Ohjelmasuunnitelma: Kestävä kehitys -kehitysohjelma

Transkriptio

1 Ohjelmasuunnitelma: -kehitysohjelma Versio: 0.5 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Kehitysohjelman ohjelmapäällikkö: Jukka Mäkelä Sirpa Hertell Pasi Laitala

2 Ohjelmasuunnitelma i Ohjelmasuunnitelman versiohistoria ja hyväksyntä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Laitala, Soini Ohjausryhmän käsittelyyn 0.2 Laitala, Soini Ohjausryhmän käsittelyyn 0.3 Laitala, Soini Ohjausryhmän hyväksyttäväksi 0.4 Laitala, Soini Ohjausryhmän kommentoitavaksi 0.5 Laitala, Soini Kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 1.0 Laitala, Soini Kaupunginhallitus Ohjelmasuunnitelman hyväksyntä Hyväksyjä Päiväys Linkki päätösasiakirjaan ja mahdolliset lisätiedot <pp.kk.vvvv> <pp.kk.vvvv>

3 Ohjelmasuunnitelma ii Tiivistelmä Ohjelman tavoitteena on sekä kehittää ja parantaa kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten ja sosiaalisten että ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma kokoaa kaupungin poikkihallinnollisen kestävän kehityksen kehittämistoiminnan agendan ja koordinoi toimenpiteitä. Kaupunki toimii yhdessä kumppaneiden kanssa niissä asioissa, joissa se voi tehokkaasti saavuttaa omat ekologisuuteen ja kestävään taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät tavoitteet. Ratkaisut pohjautuvat korkeaan osaamiseen ja kokonaisvaltaisiin muutoksiin. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinan kestävän kehityksen tavoitteita taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Ohjelmassa tarkastellaan Espoota osana Suomen ja EU:n viitekehystä ja haetaan edelläkävijyyttä tavoitteiden mukaisilla toiminta-alueilla. Ohjelmalla on kuusi hyötytavoitetta, joiden kautta ohjelman tavoite saavutetaan.

4 Ohjelmasuunnitelma iii SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta ja nykytila kehitysohjelman kohdealueella Yhteys Espoo-tarinaan Tavoitteet ja mittarit Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Hyötytavoitteet ja mittarit Konkreettiset tuotokset Rajaukset Kehitysohjelman toteutus Osa-alueet ja vaiheistus Ensivaiheen hankkeet Tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset Aikataulu Kustannukset ja rahoitus Ulkoiset kustannukset ja kustannustenhallinta Rahoitus Työmäärä ja resurssienhallinta Riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Organisointi ja vastuut Sidosryhmät ja sidosryhmien hallinta Viestintä Kehitysohjelman hallintakäytännöt Projektien ja toimenpiteiden valinta ja niitä koskeva päätöksenteko Seuranta ja raportointi Ohjausryhmän käytännöt Dokumenttienhallinta ja muut työtavat Riskit ja riskienhallinta Edellytykset kehitysohjelman toteutukselle ja onnistumiselle Edellytykset toteutukselle Edellytykset kehitysohjelman onnistumiselle Kehitysohjelman arviointi, ohjelman lopetus ja jatkotoimenpiteet Määritelmät, käsitteet ja lyhenteet Liitteet 25

5 Ohjelmasuunnitelma 1 1 Tausta ja nykytila kehitysohjelman kohdealueella Kestävä elämäntapa mahdollistaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen. Elämäntapa pitää sisällään asenteet ja teot, joiden yhteisvaikutuksella saavutetaan vaikuttavuutta. Espoossa on korkea koulutustaso ja kaupungin toimintaympäristö on aktiivinen ja osaava. Kaupunki voi monella tavalla edistää kestävän elämäntavan kehittymistä. Espoolaisista päiväkodeista kolme neljäsosaa on sisällyttänyt kestävää kehitystä ohjelmaansa ja syyslukukaudesta 2013 lähtien kaikissa Espoon peruskouluissa aihe on yksi lukuvuosisuunnitelman kehittämiskohteista. Espoo hyväksyttiin jäseneksi YK:n yliopiston RCE (Regional Centre of Expertise) -verkoston jäseneksi vuoden 2011 alussa. Ohjelma on perustettu lisäämään kaikenikäisten kuntalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja kestävästä elämäntavasta. Espoon kaupunki sai Reilun kaupan arvonimen vuonna 2009 ja siihen liittyviä kestäviä kulutusvalintoja ja globaalia vastuuta toteutetaan kaupungin omissa hankinnoissa sekä yhteistyössä oppilaitosten, kahviloiden ja ravintoloiden, seurakuntien, järjestöjen ja työpaikkojen kanssa. Kestävää elämäntapaa edistetään myös espoolaisissa yrityksissä ja yhteisöissä esimerkiksi yhteiskuntavastuutyön ja -raportoinnin avulla. Espoon kaupunkikeskuksilla on kullakin oma persoonallisuus ja identiteetti, joita tulisi vahvistaa. Omaleimaisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan huomioiden haasteet, kuten segregaation ehkäisy, hyvinvointierojen kaventaminen ja asuntojen hallinta- ja omistusmuotojen tasainen sijoittaminen. Omaleimaiset kaupunkikeskukset palvelevat keskusten asukkaiden lisäksi myös niiden lähialueiden asukkaita. Kaavoituksen ja arkkitehtuurin lisäksi omaleimaisuuteen tarvitaan toimintaa ja ihmisiä, alueen asukkaita heissä on omaleimaisuuden todellinen voimavara. Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, korkea syntyvyys ja positiiviseksi kääntynyt muuttoliike. Vahvuuksia ovat myös koulutettu väestö ja alhainen taloudellinen huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös muuta suomalaista väestöä terveempiä. Vahvuutena voi pitää myös vieraskielisten maahanmuuttoa, joka entisestään nuorentaa väestöä ja tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneneviin ikäryhmiin. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Eri väestö- ja ikäryhmien ja alueiden välillä on suuria hyvinvointieroja. Espoossa on hieno, vaihteleva ja monipuolinen luonto metsineen, lintuvesineen, vesistöineen, merenrantoineen ja kulttuuriympäristöineen. Kansallispuistoa Espoossa on 1870 hehtaaria, järviä 95 ja saaria 165. Espoo on myös pinta-alaltaan suuri kaupunki, joten mahdollisuudet luonnon, asumisen ja muiden toimintojen hyvään yhdistymiseen ovat olemassa. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja alueita on miltei 3200 hehtaaria. Suojelualueiden määrä kasvoi merkittävästi, kun Espoon 550- juhlavuoden kunniaksi rauhoitettiin 550 hehtaaria arvokkaita metsäalueita.

6 Ohjelmasuunnitelma 2 Espoon ympäristön hyvän tilan takaamiseksi on tehty paljon työtä. Espoossa on mm. ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpideohjelma, ilmansuojeluohjelma, meluntorjuntaohjelma, hulevesiohjelma, virtavesien suojeluohjelma, Itämerihaasteen edellyttämä toimenpideohjelma, pilaantuneiden maiden rekisteri ja luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma. Näiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja tarpeen mukaan toimenpiteitä päivitetään. Espoon vesienhoidon toimenpideohjelma valmistuu Ympäristön tilasta raportoidaan säännöllisesti. Sähköiset tiedotuskanavat ovat entistä tärkeämpiä ympäristötiedon välittämisessä. Myös media on kiinnostunut Espoon luonto- ja ympäristöasioista. Espoon ympäristökeskukseen kuuluva Villa Elfvikin luontotalo on ollut edelläkävijä ympäristötiedon välittämisessä. Keväällä 2013 avattiin Suomen luontokeskus Haltia, joka on näyteikkuna koko Suomen luontoon. Lisäksi vuoden 2013 alusta alkaen HSY:n ilmastoyksikköön kuuluva Ilmastoinfo on välittänyt pääkaupunkiseudun kuntalaisille tietoa ilmastoasioista. Espoon kasvihuonekaasupäästöt olivat 5,7 tonnia (CO 2 -ekvivalenttia) asukasta kohti vuonna Merkittävimmät päästölähteet ovat rakennusten lämmitys, sähkönkulutus ja liikenne. Jos myös välilliset päästöt, esimerkiksi ruoka ja muu kulutus huomioidaan, hiilijalanjälki oli noin 11 tonnia asukasta kohti. Kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa Espoo on hyvää keskitasoa. Viime vuosina kasvihuonekaasupäästöt eivät ole vähentyneet tavoiteuran mukaisesti. Espoon ilmastositoumukset: - Pääkaupunkiseudun llmastostrategia Tavoitteena on 39 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä (4,3 tonnia CO 2 - ekvivalenttia asukasta kohden). Espoossa on ollut toimenpideohjelma strategian toteuttamiseksi vuodesta 2009 lähtien. Tällä hetkellä toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksymiä Espoon ilmasto- ja energiatoimenpiteitä vuosille Covenant of Mayors -ilmastositoumus. Tavoitteena on vähintään 20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä. Sitoumukseen liittyy kestävän energiankäytön toimenpideohjelma, joka on hyväksytty kaupungin johtoryhmässä. - Kuntien energiatehokkuussopimus (kets). Tavoitteena on 9 % energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan toimintasuunnitelmaa. - Suomen kuuden suurimman kaupungin (kuutoset) kaupunginjohtajat ovat perustaneet ilmastoverkoston. Yhteisesti on sovittu 10 aloitteen edistämisestä. HSY-alueen yhteinen pitkän tähtäimen visio on hiilineutraalius vuonna Espoon tahtotila on kehittyä ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijäksi. Kaupungin toimenpideohjelman mukaisesta ilmastoasioiden edistämisestä ja seurannasta vastaa poikkihallinnollinen ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä, jossa on jäseniä kaikilta toimialoilta ja konsernihallinnosta. Ympäristökeskus koordinoi ryhmän toimintaa. Ilmastoviestinnän tehostamiseksi on laadittu viestintäsuunnitelma, jonka toteuttamisesta koordinaatioryhmä vastaa.

7 Ohjelmasuunnitelma 3 Liikenne synnyttää sekä terveys- ja viihtyisyyshaittoja aiheuttavia päästöjä että melua. Lisäksi sen osuus on noin viidennes kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä. Espoolla on lähitulevaisuudessa suuri haaste vähentää merkittävästi liikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n energia- ja ilmastopaketin mukaisesti päästökaupan ulkopuolisen sektorin on velvollisuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2008 Fortum ja Espoon kaupunki aloittivat yhteistyön, jonka tavoitteena on mahdollistaa ladattavien sähköautojen laajamittainen käyttöönotto Espoossa ja näin pienentää liikenteen päästöjä. Espoon monikeskuksinen kaupunkirakenne on vaikuttanut joukkoliikenteen kehittymiseen ja kehittämistyötä yhdessä HSL:n kanssa on tehty paljon. Tiukentuvat rakentamismääräykset edellyttävät myös, että julkinen sektori toimii kiinteistö- ja rakennusalalla edelläkävijänä. Julkinen sektori valvoo uusien määräysten noudattamista, tulkitsee määräyksiä ja antaa ohjeita näiden noudattamiseksi. Tavoitteen edistämisen virstanpylväät ovat rakentamisen energiatehokkuutta ohjaava Suomen rakennusmääräyskokoelman uudistus vuonna 2012 sekä vuoteen 2020 kaavailtu nollaenergiarakentamisen tavoiteaikataulu. Espoon kaupunki on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti on alettu valmistella työ- ja elinkeinoministeriön johdolla sopimuksen jatkoa vuoteen Espoon kaupunki poikkeaa energiaomistukseltaan, -tuotannoltaan ja -käytöltään monesta muusta Suomen kaupungista, joissa keskeinen osa energiankulutusta ja - tuotantoa liittyy usein teolliseen tuotantoon. Espoon kaupungilla ei ole merkittäviä omistuksia energiantuotannossa. Espoossa teollisuuden osuus sähkön kulutuksesta on vain noin 7 % eikä alueella ole merkittäviä prosessilämmön kuluttajia. Espoon kaupungin rakennustilavuudesta 2/3 lämmitetään kaukolämmöllä. Kaukolämmöstä suurin osa tuotetaan energiayhtiö Fortumin yhteistuotantolaitoksella Suomenojalla fossiilisia polttoaineita hyödyntäen. Espoon kaupunki toimii uusiutuvien energiamuotojen toteutusratkaisujen integraattorina, mahdollistajana ja yhdistävänä osapuolena. Lisäksi Espoon kaupunki on toteuttanut useita uusiutuvan energian ratkaisuja omissa julkisissa rakennuksissa. 2 Yhteys Espoo-tarinaan on taloudellisen toimintaympäristön, tietoyhteiskuntakehityksen, kaupungistumisen ja ikääntymisen ohella Espoon suuri haaste. Kestävän kehityksen eri osa-alueita (taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen) on kehitetty Espoossa monipuolisesti, mutta osa-alueiden välillä yhteistyö ei ole ollut riittävää. -ohjelmatyö kokoaa tavoitteet yhden sateenvarjon alle, jolloin tavoitteiden saavuttaminen ja resurssien käyttö tehostuu. Ohjelmalla luodaan

8 Ohjelmasuunnitelma 4 kokonaisvaltainen arvio niistä asioista, joilla kaupunki voi tehokkaasti saavuttaa omat kestävään taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät tavoitteet. Espoossa kaikki innovaatioympäristön elementit ovat läsnä, kuten tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitus, vahva perustutkimus, soveltava tutkimus, koulutus, osaaminen ja osaamisen kehittäminen, yritykset ja kaupunki. Pelkästään Tekesin rahoitus vuosina Espoossa toimiville yrityksille oli 397 miljoonaa euroa ja Espoossa sijaitseville tutkimuslaitoksille 494 miljoonaa euroa, eli yhteensä 891 miljoonaa euroa. 3 Tavoitteet ja mittarit 3.1 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Espoolaiset toteuttavat kestävää elämäntapaa omassa arjessaan ja kaupungin työntekijät omissa tehtävissään tekemällä kestäviä ratkaisuja. Kestävän kehityksen portinvartijat* ovat esimerkkinä muille kestäviin ratkaisuihin. Ekotukitoiminta** on aktiivista ja tuloksellista ja kaupungin hankinnat kestäviä. Espoon kaupunkikeskukset pohjautuvat sosiaalisesti kestävään rakenteeseen ja ne ovat ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaita kokonaisuuksia. Verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Asuntoja tuotetaan kaupunkirakennetta tiivistäen ja viihtyisä kävely-ympäristö huomioiden hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Riittävä ja monipuolinen asuntotarjonta lisää alueiden vetovoimaisuutta ja tarjoaa vaihtoehtoisia ratkaisuja erilaisiin asumistarpeisiin. Monipuolisessa asuntotuotannossa ja kaupunkikeskusten kehittämisessä huomioidaan tämän päivän vaatimukset ympäristöystävällisyydestä ja energiatehokkuudesta kaupunkikuvallisen ilmeen lisäksi. Espoolaiset osaavat nauttia lähiluonnosta ja hyvästä elinympäristöstään monin eri tavoin. Ympäristön tila säilyy hyvänä myös tuleville sukupolville. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet on saavutettu. Kulkumuodoista yhteenlaskettuna joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ohittavat yksityisautoilun. Espoo on sähköisen liikkumisen edelläkävijä. Rakentaminen on energiatehokasta. Energiantuotannon pitkän aikavälin painopiste on uusiutuvissa energialähteissä. * portinvartijat ovat henkilöitä tai organisaatioita, joiden tekemillä valinnoilla ja ratkaisuilla on suuri merkitys muiden toimintaan, esimerkiksi taloyhtiöiden isännöitsijät ja koulujen vahtimestarit. ** ekotukitoiminta on osa kaupungin ympäristöjohtamista. Ekotukihenkilöt edistävät ympäristöasioita työyksiköissä ja kannustavat ympäristövastuulliseen toimintaan. Ekotukihenkilöitä oli vuoden 2013 marraskuussa 455. Ekotukihenkilöt toimivat oman toimen ohella. Ympäristökeskus koordinoi toimintaa.

9 Ohjelmasuunnitelma Hyötytavoitteet ja mittarit Hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa -hyötytavoitteen ajatuksena on kehittää ja käyttöönottaa keinoja, joilla kuntalaisten ja kumppanien kanssa löydetään uutta intoa ja tahtoa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on, että espoolaiset toteuttavat kestävää elämäntapaa omassa arjessaan tekemällä kestäviä ratkaisuja. Kestävän kehityksen portinvartijat ovat avainasemassa asenteiden muutoksessa ja kestävien toimintatapojen käyttöönotossa. Kestävä elämäntapa vaatii tuekseen ekososiaalista sivistystä. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta yhteisestä rajallisesta maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Se on inhimillisen kasvun kautta saavutettua ymmärrystä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Ekososiaalinen sivistys johtaa ekologisesti ja sosiaalisesti vastuulliseen käyttäytymiseen jokapäiväisessä elämässä. Hyötytavoitteen ajatuksena on kehittää ja käyttöönottaa keinoja, joilla kuntalaisten ja kumppanien kanssa löydetään uutta intoa ja tahtoa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on kannustaa ja innostaa uuden ajattelun ja asenteen kehittymiseen ja kestävien toimintatapamallien käyttöönottamiseen. Ajatuksena on, että löydetään tapoja elämän mittaiseen omaksumiseen ja toimimiseen ja espoolaiset kokevat toiminnan arvokkaana ja ovat myös itse mukana. Tavoitteena on, että espoolaiset toteuttavat kestävää elämäntapaa omassa arjessaan tekemällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Tavat, joilla kestävä elämäntapa toteutuu voivat olla hyvin erilaisia. Kannustetaan ja haastetaan espoolaiset etsimään omaan arkeen soveltuvat ratkaisut. Kartoitetaan kestävän kehityksen portinvartijat ensin kaupungin organisaatiossa ja myöhemmässä vaiheessa koko Espoossa. Portinvartijat ovat avainasemassa asenteiden muutoksessa ja kestävien toimintatapojen käyttöönotossa. Hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainen kaupunki Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Hyötytavoite koostuu neljästä osa-alueesta. 1) Elinkaarikustannukset ohjaavat kaupunkikehitykseen liittyviä suunnittelu- ja rakentamispäätöksiä. 2) Kaupunkikeskusten imagoa ja identiteettiä kehitetään pohjautuen niiden omiin vahvuuksiin. Kaupunkikeskukset muodostavat toisiaan täydentävän verkoston, joiden välillä asiointi, työssäkäynti ja harrastaminen ovat sujuvaa.

10 Ohjelmasuunnitelma 6 3) Sosiaalisesti kestävät alueet lisäävät ihmisten hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Asuinalueen viihtyisyys kannustaa asukkaita huolehtimaan asuinympäristöstään ja luo edellytyksiä alueen yhteisöllisyyden kasvulle. 4) Asuntotuotanto on kaupunkirakennetta tiivistävää. Asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla asuinalueilla sekä täydennysrakentamisen kautta vanhoilla asuinalueilla siten, että samoille asuinalueille rakentuu hallinta- ja omistusmuodoiltaan erilaisia asuntoja. Nämä osa-alueet arvioidaan projektin toteuttamisen osalta ohjausryhmässä vuoden 2014 aikana. Tarkempaa arviointia tehdään teemakohtaisissa työpajoissa. 1) Suunnittelu- ja rakentamispäätöksiä tehtäessä huomioidaan rakentamisen ja käytön ajan kustannukset kokonaisuudessaan. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla saavutetaan myös käytön aikana taloudellisuutta rakennuksen ylläpidon ja käytön osalta. Rakennusten ratkaisujen tulee olla sellaisia, että niiden käyttö ei aiheuta tarpeettomia kuluja ja ne mahdollistavat yhä edullisempien työskentelytapojen kehittämisen. Markkinoita haastetaan pitkäjänteisesti kehittämään erilaisia suunnitteluja taloratkaisuja kaupungin tarpeisiin. Näitä koko elinkaaren kustannusten vaihtoehtoja selvitetään yhdessä esimerkiksi Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa. Tavoitteena on yhteistyön kautta löytää Espoolle taloudellisesti järkevimmät tavat. 2) Palvelutarjonnan tulee olla joustavaa, jotta palveluja pystytään kohdentamaan alueen tarpeiden mukaan. Eri toimijoita kannustetaan kehittämään ja tuottamaan mm. digitaalisen talouden uusia palvelutuotteita ja konsepteja. 3) Toimiva joukkoliikenne parantaa alueiden ekologisuutta ja mahdollistaa ihmisten kestävän liikkumisen. Toimivat joukkoliikenneratkaisut parantavat arjen sujuvuutta. Myös kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien (taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen) tarkastelu ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointimenetelmät otetaan osaksi Espoon liikennejärjestelmän kehitystyötä. 4) Asuntotuotannossa otetaan huomioon määrän ohella myös muita arvoja, kuten ekologisuus, tilatehokkuus, energiaratkaisut, sijainti sekä talon fyysiset ominaisuudet, kuten talotekniset ratkaisut, muuntojoustavuus ja arkkitehtuuri. Kestävän kehityksen kannalta tavoitteena on kuntalaisten aktivointi omatoimiseen yhteisöllisyyteen. Ohjelma seuraa ja arvioi näistä näkökulmista asunto-ohjelman toteutumista. Hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö -hyötytavoite varmistaa, että ympäristön tila säilyy hyvänä ja luontoarvot säilyvät kaupungin kasvaessa. Tavoitteena on myös, että espoolaiset ovat entistä paremmin tietoisia Espoon luontoarvoista ja osaavat nauttia ympäristöstään monin eri tavoin. Kaikki espoolaiset tuntevat vastuuta ympäristöstä ja osallistuvat omalta osaltaan elinympäristönsä vaalimiseen.

11 Ohjelmasuunnitelma 7 Tavoitteena on elämän edellytysten takaaminen myös tuleville sukupolville pitämällä Espoon ympäristön tila edelleen hyvänä ja säilyttämällä kasvun paineissa myös luontoarvot. Kaupunkirakenteen tiivistyessä kiinnitetään erityistä huomiota hyvään ilmanlaatuun ja huomioidaan myös erityisryhmien tarpeet. Järvien, saaristovesien ja merialueen tilaa parannetaan vaikuttamalla vesistöjen valuma-alueella tapahtuvaan toimintaan sekä toteuttamalla kunnostusprojekteja. Huolehditaan riittävien lähiluonto- ja metsäalueiden säilymisestä kaupunkikeskuksissa. Riittävät viherverkostot ovat yksi edellytys luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Ilmaston muuttumiseen sopeutuminen edellyttää, että lajistolla on mahdollisuus siirtyä suotuisampaan elinympäristöön. Viherverkostojen säilyminen varmistetaan Espoon alueella ja tehdään kiinteää yhteistyötä naapurikuntien kanssa laajemman alueellisen jatkuvuuden turvaamiseksi. Merellisyys ja rantaraitti ovat Espoon arvokkaita erityispiirteitä ja näitä tuodaan vahvemmin kuntalaisten ja vierailijoiden tietoisuuteen. Lisäksi tavoitellaan espoolaisten entistä parempaa tietoisuutta luontoarvoista ja ympäristöstään ja kykyä nauttia niistä eri tavoin. Kaikkia espoolaisia kannustetaan kantamaan vastuuta elinympäristöstään ja vaalimaan sitä. Hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointi Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointi -hyötytavoite ohjaa, koordinoi ja johtaa kaupungin ilmastotavoitteiden asettamista ja saavuttamista. Näkökulmana ovat sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen liittyvät asiat. Kestävä liikkuminen ja energiaratkaisut ovat keskeisiä ilmastotyön painopistealueita. Lisäksi priorisoiduilla toiminta-alueilla tavoitellaan edelläkävijyyttä ilmastoasioissa. Toimitaan laajassa yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kumppanuuksilla parannetaan ilmastotyön vaikuttavuutta ja rakennetaan uusia tapoja toimia. Hyötytavoitteella ohjataan kaupungin ilmastotyötä ja varmistetaan ilmastositoumusten edellyttämien tavoitteiden saavuttaminen. Näkökulmana on sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen liittyvät asiat. Ilmastoasioissa tarkastelun aikajänne on pitkä. Työskentelyä kohti visiota ohjaa lyhyemmän aikavälin Espoon ilmasto- ja energiatoimenpiteet toimenpideohjelma. Ohjelmassa on kuvattu konkreettiset toimenpiteet, toteuttamisvastuut ja arvioitu toimenpiteiden toteutettavuutta. Työn etenemistä seuraa ja sitä koordinoi kaupungin ilmasto- ja energia-asioiden koordinaatioryhmä.

12 Ohjelmasuunnitelma 8 Espoon ilmastotyön painopistealueet - energian suunnittelu ja uusiutuvan energian käyttöönotto (hyötytavoite 5) - monipuolinen kestävä liikkuminen (hyötytavoite 6) - laaja yhteistyö ja kumppanuudet asukkaiden, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa Toimitaan paikallisesti ja käytännönläheisesti, mutta hyödynnetään globaalit ratkaisut, tieto ja kumppaneiden osaaminen. Yhdessä yritysten kanssa rakennetaan yhteistyö- ja kannustinmalleja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (esim. ilmastoklusterin jatkokehitys). Ilmastoasioista viestitään tehokkaasti ja toimitaan yhdessä kuntalaisten kanssa tietoisuuden parantamiseksi. - tavoitellaan edelläkävijyyttä priorisoiduilla toiminta-alueilla Priorisoidaan mitä ollaan tekemässä ja keskitytään niihin asioihin, joilla saavutetaan paras vaikuttavuus. Toimitaan edelläkävijä -asenteella ja luodaan tekemisessä uusia hyviä käytäntöjä. Tehdään kiinteää yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Hyötytavoite 5: Energiaratkaisut Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 5: Energiaratkaisut -hyötytavoitteen avulla edistetään muutoksia alueellisissa tai paikallisissa energiantuotantotavoissa ja kestävämpää energiankäyttöä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä mahdollistetaan ja edistetään mm. kaavoitusvaiheen energiaselvitysten ja suunnitelmien avulla sekä tarjoamalla kaikille toimijoille avointa energiapaikkatietoa. Omassa toimitilarakentamisessa toteutetaan pilottirakennuksia,

13 Ohjelmasuunnitelma 9 jotka toimivat tiekarttana kohti tulevaisuuden vaatimukset huomioivaa rakentamista. Olemassa olevien toimitilojen energiatehokkuutta, tilojen käyttöastetta ja tilatehokkuutta parannetaan. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia energiantuotantotavoissa ja edistää kestävämpää energiankäyttöä. Työn painopistealueita ovat energian suunnittelu ja uusiutuva energia. Painopistealueisiin vastataan toteuttamalla energiatehokkaita julkisia palvelurakennuksia, kaavoituksen energiasuunnittelulla, avoimella energiapaikkatiedolla sekä erityisesti pientalorakentajien energianeuvonnalla. Energiaselvitysten ja suunnitelmien laadinta on osa julkista suunnitteluprosessia. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä mahdollistetaan ja edistetään. Kaavoituksessa mahdollistetaan uusiutuvan energian tuotanto. Energiavalintoihin vaikutetaan avoimeen dataan perustuvalla aurinko- ja geoenergian paikkatiedolla, kuten energiakartoilla, kattopintojen aurinkoenergiapotentiaalin selvittävällä laserkeilaaineistolla sekä alueellisilla energiasuunnitelmilla. Luodaan edellytyksiä myös kaukokylmän käytön lisääntymiselle. Yksityiset tahot voivat datan avulla kehittää omaa energiasuunnitteluaan ja uusia energiasuunnittelua helpottavia työvälineitä. Kaupunkisuunnittelun ja muun poikkihallinnollisen yhteistyön ja kumppanuustoiminnan avulla nostetaan muutama kaavoituksen ja toteutuksen kohteena oleva alue, kuten Vermontie ja Otaniemi-Tapiola-Keilaniemi profiililtaan kestävän kehityksen esimerkkialueeksi. Kaupunkisuunnittelu tarjoaa kaikille energiamarkkinoiden toimijoille sekä avoimeen dataan perustuvaa energiapaikkatietoa että kanavia ja työkaluja Espoon alueelle pääsemiseksi. Myös julkisten rakennusten mittaustietoa jaetaan avoimesti yleiseen käyttöön. Tietoa käytetään energiaratkaisujen arviointiin ja kehittämiseen. Samalla tuotetaan uutta tietoa uusiutuvan paikallisen energian ratkaisuihin. Kaupunki toimii alustana, mahdollistajana ja kannustajana uusien energiaratkaisujen käyttöönotossa. Tutkitaan uusiutuvan energian tuottamisen liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia joko kaupungin tai yksityisen sektorin toimintana. Tehdään kiinteää yhteistyötä alan toimijoiden kanssa (Fortum aurinkoenergia, GTK maalämpö ja kallioenergia). Edistetään uusiutuvan energian suunnittelua ja käyttöönottoa pilottialueiden kautta (esim. Ämmässuo, Hista). Tutkitaan pientuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita (esim. Ämmässuo) ja rakentamisen mahdollisuuksia. Omassa toimitilarakentamisessa toteutetaan pilottirakennuksia, jotka toimivat tiekarttana kohti tulevaisuuden vaatimukset huomioivaa rakentamista. Elinkaaritehokkuuteen panostetaan ja päätökset tehdään elinkaariperusteisesti. Olemassa olevien toimitilojen energiatehokkuutta, tilojen käyttöastetta ja tilatehokkuutta parannetaan. Vaikutetaan myös muiden, kuin kaupungin omistamien tilojen tilankäytön tehostumiseen.

14 Ohjelmasuunnitelma 10 Hyötytavoite 6: Kestävät liikkumisratkaisut Kaupunginvaltuuston hyväksymä hyötytavoite 6: Kestävät liikkumisratkaisut -hyötytavoitteella haetaan monipuolisesti keinoja, joilla voidaan kasvattaa joukkoliikenteen suosiota ja käyttöä. Tavoite sisältää mm. liityntäliikenteen ja -pysäköinnin kehittämistoimet, taloudellisten kannustimien käytön lisäämisen, poikittaisliikenteen kehittämisen ja lisäämisen sekä uusien joukkoliikennemuotojen kehittämistoimenpiteet. Sähköisen liikkumisen kehittymiseen vaikutetaan kaupungin vahvalla esimerkillä. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, esimerkiksi reitistöjä parannetaan. Höytytavoitteen keskeisin sisältö on kestävän liikkumisen periaatteet ja kehittämishaasteet sekä kaupungin rooli tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin ratkaisuilla infrastruktuuriin, tonttitarjontaan ja kaavoitukseen sekä viranomaislupiin ja julkisiin hankintoihin on merkittävä vaikutus kestävien liikkumisratkaisujen saavuttamisessa (kuten sähköautojen suosiminen, työsuhdeautojen ehdot ja päästörajat). Joukkoliikenne, sen houkuttelevuuden lisääminen ja palvelukonseptien kehittäminen ovat kehittämistyön keskipisteenä. Sähköisen liikkumisen kehittyminen vaatii kaupungin vahvaa esimerkkiä. Hyötytavoitteella haetaan monipuolisesti keinoja, joilla voidaan kasvattaa merkittävästi joukkoliikenteen suosiota ja käyttöä. Keinoja ovat sekä liityntäpysäköinnin, metron liityntäliikenteen, joukkoliikenteen palvelukonseptien ja kävely- ja pyöräilyverkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen, taloudellisten kannustimien käytön lisääminen (esimerkiksi työpaikkojen joukkoliikennetuki), autopaikkojen suunnittelunormien uudistaminen että uusien joukkoliikennemuotojen ja niiden yhdistelmien kehittymisen tukeminen. Äly- ja vähähiiliseen liikkumiseen liittyvät tutkimushankkeet ja -ohjelmat tukevat ja mahdollistavat tavoitteiden saavuttamista (esim. VTT Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne, Tekes T3-OtaEbus). Pyöräilyn edistämisohjelmalla kannustetaan asukkaita pyöräilyyn työ- ja vapaa-ajanmatkoilla. 3.3 Konkreettiset tuotokset Espoo toteuttaa kuntalaisten eduksi laadukkaita ja taloudellisia hankintoja, joilla on laajat myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Kaupungin hankinnat edistävät taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävää kehitystä. Reilun kaupan kaupungin arvonimi kannustaa kaupunkilaisia ja kaupungin työntekijöitä tekemään eettisesti kestäviä kulutusvalintoja. Kaupungin hankinnoissa suositaan mahdollisuuksien mukaan Reilun kaupan tuotteita. Viihtyisyys ja yhteisöllisyys kaupunkikeskuksissa lisääntyvät, hyvinvointierot vähenevät ja asukkaiden palvelutarpeisiin vastataan entistä paremmin. Kokeillaan ja otetaan käyttöön uusia ratkaisuja esimerkkialueilla (esim. Vermontie). Puurakentaminen lisääntyy ja kaupunki vaikuttaa koko toimialan kehittymiseen. Puurakentamista toteutetaan paitsi uudiskohteissa myös korjaus- ja täydennysrakentamisessa.

15 Ohjelmasuunnitelma 11 Toteutettavien uudis- tai täydennysrakentamiskohteiden asuntojen omistus- ja hallintamuodot ovat vaihtelevia, mikä tukee sosiaalista kestävyyttä ja eheyttä. Kaupunki täydentää luontopolku- ja lintutorniverkostonsa ja rakentaa järvien rannoille reitistöjä. Luonnossa liikkuminen ja sen havainnointi tulee kiinteäksi osaksi espoolaisten arkea. Lähimetsät ja kouluille tärkeät koulumetsät (koulumetsähanke) säilyvät ja asukkaat pitävät niistä huolta yhdessä kaupungin kanssa. Asukas- ja yritysyhteistyötä lisätään esim. vesistöjen kunnostuksessa. Perustetaan yhteisprojekteja, joihin sisältyy esim. tiedotusta, tapahtumia ja talkoita. Toimitaan kiinteässä yhteydessä Osallistuva Espoo -ohjelman kanssa. Villa Elfvikin luontotalo toimii ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Luontokoulun kohderyhmänä ovat päiväkoti-ikäiset lapset ja alakoululaiset. Luontokeskus Haltian luontokoulu (kohderyhmänä yläkoululaiset) ja muut pääkaupunkiseudun luontokoulut tuovat synergiaa toimintaan. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset paranevat. Reittien talvikunnossapitoa parannetaan ja kunnossapitoa priorisoidaan. Reitistöä laajennetaan toteuttamalla pyöräilyn edistämisohjelmaa ja hyödyntämällä paikallistietoa suunnittelussa. Joukkoliikenteen tukeminen ja kehittäminen sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen tukevat yksityisautoilun vähenemistä. Lippujen hinnoittelu ja henkilöautoliikenteeseen kohdistuvat älyliikenneratkaisut kannustavat joukkoliikenteen käyttöön. Testiympäristöjä otetaan käyttöön, esim. ajoneuvopäästötön Otaniemi sekä sähköbussit sukkuloivan liityntäliikenteen välineinä uusien kaavaratkaisujen tukena (kuten Otaniemi-Keilaniemi ja Vermontie). Kaupungin oman ajoneuvokaluston hankinta perustuu vähäpäästöisyyteen. Sähköautojen latausinfrastruktuuri osoitetaan kaavoituksessa tai rakennusluvissa. Vähäpäästöisille ajoneuvoille on käytössä pysäköintietuuksia. Energia- ja elinkaaritaloudellisuuden edelläkävijätason pilottikohteita toteutetaan ja niitä on suunnitteilla omassa toimitilarakentamisessa. Tilankäytön tehokkuus ja tilojen käyttöaste ovat parantuneet. Uusiutuvan energiantuotannon ja -käytön osuus kasvaa. 4 Rajaukset ja ympäristöasiat ovat maailmanlaajuisia ja espoolaiset valinnat vaikuttavat Espoon rajojen ulkopuolellakin. Mukaan toteuttamiseen tarvitaan kaikki espoolaiset ja kaupungin työntekijät sekä Espoossa toimivat yritykset ja yhteisöt. Toiminnan painopiste on kuitenkin Espoossa. Luonto- ja ympäristöasioissa vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua. Olemassa olevan rakennuskannan muuttaminen energiatehokkaaksi vie aikaa ja tapahtuu korjausrakentamisen yhteydessä. Kestävässä liikkumisessa keskitytään kehittämistoimiin ja etsitään malleja sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn että sähköautoilun edistämiseen. Ilmastotyön koordinointi keskittyy niihin toimiin, joiden avulla kaupunki voi edistää Espoon ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamista yhdessä asukkaiden, kumppanien ja sidosryhmien kanssa.

16 Ohjelmasuunnitelma 12 5 Kehitysohjelman toteutus 5.1 Osa-alueet ja vaiheistus Kestävä elämäntapa Kaupungin organisaatiosta valitaan kestävän kehityksen portinvartijat. Koulutuskumppanit ja yritykset haastetaan mukaan samaan toimintatapamalliin. Vuosittain järjestetään portinvartijoiden yhteistapaaminen. Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen kautta haetaan malleja arjen ekologisiin ja kestäviin ratkaisuihin perhepiirissä. Kestävien ratkaisujen tekemisestä muodostuu jokaisen perheen, työyhteisön ja harrastuspiirin tapa toimia. Tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään mm. RCE:tä (Regional center of expertise in sustainable education) ja Reilun kaupan hanketta. RCE-verkoston tavoitteena on lisätä espoolaisten tietoisuutta ja ymmärrystä kestävästä elämäntavasta ja tuoda se osaksi kaikkea toimintaa. Espoo on ollut Reilun kaupan kaupunki vuodesta Kaupunkiorganisaatio, oppilaitokset, työpaikat, seurakunnat ja yhdistykset ovat sitoutuneet edistämään Reilua kauppaa toiminassaan. Tavoitteen saavuttamista tukee kolmivuotinen EU-hanke ( ). Kaupungin eri yhdistyksille ja tapahtumille myönnettävän rahoitustuen edellytyksenä on kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen. Kaikkiin johdon ja esimiesten koulutuksiin sisällytetään kestävän kehityksen osa-alue. Kestävä verkostomainen kaupunki 1) Arvioidaan talonrakennuksen ja yhdyskuntatalouden elinkaarivaikutukset. Mietitään tuottavuuden näkökulmasta taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisesti kestävän kaupunkirakentamisen toimintatapamallit ja luodaan yleisperiaatteet kaupunkikehittämiselle, joita toimialojen suunnittelutoiminnassa toteutetaan osana Espoo -tarinan toteuttamista (strategisen tulkinnan vahvistaminen). 2) Määritellään osana kaupunkisuunnittelua kaupunkikeskusten identiteettiä vahvistavat painotukset kestävän kehityksen näkökulmasta tukemaan vetovoimaisten kaupunkikeskusten kehittymistä. Hyödynnetään tuloksia, jotta helpotetaan yritysten ja asukkaiden tarkoituksenmukaista sijoittumista eri kaupunkikeskusten alueelle. Ratkotaan palveluverkon rakentumisen haasteita. 3) Arvioidaan sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen taloudelliset hyödyt. Luodaan tiekartta sosiaalisesti kestävälle espoolaiselle kaupunkikeskusrakenteelle. 4) Arvioidaan mittarit, joilla eri asuntojen omistus- ja hallintamuodot eri kaupunkikeskusten alueella ohjaavat optimaaliseen suhteeseen ja siten hillitään segregaatiota.

17 Ohjelmasuunnitelma 13 Espoon luonto ja ympäristö Luodaan asukkaille edellytyksiä ja mahdollisuuksia nauttia Espoon luonnosta sekä lisätään tietämystä. Suomenlahtivuosi 2014 on Suomen, Eestin ja Venäjän yhteishanke, jolla kiinnitetään huomiota Suomenlahden tilaan ja kestävään käyttöön. Maiden presidentit ovat vuoden suojelijoita. Mukana ovat monet toimijat kuntalaisista, yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja säätiöistä ministereihin. Suomenlahtivuodelle on perustettu kansalaisvaltuuskunta, jota johtaa toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Muutoin toimintaa koordinoivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Espoossa Suomenlahtivuonna keskitytään erityisesti merellisyyteen ja vesistöihin. Tiedotusta lisätään ja järjestetään erilaisia tapahtumia, esim. talkoita. Kuntalaisen tiekartassa rannoille ja vesistöalueille kuvataan eri harrastus- ja virkistäytymisvinkkejä vesistöalueiden hyödyntämisen ja luontoarvojen edistämiseen. Tutkitaan Espoon retkeilysaarten uusia käyttömahdollisuuksia. Vastuuta elinympäristöstä lisätään suunnittelemalla ja toteuttamalla asukkaiden kanssa yhteistä tekemistä. Tähän toimintaan haetaan ulkopuolisia kumppaneita esim. järjestöjä. Varsinaisen toiminnan suunnitteluun kumppaneiden kanssa päästään Kotinurkilta kallioille -kirja on suosittu opas Espoon luontokohteille. Oppaan tueksi kehitetään uusia, ajanmukaisia sovelluksia ja oppaita (esim. erilaiset internetpohjaiset sovellukset, Espoon luontotarina opas). Ilmastotyön koordinointi Ohjelma vastaa kaupungin energia- ja ilmastoasioiden toimenpideohjelman priorisoinnista. Ilmastoasioiden koordinaatioryhmä valmistelee kaupungin ilmastokannanotot kestävä kehitys ohjausryhmän käsiteltäväksi. Ilmastotyön tehokkaimmat toimenpiteet (päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus) määritetään ja ne ohjaavat toimialojen ilmastotyön painopisteitä. Tutkimustoiminnalla ja korkeakouluyhteistyöllä etsitään uusia vaikuttavia ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kumppanit ovat keskeinen osa toimintaa. Ilmastoklusterin (ilmastoasioiden portinvartijat yrityksissä) kautta sitoutetaan yrityksiä mukaan kestävien periaatteiden noudattamiseen. Osoitetaan, että kestävät ratkaisut ovat myös taloudellisia. Energiaratkaisut Kaupungin toteuttamaa energiatietopalvelua hyödynnetään siten, että luodaan kiinnostus energiapaikkatietoon pohjautuvan liiketoiminnan kehittymiseen. Kaupunki voi olla omissa julkisissa rakennuksissa geo- ja aurinkoenergiaan pohjautuvien ratkaisujen ensivaiheen tilaaja ja edistää liiketoiminnan kehittymistä. Kaupungin omien kiinteistöjen ja julkisten rakennusten energiatiedot avataan. Ohjausryhmä määrittelee mahdollisia pilottikohteita. Luodaan kiinnostusta tuulivoiman, aurinko- ja geoenergian sekä pienimittakaavaisen yhdistetyn lämmön ja sähkön yhteistuotannon yhdistelmille. Tavoitellaan, että useat eri

18 Ohjelmasuunnitelma 14 yrittäjät luovat osuuskuntapohjaisen energian kokonaistuotantokapasiteetin alue- ja rakennuskohtaisiin ratkaisuihin. Kehittämisalueet ovat kaukolämpöverkon ulkopuoliset alueet sekä uudet kaupunkikehittämiskohteet, joissa on korkea ekologisuustavoite. Kaukolämpöverkon peittoalueen kiinteistöjen päästöprofiiliin vaikutetaan parantamalla Fortumin Suomenojan voimalaitoksen biopolttoaineisiin siirtymisen edellytyksiä. Energiapaikkatietoprojektia edistetään siten, että sen tavoitteet kohdennetaan toimivan järjestelmän varmistamiseen ja liiketoimintapotentiaalin kehittymiseen. Ohjausryhmä hakee konseptiesittelyjä ja uusia liiketoimintamalleja. Kestävät liikkumisratkaisut Edistetään kaupungin autopolitiikan energiatehokkuuden paranemista (kaupungin käytössä olevat autot). Arvioidaan ja kehitetään liityntäliikenteen ja pysäköinnin ratkaisumalleja ja uusia toteuttamisvaihtoehtoja sekä eri vaihtoehtojen soveltuvuutta Espooseen. Kaupunkisuunnittelun rooli on tässä keskeinen, erityisesti metron ja rantaradan asemien houkuttelevuuden nostaminen asemakaavaratkaisujen myötä. Pyöräilyreitistö osoitetaan visuaalisesti ja väylämerkinnällä selkeästi ja siten luodaan helppoutta ja turvallisuutta sekä kannustavuutta reittien käyttöön. Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan. Joukkoliikenteen verkkoyhteydet (wlan) arvioidaan HSL:n ja VR:n toimesta ja palveluväylä kohdennetaan joukkoliikenteen asiointiväyläksi. Joukkoliikennevälineiden reaaliaikainen sijaintipaikkatieto avataan (HRI). Verkkoyhteydet ja sijaintipaikkatiedon avaaminen voidaan toteuttaa kattavasti viimeistään, kun uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä otetaan käyttöön Ensivaiheen hankkeet Taulukko 1: Vuoden 2014 valitut ensivaiheen hankkeet Projekti (P) tai toimenpide (T) ja sen nimi P: Kestävän kehityksen portinvartijat Lyhyt kuvaus Kartoitetaan kestävän HT1 kehityksen portinvartijat kaupungin organisaatiossa ja toisessa vaiheessa koko Espoossa ja sitoutetaan heidät toimimaan. Kartoitetaan eri tapoja, joilla kestävä elämäntapa toteutuu espoolaisten arjessa. P: Energiatietopalvelu Asukkaille ja kaupallisille toimijoille suunnatun energiatietopalvelun jatkokehitys. T: Puurakentamisen edistäminen Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi lisätään puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Yhteys kehitysohje lman hyötytavoit teisiin HT5 HT4 Vastuuhlö/ yhteyshlö Konsernihallinto, Ympäristökeskus Kaupunkisuunnitte lukeskus ja Tilakeskus Konsernihallinto, TYT ja Tilakeskus Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Projektin toteutuksen ajoitus Idea, Konseptin määrittely alkuvuonna 2014 Käynnissä Yhteistyösopimus TEM ja Aallon kanssa. Organisoitunut

19 Ohjelmasuunnitelma 15 Projekti (P) tai toimenpide (T) ja sen nimi Lyhyt kuvaus P: Suomenlahtivuosi Suomenlahtivuoden toiminta: mm. lisätään viestintää, järjestetään erilaisia tapahtumia ja talkoita P: Keke - Taloudellisen, ekologisen ja esimerkkialueet sosiaalisen vaikuttavuuden kaupunkisuunnittelussa arviointimallit siten, että esimerkkialueet kehittävät mallit ja prosessit myös muualla Espoossa käytettäväksi. Yhteys kehitysohje lman hyötytavoit teisiin Vastuuhlö/ yhteyshlö Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) HT3 Ympäristökeskus Valmisteilla, varmistetaan poikkihallinnollisuus HT2 ja myös kaikki muut HT:t Kaupunkisuunnitte lukeskus, konsernihallinto, toimialat, Kiky - ohjelma Toteutussuunnitelma: kumppanuuksien määrittely ja sopiminen sekä ohjelmakauden toimenpiteiden prosessointi. Projektin toteutuksen ajoitus 2014 kevät 2014, toiminnan siirtäminen käytännöiksi syksystä 2014 alkaen Muut projektit ja toimenpiteet, joita mahdollisesti aloitetaan vuoden 2014 aikana arvioidaan ohjausryhmän kokouksissa. 5.3 Tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset Taulukossa 2 on esitetty ohjausryhmässä esillä olleet projektiaihiot, joiden toteuttamista ei ole vielä aikataulutettu tarkemmin. Taulukko 2. Muut ohjausryhmässä esillä olleet projektiaihiot. Näitä projekteja voidaan käynnistää vuoden 2014 aikana ja ohjelman seuraavina vuosina. Projekti (P) tai toimenpide (T) ja sen nimi Lyhyt kuvaus Kestävän kehityksen mukaisen elämänätavan edistäminen Yhteys kehitysoh jelman hyötytav oitteisiin Vastuuhlö/ yhteyshlö Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Projektin toteutukse n ajoitus T: Eri toimijoiden sitouttaminen Reilun kaupan kaupungin toimintaan T: Esimiesten ja johdon koulutuksiin sisällytetään kestävän kehityksen moduuli/osa-alue T: Avustusten kestävän kehityksen kriteerit Lisätään kaupungin henkilöstön tietoisuutta, edistetään hankintoja ja järjestetään koulutusta sekä tuotetaan materiaalia Reilusta kaupasta periaatteiden mukaisesti Kaikkiin esimiesten ja johdon koulutuksiin sisältyy kestävän kehityksen osaalue. Määritellään kestävän kehityksen kriteerit, joita käytetään yhdistysten ja tapahtumien avustusten edellytyksenä. HT1 Konserniesikunt a Suunnitteilla. Opetusmateriaalin toteutus aloitettu, valmistuu alkuvuodeksi HT1 HR Suunnitteilla HT1 Tarvemäärittely 2014 loppuvuosi Kestävä kaupunkirakenne P: Elinkaariperusteinen päätöksenteko Määritellään elinkaariprosessit ja niiden täytäntöönpano kaupungin HT2.1 konserniesikunt a, tilakeskus Suunnitteilla (katumetro, Aaltoyo)

20 Ohjelmasuunnitelma 16 P: Käyttäjien rooli elinkaarihankkeissa T: Kaupunkikeskusten identiteetti kestävän kehityksen näkökulmasta T: Matalan kynnyksen tilat Espoon keskuksen alueella. T: Suviniityn perheiden talo hankkeissa. Tutkitaan millainen käyttäjien toiminta mahdollistaa elinkaaritoteutusten hyödyn maksimoimisen käyttäjäorganisaatioissa. Avataan ja käydään keskustelut periaatteista, case alueina voivat toimia Vermontie, Kera ja Finnoo. Tehdään kartoitus ja konseptointi matalan kynnyksen tiloista ja etsitään tiloja asukasvetoisille toiminnoille liittyen Espoon keskuksen kehittämisprojektiin ja tilavisioon Suviniityn perheiden talon toimintakonseptin suunnittelu HT2.1 HT2.2 konserniesikunt a, tilakeskus Suunnitteilla (katumetro, Aaltoyo) HT2.3 Tyt, Sotet Käynnissä HT 2.3 Sotet Käynnissä Asukas- ja kumppaniyhteistyö luonto- ja ympäristötietoisuuden edistämiseksi P: Kestävän kehityksen yhteistyö asukkaiden, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneid en kanssa P: Kotinurkilta kallioille kirjan hyödyntäminen ja jatkokehitys Edelläkävijyys ilmastoasioissa P: Ilmasto- ja energiatoimenpiteide n priorisointi P: Parhaan asiantuntijuuden saaminen kaupungin käyttöön T: Yhteistyö- ja asiantuntijaseminaar eja ajankohtaisista aiheista ja kehittämiskohteista Haetaan kumppanit, joiden kanssa toteutetaan kaupunkiympäristön (esim. lähimetsät, jokivarret) parannustoimia tavoitteena luonnosta nauttimisen ja tietoisuuden kasvattaminen. Kotinurkilta kalliolle luontokohdekirjan pohjalta kehitetään uusia tapoja lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia nauttia luontokohteista ja lisätään tietoisuutta niistä. Espoo tarinan elävöittämiseksi kuntalaisia pyydetään ilmoittamaan lisää luontokohteita. Priorisoidaan Espoon ilmasto- ja energiatoimenpiteet päästövähennyspotentiaali n ja kustannustehokkuuden perusteella Tutkimus- ja korkeakouluyhteistyö uusien vaikuttavien ilmastotoimenpiteiden löytämiseksi Esimerkkinä Suomenojan voimalaitoksen polttoainelogistiikka HT3 Valmistelu HT3 Valmistelu HT4 HT4 HT4 Ympäristökesku s, ilmastoasioiden koordinaatioryh mä Konserniesikunt a Valmisteilla 2014 Työpajatoimintaa

21 Ohjelmasuunnitelma 17 Energiasuunnittelulla liiketoimintaedellytyksiä T: Energiasuunnittelun vaikutusketju T: Kaupungin kiinteistöjen energiatietojen avaaminen Kestävä liikkuminen Kaupungin eri toimintayksiköiden työtavat ja roolit energiasuunnittelussa Kaupungin omien kiinteistöjen ja julkisten rakennusten energiatiedot avataan HRI- palveluun HT5 HT5 Kaupsu ja konserniesikunt a Tilakeskus ja konserniesikunt a T: Espoon autopolitiikan uudistaminen P: Sähköbussihankkeet T: Liityntäpysäköintijärje stelyjen parantaminen Espoon kaupungin käyttämien autojen ja työsuhdeautojen kriteereistä ja käytännöistä päättäminen. Sähköisen liikkumisen käyttöönottoa edistävissä kehitys- ja kokeiluhankkeissa. Liityntäliikenteen pyöräpysäköintijärjestelyje n parantaminen T: Sijaintipaikkatiedon Joukkoliikennevälineide avaaminen voidaan toteuttaa n reaaliaikaisen kattavasti, kun uusi lippu- ja sijaintipaikkapaikkatied informaatiojärjestelmä on avaaminen otetaan käyttöön v.2016 HT6 Konserniesikunt a, Espoo Logistiikka HT6 Ohjelma arvioi nykyiset ja valmisteltavat hankkeet HT6 Suunniteltu HT Aikataulu Ohjausryhmä käsittelee tarkemmin käynnistettävät projektit ja tekee tarvittavat resurssointi- ja priorisointipäätökset sekä suositukset. Ohjelmatyön alkuvaiheessa keskitytään Espoon kaupungin poikkihallinnollisen kestävän kehityksen kehittämistyön organisointiin. Kehittämistyö muodostaa kaupungin poikkihallinnollisen kestävän kehityksen agendan. Hyvät käytännöt ja vaikutukseltaan merkittävät uudet ratkaisut otetaan kaupungilla pysyvästi käyttöön ja niillä korvataan aikaisempi toimintatapa. P: Kestävän kehityksen portinvartijat 1. alkuvuonna esitellään konsepti, ajatus, tarkoitus ja tavoite kaupungin viestimissä työntekijöille 2. haastetaan ilmoittautumaan ja ehdottamaan portivartijoita 3. järjestetään keväällä tilaisuus portinvartijoille 4. jatkuva tuki ja kehittäminen ohjelman kautta P: Energiatietopalvelu 1. energiatietopalvelun viimeistely 2. kehitetään konseptia palvelun kaupalliseksi hyödyntämiseksi yritysten toimesta sekä oman energianeuvonnan tueksi 3. palvelun markkinoinnin aloittaminen ja yritysten kiinnostuksen herättäminen 4. messuesittelyjä

22 Ohjelmasuunnitelma 18 T: Puurakentamisen edistäminen 1. alkuvuonna Espoon puurakentamisen tavoitteiden asettaminen 2. keväällä yritysten kanssa talokonseptien kehittäminen (esim. päiväkodit) P: Suomenlahtivuosi 1. alkuvuonna arvioidaan eri kaupungin toimijoiden mahdolliset tavat osallistua 2. alkuvuonna haastetaan kumppanit mukaan yhteiseen tekemiseen ja osallistumiseen P: Keke -esimerkkialueet kaupunkisuunnittelussa 1. kevään 2014 aikana laaditaan toteutussuunnitelma, jossa keskeistä on hankkia kumppanuuksien kautta paras saatavissa oleva asiantuntemus kaupungin käyttöön 2. organisoidaan toiminta siten, että syksystä 2014 alkaen toiminta siirtyy osaksi kaupunkisuunnittelun käytäntöjä eri tahojen yhteisen prosessimäärittelyn ja toteutuksen kautta 3. toiminta kytketään osaksi kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen täytäntöönpanoa siten, että kaupunkisuunnittelulla ja sen rinnalla suoritettavilla muilla toimenpiteillä luodaan edellytyksiä sopimuksen mukaisesti tuottavuuden parantamiseen, tulopohjan vahvistamiseen, rakennemuutosten läpiviemiseen ja prosessien uudistamiseen. 6 Kustannukset ja rahoitus 6.1 Ulkoiset kustannukset ja kustannustenhallinta Ulkoiset kustannukset vuonna 2014: Kokouskulut ja matkakustannukset euroa Materiaali- ja painatuskustannukset euroa Kumppanuustoiminta euroa Selvitykset ja pilotoinnit euroa yhteensä euroa 6.2 Rahoitus Kansallisen rahoituksen mahdollisuudet käsitellään käynnistettävien projektien päätöksenteon yhteydessä. Rahoitusta haetaan mm. EU:n EAKR ja ESR -ohjelmista sekä Tekesin rahoitusohjelmien kautta. Innovatiiviset kaupungit ohjelman resursseja on mahdollista hyödyntää ohjelman projekteissa. Määritellään yhteistyössä tärkeimpien kumppaneiden kanssa aiheet ja toimenpiteet, jotta strategisiin kehittämistarpeisiin saadaan ohjelmakauden aikana merkittävästi EU-rahoitusta Horisontista ja muista ohjelmista.