ESKO PEKKARINEN MONIPROSESSORISOVELLUSTEN MALLINTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESKO PEKKARINEN MONIPROSESSORISOVELLUSTEN MALLINTAMINEN"

Transkriptio

1 ESKO PEKKARINEN MONIPROSESSORISOVELLUSTEN MALLINTAMINEN Kandidaatintyö Tarkastaja: Erno Salminen

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma ESKO PEKKARINEN: Moniprosessorisovellusten mallintaminen, Modeling parallel applications Kandidaatintyö, 26 sivua Elokuu 2011 Pääaine: Digitaali- ja tietokonetekniikka Tarkastaja: Erno Salminen Avainsanat: Moniprosessorijärjestelmät, piirin sisäinen kytkentäverkko, benchmarking Mikropiirin sisäisten kytkentäverkkojen vertailuun tarkoitettuja menetelmiä on toistaiseksi huonosti saatavilla. Vertailun lisäksi ne mahdollistavat myös tulosten toistettavuuden ja nopeuttavat kytkentäverkkojen kehitystä. Julkisesti saatavilla olevat menetelmät ja niillä saadut tulokset ovat hajanaisia ja usein myös puutteelisia. Kansainvälinen työryhmä onkin asettanu tavoitteekseen menetelmien standardoinnin ja vertailukohtien julkistamisen. Tässä työssä esitellään neljä todellisiin järjestelmiin pohjautuvaa liikennemallia, joita voidaan käyttää kytkentäverkkojen vertailuun vapaasti saatavilla olevan Transaction Generator -työkalun avulla. Mallit kuvataan XML-muodossa tehtävägraafeina, joiden keskimääräinen koko on 15 tehtäväsolmua. Työssä havaittiin, että liikenne ei ole tasaisesti jakautunutta ja tiedonsiirron vaatimukset vaihtelevat rajusti niin tehtävien kuin sovellustenkin välillä. Keskimääräinen tiedonsiirtomäärä sovelluksissa on noin 2 Gt/s.

3 III SISÄLLYS 1. Johdanto Lähtökohdat Moniprosessorijärjestelmät Mikropiirin sisäinen kytkentäverkko Benchmarking Verkkoliikenteen mallintaminen Aiheeseen liittyvät tutkimukset Transaction Generator Tehtävät ja herätteet Tulosten raportointi Lähdeaineiston analyysi Mallinnuksen avainominaisuudet Liikennemallin laatiminen Liikennemallit Ericsson Radio Systems Kanavakorjain UMTS vastaanotin OFDM-vastaanotin Ominaisuudet Tulokset Liikennemallien arviointi Käyttöesimerkkejä Yhteenveto Lähteet

4 IV TERMIT JA SYMBOLIT ADC benchmarking IP kaistanleveys Mt/s NoC OFDM PE SoC TG UMTS XML engl. Analog-to-digital converter. Analogia-digitaalimuunnin. Laite, joka muodostaa jatkuva-arvoisesta signaalista digitaalisignaalin, jota kuvataan lukuarvoilla Järjestelmän suorituskyvyn mittaus- ja arviointimenetelmät engl. Intellectual Property. Uudelleenkäytettävä komponentti, esimerkiksi prosessori tai muisti Kaistanleveyttä käytetään ilmoittamaan, paljonko dataa voidaan siirtää annettua yhteyttä käyttäen tietyssä ajassa, esimerkiksi 1 Mt/s. Tiedonsiirtonopeuden yksikkö engl. Network-on-Chip. Mikropiirin sisäinen kytkentäverkko engl. Orthogonal Frequency-Division Multiplexing. Ortogonaalinen taajuusjakoinen kanavointi engl. Processing Element. Laskentayksikkö engl. System-on-Chip. Yhdelle mikropiirille integroitu tietokonejärjestelmä Transaction Generator. Tässä työssä käytettävän benchmarktyökalu. engl. Universal Mobile Telecommunication System. Kolmannen sukupolven tiedosiirtojärjestelmä, jota käytetään esimerkiksi matkapuhelinten tietoliikenteeseen engl. extensible Markup Language. Rakenteellinen kuvauskieli, joka soveltuu esimerkiksi järjestelmän kuvaamiseen tekstimuodossa

5 1 1. JOHDANTO Piiriteknologian kehitys on mahdollistanut kokonaisten järjestelmien integroinnin yksittäiselle mikropiirille. Yhden mikropiirin moniprosessorijärjestelmät (engl. Multiprocessor System-on-Chip, MP-SoC) koostuvat useista erilaisista lohkoista, kuten muisteista, prosessoreista ja piirin sisäisestä kytkentäverkosta (engl. Network-on- Chip, NoC) [1], joka huolehtii lohkojen keskenäisestä tiedonsiirrosta. Moniprosessorijärjestelmien tyypillisiä sovellusalueita ovat multimedia- ja telekommunikaatiosovellukset. Langattomat laitteet, esimerkiksi älypuhelimet, tarjoavat entistä parempia ääni- ja videosovelluksia, joiden suorituskykyvaatimukset ovat moninkertaiset perinteisiin verrattuna. Järjestelmän kasvaessa luonnollisesti myös suunnittelu ja varmennus vaikeutuvat, myös kytkentäverkon osalta. Suunnittelun tueksi on kehitetty jo useita tehokkaita menetelmiä valtavan suunnitteluavaruuden hallitsemiseksi, mutta kytkentäverkkojen suorituskyvyn arviointi ja vertailu on vaikeaa yhteisten mittareiden puuttuessa [2]. Yleisesti hyväksytyt mittarit ja menetelmät mahdollistavat verkkojen vertailun, tulosten toistamisen sekä nopeuttavat tuotekehitystä. Tässä työssä käsitellään kytkentäverkon suorituskyvyn mittausta abstraktin liikennemallin ja simulaation avulla. Aihekenttää on havainnollistettu kuvassa 1.1. Työssä käytettävä simulaattori ja benchmarking-työkalu, Transaction Generator 2 [3], luo kytkentäverkkoon liikennettä jäljitellen oikean sovelluksen toimintaa ja kerää simulaation aikana tilastoa järjestelmän suorituskyvystä. Työssä keskitytään esittelemään neljä jo julkaistua liikennemallia. Osa tuloksista on hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisessä konferenssissa [4]. Kuva 1.1: Mallinnusvuon vaiheet

6 1. Johdanto 2 Työ rakentuu seuraavasti: Luku 2 taustoittaa moniprosessorijärjestelmien käyttöä, vertailua ja tutkimusta. Luvussa 3 on esitelty mallinnuksessa käytettävä simulaattori, Transaction Generator 2, ja sen käyttämä liikenteen kuvausmenetelmä. Luvussa 4 arvioidaan kirjallisuudessa esiintyviä järjestelmiä mallinnuksen kannalta ja selvitetään keskeisimpiä ominaisuuksia. Luvussa 5 on kuvattu lähdeaineistojen pohjalta mallinnetut järjestelmät. Luvussa 6 arvioidaan toteutettuja malleja ja tarkastellaan mallien käyttöä esimerkin avulla. Lopuksi esitetään lyhyt yhteenveto työstä ja sen onnistumisesta.

7 3 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Moniprosessorijärjestelmät Moniprosessorijärjestelmien suorituskyky perustuu laskennan rinnakkaistamiseen u- sealle laskentayksikölle, mikä luo riippuvuussuhteita näiden välille. Laskentayksiköiden välinen tiedonsiirto asettaa uusia vaatimuksia koko järjestelmälle: laskentayksikkö ei saa joutua odottamaan tarvitsemaansa dataa tarpeettoman kauan. Niinpä rinnakkaisuuden mahdollistama suorituskyvyn parannus on mahdollinen vain, jos tiedonsiirto voidaan toteuttaa riittävän tehokkaasti. Perinteisesti laskentayksiköiden välinen tiedonsiirto on toteutettu niitä yhdistävien väylien avulla, mutta tiedonsiirtomäärien kasvaessa jaettu väylä muodostuu järjestelmän pullonkaulaksi. SoC-järjestelmissä tiedonsiirto piirin sisällä pystytään toteuttamaan halvemmin ja nopeammin kuin piirien välillä lyhyen siirtomatkan vuoksi. Jaetun väylän ongelmat eivät kuitenkaan katoa piirin sisällä ja uusia haasteita nousee esiin: Integrointiasteen kasvaessa piirille voidaan mahduttaa yhä enemmän komponentteja, mikä nopeuttaa laskentaa, mutta sähköisen signaalin siirtyminen metallijohtimessa ei nopeudu, päinvastoin. Niinpä moniprosessorijärjestelmissä joudutaan käyttämään merkittävästi aiempaa enemmän resursseja tiedonsiirron suunnitteluun ja toteutukseen. Nopeasti yleistyvä ratkaisu tiedonsiirron haasteisiin on mikropiirin sisäinen kytkentäverkko (eng. Network-on-Chip, NoC), joka huolehtii laskentayksiköiden välisestä tiedonsiirrosta itesnäisesti. [1, p. 2-6.]. 2.2 Mikropiirin sisäinen kytkentäverkko Kytkentäverkko korvaa yksittäisen jaetun väylän useilla lyhyemmillä yhteyksillä, jotka kytketään toisiinsa reitittimien avulla. Jokainen komponentti (engl. Intellectual Property, IP), esimerkiksi prosessori, kiihdytinlohko tai muisti, kytketään omaan reitittimeensä, jolloin yksiköt kytkeytyvät verkkoon kuvan 2.1 mukaisesti. Aloittaessaan tiedonsiirron lähettävä yksikkö siirtää lähtevän datan reitittimelleen, joka välittää sen eteenpäin seuraavalle reitittimelle kohti määränpäätä. Tiedonsiirto etenee lyhyinä siirtoina reitittimeltä toiselle, kunnes lähetys saapuu kohdeyksikön reitittimelle, joka siirtää lähetyksen vastaanottavalle laskentayksikölle. Kytkentäverkon tehokkuus perustuukin useisiin yhtäaikaisiin, lyhyisiin siirtoihin.

8 2. Lähtökohdat 4 Kuva 2.1: Lohkojen liittyminen kytkentäverkon avulla. Pienissä, alle kymmenen lohkon järjestelmissä kaikkilla reitittimillä voi olla yhteys kaikkiin muihin reitittimiin, mutta järjestelmän koon kasvaessa menetelmä ei ole enää mahdollinen [1, s. 6]. Verkon topologia eli reitttimien lukumäärä ja sijainti suhteessa toisiinsa sekä näiden väliset yhteydet, linkit, vaikuttavat merkittävästi verkon suorituskykyyn. Kaksi tavallista topologiaa on havainnollistettu kuvassa 2.2. Kuvassa 2.2(a) on esitetty myös verkon rajapintalohko (engl. Network Interface, NI), joka muuntaa verkon ja laskentayksikön tiedonsiirrot toisilleen sopivaksi. (a) 2D mesh (b) Ring Kuva 2.2: Verkon topologia voi olla esimerkiksi a)ristikkorakenne (engl. mesh) ja b)rengas (engl. ring) Topologian lisäksi verkon suorituskykyyn vaikuttavat muun muassa reititysalgoritmi, puskurointi ja toteutus. Niitä ei käsitellä tämän työn puitteissa. Kytkentäverkkoja sekä niiden suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä on käsitelty laajasti esimerkiksi Erno Salmisen väitöskirjassa On Design and Comparison of On-Chip Networks [5].

9 2. Lähtökohdat Benchmarking Benchmarkingin tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista tietoa järjestelmän suorituskyvystä [5, s. 55]. Erityisesti suunnitteluvaiheessa on tärkeää pystyä arvioimaan järjestelmän tehonkulutusta, pinta-alaa ja kustannuksia. Tietokoneiden ja erityisesti prosessorien suunnittelussa ja vertailussa benchmarking-ohjelmistoilla, esimerkkinä mainittakoot Dhrystone [6], on ollut merkittävä rooli jo vuosia [5, s. 55]. Kytkentäverkkojen yhteydessä yleisiä benchmarking-menetelmiä ei vielä ole, mutta kansainvälinen OCP-IP Network-on-chip benchmarking workgroup -työryhmä on asettanut tavoitteekseen yleisten benchmarking mittareiden määrittelyn ja menetelmien standardoinnin [7]. Tämä työ käsittelee samassa yhteydessä julkaistuja esimerkkisovelluksia, jotka on tarkoitettu lähtokohdaksi yleisille mittauksille. Kytkentäverkkojen benchmark-menetelmät voidaan jakaa neljään kategoriaan: Synteettiset sovellukset jäljittelevät todellista järjestelmää mallin tai tilaston avulla. Algoritmipohjainen kerneli (engl. algorithm-based kernel) eristää keskeisimmän algoritmin muusta sovelluksesta ja suorituskyvn arviointi tehdään vain sen pohjalta. Tarkin mahdollinen menetelmä on tietenkin varsinainen sovellus, mutta sen käyttö on mahdotonta esimerkiksi suunnitteluvaiheessa. Neljäs kategoria on edellisten kolmen erilaiset yhdistelmät. [5, s ] 2.4 Verkkoliikenteen mallintaminen Verkkoliikenteen mallintamisessa on huomioitava ajalliset (engl. temporal) ja paikalliset (engl. spatial) ominaisuudet. Paikalliset ominaisuudet määräävät lähetyksen kohteen. Ajalliset ominaisuudet määrittävät, millä ajanhetkellä lähetys aloitetaan. Ajallisiin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa datanopeus, purskeisuus (engl. burstiness) ja riippuvuudet. Purskeinen liikenne kuormittaa verkkoa suurilla datamäärillä, mutta lähetykset tapahtuvat harvemmin kuin ei-purskeisella, tasaisella lähetysvälillä. [5, s ] Verkkoliikennettä voidaan luoda synteettisesti monin eri tavoin. Keinotekoiset liikennekuviot (engl. trac pattern) määrittävät lähetyksen kohteen yksinkertaisen menetelmän, esimerkiksi bittikierron (engl. bit rotation) tai pyörremyrskykuvion (engl. tornado trac), avulla [8]. Toinen yleisesti käytetty menetelmä on mitata todellisen sovelluksen liikennettä ja jäljitellä sitä esimerkiksi tilaston avulla. 2.5 Aiheeseen liittyvät tutkimukset Työssä käytetyn Transasction Generatorin lisäksi on olemassa muita yksittäisiä menetelmiä kytkentäverkkojen mallintamiseen. Esimerkkinä mainittakoon simulointiin tarkoitettu, vapaasti saatavilla oleva Noxim [9]. Sillä voidaan arvioida järjestelmän

10 2. Lähtökohdat 6 läpäisyä (engl. throughput), viivettä ja tehonkulutusta säätämällä useita eri ominaisuuksia, esimerkiksi verkon kokoa, reititysalgoritmia ja liikennekuviota. Sulatutettujen järjestelmien E3S benchmark-joukkoa [10] ovat käytäneet aiemmin kytkentäverkkojen vertailun apuna esimerkiksi Hu et al. [11]. Se sisältää 17 kaupallista prosessoria sekä useita eri väylästandardeja tietoliikenteen mallintamiseen. Joukko on jaettu viiteen eri sovellusalueeseen: teollisuus-, kuluttaja-, verkkoliikenne-, toimistoautomaatio- ja telekommunikaatiosovelluksiin. SDF3 [12] on vapaasti saatavilla oleva työkalu datavuograaen luomiseen ja analysointiin. Graan solmut ovat toimijoita (engl. actor), jotka lukevat sisääntulevia datalähetyksiä, suorittavat laskentaa ja luovat uusia datalähetyksiä seuraavalle toimijalle. Multimediasovellukset ja digitaalinen signaalinkäsittely ovat luonteeltaan jaksollisia, joten SDF3 soveltuu hyvin näiden mallintamiseen ja benchmarkingin tueksi. SDF3 on työssä käytettävän simulaattorin tavoin tehtäväpohjainen synteettinen benchmark-menetelmä. Souteriou et al. esittävät hyvin erilaisen menetelmän verkkoliikenteen mallintamiseen kolmen toisistaan riippumattoman komponentin avulla [13]: Hurstin eksponentti H kuvaa ajallista purskeisuustta, σ on reittittimen lähettämän liikenteen osuus koko liikenteestä ja p on hyppyvälin pituuden jakauma. Hyppyvälillä tarkoitetaan, kuinka monen reitittimen yli siirto kulkee. Menetelmää verrattiin 30 NoC-järjestelmän simulaatioituloksiin onnistuneesti virheen jäädessä alle 5 %:n.

11 7 3. TRANSACTION GENERATOR 2 Transaction Generator 2 (jatkossa lyhyesti TG) on vapaasti saatava moniprosessorijärjestelmien mallinnukseen suunniteltu työkalu [3]. Annetun kuvauksen pohjalta se luo virtuaalimallin järjestelmästä sekä sen tietoliikenteestä ja suorittaa simulaation järjestelmälle. TG:n toteutuksen pohjana on SystemC [14], joka mahdollistaa ohjelmistoa ja laitteistoa yhdistävien järjestelmien mallintamisen ja suunnittelun useilla abstraktiotasoilla. Kirjoittaja on laatinut ohjeet TG:n käyttöönotton tueksi [15]. TG:n toimintamallia on havainnollistettu kuvassa 3.1. Sovellustasolla järjestelmä kuvataan tehtävinä, jotka kommunikoivat keskenään yksisuuntaisten tiedonsiirtokanavien välityksellä. Tehtävät kootaan ryhmiksi, jotka jaetaan laskentayksiköille varsinaista suoritusta varten. Lopuksi laskentayksiköt liitetään toisiinsa kytkentäverkon avulla. Kuva 3.1: Transaction Generator 2:n rakennehierarkia, mukailtu lähteestä [3, s. 1]. Mallinnettava järjestelmä kuvataan TG:lle XML-tiedostona [16], joka kuvaa järjestelmän tekstimuodossa kattaen kaikki edellä esitetyt hierarkiatasot. Varsinainen verkko on toteutettava erikseen laitteistonkuvauskielellä, esimerkiksi SystemC:llä.

12 3. Transaction Generator 2 8 Haluttu verkkomalli valitaan käytöön XML-tiedostossa. XML-skeeman rakennetta ja verkkojen käyttöönottoa on käsitelty tarkemmin TG:n dokumentaatiossa [17]. Abstraktilla laskentayksiköllä mallinnetaan sille osoitettujen tehtävien suoritusta. Tehtävän aktivoituessa laskentayksikkö odottaa laskentaan tarvittavan ajan eikä käsittele muita saapuvia lähetyksiä tuona aikana. Laskennan päätyttyä tehtävä voi lähettää ja/tai vastaanottaa seuraavan sanoman tai jonkin muun tehtävän suoritus voidaan aloittaa. 3.1 Tehtävät ja herätteet Tehtävät (engl. task) mallintavat järjestelmän laskentaa ja kommunikoivat keskenään lähettämällä toisilleen sanomia. Tehtävä aktivoituu, kun sille saapuu sanoma toiselta tehtävältä tai herätteeltä. Tehtävän aktivoituminen voi olla riippuvainen useasta saapuvasta sanomasta. Tehtävän toiminta voidaan asettaa vaihtelemaan saapuvien sanomien tai suorituskerran mukaan. Herätteet (engl. event, mutta kuvaampi nimi olisi timer eli ajastin) mallintavat järjestelmän ulkopuolelta tulevia syötteitä. Toisin kuin tehtävät, herätteet aktivoituvat jaksollisesti ja lähettävät sanoman määrätylle tehtävälle. Jokaisessa järjestelmässä on oltava vähintään yksi heräte, joka käynnistää sovelluksen. (a) Katkelma XML-skeemasta. (b) Tehtävägraa, kytkentäportit numeroitu. Kuva 3.2: Esimerkkisovelluksen a)xml-kuvaus ja b)graaesitys.

13 3. Transaction Generator 2 9 Kuvassa 3.2 on esitetty kuvitteellinen sovellus ja katkelma sitä kuvaavasta XMLskeemasta, jonka mallintama osuus koko järjestelmästä on merkitty punaisella katkoviivalla. Heräte start aktivoi järjestelmän 10 mikrosekuntin välein lähettämällä 8 tavun kokoisen datapaketin porttiin 0, joka on kytetty tehtävän A porttiin 1. Saapuva paketti aktivoi tehtävän suorituksen, johon kuuluu 250 kokonaislukuoperaation laskenta sekä 1024 tavun lähetys porttiin 2. Tämän jälkeen tehtävä jää odottamaan seuraavaa saapuvaa lähetystä. 3.2 Tulosten raportointi Simulaation aikana TG kokoaa automaattisesti tilastotietoa järjestelmän suorituskyvystä. Kuvassa 3.3 on esitetty katkelma TG:n automaattisesti luomasta lokitiedostosta, joka sisältää yhteenvedon simulaatiosta. Jokaisen laskentayksikön käyttöaste ja tiedonsiirto on nähtävissä lokista. Esimerkiksi laskentayksikön proc käyttöaste simulaation aikana on noin 66 % ja muilla selvästi alhaisempi. Lisäksi lokiin on kirjattu tehtäväkohtaista tietoa, kuten suorituskerrat (1-9 kert) ja suoritukseen käytettyjen kellojaksojen lukumäärä ( ), ja herätteiden suorituskerrat (1 ja 8). Kuva 3.3: Esimerkki TG:n lokitiedostosta XML-tiedostoon kirjattavien kustannusfunktioiden avulla voidaan luoda vertailuarvoja järjestelmästä. Esimerkiksi datasiirron kekimääräinen latenssi tai yksittäisen tehtävän suorituskertojen määrä voidaan selvittää kustannusfunktioiden avulla. Kaikki TG:n käyttämät kustannusfuktiot on listattu tarkemmin TG:n dokumentaatiossa [17, s. 68].

14 10 4. LÄHDEAINEISTON ANALYYSI Valmistajat ovat usein vastahakoisia jakamaan järjestelmiä koskevia yksityiskohtia ja ilmoitetut tiedot ovat usein epätarkkoja. Tämän vuoksi tässä työssä on keskitytty kirjallisuudessa esitettyihin järjestelmiin ja menetelmiin. Ongelmana on, että tutkimuksen yhteydessä mainitaan vain kyseiselle tutkimukselle oleelliset yksityiskohdat. Tämän työn puitteissa tutkittiin 14:ta eri järjestelmän mallinnusmahdollisuuksia. Näiden pohjalta luotiin lopulta yhdeksän liikennemallia, joista neljää käsitellään tämän työn puittessa tarkemmin. 4.1 Mallinnuksen avainominaisuudet Mallinnuksen kannalta järjestelmässä on kaksi avainominaisuutta: laskentayksiköt ja näiden välinen tiedonsiirto. Yksinkertainen järjestelmämalli voidaan luoda jo näiden kahden tiedon pohjalta. Kaistanleveys, eli siirretyn datan määrä aikayksikössä, on tiedonsiirron perusominaisuus. Mallin tarkkuutta voidaan parantaa ottamalla huomioon muita kuvassa 4.1 esitetyistä ominaisuuksia. Kaikki kuvassa esitetyt ominaisuudet perustuvat työssä esitettyihin järjestelmiin. Kuva 4.1: Mallinnuksen parametrit

15 4. Lähdeaineiston analyysi 11 Sovellus kuvataan TG:lle tehtäväjoukkona. Mikäli erillisiä tehtäviä ei tunneta, voidaan jokaisen laskentayksikön toimintaa jäljitellä omalla tehtävällä. Tehtävän laskentaan kuluva aika voidaan ilmoittaa joko kellojaksoina tai absoluuttisena aikana. Sovelluksen kellotaajuutta muutettaessa absoluuttinen suoritusaika joudutaan skaalaamaan, kellojaksojen lukumäärää ei. Datariippuvuuksilla tarkoitetaan tehtävän aloittamisen viivyttämistä, kunnes laskentaan tarvittavat lähetykset ovat saapuneet muilta tehtäviltä. Esimerkiksi tehtävä voi aloittaa suorituksensa vasta, kun se on vastaanottanut datalähetyksen määrätyiltä kolmelta tehtävältä. Kaikkein tarkimmissa sovellusmalleissa tunnetaan laskentayksikön sisäinen ajoitus eli tehtävien keskinäinen suoritusjärjestys. Tehtävien määrätty suoritusjärjestys voidaan toteuttaa lisäämällä tehtäville riippuvuus suorituksen sallivasta pienestä lähetyksestä, joka kiertää tehtävältä toiselle suoritusjärjestyken mukaisesti. Arkkitehtuuri käsittää järjestelmän fyysisen toteutuksen. Yksinkertaisimmillaan järjestelmä koostuu vain laskentayksiköistä ja niitä yhdistävästä kytkentäverkosta. Jokaisella laskentayksiköllä on yleensä vähintään yksi suoritettava tehtävä, mutta tyypillisesti niitä on useampia, jopa kymmeniä. Tämä tehtävien jako laskentayksiköille (engl. task mapping) on merkkittävä osa suunnitteluavaruuden kartoitusta (engl. design space exploration). Järjestelmällä voi olla myös muita rajoitteita, esimerkiksi kellotaajuus ei voi ylittää 200 MHz:ä tai laskentayksiköiden määrä voi olla korkeintaan kahdeksan. Tiedonsiirto laskentayksiköiden välillä voidaan kuvata yksinkertaisimmillaan kaistanleveytenä, eli paljonko tietoa siirtyy annetussa aikayksikössä. Tarvittaessa kaistanleveys (Mt/s) voidaan johtaa muista ominaisuuksista, esimerkiksi lähetysten koon (Mt) ja lähetysten aikavälin (1/s) tulona. Sama kaistanleveys voidaan saavuttaa hyvin erikokoisilla siirroilla. Esimerkiksi lähetettäessä t = 16kt ja t = 16kt saman ajan kuluessa saadaan sama kaistanleveys, mutta on 16 suurta lähetystä muodostavat hyvin erilaisen liikenneskenaarion kuin 128 pientä lähetystä. Lisäksi erityisesti reaaliaikajärjestelmillä on tiukkoja ajoitusvaatimuksia esimerkiksi latenssin suhteen. Tuloksen siirtoon kuluva aika ei saa ylittää annettua raja-arvoa oikean toiminnallisuuden saavuttamiseksi. Taulukkoon 4.1 on koottu arvioitavien järjestelmien yhteydessä ilmoitetut ominaisuudet. Siitä on havaittavissa, että järjestelmät 5 ja 8 [20] eivät täytä mallinnukselle asetettuja minimivaatimuksia, joten ne hylätään. Muiden järjestelmien mallintaminen on mahdollista, mutta joihinkin niistä sisältyy rajoitteita. 4.2 Liikennemallin laatiminen Tehtävien tunnistaminen on ensimmäinen askel sovelluksen mallintamisessa. Seuraavaksi luodaan näiden välinen tietoliikenne, mahdolliset datariippuvuudet ja tehtävien laskenta-ajat. Näiden selvittäminen lähdeaineistosta vie eniten aikaa mallia

16 4. Lähdeaineiston analyysi 12 Taulukko 4.1: Lähdeaineistoissa ilmoitetut ominaisuudet Sovellus Rakenne Tiedonsiirto Sovelluksen nimi Tehtävät Laskenta PE:t Koko Kaistanleveys 1 Ericsson Radio System [18] x x 2 Kanavakorjain [19] x x x x 3 UMTS-vastaanotin [21, 22] x x x 4 OFDM-vastaanotin [21, 22] x x x x 5 OFDM dekooderi [20] x 6 OFDM, DAB [21, 22] x osa osa x 7 OFDM, DRM [21, 22] x osa x x 8 SAF7780 [20] x 9 MPEG-4 enkooderi [23] x x x x x 10 MPEG-4 dekooderi [24] x x 11 MPEG-4 dekooderi [21] x x 12 MWD [24] x x 13 VOPD[24] x x 14 AV benchmark [11] x x x Yhteensä laatiessa, mutta XML-tiedoston kirjoittaminen näiden tietojen pohjalta on hyvin suoraviivaista. Lopuksi lisätään mahdolliset tehtävien suoritusjärjestykseen vaikuttavat tiedonsiirrot ja jaetaan tehtävät laskentayksiköille. XML-tiedosto voidaan kirjoittaa tekstieditorilla käsin tai luoda ohjelmallisesti. Komentojonot, eli skriptit, ovat käyttökelpoisia ja esimerkiksi MPEG-4 enkooderin (järjestelmä 9) XML-tiedosto on luotu mukautettavia skriptejä käyttäen. Valmiita sovelluksia voidaan helposti yhdistää suoritettavaksi samalla alustalla, esimerkiksi käyttämällä herätteitä tai yksinkertaisen vuoronnuksesta huolehtivan tehtävän avulla.

17 13 5. LIIKENNEMALLIT Tässä luvussa esitellään edellisen luvun järjestelmistä laaditut liikennemallit, joista neljä esitellään tarkemmin. Kaikille esitetyille liikennemalleille käytetään kuvan 5.1 mukaista notaatiota. Tunnettujen tehtävien nimet on merkitty solmujen sisälle. Sanomakanavat ovat yhdensuuntaisia ja niiden kaistanleveys on ilmoitettu kanavan yhteydessä. Kuva 5.1: Liikennegraafeissa käytettävä notaatio Samalla laskentayksiköllä suoritettavien tehtävien välinen tiedonsiirto voidaan suorittaa esimerkiksi jaetun muistialueen avulla. TG abstrahoi pois muistien käytön, joten samalla laskentayksiköllä suoritettavien tehtävien välinen tiedonsiirto perustuu arvioihin. Myös muita mallien tiedonsiirtomääriä on jouduttu pohjaamaan arvioihin. Kaikki arvioihin perustuvat tiedonsiirtomäärät on merkitty kuviin sulkeissa. Tehtäväjaon muuttaminen saattaa siten vääristää simulaatiotuloksia. Lähdeaineistossa mahdollisesti ilmoitetut kaksisuuntaiset sanomakanavat on jaettu kahdeksi yksisuuntaiseksi kanavaksi, joiden kummankin kaistanleveys on puolet alkuperäisestä. 5.1 Ericsson Radio Systems Tiedonsiirtomääriltään suurin järjestelmä on Ericsson Radio Systemsin tarjoama sovellus, jota Lu ja Jantsch käyttävät tutkimuksessaan verkkojen puskuroinnista [18]. Sen valtava kokonaistiedonsiirtomäärä, yli 4 Gt/s, on kytkentäverkon kannalta erittäin vaativa. Mallin siirtokoot on johdettu kaistanleveyksistä jakamalla kokonaismäärät 16, 200 ja 400 lähetykseen. Tehtävien nimiä tai toimintaa ei tunneta, joten solmuja merkitään laskentayksikön numeroin. Malli soveltuukin lähinnä kytkentäverkon testaamiseen raskaalla kuormituksella. Mallinnettu järjestelmä on esitetty kuvassa 5.2. Suurin osa tiedonsiirrosta aloitetaan solmulta 4 ja lähetykset kulkeutuvat järjestelmän läpi kohti solmua 7.

18 5. Liikennemallit 14 Kuva 5.2: Radiojärjestelmän [18] liikennemalli. Mallissa on 15 tehtävää ja 8 herätettä. Tiedonsiirtomäärät on merkitty nuolien viereen yksikössä Mt/s. 5.2 Kanavakorjain Tiedonsiirrossa signaali on altis häiriöille siirron aikana: siirtotiellä signaali vaimenee ja vääristyy. Langattomassa tiedonsiirrossa yleinen häiriö on vaihevääristymä, joka aiheutuu signaalin heijastuessa useista eri pinnoista ennen saapumista vastaanottimelle. Heijastuneet signaalit saapuvat eri ajanhetkillä ja vääristävät myöhempiä lähetyksiä. Vastaanottimen osana käytetään kanavakorjaimia (engl. Channel Equalizer) kumoamaan siirron aikana muodostuneita vääristymiä. Mukautuva kanavakorjain tarkkailee saapuvaa signaalia ja säätää toimintaansa, jos siirtotien ominaisuudet ja siten vääristymät muuttuvat. Mukautuvuus on erityisen tarpeellinen ominaisuus kannettavissa laitteissa, joiden siirtotie muuttuu jatkuvasti laitteen liikkussa. Tässä esitetty kanavakorjain pohjautuu kokonaan Moonenin et al. [19] esittelemään järjestelmään. [25, s ]

19 5. Liikennemallit 15 Kanavakorjaimen liikennemalli on esitetty kuvassa 5.3. Vasemman yläreunan tehtävä adc kuvaa analogia-digitaalimuunninta (engl. analog-to-digital converter, ADC), jonka toiminta oletetaan kanavakorjaimesta irralliseksi. Sen ainoa tehtävä on syöttää järjestelmälle ääninäytteitä tietyn ajanjakson välein. Vastaavasti oikean alareunan tehtävä rad kuvaa taajuuskorjaimen ulostuloa vastaanottavaa osaa koko radiojärjestelmästä. Muiden tehtävien toiminnasta tunnetaan vain laskentaan kuluva maksimiaika. Kuva 5.3: Kanavakorjaimen [19] liikennemalli. Arviot laskentayksiköiden sisäisistä tiedonsiirtomääristä on merkitty nuolien viereen sulkeissa punaisella. Kanavakorjain aktivoidaan annetun ajanjakson välein herätteen avulla, jolloin tehtävä adc käynnistyy. Tämä lähettää välittömästi järjestelmälle datanäytteen korjattavaksi. Näyte siirtyy tehtävältä toiselle käsiteltäväksi ja päätyy lopulta tehtävälle rad. Osa tehtävistä sisältää takaisinkytkennän ja lähettävät dataa niitä edeltäville tehtäville seuraavia näytteitä varten. Ensimmäisen näytteen käsittelyä varten järjestelmässä on kaksi herätettä, jotka käynnistävät järjestelmän alustuksen. Sen aikana suoritetaan takaisinkytkennän normaalisti suorittamat tiedonsiirrot. Kaikista neljästä mallista kanavakorjaimen tiedonsiirtomäärät ovat kaikkein alhaisimmat. Yhteensä laskentayksiköiden välillä siiretään noin 19 Mt/s. Saapuvan ja valmiin näytteen koko on vain kaksi sanaa ja suurin yksittäinen siirto on kooltaan 17 sanaa. Sanapituus on oletettu 32-bittiseksi. Kytkentäverkon kelvollisuus sovelluksen käyttöön voidaan todentaa nopeasti, sillä siirtokoot ja latenssivaatimukset tunnetaan.

20 5. Liikennemallit UMTS vastaanotin UMTS-standardi (Universal Mobile Telecommunications System) on eräs kolmannen sukupolven (3G) kommunikaatiojärjestelmistä, jota käyteytetään esimerkiksi matkapuhelinten tiedonsiirtoon. Lähetettävä data koodataan käyttäen levityskoodia (engl. spreading code), joka on yksilöllinen jokaiselle käyttäjälle, ja jaetaan rinnakaisiin osiin. Lähetykseen liitetään myös hajautuskoodi (engl. scrambling code), jonka avulla vastaanottava laite paikallistetaan. Vastaanottaja purkaa saapuvan datalähetyksen koodauksen omalla koodillaan. Mikäli purkukoodi ei vastaa alkuperäistä levityskoodia, saapuva data tulkitaan merkityksettömäksi bittikuvioksi. [22, s ] Yksinkertaisen UMTS-vastaanotinjärjestelmän liikennemalli on esitetty kuvassa 5.4. Saapuva lähetys suodatetaan tehtävällä rec. lter ja välittetään levityskoodia käsittelevälle tehtävälle descramble. Hajautuskoodiin liityvä informaatio välitetään ohjauslohkolle ctrl. Tehtävällä despread tunnistetaan läheyksen vastaanottava käyttäjä. Jokaisella käyttäjällä on yksi tai useampi yksilöllinen levityskoodi tunnistusta varten. Hajautus- ja levityskoodeilla kerrotut osat summataan ja lähetetään tehtävälle MRC comb. Lopuksi tehtävä demap tulkitsee vastaanotetut lähetyksen osat bittijoukoiksi. [22, s ] Kuva 5.4: UMTS-vastaanottimen [22] liikennemalli. Arvio saapuvasta ja ohjauslohkon käisittelemästä datasta on merkitty punaisella sulkeisiin. Mallin oikean laidan arviot ovat laskentayksikön sisäisiä siirtoja. Sovelluksen rinnakkainen data käsitellään tehtävillä yhtenä kokonaisuutena yksinkertaisuuden vuoksi. Tehtävien rec. lter, descramble ja despread välillä tiedonsiirto on jaettu useampiin kanaviin, mutta kuvassa 5.4 rinnakkaiset kanavat on merkitty yhtenä kanavana.

21 5. Liikennemallit OFDM-vastaanotin Monet nykyaikaisista tiedonsiirtotekniikoista pohjautuvat taajuusjakoiseen kanavointiin (engl. Frequency Division Multiplexing, FDM), jota on käytetty laajalti esimerkiksi TV- ja radiolähetysten siirtoon. Käytettävä taajuuskaista jaetaan pienempiin osiin, kanaviin, joista jokainen kuljettaa eri dataa. Samalla kaistalla saadaan siten siirrettyä useampaa tietovirtaa yhtäaikaisesti ja vastaanottaja kuuntelee haluttua kanavaa suodattamalla sen muusta kaistasta. [25, s. 23]. Vierekkäiset kanavat voivat häiritä toisiaan, joten niiden väliin on jätettävä käyttämätön osa kaistaa. Tämän seurauksena suuri osa kaistan kapasiteetista jää hyödyntämättä. Tehokkaamman tiedonsiirron saavuttamiseksi yksittäisen kanavan sarjamuotoinen lähetys jaetaan usealle rinnakkaiselle alikanavalle. Ortogonaalinen taajusjakoinen kanavointi (engl. Orthogonal Frequency Division Multiplexing, OFDM) mahdollistaa alikanavien osittaisen päällekkäisyyden, jolloin taajuuskaistan kapasiteetti saadaan tehokkaammin käyttöön, sillä rinnakkaisuus mahdollistaa paremman siirtonopeuden. Alikanavien modulointiin käytetään ortogonaalisia funktioita, kuten sini- ja kosinifunktioita, jolloin vierekkäisten alikanavien lähetykset voidaan erehtymättömästi erottaa toisistaan vastaanottimella. Vastaanotin yhdistää alikanavien kuljettamat tietovirrat jälleen yhdeksi kanavaksi. [26, s. 1]. Yksinkertaistetun OFDM-vastaanottimen liikennemalli on esitetty kuvassa 5.5. Tehtävä adc syöttää järjestelmälle säännöllisin väliajoin datapaketin, joka sisältää kaikkien alikanavien kuljettaman datan. Data kulkeutuu liukuhihnan tavoin toimivien laskentayksiköiden läpi kohti tehtävää demap. Tehtävien freq oset ja inv OFDM suoritusajat tunnetaan. Lisäksi tiedetään samalla laskentayksiköllä suoritettavien tehtävien eq,phase oset ja demap suoritukseen yhteensä kuluva aika. Kaikki suoritusajat on ilmoitettu kellojaksoina, mikä mahdollistaa mallin hyödyntämisen helposti eri kellotaajuuksilla. Kuva 5.5: OFDM-vastaanottimen [22] liikennemalli.

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely)

Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely) Kahden virtualisointiohjelmiston suorituskyvyn testaus (valmiin työn esittely) Jani Laine 31.10.2017 Ohjaaja: DI Jimmy Kjällman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

Liikenneteorian tehtävä

Liikenneteorian tehtävä J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Vuonohjaus: ikkunamekanismi

Vuonohjaus: ikkunamekanismi J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä

Lisätiedot

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache, osa 2.. 2010 Ryhmä Nimi Op.num. 1 Valmistautuminen Cache-työn toisessa osassa

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen, 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network

Lisätiedot

Ohjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen

Ohjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen Ohjelmistoradio tehtävät 4 P: Ekvalisointi ja demodulaatio Tässä tehtävässä dekoodata OFDM data joka on sijotetty synknonontisignaalin lälkeen. Synkronointisignaali on sama kuin edellisessä laskutehtävässä.

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Joonas Haapala Ohjaaja: DI Heikki Puustinen Valvoja: Prof. Kai Virtanen

Joonas Haapala Ohjaaja: DI Heikki Puustinen Valvoja: Prof. Kai Virtanen Hävittäjälentokoneen reitin suunnittelussa käytettävän dynaamisen ja monitavoitteisen verkko-optimointitehtävän ratkaiseminen A*-algoritmilla (valmiin työn esittely) Joonas Haapala 8.6.2015 Ohjaaja: DI

Lisätiedot

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien 2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät

Lisätiedot

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 1 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 1 Ti Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 1 Ti 14.3.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin valinta Algoritmin analysointi Algoritmin suoritusaika Peruskertaluokkia Kertaluokkamerkinnät Kertaluokkien ominaisuuksia

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit s, s and changes to courses for the academic year 2016 2017 Mikro ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences S 69, S 87, S 104, S 129, ELEC A3, ELEC C3, ELEC D3, ELEC E3, ELEC L3 T 4030

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan

Lisätiedot

monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof.

monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof. Epätäydellisen preferenssiinformaation hyödyntäminen monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi 15.1.2018 Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof. Kai Virtanen Tausta Päätöspuu

Lisätiedot

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

JUSSI NIEMINEN Syntesoituva liikennegeneraattori piirinsisäisten tiedonsiirtoverkkojen testaukseen ja suorituskykyvertailuun

JUSSI NIEMINEN Syntesoituva liikennegeneraattori piirinsisäisten tiedonsiirtoverkkojen testaukseen ja suorituskykyvertailuun JUSSI NIEMINEN Syntesoituva liikennegeneraattori piirinsisäisten tiedonsiirtoverkkojen testaukseen ja suorituskykyvertailuun Kandidaatintyö Tarkastaja: Erno Salminen II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tietoliikennesignaalit & spektri Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä

Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä Juuso Meriläinen 27.11.2015 Juuso Meriläinen Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä 1 / 11 Johdanto

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea

Lisätiedot

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi

Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä. Paula Kemppi Rinnakkaisuuden hyväksikäyttö peleissä Paula Kemppi 24.4.2008 Esityksen rakenne Johdantoa Rinnakkaisuus Pelimoottorien rinnakkaisuuden mallit Funktionaalisen rinnakkaisuuden malli Rinnakkaisen tiedon malli

Lisätiedot

LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä

LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä. Diffuusio yksiulotteisessa epäjärjestäytyneessä hilassa E J ii, J ii, + 0 E b, i E i i i i+ x Kuva.:

Lisätiedot

j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j

j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-38.115 Liikenneteorian perusteet, Kevät 2008 Demonstraatiot Luento 12 29.2.2008 D12/1 Tarkastellaan verkkoa, jossa on solmua ja linkkiä.

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Simulation model to compare opportunistic maintenance policies

Simulation model to compare opportunistic maintenance policies Simulation model to compare opportunistic maintenance policies Noora Torpo 31.08.18 Ohjaaja/Valvoja: Antti Punkka Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot

Sähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät

Sähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät Sähkötekniikan tutkintoohjelma DI-tutkinto ja uranäkymät Tervetuloa opiskelemaan sähkötekniikkaa Oulun yliopistoon! ITEE RESEARCH UNITS Tutkinto-ohjelman tuottajat CAS CIRCUITS AND SYSTEMS PROF. JUHA KOSTAMOVAARA

Lisätiedot

Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology. Roolit Verkostoissa: HITS. Idea.

Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology. Roolit Verkostoissa: HITS. Idea. Roolit Tommi Perälä Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology 25.3.2011 J. Kleinberg kehitti -algoritmin (Hypertext Induced Topic Search) hakukoneen osaksi. n taustalla

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011

IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus SimuNetissä Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 Johdanto Työn tarkoituksena tutustua IPTV-palveluun yleisesti IPTV-palveluun vaikuttavien tekijöiden

Lisätiedot

Esimerkki: Tietoliikennekytkin

Esimerkki: Tietoliikennekytkin Esimerkki: Tietoliikennekytkin Tämä Mathematica - notebook sisältää luennolla 2A (2..26) käsitellyn esimerkin laskut. Esimerkin kuvailu Tarkastellaan yksinkertaista mallia tietoliikennekytkimelle. Kytkimeen

Lisätiedot

Successive approximation AD-muunnin

Successive approximation AD-muunnin AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Virheen kasautumislaki

Virheen kasautumislaki Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen

Lisätiedot

ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä

ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä Esa Ollila Aalto University, Department of Signal Processing and Acoustics, Finland esa.ollila@aalto.fi http://signal.hut.fi/~esollila/ Kevät 2017 E. Ollila

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

Suunnitteluautomaatio

Suunnitteluautomaatio 1 Suunnitteluautomaatio Prof. Jarmo Takala Tampereen teknillinen yliopisto Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos 2 IC-teknologian tarjoamat mahdollisuudet IC-teknologian kehittyminen on mahdollistanut

Lisätiedot

MIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312

MIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria MIKROAALTOUUNI Sivumäärä: 12 Jätetty tarkastettavaksi:

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-26.002 Johdatus

Lisätiedot

Mediaanisuodattimet. Tähän asti käsitellyt suodattimet ovat olleet lineaarisia. Niille on tyypillistä, että. niiden ominaisuudet tunnetaan hyvin

Mediaanisuodattimet. Tähän asti käsitellyt suodattimet ovat olleet lineaarisia. Niille on tyypillistä, että. niiden ominaisuudet tunnetaan hyvin Mediaanisuodattimet Tähän asti käsitellyt suodattimet ovat olleet lineaarisia. Niille on tyypillistä, että niiden ominaisuudet tunnetaan hyvin niiden analysointiin on olemassa vakiintuneita menetelmiä

Lisätiedot

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti

Lisätiedot

Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa

Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Lektio 20.12.2012, Annemari Soranto Tietotekniikan laitos annemari.k.soranto@jyu.fi 1 Agenda Vertaisverkon määritelmä Haku vertaisverkossa

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

VHDL/Verilog/SystemC. Jukka Jokelainen 20.10.2009

VHDL/Verilog/SystemC. Jukka Jokelainen 20.10.2009 VHDL/Verilog/SystemC Jukka Jokelainen 20.10.2009 Sisältö Mitä ihmettä on hardwaren ohjelmointi? VHDL Verilog SystemC Analogiaelektroniikan yhdistäminen digitaaliseen maailmaan Yhteenveto ja pohdintaa Hardwaren

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Kaksintaistelun approksimatiivinen mallintaminen (valmiin työn esittely)

Kaksintaistelun approksimatiivinen mallintaminen (valmiin työn esittely) Kaksintaistelun approksimatiivinen mallintaminen (valmiin työn esittely) Juho Roponen 10.06.2013 Ohjaaja: Esa Lappi Valvoja: Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla.

Lisätiedot

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,

Lisätiedot

Monihyppyisten OFDM(A)-linkkien dupleksitilojen ja välitysprotokollien kehitys ja analyysi lectio praecursoria

Monihyppyisten OFDM(A)-linkkien dupleksitilojen ja välitysprotokollien kehitys ja analyysi lectio praecursoria Monihyppyisten OFDM(A)-linkkien dupleksitilojen ja välitysprotokollien kehitys ja analyysi lectio praecursoria diplomi-insinööri Taneli Riihonen Design and Analysis of Duplexing Modes and Forwarding Protocols

Lisätiedot

Seminaari: Keskusmuistitietokannat. Keskusmuistitietokantojen samanaikaisuuden hallinta Ilkka Pullinen

Seminaari: Keskusmuistitietokannat. Keskusmuistitietokantojen samanaikaisuuden hallinta Ilkka Pullinen Seminaari: Keskusmuistitietokannat Keskusmuistitietokantojen samanaikaisuuden hallinta Ilkka Pullinen Sisältö Johdanto Esiteltävien menetelmien taustoja Hajautetun tietokannan spekuloiva samanaikaisuuden

Lisätiedot

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective) testausvaiheessa

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 2 Ke 11.1.2017 Timo Männikkö Luento 2 Algoritmin esitys Algoritmien analysointi Suoritusaika Asymptoottinen kertaluokka Peruskertaluokkia NP-täydelliset ongelmat Algoritmit 1 Kevät

Lisätiedot

Johnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms.

Johnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms. Kokeellinen algoritmiikka (3 ov) syventäviä opintoja edeltävät opinnot: ainakin Tietorakenteet hyödyllisiä opintoja: ASA, Algoritmiohjelmointi suoritus harjoitustyöllä (ei tenttiä) Kirjallisuutta: Johnson,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Opus SMS tekstiviestipalvelu

Opus SMS tekstiviestipalvelu Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö -asetuksella voidaan muuttaa tulostimen asetuksia, jotka koskevat sarjaportin (Standardi sarja- tai Sarjaportti -asetukset) kautta tulostimeen lähetettäviä töitä. Lisätietoja saat valitsemalla valikon

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft 15.09.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Use Case analyysi (käyttötapausanalyysi) on yleisesti käytetty järjestelmälle asetettujen toiminnallisten vaatimusten

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot