VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2010-2011"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS ANNUAL REPORT

2

3 Paikkatietoa Maasta avaruuteen Geodeettisessa laitoksessa tehdään paikkatietoinfrastruktuureja tukevaa tutkimusta ja kehitystyötä. Geodeettinen laitos: tarjoaa tieteellisen perustan Suomen kartoille, paikkatiedoille ja paikannukselle tutkii ja kehittää paikkatietojen mittaus-, tuottamis- ja hyödyntämismenetelmiä tekee yhteistyötä yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja julkisyhteisöjen kanssa Geoinformation from space to Earth The Finnish Geodetic Institute (FGI) carries out research and development for spatial data infrastructures. The FGI: provides a scientific basis for Finnish maps and geospatial information carries out research and development on methods for the measurements, data acquisition, processing and exploiting of geospatial information co-operates with industry, universities and governmental organisations nationally and internationally

4

5 Sisältö 6 Ylijohtajan katsaus 12 Referenssijärjestelmät 22 Mobiili geomatiikka 30 Paikkatietoinfrastruktuurit 40 Muuttuva Maa 52 Henkilöstö ja talous 56 Julkaisut Julkaisut 2011 Contents 6 Director General s review 12 Reference systems 22 Mobile geomatics 30 Spatial data infrastructures 40 Changing Earth 52 Personnel and finance 56 Publications Publications 2011

6 Ylijohtajan katselmus katsaus Geodeettinen laitos on viime vuosina tuonut esiin osaamistaan ja vaikuttavuuttaan. Tämä on ilmennyt sidosryhmäpäivillä, tehokkaalla tutkimustulosten tiedottamisella ja tapaamisilla yhteistyöyritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen edustajien kanssa. Laitos on osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin, toiminut aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) ja aloittanut liittymisvalmistelut Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymään (CLEEN Oy). Laitokselle myönnettiin 8,1 miljoonan euron lisäbudjetti Metsähovin tutkimusaseman kehittämiseen. Rahoituksen avulla tullaan uudistamaan Suomen satelliittipaikannuksen runkoverkko (FinnRef ), satelliittilaser ja gravitaatiomittauskalusto sekä hankitaan uusi geodeettinen VLBI-mittauskalusto. Kehityksen myötä Metsähovi tarjoaa entistä tarkemmat paikannus- ja navigaatiopalvelut. Strategia Geodeettinen laitos on uusinut strategiansa. Strategiatyöryhmän tavoitteena oli: rakentaa näkemyksellinen ja innostava visio Geodeettisen laitoksen toiminnan kehittämisestä linjata toiminnan painopistealueet ja pohjustaa laadittavat toimenpiteet vahvistaa laitoksen yhteisöllisyyttä ja määritellä laitoksen arvot varmistaa uuden strategian käyttöönotto organisaatiossa Geodeettisen laitoksen toimintasuunnitelma on Strategia Visio Geodeettinen laitos on johtava eurooppalainen paikkatietoalan tutkimuslaitos. Director General's review The Finnish Geodetic Institute (FGI) has during recent years highlighted its skills and effectiveness. This has been demonstrated through stakeholder days, the effective communication of research results and meetings with partner companies, research institutes and university representatives. The institute has participated in several national and international projects, it has worked actively as part of the LYNET research consortium and it has started the preparations for accession to the Strategic Centre for Science, Technology and Innovation (SHOK) in energy and the environment (CLEEN Ltd). The institution was granted a supplementary budget of EUR 8.1 million to develop the Metsähovi Research Station. It will be utilized to reform the Finnish satellite positioning backbone network (FinnRef ), satellite laser ranging, supra conducting gravimeter and the new geodetic VLBI measurement station. The renovated Metsähovi Research Station will offer more precise positioning and navigation services for Finnish citizens. Strategy The FGI has recently revised its strategy. The predefined goals of the strategy work were as follows: to build a visionary and inspiring vision for the FGI define strategic research areas and the best route for achieving the vision to strengthen internal co-operation and define the values of the institute to ensure that the new strategy is adapted by the institute. The FGI strategy is called the "Strategy for ". Vision FGI will be the leading research institute in Geodesy and Geomatics in Europe. Values Professionality Reliability Innovativeness 6

7 Arvot Ammattitaito Luotettavuus Innovatiivisuus Ydintehtävät Geodeettinen laitos toteuttaa tutkimus-, asiantuntija- ja palvelutehtäviä: harjoittaa tieteellistä tutkimusta geodesian, paikannuksen, navigoinnin, kartografian, paikkatietotekniikan, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen aloilla huolehtii geodeettisesta, fotogrammetrisesta ja muusta paikkatietojen metrologiasta suorittaa valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset ja sitoo ne naapurimaiden vastaaviin mittauksiin ja kansainvälisiin järjestelmiin kehittää ja kokeilee paikkatietoteknisiä menetelmiä ja laitteita geodesian, paikannuksen ja kaukokartoituksen alueilla edistää paikkatietoteknisten menetelmien ja laitteiden käyttöönottoa seuraa alansa kehitystä ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön julkaisee tietoja tutkimustensa tuloksista ja edistää niiden hyväksikäyttöä antaa toimialaansa koskevia lausuntoja ja tekee tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä Strategiset osaamisalueet Geodeettisen laitoksen toiminnan määrittelevät neljä osaamisaluetta, jotka sisältävät yhden tai useamman osaston tehtävät ja kehittämisvastuut. Osaamisalueisiin sisältyvät asiantuntijatehtävien, toteutettavien tutkimusohjelmien ja yksittäisten hankkeiden aiheet. 1. Referenssijärjestelmät Yhtenäiset koordinaattijärjestelmät, satelliittipaikannus ja nykyaikainen viestintätekniikka ovat luoneet edellytykset paikkatietojen käytölle ja edistäneet alan yritystoimintaa. Paikkatietojen lisääntynyt käyttö asettaa entistä suuremmat vaatimukset koordinaatistojen luotettavuudelle, ajantasaisuudelle, tarkkuudelle ja niiden ajallisten muutosten seurannalle. Geodeettisen laitoksen ansiosta Suomessa on modernit ja tarkat koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmät. Core tasks The core tasks of the FGI are the following: To carry out scientific research in geodesy, positioning, navigation, cartography, geographic information sciences, photogrammetry and remote sensing; To ensure geodetic, photogrammetric and spatial data metrology; To do nationwide geodetic base measurements and connect them to international systems; To develop spatial data collection technologies and equipment in geodesy, positioning and remote sensing; To promote methods and equipment in the area of spatial data; To monitor developments in the research field and participate in international cooperation; To publish information on its findings and promote their application; To provide opinions in the area of expertise and to make necessary proposals. Strategic research areas The content of the research activities of the Finnish Geodetic Institute are defined by the four strategic research areas that consist of the tasks and development responsibilities of one or several research departments. The topics of the expert tasks and the topics of the research programmes and single research projects are covered by the strategic research topics. 1. Reference systems Unified coordinate reference systems, ubiquitous satellite positioning and modern communication techniques have made it possible to use geoinformation in new applications and to also create markets for business. Even greater demands will be expected in the future in terms of reliability, accuracy and the real-time tracking of temporal changes. The FGI ensures that modern and precise reference systems are available for users. The FGI maintains and develops national reference systems, their connection to international networks, geospatial metrology and research in the following areas: Maintenance, renewal and control of temporal variation in the Finnish coordinate reference system (EUREF-FIN); maintenance and development of the Finnish permanent GNSS network (FinnRef ) and research in positioning; expert tasks related to the reference systems; National height system N2000 and older national height systems, the national precise levelling network, measurements and land uplift modelling; National gravity system, tracking of the temporal and spatial variation of gravity, national geoid model FIN2005N00; gravity measurements and related research; 7

8 Ylijohtajan katsaus Geodeettinen laitos ylläpitää ja kehittää kansallisia referenssi- ja koordinaattijärjestelmiä, infrastruktuureja, kansainvälisiä liitoksia, paikkatietojen metrologiaa ja alan tutkimusta. Referenssijärjestelmät -osaamisalue keskittyy: Suomen koordinaattijärjestelmän (EUREF-FIN) ylläpitoon, päivittämiseen ja koordinaatiston ajallisten muutosten hallintaan koordinaatistoihin liittyviin asiantuntijatehtäviin Suomen pysyvien GNSS-asemien verkon kehittämiseen ja paikannukseen liittyvään tutkimukseen Suomen N2000-korkeusjärjestelmään, vanhempiin kansallisiin korkeusjärjestelmiin, kansalliseen tarkkavaaitusverkkoon, mittauksiin ja maannousumalleihin Suomen painovoimajärjestelmään, painovoiman ajallisten ja paikallisten muutosten seurantaan ja kansalliseen FIN2005N00- geoidimalliin painovoimamittauksiin ja alaan liittyvään tutkimukseen Metsähovin tutkimusaseman kehittämiseen osana kansainvälistä geodeettisten perusasemien verkkoa pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisten mittanormaalien ylläpitoon, laitteiden kalibrointeihin, kalibrointipalveluihin ja perusviivamittauksiin fotogrammetrisen testikentän kehittämiseen ja ylläpitoon lentokäyttöisten ja mobiilien lasermittareiden sekä ilma- ja satelliittikuvien geometriseen ja radiometriseen kalibrointiin 2. Mobiili geomatiikka Geomatiikassa keskitytään paikkatiedon tuottamiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Mo b i i l i s s a geomatiikassa käytetään laskentalaitteistoja ja -sensoreita. Niiden avulla hankitaan, prosessoidaan, analysoidaan, ohjataan ja visualisoidaan geospatiaalista dataa ja paikkatietoaineistoja. Mobiililaitteiden käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa erilaisten sovellusten kanssa. Mobiilin geomatiikan kaikki laskentalaitteet, sensorit ja anturit ovat kevyitä ja hyödyntävät langatonta verkkoa. Geomatiikka on haastavaa laskennan tehonkulutuksen, tiedon tallennuskapasiteetin ja muistitarpeen osalta. Viimeaikainen kehitys laskenta- ja sensoriteknologioissa mahdollistaa Developing the Metsähovi Fundamental Station as part of a global geodetic network; Maintaining national metrological standards for length and the acceleration of free fall; instrument calibrations and calibration services and baseline measurements as a part of the work of the National Standards Laboratory; Maintaining and developing the photogrammetric test field that is used for the radiometric and geometric calibration of air- and satellite-borne images; Maintaining and developing a laser test field for calibrating airborne and mobile laser sensors 2. Mobile Geomatics Mobile geomatics involves using mobile computing devices and sensors to acquire, process, analyse, manage and visualise the geospatial data with which users can interact via a large variety of smart mobile geospatial applications. From the point of view of geomatics engineering, the most significant feature of mobile geomatics is its mobility, which is enabled via mobile computing devices, sensors and wireless Internet. Geomatics engineering is a computationally demanding task in terms of computation power, data storage capacity and memory space. The recent developments in mobile computing and sensor technologies allow mobile devices to meet many of the demanding requirements for geospatial computing. The current computation power, data storage and memory capacities of smartphones are better than that of a PC ten years ago. Furthermore, smartphones are now found among the general public in ever increasing numbers. This has been the significant driving force in the transformation of mapping science from a very narrow professional area to a widespread field that is well-known to the general public. The involvement of information technology giants such as Nokia, Google, Apple and Microsoft in this area of operation also provide us with new opportunities and challenges for developing new solutions for geospatial data acquisition, processing, analysis, management, visualisation and novel application technologies. Mobile geomatics will play a significant role in future geospatial computing in the areas of ubiquitous positioning, mobile mapping, mobile geographical information systems (GIS) and innovative geospatial applications. Areas of interest to the FGI include ubiquitous positioning, mobile mapping, context awareness, GNSS technologies, smart mobile geospatial solutions, cloud computing for mobile geomatics and mobile GIS. 3. Spatial Data Infrastructures The essential components of a Spatial Data Infrastructure (SDI) are geospatial information that is accessible in a networked environment, metadata resources that support finding and using those data products, and services that facilitate access to the data for applications that make use of the infrastructure. The main guiding principles of an SDI are the maintenance of the data resources in a distributed environment and access to resources directly from the provider s data store, wide use of the data resources based 8

9 monien helposti kannettavien laitteiden käytön myös mobiileissa paikkatietosovelluksissa. Tietotekniikka-alan isot yritykset osallistuvat yhä enemmän kartoitusalan kehittämiseen. Tämä luo mahdollisuuksia ja haasteita kehittää uudenlaisia ratkaisuja paikkatietojen keräämiseen, prosessointiin, visualisointiin ja soveltamiseen. Tulevaisuudessa mobiili geomatiikka tulee olemaan tärkeässä asemassa paikkatietolaskennassa, jokapaikan paikannuksessa, mobiilissa kartoituksessa, geoinformatiikassa ja uudenlaisissa paikkatietosovelluksissa. Älypuhelinten laskentateho, tallennus- ja muistikapasiteetti ovat nykyisin parempia kuin työasemien tietokoneilla kymmenen vuotta sitten. Älypuhelinten nopean yleistymisen ansiosta kartoitustiede on muuttunut kapeasta tieteenalasta laajalevikkiseksi ja tunnetuksi. Mobiili geomatiikka -osaamisalue keskittyy: monilähdepaikannusmenetelmiin mobiilikartoitukseen ympäröivän tilan tietoisuuden käyttämiseen GNSS-teknologioihin älypuhelinten paikkatietosovellutuksiin pilvilaskennan käyttöön paikkatietojärjestelmiin (GIS) 3. Paikkatietoinfrastruktuurit Paikkatietoinfrastruktuuri muodostuu verkkopalveluympäristössä saatavilla olevista paikkatietotuotteista, niiden löytämistä ja käyttöönottoa tukevista metatiedoista sekä palveluista, joiden avulla nämä tiedot välitetään erilaisten infrastruktuuria hyödyntävien sovellusten käyttöön. Paikkatietoinfrastruktuurin keskeisiä periaatteita ovat tietojen ylläpidon hajautus ja käyttö suoraan ylläpitäjän tietovarastosta, tietojen laajamittainen hyödyntäminen standardien avulla sekä rutiininomainen tietojen integrointi ja uusiokäyttö. Paikkatietoinfrastruktuuri muodostuu hyvin määritellyistä ja kattavista paikkatietosisällöistä, joiden perustana ovat yhteisesti sovitut koordinaattijärjestelmät. Kehittyneessä paikkatietoinfrastruktuurissa on yhä prosessointipalveluja, tosiaikaiseen ympäristön tilan seurantaan tarkoitettuja sensoriverkkoja sekä edistyksellisiä palveluja tiedon visualisointiin. Erilaisten mobiililaitteiden lisääntynyt käyttö asettaa uusia vaatimuksia muun muassa monikanavaisuutta tukevien visualisointien kehittämiselle. Verkkopalveluympäristössä paikkatietoanalyysi avaa mahdollisuuksia uudenlaisille käyttösovelluksille. Paikkatietosisältöjen semantiikan hallintaan kehitetään ontologiapohjaisia menetelmiä. on commonly agreed standardised methods, and routine data integration and reuse. The core of an SDI is that the spatial data content has clear data specifications, a wellunderstood quality and full coverage of its domain. The basis for any spatial content is formed by the common coordinate reference systems. Developing the SDI further includes even more sophisticated processing services, real-time sensor networks for monitoring environmental conditions, and advanced services for visualising spatial data. The increased use of different mobile devices when accessing the SDI services introduces new requirements, for instance when it comes to developing multichannel visualisation methods. Spatial analysis carried out in a network service environment opens up opportunities for developing new kinds of end-user applications. Ontologybased methods are being developed for managing the semantics of the spatial data. Areas of interest for FGI include the visualisation and usability of spatial data, network-based processing services, ontology, data harmonisation and standardisation. 4. Changing Earth Planet Earth is continuously changing. Measurements, developments in measurement techniques, modelling the change processes and understanding these processes broadly is a strategic research area of the Finnish Geodetic Institute. Methods for updating maps are needed so that maps remain up to date. Information regarding changes in land cover, the built environment and vegetation is requested by mapping authorities and organisations related to global change. Measuring the Earth s orientation in space and its temporal variation is necessary in order to maintain our frames of reference and continue to use navigational satellites. Tectonic motion causes changes in our reference systems. Glacial Isostatic Adjustment and enormous mass transportation during global glacial cycles affect climate, the sea level and glaciers. Measuring and understanding the phenomena affecting our lives requires a full set of modern observation techniques. On a local scale, nuclear safety, flood protection or anthropogenic changes in urban areas are examples of changes in our environment. Additionally, it is necessary to visualise and present these changes. All these aspects are covered under the Changing Earth research area of the FGI. Changing Earth processes that are of interest to the FGI include updating maps for all conditions, changes in the land cover, vegetation growth, changes in the topography of the land, changes in the built environment, postglacial rebound, deformation studies, sea level variation, the Earth s orientation in space, gravity changes and environmental aspects. 9

10 Ylijohtajan katsaus Paikkatietoinfrastruktuurit-osaamisalue keskittyy: paikkatietojen käytettävyyteen ja visualisointiin verkkopohjaisiin prosessointipalveluihin paikkatieto-ontologioihin paikkatiedon harmonisointiin standardointiin 4. Muuttuva Maa Geodeettisen laitoksen keskeistä toimintaa ovat mittaukset, mittaustekniikoiden kehittäminen sekä muutosprosessien tutkiminen ja mallintaminen. Kartoitusorganisaatiot ja globaalin muutoksen kanssa työskentelevät tahot tarvitsevat tietoa muutoksista kasvillisuudessa, maankäytössä ja rakennetussa ympäristössä. Maan asento avaruudessa ja ajallisten muutosten mittaaminen on edellytys koordinaattijärjestelmien ylläpitämiselle ja paikannussatelliittijärjestelmien toiminnalle. Maankuoren liikkeet aiheuttavat muutoksia koordinaattijärjestelmässä. Merkittävät muutokset jäätikköjen massassa ja maan vaipan massavirtaukset vaikuttavat globaaliin ilmastoon, jäätiköihin ja meren korkeuteen. Näiden ilmiöiden mittaaminen ja ymmärtäminen vaatii moderneja mittaustekniikoita ja pitkiä aikasarjoja. Ydinturvallisuus, tulvia vastaan varautuminen ja kaupungistumisen kehittyminen ovat paikallistason esimerkkejä ympärillämme tapahtuvista muutoksista. Jatkuvien muutostekijöiden visualisointi ja esittäminen ovat tärkeitä ilmiöiden ymmärtämiseksi. Muuttuva Maa -osaamisalue keskittyy: maankäytön muutoksiin karttojen ajantasaistamiseen kasvillisuuden ja maan topografian mittaamiseen rakennetun ympäristön muutosten mallintamiseen maannousun ja maankuoren deformaation tutkimiseen meren korkeuden muutoksiin maapallon asennon ja sen ajallisten muutosten mittaamiseen painovoiman ajallisiin ja paikallisiin muutoksiin ympäristö- ja turvallisuussovellutuksiin Jarkko Koskinen Ylijohtaja Director General 10

11 11

12 Referenssijärjestelmät Pitkien etäisyyksien metrologiaa Geodesian ja geodynamiikan osasto on kahden mittaussuureen: putoamiskiihtyvyyden ja pituuden, kansallinen mittanormaalilaboratorio, jonka erikoisalaa ovat geodeettiset ja gravimetriset mittaukset. Vuosina osasto osallistui Euroopan metrologiatutkimusohjelman (EMRP) absoluuttista pitkän matkan etäisyydenmittausta kehittävään projektiin. Tämän yhdeksän eurooppalaisen metrologiatutkimuslaitoksen yhteisen projektin rahoitus tuli osittain Euroopan komission 7. puiteohjelman kautta. Osaston osuus projektissa oli hyödyntää Nummelan normaaliperusviivaa uusien absoluuttisten etäisyydenmittausmenetelmien sekä refraktiotutkimusmenetelmien testaamisessa ja validoinnissa. Syksyllä 2010 tutkijoita kolmesta eurooppalaisesta metrologialaitoksesta vieraili Nummelan normaaliperusviivalla. Ranskan CNAM ja Reference systems Metrology for long distances The Department of Geodesy and Geodynamics (FGI- GG) is a National Standards Laboratory for two quantities, acceleration of free fall and length, with special expertise in geodetic and gravimetric measurements. In the FGI-GG participated in the European Metrology Research Programme (EMRP) Joint Research Project Absolute long distance measurement in air. This project of nine European metrology institutes was partly funded by the European Commission s Seventh Framework Programme, ERA-NET Plus. The contribution of the FGI-GG to this project was to utilize the Nummela Standard Baseline in the testing and validation of two new absolute distance measurement (ADM) methods and for improving methods for the determination of atmospheric refraction. In autumn 2010 scientists from three European metrology institutes visited the Nummela Standard Baseline. CNAM (France) and PTB (Germany) tested their newly developed equipment prototypes for ADM, based on synthetic multiwavelength interferometry. MIKES (Finland) performed spectroscopic temperature and humidity measurements. The results were encouraging, in spite of the challenging field conditions, and there is interest in continuing the research. The present use of the Nummela Standard Baseline of the FGI is based on the latest remeasurement with the Väisälä interference comparator in autumn The total length of the baseline, mm, is known with a standard uncertainty of ±0.07 mm, and it is metrologically traceable to the definition of the SI unit meter. The result deviates only mm from the previous result in 1996, and its variation has remained less than 0.6 mm in the 15 measurements carried out over 60 years, in The long history, excellent measurement results and good stability ensure that the baseline remains the most accurate measurement standard in the world for long distances in field conditions. The next remeasurement is planned for autumn Osa PTB:n uutta ADM-laitteistoa Nummelan normaaliperusviivan nollapilarilla. Kuva: Jorma Jokela Part of the new ADM equipment of the PTB on the zero pillar of the Nummela Standard Baseline. Photo: Jorma Jokela 12

13 Saksan PTB testasivat uusia synteettisten aallonpituuksien interferometriaan perustuvia ADM-laitteistojaan, ja Suomen MIKES teki spektroskooppisia lämpötila- ja kosteusmittauksia. Tulokset haasteellisissa kenttäoloissa olivat lupaavia, ja kiinnostusta tutkimuksen jatkamiseen on. Nummelan normaaliperusviivan nykyisen käytön perustana ovat viimeisimmät mittaukset Väisälän interferenssikomparaattorilla syksyllä Koko viivan pituus, ,86 mm, tunnetaan ±0,07 mm:n standardiepävarmuudella, ja se on metrologisesti jäljitettävissä SI-mittayksikkö metrin määritelmään. Tulos poikkeaa vain +0,11 mm aiemmasta, vuoden 1996 tuloksesta, ja sen vaihtelu on ollut alle 0,6 mm 15 mittauksessa 60 vuoden aikana Pitkä historia, erinomaiset mittaustulokset ja vakaa ympäristö pitävät perusviivan yhä maailman tarkimpana mittanormaalina pitkille etäisyyksille kenttäoloissa. Seuraava uusintamittaus on ohjelmassa syksyllä Kesäkuussa 2011 osasto kalibroi Saksan kansallisen metrologialaitoksen PTB:n kunnostetun kahdeksan pilarin 600 metrin geodeettisen perusviivan Braunschweigissa. Jäljitettävän mittakaavan siirtomittauksessa Nummelasta Braunschweigiin siirtonormaalina oli Aalto-yliopiston Maanmittaustieteiden laitoksen tarkkuusetäisyysmittari. PTB:n perusviivan erikoisuutena on uusi automaattinen sääasemajärjestelmä. Kuudenkymmenen lämpötila-anturin, kuuden kosteusanturin ja kahden painemittarin avulla vallitsevat ilmastoolosuhteet voidaan arvioida perusteellisesti perusviivaa pitkin aivan mittaussäteen vieressä. Geodeettisen laitoksen perinteiset säähavaintolaitteet olivat mukana vertailun vuoksi. Kaksi säähavaintomenetelmää tuottivat mittausepävarmuuden puitteissa yhtäläiset tulokset ja samanlaiset sääkorjaukset etäisyyshavaintoihin. Osaston kansalliset mittanormaalilaboratoriot ovat mukana kansallisten metrologialaitosten allekirjoittamassa kansainvälisessä ekvivalenssisopimuksessa (CIPM Mutual Recognition Arrangement, MRA), jonka perusteella sopijamaiden kansalliset mittanormaalilaboratoriot tunnustavat toistensa antamat mittaus- ja kalibrointitodistukset tasavertaisiksi. Laadunhallintajärjestelmä on ISO/IEC ja ISO 9001-standardien mukainen ja se on kuvattu vuonna 2011 uusitussa laatukäsikirjassa. Yhteyshenkilö: Jorma Jokela In June 2011, the FGI-GG calibrated the refurbished 8-pillar 600-m geodetic baseline of the PTB, the national metrology institute of Germany, in Braunschweig. A highprecision electronic distance measurement instrument of the Institute of Surveying Sciences of Aalto University was used as a transfer standard in the traceable scale transfer between Nummela and Braunschweig. The speciality of the PTB baseline is the new automatic weather station system. The 60 temperature sensors, 6 humidity sensors and 2 pressure gauges allow an inclusive estimation of atmospheric conditions along the baseline immediately adjacent to the measurement beam. The traditional weather observation instruments of the FGI-GG were used for comparison. The two weather data acquisition methods gave equal results within the uncertainty of measurement, having equal influence on the distance observations. The FGI-GG is a member of the CIPM Mutual Recognition Arrangement (MRA) of national measurement standards and of calibration and measurement certificates issued by national metrology institutes. The requirements of the ISO/IEC and ISO 9001 standards are implemented in the quality management system of the National Standards Laboratories, described in the quality manual, which was updated in Contact person: Jorma Jokela PTB:n geodeettinen perusviiva Braunschweigissa, Saksassa. Kuva: Jorma Jokela The geodetic baseline of the PTB in Braunschweig, Germany. Photo: Jorma Jokela 13

14 Referenssijärjestelmät Vaaitusjärjestelmien kalibroinnit Vaaituslaitteiden tilauskalibrointien määrä kasvoi siten, että vuonna 2010 kirjoitettiin 20 ja vuonna 2011 peräti 33 kansallisen mittanormaalilaboratorion kalibrointitodistusta. Kaikki vertaillut vaaitusjärjestelmät toimivat digitaalisesti tarkoittaen sitä, että mittalatassa on viivakoodiasteikko. Vaaituslaitteita toimitettiin Geodeettiseen laitokseen kalibroitaviksi kaikista Baltian maista sekä Ruotsista, Tanskasta ja Islannista. Kotimaiset asiakkaat olivat enimmäkseen maanmittausalan yrityksiä, joiden laitteistoja käytettiin muun muassa Länsimetron, Kehäradan ja Olkiluodon työmailla. Erikoisin kalibroitu laite oli itsevalaiseva vaaituslatta, joka oli erityisesti suunniteltu tunnelimittauksiin. Nykyään asiakkaat ymmärtävät pyytää koko laitteiston vertailua siinä kokoonpanossa, jossa sitä tullaan käyttämään kentällä. Tämä onkin varsin suositeltavaa. Geodeettisen laitoksen omien vaaituslaitteiden seurantakalibrointeja jatkettiin, koska niitä käytetään vuosittain muun muassa Olkiluodossa POSIVA:n tutkimusalueella. Vuonna 2010 vaaittiin tutkimuslaitoksen laitteistolla myös kaikki Ilmatieteen laitoksen kolmetoista vedenkorkeusasemaa ja vesistöylitykset Turun kaupungin alueella. Kalibrointien tekemisestä valmistui toimintakauden lopulla apulaistutkija Heli Suurmäen AMK-insinöörityö. Calibrations of leveling systems The number of National Standards Laboratory calibrations increased in the years from 20 to 33. All the leveling systems we measured were digital, which means that rods have a bar code scale. Our customers were from the Baltic countries and Scandinavia. Domestic clients were mainly private companies working with major national construction projects, such as the West Metro (Länsimetro), Airport railway (Kehärata) and Olkiluoto power plant. One special measuring staff calibrated in FGI was a self illuminated Lumiscale rod, which was designed for a tunnel environment. Our customers are nowadays well aware of how important it is to verify the whole system rather than a single part of it. We continued a calibration series of our own leveling rods as FGI has annual activities in the Olkiluoto/POSIVA test areas. FGI also managed the leveling of the thirteen sea water gauges of the Finnish Meteorological Institute in summer Some water crossings in Turku were also carried out with special FGI rods in late autumn Assistant researcher Heli Suurmäki s thesis for her Bachelor of Science in Engineering was on the FGI rod and system calibration facilities. Contact person: Paavo Rouhiainen Yhteyshenkilö: Paavo Rouhiainen Lumiscale itsevalaiseva viivakoodilatta pystykomparaattorissa. Kuva: Paavo Rouhiainen Self illuminated Lumiscale rod in vertical rod comparator. Photo: Paavo Rouhiainen 14

15 I lk:n painovoimaverkon uudelleenmittaus I lk:n painovoimaverkon (FOGN = The First Order Gravity Network) Suomeen mittasi ensimmäisen kerran Aimo Kiviniemi vuonna 1962 relatiivisella Worden Master -gravimetrillä (No 227). Verkko koostui 41 asemasta ja niiden keskimääräinen väli oli 120 kilometriä. Mittausten tarkkuus oli 0,03 0, ms -2. Helppo-pääsyisyyden varmistamiseksi, ensimmäisen luokan asemat on sijoitettu mahdollisimman lähelle liikenteen solmukohtia. Jotta varmistuttaisiin asemien pysyvyydestä, ne on liitetty monumentaalisiin rakennuksiin, useimmissa tapauksissa kirkkoihin. Mikäli sopivaa rakennusta ei ollut löydettävissä, niin asemat on sijoitettu korkeuskiintopisteille, kirjoitti A. Kiviniemi. Lähes kaikki asemat ovat ulkona ja käytettävissä milloin tahansa ilman ennakkojärjestelyjä. Verkon uudistaminen aloitettiin vuonna Mittauslaitteena oli ulkotiloihin sopiva absoluuttinen gravimetri A10-020, joka oli lainassa IGiK:sta (Institute of Geodesy and Cartography, Varsova, Puola), ja laitteen käyttäjänä toimi M. Sekowski IGiK:sta. Kaikkiaan mitattiin 51 kenttäasemaa (47 paikkakunnalla), kahdessa vastakkaisessa ilmansuunnassa. The First Order Gravity Network The First Order Gravity Network (FOGN) of Finland was first measured by A. Kiviniemi in 1962 with the relative gravimeter Worden Master No 227. The network consisted of 41 stations, with an average spacing of 120 km. The accuracy was ms -2. To quote Kiviniemi: For easy access, the first order stations are placed as near as possible to traffic junctions. In order to ensure the permanence of the stations, they were attached to monumental buildings, in most cases churches. When no suitable buildings were available, the stations were placed on leveling benchmarks. Nearly all stations are outdoors and accessible at any hour without prior arrangements. The renovation of the FOGN started in 2009, using the outdoor operable absolute gravimeter A of the IGiK (Institute of Geodesy and Cartography, Warsaw, Poland), operated by M. Sekowski of IGiK. Altogether 51 field sites were measured at 47 localities, all in two independent setups in opposite azimuths. From the difference of the setups the repeatability of their mean is better than ms -2. Maximally two stations could be observed in one day. As a control, 9 Finnish absolute gravity stations were occupied with the A10-020, altogether 25 times. From preliminary computations, the offset of the A relative to the FG5-221 absolute gravimeter of the FGI was negligible, and the RMS difference was ms -2. The length and frequency standards of the A were calibrated before and after the surveys at MIKES (the Finnish Centre for Metrology and Accreditation). The work with the A was performed in (4 campaigns and 55 days). New sites were established, especially in Lapland, where the original network had several large gaps in spatial coverage. In the case that the original station had been destroyed or was not suitable for A10 measurement, a new site was selected from nearby. Of the original stations 28 were intact in Gravimetri A Turun Vartiovuoren asemalla. Huomaa irtopenkit ja painot suojateltan pystytyksessä. Kuva: Jaakko Mäkinen The A at the station Turku Vartiovuori. Note the transportable benches and weights for mounting the tent on stairs. Photo: Jaakko Mäkinen 15

16 Referenssijärjestelmät Keskiarvo toistettavuudessa kahdessa eri laitepystytyksessä oli parempi kuin ms -2. Parhaimmillaan mitattiin yksi tai kaksi asemaa päivässä. Mittausten tarkistamiseksi mitattiin yhdeksän pysyvää absoluuttipainovoima-asemaa A gravimetrillä 25 kertaa. Alustavien laskelmien tuloksena ero A10-020:n suhteessa Geodeettisen laitoksen FG laitteen mittauksiin oli mitätön ja RMS-ero 0, ms -2. A10-gravimetrin pituus- ja taajuusstandardi oli kalibroitu ennen ja jälkeen mittausten Mittatekniikankeskuksessa (MIKES). Mittaustyöt A10-gravimetrillä saatiin tehtyä vuosina (neljä kampanjaa, 55 päivää). Uusia pisteitä perustettiiin erityisesti Lappiin, missä verkossa oli suuria aukkoja peittävyydessä. Tapauksissa, joissa alkuperäinen asema oli hävitetty tai se ei ollut enää sopiva A mittauksille, uusi aseman paikka etsittiin lähistöltä. Alkuperäisistä asemista 28 oli säilynyt koskemattomana. Työ asemilla ei päättynyt absoluuttimittauksiin. Tarvittiin erilliset tukimittaukset: painovoiman vertikaaligradientti; sidosmittaukset, mikäli A10-020:llä mitattu ja alkuperäinen mittauspiste eivät olleet identtisiä; vaaitukset tarkkavaaituskiintopisteisiin; koordinaattien määrittäminen käyttäen RTK-GPS:a ja takymetriä, sekä dokumentointi käyttäen valokuvia ja asemapiirustuksia. Aikaa tukimittauksiin tarvittiin noin vuorokausi absoluuttimittauspistettä kohden, riippuen tarvittavista relatiivimittauksista ja vaaitusmatkasta lähimmälle kiintopisteelle. Tukimittaukset valmistuivat vuonna 2011, ja uuden verkon tarkkuus on 0, ms -2 tai parempi. Useimmat FOGN-asemat ovat massiivisilla portailla. Portaat aiheuttavat massallaan huomattavan epävakioisen pystysuoran painovoimagradientin. Käyttäjillä, jotka vierailevat FOGN-pisteillä, voi olla erilaiset sensorikorkeudet ja mittausjalustat. Tämän johdosta gradienttimittaukset tehtiin kolmella tasolla, ja lopullinen painovoima-arvo tullaan julkaisemaan (epälineaarisena) korkeuden (z) funktiona, asemapisteen yläpuolella g = g(z). FOGN:n tulevaisuuden käyttö tulee olemaan sama kuin vanhan verkon: referenssiverkko kaikille painovoimatutkimuksille (Geodeettinen laitos, Geologian tutkimuskeskus ja muut). Suomen painovoimaverkon yli asemalle tullaan laskemaan painovoima-arvo käyttäen mitattuja FOGN-asemien arvoja. Näin saatu uusi painovoimaverkko tulee olemaan yhteensopiva N2000-järjestelmän kanssa. Yhteyshenkilö: Heikki Virtanen The work at a station is not complete simply when the A10 measurement has been performed. A separate support expedition measures the vertical gradient of gravity, performs relative-gravity ties when the FOGN and A10 stations are not identical, performs leveling to a bench mark, determines coordinates using RTK-GPS and tacheometer, and documents the station in photos and sketches. Approximately one day per absolute station is needed for these supporting measurements, slightly more or slightly less, depending on the amount of relative gravimetry measurements needed, and on the leveling distance to the nearest bench mark. The supporting measurements were completed in The accuracy of the new network is ms -2 or better. Most FOGN stations are on massive stairs. The stairs result in a markedly non-constant vertical gradient of gravity. The users visiting the FOGN sites have relative gravimeters with different sensor heights and mount them on tripods of their own choice. The gradient measurements are therefore performed using three levels, and the final gravity value will be published as a (non-linear) function g = g(z) of elevation z above station. Future uses of the FOGN will be the same as the former uses: Reference for gravity survey by FGI, GTK and others. The gravity values of the stations in the National Gravity Net of the FGI will be recomputed with reference to the new FOGN values. The new gravity network will be consistent with N2000. Contact person: Heikki Virtanen Mittauspaikat A gravimetrillä vuosina 2009 ja Ylöspäin olevat kolmiot ovat vanhoja FOGN-pisteitä ja alaspäin olevat ovat uusia. Avonaiset ympyrät ovat laboratoriotyyppisiä mittauspaikkoja FG5-221-vertailua varten. Measurement sites occupied by the A gravimeter in Triangles pointing upwards show old FOGN sites, triangles pointing downwards show new FOGN sites, and open circles show laboratory-type sites for comparison with FG5-221 measurements. 16

17 Metsähovin paikalliset sidosmittaukset Kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) GGOSpalvelussa (Global Geodetic Observing System) määritellään, että asemalla olevien geodeettisten havaintolaitteiden paikat toistensa suhteen tulisi mitata millimetriä tarkemmin. Paikkojen ajallisten muutosten jatkuva monitorointi tulisi tehdä myös samalla tarkkuudella. Tällä hetkellä millään asemalla ei vielä päästä vaadittuun tarkkuuteen, ja siksi ongelmaan yritetään löytää hyviä käytännön ratkaisuja. Mittausepävarmuus vaikuttaa muun muassa globaalien koordinaatistojen tarkkuuteen. Paikallisia sidosmittauksia tutkitaan Suomen Akatemian osittain rahoittamassa projektissa, jossa VLBIhavaintoihin käytettävän radioteleskoopin paikka Metsähovin GPS-antennin suhteen pyritään määrittämään millimetritarkkuudella. Radioteleskoopin referenssipiste ei ole fyysinen piste, vaan teleskoopin akselien virtuaalinen leikkauskohta, joten määrittämiseen käytetään epäsuoria keinoja. Tätä varten on kehitetty matemaattinen malli ja uusi mittausmenetelmä. Malli sopii erityisesti harvalle ja epäsäännölliselle datalle, jossa esimerkiksi antennin mahdollisia liikeratoja ei tarvitse ennalta tuntea. Mittaukset tehdään kinemaattisella GPS:llä VLBI-havaintojen aikana, jolloin teleskooppia ei tarvitse varata tätä mittausta varten erikseen. Saavutettava tarkkuus on yhtä hyvä tai parempi kuin aiemmin käytetyillä hitaammilla ja työläämmillä mittauksilla. Lisäksi mittaukset voidaan tehdä radioteleskoopin normaalin käytön aikana ja sidos saadaan suoraan globaalissa IGS-verkossa olevaan GPSantenniin. Menetelmää on käytetty säännöllisesti ja sitä on tarkoitus soveltaa tulevaisuudessa myös muilla vastaavilla globaalin verkon asemilla. Mittaukset voidaan tehdä varsinaisten havaintojen aikana ja näin päästään lähelle vaadittavaa millimetritarkkuutta. Menetelmää kehitetään edelleen ja erityisesti automatisointia lisätään jatkuvan, tarkan ja ajallisesti luotettavan monitoroinnin tekemiseksi geodeettisilla perusasemilla. Yhteyshenkilö: Ulla Kallio Local tie measurements at Metsähovi The Global Geodetic Observing System (GGOS) of the International Association of Geodesy (IAG) has defined that at geodetic multi-instrument sites the relative positions of the instruments should be known within a millimeter and also their temporal variation should be monitored. With current techniques such accuracy is not achievable, and more research is needed to achieve this. Uncertainties affect e.g. the accuracy of global reference frames. The work at FGI on improved local ties, especially at the radio telescope used for VLBI, has been made in a project partly funded by the Academy of Finland. Because the radio telescope reference point (intersection of the radio telescope axis) is not a physical point, we have to apply an indirect method. We have developed technique to make kinematic measurements during geodetic VLBI observations. The method along with a new mathematical model turned out to be promising. The computation model is suitable for sparse and scattered data as well, not only for data taken in pre-planned circular motion of the antenna. Comparisons show that the precision achieved with the kinematic GPS method was equal or better than with more laborious and slower methods we were using previously. An additional advantage is that the normal use of the telescope is not interrupted and the tie can be measured simultaneously during a VLBI session directly to our primary GPS antenna in global IGS network. Our tests show that it is possible to achieve a millimetre level accuracy. We have used the kinematic GPS method regularly and continue using it during the future geo-vlbi campaigns. There has been interest at other VLBI stations, too, to apply the technique in their measurements. The goal is to develop an automated method where the accuracy is site-independent, consistent, reliably controlled, and traceable over long time periods. Contact person: Ulla Kallio Metsähovin sidosten havaintoverkko. Radioteleskoopin ja IGS-aseman välinen punainen vektori voidaan mitata suoraan GPS-havainnoista. Kuva: Markku Poutanen Local tie network in Metsähovi. The red vector between the radio telescope and the IGS antenna can be obtained directly from GPS observations. Image: Markku Poutanen

18 Referenssijärjestelmät Metsähovin avaruusgeodeettiset mittaukset Metsähovin geodeettisella asemalla on mahdollista tehdä havaintoja ja tutkimusta kaikilla neljällä globaalin avaruusgeodesian peruslaitteella: GNSS (Global Navigation Satellite System), satelliittilaser, geodeettinen VLBI (Very Long Baseline Interferometry) ja DORIS (Doppler Orbitography by Radiopositioning Integrated on Satellite). Metsähovin havainnot yhdessä muiden vastaavien asemien havaintojen kanssa ovat globaalien koordinaattijärjestelmien perusta ja havaintoja tarvitaan muun muassa satelliittien ratojen laskemisessa ja Maan asennon määrittämiseksi. Ilman näitä tietoja navigointisatelliittien (esimerkiksi GPS ja tuleva eurooppalainen Galileo) käyttö ei olisi mahdollista. Vuosien 2010 ja 2011 työt ovat pääosin liittyneet satelliittilaseriin ja Suomen Akatemian rahoittamaan geodeettiseen VLBI-projektiin. Laserjärjestelmää varten on kehitetty ohjelmistoja ja niihin liittyviä laitteita, joilla voidaan ohjata teleskooppia ja laseria, sekä kontrolloida koko havaintoprosessia ja erityisen oleellista aikavälien määritystä. Muut laserasemat ovat olleet hyvin kiinnostuneita tästä kehitystyöstä, koska laitteiden päivittäminen tai uusiminen on ajankohtainen monilla asemilla. VLBI-projektissa on kehitetty menetelmiä datan analysoinnin nopeuttamiseksi. Lisäksi on tutkittu paikallisella tietokoneella tehtävää havaintojen korrelointia, joka mahdollistaa lähes tosiaikaisen havaintojen käsittelyn. Yhteistyökumppaneina ovat itävaltalainen Wienin teknillinen yliopisto, saksalainen Bonnin yliopisto ja suomalainen Aalto-yliopisto, joiden kanssa tutkimusta tehdään Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa. Vuoden 2011 lopulla Maa- ja metsätalousministeriö myönsi 8,1 miljoonaa euroa Metsähovin kehittämiseksi seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä mahdollistaa laitekannan uudistamisen tulevien vuosien aikana. Space geodetic activities in Metsähovi In Metsähovi Fundamental Station there are four major techniques used in global geodetic observations: permanent GNSS, Satellite laser ranging system (SLR), geodetic VLBI and DORIS beacon. All these are part of global geodetic networks. Metsähovi data together with data from other similar stations are used in computing orbits of satellites and to determine orientation of Earth in space. Results are essential for operation and use of navigation satellites, like GPS and coming European Galileo. Without such information use of modern navigation satellites would not be possible. Main activity in has been developing software and hardware for SLR and research made in geodetic VLBI under a special project funded by the Academy of Finland. The SLR development includes a new control software and related hardware to control the telescope, laser, observations and especially timing systems. It is based on technique and software developed in-house and other SLR stations have shown interest on the work because update or modernization of instruments is going on at many stations. In the VLBI project we have developed methods in analyzing the geodetic VLBI data. We have also studied the software correlator technique to improve our abilities for near-real time data processing. The work has been done in collaboration with Technical University of Vienna where new software has been developed, Bonn University and Aalto University with whom there is a jointly funded project by the Academy of Finland. At the end of 2011 Ministry of Agriculture and Forestry allocated a total of 8.1 M for development of Metsähovi during next five years. This will enable modernization of the instruments in coming years. Contact persons: Kirco Arsov, Nataliya Zubko and Ulla Kallio Yhteyshenkilöt: Kirco Arsov, Nataliya Zubko ja Ulla Kallio Henry Rönnberg asentaa GPS-antennia radioteleskooppiin. Kuva: Ulla Kallio Henry Rönnberg installs the GPS antenna on the radio telescope. Photo: Ulla Kallio 18

19 Metsähovin testikentät Tiedonkeruujärjestelmien testikenttä Erilaisten kaukokartoitukseen ja fotogrammetriaan tukeutuvien sovellutusten suorituskyky riippuu merkittävissä määrin lähtöaineistojen laadusta. Metsähovin ympäristössä 10 x 10 neliökilometrin alueelle levittäytyvä tiedonkeruujärjestelmien testikenttä, jota ylläpidetään jatkuvasti, sisältää referenssikohteita sensoreiden geometristen ja radiometristen ominaisuuksien kalibrointiin ja testaukseen. Testikenttä soveltuu ilma- ja satelliittikuvauslaitteille, paremmalle kuin viiden metrin maastoerotuskyvylle. Nykyään ilmakuvatuottajat käyttävät geometristä testikenttää vuosittain ilmakuvausjärjestelmien kalibroimiseen ja testaukseen. Metsähovissa tehty tutkimus on ollut uraauurtavaa jäljitettävän operationaalisen ilmakuvaustoiminnan kehitykselle. Vuosina 2005 ja 2006 testikentällä testattiin kaikki uudet digitaaliset ilmakuvakamerat, ja saadut tulokset vaikuttivat merkittävästi kameroiden laadun paranemiseen. Viime vuosina tutkimuksellinen painopiste on ollut radiometrisen testauksen kehittämisessä. Tärkeä tavoite on vaikuttaa kuvauslaitteiden radiometrisen kalibroinnin ja kuvien ilmakehäkorjausmenetelmien kehittämiseen. Kohteen heijastusarvoihin perustuvat sovellutukset hyötyvät merkittävästi, mikäli kuvien sävyarvot kertovat kohteen heijastusominaisuuksista, eivätkä ole ilmakehän, sensorin, kohteen heijastuksen anisotropian ja erilaisten kuvankäsittelyoperaatioiden vääristämiä. Ilmastonmuutoksen myötä kuvien radiometrisen laadun merkitys korostuu, ja multispektraalien ilmakuvakameroiden ohella myös hyperspektraalien kuvauslaitteiden käyttö lisääntyy, muun muassa hyönteistuhojen, vesistöjen ja kasvillisuuden hyvinvoinnin seuraamiseksi. Metsähovi test fields Test field for data acquisition systems The performance of various applications based on remote sensing and photogrammetry depends to a significant extent on the quality of the source material. The continuously maintained test field for data acquisition systems extending over an area of 10 x 10 square kilometers in the Metsähovi environment includes reference points for calibrating and testing geometric and radiometric properties of imaging sensors. The test field is suitable for aerial and satellite imaging equipment, with a ground resolution of better than five meters. Nowadays, producers of aerial images use a geometric test field annually to calibrate and test their aerial imaging equipment. The research carried out at Metsähovi has been pioneering for the development of traceable operational aerial imaging. In the years 2005 and 2006 all the new digital aerial cameras were tested, and the results obtained played a significant part in improving the quality of the cameras. During the past few years, the focus of research has been on developing radiometric testing. An important goal has been to influence the radiometric calibration of the imaging equipment and to develop atmospheric correction methods for the images. Applications based on the reflectance values of the object benefit greatly if the tones of the image give information about the reflectance characteristics of the object and are not distorted by the atmosphere, the sensor, the anisotropic reflectance of the object, and various image processing operations. With climate change, the importance of the radiometric quality of the image is increasing, and in addition to multispectral aerial cameras, the use of hyperspectral imaging devices is also increasing, for example, for monitoring damage by insects, and the condition of waters and vegetation. In the years the Department of Remote Sensing and Photogrammetry coordinated the project Radiometric aspects of digital photogrammetric images by the European research community EuroSDR. AISA-merkkisellä hyperspektraalilla sensorilla kerätty kuvablokki. An image block collected with the AISA hyperspectral sensor. 19

20 Referenssijärjestelmät Vuosina Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto on koordinoinut eurooppalaisen tutkimusyhteisön EuroSDR:n tutkimusprojektin Radiometric aspects of digital photogrammetric images. Vuosina Geodeettinen laitos osallistuu Euroopan metrologiaohjelman projektin European Metrology for Earth Observation and Climate työpakettiin, jossa kehitetään radiometrisen kalibroinnin jäljitettävyyttä. Kesällä 2011 tehtiin Sjökullassa uraauurtava kampanja, jossa kuvattiin samanaikaisesti AISA-merkkisellä hypespektraalilla ilmakuvakeilaimella, VTT:n kehittämällä Fabry-Pérotinterferometriaan perustuvalla kevyellä hyperspektraalilla lennokkikameralla ja Geodeetisen laitoksen FIGIFIGO-kenttägoniospektrometrillä. Geodeettisen laitoksen siirrettäviä referenssikohteita on käytetty tutkimuksissa monissa paikoissa Suomessa ja ulkomailla (muun muassa Grönlannissa vuonna 2010). Kaikki nämä kampanjat ovat jäljitettävissä laitoksen referenssimittauksiin ja Metsähoviin. Operationaalinen tarkka radiometrinen korjaus on mahdollista jo lähiaikoina, jolloin Metsähovin radiometrisiä referenssejä tullaan käyttämään osana satelliitti- ja ilmakuvasensoreiden prosessointiketjua. In the years the Finnish Geodetic Institute will take part in the European Metrology Research Programme project "European Metrology for Earth Observation and Climate, which aims to develop the traceability of radiometric calibration. In summer 2011 a groundbreaking campaign was carried out in the Sjökulla research station, where images were taken simultaneously with an AISA hyperspectral scanner, a light hyperspectral microdrone-mounted camera developed by VTT Technical Research Centre of Finland on the basis of Fabry-Pérot interferometry and the FIGIFIGO field goniospectrometer developed by the FGI. The FGI s movable reference targets have been used for research in many parts of Finland and also outside Finland (for example, in Greenland in 2010). All these campaigns can be traced to the Institute s reference measurements and the Metsähovi test field. Accurate operational radiometric correction will be possible in the near future, when Metsähovi s radiometric references will be used as part of the processing chain of satellite and aerial image sensors. Contact persons: Eija Honkavaara, Lauri Markelin and Eero Ahokas Yhteyshenkilöt: Eija Honkavaara, Lauri Markelin ja Eero Ahokas VTT:n kevyen spektrikameran asennus Geodeettisen laitoksen MD lennokkiin. Installing the VTT s light spectral camera in the FGI s MD microdrone. 20

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO Tomi Kauppinen, Eero Hyvönen, Jari Väätäinen Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37 Finland ICT R&I In 2009, business expenditure on R&D in the ICT sectors amounted to 2,865 M, down from 3,032M the year before. The share of ICT in total BERD is the highest in Europe, at 60%; In 2011,

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Making use of BIM in energy management

Making use of BIM in energy management BuildingEQ-Symposium in Berlin, October 1, 2009 Making use of BIM in energy management Tuomas Laine Olof Granlund Oy www.buildingeq.net Content BIM based tools for energy performance analysis and thermal

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi ESITYKSEN SISÄLTÖ Flexibilis Oy lyhyesti FPGA FPGA-teknologian nykytilanne ja tulevaisuus Kaupallinen näkökulma Uudelleenkonfiguroinnin

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

IBM Iptorin pilven reunalla

IBM Iptorin pilven reunalla IBM Iptorin pilven reunalla Teppo Seesto Arkkitehti Pilvilinnat seesto@fi.ibm.com Cloud Computing Pilvipalvelut IT:n teollistaminen Itsepalvelu Maksu käytön mukaan Nopea toimitus IT-palvelujen webbikauppa

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Vihreä ICT. Sään ja ympäristön mittaus Ilmastonmuutos Uudet mahdollisuudet?

Vihreä ICT. Sään ja ympäristön mittaus Ilmastonmuutos Uudet mahdollisuudet? Vihreä ICT Sään ja ympäristön mittaus Ilmastonmuutos Uudet mahdollisuudet? Säänmittauksen lyhyt historia Radioluotain 3 ASICia DSP, GPS 400 km kantama Säätutka Pintasääasema n x CPU n x DSP Linux n x interface

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Wastewater collectuion and treatment in the Helsinki capital area Citywater seminar 20.03.2013. Tommi Fred

Wastewater collectuion and treatment in the Helsinki capital area Citywater seminar 20.03.2013. Tommi Fred Wastewater collectuion and treatment in the Helsinki capital area Citywater seminar 20.03.2013 Tommi Fred HSY HSY provides waste and water management services for the more than one million residents of

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Making diversity manageable. Miradore. Käytännön kokemuksia rahoituksen hakemisesta. Tiistai 17.4.2012 Technopolis Vapaudenaukio / Lappeenranta

Making diversity manageable. Miradore. Käytännön kokemuksia rahoituksen hakemisesta. Tiistai 17.4.2012 Technopolis Vapaudenaukio / Lappeenranta Miradore Käytännön kokemuksia rahoituksen hakemisesta Tiistai Technopolis Vapaudenaukio / Lappeenranta Miradore Ltd Established in 2006, spin-off from UPM The story started already in 1995 from a burning

Lisätiedot

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa

GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa GPS:n käyttömahdollisuudet mareografitutkimuksessa Maaria Tervo, Markku Poutanen ja Hannu Koivula Geodeettinen laitos, maaria.tervo@fgi.fi Abstract Sea level monitoring is an important part of oceanography

Lisätiedot

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen

Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Finland/Europe Metrex Partners Helsinki Helsinki Metropolitan Area SWEDEN Stockholm Area Baltic Sea FINLAND Helsinki Area Tallinn Area ESTONIA RUSSIA St. Petersburg Area Finland in Europe Regions By population

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

GNSS-vastaanottimet. Havaintosuureet

GNSS-vastaanottimet. Havaintosuureet GNSS-vastaanottimet vastanottimien tyyppejä antennit signaalin havaitseminen Havaintosuureet Nyt: C/A-koodi L1 L1-kantoaalto L1 Doppler L2 kantoaalto L2 Doppler P-koodi L1 P-koodi L2 Tulevaisuudessa: C/A-koodi

Lisätiedot

Miksei voisi istua välillä lattialla? Why not sit on the floor for a change

Miksei voisi istua välillä lattialla? Why not sit on the floor for a change Mukula 12 Miksei voisi istua välillä lattialla? Why not sit on the floor for a change 12 Design Kaija Aalto Mukula-istuinseinä syntyi Aalto-yliopiston ja Iskun keväällä 2011 järjestämässä yhteisessä opiskelijaprojektissa,

Lisätiedot

Strategisten tutkimustulosten hyödyntäminen PPP-elinkaarihankkeissa. TkT Tommy Jacobson Toimitusjohtaja CLEEN Oy

Strategisten tutkimustulosten hyödyntäminen PPP-elinkaarihankkeissa. TkT Tommy Jacobson Toimitusjohtaja CLEEN Oy Strategisten tutkimustulosten hyödyntäminen PPP-elinkaarihankkeissa TkT Tommy Jacobson Toimitusjohtaja CLEEN Oy Sisällys CLEEN Oy Public Private Partnership (PPP) Suomalaisen Cleantech osaaminen PPP:n

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

EURACHEM / CITAC -ohjeen yleisesittely. Kemiallisten mittausten jäljitettävyys. 1. EURACHEM / CITAC ohje ja esite. 2. LGC VAM -ohjelman ohje

EURACHEM / CITAC -ohjeen yleisesittely. Kemiallisten mittausten jäljitettävyys. 1. EURACHEM / CITAC ohje ja esite. 2. LGC VAM -ohjelman ohje EURACHEM / CITAC -ohjeen yleisesittely Prof., TkT Veikko Komppa, VTT Prosessit PL 1602, 02044 VTT Veikko.Komppa@vtt.fi Kemiallisten mittausten jäljitettävyys 1. EURACHEM / CITAC ohje ja esite 2. LGC VAM

Lisätiedot

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan yhdistys (LFTY) Finnish Society for Medical Physics and Medical Engineering Sivu 1/5 1) LFTY järjestämässä teemasessioita EMBEC2011 konferenssiin 2) Professori, terveydenhuollon tietotekniikka Professori, terveydenhuollon tietotekniikka 3) Early stage researcher positions in scientific

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt 2010-10-16 by Jussi Piitulainen Who we are FIN-CLARIN University of Helsinki The Language Bank of Finland CSC - The Center for

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY K022/A15/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNOLOGIA KALIBROINTIKESKUS K022 (EN ISO/IEC 17025)

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

VUOSIKER ANNU AL REPOR TOMUS 2012 T 2012

VUOSIKER ANNU AL REPOR TOMUS 2012 T 2012 VUOSIKERTOMUS 2012 ANNUAL REPORT 2012 Paikkatietoa Maasta avaruuteen Geodeettisessa laitoksessa tehdään paikkatietoinfrastruktuureja tukevaa tutkimusta ja kehitystyötä. Geodeettinen laitos: tarjoaa tieteellisen

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot