KOSTAMUS - YSTÄVYYDELLE! KOSTAMUS-HANKKEEN SYNNYSTÄ JA TAUSTASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOSTAMUS - YSTÄVYYDELLE! KOSTAMUS-HANKKEEN SYNNYSTÄ JA TAUSTASTA"

Transkriptio

1 1 KOSTAMUS - YSTÄVYYDELLE! KOSTAMUS-HANKKEEN SYNNYSTÄ JA TAUSTASTA Oulun yliopisto Historian laitos Tutkielman 2. luku Soili Riepula

2 2 Dispositio Johdanto Taustaa Tutkimustilanne Tutkimusongelma Tutkimusmetodi Käsitteiden määrittely Lähteet 1.Suomen ja Neuvostoliiton suhteista 1.1 Yya ja puolueettomuus Tšekkoslovakian miehitys ja Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen Suomen sitoutumishankkeet arveluttivat Neuvostoliittoa Henkilösuhteet keskiössä 1.2. Idän kädenjälki Suomen sisäpolitiikassa Puolueiden suhteet Neuvostoliittoon Dramaattinen vuosi Idänkaupan perustana clearing Talouskomissiolle keskeinen rooli Kaupankäyntiä poliittisessa suojeluksessa Idänkaupassa selvä marssijärjestys 1.4. Kainuussa vaikea tilanne 2. Kostamus-hanke vireille 2.1. Tutkimuksesta neuvotteluihin Rakentajiksi vankeja tai suomalaisia Stepanoville tärkeä hanke Rautaruukki alusta lähtien mukana Työryhmä selvittämään hanketta 2.2. Suomalaiset vahvasti mukaan hankkeeseen Malmin rautapitoisuus mietinnässä

3 Hankkeen työllistävyys houkuttimena 2.3. Kekkonen hankkeen Kekkosen lupaus kainuulaisille Puolueiden suhtautuminen hankkeeseen 3. Rakentamishankkeen viivästyminen 3.1. Neuvottelut jumissa neuvostoedustajien epäilyksiä 3.2. Koko hanke vaarassa kaatua 3.3. Suomalaisosapuoli sitkeänä 3.4. Rakentamistunnusteluja muiden kanssa 3.5. Kainuussa epätoivoa 4. Umpisolmu auki, sopimus valmiiksi 4.1. Korkein poliittinen johto avainasemassa 4.2. Kostamus-sopimuksen allekirjoittaminen toukokuussa Rakentaminen alkuun 4.4. Peruskiven muuraus syyskuussa Työtä ja toimeentuloa Kainuuseen, aikansa aluepolitiikkaa 5. Neuvotteluja toisesta ja kolmannesta rakennusvaiheesta 5.1. Ensimmäinen vaihe vauhdissa 5.2. Jatkoa koskevat neuvottelut käyntiin ja päätökseen 5.3. Rakentamisurakka loppuun suomalaisvoimin 5.4. Kainuussa pohdinnassa Kostamuksen jälkihoito Loppulause Lähdeluettelo Liitteet

4 4 KOSTAMUS-HANKE VIREILLE 2.1. Tutkimuksesta neuvotteluihin Karjalan luoteisosan malmivaroja tutkittiin useaan otteeseen 1900-luvun aikana. Vuonna 1917 D.I. Sherbakovin johtama tutkijaryhmä teki merkittävää työtä alueella, samoin vuonna 1926 V.J. Ratmanin johtama työryhmä. Tulevaisuuden kannalta mittavimmat löydökset Kostamuksen alueella tehtiin heti toisen maailman sodan jälkeen vuosina , jolloin A.A. Logacthovin johtama aeromagneettisia kuvauksia tehnyt retkikunta löysi alueelta suuren joukon magneettisia anomaaleja luvun alussa geologit katsoivat, että alueelle olisi mahdollista perustaa kaivos ja luvulla alueella tehtiin useita geologisia tutkimuksia, joiden kautta kerättiin tietoa mahdollisen kaivoksen perustamista varten. 1 Kostamuksen malmialue sijaitsi kaukana valtaväylistä. Suomen ja Neuvostoliiton rajalle siitä oli 30 kilometriä, lähimmälle rautatieasemalle Borovajaan (Borovoi) 80 kilometriä. Ainoa kulkuyhteys alueelle oli talvitie, jota käytettiin puutavaran kuljetukseen talviaikaan. Mutta aivan synkkään korpeen uutta kaupunkia ei rakennettu, sillä alueella oli aiemmin sijainnut kaksi vanhaa karjalaiskylää, Kostamus ja Kontokki. Tosin 1970-luvun alussa, jolloin rakentamista valmisteltiin, alueella ei ollut enää asutusta. 2 Karjalan Sosialistisen Neuvostotasavallan johtajat yrittivät ja 1950-lukujen vaihteessa useaan otteeseen nostaa esille kysymyksen Kostamuksen rautamalmiesiintymän hyväksikäytöstä. Ajatuksena oli, että se edesauttaisi lähinnä metsänhakkuuseen ja puuteollisuuden raaka-ainehankintaan erikoistuneen alueen kehittymistä. Mutta yritykset olivat tuloksettomia, sillä Moskovasta ei tullut myötätuntoa ajatukselle hyödyntää raaka-ainelähdettä, joka sijaitsi harvaanasutulla alueella, kaukana rautateistä ja vielä alueella, joka oli luokiteltu kannattamattomaksi. Karjalan neuvostotasavallan edustajat olivat tutkija OLGA ILJUHAn mukaan aktiivisia asian suhteen vielä 1960-luvulla, kun Suojärven ja Jyskyjärven välille rakennettiin rautatietä, mutta rata tehtiin vain puutavaran kuljetusta varten; malmiesiintymän hyödyntämistä ei tässä ratahankkeessa huomioitu. 1 Jersov Nikolai, Esitelmä omistettu Kostamuksen vuoririkastamokombinaatin 10-vuosipäiväjuhlalle , s.1. Tekijän hallussa; The Kostamuksha mining and consentrating complex. Venäjän- ja englannin kielinen esite Kostamuksesta vuodelta 1992; Iljuha Antoshtshenko Dankov 1997, Yhteenvetomuistio Gosplanissa pidetyistä neuvotteluista. UM 58, osasto B2, Venäjä/Vienti Kostamuksen rikastamokombinaatin rakentaminen I ; Svetlana Filimontchik, Kostamuksen synty nykypäivän historioitsijoiden silmin. Carelia-lehti nro

5 5 Vauhtia Kostamuksen alueen rautamalmin hyödyntämisajatus sai vasta 1960-luvun lopulla, jolloin aloite tuli Neuvostoliiton korkeitten elinten taholta. Taustalla oli 1950-luvun puolivälissä Vologdan alueelle Tsherepovetsiin rakennetun mustanmetallurgiankombinaatin raaka-ainepula. Kostamuksesta saataisiin sinne sopivaa raaka-ainetta. Gosplan 3 pyysi vuonna 1965 kahta suunnittelutoimistoa laatimaan tekniset paperit mahdollisuudesta käyttää Tsherepovetsissa Kostamuksesta saatavaa raaka-ainetta yhdessä muualta tulevan raaka-aineen kanssa. Kolmea vuotta myöhemmin Neuvostoliiton ministerineuvosto sisällytti Kostamuksen metallurgiateollisuuden kehityssuunnitelmaan vuodelle Neuvostoliitossa, jossa suunnittelu oli keskitetty ja hyvin teollisuusperustainen, asutuskeskuksen rakentaminen raaka-ainelähteen äärelle ei ollut mikään kummajainen. Maan taloudellinen kehittäminen perustui siihen, että eri puolille maata rakennettiin hajautetusti kaupunkeja yhden teollisuusalan ympärille. Yhtenä perusteena tälle oli ajatus siitä, että neuvostosuunnittelijat määrittelivät kuljetus- ja energiakuljetukset alhaisiksi. Toisaalta on huomattava, että teollisuustuotannon sijoittamista ohjasivat poliittiset ja ideologiset, eivät niinkään taloudelliset intressit, vaikka suunnittelijat toki huomioivat tuotantokustannukset, menekin ja kuljetuskustannukset. Niiden merkitys oli kuitenkin toinen kuin markkinataloudessa. Kostamus on hyvä esimerkki siitä, kuinka nämä yhden raakaaineen ympärille rakennetut kaupungit ja alueet varustettiin monipuolisilla palveluilla: omasta ruuantuotannosta eri alojen palveluihin. Keskeistä oli omavaraisuus niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. 5 Kostamuksen kombinaatin pääjohtaja NIKOLAI JERSOV kertoi heinäkuussa 1992 pitämässään Kostamuksen 10-vuotisjuhlaesitelmässä, että Neuvostoliiton ministerineuvoston määräyksellä oli päätetty rakentaa Kostamuksen vuoririkastamokombinaatti. Suunnitteluun oli hänen mukaansa osallistunut 20 tutkimuslaitosta Leningradista, Moskovasta, Kiovasta, Riiasta ja Petroskoista. Pääsuunnittelusta vastasi alan pietarilainen suunnittelutoimisto Giproruda. Rakentamista koskevan lopullisen päätöksen ministerineuvosto hänen mukaansa teki Gosplan = Neuvostoliiton valtiollinen suunnittelukomitea, Gosudarstvennyi komitet po planirovaniju, joka oli vastuussa taloussunnittelusta. Se otti käskynsä ministereiltä ja toimi ministeriöiden kautta. 4 Iljuha Olga, Kostamus-yhteistyöhanke historiallisesta näkökulmasta". Artikkeli julkaisussa Petroskoi-Kostamus- Kuhmo 1993, s. 64; Iljuha, Antoshtshenko, Dankov 1997, Maurseth Per Botolf, Divergence and Dispersion in the Russian Economy. Europe-Asia Studies Vol 55, No 8, December 2003, 1165 ja Nikolai Jersovin esitelmä , 1.

6 6 Tutkijat Jevgenia Prohorova ja Vesa Rautio nostavat omassa artikkelissaan, neuvostolähteisiin viitaten, esiin vuoden 1967 ja toteavat, että kyseisenä vuonna tehtiin päätös kaivostoimintakokonaisuuden perustamisesta. Sitä ennen olisi heidän mukaansa Neuvostoliitossa tehty jo päätös Kostamuksen esiintymän hyödyntämisestä. Paitsi omien laitosten tarpeisiin oli Prohorovan ja Raution tutkimuksen mukaan Neuvostoliitolla esiintymän suuruuden paljastuttua tarkoitus käyttää Kostamuksesta saatava rautapellettiä myös osana maan ulkomaankauppaa. 7 Prohorova kertoi sähköpostilla 8 saaneensa vuosiluvun 1967 V. Shnyukovin kirjoittamasta Kostamusta esittelevästä kuvakirjasta. Mainitussa kirjassa todetaan, että kyseisenä vuonna tehtiin päätös kombinaattia koskevan suunnitelman laatimisesta. Päätöksen tekijää ei kirjassa kerrota. 9 En ole päässyt Venäjän arkistoihin tutkimaan Neuvostoliiton aikaisia asiakirjoja ja todentamaan esiin nostettuja aikamääreitä liittyen Kostamuksen raaka-ainevarojen hyödyntämisestä tehtyihin päätöksiin ennen 1970-lukua. Tarkat päivämäärät ja vuosiluvut sinänsä eivät tutkimuksen kannalta olekaan kaikkein olennaisinta. Tärkeintä on tietää se, että asia oli esillä Neuvostoliitossa jo pitkään ennen kuin se nostettiin virallisesti esille Suomen edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa Rakentajiksi vankeja tai suomalaisia Jo etukäteen oli tiedossa, että rautamalmikaivoksen, sitä palvelevan infrastruktuurin ja kaupungin rakentaminen kauas tiettömän taipaleen taakse on mittava hanke. Kalevalan piirissä, jonka alueella esiintymä sijaitsi, ei ollut tarpeeksi työvoimaa omasta takaa. Metsäteollisuuden parista vapautunut työvoima muutti pois Karjalasta. Neuvostoliitossa oli runsaasti kokemusta vankityövoiman käytöstä vastaavanlaisissa rakennushankkeissa; rakentaminen olisi onnistunut siirtämällä alueelle kuudesta kahdeksaan vankileiriä. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan ollut ajateltavissa, koska hanke sijaitsi niin lähellä valtakunnan rajaa. 10 Tutkija ILJUHAn mukaan ehdotuksen suomalaisen työvoiman käytöstä teki Neuvostoliiton Gosplan. Iljuha nosti tämän vaihtoehdon esiin kesällä 1992 Kuhmon kesäakatemiassa pitämässään alustuksessa, mutta jo viisi vuotta myöhemmin hän esitti ehdotuksen tekijätahon hieman toisella tavalla: Taloustieteilijät ja poliitikot suuntasivat katseensa naapurimaahan, Suomeen. Toki on huomatta- 7 Prohorova Rautio, Clearing-kaupasta maailmantalouteen: Suomalaisyritysten rooli Kostamuksen talouskehityksessä, Aleksanteri Papers I: Jevgenia Prohorovan sähköposti tekijälle Shnyukov, Kostomuksha 2003, Iljuha, artikkeli 1993, 64; Iljuha, Neuvostoliiton ja Suomen yhteistyösopimuksen tausta ja Kostamuksen rakentaminen 1997, Artikkeli kirjassa Kainuussa ja Vienassa näkökulmia naapurusten elämään; Iljuha Antoshtshenko Dankov 1997,

7 7 va, että sama asiahan se on: Gosplan oli Neuvostoliiton talouden suunnittelusta vastaava elin, jossa vaikuttivat niin taloustieteilijät kuin poliitikot. Tärkeä tekijä ehdotuksen taustalla oli varmasti kokemus suomalaisten teollisuusrakennustaidosta Neuvostoliitossa. Toisaalta Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kauppavaihdossa käytetty clearing-tili osoitti kaupan olevan epätasapainossa: Suomi oli velkaantunut Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton johto oli tietoinen Suomea vaivaavasta työttömyysongelmasta. Osaltaan yhteistyöhankkeen kautta voitiin naapuria auttaa tämän ongelman hoitamisessa. Tämä voidaan kytkeä Neuvostoliiton poliittisiin intresseihin, joita sillä oli Suomea kohtaan. Neuvostoliiton kannalta oli varmasti myös kätevää suunnata katse lähellä rakentamiskohdetta sijaitsevaan naapuriin. Neuvosto- Karjalalle hankkeesta oli taloudellista hyötyä. Oma osansa hankkeen etenemiseen sen jälkeen, kun asia oli tuotu esille, oli sillä, että siitä kiinnostuivat molempien maiden arvovaltaiset poliittiset tahot. 11 Vaikuttaa siltä, että kerran liikkeelle lähdettyään ajatus Kostamuksen rakentamisesta suomalaisvoimin eteni melkoisella vauhdilla. Etenkin Karjalan tasavallan edustajat pyrkivät vauhdittamaan asiaa. NKP:n Karjalan aluekomitea ja Karjalan ministerineuvosto kääntyivät Neuvostoliiton suunnittelukomitean puoleen ajatuksella, että suomalaiset rakennusyritykset ottaisivat Kostamuksen malminrikastamokombinaatin rakennettavakseen. 12 Syynä oli Karjalaa vaivannut työvoimapula. Mutta kuten tulemme huomaamaan, helppo ei ollut Kostamus-hankkeen eteneminen alkuinnostuksen jälkeen ideasta toteutukseen; se kysyi aikaa, vaivaa, rahaa ja tahtoa Stepanov ajoi Kostamuksen rakentamista Kysymys siitä, kuka suomalainen päättäjä sai ensimmäisenä tietää Neuvostoliiton suunnittelevan malminrikastamokombinaatin sekä siihen liittyvän kaupungin ja infrastruktuurin rakentamista kauas Karjalan korpeen lähelle Suomen rajaa, on mielenkiintoinen. Useassa eri yhteydessä on tullut esiin se, että ensimmäisen kerran asia oli virallisesti esillä presidentti Kekkosen Neuvostoliiton-vierailun aikana heinäkuuta Virallisissa vierailusta kertovissa asiapapereissa ei ole suoraa mainintaa Kostamuksesta tai siihen liittyneistä keskusteluista, mutta Raahen rautatehtaan laajentaminen oli esillä. Kostamuksesta on puhuttu todennäköisesti tässä yhteydessä, sillä Kostamus-hanke ja Rautaruukin laajentaminen sekä koksin lisäsaanti liittyivät tässä vaiheessa yhteen. Kekkonen ei 11 Iljuha 1997, artikkeli, Iljuha 1997, artikkeli, Ks. mm. Keskinen 1987, 340. Kainuun Sanomat (KS)

8 8 ole kirjannut keskusteluista tekemiinsä muistiinpanoihin Kostamusta suoraan nimellä. Eikä sitä kirjattu virallisiin pöytäkirjoihinkaan. 14 Elokuussa 1964 lähetystöneuvokseksi Suomeen tullut Vladimir Stepanovtunsi hyvin Neuvosto- Karjalan. Hän oli sieltä kotoisin ja toiminut muun muassa aluekomitean sihteerinä. Vuoden 1965 alussa Neuvostoliiton suurlähettilääksi Suomeen tuli Andrei Kovaljov. 15 Meillä oli hänen kanssaan tapana pari kolme kertaa kuukaudessa mennä kahdestaan saunaan, Stepanov kertoi haastatellessani häntä helmikuussa Saunoessaan miehet pohtivat, Stepanovin kertoman mukaan, muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita. Ilman virkamiehiä me puhuttiin asioista, koska minä lähetystöneuvoksena johdin nimenomaan poliittista sektoria meidän maiden välisissä suhteissa, Stepanov jatkoi. Jälleen kerran kesällä 1966 miehet olivat saunomassa, ja silloin Stepanov kertoi suurlähettiläälle Kostamuksen alueella sijaitsevista rikkaista malmiesiintymistä. Hän nosti esiin ajatuksen, että Suomi ja Neuvostoliitto yhdessä ryhtyisivät hyödyntämään kyseisiä malmivaroja. Minä tiesin, että Karjala ei itse pysty koskaan näitä malmiesiintymiä valloittamaan. Ei riittänyt työvoima, eikä tekniikka, eikä teknologiaa ollut Neuvosto-Karjalassa [--] Silloin samana vuonna kesällä olin lomalla Karjalassa ja puhuin siellä Karjalan johtajien kanssa. Huomasin, että he olivat jo alkaneet kiinnostumaan tästä malmiesiintymästä Neuvosto-Karjalassa. He olivat hallitukselle jo tehneet sellaisen ehdotuksen, että eikö voisi Neuvostoliiton hallitus auttaa, että näitä malmiesiintymiä voisi käyttää hyväksi. Mutta Moskovassa ei oikein mielellään otettu näitä vastaan, koska oli kysymys, että Neuvostoliitossa on paljon rikkaampia esiintymispaikkoja kuin Kostamus. Ei oikein halunnut tarttua tähän Kostamukseen. Tietysti Karjala oli kiinnostunut tästä. Alueelle se merkitsi erittäin paljon. Mutta Neuvostoliitolle projekti ei merkinnyt mitään. 16 Kovaljov kiinnostui asiasta. Miehet päättivät tuoda asian suomalaisten virkamiesten tietoon. Mutta ennen kuin he saattoivat mennä näin pitkälle, heidän piti saada lupa Moskovasta. Piti tietysti kysyä Moskovan hallitukselta, koska me olimme hallituksen edustajia. Emme voineet itse omaaloitteisesti niin suurta kysymystä esittää suomalaisille, Stepanov kuvasi marssijärjestystä. Niinpä miehet veivät asian Neuvostoliiton ulkoasiainministeriölle ja ulkomaankauppaministeriölle. Mutta Moskovan vastaus antoi odotuttaa itseään; kului parisen vuotta ennen kuin vuonna 1968 tuli ulkomaankauppaministeriöstä lupa kertoa asiasta suomalaisille ja ehdottaa yhteistyötä. Suurlähettiläs ja minä kutsuimme eräänä iltana saunaan lähetystöön Ahti Karjalaisen ja hänelle esitimme tämän ajatuksen vuonna Se oli muistaakseni kesällä. Ahti 14 Ks. esim. Kekkosen arkisto. UKA 21/98 Neuvotteluselostuksia Valtiovierailu Neuvostoliittoon ; UK:n muistiinpanot SNTL Andrei Ehimovitš Kovaljov Neuvostoliiton suurlähettiläänä Helsingissä Hän toimi ennen Suomeen tuloaan ulkoasianiministeriössä Skandinavian osaston päällikkönä. 16 Vladimir Stepanovin haastattelu. Oulu

9 9 Karjalainen ei voinut mitään heti vastata meille tähän, mutta kuitenkin sanoi, että aika mielenkiintoinen tämä asia on, koska sama esiintymähän leviää tänne Suomeen [-- ]Minulla oli pari tai kolme kertaa Kekkosen kanssa puhetta tästä [--] Se oli luvun lopulla, kun puhuin Kekkoselle. Esimerkiksi oli Kekkosen ja Kosyginin patikkamatka Kaukasuksen vuoristossa Siellä Kosyginkin aloitti Kekkosen kanssa keskustelun Kostamuksesta, koska silloin, kun Kosygin ja Kekkosen tapasivat, tietysti oli kysymys, mitä tehdään edelleen näiden maiden välisissä suhteissa, mihin suuntaan voisi kehittää. Patikkamatkan yhteydessä oli keskustelu Kostamuksesta. 18 Stepanov kertoi haastattelussa toimineensa tulkkina kyseisen Kaukasian patikkamatkan aikana käydyissä keskusteluissa. Ulkoministeri Ahti Karjalaisen kanssa Kostamus-asiasta oli Stepanovin mukaan puhetta kesällä Tämä oli innostunut asiasta. Karjalainen oli sittemmin tuonut asian esille keskusteluissa Kekkosen kanssa. Näin ollen Kekkonen olisi siis ollut tietoinen itänaapurin Kostamus-kaavailuista jo ennen matkaansa Moskovaan heinäkuussa Sen paremmin Karjalainen kuin Kekkonenkaan eivät ole kirjanneet omiin muistiinpanoihinsa Kostamus-kaavailuja ennen kuin asia nousi virallisille asialistoille vuonna Suurlähettiläänäkin 20 Suomessa toimineen Stepanovin hyvin tunteva lehdistöneuvos SEPPO SAR- LUND kertoo kirjassaan Politiikan pöydän alta, että Stepanov olisi ottanut Karjalan malmivarojen hyödyntämisen yhdessä Suomen kanssa keskustelunaiheeksi suurlähettiläs A.E. Kovaljovin lauantaisaunassa 1960-luvun puolivälin jälkeen. Kovaljov oli innostunut asiasta ja kirjoittanut ehdotuksesta Moskovaan, mistä ei pariin vuoteen kuulunut aiheen tiimoilta mitään. Sarlundin mukaan ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitshev olisi suhtautunut asiaan myönteisesti, mutta mustan metallurgian miehet Ivan Kazanetzin johdolla olisivat vastustaneet sitä. Yksi mahdollisuus on, että Stepanov itse kertoi asiasta ensimmäisenä Kekkoselle. Näin asian kulkua arvioi muun muassa ulkomaankauppaministerinä toimineen A.N. Manzhulo kysyttäessä, kuka otti asian puheeksi Kekkosen kanssa. Hänen mukaansa on todennäköistä, että Stepanov kertoi asiasta Kekkoselle ja siitä se alkoi. Neuvosto-Karjalassa syntyneelle Stepanoville oli tärkeää saada uutta elinvoimaisuutta vaikkapa sitten kaivos ja kaupunki kotiseudulleen, joka oli jäänyt jälkeen maan taloudellisesta kehityksestä Kekkosen ja hänen seurueensa matka Kaukasukselle alkoi Suomi 1996, Vladimir Stepanovin haastattelu. Oulu Vladimir Stepanovin haastattelu. Oulu Vladimir Sevastianovitš Stepanov toimi Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläänä vuoden 1973 joulukuusta vuoden 1979 heinäkuuhun. 21 Keskinen 1987, 340; Vladimir Stepanovin puhelinhaastattelu ; Sarlund 2004, 135; Aleksei Manzhulovin haastattelu. Moskovas

10 10 Stepanovilla olivat hyvät suhteet niin Kekkosen kuin Karjalaisenkin kanssa. Monissa Suomen ja Neuvostoliiton johtomiesten kahdenkeskisissä maiden välisiä suhteita koskeneissa keskusteluissa olivat läsnä vain Kekkonen, joku neuvostojohtajista ja tulkkina hyvin suomea puhuva Stepanov. 22 Näissä keskusteluissa saatettiin käydä läpi millaisia asioita tahansa, eikä niistä tehty pöytäkirjoja tai muitakaan muistiinpanoja. Stepanov piti Kostamus-hanketta tärkeänä. Niinpä ei ole poissuljettu mahdollisuus, että hän itse piti asiaa esillä keskusteluissa Karjalaisen ja Kekkosen kanssa jo siinä vaiheessa, kun asiasta ei keskusteltu vielä niin sanotusti virallisesti. Kritiikittömästi Stepanovin muisteluihin ei pidä suhtautua, sillä todennäköisesti hän haluaa korostaa omaa asemaansa. Suomessa toimiessaan hän pyrki monin tavoin vaikuttamaan voimakkaasti maiden välisiin suhteisiin. Tuota aikakautta käsittelevissä historiantutkimuksissa Stepanovia kuvataan hyvin voimakastahtoiseksi, jopa häikäilemättömäksi persoonaksi. Nähdäkseni on kuitenkin syytä ottaa hänen kantansa mukaan tähän tutkimukseen, koska hän tiesi aikakautensa neuvostojohdon kannan siihen, miten Suomen asioita piti hoitaa. Neuvostoliiton puolella etenkin Karjalassa Kostamuksesta keskusteltiin, ja Suomen lehdistöönkin se pääsi jo Kekkosen heinäkuussa 1970 tekemän vierailun aikana. Kainuun Sanomat siteerasi Neuvosto-Karjala-lehteä, jossa kerrottiin, että Suomen rajan läheltä on löytynyt rautamalmia, ja että sitä on alettu louhia. Matkaa Neuvostoliiton ja Suomen väliseltä rajalta suurelle malmialueelle on karjalaislehden mukaan 20 kilometriä ja se sijoittuu Kuhmon ja Suomussalmen välille. Suomen puolella Geologisella tutkimuslaitoksella ei Kainuun Sanomien mukaan ollut tietoa suurista rautamalmiesiintymistä rajan tuntumassa. Neuvosto-Karjala-lehdessä ennakoitiin jo tässä vaiheessa, että alueelle nousee asukkaan kaupunki Kostamuksen ja Kontokin kylien tilalle. 23 Senkin valossa, että Kostamuksen rakentamisasiaa puitiin jo Neuvosto-Karjalassa, voi uskoa, että Kekkosen heinäkuisen vierailun aikana asiasta oli keskusteltu ainakin jossain määrin. 22 Vladimir Stepanovin haastattelu Ajankohtaisessa kakkosessa TV 2:ssa Minulle oli annettu toimeksi perustaa suorat suhteet Kekkosen kanssa. Melkein kaikki luottamukselliset asiat minun kanssa hoidettiin, Stepanov kertoi roolistaan. Valtiosihteeri Matti Tuovinen kertoo päiväkirjassaan , kuinka suurlähettilääksi tulee Stepanov. Kova mies tuo Stepanov, ollut monesti mukana Kekkosen tulkkina NL:ssa keskusteluissa johdon kanssa, Tuovinen on kirjannut. Salaisuuksien vartija. Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta Toimittanut Juhani Suomi. Turun yliopiston julkaisuja 2. Turku S.42. SOIKKANEN lukee Stepanovin ns. bi-mieheksi, joka myötäili Neuvostoliiton tavoitetta tiukentaa otettaan vaikutuspiiristään. Vastakohtana Soikkasella ovat ns. multi-miehet, jotka pitivät muun muassa Suomen puolueettomuutta hyödyllisenä maalleen. Soikkanen, Presidentin ministeriä , s Kainuun Sanomat

11 11 Kekkonen oli alkuvaiheessa Kostamuksen osalta paremmin informoitu kuin korkein neuvostojohto. Tähän mahdollisuuteen viittaa se, että Aleksei Kosygin totesi Kekkoselle helmikuussa 1971 Zavidovossa, ettei varsinaisesti tuntenut Kostamus-esiintymää, mutta tiesi toki Itä-Karjalassa olevan eräitä rikkaita malmiesiintymiä. Kekkonen nosti aiheen keskusteltavaksi tapaamisen yhteydessä, kun puhetta oli maiden välisen taloudellisen yhteistyön laajentamisesta ja uusien toimitusten aikaansaamisesta Suomesta Neuvostoliittoon. Kekkonen näki Kostamuksessa mahdollisuuden. Hän kertoi saaneensa Kostamusta koskevia tietoja Rautaruukin pääjohtaja vuorineuvos Helge Haavistolta. Laajan keskustelun jälkeen Kosygin lämpeni asialle niin paljon, että esitti ohjelman, johon sisältyivät muun muassa Kostamuksen rautakaivoksen avaaminen, Neuvostoliitto lupaus toimittaa koksia ja toinen masuuniuunin Rautaruukille sekä rautatien rakentaminen rajan molemmin puolin Kostamuksen tarpeita silmällä pitäen. 24 Kosygin ei varmastikaan kehitellyt esittämäänsä ohjelmaa siltä istumalta, vaan virkamiehet olivat valmistelleet sen etukäteen Rautaruukki alusta lähtien mukana kuvioissa Kostamuksen rakentaminen liitettiin aluksi Rautaruukin Raahen tehtaan koksitoimituksiin. Sen vuoksi Rautaruukin puitteissa hanketta vietiin eteenpäin ja ajatuksena oli, että Rautaruukki rakentaa Kostamuksen kombinaatin ja kaupungin. Tähän kuvioon sopii hyvin se, että Rautaruukin toimitusjohtaja, vuorineuvos Helge Haavisto oli niiden ensimmäisten joukossa, jotka kuulivat asiasta. RAIMO SEPPÄNEN kertoo Haavistosta tekemässään kirjassa Suomalainen teräsmies, kuinka Kostamus-kysymys tuli yllättäen Haaviston eteen lokakuussa Tuolloin Suomalaisneuvostoliittolainen yhteistyökomissio kokousti valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Illallispöydässä neuvostoliittolaisen suunnittelutoimisto Gosplanin varapuheenjohtaja M. I. Misnik tiedusteli Haavistolta mahdollisuutta, että Rautaruukki rakentaisi oman koksaamopatterin Zerepovetskiin. Rautaruukilla oli pula koksista. Haavisto kiinnostui asiasta ja pyysi Misnikin seuraavaksi aamuksi keskustelemaan Rautaruukin konttoriin. Tällä oli tuomisinaan uusi esitys: Rakentakaa meille Kostamukseen rajan taakse kaivos, niin me rakennamme teille koksaamopatterin Zerepovetskiin. Misnik kertoi Haavistolle Kostamuksen malmiesiintymästä ja kaivoshankkeesta. Kahden miehen työryhmä Haavisto ja Misnik 24 Salainen muistio keskustelusta Zavidovossa. UKA 21/98 Neuvotteluselostuksia (2)

12 12 ryhtyi viemään asiaa eteenpäin. Yhteistyökomission puitteissa jonkin ajan kuluttua asetettiin laajapohjainen työryhmä. 25 Karjalassa Kostamuksen suuren rautamalmiesiintymän hyödyntämiseen uskottiin jo tässä vaiheessa vahvasti tai ainakin toivottiin sen toteutuvan, sillä sitä koskeva suunnitelma oli sisällytetty vuonna 1971 alkaneeseen viisivuotissuunnitelmaan. Pääkonsuli Arvo Rytkönen raportoi asiasta ulkoasianministeriölle joulukuussa Tämä on ensimmäinen löytämäni asiakirjatodiste hankkeesta ja suomalaisten kosketuksesta siihen. Raportissa Rytkönen kertoo neuvotteluistaan Karjalan ASNT:n 26 ministerineuvoston puheenjohtaja A.A. Kotshetovin kanssa Petroskoissa. Jo tuossa vaiheessa neuvostoliittolaisosapuolen taholta annettiin ymmärtää, että suomalaisilla olisi mahdollisuuksia osallistua esiintymän käyttöönoton edellyttämiin rakennustöihin. Kaavailuissa oli aloittaa rakentaminen neljän viiden vuoden kuluttua. Esiintymään suuruudeksi arvioitiin tuolloin miljardia tonnia, ja vuodessa laskettiin louhittavan noin 24 miljoonaa tonnia rautamalmia. Jo alun perin Neuvostoliiton puolella suunniteltiin, että osa, silloisessa arviossa puolet, menisi vientiin Työryhmä tutkimaan Kostamus-hanketta Kun Kostamus-hanke oli vuoden 1970 puolella tullut suomalaisten tietoon, Suomalaisneuvostoliittolaisen yhteistyökomission Suomen ryhmä asetti alkuvuodesta 1971 rauta- ja terästeollisuuden alan työryhmän, jonka tehtävänä oli asian tutkiminen. Puheenjohtajaksi tuli vuorineuvos Helge Haavisto ja muiksi jäseniksi valittiin johtaja Toivo Härkönen Rautaruukki Oy:stä, toimitusjohtaja Olli Ikkala Suomen Teollisuusliitosta, pankinjohtaja Jaakko Lassila Suomen Pankista, lähetystöneuvos Erkki Pajari ulkoministeriöstä ja apulaisosastopäällikkö Pentti Viita kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Sihteerinä toimi diplomi-insinööri Jouko Kanerva Rautaruukki Oy:stä. Kuten työryhmän kokoonpanosta on nähtävissä, hanke oli aluksi hyvin Rautaruukki-vetoinen, mikä on luonnollista, kun ajatuksena oli, että Kostamuksen kombinaatti tuottaisi pellettejä muun muassa Rautaruukin tarpeisiin. 28 Rautaruukkia esiintymä kiinnosti sijainnin ja esiintymään koon vuoksi. 25 Seppänen1985, ; Helge Haaviston puhelinhaastattelu ASNT = Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta 27 Pääkonsuli A.Rytkösen kirje ulkoasiainministeriölle Ulkoasiainministeriö ryhmä 58, osasto B2, asia Venäjä/vienti. Kostamuksen rikastamokombinaatin rakentaminen I Yhteenveto Gosplanissa pidetystä neuvottelusta, johon sisältyy luottamuksellinen muistio Kostamushankkeesta. Ulkoasiainministeriö ryhmä 58, osasto B2, asia Venäjä/vienti. Kostamuksen rikastamokombinaatin rakentaminen I

13 13 Toki malmia oli saatavissa kotimaastakin, lähinnä Lapista, mutta se ei riittänyt Rautaruukin tarpeisiin ja tuontiin oli joka tapauksessa turvauduttava. Lapin esiintymä oli myös kauempana Raahesta kuin Kostamuksen esiintymä, jonne oli 40 kilometriä rajasta ja noin sata kilometriä lähimmästä Suomen puolella kulkevasta rautatiestä. Vuoden 1971 aikana Kostamus-hankkeen valmistelu eteni pitkin harppauksin. Suomen ja Neuvostoliiton edustajat paneutuivat asiaan ja kävivät siitä monia keskusteluja aina maiden korkeinta poliittista johtoa myöten. Maiden välisen taloudellisen yhteistyön laajentaminen oli keskeisellä sijalla maiden johtajien tapaamisissa. Tässä yhteydessä uudet hankkeet olivat tervetulleita. Rautaruukki Oy tarvitsi Raahen rautatehtaalle toisen masuunin ja suunnitelmissa oli sen hankkiminen Neuvostoliitosta, samoin tuotannossa tarvittavan koksin. Ensimmäinenkin masuuni oli neuvostoliittolaista alkuperää. Kostamuksen laskettiin näin laajentavan Rautaruukin ja Neuvostoliiton välistä kauppaa. 29 Jo tässä vaiheessa voi todeta, että Kostamusta koskenut kanssakäyminen vaati suomalaisilta samaa kuin muistakin kaupallisista asioista Neuvostoliiton edustajien kanssa käydyt neuvottelut: kestäviä hermoja ja istumalihaksia. Suomalaiset kauppamiehet olivat vuosien varrella tottuneet siihen, että neuvottelumatka Moskovaan saattoi venähtää pitkäksi. Neuvottelut olivat tiiviitä ja hintoja koskeva tinkiminen arkipäivää, mutta huomattava osa ajasta meni odotellessa ja aikaa tappaessa hotellihuoneessa sinä aikana, kun neuvostoliittolaisneuvottelijat selvittelivät kulloistakin syntynyttä tilannetta keskuudessa ja omien tahojensa kanssa. 30 Rautaruukin ja Neuvostoliiton edustajien väliset neuvottelut johtivat siihen, että toisen masuunin tilauspäätös tehtiin keväällä Kaavailujen mukaan Suomi maksaisi hankinnan maataloustuotteina. Kosygin katsoi, että tämä olisi Neuvostoliiton antamaa luottoa parempi vaihtoehto ja samalla Suomi pääsisi eroon maatalouden ylituotannosta. Mutta varsin pian kävi ilmi, etteivät maataloustuotteet yksin riitä maksuksi, joten oli turvauduttava pitkäaikaiseen luottoon. Vielä vierähti kuitenkin parisen vuotta ennen kuin varsinainen masuunin hankintasopimus allekirjoitettiin V/O Tjažpromexportin kanssa loppuvuodesta Sinä aikana oli Kostamus-rintamalla ehtinyt tapahtua paljon. Hanke sai varmasti lisävoimaa siitä, että Kekkonen oli kiinnostunut siitä ja ottanut sen esille Neuvostojohdon kanssa käymissään kes- 29 Salainen muistio keskusteluista Neuvostoliiton johtomiesten kanssa Zavidovossa. UKA 21/98 Neuvotteluselostuksia (2); Ukkola 2004, Ukkola 2004, Salainen muistio Kekkosen keskusteluista Neuvostoliiton johtomiesten kanssa Zavidovossa. UKA 21/98 Neuvotteluselostuksia (2); Helge Haaviston kirjeet Kekkoselle ja , UKK:n vuosikirjat 1971 maaliskuu-toukokuu 129.; Ukkola 2004, 112.

14 14 kusteluissa. Kekkosen lähipiiriin kuulunut JOUKO LOIKKANEN 32 arvioi sähköpostihaastattelussa, että Kostamus-hanke olisi todennäköisesti edennyt hitaammin ilman Kekkosen sitkeyttä: tämä piti sitä ahkerasti esillä keskusteluissaan neuvostojohdon kanssa. Toinen asiaan edistävästi vaikuttanut tekijä oli Loikkasen mukaan se, että itänaapurin johto halusi kehittää hyvää suhdetta Kekkoseen Suomalaiset vahvasti mukaan hankkeeseen Alusta alkaen Neuvostoliiton, siis käytännössä Gosplanin, edustajien suunnitelma oli, että suomalaiset rakentaisivat Kostamuksen joko osittain tai kokonaan. Gosplanin taholta ei ollut suljettu pois sitäkään mahdollisuutta, että rakennushankkeeseen tulisi mukaan myös muita maita. Yksi vahva vaihtoehto oli Englanti, joka tarvitsi rautamalmia. Englantilaisia kaavailtiin mukaan lähinnä rautamalmin jalostusprojektiin. Kun kaikki oli tässä vaiheessa vielä suunnitteluasteella, Neuvostoliiton puolella oli jopa heitetty ilmaan ajatus varsinaisen jalostamon rakentamisesta Murmanskin lähelle ja varustamisesta englantilaisin laittein. Tämä esitys on luonteva sitä taustaa vasten, että Murmanskin sataman kautta jalosteet olisi voitu kuljettaa meritse Englantiin. Kuolan niemimaan kaivoksilta kuljetettiin jo rautamalmi Englantiin, joten yhteistyöstä oli kokemusta. Englantilaiset olivat kuvioissa mukana vielä syksyllä Neuvostoliiton ulkomaankaupan johdossa pohdittiin sitä, mitä kautta Kostamuksen malmia kuljetettaisiin: Raaheen rakennettavan rautatien, Vienanmeren Suomenlahden kanavajärjestelmän vai Murmanskin sataman kautta. Lyhin reitti kulki Suomeen eli rautateitse Raaheen ja siitä laivoilla eteenpäin. Osaltaan yhteistyötä englantilaisten kanssa jarrutti se, että nämä halusivat vain rikasteta, eivät pellettejä. Paitsi jalostuskysymyksessä yhteistyö Englannin suuntaan kiinnosti myös rahoituksen osalta. Luotto oli tarkoitus maksaa Kostamuksen tuotannolla meni se sitten mihin tahansa. Myös Yhdysvallat jälleenvientimaana olisi kelvannut Neuvostoliiton edustajille, mutta ehtona oli, että Yhdysvaltojen tuli poistaa neuvostoliittolaiselle rautamalmille asetettu estotulli. Länsi-Saksakin vilahteli mukana yhteistyökuvioissa, sillä siellä oli neuvostoliittolaisten saaman tiedon mukaan kehitelty kaikkien pisimmälle uutta rautamalmin käsittelytekniikkaa. Neuvostoliitto- 32 Loikkanen toimi mm. Keskustan puoluesihteerinä , Kehitysaluerahaston toimitusjohtajana , Tielaitoksen pääjohtajana vuodesta 1978, useaan otteeseen pääministerin sihteerinä, II valtiovarainministerinä Miettusen III hallituksessa Jouko Loikkasen sähköpostivastaus hänelle esittämiini kirjallisiin kysymyksiin

15 15 laisia kiinnosti tämän uuden prosessisalaisuuden saaminen käyttöön Kostamuksessa. Samanaikaisesti, kun Kostamus-hanketta viriteltiin, suomalaiset rakennusyhtiöt kävivät neuvostoliittolaisen vastapuolen kanssa neuvotteluja Pääjärven metsäteollisuuskombinaatin ja Svetogorskin eli Enson selluloosa- ja paperitehtaan rakentamisesta. Myös Siperiaan oli suunnitteilla selluloosa- ja paperikombinaatti, jonka saamisesta Suomen kanssa kilpailivat Ranska ja Japani. Mutta ajatusten ilmaan heitosta ja suunnittelusta on vielä pitkä matka varsinaiseen päätöksentekoon ja toteutukseen. Kun Suomen ja Neuvostoliiton edustajat keskustelivat aiheesta osastopäällikkö- ja yritysjohtajatasolla maaliskuun alussa 1971 Gosplanin pääjohtaja Misnik totesi, ettei Neuvostoliitossa rakentamiseen liittyvää yhteistyökysymystä ole vielä käsitelty virallisesti. Siinä vaiheessa suomalaisosapuoli sai tietää, että kyse on mittavasta hankkeesta, jonka kustannusarvio oli noin miljoonaa ruplaa. Rautaruukkiin on investoitu noin 170 miljoonaa ruplaa, vuorineuvos Helge Haavisto vertasi ja näki jo tässä vaiheessa, että rahoituksesta muodostuu vaikea kysymys. Keskustelun aikana kävi ilmi, että Neuvostoliiton kannalta tärkeintä oli saada työvoimaa toteuttamaan hanke. Kyse oli aivan uuden yhdyskunnan rakentamisesta keskelle metsää; sinne oli tuotava rakennusmiehet sekä kaivoksen työntekijät ja samalla kaupungin asukkaat muualta. Vaikka kyse oli mittavasta rakennushankkeesta, siitä oltiin julkisuuteen päin vielä hissukseen. Esimerkiksi maiden välisen yhteistyökomission asialistalle sitä ei otettu vielä maaliskuussa, koska pelättiin sen saavan julkisuutta ennenaikaisesti. Neuvottelut jatkuivat yritystasolla eli käytännössä Rautaruukin ja Gosplanin välillä. 34 Venäläisen näkemyksen mukaan rakentamishanke oli Jumalan selän takana kuten Haavisto suomensi Misnikin toteamuksen paikkaa koskeneesta sijainnista. Suomen puolella oli varsin lähellä, noin sadan kilometrin päässä, suuri asutuskeskus, missä oltiin hyvin kiinnostuneita uusista työllistymismahdollisuuksista. Suomen puolelta oli lisäksi saatavissa rakennustöihin tarvittava sähkö kohtuullisen matkan päästä Yhteenveto Gospalnissa pidetystä neuvottelusta. Allekirjoittanut Osmo Soikkeli.; AKS Karjalainen 17/B kansio 125 Kostamus; Salainen muistio Neuvostoliiton kaupallisen edustajan P.V. Mihejevin käynnistä ministeri Pentti Uusivirran luona AKS Karjalainen 17/B kansio 125 Kostamus ; UMA ryhmä 58, kaupallinen sihteeri Ilkka Tapiolan kirje toimistopäällikkö Erkki Pajarille UM:n poliittiselle osastolle Moskovassa ; AKA kansio /VI Salaisimmat yksityiset paperit , Karjalaisen kirje Kekkoselle ; Salainen muistio englantilaisten jatkokeskusteluja Moskovassa. Allekirjoittanut Ilkka Tapiola. Rautaruukin arkisto. 35 AKS Karjalainen 17/B kansio 125, Suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission mustan metallurgian työryhmän kokous Moskovassa

16 Malmin rautapitoisuus mietitytti Mittakaavaltaan Kostamus oli suuri. Ensimmäiset viralliset tiedot, jotka Neuvostoliitosta saatiin, kertoivat esiintymän pituuden olevan 15 kilometriä ja keskipaksuuden sata metriä. Neuvostoliittolaislaskelmien mukaan malmivarat olisivat ainakin 926 miljoonaa tonnia. Geologit tosin arvioivat esiintymästä löytyvän malmi yhteensä noin miljoonaa tonnia. Malmin rautapitoisuudeksi tutkijat olivat todenneet 31 prosenttia. Haitta-aineista rikin osuus oli 0,23, ja fosforin osuus 0,07 prosenttia. Suomalaisosapuoli vertasi pitoisuuksia Kolarin Rautuvaaraan, jonka malmivarat oli arvioitu 10,6 miljoonaksi tonniksi. Rautapitoisuus siellä oli 45,8 prosenttia. Suunnitelman mukaan Kostamuksessa rautamalmi oli tarkoitus rikastaa ja pelletoida. Alueelle kaavailtiin rakennettavan avolouhos, rikastamo jätealtaineen, pelletointilaitos, maantie ja rautatie rajan yli Suomeen, voimalaitos johtoineen, vesi- ja jätevesihuolto sekä täysin varustettu yhdyskunta asukkaalle. Eniten epäilytti malmin rautapitoisuuden vähäisyys. Esimerkiksi Kiirunan malmiin verrattuna Kostamuksen malmin rautapitoisuus oli vain puolet siitä. Kolarin Rautuvaarankin malmiin verrattuna pitoisuus oli pienempi. Mutta toisaalta avolouhos puolsi Kostamuksen malmin hyödyntämistä. Siinä vaiheessa, kun Kostamusta koskevat kaavailut olivat tulleet suomalaisten tietoon, Neuvostoliiton aikeet hankkeen toteuttamiseksi olivat vankat - mustan metallurgian ministeriön ja terästeollisuuden edustajien epäilyistä huolimatta. Joku ministeriön virkamies oli pitänyt hanketta järjettömänä ja huomauttanut, että Neuvostoliitosta löytyy 50 Kostamusta rikkaampaa esiintymää. Hankkeen kiivain vastustaja oli mustan metallurgian ministeri Ivan Kazanets. 36 Hankkeen toteuttamishalusta kertoo muun muassa se neuvosto-osapuolen antama tieto, että hanke toteutetaan, vaikka Suomi ei siihen osallistuisikaan. Tässä tapauksessa rakentamisen alkaisi vuoden 1975 jälkeen. Suomen mukaantulo aikaistaisi hanketta niin, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa Suomelle sopivana ajankohtana. Paitsi koko hankkeen järkevyydestä Neuvostoliitossa oli kiistaa myös siitä, otetaanko suomalaiset mukaan toteuttajiksi vai tehdäänkö koko rakentaminen puhtaasti neuvostoliittolaisvoimin. Rakentaminen oli aikataulutettu noin kymmenen vuoden jaksolle. Taustalla oli rahoituksen ja työvoiman saaminen mahdollisimman tasaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa oli tarkoitus rakentaa neljännes kombinaatin lopullisesta tuotantokapasiteetista, ja kustannuksiksi oli laskettu noin 40 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ensimmäisen vaiheen piti olla valmis vuoden 1976 puoleen väliin 36 Ivan Kazanets työskenteli Neuvostoliiton mustan metallurgian ministerinä

17 17 mennessä. Hankkeen kustannusarvio oli kesän 1971 kustannustason mukaan 2600 miljoonaa markkaa, mistä ensimmäisen vaiheen osuudeksi arvioitiin 970 miljoonaa markkaa. Rahoitusta laskettiin saatavan Neuvostoliiton ja Suomen lisäksi kolmansista maista, joiden osuus katettaisiin toimitus- ja finanssiluotoilla. Suomen maksuosuus kaavailtiin hoidettavan pellettien tuonnilla Rautaruukin Raahen tehtaalle sekä puuraaka-aineen tuonnilla. Myöhempien rakennusvaiheiden rahoittamisesta vastaisi Neuvostoliitto kolmansista maista mahdollisesti tulevia toimitusluottoja lukuun ottamatta. 37 Ministerineuvoston istuntoihin osallistunut talousmies JURI PISKULOV on idänkauppaa käsittelevässä teoksessaan kertonut, kuinka alussa Gosplan ja Venäjän hallitus suhtautuivat kielteisesti ehdotukseen rakentaa Kostamukseen vuoriteollisuuskombinaatti ja kaupunki. Kustannuksia ja palkkoja vertailtiin. Puolestapuhujat muistuttivat, että tarvetta on nopeasti ja laadukkaasti rakennetulle tuotantolaitokselle. Se tuottaisi raaka-aineta, jota tarvitaan kotimaassa ja vientiä varten. Piskulov muistelee: Osallistuin useisiin ministerineuvoston istuntoihin, joita johti pääministeri Aleksei Nikolajevitš Kosygin. Useassa vaiheessa projektia pyöriteltiin suuntaan ja toiseen, puhuttiin, että se oli liian kallis ja että muka toteuttaisimme sen sitten, kun aika koittaisi. 38 Piskulov myöntää, että Neuvostoliitto sekaantui Suomen asioihin saadakseen aikaan haluamansa myönteiset päätökset muun Suomen maaperällä toteutettujen rakennushankkeiden osalta. Esimerkkeinä hän mainitsee Raahen rautatehtaan ja Loviisan atomivoimalan. Niissä käytettiin hyväksi presidentti Kekkosta ja hänen myönteistä suhtautumistaan idänkauppaan. 39 Kostamuksen osalta tätä painostusta Neuvostoliiton suunnasta tuskin tarvittiin, sillä Kekkonen suhtautui hankkeeseen itse hyvin myönteisesti ja ajoi sen toteuttamista. Hyvin todennäköisesti siinä tilanne oli päinvastoin eli Kekkonen loi paineita neuvostopäättäjien suuntaan Hankkeen työllistävyys houkutteli Suomen kannalta Kostamus-projekti vaikutti hyvältä, sillä sitä kautta voitiin turvata Rautaruukille edullisen raaka-aineen saanti vuosikymmeniksi eteenpäin. Tuonti loisi hyvät edellytykset tuotteiden 37 AKS Karjalainen 17/B kansio 125, Suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission mustan metallurgian työryhmän kokous Moskovassa Piskulov 2009, Piskulov 2009,

18 18 viennille itänaapuriin. 40 Samalla oli mahdollista hoitaa Itä- ja Pohjois-Suomen, etenkin Kainuun, vaikeaa työllisyystilannetta. Ennakkoarvion mukaan ilman Kostamus-projektia Kainuun työllisyyden hoito vaati 1970-luvulla jopa puoli miljardia markkaa valtion ja kuntien rahaa. Siihen nähden Suomen 225 miljoona markan osuus ensimmäisen rakennusvaiheen kustannuksista vaikutti kohtuulliselta, samoin kuin summaan lisättäväksi kaavaillut mahdolliset konetoimitusten toimitusluotot. Ensimmäisten arvioiden mukaan rakentaminen työllistäisi vauhtiin päästyään tuhannesta 3800:aan henkilöä vuodessa. Lukuun kuuluivat työntekijät ja alempi työnjohto, eivät hallinto- ja suunnitteluhenkilöstö. Kone-, laite- ja rakennusainetoimitukset toisivat myös työpaikkoja. Hankkeen kaavailtiin tarjoavan töitä etenkin rakennustyöntekijöille, joita varten ilman Kostamusta jouduttaisiin valtion ja kuntien toimesta aloittamaan työmaita. 41 Tässä vaiheessa neuvotteluja käytiin vielä yritystasolla, mutta ennen pitkään asian piti tulla myös molempien maiden poliittisten päätöksentekijöiden tarkasteltavaksi ja päätettäväksi. Olihan kysymys mittavasta yhteistyöhankkeesta kahden erilaista yhteiskuntajärjestelmää edustavan maan välillä. Ulkoasiainministeriössä ministeri Olavi J. Mattila 42 puhui hankkeen puolesta huhtikuun puolessa välissä vuonna 1971 keskustellessaan talouskomission puheenjohtajiston kanssa. Hänen kantansa oli, että Suomi voisi olla yhdellä kolmanneksella mukana ensimmäisessä vaiheessa. Toisesta kolmanneksesta hankkeen toteuttamisen osalta vastaisi Neuvostoliitto ja kolmannesta joku muu maa, esimerkiksi Englanti. Gosplanin varapuheenjohtaja Misnik uskoi positiiviseen ratkaisuun. Rautaruukin toimitusjohtaja Haavisto piti hanketta Suomen kannalta hyvin kiinnostavana, mutta näki pääoman puutteen suurimpana vaikeutena. Neuvottelut etenivät omaa latuaan, rakennustöitä koskevat tutkimukset ja suunnittelu omaansa. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat tiestön ja rautatien rakentaminen Neuvostoliiton puolelle Kostamukseen ja Suomen puolelle Kainuuseen AKA kansio 90, Rautaruukki Oy:tä koskeva Helge Haaviston allekirjoittama Kostamus-projektipaperi Kesäranta Yhteenveto Gospalnissa pidetystä neuvottelusta. Allekirjoittanut Osmo Soikkeli.; AKS Karjalainen 17/B kansio 125 Kostamus; Keskinen 1987, 341; Helge Haaviston puhelinhaastattelu ; Iljuha Antotchenko Dankov 1997, 76; Suomi 1998, 514; Keränen 1990, Olavi J. Mattila toimi Karjalaisen II hallituksessa ammattiministerinä ulkoasiainministeriössä, valtioneuvoston kansliassa ja kauppa- ja teollisuusministeriössä. Hän työskenteli Valmet Oy:n toimitusjohtajana. 43 AKA Karjalainen 17/B kansio 125, Suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission mustan metallurgian työryhmän kokous Moskovassa ; AKA kansio 125. Muistio komission 9:nen kokouksen aikana Moskovassa käydystä keskustelusta puheenjohtajiston kokouksessa.

19 19 Yhteistyökomissiossa asiaa paneuduttiin todenteolla. Komissio sai tehtäväkseen laatia sopimusluonnoksen koskien maiden välistä taloudellista, teknistä ja teollista yhteistyötä. Presidentti Kekkosen Moskovan-vierailulla heinäkuussa 1970 annettu tehtävä tuotti tuloksen, jossa koottiin yhteen aiempia teknillis-taloudellisia sopimuksia ja uutena mukaan otettiin teollinen yhteistyö. Kostamusprojekti sisällytettiin tähän uuteen maiden väliseen TTT-kehittämissopimukseen, joka allekirjoitettiin 20. huhtikuuta 1971, pääministeri Ahti Karjalaisen virallisen Moskovan-vierailun yhteydessä. Sen avulla luotiin puitteet neuvotteluiden kohteena olleiden suurhankkeiden toteuttamiselle Kekkonen hankkeen puuhamiehinä VESA RAUTIO JA JEVGENI PROHOROVA huomauttavat tutkimuksessaan, että Neuvostoliiton virallinen historiankirjoitus antaa Kostamuksen syntyyn liittyvistä tapahtumista hieman suunnitellumman ja rationaalisemman kuvan kuin suomalainen historiankirjoitus. Tällä puolella rajaa on korostettu muun muassa henkilösuhteiden merkitystä. 45 Näkökulmaero johtuu varmasti osittain lähteistä. Venäläisille historioitsijoilla on ollut käytettävissään oman maansa lähteitä, joissa on kerrottu aikamääristä, milloin Kostamusta koskevia päätöksiä on siellä tehty. Suomen puolen tutkijoilla näitä lähteitä ei ole ollut käytettävissä, vaan tutkimus perustuu oman maan lähteisiin. Ei tällä puolella ollut kuvaa siitä, milloin mikäkin Kostamusta koskeva päätös oli virallisesti tehty. Tulkintaeroon vaikuttaa myös se, mitä tutkitaan ja mistä kirjoitetaan. Neuvostoliittolainen historiankirjoitus on keskittynyt kertomaan siitä, miten hanke eteni viranomaispäätösten näkökulmasta. Siellä ei ole niinkään otettu huomioon sitä, millaisia neuvotteluja maan edustajat kävivät suomalaisten kanssa, millainen tunnelma neuvotteluissa oli, mistä niissä puhuttiin ja mitkä olivat taustavaikuttimet mihinkin päätökseen. Kylmät taloudelliset luvut vaikuttivat varmasti Kostamusta koskeneeseen päätöksen tekoon niin Neuvostoliitossa kuin Suomessakin. Huomattava on kuitenkin se, että Suomen puolella on tarkasteltu lähinnä sitä, kuinka suomalaiset pääsivät mukaan niin suureen hankkeeseen. Ilman hyviä naapuruussuhteita tämä tuskin olisi ollut mahdollista. Eikä naapuruussuhteita synny ilman, että niitä luovat ihmiset tässä tapauksessa maiden johtajat sekä kaikki ne henkilöt, jotka keskinäisellä kanssakäymisellään vaikuttivat hankkeen toteutumiseen. Pelkät valtiot eivät keskenään luo mitään suhteita; ne ovat vain toimintaympäristöjä, joissa asioita hoitavat elävät ihmiset. 44 Iljuha 1997, Artikkeli teoksessa Kainuussa ja Vienassa: Näkökulmia naapurusten elämään. Keskinen 1987, Prohorova Rautio 2008, 2.

20 Kekkonen lupasi Kostamuksen kainuulaisille Presidentti Kekkonen otti Kostamus-hankkeen alusta lähtien suojelukseensa. Se oli tärkeä hänelle henkilökohtaisesti, sisäpoliittisesti ja ulkopoliittisesti. Kainuussa kasvaneena hän tunsi lukkarinrakkautta entistä kotiseutuaan kohtaan. Toisaalta työttömyydestä kärsivässä Pohjois- ja Itä-Suomessa oli runsaasti hänen äänestäjiään. Sisäpoliittisesti työttömyyden alentaminen oli tärkeä kysymys. Ulkopoliittisesti Neuvostoliitto oli tärkeä suunta Kekkoselle, joten jälleen olivat sisäpolitiikka ja ulkopolitiikka sotkoksissa keskenään. Kesäkuussa 1971 Kekkonen vieraili Kainuussa. Vierailun aikana pitämässään puheessa hän lupasi Kostamus-hankkeen toteutuvan ja tuovan sitä kautta hyvinvointia alueelle. Uskon vahvasti Kostamus-projektin toteutumiseen. Uskon vahvasti, että Kostamus-projektista tulee tosi, Kekkonen julisti Kainuussa. 46 Matkan aikana Kostamus oli keskeisesti esillä kuntien edustajien ja presidentin tapaamisissa. Rajan taakse suunniteltua rakennushanketta koskeva keskustelu kävi Kainuussa kuumana. Kunnissa ja maakunnassa laadittiin laskelmia ja muistioita, ja niitä haluttiin esitellä myös presidentille. Kainuussa eli vahvana usko hankkeen toteutumiseen ja taloudellista hyvää tuovaan vaikutukseen. 47 Kun presidentti vielä valoi lisää uskoa tähän, ei hän myöhemminkään, kun hankkeen toteutuminen näytti epävarmalta voinut perääntyä. Hänhän olisi pettänyt kainuulaiset. Kekkosen vierailun aikana mentiin jo hyvin konkreettiselle tasolle: Kuhmon, Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien edustajat kehuivat kilvan sitä, miksi rajalle vievän rautatien pitäisi kulkea juuri näiden pitäjien kautta. Jokainen halusi radan kulkevan juuri oman kunnan kautta. 48 Kostamuksesta tuli presidentti Kekkoselle eräänlainen kunniankysymys. Hän oli viettänyt nuoruusvuotensa Kainuussa. Kekkonen tunsi itsensä ja tunnusti itsensä kainuulaiseksi, Kekkosen hyvin tuntenut Jouko Loikkanen määritteli. Hänen arvionsa mukaan Kekkosen ura ei olisi kestänyt Kostamus-hankkeen keskenjättämistä. Vaikka vääntö oli kovaa, eteenpäin mentiin Loikkasen sanoin kun leikkiin lähdettiin, niin leikki oli siedettävä ja kestettävä. Ei siitä voinut livetä enempää Suomi kuin Neuvostoliittokaan. Se oli vietävä kohtuullisen kunniallisesti loppuun, Loikkanen asetteli raamit hankkeelle Kainuun Sanomat ; Iljuha Kainuun Sanomat ja Kainuun Sanomat ja Jouko Loikkasen sähköpostihaastattelu

21 21 Asiakirjoista käy ilmi, kuinka Kekkonen Neuvostoliiton johtoa tavatessaan nosti asian tämän tästä esille. Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitsheville hän selosti hyvin seikkaperäisesti Suomen näkemyksiä ja suunnitelmia Kostamuksen suhteen lokakuussa 1971 Moskovassa. Hän esitti jo listan lähiajan toimenpiteistä, joiden mukaan hanketta vietäisiin eteenpäin. Viimeisimpinä listalla oli hallitusten välisen pöytäkirjan aikaansaaminen sekä asian käsittely Suomen eduskunnassa. Ensimmäinen työvaihe ajoittui tässä suunnitelmassa vuosille Kekkosen kiinnostuksen Kostamusta kohtaa voi ymmärtää hyvin myös aluepolitiikan kannalta. Alkuvaiheessa Rautaruukki oli vahvasti mukana hankkeessa, koska yrityksen laajentumisen kannalta tärkeää oli saada toinen masuuni, siihen koksia ja edelleen rautarikastetta jalostettavaksi. Kostamus oli Raahessa sijaitsevan Rautaruukin kannalta sopivan etäisyyden päässä (rautateitse noin 390 km) ja malmi oli tarpeeksi hyvälaatuista tuotantoprosessia ajatellen. Rautaruukilla suunniteltiin, että mikäli Kostamus-hanke ei toteudu, katseet oli suunnattava Pohjois-Ruotsin kaivoksiin. Sinne matkaa kertyi noin 650 kilometriä. Uuden masuunin myötä Rautaruukin rautarikasteen tarpeen laskettiin nouseva noin 2,5 miljoonaa tonniin ja noin puolet siitä piti tuoda ulkomailta. Kotimaan tuotanto ei riittänyt. Tässä astui kuvaan mukaan kehitysaluepolitiikka, sillä tuonti Ruotsista oli rahoitettava länsivaluutalla ja sitä varten oli rakennettava lisää teollisuuden tuotantokapasiteettia; sen kaavailtiin sijoittuvan pääasiassa Etelä-Suomeen. 51 Kostamus sen sijaan toisi työpaikkoja Pohjois-Suomeen ja etenkin Kainuuseen. Yhteistyökomission asettamassa rauta- ja terästeollisuuden alan työryhmässä Kostamus-hankkeen kanssa heti sen alkuvaiheessa tekemisiin joutunut apulaisosastopäällikkö PENTTI VIITA on muistellut, kuinka Urho Kekkonen ajoi määrätietoisesti ja pitkään Kostamuksen rakentamista suomalaisten toimesta. Taustalla oli Viidan mukaan Kostamuksen työllistävä Kainuun ja muiden työttömyydestä kärsineiden kehitysalueiden kannalta. 52 Miksi neuvostojohto keskusteli mielellään Kekkosen kanssa muun muassa Kostamuksesta? Kysymys oli tietysti politiikasta ja Neuvostoliiton pyrkimyksistä Suomen suhteen, mutta mukana oli varmasti myös ihan aitoa arvostusta pienen naapurimaan johtajaa kohtaan. 50 UKA 21/98 neuvotteluselostuksia (3). P.M. Kekkosen ja Patolitshevin neuvotteluista Moskovassa UM Ryhmä 58, Kostamuksen rikastamokombinaatin rakentaminen. Luottamuksellinen muistio. Yhteenveto pidetyistä neuvotteluista) 52 Viita 2006, 128.

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) 12628/00 DCL 1 LIMITE PUBLIC RECH 106 ATO 64 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: ST 12628/00 RESTREINT Päivämäärä: 30.

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen:

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: JÄÄLIIKUNTAKESKUS KARSTULA-AREENA OY:N TOTEUTTAMINEN Khall 113 17.05.2010 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: Jääliikuntakeskuksen

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Turun seudun puhdistamo Oy:n osakeanti, yhtiösopimuksen hyväksyminen ja yhtiöjärjestyksen

Turun seudun puhdistamo Oy:n osakeanti, yhtiösopimuksen hyväksyminen ja yhtiöjärjestyksen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 682/14.05.01/2013 287 Turun seudun puhdistamo Oy:n osakeanti, yhtiösopimuksen hyväksyminen ja yhtiöjärjestyksen päivittäminen Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Turun

Lisätiedot

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies SOKLIN YVA TÄYDENNYS 1. Vastaajan sukupuoli Mies Nainen 2. Vastaajan ikä Alle 25 -vuotias 25-40 -vuotias 40-60 -vuotias Yli 60 -vuotias 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen Vastaajien määrä: 44 ohjausryhmään

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

Saapuvilla olleet jäsenet: Juha-Pekka Mäntyvaara puheenjohtaja. Nils-Henrik Valkeapää jäsen

Saapuvilla olleet jäsenet: Juha-Pekka Mäntyvaara puheenjohtaja. Nils-Henrik Valkeapää jäsen 1ENONTEKIÖN KUNTA Pöytäkirja Sivu Tarkastuslautakunta 14.12.2010 1 Kokousaika: Tiistai 14.12.2010 klo 13.00 15.25 Kokouspaikka: Virastotalo, Kunnanhallituksen huone Saapuvilla olleet jäsenet: Juha-Pekka

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

RAISION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ 2016 1(5)

RAISION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ 2016 1(5) RAISION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ 2016 1(5) PÖYTÄKIRJA / KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 1/2016 Aika Tiistaina 9.2.2016 kello 18.00-19.40 Paikka Seurakuntatalo Läsnä Nisunen Jasmin Annika Aaltosen varajäsen Alanen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.7.2014 COM(2014) 438 final 2014/0203 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisen oliivineuvoston jäsenneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta, joka koskee oliiviöljyä

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Puheenjohtaja Tarja avasi kokouksen klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Suomalais-brittiläisten yhdistysten keskusjärjestö ry Federation of Finnish-British Societies Johtokunnan kokous 17.5.2012 Skype-kokous Annalantie 1 33880 Lempäälä Läsnä: Lempäälässä Tarja Teitto-Tuckett,

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

TVT- OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

TVT- OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TVT- OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA Kimmo Suomi, professori Jorma Tynjälä, yliassistentti TieVie -koulutuksen aloitusseminaari Oulun yliopisto 7.5..2004

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2014 COM(2014) 274 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan välisellä vakautus-

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat:

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: POLVIJÄRVEN KUNTA 1.10.2011 1/5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: KUNTA- JA

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Kaupunginhallitus 260 19.10.2016 Kaupunginvaltuusto 57 16.11.2016 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN 127/14/05/01/2016 KHALL 260 Taustaa Turun seudun puhdistamo Oy:n hallitus on

Lisätiedot