VESIHUOLTOTEKNIIKKA VEDEN HANKINTA JA JAKELU Doris Kalve, Reetta Kuronen, Anna Kuokkanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESIHUOLTOTEKNIIKKA VEDEN HANKINTA JA JAKELU Doris Kalve, Reetta Kuronen, Anna Kuokkanen"

Transkriptio

1 VESIHUOLTOTEKNIIKKA VEDEN HANKINTA JA JAKELU Doris Kalve, Reetta Kuronen, Anna Kuokkanen Yhdyskuntien vesihuolto Puhdasta talousvettä on totuttu pitämään itsestäänselvyytenä jokapäiväisessä elämässä. Kotitalouksissa vettä tarvitaan juotavaksi, ruoanlaittoon, pesemiseen ja peseytymiseen. Kasteluun ja katujen pesuun käytetään myös usein kunnallisten vesilaitosten jakamaa vettä. Sitä tarvitaan myös virkistykseen kylpylöissä ja uimahalleissa. Vettä on myös oltava riittävästi tulipalojen sammuttamiseksi. Lisäksi teollisuus tarvitsee vettä useaan tarkoitukseen: tuotteiden valmistukseen, pesuihin, puhdistukseen ja jäähdytykseen. Elintarvike- ja juomateollisuudessa vesi on tuotteiden perusraaka-aine. Karjataloudessa tarvitaan paljon puhdasta vettä eläinten juomaksi. Vesistöt ovat osa elinympäristöä ja niillä on suuri virkistysarvo. Vesistöjen pilaantumisen estämiseen kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota. Vesihuollolla tarkoitetaan talousveden hankintaa ja käsittelyä, sen siirtämistä kuluttajille ja syntyneen jäteveden poisjohtamista ja puhdistamista. Jätevedenpuhdistuksessa syntyy myös lietettä, joka käsitellään ja sijoitetaan asianmukaisesti. Vesihuolto on niin prosessitekniikkaa, kemiaa, mikrobiologiaa, rakentamista, hydrauliikkaa, ympäristönsuojelua kuin palveluakin. Yhdyskuntien vesihuoltojärjestelmään kuuluvat raakavedenotto, vedenpuhdistamo, vesihuoltoverkosto, jätevedenpuhdistamo ja puhdistetun jäteveden poisjohtaminen. Nämä on havainnollistettu kuvassa 1. Edellisten lisäksi vesihuollon perustoimintoihin kuuluu myös hulevesien eli rakennetuilta alueilta poisjohdettavien sade- ja sulamisvesien viemäröinti. Kuva 1 Yhdyskunnan vesihuoltojärjestelmä. (Kuva Vekku Savolainen.) 1

2 Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa asiakkaille tarvittava määrä hyvälaatuista vettä riittävällä paineella. Haja-asutusalueilla talousvesi voi tulla myös omasta kaivosta. Jätevedet puhdistetaan, jotta ne eivät likaisi ja rehevöittäisi ympäristöä. Tehokas jätevesien puhdistus onkin merkittävä ympäristönsuojelullinen investointi. Jätevesien keskitetty kerääminen estää myös tautien leviämistä. Toinen vesihuoltolaitosten tehtävä onkin kerätä jätevedet asianmukaisesti puhdistettaviksi. Myös haja-asutusalueilla vesilaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella asuville on asetettu vaatimuksia jätevesien puhdistamiseksi. Vedellä on tärkeä ja välitön merkitys terveydellisenä tekijänä, sillä monet taudit leviävät likaisen veden välityksellä. Ihmisten terveydentilan parantuminen liittyy olennaisesti mahdollisuuteen käyttää enemmän ja laadullisesti parempaa vettä niin juomavetenä kuin peseytymiseenkin. Tällä hetkellä noin puolet maailman ihmisistä juo vesijohtovettä. Historian kirjat osoittavat monien tautien vähentyneen, kun kyliin ja kaupunkeihin on saatu puhdasta vettä ja toimiva viemäröinti. Esimerkiksi koleraepidemioista on päästy eroon kehittyneissä maissa järjestelmällisen vedenpuhdistuksen myötä. Kehitysmaissa likaisen veden aiheuttamat taudit ovat kuitenkin edelleen arkipäivää. Veden merkitys Ihminen selviytyy hengissä ilman ruokaa pari viikkoa, mutta ilman vettä vain muutaman päivän. Litra päivässä on ehdoton minimi. Vesihuollon tasossa ja veden saatavuudessa on maailmanlaajuisesti valtavat erot (kuva 2). Länsimaissa juomavesi ja jätevedet puhdistetaan erittäin tehokkaasti modernin teknologian avulla, kun taas kehitysmaissa puuttuu usein yksinkertaisinkin perusvesihuolto ja vedenhankintaan kuluu tunteja joka ikinen päivä. Kuva 2 Juomaveden hankinnan ääripäitä. (Kuva Vekku Savolainen.) Kehitysmaissa suuri osa terveyteen liittyvistä ongelmista johtuu puhtaan veden puutteesta. On arvioitu, että yli puoli miljoonaa lasta kuolee vuosittain likaisesta vedestä, kelvottomasta sanitaatiosta ja huonosta hygieniasta johtuviin tauteihin, yleisimmin ripuliin. Lähes miljardilla ihmisellä ei ole saatavilla puhdasta juomavettä. He ottavat juomaveden avoimista kaivoista, joista, järvistä ja lammista, joiden vesi on usein saastunutta. Likainen vesi kuljettaa monia tauteja, kuten koleraa ja lasten ripulitauteja. Puutteellisella vesihuollolla on myös muita vaikutuksia. Lapset, erityisesti tytöt, joutuvat kävelemään pitkiä matkoja puhtaan veden haussa eivätkä voi siksi käydä koulua. 2

3 Monin paikoin vesilähteet ovat saastuneita. Vettä saastuttavat muun muassa käsittelemätön jätevesi, kemialliset päästöt, öljypäästöt sekä maatalouden kemikaalit. Länsimaissa pahimmat saastuttajat ovat teollisuus ja maatalous, kehitysmaissa puolestaan jätevesi. Viemäröintijärjestelmien puuttuessa lasketaan kehitysmaissa noin 90 prosenttia jätevedestä ja 70 prosenttia teollisuusjätteestä ympäristöön käsittelemättömänä. Maanpäällisten vesistöjen, kuten järvien ja jokien, lisäksi myös pohjavesivarat ovat monilla alueilla erittäin saastuneita. Parempaan arkeen tarvitaan puhtaan veden lisäksi yhtä lailla myös viemäreitä ja hygieniaa. Ripulin ehkäisykeinot eivät ole vaativia, mutta ne ovat silti monille täysin tavoittamattomissa: pelkästään käsien pesu saippualla ja puhtaalla vedellä vähentäisi ripuliin sairastuneita kolmasosalla. Hyvien hygieniakäytäntöjen puuttuessa useat taudit tarttuvat helposti ihmisestä toiseen. Noin 40 prosentilla maailman väestöstä eli noin 2,5 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään minkäänlaista käymälää eli perussanitaatiota. Sanitaatiolla tarkoitetaan ulosteiden ja jäteveden poistamista ja käsittelyä hygieenisesti eli käytännössä käymälää ja viemäriä. Kehitysmaissa on tavallista, että ihmiset tekevät tarpeensa tienvarsille, pelloille tai yleisten vesialueiden läheisyyteen. Väestömäärän kasvaessa tämä levittää tauteja. Kaupunkiväestön määrän arvioidaan kasvavan tämän hetkisestä reilusta kolmesta miljardista lähes viiteen miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt noin kolmasosa kaupunkiväestöstä asuu slummioloissa, joissa heiltä puuttuu kunnolliset asunnot, riittävä sanitaatio ja puhdas vesi. Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin, jotka tähtäävät maailman suurten kehitysongelmien ratkaisemiseen vuoteen 2015 mennessä. Yksi tavoitteista on puolittaa puhdasta juomavettä ja kunnollista sanitaatiota vailla olevien ihmisten määrä. Edistystä tapahtuu koko ajan, mutta hyvä kehitys ei ole ollut tasaista. Puhtaan veden jakelussa on otettu merkittäviä kehitysaskelia. Vuoteen 1990 verrattuna puhdasta vettä saa 2 miljardia ihmistä enemmän ja kunnollisen sanitaation piirissä olevien ihmisten määrä on kasvanut 1,9 miljardilla. Alueista Pohjois-Afrikka, Latinalainen Amerikka, Karibia sekä Itä- ja Kaakkois-Aasia ovat jo saavuttaneet tavoitteen veden puutteesta kärsivien määrän puolittamisessa. Sen sijaan kunnollisen sanitaation järjestämisessä ollaan pahasti jäljessä. Alle puolella kehitysmaiden väestöstä on käytössään käymälä. Väestönosien väliset erot ovat myös suuret. Erityisesti maailman köyhin viidennes joutuu kärsimään huonosta sanitaatiosta sekä käyttämään likaista vettä päivittäin. Maailmanlaajuisesti tämän vuosituhattavoitteen saavuttaminen on epävarmaa. Erityisesti sanitaation osalta tavoitteen saavuttaminen on todennäköistä vain muutamilla alueilla. Saastunut vesi on johdattanut ihmiset käyttämään entistä enemmän pullotettua vettä. Tämä on kuitenkin huono vaihtoehto, sillä kuluttajat saattavat joutua maksamaan jopa kertaisen hinnan pullovedestä verrattuna kunnalliseen vesihuoltoon. Lisäksi usein kaukana käyttömaasta tuotetun pulloveden pakkaaminen ja kuljettaminen ovat huomattava ympäristörasite jo itsessään. Pullovettä juodaan myös imagosyistä, vaikka vesijohtovesi olisikin juomakelpoista. Pullotetun veden kulutus onkin yli kaksinkertaistunut maailmassa vuodesta 1997 vuoteen Eniten pullovettä juodaan Yhdysvalloissa, missä vesijohtovesikin on pääsääntöisesti juomakelpoista. Siellä kaatopaikoille päätyi 38 miljardia muovista vesipulloa vuonna Suomalaiset juovat vähän pullovettä: Panimoliiton tilastojen mukaan vuonna 2005 noin 17 litraa henkeä kohden vuodessa. Kulutus on kuitenkin tasaisessa kasvussa. Eniten pullovettä maailmassa juovat italialaiset, vuodessa 190 litraa henkeä kohden. Suomen Kansanterveyslaitoksen tutkimus keväällä 2008 osoitti, että pakattujen vesien mikrobiologinen laatu on selvästi huonompi kuin suomalaisen hanaveden. 3

4 Raakavesilähteet Suomi on arvioitu maailman parhaaksi maaksi, kun kriteerinä ovat uusiutuvien vesivarojen määrä suhteutettuna kulutustarpeisiin. Suomessa käytettävissä olevista uusiutuvista vesivaroista, eli vuosittaisesta virtaamasta mereen, käytetään eri tarkoituksiin vain reilu 3 % ja tästä käyttömäärästä edelleen noin viidennes yhdyskuntien vedenhankintaan. Näin ollen yhdyskuntien vesihuolto käyttää Suomessa noin puoli prosenttia uusiutuvista vesivaroista. Suomessa ei vedestä ole pulaa, mutta veden puute on kuitenkin tänäkin päivänä todellisuutta sadoille miljoonille ihmisille muualla maailmassa. Jos ennusteet pitävät paikkansa, alle 25 vuoden kuluttua peräti kaksi kolmannesta maailman ihmisistä elää maissa, joissa on pulaa vedestä. Vaikka Suomessa vettä on tilastollisesti enemmän kuin riittävästi yhdyskuntien vedenhankintaa silmällä pitäen, hyvälaatuinen raakavesi ei kuitenkaan aina sijaitse lähellä yhdyskuntia. Sitä saatetaan joutua joko kuljettamaan pitkiä matkoja (esim. Päijänne-tunneli pääkaupunkiseudulla) tai sitä valmistetaan heikkolaatuisesta raakavedestä. Suomessa talousveden valmistuksen raakavetenä käytetään pintavettä ja pohjavettä. Pintavesi on järvivettä tai jokivettä. Pohjaveden laatu on yleensä pintavettä parempaa ja se vaatii selvästi vähemmän käsittelyä. Sen osuutta pyritäänkin jatkuvasti nostamaan. Pintaveden osuus vesilaitosten toimittamasta vedestä on noin 39 % ja pohjaveden osuus noin 61 %. Haja-asutusalueilla käytetään lähes yksinomaan kaivoista tai lähteistä saatavaa pohjavettä. Pintavesi on alttiimpaa likaantumiselle kuin pohjavesi. Vesistön yläjuoksulla sijaitsevat jätevedenpuhdistamot ovat hygieniariski alempana sijaitsevalle raakavedenotolle. Rehevöityminen, myrkylliset syanobakteerit eli sinilevät, torjunta-aineet ja onnettomuuksissa vesistöön valuneet aineet tai jätevedet voivat heikentää pintaveden laatua. Erityisen hankalia raakavesilähteitä ovat peltojen keskellä sijaitsevat Pohjanmaan ja Lounais-Suomen joet ja pienet järvet, koska niiden veden laatu ja vesimäärä vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan ja sään mukaan. Pääkaupunkiseudulla käytetään pintavedestä valmistettua talousvettä. Vesi tuodaan Helsinkiin puhdistettavaksi Päijänteen järvestä maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisella järjestelyllä, 120 km pitkää kalliotunnelia pitkin. Pohjavettä saadaan parhaiten sora- ja hiekkamuodostumista, ns. pohjavesialueilta. Pohjavesi on laadultaan pääosin moitteetonta, sillä se on pintavettä paremmin suojassa likaantumiselta. Ihmisen toiminta kuten teollisuus, huolto-asemat, kaatopaikat, sorakuopat ja teiden suolaus voivat heikentää pohjaveden laatua ja saatavuutta. Puhdas pohjavesi pyritään turvaamaan mm. suojelusuunnitelmien avulla, joiden laatimisesta vastaavat pääasiassa kunnat yhdessä vesihuoltolaitosten kanssa. Maankäytölle on usein asetettu rajoituksia pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden suojelu on tärkeää, sillä likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on erittäin vaikeaa ja kallista. Pohjavesiesiintymät ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja suuria yhdyskuntia ajatellen väärässä paikassa. Pohjaveden määrää onkin lisätty tekopohjaveden avulla. Tekopohjavettä muodostetaan imeyttämällä pintavettä maaperään ja lisäämällä näin pohjavesiesiintymästä saatavan veden määrää. Vesi imeytetään joko allasimeytyksellä (kuva 4) tai sadetuksella. Tekopohjavesi on laadultaan lähes luonnontilaisen pohjaveden veroista. Suuria tekopohjavesilaitoksia on Porissa, Kymenlaaksossa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Porvoossa. Ruotsiin ensimmäinen tekopohjavesilaitos perustettiin jo yli sata vuotta sitten, Suomeen 1970-luvulla. 4

5 Kuva 4 Tekopohjaveden valmistusta allasimeytyksellä Tuusulassa. (Kuvat Tuusulan seudun vesilaitos.) 5

6 Talousveden laatu Talousveden laadulle on asetettu sekä terveysperusteisia laatuvaatimuksia että laatusuosituksia. Ne määrittelevät veden kemialliset, mikrobiologiset ja fysikaaliset ominaisuudet, jotka ovat hyväksyttäviä ja tavoiteltavia talousvetenä käytettävässä vedessä. Talousveden laadusta määrää sosiaali- ja terveysministeriö (STM), joka on antanut asetuksen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (asetus 461/2000). Seuraavissa taulukoissa on esitetty, millaisille laatutekijöille asetuksessa rajoja on asetettu. Mikrobiologiset laatuvaatimukset Escherichia coli Enterokokit (pmy = pesäkettä muodostava yksikkö) 0 pmy/100ml 0 pmy/100ml Kemialliset laatuvaatimukset, enimmäispitoisuudet joita ei saa ylittää Akryyliamidi Antimoni Arseeni Bentseeni Bentsopyreeni Boori Bromaatti Kadmium Kromi Kupari Syanidit 1,2-dikloorietaani Epikloorihydriini Fluoridi Lyijy Elohopea Nikkeli Nitraatti Nitraattityppi Nitriitti Nitriittityppi Torjunta-aineet Torjunta-aineet yhteensä Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Seleeni Tetrakloorieteeni ja trikoolieteeni yhteensä Trihalometaanit yhteensä Vinyylikloridi Kloorifenolit 0,10 µg/l 5,0 µg/l 10 µg/l 1 µg/l 0,010 µg/l 1,0 mg/l 10 µg/l 5,0 µg/l 50 µg/l 2,0 mg/l 50 µg/l 3,0 µg/l 0,10 µg/l 1,5 mg/l 10 µg/l 1,0 µg/l 20 µg/l 50 mg/l 11,0 mg/l 0,5 mg/l 0,15 mg/l 0,10 µg/l 0,50 µg/l 0,10 µg/l 10 µg/l 10 µg/l 100 µg/l 0,50 µg/l 10 µg/l Laatusuositukset, enimmäispitoisuudet joiden ylitys voi tehdä veden käyttämisestä epämiellyttävää Alumiini Ammonium Kloridi Mangaani Rauta Sulfaatti Natrium COD Mn 200 µg/l 0,50 mg/l 250 mg/l 50 µg/l 200 µg/l 250 mg/l 200 mg/l 5,0 mg/l ph 6,5-9,5 Sähköjohtavuus Sameus Väri Haju ja maku TOC Koliformiset bakteerit Pesäkkeiden lukumäärä (22 C) alle 2500 µs/cm alle 1 NTU ja käyttäjien hyväksyttävissä ei epätavallisia muutoksia ei epätavallisia muutoksia ei epätavallisia muutoksia 0 pmy/100 ml ei epätavallisia muutoksia Clostridium perfringens 0 pmy/100 ml (mukaanlukien itiöt) Radioaktiivisuus: Tritium Viitteellinen kokonaisannos 100 bequerel/l 0,10 msv/vuosi 6

7 Mikrobiologiset laatuvaatimukset ovat ehdottomia. Käyttäjille jaettavassa talousvedessä ei saa missään tilanteessa esiintyä ulosteperäiseen saastumiseen viittaavia ns. indikaattoribakteereita eli E. Colia tai enterokokkeja. Useimmat kemialliset laatutekijät, eli eri aineiden ja yhdisteiden pitoisuudet vedessä, ovat lainsäädännössä vaatimuksina eli niille on määrätty enimmäispitoisuudet, jotka eivät saa ylittyä. Näistä suurin osa ei maistu pieninä pitoisuuksina, mutta ne voivat silti pitkäaikaisen altistuksen seurauksena aiheuttaa terveyshaittaa. Tällaisia ovat esimerkiksi maaperästä veteen liukenevat fluoridi ja arseeni, erilaiset torjunta-aineet ja verkostomateriaaleista liukenevat metallit kupari, nikkeli ja kromi. Terveyshaittaa aiheuttamattomien veden kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden suositusarvot on asetettu sellaisiksi, että vesi olisi miellyttävää käyttää eli se olisi mahdollisimman mautonta, hajutonta ja väritöntä eikä se aiheuttaisi korroosiota vesijohtoverkostossa. Talousveden laatua valvotaan säännöllisillä laboratoriotutkimuksilla, joiden tekemisestä vastaa vesilaitoksesta riippumaton viranomaisten hyväksymä laboratorio. Talousveden laadun valvonnasta vastaavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Pintavedestä valmistetun talousveden klooridesinfioinnissa kloorin reagoidessa vedessä olevien erilaisten orgaanisten yhdisteiden kanssa syntyy kloorauksen sivutuotteita, joista osa on todettu karsinogeenisiksi eli syöpää aiheuttaviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi trihalometaanit. Niiden pitoisuudet on saatu vähenemään selvästi 1970-luvun pitoisuuksista, sillä nykyään desinfioitavan veden humuspitoisuus on saatu hyvin alhaiseksi aiemmissa prosessivaiheissa ja kloorauksessa käytettävä kloorikemikaali ja sen määrä on optimoitu. Klooratun juomaveden aiheuttama syöpäriski ei ole siten enää merkittävä terveysriski Suomessa. Kloorauksen tuomat edut ovat selvästi haittoja suuremmat luvun alussa aloitettua veden desinfiointia klooraamalla on sanottu yhdeksi eniten ihmishenkiä pelastaneeksi terveydensuojelutoimenpiteeksi. Vesivälitteiset taudit Vesivälitteiset infektiot saattavat sairastuttaa suuren joukon ihmisiä lyhyessä ajassa, jos taudinaiheuttajamikrobeja pääsee vesilähteeseen tai vesijohtoverkostoon. Vesivälitteisen infektion aiheuttajilla on kolme tyypillistä piirrettä: a) mikrobien runsas erittyminen ympäristöön kantajaeläinten tai potilaan ulosteissa ja pääsy jätevesisaastutuksen seurauksena vedenjakeluverkostoon tai pintavesien mukana vesilähteeseen. b) organismien säilyminen infektiokykyisinä vesiympäristössä. c) pieni infektioannos, jolloin pienikin mikrobimäärä riittää aiheuttamaan sairastumisen. Veden välityksellä leviävät taudit sekoittavat yleensä suoliston toiminnan. Taudinaiheuttajat voivat olla bakteereita, viruksia tai alkueläimiä. Bakteerin aiheuttamia veden välityksellä leviäviä tauteja ovat esimerkiksi kolera (aiheuttaja Vibrio cholerae), lavantauti (Salmonella typhi) ja punatauti (Shigella-suvun bakteerit). Myös ympäristössä yleisesti esiintyvän Escherichia coli bakteerin (E. coli eli kolibakteeri) jotkut kannat aiheuttavat vakavan ripulin. Polio taas on viruksen aiheuttama vakava vesivälitteinen tauti. Vaikka näitä tauteja ei teollisuusmaissa enää käytännössä esiinnykään, ne tappavat kehitysmaissa edelleen tuhansia ihmisiä vuosittain. Erilaisia hyvin yleisiä ripulitauteja aiheuttavista mikrobeista tyypillisimpiä ovat kampylobakteerit, enterovirukset, norovirukset ja rotavirukset. Monta päivää jatkunut ripuli voi johtaa elimistön kuivumiseen ja hoitamattomana kuolemaan. Halpa ja tehokas apu ripulin hoidossa on suola-sokeriliuos (kuva 5), jota on saatavilla valmiina nesteenä, veteen sekoitettavina jauheina tai se voidaan helposti valmistaa itse. 7

8 Kuva 5 Edullisia keinoja taistelussa ripulia vastaan. (Kuvat Doris Kalve.) Suomessa vesiepidemioista noin 70 prosenttia on aiheutunut noroviruksista ja noin 25 prosenttia kampylobakteereista. Nämä mikrobit säilyvät varsin pitkiä aikoja luonnossa kylmässäkin vedessä, kulkeutuvat maaperässä ja vesistöissä hyvin, ja niiden taudinaiheuttamiskyky on suuri. Vesiepidemiat ovat kohdistuneet useimmin pieniin, alle 500 käyttäjälle vettä tuottaviin pohjavedenottamoihin. Tyypillisessä tapauksessa taudinaiheuttajamikrobi on päässyt valumavesien mukana raakavesikaivoon ja siitä edelleen verkostoon desinfioinnin puuttuessa tai ollessa riittämätön. Taudinaiheuttajat voidaan tuhota klooraamalla vesi ja koko vesijohtoverkosto. Täyden desinfiointitehon saavuttamiseksi klooripitoisuus saatetaan joutua nostamaan niin korkeaksi, ettei vettä voi tehokloorauksen aikana käyttää juomavetenä. Alkueläimistä merkittäviä vesiepidemioiden aiheuttajia ovat Giardia ja Cryptosporidium. Suomessa niiden aiheuttamia epidemioita ei juuri ole esiintynyt, mutta monissa muissa maissa näiden alkueläinten merkitys vesiepidemioiden aiheuttajana on merkittävä. Alkueläinten poistaminen vedenkäsittelyssä perustuu tehokkaaseen saostus- ja suodatuskäsittelyyn. Talousvesiverkostoon päässeet alkueläimet voivat säilyä verkostossa pitkiäkin aikoja, sillä ne kestävät hyvin kloorikäsittelyä. Giardian ja Cryptosporidiumin infektiivinen annos on matala eli jo muutama alkueläinkysta riittää infektioon. Suomalaisten muistiin on piirtynyt talven Nokian vesikriisi, joka aiheutti noin 5000 ihmisen sairastumisen ripuliin ja lamaannutti koko Nokian kaupungin useiksi viikoiksi. Nokian vesijohtoveden saastutti jätevedenpuhdistamolta rakennusmääräysten vastaisen vahingossa avatun venttiilin kautta vesijohtoverkostoon päässyt puhdistettu jätevesi. Sen mukana verkostoon pääsi taudinaiheuttajien koko kirjo. Sairastuneista löydettiin niin kampylobakteeria, norovirusta, rotavirusta, kolibakteereita, salmonellaa kuin Giardia-alkueläintäkin. Useimmat vesiepidemiat koskettavat kuitenkin huomattavasti pienempää ihmisjoukkoa ja ovat yhden mikrobin aiheuttamia. Vuosina talousvedestä aiheutuneita epidemioita oli Suomessa yhteensä 56. Niistä suurin osa tapahtui pienillä pohjavesilaitoksilla, joiden vettä ei desinfioida. 8

9 Talousveden valmistus Pohjaveden käsittely Pohjavesi kelpaa usein ilman käsittelyä talousvedeksi, sillä se on puhdistunut suodattuessaan hitaasti maaperän hiekkakerrosten läpi. Suomessa pohjavesi on yleensä lievästi hapanta ja pehmeätä. Tällainen vesi aiheuttaa herkästi putkistoissa korroosiota eli liuottaa putkistoa. Sen estämiseksi pohjaveden ph:ta ja kovuutta voidaan nostaa kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2) ja hiilidioksidia (CO 2) lisäämällä tai kalkkikivialkaloinnilla eli johtamalla vesi kalkkikivirouheesta (CaCO 3) muodostuvan suodatinpatjan lävitse. Happamuuden vähentämistä eli ph:n nostamista kutsutaan myös alkaloinniksi. Pohjavedessä saattaa olla liikaa rautaa ja mangaania, jotka aiheuttavat makuhaittoja ja värjäytymiä. Paikallisesti voi myös esiintyä haitallisia määriä arseenia, fluoria ja radonia. Rauta ja mangaani poistetaan useimmiten ilmastuksen ja suodatuksen yhdistelmällä, jolloin hapettunut rauta saostuu ja jää hiekkasuodattimeen. Fluorin poistaminen on hankalampaa. Saostaminen alumiinisuoloilla, adsorptio alumiinioksidiin tai käänteisosmoosi ovat eräitä mahdollisuuksia. Radonia voidaan poistaa ilmastamalla tai aktiivihiilisuodatuksella. Aktiivihiilisuodatusta voidaan käyttää myös alueilla joiden pohjavedessä on torjunta-ainejäämiä. Yhä useammalla pohjavesilaitoksella vesi desinfioidaan ultraviolettivalolla tai lisäämällä siihen klooria ennen verkostoon johtamista. UV-valo on silmille näkymätöntä, läpitunkevaa säteilyä, jonka aallonpituus on lyhyt. Desinfioinnissa käytettävissä laitteissa säteilyn aallonpituus on 254 nm. UVvalon desinfioiva vaikutus perustuu siihen, että se tunkeutuu bakteerien ja virusten soluseinän lävitse ja vaurioittaa niiden dna:ta ja tuhoaa näin taudinaiheuttajat. Pintaveden puhdistus Pintaveden puhdistaminen juomavedeksi vaatii selvästi pohjavettä monimutkaisemman prosessin. Siitä on poistettava orgaaninen aine eli humus, sameus, mahdollinen haju ja maku sekä taudinaiheuttajat. Pintavesien ongelmana on usein korkea humuspitoisuus, joka näkyy vedessä ruskeana värinä. Pintavedestä valmistettu talousvesi on aina käsiteltävä kemiallisesti ja desinfioitava. Käytettävät menetelmät riippuvat raakaveden laadusta. Prosessit ovat laitoksilla pitkälle automatisoituja. Pintaveden käsittelyprosessin tyypilliset vaiheet ovat orgaanisen aineen saostaminen selkeytys suodatus desinfiointi ph:n säätäminen sopivaksi. Nämä on esitetty kuvassa 6. 9

10 Kuva 6 Tyypillisen talousveden käsittelyprosessin vaiheet. (Kuva Doris Kalve.) Prosessin aluksi vedestä siivilöidään pois kaikki roskat ja kalat. Orgaaninen aine saadaan poistettua saostuksella rauta- tai alumiinisuolan avulla. Yleisiä saostuskemikaaleja ovat ferrisulfaatti (Fe 2(SO 4) 3) ja alumiinisulfaatti (Al 2(SO 4) 3). Ennen saostusta veden ph säädetään esimerkiksi kalkin avulla saostuksen kannalta sopivaksi. Yleensä laitoksilla käytetään sammutettua kalkkia eli kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2), joka liuotetaan veteen kalkkimaidoksi. Saostuskemikaalin lisäämisen jälkeen vettä hämmennetään, jotta saostuskemikaalista ja orgaanisesta aineesta saadaan muodostumaan hiutaleita, jotka erotetaan seuraavassa selkeytysvaiheessa. Saostuksen ensimmäinen vaihe, kemiallinen koagulaatio, saa veden sisältämän humusaineksen kasaantumaan noin millimetrin kokoisiksi paakuiksi. Toisessa vaiheessa, flokkauksessa, nämä paakut liittyvät toisiinsa muodostaen isompia hahtuvia, jotka pystytään helposti erottamaan seuraavassa selkeytysvaiheessa. Selkeytys tapahtuu joko painovoiman avulla laskeuttamalla tai flotaatioksi kutsutulla menetelmällä. Flotaatiossa sakka nostetaan pienten ilmakuplien mukana veden pintaan ja kaavitaan pois. Tämän jälkeen viimeisetkin kiintoainehiukkaset poistetaan vedestä hiekkasuodattimissa. Joillakin vesilaitoksilla vesi käy läpi myös aktiivihiilisuodatuksen, joka poistaa orgaaniset yhdisteet ja niiden aiheuttamat mahdolliset maku- ja hajuhaitat tehokkaasti. Aktiivihiilisuodattimet ovat hyvä kasvualusta mikrobeille, joten niiden jälkeen on prosessissa oltava aina desinfiointiyksikkö. Lopuksi vesi desinfioidaan lisäämällä siihen klooriyhdisteitä tai otsonia, jotka tappavat mikrobit tehokkaasti. Koska otsoni ei ole pysyvä yhdiste, lisätään sen lisäksi usein pieni määrä klooria, jotta desinfiointivaikutus säilyy myös verkostossa. Desinfiointi ultraviolettivalolla on myös yleistä. Pintavedet ovat Suomessa pohjavesien tapaan tyypillisesti pehmeitä ja niiden puskurikyky on pieni, jolloin ne saattavat aiheuttaa korroosiota vesijohtoverkostossa. Siksi niiden ph:ta ja kovuutta pyritään nostamaan käsittelyprosessissa. Yleensä tämä tehdään lisäämällä veteen kalkkia ja hiilidioksidia. Vesijohtoverkosto Vesijohdot ovat paineellisia putkia, jotka ovat kokonaan veden täyttämiä. Niiden yleisin materiaali on nykyisin muovi. Valurautaisia putkia on myös paljon. Muoviputki on keveytensä vuoksi helppo asentaa eikä korroosio haperra sitä. Muoviputket vaativat kuitenkin asennusvaiheessa huolellisen ympärystäytön, koska muovi murtuu helposti, jos siihen kohdistuu epätasainen tai liian suuri rasitus esimerkiksi maan tiivistyessä tai päällä kulkevan liikenteen vaikutuksesta. Valurautaputket kestävätkin rasitusta selvästi paremmin, mutta niissä ongelmana saattaa olla korroosio eli putkien syöpyminen. Suurissa runkojohdoissa materiaalina saattaa olla teräs ja joissakin vanhoissa putkissa vielä asbestisementti. Suomessa yleisiä vesijohtoja on lähes km. Korroosio eli syöpyminen kuluttaa vesijohtoverkoston metalliputkia. Muoviputkissa korroosiota ei tapahdu. Korroosion seurauksena putket hapertuvat ja niihin syntyy reikiä, joiden kautta osa putkissa kulkevasta vedestä vuotaa maaperään. Korroosiokohtaan muodostuu myös nystyröitä, jotka heikentävät veden virtausta putkessa. Myös liuenneen metallin pitoisuuden nousu vedessä on 10

11 korroosion aiheuttama haitta. Rauta värjää veden ruskeaksi, aiheuttaa makuhaittaa ja värjää saniteettikalusteita ja vaaleaa pyykkiä. Kiinteistöjen putkissa käytetty kupari taas aiheuttaa vihertäviä värjäytymiä. Korroosio on sähkökemiallinen reaktio, joka voidaan estää pitämällä veden ph, kovuus ja puskurikyky eli alkaliniteetti tarpeeksi korkeina ja vesi happipitoisena. Veden laadun on säilyttävä moitteettomana verkostossa matkalla vesilaitokselta kuluttajalle. Vesi saattaa viipyä verkostossa useita päiviä ennen kuluttajan hanaan päätymistä. Sen vuoksi etenkin pintavedestä valmistettuun talousveteen lisätään klooria, jonka desinfiointiteho säilyy verkostossakin. Vesijohtoverkosto pidetään paineellisena pumppujen ja mahdollisesti vesitornien avulla. Painetta tarvitaan, jotta vesi nousee rakennusten ylempiinkin kerroksiin ja jotta vettä tulee tarpeeksi eikä vain norona esimerkiksi suihkusta. Vesijohtoverkostoon kuuluu putkien lisäksi myös erilaisia venttiileitä, paloposteja, pumppaamoita, vesisäiliöitä ja vesitorneja. Suomessa suuri osa vesijohtoverkostoista on mitoitettu lukujen vedenkulutuksen ja tuolloin tehtyjen kulutusennusteiden mukaan. Tuolloin vedenkulutus oli selvästi nykyistä suurempi ja sen kuviteltiin edelleen kasvavan. Vedenkulutus on kuitenkin laskenut selvästi ja sen vuoksi osa verkostosta on mitoitettu liian väljäksi. Veden viipymä verkostossa saattaakin siksi kasvaa niin suureksi, että veden laatu heikkenee. Veden laadun takaamiseksi vesilaitokset joutuvatkin paikoitelleen juoksuttamaan vettä hukkaan verkoston laita-alueilla, joilla vedenkäyttö on vähäisempää. Vesijohtoverkoston paine ylläpidetään vesitornien eli ylävesisäiliöiden ja paineenkorotusasemien pumppujen avulla. Korkeuserojen vuoksi verkostossa voi olla useita painetasoja. Tämä on havainnollistettu kuvassa 7. Kuva 7 Vesijohtoverkoston painetasot. (Lähde RIL-124-1, 2003.) Vedenkulutus Vettä kuluu kerrostaloasukkaalta Suomessa keskimäärin 155 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Omakotitaloasukas selviää yleensä parikymmentä litraa vähäisemmällä määrällä. Vaihtelut veden kulutuksessa ovat kuitenkin suuria: vaihteluväli on litraa/asukas vuorokaudessa. Kuvassa 8 11

12 on havainnollistettu, mihin vesi kotitaloudessa kuluu. Juomiseen käytetään vain alle prosentti päivittäisestä vedenkulutuksesta. Asuinrakennuksen käyttöveden lämmittämiseen kulutetaan usein jopa % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiankulutuksesta. Vedenkulutuksen erot kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä ovat huikeat: vessan vetäminen länsimaissa kuluttaa saman verran vettä kuin mitä kehitysmaiden ihmisillä on käytettävissään päivän aikana peseytymiseen, siivoukseen, ruoanvalmistukseen ja juomiseen. Kuva 8 Veden käytön jakautuminen kotitalouksissa. (Lähde Motiva Oy, Kuva oikealla Doris Kalve.) Veden kulutukseen vaikuttavat vesikalusteiden ominaisuudet ja niiden kunto. Kotona kannattaa huolehtia siitä, että hanat, sekoitinkalusteet ja WC-istuimet ovat kunnossa. Vuotava hana tai WCistuin lisää vesilaskua huomattavasti. Tippa sekunnissa tekee jo lähes 10 m 3 vuodessa. WC:n jatkuva vuoto saattaa tuoda useiden tuhansien eurojen lisälaskun (Taulukko 1). Taulukko 1 Vuotavien vesikalusteiden aiheuttamat lisäkustannukset. (Lähde HSY, 2011.) Veden ominaiskulutuksella tarkoitetaan vesilaitoksen vuorokaudessa verkostoon pumppaama talousvesimäärä jaettuna verkostoon liittyneellä asutuksella. Ominaiskulutuksen voidaan laskea muodostuvan mm. kotitalouksista, teollisuudesta, maataloudesta, julkisista palveluista, palonsammutusvedestä, mittaamattomasta vedenkäytöstä ja vuotovedestä luvun vaihteessa kotitalouksien vedenkäytön osuus on noin 3/5 ominaiskulutuksesta. Veden ominaiskulutuksen muutos Suomessa on esitetty kuvassa 9. Vedenkulutus laski voimakkaasti 1970-luvulla, jolloin vesilaitokset tehostivat vuotovesien hallintaa ja vesimäärien mittaustekniikkaa. Silloin myös jätevesimaksulaki nosti veden hinnan kaksinkertaiseksi luvun puolivälistä 12

13 jatkuneen vedenkulutuksen vähenemisen selittävät veden hinnan kasvu, uusi vähemmän vettä kuluttava tekniikka kodinkoneissa ja yleisen ympäristötietoisuuden kasvaminen. Ominaiskulutus on vuosituhannen vaihteessa vakiintunut ja joidenkin vesilaitosten alueella kääntynyt uudelleen nousuun, mutta nouseva trendi ei ainakaan vielä ole valtakunnallinen. Kuva 9 Veden ominaiskulutus on vähentynyt Suomessa tasaisesti. (Lähde Ympäristöhallinto, 2003.) Jätevettä muodostuu noin 320 litraa vuorokaudessa asukasta kohti. Tästä noin 90 litraa vuorokaudessa on vuotovesiä sademäärästä riippuen ja suunnilleen saman verran teollisuuden jätevesiä. Käytännössä kaikki kuluttajien käyttämä vesi muuttuu jätevedeksi ja vaatii käsittelyn ennen ympäristöön johtamista. Yleensä vain nurmikoiden ja muiden istutusten kasteluun käytettävä vesi ei päädy jätevesijärjestelmään. Vesilaitokset perivät vesimaksua toimitetusta talousvedestä ja jätevesimaksua jäteveden poisjohtamisesta ja puhdistamisesta. Käyttömaksun suuruus määräytyy kulutetun vesimäärän mukaan. Yleensä vesilaitos tekee yhden liittymän omakotitaloon, paritaloon sekä kerros- ja rivitaloon. Jokaista liittymää kohden tulee yksi vesilaitoksen vesimittari (kuva 10), joka mittaa kulutetun veden määrän. Vesimittarit ovat vesilaitoksen omaisuutta ja vesilaitos tarkistaa ja vaihtaa ne tarvittaessa. Yleensä asiakas katsoo kulutuslukeman vuosittain itse ja ilmoittaa sen vesilaitokselle. Tällöin myös rivi- ja kerrostaloissa on yleensä yksi yhteinen vesilaitoksen vesimittari koko talolle ja vesimaksua maksetaan asunnon pinta-alan tai asunnossa asuvien lukumäärän mukaan. Oikeudenmukaiseen laskutuksen saavuttamiseksi voidaan kerros- ja rivitaloasunnoissa käyttää alamittausta, jolloin jokaiseen asuntoon asennetaan huoneistokohtaiset vesimittarit ja taloyhtiö laskuttaa asukkaita todellisen kulutuksen mukaan. Tämänkaltainen mittaus ohjaa tehokkaasti veden säästöön. Kuva 10 Vesimittari on sijoitettava sellaiseen paikkaan, että se on helposti luettavissa ja vaihdettavissa. (Kuvat Doris Kalve.) 13

14 Kiinteistöltä lähtevän jäteveden määrää ei mitata erikseen vaan oletetaan, että se on sama kuin sinne toimitetun puhtaan veden määrä. Vesihuoltopalvelusta peritään myös kiinteähintaista perusmaksua, jolla katetaan esimerkiksi verkostojen ylläpito. Vesilaitos perii asiakkaalta myös liittymismaksun silloin, kun kiinteistö liitetään vesihuoltoverkostoon. Laitos voi myös periä vuosittaista hulevesimaksua hulevesien viemäröinnistä. Vesijohtoverkostoihin pumpatusta vedestä noin prosenttia jää laskuttamatta. Tämä osa vedestä vuotaa putkista ympäristöön tai käytetään verkostohuuhteluihin, palonsammutukseen tai muuhun tarkoitukseen, jossa käytettyä vesimäärää ei mitata eikä laskuteta. 14

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) Liite 1. Yhteenveto keskisuurista laitoksista. Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) 10 100 100 400 400 1 000 Yhteensä Laitokset ja yksiköt 407 177 113 697 Talousveden käyttäjät 85 800

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 13.11.2017 17-8046 #1 1 (4) Martonvaaran vesiosuuskunta Tossavainen Jarmo jarmo.tossavainen@luukku.com Tilausnro 228289 (4765J/VERJAKSO),

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO

Lisätiedot

lannoitevalmisteet, viranomaisvalvonta

lannoitevalmisteet, viranomaisvalvonta 1 Metropolilab Oy Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. 010 391 350 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT ilmoitettavat eläintaudit Salmonella akkr SFS-EN ISO 6579-1:2017 Lemmikki- ja kotieläinten salmonellatutkimukset

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date akkr ISO Sisäilmanäyte. akkr ISO Sisäilmanäyte

Pvm/Datum/Date akkr ISO Sisäilmanäyte. akkr ISO Sisäilmanäyte 1 Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 1 (5) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219962 (4774J/VALVLIYL), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen

Lisätiedot

Vesiturvallisuus. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Ilkka Miettinen 5.2.2019 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 1.2.2019 1 Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia uhkia Luonto Maaperän omat epäpuhtaudet Huuhtoutumat pintavesiin (humus) Mikrobien

Lisätiedot

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit 1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Valvontatutkimusohjelma 2015-2019 Sisällysluettelo 1 Organisaatio ja yhteystiedot 3 2 Valvontatutkimusohjelma 3 3 Veden laadun tavoite 3 4 Veden osto 3 5 Veden kulutus,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 1 (4) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219952 (4774J/VALVVIIN), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen

Lisätiedot

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? 15.1.2018 IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen 1 JÄTEVESIÄ KÄSITTELEVÄT ja/tai TUOTTAVAT: Yhdyskuntien jv-puhdistamot Teollisuus Haja-asutuksen

Lisätiedot

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 täyttää tiedot keltaisella merkittyihin soluihin. TALOUSVESI Näytteiden kokonaismäärä/vuosi: noin 750 kpl ** Hinta on ilmoitettava aina,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Eurofins Nab Labs Oy. Survontie 9 D JYVÄSKYLÄ Puh. EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Eurofins Nab Labs Oy. Survontie 9 D JYVÄSKYLÄ Puh. EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT 1 Eurofins Nab Labs Oy Survontie 9 D 40500 JYVÄSKYLÄ Puh. 0404503100 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Pseudomonas aeruginosa akkr SFS-EN ISO 16266:2008, pakattu vesi ilmoitettavat eläintaudit

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (5) Keski-Savon Vesi Oy Borginkatu 9 78300 VARKAUS Tilausnro 237265 (4618/Valvont), saapunut 14.6.2018, näytteet otettu 14.6.2018 Näytteenottaja: Anne Parkkinen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 16184

Lisätiedot

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2 113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 TAMPERE Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesi

TESTAUSSELOSTE Talousvesi 1 (5) Säkylän kunta Vesihuoltolaitos Rantatie 268 27800 SÄKYLÄ Tilausnro 292956 (90SÄKYLÄ/Verkosto), saapunut 6.6.2017, näytteet otettu 6.6.2017 Näytteenottaja: Jari Rakkolainen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö

Analyysi Menetelmä Yksikkö Tutkimustodistus 2018-12169 1(2) 08.06.2018 Pihtiputaan Lämpö & vesi Pertti Pasanen 44800 Pihtipudas Näytetiedot Näyte Kirkonkylän verkosto Shell Putaanportti Näyte otettu 30.05.2018 Näytteen ottaja Kirsi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Mika Väle

TESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Mika Väle 1 (7) Keuruun kaupunki Keuruun Vesi Väliaho Seppo Kantolantie 6 42700 KEURUU Tilausnro 288532 (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut 26.4.2017, näytteet otettu 25.4.2017 Näytteenottaja: Mika Väle NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND 113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015 1 (5) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 243666 (0KOKEMVE/talousve), saapunut 30.10.2015, näytteet otettu 29.10.2015 (7-11) Näytteenottaja: Tapio Jussila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (4) Outokummun kaupunki Vesihuoltopalvelut Laitinen Teemu Hovilankatu 2 83500 OUTOKUMPU Tilausnro 256433 (4031/VALVONTA), saapunut 17.9.2019, näytteet otettu 17.9.2019 (10:00) Näytteenottaja: M. Kinnunen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0288/178. Tarkistus. Michel Dantin PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0288/178. Tarkistus. Michel Dantin PPE-ryhmän puolesta 17.10.2018 A8-0288/178 Tarkistus 178 Michel Dantin PPE-ryhmän puolesta Mietintö Michel Dantin Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu (COM(2017)0753 C8-0019/2018 2017/0332(COD)) A8-0288/2018 Ehdotus

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely

Lisätiedot

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Kestävä sanitaatio Juomavesi Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi

Lisätiedot

Vesianalyysit saneerauksessa

Vesianalyysit saneerauksessa Vesianalyysit saneerauksessa Prosessi-insinööri Nina Leino Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Lainsäädäntö talousveden laatu Talousvesiasetusten soveltaminen vedenlaadun valvontaan Talousveden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2014

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesi

TESTAUSSELOSTE Talousvesi 1 (5) Humppilan Vesihuolto Oy Syrjälä Mika Yritystie 2 31640 HUMPPILA Tilausnro 288393 (0HUMPVES/talousve), saapunut 25.4.2017, näytteet otettu 25.4.2017 (10.20-11.00) Näytteenottaja: Tarja Andersson NÄYTTEET

Lisätiedot

Verkostoveden mikrobiologiset uhat. Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare

Verkostoveden mikrobiologiset uhat. Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare Verkostoveden mikrobiologiset uhat Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare Taustaa (1/2) Raakavesien likaantuminen Likaantuneen (usein pohjavesi) pääsy verkostoon verkoston

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Kuopion laboratorio. Yrittäjäntie KUOPIO Puh.

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Kuopion laboratorio. Yrittäjäntie KUOPIO Puh. 1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Kuopion Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO Puh. 050 3004176 RUOKAVIRASTON REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833:2013 Anaerobiset

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 230585 (10007/HETERAVO), saapunut 13.12.2017, näytteet otettu 13.12.2017 (8:30-10:00) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 242619 (10007/HETERAVO), saapunut 8.10.2018, näytteet otettu 8.10.2018 (12:25-13:15) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 1 Ovatko vesistöt puhtaita? Taudinaiheuttajamikrobien esiintyvyys vesistössä

Lisätiedot

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571

Lisätiedot

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi arvo arvo arvo Lämpötila C 6 10,7 15,1 6 9,4 12,5 6 8,3 11,0 Sameus FTU 6 0,4 0,6 6

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 8.12.2017 17-8139 #1 1 (4) Polvijärven kunta, tekn.toimi Soikkeli Ari ari.soikkeli@polvijarvi.fi Välitie 2 83700 POLVIJÄRVI Tilausnro

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 235634 (10007/HETERAVO), saapunut 16.5.2018, näytteet otettu 16.5.2018 (12:40-13:40) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Sisältö Talousveden riskit Kvantitatiivinen mikrobiologinen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 238394 (10007/HETERAVO), saapunut 12.7.2018, näytteet otettu 12.7.2018 (9:45-11:00) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 31.5.2017 17-3131 #1 1 (3) Karttulan Vesiosuuskunta Kissakuusentie 8 72100 KARTTULA Tilausnro 220428 (4908/Jaks+5v), saapunut 11.5.2017,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 199915 (10007/HETERAVO), saapunut 10.12.2015, näytteet otettu 9.12.2015 (8:15-9:15) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Jarkko Rapala Talousvesiasetuksen uudistus 2017 laboratorioiden näkökulmasta

Jarkko Rapala Talousvesiasetuksen uudistus 2017 laboratorioiden näkökulmasta Jarkko Rapala Talousvesiasetuksen uudistus 2017 laboratorioiden näkökulmasta 1 Tausta Juomavesidirektiivin (98/83/EY) liitteiden muutos Komission direktiivi (EU) 2015/1787 Muutokset saatettava kansallisesti

Lisätiedot

Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo ja yksikkö Huomautukset Pääosin raakavedestä peräisin olevat muuttujat

Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo ja yksikkö Huomautukset Pääosin raakavedestä peräisin olevat muuttujat LIITE I 1. Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (enimmäisarvot) Taulukko 1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo ja yksikkö Escherichia coli 0 pmy/100 ml Enterokokit 0 pmy/100

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ Erkki Vuori professori Oikeuslääketieteen laitos 16.01.2008 Lääketieteellinen tiedekunta VOINKO JUODA? VOINKO ANTAA TOISTEN JUODA? Luonnon lähteestä pulppuava vesi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 20.9.2017 17-6793 #1 1 (3) Karttulan Vesiosuuskunta Kissakuusentie 8 72100 KARTTULA Tilausnro 226225 (4916/Jaksotta), saapunut 4.9.2017,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 5.8.2016 16-4011 #1 1 (4) Vesi-Mega Oy (posti) Laskutie 1 89400 HYRYNSALMI Tilausnro 206203 (10070/UKKOH VO), saapunut 31.5.2016, näytteet

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 5.9.2016 16-6969 #1 1 (3) Pieksänkosken vesiosuuskunta Väänänen Pekka Rannanmaantie 64 73360 PAJULAHTI Tilausnro 210662 (4912/Jaksott),

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. 12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 26.5.2017 17-3029 #2 1 (3) Varparannan vesiosuuskunta Vatanen Kyösti info@varparannanvesihuolto.com Onkaniementie 3 81120 KATAJARANTA

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen hinnasto. Toivakan vesihuoltolaitos. Voimassa alkaen

Vesihuoltolaitoksen hinnasto. Toivakan vesihuoltolaitos. Voimassa alkaen Vesihuoltolaitoksen hinnasto Toivakan vesihuoltolaitos Voimassa 1.1.2019 alkaen 2 Vesihuoltolaitoksen hinnasto Nämä ehdot ja hinnasto ovat voimassa 1.1.2019 alkaen toistaiseksi ja korvaavat 1.1.2017 voimaan

Lisätiedot

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset 2614.86.2012 1 (6) KIVIJÄRVEN JA KALLIOJÄRVEN KÄYTTÖ TALOUS-, UIMA-, PESU- JA LÖYLYVETENÄ - Ympäristöterveydenhuollon arvio perustuen terveydensuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin ja Terveyden- ja

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Pöljän vesiosuuskunta Törnroos Jani Pohjolanmäentie 50 71800 SIILINJÄRVI Tilausnro 218285 (4358/Käyttö17), saapunut 20.3.2017, näytteet otettu 20.3.2017 Näytteenottaja: Jani Törnroos NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Sivu 1(6) Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden kaivoveden

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin.

JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. suodattaa sedimenttia 20 Mittaa veden virtausta 54,6x29,2x47

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 274317 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 27.10.2016, näytteet otettu 27.10.2016 (9-12) Näytteenottaja: Ville Kiviharju

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Outi Zacheus AVAUKSIA. Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008 Yhteenveto viranomaisvalvonnan tuloksista

Outi Zacheus AVAUKSIA. Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008 Yhteenveto viranomaisvalvonnan tuloksista Outi Zacheus AVAUKSIA Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008 Yhteenveto viranomaisvalvonnan tuloksista 18 2010 Kirjoittaja ja THL Ruotsinkielinen tiivistelmä: Aazet Oy Taitto: Outi Zacheus Yliopistopaino

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Laadukasta. vesihuoltopalvelua. Tampereen Vesi tuottaa hyvinvoinnin peruspalveluja: -Vettä, jota on turvallista nauttia ja jätevesipalveluja

Laadukasta. vesihuoltopalvelua. Tampereen Vesi tuottaa hyvinvoinnin peruspalveluja: -Vettä, jota on turvallista nauttia ja jätevesipalveluja Laadukasta vesihuoltopalvelua Tampereen Vesi tuottaa hyvinvoinnin peruspalveluja: -Vettä, jota on turvallista nauttia ja jätevesipalveluja vesistöjen suojelemiseksi. Käytetyn veden viemäröinti ja käsittely

Lisätiedot

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1192/Snappert), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Ulf Sommardahl

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1192/Snappert), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Ulf Sommardahl Vesilaitosvesi 1.7.2019 19-1650 1 (4) Raaseporin kaupunki / Raaseporin Vesi Hallinto Törnroos, Tom PL 75 10611 RAASEPORI Tilausnro 114087 (1192/Snappert), saapunut 4.6.2019, näytteet otettu 4.6.2019 Näytteenottaja:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Valvira kiittää Oikeusministeriötä ja Edita Publishing Oy -yhtiötä oikeudesta julkaista Finlex- verkkosivustolla olevasta alkuperäisestä STM asetuksesta 461/2000 ja em. asetuksen muutoksesta (STM asetus

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveytemme?

Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveytemme? Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveytemme? Ilkka Miettinen 7.9.2012 Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 1 Järvi- ja jokivedet Moninainen käyttö Talousvesien raakavedet (myös tekopohjavesilaitoksilla) -

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 220551 (WKUSTAVI/V4), saapunut 9.10.2018, näytteet otettu 9.10.2018 (10:30) Näytteenottaja: Terv.tark. Kati Lorjo

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2016

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2016 Ympäristöterveyden osasto Terveysturvallisuusosasto, Asiantuntijamikrobiologian yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

VESIHUOLLON HINNASTO 2019

VESIHUOLLON HINNASTO 2019 VESIHUOLLON HINNASTO 2019 HSY:n vesihuollon hinnastossa esitetään veden käyttömaksut, perusmaksut ja liittymismaksut. 1 Käyttömaksut Käyttömaksun perusteena on kiinteistön käyttämä vesimäärä. Se mitataan

Lisätiedot

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management Osa I Prof. Riku Vahala 28.9.2015 Talousvesijärjestelmä (esim.) Mitä riskejä tunnistat talousvesijärjestelmässä? What risks

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

Käyttäjien määrä. Muu Pintavesi Yhteensä Etelä- Suomi Altia Oyj * Nurmijärvi

Käyttäjien määrä. Muu Pintavesi Yhteensä Etelä- Suomi Altia Oyj * Nurmijärvi Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista. * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä Käyttäjien määrä Toimitetun talousveden määrä (m 3 /d) Allas/ sadetettu

Lisätiedot

Esa Kivelä ja

Esa Kivelä ja Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013 2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä

Lisätiedot