5. Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5. Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla"

Transkriptio

1 1 Muokattu viimeksi Teollistuminen, 1930-luvun suuret muutokset Rautionkylässä ja lähialueilla Tämän luvun lähteet: Paappa Eero painovuosi?, Jääsken kihlakunnan historia III Vaalama Erkki, Enso-Gutzeit Oy Kaukopään tehtaat Imatra Kaukopää Ens-Gutzeit-Tornator Henkilöjulkaisu (lehti) Sakari Tossavaisen kirjoitukset Luvun johdanto: Ruokolahden kunta, Vuoksen yläosien lisäksi Immalanjärven kylä joutuivat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi mukaan kiihtyvään teolliseen kehitykseen 1800-luvun lopulta alkaen. Rautionkylässä kehityksen vauhti kiihtyi suorastaan huippukierroksille 1930-luvun alkuvuosina, kun samaan aikaan lähti käyntiin kolme toisistaan erillistä suurta rakennushanketta, jotka kaikki sijoittuivat kylän alueelle: Kaukopään tehdasta alettiin rakentaa 1934 ja tehdas käynnistyi syksyllä 1935, Immolan lentokenttää ja varuskuntaa rakennettiin vuosina 19 ja Vuoksenniskalta Elisenvaaraan johtavan rautatien rakennustyömaa käynnistyi vuonna Rautionkylän kohdalla vuonna 1933 ja ratayhteys otettiin käyttöön Tähän lukuun on koottu tietoja teollisuuden kehittymisestä jo 1800-luvulla ja erityisesti 1930-luvun työmaista. Ruokolahti teollisuuden kehityksen kärjessä Ruokolahden kunnan alue, erityisesti Vuoksenlaakso, on ollut teollisuuden kehityksen kärjessä Suomessa. Vuoksella Linnankosken vesivoimaa käytettiin hyväksi ainakin jo 1700-luvun lopulla pyörittämään saha- ja myllylaitosta. Ruokolahdella Käyhkään tilalla oli jo 1870-luvun alussa höyrysaha, joka paloi saaden seuraajakseen kohta konkurssiin menneen pienen lankarullasorvaamon. Härskiänsaarelle perustettiin ajan teollisuuspolitiikkaa noudattaen höyrysaha vuonna 1878 ja neljä vuotta myöhemmin Immolan saha Haapaveden eteläiseen kainaloon Männikkösaareen. (kirjasta Kaukopään tehtaat s. 19 alkaen) Teollisuutta lähialueelle Immolan Saha Rautionkylän ja Ruokolahden kirkonkylän välillä aloitti toimintansa vuonna 1882 yhtenä ensimmäisistä höyrysahoista. Tuohon aikaan uuden sahan perustamiseen tarvittiin kunnan lupa. Ruokolahden kunnanisät ymmärsivät jo tuolloin teollisuuden paikkakunnalle tuoman hyödyn. Esimerkkinä tästä siteerataan seuraavassa Ruokolahden kuntakokouksen perustamisvaiheita. Kuntakokouksen pöytäkirjan asianomainen kohta kuului: Immolan hovin omistaja Herra Insenööri Elmeeni pyysi lupaa saada rakentaa höyrysahan ja sirkkelisahan omistamalleen tilalle männikkö saareen. Kysyttiin kunnan lausetta jonka vaatimuksen kunta puolestansa yksimielisesti kiitollisuudella myönsi. Immolansahan henkilökunta oli vuonna henkeä, joista 14 naisia, vuonna henkeä, joista naisia 21 ja vuonna henkeä, joista naisia 23. Palkkoja viime mainittuna vuonna oli maksettu mk. Immolan saha ostettiin 1900-luvun alkuvuosina Tornatorin omistukseen aikana, jolloin yhtiön toiminta Tainionkoskella laajeni nopeasti toimitusjohtaja Eugen Wolffin johdolla. Rautatie Viipurista Vuoksenniskalle Vuoksenniskan Viipurin rautatie avattiin liikenteelle marraskuun alussa 1892, mikä osaltaan oli edistämässä teollisuuden kehittymistä eteläisen Saimaan rannalla Vuoksenniskalla. Aivan uudentyyppistä teollisuutta merkitsi Elektrometallurgista AB:n vuonna 1915 Vuoksenniskalle

2 2 perustama laitos, sulattimo, millä nimellä paikka edelleenkin tunnetaan. Sulattimon tuotteina olivat erilaiset metallurgiset jalosteet. Edelleen aloitettiin puuhiomo sekä sementin valmistus. Vuoksenniskan satama oli Saimaan rannassa Torikujan päässä, ja siellä toimivat myös Vuoksenniskan satama ja tori vuoteen xx saakka, kunnes koko Saimaan ranta-alue Vuoksenniskan kohdalla otettiin Kaukopään tehtaiden käyttöön. Imatrankosken patoaminen kiihdytti teollistumista Imatran voimalaitoksen käynnistyminen kolmen turpiinin voimalla vuoden 1929 alussa oli huomattava tapahtuma ja se tekijä, mikä toi tuolloisen Vuoksenlaaksoon sen monipuolisen teollisuuden. Teollisuuden rakentamisen rinnalla kehitettiin myös seudun liikenneoloja. Huomattava edistys oli Lappeenranta Vuoksenniska-rautatieyhteyden valmistuminen. Työ aloitettiin vuonna Rakentamista kiirehti silloin vallinnut suuri työttömyys. Rata avattiin liikenteelle syyskuussa 1934 ja yhteys Elisenvaaraan saatiin vuonna Vuoksenlaakson merkittävyyttä lisäsi 1903-luvun oloissa myös sotilaslentokentän rakentaminen Immolan kankaille Lentorykmentti 4:n tukikohdaksi. Rakentamisen tahti oli todella tiukka. Turhaan ei Vuoksenlaakson teollista edistymistä ihasteltu 1930-luvulla. Vuonna 1936 Ylä-Vuoksi-lehden mukaan laskettiin seudulla olevan valmiina tai rakenteilla noin 25 teollisuuslaitosta, jotka pääasiassa ovat sijoitettuna pitkin Vuoksen vartta Immolan sahalta Rouhialaan. Ylä-Vuoksenlaakson alueella asui 1930-luvun alkupuolella ihmistä, joista Ensossa ja sen ympäristössä Kokonaisuudessaan Ruokolahdella sanottiin teollisuusalueella asuvan 2/3 pitäjän väestöstä eli ihmistä. Tainionkosken lisäksi tiheimmin asuttuja olivat Imatrankoski ja Vuoksenniska sekä sen rinnalla Kaukopään synnyttämä asutusalue. Miksi Kaukopään rakennettiin juuri tänne (Kaukopään henkilöjulkaisusta vuodelta 1935) Gutzeitin teollisuus alkoi sahatavaratuotannosta, josta alkoi myös Suomen vientiteollisuus luvulla. Sahateollisuus oli jo vuosisata sitten hyvin suhdanneherkkä teollisuuden ala, jonka vaihteluiden tasoittamiseksi yhtiö päätti lisätä kemiallisen puunjalostuksen osuutta ensin Kotkassa, sitten Ensossa. Kun Gutzeit Oy osti Tornator Oy:n osake-enemmistön vuonna 1932, syntyi välittömästi tämän oston jälkeen yhtiölle halu perustaa sulfaattiselluloosatehdas Tornator-yhtiölle Saimaan rannalle. Tähän haluun syynä olivat aiemmilla tehtailla saavutettujen kokemusten lisäksi se, että yhtiön omien metsämaiden pinta-ala Tornatorin oston kautta suureni. Nyt kun kahden yhtiön omat metsäosastot yhdistettynä omistivat kuljetusvälineet ja vankan raaka-aineiden hankintakyvyn, näytti mahdolliselta ryhtyä niin suuren yritykseen kuin uuden sulfaattiselluloosatehtaan rakentamiseen. Tätä ajatusta tuki professori Ilvessalon antama lausunto, jonka mukaan sulfaattiselluloosan valmistamiseen sopivaa pientä mäntypropsia on Saimaan vesistön alueella riittävästi saatavissa uudelle suurelle raaka-aineen kuluttajalle. Pulavuodet 1932 ja 1933 siirsivät päätöstä suuresta investoinnista, ja vasta helmikuussa 1934 teki yhtiön johtokunta hallintoneuvostolle ehdotuksen sulfaattitehtaan perustamisesta Kaukopäähän. Asiaa oli toki valmisteltu koko vuoden 1933 aikana. Uuden tehtaan paikkaa etsittäessä ei voinut tulla kysymykseen muu kuin sen sijoittaminen Saimaan rannalle ja päädyttiin vihdoin eri ehdotuksia tarkasti tutkittua siihen, että paras paikka oli Kaukopää. Se sijaitsee suuren Saimaan rannalla, jonka vesistön ääriltä tehtaan käyttämä raaka-aine voidaan mukavasti kuljettaa suoraan kaapelikranan alle. Myös rautateitse saapuvat tarveaineet puretaan suoraan vaunuista tehtaalle. Valmis selluloosa kuljetetaan joko rautateitse tai Saimaan kanavaa

3 3 myöten lähellä olevaan Viipuriin edelleen ulkomaille kuljetettavaksi. On ilmeistä, ettei maassamme löydy edullisempaa paikkaa, johon tällainen sulfaattiselluloosatehdas voitiin sijoittaa. (seuraava teksti Sakari Tossavainen) Raution kaupunginosayhdistyksen kummin Kaukopään tehtaan historiaa päätti Enso-Gutzeit Osakeyhtiön hallintoneuvosto valtuuttaa johtokunnan rakentamaan sulfaattiselluloosatehtaan Saimaan rannalle Kaukopäänlahteen. Tehtaan vuosituotannoksi suunniteltiin tonnia. Alkuun tehtaan nimeksi kaavailtiin englanninkielistä versiota Immola Sulphate Mill eli Immolan Sulfaatti Tehdas, mutta pian siitä luovuttiin koska Immola sana oli lähellä uhria tai uhraamista tarkoittavaa sanaa. Tehtaan nimeksi tuli Kaukopään tehdas, sijaintipaikkansa mukaan. Työt paikalla alkoivat huhtikuussa 1934 metsänkaadolla. Kun metsä oli saatu paikalta pois niin alkoi valtava kaivutyö, joka suoritettiin suureksi osaksi lapiolla miesvoimin ja maat ajettiin Saimaaseen hevosajoneuvoilla. Rantaa täytettiin pitkältä matkalta, että mäen juureen saatiin paikat rautateille ja maanteille, sekä myöskin eräille tehdasrakennuksille. Suuri kaivutyö oli 3,8 km mittaisen pistoraiteen rakentaminen läpi korkean Salpausselän harjun Rönkän asemalta tehdasalueelle. Tehtaalle rakennettiin Pomolanmäen rinteeseen kaksi asuintaloa VR:n henkilökunnalle ja tehtaan viereen asemarakennus nimeltään Kaukopää. Tuon rautatien rakennustyömaalla käytettiin ensikerran koneellista kaivuria Hullu-Jussia ja maat kuljetettiin junalla Saimaan täytteeksi. Varsinainen rakennustyö alkoi , kun A.W.Liljeberg-yhtiö toi paikalle 150 henkisen asiantuntijajoukon täällä olleiden rakentajien avuksi ja laittoi ison pyörän pyörimään yötä päivää. Työ eteni tarkkojen suunnitelmien mukaan ja muuraustyöt olivat valmiit jo Työmaalla oli parhaina aikoina noin 2000 henkilöä, jotka tekivät töitä kolmessa vuorossa. Yksi suurista urakoista oli 126 metriä korkean savupiipun teko massiiviselle betonialustalle. Sen teki kokonaisuudessaan Juurikorpi Oy, joka valmisti tarvittavat tiiltä ja suoritti myös piipun muuraustyön. Piipun halkaisija juuresta oli 12,5 metriä ja huipulta reilun 7 metriä. Koko urakasta tekijä sai silloista markkaa, eli reilun miljoonan. Keittokattilat olivat 160 kuutiometrin vetoisia metallilieriöitä, jotka oli valmistettu Helsingin konepajalla niittaamalla ja tuotiin paikalle uittamalla Saimaan kanavan kautta. Rakennustöissä ollut väki oli pääosiltaan nuorta ja työn valmistuttua moni jäi tehtaalle töihin. Tehtaan käynnistymishetkeksi katsotaan klo 2.00 yöllä, kun ensimmäinen massarata tuli kuivauskoneen läpi. Noin puolentoista vuoden suururakka oli valmis ja sitä voidaan pitää todellisena ihmeenä alallaan. Senaikaisen tavan mukaan raaka-aineena käytetty puu varastoitiin maavarastoon Lättälän ja tehtaan väliselle puukentälle suurella vaijerinosturilla. Alkuun 200 kilon painoiset sellupaalit varastoitiin kuivauskoneen päässä olleeseen varastoon, joka pian osoittautui ahtaaksi ja viereiseen niemeen tehtiin suuri puurakenteinen paalikuuri johon saatiin kaikki paalit sopimaan. Tehdas vaati toimiakseen myös paljon erilaisia asioita, kuten asuntoja henkilökunnalleen ja toimistotiloja, sekä palokunnan ja vartiointijärjestelmän. Tehtaan läheisyyteen rakennettiin Lättälän, Pomolanmäen ja hieman kauemmaksi Insinööriniemen asuntoalueet, joissa asuivat monet perheet työpaikkojensa tietämissä luvulla oli Kaukopään henkilöstön määrä noin

4 4 Enso-Gutzeit tarjosi työntekijöilleen lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut. Tehtaan portilla toimineen sairaanhoitajan Rauha Paakkasen muistiinpanoista selviää, että vuonna 1945 hänen vastaanotollaan tehtaan portilla kävi 3189 henkilöä, joista noin 250 käyntiä liittyi neuvolatoimintaan. Koko 1940-luvun ajan Kaukopään tehdas valmisti yksinomaan sulfaattiselluloosaa valmistui kartonkikone 1 ja sitten kartonkikone 2 ( ), kartonkikone 3 ( ), kartonkikone 4 ( ). Vuonna 1962 ylitti kartonkikoneiden tuotanto tonnia. Kaiken aikaa tehdasta ja sen tuotteita kehitettiin ja käynnistettiin Kaukopäässä vielä koepaperikone 6, joka pian aloitti täytenä tuotantokoneena klo kuului Kaukopäästä kummia, kartonkikone 3 oli tehnyt viimeisen konerullan ja purettiin pois. Paikalle rakennettiin paperikone 8, joka käynnistyi klo Kone ehti pyöriä vajaan 28 vuotta, kun senkin tarina oli lopussa. Se pysäytettiin maaliskuussa 2010 ja purettiin pois kuljetettavaksi. Vuonna 1963 tuli Kaukopäähän ensimmäinen prosessinohjaustietokone, joka oli IBM tyyppinen, käyttäen reikäkortteja. Koneen laitekaapit täyttivät suuren huoneen, mutta sen muistikapasiteetti oli pienempi kuin nykyisten taskulaskimien. Sillä kuitenkin pärjättiin siihen aikaan hyvin. Kaikilla aloilla on menty eteenpäin suurin harppauksin ja siksi selluloosan valmistuskin on uusittu Kaukopäässä, niin että vanhat keittokattilat on purettu pois ja sellua tehdään nykyisin kahdella jatkuvatoimisella keittokattilalla. Niihin syötetään ylhäältä puuhaketta ja saadaan alhaalta valmista sulfaattisellua. Vanhat keittämöt apuosastoineen on purettu pois. Tehtaan näkyvin maamerkki, vanha tiilipiippu poistui käytöstä samaan aikaan kuin Suomen markka vuonna Ei 1930-luvun kaukopääläinen löytäisi paikalta enää paljonkaan tuttuja paikkoja. Eräs asia on myöskin vuosien saatossa parantunut, sillä ennen niin tuttu rahan haju lähes kokonaan poistunut ympäristöstä. Pieni kirjoittajan kevennys loppuun. Saimme käydä naapurien 75-vuotiskahveilla ja tiedotustilaisuudessa jokin aika sitten. Kerroin, että Asta-myrsky vei puolessatoista minuutissa 3300 neliömetrin kesämökkitontiltamme 216 puuta nurin ja metsäkone teki niistä neljässä tunnissa 52 kuutiometriä puutavaraa, niin Ari Johansson sanoi, että siinä olisi keittokattilaan 10 minuutin tarve. Tuosta saa kuvan, että kuinka suuri laitos on naapurissamme. SAKARI TOSSAVAINEN Kaukopään tehtaan rakennustöiden pääinsinööri oli A.W. Liljebergin haastattelusta: Huolimatta siitä, että maasto oli laadultaan mitä erinomaisinta, oli perustustöissä sittenkin tietyt vaikeutensa. Tehdaslaitoksen rakennusten sijaitessa jyrkällä rinteellä täytyi välttämättömyyden pakosta järjestää osa perusmuureista tukimuureiksi, josta erää ulottuivat jopa 15 metrin syvyyteen ja olivat lasketut kestämään paitsi maanpaineen myöskin ylempänä sijaitsevien rakennusten aiheuttaman kuormituksen. Otaksuin rakennusalueelta saatavan sopivaa betonisoraa, mutta ensimmäinen pettymys oli meillä että sora olikin vailla tarpeellista karkeampaa kiviainetta, jonka vuoksi oli asennettava kivenmurskaaja sepelin tekoa varten. Sitä paitsi työpaikan syrjäinen asema, niin tehdaspaikaksi erittäin sopiva kuin se olikin, aiheutti huomattavia lisäkustannuksia rakennusaineiden kuljetuksessa. Puhumattakaan siitä, että tällaisen työn pelkkä alkaminenkin aivan erämaassa tuotti jo sellaisenaan melkoisia vaikeuksia.

5 5 Mutta tarveaineiden pääasiallinen hankintahan kuuluikin Tornator Oy:lle, ja minun täytyy sanoa, että yhtiö ryhtyi suorastaan suurenmoisiin toimenpiteisiin helpottaakseen rakentajaa vaikeuksissaan. Poikkeuksellisen lyhyt rakennusaika lisäsi luonnollisesti vaikeuksia, samaten kuin rakennuskustannuksiakin: olihan töiden oltava lakkaamatta käynnissä talvikuukausinakin. Tehtaan nopea valmistuminen vaati myöskin koneiden asentelua samanaikaisesti rakennustöiden kanssa ja tämä muodosti omat haittansa. Mutta se esimerkillisen hyvä yhteisymmärrys, joka Kaukopäässä vallitsi eri hankkijain ja allekirjoittaneen rakentajan ja yhtiön kesken, poisti tällaiset hankaluudet. Tietääkseni tuskin on olemassa toista näin suurta tehdaslaitosta, joka olisi rakennettu valmiiseen käyttökuntoon koneineen niin lyhyessä ajassa kuin Kaukopää. Mutta töitä tehtiinkin yötä päivää ja nousi työmiesten lukumäärä ajoittain meidänkin kohdallamme yli 1000 henkilöön. Rakennuspiirustuksia laskelmineen laati kaikkiaan 6 insinööriä ja johti töiden suoritusta itse rakennuspaikalla yksi insinööri apunaan päärakennusmestari apunaan 27 työnjohtajaa. Teksti Sakari Tossavainen Yksi suuri työmaa oli Elisenvaaran radan rakentaminen 1930-luvulla Tuossa tuli alkuun historiaa tämän seudun rautatieasioista: Rautatie Imatralle ensimmäisen kerran valmistui vuonna 1892 Viipurista. Vuonna 1895 se rata jatkettiin Imatralta Vuoksenniskalle Saimaan rannalle. Kaikki junaliikenne Imatralle Helsingistä kulki Viipurin kautta niin kauan, kunnes saatiin suora rautatieyhteys vuonna 1934 Lappeenrannasta nykyiselle tavara-asemalle. Sen ensimmäinen nimi oli Tainionkoski, joka muutettiin Virasojaksi vuonna Vuonna 1933 käynnistettiin uuden rautatielinjan suunnittelu silloiselta Tainionkoskelta Rönkän kautta Kaukopäähän, ja Rönkästä Immolan ja Simpeleen kautta uutena yhteytenä Karjalan rataan Elisenvaarassa. Tuo ratalinjan otettiin käyttöön Sota-aikana olivat nämä rajan läheisyydessä sijainneet radat erittäin kovasti kuormitettuja. Kun sodan jälkeen jouduttiin suuriin alueluovutuksiin, niin katkesivat rautatieyhteydet Elisenvaaraan, samoin sen kautta toiminut rautatieyhteys Savonlinnaan katkesi muutamaksi vuodeksi, kunnes rata Simpeleen ja Parikkalan välillä valmistui vuonna Vuonna 1967 saatiin myös Parikkalasta rakennettua rautatieyhteys Joensuuhun. Tuo uusi rata liittyi Elisenvaara Matkaselkä Värtsilä Joensuu rataan Onkamossa. Elisenvaara Värtsilä väli radasta jäi alueluovutuksessa naapurin puolelle. Rautionkylä junayhteyksien varrella Elisenvaaran radan rakentaminen liittyi oleellisesti myös Rautionkylään, sillä rata kulki aivan kylää viistäen ohi lähes samaan aikaan syntyneen Kaukopään kansakoulun ja Immolan lentokentän. Tällä alueella oli kaksi rautatietoimipaikkaa. Immola oli toimintavaltuuksiltaan laiturivaihde ja siinä toimi alkuun samanniminen postikin. Immolaan kuljetettiin sota-aikana paljon lentorykmentin tarvitsemia polttoaineita, ammuksia ja muuta materiaalia. Myös matkustajia pääsivät junaan ja junasta pois Immolan asemalla, joksi sitä ihmiset kutsuivat. Nykyisin Immolassa puretaan vaunuista vain alueelle varastoitavaa puutavaraa ja asemarakennus on ollut miehittämätön vuodesta 1968 asti, kun henkilöliikenne siinä päättyi. Toinen alueella ollut rautatietoimipaikka oli seisake nimeltä Rautio. Se sijaitsi nykyisen Raution palvelutalon kohdalla ja hävisi kai kuvasta henkilöliikenteen loppuessa. Rautatien rakennustyö työllisti näilläkin main kymmeniä henkilöitä ja hevosia tekemään ratapenkkoja muunmuossa lentokentän pohjoispäässä olevan Niemilammin yli.

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsä Groupin biotuotetehdas Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa Investoinnin arvo 1,2 mrd. euroa Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin

Lisätiedot

KauKaan vaneritehdas

KauKaan vaneritehdas Kaukaan vaneritehdas 2 l UPM Helsinki, Riika, Düsseldorf Saimaan kanava (Venäjä, Eurooppa) Lappeenranta Helsinki Pietari Helsinki 230 km Kotkan ja Haminan satamat Pietari 230 km UPM l 3 Paras brownfield-paikka

Lisätiedot

Raportti Vuoden 2016 investoinneista

Raportti Vuoden 2016 investoinneista Raportti Vuoden 2016 investoinneista RAPORTTI 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1. ELINKEINOPOLIITTISET INVESTOINNIT... 3 1.1. Pistetalon kiertoliittymän saneeraus... 3 1.2. Lammassaarentie... 3 1.3. RR-Rata... 3

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Maailman suurin havusellutehdas

Maailman suurin havusellutehdas Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus Järvikoitos Etelä-Karjalan partiolaisten syys-pt 10.-11.9.2011 Lauritsalassa TEHTÄVÄKÄSKY Sarja SI PU RU HA Rasti 7 7 8 8 Tehtävä 8 8 11 11 Maksimipisteet 5 5 5 5 Taitotehtävä Saimaa ELÄMÄÄ Vartion tehtävänä

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

K uljetusyrityksen toiminta laajeni käsittämään myös erikoiskuljetukset. Tähän tarkoitukseen Asennus Kuronen valmisti omatekoisen kuljetusalustan. Kau

K uljetusyrityksen toiminta laajeni käsittämään myös erikoiskuljetukset. Tähän tarkoitukseen Asennus Kuronen valmisti omatekoisen kuljetusalustan. Kau Y rityksen toiminta alkoi jo vuonna 1948 kun veljekset Aarne ja Veikko Welin aloittivat puunajon hevosen ja reen avulla. Vuonna 1952 saatiin ostettua Ahlströmiltä ensimmäinen kuorma-auto, bensiinikäyttöinen

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Järeää putkea Tallinnan kaukolämpöverkkoon

Järeää putkea Tallinnan kaukolämpöverkkoon Järeää putkea Tallinnan kaukolämpöverkkoon Tallinnan suurimmassa kaupunginosassa Lasnamäessä on totuttu rakentamaan isossa mittakaavassa. Kun alueen kaukolämpöverkkoa nyt uusitaan, on putkillakin reilusti

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen 23.08.2011 Tutustumisretken isäntänä toimi: Vesivoimapäällikkö Pekka Pollari, UPM Tutustumisretkelle osallistujat: Jutta Hartikainen

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 TAMMIKUU 2013 1 2 3 4 5 6 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi Venäjällä Loppiainen 7 8 9 10 11 12 13 JOULUKUU 2012 48 1 2 49 3 4 5 6 7 8 9 50 10 11 12 13 14 15 16 51 17 18 19 20 21 22 23 52 24 252627

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

ESS-KONTAKTILOMAKE. TILASTOKESKUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut TILASTOKESKUS. Haastattelija:

ESS-KONTAKTILOMAKE. TILASTOKESKUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut TILASTOKESKUS. Haastattelija: TILASTOKESKUS 0..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Kieltäytynyt Ei puhelinta Siirretty toiselle

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL.

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL. KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS alustava luonnos Sopimusosapuolet Myyjä Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Ostaja Rakennus Kujala Oy (0843888-3) Soijinmäentie 2 43220 Mahlu Kaupan

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli tontti 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli tontti 18 13.04.2015 Sivu 1 / 1 1596/02.07.00/2015 38 Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli 85128 tontti 18 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. 046 877 1881 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 Tervetuloa 26. kaupunkiotteluun 3.-4.9.2010 Lappeenrantaan Itä-Suomen kaikki golfseurat ja lisäksi kaksi aikaisemmin mukana ollutta golfseuraa on kutsuttu 26:een golfseurojen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Lappilanraitilla KYLÄLLÄ TAPAHTUU KYLÄTIEDOTE 3/2013

Lappilanraitilla KYLÄLLÄ TAPAHTUU KYLÄTIEDOTE 3/2013 Lappilanraitilla KYLÄTIEDOTE 3/2013 KYLÄLLÄ TAPAHTUU Keskiviikkoisin sään salliessa Teuronjoen iltamelonnat. Lähtö Juholanmäent. 13 klo18. Tied/ilm: Leo Marttila puh. 0400 840166 Kyläyhdistyksen jäsenmaksut:

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 )

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 ) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 14.4.2000 klo 9.00 1 ( 2 ) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,90 euroa osinkoa vuodelta 1999. Nykyiset hallituksen jäsenet valittiin uudelleen hallitukseen.

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 21 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 23624 UPM-KYMMENE

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot