Kehittyvä. Valmistusja lisäaineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä. Valmistusja lisäaineet"

Transkriptio

1 Kehittyvä Valmistusja lisäaineet

2 Sisällys 5/ Pääkirjoitus Oleellinen hyvä vai välttämätön paha?...3 Kari Venäläinen Teema: Valmistus- ja lisäaineet Suomessa arvioitu koko väestön ja lasten lisäainesaantia...4 Pirjo-Liisa Penttilä Luomuelintarvikkeiden valmistus- ja lisäaineet...6 Marita Leskinen Kalsiumia mehusta, leivistä ja karamelleista kuinka arvioida kokonaissaantia?...8 Susanna Raulio Vähän käsiteltyjen ja luonnollisten raaka-aineiden käyttö lisääntyy...10 Tuija Järvenpää Lupaavat kasviestrogeenit...12 Annamari Kilkkinen Per Pinstrup-Andersenille World Food Prize...13 Matti Uusitupa ILSI:n ravitsemusasiantuntijaksi...13 Lihavalmisteiden suolapitoisuuden alentaminen onnistuu...14 Eero Puolanne, Marita Ruusunen Täydellistä rasvankorviketta ei ole vielä keksitty...16 Anna-Maija Lampi Kolmenlaisia erikoismakeuttajia...18 Taina Siukola Rypsiöljy vähintään oliiviöljyn veroista...20 Marina Heinonen Oliiviöljyn laatuluokitus...21 Öljy erottuu siemenestä puristamalla tai uuttamalla...22 Unto Tulisalo Alkoholijuomien lisä- ja vierasaineista tarkat määräykset...24 Pekka Lehtonen Terveysväittämien käyttömahdollisuus laajenee...26 Seppo Heiskanen Fosfaatittomia lihatuotteita kehitteillä...27 Markku Niemistö Uusia reseptejä mikroaaltoruoille?...27 Helsinki Catering valitsee aterioiden valmistusaineet huolella...28 Katri Klinga Tutkimushanke etsii keinoja vähentää lihavalmisteiden nitriittipitoisuutta...29 Eero Puolanne Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja se kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. ETS on usein mukana järjestämässä mm. Kemianpäivien Elintarvikesymposiumia ja Elintarvikepäivää. Kolumni Uusruokabisnes lapsenkengissä...30 Jarmo Markula Tiede & Tutkimus Amerikkalaiset haluavat ruoan ja lääkkeet erikseen...31 Katri Haila, Ari Virtanen Suomensukuinen ravitsemustieteilijä tutkii viruksia...32 Ari Virtanen Kuluttajalähtöisyys korostuu maatalous- ja elintarviketutkimuksessa...33 Juttusilla: Susanna Työppönen Tutkimustiedon siirto teollisuuteen tärkeää...34 Kestomakkara kypsyy neljä viikkoa...35 Asiantuntijat puivat ruokaturvallisuutta Kuopiossa...36 Vuokko Tuononen Hygienia Hygieniaosaamistestit käyntiin tammikuussa...37 Marianne Loukaskorpi Puhtausseuranta tärkeä osa omavalvontaa...38 Mia Kotkavuori, Seija Levo Ajankohtaista Syyskuun 11. päivä vedenjakaja elintarvikemarkkinoilla?...39 Ari Virtanen Kootut...39 Food Ingredients Europe -messut FIE messut antavat paljon, jos suunnittelee ohjelmansa hyvin...40 Anneli Koskenkorva FIE keskittyy tavanomaisiin tuotteisiin...41 Markku Niemistö Elintarviketuotanto vaikuttaa myös ympäristöön...42 Essi Sarkkinen, Laura Jalkanen Lainsäädäntö GM-elintarvikkeita ja -rehuja koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan...43 Anne Haikonen Palstat Ulkomaanlehtikatsaus...42 Marjatta Vahvaselkä Haarukassa...44 Hankintaopas...45 Nettinurkka...49 Tapahtumia...49 ETS-sivut Elintarvikesymposium pureutuu proteiineihin...50 Velimatti Ollilainen ETS-palsta...51 Suvi Ryynänen Nimityksiä...51 Ilmestymisaikataulu ja teemat Kuluttaja ja elintarvikemarkkinat Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

3 Kehittyvä ELINTARVIKE 12. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) GSM Vt. päätoimittaja Raija Ahvenainen VTT Biotekniikka PL 1500, VTT Puh. (09) , faksi (09) Toimittaja Pirjo Huhtakangas Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anna-Maija Sjöberg Marleena Tanhuanpää Marjatta Vahvaselkä Ari Virtanen Toimituskunta 5/2001 Riitta Korpela Markku Niemistö Leena Nyyssönen Matti Kalervo Päivikki Savola Raija Ahvenainen Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Seppo Heiskanen Timo Hirvi Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Matti Leisola Hannu Mykkänen Esko Pajunen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Mervi Sibakov Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Kati Kaivo/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) Faksi (09) Kaisaniemenkatu 1 F 159, Hki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 7 /kpl + postituskulut Kansikuva: Kansikuva: Leipätiedotus Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Suvi Ryynänen Puhelin: GSM , (09) Faksi: (09) Sähköposti: Postiosoite: Helsingin yliopisto Elintarviketeknologia PL 27, Helsingin yliopisto Oleellinen hyvä vai välttämätön paha? Suhtautuminen elintarvikkeiden niihin ainesosiin, jotka eivät ole luontaisia ja jotka joudutaan valmistuksen aikana lisäämään elintarvikkeeseen eri ominaisuuksien parantamiseksi, on ollut hyvin kirjavaa eri kuluttajien ja kuluttajaryhmien keskuudessa, mutta myös eri aikakausina. Suolan säilyvyyttä parantava vaikutus on tunnustettu ihmiskunnan historiassa jo hyvin varhain. Se lienee luonnosta peräisin olevien mauste- ja yrttikasvien ohella ensimmäisiä lisäaineita, joita ihminen on alkanut hyödyntää elintarvikkeiden ainesosina. Elintarviketeollisuuden synty, eli ruoan tuottaminen keskitetysti suuremmassa mittakaavassa kauempana loppukäyttäjästä toi viime vuosituhannen kahdelta viimeiseltä vuosisadalta alkaen uudentyyppisiä haasteita elintarvikkeiden ominaisuuksille. Ensimmäiset ongelmat liittyivät tuotteiden säilyvyyteen ja tyypillisten tuoteominaisuuksien aikaansaamiseen ja pysyvyyteen. Näiden ominaisuuksien kehittämisen sivutuotteena alkoi kehittyä kokonaan oma elintarviketeollisuuden haaransa, joka alkoi jalostaa ja tuottaa elintarvikkeisiin valmistus- ja lisäaineita teollisessa mittakaavassa. Valtaosa näistä aineista oli ja on edelleen luonnosta peräisin olevia tai niiden johdannaisia. Tutkimuksen, tuotekehityksen, elintarviketurvallisuuden, elintarviketeollisuuden kilpailun kasvun ja muiden tekijöiden myötä alettiin kehittää myös monia eiluontaisperäisiä tuoteominaisuuksiin hyvinkin radikaalisti vaikuttavia ainesosia. Niiden käytön hallitsemattomasta kasvusta alkoivat kiinnostua myös lainsäätäjät ja erityisesti elintarvikevalvontaviranomaiset. PÄÄKIRJOITUS Muutama negatiivinen ennakkotapaus ja niiden saavuttama julkisuus aikaansai kuluttajien kiinnostuksen lisäaineisiin nimenomaan kielteisessä mielessä. Tämä pahat lisäaineet -asenne on hyvin syvällä monien kuluttajien mielissä. Osin siitä syystä lainsäätäjät ovat olleet hyvin varovaisia uusien aineiden sallimisessa. Viime vuosituhannen lopulla alettiin lähestyä valmistus- ja lisäaineiden käyttöä aivan uudesta näkökulmasta. Tiedottamisessa, tutkimuksessa ja markkinoinnissa keskityttiin hyvin voimakkaasti elintarvikkeeseen lisättävien ainesosien myönteisiin vaikutuksiin. Tämä terveysvaikutusbuumi jatkuu osin vieläkin, vaikka esimerkiksi tänä vuonna alan ammattilaiset kokoontuvat taas perinteisille Food Ingredients -messuille edellisvuotisen Health Ingredients -messujen sijaan. Viime kädessä kuluttajat ratkaisevat, mihin suuntaan elintarvikkeet kehittyvät: hyväksytäänkö ei-luonnollisten ainesosien ymppääminen elintarvikkeisiin estoitta terveysvaikutusten kylkiäisenä vai halutaanko jo käytettävistäkin entistä voimakkaammin eroon. Todennäköinen tilanne tullee olemaan jotain siltä väliltä. Joka tapauksessa nykyaikainen elintarvikkeiden tutkimus ja tuotekehitys nojautuvat jopa entistä voimallisemmin valmistus- ja lisäaineiden käyttöön tai niiden käyttämättä jättämiseen. Tässä meillä alan ammattilaisilla on edelleen näytön, mutta myös vastuun tuntemisen paikka. Kari Venäläinen Elintarviketeknologian tutkimusjohtaja Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI ETS:n hallituksen jäsen 3

4 Teema Suomessa arvioitu koko väestön ja lasten lisäainesaantia Pirjo-Liisa Penttilä Elintarvikkeiden lisäaineiden turvallisuutta on arvioitu Suomessa jo pitkään tarkoilla arviointimenetelmillä. Lisäaineiden saanti ei ole kansanterveydellinen ongelma aikuisväestölle, mutta etenkin alle kouluikäiset lapset voivat saada liikaa nitriittiä makkarasta ja bentsoehappoa mehutiivisteistä ja juomista. kuva Pirjo Huhtakangas Liittyminen Euroopan unioniin muutti lisäainelainsäädäntömme melko täydellisesti. Osa muutoksista oli teknisiä, jotka vaikuttivat lainsäädännön rakenteeseen. Aikaisemman helppolukuisen reseptiluettelon tilalle tuli vaikeaselkoinen kolmeen erilliseen päätökseen hajautettu kokonaisuus. Uudet määräykset ovat aiheuttaneet sekä viranomaisille että teollisuudelle lisätyötä säädösten opiskelussa ja tulkinnassa. EU-jäsenyys lisäsi merkittävästi sallittujen lisäaineiden lukumäärää: erilaisten vaihtoehtojen määrä lisääntyi. Elintarviketeollisuuden käyttöön hyväksyttyjä lisäaineita on tällä hetkellä 350. Hyväksyttäviä värejä on 43, makeutusaineita 12, säilöntäaineita 45 ja muita lisäaineita yli 200. Merkittävä muutos lainsäädännössä oli tarpeen mukaan käytettävien lisäaineiden määrän lisääntyminen (Quantum Satis). Tämä muutos vähensi osittain valvontaviranomaisten työtä, koska kyseisillä aineilla ei ole sallittuja enimmäispitoisuuksia. Osa muista muutoksista on vähentänyt selvästi eräiden lisäaineiden käyttöä. Esimerkiksi säilöntäaineiden, kuten bentsoehapon sallittu käyttömäärä väheni merkittävästi. Nitriitin sallittu käyttömäärä kasvoi, mutta onneksi suomalainen teollisuus ei ole lisännyt nitriitin käyttöä makkaroissa. Joidenkin lisäaineiden, kuten värien sallittu käyttö on lisääntynyt, ja aikaisemmin Suomessa kiellettyjä lisäaineita (mm. atsovärit) on jouduttu hyväksymään. Kotimainen elintarviketeollisuus ja kauppa eivät ole kuitenkaan ottaneet atsoväriaineita käyttöön. Lisäainevalvonta tuottanut tuloksia EU-jäsenyyden alkuvuosina lisäaineiden käyttömäärissä oli virheellisyyksiä suhteellisen paljon. Säilöntäaineiden, sorbaattien ja bentsoaattien, käyttö osoittautui merkittäväksi ongelma-alueeksi. Eniten sallittujen sulfiittipitoisuuksien ylityksiä on ollut kuitenkin vaaleissa kuivatuissa hedelmissä. Lisäainevalvonta on ollut keskitettyä, ja tutkimuskustannuksista on vastannut Elintarvikevirasto. Lisäainevalvonnan keskitetylle jatkamiselle on selviä perusteita myös jatkossa. EU:n harmonisoiduista säädöksistä huolimatta määräystenvastaisten näytteiden osuus on ollut noin kymmenesosa tutkituista tuotteista. Virheellisyyksien määriä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon näytteenoton suuntautuminen ongelmallisiin ja saannin kannalta merkittäviin tuoteryhmiin. Lisäainevalvonnassa on myös seurattu jälkivalvonnalla sitä, että puutteet ja virheet on korjattu yrityksissä asianmukaisesti. Varsinainen tarkastus- ja tutkimustoiminta näyttää olevan tehokkaasti hoidettua. Sen sijaan valvontatoimenpiteisiin ja niiden seurantaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Turvallisuutta arvioidaan seuraamalla saantia Lisäaineiden käytön turvallisuutta on arvioitu Suomessa jo pitkään saantitutkimusten avulla. Saannin arvioinnissa elintarvikkeiden kulutus perustuu aikuisten osalta vuonna 1997 toteutettuun Kansanterveyslaitoksen Finravinto -tutkimukseen. Lasten ruoankäyttötiedot perustuvat Turussa toteutetun STRIP-projektin (sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti lapsilla) tuloksiin. Lisäainepitoisuudet on saatu elintarvikevalvonnan tutkimustuloksista eli tuotteiden analyysituloksista. Valvontatutkimusten kattavuuden parantamiseksi kartoitettiin vuosien aikana noin 1000 elintarvikkeen lisäaineet pakkausmerkintöjen perusteella. Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja tuotteiden kulutus- ja myyntitietoja käytettiin lisäaineiden saannin arvioinnin ja näytteenoton apuna. Markkinaosuuksien huomioon ottaminen on parantanut huomattavasti saannin arvioinnissa käytettävien lisäaineiden pitoisuustietojen edustavuutta. Moniin Euroopan maihin verrattuna Suomi on edullisemmassa asemassa, koska meillä on arvioitu sekä koko väestön että lasten lisäaineiden saantia tarkalla arviointimenetelmällä. Monissa maissa arviointi on vasta alussa. Tarkempia tietoja EU-maiden lisäaineiden saannista saadaan lähiaikoina, kun Komissio julkaisee neuvostolle ja Euroopan parlamentille tehdyn arvion. Suurin osa jäsenmaista on arvioinut lisäaineiden saantia ainoastaan teoreettisilla menetelmillä, joissa käytetään apuna sallittuja enimmäispitoisuuksia. Monet teoreettiset saantiarviot ovat kuitenkin yliarvioita. Lisäainekeskustelu tulee jatkumaan ja ilmeisesti kiihtymään sen jälkeen, kun EU:n saantiarvioista Kehittyvä Elintarvike

5 keskustellaan Euroopan parlamentissa. Raportti tuo keskusteluun uusia ongelma-aineita, joiden saantia on jatkossa selvitettävä tarkemmin. Suomessa saanti hyväksyttävällä tasolla Suomessa lisäaineiden saanti on hyväksyttävällä tasolla. Useimpien elintarvikevärien, säilöntäaineiden, makeutusaineiden ja muiden lisäaineiden saanti on varsin alhainen hyväksyttäviin päivittäisiin saantimääriin verrattuina. Elintarvikevärien käyttö on maassamme verrattain vähäistä, eikä niiden saanti ole ongelmallinen. Makeutusaineiden käyttö on turvallista myös diabeetikoilla. Lisäaineiden saanti ei ole suomalaisella aikuisväestöllä kansanterveydellinen ongelma. Riskirajan ylittäviä on suomalaisessa aikuisväestössä hyvin pieni määrä. He ovat tyypillisesti henkilöitä, joilla yhden tuotteen päivittäinen käyttö on hyvin runsasta. Aikuisilla saannin kannalta ongelmallisiksi lisäaineiksi muodostuivat säilöntäaineina käytetyt bentsoehappo ja nitriitti. Joillakin aikuisilla saanti saattaa ylittää ADI-arvot ajoittain. Tutkimuksessa käytetty ruoankäytön mittausmenetelmä ei kuitenkaan heijasta luotettavasti yksilön pitkäaikaista ruoankäyttöä. Viimeisimmän saantiarvion perusteella suomalaisten aikuisten keskimääräinen arvioitujen lisäaineiden saanti on vähentynyt aikaisempiin arvioihin verrattuna. Saannin vähentyminen johtuu osittain lisäainepitoisuuksien alentumisesta, joissakin tapauksissa erilaisista ruoankäyttötutkimuksen menetelmistä. Lasten lisäaineiden saantia tutkittiin yksilötasolla STRIPprojektin kanssa yhteistyössä. Nitriitti osoittautui näissä tutkimuksissa pienten, 1 6-vuotiaitten lasten ongelmaksi. Makkarasta saatava nitriittimäärä on korkea ADI-arvoon verrattuna. Makkaroiden suurkuluttajilla hyväksyttävä päivittäinen saanti ylittyy merkittävästi etenkin 2 3-vuotiailla. Kuuden vuoden seurantajakson aikana samat lapset osoittautuivat jatkuvasti suurkuluttajiksi. Toinen ongelma-aine on bentsoehappo, jota saadaan lähinnä mehutiivisteistä ja juomista. Tilannetta arvioitaessa on muistettava, että nk. ADI-arvon eli hyväksyttävän päivittäisen määrän satunnainen ylittäminen ei aiheuta terveydellistä haittaa. Haittavaikutukset tulevat kysymykseen, jos ADIarvon ylittäminen on jatkuvaa. Käytännössä tilanne on hallittavissa siten, ettei pienille lapsilla anneta päivittäin makkaraa eikä bentsoehappoa runsaasti sisältäviä mehuja. Elintarviketeollisuus selvittää parhaillaan nitriitin käytön vähentämisen mahdollisuuksia. Bentsoehappo olisi syytä vaihtaa toisiin säilöntäaineisiin, mikäli mahdollista. Lisäaineiden saantia on syytä seurata säännöllisin väliajoin tarkoilla yksilökohtaisilla arviointimenetelmillä ainakin niiden lisäaineiden osalta, jotka on todettu ongelmallisiksi. Arviointien ongelmana ovat osittain ruoankäyttötietojen puutteellisuudet ja tuotemarkkinoilla tapahtuvat muutokset. Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö Elintarvikevirasto elintarvikevirasto.fi Elintarvikevirasto ja Tullilaboratorio toteuttivat vuosina kansallisen lisäaineiden valvontaprojektin, jossa arvioitiin Euroopan unionin vaikutuksia lisäaineiden käyttöön ja saantiin. EU:n komissio antoi vuodelle 1999 samansisältöisen valvontaohjelman, johon myös Suomi osallistui. Vuonna 2000 tehtiin myös selvitys lisäaineiden markkinavalvonnan vaikutuksista ja valvontatoimenpiteistä. Onko puhdasta? 1 SprayCult Biofilmin hajoittava reagenssi Hygicult kertoo totuuden Testaaminen on helppoa ja nopeaa Toiminnan ja tuotteiden laatu paranee Hygicult 2 Validoitu menetelmä mikrobiologisen puhtauden seurantaan Hygicult 3 DOC PC-ohjelma tulosten dokumentointiin Orion-yhtymä Oyj Orion Diagnostica, PL 83, Espoo, Puh , Fax , Kehittyvä Elintarvike

6 Teema Luomuelintarvikkeiden valmistus- ja lisäaineet Marita Leskinen Luomutuotteiden markkinat ovat kasvussa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Suomalaisista kuluttajista noin 70 % on vähintään kokeillut luomutuotteita, ja heistä 70 % aikoo lisätä luomutuotteiden käyttöä. Kuluttajat arvostavat luomutuotteissa hyvää makua, sopivuutta raaka-aineiksi, ravitsevuutta, terveellisyyttä, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. kuvat Finfood LUOMU/Tommy Selin Kuluttajien luomutuotteeseen liittämän terveysmielikuvan muodostumiseen vaikuttanee nimenomaan luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvät säännöt ja valvontajärjestelmä. Kuluttajien mielestä hinta-laatu-suhteessa sekä tuotteiden houkuttelevuudessa ja säilyvyydessä on eniten parantamisen varaa. Kuluttajien on myös saatava varmuus siitä, että luomuna ostettu tuote on luomua. Luomutuotannon jokainen vaihe on valvottua. Tilalla tapahtuvaa maataloustuotantoa ja luonnonmukaisten keräilytuotteiden keräämistä valvoo Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK), joka on siirtänyt käytännön valvonnan alueellisten Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoille. Varsinaisen tuotannon lisäksi TEkeskusten maaseutuosastojen valvontaan kuuluvat tilalla tapahtuva maataloustuotteiden kauppakunnostus, pesu, kuivaaminen ym. vähäinen käsittely. Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden valmistuksen valvontaa johtaa Elintarvikevirasto. Käytännön valvonnan suorittavat Elintarvikeviraston kouluttamat luomutarkastajat. Valvontamenettelyyn kuuluvat ilmoitusvelvollisuus, alkutarkastus ja vuosittaiset tarkastukset. Luomuelintarvike säädeltyä erikoistuotantoa Luomuelintarvikkeiden tuotantoa säätelevät sekä yleinen elintarvikelainsäädäntö että erityiset luomuelintarvikkeita koskevat säädökset. Tärkeimmät säädökset ovat luomuasetus (Neuvoston asetus (ETY) N:o 2092/91), eläimistä saatavia luomutuotteita koskeva lisäaineasetus (KTM:n asetus 773/2000) ja valvonta-asetus (MMM:n asetus 346/2000). Luomuelintarvike on tuote, jonka maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95 % on luonnonmukaisesti tuotettuja. Vain 5 % raaka-aineista voi olla niitä tavanomaisesti tuotettuja maatalousperäisiä raaka-aineita, jotka on erikseen määritelty EU:n luomuasetuksessa (Asetuksen Liite VI C). Tavanomaisina maatalousperäisinä raaka-aineina voidaan käyttää mm. karviaismarjoja, passionhedelmiä, kuivattua punaherukkaa ja kuivattua vadelmaa. Vettä, suolaa, lisäaineita, apuaineita, aromeja, mineraaleja, mikro-organismipohjaisia valmisteita, mikro-organismivalmisteita ja entsyymejä ei lasketa mukaan em. prosenttiosuuksiin. Luomutuotteissa myös keruutuotteiden on oltava luomulaatua. Ne poimitaan luomuhyväksytyiltä alueilta, ja poimijat ovat sitoutuneet luomuehtojen noudattamiseen. Luomujalosteissa ei saa käyttää raaka-aineita, jotka on tuotettu luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymävaiheessa olevalla tilalla. Luomuelintarvikkeissa käytettävän veden tulee olla talousvettä. Suolana voidaan käyttää meri- ja vuorisuolaa. Vähänatriumisten suolavalmisteiden käyttö on sallittu. Luomutuotteisiin ei saa lisätä mineraaleja, hivenaineita ja vitamiineja, ellei elintarvikelainsäädäntö sitä nimenomaan vaadi (mm. lastenruuat). Luomujalosteissa saa käyttää tavanomaisesti tuotettuja luontaisia eli luonnosta suoraan erilaisin fysikaalisin, entsymaattisin ja mikrobiologisin menetelmin saatuja aromiaineita ja - valmisteita. Kiellettyjä ovat luontaisenkaltaiset aromivalmisteet sekä keinotekoiset aromit. Luomujalosteissa voidaan käyttää esim. tavallista vaniljaa, mutta vanilliinin ja etyylivanilliinin käyttö on kielletty. Mausteiden on oltava luomulaatuisia. Tavanomaisena saadaan kuitenkin toistaiseksi käyttää mm. rosépippuria, piparjuuren siemeniä, galangajuurta, saflorin kukkia ja vesikrassia. Tavanomaisista mausteista on oltava eräkohtainen todistus siitä, ettei tuotetta ole säteilytetty. Luomujalosteissa käytettävän ruokosokerin on oltava aina luomulaatuista. Tavanomaista juurikassokeria saa valmisteessa olla maksimissaan 5 % ( asti) samoin kuin tavanomaista hedelmäsokeria. Luomujalosteita ei saa makeuttaa keinotekoisilla makeutusaineilla, kuten sakariinilla tai aspartaamilla. Sallitut lisäaineet Luomujalosteissa käytetään mahdollisimman vähän lisäaineita. Taulukoissa 1 ja 3 on esitetty sallitut lisäaineet ja taulukossa 2 sallitut valmistuksen apuaineet. Lisäaineiden käyttömäärissä ja käytön rajoituksissa noudatetaan lisäaineasetuksen määräyksiä. Perustavoitteena on käyttää elintarvikkeiden luontaisesti sisältämiä aineita, kuten sitruunahappoa ja pektiiniä. Tiettyjen lisäaineiden käyttö on kuitenkin perusteltua tuotteen rakenteen tai säilyvyyden varmistamiseksi. Koska sallittuja lisäaineita on huomattavasti vähemmän kuin tavanomaisissa tuotteissa, tästä aiheutuu tiettyjä haasteita ja ongelmia tuotekehitykseen ja säilyvyyteen: Säilöntäaineiden käyttö on kielletty, joten luomumehuihin, salaatinkastikkeisiin, tuorejuustoihin jne. ei saa lisätä esim. kaliumsorbaattia tai natriumbentsoaattia. Säilöntäaineettomuus lyhentää tuotteen Kehittyvä Elintarvike

7 säilyvyysaikaa varsinkin pakkauksen avaamisen jälkeen. Koska luomuelintarvikkeiden valmistuksessa ei saa käyttää keinotekoisia väriaineita, saattaa makeisten ja leivonnaisten valmistus olla joissakin tapauksissa ongelmallista, koska luontaisia luomuvärejä on saatavilla vain vähän. Lisäksi luontaisten värien teknologiset ominaisuudet ovat usein heikommat kuin vastaavien keinotekoisten. Keinotekoisten makeutusaineiden käyttö ei ole sallittua, joten vähäenergisia makeisia ja virvoitusjuomia ei voi valmistaa luomulaatuisena. Fosfaatin käyttö luomulihavalmisteissa on kielletty, joten makkaran rakenne on saatava halutunlaiseksi muulla tavoin. Korvaavana aineena voidaan käyttää sitraattia (Na-, K-, ja Ca- mono-, di- tai trisitraattia esimerkiksi 0,1 %), joka on makkaroissa hyvä vedensitoja suolan kanssa. Säilyvyyttä parantavan nitriitin käyttö on sallittu, mutta sen käyttömäärä on pienempi kuin tavanomaisissa lihajalosteissa (80 mg/kg). Arominvahventeita ei saa käyttää. Maku on saatava raaka-aineista, mausteista ja luontaisista aromeista. Leipomotuotteiden nostatusaineena leivinjauheen sijasta käytetään soodaa (natriumkarbonaatti) ja hirvensarvensuolaa (ammoniumkarbonaatti). Valmistuksen apuaineet Valmistuksen apuaineina saa luomuelintarvikkeissa käyttää mikro-organismipohjaisia ja entsymaattisia valmisteita, mikäli ne eivät ole geeniteknisesti muunneltuja. Kasviperäisissä tuotteissa sallitaan lisäksi mm. kalsiumkloridi, jota käytetään luontaisen pektiinin vaikutusta tehostavana hyydyttämisaineena. Sallittuja ovat myös munanvalkuainen ja gelatiini, joita molempia käytetään halutun rakenteen aikaansaamiseksi (taulukko 2). Epäpuhtauksia saostavista ja suodattavista aineista sallittuja ovat talkki, bentoniitti, kaoliini, piimaa ja perliitti. Joidenkin aineiden käyttö on rajoitettu vain tiettyihin prosesseihin. Gmo, säteilyttäminen ja pakkausmerkinnät Myös geeniteknisesti muunneltujen organismien (GMO) tai sellaisista johdettujen aineiden käyttö on kielletty. Tiettyjen raaka-aineiden ja lisäaineiden kohdalla täytyy olla eräkohtainen todistus, ettei ko. aine sisällä GMO:ta tai sen johdannaisia. Luomuelintarvikkeita ei saa myöskään säteilyttää. Luomutuotteiden pakkauksissa on oltava samanlaiset tiedot kuin tavanomaisillakin elintarvikkeilla. Sen lisäksi elintarvikkeissa pitää olla valvovan viranomaisen valmistajalle antama tunnusnumero, joka on Manner-Suomessa luomuelintarvikkeella FI-B, luomualkoholijuomilla FI-C ja Ahvenanmaalla FI-D. Marita Leskinen Erikoistutkija Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus TAULUKKO 1. EU-asetuksessa 2092/91 sallitut lisäaineet kasviperäisissä tuotteissa Hapettumisenestoaineet ym. Pakkauskaasu- ja ponneaineet E 300 askorbiinihappo* E 290 hiilidioksidi E 330 sitruunahappo* E 938 argon E 334 viinihappo* E 941 typpi E 322 lesitiini* E 948 happi E 333 kalsiumsitraatit E 335 natriumtartraatit *) merkityistä aineista vaaditaan E 336 kaliumtartraatit eräkohtainen todistus siitä, ettei E 306 tokoferoliuute tuote ole GMO tai GMO-johdannainen (rasvoissa ja öljyissä) E 296 omenahappo* E 270 maitohappo* Emulgointi- stabilointi- ja sakeuttamisaineet E 401 natriumalginaatti E 407 karrageeni E 410 johanneksenleipäpuujauhe E 412 guarkumi E 440 pektiini* E 406 agar E 414 arabikumi E 415 ksantaanikumi* E 416 karaijakumi E 413 tragantti E 170 kalsiumkarbonaatit E 400 algiinihappo E 402 kaliumalginaatti E 422 glyseroli Happamuudensäätö- ja nostatusaineet, paakkuuntumisenestoaineet E 500 natriumkarbonaatit E 501 kaliumkarbonaatit E 504 magnesiumkarbonaatit E 503 ammoniumkarbonaatit E 524 natriumhydroksidi (pintakäsittelyyn) E 341 monokalsiumfosfaatti (nostatusaineena jauhoissa) E 516 kalsiumsulfaatti (kantaja-aineena) E 551 piidioksidi (paakkuuntumisenestoaine yrteille ja mausteille) TAULUKKO 2. EU-asetuksessa 2092/91 kasviperäisiin tuotteisiin sallitut valmistuksen apuaineet ja tuotteet: vesi kalsiumkloridi (hyydyttämisaine) kalsiumkarbonaatti kalsiumsulfaatti (hyydyttämisaine) magnesiumkloridi (hyydyttämisaine) kalsiumhydroksidi kaliumkarbonaatti (viinirypäleiden kuivaus) natriumkarbonaatti (sokerintuotanto) sitruunahappo* (öljyn tuottaminen ja tärkkelyksen hydrolysointi) natriumhydroksidi (sokerintuotanto, öljyn tuottaminen rypsistä rikkihappo (sokerintuotanto) isopropanoli (kiteyttämiseen sokerintuotannossa) hiilidioksidi typpi parkkihappo (suodatuksen lisäaine) etanoli* (liuotin) munanvalkuainen kaseiini gelatiini kalanliima kasviöljyt* (rasvaus-, voitelu- ja vaahdonestoaine) hyytelömäinen piioksidigeeli- tai -liuos aktiivihiili talkki bentoniitti kaoliini piimaa perliitti pähkinänkuori riisijauho* mehiläisvaha* (voiteluaine) karnaubavaha (voiteluaine) mikro-organismipohjaiset valmisteet, joita ei ole geneettisesti muunneltu entsymaattiset valmisteet, joita ei ole geneettisesti muunneltu *) merkityistä aineista vaaditaan eräkohtainen todistus siitä, ettei tuote ole GMO tai GMO-johdannainen TAULUKKO 3. Sallitut lisäaineet eläimistä saatavissa luomutuotteissa E 160a (ii) Beta-karoteeni (vain juuston syötävään vahakuoreen) E 170 Kalsiumkarbonaatti (käyttö elintarvikevärinä kielletty) E 249 Kaliumnitriitti (vain lihavalmisteisiin, käyttömäärä NaNO 2 :na 80 mg/kg) E 250 Natriumnitriitti - - E 270 Maitohappo* E 290 Hiilidioksidi (pakkauskaasu) E 300 Askorbiinihappo* E 322 Lesitiini* E 325 Natriumlaktaatti* E 326 Kaliumlaktaatti* E 327 Kalsiumlaktaatti * E 330 Sitruunahappo* E 331 Natriumsitraatit E 332 Kaliumsitraatit E 333 Kalsiumsitraatit E 406 Agar E 407 Karrageeni E 410 Johanneksen leipäpuujauhe E 412 Guarkumi E 440 (i) Pektiini* E 450 a Natriumdifosfaatti (vain veren hyytymisen estämiseen enint. P2O2:na 1,5 g/kg) E 500 Natriumkarbonaatit E 509 Kalsiumkloridi (kypsytetyn juuston valmistukseen) E 938 Argon (pakkauskaasu) E 941 Typpi (pakkauskaasu) E 948 Happi (pakkauskaasu) *) merkityistä aineista vaaditaan eräkohtainen todistus siitä, ettei tuote ole GMO tai GMO-johdannainen Kehittyvä Elintarvike

8 Teema Kalsiumia mehusta, leivästä ja karamelleista -- kuinka arvioida kokonaissaantia? Susanna Raulio Mehut ja mehuvalmisteet ovat toimivimmat kantajaelintarvikkeet kalsiumille, jos maito ei maistu. Tämä on selvinnyt Elintarvikeviraston vuonna 2000 käynnistämässä elintarvikkeiden ravitsemuksellisen täydentämisen terveysriskejä ja hyötyjä arvioivassa hankkeessa. Hankkeessa arvioidaan myös lisätyn ravintoaineen asianmukaista kohdentumista, sillä ravintoaineiden saannin riski on kaksisuuntainen: terveyshaittaa aiheutuu sekä liian vähäisestä että liiallisesta saannista. Euroopan unioniin liittymisen myötä ravitsemuksellisen täydentämisen käytäntö muuttui. Suomen on noudatettava Euroopan yhteisön perustamissopimusta, jonka tarkoituksena on estää jäsenvaltioiden väliset tuonnin rajoitukset. Cassis de Dijonin -periaatteen mukaan muissa EU:n jäsenvaltioissa laillisesti kaupan olevien täydennettyjen elintarvikkeiden tulee päästä Suomen markkinoille, eikä täydentämistä voida enää perustaa väestön ravitsemukselliseen tarpeeseen, kuten aiemmin. Tietyn elintarvikkeen markkinoille tulo voidaan estää vain, jos voidaan osoittaa, että siitä voi aiheutua terveydellistä haittaa sen käyttäjille. Elintarvikkeiden ravitsemuksellisesta täydentämisestä ei ole vielä yhteisölainsäädäntöä, vaan kukin jäsenvaltio noudattaa omia lakejaan. Menettelytavat vaihtelevat tiukasta tarveharkinnasta ravintoaineiden vapaaseen lisäämiseen. Viranomaisten tehtäväksi onkin tullut arvioida sekä täydentämisen hyötyjä että lisättyjen ravintoaineiden mahdollisia haittavaikutuksia. Tätä varten Elintarvikevirasto käynnisti vuonna 2000 hankkeen, jossa selvitetään, aiheutuuko täydennetyistä tuotteista vaaraa kuluttajille. Hankkeen tarkoituksena on myös antaa täydentämisestä päättäville virkamiehille tukea päätösten tekoon. Ensimmäinen arviointikohde oli kalsium, josta Elintarvikevirastoon on tullut useita täydentämishakemuksia. On erittäin epätodennäköistä saada liikaa kalsiumia tavallista ruokaa syömällä, mutta ns. kumulatiivisen saannin kautta eli käyttämällä useata täydennettyä elintarviketta ja/tai vitamiini- ja kivennäisainevalmistetta normaalin ruoan lisäksi, voi liiallisen saannin riski tulla ajankohtaiseksi. Kalsiumia karamelleihin? Suomessa kalsiumia saa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 113/1998 nojalla lisätä mehuihin ja vastaaviin tiivisteisiin samalle tasolle maidon kanssa (120 mg/100 g). Elintarvikevirasto on lisäksi antanut ennen hankkeen alkua yksittäisiä lupia täydentää maitoa korvaavia soijavalmisteita, eräitä mehujuomia sekä maitovalmisteita vitamiinien ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä annetun asetuksen (281/1972) nojalla. Elinkeinoelämä on osoittanut yhä lisääntyvää kiinnostusta kalsiumtäydennykseen. Edellä mainittujen tuotteiden lisäksi kalsiumia on haluttu lisätä mm. aamiaisviljatuotteisiin, leipäjauhoihin, makeisiin ja ravintorasvoihin. Mallinnettu kalsiumin saanti Aikuisten (25 64-vuotiaat, n=1861) ruoankäytön ja ravinnonsaannin selvittämiseen käytettiin Kansanterveyslaitoksen Finravinto ravintotutkimuksen ruoankäyttöaineistoa. Se on kerätty vuonna 1992 Helsingin, Turun, Kuopion ja Pohjois-Karjalan alueilta kolmen vuorokauden ruokapäiväkirjanpidolla. Simulointilaskelmissa kohteeksi valittiin kalsiumin saannin suhteen ylimpään ja alimpaan kymmenesosaan (desiiliin) kuuluvat henkilöt. Kalsiumin saannin jakauman ääripäiden avulla voitiin arvioida, miten paljon tietyn elintarvikkeen täydentämisestä on hyötyä niille, jotka saavat ruokavaliostaan niukasti kalsiumia ja toisaalta, kuinka suureksi kalsiumin saanti nousee niillä, jotka saavat jo ruokavaliostaankin runsaasti kalsiumia. Mallissa käytetyt kalsiumilla täydennetyt elintarvikkeet ja niiden kalsiumpitoisuudet valittiin Suomessa voimassa olevan yleisen luvan (KTMp 113/1998), yksittäisten päätösten ja ajankohtaisten täydennyshakemusten perusteella (taulukko 1). Mehujen ja mehujuomien sekä kevytmaidon ja rasvattoman maidon lisäksi simulointimalliin valittiin puurot, aamiaisviljavalmisteet ja sekaleivät. Kalsiumin saanti (mg) tietystä täydennetystä elintarvikkeesta simuloitiin kertomalla tuotteen todellinen päivittäinen käyttömäärä (g) sen sisältämän kalsiumin määrällä (mg/100 g). Simulointia jatkettiin lisäämällä todelliseen ruokavaliosta saatavaan kalsiumin perussaantiin erikseen kustakin täydennetystä tuotteesta saatava kalsium. Näin osa tavanomaisista elintarvikkeista korvattiin kokonaisuudessaan vastaavalla täydennetyllä tuotteella. Suurin mahdollinen kalsiumin saanti arvioitiin, kun lisättiin ylimpään desiiliin kuuluvien ruokavaliosta saatavaan kalsiummäärään kaikista malliin kuuluvista täydennetyistä tuotteista saatava kalsium. Arviointimallissa käytetty kalsiumin saantiluku koostuu siten alkuperäisestä, todellisesta saannista, ja siihen simuloinnissa lisätystä, täydennetyistä elintarvikkeista tulleesta hypoteettisesta saannista. Mikä korvaisi maitovalmisteet? Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset saavat ruokavaliostaan keskimäärin riittävästi kalsiumia. Kalsiumin saanti on Suomessa riippuvainen maitovalmisteiden käytöstä, sillä 75 % siitä saadaan maidosta ja maitovalmisteista. Suomalaisten keskimääräinen kalsiumin vuorokausisaanti on 1 gramma. Ylimpään desiiliin kuuluvien henkilöiden kalsiumin saanti on yli kaksinkertainen suosituksiin (800 mg/vrk) nähden, mutta kuitenkin alle 2,5 gramman, joka on asetettu turvallisen saannin rajaksi mm. Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa. Alimpaan desiiliin kuuluvien saannin keskiarvo on hieman yli kalsiumin saannin alimman tarveluvun (400 mg/vrk). Simulointitulokset (taulukko 2) osoittavat, että nyt tutkituista elintarvikkeista mehut ja mehuvalmisteet, joiden täydentämiseen kauppa- ja teollisuusmi Kehittyvä Elintarvike

9 nisteriö on antanut yleisen luvan, ovat aikuisilla parhaita lisäkalsiumin kantajaelintarvikkeita. Niiden täydentäminen voisi nostaa kalsiumin saantia miehillä noin 170 mg/vrk ja naisilla noin 110 mg/vrk. Maidon tai aamiaisviljavalmisteiden täydentäminen ei parantaisi vähän kalsiumia saavien kuluttajien tilannetta. Jos ylimpään kalsiumin saannin desiiliin kuuluvat miehet korvaisivat kaiken käyttämänsä maidon täydennetyllä maidolla, he saisivat pelkästään siitä yli gramman kalsiumia vuorokaudessa. Kokonaissaanti ylittäisi siten todennäköisesti kalsiumin saannin korkeimman hyväksytyn saannin rajan. Leivän täydentäminen kalsiumilla parantaisi vähän kalsiumia saavien tilannetta, mutta samalla ylimpään desiiliin kuuluvien miesten kalsiuminsaanti kohoaisi yli 2,6 g/vrk. Toimivimmat kantajaelintarvikkeet kalsiumille olisivat KTM:n yleisen luvan piiriin kuuluvat mehut ja mehuvalmisteet. Maitoa syystä tai toisesta käyttämättömillä mehu korvaa juomana maitoa ja täydentäminen kohdentuu oikein. Miesten ylimmässä desiilissä kalsiumin saanti nousisi kuitenkin kalsiumtäydennettyä mehua käyttämällä hyvin lähelle suurinta hyväksyttävää saantitasoa. Tämän vuoksi muiden kalsiumilla täydennettyjen elintarvikkeiden nauttiminen niiden lisäksi voisi nostaa kalsiumin kokonaissaannin yli turvallisen saannin rajan. Aamiaisviljavalmisteiden, leivän ja maitovalmisteiden täydentäminen kalsiumilla ei kohdistu oikein. Ne joko nostavat kalsiumin saannin liian suureksi tietyissä väestöryhmissä, ja/tai vähän kalsiumia ruokavaliostaan saavat eivät hyödy niiden täydentämisestä. Susanna Raulio Suunnittelija Elintarvikevirasto Tuotevalvonnan yksikkö Lisätietoja mm. osoitteesta julkaisut/pdf/t pdf Taulukko 1. Täydennettyjen elintarvikkeiden kalsiumpitoisuuksia Elintarvike Kalsiumpitoisuus täydentämisen jälkeen mg/100 g Mehut ja mehuvalmisteet 1201 Kevytmaito ja rasvaton maito 1802 Puuro ja murot 803/4503 Vehnä- ja sekaleipä Kalsiumpitoisuus perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen (113/1998) ja myönnettyihin lupiin 2 Kalsiumpitoisuus perustuu myönnettyihin lupiin, maidon luontainen kalsiumpitoisuus on 120 mg/100 g 3 Kalsiumpitoisuus perustuu vireillä oleviin hakemuksiin Taulukko 2. Laskelmat täydentämisen vaikutuksesta ylimmän saantidesiilin kalsiumin kokonaissaantiin Elintarvike Elintarvikkeen Kalsiumin saannin Kalsiumin kokonaissaanti käyttö (g/vrk) 1 lisäys (mg/vrk), (mg) korvattaessa korvattaessa tavanomaiset tuotteet tavanomaiset tuotteet täydennetyillä 2 täydennetyillä Miehet, n = 87 Mehut ja mehuvalmisteet Kevytmaito ja rasvaton maito Puuro ja murot Vehnä- ja sekaleipä Yhteensä Naiset, n = 99 Mehut ja mehuvalmisteet Kevytmaito ja rasvaton maito Puuro ja murot Vehnä- ja sekaleipä Yhteensä Finravinto 1992 tutkimus 2 Kalsiumin perussaanti ruokavaliosta: miehet 2315 mg, naiset 1812 mg Uusia raportteja tulossa Elintarvikevirastossa valmistuu tänä syksynä raportti, jossa käsitellään kasvisteroleiden ja -stanoleiden lisäämistä elintarvikkeisiin sekä raportti folaattien ja foolihapon lisäämisestä elintarvikkeisiin. Ensi vuonna on tarkoitus jatkaa mallintamishanketta ainakin sinkillä ja selvittää täydennettyjen elintarvikkeiden käyttäjäprofiili ja käytön laajuus. Kauppa- ja teollisuusministeriö käsittelee valtion ravitsemusneuvottelukunnan aloitetta nestemäisten maitovalmisteiden (maito, piimä, viili, jogurtti) D-vitaminoinnista. Sillä halutaan korjata monen väestöryhmän liian vähäistä D-vitamiinin saantia. Kehittyvä Elintarvike

10 Teema Kuva Marianne Boström-Kouri Vähän käsiteltyjen ja luonnollisten raaka-aineiden käyttö lisääntyy Tuija Järvenpää Vähän käsiteltyjen ja luonnollisten raaka-aineiden käyttöä halutaan lisätä: tuoreuden, kotimaisuuden, lähiruuan, puhtauden ja luotettavan laadun merkitys lisääntyy. Ruuan pitää muistuttaa kotiruokaa. Valmiiden aterioiden ja ruokien valmistuksessa ja myynnissä pitää kuitenkin ottaa huomioon monia tekijöitä, joita kotiruuan valmistamisessa ja esillepanossa ei tule vastaan. Raaka-aineiden saatavuus, valmistusprosessi, pakkaus, kuljetukset sekä säilyvyysja myyntiajat vaikuttavat valmisruokien koostumukseen. Esimerkiksi eksoottisten reseptien makuraaka-aineita ei ole aina saatavilla, niiden hankinta on hankalaa ja/tai hinta estää käytön. Mm. tuoreiden yrttien käyttö ei ole itsestään selvää teollisuustuotannossa. Maustekasvien käsittely ja säilöntä kehittyvät kuitenkin jatkuvasti. Pyrkimyksenä on makua ja tuoksua antavien aineiden, värien ja muiden ominaisuuksien säilyttäminen mahdollisimman alkuperäisinä lopputuotteen nauttimiseen asti. Esimerkkeinä uusista, tuoreen maustekasvin ominaisuudet mahdollisimman hyvin säilyttävistä menetelmistä ovat erilaiset öljyyn tai muuhun liemeen säilötyt mausteet, yrtit, sipulit, valkosipulit ja chilit. Myös kuivaustekniikat ja mm. erilaiset pakastustekniikat ovat kehittyneet paremmin makuja ja värejä säästäviksi. Luonnonkasvien elintarvikesovelluksia tutkitaan Luonnonkasvien (ml. maustekasvit) ominaisuuksia ja elintarvikesovelluksia tutkitaan nyt voimakkaasti. Näissä projekteissa selvitetään kasvien ainesosien terveysvaikutuksia sekä niiden käyttömahdollisuuksia mm. luontaisina säilöntäaineina, väreinä ja hapettumisen estoaineina, jotta lisäaineiden käytön tarve vähenisi. Myös mausteiden lääkinnälliset ominaisuudet kiinnostavat yhä enemmän. On ryhdytty tutkimaan mm. erilaisia Kauko- Idän maustekasveja, jotka ovat tuntemattomia länsimaisissa ruokakulttuureissa. Uusia makuja ja terveysvaikutuksia löytyy jatkuvasti. Käytännön elintarvikesovellusten kehittäminen, lainmukaisuuden varmistaminen ja terveysvaikutusten osoittaminen vaatii kuitenkin runsaasti panostusta ja työtä. Luonnonmausteiden ja -kasvien käytön ohella on mahdollista etsiä makuaineita erilaisista aromivalmisteista. Aromit ovat joko luontaisia (suoraan luonnonmateriaalista eristettyjä), luontaisen kaltaisia (luonnonmateriaalien sisältämistä kemiallisista aromiyhdisteistä koostettuja) tai keinotekoisia (yhdisteitä, joita ei esiinny luonnossa). Aromivalmisteet ovat tasalaatuisia ja mikrobiologisesti puhtaita luonnonmausteisiin verrattuna. Niistä ei jää näkyviä partikkeleja lopputuotteeseen, ja ne voidaan suojata säilymään vaativissakin prosesseissa. Aromeilla on helpompi saada aikaan esimerkiksi erilaisia eksoottisia makuja silloin, kun tuoreiden raaka-aineiden käyttö ei ole mahdollista. Valmistusmenetelmät, prosessit ja pakkaukset Elintarvikkeiden valmistusmenetelmiä, prosesseja ja pakkauksia kehitetään koko ajan. Elintarvikkeelle hellävaraisemmat ja ympäristöystävällisemmät menetelmät tuntuvat olevan suuntauksena valmistus- ja pakkaustekniikoissa. Uudet tavat valmistaa, pakata ja säilyttää elintarvikkeita muuttavat myös maustamismahdollisuuksia ja -menetelmiä. Tällä hetkellä tutkitaan mm. parhaan mahdollisen maun aikaansaamista ja säilyttämistä elintarvikkeessa mikroaaltouunikuumennuksessa. Uusimpia muutoksia mausteiden valintaan ja käyttöön ovat tuoneet säteilytysmerkintäsäännökset sekä luomutuotteiden valmistuksen lisääntyminen ja monipuolistuminen. Säteilytettyjen mausteiden käyttö käytännöllisesti katsoen loppui merkintämääräysten muututtua. Toistaiseksi useimmat elintarvikevalmistajat eivät halua tehdä merkintää mausteiden säteilytyksestä pakkauksiinsa, joten säteilytettyjä mausteita ei voida käyttää. Entinen kansallinen merkintäraja oli viisi prosenttia, jonka ylityksen jälkeen säteilytysmerkintä oli tehtävä. Helposti pilaantuviin kuumentamattomiin elintarvikkeisiin on alettu käyttää muilla menetelmillä käsiteltyjä mausteita. Mausteille tyypillistä mikrobiriskiä alennetaan pääosin höyrykäsittelyllä, mutta säteilytys säilyttää mausteiden maun ja värin lähempänä alkuperäisen mausteen ominaisuuksia. Höyrykäsiteltyjen mausteiden mikrobimäärät jäävät korkeammiksi kuin säteilytettyjen, joten mikrobiologisia raja-arvoja on pitänyt nostaa, kun säteilytetyt mausteet on vaihdettu höyrykäsiteltyihin. Muutoksen vuoksi on kiinnitettävä huomiota elintarvikkeiden säilyvyysaikoihin ja -olosuhteisiin, sillä höyrykäsittely ei tehoa mm. itiöllisiin mikrobeihin, jotka säteilytys tekee toimintakyvyttömiksi. Luomumausteet ja arominvahventeet Samaan suuntaan muuttuu mausteiden tutkimistarve luomumausteita käytettäessä. Luomutoimijan on pystyttävä osoittamaan toimivansa luomusäännösten mukaisesti ja pitävänsä erillään luomumausteet muista raaka-aineista kontaminaation estämiseksi. Sääntöjen mukaan luomuraaka-aineita on Kehittyvä Elintarvike

11 käytettävä aina, kun niitä on saatavilla. Tähänastisen tiedon perusteella luomumausteet (ulkomaiset, kuivatut) ovat mikrobiologisesti selvästi suurempi riski kuin normaalit, käsittelemättömät mausteet. Luomumausteita voidaan höyrykäsitellä, mutta kustannukset kohoavat merkittävästi. Normaalia suurempi mikrobiologinen riski on huomioitava mm. säilyvyysaikaa määritettäessä. Luontaiset aromit ovat mikrobiologisesti puhdas vaihtoehto luomuelintarvikkeissa, jos luomumausteiden käyttö aiheuttaa esimerkiksi säilyvyysongelmia. Maun antajina ja korostajina voidaan käyttää myös arominvahventeita. Valmistusaineina käytettäviä proteiinihydrolysaatteja valmistetaan eri menetelmillä. Raaka-aineina voidaan käyttää mm. soijaa, maissia tai vehnää. Kun hydrolysaatteja valmistetaan nykymenetelmillä, proteiini pilkkoutuu useimmiten täysin. Valmistaja voi taata jatkokäyttäjälle, ettei proteiinilla ole enää mahdollista yliherkkyyttä aiheuttavaa vaikutusta tai vehnästä valmistettu hydrolysaatti ei sisällä gluteenia. Soijasta ja maissista peräisin olevista hydrolysaateista saa valmistajalta myös todistuksen, ettei niitä ole valmistettu geenimuunnelluista raaka-aineista. Jos proteiinihydrolysaatin alkuperä ilmoitetaan loppuelintarvikkeen päällysmerkinnöissä (esim. vehnäproteiinihydrolysaatti) ja valmistajan todistuksen mukaan tuote ei sisällä gluteenia, onko alkuperätieto vehnästä kuluttajalle hyvä lisäinformaatio vai kertoisiko kasviproteiinihydrolysaattinimi riittävästi? Vehnää välttävät jättävät edellisessä tapauksessa ilmeisesti tuotteen ostamatta. Jälkimmäisessä kuluttajaneuvonta saa kysymyksiä, mikä kasvi on kyseessä? Vastaus on vehnä lisähuomautuksin, että se sopii keliaakikolle, mutta tuleeko asia ymmärretyksi. Kukin elintarvikeketjussa varmistaa toimintansa Laatu-, omavalvonta- sekä riskienarviointi- ja -hallintamenetelmien kehittyessä elintarvikeketju rakentuu entistä enemmän periaatteelle, että kukin ketjun toimija hallitsee ja varmistaa oman toimintansa. Silloin on voitava luottaa siihen, että edelliseltä toimijalta saadut dokumentit voidaan hyödyntää ja välttää saman asian moninkertainen tutkiminen. Erilaisten eräanalyysien, dokumenttien ja todistusten tarve lisääntyy koko ajan myös mausteiden ja muiden ainesosien toimittajien osalta. Elintarvikekriisit tulevat lisäämään dokumenttien määrää ja tarkkuutta jatkuvasti. Kuluttajien tiedontarve ja tietojen yksityiskohtainen tarkkuus lisääntyvät jatkuvasti myöskin analyysimenetelmien kehittymisen myötä. Kuluttajat haluavat yksilöllisiä, juuri omaan elämäntilanteeseensa soveltuvia elintarvikkeita ja etsivät tarvittavan tiedon ainesosista päällysmerkinnöistä. Kuluttajat tutustuvat annettuihin tietoihin kuitenkin melko huonosti. Tietojen hyödyntämistä ja oikeaa tulkintaa tulisi opastaa ja korostaa kuluttajille nykyistä enemmän. Samalla pitäisi lisätä positiivisen, asiallisen tiedotuksen määrää elintarvikkeista ja elintarviketeollisuuden toiminnasta, mutta kuka ottaisi siitä vastuun? Yleisesti on vieläkin vallalla käsitys, että lisäaineet tekevät elintarvikkeesta automaattisesti huonomman ja vähemmän suositeltavan. Käyttöön sallittuja lisäaineita tulee sääntöjen mukaan käyttää vain elintarvikkeen ominaisuuksien, valmistusprosessin, pakkaamisen, kuljetuksen ja säilytyksen sitä todella vaatiessa ja silloinkin tutkittu, sallittu ja vain tarpeellinen määrä. Toisaalta lisäaineettomuus ei sinänsä välttämättä tee tuotteesta parempaa, terveellisempää tai turvallisempaa. Valmistaja ratkaisee raaka-ainevalinnat ottaen huomioon kokonaisuuden sekä kuluttajan toiveet ja elintarvikevalmistuksen vaatimukset parhaalla mahdollisella tavalla. Tuija Järvenpää Toimitusjohtaja LTK-Maustepalvelu Oy Elintarvikevärit Luonnonväriaineet Värjäävät elintarvikkeet Luontaiset ja luontaisenkaltaiset aromit Karamellisoidut pähkinät ja krokantit FI/ Lontoo osasto S 85 TERVETULOA Juvan teollisuuskatu Espoo Tel. (09) Fax. (09) S.O.Strömberg KY Vernissakatu 8 B VANTAA Puh Fax Luomu pakastekuivatut marjat, Luomu kuivaraskit, jogurttijauheet FI/ Lontoo osasto H 85 TERVETULOA Aromit ja hajusteet Entsyymit Premixit, siemenet, erikoisjauheet Kehittyvä Elintarvike

12 Teema Lupaavat kasviestrogeenit Annamari Kilkkinen Kasvikunnan tuotteiden merkitys vitamiinien, kuidun ja kivennäisaineiden lähteinä on tunnettu jo kauan. Nyt mielenkiinnon kohteeksi ovat nousseet kasviestrogeenit. Niiden tehoa sydäntautien, syöpien ja vaihdevuosivaivojen ehkäisyyn tutkitaan kiivaasti. Kuva Leipätiedotus Kasviestrogeenit ovat heterogeeninen joukko kasvikunnassa esiintyviä naishormonien eli estrogeenien kaltaisia yhdisteitä, joilla arvellaan olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kiivaimmin tällä hetkellä tutkitaan isoflavonoideja ja lignaaneja. Isoflavonoideja on lähes yksinomaan soijatuotteissa. Koska soijatuotteita ei Suomessa juuri käytetä, on isoflavonoidien merkitys suomalaisille melko vähäinen. Tärkeimpiä kasviestrogeeneja suomalaisille ovatkin lignaanit. Erityisen runsaasti niitä on pellavansiemenissä ja muissa öljykasvien siemenissä. Lignaaneja saadaan myös täysjyväviljavalmisteista, erityisesti rukiista sekä marjoista, hedelmistä ja vihanneksista. Kasviestrogeenien metaboliassa suolistomikrobeilla on tärkeä merkitys, sillä osa kasviestrogeeneista esiintyy ravinnossa esiastemuotoina, joista suolistobakteerit muodostavat biologisesti aktiivisia yhdisteitä, mm. lignaaneihin kuuluvaa enterolaktonia. Monia mahdollisia vaikutusmekanismeja In vitro -tutkimusten ja eläinkokeiden perusteella kasviestrogeenit voivat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja sekä ns. hormonivälitteisiä syöpiä rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyöpää useilla eri mekanismeilla. Kasviestrogeenit pystyvät mm. sitoutumaan estrogeenireseptoreihin ja toimimaan heikkoina estrogeeneina tai antiestrogeeneina. Kasviestrogeenit estävät myös monien aineenvaihduntatapahtumia katalysoivien entsyymien toimintaa, jolloin mm. estrogeenin muodostuminen vähenee ja syövän kasvun kannalta oleellisten verisuonien muodostuminen estyy. Myös kasviestrogeenien antioksidatiivisuudella saattaa olla merkitystä sairauksien ehkäisyssä. Lisäksi niillä näyttää olevan suotuisia vaikutuksia veren lipideihin ja hyytymisjärjestelmään sekä immuniteettiin. Apua syövän ja sydäntautien ehkäisyssä Väestötason tutkimukset tukevat käsitystä kasviestrogeenien suotuisista terveysvaikutuksista: sydän- ja verisuonitauteja sekä ns. hormonivälitteisiä syöpiä esiintyy Aasiassa huomattavasti vähemmän kuin länsimaissa. Yhtenä selityksenä tähän saattaa olla aasialaisten kasvispainotteinen ruokavalio, etenkin runsaasti käytetty soija ja sen sisältämät isoflavonoidit. Runsaan soijankäytön on jo pitkään tiedetty alentavan etenkin kohonneita seerumin kolesteroli- ja triglyseridiarvoja. Päivittäinen 25 gramman soijaannos laskee veren LDL-kolesterolia keskimäärin 13 %, kokonaiskolesterolia 9 % ja triglyseridejä noin 10 %. Suomalaisen tapaus-verrokkitutkimuksen perusteella seerumin suuri enterolaktonipitoisuus pienentää sydäninfarktin riskiä. Kasviestrogeenien ja rintasyövän välisistä yhteyksistä on julkaistu vasta muutamia tutkimuksia, mutta tulokset ovat yksiselitteisiä: rintasyöpää sairastavilla naisilla seerumin ja virtsan kasviestrogeenipitoisuudet ovat matalampia kuin terveillä naisilla. Jotta kasviestrogeenit suojaisivat rintasyövältä, täytyy seerumin enterolaktonipitoisuuden olla kuitenkin ilmeisesti yli 30 nmol/l. Tutkimuksessamme selvitimme lähes suomalaisen seerumin enterolaktonipitoisuuden ja havaitsimme suomalaisten enterolaktonitasojen olevan yllättävän matalia, keskimäärin alle 20 nmol/l. Hoitokeino vaihdevuosivaivoihin Aasian maissa, joissa syödään runsaasti soijaa, keski-ikäisillä naisilla näyttää esiintyvän vähemmän vaihdevuosioireita ja osteoporoosia kuin länsimaissa. Tutkimuksia kasviestrogeenien, lähinnä isoflavonoidien, käytöstä vaihdevuosiongelmien hoitoon on toistaiseksi tehty vähän ja niiden tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että runsaasti kasviestrogeeneja sisältävä ravinto saattaa vähentää vaihdevuosioireita ja ehkäistä luun haurastumista. Kasviestrogeenit muistuttavat rakenteeltaan elimistön omia estrogeeneja, mutta ne voivat ympäristöstä riippuen toimia joko heikkoina estrogeeneina tai antiestrogeeneina. Vaihdevuosi-iässä, jolloin elimistön oma estrogeenituotanto vähenee, kasviestrogeenit saattavat toimia estrogeeneina ja kompensoida omien estrogeenien puutetta lievittäen siitä johtuvia vaihdevuosiongelmia. Kasviestrogeenien arvoitus ratkaisematta Kasviestrogeenitablettien terveysvaikutuksista tiedetään toistaiseksi hyvin vähän, eikä niiden mahdollisia haittojakaan tunneta. Nykyiset tiedot kasviestrogeenien mahdollisista terveyttä edistävistä vaikutuksista perustuvat suurelta osin joko koeputkioloissa tai eläinkokeissa tehtyihin havaintoihin. Näissä tutkimuksissa on yleensä käytetty suuria kasviestrogeeniannoksia, joita ei ole mahdollista saada tavanomaisesta ruokavaliosta. Ttähänastisen tutkimustiedon perusteella on mahdotonta sanoa, mitä kasviestrogeeneja ravinnosta tulisi saada tai kuinka kauan runsaasti kasviestrogeeneja sisältävää ruokavaliota tulisi noudattaa, jotta sillä olisi sairauksia ehkäiseviä Kehittyvä Elintarvike

13 vaikutuksia. Ei myöskään tiedetä, mikä määrä kasviestrogeeneja on riittävästi ja mikä liikaa. Tutkimuksissamme olemme selvittäneet suomalaisten kasviestrogeenien saantia ravinnosta. Alustavien tulosten perusteella suomalaisten kasviestrogeenien saanti jää keskimäärin alle yhteen milligrammaan päivässä. Tutkimuksissa, joissa on selvitetty kasviestrogeenien terveysvaikutuksia, ovat käytetyt kasviestrogeeniannokset olleet kymmenkertaisia suomalaisten saantiin verrattuna. Tosin hiljattain viljavalmisteista on löydetty uusia enterolaktonin esiasteita, joita meidän saantilaskelmissa ei ole vielä huomioitu. Tutkimuksiemme perusteella suomalaisten olisi toivottavaa lisätä täysjyväviljavalmisteiden, marjojen, kasvisten ja hedelmien sekä soijavalmisteiden käyttöä, sillä elintarvikkeita käytettäessä kasviestrogeenien yliannostuksen vaaraa tuskin on. Sen sijaan vastikään Suomenkin luontaistuotekauppoihin tulleet kasviestrogeenitabletit voivat moninkertaistaa saannin. Kasviestrogeenitutkimus käy kiivaana niin Suomessa kuin ulkomaillakin, joten uutta tietoa on odotettavissa lähivuosina. Annamari Kilkkinen, tutkija Kansanterveyslaitos Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto Mannerheimintie 166, Helsinki Puh. (09) Kirjoittaja toimii tutkijana Kansanterveyslaitoksella ja tekee väitöskirjaa kasviestrogeeneista. Per Pinstrup-Andersenille World Food Prize Kansainvälisen elintarvikepolitiikan tutkimuslaitoksen (IFPRI) pääjohtajalle Per Pinstrup-Andersenille on myönnetty tämänvuotinen elintarvikealan ylin tunnustus, World Food Prize, elämäntyöstä elintarvikepolitiikan tutkijana ja kehitysmaiden auttajana. Nobelin arvoinen palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle elintarvikepolitiikan tutkijalle, joka on omistautunut kehitysmaiden köyhien ja aliravittujen ihmisten auttamiseen. Pinstrup-Andersen vastaanotti palkintonsa Matti Uusitupa ILSI:n ravitsemusasiantuntijaksi Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa on valittu kansainvälisen Life Sciences -instituutin (ILSI) Euroopan osaston tieteellisen komitean ravitsemusasiantuntijaksi. ILSI:n Euroopan osasto keskittyy terveyteen, ravitsemukseen, ruokaan ja ympäristöturvallisuuteen. ILSI on maailmanlaajuinen järjestö, joka toimii yhteistyössä maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa ja sillä on neuvoa antava asema YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:ssa. LTK-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit, kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset, annospakattuina ja juuri asiakkaan tarpeen mukaan. Me palvelemme asiakkaitamme nopeasti ja joustavasti kaikissa ruuanvalmistukseen liittyvissä asioissa!! Tervetuloa tutustumaan kansainvälisten yhteistyökumppaniemme uutuustuotteisiin FIE-messuilla Lontoossa marraskuuta 2001!! LTK-MAUSTEPALVELU OY * maustava tekijä elintarviketeollisuudessa * Postiosoite: LTK-Maustepalvelu Oy, PL 56, HÄMEENLINNA Tilaukset: (03) , fax (03) Tuotekehitys: (03) , fax (03) Vaihde: (03) Kehittyvä Elintarvike

14 Teema Lihavalmisteiden suolapitoisuuden alentaminen onnistuu Eero Puolanne, Marita Ruusunen Kuva Pirjo Huhtakangas Lihavalmisteiden natriumpitoisuutta pystytään laskemaan. Makkaroissa teknologinen alaraja fosfaattia käytettäessä on 0,4 0,5 ja kinkkuleikkeessä 0,6 0,7 grammaa natriumia sadassa grammassa. Fosfaatittomissa tuotteissa ei päästä yhtä alhaisiin natriumpitoisuuksiin, jos veden ja proteiinin suhdetta ei oleellisesti pienennetä. Tarvittava suolamäärä vaihtelee tuotetyypeittäin ilman fosfaattia ja fosfaatin kanssa yhdestä prosentista 1,8 prosenttiin. Tekesin Uudistuva Elintarvike -ohjelmassa toteutettiin vuosina hanke Vähänatriumisten (vähäsuolaisten) liha- ja jauhelihavalmisteiden valmistustekniikan kehittäminen. Professori Eero Puolanne Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitokselta toimi tutkimuksen vastuullisena johtajana. Lisäksi tutkimuksessa olivat mukana VTT Biotekniikka, Lihateollisuuden Tutkimuskeskus ja 12 teollisuusyritystä. Projektin lähtökohtana oli ravitsemusasiantuntijoiden esittämä ohje vähentää natriumin määrää suomalaisten ruokavaliossa ja tavoitteena kehittää uusia reseptejä ja prosessimenetelmiä vähän natriumia sisältävien lihavalmisteiden tuottamiseksi. Kuluttajien näkökulma ja tuotteiden hyväksyntä otettiin myös huomioon. Lihassa itsessään on natriumia 0,05 0,09 g/100 g, mutta lihavalmisteiden suurin natriumin lähde on kuitenkin ruokasuola (NaCl). Niiden valmistuksessa käytettävät lisäaineet ja muut valmistusaineet kuin liha sisältävät myös pieniä määriä natriumia. Yleisesti käytetyistä lisäaineista natriumfosfaatit lisäävät eniten lihavalmisteiden natriumpitoisuutta. Tätä pyrittiin alentamaan pienentämällä lisätyn ruokasuolan määrää ja korvaamalla natriumfosfaatti kaliumfosfaatilla tai ruokasuola suolavalmisteella. Makkaroissa tavoitenatriumpitoisuus oli 0,5 ja kinkkuleikkeessä 0,6 g Na/100 g. Tavoitenatriumpitoisuutta (0,5 g/100 g) voidaan pitää alhaisena, koska muista valmistusaineista kuin lihasta tulee noin 0,1 g Na/100 g. Tällöin suolaa voi lisätä ainoastaan 1 %, eli natriumina 0,4 g Na/100 g. Tällä hetkellä teollisuus käyttää suolaa makkarassa noin 1,6 % ja kinkkuleikkeessä noin 2 %. Tällöin pelkästä suolasta tulee natriumia makkaraan 0,6 ja kinkkuleikkeeseen 0,8 g/100 g. Ruokamakkarassa riittää prosentin suolalisä Kaikkien lihavalmisteiden rakenne vaatii suolan lisäämistä prosessoinnin aikana. Suola parantaa lihavalmisteissa vedenja rasvansidontaa. Fosfaatti tehostaa suolan vaikutusta. Aiemmissa kokeissa on todettu, että makkaran rakenne heikkenee huomattavasti alle 1,4 %:n suolapitoisuuksissa. Tutkimuksen tyyppituotteina olivat A-luokan leikkelemakkara ja ruokamakkara. Tutkimuksessa leikkelemakkaralle saatiin hyväksyttävä rakenne 1,1 %:n suolalisällä. Ruokamakkarassa riitti 1 %:n suolalisä, koska käytettävä perunajauho on hyvä rakenteen parantaja. Fosfaattina piti käyttää emäksistä kaliumfosfaattia, jotta natriumpitoisuus pysyi alhaisena. Lisäksi emäksisen fosfaatin käyttö nosti massan pharvoa, mikä paransi makkaran vedensidontakykyä. Kinkkuleikkeen suolapitoisuus ei alle 1,4 % Tutkimuksen kokolihavalmistetuotteena oli kinkkuleike. Tavoitenatriumpitoisuus asetettiin korkeammaksi (0,6 g Na/100 g) kuin makkaran, koska kokolihavalmisteissa lähtötasot ovat korkeampia ja suolapitoisuuden alentaminen heikentää enemmän vähärasvaisten kokolihavalmisteiden rakennetta kuin rasvaisemman makkaran rakennetta. Kokolihavalmisteissa lopputuotteen suolapitoisuus on erilaisesta valmistustavasta johtuen vaikeampi hallita kuin makkaroissa. Kokolihavalmisteiden rakenne heikkenee jo, kun suolapitoisuus laskee alle 1,7 %:n. Tutkimuksen perusteella kinkkuleikkeen suolapitoisuutta ei voi laskea alle 1,4 %:n. Kun ottaa huomioon muiden valmistusaineiden natriumin, nousee natriumpitoisuus helposti lähelle arvoa 0,7 g Na/100 g, vaikka fosfaattina käytettäisiin kaliumfosfaattia. Lisäksi kokolihavalmisteissa kaliumyhdisteiden kitkerä maku tulee helpommin esille kuin enemmän mausteita sisältävissä makkaroissa. Kokolihavalmisteissa onkin suositeltavampaa käyttää natrium- ja kaliumfosfaatin seosta. Suolavalmisteet sopivat vähäsuolaisiin makkaroihin Jos lihavalmiste valmistetaan hyvin alhaisella ruokasuolapitoisuudella, on tuotteiden suutuntuma erilainen kuin normaalisuolaisessa tai suolavalmisteella valmistetussa tuotteessa. Tuotteet ovat rakeisempia, eivätkä ne tunnu suussa yhtä mehukkailta kuin normaalisuolaiset tai suolavalmisteella valmistetut tuotteet. Ruokasuolan vähentäminen muuttaa lihavalmisteiden aistittavaa laatua suolattomammaksi ja mauttomammaksi. Suolavalmisteet sopivat erityisen hyvin vähäsuolaisiin makkaroihin, joiden ruokasuolapitoisuus on enintään 1,2 %. Rakenne paranee ja maku voimistuu alhaisella ruokasuolapitoi Kehittyvä Elintarvike

15 suudella valmistettuihin makkaroihin verrattuna, eikä suolavalmisteen kitkerästä mausta ole juuri haittaa. Suolavalmisteella tehdyt makkarat (NaCl-pitoisuus 1,2 %) ovat rakenteeltaan samankaltaisia kuin ruokasuolalla tehdyt makkarat, joissa ruokasuolapitoisuus on 1,6 %. Natriumia niissä on kuitenkin vain saman verran kuin 1,0 1,1 % ruokasuolaa sisältävissä makkaroissa. Myös kinkkuvalmisteiden rakenne paranee suolavalmisteilla alhaisissa ruokasuolapitoisuuksissa (1,4 % suolaa). Resepti vaikuttaa fosfaatittomiin tuotteisiin Fosfaatteja käytettäessä suolapitoisuutta on helppo laskea ilman, että tuotteen teknologinen laatu heikkenee. Suomessa ei makkaroita ja täyslihavalmisteita juurikaan valmisteta ilman fosfaattia. Valmistus kyllä onnistuu, jos suola- tai lihapitoisuutta nostetaan. Fosfaatittomissa tuotteissa lihapitoisuus on merkittävämpi kiinteyden parantaja kuin suolapitoisuus. Fosfaatittomien makkaroiden valmistuksessa on tärkeää, että massan loppulämpötila ei ylitä astetta, kun se fosfaattimakkaroissa voi nousta 20 asteeseen. Valmistusteknologiaa pitää muuttaa, jos halutaan valmistaa fosfaatittomia lihavalmisteita alhaisilla natriumpitoisuuksilla ilman, että tuotantokustannukset nousevat kohtuuttomasti. Ilman fosfaattia valmistetuissa makkaroissa lujan geelin muodostumiseen tarvitaan noin 1,8 % suolaa. Suola yksinään ei aikaansaa alhaisissa pitoisuuksissa riittävää rakenteen muodostumista. Rasvattomissa kokolihavalmisteissa tarvittava suolapitoisuus on korkeampi: yli 2,1 %. Lihavalmisteissa käytettäviä muita rakennetta parantavia valmistusaineita ovat proteiinit (soijaproteiini, muut kasvisproteiinit, maito-, hera-, liha- ja kananmunaproteiini), tärkkelykset (vilja- ja perunatärkkelys, modifioidut tärkkelykset), kuidut (vilja- ja juurikasviperäiset kuidut) sekä muut, lähinnä lisäaineet (fosfaatit, sitraatit, karrageenit, kumit, alginaatit ja hydrokolloidit sekä selluloosaperäiset lisäaineet, kuten karboksimetyyliselluloosa CMC). Useat valmistus- ja lisäaineet vaikuttavat vain yhteen ominaisuuteen ja lisäksi eri tavoin rasvaisessa ja rasvattomassa tuotteessa. Fosfaatittomien tuotteiden ominaisuudet riippuvat reseptikoostumuksesta: veden, rasvan, proteiinin ja muiden valmistusaineiden suhteesta. Kinkkuleikkeessä vesilisän pitää olla pienempi kuin 20 %, jos suolapitoisuus laskee alle kahden prosentin, koska kinkkuleikkeessä ei ole rasvan rakennetta parantavaa vaikutusta. Mikään valmistus- tai lisäaine ei yksinään riitä korvaamaan fosfaatin poisjättämistä, jos reseptin vesi/proteiini -suhdetta ei pienennetä. Kinkkuleikkeessä soijaisolaatti ja kaseinaatti ovat hyviä rakenteen parantajia, mutta etenkin soijaisolaatti voi aiheuttaa virhemakua. Kun käytetään soijaisolaatin tai kaseinaatin ohella modifioitua tärkkelystä, voidaan fosfaatittoman kinkkuleikkeen ominaisuuksia parantaa. Eero Puolanne Professori Helsingin yliopisto elintarviketeknologian laitos Marita Ruusunen Tutkija Helsingin yliopisto elintarviketeknologian laitos Vuosi 2001 on meillä juhlavuosi. Olemme toimineet hyvän maun puolesta jo täydet 70 vuotta! MAKUTAKUUn lisäksi saat meiltä toimivia rakenteita, houkuttelevia värejä, asiantuntemusta, trendi-infoa Koko elintarviketeollisuuden asialla. Kaikille vegaanista carnivoreen - valikoituja raaka-aineita ja lisäaineita yhdistellen, sydämellä suunnitellen ja tunteella testaten. O S A K E Y H T I Ö S I X PL 227, Helsinki p , fax Kehittyvä Elintarvike

16 Teema Täydellistä rasvankorviketta ei ole vielä keksitty Anna-Maija Lampi Vaikka täydellistä rasvankorviketta ei ole vielä keksitty, markkinoilla on paljon elintarvikkeita, joiden rasvasta osa on korvattu tavalla tai toisella. Rasvan poistaminen ruoasta tai korvaaminen muilla aineilla ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Mistään muusta ravintoaineesta ei saa yhtä tehokkaasti energiaa kuin rasvasta: 37 kj grammaa kohti. Kun energiantarpeemme on selvästi pienentynyt, liiasta rasvasta on tullut ongelma. Rasva ja varsinkin sen energia olisi saatava pois ruuastamme. Rasvalla on kuitenkin muitakin ominaisuuksia kuin energia-arvo. Rasva tuo ruokaan kiinteyttä ja tukevuutta: sitä mitä voi työstää suussa. Monet elintarvikkeet eivät yksinkertaisti pysyisi koossa ilman rasvaa. Rasvan ominaisuutta esiintyä kiinteässä ja sulassa olomuodossa on vaikea korvata. Malliesimerkki tästä on suklaa, joka sulaa vasta suun lämpötilassa: lämpöä sitoutuu, mikä tuntuu miellyttävän viileänä. Rasva on myös tehokas kantaja-aine. Monet herkullisista aromiaineista ovat rasvaliukoisia. Ne ovat elintarvikkeessa sitoutuneena rasvaan ja suussa, kun sylki alkaa vaikuttaa, ne pakenevat vettä ja vapautuvat tuottaen miellyttävän maun. Rasvaliukoiset vitamiinit (A, D, E ja K) ja väriaineet tarvitsevat myös rasvaa päästäkseen elimistöön. Ruuanvalmistuksessa rasvan lämmönjohto-ominaisuudet ovat erinomaiset; rapeat uppopaistotuotteet eivät onnistuisi ilman sitä. Rasvan poistaminen ruuasta tai korvaaminen muilla aineilla ei ole yksinkertaista, jos tavoitteena on yhtä herkullinen tuote kuin alkuperäinen. 16 Hiilihydraattipohjaiset rasvankorvikkeet Rasvankorvikkeilla pyritään vähentämään tuotteen energiaarvoa. Tehokkaimmin tämä onnistuisi vedellä, jossa ei ole lainkaan energiaa, mutta käytännössä se ei ole mahdollista. Sen sijaan hiilihydraatteja ja proteiineja käyttämällä voidaan pienentää tuotteen energiaarvoa ilman, että sen rakenne muuttuu vetiseksi. Hiilihydraattien ja proteiinien energiaarvot grammaa kohti ovat 16 ja 17 kj. Hiilihydraattipohjaiset rasvankorvikkeet ovat yleensä peräisin tärkkelyksestä tai selluloosatyyppisistä aineista, joita muokkaamalla saadaan geeliytyviä dekstriinejä. Ne antavat elintarvikkeille rakennetta, sitovat vettä ja tuntuvat pehmeältä suussa. Osa dekstriineistä on makeita, mikä on otettava huomioon käyttösovelluksissa. Dekstriinit käyttäytyvät ruuansulatuskanavassa eri tavoin niiden monien erilaisten kemiallisten rakenteiden vuoksi. Osa niistä imeytyy ja tuottaa energiaa, toiset eivät hajoa energiaa tuottaviksi yhdisteiksi lainkaan. Hiilihydraattipohjaisten rasvankorvikkeiden energia-arvot vaihtelevat välillä 0 16 kj/g. Useimmat vesipitoiset geelit eivät kestä paistolämpötiloja, mutta muutamat kestävät. Tavallisimmat käyttökohteet hiilihydraattipohjaisille rasvankorvikkeille ovat jälkiruuat, salaatinkastikkeet, rasvalevitteet, lihavalmisteet ja leivonnaiset. Ehkä suurin heikkous näillä tuotteilla on se, etteivät ne pysty sitomaan ja vapauttamaan aromeja samalla tavalla kuin oikea rasva. Proteiinipohjaiset rasvankorvikkeet Proteiinipohjaisia rasvankorvikkeita on kahta päätyyppiä: geeliytyvät ja mikrokapselit. Molemmat sitovat vettä, mikä aikaansaa kiinteän rakenteen elintarvikkeeseen. Mikrokapseloidut proteiinit ovat niin pieniä partikkeleita (<3µm), ettei suu pysty erottamaan niitä. Ne tuntuvat suussa yhtä pehmeältä kuin rasva. Niitä valmistetaan maito- ja kananmunaproteiineista. Gelatiini on tyypillinen rasvankorvikkeena käytetty geeliytyvä proteiini. Proteiinipohjaiset rasvankorvikkeet sisältävät aina jonkin verran energiaa, mutta energiaarvo on aina <17 kj/g. Merkittävin rajoite proteiinipohjaisten rasvankorvikkeiden käytölle on se, etteivät ne kestä kuumennusta. Proteiinit denaturoituvat lämmössä, joten proteiinigeeliä sisältävä rasvalevite ei sovellu paistamiseen. Tavallisimmin näitä rasvankorvikkeita käytetään maitovalmisteissa ja rasvalevitteissä. Sekä hiilihydraatti- että proteiinipohjaisia rasvankorvikkeita käytettäessä elintarvikkeen vesipitoisuus yleensä suurenee, mikä heikentää tuotteen rakenteen pysyvyyttä ja säilyvyyttä. Mikrobiologisten ja kemiallisten pilaantumisten todennäköisyys kasvaa. Energiaton rasva paras rasvankorvike Paras rasvankorvike olisi energiaton rasva. Se sisältää ne kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, jota rasvalta odotetaan. Tunnetuin rasvaton rasva on Procter & Gamblen kehittämä Olestra (Kuva 1). Siinä perinteisen rasvan rakennusosat, rasvahappotähteet, on liitetty tavalliseen sokeriin eli sakkaroosiin. Rasvassa ne ovat kiinni pienemmässä yhdisteessä: glyserolissa. Ruuansulatuskanavan entsyymit osaavat vapauttaa glyserolissa kiinni olevat rasvahappotähteet energiaksi, mutta eivät kykene irrottamaan sakkaroosissa kiinni olevia rasvahappotähteitä. Niinpä nämä rasvankorvikkeet kulkevat ruuansulatuskanavan läpi imeytymättä. Niiden ominaisuudet ruuassa ovat silti hyvin rasvankaltaiset. Ne sitovat ja vapauttavat aromeja, vaikuttavat rakenteeseen, sulavat ja kiteytyvät kuin O CH 2 OCR O CH 2 OCR H C O O O H C O O H O OCR CH C C RCO RCO CH 2 OCR H C CH O C CHH OCR O OCR O Kuva 1. Sakkaroosipolyesterin (Olestran) rakenne 5 01 Kehittyvä Elintarvike

17 Kuva Saarioinen rasva, kestävät paistolämpötiloja jne. Rasvattomasta rasvasta ei kuitenkaan ole tullut yleisesti käytettyä keinoa vähentää elintarvikkeiden energia-arvoja. Perustutkimus rasvattoman rasvan kehittämiseen alkoi jo 1950-luvulla. Varsinainen keksintö syntyi 1960-luvun lopussa, ja ensimmäinen patenttihakemus tehtiin pian tämän jälkeen. Vuonna 1996 keksinnön käytölle myönnettiin tarkkaan rajattu käyttöoikeus, mikä varmennettiin pari vuotta myöhemmin. Näin Yhdysvaltojen markkinoille saatiin tässä rasvattomassa rasvassa paistettuja perunalastuja, joiden energiaarvo perinteiseen tuotteeseen verrattuna oli 44 %. Jotta rasvattomat perunalastut eivät aiheuttaisi ravitsemuksellisia ongelmia, niihin on lisätty A-, D-, E- ja K-vitamiineja. Euroopassa Olestraa ei käytetä, eikä sen hyväksymisprosessia uuselintarvikkeena ole edes aloitettu. Euroopan markkinoilla uusien tuotteiden tulee läpikäydä pitkä ja perusteellinen turvallisuusarviointi, ennen kuin se voidaan hyväksyä käytettäväksi. Tällä hetkellä on arvioitavana yksi kevytrasvaperhe Salatrim, jossa osa rasvojen rasvahappotähteistä on poikkeuksellisen lyhytketjuisia, mikä tekee tuotteesta vähäenergisen. Rasvattomuus ei takaa keveyttä Markkinoilla on olemassa runsaasti elintarvikkeita, joissa osa rasvasta on korvattu tavalla tai toisella. Yksinkertaisimmillaan Tavallisimmat käyttökohteet hiilihydraattipohjaisille rasvankorvikkeille ovat jälkiruuat, salaatinkastikkeet, rasvalevitteet, lihavalmisteet ja leivonnaiset. rasvanpoisto on onnistunut rasvattomassa maidossa, josta se on vain poistettu. Kermajuuston rasvasta puolet on saatu korvattua maidon omilla proteiineilla. Leikkeleja kestomakkaroissa sekä erilaisissa levitteissä jopa yli puolet rasvoista on korvattu proteiinitai hiilihydraattipohjaisilla rasvankorvikkeilla. Yleensä rasvaa on poistettu niin paljon, että tuotetta voidaan kutsua kevyeksi, eli sen energia-arvo on 30 % pienempi kuin perinteisen tuotteen. Lainsäädäntö siis ohjaa, millaisia tuotteita tehdään. Vaikka joillekin kuluttajille rasvan poisto on arvo sinällään, pelkkä rasvattomuus ei takaa sitä, että tuote on kevyt. Kun perinteisen tuotteen rasvapitoisuus on suhteellisen pieni, rasvan poisto ja korvaaminen proteiineilla ja hiilihydraateilla laskee energia-arvoa vain muutaman prosentin. Näin on käynyt esimerkiksi rasvattomissa jogurteissa. Tapa poistaa rasva ja elintarvike, josta se poistetaan, ratkaisevat, kuinka suuri merkitys koko muutoksella on tuotteen energia-arvoon. Anna-Maija Lampi, dosentti Helsingin yliopisto Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos elintarvikekemian osasto PL 27, Helsingin yliopisto LAATU ALKAA ILMASTA Ilmassa on haitallisia mikrobeja ja jopa näkyviä, bakteereja levittäviä, lentäviä hyönteisiä. Varmista laadukkaiden raakaaineiden ja huolella valmistettujen tuotteiden säilyvyys. Kerro yrityksesi ilmanlaadulliset kehittämistarpeet, niin me Sepmax Oy:ssä yhdessä johtavien kansainvälisten laitevalmistajien, BÄ-RO teknologia ja Insect-O-Cutor, kanssa teemme yrityksellesi kokonaisratkaisun vaativiinkin tiloihin. Turvallisesti ilman kemikaaleja! laadukkaat tuotteet, tyytyväiset asiakkaat korkea hygieniataso, vähän hävikkiä PUHTAUDEN PUOLESTA! Osastomme Kemia näyttelyssä 6f13 SEPMAX OY Tammisalontie 4, Helsinki puh. (09) , fax (09) , Odotatko kunnes meitä todella tarvitaan? tuhoeläintorjunnat hygieniatarkastukset hygieniakoulutus Ennaltaehkäisee ja suojaa Kehittyvä Elintarvike

18 Teema Kolmenlaisia erikoismakeuttajia Kuva Lännen Tehtaat Taina Siukola Erikoismakeuttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: erikoissokereihin, polyoleihin eli sokerialkoholeihin ja intensiivimakeuttajiin. Erikoismakeuttajia käytetään yleensä diabeetikoille tarkoitetuissa tai kevytleipomotuotteissa. Erikoissokerit ja polyolit toimivat tuotteissa sekä makeuden- ja rakenteenantajina että energialähteenä. Intensiivimakeuttajia (taulukko 1) käytetään suuren makeusintensiteettinsä vuoksi vain pieniä määriä, ja niiden vaikutukset tuotteiden rakenneominaisuuksiin ja energiasisältöön ovat hyvin vähäisiä. Sokerit luetaan valmistusaineisiin. Sokerialkoholit ja intensiivimakeuttajat kuuluvat lisäainelainsäädännön piiriin (KTMp /1657). Niiden käyttö on sallittu vähäenergisissä ja lisättyä sokeria sisältämättömissä elintarvikkeissa. Polyolien käyttö on sallittu kaikissa muissa elintarvikeryhmissä paitsi juomissa quantum satis -periaatteen mukaisesti (enimmäispitoisuutta ei ole määrätty). Juomissa polyoleja ei saa käyttää niiden laksatiivisen vaikutuksen vuoksi. Intensiivimakeuttajien suurimmat sallitut käyttömäärät eri elintarvikeryhmissä on ilmoitettu lisäaineluettelossa ja ne perustuvat ADI-arvoihin, jotka kuvaavat lisäaineen turvallista, päivittäistä käyttömäärää. Erikoismakeuttajia käytetään niiden, tavallisesta sokerista poikkeavien fysiologisten ja/tai teknologisten ominaisuuksien vuoksi. Erikoissokerit Erikoissokereita ovat glukoosi eli rypälesokeri ja fruktoosi eli hedelmäsokeri. Ne ovat monosakkarideja ja sakkaroosin rakenneosia. Glukoosi ja fruktoosi poikkeavat sakkaroosista: niiden vesiliuosten viskositeetti on alhaisempi kuin sakkaroosin. Glukoosi on vähemmän makeaa kuin sakkaroosi ja fruktoosi sakkaroosia makeampaa varsinkin jäähdytettynä nautittavissa tuotteissa. Taulukko 1. Erikoismakeuttajien luokittelu, niiden suhteelliset makeudet ja energia-arvot. Makeuttajaryhmä / Makeuttaja Suhteellinen Energiasisältö makeus Kcal / g Sakkaroosi 1.0 4,0 Erikoissokerit Fruktoosi = hedelmäsokeri ,0 Glukoosi = rypälesokeri 0.7 4,0 Sokerialkoholit (E-numero) Isomalti (E953) ,4 Laktitoli (E966) ,4 Maltitoli (E965) ,4 Mannitoli (E421) 0.7 2,4 Sorbitoli (E420) ,4 Ksylitoli (E967) 1.0 2,4 Intensiivimakeuttajat (E-numero) Acesulfaami K (E950) Aspartaami (E951) Syklamaatti (E952) 30 0 Neohesperidiini DC (E959) Sakariini (E954) Taumatiini (E957) Glukoosi nostaa verensokeritasoa nopeasti, ja elimistö kykenee hyödyntämään sen sisältämän energian välittömästi. Fruktoosin vaikutus verensokeritasoon on sen sijaan hidas ja vähäinen. Tämä vähentää insuliinin erityksen tarvetta ja haimaan kohdistuvaa rasitusta, auttaa ennaltaehkäisemään aikuistyypin diabetesta ja vaikuttaa välillisesti myös sydäntautiriskiin. Vähäiset verensokerinvaihtelut auttavat myös pitämään näläntunteen kauemmin loitolla ja edesauttavat painonhallintaa. Polyolit ja intensiivimakeuttajat Suomessa sallittuja polyoleja ovat isomalti, laktitoli, maltitoli, mannitoli ja sorbitoli. Niitä valmistetaan vastaavia sokereita pelkistämällä. Polyolien makeus on samaa luokkaa kuin sokereilla. Niille on tunnusomaista myös hammasystävällisyys, vähäinen vaikutus veren sokeriin ja sokereita alhaisempi energiasisältö. Ne ovat maultaan varsin neutraaleja, eikä niillä ole erityisiä sivu- tai jälkimakuja. Suomessa sallittuja intensiivimakeuttajia ovat asesulfaami K, aspartaami, sakariini, syklamaatti, neohesperidiini DC ja taumatiini. Intensiivimakeuttajia käytetään makean maun vahvistamiseksi. Niillä aikaansaatava makeusaistimus poikkeaa jonkin verran sokerin vastaavasta, ja niihin liittyy usein myös helposti aistittavia sivu- ja jälkimakuja. Erikoismakeuttajien käyttöalueet Erikoismakeuttajia käytetään yleisimmin sokerittomissa, hammasystävällisissä tai diabeetikoille tarkoitetuissa valmisteissa sekä terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa tai kevyttuotteissa. Diabetestuotteissa erikoismakeuttajia (fruktoosia, polyoleja ja intensiivimakeuttajia) on käytetty verensokerivaihteluiden tasaamiseksi ja sokerittomissa tuotteissa polyoleja ja intensiivimakeuttajia niiden hammasystävällisyyden vuoksi. Viime aikoina terveysvaikutteiset raaka-aineet ja elintarvikkeet ovat olleet kasvavan mielenkiinnon kohteena. Keskeistä terveysvaikutteisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden markkinoinnissa on riittävä tieteellinen näyttö niiden terveyttä edistävistä tai jopa sairauksia parantavista ominaisuuksista. Myös makeuttajien terveysvaikutuksia on alettu tutkia yhä syvällisemmin. Ksylitolin positiiviset hammasvaikutukset on tunnettu jo pitkään. Ksylitoli lieneekin ensimmäinen terveysvaikutteinen raaka-aine Suomessa. Uusimpien tutkimusten kohteena ovat esimerkiksi fruktoosin ja polyolien metabolia, niiden vaikutukset verensokeritasoon ja sitä kautta mm. kylläisyydentunteeseen sekä polyolien mahdollinen toimiminen hyödyllisten bakteerien ravintona suolistossa (prebioottivaikutus). Makeiset, purukumi ja suklaa Sokeri on makeisten valmistuksessa keskeinen raaka-aine. Se Kehittyvä Elintarvike

19 vaikuttaa paitsi tuotteiden makuun, myös rakenteeseen ja säilyvyyteen. Ihannetapauksessa sokerin korvaaminen muilla makeuttajilla onnistuu tarvitsematta muuttaa valmistusprosessia. Kuluttajien kannalta on oleellista, että valmiin tuotteen laatu on vähintään yhtä hyvä kuin tavallisen sokerituotteen. Parhaiten näihin tavoitteisiin yleensä päästään käyttämällä erikoismakeuttajien yhdistelmiä. Myös erityisten rakenneaineiden, esimerkiksi polydekstroosin käyttö saattaa helpottaa erikoistuotteiden koostamista. Ksylitolia käytetään yleisesti purukumeissa, joissa sen positiiviset hammasvaikutukset korostuvat ja joihin myös kiteisen ksylitolin viileä suutuntuma sopii hyvin. Sokerittoman suklaan raaka-aineina toimivat erityisen hyvin disakkaridipohjaiset polyolit, maltitoli ja laktitoli. Kovakaramelleissä suositaan erityisesti isomaltia ja laktitolia. Leipomotuotteet Erikoismakeuttajia käytetään yleensä diabeetikoille tarkoitetuissa tai kevytleipomotuotteissa. Disakkaridipohjaiset polyolit (laktitoli, maltitoli ja isomalti) toimivat suoraan sokerin korvikkeina rakenteen muodostajina. Polyolit eivät kuitenkaan ota osaa leipomotuotteiden laadulle tärkeään ruskettumisreaktioon, jolloin paistoväri saattaa jäädä normaalia vaaleammaksi. Tätä ongelmaa voidaan korjata käyttämällä pieniä määriä helposti ruskettuvaa fruktoosia, ja samalla saadaan myös tuotteen makeustasoa nostettua. Makeutta voidaan lisätä myös intensiivimakeuttajilla. Marja- ja hedelmävalmisteet, jälkiruoat ja maitotuotteet Fruktoosin sakkaroosia suurempi makeus sekä kyky voimistaa marja- ja hedelmäaromeja sekä eräitä muita aromeja (mm. vanilja, kaakao, suklaa) ovat käyttökelpoisia ominaisuuksia erityisesti marja- ja hedelmäpohjaisissa tuotteissa. Rasvattomissa ja vähärasvaisissa jogurteissa käytetään yleisesti fruktoosilla makeutettuja marja- ja hedelmävalmisteita. Tällöin hyödynnetään fruktoosin kykyä pyöristää rasvattoman/vähärasvaisen tuotteen aromia ja näin ikään kuin korvata rasvan aromivaikutusta. Fruktoosia käytetään usein myös maitopohjaisten, maustettujen juomien makeuttajana. Jäätelö Jäätelömarkkinat ovat jakautumassa yhä selvemmin kahteen, toisistaan erottuvaan ryhmään: herkuttelu- ja terveysvaikutteisiin tuotteisiin. Herkuttelutuotteet voivat sisältää runsaasti sokeria ja rasvaa. Terveysvaikutteisissa tuotteissa pyritään käyttämään erilaisia terveyttä edistäviä ainesosia, kuten kuituvalmisteita tai muita suolen mikroflooraan vaikuttavia ainesosia (pro- tai prebiootteja). Tekniseltä kannalta katsoen jäätelön makeuttajien muuttamisessa on huomiotava käytettävien makeuttajien vaikutus jäätymispisteen alenemaan. Disakkaridipohjaisten sokerialkoholien (laktitoli, maltitoli, isomalti) vaikutus jäätymispisteen alenemaan on samanlainen kuin sakkaroosilla. Monosakkaridipohjaiset tuotteet (esim. fruktoosi, sorbitoli, ksylitoli) taas vaikuttavat alenemaan enemmän kuin sakkaroosi. Kun sokeria korvataan näillä makeuttajilla, lopputuote on normaalissa annostelulämpötilassa pehmeämpää kuin vastaavat sakkaroosilla makeutetut tuotteet. Juomat Kevytjuomissa on perinteisesti käytetty intensiivimakeuttajia, jolloin tuotteista on saatu kalorittomia, sokerittomia ja raakaainekustannuksiltaan edullisia. Pienellä fruktoosilisäyksellä voidaan peittää intensiivimakeuttajille tyypillisiä sivu- ja jälkimakuja, parantaa tuotteiden suutuntumaa ja vahvistaa marja- ja hedelmäaromeja. Terveysvaikutteiset juomat, jotka sisältävät esim. lisättyjä vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua tai prebiootteja, ovat tehneet tuloaan viime vuosina myös Suomen markkinoille. Se millaisia makeuttajia näihin tuotteisiin valitaan, riippuu mm. siitä tieteellisestä taustamateriaalista, jota näiden raaka-aineiden valmistajilla on tarjota. Taina Siukola Aluemyyntipäällikkö Danisco Sweeteners Oy Puh. ( Asiakasläheinen ja asiantunteva valmistusainetoimittajasi + modifioidut tärkkelykset, Potex-perunakuitu Lyckeby Stärkelsen + mausteseokset - Culinar + aromiaineet - maxens Degussa Flavors & Fruit Systems + sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet Degussa Texturant Systems + gelatiini - Rousselot/SKW Biosystems + tärkkelyssiirapit - Reppe + funktionaaliset maitoproteiinit - NZMP + happamuudensäätöaineet - ADM Messeniuksenkatu 7 A HELSINKI Puh (09) Faksi (09) Kehittyvä Elintarvike

20 vaikuttaa paitsi tuotteiden makuun, myös rakenteeseen ja säilyvyyteen. Ihannetapauksessa sokerin korvaaminen muilla makeuttajilla onnistuu tarvitsematta muuttaa valmistusprosessia. Kuluttajien kannalta on oleellista, että valmiin tuotteen laatu on vähintään yhtä hyvä kuin tavallisen sokerituotteen. Parhaiten näihin tavoitteisiin yleensä päästään käyttämällä erikoismakeuttajien yhdistelmiä. Myös erityisten rakenneaineiden, esimerkiksi polydekstroosin käyttö saattaa helpottaa erikoistuotteiden koostamista. Ksylitolia käytetään yleisesti purukumeissa, joissa sen positiiviset hammasvaikutukset korostuvat ja joihin myös kiteisen ksylitolin viileä suutuntuma sopii hyvin. Sokerittoman suklaan raaka-aineina toimivat erityisen hyvin disakkaridipohjaiset polyolit, maltitoli ja laktitoli. Kovakaramelleissä suositaan erityisesti isomaltia ja laktitolia. Leipomotuotteet Erikoismakeuttajia käytetään yleensä diabeetikoille tarkoitetuissa tai kevytleipomotuotteissa. Disakkaridipohjaiset polyolit (laktitoli, maltitoli ja isomalti) toimivat suoraan sokerin korvikkeina rakenteen muodostajina. Polyolit eivät kuitenkaan ota osaa leipomotuotteiden laadulle tärkeään ruskettumisreaktioon, jolloin paistoväri saattaa jäädä normaalia vaaleammaksi. Tätä ongelmaa voidaan korjata käyttämällä pieniä määriä helposti ruskettuvaa fruktoosia, ja samalla saadaan myös tuotteen makeustasoa nostettua. Makeutta voidaan lisätä myös intensiivimakeuttajilla. Marja- ja hedelmävalmisteet, jälkiruoat ja maitotuotteet Fruktoosin sakkaroosia suurempi makeus sekä kyky voimistaa marja- ja hedelmäaromeja sekä eräitä muita aromeja (mm. vanilja, kaakao, suklaa) ovat käyttökelpoisia ominaisuuksia erityisesti marja- ja hedelmäpohjaisissa tuotteissa. Rasvattomissa ja vähärasvaisissa jogurteissa käytetään yleisesti fruktoosilla makeutettuja marja- ja hedelmävalmisteita. Tällöin hyödynnetään fruktoosin kykyä pyöristää rasvattoman/vähärasvaisen tuotteen aromia ja näin ikään kuin korvata rasvan aromivaikutusta. Fruktoosia käytetään usein myös maitopohjaisten, maustettujen juomien makeuttajana. Jäätelö Jäätelömarkkinat ovat jakautumassa yhä selvemmin kahteen, toisistaan erottuvaan ryhmään: herkuttelu- ja terveysvaikutteisiin tuotteisiin. Herkuttelutuotteet voivat sisältää runsaasti sokeria ja rasvaa. Terveysvaikutteisissa tuotteissa pyritään käyttämään erilaisia terveyttä edistäviä ainesosia, kuten kuituvalmisteita tai muita suolen mikroflooraan vaikuttavia ainesosia (pro- tai prebiootteja). Tekniseltä kannalta katsoen jäätelön makeuttajien muuttamisessa on huomiotava käytettävien makeuttajien vaikutus jäätymispisteen alenemaan. Disakkaridipohjaisten sokerialkoholien (laktitoli, maltitoli, isomalti) vaikutus jäätymispisteen alenemaan on samanlainen kuin sakkaroosilla. Monosakkaridipohjaiset tuotteet (esim. fruktoosi, sorbitoli, ksylitoli) taas vaikuttavat alenemaan enemmän kuin sakkaroosi. Kun sokeria korvataan näillä makeuttajilla, lopputuote on normaalissa annostelulämpötilassa pehmeämpää kuin vastaavat sakkaroosilla makeutetut tuotteet. Juomat Kevytjuomissa on perinteisesti käytetty intensiivimakeuttajia, jolloin tuotteista on saatu kalorittomia, sokerittomia ja raakaainekustannuksiltaan edullisia. Pienellä fruktoosilisäyksellä voidaan peittää intensiivimakeuttajille tyypillisiä sivu- ja jälkimakuja, parantaa tuotteiden suutuntumaa ja vahvistaa marja- ja hedelmäaromeja. Terveysvaikutteiset juomat, jotka sisältävät esim. lisättyjä vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua tai prebiootteja, ovat tehneet tuloaan viime vuosina myös Suomen markkinoille. Se millaisia makeuttajia näihin tuotteisiin valitaan, riippuu mm. siitä tieteellisestä taustamateriaalista, jota näiden raaka-aineiden valmistajilla on tarjota. Taina Siukola Aluemyyntipäällikkö Danisco Sweeteners Oy Puh. ( Asiakasläheinen ja asiantunteva valmistusainetoimittajasi + modifioidut tärkkelykset, Potex-perunakuitu Lyckeby Stärkelsen + mausteseokset - Culinar + aromiaineet - maxens Degussa Flavors & Fruit Systems + sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet Degussa Texturant Systems + gelatiini - Rousselot/SKW Biosystems + tärkkelyssiirapit - Reppe + funktionaaliset maitoproteiinit - NZMP + happamuudensäätöaineet - ADM Messeniuksenkatu 7 A HELSINKI Puh (09) Faksi (09) Kehittyvä Elintarvike

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Miten syntyy luomuelintarvike? Elintarvikkeet - > 50 % maatalousperäisiä ainesosia - 95 % sääntö -

Lisätiedot

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA?

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA? Marina Heinonen professori (ravinnon turvallisuus) Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos tieteellinen asiantuntija HARHALUULOJA RUOKITAAN Ruoan turvallisuudesta liikkuu

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 Ravintoloiden ja kahviloiden sekä suurtalouksien ja leipomoiden itse valmistamien gluteenittomien leivonnaisten gluteenipitoisuudet olivat vaatimusten

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Lisäaineet ja muut elintarvikeparanteet. Lasten ruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Kirsi-Helena Kanninen

Lisäaineet ja muut elintarvikeparanteet. Lasten ruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Kirsi-Helena Kanninen Lisäaineet ja muut elintarvikeparanteet Lasten ruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Kirsi-Helena Kanninen Esityksen sisältö Lisäaineiden käyttöä koskevia sääntöjä Lastenruoissa sallitut lisäaineet

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Tullin elintarviketutkimukset 2013 Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EY)

KOMISSION ASETUS (EY) 13.2.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 38/3 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 123/2008, annettu 12 päivänä helmikuuta 2008, maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011

Lisätiedot

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät Tampereella 24.-25.1.2012 Kirsi-Helena Kanninen (kirsi-helena.kanninen@evira.fi,

Lisätiedot

LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 1993

LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 1993 LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 1993 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 3/1993 ~ IIOulun Oulu LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYVNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille

Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille Esittelijä Tytti Itkonen Sivu/sivut 1 / 9 Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille Osa 2: Täysmehut, nektarit ja mehut Hedelmätäysmehuista ja tietyistä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla

Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikkeiden jalostaminen maatiloilla Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet Luomuasetuksen asettamat raamit Jaana Elo Luomupäivät 9.10.2015 Mikkeli Elintarvikelainsäädännön suomat mahdollisuudet

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

Hedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille

Hedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille Esittelijä Niina Matilainen Sivu/sivut 1 / 9 Hedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien koostumus ja pakkausmerkinnät Hedelmähilloista, hyytelöistä ja marmeladeista sekä makeutetusta kastanjasoseesta

Lisätiedot

Elintarvikeparanteisiin liittyvät pakkausmerkinnät

Elintarvikeparanteisiin liittyvät pakkausmerkinnät Elintarvikeparanteisiin liittyvät pakkausmerkinnät Pakkausmerkintäseminaari elintarvikealan toimijoille ja valvontaviranomaisille 30.5.2013 Kirsi-Helena Kanninen Esityksen sisältö 1. Elintarvikeparanteita

Lisätiedot

Miten luomun aitous voidaan tunnistaa?

Miten luomun aitous voidaan tunnistaa? Miten luomun aitous voidaan tunnistaa? Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomuelintarvikepäivät 1.10.2015, Helsinki Sisällöstä Yleisesti ruokaväärennöksistä

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1988L0388 FI 07.02.1991 001.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1988, elintarvikkeissa

Lisätiedot

Opas pienmeijereille Luomumaito- ja jalosteet. Jaana Elo KoKo Palvelut

Opas pienmeijereille Luomumaito- ja jalosteet. Jaana Elo KoKo Palvelut Opas pienmeijereille Luomumaito- ja jalosteet Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet Komission asetus 889 / 2008

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ylitarkastaja Sanna Kiuru Tuoteturvallisuusyksikkö Ilmoitus täydennetystä elintarvikkeesta KTM asetus 726/2007 Ilmoitus suositellaan tehtäväksi ennen

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi,

PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi, PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi, Marjatta Rahkio, LTK Satu Mustalahti, LTK pakkausmerkinnät Pakkausmerkintävaatimukset on tehty kuluttajan tiedon saannin näkökulmasta Ovat yhtäläiset kaikille pakatuille

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

Hedelmä- ja marjajalosteiden merkinnät Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton Kaamosmarjapäivät 23.-24.11.2015

Hedelmä- ja marjajalosteiden merkinnät Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton Kaamosmarjapäivät 23.-24.11.2015 Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton Kaamosmarjapäivät 23.-24.11.2015 Ylitarkastaja Niina Matilainen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Mehujen erityisvaatimukset Mehut, täysmehut

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Natriumvetyasetaatti. Askorbiinihappo. Natriumaskorbaatti. Kalsiumaskorbaatti. Kaliumlaktaatti. Sitruunahappo. Kalsiumsitraatit

Natriumvetyasetaatti. Askorbiinihappo. Natriumaskorbaatti. Kalsiumaskorbaatti. Kaliumlaktaatti. Sitruunahappo. Kalsiumsitraatit 2 109/2011 Liite Liite 2: Korvataan taulukon kohta Kypsentämättömät jauhelihasta tehdyt pakatut valmisteet seuraavasti: Kypsentämättömät E 261 Kaliumasetaatti quantum satis jauhelihasta tehdyt pakatut

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 Susanna Kiijärvi Ympäristöosaston monisteita 48 2003 Lähdeviite Kiijärvi S. 2003: Päivittäistavarakauppojen luomutuotteiden

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

lisäaineet Elintarvikkeiden

lisäaineet Elintarvikkeiden Elintarvikkeiden lisäaineet "Mistä on pienet puolukat tehty? Vedestä, sokerista, kuiduista, vitamiineista, kivennäisaineista, hapoista (E 200, E 210), hyytelöimisaineista (E 440), väriaineista (E 160a,

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille

Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille Esittelijä Tytti Itkonen Sivu/sivut 1 / 8 Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät ohje valvojille ja toimijoille Osa 1: Hillot, hyytelöt ja marmeladit Hedelmähilloista, hyytelöistä

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

ETL / Margariiniyhdistys Helmikuu 2007 (1.3.2007) www.margariini.fi

ETL / Margariiniyhdistys Helmikuu 2007 (1.3.2007) www.margariini.fi 1(6) KASVIRASVALEVITE 70 % Keiju ton (sininen), 600 g Keiju Reilusti suolattu (punainen) Flora Normaalisuolainen (vihreä), 600 g Flora ton (sininen), 600 g Flora Reilusti suolattu (punainen), 600 g MARGARIINI

Lisätiedot

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet ravintolisissä

Uuselintarvikkeet ravintolisissä Uuselintarvikkeet ravintolisissä Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan uuselintarvikkeella? Lainsäädäntö Ravintolisätulkinta

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ravintolisät mitä, millainen ja miksi?

Ravintolisät mitä, millainen ja miksi? Ravintolisät mitä, millainen ja miksi? Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Mitä ravintolisät ovat? Historiaa Aikaisemmin erityisvalmisteita ja ravintoainevalmisteita (349/1989) Erityisvalmisteet:

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

SUURKEITTIÖVALIKOIMA MARGARIINIT, KASVIRASVALEVITTEET, KASVIÖLJYVALMISTEET, PAISTORASVAT JA KASVIÖLJYT tiedot perustuvat syyskuun 2004 tilanteeseen

SUURKEITTIÖVALIKOIMA MARGARIINIT, KASVIRASVALEVITTEET, KASVIÖLJYVALMISTEET, PAISTORASVAT JA KASVIÖLJYT tiedot perustuvat syyskuun 2004 tilanteeseen 1 MARGARIINI Keiju ton (sininen) Kultasula Margariini 1,0 kg (x 10 = 10 kg) KASVIRASVALEVITE 70 % Flora ton annospakkaus (sininen) 10 g (x 200 = 2 kg) Flora ton (sininen) Flora ton (sininen) 2,5 kg Flora

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Rehun lisäaineita koskeva yhteisön rekisteri asetuksen (EY) N:o 1831/2003 nojalla

Rehun lisäaineita koskeva yhteisön rekisteri asetuksen (EY) N:o 1831/2003 nojalla Rehun lisäaineita koskeva yhteisön rekisteri asetuksen (EY) N:o 1831/2003 nojalla Selittävät huomautukset (Tila: Julkaistu Marraskuussa 2006) [Rev 6 ] Linja D Eläinten terveys ja hyvinvointi Yksikkö D2

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

Kuntalaisaloite kevytmaidon tarjoamiseksi kouluissa rasvattoman maidon kanssa /selvitys ykkösmaidon kokeilusta Pihtiputaan sivistystoimen keittiöissä

Kuntalaisaloite kevytmaidon tarjoamiseksi kouluissa rasvattoman maidon kanssa /selvitys ykkösmaidon kokeilusta Pihtiputaan sivistystoimen keittiöissä Kunnanhallitus 180 08.09.2014 Tekninen lautakunta 92 29.10.2014 Kunnanhallitus 239 17.11.2014 Kunnanvaltuusto 79 15.12.2014 Tekninen lautakunta 99 23.09.2015 Kuntalaisaloite kevytmaidon tarjoamiseksi kouluissa

Lisätiedot

IP/03/1022. Bryssel 16. heinäkuuta 2003

IP/03/1022. Bryssel 16. heinäkuuta 2003 IP/03/1022 Bryssel 16. heinäkuuta 2003 Komission ehdotus asetukseksi elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväittämistä kuluttajille tiedottamisen parantamiseksi ja markkinoiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Kestävyys vs. ravintosisältö

Kestävyys vs. ravintosisältö Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot