5. Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5. Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla"

Transkriptio

1 1 Muokattu viimeksi Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla Tämän luvun lähteet: Paappa Eero painovuosi?, Jääsken kihlakunnan historia III Vaalama Erkki, Enso-Gutzeit Oy Kaukopään tehtaat Imatra Kaukopää Ens-Gutzeit-Tornator Henkilöjulkaisu (lehti) Sakari Tossavaisen kirjoitukset Luvun johdanto: Ruokolahden kunta, Vuoksen yläosien lisäksi Immalanjärven kylä joutuivat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi mukaan kiihtyvään teolliseen kehitykseen 1800-luvun lopulta alkaen. Rautionkylässä kehityksen vauhti kiihtyi suorastaan huippukierroksille 1930-luvun alkuvuosina, kun samaan aikaan lähti käyntiin kolme toisistaan erillistä suurta rakennushanketta, jotka kaikki sijoittuivat kylän alueelle: Kaukopään tehdasta alettiin rakentaa 1934 ja tehdas käynnistyi syksyllä 1935, Immolan lentokenttää ja varuskuntaa rakennettiin vuosina 19 ja Vuoksenniskalta Elisenvaaraan johtavan rautatien rakennustyömaa käynnistyi vuonna Rautionkylän kohdalla vuonna 1933 ja ratayhteys otettiin käyttöön Tähän lukuun on koottu tietoja teollisuuden kehittymisestä jo 1800-luvulla ja erityisesti 1930-luvun työmaista. Ruokolahti teollisuuden kehityksen kärjessä Ruokolahden kunnan alue, erityisesti Vuoksenlaakso, on ollut teollisuuden kehityksen kärjessä Suomessa. Vuoksella Linnankosken vesivoimaa käytettiin hyväksi ainakin jo 1700-luvun lopulla pyörittämään saha- ja myllylaitosta. Ruokolahdella Käyhkään tilalla oli jo 1870-luvun alussa höyrysaha, joka paloi saaden seuraajakseen kohta konkurssiin menneen pienen lankarullasorvaamon. Härskiänsaarelle perustettiin ajan teollisuuspolitiikkaa noudattaen höyrysaha vuonna 1878 ja neljä vuotta myöhemmin Immolan saha Haapaveden eteläiseen kainaloon Männikkösaareen. (kirjasta Kaukopään tehtaat s. 19 alkaen) Teollisuutta lähialueelle Immolan Saha Rautionkylän ja Ruokolahden kirkonkylän välillä aloitti toimintansa vuonna 1882 yhtenä ensimmäisistä höyrysahoista. Tuohon aikaan uuden sahan perustamiseen tarvittiin kunnan lupa. Ruokolahden kunnanisät ymmärsivät jo tuolloin teollisuuden paikkakunnalle tuoman hyödyn. Esimerkkinä tästä siteerataan seuraavassa Ruokolahden kuntakokouksen perustamisvaiheita. Kuntakokouksen pöytäkirjan asianomainen kohta kuului: Immolan hovin omistaja Herra Insenööri Elmeeni pyysi lupaa saada rakentaa höyrysahan ja sirkkelisahan omistamalleen tilalle männikkö saareen. Kysyttiin kunnan lausetta jonka vaatimuksen kunta puolestansa yksimielisesti kiitollisuudella myönsi. Immolansahan henkilökunta oli vuonna henkeä, joista 14 naisia, vuonna henkeä, joista naisia 21 ja vuonna henkeä, joista naisia 23. Palkkoja viime mainittuna vuonna oli maksettu mk. Immolan saha ostettiin 1900-luvun alkuvuosina Tornatorin omistukseen aikana, jolloin yhtiön toiminta Tainionkoskella laajeni nopeasti toimitusjohtaja Eugen Wolffin johdolla. Rautatie Viipurista Vuoksenniskalle Vuoksenniskan Viipurin rautatie avattiin liikenteelle marraskuun alussa 1892, mikä osaltaan oli edistämässä teollisuuden kehittymistä eteläisen Saimaan rannalla Vuoksenniskalla. Aivan uudentyyppistä teollisuutta merkitsi Elektrometallurgista AB:n vuonna 1915 Vuoksenniskalle

2 2 perustama laitos, sulattimo, millä nimellä paikka edelleenkin tunnetaan. Sulattimon tuotteina olivat erilaiset metallurgiset jalosteet. Edelleen aloitettiin puuhiomo sekä sementin valmistus. Vuoksenniskan satama oli Saimaan rannassa Torikujan päässä, ja siellä toimivat myös Vuoksenniskan satama ja tori vuoteen xx saakka, kunnes koko Saimaan ranta-alue Vuoksenniskan kohdalla otettiin Kaukopään tehtaiden käyttöön. Imatrankosken patoaminen kiihdytti teollistumista Imatran voimalaitoksen käynnistyminen kolmen turpiinin voimalla vuoden 1929 alussa oli huomattava tapahtuma ja se tekijä, mikä toi tuolloisen Vuoksenlaaksoon sen monipuolisen teollisuuden. Teollisuuden rakentamisen rinnalla kehitettiin myös seudun liikenneoloja. Huomattava edistys oli Lappeenranta Vuoksenniska-rautatieyhteyden valmistuminen. Työ aloitettiin vuonna Rakentamista kiirehti silloin vallinnut suuri työttömyys. Rata avattiin liikenteelle syyskuussa 1934 ja yhteys Elisenvaaraan saatiin vuonna Vuoksenlaakson merkittävyyttä lisäsi 1903-luvun oloissa myös sotilaslentokentän rakentaminen Immolan kankaille Lentorykmentti 4:n tukikohdaksi. Rakentamisen tahti oli todella tiukka. Turhaan ei Vuoksenlaakson teollista edistymistä ihasteltu 1930-luvulla. Vuonna 1936 Ylä-Vuoksi-lehden mukaan laskettiin seudulla olevan valmiina tai rakenteilla noin 25 teollisuuslaitosta, jotka pääasiassa ovat sijoitettuna pitkin Vuoksen vartta Immolan sahalta Rouhialaan. Ylä-Vuoksenlaakson alueella asui 1930-luvun alkupuolella ihmistä, joista Ensossa ja sen ympäristössä Kokonaisuudessaan Ruokolahdella sanottiin teollisuusalueella asuvan 2/3 pitäjän väestöstä eli ihmistä. Tainionkosken lisäksi tiheimmin asuttuja olivat Imatrankoski ja Vuoksenniska sekä sen rinnalla Kaukopään synnyttämä asutusalue. Miksi Kaukopään rakennettiin juuri tänne (Kaukopään henkilöjulkaisusta vuodelta 1935) Gutzeitin teollisuus alkoi sahatavaratuotannosta, josta alkoi myös Suomen vientiteollisuus luvulla. Sahateollisuus oli jo vuosisata sitten hyvin suhdanneherkkä teollisuuden ala, jonka vaihteluiden tasoittamiseksi yhtiö päätti lisätä kemiallisen puunjalostuksen osuutta ensin Kotkassa, sitten Ensossa. Kun Gutzeit Oy osti Tornator Oy:n osake-enemmistön vuonna 1932, syntyi välittömästi tämän oston jälkeen yhtiölle halu perustaa sulfaattiselluloosatehdas Tornator-yhtiölle Saimaan rannalle. Tähän haluun syynä olivat aiemmilla tehtailla saavutettujen kokemusten lisäksi se, että yhtiön omien metsämaiden pinta-ala Tornatorin oston kautta suureni. Nyt kun kahden yhtiön omat metsäosastot yhdistettynä omistivat kuljetusvälineet ja vankan raaka-aineiden hankintakyvyn, näytti mahdolliselta ryhtyä niin suuren yritykseen kuin uuden sulfaattiselluloosatehtaan rakentamiseen. Tätä ajatusta tuki professori Ilvessalon antama lausunto, jonka mukaan sulfaattiselluloosan valmistamiseen sopivaa pientä mäntypropsia on Saimaan vesistön alueella riittävästi saatavissa uudelle suurelle raaka-aineen kuluttajalle. Pulavuodet 1932 ja 1933 siirsivät päätöstä suuresta investoinnista, ja vasta helmikuussa 1934 teki yhtiön johtokunta hallintoneuvostolle ehdotuksen sulfaattitehtaan perustamisesta Kaukopäähän. Asiaa oli toki valmisteltu koko vuoden 1933 aikana. Uuden tehtaan paikkaa etsittäessä ei voinut tulla kysymykseen muu kuin sen sijoittaminen Saimaan rannalle ja päädyttiin vihdoin eri ehdotuksia tarkasti tutkittua siihen, että paras paikka oli Kaukopää. Se sijaitsee suuren Saimaan rannalla, jonka vesistön ääriltä tehtaan käyttämä raaka-aine voidaan mukavasti kuljettaa suoraan kaapelikranan alle. Myös rautateitse saapuvat tarveaineet puretaan suoraan vaunuista tehtaalle. Valmis selluloosa kuljetetaan joko rautateitse tai Saimaan kanavaa

3 3 myöten lähellä olevaan Viipuriin edelleen ulkomaille kuljetettavaksi. On ilmeistä, ettei maassamme löydy edullisempaa paikkaa, johon tällainen sulfaattiselluloosatehdas voitiin sijoittaa. (seuraava teksti Sakari Tossavainen) Raution kaupunginosayhdistyksen kummin Kaukopään tehtaan historiaa päätti Enso-Gutzeit Osakeyhtiön hallintoneuvosto valtuuttaa johtokunnan rakentamaan sulfaattiselluloosatehtaan Saimaan rannalle Kaukopäänlahteen. Tehtaan vuosituotannoksi suunniteltiin tonnia. Alkuun tehtaan nimeksi kaavailtiin englanninkielistä versiota Immola Sulphate Mill eli Immolan Sulfaatti Tehdas, mutta pian siitä luovuttiin koska Immola sana oli lähellä uhria tai uhraamista tarkoittavaa sanaa. Tehtaan nimeksi tuli Kaukopään tehdas, sijaintipaikkansa mukaan. Työt paikalla alkoivat huhtikuussa 1934 metsänkaadolla. Kun metsä oli saatu paikalta pois niin alkoi valtava kaivutyö, joka suoritettiin suureksi osaksi lapiolla miesvoimin ja maat ajettiin Saimaaseen hevosajoneuvoilla. Rantaa täytettiin pitkältä matkalta, että mäen juureen saatiin paikat rautateille ja maanteille, sekä myöskin eräille tehdasrakennuksille. Suuri kaivutyö oli 3,8 km mittaisen pistoraiteen rakentaminen läpi korkean Salpausselän harjun Rönkän asemalta tehdasalueelle. Tehtaalle rakennettiin Pomolanmäen rinteeseen kaksi asuintaloa VR:n henkilökunnalle ja tehtaan viereen asemarakennus nimeltään Kaukopää. Tuon rautatien rakennustyömaalla käytettiin ensikerran koneellista kaivuria Hullu-Jussia ja maat kuljetettiin junalla Saimaan täytteeksi. Varsinainen rakennustyö alkoi , kun A.W.Liljeberg-yhtiö toi paikalle 150 henkisen asiantuntijajoukon täällä olleiden rakentajien avuksi ja laittoi ison pyörän pyörimään yötä päivää. Työ eteni tarkkojen suunnitelmien mukaan ja muuraustyöt olivat valmiit jo Työmaalla oli parhaina aikoina noin 2000 henkilöä, jotka tekivät töitä kolmessa vuorossa. Yksi suurista urakoista oli 126 metriä korkean savupiipun teko massiiviselle betonialustalle. Sen teki kokonaisuudessaan Juurikorpi Oy, joka valmisti tarvittavat tiiltä ja suoritti myös piipun muuraustyön. Piipun halkaisija juuresta oli 12,5 metriä ja huipulta reilun 7 metriä. Koko urakasta tekijä sai silloista markkaa, eli reilun miljoonan. Keittokattilat olivat 160 kuutiometrin vetoisia metallilieriöitä, jotka oli valmistettu Helsingin konepajalla niittaamalla ja tuotiin paikalle uittamalla Saimaan kanavan kautta. Rakennustöissä ollut väki oli pääosiltaan nuorta ja työn valmistuttua moni jäi tehtaalle töihin. Tehtaan käynnistymishetkeksi katsotaan klo 2.00 yöllä, kun ensimmäinen massarata tuli kuivauskoneen läpi. Noin puolentoista vuoden suururakka oli valmis ja sitä voidaan pitää todellisena ihmeenä alallaan. Senaikaisen tavan mukaan raaka-aineena käytetty puu varastoitiin maavarastoon Lättälän ja tehtaan väliselle puukentälle suurella vaijerinosturilla. Alkuun 200 kilon painoiset sellupaalit varastoitiin kuivauskoneen päässä olleeseen varastoon, joka pian osoittautui ahtaaksi ja viereiseen niemeen tehtiin suuri puurakenteinen paalikuuri johon saatiin kaikki paalit sopimaan. Tehdas vaati toimiakseen myös paljon erilaisia asioita, kuten asuntoja henkilökunnalleen ja toimistotiloja, sekä palokunnan ja vartiointijärjestelmän. Tehtaan läheisyyteen rakennettiin Lättälän, Pomolanmäen ja hieman kauemmaksi Insinööriniemen asuntoalueet, joissa asuivat monet perheet työpaikkojensa tietämissä luvulla oli Kaukopään henkilöstön määrä noin

4 4 Enso-Gutzeit tarjosi työntekijöilleen lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut. Tehtaan portilla toimineen sairaanhoitajan Rauha Paakkasen muistiinpanoista selviää, että vuonna 1945 hänen vastaanotollaan tehtaan portilla kävi 3189 henkilöä, joista noin 250 käyntiä liittyi neuvolatoimintaan. Koko 1940-luvun ajan Kaukopään tehdas valmisti yksinomaan sulfaattiselluloosaa valmistui kartonkikone 1 ja sitten kartonkikone 2 ( ), kartonkikone 3 ( ), kartonkikone 4 ( ). Vuonna 1962 ylitti kartonkikoneiden tuotanto tonnia. Kaiken aikaa tehdasta ja sen tuotteita kehitettiin ja käynnistettiin Kaukopäässä vielä koepaperikone 6, joka pian aloitti täytenä tuotantokoneena klo kuului Kaukopäästä kummia, kartonkikone 3 oli tehnyt viimeisen konerullan ja purettiin pois. Paikalle rakennettiin paperikone 8, joka käynnistyi klo Kone ehti pyöriä vajaan 28 vuotta, kun senkin tarina oli lopussa. Se pysäytettiin maaliskuussa 2010 ja purettiin pois kuljetettavaksi. Vuonna 1963 tuli Kaukopäähän ensimmäinen prosessinohjaustietokone, joka oli IBM tyyppinen, käyttäen reikäkortteja. Koneen laitekaapit täyttivät suuren huoneen, mutta sen muistikapasiteetti oli pienempi kuin nykyisten taskulaskimien. Sillä kuitenkin pärjättiin siihen aikaan hyvin. Kaikilla aloilla on menty eteenpäin suurin harppauksin ja siksi selluloosan valmistuskin on uusittu Kaukopäässä, niin että vanhat keittokattilat on purettu pois ja sellua tehdään nykyisin kahdella jatkuvatoimisella keittokattilalla. Niihin syötetään ylhäältä puuhaketta ja saadaan alhaalta valmista sulfaattisellua. Vanhat keittämöt apuosastoineen on purettu pois. Tehtaan näkyvin maamerkki, vanha tiilipiippu poistui käytöstä samaan aikaan kuin Suomen markka vuonna Ei 1930-luvun kaukopääläinen löytäisi paikalta enää paljonkaan tuttuja paikkoja. Eräs asia on myöskin vuosien saatossa parantunut, sillä ennen niin tuttu rahan haju lähes kokonaan poistunut ympäristöstä. Pieni kirjoittajan kevennys loppuun. Saimme käydä naapurien 75-vuotiskahveilla ja tiedotustilaisuudessa jokin aika sitten. Kerroin, että Asta-myrsky vei puolessatoista minuutissa 3300 neliömetrin kesämökkitontiltamme 216 puuta nurin ja metsäkone teki niistä neljässä tunnissa 52 kuutiometriä puutavaraa, niin Ari Johansson sanoi, että siinä olisi keittokattilaan 10 minuutin tarve. Tuosta saa kuvan, että kuinka suuri laitos on naapurissamme. SAKARI TOSSAVAINEN Kaukopään tehtaan rakennustöiden pääinsinööri oli A.W. Liljebergin haastattelusta: Huolimatta siitä, että maasto oli laadultaan mitä erinomaisinta, oli perustustöissä sittenkin tietyt vaikeutensa. Tehdaslaitoksen rakennusten sijaitessa jyrkällä rinteellä täytyi välttämättömyyden pakosta järjestää osa perusmuureista tukimuureiksi, josta erää ulottuivat jopa 15 metrin syvyyteen ja olivat lasketut kestämään paitsi maanpaineen myöskin ylempänä sijaitsevien rakennusten aiheuttaman kuormituksen. Otaksuin rakennusalueelta saatavan sopivaa betonisoraa, mutta ensimmäinen pettymys oli meillä että sora olikin vailla tarpeellista karkeampaa kiviainetta, jonka vuoksi oli asennettava kivenmurskaaja sepelin tekoa varten. Sitä paitsi työpaikan syrjäinen asema, niin tehdaspaikaksi erittäin sopiva kuin se olikin, aiheutti huomattavia lisäkustannuksia rakennusaineiden kuljetuksessa. Puhumattakaan siitä, että tällaisen työn pelkkä alkaminenkin aivan erämaassa tuotti jo sellaisenaan melkoisia vaikeuksia.

5 5 Mutta tarveaineiden pääasiallinen hankintahan kuuluikin Tornator Oy:lle, ja minun täytyy sanoa, että yhtiö ryhtyi suorastaan suurenmoisiin toimenpiteisiin helpottaakseen rakentajaa vaikeuksissaan. Poikkeuksellisen lyhyt rakennusaika lisäsi luonnollisesti vaikeuksia, samaten kuin rakennuskustannuksiakin: olihan töiden oltava lakkaamatta käynnissä talvikuukausinakin. Tehtaan nopea valmistuminen vaati myöskin koneiden asentelua samanaikaisesti rakennustöiden kanssa ja tämä muodosti omat haittansa. Mutta se esimerkillisen hyvä yhteisymmärrys, joka Kaukopäässä vallitsi eri hankkijain ja allekirjoittaneen rakentajan ja yhtiön kesken, poisti tällaiset hankaluudet. Tietääkseni tuskin on olemassa toista näin suurta tehdaslaitosta, joka olisi rakennettu valmiiseen käyttökuntoon koneineen niin lyhyessä ajassa kuin Kaukopää. Mutta töitä tehtiinkin yötä päivää ja nousi työmiesten lukumäärä ajoittain meidänkin kohdallamme yli 1000 henkilöön. Rakennuspiirustuksia laskelmineen laati kaikkiaan 6 insinööriä ja johti töiden suoritusta itse rakennuspaikalla yksi insinööri apunaan päärakennusmestari apunaan 27 työnjohtajaa. Teksti Sakari Tossavainen Yksi suuri työmaa oli Elisenvaaran radan rakentaminen 1930-luvulla Tuossa tuli alkuun historiaa tämän seudun rautatieasioista: Rautatie Imatralle ensimmäisen kerran valmistui vuonna 1892 Viipurista. Vuonna 1895 se rata jatkettiin Imatralta Vuoksenniskalle Saimaan rannalle. Kaikki junaliikenne Imatralle Helsingistä kulki Viipurin kautta niin kauan, kunnes saatiin suora rautatieyhteys vuonna 1934 Lappeenrannasta nykyiselle tavara-asemalle. Sen ensimmäinen nimi oli Tainionkoski, joka muutettiin Virasojaksi vuonna Vuonna 1933 käynnistettiin uuden rautatielinjan suunnittelu silloiselta Tainionkoskelta Rönkän kautta Kaukopäähän, ja Rönkästä Immolan ja Simpeleen kautta uutena yhteytenä Karjalan rataan Elisenvaarassa. Tuo ratalinjan otettiin käyttöön Sota-aikana olivat nämä rajan läheisyydessä sijainneet radat erittäin kovasti kuormitettuja. Kun sodan jälkeen jouduttiin suuriin alueluovutuksiin, niin katkesivat rautatieyhteydet Elisenvaaraan, samoin sen kautta toiminut rautatieyhteys Savonlinnaan katkesi muutamaksi vuodeksi, kunnes rata Simpeleen ja Parikkalan välillä valmistui vuonna Vuonna 1967 saatiin myös Parikkalasta rakennettua rautatieyhteys Joensuuhun. Tuo uusi rata liittyi Elisenvaara Matkaselkä Värtsilä Joensuu rataan Onkamossa. Elisenvaara Värtsilä väli radasta jäi alueluovutuksessa naapurin puolelle. Rautionkylä junayhteyksien varrella Elisenvaaran radan rakentaminen liittyi oleellisesti myös Rautionkylään, sillä rata kulki aivan kylää viistäen ohi lähes samaan aikaan syntyneen Kaukopään kansakoulun ja Immolan lentokentän. Tällä alueella oli kaksi rautatietoimipaikkaa. Immola oli toimintavaltuuksiltaan laiturivaihde ja siinä toimi alkuun samanniminen postikin. Immolaan kuljetettiin sota-aikana paljon lentorykmentin tarvitsemia polttoaineita, ammuksia ja muuta materiaalia. Myös matkustajia pääsivät junaan ja junasta pois Immolan asemalla, joksi sitä ihmiset kutsuivat. Nykyisin Immolassa puretaan vaunuista vain alueelle varastoitavaa puutavaraa ja asemarakennus on ollut miehittämätön vuodesta 1968 asti, kun henkilöliikenne siinä päättyi. Toinen alueella ollut rautatietoimipaikka oli seisake nimeltä Rautio. Se sijaitsi nykyisen Raution palvelutalon kohdalla ja hävisi kai kuvasta henkilöliikenteen loppuessa. Rautatien rakennustyö työllisti näilläkin main kymmeniä henkilöitä ja hevosia tekemään ratapenkkoja muunmuossa lentokentän pohjoispäässä olevan Niemilammin yli.

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

KauKaan vaneritehdas

KauKaan vaneritehdas Kaukaan vaneritehdas 2 l UPM Helsinki, Riika, Düsseldorf Saimaan kanava (Venäjä, Eurooppa) Lappeenranta Helsinki Pietari Helsinki 230 km Kotkan ja Haminan satamat Pietari 230 km UPM l 3 Paras brownfield-paikka

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 35 03.07.2012 LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 35 Rakennuslupa nro 2012-448 Rakennuspaikka: 405-32-1-8 Pinta-ala 2210456.0 Puuportintie 186 53200 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 Powerflute for first class packaging Savon Sellu Oy Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 1 Savon Sellu koivusta pahvia 9.5.2014 2 Savon Sellun historia Metsänomistajat ajoivat tehtaan rakentamista 1960-luvulla

Lisätiedot

- Infraa on rakennettu aina

- Infraa on rakennettu aina - Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Metsäteollisuuden sivuvirrat Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne

Lisätiedot

Kankaretie 7. Jakomäentie 6 Jakomäentie 8

Kankaretie 7. Jakomäentie 6 Jakomäentie 8 26 3. Asuntotuotantokomitea Rakennusohjelmasta valmistui v:n 1968 aikana asuinhuoneistoja asuttavaan kuntoon 77 ja v:n 1969 aikana 132 asuinhuoneistoa. Lisäksi kertomusvuoden aikana valmistui asuttavaan

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 HELMIKUU 2015 OMATALORAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ Tämä analyysi on tehty Omatalon toimeksiannosta helmikuussa 2015. 1 OMAKOTIRAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ,

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

Itärajan kasvumaakunta

Itärajan kasvumaakunta Kestävä kehitys on yhteistyötä parhaat käytännöt kunnissa Itärajan kasvumaakunta maakuntajohtaja Matti Viialainen Holiday Club Saimaa 28.1.2014 Uusiutuva Etelä-Karjala Vihreitä hankkeita: Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

TEKNOPARK TAMROS KÄKISALMI LENINGRADIN ALUE VENÄJÄN FEDERAATIO

TEKNOPARK TAMROS KÄKISALMI LENINGRADIN ALUE VENÄJÄN FEDERAATIO 2013 TEKNOPARK TAMROS KÄKISALMI LENINGRADIN ALUE VENÄJÄN FEDERAATIO UUTTA: SOPIMUSVALMISTUSTA PIETARIN KEHÄ 119 KM 1,5 H IMATRAN RAJA 115 KM 2 H TEKNOPARK "TAMROS, KÄKISALMI, LENINGRADIN ALUE, VENÄJÄ 1

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Heinola lyhyesti. Asukkaita 20 500 Yrityksiä 1 131 Perustettu 1839 Pinta-ala 839,4 km 2 Vesialue 158,9 km 2. Maakunta Päijät-Häme Asukkaita 200 847

Heinola lyhyesti. Asukkaita 20 500 Yrityksiä 1 131 Perustettu 1839 Pinta-ala 839,4 km 2 Vesialue 158,9 km 2. Maakunta Päijät-Häme Asukkaita 200 847 HEINOLN SHNNIEMI Heinola lyhyesti NORJ RUOTSI SUOMI Heinola Helsinki VIRO VENÄJÄ sukkaita 20 500 Yrityksiä 1 131 Perustettu 1839 Pinta-ala 839,4 km 2 Vesialue 158,9 km 2 Koulutuskeskus Salpaus, Heinola

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville. Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestön kasvusta Ennuste: koko maassa v. 2030 lähes 25 % väestöstä

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista Jouko Karvinen, toimitusjohtaja 10.9.2008 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ Putajan kuulu kivisilta talviasussaan. 2013 Kartta, johon on merkitty tekstissä esitetyt kohteet. 1. Putajan Maatalous & Maansiirtomuseo Museo on Arto Vuorenniemen keräilyn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 255 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja.

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. www.bazatoros.ru shosse Gornjakov 153, Kostamus, Karjalan tasavalta Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. Tarjoamme vuokralle suoraan omistajilta Toros-tuotantokompleksissa

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 Kaupunginhallitus 255 24.8.2015 121 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala 2008-11-15 18 Uusikylä 1895 Kuninkaanharjulta suunnilleen nykyisen Seurojentalon alapuolelta. Edessä jyrkkä Myllymäki kaiteineen. Keskellä poikkisuuntaan nykyinen

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009 Päivitetty 07.01.2009 Vuosimallit 1962-1993 Kuvissa ei ole aivan kaikki Ockelbo mallit, mutta kaikki tärkeimmät tältä ajanjaksolta. Alkuaikoina markkinointi oli mielikuvien luomista ja lumessa eteenpäin

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville SAARIJÄRVEN SEUDUN ASUMISOIKEUSYHDISTYS SAARIJÄRVEN OMATOIMI RY http://www.omatoimi.fi Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä Ennuste: koko maassa v. 2030 lähes 25 % väestöstä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä 20.05.2015 Sivu 1 / 1 1959/10.03.02/2012 68 Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Ahtiainen, puh. 050 365 3809

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja

Suunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 21 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 23624 UPM-KYMMENE

Lisätiedot

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 MYYNTIESITE KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 VARAA UUDET TOIMITILAT KALAJOEN NÄKYVIMMÄLTÄ LIIKEPAIKALTA ONKO TÄSSÄ PAIKKA YRITYKSESI UUSILLE TOIMITILOILLE? Kalajoen keskusta Pyhäjoki Raahe

Lisätiedot

Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto

Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus / maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 1058/3510-2002 Munakan metsäpolku-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 2002 2003 Hankkeen toteuttaja: Kuusamon

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

----------------- Erkki Ilmari 1935 Kaukopää (Ote kirjasta Kolme vuosisataa majoitustoimintaa Imatralla Imatran matkailuyhdistys ry 1990 (2.

----------------- Erkki Ilmari 1935 Kaukopää (Ote kirjasta Kolme vuosisataa majoitustoimintaa Imatralla Imatran matkailuyhdistys ry 1990 (2. Luku 6 Rautionkylä rakennetaan TEKSTILUONNOS TARKISTETTAVAKSI Mörkölä ja Rämpsälä Tässä luvussa luodaan kuvaa Rautionkylän rakentamisesta 1930-luvulta alkaen. Aluksi on historiateoksista koottua yleistä

Lisätiedot

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot