10 Rakenteiden kestävyys ja kunnossapito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 Rakenteiden kestävyys ja kunnossapito"

Transkriptio

1 10 Rakenteiden kestävyys ja kunnossapito

2 Tiepäällysteiden kestävyys myytit ja todellisuus Terhi Pellinen, Aalto-yliopisto Ei kirjallista esitystä.

3 Raskaiden ajoneuvokuormitusten rasitusvaikutukset ohutrakenteisilla teillä Pauli Kolisoja, Ville Haakana & Antti Kalliainen Tampereen teknillinen yliopisto / Rakennustekniikan laitos / Maa- ja pohjarakenteet 1 Tausta Uusi raskaiden ajoneuvojen massoja ja mittoja säätelevä ajoneuvoasetus astui voimaan Asetuksen myötä rekkojen sallitut kokonaismassat kohosivat aiemmasta 60 tonnista jopa 76 tonniin. Yksittäisille akseleille sallittaviin massoihin uusi asetus ei suoranaisesti tuonut muutoksia, mutta kaksiakselisen telin sallittu enimmäismassa kohosi 19 tonnista 21 tonniin ja kolmiakselisen telin enimmäismassa 24 tonnista 27 tonniin. Edelleen uuden asetuksen yhteydessä annettiin nk. 65 % paripyöräsääntö, jonka mukaisesti korotettuja ajoneuvomassoja käytettäessä vähintään 65 % perävaunun massasta on välitettävä tiehen paripyörien avulla. Taustana tälle vaatimukselle on se, että tutkimusten perusteella paripyörien on jo pitkään tiedetty rasittavan tiestöä selvästi ajoneuvoteknologian kehityksen myötä voimakkaasti yleistyneitä yksittäispyöriä vähemmän. Tapahtumassa olevat muutokset ovat ymmärrettävästi herättäneet keskustelua muutosten vaikutuksesta tiestöömme kohdistuvaan rasitusvaikutukseen. Yhtäältähän ajoneuvojen hyötykuorman kasvu pienentää tietyn tavaramäärän kuljettamiseen tarvittavaa ajoneuvomäärää, mutta toisaalta taas aikaisempaa suuremmat teli- ja ajoneuvomassat tekevät liikennekuormasta aikaisempaa keskitetymmän. Erityisen paljon keskustelua on herättänyt myös 65 % paripyöräsääntö ja sen tarpeellisuus, koska yksittäispyörien käyttö olisi sekä ajoneuvotekniikan että rengas- ja polttoainekustannusten kannalta kuljetusteollisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisempaa. Yllä kuvattu ongelmakokonaisuus oli taustana Liikenneviraston koordinoimalle tutkimushankkeelle, johon liittyen Tampereen teknillisen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö toteutti syksyllä 2013 sarjan tierakenteen vastemittauksia Mt 2983:lla (Valkkistentie, Vesilahti) sijaitsevalla koekohteella. Tutkimuksen keskeisin tavoite oli tuottaa mitattua tietoa erilaisten rengastusyhdistelmien rasitusvaikutuksista rakennekerroksiltaan ohuilla teillä ja mahdollistaa näin erilaisten rengastustyyppien tierasitusvaikutusten keskinäinen vertailu. 2 Kenttämittausten toteutustapa Mt 2983:lla sijaitseva mittauskohde edustaa suomalaisittain varsin tavanomaista vähäliikenteisen tieverkon ohutpäällysteistä tierakennetta (kuva 1), jossa rakennekerrosten kokonaispaksuus on noin puolen metrin suuruusluokkaa. Mittauskohdalla tie on myös jonkin verran urautunut urasyvyyden ollessa noin 20 mm. Mittauskohteen tierakenteeseen oli aiemman tutkimushankkeen yhteydessä asennettu runsaasti erilaisia mittausinstrumentteja, joista tämän tutkimuksen yhteydessä hyödynnettiin lähinnä kolmelle eri syvyydelle (120 mm, 230 mm ja 390 mm) asennettuja pystysuuntaista jännitystä mittaavia maanpaineantureita (Luomala et al. 2008). Nyt tehdyn tutkimuksen yhteydessä mittausinstrumentointia täydennettiin kuudella päällysteeseen ajouraan nähden kohtisuoraan linjaan asennetulla kiihtyvyysanturilla sekä kahdella useiden metrien syvyydellä sijaitsevaan tiiviiseen pohjamaakerroksen tukeutuvalla, tien pinnan alle asennetulla siirtymäanturilla. Kaikkia näitä käytettiin tien

4 pinnan pystysiirtymien (taipumien) mittaamiseen. Lisäksi mittauskohteen ylittävien ajoneuvojen ajouran sivuttaissijaintia rekisteröitiin videokuvaamalla sekä lasertekniikkaan perustuvilla etäisyysantureilla. Kuva 1. Mt 2983:lla Vesilahdella sijaitseva kenttämittauskohde ja kohteella käytettyjen mittausinstrumenttien sijainnit. Kuormittavana ajoneuvona mittauksissa käytettiin neliakselisen kuorma-auton vetämää ilmajousitettua kaksiakselista perävaunua, jonka rengastusta ja akselipainoa vaihdeltiin mittausten aikana. Kuormituksissa käytettyinä rengastusvaihtoehtoina olivat paripyörärenkaat PP275/70R22.5 sekä neljä erilevyistä yksittäispyörää (385/65R22.5, 425/65R22.5, 455/45R22.5 ja 495/45R22.5) akselipainojen ollessa vastaavasti 8 ja 10 tonnia. Erinomaisena referenssinä kaikille mittauksille toimi vetoauto, jonka rengastus ja akselipainot pidettiin samoina koko mittausjakson ajan. Vetoauton pyörien aiheuttamia vasteita seuraamalla oli näin mahdollista arvioida mm. lämpötilaeroista tai mahdollisesta pohjamaan häiriintymisestä aiheutuvia muutoksia kolme päivää kestäneen mittausjakson aikana. 3 Mittaustulokset Kun kuormittavan ajoneuvon ajouran paikkaa poikkeutettiin hieman peräkkäisten mittauskohteen ylistysten välillä suhteessa paikallaan pysyviin maanpaineantureihin, oli mahdollista saada selville ajoneuvon pyöristä aiheutuvien pystysuuntaisten jännitysten jakautuminen tien poikkileikkaussuunnassa. Kuvassa 2 on esitetty yhteenveto näin saaduista mittaustuloksista vetoauton etupyörän (385/55R22.5) alapuolella ja etummaisen teliakselin paripyörän (PP275/60R22.5) alapuolella. Etuakselin varassa oleva massa oli tässä tapauksessa 7,4 tonnia ja etummaisen teliakselin varassa oleva massa vastaavasti 7,6 tonnia. Kuten kuvasta 2 havaitaan, yksittäispyörä aiheuttaa paripyörään verrattuna selvästi keskitetymmän ja intensiteetiltään suuremman jännityspiikin erityisesti tien päällysrakenteen yläosaan. Paripyörän aiheuttama muodoltaan kaksihuippuinen jännitysjakautuma on laakeampi ja jännityksen huippuarvo näyttää tässä tapauksessa jäävän noin 20 % yksittäispyörää pienemmäksi. Paripyörällä mitatun jännitysjakautuman epäsymmetrisen muodon selittää mittauskohteella havaittavissa ollut tien pinnan

5 urautuminen, mistä johtuen ajoneuvon paino on levännyt enemmän uran sisäreunan päällä kulkeneen pyörän varassa. Tasaisemmalla tien pinnalla tämä ilmiö ei todennäköisesti olisi ollut näin voimakas, jolloin myös paripyöräkuormituksella havaittu pystyjännityksen huippuarvo olisi oletettavasti jäänyt jonkin verran nyt mitattua pienemmäksi. Kuva 2. Pystysuuntaisen jännityksen jakautuma eri mittaussyvyyksillä vetoauton etuakselin yksittäispyörän ja etummaisen teliakselin paripyörän alapuolella. Yhteenveto eri rengastyypeillä mitatuista pystyjännitysten huippuarvoista 120 mm syvyydellä sekä näitä vastaavista tien pinnan mitatuista pystysiirtymistä on esitetty taulukossa 1. Taulukossa 2 mittaustulosten keskinäisiä eroja on puolestaan havainnollistettu vertaamalla mitattuja vasteita referenssitapauksena käytettyyn 10 tonnin massalla kuormitettuun paripyöräakseliin.

6 Taulukko 1. Vesilahden koekohteella mitatut pystyjännityksen ja tien pinnan pystysiirtymän huippuarvot eri rengastus- ja akselipainoyhdistelmillä. Taulukko 2. Vesilahden koekohteella mitattujen pystyjännityksen ja tien pinnan pystysiirtymän huippuarvojen vertailu suhteessa 10 tonnin massalla kuormitettuun paripyöräakseliin. Taulukon 2 perusteella on nopeasti todettavissa, että vanhemman sukupolven rengasteknologiaa edustavilla yksittäispyörätyypeillä 385/65R22.5 ja 425/65R22.5 mittauskohteen tierakenteeseen aiheutuvat vasteet ovat noin % suurempia samansuuruisella massalla kuormitettuun paripyöräakseliin verrattuna. Huomionarvoista on myös se, että ero näyttäisi olevan merkittävä vielä silloinkin kun yksittäispyöräakselin

7 varassa oleva massa on 20 % paripyöräakselia pienempi. Uudemman sukupolven rengasteknologiaa edustavilla leveillä yksittäispyörillä mitattujen vasteiden ero suhteessa paripyörään on sen sijaan selvästi pienempi ja varsinkin rengastyypillä 495/45R22.5 ero näyttäisi olevan vain muutamia prosentteja. Toinen huomionarvoinen eri rengastustyyppien kuormitusvaikutuksiin liittyvä havainto koskee mitattuja tien pinnan pystysiirtymiä myös niissä ero paripyörän ja kapeimpien yksittäispyörien välillä näyttäisi olevan merkittävä. Koska mittauskohde sijaitsee pehmeähköllä pohjamaalla ja pohjamaan muodonmuutokset näin ollen muodostavat pääosan mitatusta tien pinnan pystysiirtymästä, on mittaustulosten perusteella tehtävissä se johtopäätös, että ohutrakenteisella tiellä pyöräkuorman rasitusvaikutus ei ehdi kunnolla jakautua tien päällysrakenteessa, vaan keskitetympänä tien pinnalla vaikuttava yksittäispyörän kuormitus vaikuttaa keskitetympänä vielä pohjamaan pinnan tasollakin. Tällä seikalla on merkitystä erityisesti ohutrakenteisen tien alla olevan pohjamaan urautumisriskin, nk. tyypin 2 urautuminen (Dawson el al. 2008), kannalta. 4 Eri rengastustyyppien rasitusvaikutusten vertailu Pelkkien vastemittausten perusteella ei ole mahdollista tehdä päätelmiä erilaisten rengastustyyppien eroista tierakenteen rasitusvaikutuksen eli käytännössä käyttöiän kannalta, vaan vastemittauksen tulos on muunnettava rakenteen kestävyysarvioksi jonkinlaisen kestävyysmallin avulla. Jos mittauskohteen rakennekerrosten jäykkyysmoduulit otaksutaan samansuuruiseksi kaikille mittauksissa käytetyille rengastustyypeille ja rengastustyyppikohtaisesti mitatut jännitykset muunnetaan tämän perusteella vastaaviksi suhteellisen kokoonpuristuman arvoiksi, voidaan käyttöikäarvion tekemiseen soveltaa Tierakenteen suunnitteluohjeessa (Tiehallinto 2004) annettuja kestävyysmalleja. Kantavan kerroksen osalta tulos on tällöin kuvan 3 mukainen. Siinä eri rengastusyhdistelmille lasketut kantavan kerroksen sallitut kuormituskertamäärät on normeerattu 10 tonnin massalla kuormitetulle paripyöräakselille lasketun sallitun kuormituskertamäärän avulla.

8 Kuva 3. Eri rengastus- ja akselipainoyhdistelmien kuormitusvaikutusten vertailu Vesilahden koekohteen kantavan kerroksen osalta. Kuvan 3 perusteella nähdään, että edellä kuvatulla tavalla arvioituna samansuuruisella massalla kuormitetun kapeilla yksittäispyörillä varustetun akselin rasitusvaikutus ohutrakenteisen tien kantavaan kerrokseen on noin kolmin nelinkertainen paripyöräakseliin verrattuna. Rengastyypillä 385/65R22.5 ero saattaisi 10 tonnin akselipainolla olla jopa tätäkin suurempi, mutta tällä yhdistelmällä tehtyjen vastemittausten yhteydessä mikään ajoneuvoylityksen ajolinja ei välttämättä osunut aivan tarkasti 120 mm syvyydellä olleen paineanturin suhteen siten, että pystyjännityksen maksimiarvo olisi saatu täysin luotettavasti mitattua. Edelleen kuvan 3 tarkastelusta nähdään, että kapeammilla yksittäispyörillä 8 tonnin massalla kuormitetun akselin rasitusvaikutus tien kantavaan kerrokseen on noin kaksinkertainen referenssinä käytettyyn 10 tonnin paripyöräakseliin verrattuna. Sama voidaan todeta myös kuvan oikeammanpuoleisen pylväästä, joka edustaa 7,4 tonnin massalla kuormitettua vetoauton etuakselia. Pelkän renkaan leveyden lisäksi oleellinen kuvan 3 eroja selittävä tekijä on renkaissa käytetty ilmanpaine. Erityisesti tämä koskee erilevyisten yksittäispyörien keskinäistä vertailua. Uudempaa rengasteknologiaa edustaville rengastyypeille 455/45R22.5 ja 495/45R22.5 suositellut rengaspaineet ovat nimittäin selkeästi vanhemman sukupolven yksittäispyöriä alempia, mikä omalta osaltaan selittää näiden rengastyyppien huomattavan keskinäisen eron. Erityisen korkea rengaspaine oli vetoauton etupyörissä, joiden rasitusvaikutus suhteessa pyöräkuormaan todettiin mittauksissa myös huomattavan suureksi. 5 Lopuksi Vesilahden ohutrakenteisella tiellä sijaitsevalta koekohteelta saadut mittaustulokset osoittivat selkeästi, että erot eri rengastustyyppien kuormitusvaikutuksessa ovat huomattavia. Samaan tulokseen tultiin tälle tutkimukselle rinnakkaisissa, toisen tutkimusryhmän rakenteiltaan huomattavasti järeämmällä Virttaan koekohteella niin

9 ikään syksyllä 2013 toteuttamissa vastemittauksissa. Molempien tutkimusten yksityiskohtaisemmat tulokset esittelevä raportti ilmestyy Liikenneviraston julkaisusarjassa kuluvan vuoden aikana. Samassa raportissa esitellään myös Vesilahden koekohteelle 3D PLAXIS -ohjelmiston avulla tehtyjen elementtimenetelmään perustuvien rakennemallinnusten tulokset, joita käytettävissä olleen rajallisen tilan vuoksi ei ole ollut mahdollista kuvata tässä yhteydessä. Uudemman sukupolven rengasteknologiaa edustavilla leveillä yksittäispyörillä tierakenteeseen kohdistuva rasitusvaikutus näyttäisi olevan vain lievästi perinteistä paripyörärengastusta suurempi. Koska näiden rengastustyyppien nopea yleistyminen ei kustannus- ja ajoneuvoteknisistä syistä kuitenkaan ole näköpiirissä, oli Vesilahden ja Virttaan koekohteilla tehtyjen mittausten käytännöllisenä lopputuloksena se, että antamassaan tiedotteessa Liikennevirasto totesi uuteen ajoneuvoasetukseen sisältyvän 65 % paripyöräsäännön olevan tarpeen tiestömme suojelemiseksi kohtuuttoman nopealta vaurioitumiselta. Paripyöräsääntö pysyy siis voimassa ja keskustelu sen tarpeellisuudesta on tältä osin päätöksessä. 6 Kirjallisuus Luoma, H., Ryynänen, T., Belt, J., Alatyppö, V. & Lampinen, A. (2008). Tierakenteen käyttöiän hallinta uuden teknologian avulla, Loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos, Maa- ja pohjarakenteet, Tutkimusraportti s. Dawson, A., Kolisoja, P. & Vuorimies, N. (2008). Understanding Low-Volume Pavement Response to Heavy Traffic Loading, ROADEX III Project, Research report, 46 s. (www.roadex.org) Tiehallinto (2004). Tierakenteen suunnittelu, Suunnitteluohje. 69 s. (http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/ v-04tierakenteensuunn.pdf )

10 Taustaa Tierakenteiden kestävyys koetuksella - haasteet kasvavat Katri Eskola, Liikennevirasto Ari Kalliokoski, Finnish Overseas Consultants (FinnOC) Oy Maantieverkkomme kunnon ylläpito on kasvavien haasteiden edessä. Päällystettyjen teiden ylläpidon rahoituksella ei uusita enää päällysteitä samaa tahtia kuin ennen. Kaikkia tarvittavia ylläpitotoimenpiteitä ei pystytä tekemään. Päätieverkko pyritään pitämään nykyisessä kunnossaan, mutta vähäliikenteisellä tieverkolla ylläpitotoimenpiteistä joudutaan tinkimään. Ilmasto- ja liikennerasitus muuttuu. Talvet voivat olla vesisateisia, mikä aiheuttaa päänvaivaa tienpitäjälle sekä lisääntyvän nastarengaskulutuksen että suuremman vaurioitumisriskin muodossa. Varsinkin ohutpäällysteisillä vähäliikenteisillä teillä keväällä roudan sulamisen aikaan tien vaurioitumisriski raskaan liikenteen alla on suuri. Tierakenteisiin kohdistuvat rasitukset kasvavat raskaiden ajoneuvojen kokonaismassojen noston myötä, ellei raskaiden ajoneuvojen määrä vastaavasti vähene. Tiestön kunnon heikkeneminen aiheuttaa häiriöitä tiellä liikkujille, elinkeinoelämän kuljetuksille ja kilpailukyvylle. Se kasvattaa sekä liikenneturvallisuusriskiä että autoilijoiden kustannuksia. On mahdollista, että tiestön huonosta kunnosta johtuen ajoneuvojen kokonaismassojen nostosta odotetut säästöt eivät toteudu. Tiestön kunnon heikkeneminen tapahtuu hitaasti mutta varmasti ellei jotain tehdä. Päällysteiden uusimisvauhti hiipuu Päällysteiden ylläpitoon käytettävä rahoitus on ollut suurin piirtein nykyisellä tasollaan viimeisen kymmenen vuoden ajan. Päällystystöiden kustannukset sen sijaan vaihtelevat suuresti vuosittain riippuen erityisesti öljypohjaisen raaka-aineen, bitumin, ja tarvittavien polttoaineiden hinnan muutoksista sekä kilpailutilanteesta. Tästä johtuen eri vuosina samalla rahalla saadaan hyvin eri määriä päällysteitä uusittua (ks. kuva 1).

11 Kuva 1. Päällystystöiden kustannusten ja päällystysohjelman pituuden kehitys vv (Liikennevirasto, 2014). Päällysteiden ylläpitoon on näinä vuosina ollut käytettävissä miljoonaa euroa vuodessa. Päällystystöiden kustannuskehitystä on kuvattu Maarakennuskustannusindeksin Päällystysohjelman pituus lyheni (2005=100) 4500 kilometristä osaindeksin 2000 kilometriin "Päällysteet" vuodesta avulla vuoteen Tällöin päällystysohjelma oli yhtä lyhyt kuin v Silloin Suomen maanteitä vasta päällystettiin ja päällystettyjä maanteitä oli vuoden 1964 lopussa noin km. Nyt niitä on noin km. Rahoituksen pysyessä samalla tasolla toimenpiteitä joudutaan vuosittain karsimaan noin viidellä miljoonalla eurolla. Pääosa tienpidon rahoituksen leikkauksista kohdentuu ylläpitoon, minkä seurauksena pitkäjänteisestä ylläpidosta joudutaan tinkimään ja rahoitus käyttämään vilkkaimmin liikennöidyille pääteille. Vähäliikenteinen tiestö jää ilman tarvitsemaansa rahoitusta ja sen kunto heikkenee vääjäämättä. Huonokuntoisiksi määriteltyjen tieosuuksien määrä lisääntyy vuosittain useilla sadoilla kilometreillä ollen tällä hetkellä arviolta noin 5000 km. Vaikeasti määriteltävä tiestön korjausvelka jatkaa kasvamistaan, kun päällystettyjen teiden kunnon ylläpitämiseksi tarvittavia toimenpiteitä joudutaan siirtämään tulevaisuuteen. Lisäksi uusia korjaustarpeita syntyy jatkuvasti lisää. Vaikutukset näkyvät kuvassa 2, jossa ennustetaan päällysteiden keskimääräistä käyttöikää seuraavan 10 vuoden aikana, mikäli rahoitustaso säilyy nykyisellään.

12 Kuva 2. Päällysteiden keskimääräisen iän kehitys eri osaverkoilla seuraavan 10 vuoden aikana (Pöyry CM Oy, 2014). Kuvasta nähdään, että vilkkaiden teiden kunto pystytään säilyttämään nykyisellään, mutta ns. keskivilkkaiden ja varsinkin vähäliikenteisten teiden päällysteiden käyttöikää on venytettävä selvästi. Ilmaston muuttuminen ja liikennerasituksen kasvu Suomessa ilmaston keskilämpötilan arvioidaan nousevan vuoteen 2040 mennessä yli 2 C ja sademäärän lisääntyvän 5-10 %. Talvisin paljaat tienpinnat yleistyvät. Lämpimämmät ja sateisemmat talvet nopeuttavat teiden urautumista. Nastarenkaat kuluttavat märkää asfalttia vilkasliikenteisillä teillä jonkin verran enemmän kuin normaalina pakkastalvena. Tierakenteiden ollessa heikoimmillaan keväällä roudan sulamisen aikaan on suuri riski myös raskaan liikenteen aiheuttamalle urautumiselle ohutpäällysteisillä teillä. Sulamisjäätymissyklien lisääntyminen rapauttaa päällysteitä ja niiden reikiintyminen lisääntyy. Pohjavedenpinnan tasot nousevat, mikä heikentää erityisesti vähäliikenteisen tiestön kantavuutta. (Tiehallinnon selvityksiä 8/2009). Liikennesuorite kasvaa keskimäärin 2 % vuodessa. Tierakenteisiin kohdistuvat rasitukset kasvavat raskaiden ajoneuvojen kokonaismassojen noston myötä, ellei raskaiden ajoneuvojen määrä vastaavasti vähene kuormien kasvaessa. Teiden rakenteellisen kunnon ja tilan hallinnan osaamisen tarve kasvaa.

13 Miten haasteita ratkotaan? Liikennevirastossa ja ELY-keskuksissa haasteisiin tartutaan niillä keinoilla, joita on käytettävissä. Prosessit ja hankintamenettelyt tutkitaan ja niitä kehitetään toiminnan tehostamiseksi. Uusia ratkaisuja etsitään aktiivisesti sekä tutkimuksilla että uusia sopimusmalleja kokeilemalla ja käyttöön ottamalla. Tietopuutteita pyritään paikkaamaan sekä tutkimus- että kehittämishankkeiden avulla. Toimintaa kehitetään uuden tiedon perusteella. Kaikki päällysteiden kunnon ylläpidon keinot käyttöön Päällysteiden käyttöiän pidentäminen vähäliikenteisillä teillä tarkoittaa päällystepaikkausten lisäämistä. Tien uudelleenpäällystämisen sijaan vain pahimmat vauriot korjataan päällystepaikkauksin. Näin pyritään pitämään tie ajokuntoisena ja siirtämään varsinaista päällystystoimenpidettä tulevaisuuteen. Liikenneviraston tuoteryhmittelyssä päällysteiden paikkaukset ovat kuuluneet tiestön hoitoon ja hoitourakoihin. Kun tämä tuoteryhmittely 2000-luvun alussa luotiin hoitourakoita muodostettaessa, paikkauksia tehtiin vain vähäisiä määriä. Paikkaustöiden osuus hoidon alueurakan kokonaisvolyymistä oli pieni eikä kiinnostusta paikkausmenetelmien ja - materiaalien kehittämiseen ollut. Tiedonkulussa hoidon ja ylläpidon välillä on ollut puutteita, minkä takia paikkausten toteuttaminen alueurakoissa ei aina ole tukenut päällysteiden kunnon ylläpitoa oikeilla materiaaleilla, menetelmillä tai aikataululla, vaan on välillä jopa haitannut sitä. Toisaalta taas ylläpito ei ole kyennyt riittävän ajoissa tiedottamaan päällystysohjelmista vaan paikkaukset on ehditty jo toteuttaa hoitourakassa vaikka yleensä niiden toteuttaminen päällystysurakassa on edullisempaa ja johtaa kestävämpään tulokseen. Tämä päällysteiden paikkaamiseen liittyvä esimerkki kuvaa tienpidon toimintamallien kriittistä tarkastelua, jota on viime vuosien aikana tehty Liikenneviraston ja ELY - keskusten asiantuntijoiden voimin hoidon ja ylläpidon sopimusten rajapinnassa. Rajapintatarkasteluissa on arvioitu piilevän runsaasti tiestön kunnossapidon tehostamispotentiaalia. Paikkausten osalta toiminnan tehostaminen on näkynyt nopeasti erillisten ylläpidon paikkausurakoiden kehittämisenä. Ne on toteutettu kumppanuusmallilla, jossa urakoitsijoiden osaaminen pyritään saamaan tehokkaaseen käyttöön uusien menetelmien kehittämisessä sekä menetelmä-, materiaali- ja kohdevalinnoissa. Niissä on otettu myös paikkauksiin liittyvät tietopuutteet haltuun ja ratkaistu tiedonvälitykseen liittyviä ongelmia. Toinen esimerkki hoidon ja ylläpidon rajapintaan liittyvästä tehostamispotentiaalista on päällystettyjen teiden kuivatuksen parantamistyöt, joita on hoidon alueurakoissa yleensä tietty kilometrimäärä vuodessa. Useissa eri tutkimuksissa on todettu, että kuivatuksen kunnolla on suuri vaikutus päällysteiden kestoikään, mutta koordinoinnin puuttumisen takia kuivatustyöt eivät aina kohdistu päällysteiden ylläpidon kannalta optimaalisiin kohteisiin. Tähän pyritään vaikuttamaan prosessin ohjauksella ja paremmalla ohjeistuksella. Tien rakenteellisen kunnon hallintaan uutta tietoa Tierakenteiden kestävyys ja rakenteellisen kunnon arviointi nousivat julkiseen keskusteluun vuonna 2013, kun Suomessa astui voimaan uusi asetus, joka nostaa raskaan

