Energiasanomat 14/

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Energiasanomat 14/ ENERGIATEOLLISUUS - ET:n syysseminaari : Talouskriisistä sähkömarkkinaongelmiin - Energiatapaaminen ja Mainetalkoot Oulussa tiistaina KAUKOLÄMPÖ - Kaukolämpötilasto 2010 valmistunut - Katsaus tuleviin tilaisuuksiin ja koulutuksiin VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE Talouskasvu hidastuu SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS - EMV julkaisi kertomuksensa sähkön toimitusvarmuudesta HIILI - Maailman sähköntuotannon perusta KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - Energia-alalle räätälöityä asiantuntevaa esimiesvalmennusta - Sertifioitu Sähkökauppias koulutus - Verkkoliiketoiminta Ilmajohtostandardien käyttö - Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt - Sähkökauppapäivä - Verkonrakennuttaja- ja urakointipäivät - Energia-alan viestintäseminaari Peilin paikka Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Pekka Tiusanen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , pekka.tiusanen(a)energia.fi Jukka Kortelainen, puh. (09) , faksi (09) , jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi Tilaukset: Paperiversio vuosikerta 95 + alv/ekku Stenfors

2 ENERGIATEOLLISUUS ET:n syysseminaari Finlandia-talolla: Talouskriisistä sähkömarkkinaongelmiin ET:n marraskuisessa syysseminaarissa pureudutaan alkajaisiksi euroaluetta rajusti koetelleeseen velkakriisiin ja sen vaikutuksiin reaalitaloudessa. Toimitusjohtaja Sixten Korkmanin talouspuheenvuoron jälkeen tutkija Hanna Ojanen Ulkopoliittisesta Instituutista pohtii sitä, kestääkö EU historiansa kenties kovimman kriisin paineet. Ennen lounasta pääsemme kiinni energia-asioihin: Kysytään, millaista on Kataisen hallituksen energiapolitiikka ja miten sitä on lähdetty toteuttamaan. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies vastaa. Iltapäivällä seminaarissa keskitytään sähkömarkkinateemaan laajalla perspektiivillä. Löytyykö talouskriisin varjostamassa Euroopassa poliittista tahtoa ja riittääkö tuotanto- ja verkkoinvestointeihin rahoitusta, jotta yhteiset eurooppalaiset sähkömarkkinat saataisiin toteutetuiksi? Teemaa pohjustaa ensin johtaja Olli Sipilä Pöyryltä ja sitten seuraa paneelikeskustelu, johon osallistuvat Päivi Aaltonen ElFistä, Peter Lund Aalto-yliopistosta, Simon-Erik Ollus Fortumista, Rami Vuola EPV Energiasta ja Juha Naukkarinen ET:stä. Paneelia vetää Antti Ruuskanen JKL:stä. Päivän seminaarin juontaa Tuomas Enbuske. Kannattaa tulla kuuntelemaan, keskustelemaan ja verkostoitumaan! Ilmoittautua voit joko tästä linkistä, soittamalla Adato Energiaan Ritva Sepälle, (09) tai meilaamalla hänelle Jukka Kortelainen Energiatapaaminen ja Mainetalkoot Oulussa tiistaina Pohjoisen Suomen jäsenyrityksille muistutuksena, että ENERGIATEOLLISUUS ry järjestää Oulussa jäsentilaisuuden tiistaina hotelli Scandicissa (Saaristonkatu 4). Aamupäivän energiatapaamisessa käsitellään alueellisia ja valtakunnallisia energiakysymyksiä, ja iltapäivällä keskustellaan alan yhteisen mainehankkeen etenemisestä sekä kerrataan mediavaikuttamisen periaatteita. Toivomme tilaisuuteen Pohjois-Suomen jäsenyritysten johdon, hallinnon sekä viestinnän edustajia (ml. maine-yhdyshenkilöt) enintään 3 henkilöä/yritys. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset osoitteessa Lisätiedot: leena.nummila@energia.fi puh Tilaisuuden ohjelma Klo 9.00 Klo 9.30 Ilmoittautuminen ja kahviaamiainen Tervetuloa Energiatapaamiseen Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry

3 Klo 9.40 Alueen ajankohtaiskatsaukset Toimitusjohtaja Juhani Järvelä, Oulun Energia Toimitusjohtaja Heikki Jäälinoja, Raahen Energia Oy Keskustelua Klo Klo Tauko Katsaukset alan ajankohtaisiin kysymyksiin Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry Johtaja Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry Keskustelua Klo Lounas ja tiedotustilaisuus lehdistölle Klo Klo Klo Klo Klo Mainetalkoiden välitilinpäätös ja tuleva toiminta Milka Kortet, Energiateollisuus ry Mediavaikuttaminen tänään Miten saada näkyvyyttä ja miksi se on tärkeää? Ja miten keskustella mediassa? Mediavalmentaja/toimittaja Juha Lappalainen, Viestintä Jenka Oy Tauko Miten muuttaa negatiivista mediajulkisuutta? Miten kohdata kriisejä? Onko sosiaalisessa mediassa pelisääntöjä? Mediavalmentaja/toimittaja Juha Lappalainen, Viestintä JenkaOy Tilaisuuden päätös Jukka Kortelainen, Milka Kortet KAUKOLÄMPÖ Kaukolämpötilasto 2010 valmistunut Kaukolämmön viime vuoden toimintaa kuvaavat tilastoluvut on koottu julkaisuumme Kaukolämpötilasto Tilastosta löytyy yrityskohtaista tietoa mm. kaukolämmön tuotannosta, polttoaineista, tuotantolaitoksista, asiakkaista ja hinnoista. Tilasto kattaa yli sadan kaukolämpöyrityksen toiminnan yli 170 kunnassa. Kaukolämmön tuotanto oli viime vuonna 38,5 TWh, kaukolämmöstä 71,3 % tuotettiin voimalaitoksissa yhteistuotantona sähkön kanssa. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannon pääpolttoaineet olivat maakaasu (35,1 %), kivihiili (21,6 %), puu ja muut biopolttoaineet (18,2 %) sekä turve (17,8 %). Kaukolämpötaloissa asuu 2,64 miljoonaa ihmistä, kaukolämmön markkinaosuus Suomen lämmitysenergian kulutuksesta on lähes 50 %. Kaukolämpötilasto on julkaistu sähköisessä muodossa www-sivuillamme, tilasto löytyy osoitteesta valitsemalla valikosta Tilastot ja julkaisut Kaukolämpötilastot - Kaukolämmitys. Samasta paikasta löytyy myös kaukolämpöön liittyviä tilastograafeja PowerPoint dioina. Myös englanninkielinen versio tilastosta on valmistunut (sähköinen versio), samoin englanninkielinen kalvosarja.

4 Julkaisu Kaukolämpötilasto 2010 on postitettu kaukolämpötoimialan jäsenille. Kaukolämpötilastoa voi myös tilata Adato Energia Oy:stä, p Taina Wilhelms Katsaus tuleviin tilaisuuksiin ja koulutuksiin Kaukolämmölle suunniteltuja mielenkiintoisia tilaisuuksia on jäljellä vielä muutamia ennen vuodenvaihdetta. Kaukolämpöverkon suunnittelu koulutus täyttyi niin nopeasti, että järjestämme uusinnan kurssista Seuraavaksi järjestetään Kaukolämmön työturvallisuus koulutus, joka on herättänyt oikein mukavasti kiinnostusta. Mukaan kyllä mahtuu vielä aiheesta kiinnostuneita. Seuraavana päivänä järjestetään samassa paikassa Energiateollisuus ry:n työturvallisuuspäivä. Kauden päätökseksi on vielä Kaukolämmön strategiaseminaari Saariselällä, sekä Kaukolämmön mittauksen ajankohtaispäivä. Vuosi 2012 aloitetaan Kaukolämpöverkon kunnossapito asentajille, sekä Kaukolämpöyrityksen Investointilaskenta koulutuksilla. Tulemme järjestämään keväällä myös Pienen kaukolämpöyrityksen johdolle suunnitellut ajankohtaispäivät. Kaukolämmön tilaisuudet Syksy 2011 Kaukolämmön työturvallisuuskoulutus , Vantaa Energiateollisuuden työturvallisuuspäivä , Vantaa Kaukolämmön strategiaseminaari , Saariselkä Mittauksen ajankohtaispäivä , Helsinki Kevät 2012 Kaukolämpöverkon kunnossapito asentajille Kaukolämpöyrityksen investointilaskelmat Pienen kaukolämpöyrityksen ajankohtaispäivät Lisätietoja Adaton koulutuskalenterista, Samuli Raunio, Adato VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2012 Talouskasvu hidastuu Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus antoi eduskunnalle lopullisen talousarvioehdotuksensa vuodelle Energian osalta lopullinen budjettiesitys ei tuonut uutta, sillä asiat oli julkistettu ja elokuussa. Kaikella todennäköisyydellä eduskunta hyväksyy enemmistöhallituksen budjettiesityksen niin energian kuin muidenkin kohtien osalta sellaisenaan, vaikka talousnäkymät huonontuvat. Bruttokansantuote kasvaa talousarvioesityksen mukaan tänä vuonna 3,5 prosenttia, mutta ensi vuonna BKT:n kasvu putoaa 1,8 prosenttiin. Työttömyysaste on tänä vuonna 7,9 prosenttia ja ensi vuonna 7,6 prosenttia. Tämän vuoden inflaatioksi budjettiesitys ennakoi 3,5 prosenttia ja ensi vuodeksi 3,3 prosenttia.

5 Budjettiesityksen luvut perustuvat energian osalta arvioon, että sähkönkulutus kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia ja ensi vuonna prosentin. Talousarvioesityksen energiapolitiikkaosuuden alku kuvastaa tilannetta: Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikan tavoitteet, työllisyystavoitteet ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen liittyvä Kioton pöytäkirjan toimeenpano. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energian säästössä on myös 20 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Vuoden 2012 energiaverotusta esitys kuvaa seuraavasti: Hallitusohjelman mukaan liikenteen polttonesteiden verotasoa nostetaan kahdessa vaiheessa 10 prosentilla painottaen hiilidioksidikomponenttia. Hallitus esittää korotuksen ensimmäisen vaiheen toteutettavaksi vuoden 2012 alusta siten, että moottoribensiinin veroa korotettaisiin noin 2,3 senttiä litralta ja dieselöljyn noin 2,6 senttiä litralta, mikä vastaisi noin viiden prosentin korotusta. Verovaikutus fossiilisen bensiinilitran hintaan olisi 2,88 senttiä ja dieselöljylitraan 3,26 senttiä. Bensiiniauton keskimääräinen polttoainekustannus nousisi vuodessa noin 38 euroa ja dieselauton vastaavasti 35 euroa, jos molempien ajosuorite on kilometriä. Muutokset lisäisivät vuotuista verotuottoa 125 miljoonalla eurolla. Dieselöljyn korotus tehtäisiin aikaisemmin säädetyn, vuoden 2012 alusta voimaantulevan korotuksen (7,9 senttiä litralta) lisäksi. Tämä korotus on kompensoitu dieselhenkilöautoille alentamalla niiden vuotuista käyttövoimaveroa. Moottoribensiinin ja dieselöljyn veronkorotus toteutetaan korottamalla hiilidioksidiveron laskentaperuste nykyisestä 50 eurosta 60 euroon hiilidioksiditonnilta. Kohdistamalla veronkorotus täysimääräisesti hiilidioksidiveroon tavoitellaan hiilidioksidiohjauksen tehostamista ja samalla parannetaan bioperäisten liikennepolttonesteiden kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Osaltaan veronkorotus kannustaisi myös energian säästöön. Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että maataloudelle maksettava kevyen ja raskaan polttoöljyn energiaverojen palautus rajoitettaisiin koskemaan ainoastaan energiasisältöveroa, jolloin palautuksen vuotuinen määrä alenisi noin 20 miljoonalla eurolla. Maatalous ei saisi enää palautusta hiilidioksidiveron osuudesta. Tuen alentaminen tehostaa maataloussektorin energiasäästöä ja lisäksi energiaverotuksen ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä ympäristöohjaus ulottuu myös päästökauppajärjestelmän ulkopuolella olevan maatalouden hiilidioksidipäästöihin. Polttoturpeen veroa korotettaisiin kolme euroa megawattitunnilta vuoden 2013 alusta aikaisemmin säädetyn yhden euron suuruisen korotuksen sijasta, jolloin vero nousisi nykyisestä 1,9 eurosta 4,9 euroon megawattitunnilta. Turpeen vero nousisi vuoden 2015 alusta 5,9 euroon megawattitunnilta. Vuoden 2013 alusta verotuottojen lisäys olisi noin 20 miljoonaa euroa. Turpeen veronkorotuksella jatketaan turpeen verotason maltillista nostoa, jolla tavoitellaan puun käytön lisäämistä ja samalla hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Kaikkiaan ehdotetut energiaveromuutokset lisäisivät verotuottoja nettomääräisesti noin 165 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2013 alkaen.

6 Nykyiset ja ehdotetut energiaverotasot: Verotaso 2011 (sis. huoltovarmuusmaksun) Ehdotettu verotaso alkaen Moottoribensiini snt/l Dieselöljy, snt/l , ,95 Kevyt polttoöljy, snt/l 16,05 16,05 Raskas polttoöljy, snt/kg 18,79 18,79 Sähkö I (kotitaloudet, palveluala 1,70 1,70 Sähkö II (teollisuus), snt/kwh 0,70 0,70 Kivihiili, /t 128,10 128,10 Maakaasu, snt/nm3 9,02 9,02 Polttoturve, /MWh 1,90 1,90 Verokertymän kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys 2012 Moottoribensiini1) Diesel1) Sähkö Muut Yhteensä ) Sisältää niitä korvaavat biopolttoaineet. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen TEM asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista sekä muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2012: Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana - Suurimman energialähteen osuus < 25 % - Häiriöt jakeluverkossa vähenevät, asiakkaan keskeytykset < 100 min/vuosi Energiamarkkinat toimivat hyvin - Sähkömarkkinat säilyvät yhtenäisinä eli Suomessa ja Ruotsissa yhtenäinen sähköhinta > 90 % ajasta - Sähkönkäyttäjät ovat aktiivisia, myyjää vaihtaneiden osuus asiakkaista/vuosi > 7,0 prosenttia Suomi täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta - Biopolttoaineiden osuus liikenteessä 6,0 % (jätteistä, sivutuotteista, lignoselluloosasta tai eiruokapohjaisesta selluloosasta tehdyt biopolttoaineet lasketaan tuplana) - Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta 30,4 % - Energian loppukulutus jaettuna bruttokansantuotteella on laskeva

7 Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2012 on ladattavissa yhtenä tiedostona (4,6 megatavua) sivulla e2012_he_liite_lopullinen.pdf, 916 sivua, tiedoston koko on 4,7 megatavua. Esitys on ladattavissa sivulla myös ruotsiksi sivulla me.jsp,. Pekka Tiusanen SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS EMV julkaisi kertomuksensa sähkön toimitusvarmuudesta Energiamarkkinaviraston (EMV) arvion mukaan tulevalle talvelle arvioitu sähkönkulutuksen huippu on MW, joka ylittää noin MW käytettävissä olevan kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin. EMV katsoo, että sähkön toimitusvarmuus on Suomessa kuitenkin riittävä, mikäli huippukulutuksen aikana ei ilmene samanaikaisia merkittäviä voimalaitosvaurioita, vikoja tai tuontirajoituksia siirtoyhteyksissä naapurimaihin. Joulukuun puolivälissä valmistuva, Suomen ja Ruotsin välinen merikaapeli Fenno-Skan 2 parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Yhteyden valmistuttua kokonaissiirtokapasiteetti naapurimaista Suomeen on noin MW. Energiamarkkinavirasto arvioi, että talvikausina kotimainen sähköntuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kulutushuipun aikaista sähkönkulutusta. Syntyvä tehovaje täytyy kattaa sähkön tuonnilla. Suurimmillaan sähkön tuonnilla katettavan tehontarpeen arvioidaan olevan talvikausina ennen kuin Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosyksikön valmistuminen helpottaa tilannetta. Kertomus sähkön toimitusvarmuudesta löytyy EMV:n nettisivuilta ositteesta: Pia Oesch HIILI Maailman sähköntuotannon perusta Hiili kattaa maailman sähköntuotannosta 41 prosenttia ja koko maailman energiasta 28 prosenttia. Hiilen osuus maailman energiasta laskee, mutta silti hiili säilyy merkittävänä energiana ja sähköntuotannossa hiili säilyttää johtavan aseman vuosikymmeniä. Hiilen keskeiset edut ovat: - varmuus; hiiltä on saatavissa monista maista - hiilen maailmanmarkkinahinta on suhteellisen vakaa - hiili on kilpailukykyinen polttoaine sähköntuotannossa, terästeollisuudessa ja muissa teollisissa toiminnoissa Näin perustelee hiiliteollisuuden eurooppalainen etujärjestö EURACOAL (European Association for Coal and Lignite) hiilen merkitystä juuri-ilmestyneessä Coal Industry across Europe 2011 julkaisussaan.

8 Lataa 80-sivuinen hiilijulkaisu vapaasti sivulta (huom. 8,6 megatavua!) al industry across Europe 2010_ _web.pdf&mimetype=application/pdf. Pekka Tiusanen KOULUTUS JA TAPAHTUMAT Energia-alalle räätälöityä asiantuntevaa esimiesvalmennusta Energia-alan esimiestehtävissä toimiville tai siirtyville tiimipäälliköille ym. suunnattu ja räätälöity esimiesvalmennus -kurssisarja uusitaan jälleen alkaen tammikuussa Kurssisarja on toteutettu jo useita kertoja ja osallistuvien palautteet valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta ovat olleet erinomaiset. Valmennusta on pidetty antoisana omien esimiestaitojen kehittämiseen. Esimiesvalmennuksen päätavoitteina on mm. - auttaa osallistujia sisäistämään esimiestyön olemus ja luonne - auttaa ymmärtämään, mitä valmiuksia esimies tarvitsee - auttaa saamaan perusvalmiudet esimiestyön menestykselliselle hoitamiselle - vahvistaa osaamista ja itsetuntoa esimiestehtävien hoidossa. Esimiesvalmennus- kurssisarjan uusinta sisältää edellisen kurssisarjan tapaan kolme kahden päivän jaksoa seuraavasti: 1. jakso Tampere 2. jakso osan paikka sovitaan 1.jaksolla 3. jakso osan paikka sovitaan 2.jaksolla Lisätietoa Adaton koulutuskalenterissa Jukka Muttilainen, Adato Sertifioitu Sähkökauppias koulutus Sertifioitu Sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä toimiville henkilöille. Koulutus muodostuu kuudesta eri moduulista, joista voi valita omien tarpeiden ja tavoitteidensa mukaan sopivat. Jos tavoitteena on saavuttaa ammattipätevyys sähkökaupan alalla, kannattaa osallistua koko koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmaan kuuluu tentti ja suoritetusta tentistä saa todistuksen. Ohjelman moduulit ja niiden ajankohdat ovat 1. Pohjoismaiset sähkömarkkinat, Fyysiset markkinat, Johdannaismarkkinat, Säännöstö ja lainsäädäntö, Johdannaissopimusten selvitys, Riskienhallinta,

9 Kaikki koulutuspäivät pidetään Helsingissä Hotelli Radisson Blu Royalissa. Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot ohjelmasta Lisätiedot koulutusohjelmasta Adatosta Juhani Kalevilta, p Juhani Kalevi, Adato Verkkoliiketoiminta Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Verkkoliiketoiminta seminaarin ohjelma rakentuu perinteisesti ajankohtaisten aiheiden ympärille. Aamupäivällä perehdymme mm. älykkäisiin sähköverkkoihin, regulaation kehitystarpeisiin ja Smart Grid-toimintaan. Iltapäivällä pohdimme tariffirakennetta, sähköautojen latausjärjestelmien kehitystä ja älykkäiden mittareiden hyödyntämistä. Päivän lopuksi kuulemme vielä energia-alan mainehankkeen tilanteesta ja jatkotoimista. Virallisen ohjelman päätteeksi keskustelemme päivän aiheista ja avoimiksi jääneistä asioista, jonka jälkeen tilaisuus jatkuu buffetin merkeissä. Jukka Muttilainen, Adato Ilmajohtostandardien käyttö Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Vahvavirtailmajohtomääräykset A4 (VIM) on poistunut käytöstä tämän vuoden alusta ja kaikissa aloitettavissa uusissa sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakennus- ja korjaustöissä pitää noudattaa Tukes S10 -ohjeeseen luetteloituja Cenelec -standardeja. Suurin muutos koskee menetelmiä, joilla ilmajohtojen mekaaninen lujuus määritetään. Tässä seminaarissa selvitellään mikä muuttui kun VIM:in käyttö loppui, millaisia vaikutuksia on KJ -johtojen varusteiden mitoitukseen ja mistä ohjeet ja menetelmät uuteen tilanteeseen. Lisäksi kuulemme verkkoyhtiöiden näkemyksiä ja kokemuksia Cenelec -standardien käytöstä verkon suunnittelussa. Esillä on myös erilaisia menetelmiä, joilla mekaaninen mitoitus voidaan helposti tehdä CENELEC- standardin mukaisesti; yksinkertainen Excel-taulukoihin perustuva menetelmä sekä kehittyneempi PLINE- ohjelma (aiemmin ELINE). Lisäksi kuulemme myös ilmajohtoverkon suunnittelusta Cenelecin mukaan Profila- ohjelmalla. Tilaisuudessa aikaa varataan myös keskusteluille miten Cenelec -standardeihin siirtyminen on sujunut ja mitä ongelmia tullut esille? Tilaisuus on suunnattu verkostosuunnittelijoille ja verkonsuunnittelun ja -mitoituksen järjestelmien hankinnoista vastaaville sekä järjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjille ym. verkon mitoituksen ja rakentamisen ja kunnossapidon parissa työskenteleville. Jukka Muttilainen, Adato

10 Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt Winnova Oy, Laitila Ilmajohtojen purkutöiden määrä verkostotöissä lisääntyy lähivuosina merkittävästi. Purkutöihin liittyvät riskit ovat erilaisia kuin rakentamistyössä, mutta siitä huolimatta purkutyö jätetään usein kokonaan suunnittelematta. Uusi valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää purkutöiden suunnittelua etukäteen. Ennen purkutyön aloittamista on suoritettava työhön liittyvien riskien arviointi. Uuden asetuksen mukaan turvallisuuskoordinaattorin tulee ennen työn aloittamista varmistua siitä, että turvallisuus on huomioitu suunnittelua tilattaessa ja suunnittelussa. Koulutuksen tavoitteena on verkostosuosituksen pohjalta keskustella yhdessä työkokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavista asioista, jotta työn suunnittelu tukisi parhaiten turvallista ja tehokasta työsuoritusta. Kurssi on tarkoitettu ilmajohtoverkkojen rakennuttamiseen ja rakentamiseen osallistuville suunnittelijoille, verkostoasentajille, työnjohtajille, tiimipäälliköille sekä työturvallisuusasioista vastaaville. Jukka Muttilainen, Adato Sähkökauppapäivä Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Sähkökauppapäivä on jälleen täynnä ajankohtaista asiaa yrityksen sähkökaupasta vastaaville ja muille sähkökaupan osapuolille. Pohjustamme päivää Energiateollisuus ry:n sähkökauppaan liittyvän edunvalvonnan katsauksella. Kolmannen energian sisämarkkinapaketin pohjalta saadaan melkoinen määrä säännöksiä varsinkin sähkön tukkumarkkinoiden toiminnasta. Sääntelyvirasto ja kantaverkkoyhtiöiden ENTSO-E ovat täydessä työn touhussa kehyssuuntaviivojen ja verkkokoodien parissa. Ensimmäiset sitovat verkkokoodit valmistuvat aikaisintaan vuoden 2012 loppupuolella. Kuulemme tästä etäisestä mutta toimintaamme vaikuttavasta valmistelusta mukana olijalta. Aamupäivällä kuulemme lisäksi pohjoismaisten markkinoiden valmiudesta talveen, siirtoverkkoinvestoinneista Pohjolassa ja Pohjolaan sekä finanssiregulaation muutoksista. Iltapäivän teemoja ovat miten täyssähköauto Nissan Leaf aikoo vallata Pohjolan ja miten tavoittaa asiakkaita verkossa sähköisiä kanavia käyttämällä. Lisäksi kyselemme, millä keinolla saadaan kunnolliset tietojärjestelmät sähkömarkkinoille. Päivän lopuksi paneudumme vielä pohjoismaisiin sähkön vähittäismarkkinoihin ja siihen, miten laskutus on keskeinen riitakysymys tässä valmistelussa. Lisäksi kuulemme mittauksesta ja energiatehokkuusdirektiiviä koskevan ehdotuksen mukaisesta velvoitejärjestelmästä. Virallisen ohjelman päätteeksi keskustelemme päivän aiheista ja avoimiksi jääneistä asioista, jonka jälkeen tilaisuus jatkuu buffetin merkeissä.

11 Seuraavana päivänä Energiateollisuus ry:n syyseminaariin osallistuville (ilmoittautuneille) järjestämme aamulla yhteiskuljetuksen hotellilta Finlandia-talolle ja syysseminaarin päättyessä takaisin hotellille ja lentoasemalle. Jukka Muttilainen, Adato Verkonrakennuttaja- ja verkostourakointipäivät Sokos Hotel Flamingo, Vantaa Verkonrakennus- ja verkostourakointipäivät ovat täynnä ajankohtaista verkonrakennus- ja verkostourakointiasiaa sekä erinomainen tilaisuus tavata kollegoita ja muita verkonrakennuksen osapuolia. Aloitamme päivät yhteisrakentamisella ja tuomme esille verkkoyhtiön kokemuksia ja näkemyksiä yhden pääurakoitsijan mallista sekä miten kunta päätoteuttajana yhteisellä verkkotyömaalla on näkynyt ja vaikuttanut arkipäivän tekemiseen. Saamme välineitä vastuiden ja riskien hallintaan ennakoivassa sopimisessa laite- ja materiaalikaupassa. Sopimukset ovat liian tärkeitä jäädäkseen yksin juristien asiaksi. Iltapäiväkahvien jälkeen kuulemme Energiateollisuus ry:n ja työsuojeluviranomaisen näkemyksiä ja ohjeita Valtioneuvoston asetukseen rakennustyön turvallisuudesta sekä millaista turvallisuuskoordinaattorikäytäntöä Vattenfall Verkko Oy:ssä noudatetaan ja miten toimii. Ensimmäisen päivän iltaohjelmassa on unohtumaton jääkiekkoelämys SM liigaottelu Jokerit- Tappara Hartwall Areenalla. Ilta aloitetaan Platinium ravintolassa Buffet ruokailulla, kahvit tarjotaan erätauolla. Ottelun lopputuloksen oikein arvanneelle on luvassa yllätyspalkinto. Toisen päivän aloitamme kuulemalla verkkoliiketoimintaan liittyvien palveluketjujen ja kumppanuuksien johtamista koskevasta tutkimushankkeesta (PAVE). Lisäksi perehdymme ympäristöasioiden hallintaan palveluntuotanto ja verkonrakennusyhtiöissä, urakoitsijoiden toiminnan laadun arviointiin. Verkostourakointiasiakirjat RU-KVR -verkostosuositukset ovat olleet käytössä jo vuodesta 2010 kuulemme sekä tilaajan että toimittajan näkemyksiä ja kokemuksia asiakirjojen toimivuudesta. Aikaa varataan myös asiaan liittyvälle keskustelulle. Päivän lopuksi selvitystä mm. johdon omistajille, urakointiyhtiöille ja suunnittelutoimistoille avatusta yhteiskaivuu.fi porttaalista sekä koneohjausratkaisujen hyödyntämisestä kaapelien asennuksessa ja sijaintitietojen tallentamisessa. Päivä on suunnattu erityisesti verkonrakennuttajille, verkostourakoitsijoille ym. palveluntuotantoyhtiöissä verkonrakennus-, käyttö-, kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä toimiville sekä laitetoimittajille ym. Jukka Muttilainen, Adato Energia-alan viestintäseminaari Peilin paikka , Hilton Helsinki Strand Hotel, Helsinki Tämänvuotisen Peilin paikan ohjelmassa on monipuolisesti erilaisia viestinnän ja edunvalvonnan ajankohtaisia aiheita ja ilmiöitä. Seminaarin kärkinimi on tunnettu poliitikko, toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen, joka puhuu kestävästä edunvalvonnasta. Sanomalehtien Liiton johtaja Pasi Kiviojan puheenvuoro Lööpin

12 takana käsittelee iltapäivälehtien tapaa ajatella. Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko esittelee verkkolehtien maailmaa ja tulevaisuutta. Ohjelmassa on myös energiapoliittinen katsaus, ET:n mainetalkoiden suunnitelma , energia-alan nuorisoviestinnän haasteet ja yrityksen sähköisen viestinnän tehokkuus. Yritysesimerkkinä on Lähivakuutus otsikolla: Otamme sen henkilökohtaisesti. Myös Facebookissa. Tämänkertainen mediavierailu tehdään Neloseen. Peilin paikka on tarkoitettu energiayritysten tiedotus- ja markkinointitehtävissä toimiville. Seminaari on myös tärkeä tapaamis- ja verkottumistilaisuus, jossa voit tavata eri yrityksissä ja eri puolilla Suomea toimivia kollegoita. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Lisätiedot seminaarista Adatosta Juhani Kalevilta, p Juhani Kalevi, Adato