K-market Tervatorilla

Transkriptio

1 MYYDÄÄN Paltamossa P Paltamon puolueeton paikallislehti OKT Viistetie 8 Hyvien kulkuyhteyksien varrelta taajamassa, 2005 sisältä täysin remontoitu talo. Kajaaniin 38km. H Loma-asunto 2013 valmistunut paratiisi Iijärven rannalla Tihilänniemessä. Sähköt, oma kaivo ym. Kajaaniin 65km. H Lisätiedot: Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä 42. vuosikerta Nro VIIKON TÄRPIT PALTAMOSSA Mieluisat LAHJAT KEVÄÄN JUHLIIN 50 :n ostoksella kahvipakettiketti kaupanpäälle! LA KLO Talo täynnä ohjelmaa ja tarjouksia! Kesänavaus Lauantaina K-market Tervatorilla FC Wimman tytöt 03/04 mukana laukaisututkalla. Testaa ja osallistu kilpailuun miten kovaa futis lähtee. Lapsille ja aikuisille omat sarjat. Parhaat palkitaan! Makkaratarjoilu kaupan pihalla! Onni pelle tulee hauskuttamaan lapsia ja lapsenmielisiä. LISÄKSI LAPSILLE: - pomppulinna - hattaraa Lauantaina voimassa kesänavaus- tarjoukset- Eurokin on iso raha! Huikea GRILLIFESTARIT arvonta. Osallistu ja voita! mm sähkösavustin, tuotekasseja, K- ryhmän lahjakortteja. Palvelemme: ma-pe 7-21 la 7-21 su 9-18 TERVATORI Puolangantie 11, Paltamo Puh sari.jokelainen@k-market.com

2 2 Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä Nro KIRKKO: To klo 10 Helatorstain messu, kolehti valtakunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen Kirkkopalveluiden kautta Su klo 10 Messu, kolehti veteraanien, sotaleskien ja sotaorpojen parissa tehtävään hengelliseen työhön Veteraanivastuu ry:n ja Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n kautta Su klo 10 Messu SRK-KESKUS: Pe klo 17 Miesten raamattupiiri pienryhmätilassa Ma klo 15 Hanna piiri pienryhmätilassa Ti klo Healing Rooms-rukousklinikka To klo Perhekerho Muksulassa Pe klo 17 Miesten raamattupiiri pienryhmätilassa Ke klo 18 kirkkovaltuuston kokous juhlasalissa KONTIOMÄEN SRK-KOTI: Ke klo Perhekerho Su klo 12 Messu DIAKONIATYÖ: To Omaishoitajien retki Ristijärvelle kirkkopyhään (rov.). Lähtö Paltamosta 9.15 srk-keskuksen pihasta. Ilmainen. Ilmoittautuneet. Ma OmaisOivaryhmä retki Kajaaniin Kaukavesi; uinti, vesijumppa ja ruokailu. Lähtö Nesteeltä. Ilmoittautuneet. Ke klo kylvösiunaus Vaarantalolla. Lähtö klo 9.30 srk-keskuksen parkkipaikka. Kyytiä tarvitsevat kyselyt/ ilm. Kais- Malle p Pe klo Näkövammaisten kerho Paltamon Sydämessä. Ke 3.6. LEIRIPÄIVÄ Kainuun Opistolla yhdessä ristijärveläisten kanssa. Ilm. KaisMa p pe mennessä. Hinta 15 (sisältää ruoka & 2 x kahvit ja kuljetuksen) Su Retki valtakunnalliseen kehitysvammaisten kirkkopyhään Kuhmoon. Tarkemmat tiedot myöhemmin. DIAKONIATOIMISTOSSA päivystys kesäaikaan torstaisin 4.6., 11.6., 18.6., 25.6., 2.7., to 13.8., 18.8., ja klo Diakoni vapaalla/ lomalla Muulloin tavoitat parhaiten varaamalla/ sopimalla ajan KaisMa p MUUALLA: Su klo 15 Mitkä ihmeen herättäjäjuhlat tilaisuudet päättyvät Sotkamon seurakuntatalossa, Kajaanin ort. seurakunnan edustaja Pentti Hakkarainen kertoo ortodoksisuuden ja herännäisyyden kohtaamisesta Portti on auki. Lääninrovasti Risto Kormilainen kommentoi ja Sotkamon kamarikuoro laulaa. Ti klo 9 13 Hautausmaan siivoustalkoot, kahvitarjoilu MUUTA: To Omaishoitajien retkipäivä Ristijärvelle (ilmoittautuneille). Lähtö klo 9.15 srk-keskuksen pihasta. Tiedustelut p /KaisMa. Ma OmaisOivaryhmän retki Kajaaniin (Kaukavesi, ilmoittautuneille). Lähtö Nesteeltä klo Tiedustelut p /KaisMa. Pe klo 12 Näkövammaisten kerho Paltamon Sydämessä. Tiedustelut ja kyytiasiat p /KaisMa. Paltamon Fixukset varaosaliike Fixus Paltamo ja Fixus-korjaamo Autopaja Laukkanen osallistuvat myös Norssikarnevaaleihin järjestämällä avoimet ovet ja tarjoamalla mm. grillimakkarat 200 ensimmäiselle vierailijalle. Lisäksi tarjolla on ainakin mehua ja pullaa sekä arvontoja, joissa voi osallistua Skoda Citigo henkilöauton arvontaan. Muita palkintoja on mm. 12 V kylmälaukku virvokkeineen, lippiksiä ja palvelupalkintoja. Paikalla on myös Hankook-teltassa rengastarjouksia sekä mm. Käytettyjä aluvanteita edullisesti. Autopajan Avoimet ovet on sovitettu karnevaalien ohjelmaan niin että ne alkavat klo 10 ja päättyvät klo 13, kun varsinainen karnevaaliohjelma alkaa. Raamatullinen esitelmä su klo Maa pysyy ikuisesti Muut kokouksemme: torstaina klo JEHOVAN TODISTAJIEN VALTAKUNNANSALI, Oravapolku 1, Paltamo Kaikki tervetulleita! PALTAMON HELLUNTAI- SEURAKUNTA Alasali, Puolangantie 10 Su klo 9 Norsseilla koju humanitäärisen avun ja lähetystyön hyväksi. Su klo 9 Norsseilla Healing Rooms rukousklinikka. Ti klo 16 Vanhimmistokokous. Ti klo 18 Sana ja rukous. Ti klo Healing room -rukousklinikka ev.lut. seurakuntakeskus. HR talvikausi päättyy. Syyskausi alkaa To klo 12 Päivätilaisuus. Su klo 12 Lähetyskokous, Seppo Huotari Stefanus lähetyksestä. Ma To 2.7. Lasten leiri. Menemme Vuokatinrantaan yhteisleirille Paltamo-ryhmänä. Ilm. Erja p Tervetuloa! Kesä tänne jälleen koitti Talven lumet tuiskut voitti kohta täällä kukkuu käki vihreä on metsän väri Emäjoessa vettä virtaa kiehisenä siltain alta Suureen Oulujärveen kalat riemua on siellä täysi Järven syvänteissä kuoreet suvun jatkoon herää Vimmatusti uivat joen karikkoisiin poukamiin Siinä lemmen hekumassa sokkona ne parvet aivan uivat suoraan siltain alta Pyyntömiehen odottavaan haaviin Niin se kohtalo niillä paistumaan ne rilliin joutuu Norssikarnevaalein kunniaksi niitä siellä maistellaan Kalle Korhonen Mieleen on jäänyt kertomus pienestä lapsesta, vastasyntyneestä vauvasta. Hän syntyi ei toivottuna lapsena. Kun sitten tätä vastasyntynyttä yritettiin pitää lähellä, osoittaa rakkautta, tämä pieni vauva torjui molemmilla käsillä lähestyjää ja työnsi hänet pois. Mietittiin, mitä tehtäisiin? Päätettiin vain osoittaa rakkautta tälle vastasyntyneelle vauvalle vastusteluista huolimatta. Toimittiin päätöksen mukaan, ja lopulta vauva hyväksyi rakkaudenosoitukset. Hänestä kasvoi lapsi, joka osoitti toisillekin rakkautta. Rakkaudella on monet kasvot. Asetetut rajat ja kuritus ovat myös rakkautta. Muistojen kätköistä nousee esille vanhempi mies, jonka kasvot suorastaan säteilivät iloa. Hän ei voinut ollenkaan ymmärtää miksi nykyajan nuoret valittavat siitä ettei heitä rakasteta? Hän koki, että häntä itseään oli rakastettu niin valtavan paljon: hän oli saanut joka päivä kuritusta! Hoosea kirjoittaa 11:4 Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä... Köysi kuvaa valtaa. Rakkaus on voimakkainta valtaa maailmassa. Ihminen tulee lähelle toista ihmistä rakkauden köysien vetämänä. Mutta ihminen tulee myös lähelle Jumalaa rakkauden köysien vetämänä. Jeesus tuli ihmiseksi, rakkauden köydeksi keskellemme voidakseen korjata ihmisen ja Jumalan rikkoutuneen välin. Mitä on tapahtunut niille, jotka tunnustavat olevansa uskovaisia ihmisiä? Jumalan rakkaus kohtasi heitä! Oletko tullut ajatelleeksi, että sinuakin rakastetaan paljon! Valinnaksemme jää haluammeko rakastaa takaisin Häntä, joka meitä on rakastanut. Evankelista Merja Hautanen Helluntaiseurakunta Kainuun Opisto valittiin vuoden yrittäjäksi Paltamon Yrittäjät valitsi Kainuun Opiston vuoden yrittäjäksi Asiasta tarkemmin ensi viikon Väylässä. Kivitasku Kivitasku, raunioruntti, hiistakka ja nassu. Peltojen kivikasoissa asustellut pikkulintu tunnetaan eri nimillä jo 1700-luvulta asti. Tavalla tai toisella nimi johtuu linnun ääniin, joista on kuultavissa kivien yhteen naksuttelua. Salaojitus vei hiistakoilta pesimisbiotoopit, mutta nykyisellään lajin löytää varmimmin joutomaa-, teollisuus- ja liikennealueilta ts. sieltä, missä on avointa maisemaa ja sopivia pesäkoloja maan pinnan tuntumassa. rka

3 Nro Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä 3 Herätys klo 3.00, sitten tapaaminen muun joukkueen kanssa Raappananmäen risteyksessä neljästä. Melasen tien takaa käännyttiin Tappusenmäkeä kohti ja autot jätettiin tuttuun metsätien risteykseen, josta matka jatkui seuraavat tuhatviisisataa metriä metsäsuksilla ahkioita perässä vetäen. Viimeiset sadat metrit Matalansuon kodalle ja lintutornille pohrasimme lumiloskapolkua saapikkaissa, kertailee Vesa Hyyryläinen kiireistä lauantaiaamua. Tornien Taiston sää oli kohtuulämmin, pilvipoutainen, tuulta reiluhkosti etelästä, mieliala korkealla, koska kyseessä 10-vuotisjuhlataisto Matalansuolla. Joukkue saapui tornille noin klo 4.58 ja parin minuutin kuluttua alkoikin jo tapahtua. Heti kellon lyödessä viittä lehahti tornin tiimoilta kaksi metsokukkoa metsään - ensimmäinen laji. Metsoa ei ole aikaisempina vuosina taistossa havaittukaan. Sitten seurasi tilhi, kurkipari, kaakkuripariskunta lammella, suokukkoja, pikkukuovi, töyhtöhyyppä, kurkipari, joutsen hautomassa pesällään. Tunnelma säilyi koko päivän ajan korkealla, koska lintuja oli paljon liikkeellä. Kohokohtia olivat eittämättä Oravisalmen sääksiparin lemmenhetkien seuraaminen, suokukkojen soidintanssi, tuhannet niittykirviset, leppälinnun tryi tryi, pääskyjen ohilento, arosuohaukan soidin, lirot, valkoviklot Kansalaisopiston taidepiirien näyttelyt saakka Paltamon pääkirjasto ja Ristijärven kirjasto, kirjastojen aukioloaikoina ja Kontiomäen monitoimitalon ikkunoissa. Kainuun asutuksen juhlakantaatti san. Antero Möttönen, säv. & sov. Markku Korhonen ti klo Keskuskoululla Ristijärvellä. Vapaa pääsy. 7 lk:n oppilaiden maksullinen buffetti. Ma klo Yksinlaulukonsertti Korpitien koululla. Yksinlaulajat ohjaajansa Sanna Jaakon johdolla ja pianisti Heljä Pylvänäisen säestyksellä. Ke klo Musiikki Kaparee Lähtevien laivojen satamassa Paltalinnassa. Käsikirjoitus Eija-Riitta Airo-Karttunen ja työryhmä, musiikinohjaus Eija-Riitta Airo-Karttunen ja Kyösti Karttunen. Liput 5 euroa. Partiolaisten maksullinen buffetti klo Ti klo UKK Päämies ja Ihminen professori Keijo Korhosen luento Korpitien koulun auditoriossa. ja muutkin. Matalasuolla saattoi myös vertailla taiga- ja tundrametsähanhia, joita laskeutui muutama tornin lähelle. Harakka löytyi pitkän tuijottelun jälkeen putken silmään Väisälän pihakoivusta. Yhteensä merkittiin vihkoihin päivän aikana 67 eri lintulajia, mikä ylittää entisen ennätyksen kymmenellä lajilla - sopiva luku, kun on kyseessä 10-vuotisjuhla. Mieslahden nuoret miehet Pauli ja Taneli Mutanen kokosivat tornille oman joukkueen. Tälle tornille oli helpompi pääsy, polkukin jo ihan sula. Parin ensimmäisen tunnin aikana joukkue tunnisti liki 50 eri lajia, joukossa mukavia tuttavuuksia, punasotka, pilkkasiipi, hiirihaukka ja jänkäkurppa, joka kässäili melkein koko 8-tuntisen tarkkailuajan rantalietteen ja kulottuneen heinikon rajamailla. Mieslahdessa havaintoalue on suppeampi kuin Matalansuolla mutta silti lajeja kertyi 61, joista viimeisimpänä havaintona komea merikotkanuorukainen liiti ylpeästi tarkkailupaikan yllä. Vesa Hyyryläinen Tuula Keränen Nuori merikotka ilahdutti kilpailijoita massiivisella ylilennollaan variksen saattelemana. Tulos 61 lajia on Mieslahden tornin ennätys ja ylittää pisteellä aiemman, vuoden 2006 tuloksen. Kuva: Raimo Kantola. Matalansuon Tornien taiston tiimellyksessä Juvosen Virpi ja Mika keskustelevat lintuhavainnoista. Kainuun yhdeksästä tornista paltamolaiset sijoittuivat sijoille kaksi ja neljä. Kuva: Vesa Hyyryläinen. Kauden Avaus -ravit Kajaanissa klo PÄÄSYLIPUT: aikuiset 5,- eläkeläiset 2,- alle 16 v. ilmaiseksi Kevätkarkeloissa askarreltiin Seurakunta ja Paltamon 4H järjestivät viime keskiviikkona Kevätkarkelot lapsille kerhojen kesälomille siirtymisen kunniaksi. Nelisenkymmentä vierailijaa kerännyt tapahtuma järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Kahvittelun ja mehunjuonnin lomassa askarreltiin intiaanipäähineitä sekä äitienpäivää silmälläpitäen helmienkeleitä. Suuri päällikkö otti vieraita vastaan kahvipusseista ommellussa tiipiissään intiaanirastilla.

4 4 Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä Nro Kun Kiehimänjoen vesi on kuusiasteista ja Mieslahdesta lähtevät jäät, aloittaa norssi kutureissunsa sankoin joukoin. Usein tämä tapahtuu toukokuun viimeisen viikon tietämillä, mutta tänä vuonna vilkasta hopeakylkeä päästiin lippomaan jo viime perjantaina. Kuten edellisvuonnakin, normaalia aikaisemmasta termisestä keväästä johtuen nousu alkoi hieman totuttua aiemmin. Sää suosi lyhyellä varoitusajalla järjestettyä lippomistapahtumaa sikäli, että sade ei väkeä kiusannut. Kansaa saapuikin Käärmeniemeen kohtalaisen runsaasti. Tarjolla oli Ari Haapion paistamia norsseja, kahvia, mehua ja lettuja. Omituisen tuoksuinen jalokala Kainuun maakuntakala, kuore, tunnetaan Paltamossa nimellä norssi. Sana tulee kalan ruotsinkielisestä nimestä nors. Englanniksi norssi on smelt, mikä viitannee kalan omaleimaiseen, tuorekurkkua muistuttavaan tuoksuun. Joidenkin nenään haju tuntuu epämiellyttävältä, mutta ruuaksi valmistettaessa se katoaa. Johtuneeko tuoksusta, mutta norssia väheksytään usein pelkkänä romukalana ja minkin rehuna. Puhtaista makuasioista kiisteleminen on tunnetusti hölmöläisten hommaa, mutta norssin ylenkatsomiseen ei silti kannata sortua; lohen sukua olevan kalan liha on valkoista, kiinteää ja varsin maukasta. Maku muistuttaa kuhaa. Mäti on keltaista ja pienirakeista. Norssi on arvostettu herkku esimerkiksi slaavilaisessa keittiössä, mutta Suomen kalatiskeiltä sitä on turha haeskella. Kalan vaatimaton maine saattaa osittain perustua myös sen valtaviin esiintymismääriin. Veljensä Erkin kanssa vuoden 1988 norssi-isäntänä toiminut Pentti Hartikainen muistelee norssia nostetun jopa tonnia vuorokaudessa. Miehet kehittivätkin norssinnostomenetelmiä huippuunsa. Muun muassa vanhat hetekat valjastettiin hyötykäyttöön norssipyydyksinä. Sängyn runko verkotettiin kolmelta laidalta, ylävirran puoleinen pää ohjasi norssit alavirran puolella olevaan nieluun, josta lippoamalla saatiin kerralla nostettua suuri määrä norssia. Paltamolaista perinnettä Norssin kalastukseen on aina liittynyt kaikenlaisia uskomuksia eri puolilla Suomea. Hyvän saaliin varmistamiseksi esimerkiksi Kivijärvellä talon nuorin piika sidottiin puunoksaan ensimmäisen nuotta-apajan ajaksi. Lieneekö ihme, jos tyttöparka tunsikin vastenmielisyyttä kuoretta kohtaan? Paltamossa perinteet ovat huomattavasti vähemmän barbaarisia. Norssikarnevaalit saivat alkunsa halusta hyödyntää Kiehimänjokea kunnan imagon nostattamisessa. Karnevaali-idea sai myös kipinää puolankalaisten tavasta valita rokuli-isäntä. Jokakeväisiä norssikarnevaaleja on vietetty vuodesta Ajatuksen norssin massanousun hyödyntämisestä kulttuuri- ja matkailutarkoituksiin toi esille Raimo Kantola, joka valittiin myös norssi-isännäksi vuonna Norssi ui perjantai-iltana haaviin että rotina vain kävi. Jyri ja Virva Saastamoinen toivat lippoajien yhteistä saalista välillä nuotiopaikalle paistettavaksi. Paltamo-Seura on valinnut Norssi-isännän tai -emännän vuodesta 1985 lähtien. Hänen tehtävänään on edistää paltamolaista norssikulttuuria ja kalastus- ja kalatalousperinnettä yleensäkin. Valtansa merkiksi norssi-isäntä saa Antero Möttösen valmistaman kiertopalkinnon, Norssilipin. Vuoden 2014 norssiemäntä Sari Leinonen siirtää valtikan eteenpäin norssikarnevaalien yhteydessä sunnuntaina. Petri Möttönen Kuore eli norssi (Osmerus eperlanus) on pienehkö sisä- ja murtovesien kala, joka kuuluu lohikaloja muistuttavien kuorekalojen lahkoon. Norssin maistelusta on alkanut muotoutua jokakeväinen perinne Nelli Soldatkinille, joten maku oli tuttu. Hyvää on, totesi Nelli. Brittein saarilta Paltamoon muuttanut Mark Thompson maisteli norssia ensimmäistä kertaa eläessään. Walesilainen tykästyi paltamolaiseen perinneherkkuun siinä määrin, että pussillinen lähti mukaan iltapalaksi.

5 Nro Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä 5 Paltamon pääkirjastossa voi toukokuun aikana tutustua raakun eli jokihelmisimpukan nykytilaan ja helmestyksen historiaan Kainuussa. Kainuun helmenkalastajat -hankkeen kokoama näyttely on toteutettu videonäytöllisenä rullajulisteena. Vuosina toteutetussa hankkeessa kartoitettiin raakun esiintymistä Hyrynsalmen reitin vesissä ja tallennettiin helmestyksen perimätietoa. Hankkeessa pohdittiin myös raakun ja raakkuun liittyvän helmenpyyntikulttuurin tuomia uusia mahdollisuuksia luontomatkailun edistämisessä ja selvitettiin, voisiko raakkukantaa lisätä vesistöissä kalanviljely-yritysten avulla. Näyttely on kiertänyt Kainuun kirjastoissa. Kevättalven aikana se on ollut esillä Hyrynsalmella, Ristijärvellä, Suomussalmella ja Puolangalla. Kesäkuuksi se menee Kuhmoon Luontokeskus Petolaan. Puhtaan veden symboli Jokihelmisimpukka tunnetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa raakkuna ja Satakunnassa maskaalina. Se on pitkäikäisin eläinlajimme. Jokihelmisimpukka kasvaa hitaasti ja voi elää erittäin kauan, mutta kuolleisuus toukka- ja nuoruusvaiheensa on suurta. Eri lähteissä raakun iäksi on pohjoisilla joilla arvioitu enimmillään vuotta. Se voi kasvaa jopa 15 sentin pituiseksi. Lajina tämä nilviäinen on jo vuosimiljoonia vanha. Raakku kuuluu myös eläinkuntamme alkeellisimpiin muotoihin. Sillä ei ole päätä, se hengittää lehtikiduksilla ja ravintonsa se suodattaa hengitysvetensä mukana. Sen verikin on väritöntä. Tämän nykyisin rauhoitetun nilviäisen ohjeellinen arvo oli vuonna 1995 yhteensä 3500 markkaa eli hieman vajaa 590 euroa. Tämä erämaajokien pohjalla jököttävä nilviäinen on sulkeutunut kahden kalkkikuoren väliin. Kuoret ovat kiinnittyneet toisiinsa vahvan jännelukon avulla. Eläin pitää kuoret tiukasti yhteenpuristuneina sulkulihasten avulla. Kuoren alla olevien vaippalehtien avulla se vaivalloisesti vaihtaa sijaansa joen pohjassa. Raakun liikkumanopeus ei päätä huimaa, sillä matkanteko edistyy vuorokaudessa vajaan metrin verran. Vedenpohjaan jää vain ohut vana kertomaan hiljaisen vaeltajan kulusta. Joskus se tosin heittäytyy rämäpääksi ja jättäytyy vuolaan virran vietäväksi. Muuten sen elämä on melko yksitoikkoista. Se viihtyy parhaiten hiekka- ja karikkopohjaisissa, puhdasvetisissä joissa, missä se asettuu pystyasennossa jököttämään hiekkapohjaan. Raakkua onkin pidetty monessa yhteydessä puhtaan erämaaluonnon symbolina, sillä se ei menesty likaantuneissa vesissä. Suurilla raakkuesiintymillä onkin tärkeä rooli joen veden puhdistajina. Raakku on avainlaji, joka ylläpitää muun ekosysteemin toimintaa. Sen hävitessä alueen lajistosta koko ekosysteemin toiminta muuttuu. Voimakkaassa virrassa raakku kääntää selkäsaranansa päin vuolletta ja vähentää siten virran voimaa. Sopuisasti se jää siihen pitkäksikin aikaa ja siivilöi tarpeisiinsa ohitse kulkevia pieneliöitä ja planktonia. Entisaikoina raakkuja saattoi olla edullisissa paikoissa jopa satamäärin. Helmenpyynti raakun riesana Osa jokihelmisimpukoista tuottaa helmiä. Helmi syntyy hiekanjyvän jouduttua simpukan sisään. Simpukka yrittää päästä eroon vieraasta jyväsestä ja alkaa erittää sen ympärille helmiäistä. Jokihelmisimpukat voivat tuottaa hyvin erimuotoisia ja -värisiä helmiä. Helmenpyynnin aikaan halutuin helmi oli täysin pyöreä ja helmenhohtava täysjyvänen. Tämän arvokkaimman helmen löytämiseksi helmestäjä saattoi joutua avaamaan jopa jokihelmisimpukkaa. Helmenpyynti oli tuhoisaa raakuille, jotka kuolivat kun niiden kuori väännettiin auki. Ensimmäiset helmestäjät tulivat Vienan Karjalasta Kainuuseen ilmeisesti 1400-luvun paikkeilla. Vienankarjalaiset laukkukauppiaat jatkoivat helmestysperinnettä Kainuussa aina 1900-luvun alkuun asti. Kainuussa jokihelmisimpukoita on ollut käytännössä vain Hyrynsalmen reitillä Oulujärvestä Kiantajärven yläpuolisiin jokiin saakka. Kainuun helmestyksen keskuksena toimi aikanaan Hyrynsalmi ja sen kautta virtaavaa Emäjoki. Kainuun helmestyksen kulta-aika sijoittui ja 1930-luvuille, jolloin raakun pyyntiolosuhteet olivat vielä hyvät ja helmistä maksettiin käypä hinta. Helmenpyyntiä on verrattu kullankaivuun ja lottoamiseen. Kaikkiin näihin liittyy satumaisen äkkirikastumisen mahdollisuus ja lupaus paremmasta elämästä. Ahkera pyytäjä saattoi hankkia itselleen vuoden tulot parissa kuukaudessa. Matalassa vedessä helmestäminen tapahtui kahlaamalla. Raakut nostettiin pohjasta käsin tai pienen puutikun avulla. Syvemmissä vesissä käytettiin lauttaa tai venettä. Helmen löytäminen raakusta oli puhdasta sattumaa. Vanhat helmenpyytäjät arvioivat, että löytääkseen helmen oli pyytäjän avattava satoja, joskus jopa tuhansia simpukoita. Helmen löytyminen ei vielä taannut suurta omaisuutta, sillä suurin osa helmistä oli kiillottomia tai epämuodostuneita, ja siksi arvottomia. Kokeneet helmestäjät tunnistivat ulkonäön perusteella raakut, joiden sisällä oli helmi. Nämä merkkiraakut olivat usein suuria ja kyhmyisiä. Vanhat helmestäjät avasivat vain merkkiraakut ja jättivät pienemmät, harvemmin helmiä sisältävät simpukat keräämättä. Näin hitaasti lisääntyvä simpukkakanta pysyi elinvoimaisena. Helsingistä helmiä kaupattiin ulkomaille, ainakin Pietarin ja Lontoon helmipörsseihin. Sitkeän huhun mukaan Konrad Hollo olisi myynyt Taivalkosken Korvuanjoelta löytämänsä suuren helmen tuolloin liikenaisena tunnetulle Hella Wuolijoelle, jonka kautta helmi olisi mahdollisesti päätynyt edelleen kansainvälisille markkinoille. Hurjimmat kertomukset väittävät helmen päätyneen joko Ruotsin tai Englannin kruununjalokivien joukkoon. Tarinat arvokkaiden helmien löytämisestä johtivat 1930-luvulle tultaessa laajamittaiseen ryöstöpyyntiin. Sukelluslaitteiden kehittyessä jokien laajamittainen tyhjentäminen kävi mahdolliseksi ja kokonaisia simpukkakantoja tuhottiin täysin. Suurien ja arvokkaiden helmisaaliiden motivoima ryöstöpyynti oli yksi merkittävimmistä syistä raakun häviämiselle Suomen joista. Myös raakun elinympäristö muuttui dramaattisesti ja 1900-lukujen aikana, kun koskia perattiin tukkien uittoa varten. Toimet hävittivät jokihelmisimpukat lähes kokonaan Oulun eteläpuolisista joista. Vesien saastuminen pienensi myös osaltaan raakkukantoja. Oulujoki valjastettiin käytännössä täysin energiantuotannon tarpeisiin vuosina , minkä seurauksena simpukan isäntäkalana käyttämät lohet ja taimenet eivät enää nousseet jokeen. Jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna Hyrynsalmen vesireitillä oli vuonna 2014 tiedossa yhdeksän jokea, missä raakku edelleen elää. Raakut ovat pääosin vanhoja yksilöitä, mutta kahdessa joessa kanta lisääntyy. Hyrynsalmen reitin puroista on arvioitu noin yhden prosentin olevan luonnontilaisia. Raakkuja on Kainuussa löydetty myös viidestä Iijokeen laskevasta joesta. Tilanne edelleen vaikea Suomessa jokihelmisimpukka elää enää noin 70 joessa. Kuten Kainuussa, myös muualla Suomessa raakut ovat pääosin vanhoja yksilöitä, ja lajin lisääntyminen on hyvällä tolalla vain muutamassa populaatiossa. Koska raakku voi elää jopa 200-vuotiaaksi, näkyy lajin lisääntymisen loppuminen vasta vuosikymmenten viiveellä. Jokihelmisimpukkaa uhkaavat edelleen monet tekijät kuten virtavesien rehevöityminen, liettyminen ja happamoituminen. Ensimmäiset elinvuotensa raakku Rauhoitetun jokihelmisimpukan etsiskelyyn ja kaivamiseen ei nykyisin saa ryhtyä edes huvin vuoksi, ja jos raakun näkisikin, sitä ei saa edes koskea tai käännellä, saati ottaa mukaan. viettää pohjasedimentin sisään kaivautuneena ja tarvitsee hapekkaan ympäristön, mutta hienojakoinen aines tukkii pohjasoran ja raakun poikaset tukehtuvat. Valuma-alueiden maankäyttö on avainasemassa raakun suojelussa. Raakkua voidaan suojella kunnostamalla puroja ja jokiuomia, poistamalla uoman pohjasta kiintoainetta ja elvyttämällä lohikalakantoja. Uusia Paltamon Korpitien koulua potkaisi onni, sillä se valittiin satojen hakijoiden joukosta Elovena Voimapäivän voittajakouluksi. Torstaina järjestetyn liikunnallisen toimintapäivän aikana koulun oppilaat pääsivät hyppäämään, heittämään ja juoksemaan sekä kisailemaan siitä, kuka on luokan välipalatietäjä. Suomen Urheiluliiton ja Elovenan yhteistyö jatkuu entistä voimallisemmin. Kouluille maksuttomia, liikunnallisia superiltapäiviä järjestetään keväällä ja syksyllä 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi peräti 50 paikkakunnalla. Hyppäämisen, heittämisen ja juoksemisen kyllästämien iltapäivien aikana lapsille jaetaan myös ravitsemustietoutta. mahdollisia suojelukeinoja on raakkujen kasvattaminen herkän nuoruusvaiheen yli laboratoriossa ja istuttaminen kunnostettuun kotipuroon. Lisäksi on tutkittu raakuntoukkien siirtämistä lohikalojen kiduksiin kalanviljelylaitoksessa, mistä raakulla rikastetut kalaistukkaat palautetaan kotijokeen. Petri Möttönen Sotkamon Jymyn yleisurheiluohjaajat Salla Klemetti (edessä vasemmalla), Jenny Parviainen ja Marita Kaipainen opastivat paltamolaislapsia liikunnan ja terveellisempien välipalojen saloihin. Voimapäivien voittajakoulut on valittu satojen hakijoiden joukosta. Elovena Voimapäivien avulla voimme tuoda liikunnan sinne missä lapset ovat. Samalla voimme opettaa heitä löytämään uusia virikkeitä ja tapoja liikkua lähiympäristöä hyödyntäen sekä tarjota heille innostavia, houkuttelevia ja uudenlaisia lähiliikuntapaikkoja, Suomen Urheiluliiton seurapalvelujohtaja Harri Aalto toteaa. Elovena Voimapäivien tarkoituksena on viestiä koululaisille mielekkään liikunnan ja älynystyröitä kutkuttelevien kisailujen kautta terveellisen ravinnon ja iloisen liikunnan merkityksestä elämään.

6 6 Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä Nro Aino Toivonen on voittanut Veikkaus OY:n Unelmakesäduunin nuoren itse valitsemaan työpaikkaan yhtenä seitsemästä onnekkaasta nuoresta koko Suomessa. Hän pääsee Veikkauksen rahoittamana Paltamon kunnan nuorisotyöhön viideksi viikoksi, jonka puitteissa hän työskentelee usean eri toimijan, kuten Paltamo-Seuran ja MLL:n kanssa. Aino tahtoi hakea tulevaksi kesäksi kulttuurikuriiriksi nimeämäänsä työtä, koska eri asioiden järjestäminen, ohjaaminen, suunnittelu sekä vaikuttaminen kiinnostavat. Kulttuuri, urheilu, lapset ja nuoret ovat Ainolle tärkeitä ja hän tahtoo toimia ehkä niiden parissa tulevaisuudessakin. Hän suunnittelee työtehtävänsä yhdessä nuorisotyön kanssa ja hän pitää kesätyöblogia työskentelynsä ajan. Hän muistuttaa, että lapset ja nuoret ovat tärkeitä, kuten myös jokaiselle meistä kulttuuri ja urheilu. Hän toteaa, että on hienoa, kun Veikkaus tukee eri tavoin lapsia ja nuoria. Aino oli työpaikan saatuaan häkeltynyt, että juuri Paltamo, Kainuu ja hän sai paikan: unelmakesäduuni oli haussa ja unelma toteutui! Lasse Hinkula Aino Toivonen lähettää terveisiä, että lapset, nuoret ja perheet tulevat rohkeasti tutustumaan ja yhdessä tekemään kesän tapahtumia ja toimintaa Paltamossa. Yksinlaulukonsertti ma klo Korpitien koululla. Kainuun asutuksen juhlakantaatti Ristijärven Keskuskoululla ti klo Vapaa pääsy. 7. lk maksullinen buffetti. Musiikki Kaparee Lähtevien laivojen satamassa ke klo 19 Paltalinnassa, pääsymaksu 5e. UKK Päämies ja Ihminen -luento ti klo 18 Korpitien koulun auditorio, Keijo Korhonen. Kesätaide 7 12-vuotiaille ma pe klo Korpitien taidelk., Kaarina Kuusisto-Lukkari. Ilm. viim PESISKOULUT ja NUORISOPESIS alkavat tiistaina klo hiekkakentällä Tervetuloa! Järj. PaUr/pesis Korttelijuoksut keskiviikkona klo Lähtö Korpitien koulun pihalta. Sarjat 1 v. 90 v. Matka noin 1 km. Kaikille palkinto. Tervetuloa! PaUr/ yu-jaosto Kumpparilla pidettiin 7.5. nuorisotyön kesätoimintasuunnitelmapalaveri nuorisotyön ja eri tahojen kanssa. Mukana oli Kainuun Opiston edustaja Sinikka Korhonen, etsivän nuorisotyöntekijä ja kuraattori Sirpa Rautio, Paltamon työvoimayhdistyksen Kirsi Huotari ja partion sekä Nuorisoneuvoston Katariina Mikkonen. MLL:n ja 4H:n sekä PaUr:n pesisjaoston terveiset toi Heli Koivukangas. Leffisryhmän Lotta Leinonen ja nuorisotyön pelimies Jani Sallila toivat myös tärkeän panoksensa kokoukseen. Kesällä riittää mukavasti tapahtumia nuorille, ja tiedotteet näistä tulee koululle jakoon ennen kesälomia. Kesän tilanne Paltamon nuorisotyössä on poikkeuksellisen mahtava, sillä kesätöissä nähdään paljon eri kasvoja, sekä uusia että vanhoja. Nuorten kanssa on nyt hyvät mahdollisuudet järjestää toimintaa V I I K O S T A 20 To Pe La Su Ma Ti Ke kesäkaudella. Nuoriso-ohjaaja Lasse Hinkulan sijaisena toimii koko kesän ajan jo edellä mainittu Jani Sallila. Nuorisotyössä jo aiemmin toimineena Sallila Helatorstai, Tuula Sonja, Sofia Essi, Ester Kaatuneiden muistopäivä, Maisa, Rebekka Eero, Erkki, Eerika Emma, Emilia, Milla Karoliina, Lilja tuntee nuorisotilojen toiminnan hyvin. Aurinko nousee Paltamon korkeudella tänään klo 3.59 ja laskee klo Kainuun YK-veteraanit koolla Paltamossa Nuorisotyön tiedottaja Markus Puoskari Satajäseninen Kainuun Sinibaretit ry on Suomen Sinibarettiliiton alainen kainuulaisten oma yhdistys. Osa tulevan kesän ja syksyn toiminnasta järjestettäneen Paltamon liepeillä, joten lisää paikallistuntemusta ja ideoita kaivattaisiin. Mahdollisuuksiemme mukaan järjestämme toimintaa joka lähtöön, sanovat puheenjohtaja Ermo Saari ja KaiSB:n sihteeri Jukka Laakso. V I I K K O O N 21 Paltamon Urheilijat ry järjestää liikunta- ja varainhankintakampanjan Kunniakierroksen Paltamossa Tervalammen urheilukeskuksessa keskiviikkona klo Kunniakierroksen tuotto jaetaan järjestävän urheiluseuran, piirin ja Suomen Urheiluliiton kesken. Tänä vuonna paikallisen seuran osuus on jopa 65 %, jos seura onnistuu saamaan kampanjassa vähintään 3000 keräystuloksen. Tuotolla toteutetaan monipuolista ja laadukasta urheilutoimintaa lapsille ja nuorille. Kunniakierrokselle voi osallistua liikkujana tai tukijana. Tapahtumassa kierretään kenttää yhden tunnin ajan kävellen tai juosten. Osallistujat hankkivat itselleen yhden tai useamman tukijan, jonka kanssa voi sopia kiinteän kertamaksun (minimi 15 euroa) tai kierrosmaksun jokaista tunnin aikana edettyä kierrosta kohden. Tukilistoja on saatavana urheilukoulujen vetäjiltä, Paltamon K-marketista ja ennen tapahtumaa kentältä. Laskut tukijoille postitetaan Kunniakierroksen jälkeen. Kunniakierrostapahtumassa palkitaan eniten varoja keränneitä osallistujia. Tule mukaan ja haasta ystäväsikin Kunniakierrokselle PaUr/yleisurheilujaosto Perjantai: Makkarakeitto, tuorepala Maanantai: Kaalilaatikko, puolukka, raejuusto, punajuuri Tiistai: Makaronilaatikko, salaatti Keskiviikko: Lihakeitto/ sianlihakeitto, tuorepala

7 PALVELUHAKEMISTO KIINTEISTÖHUOLTOA KUKKAKAUPPOJA PITOPALVELUA...PITOPALVELUA Pieniä suuria ympäristötekoja MAANRAKENNUSLIIKKEITÄ Pääsky kukka- ja hautauspalvelu Kauppakatu 29 Kajaani p PARTURI- KAMPAAMOJA LVI-PALVELUT LVI-TYÖT T. Koistinen Paltamo Myös tarvikemyynti puh SÄHKÖLIIKKEITÄ EDULLISESTI AKSUN SÄÄSTÖSÄHKÖ asennukset saneeraukset Uurantie 72 C, p TYÖVOIMAA Työvoimapalvelut Siivoukset ym. Kirjanpidot, isännöinnit Puh Pitopalvelu ja Kotileipomo Puh Kiinteistöhuolto Puh MYYNTIÄ, HUOLTOA, KORJAUSTA Maanrakennuspalvelut Pohjankaivuut piharemontit salaojitukset viherrakentaminen kosteus- ja routaeristykset sade- ja jätevesijärjestelmät ym Hukkalantie 13 B Paltamo jarivakorhonen@gmail.com Autojen ja koneiden huollot ja korjaukset Traktoriurakointia Yksityisteiden te hoidotot VALOKUVAUSTA PASSIKUVAT PALTAMOSTA Lapsikuvaukset Taidekehystykset Hääkuvat Wanhojen valokuvien korjailut ja kopiot Studio- ja Kaaritie 2, PALTAMO hautajaiskuvaukset Kuvausajan varaus TERVEYDENHOITO Tarvitsetko apua alkoholiongelmiin? Paltamon AA-ryhmä kokoontuu maanantaisin klo ja torstaisin klo Salmelankuja 2, TERVETULOA! Jalkahoito (myös kotikäyntinä) Kasvohoito Käsihoito Kauneushoitola Riitta Kaukonen Lepikontie Parturi-kampaamo SIRPA MOILANEN Puolangantie 8 Puh KOPIOINTIPALVELUJA TAKSEJA Anna yrityksellesi näkyvyyttä! Ilmoita palveluhakemistossa! MYYNTIÄ, HUOLTOA, KORJAUSTA MAJOITUSPALVELUT

8 8 Keskiviikkona toukokuun 13. päivänä Nro KUVAUKSET PALTAMOSTA Passikuvat Lapsikuvat Studio- ja hautajaiskuvaukset Taidekehystykset Wanhat valokuvat uusiksi Ajanvaraus Kaaritie 2 Menu Paltamon Veteraaniyhdistyksen VARSINAINEN VUOSIKOKOUS pidetään maanantaina klo Jopin Pitopalvelussa, Vaarankyläntie 3, 1. krs. Hallitus Tarjoukset voimassa vain pe la HUIPPUTARJOUKSIA (tai niin kauan kuin tarjouserät riittää) Perjantaina tehtaan edustajia paikalla -maalit Kaikille 9 litraa ulkomaalia ostajille Sokevan 120 mm pensseli kaupan päälle! Asentajan työkäsineet koot ,- pari MLL:n Paltamon yhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS to klo Kivesvaaran kodalla Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ilm. viim tekstiviestillä Helille puh Tervetuloa lettukahville! LAITURIPONTTOONI Roto-Mini 140 kg Kantri vesiohenteinen himmeä ulkomaali A 9 l 59,- (+sävytys) norm. 79,- 53,- Roto-Maxi 200 kg 69,- laskentapäivä, ota piirustukset/ mitat mukaan, teemme tarjouksen! Hallitus PÄTKÄPELTI W2/1150 musta pituudet 2, 2,2, 2,5, 3 ja 3,5 5,90 m 2 Puutarhan mustamulta 45 l 3,50 Lasten työmaakypärä 2,50 Komposti- ja huussikuivike 40 l 8,90 Kestopuu 21x95 SHP viistetty vihreä 0,85 metri PALTAMON KIRJASTO PÄÄKIRJASTO: (08) Touko-, kesä- ja elokuu Ma, Ti Ke To Pe Heinäkuu Ma, Ti, To, Pe Ke Keskiviikkona suljettu Helatorstaina 14.5.suljettu Torstaina klo Juhannusaattona suljettu KONTIOMÄEN KIRJASTO: Ma, To Helatorstaina suljettu Suljettu Suljettu KIRJASTOAUTO: Keskiviikkona ei liikenteessä. Kesätauolla Konttitie 5, Paltamo Tarjolla mehua ja pullaa sekä grillimakkaraa 200 ensimmäiselle. Kilpailuja joissa palkintona henkilöauto, 12 V kylmälaukku virvokkeineen, lippiksiä jne. Rengastarjouksia! Kilpa-autoja ja muuta kalustoa. Lue lisää: