HUOMIOITA TURUN KATEDRAALIKOULUN OPPILASALUEESTA JA OPPILASAINEKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOMIOITA TURUN KATEDRAALIKOULUN OPPILASALUEESTA JA OPPILASAINEKSESTA"

Transkriptio

1 HUOMIOITA TURUN KATEDRAALIKOULUN OPPILASALUEESTA JA OPPILASAINEKSESTA I. TURUN KATEDRAALIKOULUN OPPJLAAT Kirjoittanut R. A. MANTYLA. KATEDRAALIKOULUN OPPILASALUE. Suomen vanhimpana korkeampana oppilaitoksena oli Turun katedraalikoulu ehtinyt vakiinnuttaa asemansa papinuralle valrnistavana laitoksena. Sen oppilasalue oli luonnollisesti alunperin kasittanyt maamme koko asutun piirin, kun muita kilpailijoita ei ollut. Tasta alkuperaisesta laajuudestaan tulee koulun oppilasalue aikojen kuluessa asteittain supistumaan, mika oli luonnollisena seurauksena uusien yliopistoon johtavien oppilaitosten syntymisesta. Se oppilasalue, joka koululla on jaljella taman tutkielman kasittelemana aikana, siis 1700-luvun lopulla, on se, jonka Turun koulu teini- eli veroalueensa, sijaitsemispaikkansa ja sen kaupallisten suhteitten, vuosisataisten traditioidensa y.m. syiden perusteella on kyennyt itsellaan sailyttamaan. Suureksi osaksi naiden syiden selvittelyksi muodostuu oppilasaluetta kasitteleva osa tasta tutkielmasta.

2 Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines Turun koulun ja narrpurikoulujen teinialueet Koska teinialueen merkitys koulun oppilasalueen muodostajana on varmaankin ollut huomattava, kasittelemme heti aluksi katedraalikoulun teinialueen vaiheita. - Vaikka teinialueet pyrittiinkin maaraamaan siten, etta silmalla pidettiin sita, mista pitajista koulu enimmat oppilaansa sai, ei tata periaatetta kuitenkaan voitu noudattaa silloin, kun uusi koulu perustettiin ja sen"y1lapidoksi oli teinipitajat annettava. Riittava alue oli silloin muodostettava toisen koulun alueista. Todennakoisesti ovat nama toimenpiteet tulleet vaikuttamaan koulujen oppilasalueitten syntymiseen ja muodostumiseen aikojen kuluessa muiden tekijain mukana, silla onhan ymmarrettavaa, etta suhteita syntyi siihen kouluun, jonka teinit vuosittain kavivat avustuksia kokoamassa ja muita naihin retkiin kuuluvia toimiaan suorittamassa. Kertoen juttujaan kouluelamastaan, jossa luonnollisesti oman koulun merkitys ja arvo muihin nahden esitettiin ehkapa liioiteltunakin, herattivat teinit maaseudun vaestossa kunnioitusta kouluaan kohtaan seka samalla tekivat koulunsa tutunomaiseksi. Tama helpotti varmaankin osaltaan teinialueen muuttumista myos oppilasalueeksi, varsinkin kun vaesto luonnollisesti halusi mieluimmin Iahettaa poikansa siihen kouluun, jolle vuosittain veronsakin maksoi. Myontaa kuitenkin taytyy, ettei kehitys ole suinkaan johdonmukaisesti noudattanut tata linjaa; niinpa esim. Loimaa ja Kangasala kuuluvat Porin teinialueeseen,' mutta Iahettavat kuitenkin molemmat oppilaansa paaasiassa Turun kouluun, kuten jalempana tulemme nakemaan. Viela uuden ajan alussa, jolloin kouluja oli vain Turussa, Raumalla, Porvoossa ja Viipurissa, olivat myos teinialueet hyvin laajoja. Turun teinit olivat itseoikeutettuja Turun linna- Iaanissa, mutta ulottivat koontimatkansa myos Iantiselle Uudellemaalle, Hameeseen ja kauas Po'hjanmaalle.Vurun 1 KAARLO JANTERE, Koulunkaynti so~iaa~lisena ilmiona vv (1927), s C. VON BONSDORFF. Djaknelif och djaknegang (Skrifter, utg. av Sv. Litt. Sallsk. i Finland XXXIX), s. 23.

3 koulun veroalue pieneni jo huomattavasti, kun Porin koululle jouduttiin menettamaan v Narpio ja Kokemalti. Tosin ei lopullinen luovutus tapahtunut viela mainittuna vuonna, silla Turun koulu osasi pitaa puoliaan, mutta Iahiaikoina menetys kuitenkin vahvistettiin.~ - Porin koulun teinialue tuli sitten aikojen kuluessa huomattavasti laajenemaan ja kasitti jo ainakin 1700-luvulla kaikki Satakunnan pitajat lukuunottamatta Eurajokea ja Lappia, joista teiniapu tuli Rauman pedagogialle." Tammisaaren, Helsingin ja Viipurin koulujen kanssa kamppaili katedraalikoulu kiivaasti uusmaalaisista ja etela-hama- Iaisista pitaji~ta.~ Viipurin koulun teinialue ei tassa kohdassa ole merkittava, mutta sensijaan Helsingin koululle annettu alue. Tama koulu oli aloittanut toimintansa jo v heti taydellisena, 5-opettajaisena triviaalikouluna ja oli niin ollen, kuten Porin koulukin, sopiva kilpailija Turun vanhalle koululle. Saammekin nahda, etta Helsingin koululle oli lohkaistu melkoinen osa Uuttamaata ja Etela-Hametta veroalueeksi. Ainoa sailynyt, 17/7 17\01 paivatty, Helsingin koulun "protocollum distributionis parochialis" luettelee koulun veroalueena seuraavat pitajat: Pernaja, Hollola, Lammi, Helsingin pitaja, Sipoo, Asikkala, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Kuhmoinen, Nurmijarvi, Tuusula ja Myr~kyla.~ Nama pitajat muodostavat myos Helsingin koulun paaasiallisimman oppilasalueen, vaikkakin muutamat Lansi-Uudenmaan pitajat, jotka Iahettavat poikansa Helsingin kouluun (sellaisina on ennen muita mainittava Espoo ja Kirkkon~mmi)~ kuuluvat kuitenkin Turun koulun veroalueeseen. - Kiistassa teinipitajista Helsingin koulun kanssa joutuu Turun koulu paljosta luopumaan ja J. V. RUUTH, Bjorneborgs stads historia (1897), s. 63. JWNTERE, e.m.t., s C. V. BONSDORFF, Djaknelif och djaknegbng, s. 24. ERIK EHRSTOM, Helsingfors stads historia (1890), ss R. ROSEN, Liber scholae Helsingforsiensis (Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja XII).

4 Kafedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines onnistuu sailyttamaan vain osan Lansi-Uudenmaan pitajista. - Nahtavasti on Helsingin koulun yllamainittu veroalue maaratty jo koulua perustettaessa, koska vanhimmassa sailyneessa katedraalikoulun taydellisessa pitajanjaossa - catalogus paroeciarum ad scholam catedralem aboensem pertinentium - v:lta 1668 ei katedraalikoulun veroalueeseen enaa lasketa kuuluviksi Uudeltamaalta paitsi Lansi-Uudenmaan pitajia: Lohja, Tenhola, Pohja, Kisko, Siuntio, Kirkkonummi ja Espoo.' Kolmas triviaalikoulu, joka tulee rajoittamaarl katedraalikoulun teinialuetta, on Hameenlinnan koulu. Tama koulu on luultavasti aloittanut toimintansa jo v Se toimi silloin lasten kouluna, mutta oli muista eroava siina suhteessa, etta siella oli kolme opettajaa. Triviaalikouluksi se muutettiin v. 169t0, mutta tama toimenpide ei siina mainittavia muutoksia aiheuttanul2 Sen oppimaaran nojalla, mika Hameenlinnan koulussa saatiin, ei ollut oikeutta lahettaa oppilaita yliopistoon, vaan tuli heidan taydentaa tietojaan Porvoon kymnaasissa tai Turun katedraalikoulussa, mita maaraysta opettajat kuitenkin hyvin vastenmielisesti noudattivat koettaen tilaisuuden tullen sita kiertaa."ama maarays luonnollisesti vahensi oppilaitoksen merkitysta suuresti luvun lopulla muodostaakin koulun oppilasalueen suurimmaksi osaksi itse kaupunki. Lahipitajista: Lammilta, Hattulasta, Hauholta, Padasjoelta, Rengosta, Saaksmaelta y.m. tulee pienia oppilasmaaria.' Hameenlinnan koulun veroaluekin rajoittui kaupungin Iahiym~paristoon luvun puolivalissa oli Ahvenanmaan pitajat suurimmaksi osaksi eroitettu Saltvikin ja Sundin lastenkouluille C. V. BONSDORFF, Abo siads historia under sjutionde seklet 11 (1904) ss. 232, 233. K. 0. LINDEQVIST, Hameenlinnan kaupungin historia Ruotsin val- Inn aikana (1926), ss. 18U.? K. 0. LINDEQVIST, e.m.t., s ERNEST] SUOLAHTI, Hameenlinnan triviaalikoulun oppilasmair~kkeli (Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja I).

5 156 R. A. Mantyla Samoihin aikoihin menetti katedraalikoulu myos Pohjanmaan kokonaisuudessaan sinne syntyneitten kaupunkien k~uluille.~ Edellamainittujen triviaalikoulujen lisaksi, jotka kukin, kaksi ensinmainittua erikoisesti, tulivat rajoittamaan katedraalikoulun veroaluetta ja siten samalla vaikuttamaan taman koulun oppilasalueen muodostumiseen, toimi katedraalikoulun alueilla useita pedagogioita, nimittain alueen kaikissa kaupungeissa: Uudessakaupungissa, Naantalissa ja Tammisaaressa, seka useampia lastenkouluja maaseudulla: Lohjalla, Kemiossa, Kiskossa ja Halikossa. - Pedagogioilla ja lastenkouluilla ei kuitenkaan ollut merkitysta katedraalikoulun oppilasalueen muodostumisen kannalta. Pikemminkin ne saattoivat vaikuttaa, ja tekivatkin epailematta niin, seutukuntansa yliopistoon johtavaan oppilaitokseen, tassa tapauksessa siis katedraalikouluun, Iahettamaan oppilasmaaraan. Mikali pedagogio tyydytti paikkakunnallaan opintarpeen, vahensi se katedraalikouluun Iahtevien lukua. Mutta saattoi tapahtua niinkin, etta alkuopetuksen saaminen pedagogiossa heratti laajemman tiedonjanon ja pani jatkamaan koulua kotiseudun ulkopuolella. Pitajanjaossa v:lta 1668 olivat Turun koulun veroalueena seuraavat 36 ~itajaa:~ Piikkion kihlakunta: Kaarina, Lieto, Piikkio, Sauvo, Parainen ja Nauvo. Maskun,, Korppoo, Rymattyla, Masku, Lemu, Nousiainen, Mynamaki, Poytya ja Rantamaki. Halikon,, Marttila, Paimio, Halikko, Uskela ja Pernio. Vehmaan,, Taivassalo. C. V. BONSDORFF, Djaknelif och djaknegbng, s. 24. <. V. BONSDORFF, Abo stads historia under sjuttonde seklet 11, ss. 232, 233, ja Liber scholae Aboensis.

6 Xatedranlikoulun oppilasalue ja oppilasaines Ahvenanmaa : Raaseporin laani: Hame: Finnstrom, Sund, Foglo ja Kumlingen. Lohja, Tenhola, Pohja, Kisko, Siuntio, Kirkkonummi ja Espoo. Tammela, Somero, Akaa ja Urjala. Tama teinialue sailyy katedraalikoululla melkein muuttu- ~nattomana 1700-luvun lopulle. Pitajanjaossa v:lta 1802 on mainitulla koululla viela kaikki samat pitajat paitsi Siunti0.l - Tulemme myohemmin nakemaan myos, etta veroalue kasittaa tarkalleen tarkeimman oppilasalueen, lukuunottamatta Yla-Satakunnan pitajia, jotka Porin koulun teinialueeseen kuuluvina kuitenkin liittyvat katedraalikoulun oppilasalueeseen. Tama yleispiirteinen katsaus Turun koulun veroalueen pienenemiseen ja lahempien triviaalikoulujen veroalueitten muodostumiseen antaa samalla summittaisen kuvan siita, mitenka naiden koulujen toisiinsa rajoittuvat oppilasalueet ovat muodostuneet. 2. Turun kaupalliset suhteet maaseudulle. Maan vanhimpana kaupunkina ja maan paakaupunkina oli Turulla luonnollisesti ollut vuosisatojen kuluessa tilaisuus vakiinnuttaa asemansa Iaheisen ja kaukaisemmankin maaseudun vaeston kauppavaihdon keskuspaikkana. Varsinaisena markkina-alueena oli Turun porvaristolla Turun ja Porin maaherrakunta luvulla mainitaan seuraavat markkinapaikat, joilla Turun porvaristo kavi: Mynamaki, Rymattyla, Nauvo, Paimio, Pernio, Salo ja Tammerkoski luvun lopulla mainitaan lisaksi markkinat Vehmaalla, Maskussa, Mynamaen Hietasessa seka Kemiossa. Varsinkin Salon ja Pernion markkinoita pidettiin hyvina ansaitsemistilaisuuksina ja melkeinpa Turun porvarien yksityisina markkinapaik- J. HASTIG,.Katedralskolan, Abo 1908, s. 93, ja C. v. BONSDORFF, Djaknelif och djaknegdng, s. 24.

7 k0ina.l Halikon lahden seudut olivatkin vanhastaan tunnettu ja kuuluisa markkinapaikka, aina historiantakaisista ajoista Iahtien. Paitsi sisamaa-, ranta- ja saaristolaiskauppaa oli sinne keskittynyt osa hamalaisten kaupasta; taman kauppapaikan merkitys on ollut huomattava aikojen halki aina viime vuosisadalle ~aakka.~ Nailla markkinoilla kulkiessaan, olletikin sellaisilla, jonne vakea kokoontui vakiintuneesti etaampaakin, kuten oli esim. Halikon lahden seutujen laita, paasivat Turun porvarit solmiamaan ja yllapitamaan kaupallisia suhteita, jotka ulottuivat ohi naiden markkinapaikkojen luvulla ei enaa kaikkia yllalueteltuja markkinoita pidetty, mutta lujat IcaupaIliset suhteet olivat Turun porvarit naihin paikkoihin joka tapauksessa rakentaneet. Erittain vilkas oli kauppayhteys Yla-Satakuntaan, johon 1600-luvulta Iahtien laskettiin kuuluvaksi myos Huittisten ja Loimaan pitajat. Edella jo mainittiin Tammerkosken kylan markkinat, joita pidettiin kaksi kertaa vuodessa ja jotka olivat hyvin merkitykselliset Turun porvaristolle. - Viela luvulla muodostikin Yla-Satakunta Lounais-Suomen merikaupungeille tarkean "taloudellisen takamaan" 1. kauppa-alueen." - Huittisissa, Loimaalla ja Punkalaitumella harjoitettiin menestyvaa hampun ja pellavan viljelysta ja kertyi naita tuotteita jonkunverran myytavaksikin. Turun porvarit kulkivat ympariinsa niita ostelemassa. Loimaalta kuljetettiin lisaksi hyvia mastopuita Turkuun, samoin olivat Turun porvarit alkaneet tuottaa laivaveistamoonsa hyvia tarvepuita Loimaalta. Myos tuohen kiskonnasta oli talle pitajalle ansiota. Sekin myytiin Turkuun. - Vampulan tarkein kauppatavara oli vilja, joka talvikelilla kuljetettiin Turkuun, Uuteenkaupunkiin ja Raumalle. - Pirkkala, Messukyla, Lempaala ja Vesilahti V. BONSDORFF, Abo stads historia under sjuttonde seklet 1 (1894). SS JUHANI RINNE, Halikonlahdenseudun muinaisesta kaupasta. Hist. Aikakauskirja 1906, s. 65. VAINO VOIONMAA, Tampereen historia Ruotsin aikana (1929) 1, s. 127.

8 Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaincs tuottivat myytavaksi liikenemiseen asti etupaassa ruista, inaltaita, karjaa, pellavaa j.n.e., joilla he kavivat kauppaa osaksi Harin markkinapaikalla Pirkkalassa, osaksi Porissa, Raumalla ja Uudessakaupungissa, mutta eniten kuitenkin Turussa. Ruovesi tkappaleineen, Keuruu, Kuorevesi ja Langelmaki olivat etupaassa viljan, tervan ja karjan tuottajia, joita tavaroita ne kuljettivat eritoten Turkuun, nlutta myos Vaasaan ja Uuteenkaarlepyyhyn. Myos Kangasala myy Turkuun ylijaaman pellavistaan, hampustaan ja humalistaan, samoin Orivesi, jossa pellavan viljelysta harjoitetaan ahkerasti; viimeksimainitusta suuntautuu kauppa myos Uuteenkaupunkiin ja Pohjanmaalle. Mahtavimmat ostajat olivat kaikkialla Yla-Satakunnassa turkulaiset, joskin Naantalin, Rauman ja Uudenkaupungin porvarit olivat usein nahtyja vieraita, seka Kokemaenjoen puolella porilaiset.1 Aina etaisista Yla-Satakunnan pitajista saakka ajoivat talonpojat kuormiaan Turkuun. Myos Ala-Satakunnan seutuvilta suuntautuivat talonpoikien matkat kernaasti Turkuun, vielapa toisten kaupunkien laheisyydestakin. Niinpa esim. Euran "isolta kirkolta" kaytiin 1700-luvulla, kuten aikaisemminkin, mielellaan juuri maan paakaup~ngissa.~ Ei Hameenlinnakaan kyennyt omalta kohdaltaan mainittavasti Turun kauppa-aluetta rajoittamaan. Kaupungin kauppa oli ja pysyi pienena 1700-Iuvullakin. Rudenscholdin arvostelun mukaan se oli eras valtakunnan kehnoimmista maakaupungeista. Kunnon kauppiaita ei siella ollut, vain sellaisia, jotka moivat olutta ja paloviinaa seka vahan suolaa ja tupakkaa.3 Talonpojat eivat tuoneet maalaistuotteita sinne, vaan veivat ne merikaupunkeihin kuten ennenkin ja "vain silloin, 1 ULR~K RuDENSCH~~LD~~ kertomus taloudell. y:m. oloista Suomessa 173&1741 (julk. Suornen Hist. Seura 1899), ss , 106, 124, 131, 140. AINA LAHTEENOJA, Raurnan historia 111 (1935), s WLRIK RUDENSCHOLD, e.m.t., s. 135.

9 160 R. A. Mantyla - -~. ~~- ~ kun ei tullut muualle mennyksi", he eksyivat Hanieen- 1innaan.l Jo vanhoista ajoista Iahtien oli talonpoikien ja Turun porvarien kesken muodostunut Iaheisia henkilokohtaisia suhteita. Kun talonpoika ajoi kuormineen kaupunkiin, oli tapana, etta han meni jonkun tutun porvarin luo, jolle moi tavaransa joko selvaa rahaa vastaan tai vaihtoi ne tarvitsemaansa kauppatavaraan. Nain syntyi monen porvarin ja talonpojan valilla liikeystavyys, joka kesti Iapi elaman.2 Luonnollisesti oli hyoty rnolemminpuolinen, mutta uskottavaa myos on, etta porvarit kaikin keinoin koettivat sailyttaa naita kauppasuhteitaan, jotka kauan kestettyaan muistuttivat jo sukulaisuussuhteita ja saattoivat tietysti sellaisiksi kehittyakin. - Todennakoisesti oli nailla kauppaystavyyssuhteilla (majamies-suhde) suuri merkitys katedraalikoulun oppilasalueen muodostajina, silla talonpoika, jolla oli tallainen suhde johonkuhun Turun porvariin, kaytti sita tietysti hyvakseen myiis poikaansa opin tielle toimittaessaan. Edellamainittujen seikkojen lisaksi on luonnollisesti ollut monia muitakin tekijoita vaikuttamassa Turun koulun oppilasalueen muodostamiseen. Mukavimpain liikennevaylien ja kulkuyhteyksien suuntautuminen eri paikkakunnilta Turkuun, on eras sellainen. Mutta koska juuri kauppa suuntautui sellaisten tekijoiden mukaan, riittanee edellaoleva niiden esittelyksi. Ja vaikka uusia liikennevaylia maanteiden muodossa olikin auennut, veti vuosisatainen tottumus kuitenkin pysymaan entisilla uomilla. - Tama sama traditioissa pysyminen, jotka traditiot olivat vuosisatain perua, sai monen suuntaamaan poikansa koulua valitessaan katseensa Turkuun, missa ennenkin oli totuttu papin ura aloittarnaan, vaikka ehka kaytannolliset nakokohdat olisivat vaatineet jonkun muun kaupungin kou- l.k. 0. LINDEQVIST, e.m.t., s C. V. BONSDORFF, Abo stads historia under sjuttonde seklet I, s. 496.

10 Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines luun lahtemista. - Varteenotettavina tekijoina, jotka auttoivat katedraalikoulua kunnialla kilpailemaan maan muiden yliopistoon johtavien oppilaitosten kanssa, on edelleen mainittava koulun sijaitseminen maan paakaupungissa, lisaksi yliopiston valittomassa laheisyydessa, ja koulun aikojen kuluessa saavuttama kunnioitus ja myotatunto vaeston keskuudessa. Tlfrlfn koulun oppilasalue. Vaarallisin killpailija katedraalikoululle oli, kuten edella jo on mainittukin, Porin triviaalikoulu. Taman koulun oppilaat olivat paaasiassa kotoisin Porista, Raumalta ja osaksi Kristiinanlkaupungista seka Ala- ja Yla-Satakunnan pitajista.l Voidaksemme suorittaa paapiirteisen rajankaynnin TU~UII ja Porin koulujen oppilasalueitten valilla sellaisina, kuin ne ilmenevat v tehtyjen matrikkelimerkintojen perusteella, esitamme seuraavassa taulukon, jossa on lueteltu oppilasmaarat muutamista Satakunnan pitajista, erikoisesti sellaisista, joista on mainittavammin oppilaita kaynyt molemmissa kouluissa: Turun Porin kouluqsa. koulussa : Pyhamaa Laitila Eura Punkalaidun Mouhijarvi Messukyla Orivesi Ruovesi Keuruu anelmak. 3-1 IANTERE, s ' ~iber scholae Ab. ja KAARLO ]ANTERE, Turuil Porin Iroulussa : 1 Loimaa Huittinen... 5 Tyrvaa Karkku... - Kyro... 2 Pirkkala... 4 Kangasala Lempaala... 6 Vesilahti... - roulussa : Porin triviaalikoulun oppilasluettelot ja oppilasmatrikk,eli. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja

11 162 R. A. Mantyla Aloittaen rajankaynnin rannikolta kasin huomaamme, ettz Rauma on Porin koulun aluetta, samoin on sellaiseksi luettava Laitila (4: 11). Laitilan ja meren valissa ovat Pyhamaan ja Pyharannan nykyiset pitajat, jotka eivat liity ehdottomasti kumpaankaan oppilasalueeseen (8: 5). - Uusikaupunki ja Uusikirkko Iahettavat Poriin yhteensa vain 4 oppilasta, mutta Turkuun sen sijaan Siirryttaessa itaanpain on Mynamaki taysin Turun koulun alueita (37: 3), saniaten kuin Eura on yhta varmasti Porin koulun oppilasmaita (3: 35). - Poytya on suuntautunut Turkuun (12: O), kun taas Sakyla Iahettaa pienen oppilasmaaran kumpaankin kouluun, mutta sen pohijoispuolella oleva Koylio taas yksinomaan Poriin. - Loimaalla hallitsee Turun koulu ylivoimaisesti. Loimaa on muuten juuri puhuva esimerkki siita, mitenka taloudellisten intressien kohdistuminen maarattyyn paikalliseen suuntaan aiheuttaa muun kanssakaymisen ohella myos sivistyksellisen suuntautumisen samanne pain. Loimaa oli nimittain aiemmin kuulunut Porin koulualueeseen, mutta kun taloudellisissa asioissa alettiin kaantya Turkuun pain, ryhtyi pitaja pitamaan sita myos koulukaupunkinaanll ja nain tulee Loimaan viljavasta ja vauraasta pitajasta Turun koulun oppilasalueen arvokas lis2. Punkalaitumella taas suhtauduttiin tasapuolisesti molempiin kouluihin (4: 5). Huittisissa viljellaan melkein yksinomaan Porin koulua (5: 28)) mutta tyrvaalaiset eivat ole tarkistaneet kantaansa kumpaankaan nalhden (11: 9). - Kangasalassa (20: 1 ), Lempaalassa (6: O), vielapa Ruovedellakin (7: 3) on Turun koululla yliote. Sen sijaan taas Vesilahti (0: 9), Karkku (0: 6), Pirkkala (4: 9) ja Hameenkyro (2: 11 ) ovat suunnanneet sivistysharrastuksensa paaasiassa maakuntansa paakaupunkiin Poriin. Kun kartasta seuraa edella esitetyn luettelon perusteella Turun ja Porin koulujen oppilasalueitten valisen rajan kulkua, huomaa, etta Porin koulu on vallannut Satakunnan ja -- I JANTERE, S. 136.

12 Kafedraalikouluiz oppilasalue ;a oppilasaines etta raja etelassa samastuukin jokseenkin tarkoin Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaan. Yla-Satakunnan pitajiin on Turun koulu sen sijaan kyennyt sailyttamaan lujan otteen, mika selittaytyy sillakin, etta kauppasuhteet niilta seuduilta, kuten edella on esitetty, suuntutuivat jatkuvasti Turkuun. Seuraavana katedraalikoulun rajanaapurina joudumme kasittelemaan Hameenlinnan triviaalikoulua. Talla koululla ei ollut oikeutta lahettaa oppilaitaan suoraan yliopistoon, mika maarays suuresti vahensi koulun merkitysta. Koulun oppilaiden tuli, mikali mielivat yliopistoon paasta, taydentaa tietojaan Porvoon kymnaasissa tai Turun katedraalikoulussa. P.o. ajanjaksona ei Hameenlinnan koulusta monta oppilasta Porvoon kymnaasiin siirtynyt, vain luvultaan 5.l Lahteiden perusteella on vaikeata sanoa, minka verran heita siirtyi katedraalikouluun opintojaan jatkamaan, mutta tuskinpa montakaan luvun viimeisen neljanneksen aikana on Hameenlinna, jonka pojat muodostivat triviaalikoulun oppilasaineksen valtaosan, n~erkitty kotipaikaksi vain yhdelle katedraalikoulun oppilaalle. Lammilta, joka nayttaa Iahettaneen Hameenlinnan kouluun seuraavaksi suurimman oppilasmaaran, ei katedraalikouluun (p.0. aikana) ole saapunut yhtaan oppilasta. - Seuraavina ovat Hameenlinnan koulun oppilastilastossa Hattula, josta Turkuun tulee yksi oppilas, Hauho, josta ei tule yhtaan ja Padasjoki, joka Iahettaa yhden oppilaan. - Edella olevasta selviaa, etta Hameenlinnan koulun oppilaat vain vahaisessa maarassa lahtivat opiskeluaan jatkamaan, vaikkakin heista muutamat uskottavasti kiertoteita paasivat suoraan yliopistoon edella esitetysta maarayksesta huolimatta. Kun on selvitettava, missa maarassa Hameenlinnan koulu rajoitti katedraalikoulun oppilasaluetta, taytyy esittaa ensinniainitun koulun oppilasalue. Hameenlinnan koulun matrikkeli alkaa vasta v:sta 1799, joten tarkalleen taman tutkiel- J. M. SALENIUS, Till BorgA gymn. anlanda elever , (Hist. Ark. XVIII).

13 164 R. A. Mantyla man kasittelemalta ajalta emme saa tietoja. Olemme kuitenkin laskeneet oppilasmaarat vv ja niita lukuja voidaan syysta kayttaa koulun oppilasaluetta selvitettaessa. - Matrikkelinl mukaan oli Hameenlinnan kouluun otettu mainittuna kymmenvuotiskautena oppilaita kaikkiaan 94. Heista on itse kaupungista 36, Lammilta 12, Hattulasta, Hauholta ja Padasjoelta 5, Rengosta 4, Palkaneelta, Saaksmaelta ja Akaasta kustakin 3. Yhden oppilaan pitajia on sitten useita, etupaassa Hameessa. Hameenlinnan koulun oppilasalueen muodostaa siis itse koulukaupunki ja sen lahin ymparisto seka ita- ja pohjoispuolella olevat Hameen pitajat. Mutta osan tatakin rajoitettua koulualuetta lapaisee katedraalikoulun oppilasalue (Palkane, Akaa, Hattula, Padasjoki, Saaksmaki), seka samoin omalla suunnallaan Helsingin triviaalikoulun oppilasalue. Siirtyessamme maaraamaan Helsingin triviaalikoulun vastaista rajaa, on syyta heti todeta, etta suurin osa mainitun koulun oppilaista on v , kuten ilmeisesti sita ennen ja sen jalkeenkin, kotoisin Helsingin kaupungista ja sen maapitajan alueelta. Heti toisella tilalla oppilaitten lahettajana on Sipoon pitaja ja kolmantena Espoo. Myos Nurmijarvi ja Tuusula liittyvat alueeseen melkoisilla oppilasmaarilla. - Voidaksemme vetaa rajan Helsingin ja Turun koulujen oppilasalueitten valille, siis Turun koulun oppilasalueen itarajan, luettelemme seuraavassa oppilasmaarat ajalta muutamista Lansi-Uudenmaan pitajista, jotka Iahettivat oppilaita molempiin kouluihin tai jompaankumpaan niista: Turnn Hekingin Tuiun Hekingin kouluun : kouluun : konlu~ui : kouluun : Tenhola Vihti Tammisaari Lohja A Pohja Siuntio Karjaa Espoo... I 21 2 Karjalahja... 6 I ERNESTI SUOLAHTI, Hameenlinnan triviaalikoulun oppilasmatrikk,eli Uiber scholae Helsingforsiensis.

14 Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines pp Naiden numeroiden valossa selviaa Turun koulun oppilasalueen raja idassa pain. - Tammisaari ja Pohjanpitaja liittyvat tana ajanjalksona Turun koulualueeseen. Karjaasta on vaikea sanoa mitaan sen tana aikana lahettaman kovin vahaisen oppilasmaaran perusteella. Lohja on taysin suuntautunut Turkuun, ja Lohgjanjarven ymparisto onkin tarkea osa katedraalikoulun oppilasalueesta. Vihti jakaantuu j~kseenki~n tasaisesti molempien koulujen kesken, kun taas itapuolella oleva Nurmijarvi on taysin Helsingin koulun aluetta. - Sitomalla edella olevan luettelon sisaltamat tiedot karttaan selviaa, etta Helsingin koulun oppilasalue Ianteen pain rajoittuu aivan laheiseen maaseutuun. Turun koululla oli luja ote entisissa valta-alueissaan. - Aikojen kuluessa on vakiintunut jokseenkin selva raja naiden koulujen oppilasalueitten valille paattaen siitakin, etta Turun koulu saa Lansi-Uudeltamaalta v kaikkiaan 57 oppilasta, mutta on niista linjan Vihti-Lohja-Siuntio itapuolelta vain 3: Tuusulasta 1 ja Helsingista 2. Paattaessamme Turun koulun oppilasaluetta kasittelevan tarkastelun toteainme lopuksi, etta oppilasalueet ovat ainakin 1700-luvun lopulla jo tarkoin vakiintuneet paattaen siita, etta toisen koulun varsinaisilta alueilta (oppilasalueitten rajaseutuja lukuunottamatta) kulkeutuu oppilaita toiseen kouluun vain hyvin vahaisessa maarassa. Niinpa on katedraalikoulun alueilta kasiteltavana ajanjaksona Porin koulussa vain harvaja oppilaita: Urjalasta 3, Mynamaelta 1, Turusta 2, Karjalahjalta 1, Poytyalta 1, Liedosta 1, Uudeltakirkolta 1 ja Akaasta 1. - Viela vahemman on Helsingin koulussa. Matrikkelista olemme loytaneet vain pari tapausta, nimittain yhden oppilaan Turusta ja Marttilasta. Hameenlinnan koulun matrikkelia ei p.0. ajalta ole, mutta kaiken todennakaisyyden mukaan ei siella olisi poikkeusta tahan saantoon loydettavissa. - "Muutaman pojan ilmestyminen kouluun varsinaisen oppilasalueen ulkopuolelta ei mitaan vaikuta oppilasalueen maa-

15 166 R. A. Mantyla rittelemiseen. Se saattoi olla kaukaista kajastusta sukujen pyrkimyksesta kotiseudulleen ja halusta pesiytya maaratylle alueelle tai aiheutua tilapaisista syista: joku Iaheinen sukulainen asui vieraassa koulukaupungissa, tai oli isa kaynyt sen koulun ja halusi myos poikansa siella kayttaa j.n.e." HUOMIOITA TURUN KATEDRAALIKOULUN OPPILASAINEKSESTA 1700-LUVUN VIIMEISEN NELJANNEKSEN AIKANA. Oppilaitten syntypera. "Liber scholae Aboensis" ei ole valitettavasti sailyttanyt talta ajalta jalkitnaailmalle oppilaittensa syntyperaa valaisevia tietoja. Tarkan selvityksen esittaminen tasta asiasta on niin ollen mahdotonta kaytettavissa olevien lahteiden perusteella. Kuitenkin voimme sen perusteella, mita koulujen oppilaista k.0. ajanjaksona yleensa tiedetaan seka erinaisten varhaisemmilta ajoilta sailyneiden katedraalikoulun oppilaitten sosiaalista ryhmitysta valaisevien tietojen perusteella jokseenkin suurella todennakoisyydella maaritella oppilasaineksen yhteiskunnallisen alkuperan, vaikkemme tarkkaa ryhmitysta voikaan suorittaa. Ottaen ensin esille ylimman saadyn, aateliston, voimine todeta matrikkelitietojenkin perusteella, etta tama saaty suhtautui vieroksuvasti katedraalikouluun, kuten muihinkin julkisiin oppilaitoksiin. Ennen 1700-luvun puolivalia tapahtui verrattain harvoin, etta aateliset vanhemmat poikkesivat saatynsa tavasta antaa lapsille kotiopetusta tai taydentaa heidan kasvatustaan vieraissa maissa. Saadyn halu ei suuntautunut papinvirkoihin, joihin tiet koulusta useitnmiten johtivat.2 Aina Kustaa I1 Aadolfin ajoista Iahtien oli valtiovallalle,

16 Kafedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines yliopistoille ja kouluille tuottanut huolta se seikka, etta ylin saaty vaheksi julkisia kouluja ja y1iopistoa.l Vasta sita mukaa kuin aatelissaaty menetti etuoikeuksiaan, kasvoi sen piirissa tarve kayttaa yhteiskunnan tarjeoamia keinoja toimialan hankkimiseksi.' Kuten edella jo mainitsimme, noudatti aateliston suhtautuminen Turun katedraalikouluun p.0. ajanjaksona tata yleista linjaa. Ani harva aatelisnuorukainen 1700-luvun viimeisen neljanneksen aikana merkitaan koulun matrikkeliin. "Sen sijaan tayttyivat koulut oppilailla, jotka olivat lahtiiisin lalonpoikien tuvista ja pappiloista, porvarien kodeista, koulun- ja yliopistonopettajain seka alemman siviilivirkamiehiston perheista. Se oli ulkonaisesti nukkavierua joukkoa, suurimmaksi osaksi koyhien lapsia, joiden kunnianhimo ei ulottunut paljon kauemmaksi kuin saada tulevaisuudessa alempi siviilitoimi tai seurata virassa sita kirkkoherraa tai kappalaista, jonka neuvosta he olivat luku-uran ~alinneet."~ Varrnaa on, etta katedraalikoulun oppilasaineksen sosiaalinen laatu noudatti tata yleista suuntaa. Kaytettavissamme on selastus koulun oppilaitten sosiaalisesta alkuperasta v:lta 1749.' Siita laadittua yhteenvetoa voi taydella syylla pitaa kuvaavana myos saman sataluvun viimeisen neljanneksen oppilasjoukolle. Siksi liitamme t5han tilaston, joka on laadittu mainitun selonteon perusteella: Isiin siiaty Latinnl :lla Apol.1 :lla Yht. Upseereja Sot.-alipaall Pappeja ja opettajia Vil-kamiehia Porvareita Lukkareita, siltavouteja y.m JANTERE, S JANTERE, S C. V. BONSDORFF, Djaknedif och djaknegdnp, s. 3. K. G. LEINBERG. Handlingar rorande finska s#kolvasendetshistoria I, SS

17 1 68 R. A. Mantyla Latina1:lla Apol.1 :Ua Pht. Talonpoikia Kasityolaisia Sotil. torppar., tyom., loisia Koko koulun oppilasfuku oli silloin siis 161, siita latinaluokilla 110 ja apologistan luokalla Taulukosta selviaa, miten suuri osuus juuri alemmilla saadyilla oli katedraalikoulunkin miehittajina. Syyta lienee olettaa, etta ylempien saatyjen osuus oppilaitten lahettajana pysyy seuraavinakin aikoina suurin piirtein ennallaan, tai ainakin ovat vaihtelut siina ryhmassa vahemman tuntuvia. Ylempiin saatyihin luettavan vaeston lukumaara ei mainittavan suuressa maarassa noussut, ja niiden saatyjen jasenet toimittivat poikansa saannollisesti, voinee sanoa, opintielle pitaen koulukaupunkinaan katedraalikoulun oppilasalueella asuvina Turkua. Nain ollen voi tehda sen aiheellisen olettamuksen, etta katedraalikoulun oppilasmaarassa tapahtuvat muutokset enimmaltaan aiheutuvat alempien yhteiskuntaluokkien lisaantyvasta tai vahenevasta kouluttamisharrastuksesta tai kouluttamismahdollisuuksista. Kasiteltavanamme olevaa ajanjaksoa laheisemmalta ajalta, nim. v:lta 1771, on sailynyt myos selonteko katedraalikoulun oppilaista, mutta sisaltyy siihen vain alemman ja ylemman kollegan 1uokat.l Sen antamien tietojen perusteella on laadittu seuraava taulukko: Latinal :Ua Apol.1 :Ua Yht. Upseereja Sotil.alipaall Pappeja ja opettajia I I Virkamiehia Porvareita Lukkareita, siltavouteja y.m K. G. LEINBERG, e.m.t. lv, ss

18 Katedraalikoulurz oppilasalue ja oppilasaines !2 Latinal:Ua Apol.l:lla Tht. Talonpoikia Kasityol Sotil., torpp., loisia, tyom Kun taulukon tiedot koskevat vain kahta luokkaa ja yksistaan latinalinjaa, on sen antama kuva tietysti epataydellinen, mutta taulukon esittaminen tassa yhteydessa puolustaa paikkaansa silla, etta se kuitenkin puutteellisenakin osaltaan vahvistaa edellisessa taulukossa esitetyn sosiaalisen linjan jatkuvan paapiirteissaan samanlaatuisena vuosisadan jalkimmaisellakin puoliskolla. Oppilaitten taloudellisesta asemasta voi paatella jo senkin perusteella, etta tiedamme heidan suurimmaksi osaksi lahteneen alempien yhteiskuntaluokkien piirista. "Vaellus parnassolle oli vaikea. Monelle teinille oli koulunkaynti jatkuvaa taistelua puutetta ja hataa vastaan. Muutamat pelastuivat kanssaihmisten avuliaisuuden kautta tai saamalla tyota varakkaammissa perheissa. T,oiset taas sortuivat tielle tai luopuivat vapaaehtoisesti epatasaisesta taistelusta hakeutuakseen urille, jotka nopeammin antoivat jokapaivaisen leivan. Koulu ja tiede menettivat siten monta lupaavaa nuorukaista, kun taas monet vahemman lahjakkaat, mutta varakkaammat, paasivat akatemiaan ja papin virkataloihin." Oppilaitten keski-ika kouluun tullessa. Seuraavassa taulukossa on laskettu oppilaitten keski-ika pitaen erillaan turkulaiset ja maaseudun oppilaat seka myoskin latinalinjalle ja a'pologistan luokalle tulle'et. Saadut tulokset ovat tietenkin vain likimaaraisia. Kasiteltavan aikakauden alkupuolella on matrikkeliin merkitty kouluun otettujen ika vain vuoden tarkkuudella, mutta myohemmin tar- C, v. BONSDORFF, Djaknelif och djakneging, s. 5.

19 170 R. A. Mantyla kistuu matrikkeli ilmoittamaan oppilaan syntymavuoden ja -paivan. Niilta kohdilta on oppilaitten ika keskiarvon maaraamista varten otettu kuukauden tarkkuudella. Taulukkoon liittyvat aikamaarat osoittavat, minkalaisissa jaksoissa keski-ika on laskettu. Mainittakoon viela myoskin, etta taulukkoon sisaltyvat vv kouluun tulleitten oppilaitten lisaksi myoskin jo v koulussa olleet oppilaat I Ik.... apoll. lk I lk.... apol. Ik Ilk.... apo,l. Ik I lk.... apo,l. Ik.... Turku : 10 v. 11,7 v. 10,6 v. 13 v. 10,6 v. 13,s v. 11,7 v. 12,s v. Maaseutn : 12 IT. 14 v. 13,2 v. 14,l v. 13,5 v. 16,l v. 13,3 v. 15,6 v. Olemme laskeneet keski-ian jaksoissa voidaksemme todeta, onko siina mitaan maarattya kehityksen suuntaa huomattavissa. Poikkeuksia on kylla puoleen ja toiseen, mutta mitaan johdonmukaista kehitysta ne eivat ilmenna. Sellaisen toteamiseen on kasiteltavamme ajanjaksokin kylla lyhyenlainen. Eraana haittana "vanhan koulun" toiminnassa epasaanniillisen kouluun tulon rinnalla oli suuri epatasaisuus oppilaitten iassa. Tama koskee seka latinalinjaa etta apologistan luokkaa. Rinnan saattoi olla kouluaan aloittamassa 7-vuotiaita ja sellaisia, jotka Iahkntelivat 20. ikavuottaan tai olivat sen jo sivuuttaneetkin. Tallainen suuri ikaero vaikutti haitallisesti opetuksen kulkuun. Mutta siita saattoi olla muutakin vahinkoa. Vanhempien oppilaitten vaikutus nuorempiin voi muodostua arveluttavaksi. Nain on syyta olettaa tapahtuneeksi sitakin suuremmalla syylla, tiedamme varttuneempien teinien tapojen monesti olleen valitettavia. Matrikkelikin tietaa kertoa esim. juopottelun takia eroitetuista. Seka turkulaisia etta maaseutulaisia koskevana yleispiirteena voidaan heti huomata, etta apologistan luokalle tulleit-

20 K~tedr~~likoulun oppilasalue ja oppilasaines ten keski-ika aivan saannollisesti on korkeampi kuin latinalinjan ensimmaiselle luokalle tulleitten. Kun apologistan oppimaaran saattoi suorittaa lyhyemmassa ajassa, ei sille luokalle tarvinnut tullakaan niin nuorena kuin "papin kouluun". Apologistan luokalle tulee myos taysia miehia, ilmeisesti jo joissakin ammateissakin olleita, jotka joko ovat huomanneet tarpeelliseksi kartuttaa tietojaan vastaista menestystaan ammattiuralla taatakseen tai sitten ovat saaneet haluttomuuden ammattiinsa ja Iahtevat koettelemaan opintieta istuakseen ehka vuoden kaksi koulun penkilla ja havitakseen taas koko oppimaaraa suorittamatta muille markkinoille. Toinen yleisesti paikkansa pitava toteamus on, etta maaseudun oppilaat tulevat kouluun vanhempina kuin kaupunkilaiset. Syyt ovat varmaan samat, jotka viela tana paivanakin aiheuttavat vastaavanlaisen tuloksen. Ennenkuin poika Iahetettiin kalliille ja pitkaaikaiselle koulumatkalle, oli toki paastava selville siita, oliko hanella taipumuksia koulualalle ja taman selvittamiseksi oli odotettava vahan myohempaa ikakautta. Ehkapa monta kertaa myos vasta oma myijhemmalla ialla herannyt lukuhalu tuli aiheulttamaan opintielle Iahtemisen. Huomattava myoskin 'on, ettei pitkien ja vaikeitten matkojen takaa vallan vahavakisia voitu vieraisiin oloihin tuoda ja sinnte jattaa, vallankin kun kodin osuus taloudellisena tukijana tavallisesti oli heikonlainen tai vallan olematon. Koulunkaynnin aloittamisen epusiiiinnollisy)~~. Vanha tapa edellytti, etta oppilaita otettiin kouluun kaikkina lukuvuoden kuukausina, joskus lomankin aikana. On luonnollista, etta tallainen saannottomyys mita suurimmassa maarassa haittasi opetuksen tasaista edistymista, tuottaen haittaa luokan muille oppilaille ja ylimaaraista vaivannakoa opettajalle.' Turun katedraalikoulu ei suinkaan ollut tassa

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla

Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksiin 1900-luvulla Kuntien kuuluminen tuomiokuntiin ja käräjäkuntiin sekä raastuvan ja käräjäoikeuksiin 1900luvulla Arkistopiirin nykyisiin käräjäoikeuksiin kuuluvat kunnat ja muut kunnat, joiden arkistoa on HMA:ssa. Luettelossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443 1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista... 3989 1444 Opetusministeriön

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 1146 1150 SISÄLLYS N:o Sivu 1146 Valtioneuvoston asetus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta... 3565

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy 1 LIITE 1: Omistajat Yhteishankintayksikön kilpailuttamia sopimuksia voivat hyödyntää KuntaPro Oy:n ja sen tytäryhteisöjen lisäksi kaikki KuntaPro Oy:n omistajayhteisöt ja niiden omistajayhteisöt. SITOVASTI

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Aurassa asuvien työllisten työpaikat 0 5 10 20 1:500 000. Keskusverkkoselvitys. Eura. Säkylä. Oripää. Laitila. Oripää. Loimaa. Pöytyä Mynämäki Ypäjä

Aurassa asuvien työllisten työpaikat 0 5 10 20 1:500 000. Keskusverkkoselvitys. Eura. Säkylä. Oripää. Laitila. Oripää. Loimaa. Pöytyä Mynämäki Ypäjä Eura Punkalaidun Ypäjä ssa asuvien työllisten työpaikat 41-100 101-198 Eura Punkalaidun Humpp Ypäjä ivassalo ssa asuvien työllisten työpaikat 11-200 201-400 401-1000 1001-1099 Raseb Some antali Raseborg

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit

Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit Kirjastoon on hankittu mahdollisimman täydellisinä Pirkanmaan

Lisätiedot

Kunta Perukirjoja Tietokannassa N =

Kunta Perukirjoja Tietokannassa N = 1 of 7 Hämeenlinnan maakunta-arkiston perukirjatietokanta Kunnat, niistä tuomiokuntiin jätetyt perukirjat sekä tallennustilanne tietokannassa. Hämeenlinnan maakunta-arkistoon luovutetuista perukirjoista

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008

KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 KUNTAVAALIT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2009-2013 Varsinais-Suomen kuntayhtymille, poliittisille piirijärjestöille, tiedotusvälineille Varsinais-Suomen

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Yhdistys. Puoluekokous 2010: yhdistysten edustajamäärät piiri- ja liittojärjestöt listan lopussa erikseen. Puoluekokousedustajia

Yhdistys. Puoluekokous 2010: yhdistysten edustajamäärät piiri- ja liittojärjestöt listan lopussa erikseen. Puoluekokousedustajia Puoluekokous 2010: yhdistysten edustajamäärät piiri- ja liittojärjestöt listan lopussa erikseen Puoluekokousedustajia Yhdistys 2010 Piiri Joroisten vihreät ry 0 Etelä-Savo Kerimäen Vihreät ry 1 Etelä-Savo

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Kirkonkirjojen, voudintilien sekä historiakirjojen jäljennösten mikrofilmejä ja mikrokortteja Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa

Kirkonkirjojen, voudintilien sekä historiakirjojen jäljennösten mikrofilmejä ja mikrokortteja Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa Kirkonkirjojen, voudintilien sekä historiakirjojen jäljennösten mikrofilmejä ja mikrokortteja Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa Tämä luettelo sisältää Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit Suomen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Toukokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Toukokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2015 Toukokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.5.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2015 tilannekatsauspäivänä 34400

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.2.2017) Työttömyyden väheneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun 2017 lopussa 33956

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Päätös 1 (7) Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Päätös 1 (7) Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen Päätös 1 (7) Kotipalvelu Mehiläinen Oy Pohjoinen Hesperiankatu 17 C 00260 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Kotipalvelu

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

1. Väestö. 1.1Johdanto

1. Väestö. 1.1Johdanto 1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on

Lisätiedot