisesta

17 12 kehittymisestä, jossa hyödynnetään kokemukset ja aineistonkeruuvaiheista saatu palaute prosessin kehittämiseksi. (Kiviniemi 1999, ) Toimintatutkimus on luonteeltaan myös yhteisöllinen prosessi. Toimintatutkimuksessa tutkija osallistuu tutkittavan yhteisön toimintaan ja pyrkii ratkaisemaan tietyn ongelman yhdessä yhteisön jäsenten kanssa. (Kiviniemi 1999, 64.) Varton (1992) mukaan tutkimustehtävän vähittäinen kehkeytyminen toimintatutkimuksen edetessä on asia, johon tutkija voi törmätä. Toimintatutkija ei välttämättä edes alussa tiedä kaikkia niitä kysymyksiä, tutkimusongelmia, joihin hän tulee tutkimuksensa aikana vastaamaan. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 38.) Lähtökohtana on, että ne ihmiset, joita tutkimus koskee, toteuttavat yhdessä tutkimus- ja kehittämishanketta sen täysivaltaisina jäseninä. Lähestymistapa edellyttää yhteisöltä valmiutta muutoksiin ja itsensä kehittämiseen. Samalla se edellyttää panostusta oman toiminnan arvioivaan tarkasteluun. Kyse on itsearvioinnista ja toiminnan ymmärtämisestä myös eräänlaisena oppimistapahtumana. Yhteisön on pyrittävä kehittämään omaa tietoisuuttaan uudistamisen kohteena olevasta ilmiöstä ja pyrittävä pohtimaan toimintansa perusteita. Toiminnan muuttaminen perustuu pitkälti kaikkien osallistujien tekemään oman työnsä reflektointiin, jossa tutkija parhaimmillaan kykenee esittämään rakentavia näkökulmia organisaation uudistavan toiminnan ja kehittymisen perustaksi sekä kykenee auttamaan toimijoita kehittämään itsessään oman toimintansa arvioinnin ja reflektoinnin taitoja. (Kiviniemi 1999, ) Opinnäytetyötäni voi luonnehtia kehittämistyöksi, jonka antamin eväin SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksessä ja neuvonnassa toimijat voisivat rakentaa ja kehittää toimintaa uudella tavalla. Toimintatutkimuksellinen ote sai alkunsa ajatuksestani tukea toiminnan kehittämistä lisäämällä vuorovaikutusta ryhmän jäsenten kesken ja aikaansaamalla toimintaa, jossa korostuu tukeminen ja yhteinen vastuun kantaminen. 3.3 Tutkimusmenetelmät ja aineistot Toimintatutkimusta tehdessäni oli olennaista päästä lähelle toimintaa, joten keräsin aineistoa käyttämällä useita eri menetelmiä eli metodologista triangulaatiota. Triangulaation käyttöä perustellaan sillä, että yksittäisellä tutkimusmenetelmällä on vaikea saada kattavaa kuvaa tutkimuskohteesta ja on siten eräs tutkimuksen luotettavuutta lisäävä tekijä (Eskola & Suoranta 1998, 69; Hirsjärvi & Hurme 2000, 215). Kentälle pääsemisen helpottamiseksi käytin apuna ns. avainhenkilöä. Avainhenkilöllä tarkoitetaan tutkittavaan ryhmään kuuluvaa henkilöä, johon tutkija pyrkii luomaan riittävän luottamuksellisen suhteen päästäkseen hänen avustuksellaan kentälle. Avainhenkilöltä voidaan haastattelemalla saada myös tietoa asioista, joista ei voi keskustella muiden kohteiden kanssa ja joita ei ole mahdollista käytännössä havainnoida. (Grönfors 1985, 73,114.) Tutkimustani tehdessäni avainhenkilönäni toimi ystävätoiminnan vetäjä. Häneltä sain tukea ja tietoja mm. toiminnan historiasta, toimintamuotojen muutoksista ja

18 13 aikaisempien kehittämissuunnitelmien eteen tulleista ongelmista. Avainhenkilöltä sain myös haastateltavien henkilöiden yhteystiedot. Teemahaastatteluilla keräsin tietoa toiminnan merkityksestä siihen osallistuville tahoille. Lisäksi toimintaan osallistujana tein osallistuvaa havainnointia ystävävälityksen toiminnasta; ystävävälityksen arkipäivästä, tapaamisista työntekijöiden kesken sekä toiminnan kehittämiseksi kutsuin koolle joukon työntekijöitä, jotka olivat halukkaita keskustella toiminnan kehittämisideoista ja toteuttaa niitä. Näiden kaikkien aineistonkeruumenetelmien lisäksi kirjoitin tutkimuspäiväkirjaa, joka toimi reflektion työvälineenä. Sen avulla saatoin seurata työn edistymistä ja käsitellä ilmenneitä pulmakohtia. Päiväkirjan avulla saatoin käydä myös sisäistä keskustelua tutkijan ristiriitaisesta roolista. Päiväkirjassa kuvailen prosessin eri vaiheita, kuten haastattelutilanteita, kehittämiskokouksia, tapaamisia ystävävälityksessä, toiminnan kehittymisen etenemisen havaintoja ja omia tuntemuksia. Luvan haastatteluihin pyysin toiminnanvetäjältä, ja hänen kanssaan valitsin haastateltavat ystävävälityksen asiakasrekisteristä. Asiakasrekisteristä käy ilmi mm. henkilötiedot, asiakkaanaoloaika ja asiakkaan vapaaehtoinen ystävä. Tämän jälkeen otin yhteyttä heihin puhelimitse. Osaa vapaaehtoistyöntekijöistä pyysin haastatteluun tavatessani heidät välityksen toimistossa Osallistuva havainnointi (kevät syksy 2001) Koska valitsin tutkimusmenetelmäksi toimintatutkimuksen, sen olennaisena osana on tutkijan osallistuminen tasavertaisena jäsenenä tutkittavaan toimintaan. Havainnointi tieteellisessä mielessä ei ole ainoastaan asioiden näkemistä, vaan pikemminkin asioiden suunnitelmallisempaa, systemaattisempaa ja tietoisempaa tarkkailua. Havainnointi tapahtuu tutkimuskohteen luonnollisessa ympäristössä, ja osallistuva tarkoittaa nimenomaan sitä, että tutkija osallistuu toimintaan yhtenä sen jäsenenä. (Eskola & Suoranta 1998, ; Uusitalo 1991, ) Osallistuvaa havainnointia tein tutkimuksen aloittamisesta lähtien tutkimuksen loppuun saakka. Havainnoimalla pääsin lähelle tutkittavaa kohdetta ja tarkkailin siinä tapahtuvia asioita tutkijan silmin. Osallistuvan havainnoinnin avulla selvisi myös muut käyttämäni aineistonkeruumenetelmät. Havaintoni kirjoitin tutkimuspäiväkirjaan, joka toimi koko prosessin aikana kokemuksieni ja tunteitteni peilinä. Päiväkirjaan kirjoittamieni havaintojen pohjalta muodostui myös osa teemahaastattelujen aiheista Teemahaastattelut (talvi - kevät 2001) Tutkimukseni aihetta ajatellen teemahaastattelu osoittautui parhaimmaksi tavaksi kerätä aineistoa, sillä teemahaastattelulla saadaan laajaa ja syvällistä tietoa käsiteltävästä aiheesta.

19 14 Teemahaastattelu on menetelmä, joka sallii tutkimuksen kohteeksi valittujen henkilöiden mahdollisimman luontevan ja vapaan reagoinnin, sekä ottaa huomioon ihmisen sekä ajattelevana että toimivana olentona. Haastattelu antaa tutkittaville mahdollisuuden tuoda esille kaikki haluamansa ilmiöön liittyvät seikat, ominaisuudet ja kokemukset. Teemahaastattelu on hyvä keino juuri yhteisten kokemusten tutkimiseen. Teemahaastattelun runkona ovat tietyt teemat, joista keskustellaan. Vaikka haastattelun aihepiirit, teemat, ovat tiedossa, menetelmästä puuttuu kuitenkin strukturoidulle haastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys. Näin ollen jokainen haastattelu on hieman erilainen. (Eskola & Suoranta 1998, 87; Hirsjärvi & Hurme 2000, 195.) Haastattelumuotoa pohtiessani olen ottanut huomioon maahanmuuttajien kanssa ilmenevät mahdolliset kielivaikeudet. Kasvotusten tapahtuvassa suullisessa haastattelussa ymmärtäminen on helpompaa, koska kokemuksia voidaan ilmaista monin sanoin, tehdä lisäyksiä ja tarkennuksia. Haastattelussa on mahdollista selventää ja tarkentaa sanoja ja kysymyksiä ja siten väärinkäsitysten mahdollisuus pienenee. Päädyin käyttämään teemahaastattelua myös sen vuoksi, että sen avulla on mahdollisuus päästä käsittelemään asiaa syvemmin ja henkilökohtaisemmin. Haastattelurunkoa muotoillessani jaoin tutkimustehtävän viiteen teema-alueeseen: kokemukset ystävävälityksestä, ystävävälitystoiminta kotoutumisen tukena, ystävävälitystoiminnan vaikutus asenneilmastoon, toiminnan kehittäminen ja toiminnan tulevaisuus. Vaikka eri kohderyhmien haastatteluissa käsiteltiin erilaisia aiheita, yhdistivät eri haastattelurunkoja (Liitteet 2, 3 ja 4.) kuitenkin myös yhteiset edellä mainitut teemat. Koska työni eräänä tarkoituksena oli toiminnan kehittäminen, katsoin tutkimuksen kokonaiskuvan ja sen luotettavuuden vuoksi tärkeäksi haastatella jokaiseen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Haastattelin 11 henkilöä, neljää maahanmuuttajaa, kolmea vapaaehtoista ja neljää SPR:n työntekijää (Liite 5.). Syy yhden vapaaehtoisen haastattelun puuttumiseen oli sopivan haastateltavan tavoittamattomuus. Sopivan vapaaehtoisen löytäminen haastateltavaksi osoittautui vaikeammaksi kuin luulin, sillä kaksi tavoittamaani vapaaehtoista eivät täyttäneet haastattelun kriteeriä eli heillä ei ollut enää ystävyyssuhdetta maahanmuuttajan kanssa. Syynä väärinkäsityksiin oli asiakasrekisterin vanhentuneet tiedot ystävyyssuhteista. Ongelmana on se, että kaikki vapaaehtoiset eivät ilmoita ystävävälitykseen ystävyyssuhteensa loppumisesta ja muista muutoksista. Haastateltavien maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten valitsemisen kriteerinä oli se, että haastateltavalla oli haastatteluhetkellä ystävävälityksen kautta saatu ystävä, jonka kanssa hän tapasi säännöllisesti. Heidän lisäkseen haastattelin SPR:n ystävävälityksen työntekijöitä saadakseni tietoa myös heidän kokemuksistaan toiminnasta ja toiminnan kehityksestä vuosien varrella. Tutkimuskohteesta valittiin harkinnanvarainen näyte, koska valitut henkilöt täyttivät tietyt kriteerit. Pieni tapausmäärä on mahdollista vain kvalitatiivisessa tutkimuksessa, jossa aineiston tieteellisyyden kriteerinä ei ole määrä vaan laatu. (Eskola & Suoranta 1998, 18.)

20 15 Tavoittamistani henkilöistä kaikki yhtä lukuunottamatta suostuivat haastatteluun. Ainoa kieltäytynyt henkilö ymmärsi käsittääkseni haastattelun eräänlaiseksi kuulusteluksi, vaikka yritin selittää ja oikaista hänen väärää käsitystään. Haastattelut tein ystävävälityksen tiloissa yhtä henkilöä lukuunottamatta, jota haastattelin hänen kotonaan. Haastattelujen kesto vaihteli sen mukaan, kuinka runsassanaisesti haastateltava puhui. Ne kestivät noin 45 minuutista 1,5 tuntiin. Jokaisen haastattelun alussa muistutin haastateltavaa tutkimuksen tarkoituksesta sekä anonymiteetista. Näin halusin varmistaa, etteivät mahdolliset pelot ja epäilyt haastattelun luotettavuudesta häirinneet haastateltavaa. Puhelinkontaktissa varmistin luvan nauhurin käyttöön, ja haastattelun aloittaessani varmistin sen vielä. Kerroin nauhurin olevan työväline, joka auttaa minua muistamaan haastattelut sanatarkasti. Korostin myös sitä, että olen ainoa henkilö, joka nauhan kuuntelee. Kuuntelun jälkeen kerroin hävittäväni kasetin. Yhden haastattelun tein kirjoittamalla muistiinpanoja, koska haastateltava ei suostunut nauhurin käyttöön. Kysymykset ja niiden järjestys vaihtelivat hieman haastattelusta toiseen, mutta pyrin pitämään huolta, että jokaisen teema-alueen kannalta tärkeimmät aiheet tulivat käsitellyiksi. Viimeiseksi esitin avoimen kysymyksen, tuleeko haastateltaville mieleen vielä jotain sellaista, mikä ei noussut haastattelussa esiin tai mitä haluaisi painottaa tai lisätä sanomaansa. Tämän kysymyksen avulla sain paljon arvokasta tietoa, jota en ollut osannut muuten kysyä. Haastattelutekniikalla on tosin myös omat rajoituksensa ja heikkoutensa. Siihen liittyy aina henkilökohtainen vuorovaikutus. Voi käydä niin, ettei haastattelija kysy tarkoituksenmukaisia kysymyksiä tai ei kaikilta osin ymmärrä vastauksia. Haastateltavat eivät myöskään välttämättä ole totuudenmukaisia tai eivät ymmärrä haastattelun kysymyksiä. (Soininen 1995, 113.) Kehittämiskokoukset (talvi syksy 2001) Tutkimusta aloittaessani tavoitteenani oli SPR:n maahanmuuttajien ystävävälityksen toiminnan kehittäminen yhdessä siihen osallistujien kanssa. Saadakseni käsityksen osallistujien mielipiteistä suunnitelmaani kohtaan otin heihin yhteyttä puhelimitse. Toiminnan vetäjä oli minulle suurena apuna valitessani tutkimuksen kannalta oikeita ihmisiä. Aluksi siis kartoitin työntekijöiden mielipiteitä ja SPR:n pakolais- ja monikulttuurityön suunnittelijan kannan asiasta keskustelemalla kunkin kanssa

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

1 The Project Description Describe your project or volunteering activity and your participants

1 The Project Description Describe your project or volunteering activity and your participants 1 The Project Description Describe your project or volunteering activity and your participants VAIHE 1 Projektin kuvaus Kuvaile projektisi tai vapaaehtoistoimintasi ja sen osallistujat RIVER-prosessin

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere risto.harisalo@uta.fi 1 Yleiskuva kokonaisuudesta Valtio

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa Mentorointi Mentori on nuoren tai aloittelevan henkilön ohjaaja ja neuvonantaja. Mentorointi sanana tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Tarinan mukaan Odysseus pyysi Mentoria toimimaan poikansa Telemakhoksen

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Järjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä) Jäsenistön tarpeiden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen. Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella

Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen. Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella 11.-12.6.2014 Mittarin tarkoitus Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään tuo

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot