ASEMAKAAVAN SELOSTUS K-Market Ukko-Pekka (Hyvinkäänkatu 15)

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS K-Market Ukko-Pekka (Hyvinkäänkatu 15) Hyvinkään kaupungin Viertolan (6.) kaupunginosan korttelin 501 osaa sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutos 06:103 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

2 K-Market Ukko-Pekka (Hyvinkäänkatu 15) Asemakaavan muutos 06:103 SISÄLLYS: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KUVAT JA LIITTEET MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen historiaa Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

3 Asemakaavan selostus 06:103 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 23. PÄIVÄNÄ LOKAKUUTA 2013 PÄI- VÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: K-market Ukko-Pekka Asemakaavan muutos, kaava nro 06:103 Kaava-alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Hyvinkään Viertolan (6.) kaupunginosan korttelin 501 osaa sekä katualuetta. Kaavan laatija: Yhteystiedot: Kaava-arkkitehti Mika Ahonen Hyvinkään kaupunki Tekniikka ja ympäristö/kaavoitus PL Hyvinkää Vireilletulopvm.: Asemakaavaluonnokset nähtävillä: Asemakaavaehdotus nähtävillä: Hyväksymispvm: x.x.2013 x.x _ 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Korttelin 501 tontti 14 sijaitsee Viertolan (6.) kaupunginosassa osoitteessa Hyvinkäänkatu 15. Kaavaalueeseen sisältyy myös tästä lounaaseen sijaitseva osuus Hyvinkäänkatua ja Muottikatua. Tontin pintaala on 1,0137 ha ja koko kaava-alueen pinta-ala 1,5816 ha. Alue sijaitsee noin yhden kilometrin kaupungin ydinkeskustasta lounaaseen päin. 2

4 1.3 KAAVAN TARKOITUS Asemakaavamuutos perustuu Ruokakesko Oy:n tekemään hakemukseen. Ruokakesko Oy esittää, että Hyvinkään kaupunki käynnistää asemakaavan muuttamisen omistamallaan tontilla siten, että purettavan kaupparakennuksen tilalle on mahdollista rakentaa alle 2000 k-m 2 :n suuruinen päivittäistavarakauppa tarkoituksenmukaisine pysäköinti- ja liikennejärjestelyineen. Hakemusta on perusteltu sillä, että nykyinen K-Market Ukko-Pekan kauppakiinteistö on erittäin huonossa kunnossa, ja sen vuoksi tarvitsee mahdollisimman pian kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi Ruokakesko ilmoittaa pyrkivänsä vastaamaan alueen kehittyvään ja kasvavaan päivittäistavaran palvelukysyntään. Vähittäiskaupan palveluverkon kehittämisen kannalta hanke on tulkittava lähinnä korvaavaksi investoinniksi. Kauppa voi myös toimia Hangonradan pohjoispuolelle seuraavan vuoden aikana toteutuvan Hangonsillan alueen lähikauppana, mikäli radan ali tai yli pystytään järjestämään sujuva kävelyn ja pyöräilyn yhteys. Asemakaavaluonnosta laadittaessa suunnittelualuetta on laajennuttu Hyvinkäänkadun ja Muottikadun katualueelle kauppakiinteistöstä lounaaseen päin. Tällä alueella asemakaavan muutoksen tarve on kaavatekninen: tässä yhteydessä voidaan suunnittelualuetta laajentamalla kumota tontilla voimassa oleva kaava (06:093) kokonaisuudessaan, ja saattaa samalla kaavamerkinnät voimassa olevan kaavamerkintäpäätöksen mukaisiksi korvaamalla vanhentunut ajoneuvoliittymäkiellon merkintä nykyisellä merkintätavalla. Tällä osalla asemakaavan sisältö ei varsinaisesti muutu. 1.4 KUVAT JA LIITTEET Kuvat: Kuva 1: Ote maaperäkartasta 6 Kuva 2: Ote paikallisilmasto-olosuhdekartasta (Kuoppala 1985,[5]) 6 Kuva 3: Ote vesisuhdekartasta (Kuoppala 1985,[5]) 7 Kuva 4: Hyvinkään rautatieasemien kohderajaus valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen valikoimassa (Museovirasto 2010). 8 Kuva 5: Näkymä Hangonradan luoteispuolelta kohti vanhaa Hangonasemaa 9 Kuva 6: Tärinähaittavyöhykkeet Hangonratapihan alueen lounaisosassa 10 Kuva 7: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta 11 Kuva 8: Ote Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavasta 12 Kuva 9: Ote asemakaavayhdistelmästä 14 Kuva 10: Ote Hangonsillan alueen ideakilpailun voittajatyöstä Suutarin lasten markka 15 Kuva 11: Ote Hangonsillan alueen ideakilpailun lunastuksesta Ekspertti 16 Kuva 12: Ruokakeskon tontinkäyttösuunnitelma asemakaavan muutoshakemuksessa 19 Kuva 13: Kaavoituksen tontinkäyttövaihtoehto 1 ja sen keskeiset vaikutukset 20 Kuva 14: Kaavoituksen tontinkäyttövaihtoehto 2 ja sen keskeiset vaikutukset 20 Kuva 15: Kaavoituksen tontinkäyttövaihtoehto 3 ja sen keskeiset vaikutukset 21 Kuva 16: Kaavoituksen tontinkäyttövaihtoehto 4 ja sen keskeiset vaikutukset 21 Kuva 17: Ruokakeskon uusi tontinkäyttösuunnitelma 22 Kuva 18: Tontinkäyttösuunnitelman visualisointikuva. 225 Liitteet: 1. Kaksi visualisointikuvaa (Arkkitehdit Hanhirova) 1.5 MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT 1. LT-Konsultit: Hyvinkään meluselvitys, Santasalo: Hyvinkään pt-kaupan selvitys, SITO: Hyvinkään Hangonratapihan aluevarausselvitys, Promethor Oy: Hangonratapihan alueen liikennetärinäselvitys, Anna Kuoppala, Hyvinkään kaupunki: Hyvinkään keskustaajaman maiseman yleissuunnitelma,

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavamuutos on käynnistynyt Ruokakesko Oy:n hakemuksesta. Kaupunginhallitus päätti asemakaavamuutoksen käynnistämisestä ( 294). Kaavoituksen käynnistymisestä ilmoitettiin kuulutuksella Aamupostissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 5 lausuntoa. Asemakaavaluonnos on nähtävänä Tässä yhteydessä suunnittelualuetta laajennettiin Hyvinkäänkatua lounaaseen kaavateknisistä syistä. Laajennus ei vaikuta po. katuosuuden varren osallisten asemaan. 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ Asemakaava mahdollistaa 1,0137 ha:n tontilla ( ) sijaitsevan nykyisen K-Market Ukko- Pekan päivittäistavaramarketin korvaamisen uudella suuremmalla päivittäistavaramarketilla. Voimassa oleva asemakaava sallii 1000 k-m 2 :n suuruisen myymälän, kun tontin kokonaisrakennusoikeus on 5069 k-m 2 (e t = 0,50). Voimassa olevan asemakaavan mukainen käyttötarkoitus, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (KTY-2), muuttuu liikerakennusten korttelialueeksi (KL) rakentaminen. Samalla tontilla oleva kokonaisrakennusoikeus alenee 2000 k-m 2 :een, mutta kaavamuutoksella sallitaan suuren supermarketin kokoluokan päivittäistavaramyymälä perustaminen. Päivittäistavarakaupan myymäläverkoston suhteen kyseessä on korvausinvestointi. Asemakaavalla ratkaistaan nykyaikaisen suurehkon päivittäistavaramyymälän sijoittamiseen liittyvät kysymykset. Keskeisiä ratkaistavia asioita ovat rakennuksen sijoittaminen tontille siten, että myymälä on hyvin eri suunnilta ja eri kulkutavoin lähestyvien asiakasvirtojen saavutettavissa saamalla kun kaupan toimintaa palveleva huoltoliikenne pystytään järjestämään ilman kohtuuttomia häiriöitä ja tuottamatta vaaraa asiakasliikenteelle. Marketrakennus on sijoitettu lähemmäs tontin takaosaa. Rakennuksen ja Hangonradan väliin jää huoltopiha, jonne ajoneuvoliittymä on Muottikadulta. Asiakasliikenne ohjataan joko Uudenmaankadulta tai Muottikadulta liikenneturvallisuuden kannalta parhaista paikoita, muulla osalla tontin katuvartta on ajoneuvoliittymäkielto. Asemakaava edellyttää tämän kokoluokan päivittäistavarakaupalta noin 40 autopaikkaa, mutta kauppojen omien konseptien mukaan tontilla on varattu tilaa huomattavasti suuremman autopaikkamäärän toteuttamiseksi. Kävelyn ja pyöräilyn osalta varaudutaan, että tonttia lähestytään pidemmällä tulevaisuudesta viidestä pääsuunnasta: Uudenmaankatua molempiin suuntiin, Muottikatua lännestä, Martinkatua idästä ja tulevaisuudessa myös pohjoisesta uudelta Hangonsillan alueelta, jonne varaudutaan osoittamaan pidemmällä aikavälillä Hangonradan joko ylittävä tai alittava yhteys. Kaupparakennuksesta määrätään vain vähän. Rakennustapa on sopeutettava ympäristön sinällään vaihtelevaan rakennuskantaan ja tontin pohjoispuolella sijaitsevaan valtakunnallisesti arvokkaaseen Suomen rautatiemuseon aluekokonaisuuteen. Rakennuksen korkeutta rajataan kerrosluvulla (II), mutta rakennus toteutettaneen yksikerroksisena. Kaupan tontti sijaitsee Hyvinkään 1. luokan pohjavesialueella. Alueella saattaa käyttöhistoriansa (autojen myynti ja huolto) johdosta olla maaperän pilaantuneisuutta. Pohjaveden suojelemiseksi on annettu asemakaavamääräyksiä, jotka koskevat mm. rakennushankkeeseen ryhtyvän pohjaveden- ja maaperän selvitysvelvollisuudesta, tontille sijoittuvista toiminnoista ja lämmitysjärjestelmistä. Hyvinkäänkadun ja Muottikadun varsilla tontista lounaaseen on vanhan kaavamerkintäasetuksen mukainen ajoneuvoliittymäkiellon merkintä muutettu nykyisen merkintätavan mukaiseksi korttelin 506 tontin 8 ja korttelissa 568 tonttien 30, 31 ja 32 kohdilla. Tämän katualueen pinta-ala on 0,5679 ha. 4

6 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Tontti on Ruokakesko Oy:n omistuksessa. Uuden myymälärakennuksen toteuttaminen edellyttää käytännössä vanhan rakennuskannan purkamista. Purkaminen ja uuden rakentaminen on mahdollista rakennusluvalla sen jälkeen, kun asemakaavamuutos on tullut voimaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue rajoittuu Hyvinkäänkatuun, Muottikatuun, Hangonrataan sekä korttelin 501 muihin tontteihin. Markettontin pinta-ala on 1,0137 ha. Suunnittelualueeseen on sisällytetty se osuus Hyvinkäänkatua ja Muottikatua, joka oli mukana myös tontin asemakaavaa edellisen kerran muutettaessa. Katualuetta on mukana 0,5679 ha. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 1,5816 ha. Alue sijoittuu Hyvinkään keskustan lounaispuolelle, keskustaa ympäröivälle kerrostalovaltaiselle asuinalueelle. Kortteli 501 on maankäytön muutosaluetta, jossa vanhaa pienteollisuus- ja varastotoimintaa korvataan asumiselle. Ympäristön asuintalojen kerrosluku vaihtelee pääosin kahdesta viiteen. Koillispuolella naapuritontti 3 (YM-1) on varattu Suomen rautatiemuseon mahdollisen laajennuksen käyttöön näyttely-, arkisto- ja toimistotiloja varten, mutta tontti on toistaiseksi jäänyt tyhjilleen. Lounaispuolella on kaksi pienteollisuus- ja varastorakennusten (TPV) tonttia. Tontilla 17 (Muottikatu 3) ovat Hyvinkään liikenteen toimitilat ja tontilla 18 (Muottikatu 5) ns. Moniautolan vanhat autokauppa- ja -korjaamorakennukset. Keskustaajaman osayleiskaavan mukaan näiden tonttien käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa asumiseen. Samoin Hangonradan vastakkaiselle puolelle on tarkoitus toteuttaa keskustamainen asuinalue Hangonsillan alueen yleisen ideakilpailun tuloksena. Tontin eteläpuolella Hyvinkäänkadun varren korttelit 506, 507 ja 568 on kaavoitettu 1970-ja luvuilla asuinkerrostalon korttelialueiksi. Kerrosluku vaihtelee ¾ II:sta III:een. Martinkadun ja Hyvinkäänkadun kulmatalo on valmistunut 1950, muuten rakennuskanta näissä kortteleissa on lähes kokonaan ja 1980-luvuilta. Muottikadun päätteenä Hyvinkäänkadun vastakkaisella puolella sijaitsee Hyvinkään ruotsinkielinen koulu (valmistunut 2002, 1141 k-m 2 ) Suunnittelualueen historiaa Hyvinkäänkatu on osa vanhaa Helsingin ja Hämeenlinnan välistä maantietä. Sen korvaamista kauempaa radasta kulkevalla Uudenmaankadulla esitettiin Carolus Lindbergin asemakaavassa jo 1928, mutta kadun puhkaisu korttelien läpi toteutui vasta Tontin pohjoispuolella kulkee pääradasta erkaneva Hangonrata, joka valmistui vuonna Sillä oli oma asema-alueensa, joka sijaitsee suunnittelualueen koillispuolella ja joka nykyisellään toimii Suomen rautatiemuseona. Museoalueen rakennuskanta on kerrostunutta, lähinnä suunnittelualuetta sijaitsee uusia näyttelyhalleja. Suunnittelualueen ympäristö toimi pitkään sekalaisena teollisuus-, varasto- ja pientaloasutuksen alueena. Lindbergin kaavassa nykyisen korttelin 501 alueelle oli osoitettu makasiinitontteja. Suunnittelualeen ja ympäristö asemakaavoja on muutettu laajemmin mm. v.1952 (Muottikatu korvaa Varikonkadun suunnilleen nykyisellä paikallaan), 1968 (kortteleiden 506, 507 ja 508 muutos I- ja IIkerroksisten rakennusten asuin- ja liikekortelista asuinkerrostalojen korttelialueeksi), 1981 (korttelin 501 tonttien 14, 18 ja 9 muutos pienteollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi) sekä

7 (tontin 14 käyttötarkoituksen muutos mm. päivittäistavarakaupan sallivaksi). Rakennuskannan laajempi uusiminen tehokkaammaksi asuinkerrostalorakentamiseksi alkoi 1970-luvulla Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemalliset arvot Suunnittelualue liittyy Hyvinkään keskustan lounas-koillinen suunnassa jakavaan Salpausselän reunamuodostumaan sijaiten pääharjanteen luoteisella liepeellä. Hangonradan toisella puolella on sijainnut Terrisuo, joka on täytetty ratapiha-alueeksi. Luonnonolot Tontti on pääosin asfaltoitu ja rakennettu, eikä varsinaista luonnonympäristöä ole. Kuoppalan ([5], 1985) mukaan kyseinen Salpausselän luoteisreuna on luontaisesti tuoreen kankaan kasvillisuusvyöhykettä. Maaperä Tontin maaperä on hiekkaa. Luoteisreunaltaan tontti rajoittuu entisen ratapihan täyttömaahan. Kuva 1: Ote maaperäkartasta Pienilmasto Terrisuon alue muodostaa kylmän ilman järven. (Kuoppala 1985, [5]) Kuva 2: Ote paikallisilmasto-olosuhdekartasta (Kuoppala 1985) 6

8 Vesistöt ja vesitalous Kuva 3: Ote vesisuhdekartasta (Kuoppala 1985) Pohjavesi Alue on Hyvinkään 1. luokan pohjavesialueella (yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue). Viereisellä Hyvinkään liikenteen tontilla sijaitsee pohjaveden havaintoputki Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Päivittäistavarakaupan tavoitettavuussäteeksi jalankulkijalle on arvioitu 500 metriä. Tämä lähivaikutusalue kattaa suurimman osan Keskustan - Uudenmaankadun tilastoalueesta, jolla asui 3126 henkilöä vuonna Korttelin 501 länsipuoliset tontit 17 ja 18 on tarkoitus muuttaa asumiseen. Noin kahden hehtaariin alueelle mahtuisi keskustaajaman osayleiskaavan suunnittelumääräyksen perusteella (AK-2 alue, e t = 0,4 0,85) asukasta. Hangonradan vastakkaiselle puolelle sijoittuvan Hangonsillan alueen tavoitteellinen asumisen mitoitus on n k-m 2 eli n. runsaat 1500 asukasta. Siten uuden kaupan lähivaikutusalueella voisi vuoden 2030 vaiheilla asua lähes 5000 henkilöä. Koska alueet ovat vahvasti kerrostalovaltaisia, näkyy tämä asukasrakenteessa siten, että mm. nuorten aikuisten ja ikääntyneiden osuudet korostuvat. Vastaavasti lapsiperheitä on vähemmän. Alueella asuntokuntakoko on pieni, n. 1,5 henkilöä. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on yhdyskuntarakenteen muutosvyöhykettä. Se sijaitsee saumassa, jossa luvulta alkaen vanhaa Hangonrataan tukeutunutta varasto- ja pienteollisuusaluetta sekä sen takaista pientaloasutusta, on muutettu tehokkaammaksi asuinkerrostalorakentamiseksi. Hangonradan pohjoispuolella on taas alkamassa vanhan ratapiha- ja teollisuusalueen muuttaminen Hangonsillan keskustamaiseksi asuinalueeksi keskustaajaman osayleiskaavan periaatteiden ja arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta. Uuden keskustaajaman osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti myös korttelin 501 länsiosan käyttö muuttuisi asumispainotteiseksi. 7

9 Kaupunki-taajamakuva Alue on kaupunkikuvan saumavyöhykettä, jossa vanhaa teollisuus ja varastoaluetta on jo luvulta lähtein korvattu asuinrakentamisella. Kerrostalovaltaisuudesta huolimatta alueen yleisilmeessä on säilynyt Salpausselän lakialueelle tyypillistä kangasmetsämäisyyttä. Uusi rakentaminen ei ole syrjäyttänyt täysin vanhaa rakennetta, vaan alueelta löytyy joitakin alueen ensimmäisen rakennusvaiheeseen kuuluneita pientaloja, mm lvun pienempiä asuintaloja on uudempien lomassa. Liikenne Kaupunginosan pääkadun ovat Uudenmaankatu ja Kalevankatu. Hyvinkäänkatu noudattaa vanhan Helsingin - Hyvinkään maantien linjausta. Nykyisellään Hyvinkäänkadun poikkileikkaus on rakennettu uudelleen vastaamaan sen roolia asuinalueen sisäisenä kokoojakatuna. Hyvinkäänkadun kaakkoispuolta kulkee jatkuva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Sen sijaan Muottikatu noudattaa teollisuusaluekadun ilmiasua ja on katutilaltaan jäsentämätön, eikä sen varressa ole jalkakäytävää tai pyörätietä. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta merkittävä kaupunginosan sisäinen poikittainen yhteys kulkee Martinkadun vartta. Yhteyttä on pitkällä aikavälillä tavoitteena jatkaa Hangonradan toiselle puolelle Hangonsillan tulevalle alueelle ja edelleen Rauhamäen kautta Sveitsin alueelle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Itse suunnittelualueella ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kiinteitä kohteita eikä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueen koillispuolella on Suomen rautatiemuseon alue, joka kuuluu uudistetussa (2010) valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen valikoimassa Hyvinkään rautatieasemien kohteeseen. Kuva 4: Hyvinkään rautatieasemien kohderajaus valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen valikoimassa (Museovirasto 2010). Hyvinkää Hanko -radan pääteaseman alue monine vuodelta 1873 peräisin olevine rakennuksineen toimii Suomen Rautatiemuseona. Asemarakennukset on rakennettu rautatiearkkitehti Knut Nylanderin piirustusten mukaan. Museon sijainti Hyvinkäällä korostaa kaupungin keskeistä asemaa rautatiehistorian merkittävänä paikkakuntana. Asema-alueella on asemarakennuksen lisäksi neljä asuinrakennusta talousrakennuksineen sekä tiilinen veturitalli. 8

10 Rautatiemuseo perustettiin Se sijaitsi pitkään Helsingin rautatieasemalla ja siirrettiin Hyvinkäälle vasta Valtionrautateiden 125-vuotisjuhlavuonna 1987 museolle rakennettiin liikkuvan kaluston näyttelyhalli, jonka suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Kasnio-Härö. Hangon radan asema entisöitiin ja kunnostettiin näyttelytilaksi 1990-luvun lopulla. Uusi näyttelyhalli valmistui vanhan kylkeen v Kuva 5: Näkymä Hangonradan luoteispuolelta koti vanhaa Hangonasemaa ja veturitallia. Tekninen huolto Hyvinkäänkadun alla kulkevat vesijohto, sadevesiviemäri ja jätevesiviemäri. Tontilta on liittymäjohdot viemäreihin. Lisäksi Muottikatua kulkevat vesijohto ja sadevesiviemäri. Ympäristöhäiriöt Melu Tontti on Hangonradan 50 db:n rautatiemeluvyöhykkeen piirissä. (Hyvinkään meluselvitys 2003). Raideliikennetärinä ja runkomelu Hangonratapihan alueen liikennetärinäselvityksessä (Promethor Oy [4], 2011) ilmeni, että kyseisellä ns. Muottikadun alueella rautatieliikenteen aiheuttama liikennetärinä ja runkomelu voivat muodostua ongelmaksi varsinkin asumisen ja muiden tärinäherkkien toimintojen suhteen. 9

11 Kuva 6: Tärinähaittavyöhykkeet Hangonratapihan alueen lounaisosassa (Promethor Oy 2011) Pilaantunut maaperä Alueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneen maaperän kohteita. Kuitenkin alueella on käyttöhistoriansa (mm. autokauppa ja autojen huolto) johdosta syytä tutkia ennen rakentamiseen ryhtymistä maaperän tilaa tarkemmin etenkin sellaisissa pisteissä, joissa on tehty autojen huoltotoimenpiteitä. Lähialueella tontin ulkopuolella rautatiemuseon alueella sijaitsevat Hangonradan henkilö- ja tavaraasema sekä vanha veturitalli on kirjattu myös maaperän tilan tietojärjestelmään. Länsipuolella naapurissa on Hyvinkään Liikenteen bussivarikko, josta ei ole tiedossa maaperän tai pohjaveden likaantumista, mutta toisaalta varikkotoiminta on luonteeltaan sellaista, että usein niiltä löydetään jonkinasteista maaperän ja pohjaveden likaantumista Maanomistus Tontin omistaa Kesko Oyj. 10

12 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksesta Uudistetut tavoitteet tulivat voimaan Tässä kaavahankkeessa tulevat kyseeseen ennen kaikkea eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevat erityistavoitteet, kuten Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Myös kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevassa luvussa oleva erityistavoite on huomioitava: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina Maakuntakaava Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan Suunnittelualue sisältyy Hyvinkään taajamatoimintojen alueeseen. Hyvinkäälle on osoitettu keskustatoimintojen alueen kohdemerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan kohdemerkinnällä osoitettujen keskustatoimintojen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Aluetta sivuaa Hangonrata, joka on esitetty yhdysratana. Kuva 7: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Uudenmaan maakuntavaltuusto päätti hyväksyä uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan (maakuntakaavan uudistaminen), joka vahvistamisen jälkeen korvaa keskeiseltä osin nykyiset maakuntakaavat. 11

13 3.2.3 Yleiskaava Kuva 8: Ote Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavasta Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavan ( 33). Kaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus ei kohdistu asemakaavamuutoksen alueelle. Kaupunginhallitus on tehnyt ( 156) osittaisen toimeenpanopäätöksen, jossa määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti, että yleiskaava tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valituksen ei voida katsoa kohdistuvan. Osittainen toimeenpanopäätös koskee siten myös asemakaavamuutoksen aluetta. Tontti on siinä osoitettu palvelurakennusten alueena (P): Alue on asemakaavoitettu. Alue varataan yksityisille ja julkisille palveluille. Alueelle voidaan sallia majoitus-, myymälä- ja ravitsemustiloja sekä näyttely-, koulutus-, virkistys- ja kulttuuritiloja. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,4. 12

14 13

15 3.2.4 Asemakaava Tontilla on voimassa asemakaava 06:093, joka on tullut voimaan Kuva 9: Ote asemakaavayhdistelmästä Tontin käyttötarkoitus on KTY-2, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontille on osoitettu tehokkuusluku e = 0,50, jolloin rakennusoikeutta on 5069 k-m 2. Korttelialueelle saadaan rakentaa myymälätiloja enintään 1000 k-m 2 sekä lisäksi 5% teollisuus- ja varastotoimintaan liittyvää myymälätilaa tähän tarkoitukseen käytetystä kerrosalasta. Korttelialueelle ei saa rakentaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a) Korttelialuetta ei saa käyttää ulkovarastointiin. Saadaan tonttikohtaisesti sijoittaa korkeintaan kaksi asuntoa kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnot tulee sijoittaa muiden tilojen kanssa samaan rakennukseen. Asuntoa varten on varattava yhtenäistä yksinomaan leikki- ja oleskelukäyttöön tarkoitettua tilaa vähintään 20 m 2 / 50 m 2 asuinkerrosalaa. Korttelin olemassaolevaa kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen paikoitukseen, on istutettava. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Autopaikkoja on varattava seuraavasti: - 1 ap / 35 m 2 myymäläkerrosalaa. - 1 ap / 70 m 2 toimistokerrosalaa. - 1 ap / 100 m 2 yleiseen käyttöön sekä teollisuus- ja varastokäyttöön varattua kerrosalaa. - 1 ap / asunto. 14

16 3.2.5 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Hangonsillan alueen yleinen ideakilpailu K-Market Ukko-Pekan alue ei kuulunut ideakilpailussa varsinaiseen suunnittelualueeseen, vaan tarkastelualueeseen, jolle kilpailijat saivat esittää toimenpiteitä. Kilpailun kautta haluttiin löytää uusia laadukkaita ja innovatiivisia asuntokorttelisuunnitelmia, jotka luovat suomalaiseen keskisuureen kaupunkiin soveltuvaa urbaania miljöötä tulevaisuuden asumistarpeisiin. Kilpailuohjelmaan kuului esittää Hangonradan ylittävä kevyen liikenteen silta nykyisen Hyvinkään yhteiskoulun lukion (HYK) tontin pohjoispuolelle. Sen lisäksi monissa menestyneissä kilpailuehdotuksissa oli esitetty toinen radan ylittävä tai alittava kevyen liikenteen yhteys Martinkadun jatkeeksi K-Market Ukko-Pekan tontin koillissivuitse ja edelleen Rauhamäen kautta Sveitsin alueelle. Kilpailu ratkaistiin Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy ehdotuksellaan Suutarin lasten markka. Kilpailu ja sen jatkotyöt vaikuttavat myös Muottikadun alueen tulevaisuuteen ja alueen suunnittelun tavoitteisiin. Kuva 10: Ote Hangonsillan alueen ideakilpailun voittajatyöstä Suutarin lasten markka Idea K-Market Ukko-Pekan koillispuolitse rakennettavasta Hangonradan ylittävästä sillasta on esitetty mm. lunastetussa kilpailuehdotuksessa Ekspertti, tekijänä Arkkitehtitoimisto Ajak Oy. 15

17 Kuva 11: Ote Hangonsillan alueen ideakilpailun lunastuksesta Ekspertti Hangonsillan alueen suunnittelua jatketaan vuoden 2013 aikana voittajatyön pohjalta laadittavalla kaavarungolla, joka ohjaa alueelle myöhemmin vaiheittain laadittavia asemakaavoja. Kaavarunkotyössä hyödynnetään kilpailutöiden arvostelun aikana kertynyttä materiaalia. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutos on käynnistetty tontin omistajan tekemän hakemuksen pohjalta. Suunnittelualue on osa ns. Muottikadun aluetta, joka sijoittuu Muottikadun ja Hangonradan väliin. Alue on ollut asemakaavoitettuna pääosin teollisuus- ja varastokäyttöön, alueella on toiminut erityisesti autokauppaan ja korjaamotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Nykyinen K-Market Ukko-Pekka toimii niin ikään alun perin autokauppaa ja -huoltoa varten suunnitellussa rakennuksessa. Asemakaavamääräys on rajoittanut myymälätilojen kerrosalan 1000 m 2 :een. K-Market Ukko-Pekan tontti on tuoreessa keskustaajaman osayleiskaava 2030:ssä (KV ), osoitettu palvelujen alueena (P). Viereinen nk. Muottikadun alue on osoitettu maankäytön muutosalueeksi, alue pyritään muuttamaan kerrostalovaltaiseen asumiskäyttöön. Maankäyttömuodon muutosta pois teollisuus- ja varastokäytöstä tukee myös se, että alue on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää (I luokan) pohjavesialuetta. Hangonradan pohjoispuolella järjestettiin kesän ja syksyn 2012 aikana yleinen ideakilpailu Hangonsillan alueen suunnittelusta asumispainotteiseen käyttöön. Hangonradan entiselle ratapiha- ja varastointialueelle on tarkoitus toteuttaa seuraavan vuoden aikana noin k-m 2 asumista. K-marketin kävelyetäisyyden (500 metriä) piirissä oleva väestö kasvaa n asukkaasta noin 5000 asukkaaseen. Alueelle ei kuitenkaan ole suunniteltu merkittäviä kaupallisia palveluja, koska se sijaitsee keskustapalvelujen kupeessa. Alueen lounaispää on päivittäistavarakaupan osalta K-market Ukko-Pekan vaikutuspiirissä. 16

18 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavamuutos perustuu Ruokakesko Oy:n syksyllä 2012 tekemään hakemukseen. Ruokakesko Oy esittää, että Hyvinkään kaupunki käynnistää asemakaavan muuttamisen tontilla siten, että purettavan kaupparakennuksen tilalle on mahdollista rakentaa alle 2000 k-m 2 :n suuruinen päivittäistavarakauppa tarkoituksenmukaisine pysäköinti- ja liikennejärjestelyineen. Hakemusta on perusteltu sillä, että nykyinen K-Market Ukko-Pekan kauppakiinteistö on erittäin huonossa kunnossa, ja sen vuoksi tarvitsee mahdollisimman pian kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi Ruokakesko ilmoittaa pyrkivänsä vastaamaan alueen kehittyvään ja kasvavaan päivittäistavaran palvelukysyntään. Hakemuksen liitteenä on tontinkäyttösuunnitelma, jossa 1500 m 2 :n suuruinen supermarket sijoittuisi tontin takaosaan. Pysäköinti (tontinkäyttösuunnitelmassa osoitettu 136 autopaikkaa) sijoittuisi tontin etuosaan. Tontille olisi kaksi ajoliittymää Hyvinkäänkadulta. Huoltoliikenne on osoitettu tontin takaosaan myymälärakennuksen ja Hangonradan väliselle kolmionmuotoiselle alueelle. Kaupunginhallitus päätti asemakaavamuutoksen käynnistämisestä ( 279). Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o Tekniikka ja Ympäristö: Kunnallistekniikka (Kadunsuunnittelu, Liikennesuunnittelu, Puistoyksikkö), Kaupunkimittaus, Rakennusvalvonta, Ympäristöpalvelu, Ympäristöterveydenhuolto, Hyvinkään Vesi o Keskushallinto: Tilapalvelu o Sivistystoimi: Liikuntapalvelut, Kaupunginmuseo, Perusturva Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Verkonrakentajat: Fortum Sähkönsiirto Oy, Fingrid Oyj, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj, DNA Palvelut Oy, TDC Oy, Hyvinkään Lämpövoima Oy Vireilletulo Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen ( 279). Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille ilmoitetaan sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville ja siihen saattoi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 5 lausuntoa. Fortum Sähkönsiirto Oy tuo esille, että nykyisen kiinteistömuuntamon purun seurauksena tontille tullaan tarvitsemaan uusi puistomuuntamon sijoituspaikka alueen sähkönjakelun turvaamiseksi. Tä- 17

19 män vuoksi Fortum esittää uuden puistomuuntamovarauksen sijoittamista tontinkäyttösuunnitelmassa esitetyn pysäköintialueen reunassa sijaitsevalle viheralueelle joko Muottikadun tai Hyvinkäänkadun varrelle. Relacom Oy toi esille Soneran talokaapelin sijainnin. Elisa Oyj:llä, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä Asemakaavaluonnoksesta saatiin neljä lausuntoa: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kiinnitti lausunnossa huomiota erityisesti alueen vesiolosuhteisiin: Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus. Kiinteistöllä on ollut autokauppa- ja autokorjaamotoimintaa. Lisäksi se rajoittuu entiseen ns. Hangon ratapiha-alueeseen, joka on ollut rautateiden henkilö- ja tavara-asema vielä joskus 1970-luvulla. Naapurissa on vanha veturitalli, joka nykyisin on museona. Nämä kohteet on kirjattu myös maaperän tilan tietojärjestelmään. Länsipuolella naapurissa on Hyvinkään Liikenteen bussivarikko, josta ei ole tiedossa maaperän tai pohjaveden likaantumista, mutta toisaalta varikkotoiminta on luonteeltaan sellaista, että usein niiltä löydetään jonkinasteista maaperän ja pohjaveden likaantumista. Pohjavesiolosuhteet, eli pohjaveden pinnankorkeus ja virtaussuunta sekä mahdollinen paineellisen pohjaveden esiintyminen. Paikka sijaitsee entisen suon vieressä ja on mahdollinen paikka paineellisen pohjaveden esiintymiseen. Maaperän kerrosrakenne ja rakennettavuus, mitä maakerroksia alueella on ja miten tuleva rakennus tullaan / joudutaan perustamaan ja tuleeko maanpinnan alaisia kerroksia ja miten ne tullaan rakentamaan. Alueella voi olla pohjavettä salpaavia kerroksia, joiden puhkaiseminen esim. paalutuksella voi aiheuttaa ongelmia. Kaavassa tulee olla määräykset siitä, miten tuleva parkkipaikka perustetaan ja suojataan siten, että pohjavedelle ei aiheudu vaaraa pitkäaikaisessakaan käytössä. Lämmitys/jäähdytysjärjestelmä, tulee selvittää sallitaanko energiakaivoihin perustuvat järjestelmät vai ei, sekä alueen hulevesien käsittely. Uudenmaan liitto ei katsonut tarpeelliseksi antaa lausunto: alueella asemakaavoitusta ohjaa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Fortum Sähkönsiirto Oy: kaavaluonnokseen oli lisätty puistomuuntamon rakentamisen salliva vamerkintä OAS-vaiheessa esitetyn mukaisesti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: Alueen sammutusvesihuolto on toteutettava Hyvinkään kaupungin sammutusvesisuunnitelman ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman mukaisesti. Kaavoituksen vastine Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon: Asemakaavamääräyksiä täydennetään siten, että huomioidaan paremmin pohjaveden suojelu ja asetetaan rakentamiseen ryhtyvälle selvitysvelvollisuus maaperän ja pohjaveden tilan suhteen. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Hakijan tavoitteita ilmentää asemakaavan muutoshakemuksen liitteenä ollut tontinkäyttösuunnitelma, jossa 1500 m 2 :n suuruinen supermarket sijoittuisi tontin takaosaan. Pysäköinti (osoitettu 136 autopaikkaa) sijoittuisi tontin etuosaan. Tontille olisi kaksi asiakaspysäköintiä palvelevaa ajoliittymää Hyvinkäänkadulta. Huoltoliikenne on osoitettu tontin takaosaan myymälärakennuksen ja Hangonradan väliselle kolmionmuotoiselle alueelle. Kaupungin omat tavoitteet liittyvät ensi sijassa kaupan toiminnan aiheuttamien liikenteellisten vaikutusten hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kaupan toiminnan vaatiman huoltoliikenteen on oltava mahdollisimman sujuvaa, eikä se saa aiheuttaa ympäristössään tarpeetonta häiriötä eikä vaaraa. Huoltoliikenteen liittymä pyritään sijoittamaan Muottikadulle. Asiakasliikenteen pääosa saapuu tontille Hyvinkäänkadulta, kävellen ja pyöräillen myös Muottikadun puolella. Kaavaratkaisun on mahdollistettava myöhempi yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien rakentaminen Muottikadun varteen. Suunnittelussa huomioidaan myös mahdollisuus toteuttaa tulevaisuudessa Hangonradan ylittävä tai alittava kävelyn ja pyöräilyn yhteys Hangonsillan uudelle asuinalueelle. 18

20 Kaupparakennuksen on sijoittumisen, massoittelun ja arkkitehtuurin osalta sovelluttava ympäristönsä kerrostuneeseen rakennuskantaan ja viereisen Suomen rautatiemuseon rakennusryhmän kokonaisuuteen. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan muutoshakemuksen mukana on Ruokakesko Oy:n teettämä tontinkäyttösuunnitelma, jossa keskeisenä ideana oli uudisrakennuksen sijoittaminen tontin takaosaan, jolloin vanha kaupparakennus voisi olla käytössä rakennustyön ajan. Järjestely johtaa kuitenkin ahtaaseen ja hankalasti liikennöitävään huoltoajoliittymään Muottikadun kulmasta. Järjestely ei sellaisenaan täytä liikennetuvallisuudelle eikä pyöräilyn ja kävelyn järjestämiselle asetettuja vaatimuksia. Kuva 12: Ruokakeskon tontinkäyttösuunnitelma asemakaavan muutoshakemuksessa Kaavoitus laati neljä erilaista tontinkäyttövaihtoehtoa, joissa ensisijaisia tavoitteita olivat eheä kaupunkikuva sekä sujuvat ja turvalliset liikennejärjestelyt. Vaihtoehtojen lähtökohtana oli 2000 k-m 2 :n suuruinen myymälärakennus. 19

21 Kuva 13: Kaavoituksen tontinkäyttövaihtoehto 1 ja sen keskeiset vaikutukset Kuva 14: Kaavoituksen tontinkäyttövaihtoehto 2 ja sen keskeiset vaikutukset 20

22 Kuva 15: Kaavoituksen tontinkäyttövaihtoehto 3 ja sen keskeiset vaikutukset Kuva 16: Kaavoituksen tontinkäyttövaihtoehto 4 ja sen keskeiset vaikutukset Kaavoituksen laatimien vaihtoehtojen ja kommenttien perusteella Ruokakesko laati oman uudistetun tontinkäyttösuunnitelman, jossa on huomioitu kaavoituksen suunnitteluryhmän esittämät kommentit ja omat vaihtoehdot. 21

23 Kuva 17: Ruokakeskon uusi tontinkäyttösuunnitelma Vaihtoehdossa huoltoliikenne ja asiakasliikenne on erotettu omille alueilleen, joskin Muottikadun ajoneuvoliittymä palvelee molempia käyttäjäryhmiä. Tarkemmassa suunnittelussa on tarpeen varmistaa liittymän toimivuus myös suurimmille käytettäville ajoneuvoille. Tontinkäyttösuunnitelmassa esitetään sujuvat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Eri vaihtoehtojen keskeiset vaikutukset on esitetty edellä Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavamuutoksen perustaksi valitussa vaihtoehdossa tärkeimpiä kriteereitä olivat huoltoliikenteen ja asiakasliikenteen mahdollisimman hyvä eriyttäminen toisistaan, hyvä saavutettavuus eri kulkumuodoilla ja huoltoliikenteen sujuvat ja turvalliset reitit. Sellaiset vaihtoehdot, jotka eivät näiden tekijöiden osalta toimineet hyvin, pudotettiin pois Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnoksen pohjaksi valittiin Ruokakesko Oy:n kehitetty vaihtoehto. Siinä rakennusta oli siirretty alkuperäiseen tontinkäyttösuunnitelmaan nähden siten, että Muottikadun ajoneuvoliittymästä on mahdollisuus toteuttaa toimiva ja turvallinen, Muottikadulta pystytään järjestämään suora kävelyn ja pyöräilyn yhteys sisäänkäynnin luokse, ja huoltopiha pysyy silti riittävän suurena. Vanha kauppa voi toimia uuden kaupan rakennustöiden ajan. Kaupunkikuvallisesti rakennus jää tontin takaosaan eikä siten liity Hyvinkäänkadun katumaisemaan, joka kuitenkaan nykytilanteessakaan ole merkittävän yhtenäinen tai muuten arvokas. Sovittaminen Suomen Rautatiemuseon kokonaisuuteen voidaan tehdä rakennustapaa ohjaavalla kaavamääräyksellä. 22

24 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus teki päätöksen asemakaavamuutoksen käynnistämisestä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä Luonnoksesta saatujen lausuntojen pohjalta on laadittuasemakaavan muutosehdotus, joka on tarkoitus asettaa nähtäville marraskuussa Asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus talvella ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kuva 18: Tontinkäyttösuunnitelman visualisointikuva. Asemakaavamuutoksen suunnittelualue muodostuu yhdestä tontista. Tontilla on 1970-luvun alussa autokauppaan ja -huoltoon suunniteltu rakennus, jonka Hyvinkäänkadun puoleinen osa on muutettu päivittäistavaramyymäläksi. Vanha rakennus puretaan ja korvataan uudella suuremmalla myymälärakennuksella. Tontin käyttö siis säilyy, mutta uusi kauppa muodostaa suuremman kaupan yksikön. Tontin käyttö rajataan vähittäiskauppaan (liikerakennusten korttelialue, KL), ja sallittu kerrosala pienenee 2000 k-m 2 :een, jolloin uusi yksikö ei muodostu MRL 114 :n tarkoittamaksi päivittäistavarakaupan suuryksiköksi. Päivittäistavarakaupan myymäläverkoston periaatteet on ratkaistu Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavassa (KV ) ja tätä varten laaditussa erillisselvityksessä. Suunnittelualueeseen on liitetty myös Hyvinkäänkadun ja Muottikadun katualueita. Kaavamuutos on näiden osalta tekninen: asemakaava 06:093, joka on ollut voimassa myös tontilla , voidaan kumota kokonaisuudessaan, ja samalla katujen varressa oleva vanhentuneen kaavamerkintäpäätöksen mukainen ajoneuvoliittymäkiellon merkintä korvataan vastaavalla nykyisellä merkinnällä Mitoitus Tontilla on toiminut pienen supermarketin kokoluokan päivittäistavarakauppa ( k-m 2 ). Keskustaajaman osayleiskaavan päivittäistavarakaupan verkoston periaatteiden mukaisesti tontille on mahdollista toteuttaa korvaava investointi suurempaa alle 2000 k-m 2 kaupan yksikköä varten. Suurempaa yksikköä puoltaa myös ympäröivän kerrostaloasutuksen tiivistyminen: Muottikadun ja 23

25 Hangonsillan alueiden toteuttamisen jälkeen kaupan lähivaikutuspiirissä (säde 500 metriä) asuu sopa 2000 henkeä enemmän kuin nykyään (n vs. n asukasta). 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavaratkaisu mahdollistaa turvalliset ja pääosin eriytetyt ajoreitit niin huoltoliikenteelle, asiakasliikenteelle kuin kävelylle ja pyöräilylle. Rakennustapaa ohjataan joustavalla mutta tiukat tavoitteet ilmaisevalla kaavamääräyksellä, joka huomioi erityisesti koillisen rautatiemuseon suunnan. Pohjaveden suojelemiseksi on annettu asemakaavamääräyksiä. Määräykset lähtevät rakentamiseen ryhtyvän velvollisuudesta tehdä riittävät selvitykset alueen pohjavesitilanteesta sekä maaperän tilasta ja pilaantumisesta. Asemakaavassa määrätään myös kaivamisesta, rakennuksen perustamistavasta, pohjavedelle turvallisista lämmitysjärjestelmistä (altaat öljysäiliöille, maalämpökaivojen kielto) ja hulevesien käsittelystä (viivytysrakenteet). Jos tontilla on maaperän pilaantuneisuutta, se on saattanut kulkeutua alueella lähellä maanpintaa olevaan orsiveteen. Kun kaavamääräyksillä estetään syvemmälle ulottuvat rakennustoimet, voidaan samalla varmistaa, etteivät mahdolliset pilaantuneisuudet kulkeudu syvemmällä olevaan varsinaiseen pohjaveteen; välissä olevia maakerroksia ei tällöin puhkaista. 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueena (KL). Ruokakesko Oy:n tontinkäyttösuunnitelman mukaan tontille on tarkoitus sijoittaa päivittäistavarakauppa. Rakennus sijoittuu tontin keskivaiheille siten, että rakennuksen taakse Hangonradan puolelle jää asiakasliikenteestä erillinen huoltopiha. Sallittu kerrosala on 2000 k-m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa tontille sallittu päivittäistavarakaupan kerrosala oli rajattu 1000 k-m 2 :een, vaikka tontin sallittu kokonaiskerrosala onkin 5069 k-m 2. Tontille on asemakaavaratkaisussa määritelty myymälärakennuksen sijainti ja koko, ajoneuvoliittymien paikat Uudenmaankadulta ja Muottikadulta, riittävä asiakaspysäköinti, muilta toiminnoilta eriytetty huoltopiha, sekä toimivat ja turvalliset kävelyn ja pyöräilyn yhteydet keskeisiin asiointisuuntiin Muut alueet Suunnittelualueeseen on liitetty osuuksia Hyvinkäänkadusta ja Muottikadusta. Näin suunnittelualueesta muodostuu vastaava kuin voimassa olevassa vuodelta 1996 peräisin olevassa asemakaavassa (06:093), joka siten kumoutuu kokonaan tämän kaavamuutoksen tultua voimaan. Samalla voidaan korvata Hyvinkäänkadulta ja Muottikadulta kortteleiden 560, 507 ja 578 kohdilta vanhan asemakaavamerkintäpäätöksen mukainen ajoneuvoliittymäkiellon merkintä uudella vastaavalla merkinnällä. Muutos on siten tekninen, eikä vaikuta kiinteistöjen tai osallisten asemaan. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Tontin rakentamisen kokonaismäärä nykytilanteeseen nähden pienenee hieman kaavamuutoksen myötä. Kaupunkikuvan kannalta kaavamuutos voidaan arvottaa positiiviseksi, kun yli 40 vuotta vanha autokauppaa varten rakennettu myymälärakennus korvataan ajanmukaisella myymäläarkkitehtuurilla. Uusi rakennus sijoittuu kauemmas Hyvinkäänkadusta kuin vanha, jotta myymälä olisi helposti saavutettavissa myös kävelyn ja pyöräilyn keinoin eri suunnista. Uuden myymälärakennuksen sijaintia voi pitää irrallisena verrattuna vanhan myymälärakennuksen sijaintiin lähellä Hyvinkäänkadun katutilaa. 24

26 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Tontilla ei ole nykytilanteessa luonnonympäristöä, joten uusi rakentaminen ei aiheuta merkittävää vaikutusta. Asemakaavamääräyksillä suojellaan pohjaveden tilaa. Maaperän tilan selvitysvelvollisuuden kautta mahdolliset pilaantumiskohdat saadaan selville ja sitten puhdistettua Muut vaikutukset Vaikutukset palveluverkostoon Hyvinkään päivittäistavarakaupan myymäläverkoston kehittymistä on arvioitu keskustaajaman osayleiskaavaa varten tehdyssä selvityksessä vuonna 2009 kahden eri vaihtoehdon kautta. Johtopäätöksenä oli valita ydinkeskustaa ja nykyisiä alakeskuksia tukeva vaihtoehto. K-Market Ukko-Pekka ei sinällään liity kumpaankaan vaihtoehtoon, vaan hanke sisältyy molempiin nykyistä verkostoa ylläpitävänä korvausinvestointina siitä huolimatta, että päivittäistavarakaupan myyntiala alueella kasvaa hankkeen myötä. Tosin selvityksen teon jälkeen Kirjavantolpan keskuksesta on lopettanut yksi pieni päivittäistavaramyymälä. Suurempaa myymälää puoltaa myös lähiympäristöön odotettavissa olevan asuinrakentamisen merkittävä määrä (n asukasta lisää vuoteen 2030 mennessä). Lähimmät päivittäistavarakaupan yksiköt ovat Suomen lähikaupan valintamyymälä Uudenmaankadun ja Pappilankadun kulmassa, S-ryhmän lähikauppa Kirjavantolpan keskuksessa ja S-ryhmän supermarket keskustassa Uudenmaankadun alussa. Yritysvaikutukset Kaupan kilpailunäkökulman kannalta hanke ei ole yksiselitteinen. Kilpailuvirasto on ilmaissut huolestuneisuuttaan siitä, että kaksi kaupan ryhmittymää (Kesko ja S-ryhmä) hallitsevat yhtensä n. 80% markkinaosuudella liikaa suomalaista päivittäistavarakauppaa. 1 2 Valtakunnan tasolla S-ryhmän markkinaosuus on 44 ja Keskon 35 prosenttia. Hyvinkään kaupungin alueella Keskon markkinaosuus on tosin merkittävästi alempi kuin yleensä Uudellamaalla. Koska tontti on Ruokakeskon omistuksessa, ei kaupunki voi vaikuttaa kaupan toimijan valintaan. Kaupunki voi lisätä kaupan kilpailua varaamalla omistamiaan tontteja muualla kaupungissa myös muille päivittäistavarakaupan toimijoille. Uuden myymälärakennuksen toteuttaminen varmistaa päivittäistavarakaupan jatkumisen nykyisellä paikalla. Tulevaisuudessa paikan merkitys päivittäistavarakaupan myymäläverkostossa korostuu, kun Hangonradan toisella puolella alkaa Hangonsillan asuinalueen toteutus vuoden 2017 vaiheilla. K-Market Ukko-Pekka voi toimia alueen länsiosan lähikauppana edellyttäen, että Hangonradan yli tai ali voidaan järjestää suora kävelyn ja pyöräilyn yhteys. Liikenteelliset vaikutukset Hyvinkäänkatu soveltuu hyvin ajoneuvoliikenteen välittämiseen, ja sen varrella on jatkuva yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Liikennetuvallisuutta on parannettu mm. korotetuilla liittymillä. Tontti on saavutettavissa hyvin mm. Kruununpuiston alueen suunnasta Martinkadun vartta kulkevaa yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä pitkin. Kauppa palvelee myös tulevan Hangonsillan alueen lähikauppana. Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on toteuttaa Hangonradan ylittävä tai alittava kävelyn ja pyöräilyn yhteys, jonka kaakkoispää sijoittuisi Hyvinkäänkadun varteen kauppatontin viereen. Siihen saakka liikennöinti tapahtuu Muottikadun kautta, joten ajoradasta eriytetyn jalkakäytävän ja pyörätien rakentaminen Muottikadun varteen on tarpeen viimeistään siinä vaiheessa kun asuinrakentaminen Hangonsillan alueen lou- 1 Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys. Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin? Kilpailuviraston selvityksiä 1/2012. Selvityksen painopiste ei ollut kaavoituksen vaikutus kaupparyhmien kilpailuasetelmaan. 2 Kaupan sijainnin sääntely alalle pääsyn ja kilpailun edistämisen näkökulmasta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 3/

27 naispuoliskolla alkaa. Jonkin verran suunnitteluongelmia aiheuttaa Muottikadun katualueen kapeus (n.12 metriä). Merkittäviä liikenneriskejä ovat tontille suuntautuva ja sieltä poistuva asiointiliike sekä huoltoliikenne. Ensisijaisesti asiointi- ja huoltoliikenne pyritään eriyttämään toisistaan. Tällä tontille luontevin ratkaisu olisi ohjata huoltoliikenne Muottikadulta myymälärakennuksen taakse ja asiointiliikenne rakennuksen toiselle puolelle ensisijaisesti Hyvinkäänkadulta. Tila Muottikadun puolen tonttiliittymää varten on ahdas, joten liittymän ympäristön liikennesuunnittelu joudutaan tekemään huolellisesti. Erityisesti on huolehdittava, että suurimmat tavaratoimituksissa käytettävät ajoneuvot mahtuvat käyttämään liittymää kääntyessään huoltopihalle, ja samalla siitä, että tämän huoltoyhteyden kanssa risteävä kävelyn ja pyöräilyn yhteys Muottikadulta kaupparakennuksen oven edustalle voi toimia turvallisesti. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Tontti sijaitsee Hangonradan melu- ja tärinähaitta-alueella. Käytössä olevat ohje- ja viitearvot eivät ota kantaa liikerakentamiseen, vaan koskevat asumista ja siihen verrattavia toimintoja. Asemakaavamääräyksissä on rajoitettu sallittu tärinä arvoon 0,90 mm/s kunnes tärinälle saadaan sitovat viitearvot. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET p h pp pysäköimispaikka Asiakkaiden pysäköintiin varattu tontin osa. Alueelle mahtuu yli 130 autopaikkaa. alueen sisäiselle huoltoliikenteelle varattu alueen osa Alue on varattu huoltoajorekkojen kääntämiseen ja tavaroiden purkamiseen. Kaavamääräyksellä sallitaan myös henkilökunnan pysäköintipaikkojen osoittaminen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattua alueen osa Merkinnällä on osoitettu kaupan pääsisäänkäynnille johtava kävelyn ja pyöräilyn reitti. pp/k ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattua alueen osa, jonka saa kattaa. Rakennusalaan kuuluva osuus kaupan kävelyn ja pyöräilyn yhteyttä tontin sisällä. Osoitettu yhteys on sitova, mutta sijainti on ohjeellinen; tällä annetaan joustavuutta toteutukseen. Tämän osuuden saa kattaa. va Puistomuuntamoa varten varattu alueen osa. Alueelle saa sijoittaa enintään 12m 2 :n kokoisen ja enintään 3 metriä korkean muuntamorakennuksen. 5.7 NIMISTÖ Asemakaavan muutos ei tuota uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tontille saa rakentaa, kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman. Rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Hyvinkäällä 23.päivänä lokakuuta 2013 Kaavoituspäällikkö Anne Jarva 26