Heidi Länsisalmi Raili Mynttinen Matti Härkönen (toim.) Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle. Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heidi Länsisalmi Raili Mynttinen Matti Härkönen (toim.) Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle. Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön"

Transkriptio

1 Heidi Länsisalmi Raili Mynttinen Matti Härkönen (toim.) Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön

2 Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle

3 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 61 Heidi Länsisalmi Raili Mynttinen Matti Härkönen (toim.) Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön

4 Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja Toimittaja Eva Ijäs 2006 Tekijät & Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Sinulle ja maakunnalle Näkökulmia lähiruokatuottajien ja kaupan yhteistyöhön Kannen kuva Pekka Rötkönen Kansi & taitto Leena Koponen Kuvat Pekka Rötkönen Paino Edita Prima Oy 2006 ISSN ISBN Myynti ja jakelu Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto PL 207, Jyväskylä Rajakatu Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Sähköposti: Sisällys Lähiruoka tunnetuksi...7 Kampanjapäällikön mietteitä Lähiruokaa kauppojen kautta kuluttajille...8 Kaupan näkökulma Tavoitteena yhteistyön jatkuvuus...12 Mies maalaispuodin takana...14 Yrittäjien näkökulmia Tuotteen puhtaus erilaistavana tekijänä...16 Toimitusvarmuus on kaiken A ja O...20 Naisenergiaa ja tiimityötä vuotta ahkeraa markkinointia...28 Arvojen mukaista yrittämistä...32 Suoraa toimintaa tehokkaasti...36 Terveellisiä tuotteita oman tilan marjoista...40 Perinneruokia tulevaisuuden ehdoilla...48 Laadukkaita tuotteita suomalaiseen makuun...52 Sinnikkyydellä ja sisulla eteenpäin...56 Vaikeuksien kautta voittoon...56 Kampanja kaupoissa maaliskuussa Yhteistyössä lähiruuan hyväksi...62

5 Lähiruoka tunnetuksi Nykypäivän kuluttaja on kaupassa asioidessaan monien valintojen edessä. Tuotepaljouden keskellä ostopäätöksiä tehtäessä ruuan terveellisyys ja turvallisuus nousevat yhä tärkeämmiksi arvoiksi. Keskisuomalainen lähiruoka pystyy vastaamaan näihin arvoihin, ja tuotteita ostamalla kuluttaja voi samalla tukea alueen yrityksiä. Lähiruuan tuotannossa käytetään mahdollisimman paljon oman alueen raaka-aineita, jolloin tuotteiden puhdas alkuperä voidaan jäljittää helposti. Tähän asti lähiruuan suurimpana ongelmana ovat kuitenkin olleet tuotteiden saatavuus ja tunnettuus. Keskisuomalaiset pk-yritykset ja kaupan päättäjät tarttuivat yhdessä haasteeseen lähiruokakulttuurin elvyttämiseksi ja loivat samalla mallin pienten elintarvikealan yritysten ja kaupan välisen yhteistyön kehittämiselle. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjaan lähti mukaan 11 maakunnallista tuottajaa. Vajaan vuoden ajan rakennettiin Keskimaan päivittäistavarakauppaketjun kanssa yhteistyömallia ja pohdittiin, kuinka lähiruoka saataisiin paremmin näkyviin myymälöissä ja tuotteet mahdollisimman näppärästi kaupan hyllyyn. Erilaisten työpajojen aikana tuottajat ja kaupan edustajat etsivät ratkaisuja yhteistyön suurimpiin ongelmakohtiin: markkinointiin, logistiikkaan ja sähköisten tilausjärjestelmien käyttöön. Hanke huipentui maaliskuun 2006 aikana markkinointikampanjaan, joka valtasi maakunnan S-marketit, Prismat ja Mestarin Herkun. Myynninedistämiskampanja koostui mm. tuote-esittelypisteistä, teemamainonnasta, maistatuksista sekä keskisuomalaiseen lähiruokaan liittyvästä ohjelmasta, joiden myötä yrittäjät toivat itse omat lähiruokatuotteensa kuluttajien tietoon. Tämä kirja kertoo Aitoja makuja Keski-Suomesta -kampanjan aikaisesta työstä lähiruuan hyväksi. Kirja esittelee kampanjassa mukana olleet tahot, kampanjan hallinnon, kaupan edustajat ja itse yrittäjät. Kirjan tarkoituksena on valaista kaupan ja pienten elintarvikeyrittäjien yhteistyötä ja helpottaa sitä kautta muidenkin maakunnallisten lähiruokatuottajien taivalta kaupan hyllylle ja kuluttajien tietoon. 9

6 Lähiruokaa kauppojen kautta kuluttajille Kuva: Leena Koponen Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja on TE-keskuksen rahoittama ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima pk-elintarvikealan myynninedistämishanke. Kampanja toimii osana pk-elintarvikealan koordinointihanketta, jossa huomattin jo viime hankekaudella, että elintarvikeyritysten markkinointiin tarvitaan parannusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun alueellisen kehitystehtävän vuoksi haaste siirtyi kampanjapäällikkö Matti Härköselle keväällä Heti alkuun suoritetun yrityskartoituksen ja Keski-Suomen mikroyrityksille toteutetun markkina-analyysin myötä selvisi, että lähiruoan tuottajien tärkeimmät myyntikanavat ja asiakaskohderyhmät löytyvät kaupoista. Tämän vuoksi Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjan myynnin ja markkinoinnin panokset päätettiin suunnata vähittäistavarakauppojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Myös Keskimaan kauppaketjun edustajien kanssa käydyn vuoropuhelun myötä Kuluttajat rakentavat identiteettiään pitkälti ostotottumusten kautta. selvisi, että kaupankin toivomuksena on yhteistyön kehittäminen. Kampanja oli avoin kaikille maakunnan elintarvikealan yrityksille, mutta mukaan valikoituivat kaupan kannalta potentiaalisimmat ja kasvukykyisimmät tuottajat. Kampanjan tavoitteena oli selvittää, miten lähiruoka saadaan näkymään paremmin kuluttajalle, mitkä ovat kaupan vaatimukset hyllyyn pääseville tuotteille, ja miten elintarvikealan pk-yrittäjä pystyy vastaamaan näihin haasteisiin käytännössä. Työpajapäivien vetäjäksi valittiin Suomen Luomupekka Oy:n vannoutunut lähiruuan ystävä Pekka Rusila, jolla on vankka kokemus päivittäistavarakauppojen toiminnasta. Työpajoissa kauppa ja yritykset pureutuivat yhdessä haastaviin ongelmiin. Tavoitteena oli luoda neutraali tila kaupan ja yrittäjien kehityskeskusteluille ja saada keskustelun hedelmät näkymään lopulta myös kuluttajalle, Matti selvittää. Kampanjan edetessä toiminnassa on ollut mukana paljon asiantuntijoita ja osaajia, joille kuuluu suuri kiitos. Pkelintarvikealan koordinaatiohankkeen strategiakokouksissa on luotu alan kehittämisen suuntaviivoja, joiden mu

7 kaan myös Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjaa on viety eteenpäin. Suunnittelussa on ollut mukana myös myynnin, markkinoinnin ja yritysvalmennuksen osaajia, jotka ovat ajoittain kokoontuneet käsittelemään kampanjan vaiheita ja kertomaan mielipiteitä omasta näkökulmastaan. Olen äärimmäisen kiitollinen eri tahojen uskosta ja luottamuksesta kampanjaan. He ovat rohkeita ja kannustavia ihmisiä, jotka ovat ennakkoluulottomasti lähteneet kehittämään yhteistyötä eteenpäin Matti toteaa. Kaupan ja elintarvikeyrittäjien yhteistyö on antanut valtavasti voimaa ja liikettä kampanjalle. Molemmat ovat olleet valmiita ymmärtämään toisenkin puolen ajatuksia ja heränneet näkemään yhteisen mahdollisuuden lähiruokakulttuurin nosteelle. Maailma muuttuu koko ajan ja ihmisten käyttäytyminen sen mukana. Kuluttajanäkökulma saattaa kääntyä tulevaisuudessa niin, että lähiruokaa ei käsitetäkään enää pelkästään paikalliseksi, vaan EU-alueella tuotetuksi. Kampanjan myötä kaupan pelisäännöt ovat selkeytyneet yrittäjille ja tuotteilla on mahdollisuudet vaikka globaaliin jakeluun asti. Se tulee kuitenkin vaatimaan tarkkaa segmentointia ja oikean asiakaskohderyhmän löytämistä. Lähiruoka on kuluttajalle yksi tapa pitää kiinni juuristaan ja suomalaisuudesta, sillä identiteettiä rakennetaan pitkälti ostotottumusten kautta kampanjapäällikkö tuumaa. Matti Härkönen toimii myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikön Mara Yritysklinikan päällikkönä. Mara Yritysklinikan ja hanketoiminnan avulla voidaan olla edistämässä paikallisen elintarvikealan kasvua ja kehitystä myös tulevaisuudessa. Matti toivoo, että Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja olisi rohkaissut muitakin maakunnallisia tuottajia ottamaan mallia mukana olleista yrittäjistä. Tärkeintä on, että alkuun saatua yhteistyötä ja aktiivista toimintaa jatketaan myös tulevaisuudessa. Saavutettua tilaa on helpompi ylläpitää ja kehittää kuin rakentaa kokonaan uudelleen. Pyörät on saatu pyörimään, ja kaikki loppu onkin sitten yrittäjien omasta aktiivisuudesta kiinni. Kuva: Leena Koponen Kuvat: Osk. Seregan 12 13

8 Tavoitteena yhteistyön jatkuvuus R aija Isännäinen toimii Keskimaan aluepäällikkönä. Alueen sisälle kuuluu 19 Prisman, S-marketin ja Sale-ketjun kauppaa. Tuotevalikoima on laaja, ja kaupankäynnin tahti kiihtyy. Miten hän näkee maakunnallisen elintarvikkeen ja kaupan yhteisen taipaleen tulevaisuudessa? Raijalla on takanaan pitkä työhistoria, josta 15 vuotta hän on toiminut Keskimaan markkinointipäällikkönä. Vuosien varrella on karttunut kokemusta monenlaisista maakunnallisten elintarvikkeiden parissa tehdyistä projekteista, hankkeista ja kampanjoista. Miksi lähditte mukaan tähän kampanjaan? Keskimaa on itse maakunnallinen iso toimija ja haluaa siksi olla mukana maakunnallisissa kuvioissa kehittämässä seutua eteenpäin. Lähialueiden tuottajat ovat omia asiakkaitamme ja siksi meille tärkeitä. Olen ollut mukana suunnittelemassa monenlaisia hankkeita ja kampanjoita, mutta niiden lopullinen hyöty on tahtonut jäädä kovin lyhytaikaiseksi. Tällä hetkellä valitsemme hankkeet tarkkaan ja pyrimme katsomaan niiden tuomia hyötyjä pidemmällä ajanjaksolla. Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja osoitti mielestämme oikeanlaista suuntaa kohti pysyvämpiä rakenteita ja yhteistyön todellista jatkuvuutta, Raija toteaa. Keskimaan puolesta maakunnallisten elintarviketuottajien kanssa ollaan valmiita yhteistyöhön myös tulevaisuudessa. Suurimpana haasteena on kuitenkin saada yhteistyöstä luotua jatkuvaa eikä vain hetkellisiä hyötyä. Kaupan tahti on nykypäivänä hyvin kiivas, työvoimaa ja resursseja voidaan irrottaa vain projekteihin, joista voidaan nähdä pidempiaikainen molemminpuolinen hyöty. Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja on saanut konkreettisia käytännön asioita eteenpäin kaupan ja yrittäjien välillä. Kauppa Hyvä tuote on lopulta kaiken toiminnan ydin. on mm. voinut tuoda selkeästi esille toiveensa keskitetystä tilaus- ja logistiikkajärjestelmästä, johon monet mukana olevat yritykset ovat nyt kampanjan myötä siirtyneetkin. Tämä on tulevaisuuden yhteistyötä huomattavasti helpottava asia. Myös asuminen Jämsän maaseudulla on antanut Raijalle hyvinkin läheisen näkökulman pienten elintarvikeyrittäjien arkeen, ja elämä tuottajien keskellä on saanut arvostamaan lähiruoan merkitystä. Paikallisista myyjäisistä tarttuu usein mukaan naapurien herkkutuotteita. Tärkeintä minulle henkilökohtaisesti on kuitenkin oikea hintalaatusuhde. Hyvä ja laadukas tuote on aina kaiken alku. Nykyään kuluttajia- kin löytyy monenlaiseen makuun, joten tuottajien olisi tärkeää löytää juuri ne omalle tuotteelle sopivat arvot, joita korostaa etiketeissä ja hyllynreunusteksteissä. Päivittäistavarakaupan vaatimukset yhteistyölle ovat nykypäivän kiireisen tahdin vuoksi kovat, ja maakunnalliset tuotteet saavat saman kohtelun kuin kaikki muutkin kaupan tuotteet. Miten kaupan hyllylle oikein pääsee ja mitkä ovat kaupan konkreettiset vaatimukset? - Tuotteen tulee olla todistetusti Keski-Suomessa valmistettu ja tuotteen saatavuus ympärivuotista. Pakkauksen tulee olla asianmukainen ja vähittäismyyntiin tarkoitettu. Etiketistä pitää löytyä kaikki viranomaisten vaatimat tarvittavat tiedot ja tietysti EAN-koodi. Laskutusjärjestelmän tulee myös olla nykytekninen. Tulevaisuudessa yhteistyö kaupan kanssa tulee myös lähes aivan varmasti edellyttämään tuottajalta keskitettyä tilaus- ja logistiikkajärjestelmää. Raija tietää, että jos tuotteella on kaikki vaadittavat asiat kunnossa ja tuote on tarpeeksi laadukas vastaamaan asiakkaiden kysyntään, se siirtyy samalla helpommin laajempaan valikoimaan. Tuotekehittelyyn ja järjestelmiin kannattaa siksi panostaa. Tulevaisuudessa pienten tuottajien Kuva: Osk. Keskimaa kannattaisi pohtia myös mahdollista verkostoutumista ja yhteistyön hyötyjä mm. markkinoinnissa sekä laskutusja logistiikkakuvioissa. Pienet yritykset voisivat miettiä yhteisten asioiden hoitoon jopa omaa asiamiestä, joka hoitaisi kaupan kanssa asioita valmiiksi. Raija haluaa muistuttaa, että Hyvä tuote on kuitenkin lopulta kaiken toiminnan ydin ja Keski-Suomesta näitä hyviä tuotteita kyllä löytyy. Parhaimmat niistä ovat jopa päässeet valtakunnallisiin ketjuvalikoimiin asti

9 Mies maalaispuodin takana R isto Onkila on monelle elintarvikeyrittäjälle tuttu nimi, joka yhdistyy nopeasti Mestarin Herkkuun ja siitä heti maalaispuotiin. Risto toimii tällä hetkellä Mestarin Herkun myymäläpäällikkönä. Keskisuomalaisena miehenä oman maakunnan tuotteet ovat hänen sydäntään lähellä. Mestarin Herkku ja sen maalaispuoti ovat toimineet monen maakunnallisen tuotteen ensimmäisenä myyntipisteenä. Maalaispuodin idea lähtikin Riston omasta halusta rakentaa kauppaan oma myyntipiste, jossa kyseiset tuotteet pääsevät kunnolla esille. Mietin aina erinäisillä markkinoilla kiertäessäni, että miksi nämä loistavat tuotteet eivät ole kaupassa. Lopulta pyysin erästä laitosmiestämme rakentamaan tuotteille omannäköisen myyntipaikan ja soittelin eri tuottajille saadakseni noille hyllyille täytettävää, Risto muistelee. Maakunnalliset tuotteet ovat lähes poikkeuksetta laadukkaita ja niistä löytyy arvostettua puhtautta. On hyvä tietää varmasti, missä tuote on tehty ja mistä raaka-aineista, sillä ulkomaisten tuotteiden kanssa tällaista mahdollisuutta ei valitettavan monesti ole. Mestarin Herkku haluaa tulevaisuudessakin pysyä maakunnallisten tuotteiden myyntipaikkana ja tarjota niille testauspaikan, jossa tuotetta voi kokeilla ja sitten kehittää saadun palautteen myötä yhä paremmaksi. Maakunnalliset tuotteet sopivat Mestarin Herkun imagoon, joka haluaa erilaistua perusruokakaupasta tuotevalikoimallaan ja asiakaspalvelulla. Monesti erilaisten markkinoiden ja messujen jälkeen kysellään tiettyjen tuotteiden perään, ja on toki hienoa, jos asiakkaan kysyntään voidaan vastata, että meiltä löytyy, Risto toteaa. Kuten muissakin kaupoissa, myös Mestarin Herkun hyllyssä olevilla tuotteilla on kuitenkin tiettyjen asioiden oltava kunnossa ennen hyllyyn pääsyä. Tuotteen on oltava omalla alueella tuotettu, ja etiketin ja pakkaustietojen on oltava asianmukaisessa kunnossa. Logistiikan on oltava toimivaa, ympärivuotinen toimitusvarmuus ehdotonta ja sähköiseen tilausjärjestelmään kuuluminen toivottavaa. Kaupan tahti on hyvin hektinen, mutta kun perusasiat ovat kunnossa, myös Asiakas päättää aina lopulta hyllyssä olevan tuotteen kohtalon. mahdollinen eteneminen valtakunnalliseen jakeluun helpottuu. R isto uskoo, että maakunnallisilla tuotteilla on samat mahdollisuudet menestykseen kuin muillakin tuotteilla. Tuottajien olisi vain tärkeintä saada tuotteensa tutuiksi kuluttajille. Tuotteen on oltava tarpeeksi laadukas, jotta se myy myös toisen kerran. Tässä auttaa kunnollinen tuotekehittely ja erilaistuminen muihin nähden. Kauniit pakkaukset ja hyvät informatiiviset pakkausselosteet ovat eduksi. Pitää miettiä, mikä on minun tuotteeni erikoisuus, jonka vuoksi se valitaan viereisen sijaan, Risto ehdottaa. Asiakas päättää aina lopulta hyllyssä olevan tuotteen kohtalon. Kun yhteisesti luotuja ja hyväksyttyjä pelisääntöjä noudatetaan, on lopputuloksena tyytyväinen kuluttaja, ja sehän on sekä kaupan että tuottajan yhteinen tavoite. Kuva: Evestep Oy 16 17

10 Tuotteen puhtaus erilaistavana tekijänä Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Päätuotteet: Myyntipaikat 2006: Puuppolan tila Pauli ja Kaarina Ahola Puuppola, Jyväskylän mlk Aitokaura-kaurahiutale ja Aitokaura-kauraryyni Hyvin varustetut päivittäistavarakaupat ympäri Suomea P uuppolan tilan maukkaita kaurahiutaleita ja ryynejä on valmistettu vuodesta 2000 lähtien. Pauli ja Kaarina Ahola saivat idean ryhtyä valmistamaan Aitokaura-tuotteita keliakian osuessa oman perheen kohdalle. Tutkimustulokset osoittivat, että kotimaisista viljalajeista kaura on useimmille keliaakikoille soveltuva ruoka-aine. Niinpä Aholat päättivät erikoistaa entisen karja- ja siemenviljatilansa pelkän kauran viljelyyn ja käsittelyyn. Tuotteiden täydellinen puhtaus pystytään takaamaan juuri sillä, että kaikki käsittely viljelystä, kuorinnasta ja litistyksestä aina pakkaamiseen saakka tehdään itse omalla tilalla, jossa ei käsitellä mitään muita viljalajeja. Jo heti yritystoiminnan käynnistyessä oli selvää, että koska kyseessä on erikoistuote, markkinat olisivat maanlaajuiset. Tämä asetti tietysti jonkin verran paineita pakkausten ulkoasuun, ja suunnittelutyö päätettiinkin antaa tutun mainostoimiston tehtäväksi. Aholat ymmärsivät, että tämä olisi kaupan hyllyille pääsemiseksi välttämätön satsaus. Pakkauksissa on jo heti alusta pitäen noudatettu elintarvikelainsäädännön ja Suomen Keliakialiiton vaatimuksia. Tiivis yhteistyö Suomen Keliakialiiton kanssa on auttanut Paulia ja Kaarinaa parantamaan tuotteidensa tunnettuutta. Tuotteita on markkinoitu esimerkiksi Keliakia-lehdessä, jonka kautta tieto 18 19

11 on tavoittanut juuri oikeat kuluttajat. Kun keliaakikot ovat sitten vaatineet tuotteita omiin kauppoihinsa, on kaupoista otettu suoraan yhteyttä Pauliin ja Kaarinaan. Yhteistyön aloittaminen kauppojen kanssa on kuitenkin vaatinut myös paljon omaa aktiivisuutta - sitä, että tuote kainalossa on marssittu kaupan edustajien luo. Ensimmäinen kauppa, joka otti tuotteita omiin valikoimiinsa, oli Mestarin Herkku Jyväskylässä. Nykyään Aitokaura-tuotteita on saatavilla suurimmista marketeista kautta maan. Kaarina Ahola on hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei sairauden vuoksi ole lannistunut, vaan on sinnikkyydellään keksinyt keinon jatkaa maaseutuyrittäjyyttä, nyt itselleen sopivimmalla tavalla. Päätöstä ryhtyä valmistamaan Aitokaura-tuotteita helpotti osaltaan myös se, että toimintaan tarvittavat tilat, koneet ja laitteet olivat jo valmiiksi olemassa. Tuotannon kasvaessa koneita on kuitenkin jouduttu hankkimaan vuosien varrella lisää ja tiloja on laajennettu. Paulille ja Kaarinalle on ollut selvää, että pelkästään tavallisella kaurahiutaleella heidän olisi ollut mahdotonta kilpailla markkinoilla. Keiliaakikoille soveltuva tuote on sitä vastoin tarpeeksi erilainen menestyäkseen. Puhtaus ja turvallisuus ovatkin toiminnan keskeisimmät arvot näille Puuppolan tilan sinnikkäille yrittäjille. Keliaakikoille soveltuva tuote on tarpeeksi erilainen menestyäkseen

12 Toimitusvarmuus on kaiken A ja O Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuote: Myyntipaikat 2006: Marja ja Jari Kolehmainen Ky Marja ja Jari Kolehmainen Niemisjärvi, Hankasalmi Hankasalmelainen mallasleipä Sale Niemisjärvi, Sale Hankasalmi as., Keski-Suomen S-marketit, Jyväskylän Prismat, ABC Vaajakoski, Esso Hirvaskangas, Mestarin Herkku, Jyväskylän K-citymarketit, Minimani, K-supermarket Forum, K-market Hankasalmi, Jari-Pekka Hankasalmi, Aarreaitta Hankasalmelaisen mallasleivän valmistusta oltiin lopettamassa vuonna Marja ja Jari Kolehmainen halusivat kuitenkin olla omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, ettei perinteinen, hyväksi havaittu tuote joutuisi unholaan ja päättivät ostaa reseptin itselleen. Marja aloitti mallasleivän leipomisen ensin kotiuunissa, mutta toiminnan kehittyessä Kolehmaiset remontoivat vanhan navettarakennuksensa kokonaan leipomokäyttöön. Näissä tiloissa, Niemisjärven kylällä, herkullinen hankasalmelainen mallasleipä valmistuu edelleen tänäkin päivänä. Päivittäistavarakaupan kanssa yhteistyöhön pääseminen on ollut Kolehmaisille verrattain nopeaa. Aluksi pystyttiin hyödyntämään jonkin ver- ran leivän edellisen tekijän valmiita kontakteja kaupan edustajiin, mutta markkinoiden laajentaminen on vaatinut yrittäjiltä sinnikästä työtä ja omaa aktiivisuutta. Yhteydenotot ovat toimineet myös toisin päin. Kaupan edustajat ovat lähestyneet Kolehmaisia sen jälkeen, kun asiakkaat ovat esittäneet toivomuksiaan saada hankasalmelaista mallasleipää oman kauppansa hyllyille. Yhteistyö päivittäistavarakaupan kanssa asettaa yrittäjille jonkin verran vaatimuksia. Ainoastaan ajanmukaisilla tuotantotiloilla, koneilla ja laitteilla sekä laadukkailla raaka-aineilla pystytään takaamaan tuotteiden tasalaatuisuus. Hyvän laadun lisäksi toimitusvarmuus on yksi keskeisistä asioista, kun halutaan päästä yhteistyöhön 22 23

13 päivittäistavarakaupan kanssa. Nämä realiteetit elintarviketuottajan on hyvä ottaa huomioon jo heti toiminnan alkuvaiheessa, ettei myöhemmin tule yllätyksiä. Kolehmaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjaan. Erityisesti yrittäjien ja Keskimaan edustajien yhteiset työpajapäivät on koettu hyödyllisiksi. Työpajapäivät ovat antaneet yrittäjille mahdollisuuden päästä kasvotusten keskustelemaan kaupan edustajien kanssa. Lisäksi ajatustenvaihto muiden yrittäjien kanssa on koettu mielenkiintoiseksi. Muiden onnistumisista ja epäonnistumisista on saatu vinkkejä oman liiketoiminnan kehittämiseen. Kolehmaiset nauttivat siitä, että saavat työskennellä omalla kotitilallaan. Maaseutuyrittäjyys on aina ollut lähellä molempien sydäntä, ja samoja arvoja on haluttu periyttää myös omille lapsille. Yrittäjyys vaatii sitkeyttä, oma-aloitteisuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta kun tykkää siitä mitä tekee, eivät usein pitkiksi venyvät työpäivät ole mikään ongelma, Marja toteaa. Yrittäjyys vaatii sitkeyttä, omaaloitteisuutta ja pitkäjänteisyyttä

14 Naisenergiaa ja tiimityötä Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Hankasalmen Gluteenittomat Riitta Silvast, Helena Räsänen ja Sari Pöyhönen Kärkkäälä, Hankasalmi Gluteenittomat pakasteleivät ja -leivonnaiset, esimerkiksi tattaripiirakka, tattarileipä ja korvapuusti Keskimaan päivittäistavarakaupat ja muutamat K-ryhmän kaupat Hankasalmelaiseen leivonnaisia tuottavaan tiimiyritykseen tutustuessaan voi huomata, että yhteistyössä on voimaa. Yrittäjät Riitta Silvast, Helena Räsänen ja Sari Pöyhönen laittoivat kätensä samaan taikinakulhoon vuonna 2002, ja siitä lähtien Hankasalmelta on lähtenyt herkullisia gluteenittomia leivonnaisia maakunnan ruoka- ja juhlapöytiin. Tuotteina ovat gluteenittomat käsin tehdyt kotileivonnaiset, joita voidaan muunnella mm. kananmunattomiksi tai mausteettomiksi asiakkaan toiveiden mukaan. Kaikki leivonnaiset ovat pakasteita, jolloin niiden säilyvyys voidaan taata ilman lisäaineita. Reippaiden naisten yhteistyö sai alkunsa oppiäiti Riitta Korhosen ideasta jo vuonna Kun hänen sisarensa sairastui keliakiaan, Riitta aloitti leivonnaisten valmistamisen tattari-jauhoista, joita gluteenittoman ruokavalion noudattajat voivat syödä. Muut naisyrittäjät lipuivat mukaan kukin vuorollaan oman elämäntilanteen salliessa. Aluksi tarkoituksena oli vain 26

15 antaa apua kaverille, mutta yhtäkkiä huomattiin, että tätähän tehdään jo täysillä. Riitta, Helena ja Sari ottivat heti yrityksen alkutaipaleella osaa EU-tuella rahoitettuun Hankasalmen erikoisruokavaliotuotteet -hankkeeseen, jonka tietojen ja opastuksen avulla toteutettiin yrityksen laatukoulutus ja omavalvontasuunnitelma. Hankkeen myötä alkoi myös yhteistyö Keskimaan kanssa, joka laajeni Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjan myötä entisestään. Tällä hetkellä valikoima on laajentunut, tuotteita lähtee laajasti Keski-Suomen S-ryhmän marketteihin, ja jakelua on myös erinäisiin ravintoloihin, laitoksiin ja muutamiin K-ryhmän kauppoihin. Aktiiviset yrittäjät etsivät alkuun myyntipisteitä omalla autolla kiertäen. Tuotteet olivatkin siksi Mestarin Herkun ja muutamien yksittäisten kauppiaiden hyllyssä jo lähes alusta asti. Vuonna 2004 yrityksessä siirryttiin kuitenkin Valion pakastekuljetuksiin ja omalla autolla jakelu lopetettiin lähes tyystin. Muutos oli toivottu ja tulevaisuudessa yrityksessä siirrytään myös sähköiseen tilausjärjestelmään, mikä helpottaa toimintaa huomattavasti lisää. Liika soittelurumba poistuu, ja voidaan keskittyä kunnolla leipomiseen ja raaka-aineiden hankintaan aina tilausten mukaan, Riitta, Helena ja Sari toteavat kuin yhteen ääneen. Hankasalmen Gluteenittomat on vielä melko nuori yritys, mutta se on ottanut jo taipaleellaan suuria askeleita eteenpäin. Ovatko yrityksen salaisuutena vain ehtiväiset naiset, vai mitä muita investointeja on vaadittu? Olemme toki olleet aktiivisia ja mainostaneet tuotteitamme ahkerasti kohderyhmälle, joka on melko rajattu. Juuri asiakkaiden kautta ja heidän toivomuksestaan olemme saaneet tuotteet kauppojen hyllyille. Jatkuvat tuote-esittelyt ja asiakaspalautteiden avulla tehty tuotekehittely saavat kuluttajat ostamaan niitä myös jatkossa, yrittäjät kertovat. Suurin yksittäinen investointi on tehty leipomotiloihin, henkilökohtaisesta halusta tehostaa toimintaa. Leipomisen ohessa on opeteltu myös monia uusia asioita, kuten ATK-taidot mm. sähköpostin käyttöön ja etikettien sekä esitemateriaalien suunnitteluun. Tiimiyrittäminen on hyvin erilaista kuin yksityisyrittäminen, mutta mitä muita hyötyjä se tuo raaka-aine- ja pakkauskustannusten säästöjen lisäksi? Sari, Helena ja Riitta pohtivat asiaa hetken ja kertovat sitten keskinäisestä roolinjaostaan. Yhteistyöllä ja toistensa auttamisella voidaan välttää yrityksen tilauskatkokset ja pystytään takaamaan toimitusvarmuus esimerkiksi yhden sairastuessa. Yrittäjäkolmikko valaisee arjen yhteistyötä hymyillen: Teemme paljon tuotteidemme tuoteesittelyjä kaupassa, ja se on kevyempää ja mukavaa, kun ei tarvitse olla yksin. Käymme yhdessä koulutuksissa ja mietimme tuotekehittelyä. Testaamme toistemme tuotteita ja annamme palautetta. Arkipäivän ongelmia ei tarvitse ratkoa yksin, ja myös ilon hetkien jakamiseen löytyy ymmärtävä ystävä. Arki on helpompi jaksaa, kun on mukavat työkaverit ja yhteinen tulevaisuuden visio

16 40 vuotta ahkeraa markkinointia Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Hirvelän talkkuna Alpo ja Sirkka Hirvelä Hopsu, Jämsä Hirvelän uunitalkkuna ja Hirvelän karkea uunitalkkuna Hyvin varustetut päivittäistavarakaupat ympäri Suomea Hirvelän maatilalla päätettiin vuonna 1966 tehdä äidin uunitalkkunasta maatilalle lisätienesti. Äidin kotona omassa leivinuunissa valmistama maukas uunitalkkuna opittiin tuntemaan naapurustossa, ja lopulta sitä vietiin myös myyntiin lähialueen kauppoihin. Kun talkkunan tuotantoerät alkoivat kasvaa, isä hankki toimintaan kunnolliset uunit. Talon ainut poika jäi kasvaessaan tilalle palkkatöihin, ja 1988 toteutettiin sukupolvenvaihdos, jonka myötä Alpo Hirvelä siirtyi vaimonsa Sirkan kanssa talkkunan tuotantoon. Vähitellen ajan myötä tehtiin jatkoinvestointeja mm. varastotiloihin ja pakkauslaitteisiin. Tilanteiden muuttuessa vuonna 1995 päätettiin keskittyä vain talkkunan valmistukseen, ja karjanhoito lopetettiin. Tällä hetkellä tuotannon raaka-aineena on oma vilja, joka jalostetaan mahdollisimman pitkälle itse. Tuotteina ovat erilaiset talkkunajauhot, mutta tulevaisuuden haasteiden varalle tuotekehittelyä tehdään koko ajan. Yhteistyö päivittäistavarakaupan kanssa sai todellisen jalansijansa vuonna 1970 lähialueiden ja Lahden suuntaan. Alkuun päästiin omatoimisella lähestymisellä yksittäisiin kauppoihin. Auto lastattiin täyteen talkkunaa, ja sitten lähdettiin myyntireissulle kauppiaan luo, Alpo Hirvelä muistelee. Historiaan on kuulunut myös oikeaa ajoitusta ja onnenkantamoisia, kun 90-luvun vaihteessa tukkuliikkeelle tuli tarvetta saada valikoimaansa talkkunaa. Hirvelän talkkunapaketti lähetettiin postissa tukkuun. Siltä seisomalta Hirvelän talkkuna pääsi 30

17 valtakunnalliseen jakeluun, ja kaupat voivat halutessaan tilata sitä myyntiin tukun kautta. Alpo ja Sirkka Hirvelä ovat aktiivisia ja ahkeria ihmisiä. He tietävät, että tulevaisuus tuo mukanaan suuria haasteita talkkunan myynnille. Nuori sukupolvi ei aina edes tiedä, mitä talkkuna on ja mihin sitä voi käyttää. Sirkka ja Alpo haluavat auttaa säilyttämään talkkunan suomalaisten ihmisten ruokapöydissä. Teemme runsaasti esittelypäiviä kaupoissa ja messuilla ympäri vuoden, sillä se on paras tapa tavoittaa asiakas ja päästä kertomaan tuotteen käyttömahdollisuuksista. Tyytyväinen ostava asiakas saa myös kauppiaan pitämään tuotteen hyllyssä, Sirkka ja Alpo Hirvelä toteavat. Kauppa on elintärkeä paikka myynnin kannalta ja yhteistyötä halutaan vaalia. Hirvelät eivät tee torikauppaa tai harjoita suoramyyntiä tilalta, ja tuotteen ostaminen tapahtuu aina kaupassa. Esittelyissä Sirkka ja Alpo maistattavat tuttua oranssipakettista talkkunaa piimän ja jogurtin kera. Esittelyitä on vuodessa paljon, ja jokainen tapaaminen sovitaan kunkin kaupan kanssa erikseen. Alpo Hirvelän mukaan kaupassa toimitaan kaupan säännöillä ja käyttäydytään, kuten kauppias toivoo. Siisti pukeutuminen ja asianmukainen tuotteen esittely on niin meille, kuin kaupallekin tärkeää, ja käytöksen on oltava sen mukaista, että päästään vielä joskus toistekin, Alpo kertoo. Esittelypäivät valmistellaan mahdollisimman hyvin itse, jotteivät ne sekoita kaupan henkilökunnan työtä ja arkea. Alpo ja Sirkka Hirvelällä on 40 vuoden kokemus elintarviketuotteiden valmistamisesta ja vankka kokemuspohja päivittäistavarakauppayhteistyöstä, tuote-esittelyistä ja markkinoinnista. Mikä on Hirvelän talkkunan salaisuus? Alpo miettii hetken ja toteaa suomalaisen miehen sanoin: Kyllä se on sitkeys ja pitkäjänteisyys, ei saa lannistua. Aina pitää varautua muutoksiin sekä toimia ja reagoida nopeasti mahdollisuuksiin. Vaaditaan kovaa työtä, sillä ihmeitä tapahtuu tällä sektorilla todella harvoin. Tyytyväinen ostava asiakas saa kauppiaan pitämään tuotteen hyllyssä. 33

18 Arvojen mukaista yrittämistä Maakunnalliset Kuningatar-hunajan tuottajat: Seppo Syrjälä / Haapamäen talon hunaja Ilona Saarinen / Ilona Saarisen hunaja Silvo Hämäläinen / Silvo Hämäläisen hunaja Hanna ja Seppo Kaakko / Kaakon hunaja Veikko Lehtonen / Lehtosen Mehiläistarhat Kaija Tunkkari / Mesimäen hunajatarhat Tero Hämäläinen / Tero Hämäläisen hunaja Marja Komppa / Komppa-Seppälän tilan hunaja Jouko Tuomanen / Tuomasen mehiläistarhojen hunaja Antti Heinonen / Ahontuvan Tarhan hunaja Seppo Laine / Vanamon tilan hunaja Ari Häkkinen / Etelän tilan hunaja Myyntipaikat 2006: Maakunnan päivittäistavarakaupat Komppa-Seppälän hunajatila sijaitsee rauhallisen keskisuomalaisen luonnon helmassa Korpilahdella. Marja Komppa ja Ari Seppälä ovat aloittaneet hunajan tuotannon harrastuspohjalta vuonna 1985, ja mehiläistenhoito on säilynyt intohimona siitä asti. Vaikka tarhaus onkin laajentuessaan muuttunut myös taloudellisesti merkittäväksi toiminnaksi, mehiläisten hoito ja hunajan tuotanto ovat olleet molemmille alusta lähtien ennem- min eettinen valinta kuin rahantulolähde. Mehiläisten tuottama makea hunaja kerätään talteen, ja samalla mehiläiset lisäävät pölytystyöllään luonnon monimuotoisuutta. Tarhauksessa mehiläisten hoito on henkisesti antoisampaa työtä kuin hunajan myynti, Ari Seppälä toteaa. Työskentely luonnossa ja säiden armoilla on arvokasta ja opettavaista. Mehiläisten hoito on opiskeltu kokemuksen kautta, ja käytäntö opettaa sitä koko ajan lisää. Kaupalli

19 suus ei ole toiminnan tärkein elementti vaan sen luonnollinen osa. Marja Komppa toimii Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjassa Suomen Mehiläishoitajain Liiton edustajana ja haluaa korostaa paikallisen hunajan laadukkuutta ja puhtautta, Suomen suosituin hunaja, Kuningatar-hunaja, on turvallinen ja perinteikäs tavaramerkki. Merkki on tunnettu jo kymmeniä vuosia ja sen suojissa myydään vain jäsentemme lähialueella tuottamaa suomalaista hunajaa. Suomalaisen hunajan ehdottomana valttikorttina terveellisyyden lisäksi on myös sen jäljitettävyys. Laadusta vastaava tuottaja voidaan aina jäljittää hunajapurkissa olevien tuottajatietojen avulla, kun taas ulkomaisesta hunajasta tätä samaa tietoa on miltei mahdoton nykyään löytää. Suomessa paikallisten hunajatuottajien tuotteet ovat usein myynnissä saman paikkakunnan myyntipisteissä, kuten myös Komppa-Seppälän hunajaa voi ostaa lähialueiden S-marketeista. Hunajan ostossa on helppo suosia paikallista ja tukea samalla oman maakunnan tuottajaa. Marja peräänkuuluttaakin paikallisten tuotteiden merkitystä ja sitä, että ne tuovat lisäarvoa myös kaupalle. Tulevaisuus voi kuitenkin muuttua, ja erityisesti kauppa on sen muutoksen kourissa. Hyllyyn päätyvien tuotteiden on läpäistävä kaikille samoin ehdoin asetetut vaatimukset, ja Hyllyyn päätyvien tuotteiden on läpäistävä kaikille samoin ehdoin asetetut vaatimukset. tähän tarvitaan sopeutumista tuottajilta. Etikettien, pakkausten, kuljetusten ja muuiden yhteistyötä helpottavien asioiden on oltava kunnossa jo ennen kauppaan menoa. Marjan mielestä Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanja on ollut hyvä malli, jota voidaan hyödyntää myöhemminkin. Kampanja on ollut konkreettinen ja käytännönläheinen siinä, missä monet muut hankkeet jäävät usein pelkäksi puheeksi. Kampanjan aikana on saatu arvokasta tietoa mm. kaupan puolen vaatimustasosta, ja kampanja on antanut toimintamalleja, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa. Keskimaan edustajat ovat olleet mukana keskustelussa, ja tuottajien ja kaupan välille on syntynyt aitoa vuoropuhelua. Marjan toivomuksena olisikin luottamuksellisen suhteen syntyminen kaupan suuntaan, tilanne, jossa palvellaan maakunnallista yrittäjyyttä puolin ja toisin. Marja Komppa ja Ari Seppälä haluavat jatkaa tulevaisuudessakin nauttimassaan työssään mehiläisten parissa ja toimia edelleen eritoten paikallisena tuottajana. Oman tuotannon tehostamista suunnitellaan koko ajan ja tulevaisuuden haasteisiin vastataan toiminnan kehittämisellä. Pääpaino on kuitenkin arvojen mukaisella yrittämisellä, jonka makeana ja terveellisenä lopputuotteena on laadukas hunaja loppukäyttäjälle

20 Suoraa toimintaa tehokkaasti Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Marjatila Raitaniemi Taina ja Ari Paakkunainen Liimattala, Äänekoski Marjatäysmehut, pakastemarjat ja marjajauheet Luontaistuotteiden erikoisliikkeet, Keskimaan toimipisteet ja Jyväskylän K-citymarketit Yrittäminen voi joskus alkaa hyvinkin pienestä ideasta, vaikkapa viisivuotiaan Tommi-pojan kysymyksestä: Miksei me viljellä itse mansikoita mummolassa, niin ei tarvitsisi ostaa? Niin miksei tosiaan? Perheen perinteiset mansikkamatkat Suonenjoelle päättyivätkin vuoden päästä, kun Ari ja Taina Paakkunainen laittoivat oman mansikkamaan Äänekoskelle vuonna Mummo ja pappa poistuivat tilaltaan kahdeksi päiväksi ja tullessaan huomasivat peltojen täyttyneen herukan taimista. Mansikat laitettiin maahan samaan hengenvetoon, ja työtä paiskittiin yötä myöten noin kaksi viikkoa heti kättelyssä. Myöhemmin peltoala täyttyi taimista vielä 16 hehtaarin verran. Kaupan kanssa yhteistyö alkoi samalla kun tuotantokin. Mansikat pääsivät hyvien pakkausmerkintöjensä ja laatunsa puolesta lähes heti Mestarin Herkun hyllyyn. Marjatila Raitaniemi on pystynyt osoittamaan kaupalle toimitusvarmuuden ja tasaisen laadun, ja siksi myös muut tuotteet ovat päässeet kauppoihin melko nopeasti. Tällä hetkellä Raitaniemen tuotteita löytää Keskimaan toimipisteistä, ABC-liikennemyymälöistä ja K-citymarketeista. Paakkunaiset ovat päättäväisiä ihmisiä, jotka idean saadessaan ryhtyvät heti myös toteuttamaan sitä käytännössä. Marjan viljely keskittää toiminnan kesään, joten talveksi haluttiin lisää tekemistä ja töitä. Vuosien välissä marjatilan yhteyteen valmistuivat isot tuotanto-, varastointi- ja pakastustilat. Tuotannon kasvu on tapahtunut samalla kuin oppikin. Tuotekehitys on laajentanut tuoteperhettä mm. kuivatuista marjoista jauhettuihin erimakuisiin jauheisiin, jotka ovat omiaan mm. leivontaan ja ruoanvalmistukseen. Tuotteiden testaajina ja lahjomattomina tuomareina ovat toimineet ensisijaisesti omat lapset, joiden aamupuuroihin jauhe oli toivottu lisä. Marjatila Raitaniemi kertoo liikeideakseen Terveellistä laatua ilman säilöntä- ja lisäaineita. Luonnon rakkaudella sinulle. Paakkunaisen perhe on aina nauttinut marjojen keräämisestä ja luonnossa liikkumisesta. Pariskunta haluaa herättää lisää arvostusta 38 39

21 suomalaisia marjatuotteita kohtaan. Marjat eivät ole pelkästään torituotteita vaan terveellisiä ja laadukkaita raaka-aineita, jotka on vietävä ihmisten luo kauppaan. Marjatila Raitanimen tuotteet pullotetaan ja purkitetaan tietoisen ristiriitaisesti kauniisiin pulloihin, joissa on kultainen etiketti. Taina Paakkunaisen mukaan Laadukkaan ja arvokkaan tuotteen tulee myös näyttää arvokkaalta! Tuotteet ovat päässeet kaupan hyllyihin oman aktiivisen markkinoinnin myötä. Raitaniemi luottaa lehti- ja myymälämarkkinointiin ja Taina tekee kaupoissa myös aktiivisesti esittelyjä, joissa saa parhaan kontaktin suoraan loppukäyttäjään ja hyviä tuotekehitysideoita. Raitaniemen Marjatilalla haasteita ei pelätä, vaan oma into ja usko maalaiselämään vievät asioita eteenpäin. Toiminnan kehittäminen tuo päiviin aitoa yrittämistä, joten haasteita tarvitaan ja uusi oppi on aina tervetullutta. Päättäväinen pariskunta arvostaa kaikessa toiminnassa sitkeyttä ja nopeaa toimintaa. Taina tietää kokemuksesta, että tulevaisuus tuo tullessaan lisää muutoksia, esimerkiksi sähköisen tilausjärjestelmän. Mutta muutospaine luo toimintaan vain lisätehokkuutta. Paljon on vuosien varrella opittu, ja vielä on paljon oppimista. Elämä on ollut kuitenkin kivaa ja hauskaa! Marjatila Raitaniemi on tehnyt melkoiset investoinnit ja päässyt toiminnassaan ihailtavan pitkälle hyvin nopeasti. Ari ja Taina tietävät sen johtuvan uskosta omaan tuotteeseen ja tekemisen halusta. Periaatteena on ollut: Ota selvää tai jatka miettimistä, Taina toteaa. Molemmat yrittäjät toivovat, että muutkin marjanviljelijät luottaisivat ja uskoisivat enemmän alaan, toisiaan tukien. Lähiruoka on yhteinen asia, joka pitää yllä maaseudun elämää. Yhteishenkeä pitää löytyä, sillä kaikkihan seilaavat samassa veneessä. Ari Paakkunainen toivookin toimintaan mukaan enemmän tekijöitä kuin puuhastelijoita. Asioiden eteenpäin vienti on kaikkien yhteinen etu! 40 41

22 Terveellisiä tuotteita oman tilan marjoista Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Markkulan Marjatila Aulikki ja Tauno Kallio Isojärvi, Multia Mustaherukka, mansikka, vadelma ja ohra, sekä jatkojalosteet, kuten marjamehut ja glögi Keski-Suomen S-marketit, Sale Multia, Sale Pylkönmäki, Mestarin Herkku, Prisma Keljo, Jyväskylän K-citymarketit sekä suoramyynti tilalta Markkulan Marjatila sijaitsee keskellä maaseudun idylliä Multian Isojärven kylällä. Vanha lypsykarjatila on ollut Aulikin suvun omistuksessa jo vuodesta 1895 lähtien. Kalliot ostivat tilan Aulikin vanhemmilta vuonna 1995 ja ryhtyivät miettimään, miten voisivat hyödyntää maatilan tarjoamia mahdollisuuksia toimeentulonsa lähteenä. Molemmat, sekä Aulikki että Tauno, ovat maaseudun kasvatteja, joten maaseutuyrittäjiksi ryhtyminen oli heille luonnollinen valinta. Toiminta aloitettiin mansikan viljelyllä, sillä tilan peltojen havaittiin soveltuvan hyvin marjanviljelyyn ja lähialueella oli myös selvästi kysyntää mansikoille. Mustaherukan viljely aloitettiin pari vuotta myöhemmin, kun KM Peltomarjat Osuuskunta kaipasi uusia tuottajia joukkoonsa. Tämän lisäksi Kalliot viljelevät myös vadelmaa ja ohraa. Kalliot laajensivat tuotevalikoimaansa vuonna 2003, jolloin he ryhtyivät alihankintana valmistamaan tilan marjoista omien reseptien mukaisia marjamehuja. Jouluksi 2005 markkinoille tuli myös mustaherukkapohjainen glögi. Marjamehujen tuotannon myötä aloitettiin yhteistyö päivittäistavarakaupan kanssa. Aulikki oli kauppojen hyllyjä kierrellessään huomannut selvän markkinaraon, sillä kauppojen tuotevalikoimista puuttuivat aidot, marjaisat ja terveelliset marjamehut. Markkulan Marjatilan puristusmenetelmällä valmistetuissa mehuissa on 42 43

23 kaikki edellä mainitut ominaisuudet tallella. Tuotteille on myönnetty myös joutsenlipun käyttöoikeus. Ensimmäinen kauppa, joka otti Markkulan marjatilan mehuja tuotevalikoimiinsa, oli Mestarin Herkku Jyväskylässä. Tämän lisäksi mehuja saatiin myyntiin myös suurimpaan osaan Keski-Suomen S-marketeista. Päivittäistavarakauppayhteistyön vuoksi tuotteiden etiketit pakkausmerkintöineen ja EAN-koodeineen ovat olleet heti alusta lähtien kunnossa, ja Aitoja Makuja Keski-Suomesta -kampanjan myötä myös Kalliot ovat nyt siirtymässä sähköisen tilausjärjestelmän piiriin. Maaseutuyrittäjyys on Aulikille ja Taunolle elämäntapa. Työstä pitää toden teolla nauttia, jotta jaksaa tehdä pitkää päivää, etenkin sesonkiaikoina, Aulikki toteaa. Työ maatilalla on kuitenkin siinä mielessä vapaata, että kesken kiireenkin on mahdollista seisahtua hetkeksi nauttimaan oman tilan antimista ja luonnon rauhasta. Kallioille tuotteiden hyvästä laadusta huolehtiminen on ykkösasia, ja laadun takaaminen edellyttääkin, että kasvustoja hoidetaan hyvin. Kalliot arvostavat puhdasta, lähellä tuotettua ruokaa ja heistä on näin kampanjan myötä hienoa olla mukana parantamassa keskisuomalaisen lähiruuan tunnettuutta ja imagoa. Kesken kiireenkin on mahdollista seisahtua hetkeksi nauttimaan oman tilan antimista ja luonnon rauhasta

24 Perinneruokia tulevaisuuden ehdoilla lapsuuden leivontahetkistä mummolassa, mutta niitä on kerätty myös naapureilta. Tuotekehittely tapahtuu omien lapsuuden makumuistojen mukaan. Me elämme täällä vähän niin kuin ennenkin ja luonnon mukaan. Teemme niin kuin on ennenkin maatiloilla tehty. Leipää ja mehuja ja kausituotteita valmistetaan silloin, kun on niiden aika. Kirsille perinteiden kunnioittaminen ja jatkaminen ovat toiminnassa tärkeitä. Raaka-aineina käytettävät viljat ja vihannekset ostetaan mieluiten lähialueen toisilta tuottajilta, ja ne ovat ehdottomasti suomalaisia. Oman mansikkamaan marjoja ryhdyttiin puristamaan mehuiksi, kun Kirsi innostui lähtemään mukaan EU: n rahoittamaan elintarvikkeiden jalostus- ja markkinointihankkeeseen. Hankevetäjän ehdotuksesta tuotteita tarjottiin myyntiin Mestarin Herkkuun, Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Ylä-Porkkalan tila Kirsi ja Kari Porkkala Koskenpää, Jämsänkoski Perinneruoat, tuoremehut, sekä leivät ja leivonnaiset Mestarin Herkku, S-marketit ympäri Keski-Suomea, Keuruun Maalaisvakka, Jämsän Toritupa ja Jyväskylän kauppahalli Ylä-Porkkalan maatila on ollut Porkkalan suvun hallussa vuosisatoja. Maatilalla toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 1985, ja perinteisen lihakarjan hoidon ja sirkkelisahauksen jälkeen vuonna 1992 aloitettiin pienimuotoisesti elintarvikkeiden jatkojalostus. Kaikki alkoi paikallisen aloittelevan suoramyyntipisteen toiveista saada Kirsin hapanleipää ja muita tuotteita myyntiin. Vähitellen kysyntä alkoi lisääntyä mehujen ja sesonkituotteiden suuntaan, ja toiminta sai uusia ulottuvuuksia. Siinä vaiheessa aloimme testata anopin kanssa omia reseptejämme ja muunella ja laskea uudelleen niiden määriä, Kirsi muistelee. Kirsi ja Kari Porkkalan puheesta kaikuu selkeästi perinteisten maalaistalon tapojen arvostus. Toiminta kiteytyy yhteen lauseeseen, jonka Kirsi pontevasti toteaa: Maalaistalon perinteisillä resepteillä perinneruokia, tuoremehuja, leipiä ja leivonnaisia ilman lisäaineita, pääasiassa oman maakunnan asukkaille. Porkkalan perinneruokien reseptit ovatkin pääosin perittyjä suvun edeltäviltä sukupolvilta. Reseptit on otettu hyppystuntumalla talteen jo 46 47

25 ja mehut pääsivätkin maalaispuodin hyllyille. Uusien tuotantotilojen valmistuminen keväällä 1994 mahdollisti uusien tuotteiden kehittelyn ja valmistuksen. Tämän kehittelyn tuloksena Mestarin Herkun valikoimiin tulivat mehujen lisäksi myyntiin mm. joululaatikot, maalaismämmi ja kotisima. Päivittäistavarakauppayhteistyössä Kirsi arvostaa selkeästi kaupan ja tuottajien vuoropuhelua sekä keskinäistä luottamusta. Yhteiset pelisäännöt luodaan alussa ja niillä pelataan. Kaupalta tulee tietoa asiakkaiden uusista tuotetoivomuksista. Toivomuksiin pyritään vastaamaan nopeasti ja tuotteiden saatavuus varmistamaan. Porkkalassa arvostetaan hyviä suhteita myös kaupan henkilökuntaan, joka on tärkeimmässä roolissa oman tuotteen ja asiakkaan välillä. Heiltä saa myös arvokasta tietoa asiakaspalautteesta, ja heillä voi maistattaa uusia tuotteita kehittelyvaiheessa. Kaupan henkilökunta on tärkeimmässä roolissa oman tuotteen ja asiakkaan välillä

26 Laadukkaita tuotteita suomalaiseen makuun Yrityksen nimi: Yrittäjien nimet: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: J. Reenilä Oy Jouko ja Satu Reenilä Kalmari, Saarijärvi Tsaarin salaattikastikkeet Hyvin varustetut päivittäistavarakaupat ja muutamat tukut ympäri Suomea Jouko ja Satu Reenilä aloittivat yritystoimintansa vuonna 1987 elintarvikkeiden myynnin ja markkinoinnin parissa. Vuonna 1995 he päättivät kuitenkin vaihtaa toimialaa ryhtymällä valmistamaan salaattikastikkeita. Päätöstä vauhditti omalta osaltaan se, että sopivat toimitilat sattuivat osumaan tuolloin kohdalle. Toiminta lähti käyntiin aluksi varsin vaatimattomasti. Reenilät valmistivat tuotteitaan ensin lähinnä ravintoloille ja suurtalouskeittiöille, ja vasta myöhemmin tuotteet löysivät tiensä kauppojen hyllyille. Toiminnan kehitys onkin tähän mennessä ollut ihailtavaa, sillä nykyään Tsaarin salaattikastikkeet täydentävät suomalaisia ruokapöytiä kautta maan. Yritystoimintaa ohjaavana visiona Joukolla ja Satulla on ollut luoda tehokas, pieni ja joustava yritys. Lähtökohtana on ollut työllistää ensisijaisesti itsensä. Kasvava toiminta on lisännyt halua laajentaa markkinoita, mutta investoinnit ja muutokset pyritään tekemään maltillisesti ja harkitusti. Tämän vuoksi liiketoiminnasta on pyritty karsimaan liikoja rönsyjä pois keskittymällä tehokkaammin siihen, mitä parhaiten osataan tehdä. Toiminnalle 50 51

27 on luotu selkeät päämäärät, joita kohti edetään rauhallisesti ja suunnitelmallisesti. Tsaarin salaattikastikkeet ovat erityisesti suomalaiseen makuun kehitettyjä, kermaisen pehmeitä salaattikastikkeita, jotka maistuvat niin lapsille kuin aikuisillekin. Kastikkeissa on valittavana useita eri makuja, ja tuotteet ovat laktoosittomia ja gluteenittomia. Tuotekehityksessä asiakkaiden erilaiset mieltymykset on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon, ja myös suurtalouskeittiöitä on käytetty suunnittelun apuna. Esimerkiksi kevytkastikkeet kehiteltiin juuri suurtalouskeittiöiden tarpeeseen. Tuotteen on oltava hinta-laatusuhteeltaan sopiva, ja yrittäjän on tuotekehittelyä tehdessään osattava ennakoida markkinoiden muutoksia, Jouko tuumailee. Jouko ja Satu myöntävät, että yrittäminen vaatii rohkeutta ja pitkäjännitteisyyttä. Yrittämiseen kuuluu sekä ylä- että alamäkiä, mutta Reenilöiden yritystoimintaa kuvaa tähän mennessä parhaiten hallittu kasvu. Omaan tuotteeseen pitää luottaa ja menestysmahdollisuuksiin uskoa. Toiminnalle on asetettava selkeä suunta, jota kohti sitten kuljetaan määrätietoisesti, Jouko kiteyttää lopuksi. Yrittäjän on tuotekehittelyä tehdessään osattava ennakoida markkinoiden muutoksia

28 Sinnikkyydellä ja sisulla eteenpäin Yrityksen nimi: Yrittäjän nimi: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Uus-Metsolan Kotileipomo Sari Venäläinen Niemisjärvi, Hankasalmi Ruokaleivät, esimerkiksi ruisleipä, maalaisrieska ja karjalanpiirakat S-Market Hankasalmi, S-Market Lievestuore, Sale Niemisjärvi, K-Market Hankasalmi, M-Kauppa E.Havumäki, Hankasalmi, K-citymarket Seppälä, Ekolo, Venekosken Kyläkauppa, Aarreaitta Sari Venäläinen aloitti leipomotoiminnan Hankasalmen Niemisjärven kylällä vuonna Vanhan navettarakennuksen remontoiduissa leipomotiloissa valmistuvat monenmoiset herkut. Yritystoiminnan harjoittaminen kotona sopii tälle perheenäidille paremmin kuin hyvin, sillä aikatauluja on mahdollista sovittaa perheen arkirutiinien mukaan. Uus-Metsolan Kotileipomon tuotteet valmistetaan täysin ilman säilöntä- ja lisäaineita, mikä takaa niiden kotitekoisen lopputuloksen. Sarille on ensiarvoisen tärkeää tarjota asiakkailleen puhtaita ja laadukkaita tuotteita, joissa maut ovat aidoimmillaan. Venäläisen pariskunta viljelee tilallaan myös luomuvihanneksia, ja he ovatkin Keski-Suomen Luomu - osuuskunnan perustajajäseniä. Keski- Suomen Luomu -osuuskuntaan kuulumisen myötä Venäläiset ovat olleet sähköisen tilausjärjestelmän piirissä jo ennen leipomotoiminnan aloittamista, ja valmiit suhteet ovat omalta osaltaan helpottaneet myös leipien pääsyä kaupan hyllyille. Toiminnan realiteetit ovat olleet Sarille alusta pitäen selvät: Jos leipää leipomalla meinaa elantonsa 54 55

29 Kukaan ei tule tuotetta kotoa hakemaan, kaikki on oman yritteliäisyyden varassa. tienata, niin myyntipaikkoja tulee olla useita. Yksi tai kaksi pikkupuotia ei vielä elätä. Venäläiset haluaisivatkin lisätä myyntipaikkojaan tulevaisuudessa myös Jyväskylän suuntaan. Venäläiset ovat alusta lähtien suosineet toiminnassaan asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaiden palautetta kuunnellaan tarkoin ja palautteen myötä ollaan valmiita myös toimenpiteisiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on ruisleivän tuotekehittely. Uus-Metsolan Kotileipomo valmisti alun perin ruislimppua, jonka rinnalle markkinoille tuotiin myös ruisvuokaleipä, sillä asiakkaat olivat kokeneet ruislimpun käsittelyn hankalaksi. Pienen yrityksen on joustavuutensa ansioista mahdollista vastata asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Uus-Metsolan kotileipomo valmistaa tilauksesta esimerkiksi laktoosittomia karjalanpiirakoita. Venäläiset ovat olleet tyytyväisiä Aitoja makuja Keski-Suomesta -kampanjaan. He ovat pitäneet ajatustenvaihtoa muiden yrittäjien kanssa tärkeänä. Sarista ja hännen puolisostaan Markusta on ollut lohdullista huomata, että muutkin kamppailevat aika ajoin samojen ongelmien parissa. Tämä on antanut voimia jatkaa eteenpäin. Kampanjan konkreettisuus saa myös kiitosta osakseen. Etenkin kampanjan myötä syntyneet markkinointimateriaalit ja työpajapäivistä saadut opit on koettu hyödyllisiksi. Sari ja Markku peräänkuuluttavat sinnikkyyden ja oman aktiivisuuden merkitystä yritystä perustettaessa. Yrittäjän pitää uskoa lujasti omaan ammattitaitoonsa ja ennen kaikkea tuotteeseensa. Luovuttaa ei saa, vaikka kaikki ei aina menisikään niin kuin on suunniteltu. Etenkin yrityksen perustamisvaiheessa vaaditaan reippautta ja oma-aloitteisuutta, sillä kukaan ei tule tuotetta kotoa hakemaan, kaikki on oman yritteliäisyyden varassa, Sari painottaa

30 Vaikeuksien kautta voittoon Yrityksen nimi: Yrittäjän nimi: Sijainti: Tuotteet: Myyntipaikat 2006: Vuohelan Herkkupuoti Ky Pirkko Hämäläinen Joutsa Gluteenittomat ruokaleivät, esimerkiksi tattarilimppu, kauraleipä ja kaura-porkkanasämpylät Suurimmat marketit ja kauppahallit ympäri Suomea Vuohelan herkkupuoti Joutsassa tuottaa gluteenittomia leivonnaisia erikoisruokavaliota noudattaville henkilöille. Yrityksen omistaja Pirkko Hämäläinen leipoi aikaisemmin aivan tavallisia leivonnaisia oman maatilayrityksen liitännäiselinkeinona, mutta yllättävä sairastuminen keliakiaan muutti toiminnan laadun. Lääkärin diagnosoima sairaus vei Pirkon melko huonoon kuntoon, minkä päälle tulvi lisänä huoli tulevaisuudesta ja siitä, mitä tapahtuu leivonnalle ja sen myötä tärkeälle rahantulolähteelle. Onneksi Pirkko ei jäänyt yksin huoliensa kanssa vaan keskustelleessaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ELOaluekoordinaattori Marja Seurasen kanssa hän sai neuvon lähteä mukaan Hankasalmen erikoisruokavaliotuotteet -hankkeeseen. Hankkeen myötä Pirkko alkoi taas nähdä tulevaisuuden valoisana ja erilaisten ruokakurssien avulla Pirkko oppi leipomaan gluteenittomia tuotteita löytäen myös ensimmäisen juuren taikinaan. Tuotteet olivat aluksi myynnissä eri kaupunkien kauppahalleissa, joista yksittäiset ihmiset löysivät tuotteet hyvin ja palaute oli positiivista. Ihmiset alkoivat pyytää omilta lähikauppiailtaan Vuohelan tuotteita myyntiin, ja leipomon omakohtaiset yhteyden

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

kuudes.fi theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja /

kuudes.fi theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja / theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja paivi.korteniemi@kuudes.fi / saara.jarvinen@kuudes.fi Miten yhdistää luomu ja kuluttajien muut toiveet menestyväksi luomutuotteeksi? Päivi Korteniemi, senior

Lisätiedot

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Risto Jämsén Elintarvikepäivä 2016 Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Oppia neljällä vuosikymmenellä 12.5.2016 2 Hallintoa ja hallituspaikkoja 12.5.2016 3 Makua Foods Oy käynnistyy Kotimainen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola 7.4.2016 / Hanna-Maija Väisänen & Leena Viitaharju 8.4.2016 1 Esityksen sisältö: Tausta Miten innovaatio voi saada alkunsa?

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi p. 09 5259 0050 info@wulff.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus ja ihanuus on kiinni ennenkaikkea tekijänsä asenteesta!

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Kuvia toimitukselliseen käyttöön: www.akvamariini.fi/ffmmedia2016 Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Mitä teet, kun juhlavieraasi ilmoittaa noudattavansa gluteenitonta ruokavaliota? Älä hätäänny,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi. Mikkeli

Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi. Mikkeli Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi Mikkeli 15.11.2016 Ruralia-instituutti / Hanna-Maija Väisänen www.helsinki.fi/ruralia 21.11.2016 1 Otsikkoja viime vuosilta Osasto / Henkilön

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18 Lähiruokapiiri Jämsään? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa 23.5.2011 klo 18 Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta?

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys Arvona sopii hyvin teemoihin, on looginen Tiedetään mitä asukkaat tarvitsevat Ei keksimällä Helposti

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Tärkeimmät palvelut hakutulosten kärjessä CASE MM-KONEURAKOINTI

Tärkeimmät palvelut hakutulosten kärjessä CASE MM-KONEURAKOINTI Tärkeimmät palvelut hakutulosten kärjessä CASE MM-KONEURAKOINTI Toimiala: Rakennuspaikan valmistelutyöt Yritys: MM-Koneurakointi Oy Olen saanut rahoilleni vastinetta ja olen tyytyväinen yhteistyöhön 45

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

Pohjois- Karjala hunajapurkin menestystarina Anneli Salonen

Pohjois- Karjala hunajapurkin menestystarina Anneli Salonen Pohjois- Karjala hunajapurkin menestystarina Anneli Salonen Pohjois- Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta- hanke Marjanjalostus Pohjois- Karjalassa 17.2.2014 Miksi täällä tänään?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Pöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen.

Pöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen. Digipolku @ Pöllöparlamentti Saarijärvi 20170112 Jukka Valkonen www.jyu.fi/digipolku Digitalisaatio kuuluu kaikille vaikuttaa jo nyt jokaiseen voi olla yritykselle kasvupolku 2 Maaseudun yritystoiminnan

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot