Lausuntotiivistelmä kilpailulain muuttamista koskevasta lakiehdotuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausuntotiivistelmä kilpailulain muuttamista koskevasta lakiehdotuksesta"

Transkriptio

1 Lausuntotiivistelmä kilpailulain muuttamista koskevasta lakiehdotuksesta Maa- ja metsätalousministeriö (jäljempänä MMM) Kannattaa ehdotusta. MMM:n mukaan TEM on laaja-alaisesti perehtynyt päivittäistavarakauppaan, erityisesti elintarvikekauppaan, ja sen kilpailutilanteeseen Euroopassa ja Suomessa. Useissa selvityksissä ja sidosryhmäkeskusteluissa on todettu elintarvikeketjun neuvotteluvoiman jakaantuneen epätasaisesti. Valtakunnallisesti toimivan suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotteet eivät käytännössä voi olla pois kummankaan suuren kaupan toimijan valikoimista, sillä samalla menettää puolet markkinasta. Tällaisessa tilanteessa kauppa on käytännössä määräävässä markkina-asemassa. Elintarvikeketjun keskittynyt rakenne ja sen vaikutus ketjun toimintaan on ajankohtainen aihe keskustelussa Euroopassa ja Suomessa, jossa päivittäistavaramarkkinat ovat yhdet Euroopan keskittyneimmistä. Ehdotus puuttumisesta kaupan vahvaan asemaan lainsäädännöin keinoin on perusteltu ja ehdotettu markkinaosuusraja sopiva. Näin päästään puuttumaan molempien Suomessa kauppaa hallitsevien ketjujen toimintaan nykyistä paremmin. Jatkossa on tärkeää, että Kilpailuvirasto seuraa päivittäistavarakaupan käytäntöjä tarkasti ja valvonta resurssoidaan riittävästi. Samassa yhteydessä tulisi harkita myös ruoka-asiamiehen viran perustamista Kilpailuvirastoon. Ruokaasiamies voisi seurata elintarvikeketjun toimintaa, kerätä puolueetonta markkina-informaatiota, puuttua ruokaketjun toiminnassa havaitsemiinsa epäterveisiin ja hyvän kauppatavan vastaisiin piirteisiin, sekä lainsäädännön, että asemansa tuoman arvovallan puitteissa. MMM pitää tärkeänä, että myös muita terveen kilpailun ohjelmaan liittyviä päivittäistavarakaupan kilpailuun vaikuttavia tekijöitä, kuten Alkon myymälöiden sijoittumista ja kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä selvitetään ja kehitetään kilpailupolitiikan näkökulmasta. Ehdotus parantaa alkutuottajan asemaa vain siltä vähäiseltä osin, kuin tuottajat myyvät tuotteitaan suoraan kaupalle. Välillisesti muutos voi vaikuttaa elintarviketeollisuuden kyetessä maksamaan parempaa hintaa alkutuottajille, mutta alkutuottajan heikon aseman vuoksi on epävarmaa siirtyykö mahdollinen lisäarvo teollisuudesta tuottajille. Jatkossa onkin seurattava ehdotuksen vaikutuksia ja puututtava myös teollisuuden ja tuottajien väliseen kilpailutilanteeseen. Oikeusministeriö Ei lausuttavaa. Valtiovarainministeriö, kansantalousosasto Kannattaa ehdotusta. Kilpailun edistäminen on tärkeää paitsi kuluttajien etujen, myös tuottavuuden ja innovaatioiden takia. Kilpailun toimivuus vähittäiskaupassa vaikuttaa myös päivittäistavaroita tuottavien yritysten ja kuluttajien etuihin. Päivittäistavarakaupan kilpailulla voi olla kauskantoisia seurauksia teollisuuden menestykselle ja kuluttajien ostovoimalle. On tärkeää, että markkinoille tulon ja niiltä poistumisen esteet ovat matalat sekä teollisuudessa että vähittäiskaupassa. Näin ollen vähittäiskaupan keskittymistä ja sopimuskäytäntöjä on syytä seurata. Säännös paitsi laajentaisi kilpailuviranomaisten mahdollisuuksia puuttua markkinakäyttäytymiseen, myös yksinkertaistaisi selvityksiä. Viranomaiset voivat selvityksissään keskittyä sopimusten ja käyttäytymisen markkinavaikutuksiin. Säännös tukee markkinoille pääsyä ja edistää dynamiikan säilyttämistä sekä päivittäistavaroita valmistavassa teollisuudessa että vähittäiskaupassa. Ehdotus ei ole täysin ongelmaton. Kiinteä markkinaosuusraja on karkea väline. Korkeakin markkinaosuus voi olla ilmentymä tehokkaasta toiminnasta, ei kilpailun puutteesta. Jos asiakkaat voivat

2 kilpailuttaa potentiaaliset toimittajat, tehokkain yritys saavuttaa korkean markkinaosuuden ilman kilpailun heikkenemistä. Kilpailuviranomaisten vallan kasvu saattaa luoda vaaran, että menestyneiden yritysten toimintoja säädellään tarpeettomasti. Jo tällaisen sääntelyn uhka saattaa rajoittaa joidenkin tehostamistoimien käyttöä. Määräävän markkina-aseman valvominen saattaa myös johtaa joidenkin toimijoiden suosimiseen. Esimerkiksi rajanveto saalistushinnoittelun ja terveen, mutta aggressiivisen hintakilpailun välillä vaatii tarkkaa harkintaa. Vaarana saattaa myös olla, että yritys pyrkii ehdotetun sääntelyn avulla hakemaan neuvotteluvoimaa ratkaistakseen kiistan edukseen. Kilpailuvalvonnassa olisi pidettävä huolta, että sääntely edistää vain kilpailua, ei yksittäisen yrityksen tai kuluttajien etua. Säädöksellä on ilmeisesti tarkoitus antaa kilpailuviranomaisille paremmat keinot puuttua päivittäistavarakaupan hankintoihin liittyviin rajoituksiin. Yleisperusteluissa tähän viittaavaa oikeuskäytäntöä selostetaan laajasti, mutta yksityiskohtaisissa perusteluissa väärinkäyttö hankinnoissa vain mainitaan. Yksityiskohtaiset perustelut tulisi saattaa tältä osin yksiselitteisiksi ja selkeiksi. Markkinaoikeus Ei lausuttavaa. Korkein hallinto-oikeus Ei lausuttavaa. Kilpailuvirasto Suhtautuu kriittisesti ehdotukseen. Ulotettaessa määräävän markkina-aseman väärinkäyttösäännökset koskemaan tietyn markkinaosuusrajan ylittäviä toimijoita on tärkeää huolehtia siitä, että toimenpiteet ovat oikeassa suhteessa ongelmiin. Ehdotuksessa tulisi vielä tarkemmin esittää, mitkä ongelmat ehdotetuilla toimenpiteillä halutaan ratkaista. Onko ongelmana kaupan liian vahva asema suhteessa tavarantoimittajiin vaiko pienempiin kauppoihin vai molempiin? Ongelmien yksilöimisen jälkeen tulisi harkita niitä varten räätälöityjä ratkaisuja. Viraston näkemyksen mukaan tulisikin vielä harkita muita keinoja päivittäistavarakaupan kilpailutilanteen parantamiseksi. Esimerkkejä potentiaalisista keinoista ovat laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa tai laki elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä. Lisäksi voitaisiin harkita, miten näitä olemassa olevia keinoja voitaisiin terävöittää. Viraston mukaan on epäselvää, missä määrin määräävän markkina-aseman väärinkäyttökiellolla pystytään korjaamaan päivittäistavarakaupan kilpailutilanteessa havaittuja ongelmia. Ehdotetun säännöksen toimivuuteen liittyy vääriä odotuksia. Kilpailulain kieltoja ei ole lähtökohtaisesti tarkoitus soveltaa elinkeinonharjoittajien välisiin riita-asioihin eikä niillä ole myöskään tarkoitus antaa suojaa kauppakumppanin mielivaltaisilta tai kohtuuttomilta menettelytavoilta, ellei samalla ole kyse kilpailun rakenteeseen ylipäätään vaikuttavista menettelytavoista. Kilpailulain määräävän markkina-aseman väärinkäyttökieltoa tulkitaan yhdenmukaisesti SEUT 102 artiklan kanssa, jolloin pääpaino on poissulkevissa menettelytavoissa ja puhtaasti hyväksikäyttävien menettelytapojen osalta puuttumiskynnys on varsin korkealla. Poissuljenta yksipuolisin menettelytavoin saattaa olla varsin epätodennäköistä päivittäistavarakaupan nykytilanteessa, jossa markkinoilla toimii kaksi melko tasavahvaa toimijaa. On mahdollista, että virasto saisi ehdotuksen myötä huomattavan määrän toimenpidepyyntöjä mm. valikoimiin ottamisesta. Väärinkäyttökiellolla voidaan kuitenkin puuttua lähinnä kilpailun rakenteeseen, mutta sillä ei voida sanella kaupan valikoimapolitiikkaa. Jos määräävässä asemassa olevalla yrityksellä tulkittaisiin olevan yleinen tasapuolisuusvelvoite, tällä voisi olla markkinoiden toimintaa ja kehitystä jähmettävä vaikutus. Se kaventaisi merkittävästi toimijoiden mahdollisuuksia tukea markkinoille tulevia tai pienempiä paikallisia tavarantoimittajia ja kaupan omien merkkien aiheuttama kilpailupaine saattaisi laimentua. Viraston mielestä esityksen väärinkäyttömuotoja koskeva osio tulisi jättää esityksestä pois, koska muotoilut voivat johtaa harhaan sen suhteen, millaisiin menettelytapoihin olisi mahdollista puuttua väärinkäyttönä. Väärinkäytön osalta tulkinta-avuksi riittävät aiemmat HE:t ja SEUT 102 artiklan soveltamiskäytäntö.

3 Laki tulisi voimaan tullessaan todennäköisesti lisäämään olennaisesti viraston työmäärää. Kuluttajavirasto Suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Kuluttajavirasto suhtautuu myönteisesti hankkeisiin, joilla lisätään tai pyritään varmistamaan kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Kilpailulain muutos antaisi valvontaviranomaisille mahdollisuuden tarvittaessa puuttua kuluttajien vaihtoehtoja kaventaviin tai hintatasoa nostaviin menettelyihin, jos niillä on kielteisiä kilpailuvaikutuksia. Päivittäistavarakaupassa kuluttajan neuvotteluvoima toteutuu yleensä vain mahdollisuutena joko ostaa tai jättää ostamatta ja yrittää vaihtaa kauppaa. Jos ja kun kilpailulain muutoksen vaikutuksia päivittäistavarakaupan kilpailutilanteeseen seurataan, huomiota olisi tärkeä kiinnittää myös kehityksen kuluttajavaikutuksiin. Evira Ei lausuttavaa. Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta (ei lausunut) Aalto yliopisto (ei lausunut) Suomen Kilpailuoikeudellinen Yhdistys ry (jäljempänä SKY) Suhtautuu kriittisesti esitysluonnokseen kilpailuoikeudellisesta ja lainsäädäntöteknisestä näkökulmasta. SKY kannustaa ministeriötä jatkamaan kilpailuvaikutusten arviointia, koska kyse on kilpailupolitiikan kannalta erittäin merkittävästä lakiehdotuksesta, joka saattaa viivoittaa Suomen kilpailuoikeuden ja politiikan kehitystä vuosiksi eteenpäin. Kyse on ensimmäisestä Suomen EU:n liittymisen jälkeisestä merkittävästä kilpailulain muutoksesta, jossa ei ole kysymys Suomen lainsäädännön harmonisoimisesta EU:n kilpailulainsäädäntöön. Ehdotuksen tulisi perustua yksityiskohtaiseen taloudelliseen selvitykseen esityksen vaikutuksista ja ehdotuksen käytännön tulkintatilanteita olisi arvioitava esityksessä lähemmin. Esityksessä ei esim. kuvata, onko vähittäiskaupan markkinoilla tällä hetkellä kohtuuttomia/syrjiviä kauppatapoja, mitä ne ovat ja mikä on niiden vaikutus kilpailun toimivuuteen eikä sitä, mitkä olisivat vaihtoehtoiset tavat puuttua ongelmaan. Ehdotuksen tavoitteet ja vaikutukset (ml. syy-seuraussuhteet) jäävät monelta osin epäselviksi ja perustelemattomiksi eikä esityksen perusteella voi arvioida onko lakimuutos paras tapa edetä. Epätäsmällisyys hankaloittaa ehdotuksen taloudellisten vaikutusten arviointia ja ehdotuksen kohdeyritysten itsearviointia. Ehdotukseen tulisi myös kirjata, ettei ehdotuksen tarkoituksena ole tarjota oikeussuojakeinoja yksittäisten sopimusriitojen ratkaisuun. Riskinä on, että tietyt toimijat käyttävät lakimuutosta sopimusoikeudellisten tarkoitusperiensä edistämiseen ja Kilpailuvirastolle tulee perusteeton valitustulva. Esitys voi nostaa viraston työmäärää. Kilpailuoikeudellisen sääntelyn painopiste on ollut tähän asti Suomessa ja EU:ssa erityissääntelyä poissulkevaa. Jos jokin toimiala edellyttää erityistä kilpailusääntelyä, se olisi toteutettava kuten energiaja viestintämarkkinoiden osalta on tehty eli erillisellä, perusteellisesti valmistellulla sääntelyllä ja toimialaan soveltuvilla valvontakeinoilla. Esitys on myös ristiriitainen, koska sen mukaan yhtäältä jatketaan aiemman määräävän markkinaaseman väärinkäytön mukaisen oikeuskäytännön soveltamista, mutta samalla tehdään muutoksia, joiden johdosta vakiintunutta oikeuskäytäntöä ei tosiasiassa jatkossa sovellettaisi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan epäillyn väärinkäytön arviointi on erottamattomassa yhteydessä yrityksen markkina-asemaan. Esimerkiksi alennuskäytäntö voi olla joko kilpailua edistävää tai kilpailijoita poissulkevaa riippuen markkinavoimasta, joka ei ole pääteltävissä suoraan markkinaosuudesta. Esitykseen on otettu aiemmista kotimaisista kilpailulaeista ja EU:n oikeuskäytännöstä poikkeavia tulkintoja siitä, millainen toiminta voisi olla väärinkäyttöä (esim. myynti/ostomarkkinat).

4 Kansainvälisestä vertailusta tulee mielikuva, että se ei ole täysin objektiivinen, vaan siinä on haettu perusteluita esitettävälle muutokselle. Esimerkiksi Ruotsia ja Iso-Britanniaa ei käsitellä. Turun kauppakorkeakoulu, CRE, Tutkimus- ja koulutuskeskus (ei lausuntoa) Elinkeinoelämän Keskusliitto ry EK suhtautuu esitykseen kriittisesti yleisistä kilpailuoikeudellisista ja poliittisista syistä johtuen. Sääntelyn tarpeellisuudesta vallitsee toimialakohtaisesti erilaisia näkemyksiä. Ehdotettu sääntely olisi joustamaton eikä antaisi lain soveltajalle mahdollisuutta tapauksen erityispiirteiden huomioimiseen. Kilpailusääntelyn eheys ja tasapainoisuus kärsisivät yhtä toimialaa koskevien poikkeuksien johdosta ja sääntelystä tulisi monimutkaisempaa. Kilpailulain tulisi yleislakina ulottaa vaikutuksensa samalla tavalla kaikkiin yrityksiin ja toimialoihin. Ongelma ei poistuisi myöskään säätämällä asiasta erillislaissa. EK:n mukaan ehdotuksessa määriteltäisiin, mitä pidetään kilpailuoikeudessa päivittäistavarakaupan markkinoina. EK:n mukaan markkinat ja toimialat elävät, eikä niitä voida määritellä sääntelyssä tarkkarajaisesti. Yhden toimialan sääntelyssä on uhkakuvana myös se, että poikkeavaa sääntelyä tehtäisiin jatkossa muillekin toimialoille. Sääntelytapa on myös siten joustamaton, että se ei antaisi tuomioistuimelle mahdollisuutta huomioida kunkin tapauksen olosuhteita. Joskus markkinat voivat toimia hyvin, vaikka jollain toimijalla olisi ehdotettua suurempi markkinaosuus ja joskus pienemmänkin markkinaosuuden haltija voi saada niin vahvan aseman, että se vääristää kilpailua. Nykyinen 7 antaa joustavan mahdollisuuden puuttua todellisten kilpailuvaikutusten perusteella. Ehdotus tarkoittaisi sitä, että relevanteilla markkinoilla ei olisi päivittäistavarakaupan määräävän markkina-aseman määrittelyssä merkitystä. Olisi siis merkityksetöntä, kuinka paljon yrityksen tarjoamille hyödykkeille vaihtoehtoisia hyödykkeitä olisi tosiasiallisesti saatavilla tai miten helposti alalle voisi tulla. Ehdotuksessa merkitystä ei annettaisi myöskään relevanteille maantieteellisille markkinoille. Myöskään tehokkuusetuja tai kuluttajia hyödyttäviä vaikutuksia ei huomioitaisi määräävän markkina-aseman syntymisessä päivittäistavarakaupassa. Markkinaosuusrajaa EK pitää matalahkona. Prosenttimäärä ei saisi olla kovin matala, kun määräävä markkina-aseman katsotaan poikkeuksetta syntyvän markkinaosuuden perusteella. Komission määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä markkinoiden sulkemiseksi koskevan tiedonannon mukaan yritys ei yleensä ole määräävässä markkina-asemassa, mikäli sen markkinaosuus on alle 40 %. Kilpailulaki on uusi laki, eikä sen muuttaminen ole perusteltua tässä vaiheessa. Jos päivittäistavarakaupan kilpailussa on ongelmia, ne tulee ratkaista markkinatoimijoiden välisin neuvotteluin. EK pitää yritysvaikutusten arviointia puutteellisena, koska siinä ei ole käsitelty sääntelytavan periaatteellista merkitystä eikä mahdollisia heijastusvaikutuksia muille toimialoille ja vaikutukset yrityskauppoihin on ohitettu liian kevyesti. EK:n käsityksen mukaan säännös laajentaisi mahdollisuuksia puuttua yrityskauppaan päivittäistavarakaupan toimialalla siitä huolimatta, että määräävä markkinaasema ei ole enää ainoa ratkaiseva tekijä yrityskauppavalvonnassa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Kannattaa ehdotusta, mutta pitää sitä riittämättömänä. MTK vaatii lainsäädäntöä tai pakollisen Code of Conductin käyttöönottoa Suomessa ja kauppaasiamiestä valvomaan kaupan toimintatapoja. Lisäksi MTK vaatii, että elintarvikeketjun hinnoittelun tulee olla läpinäkyvää, kaupan on oltava reilua myös ruuan tuottajille ja että valtion tulee puuttua vain kauppaa hyödyttäviin kaupan omiin merkkeihin. Myös kuluttajan ruuasta maksaman hinnan tulisi jakautua nykyistä tasaisemmin kaupan, elintarviketeollisuuden ja maataloustuottajien kesken.

5 MTK:n mukaan tutkintapyyntö virastolle tulisi voida tehdä nimettömästi, koska moni elinkeinonharjoittaja ei uskalla tehdä tutkintapyyntöä. Pahimmassa tapauksessa tutkintapyynnön tekijän nimi menee epäillyn tietoon, mutta virasto priorisoi tapauksensa siten, että tapaus jätetään lopulta tutkimatta. Suomen Kuluttajaliitto ry Kannattaa ehdotusta. Kuluttajaliitto pitää myös rajausta tarkoituksenmukaisena. Rajaus suuntaa huomioon aikaisempaa varhemmin kilpailutilanteisiin, joissa yhden elinkeinonharjoittajan tai yhteenliittymän osuus saa määräävää merkitystä. Kuluttajaliitto katsoo, että ehdotetun muutoksen lisäksi on tarpeellista edelleen selvittää keskittyneen päivittäistavarakaupan hintarakenteita, kilpailun toimivuutta ja neuvotteluvoimaa ketjun eri vaiheissa alkutuotannossa, jalostuksessa, tukku- ja vähittäiskaupassa. Suomen Yrittäjät ry (jäljempänä SY) Kannattaa esitystä. Esityksen toteuttaminen edistäisi markkinoiden toimivuutta ja parantaisi pienten yritysten asemaa päivittäistavarakaupan markkinoilla. Esityksellä ei ole sellaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka haittaisivat päivittäistavarakaupan ketjujen asemaa kohtuuttomasti. Esitys on tasapainoinen ja turvaa edellytykset puuttua mahdollisiin määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksiin selvästi paremmin kuin nykyinen lainsäädäntö. Pienten tavarantoimittajien asema vahvistuu ehdotetun säännöksen myötä. Markkinoiden toimivuuden parantaminen koituu viime kädessä kuluttajien eduksi. Sääntely ei ole tarpeetonta, eikä SY näe asiassa sellaisia riskejä, että markkinatoimijoiden käyttäytymistä ohjattaisiin liiketaloudellisesti epätarkoituksenmukaisesti. Arvio markkinoiden nykytilasta ja muutoksen tarpeesta on tehty poikkeuksellisen hyvin. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin arvioida tarkemmin K-ja S-ryhmän eroa siltä osin, että K-ryhmässä kauppiaat toimivat yrittäjinä. Ehdotuksessa todetaan, että alueellisilla ja paikallisilla markkinoilla toimivia päivittäistavarakauppoja ei saateta valvonnan piiriin, vaan valvontaa toteutetaan kaupparyhmätasolla. Lähestymistapa on oikea, mutta HE:ssä tulisi antaa syvällisempi kuva kaupan suurten ryhmien toimintaperiaatteista. Yritysvaikutusarvioon SY toivoo arvioita myös pienten tavarantoimittajien ja muiden sopimuskumppanien asemaan (myönteinen vaikutus) K- ja S-ryhmän lisäksi. Lisäksi SY tuo esiin, että jatkossa voisi olla tarvetta arvioida toimialakohtaisen sääntelyn tarvetta myös muilla keskittyneillä aloilla. Elintarviketeollisuusliitto ry (jäljempänä ETL) Kannattaa lakiesitystä, vaikka pitäää ensisijaisena ratkaisuna markkinatoimijoiden itsesääntelyä, jos siihen löytyisi edellytyksiä. ETL tuo lausunnossa esille eräitä ongelmallisina pitämiään päivittäistavarakaupan ilmiöitä ja esittää niiden esille tuomista lakiesityksen perusteluissa. Liitto viittaa private label tuotteiden kilpailua vääristäviin vaikutuksiin, elintarvikkeiden ostamiseen liittyvien oheispalvelujen myyntiin elintarviketeollisuudelle (markkinointi, asiakastieto, logistiikka) sekä päivittäistavarakaupan vähittäismyyntiä ja kuluttajakäyttäytymistä koskevan tilastotiedon saannin vaikeuksiin. Ilman asianmukaista markkinatietoa teollisuuden on vaikea innovoida ja kasvattaa kotimaista jalostusarvoa. Markkinatiedon puuttuminen heijastuu kuluttajiin heikompina valikoimina, harhaanjohtavina hintamielikuvina tai puutteellisena saatavuutena. Tilastotiedon puuttuminen tekee myös mahdollisen hintasyrjinnän toteamisen vaikeaksi. Liitto tuo esille myös kaupan ja teollisuuden välisten toimitussopimusten hinnoittelujaksoa koskeviin ehtoihin liittyviä ongelmia. Pitkät hinnoittelujaksot asettavat teollisuudelle suuria haasteita raakaaineiden hintakehityksen ennakoinnissa, voivat johtaa riskinsiirtoon tavarantoimittajalle ja ne vahvistavat kaupan kaksoisroolia private label tuotteiden kehittäjänä.

6 Lakiesitys ei yksin riitä terveen kilpailun edistämiseksi päivittäistavarakaupassa. Lisäksi tarvittaisiin mahdollisuus (ehdottoman) anonyymin toimenpidepyynnön tekemiseen Kilpailuvirastolle, Kilpailuviraston ja markkinaoikeuden käsittelyssä olisi noudatettava määräaikoja nopean käsittelyn varmistamiseksi, Kilpailuviraston tulisi osoittaa nimetty virkamiespanos elintarvikealan kysymyksiä varten ja että lakiesityksen tulisi parantaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä myös paikallistasolla. Päivittäistavarakauppa ry PTY Ei kannata ehdotusta. PTY:n mukaan sääntelyn kiristämisen sijaan sääntelyä tulisi purkaa. Sääntely vaikeuttaa vähittäiskaupan toimintaa ja estää uusien toimijoiden markkinoille tuloa. Sijoittumisen sääntely, apteekkilupajärjestelmä ja alkoholin vähittäismyyntimonopoli vaikeuttavat tasapuolisten kilpailuedellytysten luomista. PTY pitää ongelmallisena erillissääntelyn kohdentamista yksittäiselle toimialalle sekä vain yhtä ruokaketjun osaa koskevaksi. Yritysvaikutusten arviointi on tehty tältä osin puutteellisesti. Suomen Kaupan Liitto Ei kannata. Kaupan Liitto toivoo sääntelyn purkamista sääntelyn kiristämisen sijasta. Esim. vähittäiskaupan sijoittumista koskeva sääntely estää uusien yritysten markkinoille tuloa. HE-luonnos sisältää olettaman lisäsääntelyn markkinoiden toimintaa parantavasta vaikutuksesta. Liitto pitää ongelmallisena määräävää markkina-asemaa koskevan erillissääntelyn kohdentamista yksittäiselle toimialalle sekä vain yhtä ruokaketjun osaa koskevaksi. Tällaisella sääntelytavalla voi olla heijastusvaikutuksia myös muille toimialoille. Tältä osin yritysvaikutusten arviointi on tehty puutteellisesti. Ennen kilpailulain avaamista tulisi tehdä kokonaisvaltainen selvitys elintarvikeketjun toiminnasta. Pakottavaa sääntelyä tehokkaampi malli olisi Euroopan laajuisen itsesääntelymekanismin luominen päivittäistavaraketjun kauppatapojen kehittämiseksi. Tämä työ on jo käynnissä EU:ssa. Sidosryhmäkeskustelussa maataloustuottajat, elintarviketeollisuus ja kauppa pyrkivät kehittämään koko ketjulle hyvän kauppatavan periaatteet. Erikoiskaupan liitto ry Ei lausuttavaa, koska rajautuu päivittäistavarakaupan toimialaan. Suomen Asianajajaliitto Suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, mutta toivoo selvennyksiä tietyiltä osin. Muutoksella poistettaisiin viranomaiselta tarve määritellä relevantit markkinat, joilla epäilty väärinkäyttö ilmenee. Tässä suhteessa viranomaisen puuttumismahdollisuus olennaisesti helpottuu tai ainakin selkeytyy. Tämä on lain perimmäinen tarkoitus. Markkinoilla toimivien kannalta lakiehdotuksen voidaan uskoa lisäävän tietoisuutta siitä, mitä määräävässä markkina-asemassa olevilta edellytetään, koska lakimuutoksen jälkeen epätietoisuutta ei ole siitä, mihin tahoihin kilpailulain määräävää markkina-asemaa koskevia säännöksiä sovelletaan. Tavoitteiden mukaisesti lakimuutos sekä selkeyttää kilpailuviranomaisen puuttumisedellytyksiä että vahvistaa määräävän markkina-aseman vaikutuspiirissä olevien mahdollisuuksia saattaa epäilty aseman väärinkäyttö kilpailuviranomaisen tutkittavaksi. Väärinkäyttönä pidettävän menettelyn arviointia ei muuteta ehdotuksella. Näin päivittäistavarakaupan toimijoita ei tässä suhteessa aseteta muista eroavaan asemaan kilpailulain toimeenpanossa. Asianajajaliitto pitää tätä perusteltuna. Ottamatta kantaa siihen, onko ehdotettu 30 prosentin markkinaosuusraja tarkoituksenmukainen, Asianajajaliitto katsoo, että täsmällisen markkinaosuusrajan asettaminen sinänsä selkeyttää päivittäistavarakaupassa määräävän markkina-aseman määrittelyä ja siitä johtuvaa lain soveltamisen ennustettavuutta.

7 Asianajajaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota tarpeeseen selkeyttää, mitkä kaikki alueelliset toimijat otetaan huomioon määriteltäessä määräävässä markkina-asemassa olevaa ryhmittymää, eli miten uusi sääntely soveltuu juridisesti itsenäisiin paikallisiin tai alueellisiin toimijoihin, joilla on toiminnallinen liittymä valtakunnalliseen päivittäistavarakaupparyhmittymään. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Kannattaa ehdotusta. SAK ehdottaa perusteellisempaa selvitystä päivittäistavarakaupan keskittymisen vaikutuksista ja julkisen vallan mahdollisuuksista puuttua siihen. Jatkotyössä voisi pohtia koko arvoketjua alkutuotannosta kuluttajan ostotapahtumaan, kauppakonsernien laajenemista päivittäistavarakaupan ulkopuolelle, kanta-asiakkuusohjelmia, kaupan ostajavaltaa, Alkon sijoittumispolitiikkaa ja kaavoitusta. Lausunnossa kutakin ehdotettua jatkoselvityksen aihetta on käsitelty erikseen. Palvelualojen ammattiliitto PAM Kannattaa ehdotusta. Ehdotuksen markkinaosuusraja vastaa jo useissa muissa Euroopan maissa olevaa lainsäädäntöä ja on PAM:n mukaan perusteltu Suomen tilanteessa. PAM:n mukaan valmistelussa olisi hyvä seurata myös ALKO:n myymälöiden sijoittumista. Myös muiden toimialojen osalta olisi hyvä tarkastella, olisiko niilläkin tarvetta ottaa käyttöön 30 %:n markkinaosuusraja. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Kannattaa ehdotusta. Palkansaajien kannalta elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat korkeita. Akava ry Kannattaa esitystä. Akavan mielestä on selvää, että epäterveisiin kauppatapoihin puuttuminen helpottuu uuden säännöksen perusteella. Säännöksen vaikutukset ovat kuitenkin rajalliset koska sillä ei puututa keskittyneeseen rakenteeseen. Lausunnossa tuodaan esiin keskittyneeseen rakenteeseen liittyvinä seikkoina kaavoitus, maankäyttö, liikenne sekä maatalouden, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan markkinaolosuhteet. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta Vastustaa ehdotusta. SOK vastustaa sitä, että elinkeinonharjoittajan katsottaisiin olevan määräävässä markkina-asemassa sekä päivittäistavaroiden vähittäismyyntimarkkinoilla että hankintamarkkinoilla, jos elinkeinonharjoittajan markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismarkkinoista Suomessa on vähintään 30 %. Sääntelyä ei tulisi ulottaa vähittäismyyntiin, jossa kilpailu toimii ja hyödyt välittyvät kuluttajille. Kilpailun jatkumiseksi sääntelyä tulisi poistaa (kaavoitus, kaupan sijoittuminen, aukioloajat, alkoholi, itsehoitolääkkeet). Säännöksen tulisi soveltua vain niihin relevantteihin hankintamarkkinoihin, joilla suomalaisella vähittäiskaupan toimijalla on yli 30 % markkinaosuus. Lausunnon mukaan päivittäistavaroiden hankintamarkkinoiden relevantteja maantieteellisiä markkinoita on yleensä pidetty tuoteryhmästä riippuen maailmanlaajuisina, Euroopan laajuisina, kansallisina tai paikallisina. SOK katsoo, ettei suomalaisella päivittäistavarakaupalla ole markkinavoimaa kansainvälisillä hankintamarkkinoilla eikä suuria kansainvälisillä markkinoilla toimivia tavarantoimittajia kohtaan. Esityksessä ei ole arvioitu kilpailijoiden kansainvälistä hankintavoimaa (esim. Lidl), eikä päivittäistavaroiden toimittajien vahvaa markkina-asemaa omilla tuotemarkkinoillaan. Esitys johtaisi siihen, ettei kaupalla olisi perusteita asettaa kotimaisia elintarvikkeita ulkomaisia parempaan asemaan ja että suomalaisten pienten tavarantoimittajien määrä supistuisi ja suurten tavarantoimittajien asema vahvistuisi.

8 Juridisesti ongelmallista ehdotuksessa on, että hankinta- ja vähittäismarkkinat sekä niitä koskeva oikeuskäytäntö samaistetaan toisiinsa kilpailun taloustieteen vastaisesti. Kun päivittäistavaroiden vähittäismyyntimarkkina on tyypillisesti paikallinen, useimpien tuotteiden hankintamarkkinat ovat globaaleja tai vähintään Euroopan laajuisia. Ehdotuksessa yleisen oikeuskäytännön mukainen tapauskohtainen relevanttien markkinoiden määrittely ja markkinavoiman arviointi sivuutetaan. Ehdotus ei SOK:n mukaan toteutuessaan parantaisi kilpailun toimivuutta päivittäistavaramarkkinoilla. Ehdotus jäykistäisi kilpailua ja olisi omiaan nostamaan ruuan hintaa. Sääntely tulisi kohdistaa mahdollisen konkreettisen ongelman ratkaisemiseen. Sääntelyn tulisi olla selkeää ja täsmällistä ja se tulisi toteuttaa käytännesääntöjen muodossa. Esityksessä kaupalle asetetaan käytännössä mahdottomia ja oikeuskäytännön vastaisia määräyksiä kuten esimerkiksi hankintahintojen tasapuolisuusvelvoite ja velvoite katteiden yhdenmukaisuuteen. Lisäksi ehdotus koskee perusteettomasti vain yhtä toimialaa ja se on tulkinnanvarainen, epäselvä ja kohtuuton. Myös vaikutusarvio on epärealistinen ja riittämätön. Kesko Oyj (toivoi tiivistelmänsä kirjaamista sellaisenaan lausuntotiivistelmään) Ei kannata ehdotusta. Nykyisen kilpailulain 4 :n 2 momentin mukaan määräävä asema määritellään taloudellisen kokonaisarvioinnin perusteella. Vain markkinoiden kokonaistarkastelulla voidaan luotettavasti arvioida sitä, onko yritys todellisuudessa määräävässä asemassa vai ei. Määräävä asema on yrityksellä, joka on selkeä markkinajohtaja ja joka hallitsee markkinoita. Toisena johtavana periaatteena on ollut se, että kilpailulaki koskee yhdenmukaisesti kaikkia elinkeinonaloja. Ehdotuksen mukaan määräävän aseman olemassaoloa ei enää lainkaan selvitettäisi, vaan määräävän aseman olemassaolo todettaisiin yksinomaan mielivaltaisen ja keinotekoisen alhaisen päivittäistavarakaupan toimijan 30 %:n markkinaosuuden perusteella siitäkin huolimatta, että kaikki taloudelliset tosiseikat puhuisivat määräävän aseman olemassaoloa vastaan. Ehdotus on Ruokakeskoa ja K-ruokakauppiaita syrjivä. Suomen päivittäistavaramarkkinoita tällä hetkellä hallitsevan S-ryhmän markkinaosuus on yli 45 %. Tästä johtuen sillä todennäköisesti on määräävä markkina-asema nykyisen kilpailulain perusteella. Uudella säännöksellä ei siten ole ratkaisevaa merkitystä S-ryhmän kannalta. Vakiintuneista kilpailuoikeudellisista periaatteista poiketen sen pienempi kilpailija saatettaisiin lainmuutoksen johdosta kuitenkin keinotekoisesti määräävää markkina-asemaa koskevan väärinkäyttövalvonnan alle. Ruokakesko ei ole nykyisen kilpailulain perusteella määräävässä markkina-asemassa. Ruokakeskon muut kilpailijat, mm. Lidl Suomi Ky ja Suomen Lähikauppa Oy, on puolestaan jätetty ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle. Vaikka ehdotettu 7a on pyritty kirjoittamaan muodollisesti neutraaliin muotoon, tosiasiassa säännöksen vaikutukset kohdistuvat vain Ruokakeskoon ja K-ruokakauppiaisiin. Ehdotusta perustellaan tarpeella säädellä kaupan ostajavoimaa eli käytännössä niitä ehtoja, joilla kauppa ostaa tuotteita elintarviketeollisuudelta. Tähän nähden ristiriitaisesti 30 %:n markkinaosuusrajan täyttyminen laskettaisiin K-ruokakauppiaiden yhteenlasketun vähittäismyynnin eikä Ruokakeskon ostojen perusteella. Laskemistapa ylikorostaa Ruokakeskon ostajavoimaa verrattuna siihen, mikä se todellisuudessa päivittäistavaroiden hankintamarkkinoilla on, kun asiaa arvioidaan todellista ostajavoimaa koskevilla mittareilla. Ehdotuksessa ei oteta muutoinkaan huomioon Ruokakeskon ja K-ruokakauppiaiden vertikaalista toimintamallia ja Ruokakeskon hajautunutta ostajavoimaa. K-ruokakauppiaat ostavat merkittävän osan myymistään päivittäistavaroista muualta kuin Ruokakeskolta. Ruokakeskon ja K-ruokakauppiaiden vertikaalisessa yhteistyössä kyse on vajaan itsenäisen elinkeinonharjoittajan pitkäaikaisiin ketjusopimuksiin perustuvasta ketjuyhteistyöstä, ei määräävän aseman väärinkäytöstä. Ehdotus ei huomioi mitenkään sitä, että neuvotteluvoimaa voi olla sekä ostajalla että myyjällä. Ehdotuksessa ei ole millään tavalla arvioitu suurten kansainvälisten ja kotimaisten elintarvikeyritysten vahvaa neuvotteluasemaa suhteessa kauppaan. Myös Suomeen sijoittautuneen kansainvälisesti toimivan Lidl:n todellisen ostajavoiman vaikutus on jätetty arvioimatta.

9 Ehdotus on tarpeeton. Voimassaolevan kilpailulain 7 :n perusteella voidaan jo puuttua mahdolliseen määräävän aseman väärinkäyttöön. Kilpailulain 5 :n kilpailua rajoittavien sopimusten kielto tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet puuttua mahdollisiin epäkohtiin päivittäistavarakaupan toimijoiden ostotoiminnassa. Ehdotuksessa on laiminlyöty lähes kokonaan sen arviointi, miten päivittäistavarakaupan toimijoiden väitettyihin kilpailunvastaisiin menettelytapoihin voidaan puuttua jo olemassa olevan sääntelyn perusteella. Sääntelyn "helppous" viranomaistoiminnan näkökulmasta ei saa olla peruste uudelle sääntelylle. Ehdotuksessa todetaan, että tarkoituksena ei ole muuttaa nykyisen väärinkäyttökiellon sisältöä, vaan säilyttää nykyisen kilpailulain 7 ennallaan. Tähän nähden ristiriitaisesti esityksen perusteluissa listataan joukko menettelytapoja, jotka jatkossa ilmentäisivät ostajan määräävän aseman väärinkäyttöä. Ongelmallista on se, ettei listattuja menettelytapoja, toisin kuin TEM:n ehdotuksesta voi päätellä, ainakaan kokonaisuudessaan voida pitää ostajan määräävän aseman väärinkäyttönä vallitsevan EU:n tai kotimaisen oikeuskäytännön perusteella. Ehdotuksen perusteella on siten hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta ennakoida, milloin menettelyyn puututaan ja milloin ei. TEM:n kansainvälinen selvitys osoittaa, että lakiehdotuksen malli poikkeaa merkittävästi kansainvälisistä esikuvista. Kansainvälinen selvitys on tehty pintapuolisesti ja jopa tarkoitushakuisesti sen osoittamiseksi, että vastaavia sääntelymalleja olisi otettu käyttöön Euroopan Unionin jäsenvaltioissa. Kansainvälisissä esikuvissa tietyn markkinaosuusrajan ylittäminen luo legaalisen olettaman määräävästä asemasta, jonka yritys voi kumota vastanäytöllä. Tällä estetään pahimmat virheratkaisut, mihin ehdotukseen sisällytetty absoluuttinen sääntö väistämättä johtaa. TEM:n ehdotus on heikosti harkittu, sisäisesti ristiriitainen ja johtaisi toteutuessaan merkittävään oikeudelliseen epävarmuuteen. Vaikutusten arviointi on ehdotuksen osalta täysin laiminlyöty. Todennäköisesti säädösehdotus toteutuessaan nostaisi kuluttajahintoja. Ehdotus on siten kuluttajien kannalta haitallinen. Ehdotus horjuttaisi kohtuuttomalla tavalla jo syntyneitä sopimussuhteita ja terveen kilpailun ohjelman tavoitteisiin nähden varsin ironisella tavalla toimisi kilpailuneutraliteettia vastaan. Ehdotus rikkoo myös yhdenvertaisuutta ja omaisuuden suojaa koskevia perustuslaillisia periaatteita. Ehdotettua hallituksen esitystä ei tule antaa eduskunnalle. Suomen Lähikauppa Oy Ei ota suoraan kantaa ehdotuksen tarpeellisuuteen, mutta voidaan tulkita, että kannattaa ehdollisesti. Lähikaupalla ei ole tiedossa, miten laajalti kilpailunvastaisia toimintatapoja on käytössä ja mikä niiden merkitys on. Lakimuutos tulee antaa vain, jos nykyinen laki ei tarjoa Kilpailuvirastolle riittäviä keinoja puuttua kilpailua vääristäviin toimintatapoihin. Lähikaupalla ei ole tietoa, onko virasto suorittanut arviota horisontaalisesti järjestäytyneiden, suurempien kaupan ryhmittymien ilmeisesti KL 6 :ään perustuvaan hankintayhteistyöhön. Lähikauppa pitää tärkeänä, että työtä jatketaan kaavoituksesta johtuvien markkinoille pääsyn esteiden poistamiseksi ja Alko Oy:n sijoittautumiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Ehdotetun säännöksen tavoitteiden täyttyminen tulee riippumaan Kilpailuviraston lain täytäntöönpanosta, aktiivisuudesta ja resursseista. Lakimuutoksen ennaltaehkäisevää tai itsesääntelevää vaikutusta ei tule yliarvioida. Tulevassa tapausarvioinnissa jouduttaneen punnitsemaan sellaisia käytäntöjä, jotka saattavat osaltaan vähentää kuluttajahintojen nousupainetta, mutta jotka toisaalta saatetaan nähdä syrjivinä tai muutoin kilpailua vääristävinä. Oikeusvarmuuden ja ennustettavuuden vuoksi on olennaista, että virasto oma-aloitteisesti huolehtii siitä, että elintarvikeketjun toimijoilla on riittävä käsitys viraston määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvistä näkemyksistä. Lähikauppa pitääkin tarpeellisena, että virasto antaa lakimuutosta koskevat suuntaviivat, joissa arvioidaan viraston selvityksessä esille tuotujen käytäntöjen suhdetta määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoon. Lähikaupan arvion mukaan lain rajaaminen koskemaan ainoastaan keskusliikkeiden ohjaamia menettelyjä on omiaan olennaisesti vähentämään lain käytännön merkitystä ja lisäämään pitkiin

10 oikeusprosesseihin johtavia tulkintaerimielisyyksiä. Kilpailun kannalta lienee yhdentekevää, käytetäänkö kilpailua vääristävää ostajavoimaa valtakunnallisella tasolla vai tehdäänkö järjestelyt alueellisesti tai paikallisesti. Nykyisen muotoilun mukaisesti olisi raskasta aina erikseen selvittää (tarkastuksin tai muuten), onko kyse keskusliikkeen ohjauksesta ja määräävästä markkina-asemasta. Viittaus keskusliikkeen myötävaikutuksella syntyneiden liiketoimintaratkaisujen toimeenpanosta tai muista vastaavista keskusliikkeen tai ryhmän yhteisistä toimenpiteistä on epäselvä. Lakia olisi myös helppo kiertää siirtämällä asiat keskushallintotasolta alueelliselle tai paikalliselle tasolle, jolloin määräävää markkina-asemaa koskevat asiat tulisivat käsiteltäviksi normaalisti ilman 7 a :n tavoiteltua vaikutusta. Perusteluissa tulisi tuoda selvästi ilmi, että kaupalla on jatkossakin mahdollisuus vapaan harkintansa mukaan ottaa valikoimiinsa oman liiketoimintansa ja kuluttajien edun kannalta sopiviksi katsomansa tuotteet, ottaen huomioon mm. hyllytilan asettamat rajoitukset. Lisäksi perustelut jättävät epäselväksi, koetaanko nykyiset kaupan omiin merkkeihin liittyvät käytännöt ongelmallisiksi ja onko ehdotuksella tarkoitus muuttaa käytäntöä. Lähikaupalle on myös epäselvää, kuuluisivatko lain soveltamisalaan yhteisöt, jotka palvelevat useaa pienempää kaupan ryhmittymää tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymää, joista yhdenkään osuus ei ylitä 30 %:n rajaa, mutta joiden yhteenlaskettu osuus saattaisi ylittää rajan (Tuko Logistics). Stockmann Oyj (ei lausuntoa) Lidl Suomi Ky Kannattaa ehdotusta, vaikka suhtautuu lähtökohtaisesti kielteisesti sääntelyyn. Lidlin kannalta ehdotus on positiivinen ja erityisesti ostotoimintojen näkökulmasta muutos tulee olemaan erityisen hyvä. Isot teollisuuden toimijat ja kauppa joutuvat olemaan jatkossa toiminnassaan varovaisempia ja mahdollisen määräävän markkina-aseman sääntöjä rikkovien toimintatapojen riski pienenee. Lausunnonantajat, joita ei mainittu erikseen lausuntopyynnössä Tampereen yliopisto, yritysjuridiikan professori Pertti Virtanen Suhtautuu kriittisesti esitykseen. Virtasen mukaan toimialakohtaista sääntelyä ei voida pitää järkevänä ratkaisuna, koska se voi periaatteessa johtaa yhä lisääntyvään sektorikohtaiseen sääntelyyn. Tämä romuttaisi kilpailulain luonteen markkinoiden toimintaa koskevana yleislakina. Ehdotuksessa ei ole nostettu esille mitään erityisen merkittäviä ongelmia, joihin ehdotetun lain muutoksen avulla voitaisiin puuttua. Ehdotus on ongelmallinen myös siksi, ettei ole varmaa onko esitetty säännös tarkoitettu oletukseksi vai ei. Ovatko päivittäistavarakaupan suuryritykset (eli käytännössä S-ryhmä ja Kesko) kaikissa tilanteissa aina määräävässä markkina-asemassa? Vai voivatko ne todistaa, ettei tällaista asemaa jossain tapauksessa ole ollut? Tarkempaa pohtimista vaatisi myös se, miten lain muutos saattaisi vaikuttaa em. tahojen toimintaan. Määräävässä markkina-asemassa olevaan yritykseen kohdistuu muun ohella diskriminointikielto ja velvollisuus huolehtia jäljellä olevasta kilpailusta. Esityksessä vain todetaan, ettei ole tarkoitus puuttua siihen, mitä väärinkäytöllä on 7 :ssä tarkoitettu, mutta mahdollisia käytännön tason vaikutuksia ei tuoda esille. Lakitekstiä tulisi myös selventää siten, että siitä ilmenee mihin se todellisuudessa soveltuu. Mitä tarkoitetaan alueellisilla ja paikallisilla markkinoilla? Järkevänä voitaisiin pitää säädöksen rajaamista yksiselitteisesti ostajan markkinavoimaan, jota esitysluonnoksessakin lähinnä arvioidaan. Virtasen mukaan asiassa voitaisiin pohtia mallin ottamista Saksan riippuvuutta koskevasta sääntelystä. Tämän sääntelyn tavoitteena on ollut puuttumiskynnyksen alentaminen ja se soveltuu nimenomaan ostajan markkinavoimatilanteisiin.

11 Keskuskauppakamari Suhtautuu esitykseen kriittisesti. Keskuskauppakamarin mielestä ehdotuksessa on väärä lähtökohtaolettama, jonka mukaan päivittäistavarakaupan kilpailu ei toimisi tai että se toimisi kilpailulakien vastaisesti. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta, johon tulisi puuttua muilla keinoilla. Keskuskauppakamari kritisoi säädösvalmistelua ja poikkeamista vakiintuneista kilpailuoikeudellisista periaatteista. Säädösvalmistelun ongelmana Keskuskauppakamari pitää ehdotuksen valmistelua ilman keskeisten sidosryhmien myötävaikutusta ja avoimuuden puutetta valmisteluvaiheessa. Tämän katsotaan johtavan muun muassa puutteisiin vaikutusarvioinnissa, jossa ei esitellä vaikutusarvioinnin perusteita eikä esitetä arvioita vaikutuksista kotitalouksiin ja kuluttajahintoihin. Yritysvaikutuksia ei ole arvioitu oikein, eikä huomioon ole otettu vaikutuksia kohdeyritysten kansainväliseen kilpailukykyyn hankintamarkkinoilla. Myös kansainvälistä vertailua pidetään ongelmallisena, koska vertailua muihin pohjoismaihin ei ole tehty. Kansainvälisen vertailun puutteellisuudesta katsotaan johtuvan sen, että huomiota ei ole kiinnitetty eräissä maissa käytössä olevaan järjestelmään, jossa määräävän markkina-aseman olettamaa vastaan voidaan esittää vastanäyttöä ja sen, että analyysi eri kansainvälisten sääntelymallien sopivuudesta Suomeen puuttuu. Kilpailuoikeudellisten periaatteiden osalta esityksen ongelmana pidetään yleislakina pidettävään kilpailulakiin tehtävää alakohtaista erityissääntelyä. Keskuskauppakamari myös huomauttaa, että elintarviketeollisuus, kauppa ja maataloustuottajat neuvottelevat yhteisistä pelisäännöistä EUn komission johdolla, ja näiden neuvottelujen lopputulosta olisi odotettava ennen jatkovalmistelua. Lausunnossa kritisoidaan määräävän markkina-aseman toteamista markkinaosuusrajan avulla ja todetaan, että markkinaosuus ei kerro yksinään riittävästi markkinavoimasta. Ehdotettua rajaa pidetään liian alhaisena ja keinotekoisena. EUn ja Suomen oikeuskäytännöstä ei löydy esimerkkitapausta, jossa määräävä asema olisi todettu 30 %:n markkinaosuudella. Lausunnossa kritisoidaan sääntelyn ulottamista myyntimarkkinoihin, vaikka myynnin markkinoilla tutkimuksissa ei olla havaittu ongelmia. Edelleen huomiota kiinnitetään osto- ja myyntimarkkinan kilpailuvaikutusten esittämiseen toistensa peilikuvana sekä hintasyrjintää koskevien näkemysten virheellisyyteen. Keskuskauppakamari pitää puutteena sitä, ettei esityksessä arvioida, miten havaittuihin ongelmin voitaisiin puuttua voimassa olevalla lainsäädännöllä ja lisäksi tulisi selvittää ruokakorin hinnanmuodostusta kokonaisuutena. Lausunnon mukaan käytännesääntöjen laatiminen alalle vastaisi paremmin EUssa esitettyjä linjauksia (High Level Forum for a Better Functioning Food Supply Chain). Svenska Lantbruksproducenters Centralförbund SLC r.f. Kannattaa ehdotusta, mutta pitää tarpeellisena jatkoselvitystä, jossa harkittaisiin kauppa-asiamies instituution käyttöä Suomessa. Liiton mukaan esitysluonnoksen ongelma on siinä, ettei se mainittavasti paranna markkinavoiman epätasaista jakautumista elintarvikeketjussa. K-kauppiasliitto Ei kannata ehdotusta. Määräävän markkina-aseman soveltaminen ehdotetulla tavalla päivittäistavarakauppaan ei toisi ratkaisua esille tuotuihin ongelmiin. Esitys johtaisi todennäköisesti kuluttajahintojen nousuun, valikoimien supistumiseen ja jopa tuotteiden laadun heikkenemiseen. Sääntely voisi nostaa hintoja, koska sääntelyn kustannukset, mm. nousevat hankintakustannukset, voisivat siirtyä kuluttajahintoihin. Muutos vaikeuttaisi pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten mahdollisuuksia saada tuotteitaan myyntiin.

12 Sen sijaan että kilpailulakiin tehtäisiin keinotekoinen muutos, tulisi selvittää monipuolisesti ruokakorin hintaan vaikuttavat tekijät myös tuottajaportaassa ja elintarviketeollisuudessa. Ehdotuksesta ei käy ilmi, miten ja millä mekanismilla muutos vähentäisi kaupan keskittymistä, alentaisi ruuan hintaa tai muutoin edistäisi kuluttajan asemaa. Muutos lisäisi K-kauppiasyrittäjän kohtaamaa byrokratiaa ja kustannuksia. Liiton mukaan ehdotus myös rikkoo kilpailuneutraliteettia, koska se näennäisestä neutraaliudestaan huolimatta koskee vain K-ryhmää (S mahdollisesti nytkin mma:ssa). Lisäksi on ristiriitaista, että markkinaosuusraja määräytyy vähittäismyynnin mukaan eikä hankintamarkkinan mukaan, vaikka ehdotusta perustellaan tarpeella säädellä suurimpien toimijoiden ostajavoimaa eli ehtoja joilla kaupan ketjut ostavat hyödykkeitä elintarviketeollisuudelta. Ongelmallista on liiton mukaan myös se, että ehdotus ulottaisi määräävän markkina-aseman velvoitteet (rajoitteet sopimusvapauteen) tahoon, jolla ei ole määräävää asemaa vakiintuneiden määräävää markkina-asemaa koskevien kriteerien mukaan. Lausunnossa kritisoidaan myös sitä, että ehdotus asettaisi itsenäisinä yrittäjinä toimivat K- ruokakauppiaat samalle viivalle S-ryhmän kanssa. On väärin laskea K-ruokakauppiaiden paikallisia myynnin markkinaosuuksia yhteen ja käsitellä summa K-ryhmän markkinaosuutena. K-ruokakauppias on itsenäinen yrittäjä, joka vastaa itse tuloksestaan ja riskeistään. Kauppias saa ostaa tavaransa mistä haluaa, eikä hänellä ole ostopakkoa Ruokakeskosta. Kilpailuoikeudellisesti on ongelmallista laskea Ruokakeskon markkinaosuuteen sellaisia K-ruokakauppiaiden paikallisia ostoja, jotka tapahtuvat muulta taholta kuin Ruokakeskolta. EU:n ja Suomen oikeuskäytännöstä ei löydy tapauksia, joissa yrityksen olisi todettu olevan määräävässä markkina-asemassa pelkästään 30 % markkinaosuuden perusteella. Ehdotettua markkinaosuusrajaa voidaan pitää jopa mielivaltaisena. Lisäksi ehdotuksessa ei olisi kyse laillisesta olettamasta, vaan jäykästä säännöstä, jota vastaan ei voisi edes esittää vastanäyttöä. Ehdotuksen perusteella jää epäselväksi ketä se lopulta koskee, minkälaiset menettelyt katsottaisiin väärinkäytöksi ja milloin niihin puututtaisiin. Kohteena olevat yritykset kantavat riskin lain tulkinnasta. Ehdotus johtaisi varovaisuuteen päätöksenteossa. Lausunnon mukaan ehdotus on epäselvä myös siltä osin, milloin sääntelyn vaikutukset ulottuisivat yksittäisiin kauppiasyrittäjiin, koska ketjun myötävaikutusta on jossain määrin aina kun kyse on kauppaketjun puitteissa harjoitetusta yhteistyöstä (esim. osa hankinnoista Ruokakeskosta). Minimani Yhtiöt Oy Kannattaa ehdotusta, mutta pitää ehdotuksen valmistelua osin kapea-alaisena, koska päivittäistavarakaupan pienimpiä toimijoita ei ole kuultu valmisteluvaiheessa. Lausunnossa tuodaan esille, että hypermarkettien hallinnan merkityksen vuoksi kilpailutilannetta tulisi tarkastella paikallisista tai suurten keskuskaupunkien lähtökohdista eikä valtakunnallisesti. Yhtiö esittää Alkon tuotteiden myynnin sallimista päivittäistavarakaupoista PTY ry:n mallin mukaisesti, maankäyttö- ja rakennuslakiin otettavaa säännöstä, jonka mukaan kunnalla tulisi olla tarjolla tasavertaisia hypermarketkaavoja uusille toimijoille ja että kaavamuutosprosessille määriteltäisiin aikataulu. Lausunnossa esitetään ehdotuksesta poistettavaksi epämääräisiä ilmaisuja kuten tavanomainen kilpailukeino, oma etevämmyys ja vakiintunut käytäntö. Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että päivittäistavarakaupan tilastoja ei ole ollut pienten kaupan ja elintarviketeollisuuden toimijoiden käytössä sen jälkeen, kun Kilpailuvirasto kielsi Nielsenin keräämät tilastot, vaan tilastotieto on vain kaupan suurten toimijoiden käytössä.

13 13

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Svenska konkurrensverket huhtikuu 2011 Mat och marknad från bonde till bord Suomen päivittäistavarakauppa Suomessa on erittäin

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Selvityksen tavoite ja näkökulma Miten kaupan ostajavoima vaikuttaa pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle.

Päätös 1 (5) Dnro 379/KKV14.00.00/2014 11.3.2015. 1 Asia. Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle. Päätös 1 (5) 1 Asia Parikkalan kunnan vesihuoltolaitoksen hinnoittelu Melkoniemen vesiosuuskunnalle 2 Osapuolet Parikkalan kunta Toimenpidepyynnön tekijä: Melkoniemen vesiosuuskunta, Parikkala 3 Ratkaisu

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

1. PTY ja yhdistyksen toiminnan esittely 2. PTY:n organisaatio ja työryhmät 3. Pt-kaupan tehtävät ja rakenne 4. PTY:n hankkeet vuonna 2013

1. PTY ja yhdistyksen toiminnan esittely 2. PTY:n organisaatio ja työryhmät 3. Pt-kaupan tehtävät ja rakenne 4. PTY:n hankkeet vuonna 2013 1. PTY ja yhdistyksen toiminnan esittely 2. PTY:n organisaatio ja työryhmät 3. Pt-kaupan tehtävät ja rakenne 4. PTY:n hankkeet vuonna 2013 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on alan edunvalvoja elinkeino-

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Päätös 1 (10) Dnro KKV/1575/14.00.10/2015 Julkinen versio 11.1.2016

Päätös 1 (10) Dnro KKV/1575/14.00.10/2015 Julkinen versio 11.1.2016 Päätös 1 (10) 1 Asia... 2 2 Asian vireilletulo... 2 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta... 2 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi... 2 4.1 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn... 2

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 FI Tapaus n:o COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo Vain suomenkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 EUROOPAN

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Huomioita & kysymyksiä Elintarvikkeiden hintataso, kehitys ja hinnanmuodostus saaneet osakseen

Lisätiedot

HE 197/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi kilpailulakiin. muiden toimijoiden kilpailunvastaiseen poissuljentaan

HE 197/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi kilpailulakiin. muiden toimijoiden kilpailunvastaiseen poissuljentaan HE 197/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi kilpailulakiin uusi säännös, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien

Lisätiedot

PTY:n omavalvonnan tietopankki

PTY:n omavalvonnan tietopankki PTY:n omavalvonnan tietopankki ELATI III seminaari 20.4.2010 Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry 20.4.2010 1 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) Päivittäistavarakaupan alalla toimivien yhteisöjen

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 356/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 5 :n muuttamisesta Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä. Juha Kontkanen

Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä. Juha Kontkanen Ryhmittymät tarjoajana ja hankintalainsäädäntöä Juha Kontkanen Hankintalaki mahdollistaa ryhmittymänä tarjoamisen Hankintalaki mahdollistaa tarjouskilpailuun osallistumisen ryhmittymänä. Ryhmittymästä

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala . HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet

Lisätiedot

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa Ohje 1 (5) Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa 1 Yleistä Fingridin toiminnassa tulee noudattaa Suomen ja Euroopan yhteisön kilpailuoikeuden

Lisätiedot

Tapaus n:o COMP/M. 3795 Industri Kapital/Tradeka/Wihuri

Tapaus n:o COMP/M. 3795 Industri Kapital/Tradeka/Wihuri FI Tapaus n:o COMP/M. 3795 Industri Kapital/Tradeka/Wihuri Vain englanninkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä: 17/06/2005

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti Päätös 1 (8) 1. Asia 1. Jääkiekon SM-liiga Oy:n lähetysoikeuksien yhteismyyntijärjestely. 2. Osapuolet 2. Jääkiekon SM-liiga Oy 3. Toimenpidepyynnön tekijä: UrhoTV Oy 3. Ratkaisu 4. Asia poistetaan käsittelystä.

Lisätiedot

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Päivi Kari Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Kilpailupolitiikan perustana olevan kilpailulain 1 :n 2 momentissa todetaan, että lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden

Lisätiedot

1 Asia. 2 Asian vireilletulo. 3 Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi

1 Asia. 2 Asian vireilletulo. 3 Yrityskaupan osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi Päätös 1 (9) 1 Asia 1. Jatkoselvitykseen ryhtyminen yrityskaupassa Atria Oyj / Saarioinen Oy:n naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja lihanleikkuutoiminnot 2 Asian vireilletulo 2. Kilpailu-

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

SAK STTK AKAVA. Lausuntopyyntönne 23.4.2008. Lausunto 1 (3) 1361/031/2008. Koskinen, Aaltonen, Meklin/pg 15.5.2008

SAK STTK AKAVA. Lausuntopyyntönne 23.4.2008. Lausunto 1 (3) 1361/031/2008. Koskinen, Aaltonen, Meklin/pg 15.5.2008 SAK STTK AKAVA Lausunto Koskinen, Aaltonen, Meklin/pg 15.5.2008 1 (3) Työ- ja elinkeinoministeriö Kirjaamo PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 23.4.2008 Valkoinen kirja yhteisön kilpailuoikeuden

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Yrityksen mainonta. muu markkinointi - mielikuvan luominen

Yrityksen mainonta. muu markkinointi - mielikuvan luominen Yrityksen mainonta & muu markkinointi - mielikuvan luominen Sisällysluettelo Yrityksen mainonta ja muu markkinointi... 3 Mainonnan ja muun markkinoinnin suunnittelu on tärkeää... 3 Markkinoinnin kilpailukeinot...3

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011 1012/2011 Valtioneuvoston asetus yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta Annettu Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2011 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.4.2010 SEK(2010) 414 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja KOMISSION ASETUKSEEN (EU) N:o /.. Euroopan unionin

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Lakiklinikka/ KUMA 2015 Susanna Ijäs, lakimies, VT Suomen Kuntaliitto Voidaanko ketään velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon? MRL 57 a Asemakaavassa voidaan antaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteettisäännökset kilpailulaissa. Apulaisjohtaja, OTT Kalle Määttä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. kkv.fi. kkv.fi

Kilpailuneutraliteettisäännökset kilpailulaissa. Apulaisjohtaja, OTT Kalle Määttä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. kkv.fi. kkv.fi Kilpailuneutraliteettisäännökset kilpailulaissa Apulaisjohtaja, OTT Kalle Määttä Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kilpailuneutraliteettisääntelyn ydinsisältö 1) Jos kunnan, kuntayhtymän, valtion tai niiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma. IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo

IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma. IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo Immateriaalioikeuksiin liittyvät ongelmat kaupan esteinä Noin 7 % kaikista suomalaisyritysten kohtaamista

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA

HALLITUKSEN ESITYS (70/2016 vp) TILINTARKASTUSLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1 (5) Talousvaliokunta Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia sekä tilintarkastusalan

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuntatalo 3.3.2015

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Kilpailuviraston kaukolämpöalaa koskevat selvitykset

Kilpailuviraston kaukolämpöalaa koskevat selvitykset Juha Karjanlahti Kilpailuviraston kaukolämpöalaa koskevat selvitykset Kilpailuvirasto lopetti vuoden 2011 lopulla vuonna 2009 käynnistämänsä kaukolämpöalaa koskevat selvitykset. Ilmeni, että mikään tutkituista

Lisätiedot

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Päätös 1 (5) Dnro 1113/KKV14.00.10/2015 Julkinen versio 24.9.

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Päätös 1 (5) Dnro 1113/KKV14.00.10/2015 Julkinen versio 24.9. Päätös 1 (5) Asia Yrityskaupan hyväksyminen: Bonnier Books Kauppa Suomi Oy / Akateemisen Kirjakaupan liiketoiminnot Asian vireilletulo Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 8.9.2015 ilmoitettu järjestely,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot