TIKKURILA TIKKURILAN SILKKI. Vantaan kaupunki Kaupunginosa 61, osa korttelia sekä katu-, virkistys- ja vesialueet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIKKURILA TIKKURILAN SILKKI. Vantaan kaupunki Kaupunginosa 61, osa korttelia 61105 sekä katu-, virkistys- ja vesialueet"

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Kaupunginosa 61, osa korttelia sekä katu-, virkistys- ja vesialueet TIKKURILA TIKKURILAN SILKKI Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro , tonttijako ja tonttijaon muutos Elli Maalismaa, aluearkkitehti Kielotie 29, Vantaa Kaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettu Kaupunkisuunnittelulautakunta ,

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Vantaan kaupunki / Maankäytön ja ympäristön toimiala / Kaupunkisuunnittelu TUNNISTETIEDOT Asemakaavanmuutos: Kaupunginosa 61, Tikkurila Osa korttelia sekä katu-, virkistys- ja vesialueet Tonttijako ja tonttijaon muutos Tontit nro 61105/6 ja KAAVAMUUTOSALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue rajautuu pohjoisessa kortteliin 61106, idässä Tikkurilantiehen ja -rantaan, Keravanjokeen sekä Tiedepuistoon, etelässä Helsingin rajaan sekä lännessä Keravanjokeen, Tikkurilanrantaan, tonttiin nro 61105/4, Silkkitiehen, kortteliin 61097, Silkkipolkuun ja Tikkurilantiehen. Kaavamuutosalue on Tikkurilan keskustan eteläosaa ja Keravanjoen varren kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Sijainti palvelujen ja Tikkurilan aseman läheisyydessä antaa alueelle erinomaiset kehittämisedellytykset. 1.3 KAAVAMUUTOSALUEEN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavanmuutos nro Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Tikkurilan vanhan silkkitehtaan, Tikkurilan Silkin monipuolinen käyttö ja asuminen. Pääosa Silkin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista kunnostetaan. Kahden huonokuntoisimman rakennuksen paikalle toteutetaan asuinkerrostalo. Tikkurilanrannan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset säilytetään nykyisessä käytössä. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 2,4 ha.

3 2 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVAMUUTOSALUEEN SIJAINTI KAAVAMUUTOSALUEEN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAMUUTOSPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SUUNNITTELUTILANNE ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAMUUTOKSEN RAKENNE YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS KAAVAMUUTOSTYÖHÖN OSALLISTUNEET LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA SELOSTUKSEN LIITTEET Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan muutosehdotus ja poistettavat merkinnät Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Vesihuollon ja viemäröinnin yleissuunnitelma Tikkurilan Silkki lähiympäristösuunnitelma, Studio Terra (erillinen liite) ERILLISET LIITTEET ASIAKIRJOISSA Tikkurilan Silkki Renor, Yleissuunnitema (Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy) Pohjatutkimus, perustamistapaselvitys ja maaperän ympäristötutkimus (Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy ) Tikkurilan Silkki, Kiinteistön rakennustekninen kuntoarvio (Insinööritoimisto Raksystems Oy ) Tikkurilan Silkki, Haitta-ainekartoitusraportti: Talo A3, Talo A5, Talot A6, A7 ja A8, Talo B, Talo C, Talo D (Insinööritoimisto Raksystems Oy ) Tikkurilan Silkki, Rakenteiden avaukset 2 (Insinööritoimisto Raksystems Oy ) LVIA-toteutus, Clima Consult Finland Oy Sähkölaitteet, Yhtyneet Insinöörit Oy

4 3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAMUUTOSPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutosaloitteessa Renor Oy esitti Silkkitehtaan tontin käyttötarkoitusta muutettavaksi siten, että se mahdollistaa nykyisten toimintojen lisäksi asumisen. Silkkitehtaan luonnossuunnitelmia esiteltiin Vantaa Päivänä yleisölle. Tehtaassa oli mahdollisuus tutustua myös rakennettuun malliasuntoon. MRL 63 :n mukainen asemakaavan muutoksen nro osallistumis- ja arviointisuunnitelman vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa sekä kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. Viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa Kaavamuutosalueen ja rakennusten käyttöä tutkittiin erilaisina vaihtoehtoina yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Renor Oy:n kanssa. Maanomistajan konsultteina toimivat Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, Sito Oy (liikennesuunnittelu), Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy (perustamistapaselvitys, maaperän ympäristötutkimus), Insinööritoimisto Raksystems Oy (rakennustekninen kuntoarvio, haitta-ainekartoitus), Clima Consult Finland Oy (LVI-suunnittelu) ja Yhtyneet Insinöörit Oy (sähkösuunnittelu). Kaupunkisuunnittelulautakunta /kaupunginhallitus päätti asettaa kaavamuutosehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja oikeutti kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot mennessä. Pyydetyistä 21 lausunnosta saatiin 11 lausuntoa. Nähtävillä oloaikana ei jätetty muistutuksia. Asemakaavan muutokseen liittyy sopimus. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavojen mukainen. Kaavamuutoksessa noudatetaan Vantaan kaupungin strategisia tavoitteita. Kaavamuutoksella Tikkurilan Silkin rakennuksista ja Tikkurilanrannasta muodostuu toiminnallisesti monipuolinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Kokonaisratkaisulla sekä kaavamääräyksillä ja merkinnöillä on varmistettu rakentamisen ja lähiympäristön korkea laatutaso. Kaavamuutoksen lähtökohtana on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttäminen. Pääosa kaavamuutosalueen rakennuksista suojellaan ja uudisrakentaminen sovitetaan olemassa oleviin rakennuksiin. Kaavamuutoksessa Tikkurilan Silkin tontti on merkitty keskustatoimintojen korttelialueeksi (C), jolle saa sijoittaa asumista, majoitus-, kulttuuri-, opetus-, palvelu- ja toimistotiloja. Autopaikkojen korttelialue (LPA) sijoittuu Silkin ja Silkinkaaren asuinkerrostalojen väliselle alueelle, jonne ajetaan Silkkitien kautta. Kaavamuutoksella on varmistettu jalankulkuyhteydet rantaan sekä kevyen liikenteen reittien jatkuvuus. Keskustatoimintojen alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m2. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusoikeus pienenee k-m2. Autopaikkojen korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 180 k-m2 talousrakennusta varten. Kaavamuutosalueella on yhteensä 205 pysäköintipaikkaa. Tikkurilan Silkin pääsisäänkäyntien yhteyteen on liitetty kaista puistoa ja katualuetta. Tikkurilantien alle jäänyt sokkeli kaivetaan esiin, jolloin Silkin kadun puoleinen edusta tulee olemaan keskimäärin 70 cm Tikkurilantietä alempana. Tämän takia Silkin ja kadun rajakohtaan rakennetaan muuri ja Tikkurilantien reunaan uusi jalkakäytävä ja pyörätie. 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN Renor Oy aloittaa Silkkitehtaan peruskorjaamisen ja rakentamisen, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja rakennuksille on löytynyt käyttäjä. Kunnallistekniikka rakennetaan hankkeen edellyttämässä aikataulussa.

5 3 LÄHTÖKOHDAT Vantaan kaupunki / Maankäytön ja ympäristön toimiala / Kaupunkisuunnittelu SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Tikkurilan palvelualueen liikenteellinen asema (henkilö-, tavara- ja joukkoliikenne) on erinomainen ja kehittyvä. Sijainti Helsingin pohjoispuolella pääradan ja Kehä III:n varrella sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä tarjoavat monipuoliset ja nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle, muualle Suomeen ja ulkomaille. Tikkurila on ollut kunnan hallinnollinen keskus jo vuodesta 1946, mikä näkyy keskustan ilmeessä. Tiedekeskus Heureka, Keravanjoki, Tikkurilan Silkki, Vernissatehdas, Tikkurilan vanha asema, 1950-luvun rakennusperintö ja Tikkuraitti kaupallisine palveluineen luovat keskustaan vahvaa identiteettiä Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Kulttuurimaisemaselvityksen 2005 mukaan kaavamuutosalue kuuluu Keravanjoen varren kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen, jolla sijaitsevat mm. Monitoimitalo Vernissa, valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Tikkurilan vanha asema, Tikkurilan Silkki, Söderlingin mylly ja Villa Söderbo. Tikkurilan kehityskuvan 2006 mukaan kaavamuutosalue on osa Tikkurilan kulttuurihistoriallista ydintä, jossa tien ja Keravanjoen väliin jää vanhojen teollisuusrakennusten ja puistojen vyöhyke. Ytimen osana on Tiedekeskus Heureka, jonka yhteyteen suunnitellaan uutta Vantaan kulttuurikeskusta. Pääradalle näkyvät Silkkitehdas, rantapuisto, koskimaisema, Vernissa, 1980-luvun Tikkurilan väritehdas ja Tiedekeskus Heureka luovat vahvaa identiteettiä ja imagoa koko Vantaalle. Luonnonolot Maanpinnan korkeus vaihtelee Silkkitehtaan alueella välillä. Jokirannan korkeusasema veden äärellä on Kaavamuutosalue on savialuetta, missä pehmeän saven paksuus vaihtelee noin 7-12 metrin välillä. Painokairauksilla on päästy noin metrin syvyydelle maanpinnasta. Kairaukset ovat päättyneet kiviin, kallioon tai tiiviiseen maakerrokseen. Savialueella rakennukset perustetaan paalujen varaan. Lyöntipaalujen pituudet vaihtelevat 5-18 metriin. Vanhat maanvaraan perustetut rakennukset voivat vaurioitua, jos kaavamuutosalueella lasketaan pohjavesipintaa työmaa-aikana tai pysyvästi. Keravanjokeen viettävällä rinteellä tulee suunnittelussa ottaa huomioon rakennusten ja piha-alueen vakavuus. Tehdyn pohjatutkimuksen mukaan kaikki maanvaraisesti ja puupaaluille perustettujen osien perustukset ja lattiat esitetään paalutettaviksi teräspaaluilla. Keravanjoen korkeimmat tulvakorkeudet mitattiin vuonna 1966, jolloin rautatiesillan alla vedenkorkeus HW oli ja Kielotien kohdalla Silkkitehtaan kohdalla vedenkorkeus on ollut noin Helsingin vesipiirin tekemien arvioiden mukaan edellä mainittujen paikkojen ylimmät vedenkorkeudet (HW) voivat olla (rautatien silta) (Kielotien silta) ja (Silkkitehdas). Jos maanalaisia tiloja rakennetaan tulvarajan alapuolelle, edellyttää se vesitiiviitä rakenteita. Tikkurilankosken padon alapuolella ei ole jääpatoja tulva-aikaan. Silkkitehdas ja jokirannan raitti on rakennettu niin korkealle, ettei tulvavaaraa ole. Sen sijaan vedenpuhdistamolta Veinin myllylle johtava polku on joskus tulvan alla. Kasvillisuus on sijoittuu pääosin jokirantaan.

6 5 Pienilmasto ja vedet Etelään viettävä lämmin joenrinne on puiden suojaama ja lähes tuuleton. Silkkitehtaan sisäpiha on myös tuulilta suojassa. Alueen pintavedet valuvat Keravanjokeen Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on Tikkurilan kaupunkirakenteen eteläosaa, jonka tuleva rakentaminen on Tikkurilan keskustan tiivistämistä ja täydennysrakentamista. Joukkoliikenneyhteydet ovat erinomaiset. Kaupunkikuva Pääradan länsipuolen hieno kerroksellinen kaupunkikuva muodostuu Tiedekeskus Heurekan, Tikkurilan Silkin, Silkinkaaren asuinkerrostalojen, Kielotornin sekä Keravanjoen muodostamasta kokonaisuudesta. Kaavamuutosalueen inhimillinen mittakaava, puiset ja punatiiliset rakennukset sekä rantapuusto muodostavat viehättävän vastaparin Tiedekeskus Heurekan viileälle modernismille. Teollisuusmiljöön menneen maailman tunnelma virittää odotuksia. Arkkitehtuuritoimisto Hirvonen-Huttusen suunnittelemat Silkinkaaren asuinkerrostalot liittyvät hienolla tavalla rantaan ja vanhaan silkkitehtaaseen. Silkkitien ja Silkkipolun länsipuolen kaupunkikuva on sekava. Väestön rakenne ja kehitys Tikkurilassa Tikkurilan palvelualueen väestön sosiaalisen rakenteen piirteisiin kuuluu mm. aikuisvaltaisuus, yksin eläminen, lapsettomat avopariperheet ja työttömyys. Tikkurilan palvelualue on myös muuttoliikenteen aluetta, mikä vaikuttaa hyvinvoinnin taustatekijöihin: juurtumiseen, ihmissuhteisiin, yhteisöllisyyteen jne. Vuonna 2005 Tikkurilan kaupunginosassa (kaupunginosa 61) oli asukasta. Kymmenen vuoden aikana väkiluku on kasvanut lähes asukkaalla. Kerrostalovaltainen kaupunginosa on heti Myyrmäen jälkeen tiheimmin asuttua aluetta Vantaalla. Alueen väestö on vanhusvoittoista. Väkiluvun ennustetaan olevan asukasta vuonna Asuminen Tikkurilan kaupunginosan asunnoista alle puolet on omistusasuntoja. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin eli 58 m2. Tikkurilassa ei kuitenkaan asuta kovin ahtaasti, sillä kaupunginosassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä koko Vantaasta. Tikkurilan keskustaan tarvitaan uutta asuntotuotantoa, koska mm. ikääntyvät ihmiset tarvitsevat hissillisiä kerrostaloasuntoja. Kaavamuutosalueella on yksi asunto. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Tikkurila aluekeskuksena tarjoaa monipuoliset palvelut. Alle kilometrin päässä ovat mm. kaupungintalo, kaupungin, valtion ja seurakuntayhtymän virastot, kirkko, posti, pääkirjasto ja Laurean ammattikorkeakoulu. Lähimmät kaupalliset palvelut saa viereisistä kortteleista, Kauppiastavaratalo Tikkurista sekä Asematien ja Tikkuraitin varren liikkeistä. Tikkurilan kaupunginosa on toiseksi suurin työpaikkakeskittymä lentokentän jälkeen. Lähes 92 prosenttia työpaikasta on palvelujen parissa. Kaupunki ja valtio ovat myös merkittäviä työnantajina. Tikkurilasta on tulossa tiede-, tieto- ja kulttuurikeskus, kun Tiedekeskus Heurekaa laajennetaan rautatien itäpuolelle Kuninkaalaan.

7 6 Kaavamuutosalueen noin 70 vuokralaisesta osa on palvelualan pienyrityksiä. Virkistys Tikkurilan kulttuurihistoriallisen ydin rantapuistoineen on virkistyksen kannalta merkittävä. Tikkurilanranta kevyen liikenteen raitteineen liittää alueen laajempaan viheralueverkkoon mm. Bäckbynpuistoon ja Tikkurilan keskuspuistoon. Tikkurilan urheilupuisto uima-, keila- ja jäähalleineen sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä. Pääkaupungin monipuolista virkistystarjontaa on lyhyen junamatkan päässä. Liikenne Kaavamuutosalue liittyy Silkkitien, Kielotien ja Tikkurilantien kautta muuhun liikenneverkkoon ja seudulliseen päätieverkkoon, mm. Kehä III:lle, Lahdenväylälle ja Tuusulanväylälle. Silkkitehtaan vieressä Tikkurilantiellä on bussipysäkki. Tehtaan kohdalla Tikkurilantien nykyinen korkeusasema on Silkkitehtaan sokkeli on Tikkurilantien alapuolella alla olevien kuvien mukaisesti. TIKKURILANTIEN REUNAA LÄNTEEN JA ITÄÄN PÄIN Noin 600 metrin päässä sijaitsevat Tikkurilan asema, jolta on yhteydet pendolinoilla, pika- ja taajamajunilla päärataa pitkin eri puolille Suomea. Yhteydet ovat parantuneet Lahden oikoradan avauduttua vuonna Lisäksi on suunnitteilla Kehärata, joka tulee palvelemaan suoraan yli pääkaupunkiseutulaista sekä lentoasemaa. Tikkurilan linja-autoasemalta pääsee lentoasemalle, eri puolille Vantaata ja Helsinkiin. Tikkurilan aseman yhteyteen on suunnitteilla Matkakeskus, jolla on tarkoitus parantaa mm. joukkoliikenteen palvelutasoa ja vaihtoja kulkuneuvosta toiseen. Pitkän aikavälin suunnitelmana on pikaraitiotien rakentaminen Tikkurilan keskustan ja lentoaseman välille sekä pääkaupunkiseudun poikittaisyhteyksien kehittäminen Espooseen ja Helsinkiin. Keravanjoen eteläpuolella kulkee valtakunnallinen pyörämatkailureitti, joka johtaa Tikkurilan keskustan kautta Keravalle, Tikkurilantien kautta Lahdenväylälle ja Helsingin pitäjän Kirkonkylän kautta Helsinkiin. Pyöräilyn pääreitit ja paikallisreitit ovat Kielotien ja Tikkurilantien varressa. Maankäyttö Vuosina rakentunut Tikkurilan Silkki muodostuu seuraavista osista: Tehdasalueen pohjoisosassa sijaitsevat II-kerroksiset rakennukset A1 - A4 (yht brm2) valmistuivat vaiheittain vuosien aikana.

8 7 Tehdasalueen keskellä sijaitsee III-kerroksinen varasto ja lämpökeskus, rakennukset C ja D (1 200 br-m2), jotka ovat valmistuneet vuonna Suurin yhtenäinen III V-kerroksinen rakennus B (5 707 br-m2) valmistui vuonna Korttelin itäreunan muodostava rakennusrivistö, rakennukset A5 - A8 (4 149 br-m2) täydentyi nykyiseen laajuuteensa vuoteen 1964 mennessä. Näistä rakennuksista eteläisimmät ovat huonossa kunnossa. Rakennusten pinta-alat perustuvat voimassa olevan asemakaavan kaavaselostuksessa oleviin Kiinteistötaito Peltola & Pulkkanen Oy:n laskelmiin , joiden mukaan Silkkitehtaan yhteen laskettu brutto-/kerrosala on m2. Silkkitehtaan kiinteistössä on noin 70 vuokralaista. Tehtaassa toimii mm. kuvataidekoulu, Teatteri Vantaa, Tanssiteatteri ja Arkkitehtuuripäiväkoti Arkki. SILKKITEHTAAN RAKENNUKSET / ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY Tikkurilanrannassa sijaitsevat vedenpuhdistamo ja pumppaamo, rakennus H (423 br-m2) valmistui vuonna Vesilaitoksen toiminta lopetettiin 1990-luvun alussa. Lisäksi rannassa ovat seuraavat rakennukset: Puurakenteinen II-kerroksinen Söderlingin mylly (237 k-m2) valmistui vuonna Rakennuksessa toimii kesäkahvila Veinin mylly. Villa Söderbo (190 k-m2) on puurakenteinen, I½ -kerroksinen ja mansardikattoinen rakennus, joka valmistui vuonna Huvila toimii taiteilija-asuntona ja ateljeena. Rakennettu kulttuuriympäristö Vantaan moderni rakennuskulttuuri inventointiraportissa Tikkurilan vanha silkkitehdas ja Söderlingin mylly on luokiteltu luokkaan A1, eli ne on todettu suojelemisen arvoisiksi kohteiksi jo inventointia tehtäessä. Villa Söderbo on samassa inventoinnissa todettu A2- luokan kohteeksi, mikä tarkoittaa, että suojelukelpoisuus on varmistettava tarkemmalla tutkimisella. Kaavatyön yhteydessä rakennus on todettu suojelemisen arvoiseksi sekä kaupunkikuvallisista että rakennus- ja paikallishistoriallisista syistä.

9 8 Kulttuurimaisemaselvityksessä 2005 Tikkurilan Silkkitehdas, Söderlingin mylly ja Villa Söderbo on luokiteltu arvokkaiksi rakennuksiksi. Tikkurilan kehityskuvan 2006 mukaan kaavamuutosalue on osa Tikkurilan kulttuurihistoriallista ydintä. Katso kohta Maisemarakenne, maisemakuva. TIKKURILAN SILKKI 1950-LUVULLA KUVA: TIKKURILA SILKKI OY:N ARKISTO / VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Helsingin maalaiskuntaan perustettiin 1930-luvun laman jälkeen kaksi suurteollisuuteen luettavaa teollisuuslaitosta, joista toinen oli Suomen Silkkiteollisuus, myöhemmin Tikkurilan Silkki Oy. Saksalaissyntyisen rakennusinsinöörin Kurt Wreden perustama tehdas oli yksi ensimmäisistä silkkitehtaista Suomessa. Omistaja huolehti työntekijöistään hyvin mm. järjestämällä heille terveydenhoidon ja ostoetuuksia. Tehdas laajeni toiseen maailmansotaan asti, mitä ennen tehtaassa oli lähes 300 työntekijää. Sodan jälkeen alkoi uusi nousu. Ennen vuoden 1956 yleislakkoa tehtaassa oli 738 työntekijää. Lakon jälkeen tehdas myytiin Suomen Puuvillateollisuudelle ja edelleen Finlaysonille. Silkkikutomo- ja värjäämötoiminta lopetettiin luvun alussa. Silkkitehdas on vakiintunut osaksi Keravanjoen rantavyöhykkeen kaupunkimaisemaa ensin teollisuuslaitoksena, sittemmin erilaisten kulttuuritoimijoiden ja -toimintojen sekä pienyritysten keskittymänä. Rakennusryhmä muodostaa kaupunkikuvallisesti näkyvän kokonaisuuden. Sisäpihojen mittasuhteet, rakenteet ja materiaalit ovat autenttista teollisuusarkkitehtuuria. Monimuotoinen kokonaisuus on historiallisesti todistusvoimainen ja elämyksellinen, ja se kertoo merkittävällä tavalla Tikkurilan rakentumisen ja Helsingin maalaiskunnan teollistumisen vaiheista. Kokonaisuuden vanhimmat osat ovat alueen pohjoisosassa sijaitsevat II-kerroksiset rakennukset, joissa sijaitsivat mm. värjäämö ja kutomo. Nämä rakennukset toteutettiin vuosina Tehdaskokonaisuutta laajennettiin 1930-luvun loppupuolella useaan otteeseen. Raken-

10 9 nusten suunnittelusta vastasi tehtaan rakennuspäällikkö Herman Kues. Tehtaan ensimmäinen kasvuvaihe katkesi toisen maailmansodan alkamiseen. TIKKURILAN SILKKI YLHÄÄLLÄ SISÄPIHANÄKYMÄ JA OIKEALLA SISÄTILOJA Sodan ja sitä seuranneen pulakauden jälkeen tehtaan rakentuminen jatkui lukujen taitteessa. Uusi kolmikerroksinen kutomorakennus valmistui tontin lounaisosaan vuonna 1951, ja sitä korotettiin pian kerroksella ja laajennettiin pohjoiseen. Laajennus valmistui vuonna Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Matti Finell. Tämän jälkeen alueelle rakennettiin vielä mm. raakakangasvarasto, leikkaamo ja tarkastamo. Silkkitehdas täydentyi nykyiseen laajuuteensa 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alkupuolen aikana. Viimeisin lisä kokonaisuuteen oli vuonna 1964 valmistunut uusi värjäämö, jossa sijaitsee tällä hetkellä Silkkisali. Herman Kues, Matti Finell, rak.tsto Constructor ja ins.tsto Malmberg suunnittelivat tehtaan rakennuksia lukujen aikana. TAUSTALLA VILLA SÖDERBO JA ETUALALLA SÖDERLINGIN MYLLY Silkkitehtaan itäpuolella sijaitseva Söderlingin mylly kuuluu Tikkurilaan 1930-luvulla toteutettuihin pienempiin teollisuuslaitoksiin. Mylly rakennettiin samaan aikaan silkkitehtaan

11 10 ensimmäisten vaiheiden kanssa. Puinen myllyrakennus oli käyttövalmiina vuoden 1935 alussa, ja rakennusta laajennettiin vuonna Myllyn käyttövoimana oli aluksi polttomoottori, sittemmin sähkömoottori. Rakennuksen itäsivulla oli myllyn aktiivisena toiminta-aikana nostinlaite, ja lähempänä rantaa, erillään rakennuksesta, sijaitsi muuntaja. Nämä on sittemmin purettu. Myllyn tuotannon voimakkain kausi oli 1950-luvun alussa, jolloin vehnäjauhon tuottamiseen erikoistunut mylly palveli koko lähitienoota. Vantaan kaupunki osti myllyrakennuksen vuonna Se kunnostettiin ja vuokrattiin kahvilaksi. Söderlingin mylly, kahvila Veinin mylly on tärkeä osa Tikkurilantien varren kaupunkikuvaa ja Keravanjoen rantamaisemaa. Villa Söderbo on vuonna 1939 valmistunut, alun perin myllyn toimintaan liittynyt asuinrakennus. Myllyn omistaja Ernst Söderling rakensi sen omaksi talokseen, ja yksi huoneista toimi myllyn konttorina. Rakennusta täydennettiin lukujen kuluessa ja siinä tehtiin joitakin muutostöitä. Mm. ullakkokerros otettiin kokonaan asuinkäyttöön. Mansardikattoinen puurakennus on hyvä esimerkki viime vuosisadan puoliväliä edeltäneen aikakauden rakennuskannasta, jota Tikkurilassa on vain vähän jäljellä. Sillä on vakiintunut asema osana joenvarren kaupunkikuvaa myllyrakennuksen ja Silkkitehtaan välissä. Rakennus on Vantaan kaupungin omistuksessa. Tekninen huolto Kaavamuutosalue kuuluu teknisen huollon verkostojen piiriin. Lähin vesijohto on Silkkitiellä. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = ja NW = ) sijaitsee Hiekkaharjussa. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Lisäksi verkkoon syötetään vettä Valkoisenlähteen pohjavedenottamolta. Painetasot ovat: alin ja ylin mvp (merenpinnasta). Keravanjoen varressa sijaitsee Korson ja Tikkurilan välinen pääviemäri (1200 mm), joka jatkuu edelleen Suutarilan jätevesipumppaamolle. Helsingin viemäriverkostossa jätevedet johdetaan Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Käsitellyt jätevedet päästetään mereen. Silkkitiellä ja Tikkurilantiellä sijaitsevat rakennetut sadevesiviemärit. Sadevedet johdetaan Keravanjokeen. Ympäristöhäiriöt TIELIIKENNEMELU TIKKURILASSA 2030

12 11 Yleiskaavan tarkistustyön yhteydessä on selvitetty pääteiden ja -katujen liikennemelu Selvityksen mukaan Tikkurilantien liikennemelu aiheuttaa kaavamuutosalueen pohjoisosaan db melutasoja. Maaperän ympäristötutkimuksen mukaan Silkin alueelta otettiin maaperänäytteitä 18 tutkimuspisteestä. Lisäksi otettiin vesinäytteitä kuntatekniikkakeskuksen asentamista pohjavesiputkista. Tutkimuksissa todettiin maaperän likaantuneen lievästi metalleilla piha-alueen rakennekerroksissa sekä rakennusten vierus- ja alustäytöissä. Kaavamuutosalueen maapohja on paikoin likaantunut. Maaperä oli likaantunut voimakkaasti metalleilla jokitörmän täyttöalueilla. Pilaantuneita maakerroksia arvioidaan olevan yhteensä m3 (2 200 t), joista voimakkaasti pilaantunutta maata on 200 m3 (300 t). Ohjearvon ylittävä maa-aines joudutaan poistamaan joko ennen rakentamista tai maarakennustöiden yhteydessä. Sosiaalinen ympäristö Katso kohta Väestön rakenne ja kehitys Tikkurilassa. Tikkurilan palvelualueella on puututtu mm. mahdollisimman varhain lapsen ongelmiin, mikä on näkynyt kaikilla palvelutoiminnan sektoreilla. Sosiaalista eheyttä ja turvallisuutta on parannettu toteuttamalla Turvallisuustalkoot -hanketta. Tyypillisiä ovat mm. perinteeksi muodostuneet yhteisölliset vuosittain toistuvat tapahtumat, joilla on pyritty luomaan asukkaille "Tikkurila-identiteettiä". Suunnittelualueen sijainti antaa hyvät lähtökohdat sosiaalisesti monipuolisen asuin- ja toimintaympäristön syntymiselle Maanomistus Tontit nro 61105/3 ja 5 omistaa Renor Oy. Puistoalue ja katualueet ovat Vantaan kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen.

13 12 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Hyväksymispäätöksestä on valitettu. Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta, joka sijaitsee kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeellä. Keravanjokilaakso on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi kohteeksi. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Vantaan yleiskaava (KV ) on osittain vahvistunut ympäristöministeriössä. Kaavamuutos ei ole ministeriön vahvistaman yleiskaavan alueella. Vantaan yleiskaava (KV ) ei ole saanut vielä lainvoimaa. Yleiskaavojen mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) ja lähivirkistysaluetta (VL), jolle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Kaavamuutosalue on merkitty vinoviivoituksella merkittäväksi ympäristökokonaisuudeksi / kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tikkurilantielle merkitty ohjeellinen raideliikenteen linjaus. Hanke on yleiskaavojen mukainen. Yleiskaavan kaupunkikuvallisesti arvokas alue tarkoittaa kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja on suojeltava. "Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava sen alkuperäisiä kaupunkisuunnitteluperiaatteita ja huolehdittava siitä, että rakentaminen tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu ympäristöönsä. Alueella tapahtuvan ympäristörakentamisen ja -hoidon tulee perustua sen kaupunkikuvallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin. Alueella olevien rakennusten ulkoasua ei saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu."

14 13 Helsingin yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002 on saanut lainvoiman Sen mukaan Vantaan rajan eteläpuolelle sijoittuu vesialue ja Keravanjoen eteläpuolelle kaupunkipuisto. Helsingin pohjoisreuna on Tikkurilan kohdalla pientalovaltaista asumisen aluetta. Kehä II:n moottorikadun viereen sijoittuu kerrostalo- ja toimitilavaltainen alue. Asemakaava Alueella ovat voimassa ensimmäinen asemakaava Tikkurila VIII ( ), SM sekä vahvistuneet asemakaavan muutokset (nro ja nro ). Niiden mukaan kaavamuutosalue on toimitilarakennusten (KTY), autopaikkojen korttelialuetta (LPA) sekä katu-, puisto- (VP) ja vesialuetta (W). Toimitilarakennusten alueelle saa sijoittaa liike-, toimisto-, käsityö- ja palvelutiloja enintään 70% kerrosalasta. Alueelle saa lisäksi sijoittaa kulttuuri-, opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevia tiloja. Ympäristö on merkitty säilytettäväksi. Rakennuksille on osoitettu säilyttämistä koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Eteläisin rannan puolella oleva rakennus voidaan säilyttää tai korvata ympäristöön sopeutuvalla ½ III - kerroksisella rakennuksella. Korttelialueen pohjoisosalla rakennuksia saa korottaa yhdellä kerroksella. Puistoalueella vedenpuhdistamo ja pumppaamo on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi. Söderlingin myllyä ja Villa Söderbota ei ole suojeltu. Voimassa oleva asemakaava ei sisällä asumista. Kaavahanke edellyttää mm. Silkin tontin käyttötarkoituksen muuttamista.

15 14 Kaavamuutosalueella on voimassa OAJ:n, Asko Kiinteistöt Oy:n, Kiinteistö Oy Tikkurilan Jokipuiston ja Skanska Etelä-Suomen välinen rasitesopimus sekä As. Oy Vantaan Silkinkulman, As. Oy Vantaan Silkinkaaren ja Skanska Talonrakennus Oy:n välinen rasitesopimus Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan talousarvion 2007 / taloussuunnitelman strategiset tavoitteet ovat hallittu kaupunkikasvu, tuloksellinen elinkeinopolitiikka, asukkaan turvallinen arki, yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta sekä lasten ja nuorten tukeminen. Hallittu kaupunkikasvu merkitsee mm. seuraavaa: Kaupunki luo rakentamisedellytykset noin 2000 asunnon vuosituotannolle siten toteutettuna, että se eheyttää kaupungin yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää optimaalisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja. Täydennetään ja kehitetään keskuksia. Eheytetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Joukkoliikenteen osuus säilytetään vähintään nykytasolla. Työpaikka-alueiden joukkoliikennepalvelut turvataan. Asuntopoliittisilla toimenpiteillä, sopimuksilla ja täydennyskaavoituksella sekä kehittämishankkeilla varmistetaan asuinalueiden monipuolinen asukas- ja asuntorakenne. Vantaan kaupungin asuntostrategian (KV ) mukaan kaupunkilaisten asumisuran asumistarpeet turvataan monipuolisella asuntokannalla. Rakentamisen päämääränä ovat viihtyisät ja turvalliset asuntoalueet. Kaupunkisuunnittelun strategiassa kaupunkisuunnittelun tavoitteena on hyvä kaupunkiympäristö, toimiva kaupunkirakenne, vahvat keskustat sekä elinkeinoille ja palveluille tarpeelliset toimitilat. Vantaan arkkitehtuuristrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto vahvisti Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen, joka tuli voimaan Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Korttelialueet on merkitty tontteina sekä puisto- ja katualueet tiloina kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Muita selvityksiä, suunnitelmia ja ohjeita Kaavamuutostyössä on hyödynnetty mm. seuraavia suunnitelmia ja selvityksiä: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Vantaalla (Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu 7/2006) Tikkurilan kehityskuva (Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu ). Kaikissa erillisissä töissä toteutetaan läpäisyperiaatteella kehityskuvaa kahdeksalla askeleella mm. seuraavasti: Muodostetaan selkeästi rajattuja ja vaihtelevia näkymiä sisältäviä katu- ja au-

16 15 kiotiloja. Toteutetaan suunnitelmallisesti korkeatasoisia asuinkortteleita (monipuolinen asuntotarjonta, kestävät materiaalit, tasokkaat julkisivuratkaisut, suojaisat pihat). Toteutetaan keskustan laatukriteerit täyttäviä pysäköintilaitoksia ja laadukas keskustapuisto. Säilytetään ihmisläheinen mittakaava ja turvataan ajallinen kerrostuneisuus. Vantaan matkakeskus - Tikkurilan asema, kehittämissuunnitelma C11/2005 (WSP LT- Konsultit Oy, Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy ja ANSERI-Konsultit Oy ) Kulttuurimaisemaselvitys (Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu 2005) Ruraali urbaani, Vantaan kaupunkisuunnittelun historia (Sari Hirvonen / Kaupunkisuunnittelu 8/2005) Vantaan asuinalueiden pysäköinnin mitoitusohje (KALA ), jonka mukaan suunnittelualue sijaitsee korkean joukkoliikenteen palvelutason alueella. Tällöin kerrostalokorttelien mitoitusohjeena on 1 ap/90 k-m2, kuitenkin 0,8 ap/asunto. Tikkurilan keskustan valaistuksen ideasuunnitelma (Kuntatekniikan keskus, Helsingin Valo- ja äänityöpalvelu Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy ) Vantaa alueittain 2003 (Vantaan kaupunki, Tilasto ja tutkimus 2004) K2 Vantaa, selvitys kaupunkibulevardin idealuonnoksesta Tikkurilantielle (Arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen ) Vantaan moderni rakennuskulttuuri (Kaupunkisuunnitteluyksikkö 2002) Helsinki-Vantaa lentoasema, Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta /Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi (Ilmailulaitos A 14/2002) Vantaan kaupunki: Vantaan ulkovalaistuksen tarveselvitys (2003), Viheralueselvitys (Kaupunkisuunnitteluyksikkö 2002), Vantaan viheralueohjelma (Tekninen toimiala 2001).

17 16 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Pääsuunnittelukohteena on vuosina rakennettu Tikkurilan vanha silkkitehdas, jonka omistaa Renor Oy. Kaavamuutosaloitteessa Renor Oy esitti Tikkurilan Silkin tontin käyttötarkoituksen muuttamista siten, että se mahdollistaa nykyisten toimintojen lisäksi asumisen. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa sekä kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, yritykset ja yritysten työntekijät ja/tai heidän edustajansa sekä jokainen, joka katsoo olevansa osallinen. Vantaan kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset, mm: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), pelastuslaitos, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, sivistystoimen toimiala ja kaupunginmuseo. Muita viranomaisia: Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, Museovirasto, Helsingin kaupunginhallitus, Tielaitos/Uudenmaan tiepiiri. Muita tahoja: Tikkurilan aluetoimikunta, Tikkurilan omakotiyhdistys ry, Tikkurila-seura ry, Tapulikaupunki-Seura ry, Suutarilan Omakotiyhdistys ry, Vantaan ympäristöyhdistys, Vantaan Vammaisneuvosto, Vanhusneuvosto, Vantaan kotiseutuliitto ry, Vantaan yrittäjät, Vantaan kauppakamariosasto, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, Vantaan Energia Oy, Helsingin Energia Oy, Fingrid Oy, Gasum Oy ja Elisa Networks Oy Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutosta on valmisteltu yhteistyössä Renor Oy:n edustajien ja konsulttien sekä Vantaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa Viranomaisyhteistyö Silkkitehtaan luonnossuunnitelmia esiteltiin Vantaa Päivänä yleisölle. Tehtaassa oli mahdollisuus tutustua myös rakennettuun malliasuntoon. MRL 63 :n mukainen asemakaavan muutoksen nro osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui MRL 62 :n mukainen vuorovaikuttaminen järjestettiin Määräaikaan mennessä jätettiin kolme suullista ja viisi kirjallista mielipidettä. Mielipiteissä tuotiin esille mm. paalutuksen aiheuttama tärinä joen toiselle puolelle, kulttuuritilatarpeet ja Villa Söderbon käyttö taiteilija-asuntona. Museovirastolla ei ollut asiaan huomautettavaa. "Kaavaratkaisu ei saa kuitenkaan johtaa liian siloteltuihin tai teolliselle ympäristölle vieraisiin ratkaisuihin." Kaavatyön etenemistä saattoi seurata osoitteista ja Kaavatyöstä pidettiin MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Uudenmaan liiton mukaan korttelialueen käyttötarkoituksen muutos on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavassa joen vartta noudattelee viheryhteystarvemerkintä, mikä on yhdenmukainen voimassa olevan asemakaavan kanssa.

18 17 Museoviraston näkökulmasta kaavaluonnos on perusratkaisuiltaan hyväksyttävä. Detaljitason suunnittelu voidaan jättää paikkakunnalla ratkaistaviksi. Lisäksi päätettiin seuraavaa: Kaavamuutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota Tikkurilantien liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Suunnittelussa tulee varmistaa liikkumisen esteettömyys. C-merkintä edellyttää tarkempaa merkintätapaa esimerkiksi määrittelemällä asumisen osuus kokonaisuudesta. Liikennemelun takia Tikkurilantien varteen ei voi sijoittua asumista. /s-merkintä tarvitsee tarkemman selityksen avautuakseen varsinkin, jos se on VP - merkinnän yhteydessä. Laadittavalla lähiympäristösuunnitelmalla voi olla myös määräystä selittävä merkitys. Sekaannusten välttämiseksi kaksi erilaista sr-merkintää tulisi yhdistää. Tikkurilanrannan rakennusten osalta harkitaan, tarvitseeko niiden tuleva käyttö määritellä kaavamuutoksessa tarkemmin. Villa Söderbolle ei merkitä erikseen omaa tonttia, mutta asumisen yksityisyys mahdollistetaan esimerkiksi ympäristörakentamisen keinoin. Lähiympäristösuunnitelmassa tämä näkökohta otetaan huomioon. 4.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Tikkurilan Silkin alueesta muodostetaan toiminnallisesti monipuolinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Suunnittelun lähtökohtana on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, jossa rakennusten tyyli ja ominaispiirteet säilytetään. Myös uudisrakentaminen sovitetaan olemassa oleviin rakennuksiin. Toteuttamisessa edellytetään rakentamisen ja lähiympäristön korkeaa laatutasoa. Silkin alueelle suunnitellaan asuntoja. Asukastoiveiden pohjalta tehtaaseen saneerataan k-m2:n suuruisia yksi- tai useampikerroksisia loft-asuntoja. Teollisuusrakennuksen luonne on myös sisätilojen suunnittelun lähtökohtana. Tehdaskokonaisuuden keskellä ja jokirannassa kaksi huonokuntoisinta rakennusta voidaan korvata uusilla kokonaisuuteen soveltuvilla asuinkerrostaloilla. Silkin pohjoisosalle suunnitellaan kulttuuri-, palvelu- ja toimistotiloja, jolloin mm. Teatteri Vantaalla ja Päiväkoti Arkilla on mahdollisuus jatkaa toimintaansa. Silkin ja Silkinkaaren asuinkerrostalojen väliselle pysäköintialueelle suunnitellaan pysäköintilaitos, joka voi laajentua maan alla Silkin tontin ja Silkkitien alle. Tutkitaan voimassa olevassa asemakaavassa Silkin tontille merkityn jalankulkualueen siirtäminen pysäköintialueen puolelle. Silkkitehtaan ja pysäköintialueen välistä rajausta tarkistetaan. Tutkitaan Tikkurilanrannan rakennusten; vedenpuhdistamon ja pumppaamon, Villa Söderbon ja Söderlingin myllyn tuleva käyttö. Rakennukset säilytetään kaavamerkinnöin ja - määräyksin. Tutkitaan Tikkurilantien reunan jalankulkuyhteyksien parantaminen sekä kadun ja säilytettävien rakennusten välisten korkeusasemien sovittaminen toisiinsa. Tikkurilantien suunnittelussa otetaan huomioon pikaraitiotien mitoitustarpeet. 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA VAIKUTUKSET Renor Oy:n konsultteina toimivat Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy ja Esisuunnittelijat Sito Oy (liikennesuunnittelu) Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavamuutostyön pohjana oli Tikkurilan Silkin yleissuunnitelma , jonka mukaan tehdaskiinteistöstä k-m2 muutetaan asunnoiksi, k-m2 asuin- ja toimistotiloiksi sekä k-m2 toimisto- ja liiketiloiksi. Asuinkerrosala merkitsi 68 noin m2:n suu-

19 18 ruista loft-asuntoa, joista 44 asuntoa sijoittui vanhoihin rakennuksiin ja 24 uudisrakennuksiin. Yleissuunnitelmaan liittyi perustamistapa-, haitta-aine- ja maaperäselvitykset, rakennusten kuntoarvio ja rakennetutkimukset. Kuntotutkimuksiin liittyi rakennusten haitta-ainetutkimukset. Rakennuksille oli laadittu alustavat LVI-toteutuksen ja sähkölaitteiden selostukset. Syksyn 2006 aikana tutkittiin mm. Vantaan kulttuuripalvelujen, musiikkiopiston ja lasten kuvataideopetustilojen sijoittuminen Silkin rakennuksiin. Sijaintipaikkaa pidettiin liikenneyhteyksien ja Vantaan kulttuuri-imagon kannalta ihanteellisena. Silkkisali tarjoaa mm. musiikkiopistolle sen tarvitseman konserttitilan. Renor Oy oli valmis kunnostamaan kaupungin tarvitsemat toimitilat toivotussa aikataulussa. Autopaikkanormiksi sovittiin 1 autopaikka/120 k-m2 sekä asunnoille että kulttuuri-, opetus-, palvelu- ja toimistotiloille. Rasitesopimusten mukaan toimistotilojen 30 autopaikkaa tuli osoittaa vuorottaiskäyttöön Asunto Oy Silkinkaaren ja Silkinkulman kanssa ja varata niille kuusi pysäköintipaikkaa. Silkkisaliin ja teatteriin mahtuu yhteensä 396 istumapaikkaa. Kuntatekniikan keskuksen mukaan salitiloja varten tuli osoittaa 1 autopaikka/6 istumapaikkaa, mikä merkitsi yli 60 lisäautopaikan rakentamista. Lähiympäristöstä ei löytynyt helposti käytettäviä pysäköintipaikkoja. Yhteistä pysäköintilaitosta tutkittiin mm. Tikkurilantien toiselle puolelle Elokuvateatteri Bio Grandin yhteyteen. Renor Oy piti kuitenkin selkeimpänä toteuttaa pysäköintipaikat hankkeensa yhteydessä. BIO GRANDIN PYSÄKÖINTILAITOS TIKKURILANTIEN PYÖRÄTIE AJORADAN TASOSSA / ESISUUNNITTELIJAT SITO OY Silkin Tikkurilantien puoleisen sokkelin esiin saaminen edellytti rakennuksen viereisen katupinnan laskemista, mikä osoittautui esteettömyyden kannalta vaikeaksi. Esisuunnittelijat Sito Oy tutki Tikkurilantien risteysalueen ja kaavamuutosalueen liikenteelliset järjestelyt. Sen mukaan Silkkitehtaan vieressä jalkakäytävä voidaan rakentaa korkeusasemaan , jolloin se on m Tikkurilantietä alempana. Ajoradan viereen rakennetaan uusi jalankulku- ja pyörätie, joka erotetaan muurilla Silkin uudesta jalkakäytävästä. Bussipysäkki esitettiin siirrettäväksi Veinin myllyn kohdalle. Viranomaisneuvottelun jälkeen Silkin ja LPA -alueen välistä tontinrajaa tarkistet-

20 19 tiin siten, että LPA -alueelle saatiin sijoitettua 14 lisäautopaikkaa. Kuntatekniikan keskus piti pysäköintipaikkojen määrä edelleen riittämättömänä. Hanke pysähtyi pitkäksi aikaa. Tämän jälkeen Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy tutki maanalaisten pysäköintitilojen laajentamisen Silkkitien alle ja sieltä edelleen Silkin tontille. Tällä menettelyllä kaavamuutosalueelle saatiin syntymään yhteensä 199 autopaikkaa, jolloin salitiloille jäi 47 autopaikkaa. MAANPÄÄLLINEN JA MAANALAINEN PYSÄKÖINTI/ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY Suunnitteluvaihtoehtoja ja -ratkaisuja arvioitiin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavamuutostyöhön sisältyi keskustelua mm. rakennusten korjausperiaatteista, uusien rakennusosien/rakenteiden sovittamisesta olevaan ympäristöön sekä pihamiljöön, katu- ja pysäköintialueiden ja kuntatekniikan suunnittelua. Yhdessä asiantuntijoiden kanssa selvitettiin palo- ja pelastustiet sekä rakennuslupaan liittyviä kysymyksiä Asemakaavan muutosluonnoksen ratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Luonnosvaihtoehtoja on tarkasteltu erityisesti Tikkurilan Silkin ominaispiirteistä käsin. Huomiota on kiinnitetty toiminnalliseen kokonaisuuteen, kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan, tila-

21 20 muodostukseen, tieliikennemelun torjuntaan, pihatoimintoihin, julkisten ulkotilojen toimivuuteen ja laatuun, luonteviin kevyen liikenteen yhteyksiin, liikkumisympäristön turvallisuuteen sekä pysäköintiratkaisuihin. Kaavamuutoksen mukaiseen lopputulokseen päästiin luonnoksia kehittämällä. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Mielipiteissä oltiin huolissaan kaavamuutosalueen paalutuksen tärinän vaikutuksista Helsingin puolelle. Silkin kaavamuutosalueelta lähimpiin Helsingin puolella oleviin rakennuksiin on kuitenkin matkaa noin 100 m. Lyöntipaalutuksesta rakennuksille tai rakenteille voi aiheutua vaaraa, jos paalutus tapahtuu noin alle 20 metrin etäisyydellä rakennuksesta. Tärinän voimakkuuteen vaikuttaa paalutuksen lyöntienergian lisäksi alueen maaperä. Jos paalutustyön epäillään aiheuttavan tärinähaittoja, tehdään ennen paalutusta katselmukset lähialueen rakennuksissa. Rakennuksiin voidaan asentaa tärinämittareita, joilla seurataan tärinäarvoja ja tarvittaessa pienentää paalutuksen lyöntienergiaa tai vaihtaa lyöntipaalutus vähemmän tärinää aiheuttavaan paalutusmenetelmään. Kaavamuutoksessa on otettu mielipiteitä huomioon seuraavasti: Kaavamuutos mahdollistaa kulttuuripalvelujen ja esimerkiksi musiikkiopiston tai lasten kuvataidekoulun siirtymisen vanhaan silkkitehtaaseen. Pysäköintiratkaisussa on otettu huomioon salitilojen käyttö. Villa Söderbo voi toimia edelleen taiteilija-asuntona ja ateljeena. Tehdasmiljöön henki säilyy Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta / kaupunginhallitus päätti asettaa kaavamuutosehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja oikeutti kaupunkisuunnittelun pyytämään tarvittavat lausunnot. Nähtävillä oloaikana ei jätetty muistutuksia. Pyydetyistä 21 lausunnosta saatiin mennessä asuntotoimen, sosiaali- ja terveyslautakunnan, Vantaan kaupunginmuseon, Tikkurilan aluetoimikunnan, Tikkurilan omakotiyhdistyksen, Vantaan ympäristöyhdistyksen, Gasum Oy:n, Helsingin kaupungin, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n lausunnot eli yhteensä 11 lausuntoa. Pääosassa lausuntoja kaavamuutosta pidettiin hyvänä ja tarpeellisena. Uudenmaan ympäristökeskus kiinnitti huomiota mm. likaantuneen maaperän rajaamistarpeeseen ja sr/ur -merkintään. Asemakaavan muutokseen tehdyt tarkistukset Nähtävillä oloajan jälkeen asemakaavakarttaan on tehty mm. seuraavat lisäykset ja tarkistukset: Maaperän likaantuneisuuden selvittämis- ja kunnostustarve on merkitty koskemaan koko kaavamuutosaluetta. sr/ur-merkintä on tarkistettu muotoon sr/ura. C-korttelialueella sallitaan erityisasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Asemakaavan muutoksen selostusta on täydennetty tehtyjen tarkistusten ja kaavaprosessin osalta maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lähiympäristösuunnitelma on lisätty selostuksen liitteisiin. Tehdyt tarkistukset eivät ole oleellisia eivätkä aiheuta kaavamuutoksen uudelleen nähtäville asettamista.

22 21 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS HAVAINNEKUVA - VISIO / ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY

23 KAAVAMUUTOKSEN RAKENNE Kaavamuutoksella Tikkurilan Silkin rakennuksista ja Tikkurilanrannasta muodostuu toiminnallisesti monipuolinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Kaavamuutoksen lähtökohtana on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttäminen. Pääosa kaavamuutosalueen rakennuksista suojellaan ja uudisrakentaminen sovitetaan olemassa oleviin rakennuksiin. Kaavamuutoksessa Tikkurilan Silkin tontti on merkitty keskustatoimintojen korttelialueeksi (C). Autopaikkojen korttelialue (LPA) sijoittuu Silkin ja Silkinkaaren asuinkerrostalojen väliselle alueelle, jonne ajetaan Silkkitien kautta. Tikkurilanranta on puistoa (VP) ja Keravanjoki vesialuetta (W). Kaavamuutoksella on varmistettu jalankulkuyhteydet rantaan sekä kevyen liikenteen reittien jatkuvuus. Keskustatoimintojen alueen (C) yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m2. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusoikeus pienenee k-m2. Autopaikkojen korttelialueelle saa rakentaa 180 k-m2:n suuruisen talousrakennuksen. Puistossa olevan Villa Söderbon ja Söderlingin myllyn rakennusoikeudet on merkitty nykytilanteen mukaisina. Kaavamuutos mahdollistaa yhteensä 205 pysäköintipaikan rakentamisen, joista 6 autopaikkaa sijoittuu puistoon. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat seuraavat: Asunnot, majoitus-, kulttuuri-, opetus-, palvelu-, myymälä- ja toimistotilat: 1 autopaikka/120 k-m2 Salitilat 1 autopaikkaa/6 istumapaikka. Tonttijaolla ja tonttijaon muutoksella syntyvät tontit nro 61105/6 ja YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kokonaisratkaisulla sekä kaavamääräyksillä ja -merkinnöillä on varmistettu arvokkaan ympäristön ja rakennuksien säilyttäminen. Pääperiaatteena on, että suojeltavien rakennusten ominaispiirteet ja tyyli tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Paikalliselta museoviranomaiselta on pyydettävä lausunto materiaali- ja värimalleista sekä piha-alueen istuttamisperiaatteista. Kaavamääräyksillä on varmistettu myös uudisrakennusten/uudisosien soveltuminen ympäristöön sekä rakentamisen korkea laatutaso. Katso kohta Kaavamuutosaluetta on jäsennetty puurivein. Kaavakarttaan on merkitty Tikkurilantietä rajaava muuri ja maanpinnan likimääräiset korkeusasemat. Kaavatyön kokonaisarvioinnissa on tutkittu ympäristön säilyttämisen kohtuullisuus maanomistajalle. Kaavamääräysten antaminen perustuu MRL 57.2 :ään. 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Keskustatoimintojen korttelialue ( C ) Käyttötarkoitus mahdollistaa korttelialueen joustavan käytön, ja /s-merkintä varmistaa ympäristön säilyttämisen. Rakennukset voidaan peruskorjata asunnoiksi, majoitus-, kulttuuri-, opetus-, palvelu- ja toimistotiloiksi. Asumisen osuus saa olla enintään 85 % korttelialueen rakennusoikeudesta. Alueella sallitaan erityisasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää. Kulttuuri-, opetus-, palvelu- ja toimistotilat sijoittuvat korttelialueen pohjoisosalle salitilojen läheisyyteen. Liikennemelun takia Tikkurilantien varren rakennuksiin ei saa sijoittaa asumista.

24 23 Korttelialueen eteläosan rakennuksia on mahdollista peruskorjata tehdasmiljöön henkisiksi loft-asunnoiksi, jotka asukkaiden toiveiden mukaan rakennetaan yhteen tai useampaan kerrokseen. Isot tehdashallit soveltuvat hyvin myös erityisasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. RAKENNUS B:N SISÄPIHAJULKISIVU / ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY Suurimman rakennuksen B ylin kerros korvataan uudella kattokerroksella, joka on jonkin verran entistä korkeampi. B-rakennuksen voimassa olevan asemakaavan mukaista kerroslukua on nostettu, koska oleva välikerros on tulkittu kerrokseksi. Rakennuksen korkeus ei siis käytännössä muutu. Jotta rakennuksen julkisivu ei menettäisi muurimaista luonnettaan, julkisivuun saa sijoittaa enintään 20 teräsrakenteista ulokeparveketta. Parvekkeet tulee sijoittaa alla olevan kuvan tapaan vaihtelevaksi ja eloisaksi sommitelmaksi. Kattokerroksen parvekkeet sijoitetaan terassimaisesti IV-kerroksen räystäslinjan yläpuolelle. UUDISRAKENNUSTEN JULKISIVUJA / ARKKITEHTITOIMISTO DAVIDSSON OY YLÄKUVASSA JULKISIVU JOELLE JA ALAKUVASSA SISÄPIHAJULKISIVUJA Pääosa rakennuksista on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi (sr). Rannan puolella eteläisin huonokuntoinen rakennus on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi/uudeksi rakennukseksi (sr/ura). Tätä kaupunkikuvan kannalta tärkeää rakennusta ei saa purkaa ennen kuin tilalle tulevalle rakennukselle on myönnetty rakennuslupa. Sisäpihalta puretaan yksi huonokuntoinen

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 6.9.2007 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN MUUTOSHAKEMUS

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA/ II

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA/ II Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA/ II 17.9.2012 ASEMAKAAVANMUUTOS nro 001835, VEROMIES, OSA KORTTELI 52131 SEKÄ KATU- LIIKENNE- JA SUOJAVIHERALUETTA. Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. Selostus 16.5.2011 HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16. SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaava-alue 1.2 Kaava-alueen sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 15.6.2016 UNIKKOTIE 11 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002312 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan keskustassa, Tikkuraitin varrella. Suunniteltavana alueena on Unikkotie 11:n

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Asuinalueen kaavoitus jatkuu Jokiniemessä

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Asuinalueen kaavoitus jatkuu Jokiniemessä Asemakaavan muutos nro 002042 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos Asuinalueen kaavoitus jatkuu Jokiniemessä Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , tarkistettu

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , tarkistettu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.10.2016, tarkistettu 14.12.2016 KURIIRITIE 10B-12 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002306 Kaavamuutosalue sijaitsee Helsingin pitäjän kirkonkylällä, Kehä III:n ja Tuusulanväylän

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Kaava-alueen sijainti ja luonne

LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Kaava-alueen sijainti ja luonne LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä elokuuta 2011 päivättyä ja 5.1.2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 Ak 5171 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 20.11.2012 RUOKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 61 tonttia 1, tilaa 214-406-3-466

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016, PÄIVITETTY 2.9.2016 KIELOTIE 38-44 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002314, EROTETTU OMAKSI TYÖKSEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28.2.2011 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002109 1 Perus- ja tunnistetiedot Kaupunginosa 81, Korso Asemakaavan muutos: Korttelin 81384 tontti

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro Havukoski

Asemakaavan muutos nro Havukoski Asemakaavan muutos nro 001993 Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan muutosta on hakenut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / nro ,

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / nro , Tikkurilan kirkon kortteli, asemakaavan muutos nro 002254 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 15.12.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

KAUPUNGINTALO LAAJENEE

KAUPUNGINTALO LAAJENEE KAUPUNGINTALO LAAJENEE 10.6.2009 Tämä on asemakaavan muutoksen nro 002068, Kaupungintalon laajennus, maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tämä asiakirja löytyy

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 45 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kunnanhallitus Hyväksyminenkunnanvaltuusto

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 24.2.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.-26.3.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Mistelinsiemen, asemakaavan muutos nro

Mistelinsiemen, asemakaavan muutos nro Mistelinsiemen, asemakaavan muutos nro 002047 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 20.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 24.1.2011 Vireille tulo: Teknisen lautakunnan päätös 4.1.2011 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty valtuustossa...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 MÄNTSÄLÄ ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä marraskuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

VIII kaupunginosan kortteli 36 tontti 1 sekä lähivirkistysalue (VL).

VIII kaupunginosan kortteli 36 tontti 1 sekä lähivirkistysalue (VL). Uudenkaupungin kaupunki Ak 0837 Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunkisuunnittelu VIII kaupunginosan kortteli 36 tontti 1 sekä lähivirkistysalue (VL). Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.02.2016

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 9.3.2017 ASOLANVÄYLÄ 48-50 ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002295 Kaavamuutosalue sijaitsee Koivukylän kaupunginosassa Asolanväylän ja Koivukylän puistotien risteyksessä

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO luonnos

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO luonnos KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan muutos. Muutos koskee tilaa 214-406-3-487. 214005186 YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO Ympäristökeskus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 7.2.2014 Asemakaavamuutos koskee Puumalan Kitulanniemessä kiinteistöä 623-415-4-217. Asemakaavamuutoksella vahvistuu korttelit 241, 242,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Hernetie 1, asemakaavan muutos nro

Hernetie 1, asemakaavan muutos nro Hernetie 1, asemakaavan muutos nro 002256 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.12.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

ANTINKYLÄNTIEHEN RAJAUTUVAN KORTTELIN 731, KORTTELIN 787 OSAN SEKÄ PUISTO- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ANTINKYLÄNTIEHEN RAJAUTUVAN KORTTELIN 731, KORTTELIN 787 OSAN SEKÄ PUISTO- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS L O V I I S A ANTINKYLÄNTIEHEN RAJAUTUVAN KORTTELIN 731, KORTTELIN 787 OSAN SEKÄ PUISTO- JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: ANTINKYLÄNTIE

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

Virtakujalle kerrostalo

Virtakujalle kerrostalo Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 27.4.2016 Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Voitte osallistua kaavoitukseen Virtakujalle kerrostalo Asemakaavamuutos 002305, Myyrmäki / Virtakuja Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

LINNAINMAA , YLIMÄNNYNKATU 32. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8518.

LINNAINMAA , YLIMÄNNYNKATU 32. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8518. LINNAINMAA-5628-3, YLIMÄNNYNKATU 32. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8518. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 9. päivänä syyskuuta 2013 päivättyä ja 14. lokakuuta

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Aerola-B, asuinalue, asemakaavan muutos nro

Aerola-B, asuinalue, asemakaavan muutos nro Aerola-B, asuinalue, asemakaavan muutos nro 002191. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ii, 6.10.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt 1 (1) Kaupunkisuunnittelu 28.9.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen ASEMAKAAVAN MUUTOS 002141, TONTTIJAKO JA TONTTIJAONMUUTOS, VIERTOLA Osa korttelia 63124

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS 28.8.2013 28.11.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen ASEMAKAAVAN MUUTOS , SIMONKYLÄ JA TONTTIJAON MUUTOS

Mielipiteiden kuuleminen ASEMAKAAVAN MUUTOS , SIMONKYLÄ JA TONTTIJAON MUUTOS VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu /NIS 12.3.2007 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen ASEMAKAAVAN MUUTOS 001916, SIMONKYLÄ JA TONTTIJAON MUUTOS Kaupunginosa:

Lisätiedot