14 liikenteen ajoneuvojen enimmäismassan 60 tonnista 76 tonniin ja enimmäiskorkeuden 4,2 metristä 4,4 metriin. Kolmiakselisen telin suurimmat sallitut kokonaisakselipainot nousivat 24 tonnista 27 tonniin. Yksittäispyörien määrää rajoitettiin niin että 65 % perävaunun kuormituksesta tulee kohdistua paripyörin varustetuille akseleille. Muutoksen vaikutusten arviointi Suomen tierakenteisiin ei ole ollut aivan yksinkertaista. Kaikki teoriat eivät välttämättä toimi meillä kaikissa tapauksissa. Niinpä Liikennevirasto selvitti raskaiden ajoneuvojen vaikutuksia tierakenteissa syntyviin rasituksiin täysimittakaavaisilla koemittauksilla instrumentoiduilla koeteillä syksyllä Uudet tulokset tukivat vanhoja mittaustuloksia, mutta toivat myös uutta kaivattua tietoa esim. erilaisten renkaiden vaikutuksista erityisesti ohutpäällysteisillä teillä syntyviin muodonmuutoksiin ja jännityksiin eri rakennekerroksissa. Lisäksi uusien raskaiden rekkojen vaikutuksia on tutkittu useilla erilaisilla laskentamenetelmillä. Tierakenteiden lisääntynyt ilmasto- ja liikennekuormitus sekä niukka rahoitustaso on johtamassa siihen, että tienpitäjä joutunee jatkossa asettamaan painorajoituksia myös päällystetylle tieverkolle. Painorajoitustarpeen arvioimiseksi kehitettiin uusi menetelmä. Tien rakenteellinen kunto tunnetaan huonosti. Toisaalta erilaiset ainetta rikkomattomat mittausmenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti. Liikennevirasto teetti vuonna 2013 mittavan pilottimittausohjelman, jossa testattiin uusia mittausmenetelmiä ja niiden käytettävyyttä verkkotason analyyseihin sekä rakenteen parantamissuunnittelun lähtötiedoksi. Aivan uutena menetelmänä testattiin jatkuvaa taipumamittausta tanskalaisvalmisteisella laitteistolla, joka oli Suomessa ensimmäistä kertaa. Tien rakenteellisen kunnon arviointiin etsitään näistä uusista mahdollisuuksista parhaimmat tunnusluvut, jotka pyritään saamaan käyttöön teiden rakenteellisen kunnon ja tilan arviointiin ja seurantaan. Päällysteiden ominaisuuksien optimointi käyttöiän ja koko elinkaaren pidentämiseksi Aalto-yliopistolla käynnissä olevassa tutkimuksessa Liikenneviraston tavoitteena on hankkia alalle uutta tutkimustietoa päällysteen ominaisuuksien optimointia varten niin että sen uusiokäyttöä voidaan lisätä, sen ominaisuudet hallitaan nykyistä paremmin ja sen käyttöikää voidaan lisätä nykyisestä. Uusien päällysteiden laadun mittaamisen menetelmiä pyritään kehittämään, jotta uusien päällysteiden laatu varmistetaan. Lopuksi Näillä edellä mainituilla keinoilla pyritään vähällä rahalla saamaan enemmän aikaiseksi. On kuitenkin todettava, että jos tiestön ylläpitoon osoitetun rahoituksen ja kustannusten välinen kuilu jatkaa kasvamistaan eivätkä uudet ratkaisut riitä, on huonokuntoisimpia päällysteitä purettava jatkossakin sorateiksi. Painorajoituksia tarvitaan paikoitellen tierakenteiden vaurioitumisen ehkäisemiseksi keväisin. Nopeusrajoituksia joudutaan laskemaan huonokuntoisilla teillä liikenneturvallisuuden takia. Päällysteiden kunnon heikkeneminen johtaa palvelutason laskuun ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen. Äärimmäisenä keinona voi olla edessä vähäliikenteisen tieverkon laajuuden supistaminen.

15 Taipumanmittauksen uusi tuleminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet tierakenteen kestävyyttä kuvaaville tunnusluvuille Pertti Virtala, Destia Oy Taustaa Kuormituksen aiheuttama tien pinnan pystysuora taipuma kuvaa tien rakenteen ja sen eri kerrosten materiaalien käyttäytymistä liikennekuormituksen alaisena. Taipumaa mitataan simuloimalla liikennekuormitusta mittauslaitteen kuormituksella, esim. pudotuspainolaitteessa kuormituslevyn päälle pudotettavalla painolla. Tiehen kohdistuva voima aiheuttaa pinnan taipuman, joka on hyödyllinen tieto arvioitaessa tien rakenteellista tilaa. Taipuma mitataan useista eri kohdista, kuormituslevyn alta sekä usealla eri etäisyydellä kuormituslevystä kulkusuuntaan päin. Pudotuspainomittauksessa paino pudotetaan halkaisijaltaan 300 mm:n suuruiselle pyöreälle levylle vaimentimen välityksellä. Pudotuskorkeus ja painon suuruus ovat säädettävissä, jolloin tiehen kohdistuvan kuorman suuruutta voidaan vaihdella. Yleisimmin käytetään 50 kn:n suuruista voimaa, joka vastaa levyn alla kuorma-auton 5 tonnin pyöräpainoa. Kuormitusaika on laitteesta riippuen noin ms. Tuloksena saadaan useasta taipumasta koostuva taipumasuppilo. Mittauksen yhteydessä mitataan myös ilman ja päällysteen pinnan lämpötilat, joita käytetään taipumatiedon korjaamisessa 20 C:n referenssilämpötilaan. Yleisin nykyisin käytetty taipumanmittauslaite on pudotuspainolaite. Pudotuspainolaitteella tapahtuva mittaus on pistekohtainen ja on tiestötiedon mittaustapana suhteellisen hidas. Tien taipumatietoa voidaan käyttää kolmella eri tasolla kun määritetään [1]: Taipumaindeksejä Rakennekerrosten jäykkyysominaisuuksia Tierakenteen kestävyyttä Taipumaindeksit ovat tiedon jalostamisen kannalta yksinkertaisin taso, jossa tieto on yksittäistä ilman suhdetta muuhun tietoon. Taipumaindekseillä kuvataan tierakenteen tai sen osien ominaisuuksia. Kerrosten jäykkyysominaisuudessa on mukana mitatun taipuman lisäksi mitattu tieto kerrospaksuuksista ja hitunen teoriaa tierakenteen käyttäytymisestä kuormituksen alla. Tulos kuvaa mittaushetkellä vallitsevaa olosuhteista riippuvaa uniikkia tilannetta. Tierakenteen kestävyystieto pitää sisällään koko problematiikan liikenne- ja ilmastokuormituksen alaisen tierakenteen toimimisesta elinkaarensa aikana ja sen hallinta edellyttää syvää tietekniikan ydinosaamista. Suomessa alettiin kerätä taipumatietoa 1970-luvulla. Mittausmenetelmänä oli kuormaautossa oleva Benkelman-palkki (Alvin C. Benkelman, 1952). Tuloksena saatiin päätaipuma. Taipumatiedosta laskettiin kantavuus, jota korjattiin kevätolosuhteita kuvaavalla kevätkantavuuskertoimella. Tätä tietoa käytettiin tieverkon rakenteellisen tilan arvioinnissa, ylläpitoon tarvittavien resurssien perusteluissa ja jakamisessa sekä toimenpiteiden valinnassa.

16 1990-luvulla Suomessa siirryttiin pudotuspainolaitteiden käyttöön. Käytössä oli Dynatestin, Kuabin ja Phoenixin laitteita. Yhden mittauksen mittaustuloksena saatiin koko taipumasuppilo eli 7 taipumaa eri kohdista tietä. Uusi mittausmenetelmä lisäsi taipumatiedon käyttömahdollisuuksia, koska tierakenteiden kerrosten jäykkyyksien laskenta tuli mahdolliseksi. Verkkotasolla tehtyjen taipumamittausten mittauspisteiden väli oli yleensä harva. Kultakin tieosalta tehtiin kymmenen mittausta, keskimääräisen mittauspistevälin ollessa noin 500 m. Taipumatiedon käyttöön liittyvät vaikeimmat ongelmat ovat olleet sen suuri vaihtelu sekä pituussuunnassa että eri vuodenaikoina. Niiden hallinta olisi edellyttänyt tiheämmin ja useammin toistuvia mittauksia. Tieverkon ylläpidossa siirryttiin 1980-luvun lopussa mittaustietoon pohjautuvien hallintajärjestelmien käyttöön. Tiedontallennuksen havaintoväliksi valittiin tuolloin 100 m. Yksittäisen tiepiirin toiminnansuunnittelussa käsiteltiin noin rivin kuntotietoaineistoja, joiden suuruutta rajoitti silloisen tietotekniikan kapasiteetti. Pintakuntotietoa kerättiin tuolloin 100 m jaksoille. Kantavuustietoa kerättiin pistekohtaisesta ja hitaasta mittaustavasta johtuen n. 500 m välein. Väliin jääville puuttuville satametrisille laskettiin kantavuusindeksit interpoloimalla, mikä ei luonnollisestikaan poistanut pituussuuntaista epähomogeenisuusongelmaa. Taipumatiedon mittaamisessa, kehittämisessä ja käytössä on kaiken kaikkiaan ollut useita vaiheita ja ongelmia, joita voidaan luonnehtia seuraavasti: Hitaasti etenevä pistekohtainen mittaus, liian harva mittausväli ja liian harva mittauskierto Kantavuuden kausivaihtelua ei hallittu. Kesällä tehdyt kantavuusmittaukset antoivat kesäaikaan liian hyviä arvoja teillä, joissa oli käytetty huonolaatuisia tiemateriaaleja Historiatietoa kantavuuksista ei kerätty vaan sitä pidettiin yleistiedon luonteisena vakiotietona Taipumamittauksia ei synkronoitu pintakuntomittausten kanssa vaan kaikkien mittauslajien mittauskierrot elivät omaa elämäänsä ja se johti mallinnusaineistojen epähomogeenisuuteen Kantavuustieto korreloi pintakunnon kanssa huonosti, mikä johtui mallinnusaineistojen epähomogeenisuudesta ja siitä, että mitattuja pintakuntotietoja jouduttiin vertaamaan interpoloituihin, ei-mitattuihin, kantavuustietoihin Taipumasuppiloa ja siitä saatavia indeksejä ei juuri osattu käyttää Tierakenteen kerrosten kimmomoduuleja ei voitu laskea, koska kerrospaksuustietoa ei ollut verkkotasolla käytettävissä. Toisaalta kerrospaksuustietoa ei lähdetty verkkotasolla mittaamaan, koska ei ollut käytettävissä jatkuvaa taipumatietoakaan Tierakenteiden kestävyyttä ja jäljellä olevaa kestoikää ei voitu laskea, koska kimmomoduuleja ei ollut käytettävissä eikä kerrosten jäykkyyden kausivaihtelua hallittu Tien pinnasta mitattavien tunnuslukujen mittaustekniikka kehittyi nopeammin kuin taipumanmittaustekniikka. Päähuomio kiinnitettiin pintakuntoa kuvaaviin tunnuslukuihin (2003-) Teiden rakenteellista kuntoa ajateltiin hallittavan päällystevaurioiden kautta, mikä johti siihen, että ylläpitotoimet alkoivat ajoittua liian myöhään Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman kehityshankkeissa yritettiin kehittää tunnuslukuja rakenteellisen kunnon hallintaan, mutta edellä luetellut asiat

17 haittasivat kehitystyötä eikä haluttuja tuloksia saavutettu (2005). Rakenteelliseen kuntoon liittyvälle tunnuslukujen kehitystyölle ei nähty enempää mahdollisuuksia Kantavuustunnusluku poistettiin tien huonokuntoisuuden määritelmästä (2005) Rakenteellisen kunnon hallinta jäi päällysteiden ylläpidon toimintalinjoista luotettavan tunnusluvun puuttuessa hyvin vajaaksi (2006) Verkkotasolla tehtävät taipumamittaukset lopetettiin (2009) Tutkimusta palvelevan havaintotieverkon taipumamittaukset lopetettiin (2010) Edellä luetellut ongelmat johtivat siihen, että tierakenteiden tilan hallinta verkkotasolla on päällysteen pinnasta mitatun tiedon varassa. Tilan hallinta on teiden rakenteiden näkökulmasta puutteellista ja sen puolestaan voidaan olettaa aiheuttaneen ne trendit, joihin ylläpidon toiminnansuunnittelussa on kuvan 1 mukaisesti päädytty. Päällysteiden pintakunnon painoarvo on kasvanut teiden rakenteellisen kunnon kustannuksella ja sen seurauksena ylläpidon rahoitus, toimenpiteiden volyymi ja rankkuus ovat kaikki vähentyneet. Kuva 1. Pelkistetty esitys rakenteellisen kunnon painotuksesta ylläpidon toiminnansuunnittelussa noin 20 vuoden aikajänteellä. Tänä aikana on priorisoitu asiakaslähtöisyyttä, mikä osaltaan on ohjannut pintakunnon tarkasteluun. Suomessa taipumatietoa on käytetty verkkotasolla vain indeksinä, päätaipumasta laskettuna kantavuutena tai kantavuusasteena. Taipumasuppilossa on tavallisesti 7 taipumaa, joiden hyödyntäminen rakennekerrosten kimmomoduulien ja liikennekuorman aiheuttamien vasteiden ja sitä kautta tien kestävyyden laskentaan on rajoittunut vain yksittäisten rakenteen parantamiskohteiden suunnitteluun ja mitoittamiseen. Verkkotasolla taipumatiedon käyttöpotentiaalista on jätetty suurin osa käyttämättä. Tämä on johtanut kierteeseen, missä rakenteellisen kunnon hallintaan ei ole tarpeeksi resursseja, koska sen tilaa ei tunnuslukujen puuttuessa kunnolla tunnisteta. Toisaalta sen tilaa ei kunnolla tunnisteta, koska tunnuslukujen kehittämiseen ei ole resursseja. Teiden

18 rakenteellinen kunto huolestuttaa useita tahoja ja tarve ongelman ratkaisemiseen on edelleen olemassa. Uusi mittaustekniikka Mittaustekniikan kehitys on mennyt eteenpäin ja nyt on saatavissa tien taipumamittausta jatkuvana tietona. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on ollut merkittäviä kehitysprojekteja. Tanskalainen Greenwood Ltd. (http://www.greenwood.dk/) lienee pisimmällä jatkuvatoimisten taipumanmittauslaitteiden (TSD=Traffic Speed Deflectometer) valmistajana. Muita käytössä olevia on mm Curviometer (Espanja, Belgia) ja Profilograph, jossa on liikkuva Lacroix palkkki. Mittaavat anturit on asennettu puoliperävaunulliseen kuorma-autoon siten, että niitä on kuormittavasta pyörästä noin 1,8 metrin matkalla. Antureilla rekisteröidään tunnetun pyöräpainon aiheuttama taipuma päällysteessä vertaamalla sitä kuormittamattomaan tilanteeseen. Päällysteen pinnan taipumanopeuden määrittämisessä käytetään Doppler-tekniikkaa. Tieto prosessoidaan taipumiksi käyttämällä tietoa ajoneuvon liikkeistä ja tierakenteen taipumanopeudesta. Tähän mennessä on valmistettu ja otettu käyttöön kahdeksan TSD-laitetta eri puolilla maailmaa: Tanskassa (2000), Englannissa (2000), Italiassa (2010), Puolassa (2011), Etelä-Afrikassa (2012), Kiinassa (2013), Yhdysvalloissa (2013) ja Australiassa (2013). Laitteilla on tehty pilottimittauksia mm. Suomessa (2013) ja Ruotsissa (2013). Kuva 2. Greenwoodin valmistamia TSD-laitteita. Pilottimittaukset Suomessa Puolalaisen Road and Bridge Research Instituten TSD-laite saatiin syksyllä 2013 Suomeen ja sillä mitattiin noin 250 km Kaakkois-Suomen tiestöä. Mittaukset sujuivat ongelmitta ja erittäin sujuvasti kahdessa päivässä. Laitteen toiminnasta saatiin mm. seuraavia kokemuksia: Laite soveltuu päällystettyjen teiden taipumien mittaamiseen ja mittaus tapahtuu liikenteen nopeudella (38-90 km/h). Vaihtelut mittausnopeudessa eivät vaikuta mittaustuloksiin. Päällysteen tulee olla mittaushetkellä kuiva. Tulosteina saadaan paikkatieto, taipumasuppilon 8 taipumaa, päällysteen pinnan ja ilman lämpötilat, tasaisuustunnusluku IRI sekä muita ajoneuvon liikkeitä kuvaavia gyroskoopin tuottamia tietoja. Laite kuormittaa tierakennetta kuten akselipainoltaan 10 tonnin raskas ajoneuvo. Laite tuottaa kahdeksan taipumaprofiilia jatkuvana metritietona, mutta ne suositellaan keskiarvoistettaviksi 10 m välein. Taipumien toistettavuus on suhteellisen hyvä (toistokorrelaatio n. 90 %) ja se todennäköisesti paranee kun mittaukseen saadaan lisättyä tieosoitteen hallinta. Päätaipuma on hiukan pienempi kuin pudotuspainolaitteella saatava taipuma.

19 Taipumista laskettava taipumaindeksi, SCI300, on yhtenevä pudotuspainolaitteen vastaavan indeksin kanssa. Laitetta valmistetaan eri kokoonpanoilla. Taipumanmittaussensoreita voi olla vaihteleva määrä ja niitä on helppo lisätä mm. kuormittavan pyörän jälkeen, jolloin kerrosmoduulien tarkkuus takaisinlaskennassa paranee. Epätasaisuus aiheuttaa Doppler lasereille haasteita. Siksi mittausnopeutta on epätasaisilla teillä vähennettävä. Pyöräpainon mittaamiseen on mahdollista lisätä anturi, jolla se otetaan huomioon. TSD-laite ei sovellu tällä hetkellä liian jäykille teille. TSD:n tulosten on todettu korreloivan hyvin pudotuspainolaitteen tulosten kanssa. Kuvassa 3 on esitetty TSD-laitteen ja KUAB-laitteen välisen Suomessa tehdyn vertailun tuloksia. TSD tuottaa hiukan pienempiä taipumakeskiarvoja kuin KUAB-laite. Vertailua häiritsee kuitenkin erisuuruinen mittausväli. Myös TSD:n toistettavuutta on pidetty eri puolilla maailmaa tehdyissä vertailuissa hyvänä. Kuvassa 4 on esitetty TSD:n päätaipumien profiilit yhdeltä tieosalta kolmesta eri mittauksesta. Profiilit seuraavat melko hyvin toisiaan. Kuva 3. TSD:n ja pudotuspainolaitteen päätaipumien vertailua kuudella eri kohteella. Kohteiden tunnistuskoodi koostuu tienumerosta, ajorata-, suunta- ja kaistakoodeista sekä tieosanumerosta.

20 Kuva 4. TSD:n päätaipuman toistettavuus maantiellä 3662 tieosalla 2. Keväällä pidettiin TSD-laitteen käyttökokemuksista seminaari Saksassa Darmstadtissa. Seminaariesitelmissä painotettiin mm. sitä, ettei päällysteiden ylläpitoa tule perustaa pelkästään pintakuntoon ja että TSD-laite on kauan kaivattu lisä tieverkon rakenteellisen kunnon hallinnassa. Esitelmät käsittelivät TSD:n ja pudotuspainolaitteiden välisiä vertailuja, joissa niiden todettiin korreloivan hyvin toistensa kanssa. Samalla todettiin kuitenkin, että tutkimusta tarvitaan lisää. Uuden mittaustekniikan tarjoamat mahdollisuudet Uuden mittaustekniikan tarjoamat merkittävimmät parannukset ovat mittaamisen nopeus ja jatkuva mittaus. Jatkuva taipumanmittaus mahdollistaa taipumatiedon yhdistämisen ja käytön muiden jatkuvatoimisesti mitattujen tunnuslukujen kanssa. Erityisen arvokas mahdollisuus on kytkeä taipumatieto ja kerrospaksuustieto yhteen, jolloin päästään määrittämään tierakenteen kerrosten jäykkyysominaisuuksia. Rakennekerrosten kuormansietokyky riippuu kerrosten jäykkyydestä, joka vaihtelee sään ja ilmaston muuttuessa. Vasta jatkuvan taipumatiedon myötä myös kerrospaksuuksien mittaaminen tulee tarpeelliseksi. Kun jäykkyystieto saadaan määritettyä jatkuvana ja vuoden eri ajankohtina, ovat kummatkin taipumatiedon käyttöön liittyneet pituussuuntaisen vaihtelun ja kausivaihtelun ongelmat poistuneet. Kun kerrosten jäykkyysominaisuudet pystytään määrittämään jatkuvina, on myös tierakenteiden kestävyyteen liittyvä määrittämisen ongelma huomattavasti pienentynyt. Se puolestaan nostaa tietämystä teiden rakenteellisesta kunnosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Uuden tiedon avulla pystytään hallitsemaan tieverkon ylläpidon koko toiminnansuunnittelun ketju; nykytilan hallinta, resurssitarpeiden perustelut ja resurssien hankinta, resurssien kohdistaminen sekä lopulta vuosityöohjelmien laatiminen ja toimenpiteiden valinta ja kohdistaminen, myös teiden rakenteellisen kunnon kannalta. Pintakuntovetoisen ja tieomaisuuden säilymisen kannalta kevyen ylläpitopolitiikan rinnalle ja vastapainoksi on mahdollista luoda kokonaistaloudellinen teiden ylläpidon ohjaus, missä rakenteellisen kunnon painoarvo on nykyistä suurempi. Jatkuva taipumatieto toisi mahdollisuuksia myös valmistuvien teiden laadunvarmistukseen. Liikennevirastossa on ollut käynnissä projekti, jossa on toteutettu ajoneuvojen massoihin ja mittoihin liittyviä selvityksiä sekä kehitetty tien rakenteellisen kunnon hallintaa. Eräs selvitys oli tien rakenteellisen kuntoon liittyvän tunnusluvun kehittäminen. Siinä yhdistettiin tiehen kohdistuva kuormitus ja tien kuormituskapasiteetti yhteen. Ajoneuvosimuloinnilla laskettiin tiehen kohdistuvaa jatkuvaa dynaamista kuormitusta, jota käytettiin sekä rakennekerrosten jäykkyysmoduulien että kuormituksen aiheuttamien

21 jännitysten ja muodonmuutosten laskemisessa. Tiensuunnittelusta tuttua mitoituslaskentaa sovellettiin olemassa olevaan tierakenteeseen yhdessä muiden mitattujen tietojen kanssa kokonaisille tieosille. Uusi taipumanmittausmenetelmä ja uusi Response-In-Motion vastelaskentamenetelmä muodostavat kokonaisvaltaisen tavan hallita tien tilaa ja ne tuovat mm. seuraavia mahdollisuuksia: 1. Jatkuva taipumatieto mahdollistaa tierakenteiden paksuustiedon hyödyntämisen 2. Sen avulla tierakenteen kerrosten jäykkyydet pystytään laskemaan 3. Rakennekerrosten jäykkyyksien kausivaihtelu on helpommin selvitettävissä 4. Tierakenteen kuormitusten aiheuttamia vasteita pystytään laskemaan kaikille teille 5. Tierakenteiden vaurioitumismekanismeista saadaan parempi ote 6. Tierakenteen toimimattomuuden syyt ja kohdistuminen löytyvät aiempaa paremmin 7. Tien jäljellä olevaa kestoikää voidaan laskennallisesti arvioida 8. Tien rakenteelliselle kunnolle saadaan verkkotasolla toimiva tunnusluku 9. Rakenteellisen kunnon tilan hallinta ylläpidossa paranee 10. Ylläpidon resurssitarve on paremmin perusteltavissa ja ylläpitotoimet paremmin ajoitettavissa ja kohdistettavissa Jatkuvan taipumatiedon puuttuminen on toiminut pullonkaulana maanteiden ylläpidon kehittämisessä Suomessa. Ikääntyneen ja huonokuntoisen tien rakenteellisen kunnon problematiikka on vaikea asia ja edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista kehittämistä. Mittaustekniikat jatkuvatoimisille taipumien ja kerrospaksuuksien mittaamiselle ovat olemassa. Laskentatekniikat kokonaisvaltaisen tiestötiedon käytölle kunnon hallinnan alueella ovat nekin kehittyneet paljon. Jatkuvan taipumanmittauksen käyttöönotto kahdeksassa eri maassa sekä kokemukset Suomessa tehdystä pilotista antavat positiivisen signaalin sille, että kehitysaskeleita teiden rakenteellisen kunnon hallinnassa olisi nyt syytä ottaa.

22 Ajoneuvo anturina tienpinnan liukkauden tunnistamisessa Renne Tergujeff & Raine Hautala, Teknologian tutkimuskeskus VTT Tiivistelmä VTT on kehittänyt menetelmän, jolla liukkaat keliolosuhteet voidaan havaita nopeasti, tarkasti ja vähäisin kustannuksin hyödyntämällä tieverkolla liikkuvia ajoneuvoja antureina. Menetelmä perustuu ajoneuvon CAN-väylästä saatavien tietojen jatkuvatoimiseen mittaamiseen ja analysointiin. Ratkaisu on ohjelmistopohjainen, joten ajoneuvoon ei tarvitse asentaa havaintolaitteita, eikä kuljettajan tarvitse tehdä mitään erillisiä toimenpiteitä. Tämän ansiosta menetelmä on otettavissa hyvin käyttöön suuressa ajoneuvojoukossa kustannusten pysyessä kohtuullisina. Ajoneuvojen tuottamaa liukkaustietoa voidaan koota ja hyödyntää talvihoidon tarpeisiin sekä esittää tienkäyttäjille halutussa muodossa esimerkiksi suorina liukkausvaroituksina ajoneuvoihin tai visualisointina karttakäyttöliittymässä. Kattavaa liukkaustietoa voidaan hyödyntää myös tiedotuspalveluissa sekä kaupallisissa lisäarvopalveluissa. Tarve tienpinnan liukkaustiedolle EU:n alueella raportoidaan tieliikenteessä vuosittain noin kuolemantapausta ja 1,5 miljoonaa loukkaantumista, joista aiheutuu noin 130 miljardin euron kustannukset. WHO:n mukaan tieliikenneonnettomuudet ovat 5-29-vuotiaiden yleisin kuolinsyy (WHO European Region). [0, 0] Turvallisuuden parantamiseen ja kuolemantapausten ja vakavien vammautumisten vähentämiseen on selkeä yhteiskunnallinen tarve, ja EU onkin asettanut jäsenvaltioilleen tavoitteen vähentää liikenneonnettomuuksia 50% välillä (COM(2010) 389). [0] Suomessa huonot sääolosuhteet ja tienpinnan liukkaus ovat vaikuttava tekijä % liikennekuolemista ja noin 260 miljoonaan euroon nousevissa vuotuisissa kustannuksissa (kuolemantapaukset ja loukkaantumiset). [0, 0] Onnettomuusriskin on todettu olevan lumisissa tai jäisissä olosuhteissa yli nelinkertainen verrattuna normaaleihin kuivan päällystetyn tien olosuhteisiin. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa irtolumisella tai sohjoisella tiellä onnettomuusriskin on arvioitu olevan lähes viisinkertainen. [0] Euroopassa on asetettu tärkeäksi kehityskohteeksi huonoista olosuhteista johtuvien onnettomuuksien merkittävä vähentäminen. Vireillä onkin voimakkaita lainsäädännöllisiä toimia, kuten Euroopan komission asetus C(2013) 2550, joka edellyttää ajantasaisten paikkakohtaisten varoitusten jakamista tienkäyttäjille liukkaan tien olosuhteista. [0] Edellä esitetyt haasteet ja kehityssuunnat osoittavat tärkeäksi kehittää ja ottaa laajasti käyttöön uusia kustannustehokkaita tapoja tienpinnan liukkauden tunnistamiseen. Liukkaudentunnistus Yleiskäyttöisimpiä keinoja tienpinnan liukkauden arviointiin ovat lämpötilamittaukset ja säämallinnus, joiden tarjoama tarkkuus on kuitenkin rajallinen. Paikallisesti tietoa voidaan kerätä tehokkaasti tienvarsisensoreilla, kuten infrapuna-alueella toimivilla optisilla mittalaitteilla. Kiinteästi asennettavien laitteiden kalleus mahdollistaa kuitenkin vain harvan mittausverkon.

23 Liikuteltavia ratkaisuja ovat erityisissä kitkatrailereissa käytettävät mittapyörät sekä tien kunnossapitäjien tuntemat, kiihtyvyysantureihin perustuvat jarrutuspidon mittauslaitteet. Nämä ratkaisut soveltuvat erikoiskäyttöön, mutta laajamittaiseen tiedonkeruuseen ne ovat epäkäytännöllisiä. Ajoneuvoihin voidaan myös asentaa optisia ja muita tienpintaa lyhyen etäisyyden päästä analysoivia sensoreita, joiden etuna on jatkuvatoimisuus. Jälkiasennettavina ja kalliina laitteina myös näillä ratkaisuilla on haasteellista saavuttaa kustannustehokkaasti riittävän laaja mittausverkosto. Ajoneuvo anturina VTT:n menetelmässä Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt jatkuvatoimisen menetelmän, jolla liukkaat keliolosuhteet voidaan havaita nopeasti, tarkasti ja vähäisin kustannuksin hyödyntämällä tieverkolla liikkuvia ajoneuvoja antureina. Tämä mahdollistaa täsmällisen liukkaustiedon toimittamisen tienkäyttäjille halutussa muodossa, esimerkiksi suorina liukkausvaroituksina ajoneuvoihin (Kuva 1). Tietoa voidaan myös hyödyntää muun muassa talvihoidon apuna ja lisäarvopalveluissa. Kuva 1. Konseptikuva kuljettajalle annettavasta liukkausvaroituksesta. VTT:n menetelmä perustuu ajoneuvon CAN-väylässä saatavilla olevien matalan tason tietovirtojen analysointiin. Menetelmän perusteet on patentoitu. [0] Menetelmässä mitataan ja analysoidaan reaaliaikaisesti vetävien ja vapaasti pyörivien akselien pyörimisnopeuksien ero ja ajonaikaiset moottorin käyttötiedot (pääasiassa moottorin käyntinopeus ja vääntö) eri ajotilanteissa. Ratkaisu on ohjelmistopohjainen, joten ajoneuvoon ei tarvitse asentaa erillisiä antureita tai muita havaintolaitteita eikä kuljettajan tarvitse tehdä mitään ajoa hankaloittavia toimenpiteitä. Ohjelmisto toimii ajoneuvotietokoneessa, jollaiset ovat jo yleisiä raskaan ajoneuvon kalustossa. Menetelmä on herkkä jo pienille muutoksille tienpinnan liukkaudessa, toisin kuin menetelmät, jotka seuraavat kuljettajan sähköisten avustusjärjestelmien (ABS, ESC, TCS) aktivoitumista. Avustusjärjestelmät reagoivat olosuhteiden muutoksiin viiveellä ja vasta kun kuljettajan ajosuoritus tarvitsee jo korjausta. Tienpinnan liukkaus on tärkeää tunnistaa jo sen alkuvaiheessa. Alhaisten käyttöönotto- ja ylläpitokustannusten ansiosta menetelmä on otettavissa käyttöön suurissa ajoneuvojoukoissa. Tämä mahdollistaa kerättävän liukkaustiedon laajan maantieteellisen kattavuuden ja erinomaisen aika- ja paikkatarkkuuden.

24 Menetelmän pilottitoteutukset Edellä kuvattu menetelmä on toteutettu ohjelmistona erityyppisissä ajoneuvotietokoneissa. Ohjelmisto huolehtii ajonaikaisesta CAN-tiedon lukemisesta sekä samanaikaisten GPS-paikannustietojen tallentamisesta. Tiedon prosessointi ja analysointi tapahtuu reaaliaikaisesti. Mittaustulokset lähetetään taustajärjestelmän ajoneuvotietokoneen tarjoamien yhteyspalveluiden (GPRS, 3G) välityksellä. Menetelmän mittaustarkkuudesta ja luotettavuudesta on saatu hyviä tuloksia raskaan kaluston ajoneuvoilla tehdyissä noin 40 ajoneuvon kenttäkokeissa, joissa menetelmän havaittiin korreloivan selvästi kuljettajien näkemysten ja virallisten kitkamittausten kanssa, erityisesti hyvin liukkailla osuuksilla. [0] Menetelmän demonstroimiseksi on kehitetty joukko sitä tukevia järjestelmiä, joista oleellisin on taustajärjestelmä havaintojen keräämiseen, tiedonhallintaan ja havaintojen kalibrointiin. Lisäksi on testattu erillistä varoitusjärjestelmää vaarallisen liukkaita tienkohtia lähestyville kuljettajille, hyödyntäen yksinkertaista LED-merkkivaloon perustuvaa tiedotusjärjestelmää rekan ohjaamossa. Lisäarvopalveluita varten suunnitellaan liukkaustietojen tarjoamista ohjelmallisten rajapintojen kautta. Kertyvän liukkaustiedon havainnollistamiseksi on kehitetty myös tilannekuvan tarjoava karttavisualisointi. Esimerkkikuvassa (Kuva 2) on menetelmän tuottama liukkaustieto Etelä-Suomen tieverkolla Liukkaustaso osoitetaan värikoodilla, ja merkkipallon koko osoittaa alueelta saatujen havaintojen lukumäärää. Kuva 2. Tienpinnan liukkaushavaintojen tilannekuva. Menetelmän hyödyntäminen ja jatkokehitys Viime aikoina VTT on kehittänyt muun muassa menetelmän optimointia kaupallista käyttöä varten. Eri ajoneuvotyypeistä kertyvän datan automaattinen kalibrointi parantaa liukkausanalyysin luotettavuutta. Kaikkiaan on valmiina hyödynnettäväksi toimiva,

25 raskaalle kalustolle kehitetty liukkaudentunnistusjärjestelmä ja siihen liittyvät prototyyppipalvelut. Oikeaa ja yksityiskohtaista tienpinnan liukkaustietoa voi tuottaa menetelmän avulla laajalla maantieteellisellä alueella kustannustehokkaasti ja skaalautuvasti eri tarpeisiin. Hahmotellun liukkaustietopalvelun mahdollisiksi hyödyntäjiksi on tunnistettu muun muassa julkishallinto (turvamääräykset), kunnossapito-operaattorit (talvihoidon optimointi), tiesääpalvelujen tarjoajat, navigointipalvelujen tarjoajat, ajoneuvovalmistajat, kuljetusoperaattorit ja vakuutusyhtiöt. Kuva 3 esittää rajatun yleiskuvan liukkaustiedon keräämisestä ja jakelusta tiedon tarvitsijoille. Kuva 3. Liukkaustietopalvelun yleiskuva. Kehitetyn ratkaisun laajassa käyttöönotossa on eräänä haasteena varmistaa liukkaustiedon yhdenmukainen ja vertailukelpoinen tuottaminen. Menetelmä itsessään ei ole osoittautunut herkäksi ajoneuvojen välisille eroille, mutta eroja löytyy ajoneuvotietokoneiden ja tietoväyläliitäntöjen välillä ohjelmointiympäristöissä, ominaisuuksissa, suorituskyvyssä ja tietoväylästandardien noudattamisessa. Huomiota on kiinnitettävä myös tiedon laadun ja yksityisyyden suojan varmistamiseen. Menetelmän testikäyttöä on äskettäin laajennettu joukkoon Helsingin seudun liikenteen (HSL) busseja, ja lisäksi valmistellaan yhteistyötä Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR) sekä FIRWE-projektin (Finnish Road Weather Excellence) kanssa. Tuleviin kehityskohteisiin lukeutuvat myös menetelmän soveltaminen ja pilotointi henkilöautoissa, sekä tehokkaat tavat viestittää kuljettajille huomionarvoisista muutoksista keliolosuhteissa. Tavoitteena on myös vertailla VTT:n liukkaudentunnistusmenetelmää samoissa olosuhteissa muiden menetelmien kanssa. Tunnistamalla eri menetelmien edut ja parhaat soveltamiskohteet voidaan suunnitella myös menetelmien yhteiskäyttöä.

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi DI Antti Kalliainen Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Taustaa Koekohde Mittausajoneuvo Mittaustulokset

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa Ensiksi määriteltävä mitä tehdään, vasta sitten miten Vähäliikenteisellä verkolla korostuu asiakkaan kokema palvelutaso Asiakkaan tärkeäksi kokemia

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

TRANSECO Tutkijaseminaari Oulun yliopisto

TRANSECO Tutkijaseminaari Oulun yliopisto TRANSECO Tutkijaseminaari 3.11.2011 Oulun yliopisto RAMSES Liukkauden ja massan estimointi TAVOITTEET Tavoitteet - Tausta Tietolähteet ja tiedonkeruu Ajoneuvojen tietokonepohjaiset järjestelmät Tiesääjärjestelmä

Lisätiedot

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Urakoitsijaseminaari 17.8.2016 17.8.2016 Taustaa Lapin ELY-keskuksen vahingonkorvauskäsittelyssä on noussut esille 1.10.2015 alkaneiden sopimusten myötä tilanteita,

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Massat ja mitat sidosryhmätilaisuus 8.10.2013 Turku Minna Torkkeli / Heikki Lilja 5.6.2013 Päivitetty 7.10.2013 SUOMEN SILLASTO JA KUORMIEN KEHITTYMINEN - Liikennekuormat

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä

Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Hiljaisten päällysteiden kestävyys ja käyttöikä Marko Kelkka Teknillinen korkeakoulu / tielaboratorio 25.10.2007 Melua vaimentavat päällysteet - seminaari Mitkä asiat vaikuttavat käyttöikään? Päällysteen

Lisätiedot

HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta

HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta Keskustelutilaisuus 7.5.2015 Aikataulua Lausuntovaihe päättyy 8.5.2015 Lausuntoyhteenveto ja mahdolliset tarkistukset säädöksiin toukokuu Käännättäminen

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi

Siirto-projekti. Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Siirto-projekti Suositus kuntotietojen muunnoskaavoiksi Vanhan ja uuden uran korrelaatiokuva 30 25 uusi (mm) 20 15 10 5-40 -30-20 -10 0 10 20 30 vanha (mm) 0 Vesa Männistö Inframan Oy 12.12.2003 Siirto-projekti

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

EPS koerakenne E18 Muurla

EPS koerakenne E18 Muurla EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset

Lisätiedot

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus 22.1.2016 Vesa Männistö, FM Oma esittely Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Väyläomaisuuden

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset

Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset Puupäivä, 28.11.2013, Wanha Satama, Helsinki Asko Talja, VTT Timo Tirkkonen, Liikennevirasto 2 Esityksen sisältö Tausta ja tavoitteet Mitatut sillat Koeohjelma

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

asennettujen AVAS-järjestelmien suurimmasta sallitusta melutasosta. Or. en FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI

asennettujen AVAS-järjestelmien suurimmasta sallitusta melutasosta. Or. en FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 30.1.2013 A7-0435/66 66 Chris Davies, Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta 9 artikla Jos valmistaja päättää asentaa ajoneuvoihin ajoneuvon akustisen varoitusjärjestelmän, liitteen X vaatimusten on täytyttävä.

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012 Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa

udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa Urakoitsijaseminaari 2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto 21.10.2015 Tavoitteena pitkän aikavälin suunnitelma

Lisätiedot

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta

Lisätiedot

Torpparin alikulkusilta - Suuriläpimittaisen teräsputkisillan pilotti radan alle Karjaalla. TRY Olli Asp

Torpparin alikulkusilta - Suuriläpimittaisen teräsputkisillan pilotti radan alle Karjaalla. TRY Olli Asp Torpparin alikulkusilta - Suuriläpimittaisen teräsputkisillan pilotti radan alle Karjaalla TRY 9.2.2016 Olli Asp Tutkimushanke: Tausta: Teräsputkisiltoja on perinteisesti käytetty tie- ja rautatieympäristössä

Lisätiedot

EHDOTUS TALVIKAUDEN RENGASVAATIMUKSIKSI RASKAILLE AJONEUVOILLE

EHDOTUS TALVIKAUDEN RENGASVAATIMUKSIKSI RASKAILLE AJONEUVOILLE EHDOTUS TALVIKAUDEN RENGASVAATIMUKSIKSI RASKAILLE AJONEUVOILLE Rengasalan tekninen foorumi, myyntipäällikkö/ka-renkaat Oy Suomen Michelin Ab/Michelin Nordic TEKNINEN FOORUMI Rengasalan tekninen foorumi

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa Minna Torkkeli & Heini Raunio Sisältö Mitä, miksi, missä, milloin, miten,? Henkilöstömuutokset Liikennevirastossa /Minna Lupien automatisointi ja siitä seuraavat

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

Liikenteen ajantasatiedon hankinnan kehittäminen

Liikenteen ajantasatiedon hankinnan kehittäminen Liikenteen ajantasatiedon hankinnan kehittäminen Juuso Kummala 31.3.2016 Hankkeen tavoite Edistää älyliikenteen palvelumarkkinan kasvua, luoda uutta käyttäjälähtöisen palvelutarjonnan osaamista sekä selvittää

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Teräsbetonipaalujen kantokyky

Teräsbetonipaalujen kantokyky Teräsbetonipaalujen kantokyky Tilannetietoa tb-paalujen rakenteellisen kantokyvyn tutkimusprojektista Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Valitse voittajarengas

Valitse voittajarengas Valitse voittajarengas Monipuolisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa yksi parhaista kuljetus- ja kalustotoimintojen optimointitavoista on hyödyntää jokaista kuorma-autoa

Lisätiedot

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä,

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, 10.13.1.2 Tieluokitukset Kuva 10-13-4 osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, Kolarin pohjoispuolella Äkäsjokisuuhun saakka leveys

Lisätiedot

Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin

Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Sillat Varsinais-Suomen ELY:n alueella on noin 1 800 siltaa Huonokuntoisia siltoja 130 kpl - > hieman yli 7 % silloista Painorajoitettuja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna. Uusi VT-TRACTOR. Pieni kulutus. Pakkaa maata vähemmän. Vetää ja pitää

Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna. Uusi VT-TRACTOR. Pieni kulutus. Pakkaa maata vähemmän. Vetää ja pitää Saat luonnolta enemmän tänään... ja huomenna Uusi VT-TRACTOR Pieni kulutus Vetää ja pitää Pakkaa maata vähemmän Nykyään ovat maanviljelijät nopeasti muuttuvan maailman etulinjassa. Nopeutuva väestönkasvu,

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus

Vetopöydän asennus. Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kiinteän vetopöydän asennus Kun vetoauto toimitetaan tehtaalta, vetopöytä on kiinnitetty asennuslevyyn 10.9 - pulteilla. Nämä pultit on kiristetty erikoistiukkuuteen. Jos vetopöytä

Lisätiedot

Telimassojen korottamisen vaikutus tierakenteen vasteisiin laskennallinen tarkastelu

Telimassojen korottamisen vaikutus tierakenteen vasteisiin laskennallinen tarkastelu Mikko Riikonen Telimassojen korottamisen vaikutus tierakenteen vasteisiin laskennallinen tarkastelu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa

Lisätiedot

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Liikenneviraston ohjeita 11/2016. Yksityisteiden valtionavustukset

Liikenneviraston ohjeita 11/2016. Yksityisteiden valtionavustukset Liikenneviraston ohjeita 11/2016 Liikenneviraston ohjeita 11/2016 21 4 Avustettavat parantamishankkeet Tässä luvussa käydään läpi yksityistielain ja -asetuksen ja muun lainsäädännön säännökset parantamishankkeiden

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden merkitseminen Autoliitto 31.5.2016 Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden liikennejärjestelyiden periaatteet ja tavoitteet 30.1.2016 2 Tiepidon tekniset ohjeet - sivuilta 20.1.2015 3 Tilaajan asettamat

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot