KOSTAMUS - YSTÄVYYDELLE! KOSTAMUS-HANKKEEN SYNNYSTÄ JA TAUSTASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOSTAMUS - YSTÄVYYDELLE! KOSTAMUS-HANKKEEN SYNNYSTÄ JA TAUSTASTA"

Transkriptio

1 1 KOSTAMUS - YSTÄVYYDELLE! KOSTAMUS-HANKKEEN SYNNYSTÄ JA TAUSTASTA Oulun yliopisto Historian laitos Tutkielman 2. luku Soili Riepula

2 2 Dispositio Johdanto Taustaa Tutkimustilanne Tutkimusongelma Tutkimusmetodi Käsitteiden määrittely Lähteet 1.Suomen ja Neuvostoliiton suhteista 1.1 Yya ja puolueettomuus Tšekkoslovakian miehitys ja Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen Suomen sitoutumishankkeet arveluttivat Neuvostoliittoa Henkilösuhteet keskiössä 1.2. Idän kädenjälki Suomen sisäpolitiikassa Puolueiden suhteet Neuvostoliittoon Dramaattinen vuosi Idänkaupan perustana clearing Talouskomissiolle keskeinen rooli Kaupankäyntiä poliittisessa suojeluksessa Idänkaupassa selvä marssijärjestys 1.4. Kainuussa vaikea tilanne 2. Kostamus-hanke vireille 2.1. Tutkimuksesta neuvotteluihin Rakentajiksi vankeja tai suomalaisia Stepanoville tärkeä hanke Rautaruukki alusta lähtien mukana Työryhmä selvittämään hanketta 2.2. Suomalaiset vahvasti mukaan hankkeeseen Malmin rautapitoisuus mietinnässä

3 Hankkeen työllistävyys houkuttimena 2.3. Kekkonen hankkeen Kekkosen lupaus kainuulaisille Puolueiden suhtautuminen hankkeeseen 3. Rakentamishankkeen viivästyminen 3.1. Neuvottelut jumissa neuvostoedustajien epäilyksiä 3.2. Koko hanke vaarassa kaatua 3.3. Suomalaisosapuoli sitkeänä 3.4. Rakentamistunnusteluja muiden kanssa 3.5. Kainuussa epätoivoa 4. Umpisolmu auki, sopimus valmiiksi 4.1. Korkein poliittinen johto avainasemassa 4.2. Kostamus-sopimuksen allekirjoittaminen toukokuussa Rakentaminen alkuun 4.4. Peruskiven muuraus syyskuussa Työtä ja toimeentuloa Kainuuseen, aikansa aluepolitiikkaa 5. Neuvotteluja toisesta ja kolmannesta rakennusvaiheesta 5.1. Ensimmäinen vaihe vauhdissa 5.2. Jatkoa koskevat neuvottelut käyntiin ja päätökseen 5.3. Rakentamisurakka loppuun suomalaisvoimin 5.4. Kainuussa pohdinnassa Kostamuksen jälkihoito Loppulause Lähdeluettelo Liitteet

4 4 KOSTAMUS-HANKE VIREILLE 2.1. Tutkimuksesta neuvotteluihin Karjalan luoteisosan malmivaroja tutkittiin useaan otteeseen 1900-luvun aikana. Vuonna 1917 D.I. Sherbakovin johtama tutkijaryhmä teki merkittävää työtä alueella, samoin vuonna 1926 V.J. Ratmanin johtama työryhmä. Tulevaisuuden kannalta mittavimmat löydökset Kostamuksen alueella tehtiin heti toisen maailman sodan jälkeen vuosina , jolloin A.A. Logacthovin johtama aeromagneettisia kuvauksia tehnyt retkikunta löysi alueelta suuren joukon magneettisia anomaaleja luvun alussa geologit katsoivat, että alueelle olisi mahdollista perustaa kaivos ja luvulla alueella tehtiin useita geologisia tutkimuksia, joiden kautta kerättiin tietoa mahdollisen kaivoksen perustamista varten. 1 Kostamuksen malmialue sijaitsi kaukana valtaväylistä. Suomen ja Neuvostoliiton rajalle siitä oli 30 kilometriä, lähimmälle rautatieasemalle Borovajaan (Borovoi) 80 kilometriä. Ainoa kulkuyhteys alueelle oli talvitie, jota käytettiin puutavaran kuljetukseen talviaikaan. Mutta aivan synkkään korpeen uutta kaupunkia ei rakennettu, sillä alueella oli aiemmin sijainnut kaksi vanhaa karjalaiskylää, Kostamus ja Kontokki. Tosin 1970-luvun alussa, jolloin rakentamista valmisteltiin, alueella ei ollut enää asutusta. 2 Karjalan Sosialistisen Neuvostotasavallan johtajat yrittivät ja 1950-lukujen vaihteessa useaan otteeseen nostaa esille kysymyksen Kostamuksen rautamalmiesiintymän hyväksikäytöstä. Ajatuksena oli, että se edesauttaisi lähinnä metsänhakkuuseen ja puuteollisuuden raaka-ainehankintaan erikoistuneen alueen kehittymistä. Mutta yritykset olivat tuloksettomia, sillä Moskovasta ei tullut myötätuntoa ajatukselle hyödyntää raaka-ainelähdettä, joka sijaitsi harvaanasutulla alueella, kaukana rautateistä ja vielä alueella, joka oli luokiteltu kannattamattomaksi. Karjalan neuvostotasavallan edustajat olivat tutkija OLGA ILJUHAn mukaan aktiivisia asian suhteen vielä 1960-luvulla, kun Suojärven ja Jyskyjärven välille rakennettiin rautatietä, mutta rata tehtiin vain puutavaran kuljetusta varten; malmiesiintymän hyödyntämistä ei tässä ratahankkeessa huomioitu. 1 Jersov Nikolai, Esitelmä omistettu Kostamuksen vuoririkastamokombinaatin 10-vuosipäiväjuhlalle , s.1. Tekijän hallussa; The Kostamuksha mining and consentrating complex. Venäjän- ja englannin kielinen esite Kostamuksesta vuodelta 1992; Iljuha Antoshtshenko Dankov 1997, Yhteenvetomuistio Gosplanissa pidetyistä neuvotteluista. UM 58, osasto B2, Venäjä/Vienti Kostamuksen rikastamokombinaatin rakentaminen I ; Svetlana Filimontchik, Kostamuksen synty nykypäivän historioitsijoiden silmin. Carelia-lehti nro

5 5 Vauhtia Kostamuksen alueen rautamalmin hyödyntämisajatus sai vasta 1960-luvun lopulla, jolloin aloite tuli Neuvostoliiton korkeitten elinten taholta. Taustalla oli 1950-luvun puolivälissä Vologdan alueelle Tsherepovetsiin rakennetun mustanmetallurgiankombinaatin raaka-ainepula. Kostamuksesta saataisiin sinne sopivaa raaka-ainetta. Gosplan 3 pyysi vuonna 1965 kahta suunnittelutoimistoa laatimaan tekniset paperit mahdollisuudesta käyttää Tsherepovetsissa Kostamuksesta saatavaa raaka-ainetta yhdessä muualta tulevan raaka-aineen kanssa. Kolmea vuotta myöhemmin Neuvostoliiton ministerineuvosto sisällytti Kostamuksen metallurgiateollisuuden kehityssuunnitelmaan vuodelle Neuvostoliitossa, jossa suunnittelu oli keskitetty ja hyvin teollisuusperustainen, asutuskeskuksen rakentaminen raaka-ainelähteen äärelle ei ollut mikään kummajainen. Maan taloudellinen kehittäminen perustui siihen, että eri puolille maata rakennettiin hajautetusti kaupunkeja yhden teollisuusalan ympärille. Yhtenä perusteena tälle oli ajatus siitä, että neuvostosuunnittelijat määrittelivät kuljetus- ja energiakuljetukset alhaisiksi. Toisaalta on huomattava, että teollisuustuotannon sijoittamista ohjasivat poliittiset ja ideologiset, eivät niinkään taloudelliset intressit, vaikka suunnittelijat toki huomioivat tuotantokustannukset, menekin ja kuljetuskustannukset. Niiden merkitys oli kuitenkin toinen kuin markkinataloudessa. Kostamus on hyvä esimerkki siitä, kuinka nämä yhden raakaaineen ympärille rakennetut kaupungit ja alueet varustettiin monipuolisilla palveluilla: omasta ruuantuotannosta eri alojen palveluihin. Keskeistä oli omavaraisuus niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. 5 Kostamuksen kombinaatin pääjohtaja NIKOLAI JERSOV kertoi heinäkuussa 1992 pitämässään Kostamuksen 10-vuotisjuhlaesitelmässä, että Neuvostoliiton ministerineuvoston määräyksellä oli päätetty rakentaa Kostamuksen vuoririkastamokombinaatti. Suunnitteluun oli hänen mukaansa osallistunut 20 tutkimuslaitosta Leningradista, Moskovasta, Kiovasta, Riiasta ja Petroskoista. Pääsuunnittelusta vastasi alan pietarilainen suunnittelutoimisto Giproruda. Rakentamista koskevan lopullisen päätöksen ministerineuvosto hänen mukaansa teki Gosplan = Neuvostoliiton valtiollinen suunnittelukomitea, Gosudarstvennyi komitet po planirovaniju, joka oli vastuussa taloussunnittelusta. Se otti käskynsä ministereiltä ja toimi ministeriöiden kautta. 4 Iljuha Olga, Kostamus-yhteistyöhanke historiallisesta näkökulmasta". Artikkeli julkaisussa Petroskoi-Kostamus- Kuhmo 1993, s. 64; Iljuha, Antoshtshenko, Dankov 1997, Maurseth Per Botolf, Divergence and Dispersion in the Russian Economy. Europe-Asia Studies Vol 55, No 8, December 2003, 1165 ja Nikolai Jersovin esitelmä , 1.

6 6 Tutkijat Jevgenia Prohorova ja Vesa Rautio nostavat omassa artikkelissaan, neuvostolähteisiin viitaten, esiin vuoden 1967 ja toteavat, että kyseisenä vuonna tehtiin päätös kaivostoimintakokonaisuuden perustamisesta. Sitä ennen olisi heidän mukaansa Neuvostoliitossa tehty jo päätös Kostamuksen esiintymän hyödyntämisestä. Paitsi omien laitosten tarpeisiin oli Prohorovan ja Raution tutkimuksen mukaan Neuvostoliitolla esiintymän suuruuden paljastuttua tarkoitus käyttää Kostamuksesta saatava rautapellettiä myös osana maan ulkomaankauppaa. 7 Prohorova kertoi sähköpostilla 8 saaneensa vuosiluvun 1967 V. Shnyukovin kirjoittamasta Kostamusta esittelevästä kuvakirjasta. Mainitussa kirjassa todetaan, että kyseisenä vuonna tehtiin päätös kombinaattia koskevan suunnitelman laatimisesta. Päätöksen tekijää ei kirjassa kerrota. 9 En ole päässyt Venäjän arkistoihin tutkimaan Neuvostoliiton aikaisia asiakirjoja ja todentamaan esiin nostettuja aikamääreitä liittyen Kostamuksen raaka-ainevarojen hyödyntämisestä tehtyihin päätöksiin ennen 1970-lukua. Tarkat päivämäärät ja vuosiluvut sinänsä eivät tutkimuksen kannalta olekaan kaikkein olennaisinta. Tärkeintä on tietää se, että asia oli esillä Neuvostoliitossa jo pitkään ennen kuin se nostettiin virallisesti esille Suomen edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa Rakentajiksi vankeja tai suomalaisia Jo etukäteen oli tiedossa, että rautamalmikaivoksen, sitä palvelevan infrastruktuurin ja kaupungin rakentaminen kauas tiettömän taipaleen taakse on mittava hanke. Kalevalan piirissä, jonka alueella esiintymä sijaitsi, ei ollut tarpeeksi työvoimaa omasta takaa. Metsäteollisuuden parista vapautunut työvoima muutti pois Karjalasta. Neuvostoliitossa oli runsaasti kokemusta vankityövoiman käytöstä vastaavanlaisissa rakennushankkeissa; rakentaminen olisi onnistunut siirtämällä alueelle kuudesta kahdeksaan vankileiriä. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan ollut ajateltavissa, koska hanke sijaitsi niin lähellä valtakunnan rajaa. 10 Tutkija ILJUHAn mukaan ehdotuksen suomalaisen työvoiman käytöstä teki Neuvostoliiton Gosplan. Iljuha nosti tämän vaihtoehdon esiin kesällä 1992 Kuhmon kesäakatemiassa pitämässään alustuksessa, mutta jo viisi vuotta myöhemmin hän esitti ehdotuksen tekijätahon hieman toisella tavalla: Taloustieteilijät ja poliitikot suuntasivat katseensa naapurimaahan, Suomeen. Toki on huomatta- 7 Prohorova Rautio, Clearing-kaupasta maailmantalouteen: Suomalaisyritysten rooli Kostamuksen talouskehityksessä, Aleksanteri Papers I: Jevgenia Prohorovan sähköposti tekijälle Shnyukov, Kostomuksha 2003, Iljuha, artikkeli 1993, 64; Iljuha, Neuvostoliiton ja Suomen yhteistyösopimuksen tausta ja Kostamuksen rakentaminen 1997, Artikkeli kirjassa Kainuussa ja Vienassa näkökulmia naapurusten elämään; Iljuha Antoshtshenko Dankov 1997,

7 7 va, että sama asiahan se on: Gosplan oli Neuvostoliiton talouden suunnittelusta vastaava elin, jossa vaikuttivat niin taloustieteilijät kuin poliitikot. Tärkeä tekijä ehdotuksen taustalla oli varmasti kokemus suomalaisten teollisuusrakennustaidosta Neuvostoliitossa. Toisaalta Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kauppavaihdossa käytetty clearing-tili osoitti kaupan olevan epätasapainossa: Suomi oli velkaantunut Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton johto oli tietoinen Suomea vaivaavasta työttömyysongelmasta. Osaltaan yhteistyöhankkeen kautta voitiin naapuria auttaa tämän ongelman hoitamisessa. Tämä voidaan kytkeä Neuvostoliiton poliittisiin intresseihin, joita sillä oli Suomea kohtaan. Neuvostoliiton kannalta oli varmasti myös kätevää suunnata katse lähellä rakentamiskohdetta sijaitsevaan naapuriin. Neuvosto- Karjalalle hankkeesta oli taloudellista hyötyä. Oma osansa hankkeen etenemiseen sen jälkeen, kun asia oli tuotu esille, oli sillä, että siitä kiinnostuivat molempien maiden arvovaltaiset poliittiset tahot. 11 Vaikuttaa siltä, että kerran liikkeelle lähdettyään ajatus Kostamuksen rakentamisesta suomalaisvoimin eteni melkoisella vauhdilla. Etenkin Karjalan tasavallan edustajat pyrkivät vauhdittamaan asiaa. NKP:n Karjalan aluekomitea ja Karjalan ministerineuvosto kääntyivät Neuvostoliiton suunnittelukomitean puoleen ajatuksella, että suomalaiset rakennusyritykset ottaisivat Kostamuksen malminrikastamokombinaatin rakennettavakseen. 12 Syynä oli Karjalaa vaivannut työvoimapula. Mutta kuten tulemme huomaamaan, helppo ei ollut Kostamus-hankkeen eteneminen alkuinnostuksen jälkeen ideasta toteutukseen; se kysyi aikaa, vaivaa, rahaa ja tahtoa Stepanov ajoi Kostamuksen rakentamista Kysymys siitä, kuka suomalainen päättäjä sai ensimmäisenä tietää Neuvostoliiton suunnittelevan malminrikastamokombinaatin sekä siihen liittyvän kaupungin ja infrastruktuurin rakentamista kauas Karjalan korpeen lähelle Suomen rajaa, on mielenkiintoinen. Useassa eri yhteydessä on tullut esiin se, että ensimmäisen kerran asia oli virallisesti esillä presidentti Kekkosen Neuvostoliiton-vierailun aikana heinäkuuta Virallisissa vierailusta kertovissa asiapapereissa ei ole suoraa mainintaa Kostamuksesta tai siihen liittyneistä keskusteluista, mutta Raahen rautatehtaan laajentaminen oli esillä. Kostamuksesta on puhuttu todennäköisesti tässä yhteydessä, sillä Kostamus-hanke ja Rautaruukin laajentaminen sekä koksin lisäsaanti liittyivät tässä vaiheessa yhteen. Kekkonen ei 11 Iljuha 1997, artikkeli, Iljuha 1997, artikkeli, Ks. mm. Keskinen 1987, 340. Kainuun Sanomat (KS)

8 8 ole kirjannut keskusteluista tekemiinsä muistiinpanoihin Kostamusta suoraan nimellä. Eikä sitä kirjattu virallisiin pöytäkirjoihinkaan. 14 Elokuussa 1964 lähetystöneuvokseksi Suomeen tullut Vladimir Stepanovtunsi hyvin Neuvosto- Karjalan. Hän oli sieltä kotoisin ja toiminut muun muassa aluekomitean sihteerinä. Vuoden 1965 alussa Neuvostoliiton suurlähettilääksi Suomeen tuli Andrei Kovaljov. 15 Meillä oli hänen kanssaan tapana pari kolme kertaa kuukaudessa mennä kahdestaan saunaan, Stepanov kertoi haastatellessani häntä helmikuussa Saunoessaan miehet pohtivat, Stepanovin kertoman mukaan, muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita. Ilman virkamiehiä me puhuttiin asioista, koska minä lähetystöneuvoksena johdin nimenomaan poliittista sektoria meidän maiden välisissä suhteissa, Stepanov jatkoi. Jälleen kerran kesällä 1966 miehet olivat saunomassa, ja silloin Stepanov kertoi suurlähettiläälle Kostamuksen alueella sijaitsevista rikkaista malmiesiintymistä. Hän nosti esiin ajatuksen, että Suomi ja Neuvostoliitto yhdessä ryhtyisivät hyödyntämään kyseisiä malmivaroja. Minä tiesin, että Karjala ei itse pysty koskaan näitä malmiesiintymiä valloittamaan. Ei riittänyt työvoima, eikä tekniikka, eikä teknologiaa ollut Neuvosto-Karjalassa [--] Silloin samana vuonna kesällä olin lomalla Karjalassa ja puhuin siellä Karjalan johtajien kanssa. Huomasin, että he olivat jo alkaneet kiinnostumaan tästä malmiesiintymästä Neuvosto-Karjalassa. He olivat hallitukselle jo tehneet sellaisen ehdotuksen, että eikö voisi Neuvostoliiton hallitus auttaa, että näitä malmiesiintymiä voisi käyttää hyväksi. Mutta Moskovassa ei oikein mielellään otettu näitä vastaan, koska oli kysymys, että Neuvostoliitossa on paljon rikkaampia esiintymispaikkoja kuin Kostamus. Ei oikein halunnut tarttua tähän Kostamukseen. Tietysti Karjala oli kiinnostunut tästä. Alueelle se merkitsi erittäin paljon. Mutta Neuvostoliitolle projekti ei merkinnyt mitään. 16 Kovaljov kiinnostui asiasta. Miehet päättivät tuoda asian suomalaisten virkamiesten tietoon. Mutta ennen kuin he saattoivat mennä näin pitkälle, heidän piti saada lupa Moskovasta. Piti tietysti kysyä Moskovan hallitukselta, koska me olimme hallituksen edustajia. Emme voineet itse omaaloitteisesti niin suurta kysymystä esittää suomalaisille, Stepanov kuvasi marssijärjestystä. Niinpä miehet veivät asian Neuvostoliiton ulkoasiainministeriölle ja ulkomaankauppaministeriölle. Mutta Moskovan vastaus antoi odotuttaa itseään; kului parisen vuotta ennen kuin vuonna 1968 tuli ulkomaankauppaministeriöstä lupa kertoa asiasta suomalaisille ja ehdottaa yhteistyötä. Suurlähettiläs ja minä kutsuimme eräänä iltana saunaan lähetystöön Ahti Karjalaisen ja hänelle esitimme tämän ajatuksen vuonna Se oli muistaakseni kesällä. Ahti 14 Ks. esim. Kekkosen arkisto. UKA 21/98 Neuvotteluselostuksia Valtiovierailu Neuvostoliittoon ; UK:n muistiinpanot SNTL Andrei Ehimovitš Kovaljov Neuvostoliiton suurlähettiläänä Helsingissä Hän toimi ennen Suomeen tuloaan ulkoasianiministeriössä Skandinavian osaston päällikkönä. 16 Vladimir Stepanovin haastattelu. Oulu

9 9 Karjalainen ei voinut mitään heti vastata meille tähän, mutta kuitenkin sanoi, että aika mielenkiintoinen tämä asia on, koska sama esiintymähän leviää tänne Suomeen [-- ]Minulla oli pari tai kolme kertaa Kekkosen kanssa puhetta tästä [--] Se oli luvun lopulla, kun puhuin Kekkoselle. Esimerkiksi oli Kekkosen ja Kosyginin patikkamatka Kaukasuksen vuoristossa Siellä Kosyginkin aloitti Kekkosen kanssa keskustelun Kostamuksesta, koska silloin, kun Kosygin ja Kekkosen tapasivat, tietysti oli kysymys, mitä tehdään edelleen näiden maiden välisissä suhteissa, mihin suuntaan voisi kehittää. Patikkamatkan yhteydessä oli keskustelu Kostamuksesta. 18 Stepanov kertoi haastattelussa toimineensa tulkkina kyseisen Kaukasian patikkamatkan aikana käydyissä keskusteluissa. Ulkoministeri Ahti Karjalaisen kanssa Kostamus-asiasta oli Stepanovin mukaan puhetta kesällä Tämä oli innostunut asiasta. Karjalainen oli sittemmin tuonut asian esille keskusteluissa Kekkosen kanssa. Näin ollen Kekkonen olisi siis ollut tietoinen itänaapurin Kostamus-kaavailuista jo ennen matkaansa Moskovaan heinäkuussa Sen paremmin Karjalainen kuin Kekkonenkaan eivät ole kirjanneet omiin muistiinpanoihinsa Kostamus-kaavailuja ennen kuin asia nousi virallisille asialistoille vuonna Suurlähettiläänäkin 20 Suomessa toimineen Stepanovin hyvin tunteva lehdistöneuvos SEPPO SAR- LUND kertoo kirjassaan Politiikan pöydän alta, että Stepanov olisi ottanut Karjalan malmivarojen hyödyntämisen yhdessä Suomen kanssa keskustelunaiheeksi suurlähettiläs A.E. Kovaljovin lauantaisaunassa 1960-luvun puolivälin jälkeen. Kovaljov oli innostunut asiasta ja kirjoittanut ehdotuksesta Moskovaan, mistä ei pariin vuoteen kuulunut aiheen tiimoilta mitään. Sarlundin mukaan ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitshev olisi suhtautunut asiaan myönteisesti, mutta mustan metallurgian miehet Ivan Kazanetzin johdolla olisivat vastustaneet sitä. Yksi mahdollisuus on, että Stepanov itse kertoi asiasta ensimmäisenä Kekkoselle. Näin asian kulkua arvioi muun muassa ulkomaankauppaministerinä toimineen A.N. Manzhulo kysyttäessä, kuka otti asian puheeksi Kekkosen kanssa. Hänen mukaansa on todennäköistä, että Stepanov kertoi asiasta Kekkoselle ja siitä se alkoi. Neuvosto-Karjalassa syntyneelle Stepanoville oli tärkeää saada uutta elinvoimaisuutta vaikkapa sitten kaivos ja kaupunki kotiseudulleen, joka oli jäänyt jälkeen maan taloudellisesta kehityksestä Kekkosen ja hänen seurueensa matka Kaukasukselle alkoi Suomi 1996, Vladimir Stepanovin haastattelu. Oulu Vladimir Stepanovin haastattelu. Oulu Vladimir Sevastianovitš Stepanov toimi Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläänä vuoden 1973 joulukuusta vuoden 1979 heinäkuuhun. 21 Keskinen 1987, 340; Vladimir Stepanovin puhelinhaastattelu ; Sarlund 2004, 135; Aleksei Manzhulovin haastattelu. Moskovas

10 10 Stepanovilla olivat hyvät suhteet niin Kekkosen kuin Karjalaisenkin kanssa. Monissa Suomen ja Neuvostoliiton johtomiesten kahdenkeskisissä maiden välisiä suhteita koskeneissa keskusteluissa olivat läsnä vain Kekkonen, joku neuvostojohtajista ja tulkkina hyvin suomea puhuva Stepanov. 22 Näissä keskusteluissa saatettiin käydä läpi millaisia asioita tahansa, eikä niistä tehty pöytäkirjoja tai muitakaan muistiinpanoja. Stepanov piti Kostamus-hanketta tärkeänä. Niinpä ei ole poissuljettu mahdollisuus, että hän itse piti asiaa esillä keskusteluissa Karjalaisen ja Kekkosen kanssa jo siinä vaiheessa, kun asiasta ei keskusteltu vielä niin sanotusti virallisesti. Kritiikittömästi Stepanovin muisteluihin ei pidä suhtautua, sillä todennäköisesti hän haluaa korostaa omaa asemaansa. Suomessa toimiessaan hän pyrki monin tavoin vaikuttamaan voimakkaasti maiden välisiin suhteisiin. Tuota aikakautta käsittelevissä historiantutkimuksissa Stepanovia kuvataan hyvin voimakastahtoiseksi, jopa häikäilemättömäksi persoonaksi. Nähdäkseni on kuitenkin syytä ottaa hänen kantansa mukaan tähän tutkimukseen, koska hän tiesi aikakautensa neuvostojohdon kannan siihen, miten Suomen asioita piti hoitaa. Neuvostoliiton puolella etenkin Karjalassa Kostamuksesta keskusteltiin, ja Suomen lehdistöönkin se pääsi jo Kekkosen heinäkuussa 1970 tekemän vierailun aikana. Kainuun Sanomat siteerasi Neuvosto-Karjala-lehteä, jossa kerrottiin, että Suomen rajan läheltä on löytynyt rautamalmia, ja että sitä on alettu louhia. Matkaa Neuvostoliiton ja Suomen väliseltä rajalta suurelle malmialueelle on karjalaislehden mukaan 20 kilometriä ja se sijoittuu Kuhmon ja Suomussalmen välille. Suomen puolella Geologisella tutkimuslaitoksella ei Kainuun Sanomien mukaan ollut tietoa suurista rautamalmiesiintymistä rajan tuntumassa. Neuvosto-Karjala-lehdessä ennakoitiin jo tässä vaiheessa, että alueelle nousee asukkaan kaupunki Kostamuksen ja Kontokin kylien tilalle. 23 Senkin valossa, että Kostamuksen rakentamisasiaa puitiin jo Neuvosto-Karjalassa, voi uskoa, että Kekkosen heinäkuisen vierailun aikana asiasta oli keskusteltu ainakin jossain määrin. 22 Vladimir Stepanovin haastattelu Ajankohtaisessa kakkosessa TV 2:ssa Minulle oli annettu toimeksi perustaa suorat suhteet Kekkosen kanssa. Melkein kaikki luottamukselliset asiat minun kanssa hoidettiin, Stepanov kertoi roolistaan. Valtiosihteeri Matti Tuovinen kertoo päiväkirjassaan , kuinka suurlähettilääksi tulee Stepanov. Kova mies tuo Stepanov, ollut monesti mukana Kekkosen tulkkina NL:ssa keskusteluissa johdon kanssa, Tuovinen on kirjannut. Salaisuuksien vartija. Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta Toimittanut Juhani Suomi. Turun yliopiston julkaisuja 2. Turku S.42. SOIKKANEN lukee Stepanovin ns. bi-mieheksi, joka myötäili Neuvostoliiton tavoitetta tiukentaa otettaan vaikutuspiiristään. Vastakohtana Soikkasella ovat ns. multi-miehet, jotka pitivät muun muassa Suomen puolueettomuutta hyödyllisenä maalleen. Soikkanen, Presidentin ministeriä , s Kainuun Sanomat

11 11 Kekkonen oli alkuvaiheessa Kostamuksen osalta paremmin informoitu kuin korkein neuvostojohto. Tähän mahdollisuuteen viittaa se, että Aleksei Kosygin totesi Kekkoselle helmikuussa 1971 Zavidovossa, ettei varsinaisesti tuntenut Kostamus-esiintymää, mutta tiesi toki Itä-Karjalassa olevan eräitä rikkaita malmiesiintymiä. Kekkonen nosti aiheen keskusteltavaksi tapaamisen yhteydessä, kun puhetta oli maiden välisen taloudellisen yhteistyön laajentamisesta ja uusien toimitusten aikaansaamisesta Suomesta Neuvostoliittoon. Kekkonen näki Kostamuksessa mahdollisuuden. Hän kertoi saaneensa Kostamusta koskevia tietoja Rautaruukin pääjohtaja vuorineuvos Helge Haavistolta. Laajan keskustelun jälkeen Kosygin lämpeni asialle niin paljon, että esitti ohjelman, johon sisältyivät muun muassa Kostamuksen rautakaivoksen avaaminen, Neuvostoliitto lupaus toimittaa koksia ja toinen masuuniuunin Rautaruukille sekä rautatien rakentaminen rajan molemmin puolin Kostamuksen tarpeita silmällä pitäen. 24 Kosygin ei varmastikaan kehitellyt esittämäänsä ohjelmaa siltä istumalta, vaan virkamiehet olivat valmistelleet sen etukäteen Rautaruukki alusta lähtien mukana kuvioissa Kostamuksen rakentaminen liitettiin aluksi Rautaruukin Raahen tehtaan koksitoimituksiin. Sen vuoksi Rautaruukin puitteissa hanketta vietiin eteenpäin ja ajatuksena oli, että Rautaruukki rakentaa Kostamuksen kombinaatin ja kaupungin. Tähän kuvioon sopii hyvin se, että Rautaruukin toimitusjohtaja, vuorineuvos Helge Haavisto oli niiden ensimmäisten joukossa, jotka kuulivat asiasta. RAIMO SEPPÄNEN kertoo Haavistosta tekemässään kirjassa Suomalainen teräsmies, kuinka Kostamus-kysymys tuli yllättäen Haaviston eteen lokakuussa Tuolloin Suomalaisneuvostoliittolainen yhteistyökomissio kokousti valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Illallispöydässä neuvostoliittolaisen suunnittelutoimisto Gosplanin varapuheenjohtaja M. I. Misnik tiedusteli Haavistolta mahdollisuutta, että Rautaruukki rakentaisi oman koksaamopatterin Zerepovetskiin. Rautaruukilla oli pula koksista. Haavisto kiinnostui asiasta ja pyysi Misnikin seuraavaksi aamuksi keskustelemaan Rautaruukin konttoriin. Tällä oli tuomisinaan uusi esitys: Rakentakaa meille Kostamukseen rajan taakse kaivos, niin me rakennamme teille koksaamopatterin Zerepovetskiin. Misnik kertoi Haavistolle Kostamuksen malmiesiintymästä ja kaivoshankkeesta. Kahden miehen työryhmä Haavisto ja Misnik 24 Salainen muistio keskustelusta Zavidovossa. UKA 21/98 Neuvotteluselostuksia (2)

12 12 ryhtyi viemään asiaa eteenpäin. Yhteistyökomission puitteissa jonkin ajan kuluttua asetettiin laajapohjainen työryhmä. 25 Karjalassa Kostamuksen suuren rautamalmiesiintymän hyödyntämiseen uskottiin jo tässä vaiheessa vahvasti tai ainakin toivottiin sen toteutuvan, sillä sitä koskeva suunnitelma oli sisällytetty vuonna 1971 alkaneeseen viisivuotissuunnitelmaan. Pääkonsuli Arvo Rytkönen raportoi asiasta ulkoasianministeriölle joulukuussa Tämä on ensimmäinen löytämäni asiakirjatodiste hankkeesta ja suomalaisten kosketuksesta siihen. Raportissa Rytkönen kertoo neuvotteluistaan Karjalan ASNT:n 26 ministerineuvoston puheenjohtaja A.A. Kotshetovin kanssa Petroskoissa. Jo tuossa vaiheessa neuvostoliittolaisosapuolen taholta annettiin ymmärtää, että suomalaisilla olisi mahdollisuuksia osallistua esiintymän käyttöönoton edellyttämiin rakennustöihin. Kaavailuissa oli aloittaa rakentaminen neljän viiden vuoden kuluttua. Esiintymään suuruudeksi arvioitiin tuolloin miljardia tonnia, ja vuodessa laskettiin louhittavan noin 24 miljoonaa tonnia rautamalmia. Jo alun perin Neuvostoliiton puolella suunniteltiin, että osa, silloisessa arviossa puolet, menisi vientiin Työryhmä tutkimaan Kostamus-hanketta Kun Kostamus-hanke oli vuoden 1970 puolella tullut suomalaisten tietoon, Suomalaisneuvostoliittolaisen yhteistyökomission Suomen ryhmä asetti alkuvuodesta 1971 rauta- ja terästeollisuuden alan työryhmän, jonka tehtävänä oli asian tutkiminen. Puheenjohtajaksi tuli vuorineuvos Helge Haavisto ja muiksi jäseniksi valittiin johtaja Toivo Härkönen Rautaruukki Oy:stä, toimitusjohtaja Olli Ikkala Suomen Teollisuusliitosta, pankinjohtaja Jaakko Lassila Suomen Pankista, lähetystöneuvos Erkki Pajari ulkoministeriöstä ja apulaisosastopäällikkö Pentti Viita kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Sihteerinä toimi diplomi-insinööri Jouko Kanerva Rautaruukki Oy:stä. Kuten työryhmän kokoonpanosta on nähtävissä, hanke oli aluksi hyvin Rautaruukki-vetoinen, mikä on luonnollista, kun ajatuksena oli, että Kostamuksen kombinaatti tuottaisi pellettejä muun muassa Rautaruukin tarpeisiin. 28 Rautaruukkia esiintymä kiinnosti sijainnin ja esiintymään koon vuoksi. 25 Seppänen1985, ; Helge Haaviston puhelinhaastattelu ASNT = Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta 27 Pääkonsuli A.Rytkösen kirje ulkoasiainministeriölle Ulkoasiainministeriö ryhmä 58, osasto B2, asia Venäjä/vienti. Kostamuksen rikastamokombinaatin rakentaminen I Yhteenveto Gosplanissa pidetystä neuvottelusta, johon sisältyy luottamuksellinen muistio Kostamushankkeesta. Ulkoasiainministeriö ryhmä 58, osasto B2, asia Venäjä/vienti. Kostamuksen rikastamokombinaatin rakentaminen I

13 13 Toki malmia oli saatavissa kotimaastakin, lähinnä Lapista, mutta se ei riittänyt Rautaruukin tarpeisiin ja tuontiin oli joka tapauksessa turvauduttava. Lapin esiintymä oli myös kauempana Raahesta kuin Kostamuksen esiintymä, jonne oli 40 kilometriä rajasta ja noin sata kilometriä lähimmästä Suomen puolella kulkevasta rautatiestä. Vuoden 1971 aikana Kostamus-hankkeen valmistelu eteni pitkin harppauksin. Suomen ja Neuvostoliiton edustajat paneutuivat asiaan ja kävivät siitä monia keskusteluja aina maiden korkeinta poliittista johtoa myöten. Maiden välisen taloudellisen yhteistyön laajentaminen oli keskeisellä sijalla maiden johtajien tapaamisissa. Tässä yhteydessä uudet hankkeet olivat tervetulleita. Rautaruukki Oy tarvitsi Raahen rautatehtaalle toisen masuunin ja suunnitelmissa oli sen hankkiminen Neuvostoliitosta, samoin tuotannossa tarvittavan koksin. Ensimmäinenkin masuuni oli neuvostoliittolaista alkuperää. Kostamuksen laskettiin näin laajentavan Rautaruukin ja Neuvostoliiton välistä kauppaa. 29 Jo tässä vaiheessa voi todeta, että Kostamusta koskenut kanssakäyminen vaati suomalaisilta samaa kuin muistakin kaupallisista asioista Neuvostoliiton edustajien kanssa käydyt neuvottelut: kestäviä hermoja ja istumalihaksia. Suomalaiset kauppamiehet olivat vuosien varrella tottuneet siihen, että neuvottelumatka Moskovaan saattoi venähtää pitkäksi. Neuvottelut olivat tiiviitä ja hintoja koskeva tinkiminen arkipäivää, mutta huomattava osa ajasta meni odotellessa ja aikaa tappaessa hotellihuoneessa sinä aikana, kun neuvostoliittolaisneuvottelijat selvittelivät kulloistakin syntynyttä tilannetta keskuudessa ja omien tahojensa kanssa. 30 Rautaruukin ja Neuvostoliiton edustajien väliset neuvottelut johtivat siihen, että toisen masuunin tilauspäätös tehtiin keväällä Kaavailujen mukaan Suomi maksaisi hankinnan maataloustuotteina. Kosygin katsoi, että tämä olisi Neuvostoliiton antamaa luottoa parempi vaihtoehto ja samalla Suomi pääsisi eroon maatalouden ylituotannosta. Mutta varsin pian kävi ilmi, etteivät maataloustuotteet yksin riitä maksuksi, joten oli turvauduttava pitkäaikaiseen luottoon. Vielä vierähti kuitenkin parisen vuotta ennen kuin varsinainen masuunin hankintasopimus allekirjoitettiin V/O Tjažpromexportin kanssa loppuvuodesta Sinä aikana oli Kostamus-rintamalla ehtinyt tapahtua paljon. Hanke sai varmasti lisävoimaa siitä, että Kekkonen oli kiinnostunut siitä ja ottanut sen esille Neuvostojohdon kanssa käymissään kes- 29 Salainen muistio keskusteluista Neuvostoliiton johtomiesten kanssa Zavidovossa. UKA 21/98 Neuvotteluselostuksia (2); Ukkola 2004, Ukkola 2004, Salainen muistio Kekkosen keskusteluista Neuvostoliiton johtomiesten kanssa Zavidovossa. UKA 21/98 Neuvotteluselostuksia (2); Helge Haaviston kirjeet Kekkoselle ja , UKK:n vuosikirjat 1971 maaliskuu-toukokuu 129.; Ukkola 2004, 112.

14 14 kusteluissa. Kekkosen lähipiiriin kuulunut JOUKO LOIKKANEN 32 arvioi sähköpostihaastattelussa, että Kostamus-hanke olisi todennäköisesti edennyt hitaammin ilman Kekkosen sitkeyttä: tämä piti sitä ahkerasti esillä keskusteluissaan neuvostojohdon kanssa. Toinen asiaan edistävästi vaikuttanut tekijä oli Loikkasen mukaan se, että itänaapurin johto halusi kehittää hyvää suhdetta Kekkoseen Suomalaiset vahvasti mukaan hankkeeseen Alusta alkaen Neuvostoliiton, siis käytännössä Gosplanin, edustajien suunnitelma oli, että suomalaiset rakentaisivat Kostamuksen joko osittain tai kokonaan. Gosplanin taholta ei ollut suljettu pois sitäkään mahdollisuutta, että rakennushankkeeseen tulisi mukaan myös muita maita. Yksi vahva vaihtoehto oli Englanti, joka tarvitsi rautamalmia. Englantilaisia kaavailtiin mukaan lähinnä rautamalmin jalostusprojektiin. Kun kaikki oli tässä vaiheessa vielä suunnitteluasteella, Neuvostoliiton puolella oli jopa heitetty ilmaan ajatus varsinaisen jalostamon rakentamisesta Murmanskin lähelle ja varustamisesta englantilaisin laittein. Tämä esitys on luonteva sitä taustaa vasten, että Murmanskin sataman kautta jalosteet olisi voitu kuljettaa meritse Englantiin. Kuolan niemimaan kaivoksilta kuljetettiin jo rautamalmi Englantiin, joten yhteistyöstä oli kokemusta. Englantilaiset olivat kuvioissa mukana vielä syksyllä Neuvostoliiton ulkomaankaupan johdossa pohdittiin sitä, mitä kautta Kostamuksen malmia kuljetettaisiin: Raaheen rakennettavan rautatien, Vienanmeren Suomenlahden kanavajärjestelmän vai Murmanskin sataman kautta. Lyhin reitti kulki Suomeen eli rautateitse Raaheen ja siitä laivoilla eteenpäin. Osaltaan yhteistyötä englantilaisten kanssa jarrutti se, että nämä halusivat vain rikasteta, eivät pellettejä. Paitsi jalostuskysymyksessä yhteistyö Englannin suuntaan kiinnosti myös rahoituksen osalta. Luotto oli tarkoitus maksaa Kostamuksen tuotannolla meni se sitten mihin tahansa. Myös Yhdysvallat jälleenvientimaana olisi kelvannut Neuvostoliiton edustajille, mutta ehtona oli, että Yhdysvaltojen tuli poistaa neuvostoliittolaiselle rautamalmille asetettu estotulli. Länsi-Saksakin vilahteli mukana yhteistyökuvioissa, sillä siellä oli neuvostoliittolaisten saaman tiedon mukaan kehitelty kaikkien pisimmälle uutta rautamalmin käsittelytekniikkaa. Neuvostoliitto- 32 Loikkanen toimi mm. Keskustan puoluesihteerinä , Kehitysaluerahaston toimitusjohtajana , Tielaitoksen pääjohtajana vuodesta 1978, useaan otteeseen pääministerin sihteerinä, II valtiovarainministerinä Miettusen III hallituksessa Jouko Loikkasen sähköpostivastaus hänelle esittämiini kirjallisiin kysymyksiin

15 15 laisia kiinnosti tämän uuden prosessisalaisuuden saaminen käyttöön Kostamuksessa. Samanaikaisesti, kun Kostamus-hanketta viriteltiin, suomalaiset rakennusyhtiöt kävivät neuvostoliittolaisen vastapuolen kanssa neuvotteluja Pääjärven metsäteollisuuskombinaatin ja Svetogorskin eli Enson selluloosa- ja paperitehtaan rakentamisesta. Myös Siperiaan oli suunnitteilla selluloosa- ja paperikombinaatti, jonka saamisesta Suomen kanssa kilpailivat Ranska ja Japani. Mutta ajatusten ilmaan heitosta ja suunnittelusta on vielä pitkä matka varsinaiseen päätöksentekoon ja toteutukseen. Kun Suomen ja Neuvostoliiton edustajat keskustelivat aiheesta osastopäällikkö- ja yritysjohtajatasolla maaliskuun alussa 1971 Gosplanin pääjohtaja Misnik totesi, ettei Neuvostoliitossa rakentamiseen liittyvää yhteistyökysymystä ole vielä käsitelty virallisesti. Siinä vaiheessa suomalaisosapuoli sai tietää, että kyse on mittavasta hankkeesta, jonka kustannusarvio oli noin miljoonaa ruplaa. Rautaruukkiin on investoitu noin 170 miljoonaa ruplaa, vuorineuvos Helge Haavisto vertasi ja näki jo tässä vaiheessa, että rahoituksesta muodostuu vaikea kysymys. Keskustelun aikana kävi ilmi, että Neuvostoliiton kannalta tärkeintä oli saada työvoimaa toteuttamaan hanke. Kyse oli aivan uuden yhdyskunnan rakentamisesta keskelle metsää; sinne oli tuotava rakennusmiehet sekä kaivoksen työntekijät ja samalla kaupungin asukkaat muualta. Vaikka kyse oli mittavasta rakennushankkeesta, siitä oltiin julkisuuteen päin vielä hissukseen. Esimerkiksi maiden välisen yhteistyökomission asialistalle sitä ei otettu vielä maaliskuussa, koska pelättiin sen saavan julkisuutta ennenaikaisesti. Neuvottelut jatkuivat yritystasolla eli käytännössä Rautaruukin ja Gosplanin välillä. 34 Venäläisen näkemyksen mukaan rakentamishanke oli Jumalan selän takana kuten Haavisto suomensi Misnikin toteamuksen paikkaa koskeneesta sijainnista. Suomen puolella oli varsin lähellä, noin sadan kilometrin päässä, suuri asutuskeskus, missä oltiin hyvin kiinnostuneita uusista työllistymismahdollisuuksista. Suomen puolelta oli lisäksi saatavissa rakennustöihin tarvittava sähkö kohtuullisen matkan päästä Yhteenveto Gospalnissa pidetystä neuvottelusta. Allekirjoittanut Osmo Soikkeli.; AKS Karjalainen 17/B kansio 125 Kostamus; Salainen muistio Neuvostoliiton kaupallisen edustajan P.V. Mihejevin käynnistä ministeri Pentti Uusivirran luona AKS Karjalainen 17/B kansio 125 Kostamus ; UMA ryhmä 58, kaupallinen sihteeri Ilkka Tapiolan kirje toimistopäällikkö Erkki Pajarille UM:n poliittiselle osastolle Moskovassa ; AKA kansio /VI Salaisimmat yksityiset paperit , Karjalaisen kirje Kekkoselle ; Salainen muistio englantilaisten jatkokeskusteluja Moskovassa. Allekirjoittanut Ilkka Tapiola. Rautaruukin arkisto. 35 AKS Karjalainen 17/B kansio 125, Suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission mustan metallurgian työryhmän kokous Moskovassa

16 Malmin rautapitoisuus mietitytti Mittakaavaltaan Kostamus oli suuri. Ensimmäiset viralliset tiedot, jotka Neuvostoliitosta saatiin, kertoivat esiintymän pituuden olevan 15 kilometriä ja keskipaksuuden sata metriä. Neuvostoliittolaislaskelmien mukaan malmivarat olisivat ainakin 926 miljoonaa tonnia. Geologit tosin arvioivat esiintymästä löytyvän malmi yhteensä noin miljoonaa tonnia. Malmin rautapitoisuudeksi tutkijat olivat todenneet 31 prosenttia. Haitta-aineista rikin osuus oli 0,23, ja fosforin osuus 0,07 prosenttia. Suomalaisosapuoli vertasi pitoisuuksia Kolarin Rautuvaaraan, jonka malmivarat oli arvioitu 10,6 miljoonaksi tonniksi. Rautapitoisuus siellä oli 45,8 prosenttia. Suunnitelman mukaan Kostamuksessa rautamalmi oli tarkoitus rikastaa ja pelletoida. Alueelle kaavailtiin rakennettavan avolouhos, rikastamo jätealtaineen, pelletointilaitos, maantie ja rautatie rajan yli Suomeen, voimalaitos johtoineen, vesi- ja jätevesihuolto sekä täysin varustettu yhdyskunta asukkaalle. Eniten epäilytti malmin rautapitoisuuden vähäisyys. Esimerkiksi Kiirunan malmiin verrattuna Kostamuksen malmin rautapitoisuus oli vain puolet siitä. Kolarin Rautuvaarankin malmiin verrattuna pitoisuus oli pienempi. Mutta toisaalta avolouhos puolsi Kostamuksen malmin hyödyntämistä. Siinä vaiheessa, kun Kostamusta koskevat kaavailut olivat tulleet suomalaisten tietoon, Neuvostoliiton aikeet hankkeen toteuttamiseksi olivat vankat - mustan metallurgian ministeriön ja terästeollisuuden edustajien epäilyistä huolimatta. Joku ministeriön virkamies oli pitänyt hanketta järjettömänä ja huomauttanut, että Neuvostoliitosta löytyy 50 Kostamusta rikkaampaa esiintymää. Hankkeen kiivain vastustaja oli mustan metallurgian ministeri Ivan Kazanets. 36 Hankkeen toteuttamishalusta kertoo muun muassa se neuvosto-osapuolen antama tieto, että hanke toteutetaan, vaikka Suomi ei siihen osallistuisikaan. Tässä tapauksessa rakentamisen alkaisi vuoden 1975 jälkeen. Suomen mukaantulo aikaistaisi hanketta niin, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa Suomelle sopivana ajankohtana. Paitsi koko hankkeen järkevyydestä Neuvostoliitossa oli kiistaa myös siitä, otetaanko suomalaiset mukaan toteuttajiksi vai tehdäänkö koko rakentaminen puhtaasti neuvostoliittolaisvoimin. Rakentaminen oli aikataulutettu noin kymmenen vuoden jaksolle. Taustalla oli rahoituksen ja työvoiman saaminen mahdollisimman tasaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa oli tarkoitus rakentaa neljännes kombinaatin lopullisesta tuotantokapasiteetista, ja kustannuksiksi oli laskettu noin 40 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ensimmäisen vaiheen piti olla valmis vuoden 1976 puoleen väliin 36 Ivan Kazanets työskenteli Neuvostoliiton mustan metallurgian ministerinä

17 17 mennessä. Hankkeen kustannusarvio oli kesän 1971 kustannustason mukaan 2600 miljoonaa markkaa, mistä ensimmäisen vaiheen osuudeksi arvioitiin 970 miljoonaa markkaa. Rahoitusta laskettiin saatavan Neuvostoliiton ja Suomen lisäksi kolmansista maista, joiden osuus katettaisiin toimitus- ja finanssiluotoilla. Suomen maksuosuus kaavailtiin hoidettavan pellettien tuonnilla Rautaruukin Raahen tehtaalle sekä puuraaka-aineen tuonnilla. Myöhempien rakennusvaiheiden rahoittamisesta vastaisi Neuvostoliitto kolmansista maista mahdollisesti tulevia toimitusluottoja lukuun ottamatta. 37 Ministerineuvoston istuntoihin osallistunut talousmies JURI PISKULOV on idänkauppaa käsittelevässä teoksessaan kertonut, kuinka alussa Gosplan ja Venäjän hallitus suhtautuivat kielteisesti ehdotukseen rakentaa Kostamukseen vuoriteollisuuskombinaatti ja kaupunki. Kustannuksia ja palkkoja vertailtiin. Puolestapuhujat muistuttivat, että tarvetta on nopeasti ja laadukkaasti rakennetulle tuotantolaitokselle. Se tuottaisi raaka-aineta, jota tarvitaan kotimaassa ja vientiä varten. Piskulov muistelee: Osallistuin useisiin ministerineuvoston istuntoihin, joita johti pääministeri Aleksei Nikolajevitš Kosygin. Useassa vaiheessa projektia pyöriteltiin suuntaan ja toiseen, puhuttiin, että se oli liian kallis ja että muka toteuttaisimme sen sitten, kun aika koittaisi. 38 Piskulov myöntää, että Neuvostoliitto sekaantui Suomen asioihin saadakseen aikaan haluamansa myönteiset päätökset muun Suomen maaperällä toteutettujen rakennushankkeiden osalta. Esimerkkeinä hän mainitsee Raahen rautatehtaan ja Loviisan atomivoimalan. Niissä käytettiin hyväksi presidentti Kekkosta ja hänen myönteistä suhtautumistaan idänkauppaan. 39 Kostamuksen osalta tätä painostusta Neuvostoliiton suunnasta tuskin tarvittiin, sillä Kekkonen suhtautui hankkeeseen itse hyvin myönteisesti ja ajoi sen toteuttamista. Hyvin todennäköisesti siinä tilanne oli päinvastoin eli Kekkonen loi paineita neuvostopäättäjien suuntaan Hankkeen työllistävyys houkutteli Suomen kannalta Kostamus-projekti vaikutti hyvältä, sillä sitä kautta voitiin turvata Rautaruukille edullisen raaka-aineen saanti vuosikymmeniksi eteenpäin. Tuonti loisi hyvät edellytykset tuotteiden 37 AKS Karjalainen 17/B kansio 125, Suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission mustan metallurgian työryhmän kokous Moskovassa Piskulov 2009, Piskulov 2009,

18 18 viennille itänaapuriin. 40 Samalla oli mahdollista hoitaa Itä- ja Pohjois-Suomen, etenkin Kainuun, vaikeaa työllisyystilannetta. Ennakkoarvion mukaan ilman Kostamus-projektia Kainuun työllisyyden hoito vaati 1970-luvulla jopa puoli miljardia markkaa valtion ja kuntien rahaa. Siihen nähden Suomen 225 miljoona markan osuus ensimmäisen rakennusvaiheen kustannuksista vaikutti kohtuulliselta, samoin kuin summaan lisättäväksi kaavaillut mahdolliset konetoimitusten toimitusluotot. Ensimmäisten arvioiden mukaan rakentaminen työllistäisi vauhtiin päästyään tuhannesta 3800:aan henkilöä vuodessa. Lukuun kuuluivat työntekijät ja alempi työnjohto, eivät hallinto- ja suunnitteluhenkilöstö. Kone-, laite- ja rakennusainetoimitukset toisivat myös työpaikkoja. Hankkeen kaavailtiin tarjoavan töitä etenkin rakennustyöntekijöille, joita varten ilman Kostamusta jouduttaisiin valtion ja kuntien toimesta aloittamaan työmaita. 41 Tässä vaiheessa neuvotteluja käytiin vielä yritystasolla, mutta ennen pitkään asian piti tulla myös molempien maiden poliittisten päätöksentekijöiden tarkasteltavaksi ja päätettäväksi. Olihan kysymys mittavasta yhteistyöhankkeesta kahden erilaista yhteiskuntajärjestelmää edustavan maan välillä. Ulkoasiainministeriössä ministeri Olavi J. Mattila 42 puhui hankkeen puolesta huhtikuun puolessa välissä vuonna 1971 keskustellessaan talouskomission puheenjohtajiston kanssa. Hänen kantansa oli, että Suomi voisi olla yhdellä kolmanneksella mukana ensimmäisessä vaiheessa. Toisesta kolmanneksesta hankkeen toteuttamisen osalta vastaisi Neuvostoliitto ja kolmannesta joku muu maa, esimerkiksi Englanti. Gosplanin varapuheenjohtaja Misnik uskoi positiiviseen ratkaisuun. Rautaruukin toimitusjohtaja Haavisto piti hanketta Suomen kannalta hyvin kiinnostavana, mutta näki pääoman puutteen suurimpana vaikeutena. Neuvottelut etenivät omaa latuaan, rakennustöitä koskevat tutkimukset ja suunnittelu omaansa. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat tiestön ja rautatien rakentaminen Neuvostoliiton puolelle Kostamukseen ja Suomen puolelle Kainuuseen AKA kansio 90, Rautaruukki Oy:tä koskeva Helge Haaviston allekirjoittama Kostamus-projektipaperi Kesäranta Yhteenveto Gospalnissa pidetystä neuvottelusta. Allekirjoittanut Osmo Soikkeli.; AKS Karjalainen 17/B kansio 125 Kostamus; Keskinen 1987, 341; Helge Haaviston puhelinhaastattelu ; Iljuha Antotchenko Dankov 1997, 76; Suomi 1998, 514; Keränen 1990, Olavi J. Mattila toimi Karjalaisen II hallituksessa ammattiministerinä ulkoasiainministeriössä, valtioneuvoston kansliassa ja kauppa- ja teollisuusministeriössä. Hän työskenteli Valmet Oy:n toimitusjohtajana. 43 AKA Karjalainen 17/B kansio 125, Suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission mustan metallurgian työryhmän kokous Moskovassa ; AKA kansio 125. Muistio komission 9:nen kokouksen aikana Moskovassa käydystä keskustelusta puheenjohtajiston kokouksessa.

19 19 Yhteistyökomissiossa asiaa paneuduttiin todenteolla. Komissio sai tehtäväkseen laatia sopimusluonnoksen koskien maiden välistä taloudellista, teknistä ja teollista yhteistyötä. Presidentti Kekkosen Moskovan-vierailulla heinäkuussa 1970 annettu tehtävä tuotti tuloksen, jossa koottiin yhteen aiempia teknillis-taloudellisia sopimuksia ja uutena mukaan otettiin teollinen yhteistyö. Kostamusprojekti sisällytettiin tähän uuteen maiden väliseen TTT-kehittämissopimukseen, joka allekirjoitettiin 20. huhtikuuta 1971, pääministeri Ahti Karjalaisen virallisen Moskovan-vierailun yhteydessä. Sen avulla luotiin puitteet neuvotteluiden kohteena olleiden suurhankkeiden toteuttamiselle Kekkonen hankkeen puuhamiehinä VESA RAUTIO JA JEVGENI PROHOROVA huomauttavat tutkimuksessaan, että Neuvostoliiton virallinen historiankirjoitus antaa Kostamuksen syntyyn liittyvistä tapahtumista hieman suunnitellumman ja rationaalisemman kuvan kuin suomalainen historiankirjoitus. Tällä puolella rajaa on korostettu muun muassa henkilösuhteiden merkitystä. 45 Näkökulmaero johtuu varmasti osittain lähteistä. Venäläisille historioitsijoilla on ollut käytettävissään oman maansa lähteitä, joissa on kerrottu aikamääristä, milloin Kostamusta koskevia päätöksiä on siellä tehty. Suomen puolen tutkijoilla näitä lähteitä ei ole ollut käytettävissä, vaan tutkimus perustuu oman maan lähteisiin. Ei tällä puolella ollut kuvaa siitä, milloin mikäkin Kostamusta koskeva päätös oli virallisesti tehty. Tulkintaeroon vaikuttaa myös se, mitä tutkitaan ja mistä kirjoitetaan. Neuvostoliittolainen historiankirjoitus on keskittynyt kertomaan siitä, miten hanke eteni viranomaispäätösten näkökulmasta. Siellä ei ole niinkään otettu huomioon sitä, millaisia neuvotteluja maan edustajat kävivät suomalaisten kanssa, millainen tunnelma neuvotteluissa oli, mistä niissä puhuttiin ja mitkä olivat taustavaikuttimet mihinkin päätökseen. Kylmät taloudelliset luvut vaikuttivat varmasti Kostamusta koskeneeseen päätöksen tekoon niin Neuvostoliitossa kuin Suomessakin. Huomattava on kuitenkin se, että Suomen puolella on tarkasteltu lähinnä sitä, kuinka suomalaiset pääsivät mukaan niin suureen hankkeeseen. Ilman hyviä naapuruussuhteita tämä tuskin olisi ollut mahdollista. Eikä naapuruussuhteita synny ilman, että niitä luovat ihmiset tässä tapauksessa maiden johtajat sekä kaikki ne henkilöt, jotka keskinäisellä kanssakäymisellään vaikuttivat hankkeen toteutumiseen. Pelkät valtiot eivät keskenään luo mitään suhteita; ne ovat vain toimintaympäristöjä, joissa asioita hoitavat elävät ihmiset. 44 Iljuha 1997, Artikkeli teoksessa Kainuussa ja Vienassa: Näkökulmia naapurusten elämään. Keskinen 1987, Prohorova Rautio 2008, 2.

20 Kekkonen lupasi Kostamuksen kainuulaisille Presidentti Kekkonen otti Kostamus-hankkeen alusta lähtien suojelukseensa. Se oli tärkeä hänelle henkilökohtaisesti, sisäpoliittisesti ja ulkopoliittisesti. Kainuussa kasvaneena hän tunsi lukkarinrakkautta entistä kotiseutuaan kohtaan. Toisaalta työttömyydestä kärsivässä Pohjois- ja Itä-Suomessa oli runsaasti hänen äänestäjiään. Sisäpoliittisesti työttömyyden alentaminen oli tärkeä kysymys. Ulkopoliittisesti Neuvostoliitto oli tärkeä suunta Kekkoselle, joten jälleen olivat sisäpolitiikka ja ulkopolitiikka sotkoksissa keskenään. Kesäkuussa 1971 Kekkonen vieraili Kainuussa. Vierailun aikana pitämässään puheessa hän lupasi Kostamus-hankkeen toteutuvan ja tuovan sitä kautta hyvinvointia alueelle. Uskon vahvasti Kostamus-projektin toteutumiseen. Uskon vahvasti, että Kostamus-projektista tulee tosi, Kekkonen julisti Kainuussa. 46 Matkan aikana Kostamus oli keskeisesti esillä kuntien edustajien ja presidentin tapaamisissa. Rajan taakse suunniteltua rakennushanketta koskeva keskustelu kävi Kainuussa kuumana. Kunnissa ja maakunnassa laadittiin laskelmia ja muistioita, ja niitä haluttiin esitellä myös presidentille. Kainuussa eli vahvana usko hankkeen toteutumiseen ja taloudellista hyvää tuovaan vaikutukseen. 47 Kun presidentti vielä valoi lisää uskoa tähän, ei hän myöhemminkään, kun hankkeen toteutuminen näytti epävarmalta voinut perääntyä. Hänhän olisi pettänyt kainuulaiset. Kekkosen vierailun aikana mentiin jo hyvin konkreettiselle tasolle: Kuhmon, Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien edustajat kehuivat kilvan sitä, miksi rajalle vievän rautatien pitäisi kulkea juuri näiden pitäjien kautta. Jokainen halusi radan kulkevan juuri oman kunnan kautta. 48 Kostamuksesta tuli presidentti Kekkoselle eräänlainen kunniankysymys. Hän oli viettänyt nuoruusvuotensa Kainuussa. Kekkonen tunsi itsensä ja tunnusti itsensä kainuulaiseksi, Kekkosen hyvin tuntenut Jouko Loikkanen määritteli. Hänen arvionsa mukaan Kekkosen ura ei olisi kestänyt Kostamus-hankkeen keskenjättämistä. Vaikka vääntö oli kovaa, eteenpäin mentiin Loikkasen sanoin kun leikkiin lähdettiin, niin leikki oli siedettävä ja kestettävä. Ei siitä voinut livetä enempää Suomi kuin Neuvostoliittokaan. Se oli vietävä kohtuullisen kunniallisesti loppuun, Loikkanen asetteli raamit hankkeelle Kainuun Sanomat ; Iljuha Kainuun Sanomat ja Kainuun Sanomat ja Jouko Loikkasen sähköpostihaastattelu

21 21 Asiakirjoista käy ilmi, kuinka Kekkonen Neuvostoliiton johtoa tavatessaan nosti asian tämän tästä esille. Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitsheville hän selosti hyvin seikkaperäisesti Suomen näkemyksiä ja suunnitelmia Kostamuksen suhteen lokakuussa 1971 Moskovassa. Hän esitti jo listan lähiajan toimenpiteistä, joiden mukaan hanketta vietäisiin eteenpäin. Viimeisimpinä listalla oli hallitusten välisen pöytäkirjan aikaansaaminen sekä asian käsittely Suomen eduskunnassa. Ensimmäinen työvaihe ajoittui tässä suunnitelmassa vuosille Kekkosen kiinnostuksen Kostamusta kohtaa voi ymmärtää hyvin myös aluepolitiikan kannalta. Alkuvaiheessa Rautaruukki oli vahvasti mukana hankkeessa, koska yrityksen laajentumisen kannalta tärkeää oli saada toinen masuuni, siihen koksia ja edelleen rautarikastetta jalostettavaksi. Kostamus oli Raahessa sijaitsevan Rautaruukin kannalta sopivan etäisyyden päässä (rautateitse noin 390 km) ja malmi oli tarpeeksi hyvälaatuista tuotantoprosessia ajatellen. Rautaruukilla suunniteltiin, että mikäli Kostamus-hanke ei toteudu, katseet oli suunnattava Pohjois-Ruotsin kaivoksiin. Sinne matkaa kertyi noin 650 kilometriä. Uuden masuunin myötä Rautaruukin rautarikasteen tarpeen laskettiin nouseva noin 2,5 miljoonaa tonniin ja noin puolet siitä piti tuoda ulkomailta. Kotimaan tuotanto ei riittänyt. Tässä astui kuvaan mukaan kehitysaluepolitiikka, sillä tuonti Ruotsista oli rahoitettava länsivaluutalla ja sitä varten oli rakennettava lisää teollisuuden tuotantokapasiteettia; sen kaavailtiin sijoittuvan pääasiassa Etelä-Suomeen. 51 Kostamus sen sijaan toisi työpaikkoja Pohjois-Suomeen ja etenkin Kainuuseen. Yhteistyökomission asettamassa rauta- ja terästeollisuuden alan työryhmässä Kostamus-hankkeen kanssa heti sen alkuvaiheessa tekemisiin joutunut apulaisosastopäällikkö PENTTI VIITA on muistellut, kuinka Urho Kekkonen ajoi määrätietoisesti ja pitkään Kostamuksen rakentamista suomalaisten toimesta. Taustalla oli Viidan mukaan Kostamuksen työllistävä Kainuun ja muiden työttömyydestä kärsineiden kehitysalueiden kannalta. 52 Miksi neuvostojohto keskusteli mielellään Kekkosen kanssa muun muassa Kostamuksesta? Kysymys oli tietysti politiikasta ja Neuvostoliiton pyrkimyksistä Suomen suhteen, mutta mukana oli varmasti myös ihan aitoa arvostusta pienen naapurimaan johtajaa kohtaan. 50 UKA 21/98 neuvotteluselostuksia (3). P.M. Kekkosen ja Patolitshevin neuvotteluista Moskovassa UM Ryhmä 58, Kostamuksen rikastamokombinaatin rakentaminen. Luottamuksellinen muistio. Yhteenveto pidetyistä neuvotteluista) 52 Viita 2006, 128.

1. KOSTAMUS-HANKE VIREILLE

1. KOSTAMUS-HANKE VIREILLE 1 1. KOSTAMUS-HANKE VIREILLE 2.1. Tutkimuksesta neuvotteluihin Karjalan luoteisosan malmivaroja tutkittiin useaan otteeseen 1900-luvun aikana. Vuonna 1917 D.I. Sherbakovin johtama tutkijaryhmä teki merkittävää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä 97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja.

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. www.bazatoros.ru shosse Gornjakov 153, Kostamus, Karjalan tasavalta Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. Tarjoamme vuokralle suoraan omistajilta Toros-tuotantokompleksissa

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 EUROPANPARLAMENTI PV 6/00 KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta Bryssel SISÄLTÖ Sivu 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 2. Keskustelu Louise Weiss -rakennuksessa suoritetun

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 11.5.2007 nro 4/2007

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Varastokatu 2 87100 KAJAANI Hallituksen kokous 11.5.2007 nro 4/2007 Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(8) KOKOUSAIKA Perjantai 11.5.2007 kello 13.00 14.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän toimisto 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

KORKEA-ASTEEN OPPILAITOSTEN KAPASITEETIN VAHVISTAMISEN TUKIOHJELMAN (KORKEAKOULU-IKI) HALLINNOINTIPALVELU

KORKEA-ASTEEN OPPILAITOSTEN KAPASITEETIN VAHVISTAMISEN TUKIOHJELMAN (KORKEAKOULU-IKI) HALLINNOINTIPALVELU Ulkoasiainministeriö Kehityspoliittinen osasto ESITYS YHTEISTYÖSTÄ Helsinki 15.9.2009 KORKEA-ASTEEN OPPILAITOSTEN KAPASITEETIN VAHVISTAMISEN TUKIOHJELMAN (KORKEAKOULU-IKI) HALLINNOINTIPALVELU 1. Hankinnan

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 15.3.2010 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä päättäminen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta.

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta. Seuraava esimerkki on yhtälöparin sovellus tyypillisimmillään Lukion ekaluokat suunnittelevat luokkaretkeä Sitä varten tarvitaan tietysti rahaa ja siksi oppilaat järjestävät koko perheen hipat Hippoihin

Lisätiedot

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 MYYNTIESITE KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 VARAA UUDET TOIMITILAT KALAJOEN NÄKYVIMMÄLTÄ LIIKEPAIKALTA ONKO TÄSSÄ PAIKKA YRITYKSESI UUSILLE TOIMITILOILLE? Kalajoen keskusta Pyhäjoki Raahe

Lisätiedot