5. Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla
|
|
- Irma Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Muokattu viimeksi Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla Tämän luvun lähteet: Paappa Eero painovuosi?, Jääsken kihlakunnan historia III Vaalama Erkki, Enso-Gutzeit Oy Kaukopään tehtaat Imatra Kaukopää Ens-Gutzeit-Tornator Henkilöjulkaisu (lehti) Sakari Tossavaisen kirjoitukset Luvun johdanto: Ruokolahden kunta, Vuoksen yläosien lisäksi Immalanjärven kylä joutuivat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi mukaan kiihtyvään teolliseen kehitykseen 1800-luvun lopulta alkaen. Rautionkylässä kehityksen vauhti kiihtyi suorastaan huippukierroksille 1930-luvun alkuvuosina, kun samaan aikaan lähti käyntiin kolme toisistaan erillistä suurta rakennushanketta, jotka kaikki sijoittuivat kylän alueelle: Kaukopään tehdasta alettiin rakentaa 1934 ja tehdas käynnistyi syksyllä 1935, Immolan lentokenttää ja varuskuntaa rakennettiin vuosina 19 ja Vuoksenniskalta Elisenvaaraan johtavan rautatien rakennustyömaa käynnistyi vuonna Rautionkylän kohdalla vuonna 1933 ja ratayhteys otettiin käyttöön Tähän lukuun on koottu tietoja teollisuuden kehittymisestä jo 1800-luvulla ja erityisesti 1930-luvun työmaista. Ruokolahti teollisuuden kehityksen kärjessä Ruokolahden kunnan alue, erityisesti Vuoksenlaakso, on ollut teollisuuden kehityksen kärjessä Suomessa. Vuoksella Linnankosken vesivoimaa käytettiin hyväksi ainakin jo 1700-luvun lopulla pyörittämään saha- ja myllylaitosta. Ruokolahdella Käyhkään tilalla oli jo 1870-luvun alussa höyrysaha, joka paloi saaden seuraajakseen kohta konkurssiin menneen pienen lankarullasorvaamon. Härskiänsaarelle perustettiin ajan teollisuuspolitiikkaa noudattaen höyrysaha vuonna 1878 ja neljä vuotta myöhemmin Immolan saha Haapaveden eteläiseen kainaloon Männikkösaareen. (kirjasta Kaukopään tehtaat s. 19 alkaen) Teollisuutta lähialueelle Immolan Saha Rautionkylän ja Ruokolahden kirkonkylän välillä aloitti toimintansa vuonna 1882 yhtenä ensimmäisistä höyrysahoista. Tuohon aikaan uuden sahan perustamiseen tarvittiin kunnan lupa. Ruokolahden kunnanisät ymmärsivät jo tuolloin teollisuuden paikkakunnalle tuoman hyödyn. Esimerkkinä tästä siteerataan seuraavassa Ruokolahden kuntakokouksen perustamisvaiheita. Kuntakokouksen pöytäkirjan asianomainen kohta kuului: Immolan hovin omistaja Herra Insenööri Elmeeni pyysi lupaa saada rakentaa höyrysahan ja sirkkelisahan omistamalleen tilalle männikkö saareen. Kysyttiin kunnan lausetta jonka vaatimuksen kunta puolestansa yksimielisesti kiitollisuudella myönsi. Immolansahan henkilökunta oli vuonna henkeä, joista 14 naisia, vuonna henkeä, joista naisia 21 ja vuonna henkeä, joista naisia 23. Palkkoja viime mainittuna vuonna oli maksettu mk. Immolan saha ostettiin 1900-luvun alkuvuosina Tornatorin omistukseen aikana, jolloin yhtiön toiminta Tainionkoskella laajeni nopeasti toimitusjohtaja Eugen Wolffin johdolla. Rautatie Viipurista Vuoksenniskalle Vuoksenniskan Viipurin rautatie avattiin liikenteelle marraskuun alussa 1892, mikä osaltaan oli edistämässä teollisuuden kehittymistä eteläisen Saimaan rannalla Vuoksenniskalla. Aivan uudentyyppistä teollisuutta merkitsi Elektrometallurgista AB:n vuonna 1915 Vuoksenniskalle
2 2 perustama laitos, sulattimo, millä nimellä paikka edelleenkin tunnetaan. Sulattimon tuotteina olivat erilaiset metallurgiset jalosteet. Edelleen aloitettiin puuhiomo sekä sementin valmistus. Vuoksenniskan satama oli Saimaan rannassa Torikujan päässä, ja siellä toimivat myös Vuoksenniskan satama ja tori vuoteen xx saakka, kunnes koko Saimaan ranta-alue Vuoksenniskan kohdalla otettiin Kaukopään tehtaiden käyttöön. Imatrankosken patoaminen kiihdytti teollistumista Imatran voimalaitoksen käynnistyminen kolmen turpiinin voimalla vuoden 1929 alussa oli huomattava tapahtuma ja se tekijä, mikä toi tuolloisen Vuoksenlaaksoon sen monipuolisen teollisuuden. Teollisuuden rakentamisen rinnalla kehitettiin myös seudun liikenneoloja. Huomattava edistys oli Lappeenranta Vuoksenniska-rautatieyhteyden valmistuminen. Työ aloitettiin vuonna Rakentamista kiirehti silloin vallinnut suuri työttömyys. Rata avattiin liikenteelle syyskuussa 1934 ja yhteys Elisenvaaraan saatiin vuonna Vuoksenlaakson merkittävyyttä lisäsi 1903-luvun oloissa myös sotilaslentokentän rakentaminen Immolan kankaille Lentorykmentti 4:n tukikohdaksi. Rakentamisen tahti oli todella tiukka. Turhaan ei Vuoksenlaakson teollista edistymistä ihasteltu 1930-luvulla. Vuonna 1936 Ylä-Vuoksi-lehden mukaan laskettiin seudulla olevan valmiina tai rakenteilla noin 25 teollisuuslaitosta, jotka pääasiassa ovat sijoitettuna pitkin Vuoksen vartta Immolan sahalta Rouhialaan. Ylä-Vuoksenlaakson alueella asui 1930-luvun alkupuolella ihmistä, joista Ensossa ja sen ympäristössä Kokonaisuudessaan Ruokolahdella sanottiin teollisuusalueella asuvan 2/3 pitäjän väestöstä eli ihmistä. Tainionkosken lisäksi tiheimmin asuttuja olivat Imatrankoski ja Vuoksenniska sekä sen rinnalla Kaukopään synnyttämä asutusalue. Miksi Kaukopään rakennettiin juuri tänne (Kaukopään henkilöjulkaisusta vuodelta 1935) Gutzeitin teollisuus alkoi sahatavaratuotannosta, josta alkoi myös Suomen vientiteollisuus luvulla. Sahateollisuus oli jo vuosisata sitten hyvin suhdanneherkkä teollisuuden ala, jonka vaihteluiden tasoittamiseksi yhtiö päätti lisätä kemiallisen puunjalostuksen osuutta ensin Kotkassa, sitten Ensossa. Kun Gutzeit Oy osti Tornator Oy:n osake-enemmistön vuonna 1932, syntyi välittömästi tämän oston jälkeen yhtiölle halu perustaa sulfaattiselluloosatehdas Tornator-yhtiölle Saimaan rannalle. Tähän haluun syynä olivat aiemmilla tehtailla saavutettujen kokemusten lisäksi se, että yhtiön omien metsämaiden pinta-ala Tornatorin oston kautta suureni. Nyt kun kahden yhtiön omat metsäosastot yhdistettynä omistivat kuljetusvälineet ja vankan raaka-aineiden hankintakyvyn, näytti mahdolliselta ryhtyä niin suuren yritykseen kuin uuden sulfaattiselluloosatehtaan rakentamiseen. Tätä ajatusta tuki professori Ilvessalon antama lausunto, jonka mukaan sulfaattiselluloosan valmistamiseen sopivaa pientä mäntypropsia on Saimaan vesistön alueella riittävästi saatavissa uudelle suurelle raaka-aineen kuluttajalle. Pulavuodet 1932 ja 1933 siirsivät päätöstä suuresta investoinnista, ja vasta helmikuussa 1934 teki yhtiön johtokunta hallintoneuvostolle ehdotuksen sulfaattitehtaan perustamisesta Kaukopäähän. Asiaa oli toki valmisteltu koko vuoden 1933 aikana. Uuden tehtaan paikkaa etsittäessä ei voinut tulla kysymykseen muu kuin sen sijoittaminen Saimaan rannalle ja päädyttiin vihdoin eri ehdotuksia tarkasti tutkittua siihen, että paras paikka oli Kaukopää. Se sijaitsee suuren Saimaan rannalla, jonka vesistön ääriltä tehtaan käyttämä raaka-aine voidaan mukavasti kuljettaa suoraan kaapelikranan alle. Myös rautateitse saapuvat tarveaineet puretaan suoraan vaunuista tehtaalle. Valmis selluloosa kuljetetaan joko rautateitse tai Saimaan kanavaa
3 3 myöten lähellä olevaan Viipuriin edelleen ulkomaille kuljetettavaksi. On ilmeistä, ettei maassamme löydy edullisempaa paikkaa, johon tällainen sulfaattiselluloosatehdas voitiin sijoittaa. (seuraava teksti Sakari Tossavainen) Raution kaupunginosayhdistyksen kummin Kaukopään tehtaan historiaa päätti Enso-Gutzeit Osakeyhtiön hallintoneuvosto valtuuttaa johtokunnan rakentamaan sulfaattiselluloosatehtaan Saimaan rannalle Kaukopäänlahteen. Tehtaan vuosituotannoksi suunniteltiin tonnia. Alkuun tehtaan nimeksi kaavailtiin englanninkielistä versiota Immola Sulphate Mill eli Immolan Sulfaatti Tehdas, mutta pian siitä luovuttiin koska Immola sana oli lähellä uhria tai uhraamista tarkoittavaa sanaa. Tehtaan nimeksi tuli Kaukopään tehdas, sijaintipaikkansa mukaan. Työt paikalla alkoivat huhtikuussa 1934 metsänkaadolla. Kun metsä oli saatu paikalta pois niin alkoi valtava kaivutyö, joka suoritettiin suureksi osaksi lapiolla miesvoimin ja maat ajettiin Saimaaseen hevosajoneuvoilla. Rantaa täytettiin pitkältä matkalta, että mäen juureen saatiin paikat rautateille ja maanteille, sekä myöskin eräille tehdasrakennuksille. Suuri kaivutyö oli 3,8 km mittaisen pistoraiteen rakentaminen läpi korkean Salpausselän harjun Rönkän asemalta tehdasalueelle. Tehtaalle rakennettiin Pomolanmäen rinteeseen kaksi asuintaloa VR:n henkilökunnalle ja tehtaan viereen asemarakennus nimeltään Kaukopää. Tuon rautatien rakennustyömaalla käytettiin ensikerran koneellista kaivuria Hullu-Jussia ja maat kuljetettiin junalla Saimaan täytteeksi. Varsinainen rakennustyö alkoi , kun A.W.Liljeberg-yhtiö toi paikalle 150 henkisen asiantuntijajoukon täällä olleiden rakentajien avuksi ja laittoi ison pyörän pyörimään yötä päivää. Työ eteni tarkkojen suunnitelmien mukaan ja muuraustyöt olivat valmiit jo Työmaalla oli parhaina aikoina noin 2000 henkilöä, jotka tekivät töitä kolmessa vuorossa. Yksi suurista urakoista oli 126 metriä korkean savupiipun teko massiiviselle betonialustalle. Sen teki kokonaisuudessaan Juurikorpi Oy, joka valmisti tarvittavat tiiltä ja suoritti myös piipun muuraustyön. Piipun halkaisija juuresta oli 12,5 metriä ja huipulta reilun 7 metriä. Koko urakasta tekijä sai silloista markkaa, eli reilun miljoonan. Keittokattilat olivat 160 kuutiometrin vetoisia metallilieriöitä, jotka oli valmistettu Helsingin konepajalla niittaamalla ja tuotiin paikalle uittamalla Saimaan kanavan kautta. Rakennustöissä ollut väki oli pääosiltaan nuorta ja työn valmistuttua moni jäi tehtaalle töihin. Tehtaan käynnistymishetkeksi katsotaan klo 2.00 yöllä, kun ensimmäinen massarata tuli kuivauskoneen läpi. Noin puolentoista vuoden suururakka oli valmis ja sitä voidaan pitää todellisena ihmeenä alallaan. Senaikaisen tavan mukaan raaka-aineena käytetty puu varastoitiin maavarastoon Lättälän ja tehtaan väliselle puukentälle suurella vaijerinosturilla. Alkuun 200 kilon painoiset sellupaalit varastoitiin kuivauskoneen päässä olleeseen varastoon, joka pian osoittautui ahtaaksi ja viereiseen niemeen tehtiin suuri puurakenteinen paalikuuri johon saatiin kaikki paalit sopimaan. Tehdas vaati toimiakseen myös paljon erilaisia asioita, kuten asuntoja henkilökunnalleen ja toimistotiloja, sekä palokunnan ja vartiointijärjestelmän. Tehtaan läheisyyteen rakennettiin Lättälän, Pomolanmäen ja hieman kauemmaksi Insinööriniemen asuntoalueet, joissa asuivat monet perheet työpaikkojensa tietämissä luvulla oli Kaukopään henkilöstön määrä noin
4 4 Enso-Gutzeit tarjosi työntekijöilleen lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut. Tehtaan portilla toimineen sairaanhoitajan Rauha Paakkasen muistiinpanoista selviää, että vuonna 1945 hänen vastaanotollaan tehtaan portilla kävi 3189 henkilöä, joista noin 250 käyntiä liittyi neuvolatoimintaan. Koko 1940-luvun ajan Kaukopään tehdas valmisti yksinomaan sulfaattiselluloosaa valmistui kartonkikone 1 ja sitten kartonkikone 2 ( ), kartonkikone 3 ( ), kartonkikone 4 ( ). Vuonna 1962 ylitti kartonkikoneiden tuotanto tonnia. Kaiken aikaa tehdasta ja sen tuotteita kehitettiin ja käynnistettiin Kaukopäässä vielä koepaperikone 6, joka pian aloitti täytenä tuotantokoneena klo kuului Kaukopäästä kummia, kartonkikone 3 oli tehnyt viimeisen konerullan ja purettiin pois. Paikalle rakennettiin paperikone 8, joka käynnistyi klo Kone ehti pyöriä vajaan 28 vuotta, kun senkin tarina oli lopussa. Se pysäytettiin maaliskuussa 2010 ja purettiin pois kuljetettavaksi. Vuonna 1963 tuli Kaukopäähän ensimmäinen prosessinohjaustietokone, joka oli IBM tyyppinen, käyttäen reikäkortteja. Koneen laitekaapit täyttivät suuren huoneen, mutta sen muistikapasiteetti oli pienempi kuin nykyisten taskulaskimien. Sillä kuitenkin pärjättiin siihen aikaan hyvin. Kaikilla aloilla on menty eteenpäin suurin harppauksin ja siksi selluloosan valmistuskin on uusittu Kaukopäässä, niin että vanhat keittokattilat on purettu pois ja sellua tehdään nykyisin kahdella jatkuvatoimisella keittokattilalla. Niihin syötetään ylhäältä puuhaketta ja saadaan alhaalta valmista sulfaattisellua. Vanhat keittämöt apuosastoineen on purettu pois. Tehtaan näkyvin maamerkki, vanha tiilipiippu poistui käytöstä samaan aikaan kuin Suomen markka vuonna Ei 1930-luvun kaukopääläinen löytäisi paikalta enää paljonkaan tuttuja paikkoja. Eräs asia on myöskin vuosien saatossa parantunut, sillä ennen niin tuttu rahan haju lähes kokonaan poistunut ympäristöstä. Pieni kirjoittajan kevennys loppuun. Saimme käydä naapurien 75-vuotiskahveilla ja tiedotustilaisuudessa jokin aika sitten. Kerroin, että Asta-myrsky vei puolessatoista minuutissa 3300 neliömetrin kesämökkitontiltamme 216 puuta nurin ja metsäkone teki niistä neljässä tunnissa 52 kuutiometriä puutavaraa, niin Ari Johansson sanoi, että siinä olisi keittokattilaan 10 minuutin tarve. Tuosta saa kuvan, että kuinka suuri laitos on naapurissamme. SAKARI TOSSAVAINEN Kaukopään tehtaan rakennustöiden pääinsinööri oli A.W. Liljebergin haastattelusta: Huolimatta siitä, että maasto oli laadultaan mitä erinomaisinta, oli perustustöissä sittenkin tietyt vaikeutensa. Tehdaslaitoksen rakennusten sijaitessa jyrkällä rinteellä täytyi välttämättömyyden pakosta järjestää osa perusmuureista tukimuureiksi, josta erää ulottuivat jopa 15 metrin syvyyteen ja olivat lasketut kestämään paitsi maanpaineen myöskin ylempänä sijaitsevien rakennusten aiheuttaman kuormituksen. Otaksuin rakennusalueelta saatavan sopivaa betonisoraa, mutta ensimmäinen pettymys oli meillä että sora olikin vailla tarpeellista karkeampaa kiviainetta, jonka vuoksi oli asennettava kivenmurskaaja sepelin tekoa varten. Sitä paitsi työpaikan syrjäinen asema, niin tehdaspaikaksi erittäin sopiva kuin se olikin, aiheutti huomattavia lisäkustannuksia rakennusaineiden kuljetuksessa. Puhumattakaan siitä, että tällaisen työn pelkkä alkaminenkin aivan erämaassa tuotti jo sellaisenaan melkoisia vaikeuksia.
5 5 Mutta tarveaineiden pääasiallinen hankintahan kuuluikin Tornator Oy:lle, ja minun täytyy sanoa, että yhtiö ryhtyi suorastaan suurenmoisiin toimenpiteisiin helpottaakseen rakentajaa vaikeuksissaan. Poikkeuksellisen lyhyt rakennusaika lisäsi luonnollisesti vaikeuksia, samaten kuin rakennuskustannuksiakin: olihan töiden oltava lakkaamatta käynnissä talvikuukausinakin. Tehtaan nopea valmistuminen vaati myöskin koneiden asentelua samanaikaisesti rakennustöiden kanssa ja tämä muodosti omat haittansa. Mutta se esimerkillisen hyvä yhteisymmärrys, joka Kaukopäässä vallitsi eri hankkijain ja allekirjoittaneen rakentajan ja yhtiön kesken, poisti tällaiset hankaluudet. Tietääkseni tuskin on olemassa toista näin suurta tehdaslaitosta, joka olisi rakennettu valmiiseen käyttökuntoon koneineen niin lyhyessä ajassa kuin Kaukopää. Mutta töitä tehtiinkin yötä päivää ja nousi työmiesten lukumäärä ajoittain meidänkin kohdallamme yli 1000 henkilöön. Rakennuspiirustuksia laskelmineen laati kaikkiaan 6 insinööriä ja johti töiden suoritusta itse rakennuspaikalla yksi insinööri apunaan päärakennusmestari apunaan 27 työnjohtajaa. Teksti Sakari Tossavainen Yksi suuri työmaa oli Elisenvaaran radan rakentaminen 1930-luvulla Tuossa tuli alkuun historiaa tämän seudun rautatieasioista: Rautatie Imatralle ensimmäisen kerran valmistui vuonna 1892 Viipurista. Vuonna 1895 se rata jatkettiin Imatralta Vuoksenniskalle Saimaan rannalle. Kaikki junaliikenne Imatralle Helsingistä kulki Viipurin kautta niin kauan, kunnes saatiin suora rautatieyhteys vuonna 1934 Lappeenrannasta nykyiselle tavara-asemalle. Sen ensimmäinen nimi oli Tainionkoski, joka muutettiin Virasojaksi vuonna Vuonna 1933 käynnistettiin uuden rautatielinjan suunnittelu silloiselta Tainionkoskelta Rönkän kautta Kaukopäähän, ja Rönkästä Immolan ja Simpeleen kautta uutena yhteytenä Karjalan rataan Elisenvaarassa. Tuo ratalinjan otettiin käyttöön Sota-aikana olivat nämä rajan läheisyydessä sijainneet radat erittäin kovasti kuormitettuja. Kun sodan jälkeen jouduttiin suuriin alueluovutuksiin, niin katkesivat rautatieyhteydet Elisenvaaraan, samoin sen kautta toiminut rautatieyhteys Savonlinnaan katkesi muutamaksi vuodeksi, kunnes rata Simpeleen ja Parikkalan välillä valmistui vuonna Vuonna 1967 saatiin myös Parikkalasta rakennettua rautatieyhteys Joensuuhun. Tuo uusi rata liittyi Elisenvaara Matkaselkä Värtsilä Joensuu rataan Onkamossa. Elisenvaara Värtsilä väli radasta jäi alueluovutuksessa naapurin puolelle. Rautionkylä junayhteyksien varrella Elisenvaaran radan rakentaminen liittyi oleellisesti myös Rautionkylään, sillä rata kulki aivan kylää viistäen ohi lähes samaan aikaan syntyneen Kaukopään kansakoulun ja Immolan lentokentän. Tällä alueella oli kaksi rautatietoimipaikkaa. Immola oli toimintavaltuuksiltaan laiturivaihde ja siinä toimi alkuun samanniminen postikin. Immolaan kuljetettiin sota-aikana paljon lentorykmentin tarvitsemia polttoaineita, ammuksia ja muuta materiaalia. Myös matkustajia pääsivät junaan ja junasta pois Immolan asemalla, joksi sitä ihmiset kutsuivat. Nykyisin Immolassa puretaan vaunuista vain alueelle varastoitavaa puutavaraa ja asemarakennus on ollut miehittämätön vuodesta 1968 asti, kun henkilöliikenne siinä päättyi. Toinen alueella ollut rautatietoimipaikka oli seisake nimeltä Rautio. Se sijaitsi nykyisen Raution palvelutalon kohdalla ja hävisi kai kuvasta henkilöliikenteen loppuessa. Rautatien rakennustyö työllisti näilläkin main kymmeniä henkilöitä ja hevosia tekemään ratapenkkoja muunmuossa lentokentän pohjoispäässä olevan Niemilammin yli.
Muokattu viimeksi Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla
1 Muokattu viimeksi 18.6.13 5. Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla Luvun johdanto: Kaukopään tehdasta alettiin rakentaa kesällä 1934 ja tehdas käynnistyi syksyllä
LisätiedotLuontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus
Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen
LisätiedotHankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön
1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre
Metsä Groupin biotuotetehdas Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa Investoinnin arvo 1,2 mrd. euroa Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotKauKaan vaneritehdas
Kaukaan vaneritehdas 2 l UPM Helsinki, Riika, Düsseldorf Saimaan kanava (Venäjä, Eurooppa) Lappeenranta Helsinki Pietari Helsinki 230 km Kotkan ja Haminan satamat Pietari 230 km UPM l 3 Paras brownfield-paikka
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotRaportti Vuoden 2016 investoinneista
Raportti Vuoden 2016 investoinneista RAPORTTI 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1. ELINKEINOPOLIITTISET INVESTOINNIT... 3 1.1. Pistetalon kiertoliittymän saneeraus... 3 1.2. Lammassaarentie... 3 1.3. RR-Rata... 3
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotTutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu
Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.
LisätiedotVajaakäyttöisen modernin rakennuskannan uusiokäyttö Pohjoismaiden kirkonkylissä. Esittely tutkittavista kohteista Koonnut: Pyry Kuismin
Vajaakäyttöisen modernin rakennuskannan uusiokäyttö Pohjoismaiden kirkonkylissä Esittely tutkittavista kohteista Koonnut: Pyry Kuismin Matkailualue Wanhat Wehkeet Karstula Alkutilanne Karstula on noin
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdasprojekti
in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden
LisätiedotSeuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.
Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti
LisätiedotPowerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014
Powerflute for first class packaging Savon Sellu Oy Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 1 Savon Sellu koivusta pahvia 9.5.2014 2 Savon Sellun historia Metsänomistajat ajoivat tehtaan rakentamista 1960-luvulla
LisätiedotMuistutus ratasuunnitelman Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamisesta, vaihe 2
Värjymaa Päivi Lähettäjä: Aihe: Liitteet: Tekninen toimi VL: Muistutus lisäraidesuunnitelmasta Lisäraidemuistutus.pdf Lähettäjä: Eeva-Liisa Nieminen [mailto:eeva.liisa.nieminen@gmail.com] Lähetetty: 27.
LisätiedotARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016
HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotMediatiedote 22.2.2012
Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotImatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotMETSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600
Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotOULULAISET VENÄJÄN REISSULLA
OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotKiinteistö Oy Puhoksen Lastu. Tietoja kiinteistöstä Tammikuu 2012
Kiinteistö Oy Puhoksen Lastu Tietoja kiinteistöstä Tammikuu 2012 1 Yhteenveto Kiteellä toimineen Puhos Board Oy hakeuduttua konkurssiin syyskuussa 2011, tehdaskiinteistöt omistava Kiinteistö Oy Puhoksen
LisätiedotCarl August Adi Standertskjöld
Enso Gutzeit Jääskessä Jääsken maaperällä sijainneista yrityksistä eittämättä suurin ja nimekkäin on Enso Gutzeit, nykyiseltä nimeltään Stora Enso. Maailmanlaajuisen metsäyhtiön tarina sai alkunsa 1887,
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
LisätiedotSuvilahti sota-aikana
Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotAsunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna
:n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotVauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta
Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotTULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE
TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien
LisätiedotVt 12 Lahden eteläinen kehätie
Raportti 1 Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Kuukausiraportti nro 3/2018 Tarkastelujakso: 1.3.2018-31.3.2018 Laatinut: Rakennuttajatoimisto HTJ Oy Hyväksynyt: Liikennevirasto Liikennevirasto PL 33, 00521
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotBiolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke
Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski
Lisätiedot- Infraa on rakennettu aina
- Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)
LisätiedotRautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
Lisätiedot511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden
5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotETELÄ KARJALAN KUNNAT
ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)
LisätiedotMaailman suurin havusellutehdas
Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle
LisätiedotLUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS
Rakennuslautakunta 35 03.07.2012 LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 35 Rakennuslupa nro 2012-448 Rakennuspaikka: 405-32-1-8 Pinta-ala 2210456.0 Puuportintie 186 53200 LAPPEENRANTA
LisätiedotTeollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen
Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-
LisätiedotINSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi
INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI
LisätiedotKankaretie 7. Jakomäentie 6 Jakomäentie 8
26 3. Asuntotuotantokomitea Rakennusohjelmasta valmistui v:n 1968 aikana asuinhuoneistoja asuttavaan kuntoon 77 ja v:n 1969 aikana 132 asuinhuoneistoa. Lisäksi kertomusvuoden aikana valmistui asuttavaan
LisätiedotTikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat
energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa
LisätiedotSaarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila
1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotKiteen Puhokseen. KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY
SIJ O I T U Kiteen Puhokseen KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY www.keti.fi TEOLLISUUSTILOJA Lastulevytehtaan entiset tilat Puhoksessa: peruslevyhalli, viimeistelyhalli, MEL-halli, tuotevarastohalli, keskusvarasto,
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotRakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810
Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 HELMIKUU 2015 OMATALORAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ Tämä analyysi on tehty Omatalon toimeksiannosta helmikuussa 2015. 1 OMAKOTIRAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ,
LisätiedotOSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA
OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT
LisätiedotTEKNOPARK TAMROS KÄKISALMI LENINGRADIN ALUE VENÄJÄN FEDERAATIO
2013 TEKNOPARK TAMROS KÄKISALMI LENINGRADIN ALUE VENÄJÄN FEDERAATIO UUTTA: SOPIMUSVALMISTUSTA PIETARIN KEHÄ 119 KM 1,5 H IMATRAN RAJA 115 KM 2 H TEKNOPARK "TAMROS, KÄKISALMI, LENINGRADIN ALUE, VENÄJÄ 1
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotKuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta
Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie
LisätiedotStora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja
Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista Jouko Karvinen, toimitusjohtaja 10.9.2008 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun
LisätiedotETELÄ KARJALAN KUNNAT
ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa
LisätiedotNelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän
Nelostie E75 ry NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän ALUSTAVA LUONNOS / MANIFESTI Suomi on suuri ja harvaan asuttu maa. Sujuvammin ja puhtaammin läpi Suomen Me raivasimme yhteydet erämaihin, nostimme teollisuuden
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotVt 12 Lahden eteläinen kehätie
Raportti 1 Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Kuukausiraportti nro 5/2018 Tarkastelujakso: 1.5.2018-31.5.2018 Laatinut: Rakennuttajatoimisto HTJ Oy Hyväksynyt: Liikennevirasto Liikennevirasto PL 33, 00521
LisätiedotLiikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla
Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla
LisätiedotUPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani
UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit
LisätiedotIslannin Matkaraportti
Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotJOHDANTO SYVÄSATAMA. Voimakkaasti kehittyvä satama
JOHDANTO Saimaan Satamat Oy on kaupungin 100 % omistama osakeyhtiö. Yhtiö on perustettu 1.5.2012. Saimaan Satamat Oy toimii satamanpitäjänä jonka toimintaan kuuluu mm. satama-alueen ja siihen liittyvän
LisätiedotKevytrakenteisen metsätien rakentaminen
Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen Tässä infokortissa esitellään Keski-Suomen Saarijärveltä malli siitä, kuinka voidaan rakentaa kevytrakenteinen metsätie edullisesti. Kahden maanomistajan yhteinen
LisätiedotVR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä
VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen
LisätiedotEurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010
HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien
LisätiedotMarkku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala
Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala 2008-11-15 18 Uusikylä 1895 Kuninkaanharjulta suunnilleen nykyisen Seurojentalon alapuolelta. Edessä jyrkkä Myllymäki kaiteineen. Keskellä poikkisuuntaan nykyinen
LisätiedotMetsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi
Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut
LisätiedotHalssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963
Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotKiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy
Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotAsuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala
31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka
LisätiedotENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA
ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA MIKKO LIUKKONEN ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Osakeyhtiö Mikkelin Sähkölaitos perustettiin 9.10.1900. Sähkölaitos eli valonsynnytyslaitos valmistui 23.10.1901 ja katuvalaistus sytytettiin
LisätiedotStora Enson muutos jatkuu
Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotMYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2
MYYNTIESITE KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 VARAA UUDET TOIMITILAT KALAJOEN NÄKYVIMMÄLTÄ LIIKEPAIKALTA ONKO TÄSSÄ PAIKKA YRITYKSESI UUSILLE TOIMITILOILLE? Kalajoen keskusta Pyhäjoki Raahe
LisätiedotPepén tie uuteen päiväkotiin
Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotImatran kaupungin hoidettavat liikunta-alueet, kentät ja kuntoradat (Vuosi 2018)
Imatran kaupungin hoidettavat liikunta-alueet, kentät ja kuntoradat (Vuosi 2018) Ukonniemen alue (1. prioriteetti) Liikuntakeskukset ja suuret kentät - Ukonniemen stadion (miehitetty kesällä, ampumaradalla
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotPitkäniemen alueen kehitys. Alueen vaihtoehdot ja esimerkkejä teollisuuskiinteistöjen uusiokäytöstä
Pitkäniemen alueen kehitys Alueen vaihtoehdot ja esimerkkejä teollisuuskiinteistöjen uusiokäytöstä Pitkäniemen vaihtoehtoja Valmistava teollisuus Löytyykö Lohjalta tai lähialueilta toimijaa, jolla olisi
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
Lisätiedot