helmikuu 2011 Teksti: Mikko Järvikivi Kuvat: Roope Salonen, Jarmo Österman

Transkriptio

1 Blu-ray-elokuvien häviöttömien ääniraitojen toisto ja tuki 3D-elokuville olivat vielä hetki sitten ominaisuuksia, joista kotiteatterivahvistimen ostaja sai pulittaa itsensä kipeäksi. Tänä päivänä samat ominaisuudet kuuluvat jo edullisen luokan varusteluun. Otimme suurennuslasin alle viisi kohtuuhintaista, ajan hermolla olevaa av-viritinvahvistinta. Teksti: Mikko Järvikivi Kuvat: Roope Salonen, Jarmo Österman 16 helmikuu 2011

2 Kotiteatterivahvistimet euroa Kotiteatterilaitteet kehittyvät jatkuvasti ja valmistajat esittelevät uusia ominaisuuksia tiuhaan tahtiin. Jotkut niistä ovat merkittäviä edistysaskelia, mutta yhtä moni lienee lopulta käyttäjistä täysin tarpeettomia, mutta valmistajille pakollisia myynninedistyskikkoja. Pitkän hiljaiselon jälkeen vahvistimet kokivat merkittävän mullistuksen, kun blu-ray-soittimet toivat mukanaan häviöttömästi pakatut elokuvaääniraidat. Hyvillä kaiuttimilla äänen laatu parani korvinkuultavasti, mikä sai monet harkitsemaan järjestelmän päivittämistä. Alku oli kuitenkin tahmeaa ja meni tovi, ennen kuin blu-ray-soittimet alkoivat syöttää teräväpiirtolevyjen ääniraidat bittivirtana, mikä takasi lyhyimmän ja laadukkaimman signaalitien. Kuten tapana on, uudet ominaisuudet saapuivat ensin tuhansien eurojen lippulaivamalleihin. Hintojen hitaasti laskiessa kävi ilmi, että 3D-televisiot ovat saapumassa markkinoille, ja jos niiden signaalin haluaa kuljettaa vahvistimen läpi, tulee liittimien olla ajan tasalla. Nyt ei riittänyt pelkkä HDMI, vaan sen oli oltava uusimman version 1.4 mukainen. Tämä sai monet lykkäämään edelleen vahvistimen hankintaa. Nyt tuki häviöttömille elokuvaäänille ja 3D:lle on saatavilla käytännössä kaikissa hintaluokissa, ja näyttäisi siltä, että mitään suurempia mullistuksia ei ole lähiaikoina horisontissa. On siis otollinen aika päivittää vahvistin. Tilanteen tekee herkulliseksi se, että muutamalla satasella saa samat perusominaisuudet, joista vielä vuosi tai pari sitten laskutettiin moninkertainen summa. foni, joka korvaa käyttäjän korvan asetuksia tehtäessä. Mikrofoni asetetaan kuuntelupaikalle, jonka jälkeen vahvistin lähettää erilaisia äänisignaaleja, joilla määritetään kaiuttimien taso, toistoalue sekä etäisyys kuuntelupaikalta. Samsung yllätti testaajan toistamalla testisignaalina pientä pätkää musiikkia ainaisten korvia raastavien staattisten napsahduksien ja testikohinan sijaan. Vaikka pienistä samannäköisistä mikrofoneista olisi helppo vetää johtopäätös, että asetusohjelmatkin ovat samasta muotista, on todellisuus jotain aivan muuta. Jokainen vahvistin käyttää omaa asetusohjelmaa ja logiikkaa säätöjen tekoon. Tarkimmin urakasta suoriutui Onkyon käyttämä Audyssey, joka osoitti tuskastuneena odottelevalle testaajalle, että hiljaa hyvä tulee, on edelleen sanonta paikallaan. Erot korvakuulolla tehtyihin säätöihin jäivät minimaalisiksi. Myös Yamahan ypao-asetusjärjestelmä antoi melko tarkat arvot, vaikka ensimmäisellä kerralla subwooferin taso olikin hienosäädetty kuin teini-corollassa. Pioneerin mcacc ja Samsungin oma järjestelmä eivät yltäneet aivan edellä mainittujen järjestelmien tasolle. Analogisen ajan loppu Liittimien määrä ja laatu on helpoin tapa määrittää vahvistimen hintaluokka. Siinä missä lippulaivamallien takapaneeli on viimeistä neliösenttiä myöten täyteen ahdettu, on edullisessa luokassa huomattavasti väljempää. Liittimien valtava määrä ei kuitenkaan ole tarpeen kuin marginaalisen pienelle ihmisryhmälle. Liittimien tyyppi on sitäkin TESTI Denon AVR-1311 Onkyo TX-SR508 Pioneer VSX-520 Samsung HW-C500 Yamaha RX-V467 Automaatti avuksi Kotiteatterin käyttöönotto ei ole helpoin mahdollinen tehtävä ensikertalaiselle. Tästä syystä urakkaa on pyritty helpottamaan erilaisilla apukeinoilla. Hyvän käytettävyyden ja selkeän logiikan lisäksi mikrofonin tekemät automaattiset asetukset ovat aloittelijalle korvaamaton apu. Sillä oletuksella, että automaatti todella säätää arvot kohdalleen. Denonia lukuun ottamatta kaikkien testin vahvistimien mukana toimitetaan mikro- helmikuu

3 TESTI Kotiteatterivahvistimet tärkeämpi. Nykypäivänä käytännössä kaikki uudet kuva- ja äänilähteet voidaan kytkeä vahvistimeen digitaalisesti, joten analogisten liitäntöjen tarve on vähäistä. Siitä huolimatta takapaneeli on pääosin miehitetty perinteisillä rca-liittimillä, joista suurin osa jää käyttämättä. Vahvistinta valittaessa on tärkeää varmistaa että hdmi-ottoja on riittävä määrä, jotta vahvistimeen saadaan kytkettyä tallennin, blu-ray-soitin ja esimerkiksi pelikonsoli. Nyrkkisääntönä voi pitää, että kaikkien nykyisten laitteiden kytkemisen jälkeen olisi hyvä jäädä vielä vähintään yksi liitinpaikka tyhjäksi tulevaisuuden laajennusvaraa varten. Nykyään kotiteatterivahvistimissa on yleensä vähintään kolmesta neljään hdmiottoa, mikä on peruskäyttöä ajatellen jo varsin riittävä määrä. Liittimet etupaneelissa ovat näppärät, kun järjestelmään halutaan kytkeä satunnaisesti käytössä oleva laite, kuten kannettava musiikkisoitin, läppäri tai älypuhelin. Valitettavasti liitännät ovat usein analogisia ja käytännössä lähes aina tarpeettomia. Hdmi- ja usb-liitännät ovat huomattavasti käyttökelpoisempia, mutta yleensä ne kuuluvat vasta tuntuvasti kalliimpien laitteiden varustelistalle. Applen kannettavien mediasoittimien omistajat voivat huokaista helpotuksesta, sillä käytännössä jokainen vahvistinvalmistaja tarjoaa nykypäivänä jonkinlaisen konstin soittimen kytkemiseksi. Tyypillisesti ratkaisu on erikseen myytävä telakka, johon ipod tai iphone kytketään, jonka jälkeen sisältöä voidaan selata ja kappaleita toistaa vahvistimen omalla kaukosäätimellä. Liitin ipod-telakkaa varten kuuluu tämänkin testin jokaisen vahvistimen varusteluun. Seuraavat mallistot ovat epäilemättä yhteensopivia myös ipadin kanssa. Android-puhelimet ovat rynnänneet markkinoille, mutta niille vastaavia ratkaisuita vielä odotellaan. Kanavia vakiona ja varusteina Blu-ray-levyt toivat tullessaan entistä laadukkaammat elokuvaääniraidat. Kun levyllä on tilaa enemmän, voidaan ääni tallentaa häviöttömästi pakattuna ja kanavienkin määrä lisääntyi. Siinä missä Dolby Digital ja DTS olivat tyypillisesti 5.1-kanavaisia, tarjoavat uudet Dolby TrueHD ja DTS-HD Master Audio yhä useammin 7.1-kanavaisia kuunteluelämyksiä. Lisäkanavat tuovat surroundkanavien toistoon lisää yhtenäisyyttä, mitä tarvitaan 20 metriä leveissä elokuvateatterisaleissa. Looginen jatkokysymys on, tarvitaanko samaa kaiutinpatteria olohuoneessa tai kotiteatterissa, jotka yleensä eivät ole neljää metriä leveämpiä? Kyllä ja ei. Jos kaikki neljä takakaiutinta ovat soinnillisesti samanlaisia ja saadaan asetettua oikeille paikoilleen, niin parannus on aistittavissa ihan tavallisilla ei-kultaisilla korvilla. Jos taas kaiuttimet ovat eri paria ja väärillä paikoilla, kuulevat samaiset korvat äänimaailman ongelmat aivan yhtä helposti. Satsaus on siis tehtävä harkiten, eikä kaiutinkauppiaan suitsutusta seitsemän kanavan autuudesta kannata niellä sellaisenaan. Kovin yleisiä seitsenkanavaiset ääniraidat eivät nimittäin vieläkään ole. Tämän testin laitteista ainoastaan Onkyossa on valmiina seitsemän pääteastetta. Muut tarjoavat Samsungia lukuun ottamatta mahdollisuuden laajentaa laitteistoa ulkoisella kaksikanavaisella päätevahvistimella. Ajatus tällaisesta kokoonpanosta on lähinnä päätön. Tarkasteli asiaa sitten taloudelliselta tai esteettiseltä kannalta, on ulkoisen päätteen hankkimisen sijaan tuntuvasti järkevämpää ostaa pykälää järeämpi vahvistin, missä kaksi lisäkanavaa on pakattu siististi samoihin kuoriin. Tekniset tiedot Merkki Denon Onkyo Pioneer Samsung Yamaha Malli AVR-1311 TX-SR508 VSX-520 HW-C500/XEE RX-V467 Hinta Lisätietoja Mitat (l x k x s) 43,4 x 16,6 x 38,1 cm 43,5 x 15,1 x 32,9 cm 42 x 15,8 x 34,8 cm 43,2 x 14,1 x 35,9 cm 43,5 x 15,1 x 36,4 cm Paino 9,2 kg 9,4 kg 8,9 kg 5,5 kg 8,4 kg Kaiutinliitännät: paljas johto/banaani/haarukka/pika on/-/-/- on/-/-/on on/-/-/on -/-/-/on on/-/-/- Kaiutintasoinen subwooferanto on - Analoginen otto/anto 4/1 6/2 7/2 4/- 5/2 Monikanavainen analoginen otto Linja-annot Sub + surround back Sub Sub + surround back Sub Sub + surround back Sähköinen digitaaliotto/anto 1/- 2/- 1/- 1/- 2/- Optinen digitaaliotto/anto (Toslink) 1/- 2/- 2/- 3/- 1/- Hdmi-otto/anto 4/1 4/1 3/1 4/1 4/1 Hdmi-versio Komponenttivideo-otto/anto 2/1 2/1 2/1 2/1 2/1 S-video-otto/anto -/1 -/- -/- -/- -/- Komposiittivideo-otto/anto 3/1 5/2 5/2 3/1 5/2 USB AV-otto etulevyssä / hdmi on/- on/- on/- -/- on/- Analoginen otto etulevyssä kannettavalle laitteelle on on - - on Kuulokeliitäntä on on on - on Ethernet Vahvistinkanavien lukumäärä Radio on on on on on ipod-liitäntä/ipod telakka on/- on/- on/- on/- on/- 3D-tuki on on on on on Kuvaruutuvalikot / näkyvät myös hdmi-liitännästä -/- on/on -/- -/- -/- Automaattiasetukset mikrofonin avulla - on on on on Säädettävä jakotaajuus on on on on on Monihuonejärjestelmä - on Videoskaalain 720p/1080i/1080p Dolby TrueHD/DTS-HD Master Audio on/on on/on on/on on/on on/on Dolby ProLogic IIz - on on helmikuu 2011

4 Onkyota lukuun ottamatta kaikkien vahvistimien säädöt tehdään laitteen omalta näytöltä. Useimpien näyttöjen fontti oli joko liian pieni tai liian himmeä, jotta säädöt voisi tehdä edes kahden metrin päässä sijaitsevalta sohvalta. Pikaliittimet koettelevat sorminäppäryyttä ja hermoja. Samsung on joukon ainoa laite, jossa kaikkien kaiuttimien liitännät on toteutettu jousilla kiristyvin pikaliittimin. Niihin sopii vain ohut johto, ja silloinkin on hyvä varmistaa, ettei yksikään karva hapsuta. Näin testasimme Etulevyn liitinpaneeli on näppärä satunnaista käyttöä varten, ainakin jos tarjolla on järkevä liitinvalikoima. Edullisessa hintaluokassa saa vain haaveilla hdmi- tai usb-otoista, sillä tarjolla on vain analogisia ottoja. Nykyaikana analogiset stereoliitännät ja komposiittivideo-otot voisi mieluummin jättää pois julkisivua rumentamasta. Testi suoritettiin MikroBitin laboratoriossa vapaana kuunteluna. Ohjelmalähteenä käytettiin Philipsin blu-ray-soitinta ja näyttönä Panasonicin Full-hd-plasmatelevisiota. Kaiutinsarjana toimi viidestä Dynaudio Audience 52SE -kaiuttimesta sekä OR:n subwooferista koottu sarja. Vahvistimet testattiin musiikilla ja elokuvanäytteillä. Äänen arvosanassa kiinnitettiin huomiota toiston yleiseen laatuun, sävyyn ja häiriöttömyyteen. Käytettävyyden arvosanaa annettaessa kiinnitetään huomiota käyttöönoton ja päivittäisen käytön helppouteen sekä kaukosäätimen toteutukseen. Ominaisuuksia arvioitaessa kiinnitetään määrän lisäksi huomiota myös niiden käyttökelpoisuuteen, toimivuuteen ja tarpeellisuuteen. Liitännät arvostellaan niiden tärkeyden mukaan huomioiden nykypäivän tarpeet. Toimituksen valinta Onkyon suorituskyky ja ominaisuudet ovat hinta huomi oiden erittäin runsaat, ja se vaikuttaa kuin pykälää kalliimmasta hintaluokasta mukaan tulleelta. Kokonaisuuden kruunaa selkeä ja ripeä käyttölogiikka. Vahvistimien kolmas ulottuvuus Kolmiulotteista kuvaa näyttävät televisiot alkoivat yleistyä toden teolla viime vuonna. Vaikka kysyntä Suomessa on toistaiseksi ollut varsin laimeaa, kuuluu 3D nykyään käytännössä jokaisen kalliimman pään taulutelevision ominaisuuslistalle. Vaikka vahvistin itsessään ei käsittele 3D-kuvasignaalia mitenkään, on sen hdmiliittimien oltava yhteensopivia viimeisimmän version kanssa. Toisin sanoen, jos blu-ray-soittimelta halutaan viedä kuva ja ääni vahvistimen läpi 3D-televisiolle, on myös vahvistimen tuettava hdmi-liitännän Hinta-laatusuhde Arvosanat Painoarvo Denon Onkyo Pioneer Samsung Yamaha Ääni 20 % Käytettävyys 40 % Ominaisuudet 25 % Liitännät 15 % Yhteensä 100 % 7,6 8,9 7,5 7,5 8,2 Oikean valinnan tekeminen on vaikeaa hämärässä, jos kaukosäätimen painikkeet on liian ahtaasti aseteltu, Erittäin tärkeää on, että usein käytettävät painikkeet on selkeästi merkitty ja hyvin peukalon ulottuvilla. Kuvassa Samsungin ja Pioneerin kaukosäätimet. Onkyo teki pisteissä selkeän pesäeron kilpailijoihinsa, ja kun hinta oli melko tarkkaan joukon keskiarvossa, nousi se myös hintalaatusuhteeeltaan omaan luokkaansa. Muu joukko asettui tasaiseen ryhmään, josta edullinen ja perusvarma Denon nousee piirun verran esiin. helmikuu

5 TESTI Kotiteatterivahvistimet versiota 1.4. Liittimen uusi versio tuo mukanaan lisäksi äänen paluukanavan, mikä helpottaa taulutelevision kytkemistä kotiteatterijärjestelmään. Tämän testin kaikki viisi vahvistinta ovat hdmi 1.4 -yhteensopivia. Onkyon johdolla Testiviisikon kaikki laitteet suoriutuvat perustehtävistään kuten pitääkin. Blu-ray-levyjen ääniraidat toistuvat sujuvasti ja 3D-signaali kulkee vahvistimen läpi ongelmitta. Erot pisteytyksessä syntyvätkin pääosin käytettävyyden ja varustelun eroista. Testin voittajasta ei jää epäselvyyttä, sillä Onkyo on ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään pykälän muuta joukkoa edellä. Vahvistin on ainoa, jossa on vakiona seitsemän pääteastetta ja asetusten tekoa helpottavat kuvaruutuvalikot. Nopea käyttöliittymä ja asiallinen kaukosäädin kruunaavat kokonaisuuden. Yamaha seuraa kannoilla hyvänä kakkosena suoriutuen tasaisesti kaikilla osa-alueilla. Denon, Pioneer ja Samsung ovat tasaväkisiä loppu pisteissä, mutta eri kategorioissa hajontaa syntyy enemmän. Pioneerin varustelu on muuta joukkoa niukempi, mikä kannattaa ottaa huomioon hankintapäätöstä tehtäessä. Nettijatkot Nettijatkoissa lähikuvat vahvistimien takapaneeleista ja kaukosäätimistä sekä pistepuntari, jolla voi virittää arvosanojen painotukset vastaamaan omia tarpeita. Onkyo TX-SR Askeleen edellä Onkyon kaksivärinen etulevy jakaa varmasti mielipiteitä. Painikkeiden asettelu on kuitenkin selkeä ja paneeliin on saatu runsas määrä suoravalintoja ja säätöpainikkeita ilman ruuhkan tuntua. Näyttöpaneeli on aiemmista malleista tuttu. Kirkas keltainen pistematriisi on selkeälukuinen pitkän matkan päästä. Selkeä näyttö menee pahemmin hukkaan kuin muilla, sillä testin ainoana vahvistimena Onkyossa kaikki asetukset voidaan tehdä mukavasti kuvaruutuvalikoiden kautta. Valikot ovat selkeät, ja ne saadaan näkymään myös elokuvan päällä. Kaukosäädin on varsin onnistunut. Painikkeita on maltillinen määrä ja niiden ryhmittely on järkevä. Liitinpaneelin tarjonta on samaa tasoa kuin kilpakumppaneilla. Hdmi-otto- ja on neljä, ja niiden lisäksi on tarjolla joukko vähemmän olennaisia analogisia tuloja ja lähtöjä. Kaikkien seitsemän pääkanavan kaiutinlähdöt on varustettu naparuuvein, jotka hyväksyvät myös banaaniliittimet. Ainoastaan yläefektikaiuttimien tai vaihtoehtoisesti monihuonejärjestelmän käyttämät lähdöt on toteutettu pikaliittimin. Onkyo saadaan näppärästi käyttökuntoon mikrofonin avustuksella. Ohjelma suorittaa mittaukset kolmelta eri paikalta, minkä pitäisi tarkentaa lopputulosta. Mittaus on tuntuvasti hitaampi kuin kilpakumppaneilla, mutta koska kyse on kertaluonteisesta toimenpiteestä, vajaan kymmenen minuutin odottelu tuskin tun- tuu sietämättömältä. Asetukset vastaavat varsin hyvin manuaalisesti asetettuja. Ainoastaan pääkaiuttimien jakotaajuus asettui yllättävän alas 40 hertsiin. Onkyo on joukon ainoa vahvistin, jossa on seitsemän pääteastetta, joten 7.1-kanavaisista ääniraidoista saa kaiken irti ilman lisäinvestointeja. Vahvistin tukee myös Dolby Pro Logic IIz -dekoodausta, joka mahdollistaa etukaiuttimien yläpuolelle asennettavien efektikaiuttimien käytön. Ääni on tasapainoinen ja miellyttävä. Jakotaajuusalueen siirtymä on lähes saumaton testikaiuttimilla. Kokonaisuutena Onkyo on selvän askeleen muuta joukkoa edellä ja testin itseoikeutettu voittaja. Ei vaadi lisäpäätteitä 7.1-toistoon Kuvaruutuvalikot Hyvä automaattiasetusohjelma Kaukosäätimen toteutus Naparuuvit kaikille seitsemälle pääkanavalle Hitaat automaattiasetukset 20 helmikuu 2011

6 Yamaha RX-V Peruspätevä Yamaha on kokenut jälleen kasvojenkohotuksen, eikä menneiden aikojen ulkoasusta ole jäljellä kuin valmistajan logo. Uusi etupaneeli on toteutukseltaan selkeä, joskin painikkeiden tekstien lukeminen hämärässä on mahdotonta. Näyttöpaneeli on kirkas ja fontti suurikokoinen. Nähtävillä on kaikki tarpeellinen tieto valittua hdmi-liitäntää myöten. Ainoa selvempi nurinan aihe on halvan ja muovisen tuntuinen äänenvoimakkuudensäädin, joka on liikkeissään kankea. Scene-painikkeilla voidaan nopeasti valita ohjelmalähde, jolle on määrätty videoliitäntä ja surroundtila. Kaukosäädin ei valitettavasti jatka samaa selkeää linjaa. Pienehköön kapulaan on ängetty niin suuri määrä painikkeita, ettei käyttömukavuudesta voida juuri puhua. Liitinpaneeli on yllätyksetön. Hdmiottoja on neljä ja lisäksi tarjolla on joukko vähemmän tarpeellisia analogisia tuloja. Vahvistin osaa monien muiden laitteiden tapaan ohjata ipod-soitinta, kunhan vain ensin ostaa lisävarusteena myytävän telakan. Vahvistimen käyttöönotto on mutkatonta selkeän oman näytön ansiosta. Kuvaruutuvalikoita ei ole. Helpoimmin alkuasetukset saa tehtyä mukana toimitettavan mikrofonin avulla. Se asettaa pääkanavien tasot varsin mallikkaasti kohdalleen. Subwooferin tason automaatti sääti lähes 10 desibeliä liian korkeaksi. Yamahan tehoreservi on peruskäyttöä ajatellen täysin riittävä. Vahvistimessa on viisi pääteastetta, joten 7.1-kanavaisten tallenteiden lisäsurroundkanavia halajavien on hankittava erillinen stereopäätevahvistin, joka kytketään linjatasoisiin antoihin. Subwoofer ja jalustakaiuttimet integroituivat ongelmitta ja toisto jakotaajuusalueella oli varsin yhtenäinen. Yamahan vahvistin on tasavahva kokonaisuus, jossa ei ole merkittäviä puutteita. Automaattiasetukset Suurikokoinen ja selkeä näyttö Mutkaton käyttää Subwooferin taso automaattiasetuksia käytettäessä Täyteen ahdettu kaukosäädin Denon AVR Ei mitään ylimääräistä Denon on perusasioiden äärellä tarjoten peruskäyttöä ajatellen tarvittavat ominaisuudet, mutta ei sitten juuri muuta. Ulkoasultaan laite on valmistajalle tyypilliseen tapaan konservatiivinen ja yllätyksetön. Toteutus on kuitenkin siisti, eikä vihjaa liiaksi, minkä hintaluokan laitteesta on kyse. Etulevyssä on muutama painike, joista hyödyllisimmät lienevät hdmiottojen suoravalinnat. Tarjolla on myös muutama ohjelmalähteen pikavalinta. Äänenvoimakkuudensäädin on tuntumaltaan tarkka. Näytön fontti voisi olla suurempi, koska ilman kuvaruutuvalikoita kaikki alkuasetukset tehdään siis vahvistimen omalla näytöllä. Asiaan perehtyneelle asetusten teko on suoraviivaista, mutta niin selkeä logiikka ei ole, että ensikertalainen säästyisi ohjekirjan selaamiselta. Joukon ainoana Denonin asetuksia ei voi hoitaa automaattisesti mikrofonin avulla. Edullisessa hintaluokassa tämä on merkittävä miinus. Kaukosäätimessä on suoravalinnat testisignaalia, sävynsäätöä ja dynamiikan kompression asetusta varten, mikä vähentää tarvetta kahlata laitteen valikoissa. Vahvistin vastaa komentoihin varsin ripeästi, mikä on olennainen osa käyttömukavuutta. Muuten hyvää käytettävyyttä himmensi hieman testin aikana kahteen otteeseen sattunut laitteen täydellinen jumiutuminen. Tämä on av-vahvistimien kohdalla erittäin harvinaista. Liitinvalikoima on digitaaliseen suuntaan kallellaan, mikä nykypäivän mittapuulla on vain hyvä asia. Denon osaa ohjata Applen mobiililaitteita, jotka kytketään lisävarusteena myytävään ulkoiseen telakkaan. Kaukosäätimessä on lisäksi oma rajattu osionsa niiden käskyttämiseen tarkoitetuille painikkeille. Ääni on melko selvästi viileä ja hieman ohut. Oiretta voi hieman korjata nostamalla jakotaajuutta ja subwooferin tasoa pieniä kaiuttimia käytettäessä. Vahvistimen Restorer-toiminnon pitäisi parantaa pakatun musiikin laatua, mutta pikemminkin siinä käy päinvastoin. Kokonaisuutena Denonin suoritus on tasavahva. Tarkoituksenmukaiset liitännät Kaukosäätimen suorakomennot Pelkistetty muotoilu Jumiutumisongelmat Viileäsävyinen toisto Ei automaattiasetuksia helmikuu

7 TESTI Kotiteatterivahvistimet Pioneer VSX Niukasti varusteltu Pioneer on pelkistetyn tyylikäs laite. Näkyvillä on vain muutama painike ja kaksi suurikokoista säätöpyörää, joista toinen toimii ohjelmalähteenvalitsimena ja toinen säätää äänenvoimakkuutta. Näyttö on suuri ja selkeä. Etupaneelissa on lisäksi kuulokeliitin ja asetusmikrofonin pistoke. Paikka av-otolle on, mutta liittimet kuuluvat kalliimpien mallien varusteluun. Kaukosäätimessä on runsaasti painikkeita ja osa toiminnoista vaatii shift-painikkeen käyttöä, eli kahta kättä. Pioneerin liitinvalikoima on muuta joukkoa suppeampi, eikä hdmi-ottojakaan ole kuin kolme. Analogisia tuloliitäntöjä on sen sijaan runsaasti. Kaikki asetukset on tehtävä vahvistimen omalta ruudulta. Kokenut käyttäjä säätää laitteen hetkessä kuntoon, mutta ensikertalaiselle hieman heikomminkin toimiva automaattiohjelma voi olla varteenotettava vaihtoehto käyttöohjeen kahlaamiselle. Automaatin tekemät säädöt vaativat hieman viilausta, lähinnä tasojen ja jakotaajuuden suhteen. Pienten satelliittikaiuttimien sovittaminen on muita hankalampaa, sillä jakotaajuusvaihtoehtoja on valittavissa huomattavan vähän. Pioneer hallitsee Dolbyn ja DTS:n hdääniraitojen purun lisäksi myös Pro Logic IIz -dekoodauksen. Koska vahvistimessa on vain viisi pääteastetta, vaativat yläefektikanavat ja takasurroundit ylimääräisen päätevahvistimen. Maksimissaan kaiutinpatteri voi koostua seitsemästä kaiuttimesta ja subwooferista. Toisto ei ole parhaimpien tasoa, mikä johtuu todennäköisesti muita heikommasta kyvystä integroida pienten kaiuttimien ja subwooferin toisto. Ääni on aavistuksen ohuen ja viileän kuuloinen. Vahvistin suoriutuu tehtävästään kohtuullisesti, mutta jää muita heikommin varusteltuna kilpailijoiden jalkoihin. Selkeä muotoilu Automaattiasetukset Monipuoliset äänidekooderit Karkeat jakotaajuusalueen säädöt Hankala kaukosäädin Vain kolme hdmi-ottoa Samsung HW-C kitty havainnollisesti. Painikkeiden koko ja määrä ovat myös ilahduttavan vähäiset. Liitinpaneelin tarjonta on yhteneväinen muun joukon kanssa. Hdmi-ottoja Haastaja Samsung ei ole Suomen markkinoilla tunnettu kotiteatterivahvistimistaan. Edullisen luokan pelinavaus poikkeaa varsinkin muotoilun osalta valtavirrasta. Paraatisivu on tyylikäs, mutta erittäin pelkistetty. Etulevyssä ei ole liittimiä lainkaan, jopa kuulokeanto on karsittu. Perinteisen pyöritettävän äänenvoimakkuussäätimen korvaa kaksi hipaisukytkintä, jotka kuittaavat painalluksen räikeällä merkkiäänellä. Vahvistin on kevyt ja kurkistus kannen alle kertoo, että kotelo on lähes tyhjää täynnä. Pienempikin kotelo olisi siis riittänyt. Kaukosäädin on selkeä ja tärkeimmät painikkeet on meron neljä ja lisäksi on muutamia analogisia liitäntöjä sekä mahdollisuus liittää lisävarusteena myytävä ipod-telakka. Kaikki kaiutinliitännät on toteutettu pikaliittimin, mikä ei ole käytettävyyden tai liitäntöjen varmuuden kannalta paras vaihtoehto. Erikoisuutena on vahvistettu kaiutintasoinen subwooferanto, mikä antaa ymmärtää, että valmistajalla on tarjolla myös sopiva kaiutinsarja. Muussa käytössä kaiutintasoinen subbarianto on melko hyödytön. Vahvistimeen voidaan liittää monikanavainen ohjelmalähde myös analogisesti, sillä siinä on testatuista ainoana 5.1-kanavainen analoginen otto. Käyttöönotto käy helpoiten mikrofonin avustamana. Säädöt eivät ole tarkkuudeltaan esimerkiksi Onkyon Audysseyn tasoa, mutta osuvat kuitenkin melko lähelle. Testissä kaiuttimien etäisyydet ja subwooferin taso osoittautuivat ongelmallisiksi ja vaativat jälkisäätöä. Samsung on ääneltään neutraali, eikä pahempia sävyvirheitä ollut kuultavissa. Kun bassot ohjataan aktiiviselle subwooferille, riittivät äänenpainevaratkin hyvin pienimuotoisen kotiteatterin tarpeisiin. Selkeä kaukosäädin Automaattiasetukset Kaiuttimien pikaliittimet Asetusmikrofonin tarkkuus Ei kuulokeantoa Muovinen ja halpa tuntuma 22 helmikuu 2011