Heidi Länsisalmi Raili Mynttinen Matti Härkönen (toim.) Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle. Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heidi Länsisalmi Raili Mynttinen Matti Härkönen (toim.) Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle. Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön"

Transkriptio

1 Heidi Länsisalmi Raili Mynttinen Matti Härkönen (toim.) Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön

2 Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle

3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 61 Heidi Länsisalmi Raili Mynttinen Matti Härkönen (toim.) Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön

4 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja Toimittaja Eva Ijäs 2006 Tekijät & Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön Kannen kuva Pekka Rötkönen Kansi & taitto Leena Koponen Kuvat Pekka Rötkönen Paino Edita Prima Oy 2006 ISSN ISBN Myynti ja jakelu Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto PL 207, Jyväskylä Rajakatu Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Sähköposti: Sisällys Lähiruoka tunnetuksi...7 Kampanjapäällikön mietteitä Lähiruokaa kauppojen kautta kuluttajille...8 Kaupan näkökulma Tavoitteena yhteistyön jatkuvuus...12 Mies maalaispuodin takana...14 Yrittäjien näkökulmia Tuotteen puhtaus erilaistavana tekijänä...16 Toimitusvarmuus on kaiken A ja O...20 Naisenergiaa ja tiimityötä vuotta ahkeraa markkinointia...28 Arvojen mukaista yrittämistä...32 Suoraa toimintaa tehokkaasti...36 Terveellisiä tuotteita oman tilan marjoista...40 Perinneruokia tulevaisuuden ehdoilla...48 Laadukkaita tuotteita suomalaiseen makuun...52 Sinnikkyydellä ja sisulla eteenpäin...56 Vaikeuksien kautta voittoon...56 Kampanja kaupoissa maaliskuussa Yhteistyössä lähiruuan hyväksi...62

5 Lähiruoka tunnetuksi Nykypäivän kuluttaja on kaupassa asioidessaan monien valintojen edessä. Tuotepaljouden keskellä ostopäätöksiä tehtäessä ruuan terveellisyys ja turvallisuus nousevat yhä tärkeämmiksi arvoiksi. Keskisuomalainen lähiruoka pystyy vastaamaan näihin arvoihin, ja tuotteita ostamalla kuluttaja voi samalla tukea alueen yrityksiä. Lähiruuan tuotannossa käytetään mahdollisimman paljon oman alueen raaka-aineita, jolloin tuotteiden puhdas alkuperä voidaan jäljittää helposti. Tähän asti lähiruuan suurimpana ongelmana ovat kuitenkin olleet tuotteiden saatavuus ja tunnettuus. Keskisuomalaiset pk-yritykset ja kaupan päättäjät tarttuivat yhdessä haasteeseen lähiruokakulttuurin elvyttämiseksi ja loivat samalla mallin pienten elintarvikealan yritysten ja kaupan välisen yhteistyön kehittämiselle. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjaan lähti mukaan 11 maakunnallista tuottajaa. Vajaan vuoden ajan rakennettiin Keskimaan päivittäistavarakauppaketjun kanssa yhteistyömallia ja pohdittiin, kuinka lähiruoka saataisiin paremmin näkyviin myymälöissä ja tuotteet mahdollisimman näppärästi kaupan hyllyyn. Erilaisten työpajojen aikana tuottajat ja kaupan edustajat etsivät ratkaisuja yhteistyön suurimpiin ongelmakohtiin: markkinointiin, logistiikkaan ja sähköisten tilausjärjestelmien käyttöön. Hanke huipentui maaliskuun 2006 aikana markkinointikampanjaan, joka valtasi maakunnan S-marketit, Prismat ja Mestarin Herkun. Myynninedistämiskampanja koostui mm. tuote-esittelypisteistä, teemamainonnasta, maistatuksista sekä keskisuomalaiseen lähiruokaan liittyvästä ohjelmasta, joiden myötä yrittäjät toivat itse omat lähiruokatuotteensa kuluttajien tietoon. Tämä kirja kertoo Aitoja makuja Keski-Suomesta -kampanjan aikaisesta työstä lähiruuan hyväksi. Kirja esittelee kampanjassa mukana olleet tahot, kampanjan hallinnon, kaupan edustajat ja itse yrittäjät. Kirjan tarkoituksena on valaista kaupan ja pienten elintarvikeyrittäjien yhteistyötä ja helpottaa sitä kautta muidenkin maakunnallisten lähiruokatuottajien taivalta kaupan hyllylle ja kuluttajien tietoon. 9

6 Lähiruokaa kauppojen kautta kuluttajille Kuva: Leena Koponen Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja on TE-keskuksen rahoittama ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima pk-elintarvikealan myynninedistämishanke. Kampanja toimii osana pk-elintarvikealan koordinointihanketta, jossa huomattin jo viime hankekaudella, että elintarvikeyritysten markkinointiin tarvitaan parannusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun alueellisen kehitystehtävän vuoksi haaste siirtyi kampanjapäällikkö Matti Härköselle keväällä Heti alkuun suoritetun yrityskartoituksen ja Keski-Suomen mikroyrityksille toteutetun markkina-analyysin myötä selvisi, että lähiruoan tuottajien tärkeimmät myyntikanavat ja asiakaskohderyhmät löytyvät kaupoista. Tämän vuoksi Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjan myynnin ja markkinoinnin panokset päätettiin suunnata vähittäistavarakauppojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Myös Keskimaan kauppaketjun edustajien kanssa käydyn vuoropuhelun myötä Kuluttajat rakentavat identiteettiään pitkälti ostotottumusten kautta. selvisi, että kaupankin toivomuksena on yhteistyön kehittäminen. Kampanja oli avoin kaikille maakunnan elintarvikealan yrityksille, mutta mukaan valikoituivat kaupan kannalta potentiaalisimmat ja kasvukykyisimmät tuottajat. Kampanjan tavoitteena oli selvittää, miten lähiruoka saadaan näkymään paremmin kuluttajalle, mitkä ovat kaupan vaatimukset hyllyyn pääseville tuotteille, ja miten elintarvikealan pk-yrittäjä pystyy vastaamaan näihin haasteisiin käytännössä. Työpajapäivien vetäjäksi valittiin Suomen Luomupekka Oy:n vannoutunut lähiruuan ystävä Pekka Rusila, jolla on vankka kokemus päivittäistavarakauppojen toiminnasta. Työpajoissa kauppa ja yritykset pureutuivat yhdessä haastaviin ongelmiin. Tavoitteena oli luoda neutraali tila kaupan ja yrittäjien kehityskeskusteluille ja saada keskustelun hedelmät näkymään lopulta myös kuluttajalle, Matti selvittää. Kampanjan edetessä toiminnassa on ollut mukana paljon asiantuntijoita ja osaajia, joille kuuluu suuri kiitos. Pkelintarvikealan koordinaatiohankkeen strategiakokouksissa on luotu alan kehittämisen suuntaviivoja, joiden mu

7 kaan myös Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjaa on viety eteenpäin. Suunnittelussa on ollut mukana myös myynnin, markkinoinnin ja yritysvalmennuksen osaajia, jotka ovat ajoittain kokoontuneet käsittelemään kampanjan vaiheita ja kertomaan mielipiteitä omasta näkökulmastaan. Olen äärimmäisen kiitollinen eri tahojen uskosta ja luottamuksesta kampanjaan. He ovat rohkeita ja kannustavia ihmisiä, jotka ovat ennakkoluulottomasti lähteneet kehittämään yhteistyötä eteenpäin Matti toteaa. Kaupan ja elintarvikeyrittäjien yhteistyö on antanut valtavasti voimaa ja liikettä kampanjalle. Molemmat ovat olleet valmiita ymmärtämään toisenkin puolen ajatuksia ja heränneet näkemään yhteisen mahdollisuuden lähiruokakulttuurin nosteelle. Maailma muuttuu koko ajan ja ihmisten käyttäytyminen sen mukana. Kuluttajanäkökulma saattaa kääntyä tulevaisuudessa niin, että lähiruokaa ei käsitetäkään enää pelkästään paikalliseksi, vaan EU-alueella tuotetuksi. Kampanjan myötä kaupan pelisäännöt ovat selkeytyneet yrittäjille ja tuotteilla on mahdollisuudet vaikka globaaliin jakeluun asti. Se tulee kuitenkin vaatimaan tarkkaa segmentointia ja oikean asiakaskohderyhmän löytämistä. Lähiruoka on kuluttajalle yksi tapa pitää kiinni juuristaan ja suomalaisuudesta, sillä identiteettiä rakennetaan pitkälti ostotottumusten kautta kampanjapäällikkö tuumaa. Matti Härkönen toimii myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikön Mara Yritysklinikan päällikkönä. Mara Yritysklinikan ja hanketoiminnan avulla voidaan olla edistämässä paikallisen elintarvikealan kasvua ja kehitystä myös tulevaisuudessa. Matti toivoo, että Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja olisi rohkaissut muitakin maakunnallisia tuottajia ottamaan mallia mukana olleista yrittäjistä. Tärkeintä on, että alkuun saatua yhteistyötä ja aktiivista toimintaa jatketaan myös tulevaisuudessa. Saavutettua tilaa on helpompi ylläpitää ja kehittää kuin rakentaa kokonaan uudelleen. Pyörät on saatu pyörimään, ja kaikki loppu onkin sitten yrittäjien omasta aktiivisuudesta kiinni. Kuva: Leena Koponen Kuvat: Osk. Seregan 12 13

8 Tavoitteena yhteistyön jatkuvuus R aija Isännäinen toimii Keskimaan aluepäällikkönä. Alueen sisälle kuuluu 19 Prisman, S-marketin ja Sale-ketjun kauppaa. Tuotevalikoima on laaja, ja kaupankäynnin tahti kiihtyy. Miten hän näkee maakunnallisen elintarvikkeen ja kaupan yhteisen taipaleen tulevaisuudessa? Raijalla on takanaan pitkä työhistoria, josta 15 vuotta hän on toiminut Keskimaan markkinointipäällikkönä. Vuosien varrella on karttunut kokemusta monenlaisista maakunnallisten elintarvikkeiden parissa tehdyistä projekteista, hankkeista ja kampanjoista. Miksi lähditte mukaan tähän kampanjaan? Keskimaa on itse maakunnallinen iso toimija ja haluaa siksi olla mukana maakunnallisissa kuvioissa kehittämässä seutua eteenpäin. Lähialueiden tuottajat ovat omia asiakkaitamme ja siksi meille tärkeitä. Olen ollut mukana suunnittelemassa monenlaisia hankkeita ja kampanjoita, mutta niiden lopullinen hyöty on tahtonut jäädä kovin lyhytaikaiseksi. Tällä hetkellä valitsemme hankkeet tarkkaan ja pyrimme katsomaan niiden tuomia hyötyjä pidemmällä ajanjaksolla. Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja osoitti mielestämme oikeanlaista suuntaa kohti pysyvämpiä rakenteita ja yhteistyön todellista jatkuvuutta, Raija toteaa. Keskimaan puolesta maakunnallisten elintarviketuottajien kanssa ollaan valmiita yhteistyöhön myös tulevaisuudessa. Suurimpana haasteena on kuitenkin saada yhteistyöstä luotua jatkuvaa eikä vain hetkellisiä hyötyä. Kaupan tahti on nykypäivänä hyvin kiivas, työvoimaa ja resursseja voidaan irrottaa vain projekteihin, joista voidaan nähdä pidempiaikainen molemminpuolinen hyöty. Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja on saanut konkreettisia käytännön asioita eteenpäin kaupan ja yrittäjien välillä. Kauppa Hyvä tuote on lopulta kaiken toiminnan ydin. on mm. voinut tuoda selkeästi esille toiveensa keskitetystä tilaus- ja logistiikkajärjestelmästä, johon monet mukana olevat yritykset ovat nyt kampanjan myötä siirtyneetkin. Tämä on tulevaisuuden yhteistyötä huomattavasti helpottava asia. Myös asuminen Jämsän maaseudulla on antanut Raijalle hyvinkin läheisen näkökulman pienten elintarvikeyrittäjien arkeen, ja elämä tuottajien keskellä on saanut arvostamaan lähiruoan merkitystä. Paikallisista myyjäisistä tarttuu usein mukaan naapurien herkkutuotteita. Tärkeintä minulle henkilökohtaisesti on kuitenkin oikea hintalaatusuhde. Hyvä ja laadukas tuote on aina kaiken alku. Nykyään kuluttajia- kin löytyy monenlaiseen makuun, joten tuottajien olisi tärkeää löytää juuri ne omalle tuotteelle sopivat arvot, joita korostaa etiketeissä ja hyllynreunusteksteissä. Päivittäistavarakaupan vaatimukset yhteistyölle ovat nykypäivän kiireisen tahdin vuoksi kovat, ja maakunnalliset tuotteet saavat saman kohtelun kuin kaikki muutkin kaupan tuotteet. Miten kaupan hyllylle oikein pääsee ja mitkä ovat kaupan konkreettiset vaatimukset? - Tuotteen tulee olla todistetusti Keski-Suomessa valmistettu ja tuotteen saatavuus ympärivuotista. Pakkauksen tulee olla asianmukainen ja vähittäismyyntiin tarkoitettu. Etiketistä pitää löytyä kaikki viranomaisten vaatimat tarvittavat tiedot ja tietysti EAN-koodi. Laskutusjärjestelmän tulee myös olla nykytekninen. Tulevaisuudessa yhteistyö kaupan kanssa tulee myös lähes aivan varmasti edellyttämään tuottajalta keskitettyä tilaus- ja logistiikkajärjestelmää. Raija tietää, että jos tuotteella on kaikki vaadittavat asiat kunnossa ja tuote on tarpeeksi laadukas vastaamaan asiakkaiden kysyntään, se siirtyy samalla helpommin laajempaan valikoimaan. Tuotekehittelyyn ja järjestelmiin kannattaa siksi panostaa. Tulevaisuudessa pienten tuottajien Kuva: Osk. Keskimaa kannattaisi pohtia myös mahdollista verkostoutumista ja yhteistyön hyötyjä mm. markkinoinnissa sekä laskutusja logistiikkakuvioissa. Pienet yritykset voisivat miettiä yhteisten asioiden hoitoon jopa omaa asiamiestä, joka hoitaisi kaupan kanssa asioita valmiiksi. Raija haluaa muistuttaa, että Hyvä tuote on kuitenkin lopulta kaiken toiminnan ydin ja Keski-Suomesta näitä hyviä tuotteita kyllä löytyy. Parhaimmat niistä ovat jopa päässeet valtakunnallisiin ketjuvalikoimiin asti

9 Mies maalaispuodin takana R isto Onkila on monelle elintarvikeyrittäjälle tuttu nimi, joka yhdistyy nopeasti Mestarin Herkkuun ja siitä heti maalaispuotiin. Risto toimii tällä hetkellä Mestarin Herkun myymäläpäällikkönä. Keskisuomalaisena miehenä oman maakunnan tuotteet ovat hänen sydäntään lähellä. Mestarin Herkku ja sen maalaispuoti ovat toimineet monen maakunnallisen tuotteen ensimmäisenä myyntipisteenä. Maalaispuodin idea lähtikin Riston omasta halusta rakentaa kauppaan oma myyntipiste, jossa kyseiset tuotteet pääsevät kunnolla esille. Mietin aina erinäisillä markkinoilla kiertäessäni, että miksi nämä loistavat tuotteet eivät ole kaupassa. Lopulta pyysin erästä laitosmiestämme rakentamaan tuotteille omannäköisen myyntipaikan ja soittelin eri tuottajille saadakseni noille hyllyille täytettävää, Risto muistelee. Maakunnalliset tuotteet ovat lähes poikkeuksetta laadukkaita ja niistä löytyy arvostettua puhtautta. On hyvä tietää varmasti, missä tuote on tehty ja mistä raaka-aineista, sillä ulkomaisten tuotteiden kanssa tällaista mahdollisuutta ei valitettavan monesti ole. Mestarin Herkku haluaa tulevaisuudessakin pysyä maakunnallisten tuotteiden myyntipaikkana ja tarjota niille testauspaikan, jossa tuotetta voi kokeilla ja sitten kehittää saadun palautteen myötä yhä paremmaksi. Maakunnalliset tuotteet sopivat Mestarin Herkun imagoon, joka haluaa erilaistua perusruokakaupasta tuotevalikoimallaan ja asiakaspalvelulla. Monesti erilaisten markkinoiden ja messujen jälkeen kysellään tiettyjen tuotteiden perään, ja on toki hienoa, jos asiakkaan kysyntään voidaan vastata, että meiltä löytyy, Risto toteaa. Kuten muissakin kaupoissa, myös Mestarin Herkun hyllyssä olevilla tuotteilla on kuitenkin tiettyjen asioiden oltava kunnossa ennen hyllyyn pääsyä. Tuotteen on oltava omalla alueella tuotettu, ja etiketin ja pakkaustietojen on oltava asianmukaisessa kunnossa. Logistiikan on oltava toimivaa, ympärivuotinen toimitusvarmuus ehdotonta ja sähköiseen tilausjärjestelmään kuuluminen toivottavaa. Kaupan tahti on hyvin hektinen, mutta kun perusasiat ovat kunnossa, myös Asiakas päättää aina lopulta hyllyssä olevan tuotteen kohtalon. mahdollinen eteneminen valtakunnalliseen jakeluun helpottuu. R isto uskoo, että maakunnallisilla tuotteilla on samat mahdollisuudet menestykseen kuin muillakin tuotteilla. Tuottajien olisi vain tärkeintä saada tuotteensa tutuiksi kuluttajille. Tuotteen on oltava tarpeeksi laadukas, jotta se myy myös toisen kerran. Tässä auttaa kunnollinen tuotekehittely ja erilaistuminen muihin nähden. Kauniit pakkaukset ja hyvät informatiiviset pakkausselosteet ovat eduksi. Pitää miettiä, mikä on minun tuotteeni erikoisuus, jonka vuoksi se valitaan viereisen sijaan, Risto ehdottaa. Asiakas päättää aina lopulta hyllyssä olevan tuotteen kohtalon. Kun yhteisesti luotuja ja hyväksyttyjä pelisääntöjä noudatetaan, on lopputuloksena tyytyväinen kuluttaja, ja sehän on sekä kaupan että tuottajan yhteinen tavoite. Kuva: Evestep Oy 16 17

10 Tuotteen puhtaus erilaistavana tekijänä Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Päätuotteet: Myyntipaikat 2006: Puuppolan tila Pauli ja Kaarina Ahola Puuppola, Jyväskylän mlk Aitokaura-kaurahiutale ja Aitokaura-kauraryyni Hyvin varustetut päivittäistavarakaupat ympäri Suomea P uuppolan tilan maukkaita kaurahiutaleita ja ryynejä on valmistettu vuodesta 2000 lähtien. Pauli ja Kaarina Ahola saivat idean ryhtyä valmistamaan Aitokaura-tuotteita keliakian osuessa oman perheen kohdalle. Tutkimustulokset osoittivat, että kotimaisista viljalajeista kaura on useimmille keliaakikoille soveltuva ruoka-aine. Niinpä Aholat päättivät erikoistaa entisen karja- ja siemenviljatilansa pelkän kauran viljelyyn ja käsittelyyn. Tuotteiden täydellinen puhtaus pystytään takaamaan juuri sillä, että kaikki käsittely viljelystä, kuorinnasta ja litistyksestä aina pakkaamiseen saakka tehdään itse omalla tilalla, jossa ei käsitellä mitään muita viljalajeja. Jo heti yritystoiminnan käynnistyessä oli selvää, että koska kyseessä on erikoistuote, markkinat olisivat maanlaajuiset. Tämä asetti tietysti jonkin verran paineita pakkausten ulkoasuun, ja suunnittelutyö päätettiinkin antaa tutun mainostoimiston tehtäväksi. Aholat ymmärsivät, että tämä olisi kaupan hyllyille pääsemiseksi välttämätön satsaus. Pakkauksissa on jo heti alusta pitäen noudatettu elintarvikelainsäädännön ja Suomen Keliakialiiton vaatimuksia. Tiivis yhteistyö Suomen Keliakialiiton kanssa on auttanut Paulia ja Kaarinaa parantamaan tuotteidensa tunnettuutta. Tuotteita on markkinoitu esimerkiksi Keliakia-lehdessä, jonka kautta tieto 18 19

11 on tavoittanut juuri oikeat kuluttajat. Kun keliaakikot ovat sitten vaatineet tuotteita omiin kauppoihinsa, on kaupoista otettu suoraan yhteyttä Pauliin ja Kaarinaan. Yhteistyön aloittaminen kauppojen kanssa on kuitenkin vaatinut myös paljon omaa aktiivisuutta - sitä, että tuote kainalossa on marssittu kaupan edustajien luo. Ensimmäinen kauppa, joka otti tuotteita omiin valikoimiinsa, oli Mestarin Herkku Jyväskylässä. Nykyään Aitokaura-tuotteita on saatavilla suurimmista marketeista kautta maan. Kaarina Ahola on hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei sairauden vuoksi ole lannistunut, vaan on sinnikkyydellään keksinyt keinon jatkaa maaseutuyrittäjyyttä, nyt itselleen sopivimmalla tavalla. Päätöstä ryhtyä valmistamaan Aitokaura-tuotteita helpotti osaltaan myös se, että toimintaan tarvittavat tilat, koneet ja laitteet olivat jo valmiiksi olemassa. Tuotannon kasvaessa koneita on kuitenkin jouduttu hankkimaan vuosien varrella lisää ja tiloja on laajennettu. Paulille ja Kaarinalle on ollut selvää, että pelkästään tavallisella kaurahiutaleella heidän olisi ollut mahdotonta kilpailla markkinoilla. Keiliaakikoille soveltuva tuote on sitä vastoin tarpeeksi erilainen menestyäkseen. Puhtaus ja turvallisuus ovatkin toiminnan keskeisimmät arvot näille Puuppolan tilan sinnikkäille yrittäjille. Keliaakikoille soveltuva tuote on tarpeeksi erilainen menestyäkseen

12 Toimitusvarmuus on kaiken A ja O Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuote: Myyntipaikat 2006: Marja ja Jari Kolehmainen Ky Marja ja Jari Kolehmainen Niemisjärvi, Hankasalmi Hankasalmelainen mallasleipä Sale Niemisjärvi, Sale Hankasalmi as., Keski-Suomen S-marketit, Jyväskylän Prismat, ABC Vaajakoski, Esso Hirvaskangas, Mestarin Herkku, Jyväskylän K-citymarketit, Minimani, K-supermarket Forum, K-market Hankasalmi, Jari-Pekka Hankasalmi, Aarreaitta Hankasalmelaisen mallasleivän valmistusta oltiin lopettamassa vuonna Marja ja Jari Kolehmainen halusivat kuitenkin olla omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, ettei perinteinen, hyväksi havaittu tuote joutuisi unholaan ja päättivät ostaa reseptin itselleen. Marja aloitti mallasleivän leipomisen ensin kotiuunissa, mutta toiminnan kehittyessä Kolehmaiset remontoivat vanhan navettarakennuksensa kokonaan leipomokäyttöön. Näissä tiloissa, Niemisjärven kylällä, herkullinen hankasalmelainen mallasleipä valmistuu edelleen tänäkin päivänä. Päivittäistavarakaupan kanssa yhteistyöhön pääseminen on ollut Kolehmaisille verrattain nopeaa. Aluksi pystyttiin hyödyntämään jonkin ver- ran leivän edellisen tekijän valmiita kontakteja kaupan edustajiin, mutta markkinoiden laajentaminen on vaatinut yrittäjiltä sinnikästä työtä ja omaa aktiivisuutta. Yhteydenotot ovat toimineet myös toisin päin. Kaupan edustajat ovat lähestyneet Kolehmaisia sen jälkeen, kun asiakkaat ovat esittäneet toivomuksiaan saada hankasalmelaista mallasleipää oman kauppansa hyllyille. Yhteistyö päivittäistavarakaupan kanssa asettaa yrittäjille jonkin verran vaatimuksia. Ainoastaan ajanmukaisilla tuotantotiloilla, koneilla ja laitteilla sekä laadukkailla raaka-aineilla pystytään takaamaan tuotteiden tasalaatuisuus. Hyvän laadun lisäksi toimitusvarmuus on yksi keskeisistä asioista, kun halutaan päästä yhteistyöhön 22 23

13 päivittäistavarakaupan kanssa. Nämä realiteetit elintarviketuottajan on hyvä ottaa huomioon jo heti toiminnan alkuvaiheessa, ettei myöhemmin tule yllätyksiä. Kolehmaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjaan. Erityisesti yrittäjien ja Keskimaan edustajien yhteiset työpajapäivät on koettu hyödyllisiksi. Työpajapäivät ovat antaneet yrittäjille mahdollisuuden päästä kasvotusten keskustelemaan kaupan edustajien kanssa. Lisäksi ajatustenvaihto muiden yrittäjien kanssa on koettu mielenkiintoiseksi. Muiden onnistumisista ja epäonnistumisista on saatu vinkkejä oman liiketoiminnan kehittämiseen. Kolehmaiset nauttivat siitä, että saavat työskennellä omalla kotitilallaan. Maaseutuyrittäjyys on aina ollut lähellä molempien sydäntä, ja samoja arvoja on haluttu periyttää myös omille lapsille. Yrittäjyys vaatii sitkeyttä, oma-aloitteisuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta kun tykkää siitä mitä tekee, eivät usein pitkiksi venyvät työpäivät ole mikään ongelma, Marja toteaa. Yrittäjyys vaatii sitkeyttä, omaaloitteisuutta ja pitkäjänteisyyttä

14 Naisenergiaa ja tiimityötä Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Hankasalmen Gluteenittomat Riitta Silvast, Helena Räsänen ja Sari Pöyhönen Kärkkäälä, Hankasalmi Gluteenittomat pakasteleivät ja -leivonnaiset, esimerkiksi tattaripiirakka, tattarileipä ja korvapuusti Keskimaan päivittäistavarakaupat ja muutamat K-ryhmän kaupat Hankasalmelaiseen leivonnaisia tuottavaan tiimiyritykseen tutustuessaan voi huomata, että yhteistyössä on voimaa. Yrittäjät Riitta Silvast, Helena Räsänen ja Sari Pöyhönen laittoivat kätensä samaan taikinakulhoon vuonna 2002, ja siitä lähtien Hankasalmelta on lähtenyt herkullisia gluteenittomia leivonnaisia maakunnan ruoka- ja juhlapöytiin. Tuotteina ovat gluteenittomat käsin tehdyt kotileivonnaiset, joita voidaan muunnella mm. kananmunattomiksi tai mausteettomiksi asiakkaan toiveiden mukaan. Kaikki leivonnaiset ovat pakasteita, jolloin niiden säilyvyys voidaan taata ilman lisäaineita. Reippaiden naisten yhteistyö sai alkunsa oppiäiti Riitta Korhosen ideasta jo vuonna Kun hänen sisarensa sairastui keliakiaan, Riitta aloitti leivonnaisten valmistamisen tattari-jauhoista, joita gluteenittoman ruokavalion noudattajat voivat syödä. Muut naisyrittäjät lipuivat mukaan kukin vuorollaan oman elämäntilanteen salliessa. Aluksi tarkoituksena oli vain 26

15 antaa apua kaverille, mutta yhtäkkiä huomattiin, että tätähän tehdään jo täysillä. Riitta, Helena ja Sari ottivat heti yrityksen alkutaipaleella osaa EU-tuella rahoitettuun Hankasalmen erikoisruokavaliotuotteet -hankkeeseen, jonka tietojen ja opastuksen avulla toteutettiin yrityksen laatukoulutus ja omavalvontasuunnitelma. Hankkeen myötä alkoi myös yhteistyö Keskimaan kanssa, joka laajeni Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjan myötä entisestään. Tällä hetkellä valikoima on laajentunut, tuotteita lähtee laajasti Keski-Suomen S-ryhmän marketteihin, ja jakelua on myös erinäisiin ravintoloihin, laitoksiin ja muutamiin K-ryhmän kauppoihin. Aktiiviset yrittäjät etsivät alkuun myyntipisteitä omalla autolla kiertäen. Tuotteet olivatkin siksi Mestarin Herkun ja muutamien yksittäisten kauppiaiden hyllyssä jo lähes alusta asti. Vuonna 2004 yrityksessä siirryttiin kuitenkin Valion pakastekuljetuksiin ja omalla autolla jakelu lopetettiin lähes tyystin. Muutos oli toivottu ja tulevaisuudessa yrityksessä siirrytään myös sähköiseen tilausjärjestelmään, mikä helpottaa toimintaa huomattavasti lisää. Liika soittelurumba poistuu, ja voidaan keskittyä kunnolla leipomiseen ja raaka-aineiden hankintaan aina tilausten mukaan, Riitta, Helena ja Sari toteavat kuin yhteen ääneen. Hankasalmen Gluteenittomat on vielä melko nuori yritys, mutta se on ottanut jo taipaleellaan suuria askeleita eteenpäin. Ovatko yrityksen salaisuutena vain ehtiväiset naiset, vai mitä muita investointeja on vaadittu? Olemme toki olleet aktiivisia ja mainostaneet tuotteitamme ahkerasti kohderyhmälle, joka on melko rajattu. Juuri asiakkaiden kautta ja heidän toivomuksestaan olemme saaneet tuotteet kauppojen hyllyille. Jatkuvat tuote-esittelyt ja asiakaspalautteiden avulla tehty tuotekehittely saavat kuluttajat ostamaan niitä myös jatkossa, yrittäjät kertovat. Suurin yksittäinen investointi on tehty leipomotiloihin, henkilökohtaisesta halusta tehostaa toimintaa. Leipomisen ohessa on opeteltu myös monia uusia asioita, kuten ATK-taidot mm. sähköpostin käyttöön ja etikettien sekä esitemateriaalien suunnitteluun. Tiimiyrittäminen on hyvin erilaista kuin yksityisyrittäminen, mutta mitä muita hyötyjä se tuo raaka-aine- ja pakkauskustannusten säästöjen lisäksi? Sari, Helena ja Riitta pohtivat asiaa hetken ja kertovat sitten keskinäisestä roolinjaostaan. Yhteistyöllä ja toistensa auttamisella voidaan välttää yrityksen tilauskatkokset ja pystytään takaamaan toimitusvarmuus esimerkiksi yhden sairastuessa. Yrittäjäkolmikko valaisee arjen yhteistyötä hymyillen: Teemme paljon tuotteidemme tuoteesittelyjä kaupassa, ja se on kevyempää ja mukavaa, kun ei tarvitse olla yksin. Käymme yhdessä koulutuksissa ja mietimme tuotekehittelyä. Testaamme toistemme tuotteita ja annamme palautetta. Arkipäivän ongelmia ei tarvitse ratkoa yksin, ja myös ilon hetkien jakamiseen löytyy ymmärtävä ystävä. Arki on helpompi jaksaa, kun on mukavat työkaverit ja yhteinen tulevaisuuden visio

16 40 vuotta ahkeraa markkinointia Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Hirvelän talkkuna Alpo ja Sirkka Hirvelä Hopsu, Jämsä Hirvelän uunitalkkuna ja Hirvelän karkea uunitalkkuna Hyvin varustetut päivittäistavarakaupat ympäri Suomea Hirvelän maatilalla päätettiin vuonna 1966 tehdä äidin uunitalkkunasta maatilalle lisätienesti. Äidin kotona omassa leivinuunissa valmistama maukas uunitalkkuna opittiin tuntemaan naapurustossa, ja lopulta sitä vietiin myös myyntiin lähialueen kauppoihin. Kun talkkunan tuotantoerät alkoivat kasvaa, isä hankki toimintaan kunnolliset uunit. Talon ainut poika jäi kasvaessaan tilalle palkkatöihin, ja 1988 toteutettiin sukupolvenvaihdos, jonka myötä Alpo Hirvelä siirtyi vaimonsa Sirkan kanssa talkkunan tuotantoon. Vähitellen ajan myötä tehtiin jatkoinvestointeja mm. varastotiloihin ja pakkauslaitteisiin. Tilanteiden muuttuessa vuonna 1995 päätettiin keskittyä vain talkkunan valmistukseen, ja karjanhoito lopetettiin. Tällä hetkellä tuotannon raaka-aineena on oma vilja, joka jalostetaan mahdollisimman pitkälle itse. Tuotteina ovat erilaiset talkkunajauhot, mutta tulevaisuuden haasteiden varalle tuotekehittelyä tehdään koko ajan. Yhteistyö päivittäistavarakaupan kanssa sai todellisen jalansijansa vuonna 1970 lähialueiden ja Lahden suuntaan. Alkuun päästiin omatoimisella lähestymisellä yksittäisiin kauppoihin. Auto lastattiin täyteen talkkunaa, ja sitten lähdettiin myyntireissulle kauppiaan luo, Alpo Hirvelä muistelee. Historiaan on kuulunut myös oikeaa ajoitusta ja onnenkantamoisia, kun 90-luvun vaihteessa tukkuliikkeelle tuli tarvetta saada valikoimaansa talkkunaa. Hirvelän talkkunapaketti lähetettiin postissa tukkuun. Siltä seisomalta Hirvelän talkkuna pääsi 30

17 valtakunnalliseen jakeluun, ja kaupat voivat halutessaan tilata sitä myyntiin tukun kautta. Alpo ja Sirkka Hirvelä ovat aktiivisia ja ahkeria ihmisiä. He tietävät, että tulevaisuus tuo mukanaan suuria haasteita talkkunan myynnille. Nuori sukupolvi ei aina edes tiedä, mitä talkkuna on ja mihin sitä voi käyttää. Sirkka ja Alpo haluavat auttaa säilyttämään talkkunan suomalaisten ihmisten ruokapöydissä. Teemme runsaasti esittelypäiviä kaupoissa ja messuilla ympäri vuoden, sillä se on paras tapa tavoittaa asiakas ja päästä kertomaan tuotteen käyttömahdollisuuksista. Tyytyväinen ostava asiakas saa myös kauppiaan pitämään tuotteen hyllyssä, Sirkka ja Alpo Hirvelä toteavat. Kauppa on elintärkeä paikka myynnin kannalta ja yhteistyötä halutaan vaalia. Hirvelät eivät tee torikauppaa tai harjoita suoramyyntiä tilalta, ja tuotteen ostaminen tapahtuu aina kaupassa. Esittelyissä Sirkka ja Alpo maistattavat tuttua oranssipakettista talkkunaa piimän ja jogurtin kera. Esittelyitä on vuodessa paljon, ja jokainen tapaaminen sovitaan kunkin kaupan kanssa erikseen. Alpo Hirvelän mukaan kaupassa toimitaan kaupan säännöillä ja käyttäydytään, kuten kauppias toivoo. Siisti pukeutuminen ja asianmukainen tuotteen esittely on niin meille, kuin kaupallekin tärkeää, ja käytöksen on oltava sen mukaista, että päästään vielä joskus toistekin, Alpo kertoo. Esittelypäivät valmistellaan mahdollisimman hyvin itse, jotteivät ne sekoita kaupan henkilökunnan työtä ja arkea. Alpo ja Sirkka Hirvelällä on 40 vuoden kokemus elintarviketuotteiden valmistamisesta ja vankka kokemuspohja päivittäistavarakauppayhteistyöstä, tuote-esittelyistä ja markkinoinnista. Mikä on Hirvelän talkkunan salaisuus? Alpo miettii hetken ja toteaa suomalaisen miehen sanoin: Kyllä se on sitkeys ja pitkäjänteisyys, ei saa lannistua. Aina pitää varautua muutoksiin sekä toimia ja reagoida nopeasti mahdollisuuksiin. Vaaditaan kovaa työtä, sillä ihmeitä tapahtuu tällä sektorilla todella harvoin. Tyytyväinen ostava asiakas saa kauppiaan pitämään tuotteen hyllyssä. 33

18 Arvojen mukaista yrittämistä Maakunnalliset Kuningatar-hunajan tuottajat: Seppo Syrjälä / Haapamäen talon hunaja Ilona Saarinen / Ilona Saarisen hunaja Silvo Hämäläinen / Silvo Hämäläisen hunaja Hanna ja Seppo Kaakko / Kaakon hunaja Veikko Lehtonen / Lehtosen Mehiläistarhat Kaija Tunkkari / Mesimäen hunajatarhat Tero Hämäläinen / Tero Hämäläisen hunaja Marja Komppa / Komppa-Seppälän tilan hunaja Jouko Tuomanen / Tuomasen mehiläistarhojen hunaja Antti Heinonen / Ahontuvan Tarhan hunaja Seppo Laine / Vanamon tilan hunaja Ari Häkkinen / Etelän tilan hunaja Myyntipaikat 2006: Maakunnan päivittäistavarakaupat Komppa-Seppälän hunajatila sijaitsee rauhallisen keskisuomalaisen luonnon helmassa Korpilahdella. Marja Komppa ja Ari Seppälä ovat aloittaneet hunajan tuotannon harrastuspohjalta vuonna 1985, ja mehiläistenhoito on säilynyt intohimona siitä asti. Vaikka tarhaus onkin laajentuessaan muuttunut myös taloudellisesti merkittäväksi toiminnaksi, mehiläisten hoito ja hunajan tuotanto ovat olleet molemmille alusta lähtien ennem- min eettinen valinta kuin rahantulolähde. Mehiläisten tuottama makea hunaja kerätään talteen, ja samalla mehiläiset lisäävät pölytystyöllään luonnon monimuotoisuutta. Tarhauksessa mehiläisten hoito on henkisesti antoisampaa työtä kuin hunajan myynti, Ari Seppälä toteaa. Työskentely luonnossa ja säiden armoilla on arvokasta ja opettavaista. Mehiläisten hoito on opiskeltu kokemuksen kautta, ja käytäntö opettaa sitä koko ajan lisää. Kaupalli

19 suus ei ole toiminnan tärkein elementti vaan sen luonnollinen osa. Marja Komppa toimii Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjassa Suomen Mehiläishoitajain Liiton edustajana ja haluaa korostaa paikallisen hunajan laadukkuutta ja puhtautta, Suomen suosituin hunaja, Kuningatar-hunaja, on turvallinen ja perinteikäs tavaramerkki. Merkki on tunnettu jo kymmeniä vuosia ja sen suojissa myydään vain jäsentemme lähialueella tuottamaa suomalaista hunajaa. Suomalaisen hunajan ehdottomana valttikorttina terveellisyyden lisäksi on myös sen jäljitettävyys. Laadusta vastaava tuottaja voidaan aina jäljittää hunajapurkissa olevien tuottajatietojen avulla, kun taas ulkomaisesta hunajasta tätä samaa tietoa on miltei mahdoton nykyään löytää. Suomessa paikallisten hunajatuottajien tuotteet ovat usein myynnissä saman paikkakunnan myyntipisteissä, kuten myös Komppa-Seppälän hunajaa voi ostaa lähialueiden S-marketeista. Hunajan ostossa on helppo suosia paikallista ja tukea samalla oman maakunnan tuottajaa. Marja peräänkuuluttaakin paikallisten tuotteiden merkitystä ja sitä, että ne tuovat lisäarvoa myös kaupalle. Tulevaisuus voi kuitenkin muuttua, ja erityisesti kauppa on sen muutoksen kourissa. Hyllyyn päätyvien tuotteiden on läpäistävä kaikille samoin ehdoin asetetut vaatimukset, ja Hyllyyn päätyvien tuotteiden on läpäistävä kaikille samoin ehdoin asetetut vaatimukset. tähän tarvitaan sopeutumista tuottajilta. Etikettien, pakkausten, kuljetusten ja muuiden yhteistyötä helpottavien asioiden on oltava kunnossa jo ennen kauppaan menoa. Marjan mielestä Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja on ollut hyvä malli, jota voidaan hyödyntää myöhemminkin. Kampanja on ollut konkreettinen ja käytännönläheinen siinä, missä monet muut hankkeet jäävät usein pelkäksi puheeksi. Kampanjan aikana on saatu arvokasta tietoa mm. kaupan puolen vaatimustasosta, ja kampanja on antanut toimintamalleja, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa. Keskimaan edustajat ovat olleet mukana keskustelussa, ja tuottajien ja kaupan välille on syntynyt aitoa vuoropuhelua. Marjan toivomuksena olisikin luottamuksellisen suhteen syntyminen kaupan suuntaan, tilanne, jossa palvellaan maakunnallista yrittäjyyttä puolin ja toisin. Marja Komppa ja Ari Seppälä haluavat jatkaa tulevaisuudessakin nauttimassaan työssään mehiläisten parissa ja toimia edelleen eritoten paikallisena tuottajana. Oman tuotannon tehostamista suunnitellaan koko ajan ja tulevaisuuden haasteisiin vastataan toiminnan kehittämisellä. Pääpaino on kuitenkin arvojen mukaisella yrittämisellä, jonka makeana ja terveellisenä lopputuotteena on laadukas hunaja loppukäyttäjälle

20 Suoraa toimintaa tehokkaasti Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Marjatila Raitaniemi Taina ja Ari Paakkunainen Liimattala, Äänekoski Marjatäysmehut, pakastemarjat ja marjajauheet Luontaistuotteiden erikoisliikkeet, Keskimaan toimipisteet ja Jyväskylän K-citymarketit Yrittäminen voi joskus alkaa hyvinkin pienestä ideasta, vaikkapa viisivuotiaan Tommi-pojan kysymyksestä: Miksei me viljellä itse mansikoita mummolassa, niin ei tarvitsisi ostaa? Niin miksei tosiaan? Perheen perinteiset mansikkamatkat Suonenjoelle päättyivätkin vuoden päästä, kun Ari ja Taina Paakkunainen laittoivat oman mansikkamaan Äänekoskelle vuonna Mummo ja pappa poistuivat tilaltaan kahdeksi päiväksi ja tullessaan huomasivat peltojen täyttyneen herukan taimista. Mansikat laitettiin maahan samaan hengenvetoon, ja työtä paiskittiin yötä myöten noin kaksi viikkoa heti kättelyssä. Myöhemmin peltoala täyttyi taimista vielä 16 hehtaarin verran. Kaupan kanssa yhteistyö alkoi samalla kun tuotantokin. Mansikat pääsivät hyvien pakkausmerkintöjensä ja laatunsa puolesta lähes heti Mestarin Herkun hyllyyn. Marjatila Raitaniemi on pystynyt osoittamaan kaupalle toimitusvarmuuden ja tasaisen laadun, ja siksi myös muut tuotteet ovat päässeet kauppoihin melko nopeasti. Tällä hetkellä Raitaniemen tuotteita löytää Keskimaan toimipisteistä, ABC-liikennemyymälöistä ja K-citymarketeista. Paakkunaiset ovat päättäväisiä ihmisiä, jotka idean saadessaan ryhtyvät heti myös toteuttamaan sitä käytännössä. Marjan viljely keskittää toiminnan kesään, joten talveksi haluttiin lisää tekemistä ja töitä. Vuosien välissä marjatilan yhteyteen valmistuivat isot tuotanto-, varastointi- ja pakastustilat. Tuotannon kasvu on tapahtunut samalla kuin oppikin. Tuotekehitys on laajentanut tuoteperhettä mm. kuivatuista marjoista jauhettuihin erimakuisiin jauheisiin, jotka ovat omiaan mm. leivontaan ja ruoanvalmistukseen. Tuotteiden testaajina ja lahjomattomina tuomareina ovat toimineet ensisijaisesti omat lapset, joiden aamupuuroihin jauhe oli toivottu lisä. Marjatila Raitaniemi kertoo liikeideakseen Terveellistä laatua ilman säilöntä- ja lisäaineita. Luonnon rakkaudella sinulle. Paakkunaisen perhe on aina nauttinut marjojen keräämisestä ja luonnossa liikkumisesta. Pariskunta haluaa herättää lisää arvostusta 38 39

21 suomalaisia marjatuotteita kohtaan. Marjat eivät ole pelkästään torituotteita vaan terveellisiä ja laadukkaita raaka-aineita, jotka on vietävä ihmisten luo kauppaan. Marjatila Raitanimen tuotteet pullotetaan ja purkitetaan tietoisen ristiriitaisesti kauniisiin pulloihin, joissa on kultainen etiketti. Taina Paakkunaisen mukaan Laadukkaan ja arvokkaan tuotteen tulee myös näyttää arvokkaalta! Tuotteet ovat päässeet kaupan hyllyihin oman aktiivisen markkinoinnin myötä. Raitaniemi luottaa lehti- ja myymälämarkkinointiin ja Taina tekee kaupoissa myös aktiivisesti esittelyjä, joissa saa parhaan kontaktin suoraan loppukäyttäjään ja hyviä tuotekehitysideoita. Raitaniemen Marjatilalla haasteita ei pelätä, vaan oma into ja usko maalaiselämään vievät asioita eteenpäin. Toiminnan kehittäminen tuo päiviin aitoa yrittämistä, joten haasteita tarvitaan ja uusi oppi on aina tervetullutta. Päättäväinen pariskunta arvostaa kaikessa toiminnassa sitkeyttä ja nopeaa toimintaa. Taina tietää kokemuksesta, että tulevaisuus tuo tullessaan lisää muutoksia, esimerkiksi sähköisen tilausjärjestelmän. Mutta muutospaine luo toimintaan vain lisätehokkuutta. Paljon on vuosien varrella opittu, ja vielä on paljon oppimista. Elämä on ollut kuitenkin kivaa ja hauskaa! Marjatila Raitaniemi on tehnyt melkoiset investoinnit ja päässyt toiminnassaan ihailtavan pitkälle hyvin nopeasti. Ari ja Taina tietävät sen johtuvan uskosta omaan tuotteeseen ja tekemisen halusta. Periaatteena on ollut: Ota selvää tai jatka miettimistä, Taina toteaa. Molemmat yrittäjät toivovat, että muutkin marjanviljelijät luottaisivat ja uskoisivat enemmän alaan, toisiaan tukien. Lähiruoka on yhteinen asia, joka pitää yllä maaseudun elämää. Yhteishenkeä pitää löytyä, sillä kaikkihan seilaavat samassa veneessä. Ari Paakkunainen toivookin toimintaan mukaan enemmän tekijöitä kuin puuhastelijoita. Asioiden eteenpäin vienti on kaikkien yhteinen etu! 40 41

22 Terveellisiä tuotteita oman tilan marjoista Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Markkulan Marjatila Aulikki ja Tauno Kallio Isojärvi, Multia Mustaherukka, mansikka, vadelma ja ohra, sekä jatkojalosteet, kuten marjamehut ja glögi Keski-Suomen S-marketit, Sale Multia, Sale Pylkönmäki, Mestarin Herkku, Prisma Keljo, Jyväskylän K-citymarketit sekä suoramyynti tilalta Markkulan Marjatila sijaitsee keskellä maaseudun idylliä Multian Isojärven kylällä. Vanha lypsykarjatila on ollut Aulikin suvun omistuksessa jo vuodesta 1895 lähtien. Kalliot ostivat tilan Aulikin vanhemmilta vuonna 1995 ja ryhtyivät miettimään, miten voisivat hyödyntää maatilan tarjoamia mahdollisuuksia toimeentulonsa lähteenä. Molemmat, sekä Aulikki että Tauno, ovat maaseudun kasvatteja, joten maaseutuyrittäjiksi ryhtyminen oli heille luonnollinen valinta. Toiminta aloitettiin mansikan viljelyllä, sillä tilan peltojen havaittiin soveltuvan hyvin marjanviljelyyn ja lähialueella oli myös selvästi kysyntää mansikoille. Mustaherukan viljely aloitettiin pari vuotta myöhemmin, kun KM Peltomarjat Osuuskunta kaipasi uusia tuottajia joukkoonsa. Tämän lisäksi Kalliot viljelevät myös vadelmaa ja ohraa. Kalliot laajensivat tuotevalikoimaansa vuonna 2003, jolloin he ryhtyivät alihankintana valmistamaan tilan marjoista omien reseptien mukaisia marjamehuja. Jouluksi 2005 markkinoille tuli myös mustaherukkapohjainen glögi. Marjamehujen tuotannon myötä aloitettiin yhteistyö päivittäistavarakaupan kanssa. Aulikki oli kauppojen hyllyjä kierrellessään huomannut selvän markkinaraon, sillä kauppojen tuotevalikoimista puuttuivat aidot, marjaisat ja terveelliset marjamehut. Markkulan Marjatilan puristusmenetelmällä valmistetuissa mehuissa on 42 43

23 kaikki edellä mainitut ominaisuudet tallella. Tuotteille on myönnetty myös joutsenlipun käyttöoikeus. Ensimmäinen kauppa, joka otti Markkulan marjatilan mehuja tuotevalikoimiinsa, oli Mestarin Herkku Jyväskylässä. Tämän lisäksi mehuja saatiin myyntiin myös suurimpaan osaan Keski-Suomen S-marketeista. Päivittäistavarakauppayhteistyön vuoksi tuotteiden etiketit pakkausmerkintöineen ja EAN-koodeineen ovat olleet heti alusta lähtien kunnossa, ja Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjan myötä myös Kalliot ovat nyt siirtymässä sähköisen tilausjärjestelmän piiriin. Maaseutuyrittäjyys on Aulikille ja Taunolle elämäntapa. Työstä pitää toden teolla nauttia, jotta jaksaa tehdä pitkää päivää, etenkin sesonkiaikoina, Aulikki toteaa. Työ maatilalla on kuitenkin siinä mielessä vapaata, että kesken kiireenkin on mahdollista seisahtua hetkeksi nauttimaan oman tilan antimista ja luonnon rauhasta. Kallioille tuotteiden hyvästä laadusta huolehtiminen on ykkösasia, ja laadun takaaminen edellyttääkin, että kasvustoja hoidetaan hyvin. Kalliot arvostavat puhdasta, lähellä tuotettua ruokaa ja heistä on näin kampanjan myötä hienoa olla mukana parantamassa keskisuomalaisen lähiruuan tunnettuutta ja imagoa. Kesken kiireenkin on mahdollista seisahtua hetkeksi nauttimaan oman tilan antimista ja luonnon rauhasta

24 Perinneruokia tulevaisuuden ehdoilla lapsuuden leivontahetkistä mummolassa, mutta niitä on kerätty myös naapureilta. Tuotekehittely tapahtuu omien lapsuuden makumuistojen mukaan. Me elämme täällä vähän niin kuin ennenkin ja luonnon mukaan. Teemme niin kuin on ennenkin maatiloilla tehty. Leipää ja mehuja ja kausituotteita valmistetaan silloin, kun on niiden aika. Kirsille perinteiden kunnioittaminen ja jatkaminen ovat toiminnassa tärkeitä. Raaka-aineina käytettävät viljat ja vihannekset ostetaan mieluiten lähialueen toisilta tuottajilta, ja ne ovat ehdottomasti suomalaisia. Oman mansikkamaan marjoja ryhdyttiin puristamaan mehuiksi, kun Kirsi innostui lähtemään mukaan EU: n rahoittamaan elintarvikkeiden jalostus- ja markkinointihankkeeseen. Hankevetäjän ehdotuksesta tuotteita tarjottiin myyntiin Mestarin Herkkuun, Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Ylä-Porkkalan tila Kirsi ja Kari Porkkala Koskenpää, Jämsänkoski Perinneruoat, tuoremehut, sekä leivät ja leivonnaiset Mestarin Herkku, S-marketit ympäri Keski-Suomea, Keuruun Maalaisvakka, Jämsän Toritupa ja Jyväskylän kauppahalli Ylä-Porkkalan maatila on ollut Porkkalan suvun hallussa vuosisatoja. Maatilalla toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 1985, ja perinteisen lihakarjan hoidon ja sirkkelisahauksen jälkeen vuonna 1992 aloitettiin pienimuotoisesti elintarvikkeiden jatkojalostus. Kaikki alkoi paikallisen aloittelevan suoramyyntipisteen toiveista saada Kirsin hapanleipää ja muita tuotteita myyntiin. Vähitellen kysyntä alkoi lisääntyä mehujen ja sesonkituotteiden suuntaan, ja toiminta sai uusia ulottuvuuksia. Siinä vaiheessa aloimme testata anopin kanssa omia reseptejämme ja muunella ja laskea uudelleen niiden määriä, Kirsi muistelee. Kirsi ja Kari Porkkalan puheesta kaikuu selkeästi perinteisten maalaistalon tapojen arvostus. Toiminta kiteytyy yhteen lauseeseen, jonka Kirsi pontevasti toteaa: Maalaistalon perinteisillä resepteillä perinneruokia, tuoremehuja, leipiä ja leivonnaisia ilman lisäaineita, pääasiassa oman maakunnan asukkaille. Porkkalan perinneruokien reseptit ovatkin pääosin perittyjä suvun edeltäviltä sukupolvilta. Reseptit on otettu hyppystuntumalla talteen jo 46 47

25 ja mehut pääsivätkin maalaispuodin hyllyille. Uusien tuotantotilojen valmistuminen keväällä 1994 mahdollisti uusien tuotteiden kehittelyn ja valmistuksen. Tämän kehittelyn tuloksena Mestarin Herkun valikoimiin tulivat mehujen lisäksi myyntiin mm. joululaatikot, maalaismämmi ja kotisima. Päivittäistavarakauppayhteistyössä Kirsi arvostaa selkeästi kaupan ja tuottajien vuoropuhelua sekä keskinäistä luottamusta. Yhteiset pelisäännöt luodaan alussa ja niillä pelataan. Kaupalta tulee tietoa asiakkaiden uusista tuotetoivomuksista. Toivomuksiin pyritään vastaamaan nopeasti ja tuotteiden saatavuus varmistamaan. Porkkalassa arvostetaan hyviä suhteita myös kaupan henkilökuntaan, joka on tärkeimmässä roolissa oman tuotteen ja asiakkaan välillä. Heiltä saa myös arvokasta tietoa asiakaspalautteesta, ja heillä voi maistattaa uusia tuotteita kehittelyvaiheessa. Kaupan henkilökunta on tärkeimmässä roolissa oman tuotteen ja asiakkaan välillä

26 Laadukkaita tuotteita suomalaiseen makuun Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: J. Reenilä Oy Jouko ja Satu Reenilä Kalmari, Saarijärvi Tsaarin salaattikastikkeet Hyvin varustetut päivittäistavarakaupat ja muutamat tukut ympäri Suomea Jouko ja Satu Reenilä aloittivat yritystoimintansa vuonna 1987 elintarvikkeiden myynnin ja markkinoinnin parissa. Vuonna 1995 he päättivät kuitenkin vaihtaa toimialaa ryhtymällä valmistamaan salaattikastikkeita. Päätöstä vauhditti omalta osaltaan se, että sopivat toimitilat sattuivat osumaan tuolloin kohdalle. Toiminta lähti käyntiin aluksi varsin vaatimattomasti. Reenilät valmistivat tuotteitaan ensin lähinnä ravintoloille ja suurtalouskeittiöille, ja vasta myöhemmin tuotteet löysivät tiensä kauppojen hyllyille. Toiminnan kehitys onkin tähän mennessä ollut ihailtavaa, sillä nykyään Tsaarin salaattikastikkeet täydentävät suomalaisia ruokapöytiä kautta maan. Yritystoimintaa ohjaavana visiona Joukolla ja Satulla on ollut luoda tehokas, pieni ja joustava yritys. Lähtökohtana on ollut työllistää ensisijaisesti itsensä. Kasvava toiminta on lisännyt halua laajentaa markkinoita, mutta investoinnit ja muutokset pyritään tekemään maltillisesti ja harkitusti. Tämän vuoksi liiketoiminnasta on pyritty karsimaan liikoja rönsyjä pois keskittymällä tehokkaammin siihen, mitä parhaiten osataan tehdä. Toiminnalle 50 51

27 on luotu selkeät päämäärät, joita kohti edetään rauhallisesti ja suunnitelmallisesti. Tsaarin salaattikastikkeet ovat erityisesti suomalaiseen makuun kehitettyjä, kermaisen pehmeitä salaattikastikkeita, jotka maistuvat niin lapsille kuin aikuisillekin. Kastikkeissa on valittavana useita eri makuja, ja tuotteet ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Tuotekehityksessä asiakkaiden erilaiset mieltymykset on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon, ja myös suurtalouskeittiöitä on käytetty suunnittelun apuna. Esimerkiksi kevytkastikkeet kehiteltiin juuri suurtalouskeittiöiden tarpeeseen. Tuotteen on oltava hinta-laatusuhteeltaan sopiva, ja yrittäjän on tuotekehittelyä tehdessään osattava ennakoida markkinoiden muutoksia, Jouko tuumailee. Jouko ja Satu myöntävät, että yrittäminen vaatii rohkeutta ja pitkäjännitteisyyttä. Yrittämiseen kuuluu sekä ylä- että alamäkiä, mutta Reenilöiden yritystoimintaa kuvaa tähän mennessä parhaiten hallittu kasvu. Omaan tuotteeseen pitää luottaa ja menestysmahdollisuuksiin uskoa. Toiminnalle on asetettava selkeä suunta, jota kohti sitten kuljetaan määrätietoisesti, Jouko kiteyttää lopuksi. Yrittäjän on tuotekehittelyä tehdessään osattava ennakoida markkinoiden muutoksia

28 Sinnikkyydellä ja sisulla eteenpäin Yrityksen nimi: Yrittäjän nimi: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Uus-Metsolan Kotileipomo Sari Venäläinen Niemisjärvi, Hankasalmi Ruokaleivät, esimerkiksi ruisleipä, maalaisrieska ja karjalanpiirakat S-Market Hankasalmi, S-Market Lievestuore, Sale Niemisjärvi, K-Market Hankasalmi, M-Kauppa E.Havumäki, Hankasalmi, K-citymarket Seppälä, Ekolo, Venekosken Kyläkauppa, Aarreaitta Sari Venäläinen aloitti leipomotoiminnan Hankasalmen Niemisjärven kylällä vuonna Vanhan navettarakennuksen remontoiduissa leipomotiloissa valmistuvat monenmoiset herkut. Yritystoiminnan harjoittaminen kotona sopii tälle perheenäidille paremmin kuin hyvin, sillä aikatauluja on mahdollista sovittaa perheen arkirutiinien mukaan. Uus-Metsolan Kotileipomon tuotteet valmistetaan täysin ilman säilöntä- ja lisäaineita, mikä takaa niiden kotitekoisen lopputuloksen. Sarille on ensiarvoisen tärkeää tarjota asiakkailleen puhtaita ja laadukkaita tuotteita, joissa maut ovat aidoimmillaan. Venäläisen pariskunta viljelee tilallaan myös luomuvihanneksia, ja he ovatkin Keski-Suomen Luomu - osuuskunnan perustajajäseniä. Keski- Suomen Luomu -osuuskuntaan kuulumisen myötä Venäläiset ovat olleet sähköisen tilausjärjestelmän piirissä jo ennen leipomotoiminnan aloittamista, ja valmiit suhteet ovat omalta osaltaan helpottaneet myös leipien pääsyä kaupan hyllyille. Toiminnan realiteetit ovat olleet Sarille alusta pitäen selvät: Jos leipää leipomalla meinaa elantonsa 54 55

29 Kukaan ei tule tuotetta kotoa hakemaan, kaikki on oman yritteliäisyyden varassa. tienata, niin myyntipaikkoja tulee olla useita. Yksi tai kaksi pikkupuotia ei vielä elätä. Venäläiset haluaisivatkin lisätä myyntipaikkojaan tulevaisuudessa myös Jyväskylän suuntaan. Venäläiset ovat alusta lähtien suosineet toiminnassaan asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaiden palautetta kuunnellaan tarkoin ja palautteen myötä ollaan valmiita myös toimenpiteisiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on ruisleivän tuotekehittely. Uus-Metsolan Kotileipomo valmisti alun perin ruislimppua, jonka rinnalle markkinoille tuotiin myös ruisvuokaleipä, sillä asiakkaat olivat kokeneet ruislimpun käsittelyn hankalaksi. Pienen yrityksen on joustavuutensa ansioista mahdollista vastata asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Uus-Metsolan kotileipomo valmistaa tilauksesta esimerkiksi laktoosittomia karjalanpiirakoita. Venäläiset ovat olleet tyytyväisiä Aitoja makuja Keski-Suomesta -kampanjaan. He ovat pitäneet ajatustenvaihtoa muiden yrittäjien kanssa tärkeänä. Sarista ja hännen puolisostaan Markusta on ollut lohdullista huomata, että muutkin kamppailevat aika ajoin samojen ongelmien parissa. Tämä on antanut voimia jatkaa eteenpäin. Kampanjan konkreettisuus saa myös kiitosta osakseen. Etenkin kampanjan myötä syntyneet markkinointimateriaalit ja työpajapäivistä saadut opit on koettu hyödyllisiksi. Sari ja Markku peräänkuuluttavat sinnikkyyden ja oman aktiivisuuden merkitystä yritystä perustettaessa. Yrittäjän pitää uskoa lujasti omaan ammattitaitoonsa ja ennen kaikkea tuotteeseensa. Luovuttaa ei saa, vaikka kaikki ei aina menisikään niin kuin on suunniteltu. Etenkin yrityksen perustamisvaiheessa vaaditaan reippautta ja oma-aloitteisuutta, sillä kukaan ei tule tuotetta kotoa hakemaan, kaikki on oman yritteliäisyyden varassa, Sari painottaa

30 Vaikeuksien kautta voittoon Yrityksen nimi: Yrittäjän nimi: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Vuohelan Herkkupuoti Ky Pirkko Hämäläinen Joutsa Gluteenittomat ruokaleivät, esimerkiksi tattarilimppu, kauraleipä ja kaura-porkkanasämpylät Suurimmat marketit ja kauppahallit ympäri Suomea Vuohelan herkkupuoti Joutsassa tuottaa gluteenittomia leivonnaisia erikoisruokavaliota noudattaville henkilöille. Yrityksen omistaja Pirkko Hämäläinen leipoi aikaisemmin aivan tavallisia leivonnaisia oman maatilayrityksen liitännäiselinkeinona, mutta yllättävä sairastuminen keliakiaan muutti toiminnan laadun. Lääkärin diagnosoima sairaus vei Pirkon melko huonoon kuntoon, minkä päälle tulvi lisänä huoli tulevaisuudesta ja siitä, mitä tapahtuu leivonnalle ja sen myötä tärkeälle rahantulolähteelle. Onneksi Pirkko ei jäänyt yksin huoliensa kanssa vaan keskustelleessaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ELOaluekoordinaattori Marja Seurasen kanssa hän sai neuvon lähteä mukaan Hankasalmen erikoisruokavaliotuotteet -hankkeeseen. Hankkeen myötä Pirkko alkoi taas nähdä tulevaisuuden valoisana ja erilaisten ruokakurssien avulla Pirkko oppi leipomaan gluteenittomia tuotteita löytäen myös ensimmäisen juuren taikinaan. Tuotteet olivat aluksi myynnissä eri kaupunkien kauppahalleissa, joista yksittäiset ihmiset löysivät tuotteet hyvin ja palaute oli positiivista. Ihmiset alkoivat pyytää omilta lähikauppiailtaan Vuohelan tuotteita myyntiin, ja leipomon omakohtaiset yhteyden

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIAN LANSEERAUSKAMPANJA: PELLETTI, PASURI & PÄIJÄNNE

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIAN LANSEERAUSKAMPANJA: PELLETTI, PASURI & PÄIJÄNNE KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIAN LANSEERAUSKAMPANJA: PELLETTI, PASURI & PÄIJÄNNE Tämä on tilanne Keski-Suomen ilmastostrategia on vaikea hahmottaa käytännössä. Mitä keskisuomalaiset voivat tehdä? Miten strategia

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa. Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä 11.12.2013

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa. Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä 11.12.2013 Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään seminaari Leipomotuotteet tuotetestauksessa Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä 11.12.2013 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy on perustettu 1.4.2010. Yhtiön

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus 1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti

Lisätiedot

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT UUTUUSTUOTTEET PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT Aito karjalanpiirakka 4337 100 x 65 g Kypsäpakaste 6 10 220ºC Höyrytä. Voitele lämpimällä voisulalla. Jäisen tuotteen mitat: pituus 130 mm, leveys 80 mm, korkeus

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) 3.4.2014 Projektiasiantuntija Eeva Ylinen Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa REKO-mallin

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Elintarvike pk yritysten laadun ja tehokkuuden kehittäminen yhteistyössä kaupan kanssa

Elintarvike pk yritysten laadun ja tehokkuuden kehittäminen yhteistyössä kaupan kanssa Matkailu, ravitsemis ja talousalan yksikkö Elintarvike pk yritysten laadun ja tehokkuuden kehittäminen yhteistyössä kaupan kanssa 16.5.2008 Matti Härkönen Mara Yritysklinikan päällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Luomu HeVin haasteita Pääkaupunkiseudulla

Luomu HeVin haasteita Pääkaupunkiseudulla Luomu HeVin haasteita Pääkaupunkiseudulla - HeVi-hoitajien haastattelujen tuloksia Heidi Haavisto Mikkeli, 31.8.2015 Taustaa Opiskelen Helsingin Yliopistossa kasvintuotantotieteitä. Suoritin maisteriharjoitteluni

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA ROHKEASTI SUOMALAINEN Luumäellä Saparokujan päässä perinteisellä maatilalla on harjoitettu maataloutta jo vuodesta 1721. Jo silloin oli tilan isännällä

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT 2 Projektin alkutilanne Suomalaiset tilaavat painotuotteita yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kaikkien

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja 2013. Skill Number 301 Skill Asiakaspalvelu ja myynti. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja 2013. Skill Number 301 Skill Asiakaspalvelu ja myynti. Competitor Name Summary Skill Number 301 Skill Asiakaspalvelu ja myynti ing Scheme Lock 13-05-2013 16:45:41 Final Lock 16-05-2013 15:00:24 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Humppila Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-

Lisätiedot

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 200 Jane Ilomäki Ympäristöosaston monisteita 55 Lähdeviite Ilomäki, J. 200: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 200 -Ympäristöosaston

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot