"UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET" - TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET" - TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN"

Transkriptio

1 "UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET" - TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Dnro Kh 1226/2013 (00.014) Kh / 380 Kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginvaltuustolle jätettiin valtuustoaloite, jonka mukaan tulisi perustaa työryhmä selvittämään, onko Hyvinkäällä lainsäädännön edellytyksiä tiukempia vaatimuksia uudisrakentamiselle ja/tai onko Hyvinkäällä tulkittu lainsäädännön ja alemman asteisten normien sääntöjä liian tiukasti. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että tekniikan ja ympäristön toimiala valmistelee päätettäväksi valtuustoaloitteen mukaisen työryhmän perustamisen. Kaupunginvaltuusto edellytti valtuustoaloitetta koskevaa vastausta käsitellessään lisäksi, että työryhmään kutsutaan kuultavaksi käyttäjätahon edustajia. He ovat joko rakentajia, rakennuttajia, suunnittelijoita tai vastaavia mestareita. Tekniikan ja ympäristön toimiala on valmistellut seuraavan esityksen työryhmän perustamiseksi: Työryhmän tehtävät Työryhmän pääasiallisena tehtävänä on selvittää, onko Hyvinkäällä käytössä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia tiukempia määräyksiä, ohjeita tai menettelyitä, jotka nostavat erityisesti omakotirakentamisen kustannuksia tai muuten heikentävät Hyvinkään kilpailukykyä uudisrakentamisessa. Lisäksi työryhmä voi tehdä Hyvinkäällä käytössä olevia määräyksiä, ohjeita ja menettelyjä koskevia kehittämisehdotuksia. Työryhmän tulee käsitellä ainakin valtuustoaloitteessa mainittuja asioita sekä asiakokonaisuuksia: - omakotitonttien luovutusehdot - kaavamääräyksien ja/tai rakentamistapaohjeiden sisältö, käsittely ja sitovuus - rakennusvalvonnan prosessi ja alemman asteisten normien määräysten tulkintojen taso Työryhmän tulee antaa selvityksensä sekä ehdotukset toiminnan kehittämiseksi kaupunginhallitukselle mennessä. Työryhmän kokoonpano Työryhmän kokoonpanoksi esitetään: ympäristölautakunnan puheenjohtaja teknisen lautakunnan puheenjohtaja kaupunginhallituksen asettamat luottamushenkilöt (2 henkilöä) tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja ympäristötoimenjohtaja johtava rakennustarkastaja kaavoituspäällikkö kaupungingeodeetti Työryhmälle nimetään sihteeri tekniikan ja ympäristön toimialalta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti työryhmän kuultavaksi pyydetään rakennuttajia, rakentajia, suunnittelijoita sekä työmaiden vastuuhenkilöitä. Työryhmän kuultavaksi kutsutaan myös käsiteltäviä asioita hoitavia kunnan viranhaltijoita, maankäyttö- ja rakennuslakiasiantuntijoita sekä tarpeen mukaan myös muita asiantuntijoita. Työryhmän selvityksestä ja ehdotuksista pyydetään ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunto.

2 Esitys / KJ Kaupunginhallitus asettaa Uudisrakentamiselle asetetut vaatimukset - työryhmän ja nimeää työryhmään perusteluosassa esitetyt luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää kaksi luottamushenkilöä työryhmään ja edellyttää, että työryhmä valmistelee esityksensä kaupunginhallitukselle mennessä. Päätös Esittelijä muutti päätösesitystään niin, että työryhmään nimettäisiin kolme luottamushenkilöä. Päätettiin nimetä työryhmään: ympäristölautakunnan puheenjohtaja teknisen lautakunnan puheenjohtaja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja ympäristötoimenjohtaja johtava rakennustarkastaja kaavoituspäällikkö kaupungingeodeetti Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Täytäntöönpano ympäristölautakunnan puheenjohtaja teknisen lautakunnan puheenjohtaja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja ympäristötoimenjohtaja johtava rakennustarkastaja kaavoituspäällikkö kaupungingeodeetti Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen

3 VALTUUSTOALOITE / TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN SELVITTÄMÄÄN HYVINKÄÄN KAUPUN- GIN UUDISRAKENTAMISELLE ASETTAMIA VAATIMUKSIA Dnro KH 1226/2013 (00.014) Kv / 97 Kh / 298 Tekla Ympla Kh / 305 Kv / 99 Kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginvaltuustolle esiteltiin ja luovutettiin seuraava valtuustoaloite: Valtuustoaloite Hyvinkäällä on asuinrakentamisen kustannukset kasvaneet niin suuriksi, että suurella osalla hyvinkääläisiä ei ole mahdollista toteuttaa haavettaan omasta omakotitalosta. Rakennuskustannukset ovat nousseet yleisesti, mutta Hyvinkäällä on lisäksi tiukoilla rakennustapaohjeilla ja määräystulkinnalla nostettu erityisesti omakotitalojen rakennuskustannuksia kaupungin toimesta. Esimerkiksi Hyvinkäällä edellytetään, että omakotitalotonteilla käytetään 50% rakennusoikeudesta, joka käytännössä tarkoittaa noin 130 neliön talon rakentamista. Useille perheille riittäisi neliöinen talo autokatoksella. Uudella Lehtokorven alueella edellytetään betonikivetettyä piha-aluetta ja sadevettä pidättävää järjestelmää, joilla molemmilla on huomattava kustannusvaikutus. Hyvinkäällä on käytössä myös erityisen tiukat vaatimukset suunnittelijoille ja valvojille. Tämä on vähentänyt palveluntarjoajia ja kilpailua. Lisäksi rakennusvalvonta edellyttää suunnittelijoiden osallistuvan erilaisiin kokouksiin, josta tulee rakentajille huomattavia kustannuksia. Monella muulla paikkakunnalla valvovamestari voi osallistua näihin kokouksiin suunnittelijoiden sijasta tai asia selvitetään kirjallisessa menettelyssä. Me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämme, että kaupungin hallitus asettaa työryhmän selvittämään, onko Hyvinkäällä lainsäädännön edellytyksiä tiukempia vaatimuksia uudisrakentamiselle ja/tai onko Hyvinkäällä tulkittu lainsäädännön ja alemman asteisten normien sääntöjä liian tiukasti. Mikäli työryhmä havaitsee liiallista sääntelyä ja ylimitoitettuja vaatimuksia, pyydämme, että kaupungin hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin Hyvinkään kilpailukyvyn lisäämiseksi uudisrakentamisessa. Kimmo Martikainen Juuso Aromaa, Tuula Latosuo, Pasi Karttunen, Sari Tani, M.Ahtikari, Olli Savela, Eira Järvinen, Raimo Mäkinen, Maarit Porttinen, Sirpa Kalliomaa, Jussi Kukkola, Veijo Lappalainen, Seppo Ruija, Timo Riskilä, Heikki Jäske, Sari Räikkä, Jyri Väisänen, Jaakko Haapamäki, Leena Laine, Mervi Ahola, Juhani Skyttä, Aki Korpela, Annika Kokko, Miika Rantatorikka, Arto Latostenmaa, Tuula Vanhatalo, Ari Mäkelä, Kirsi Krook, Terhi Korpela, Mikko Airto, Jutta Poikolainen, Riikka Komulainen, Riitta Puupponen, Satu Kontiainen, Petra Pohjanraito, Timo Virmala, Reija Taupila, Jorma Harju Esitys KJ Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnon. Päätös Esitys hyväksyttiin Tekla

4 (Valmistelijat: kaavoituspäällikkö Anne Jarva, puh , kaupungingeodeetti Marko Kankare, puh ) Valtuustoaloitteessa mainittuja, teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvina mahdollisesti kustannuksia lisäävinä asioina mainitaan mm. pihojen betonikiveyksiä ja hulevesien käsittelyä koskevat ohjeet ja määräykset, joita voidaan antaa asemakaavassa sekä niitä täydentävissä rakentamistapaohjeissa. Lisäksi aloitteessa mainitaan kustannuksia nostavana velvoite toteuttaa vähintään 50 % rakennusoikeudesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta voi antaa rakentamista koskevia määräyksiä asemakaavassa ja rakennusjärjestyksessä. Lisäksi Hyvinkäällä kuten useissa muissakin kaupungeissa on vakiintuneena tapana antaa asemakaavamääräyksiä täydentäviä rakennustapaa koskevia ohjeita ja suosituksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaan asemakaavoituksen tarkoituksena on muun ohessa ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunkija maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan sisältövaatimuksia koskevan 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa on muun muassa luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Edelleen 57 :n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Määräykset voivat koskea esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista, rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä tai liittymistä kaukolämpöön. Kunnalla on asemakaavoista päättäessään laaja harkintavalta sen suhteen, mistä asioista ja millä tarkkuudella asemakaavoissa määrätään. Asemakaavan määräyksineen on kuitenkin täytettävä edellä mainitut asemakaavan sisältövaatimukset, jotka kohdistuvat erityisesti elinympäristön laatuun. Samalla on kuitenkin pidettävä silmällä sitä, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle taikka muulle oikeudenhaltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettuja tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Samankaltaiset säännökset koskevat rakennusjärjestystä. Rakentamistapaohjeita laissa ei ole erikseen mainittu, ja ne ovatkin luonteeltaan asemakaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita ja suosituksia. Ne sitovat rakentajaa vain niiltä osin, kun niiden noudattamisesta on maininta asemakaavassa, rakennusjärjestyksessä tai tontinluovutusehdoissa. Nykyisin Hyvinkäällä on käytäntönä, että rakentamistapaohjeet laaditaan, ovat nähtävillä ja hyväksytään yhtä aikaa asemakaavan kanssa, jolloin myös osalliset voivat vaikuttaa ohjeiden sisältöön. Lisäksi rakentamistapaohjeista pyydetään valmistelun aikana mm. ympäristölautakunnan lausunto. Kaupungin omakotitonttien luovutusehtojen mukaisesti rakentaja sitoutuu siihen, että tontin rakennusoikeudesta 50 % toteutetaan kolmen vuoden kuluessa. Omakotitonttien rakennusoikeudet vaihtelevat tontin koosta riippuen alle 200 kerrosneliömetristä vajaaseen 300 kerrosneliömetriin. Esimerkiksi Kaltevankulman alueella on omakotitontteja, joissa rakennusoikeus on 180 kerrosneliömetriä, jolloin rakentamisvelvoitteeksi tulee 90 kerrosneliömetriä. Rakentamisvelvoitetta koskeva ehto on siten varsin kohtuullinen ja mahdollistaa pienemmänkin omakotikohteen toteuttamisen. Jatkotoimenpiteet: Asetetaan työryhmä selvittämään valtuustoaloitteessa mainittuja teknisen lautakunnan toimialaa koskevia asioita ja nimetään työryhmään edustaja kaavoituksesta, tonttipalveluista ja teknisestä lautakunnasta sekä maankäyttö- ja rakennuslain asiantuntija. Esitys

5 kaavoituspäällikkö Tekninen lautakunta päättää antaa perusteluosassa ilmenevän lausunnon valtuustoaloitteeseen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Ympla (Valmistelija: johtava rakennustarkastaja Pertti Nirkko p ) Ympäristölautakunta pitää erittäin tärkeänä, että rakentamisen kustannukset pysyvät kohtuullisina, rakennukset rakennetaan turvallisiksi ja terveellisiksi sekä huolehditaan siitä, että rakennettu ympäristö täyttää eri säännöksissä asetetut tavoitteet. Rakentamista säädellään useilla eri säännöksillä, joista rakennusvalvontaviranomaisen kannalta merkittävin on maankäyttö- ja rakennuslaki ja sen nojalla annetut säännökset. Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyy rakennettaessa kaavojen noudattamisen valvonta. Tehtäviin kuuluvat myös erilaiset lupapäätökset ja hyväksynnät sekä rakennustyön valvontaan liittyvät katselmukset ja tarkastukset. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa rakentamista yleisen edun näkökannalta. Painopiste rakennusvalvontaviranomaisten tehtävissä ovat rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisä ympäristö. Maankäyttö- ja rakennuslain eräänä keskeisenä päämääränä on, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä on käytössä riittävä määrä päteviä toimijoita. Näille on maankäyttöja rakennuslaissa asetettu selkeät kelpoisuusvaatimukset. Rakennusvalvonnan tehtävänä on katsoa, että niin pääsuunnittelijalla, muilla suunnittelijoilla kuin vastaavilla työnjohtajilla on riittävä koulutus ja kokemus siten, kuin laissa, asetuksessa ja rakentamismääräyksissä edellytetään. Kelpoisuusvaatimuksista ei voi myöntää poikkeusta. Vaatimukset koskevat myös mm. omakotirakentajia. Rakentamisen laadusta vastaavat rakennushankkeeseen ryhtyvä, pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Rakentamisen suunnittelijoita ja työnjohtoa koskevat viimeisimmät maankäyttö- ja rakennuslain muutokset ovat tulleet voimaan Rakennusvalvonta noudattaa suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden arvioinnissa voimassa olevia säännöksiä. Vaatimukset ovat yksityiskohtaisesti luettavissa suunnittelijoiden osalta rakentamismääräyskokoelman osassa A 2 ja työnjohtajien osalta osassa A 1. Vuoden 2000 alusta voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sen nojalla annettu asetus mahdollisti rakennusvalvontaviranomaiselle uusia työkaluja ja menettelytapoja rakentamisen hyvän lopputuloksen turvaamiseksi. Eräs näistä työkaluista on aloituskokous, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä, pääsuunnittelija ja vastaava rakennustyön johtaja kohtaavat määrämuotoisessa tapaamisessa ennen rakennustyöhön ryhtymistä. Keskeiset aloituskokouksessa käsiteltävät asiat on koottu rakentamismääräyskokoelman osaan A 1 kohtaan 6.2. Aloituskokouksen pitämistä koskeva lupaehto asetetaan yleensä uusien rakennusten rakentamista koskeviin rakennuslupiin. Viime vuonna aloituskokousehto asetettiin 35 %:iin myönnetyistä rakennusluvista. Rakennusvalvontaviranomainen ei lakisääteisiä tehtäviä hoitaessaan voi ottaa toimintansa perusteiksi rakentamisesta aiheutuvia kustannustekijöitä vaan päätöksenteossa on noudatettava hallinnon oikeusperiaatteita ja oikeusharkintaa. Rakennusvalvontaviranomaisen päätöksistä on mahdollista hakea muutosta, ja mikäli asiakas kokee tulleensa väärin kohdelluksi hallintolain tai maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnan osalta, on mahdollista tehdä kantelu esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jatkotoimenpiteet

6 Asetetaan työryhmä selvittämään valtuustoaloitteessa mainittujen tulkintojen lainmukaisuutta. Työryhmässä tulisi olla edustaja rakennusvalvonnasta ja ympäristölautakunnasta sekä maankäyttö- ja rakennuslain asiantuntija. Jatkossa voisi olla mahdollista selvittää myös etäneuvottelun käyttämistä rakennusvalvonnan aloituskokouksissa sähköisen asioinnin lisääntyessä. Rakentamisen sääntelyä tapahtuu myös valtuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen perusteella. Rakennusjärjestystä voidaan käyttää paikallisten tarpeiden huomioimiseen maankäytön ja rakentamisen ohjauksessa. Valtuuston hyväksymä rakennusjärjestys on viimeksi uusittu Esitys Johtava rakennustarkastaja Ympäristölautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausuntonaan valtuustoaloitteesta. Päätös Esitys hyväksyttiin. Kh / 305 Esitys KJ Kaupunginhallitus päättää, että tekniikan ja ympäristön toimiala valmistelee päätettäväksi valtuustoaloitteen mukaisen työryhmän perustamisen. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi edellä olevat lausunnot vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Kv / 99 Kaupunginhallituksen esitys kaupunginvaltuustolle: kaupunginvaltuusto päättää merkitä teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. VALTUUSTOKÄSITTELY Sari Tani teki Timo Virmalan ja Miika Rantatorikan kannattamana seuraavan lisäysesityksen, jonka kaupunginvaltuusto yksimielisesti hyväksyi: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että työryhmään kutsutaan kuultavaksi käyttäjätahon edustajia. He ovat joko rakentajia, rakennuttajia, suunnittelijoita tai vastaavia mestareita. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti merkitä teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että työryhmään kutsutaan kuultavaksi käyttäjätahon edustajia. He ovat joko rakentajia, rakennuttajia, suunnittelijoita tai vastaavia mestareita.

7 KALTEVANKULMAN ASEMAKAAVAEHDOTUS JA RAKENNUSTAPAOHJEET Dnro Tekla: 311/13 (05.021) Tekla Kh / 54 Kh / 192 Kv / 61 (Valmistelija: asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä, puh ) Kaavoitusyksikössä on laadittu asemakaavaehdotus Kaltevankulman alueelle. Asemakaava-alue sijaitsee Metsäkaltevan kaupunginosassa, n. 4 km Hyvinkään kaupungin ydinkeskustasta etelään. Kaltevankulman alue sijoittuu Kaltevantien länsipuolelle ja Lehtikorven pohjoispuolelle. Kaltevatien varren alueen pinta-ala on n. 4,68 ha. Suunnittelualue on osa uutta Metsäkaltevan aluetta, jonka rakentaminen on aloitettu vuonna 2013 pidetyillä asuntomessuilla. Kaavan tarkoituksena on muodostaa Lehtikorven pientaloalueen pohjoispuolelle tiivis omakotialue, jossa on viime vuosien Hyvinkään pientalokaavoihin verrattuna tavanomaista pienempiä tontteja ja osalla tonteista on tavallista vähemmän rakennusoikeutta. Asemakaava toteuttaa Keskustaajaman osayleiskaavaa (hyv. kv , tullut osittain voimaan ) sekä vuosittain tarkistettavassa maankäytön toteuttamisohjelmassa asetettuja tavoitteita. LYHENNELMÄ ASEMAKAAVAN SELOSTUKSESTA Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen asemakaava laatimisesta Kyseinen päätös koski Kaltevankulman alueen lisäksi Palojoen varren noin 23 hehtaarin aluetta, joka sijaitsee Kaltevankulman eteläpuolella. Asemakaavan laatiminen on tullut vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunto Ely-keskukselta ja Fortum sähkönsiirto Oy:ltä. Kaltevankulma sijoittuu Kaltevantien varrelle ja sen länsipuolelle. Alueen katuverkko muodostuu lenkistä, jonka molemmat päät liittyvät Kaltevantiehen. Pienehkö asuntoalue koostuu viidesta omakotikorttelista, joissa on yhteensä 35 pientalotonttia. Tontit ovat kooltaan selvästi pienempiä kuin ne omakotitontit, joita on kaavoitettu Hyvinkäällä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tavoitteena alueen suunnittelussa on ollut muodostaa alueesta tiivis ja selkeä pieni omakotialue, jossa korttelit muodostavat omia kokonaisuuksia. Suunnitelma poikkeaa yleiskaavasta siten, että yleiskaavassa osoitettu julkisten lähipalvelujen alue (PY) on siirretty asemakaavoitettavalta alueelta pois ja sen uudeksi paikaksi on suunniteltu Kaltevankulman pohjoispuolta; Kaltevantien ja länsipuolella sijaitsevan mäen väliselle alueella on vajaan hehtaarin kokoinen alue käytettävissä. Tämä siitä syystä, että pientaloalueesta olisi muutoin tullut hankalamman muotoinen; pitkä ja kapea sekä nykyistä suunnitelmaa tehottomampi. Toiseksi PY-tontille on kaavailtu päiväkotia, joten sen sijoittaminen päättyvän kadun päähän ei olisi ollut liikenteellisesti paras ratkaisu. Asemakaava-alueen pinta-ala on 4,68 hehtaaria, josta pientalojen korttelialuetta on n. 2,48 hehtaaria. Rakennusoikeutta alueella on yhteensä k-m 2, josta asumiselle on k-m 2 ja talous- ja autosuojarakennukselle k-m 2. Alueelle sijoittuu 35 omakotitalotonttia, joiden keskimääräinen pinta-ala on suunnilleen 720 m 2. Rakennusoikeutta tonteilla on keskimäärin 161 k-m 2 verran vaihteluvälin ollessa k-m 2. Sen lisäksi on talous- ja autosuojarakennukselle käytettävissä k-m 2. Tonttitehokkuus vaihtelee asuinalueella 0,23 0,45 välillä. Alueelle sijoittuu runsaat sata asukasta.

8 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunto Ely-keskukselta ja Fortum sähkönsiirto Oy:ltä. Fortum sähkönsiirto Oy ilmoitti lausunnossaan yhden puistomuuntamon tarpeesta Kaltevankulman alueelta. Vastine: Muistomuuntamovaraus on lisätty kaavaehdotukseen korttelin 2750 pohjoispuolelle. Ely-keskus toteaa lausunnossaan, että kaavaluonnos noudattaa yleispiirteisempiä suunnitelmia ja täydentää muuta yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan suunnittelun yhteydessä tulee selvittää hankkeen vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Alueelle tulee toteuttaa kattavat kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet jo alueen käyttöönoton yhteydessä. Kaavassa ei ole huomautettavaa hulevesien, melun eikä ilmanlaadun osalta. Vastine: Paikallisliikenteen bussilinja kulkee tällä hetkellä Metsäkaltevan keskustaan. Bussiliikenteen toiminta-aluetta laajennetaan sitä mukaan kun asuntorakentaminen toteutuu Metsäkaltevassa. Alueella on toteutettu hyvät kevyen liikenteen yhteydet suunnittelualueen länsipuolella: Metsäkaltevan keskustan ympäristössä ja sieltä kaupungin keskustaan. Kaltevantien kevyen liikenteen yhteys kohti Jokelantien kevyen liikenteen väylää toteutuu vaiheittain kaavoituksen edetessä. Liikenneturvallisuutta parantaa tulevaisuudessa koko Kaltevantien kunnostaminen, lähes uudelleen rakentamalla, sekä sen katkaiseminen ajoneuvoliikenteeltä tulevaisuudessa kun ko. tie lähiympäristöineen on kaavoitettu ja pääosin rakentunut. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaupungin hyvä maanomistus Metsäkaltevan alueella antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen maankäyttöpolitiikkaan, missä kaavoituksen ja tontinluovutuksen ajoituksella edesautetaan hallittua väestökehitystä. Kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman mukaan kaupunki tulee lähimpien viiden vuoden ajan keskittämään keskustan ulkopuolisten alueiden tontinluovutuksen pääosin Metsäkaltevan alueelle. Alkuvuosina rakentaminen painottunee omakotirakentamiseen sekä yhtiömuotoisiin pientaloihin. Tavoitteena on kuitenkin mahdollisimman nopeasti saada riittävä väestöpohja lähikaupan toteuttamiselle. Jo asemakaavoitetun Kravunarkunmäen alueelle on esitetty yhteensä yli 2000 asukasta. Pieni lähikauppa tarvitsee noin 2000 asukkaan väestöpohjan. Pientalopainotteisena alueen väestörakenne tulee pysymään monipuolisena, toisaalta lasten osuus alueella tulee kasvamaan nopeasti. Alueelle on toteutettu jo ensi vaiheessa päiväkoti korttelikoulu, mikä toimii myös asukkaiden harraste- ja kokoontumistilana. Alkuvaiheessa isommat koululaiset joutuvat kulkemaan Hakalan kouluun noin 2,4 km:n päähän. Palveluverkkosuunnitelman mukaan Metsäkaltevan koulu toteutuu ennen vuotta Koulun yhteyteen on kaavailuissa liikuntahalli. Mahdollinen seurakuntatalo toteutunee myöhemmin 2020-luvulla. Korttelitalon sekä koulun rakentuminen alueelle tukee alueen kehitystä ja antaa pohjan viihtyisälle asuinympäristölle sekä tukee yhteisöllisyyttä alueella. Korttelitalon sekä koulun lisäksi Metsäkaltevan alueella on panostettu ulkoiluun ja liikuntaan liittyvällä rakentamisella mm. toteuttamalla hyvä ulkoilureitistö sekä leikki- ja pelikenttäalueet. Asuntomessuja varten alueelle on laadittu laatukäsikirja, joka kattaa koko Metsäkaltevan alueen ja antaa myös puitteita viihtyisän ja laadukkaan alueen rakentumiselle. Metsäkaltevan alueelle on muodostumassa uusi pientalovaltainen kaupunginosa, jonka pohjois- ja itäreunalla on työpaikka-alueet. Metsäkaltevan palvelut (mm. lähikauppa, päi-

9 väkoti ja koulu) sijoittuvat n. 500 m päähän valtatiestä 25 etelään. Metsäkaltevan alue tulee rakentumaan vähitellen valtatien 25 eteläpuolelta kohti Palopuroa ja tulee siten täydentämään nykyistä kaupunkirakennetta. Alueen on tarkoitus nousta uudeksi vetovoimaiseksi kasvusuunnaksi. Metsäkaltevaan tuleva pääkatu, Kravunarkunkatu, yhdistää uuden kaupunginosan Hakakallioon ja sitä kautta on Metsäkaltevasta yhteys kaupungin keskustan suuntaan. Kirkulankorvenkatu puolestaan yhdistää suunnittelualueen Metsäkaltevan keskustaan ja Kaltevantie yhdistää alueen Jokelantiehen. Suunnittelualue on nykyisellään rakentamatonta metsämaata, joka muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavan toteutuessa nykyinen metsävaltainen alue muuttuu reilun sadan asukkaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kaltevankulman alue kasvaa osaksi laajempaa Metsäkaltevan aluetta, jossa painopiste on omakotirakentamisessa. Suunnittelualueelle osoitetaan kokonaisuudessaan rakentamista n k-m2. Kaavaratkaisu vahvistaa Metsäkaltevan asuinaluetta ja luo edellytykset alueen kehittämiseen paikalliskeskuksena ja kiinteänä osana Hyvinkään kaupunkia. Metsämaa, joka muodostaa suurimman osan alueen nykytilasta, väistyy rakentamisen myötä. Aluetta ympäröi kuitenkin virkistysalueeksi osoitettava, yhtenäinen metsäalue, joka on myös liito-oravien asuttamaa aluetta. Ilmastonmuutoksen myötä erityisesti kesä- ja syyssateet ovat yleisesti lisääntymässä. Sadepiikkien on ennustettu muuttuvan nykyiseen verrattuna rankemmiksi ja lyhytkestoisemmiksi. Tämänkin vuoksi hulevesien tasaus- ja viivytysratkaisut ovat tärkeässä asemassa, jotta vältytään hallitsemattoman suurilta virtaamapiikeiltä ja kaupunkitulvilta. Hulevesimääräyksillä sekä hulevesijärjestelmällä pyritään vähentämään alueen rakentamisen mahdollisia haitallisia vaikutuksia läheisiin vesistöihin. Asemakaavassa on määrätty hulevesien käsittelystä. Liito-oravalle soveltuvat alueet sijoittuvat kaava-alueen korttelien ulkopuolelle, etelä- ja länsipuolella. Kyseisten liito-orava-alueiden välistä kulkee kevyen liikenteen reitti Metsäkaltevan koulun ja keskustan sekä Metsäkaltevan puiston suuntaan. Liito-orava-alue on huomioitu keskustaajaman yleiskaavassa sekä Metsäkaltevan yleissuunnitelmassa säilytettäväksi. Liito-orava-alue on osoitettu kaavamääräyksin Kaltevankulman kaavassa. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan tontit tulevat yleiseen hakuun tämän hetkisen aikataulun mukaan syksyllä 2014 (Maankäytön toteuttamisohjelma ). Suunnittelualueen kunnallistekniikasta viemärit ja sorapäällysteiset kadut rakennetaan vuoden 2015 alkuvuoden aikana, jolloin ensimmäiset rakentajat pääset rakentamaan kesällä Nykyinen Kaltevantie uusitaan tulevaisuudessa, mutta sen osittaisesta tai kokonaan uudelleen rakentamisesta ei ole tarkempaa aikataulua. RAKENNUSTAPAOHJEET Metsäkaltevan asemakaavan kanssa yhtä aikaa on laadittu myös rakennustapaohjeet alueelle. Alustavat ohjeet kortteleiden rakentamisesta olivat nähtävillä asemakaavaluonnoksen kanssa Rakennustapaohjeiden tarkoituksena on tarkentaa ja selventää asemakaavan määräyksiä sekä ohjata rakentamista siten, että alueelle muodostuu yhtenäisiä korttelikokonaisuuksia. Ohjeista löytyy korttelikohtaiset ohjeet, joiden avulla pyritään ohjaamaan tontin ostajaa ja suunnittelijaa huomioimaan entistä paremmin niin oman tontin kuin naapuritonttienkin maasto-olosuhteet ja -erityispiirteet. Ohjeiden liitteenä löytyy useampia karttoja sekä muuta havainnollistavaa materiaalia liittyen mm. kaupunkikuvaan ja rinneraken-

10 tamiseen. Havainnollistavaa liitemateriaalia on tarkoitus vielä täydentää ennen ohjeiden lopullista hyväksymistä. Rakennustapaohjeet auttavat tontin ostajaa saamaan melko yksityiskohtaista tietoa tontista jo sen hankintavaiheessa. Kortteleiden yhteisissä ominaisuuksissa korostuvat enemmän julkisivumateriaalit, katon väri ja kaltevuus sekä yhtenäinen tonttien aitaaminen. Julkisivuväritys on useissa kortteleissa melko vapaasti valittavissa (annettujen rajojen puitteessa). Ohjeet mahdollistavat yksilöllisen talon rakentamisen. Ohjeita annetaan myös tontin piha-alueen rakentamisesta, kasvillisuuden säilyttämisestä ja täydentämisestä, jätehuollosta, postin jakelusta ym. Ohjeita on eri toteuttajaosapuolien taholta pidetty tarpeellisina, suunnittelutyötä ja lupakäsittelyä helpottavana. Ohjeiden sisällöstä on neuvoteltu mm. kunnallistekniikan ja rakennusvalvonnan kanssa. Ennen kaupunginhallituksen hyväksyntää ohjeista tulee pyytää ympäristölautakunnan lausunto. ASEMAKAAVAN JA RAKENNUSTAPAOHJEIDEN KÄSITTELY Asemakaavaehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n tarkoittama vaikutukseltaan merkittävä asemakaava, joten asemakaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Ehdotus on pidettävä nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Asemakaavasta tulee pyytää sen nähtävilläoloaikana lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä. Rakennustapaohjeet laitetaan asemakaavaehdotuksen kanssa yhtä aikaa nähtäville. Nähtävillä olon aikana ohjeista pyydetään ympäristölautakunnan lausunto. LIITTEENÄ - Asemakaavaehdotus sekä selostus liitteineen - Rakennustapaohjeet Esitys Kaavoituspäällikkö Esitetään kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavaehdotuksen sekä rakennustapaohjeet MRA 30 mukaista nähtävilleasettamista ja tarvittavien lausuntojen pyytämistä varten. Päätös Esitys hyväksyttiin. Kh / 54 LIITTEENÄ - Asemakaavaehdotus sekä selostus liitteineen - Rakennustapaohjeet Esitys KJ Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Kaltevankulman alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen sekä rakennustapaohjeet ja päättää asettaa ne nähtäville. Nähtävilläoloaika on 30 päivää. Lisäksi kaupunginhallitus pyytää asemakaavaehdotuksesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunnon ja rakennustapaohjeesta ympäristölautakunnan lausunnon. Päätös

11 Esitys hyväksyttiin. Kh / 192 ERILLISENÄ LIITTEENÄ - Asemakaavaehdotus sekä selostus liitteineen - Rakennustapaohjeet (Valmistelija: asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä, puh ) Kaltevankulman asemakaava on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksesta on jätetty kaksi lausuntoa (Ely-keskus ja Fortum Sähkönsiirto Oy) ja yksi muistutus (Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry), joiden lyhennelmät ja vastineet ovat alla. Ympäristölautakunta on käsitellyt Kaltevankulman rakennustapaohjeet ja hyväksynyt ne päätösesityksen mukaisesti. Ely-keskus: Ely-keskus katsoo, että kaavaehdotus noudattaa yleispiirteisempiä suunnitelmia ja täydentää muuta yhdyskuntarakennetta. Kaltevankulmasta on toteutettava sujuvat, turvalliset ja korkealaatuiset kevytliikenneyhteydet Metsäkaltevan keskustaan jo alueen käyttöönoton yhteydessä. Vastine: Kevyen liikenteen yhteys Kaltevankulmasta kohti Metsäkaltevan keskustaa toteutetaan Kaltevankulman katujen rakentamisen yhteydessä. Fortum sähkönsiirto Oy: Kaavaan oli lisätty puistomuuntamovaraus, tosin hieman alkuperäisestä ehdotuksesta poikkeavaan paikkaan. Pyydämme kaavoitusta huomioimaan, että puistomuuntamolle on oltava toimiva ajoyhteys kevyen liikenteen väylän kautta, jotta muuntamoon päästään tarvittaessa vaihtamaan kojeisto tai muuntaja nopeallakin aikataululla. Jos tämä ei onnistu kaavassa esitetyn pp-väylän kautta, niin toivomme mahdollisuutta siirtää muuntamovaraus aivan Versotien varteen. Lisäksi esitämme toiveen, että kaavaselostuksen liitteenä olevissa rakennustapaohjeissa ei annettaisi määräyksiä puistomuuntamon ja sähkökaappien väritystä koskien. Esimerkiksi jakokaappien osalta määritelty väri poikkeaa vakioväristämme ja näin ollen kaappien toimitusaika on normaalia pidempi ja kaapin vioittuessa joudutaan turvautumaan väliaikaiseen jakokaappiin, joka joudutaan myöhemmin vaihtamaan kaupungin hyväksymään sävyyn. Puistomuuntamoiden osalta toivomme myös värin määrittämisen tapahtuvan rakennusluvan haun yhteydessä. Toivomme tiedoksisaantia, kun kaava on saanut lainvoiman. Vastine: Kaavassa osoitetun muuntamon vierestä järjestetään kevyen liikenteen yhteys, jonka kautta muuntamon rakentaminen ja huolto voidaan toteuttaa. Kyseisen yhteyden toteuttaminen todennäköisesti menee myöhempään ajankohtaan kuin Kaltevankulman muu rakentaminen. Tästä syystä asemakaavaan osoitetaan toinen muuntamovaraus Kaltevankulman lounaisosaan kevyen liikenteen yhteyden varrelle, joka toteutetaan Kaltevankulman katujen rakentamisen yhteydessä. Rakennustapaohjeissa on mainittu muuntamon sijoittamiseen ja sen väritykseen liittyviä ohjeita, joiden perusteella Fortum voi jo hyvissä ajoin aikatauluttaa ja suunnitella muuntamoa sille varattuun paikkaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Ohjeita noudattamalla säästetään aikaa; ei tarvita esim. ennakkokäsittelyä kaupunkikuvaryhmässä.

12 Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys on huolissaan EU-direktiivillä suojellun liitooravien elinpiirien säilymisestä Metsäkaltevan alueella. Metsäkaltevan keskustan itäosan kaava-alueella olevat kaksi liito-oravien reviiriä jäävät liian pieniksi lajin selviämisen kannalta, jos Kaltevankulmaa rakennetaan suunnitelman mukaisesti. Liito-oravien elinpiirien ydinalueet sijaitsevat kaupunginhallituksen hyväksymän Metsäkaltevan keskustan itäosan asemakaava-alueen puistometsäksi jäävällä VP-alueella. Asemakaavan selostustekstissä sanotaan, että liito-oravan esiintymän turvaaminen on otettu huomioon kaaratkaisussa ja liito-oravat on suojeltu kaavamerkinnälllä (s-lo). Pidämme periaatetta oikeana. Liito-oravan esiintymän turvaamiseen ja lajin säilymiseen ei kuitenkaan Metsäkaltevan keskustan itäosan kaavaan merkitty pieni VP-alue yksin riitä. Puistometsän (VP) yhteinen pinta-ala on vain 6 ha. Yhden naaraan tarvitsema reviirin laajuus on tutkimusten mukaan 8 ha. Jo alle 150 metrin päässä pesäpuusta tehtävät avohakkuut (esim. AO-rakentamisalueilla) laskevat liito-oravan esiintymistodennäköisyyttä alueella. Nyt nuo reviirialueiden metsä jää vain n metriä kapeaksi Kaltevankulman aluetta etelässä ja lännessä kaava-alueen ulkopuolella kiertäväksi nauhaksi, jonka pohjoisosassa on uloke länteen. Metsäkaltevan metsä olisi riittävä turvaamaan liito-oravien ravinnonsaannin ja pesinnän, jos Kaltevankulman metsää ja sen pohjoispuolinen mäki säilyvät. Jos liito-oravalle sopivasta metsästä 40 % häviää. puolet reviiristä tuhoutuu. Myös ekologiset yhteydet Palojoen suuntaan tulisi säilyttää. Liito-orava on sopeutunut elämään ihmisasutuksen tuntumassa, kunhan vain sen reviirinä oleva metsä säilyy tarpeeksi suurena. Riittävän suuren kaupunkimetsän säilyminen asutuksen keskellä on tärkeää myös asukkaiden kannalta. Mahdollisuus päästä lähiluontoon on myös ihmisen kokonaisterveyden ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys esittää mielipiteenään, että Metsäkaltevan Kaltevankulman kaavoituksessa tulee voida säilyttää laajempi metsäalue liito-oravien säilymisen turvaamiseksi. Vastine: Kaltevankulman asemakaava noudattaa keskustaajaman yleiskaavan (2012) mukaisia periaatteita ja se on lisäksi laadittu noudattaen Metsäkaltevan yleissuunnitelmaa (2013). Liito-orava-alueiden aluerajaukset perustuvat laadittuihin selvityksiin: luontoselvitys 2005 ja tarkentava liito-oravaselvitys Keväällä 2013 tehdyssä liito-orava tutkimuksessa kyseessä olevilta alueilta ei ole löytynyt liito-oravan papanoita, vaikka alueet muuten soveltuvat liito-oraville. Mahdollisten liito-oravien liikkuminen varmistetaan em. yleiskaavan ja suunnitelman mukaisesti Kaltevankulman eteläpuolitse yli 100 metriä ja Kaltevantien ylitse n m leveällä vihervyöhykkeellä Palojoen suuntaan, missä on liito-oravalle muita tärkeitä alueita. Kaltevankulman asemakaavassa on osoitettu vain pieni osa Metsäkaltevanpuistoon sijoittuvasta liito-orava-alueesta. Pääosa kaavoissa osoitetusta noin 3 hehtaarin liito-orava-alueesta sijoittuu Metsäkaltevan keskustan itäosan asemakaavaan, joka on tullut voimaan Tämän lisäksi liito-orava-alueen ympärille jää muuta metsää n. 2,3 hehtaaria. Asemakaavaehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n tarkoittama vaikutukseltaan merkittävä asemakaava, joten asemakaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Esitys KJ Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Kaltevankulman asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeet. Päätös Esitys hyväksyttiin. Kv / 61

13 ERILLISENÄ LIITTEENÄ - Asemakaavaehdotus sekä selostus liitteineen (Jaettu kaupunginvaltuuston yhteistyötoimikunnassa sovitun mukaisesti valtuustoryhmien puheenjohtajille, valtuutetut saavat materiaalin pyydettäessä kaupungin kirjaamosta) - Rakennustapaohjeet Kaupunginhallituksen esitys kaupunginvaltuustolle: kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Kaltevankulman asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeet. VALTUUSTOKÄSITTELY Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä Kaltevankulman asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeet. Valtuutettu Leena Meri teki valtuutettu Kimmo Martikaisen kannattamana seuraavan ponsiesityksen: Rakennustapaohje on yleinen ja ohjeellinen tietopaketti, jonka tarkoitus on toimia rakennushankkeeseen ryhtyvän tietolähteenä. Rakennustapaohjeella ei ole tarkoitus kiristää maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen asetusten ja rakennusmääräysten tulkintaa tai sääntelyä, vaan se on tulkittava nimenomaan ohjeellisena. Hyväksyttiin puheenjohtajan seuraava äänestystapaesitys: ponsiesityksen hylkäämisen kannalla olevat äänestävät JAA ja ponsiesityksen hyväksymisen kannalla olevat äänestävät EI. JAA 8 EI 24 TYHJÄÄ 14 POISSA 4 Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Leena Meren ponsiesityksen. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä.

14

15

16

17 aj UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä KIPUPISTEET Kaavoitus, rakentamistapaohjeet ja tonttien luovutus Valtuustoaloite Edellytetään, että omakotitonteilla käytetään 50% rakennusoikeudesta, joka käytännössä tarkoittaa noin 130 neliön rakentamista. Useille perheille riittäisi neliöinen talo autokatoksella. Edellytetään betonikivettyä piha-aluetta ja sadevettä pitävää järjestelmää, joilla molemmilla on huomattava kustannusvaikutus Kaltevankulman ponsi Rakennustapaohje on yleinen ja ohjeellinen tietopaketti, jonka tarkoituksena on toimia rakennushankkeeseen ryhtyvän tietopakettina. Nimetön kirje Kaavoitetaan tontteja mille on vaikea rakentaa perustaloja. Rakentajat haluavat noin tuhannen neliön tontteja mihin voi tehdä yhteen kerrokseen talon. Aivan liian paljon kaavoitetaan kahteen kerrokseen. Halutaan myös autosuoja taloon kiinni, että piha jää ehjemmäksi. Eikä haluta välttämättä mitään porrastuksia talon ja autosuojan välille, kun se lisää aika paljon kustannuksia ja työtä. Halutaan myös autosuojaan ajo kadulta suoraan, ettei tarvitse tehdä pihalle tilaa vieviä kääntöpaikkoja. Etureunastaan kapeat tontit ovat usein hankalia. Mielellään ei taloja niin, että pääty on kadulle päin. Eli tontille mielellään lisää leveyttä. Kaavapuolen asiakaspalvelu ja asiakkaan kuuntelu on erittäin huonoa. Asennetta kaavapuolella on kerrottu hyvin ylimieliseksi. Hyvinkää on ainoa missä rakentamisohje menee asemakaavamääräysten edelle. Asemakaavaan saadaan helposti erilaisia määräyksiä merkinnöin. Ohjeen tehtävänä on lähinnä selventää, millaisin ajatuksin aluetta on tarkoitus tehdä kokonaisuutena. Se, että tehdään pienempiä tontteja myyntihintojen alentamiseksi on aika kyseenalainen toimintamalli. Pienempi tontti pakottaa tekemään juuri niitä ratkaisuja mitä ei joko haluta tai ne nostavat kustannuksia. Useampaan kerrokseen rakentaminen nostaa automaattisesti kustannuksia koska molempiin kerroksiin tulee osittain samoja tiloja. Piha-alueiden pakollinen kivettäminen ja imeytyskentät aiheuttavat ihan turhaan kustannuksia. Eikä helpota erilaiset määräykset pengertämisestä tai juuri tietynlaisesta puuaidasta.

18 Korjausehdotus: Kaavoitetaan asukkaille mahdolisimman sopivia tontteja, tehdään vaikka joku gallup siitä, millaisia tontteja halutaan. Tehdään kaavamääräykset kustannustehokkaiksi ja helpoksi tulkita. Ohje tehdään ohjeena. Annetaan ihmisten päättää hiukan enemmän, millaisen talon saavat rakentaa. Eli luovutaan osasta typeriä vaatimuksia tehdä sitä tai tätä. Korjausehdotus: Unohdetaan oma ego ja heittäydytään aidosti ihmisen asialle. Rakennusvalvonta Valtuustoaloite On tiukat vaatimukset suunnittelijoille ja valvojille. Tämä on vähentänyt palveluntarjoajia ja kilpailua. Edellytetään suunnittelijoiden osallistuvan erilaisiin kokouksiin, josta tulee rakentajille huomattavia kustannuksia. Monella muulla paikkakunnalla valvoa mestari voi osallistua näihin kokouksiin suunnittelijoiden sijasta tai asia selvitetään kirjallisessa menettelyssä. Kaltevankulman ponsi Rakennustapaohjeella ei ole tarkoitus kiristää maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen asetusten ja rakennusmääräysten tulkintaa tai sääntelyä, vaan se on tulkittava nimenomaan ohjeellisena. Nimetön kirje A-luokan pätevyysvaatimus pientaloissa tuntuu aika oudolta. Pakollinen pihasuunnitelma ja ylimääräiset (usein turhat) sadevesikaivot aiheuttavat ihan turhaan kustannuksia. Myös pakollinen maaperätutkius on aika turha selvillä kovapohjaisilla tonteilla. Oleskelutilojen pakolliset tuuletusikkunat (vaikka olisi ulko-ovi) sekä viidentoista neliön varastokin muodostavat kuluja. Jonkinlaista huhua kuuluu, liikkuu, että joillakin vanhemmilla arkkitehdeilla olisi mahdollisuus poiketa rakentamisohjeista. Tasavertaisuus pitäisi olla kaikilla. Esteettömyysmääräykset ovat huipussaan. Outoa sen suhteen, että valtaosa tonteista edellyttää kerroksiin rakentamista. Palosuojaukset ovat todella suuri mysteerio. Tämä koskee tosin usein autosuojiin liittyviä seikkoja. Useamman asunnon rakennuksissa on myös kovin tiukkaa. Varsinkin parvekkeiden väliset suojaukset poikkeavat ympäristökunnista. Jos huoneen pääikkunat ovat naapurin rajan suuntaan, pitää sen seinän olla viiden metrin päässä tontin rajasta vaikka rakennusalueen raja olisi kolmen metrin päässä ja naapurin talo olisi viiden metrin pässä rajasta. Muissa kunnissa riittää kahdeksan metriä rakennusten väli. Ahtaalla tontilla yksi haaste lisää.

19 Rakentamiseen osallistuvien suunnittelijoiden ja toimijoiden opinto- yms. vaatimukset ovat sellaiset saat tehdä muuallakin. Talotoimittajien työntekijöiden on toimitettava todistuksia opinnoistaan ja työtodistuksistaan. Virastossa toimiviin henkilöihin on kovin vaikea saada yhteyttä. Ei ole kovin nykyaikaista, että pitää mennä virastossa kysymään jotakin asiaa, kun puhelin ei tavoita. Erilaisten suunnitelmien esitteleminen henkilökohtaisesti virastossa on aivan turhaa ajankulua ja samalla myös nostaa kustannuksia, kun pääsuunnittelijalle tulee lisää työtä. LVI-puolella on ollut huono maine jo vuosia. On täysin normaalia, että tuhat tai kaksi tuhatta euroa tulee Hyvinkää-lisää. Plus ne turhat pihakaivot ja ylimitoitetut autotallin lattiakaivot. Tontilla tehtävät viranomaistarkastukset on vähennetty aivan minimiin. Eli on tavallaan omavalvontasysteemi. Tämä on jotenkin ristiriidassa tuon kaiken muun kanssa. Tiukka kontrolli virastossa eikä kukaan käy tontilla tarkastamassa ennen kuin kovin loppupuolella rakentamista. Rakennusten korkomaailma on jossain kohteissa todella kovin huono. Rakennukset voivat olla hyvin korkealla ja täysin keinotekoisesti nostettu. Ja kuitenkin rakennusohjeessa sanotaan, että alkuperäisen maaston muotoja tulisi pyrkiä noudattamaan. Korjausehdotus: vältetään kaikkia turhia vaatimuksia asioista ja tekijöistä, että saadaan kustannuksia alemmas. Korjausehdotus: Ollaan kaikille rakentajille ja kaikilla kunnan alueilla tasavertaisia. Unohdetaan oma ego ja heittäydytään aidosti ihmisen asialle.

20 8/10/2015 Rakennusvalvonnan arvioinnin tulokset Esittely MIHIN HAETTIIN VASTAUKSIA 1(2) ARVIOINNILLA JA SEN TULOKSISTA KÄYTÄVÄLLÄ KESKUSTELULLA PYRITÄÄN SELVITTÄMÄÄN: 1) Rakennusvalvontatoiminnan suunnittelu (prosessien omistajuudet, kehittämisvastuut, tavoitteiden asettaminen ja seuranta, lainsäädännön vaatimusten täyttäminen) 2) Voimavarojen taloudellinen ja tehokas käyttö (olennaiset resurssit, tilat, järjestelmät, kyvykkyydet lopputuloksen kannalta) 3) Prosessin tehokkuus, läpimeno ja käsittelyajat (tilastot) 4) Riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta ja seuranta (prosessien kriittiset menestystekijät asiakkaiden ja oman organisaation strategisten tavoitteiden osalta ja niihin liittyvät riskit) 1

21 8/10/2015 MIHIN HAETTIIN VASTAUKSIA 2 (2) ARVIOINNILLA JA SEN TULOKSISTA KÄYTÄVÄLLÄ KESKUSTELULLA PYRITÄÄN SELVITTÄMÄÄN: 5) Päivittäisjohtaminen (miten prosessia ohjataan arjessa) 6) IT järjestelmien hallinta ydinprosessien tukena (ml. sähköinen asiointi) 7) Palveluprosessien kanssa yhtäaikaisesti etenevien asiakkaiden prosessien tunteminen (prosessien totuudenhetkien hallinta) 8) Liittymäpinnat muihin prosesseihin, joihin rakennusvalvonnan prosessit liittyvät 9) Prosessin tuotosten laatu, asiakastarpeisiin vastaaminen (asiakaspalautteen keräämisen, seurannan, analysoinnin ja hyödyntämisen toimintatavat ja soveltaminen, reklamaatioiden käsittely) ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (3/8) 1) Lainsäädäntö ja viranomaistehtävät Arvioinnissa ei havaittu lainsäädännöstä poikkeamista. Rakennusvalvonnalla ei ole meneillään olevia oikeusprosesseja. Asiakkaiden rakennusvalvonnasta tekemien reklamaatioiden määrä on vähäinen. 2) Rakennusvalvontaviranomaisen / rakennustarkastajan riippumaton asema tehtäväjärjestelyissä, hallintoratkaisuissa, yksittäisessä päätöksenteossa Rakennusvalvonta on Hyvinkään kaupungilla asemoitu lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja turvattu sen riippumaton asema. 3) Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (kaupunginvaltuusto , voimaan ) Rakennusvalvonta toteuttaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla rakennusjärjestyksen toteuttamista. 2

22 8/10/2015 ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (4/8) 4) Maankäyttö ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä määrätyt rakennushankkeen muiden osapuolten tehtävät (rakennushankkeeseen ryhtyvä, pääsuunnittelija, muut suunnittelijat, rakennustyön johto, vastaava työnjohtaja jne), rakennusvalvontaviranomainen ei omassa toiminnassaan voi ottaa suorittaakseen muille säädettyjä tehtäviä viranomaistoiminnan kulmakivenä asiakkaiden tasapuolinen kohtelu rakennustarkastajat käsittelevät myös kunnan omia hankkeita ja valvontaa (asema kunnassa määriteltävä riippumattomaksi) Tehtävänjako ja pätevyysvaatimuksien täyttäminen on arvioinnissa saatujen havaintojen mukaan toteutettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rakennusvalvonnalla on yhtenäiset ja selkeät toimintatavat sen varmistamiseksi, että suunnittelijoilla ja vastaavilla työnjohtajilla on lainsäädännön edellyttämä pätevyys. ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (5/8) 5) Hyvinkään kaupungin rakennusvalvonnan tehtävät (ympäristölautakunnan alainen palveluyksikkö, jota johtaa johtava rakennustarkastaja) valvoo rakentamista ja kaavojen noudattamista maankäyttö ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla valvoo osaltaan myös rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa toimii rakennuslupaviranomaisena antaa neuvontaa Rakennusvalvonta on toteuttanut sille määriteltyjä tehtäviä yhteistyössä muiden viranomaistahojen kanssa. 3

23 8/10/2015 ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (6/8) 6) Henkilöstöresursointi (käsittelyajat 2 3 kuukautta) Rakennusvalvonta on oman näkemyksensä mukaan pääsääntöisesti kyennyt toteuttamaan tehtävät käsittelyaikojen puitteissa. Tätä arviota ei kuitenkaan kyetä todentamaan, koska rakennusvalvonnalla ei ole systemaattista prosessia käsittelyaikojen seurantaan. Rakennusvalvonnan resurssit ovat rajalliset ja tämä osaltaan aiheuttaa haavoittuvuutta. Monet tehtävät (kuten esim. kuvien tarkastaminen) on yhden tarkastajan varassa. ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (8/8) 7) Rakennusvalvonta on ottanut käyttöön sähköisen asiantuntijapalvelun tehostamaan lupakäsittelyä (lupapiste.fi) Lupapisteen käytöstä saadut kokemukset ovat pääsääntöisesti positiivisia. Järjestelmän jatkokehitystyö on käynnissä. Järjestelmän käytön laajentaminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen. 8) Kuntaliiton suositukset: Rakennusvalvontaviranomaisten tehtävistä ja maksuperusteet 2012 Rakennusvalvonnassa on sovellettu kuntaliiton antamia suosituksia. 4

24 8/10/2015 Tutkimustuloksia rakennusvalvonnan alueellistamisesta Rakennusvalvonnan resurssit ja toimintatavat vaihtelevat valtakunnallisesti järjestäminen kuuluu kunnille (itsehallinto) viranomaispalvelujen järjestäminen ja resursointi ottaen huomioon paikalliset olot ja omat tarpeet lainsäädännön antamat raamit Rakennusvalvonnan yhteistyö Järvenpään kanssa käynnistyy VAPAAEHTOINEN KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ (Ks. Jarno Parviainen. Rakennusvalvonnan alueellistaminen Arvio hyödyistä ja haitoista ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2015) Rakennusvalvonnan rooli isossa kuvassa (maankäyttö, kaavoitus, tekniikan ja ympäristön toimiala laajasti) MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄT Rakennusvalvonnan roolina yhdistää poliittisella prosessilla tuotetut maankäytön tavoitteet lainsäädännön antamat valvonnan viranomaistehtävät Rakennusvalvonnan alueellistamisesta tehdyn tutkimuksen tuloksia Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen saumaton ja yhteiseen näkemykseen perustuva yhteistyö on edellytys kunnan maankäyttöä, kaupunkikuvaa ja rakentamista yleensä koskevien strategisten linjausten toteutumiselle. Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyön merkitys korostuu koko yhteiskunnan pitkän aikavälinen tehokkuutta ajatellen. Tutkimuksessa havaittiin useita mahdollisia haittoja kaavoituksen ja alueellisen rakennusvalvonnan välillä, konkreettisia malleja niiden ratkaisemiseksi ei kyetty esittämään. Monet rakennusvalvonnan alueellistamiselle asetetuista tavoitteista voidaan saavuttaa keveämmillä keinoilla, kuin lakiin pohjautuvilla yhteistoiminta alueilla. Tavoitteisiin voidaan päästä esimerkiksi laajentamalla erityismenettelyä, lisäämällä ostopalvelujen käyttöä vaativissa hankkeissa, jos kunnalla ei ole riittävää omaa asiantuntemusta sekä parantamalla kustannuslaskentaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvissa yhteistyömallissa pystytään myös todennäköisemmin säilyttämään kaavoituksen ja rakennusvalvonnan luottamukselliset ja tiiviit yhteydet, jolloin niiden sijaitsemin eri organisaatioissa ja omien luottamuselimien alaisena ei välttämättä ole ongelma. Taloudellisilla kannustimilla on vaikutusta kuntien välisen vapaaehtoisen yhteistyön syvenemiseen. 5

25 8/10/2015 SUOSITUKSET 1 (1) KEHITTÄMISALUE 1: ASIAKASSUHTEIDEN HALLINTA JA HOITO SEKÄ SÄHKÖINEN ASIOINTI 1) Asiakasyhteydenpidon ja vuoropuhelun kehittäminen (ml. tarkastajien tavoitettavuuden parantaminen) ja asiakkaiden tarvitseman ohjauksen ja neuvonnan mahdollistaminen asiakasprosessin kaikissa vaiheissa toimistoaikojen systematisointi ja tavoitettavuuden parantaminen ajanvarausten käyttöönotto asiakastapaamisiin (ad hoc asiakasneuvonnan määrän vähentäminen) SUOSITUKSET 2 (1) KEHITTÄMISALUE 1: ASIAKASSUHTEIDEN HALLINTA JA HOITO SEKÄ SÄHKÖINEN ASIOINTI 2) Asiakkaiden etukäteisneuvonnan ja ohjauksen kehittäminen yksityishenkilöasiakkaille ammattirakentajille tontti infot kaavoituksesta ja rakennustapaohjeista viestintä asiakkaita voisi myös neuvoa omien toimittajakumppanuussuhteiden valinnassa ja hoidossa ml. vastuiden ja tehtävien sopiminen asiakkaan ja toimittajan välillä (esim. vastaavien suunnittelijoiden, työnjohtajien valinta) pyritään välttämään epäselvyyksiä viestinnässä rakennusvalvonnan suuntaan 6

26 8/10/2015 SUOSITUKSET 3 4 (1) KEHITTÄMISALUE 1: ASIAKASSUHTEIDEN HALLINTA JA HOITO SEKÄ SÄHKÖINEN ASIOINTI 3) Sähköisen asiointimahdollisuuden (lupapiste.fi) aktiivinen markkinointi asiakkaille asiakkaiden kokemusten systemaattinen kerääminen ohjelmiston käytettävyyden edelleen kehittämiseksi vuoropuhelun käyminen sähköisen kanavan avulla kaikkien toimijoiden kesken 4) Asiakaspalvelupisteen toimintatapojen kehittäminen ja asiakaspalveluasenteen parantaminen tarkastajien ajankäyttöä systematisoimalla ja yhteistyötä lisäämällä, voidaan myös asiakkaille viestiä prosessien etenemisestä SUOSITUKSET 5 (1) KEHITTÄMISALUE 1: ASIAKASSUHTEIDEN HALLINTA JA HOITO SEKÄ SÄHKÖINEN ASIOINTI 5) Asiakaspalautteen systemaattinen kerääminen, analysointi ja käyttö Ympäristökeskuksen toteuttamaan asiakaspalautekyselyn rakennusvalvontaan liittyvien kysymysten yksilöinti (vastauksista saatu tieto käyttöön rakennusvalvonnan prosessien kehittämiseen) reklamaatioiden käsittelyprosessin mallintaminen, reklamaatioiden seuranta 7

27 8/10/2015 SUOSITUKSET 1 5 (2) KEHITTÄMISALUE 2: RAKENNUSVALVONNAN RESURSSIEN, PROSESSIEN, TEHTÄVIEN JA TYÖNJAON KEHITTÄMINEN 1) Asiakasprosessien kriittisten menestystekijöiden tunnistaminen (neuvonnan, ohjauksen ja tuen kohdentaminen ns. totuuden hetkiin) 2) Prosessien selkeyttäminen ja ydinprosesseihin ja tehtäviin panostaminen tilanteessa, jossa resursseja ei voida lisätä 3) Rakennustarkastajien ajanhallinnan kehittäminen (ajankäytön aikataulut, jotka voidaan viestiä myös asiakkaille: toimisto, aloituskeskustelu, katselmusajat jne.) 4) Rakennusvalvonnan yhteiset toimintatavat (rakennustarkastajakohtaisten ratkaisujen sijaan) 5) Rakennusvalvonnan viikkopalaverikäytäntöjen kehittäminen uusien hakemusten jakamisen lisäksi asiakkaiden prosessien seuranta käsittelyaikojen systemaattinen seuranta SUOSITUKSET 1 3 (3) KEHITTÄMISALUE 3: RAKENNUSVALVONNAN JOHTAMISEN JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 1) Rakennusvalvontaan rekrytoitavan uuden esimiehen (johtava rakennustarkastaja) toimenkuvan päivittäminen (tehtävät ja vastuut osana toimialan ja kaupungin johtamisjärjestelmää) 2) Rakennusvalvonnan toimenkuvien päivittäminen siten, että rakennustarkastajien yhteistyö mahdollistuu ja vältetään tarkastajakohtaisten asiakasjonojen muodostuminen rakennesuunnitelmien tarkastamisen jakaminen useamman tarkastajan kesken lupapäätösten tekemisen jakaminen tasaisemmin (ollut pääsääntöisesti johtavan rakennustarkastajan vastuulla ja tehtävänä) 3) Yhteistyön tiivistäminen kaavoituksen kanssa rakennusvalvonta voi asiakasrajapinnan toimijana tuottaa merkityksellistä tietoa kaavoituksen tarpeisiin rakennustapaohjeiden sisällön ja sitovuuden arviointi ja kehittäminen 8

28 HYVINKÄÄN KAUPUNKI MUISTIO Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Aika: kello Paikka: Kokoushuone Järvi Kaupungintalo, Kankurinkatu 4-6 Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Kirsi Hietanen (sihteeri) Jouni Vastamäki (asiantuntija) 1. Kokouksen avaus - Krista Silfverberg avasi kokouksen. 2.Työryhmän järjestäytyminen - Työryhmä esittäytyi. 3.Toimeksiannon täsmentäminen ja työohjelman hyväksyminen - Työohjelma hyväksyttiin seuraavin täsmennyksin: - ylimääräinen kokous 3/2015, rakennusvalvontaa koskevan selvityksen esittely - kyselyn toteuttaminen 4/ kuulemistilaisuudet tarvittaessa, mahdollisesti myös/tai seminaari - Selvitys kaupunginhallitukselle mennessä. 4.Palautteen kerääminen ammatti- ja omakotirakentajilta (mahdollinen kysely) - Käytiin keskustelua kirjallisesta kuulemisesta/kyselystä, seminaarista (mahdollisesti selvityksen jälkeen), pientalorakentajatilaisuuden kehittämisestä. - Ei toistaiseksi järjestetä yleistä kuulemistilaisuutta. Asiaan palataan kyselyn jälkeen. - Käytiin keskustelua sähköisestä kyselystä, toteuttamistavasta ja kohderyhmästä - Selvitetään mahdollisuus konsultin käyttöön - Kyselyrunko kommentoitavaksi mahdollisimman pian - Jaana Ilomäen kuulemiseksi (sisäinen tarkastus) järjestetään ylimääräinen kokous ti 17.3 klo 13 (Rentto). 5.Kuulemistilaisuuksiin kutsuttavien tahojen nimeäminen - Ei nimetä toistaiseksi. - Esityksiä seuraavaan kokoukseen (28.4).

29 6.Teemakokouksiin kutsuttavien asiantuntijoiden nimeäminen - Tässä vaiheessa sovitaan seuraavaa - Jaana Ilomäki Kuntaliiton edustaja Ulla Hurmeranta 28.4 sekä Kuntaliiton edustaja Susanna Ijäs Muut asiat - Ei muita asioita. 8.Seuraava kokous - Kuulemistilaisuus (Jaana Ilomäki) klo 13 (Rentto) - Työryhmä klo (Kaupungintalo) 9. Kokouksen päättäminen - Krista Silfverberg päätti kokouksen klo

30 HYVINKÄÄN KAUPUNKI MUISTIO Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET -työryhmä Aika: kello Paikka: Kokoushuone Monola Suutarinkatu 2, 4. kerros Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Jouni Vastamäki (asiantuntija) Jaana Ilomäki (asiantuntija, tarkastustoimi) 1. Kokouksen avaus - Krista Silfverberg avasi kokouksen ja toivotti Jaana Ilomäen tervetulleeksi työryhmän ylimääräiseen kokoukseen. Todettiin, että työryhmän aineisto löytyy osoitteesta Sivustolle kirjaudutaan muutenkin käytössä olevilla extranet-tunnuksilla. 2. Rakennusvalvontaa koskeva arviointi - Jaana Ilomäki esitteli tarkastustoimen rakennusvalvontaa koskevan arvioinnin tuloksia. Ilomäen kalvosarja on muistion liitteenä ja tallennetaan extranetiin. - Keskusteltiin arvioinnista. - Keskeinen johtopäätös on, että rakennusvalvonnan toiminta on ollut lainmukaista eikä hankalia virheitä ole tehty. Selkeitä kehittämisen kohteita voidaan silti osoittaa. Niistä tärkein on asiakassuhteiden hallinta. Toiminnan tulisi näkyä asiakkaalle pikemminkin neuvovana ja opastavana kuin vallankäyttönä. 3. Kyselyn järjestäminen - Rakennuttajille, rakentajille, suunnittelijoille ja työmaiden vastuuhenkilöille suunnattu kysely järjestetään. Tutkimuskonsultiksi on valittu Q-tutkimus (Jonna Kirjavainen). - Virkamiesryhmä laatii kysymykset yhdessä konsultin kanssa ja lähettää kyselyn työryhmän kommentoitavaksi ensi viikon (vko 13) aikana. - Kysely toteutetaan sähköisenä. Siitä ilmoitetaan henkilökohtaisesti viime vuosina rakentaneille / hankkeissa mukana olleille sekä niille, joille on luovutettu kaupungin omakotitontteja. Kysely laitetaan myös internetiin ja siitä kuulutetaan. - Pyritään edelleen siihen, että ainakin alustavat tulokset ovat käytössä seuraavaan kokoukseen mennessä (28.4.) 4. Muita asioita - Järjestetään keskustelutilaisuus/seminaari, jossa alan ammattilaiset voisivat kertoa kokemuksistaan ja esittää kehittämisehdotuksia. Esimerkiksi Riku Bitter on jo tarjoutunut mukaan. Tilaisuus voisi olla touko/kesäkuussa, jolloin esiin tulevat kehittämisehdotukset ehtivät mukaan työryhmän raporttiin.

31 - Seuraaviin kokouksiin kutsutaan Kuntaliiton asiantuntijoiden lisäksi asiantuntijoita kunnista, joissa asiakassuhteisiin sekä rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja tonttipalvelujen yhteistyötä on hoidettu mallikkaasti. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Oulu ja Jyväskylä. 5. Seuraavat kokoukset - Työohjelman mukaisesti kello (kaupungintalo, kokoushuone Järvi), rakennusvalvontaa koskevat asiat ja 5.5. kello (kaupungintalo, kokoushuone Järvi), kaavoitus ja tonttiasiat. 6. Kokouksen päättäminen - Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion kirjoitti Anne Jarva Liitteenä: - Jaana Ilomäki, Rakennusvalvonnan arvioinnin tulokset, esittely

32 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Muistio 3/2015 Aika: kello Paikka: Kokoushuone Järvi Kaupungintalo, Kankurinkatu 4-6 Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Kirsi Hietanen (sihteeri) Taru Kontkanen (sihteeri) Jouni Vastamäki (asiantuntija) Ulla Hurmeranta (kutsuttu asiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Jonna Kirjavainen (kutsuttu asiantuntija, Q-tutkimus), poistui 14:57 Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisten kokousten muistiot (10.3. ja ) On lähetetty sähköpostitse ja ollut nähtävillä. Ei huomautettavaa 3. Rakentamisprosessia koskevan kyselyn tuloksia (Jonna Kirjavainen) Vastauksia tullut 91 kappaletta 71 % vastaajista omakotirakentajia Poimintoja tuloksista: Tonttiasioiden tiedonsaantia on saatu ennakkomateriaalista, kauppakirjasta/vuokrasopimuksesta ja infotilaisuuksista. Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet edistävät hyvää rakentamistapaa. Rakentamistapaohjeet edistävät hyvän ympäristön syntymistä ja auttavat ottamaan huomioon myös naapurin ratkaisut Eri viranomaisten tavoitettavuuteen ei oltu tyytyväisiä Rakennuslupa-asioissa oltiin tyytyväisiä asiakaspalvelun ystävällisyyteen Pääsääntöisesti toimistopalveluihin oltiin tyytyväisiä

33 Rakennuslupa-asioista lähetettiin 70% perinteisesti paperisena ja 30 % lupapisteen kautta sähköisesti. Rakennusluvassa annetut ohjeet ovat olleet pääsääntöisesti selkeitä. Sähköistä rakennuslupakäsittelyä toivotaan. Rakennusvalvonnan vaatimukset aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia vastaajien mielestä. Katselmukset on suoritettua asiantuntevasti, mutta aiheuttivat jonkin verran tarpeettomia lisäkustannuksia. Kyselystä luovutetaan raportti määräystyöryhmälle. Keskusteltiin tuloksista Ammattirakentajien kommentit olisi arvokasta saada erikseen. Vastaukset olivat odotettua paremmat. Asiakaspalvelua voi silti aina parantaa 4. Uudisrakentamista koskevat normit ja viranomaisen harkintavalta (Ulla Hurmeranta) Rakennusvalvonta on itsenäinen viranomainen ja toimii virkavastuulla. Viranomaisen on noudatettava lakia virkatoimissaan. Harkintavaltaa on, mutta sen käyttö vaatii ammattitaitoa. Rakentamisen normit ovat laajat ja ne ovat pääsääntöisesti sitovia, mutta joustavia. Tavoitteena on valvoa yleistä etua Kesäkuussa tulee uusia teknisiä määräyksiä ja asetuksia. Kaavassa päätetyt asiat ovat sitovia Rakentamistapaohje on useassa kunnassa ohje. Se voi olla myös sitova, jos se liitetään tontin luovutusehtoihin tai jos se hyväksytään kaavan yhteydessä ja kaavassa on ohjeen noudattamista koskeva määräys Keskusteltiin rakentamisen normeista ja säännöksistä. Asiakaspalvelussa olisi tärkeää perustella selkeästi, miksi jotain asiaa vaaditaan (esimerkiksi esteettömyyttä ja hulevesien käsittelyä koskevat vaatimukset) Hyvinkäällä rakennusjärjestyksessä ja tontinluovutusehdoissa on viitattu rakentamistapaohjeisiin ja niitä on käytännössä pidetty velvoittavina ilman kaavamääräystäkin Tilanteen selkeyttämiseksi uusimmat ohjeet (Kravunrinne ja Kaltevankulma) on hyväksytty valtuustossa kaavan yhteydessä. 5. Rakentajien ennakko-ohjaus ja pätevyysvaatimusten soveltaminen Jouni Vastamäki esitteli Oulun rakennusvalvonnan käytäntöjä. Rakennusluvan varainen rakentaminen käytiin läpi. Mitä edellytetään olevan luvanvaraista rakentamista tai ilmoituksen varaista rakentamista. Keskusteltiin suunnittelijoiden ja rakennusmestareiden vaativuusluokista. Esiteltiin aloituskokousmenettely. Tavoitteena on, että 100% sähköinen lupakäsittely on käytössä Sähköinen aineiston myynti rakennusvalvonnassa Jounin esitys jaetaan työryhmälle. 6. Keskustelua Hyvinkään käytäntöjen kehittämisestä Rakentamistapaohjeita on tarkoitus kehittää selkeämmäksi Jatketaan keskustelua seuraavassa kokouksessa.

34 7. Muita asioita Keskusteltiin aikataulun riittävyydestä. Nykyisellä aikataululla keskustelulle jää liian vähän aikaan. Lisäaikaa olisi järkevää pyytää kaupunginhallitukselta ja valtuustolta myöhemmin työn edetessä kokousta voisi pidentää ja sen jälkeen suunnitella jatkotyöstöä. 8. Seuraava kokous Ensi viikon tiistaina aloitetaan ja päätetään kokous aloitetaan klo ja jatketaan niin pitkään kun on tarve. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Viranhaltijat tuovat kehittämisehdotuksia työryhmälle. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16:07. Muistion kirjasi Taru Kontkanen

35 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Muistio 4/2015 Aika: kello Paikka: Kokoushuone Monola Rentto, Suutarinkatu 2, 4. kerros Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Kirsi Hietanen (sihteeri) Jouni Vastamäki (asiantuntija) Ulla Hurmeranta (kutsuttu asiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Susanna Ijäs (kutsuttu asiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Jari Mettälä (kutsuttu asiantuntija, kaavoitus) Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistio (28.4.) - Lähetetty sähköpostilla. - Ei huomautettavaa. 3. Asemakaavan sisältövaatimukset ja asemakaavamääräykset (Ulla Hurmeranta) - Asemakaava on kartat + kaavamääräykset (selostuksella ei oikeusvaikutuksia). - Rakennusjärjestyksen määräykset väistyvät, jos asemakaavassa asiasta määrätty. - Kaava säätää tarpeelliset määräykset paikallisen tarpeen ja olosuhteiden mukaan. - Rakentamistapamääräykset ovat kunnan harkinnassa. - Kaavamääräykset eivät saa olla ristiriidassa lain kanssa. - Kaavamääräykset ovat hallinnollinen päätös. - Kaavamääräyksillä ei voida määrätä yksityisten välisistä suhteista. - Tarkoitussidonnaisuuden periaate.

36 - Kaavamääräyksiin ei muiden lakien nojalla määrättyjä velvoitteita. - Kaavalla ei voida luoda kunnan omia lupajärjestelmiä. - Tärkein periaate: kaavamääräyksien on oltava yksiselitteisiä. - Kaavalla ei ole taannehtivia vaikutuksia. - Oikeusvaikutukset tiukat: asemakaavaa tulee noudattaa. - Asemakaavamääräykset varmistavat, että kaavan sisältövaatimukset täyttyvät (esim. suojelumääräyksiä). - Kunta päättää kuinka tiukka kaava on. - Tiukka kaava / väljä kaava kiinni paljon kunnan perinteistä (esim. Helsingissä tiukka). - Mitä yksityiskohtaisempi kaava, sitä herkemmin vanhenee tai tulee poikkeamisia. - Pääosa poikkeamisista on kunnalla, jotakin ELY-keskuksella. Keskustelua asiasta: luvun kaavat vanhoja. Jos kaava yli 13 vuotta vanha, tulee kunnan arvioida ajanmukaisuus. Ei poikkeamislupia vanhoihin kaavoihin. 4. Rakentamisen ohjaus tontinluovutusehdoilla (Susanna Ijäs) - Uudisrakentaminen: (1.5 voimaan) uudessa kuntalaissa valtiontukisäännökset on otettava huomioon. - Jos halutaan määritellä tontinluovutusehdoilla esimerkiksi rakentamisen määrää, rakentamisaikataulua tai joitakin laatukriteerejä, ulkopuolisen arvioitava tontin arvo / tarjouskilpailu ei riitä. - Pyritään siihen, että alue tulee rakennetuksi ja rakennukset valmistuvat suunnilleen samaan aikaan. - Rakentamisvelvollisuusehto lainsäädännössä on korostunut, sopimussakko sidottava ehtoon toimiakseen. - Maakaaressa säädellään tontin edelleen luovutusta rakentamattomana ja se on voimassa max. 5 vuotta. - Alkuperäinen rakentamisvelvollisuusehto 3 v ja mahdollisuus jatkaa. - Kaikille on oltava sama linja yhdenvertaisesti. - Sopimussakko on oltava ja tilanteen vaatiessa myös käytettävä. - Jatkoaika on syytä perustella hyvin. - Sopimukseen voidaan muotoilla, että kunta perii sakon tai että kunta voi periä sakon (jolloin harkinnanvaraista). - Kaksinkertainen kauppahinta on katsottu kohtuulliseksi sopimussakoksi. - Kunnan on seurattava omia sopimuksiaan. - Maakaaressa on lähtökohtana sopimusvapaus. Maakaaressa on kuitenkin määritelty ehdot jotka ovat pätemättömiä. - Lähtökohtaisesti esimerkiksi panttauksen rajoittaminen kielletty (liittyy hallintaan). - Käyttöoikeusehdot ovat mahdollisia. - Edelleen luovutuksen rajoittaminen on pääsääntöisesti kielletty. - Kaksi poikkeusta on mahdollisia (voimassa max 5 vuotta): ei saa luovuttaa edelleen rakentamattomana tai ei saa myydä kalliimmalla kuin on ostanut. Keskustelua asiasta: Hyvinkäällä myönnetään jatkoaikoja, kun siihen on perusteltuja syitä. Esimerkiksi ulkomaankomennus voi olla poikkeus myöntää jatkoaikaa rakentamiselle. Luovutettujen tonttien tilannetta seurataan koko ajan kaupungin toimesta. Jatkoaikahakemuksissa vaaditaan perustelut ja aikataulu. Muutama sopimussakko on peritty Hyvinkäällä. Pääsääntöisesti tontit rakentuvat Hyvinkäällä sovitun aikataulun mukaisesti.

37 5. Rakentamistapaohjeet Hyvinkäällä (Jari Mettälä) - Aiemmin rakentamistapaohjeet olivat vähäisiä luvun puolivälissä tulleet varsinaiset rakentamistapaohjeet, 1990-luvulla samantyyppiset kuin nyt luvulla rakennusjärjestys muuttui yleisluontoisemmaksi. - Rakentamistapaohjeita pyritään koko ajan kehittämään eteenpäin. - Korttelissa on hyvä olla jotakin yhtenäisiä piirteitä. - Rakentamistapaohjeita jaoteltu kolmeen osaan: yleiset ohjeet, sitovat ohjeet, liitteet. - Yleisohjeita ovat esimerkiksi: maaston huomioiminen, asuinrakennuksen muoto, kevyet rakennelmat, istutukset, autotalli/katos, tonttiliittymä. - Sitovia ohjeita: kerrosluku, julkisivumateriaali, julkisivuväri, kattoväri, kattokaltevuus, kattomuoto. - Sitovat määräykset täydentävät asemakaavamääräyksiä ja joskus myös avaavat niitä (pyrkivät selkeyttämään tulkintaa). - Esiteltiin valokuvin esimerkkejä erilaisista käytännöistä Hyvinkäällä. Keskustelua asiasta: Rakentamistapaohjeiden lisääminen ei auta ongelmiin, vaan tarvitaan henkilökohtaista ohjaamista. 6. Keskustelua Hyvinkään käytäntöjen kehittämisestä - Keskustelua jatketaan seuraavassa kokouksessa. 7. Muut asiat - Ei muita asioita. 8. Seuraava kokous klo 12 (Rentto, Anturasali) 9. Kokouksen päättäminen - Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kirjasi Kirsi Hietanen

38 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Muistio 5/2015 Aika: kello Paikka: Anturasali Rentto, Suutarinkatu 2D Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Taru Kontkanen (sihteeri) Jouni Vastamäki (asiantuntija) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistio (5.5.) On lähetetty sähköpostitse ja ollut nähtävillä. Ei huomautettavaa. 3. Yhteenveto kehittämistarpeista Käytiin läpi työryhmässä ennakkoon kerätyt kehittämistarpeet. Kimmo Martikainen kommentoi kokouksessa kehittämistarpeita ja on sitä mieltä, että vapautta pitäisi olla lisää ja sääntelyä purkaa liian tiukkojen sääntöjen osalta. Neuvontaa pitäisi lisätä, koska pientalorakentajista suurin osa on täysin asiaan vihkiytymättömiä. Anne jakoi vielä paperilla yhteenvedon kehittämistarpeista, jotka oli koottu lähetetystä kyselystä, sisäisen tarkastuksen huomioista sekä valtuustoaloitteista yms. Työryhmä keskusteli rakennelmien luvanvaraisuudesta ja rakennusjärjestyksen muuttamisesta tältä osin. Paremmin tulisi valvoa: talojen pohjan korot sekä suurten rakennusten valvonta. 4. Kehittämisehdotukset Rakennusvalvonta (Vastamäki) a) Lupakäsittelyä tehostetaan ja nopeutetaan (tehtävänkuvien selkeyttäminen; sähköinen lupakäsittely; päätäntävallan delegointi viranhaltijoille; ruuhkahuippujen

39 tasoittaminen hankkimalla palveluja yksityiseltä sektorilta) Sähköinen lupakäsittely on käytössä 6/2015. b) Luvanvaraisuuden kynnystä nostetaan ja lupahakemusten kokonaismäärää vähennetään (helpotuksia luvanvaraisuudesta erityisesti pientaloalueilla; muutoslupien sijaan tarkekuvien leimaaminen työmaalla). Negatiivisena lupatulojen pieneneminen, mutta positiivisena asiakaspalvelun paraneminen. c) Luodaan lupa- ja katselmusohjeita tulkintojen yhdenmukaistamiseksi yhdessä Järvenpään ja muiden alueen kuntien kanssa (yhteinen lupaohjeistus luvanhakijoille ja suunnittelijoille; yhdessä laadittavat tarkastuslistat rakennuttajien ja työnjohtajien käyttöön). d) Työtä sujuvoitetaan päätäntäasioissa päätösvallan delegoinnilla viranhaltijoille. Luottamushenkilöt katsovat kaupunkikuvallisia asioita, mutta varsinaisiin rakennusteknisiin asioihin ei lautakunnalla ole tosiasiallisesti vaikutusvaltaa. Tonttipalvelut (Kankare) a) Tarjolla on kooltaan, kerrosluvultaan ja rakennusoikeuksiltaan erilaisia tontteja, mikä mahdollistaa rakentamisvelvoitteen (50% rakennusoikeudesta) puitteissa pienempienkin (esimerkiksi m2) omakotitalojen toteuttamisen. b) Informaatiota tontin omistajan/haltijan oikeuksista ja velvollisuuksista tontin rajojen läheisyydessä lisätään. Erityisesti korostetaan tontin omistajan/haltijan toteuttamisen erilaisten rakennelmien ja rakenteiden pitämisestä tontin puolella. Tarkoituksena on jakaa asiasta tietoa (ohje) tontin luovutuksen yhteydessä. c) Kehitetään tontin hakijoille järjestettävä tontti-infotilaisuuden sisältöä keskustelussa todettiin, että jo sekin on hyödyllistä, että rakentajat voivat tonttiinfossa tutustua virkamiehiin, joita he kohtaavat rakennusprojektin aikana Kaavoitus (Jarva) a) Rakentamistapaohjeiden selkeyttäminen: rakennustapaohjetta koskevaa asemakaavanmääräystä tarkistetaan siten, että se koskee vain ohjeessa esitettyjä sitovia määräyksiä sitovat, asemakaavaa täydentävät määräykset erotetaan ohjeessa selkeästi suositusluonteisista ohjeista ja hyvistä käytännöistä esitetään myös määräysten ja ohjeiden tavoitteet ja perustelut b) Kehitetään rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja tonttipalveluiden yhteisiä info-, opastus- ja suunnittelupalavereita niin, että ne palvelevat omakotirakentajia rakentamisprosessin eri vaiheissa keskusteltiin ja pohdittiin mm. resurssien riittävyyttä: korttelikohtaisiin tilaisuuksiin tuskin mahdollisuutta c) Järjestetään yhteinen koulutus asiakaskohtaamiseen kaavoitukselle, tonttipalveluille ja rakennusvalvonnalle Jatkotyöstönä kirjoitetaan raportti mistä muutoksen tarve on lähtenyt, mitkä ovat ne toimenpiteet, joita tehdään ja miten niitä seurataan ja mitataan. 5. Kuulemistilaisuus Sovitaan alustavasti kuulemistilaisuuden järjestämisestä torstaina 3.9. tai keskiviikkona klo 18 Kuulemistilaisuus on avoin kaikille kuntalaisille, mutta siihen kutsutaan erikseen hyvinkääläisiä rakentamisen ammattilaisia. Puheenvuoroja pitävät kaupungin puolelta Jouni V., Marko K., Anne J. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimii Tuula Vanhatalo. Puheenvuorot myös Hyvinkäällä toimivilta rakentamisen ammattilaisilta (Riku Bitter, Jari Tamminen, jokin työmaan vastuuhenkilö). Ulla Hurmeranta Kuntaliitosta voisi tulla kertomaan lakisääteisistä velvoitteista.

40 Kuulemistilaisuuden jälkeen työryhmä kokoontuu vielä, jos kuulemistilaisuudessa tulee vielä muita asioita, joita laitetaan työlistalle. Tilaisuudesta informoidaan Aamupostin kautta ja nettisivuilla. Tieto tilaisuudesta lähetetään myös niille, joille kyselystä tiedotettiin henkilökohtaisesti. 6. Muut asiat Kaupunginhallitukselta pyydetään lisäaikaa työlle lokakuun loppuun saakka. 7. Seuraava kokous klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:54. Muistiin kirjasi Taru Kontkanen

41 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Muistio 6/2015 Aika: kello Paikka: Anturasali Rentto, Suutarinkatu 2D Paikalla: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Jouni Vastamäki Anne Jarva Marko Kankare Kirsi Hietanen / Taru Kontkanen (sihteeri) Arto Toikka (asiantuntija) 1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistio (11.6.) - Ei huomautettavaa. 3. Raporttiluonnos - Käytiin läpi raporttiluonnosta. - Lyhyt raportti ja liitteet. - Sisäisen tarkastajan Jaana Ilomäen kanssa keskusteltu. - Jaana Ilomäki tulossa kuulemistilaisuuteen. - Sisäinen tarkastus laillisuustarkastusta. Vaikka sisäisen tarkastuksen näkökulmasta muodollisesti kaikki kunnossa, voi parannettavaa käytännön puolesta olla (raportin luku 3) - Käytiin läpi kehittämistarpeita: - Tonttipalveluiden osalta: Käytiin keskustelua 50 % säännön tarpeellisuudesta. Päätettiin jättää. Tarkoituksena, että eri alueilla tarjolla monipuolista tarjontaa. Tarkoituksena, että tarjotaan suullista ja kirjallista tietoa. Päätettiin avata lisää tonttiinfotilaisuuksien kehittämiskohtaa. Jatkuvaa arviointia kehittämisestä ja haetaan asiakaslähtöisyyttä. - Rakentamistapaohjeiden ja kaavamääräysten osalta: Toivottu mm. yksinkertaisia ratkaisuja (perustaloja). Vanhoja ohjeita päivitetään tarvittaessa ja resurssien puitteissa. Ehdotettiin valokuvien esittämistä piha-alueilta. Jos kaikki rakentamistapaohjeet olisivat vain suositusluonteisia, sitovia nostettava kaavamääräyksiin. Tarkoituksena, että rakentamistapaohje säilytetään, mutta selkeämpänä ja joustavampana.

42 - Rakennusvalvonnan osalta: Kaikki työryhmälle esiin tuodut kehitysehdotukset ovat prosessissa. Katselmuksien mahdollinen lisääminen on pohdinnassa. - Asiakaspalvelun osalta: Useampien koulutusten järjestäminen tavoitteena. 4. Toimenpiteiden seuranta ja mittaus - Asiakaskyselyt. Voisi olla jatkuvaa (määräajoin toistettavaa) seurantaa. - Toimenpiteiden toteuttamisesta ja vaikutuksista raportoidaan valtuustolle. 5. Kuulemistilaisuus 9.9. klo 18 Laurean Rauhala-salissa - puheenjohtajana Tuula Vanhatalo - kehittämisehdotusten esittely: Jouni Vastamäki, Marko Kankare ja Anne Jarva - paneelikeskustelu: Ulla Hurmeranta, Riku Bitter ja Jari Tamminen - Jaana Ilomäki myös paikalla vastaamassa mahdollisiin kysymyksiin - mahdollisesti myös omakotitalorakentaja, Marko selvittää - Asiakkaille seinä esittää mielipiteitä tekstiviesteillä ja kirjallisesti Lisäajan pyytäminen saakka - Selvityksen luovuttaminen kaupunginhallitukselle Muut asiat - Ei muita asioita. 8. Seuraava kokous (kuulemistilaisuuden jälkeen) - Ti klo Kokouksen päättäminen - Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kirjasi Kirsi Hietanen

43 TUTKIMUSRAPORTTI RAKENTAMISPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY Hyvinkään kaupunki Laatinut: Q-Tutkimus / Jonna Kirjavainen 2015

44 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAT JA TUTKINNAN KOHDE 4 2. RAKENTAMISPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY Luokittelut Kyselyn tulokset Ryhmä Rakennuksen toteutustapa Tonttiasiat yleisesti Tonttiasiat: tiedonsaanti Avoin palaute tonttiasioista Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet yleisesti Avoin palaute asemakaava-asioista ja rakennustapaohjeista Rakennuslupa-asiat: toimistopalvelut Rakennuslupa-asiat: hakemuksen käsittely Rakennuslupa-asiat: hakemuksen käsittelyaika Rakennuslupa-asiat: lupakäsittely Rakennuslupa-asiat: suunnitteluvaatimusten lisäkustannukset Rakennuslupa-asiat: rakennusvalvonnan katselmukset Rakennuslupa-asiat: katselmusvaatimusten lisäkustannukset Avoin palaute rakennusvalvonnan toiminnasta Asiakaspalvelu yleisesti: arvosanat ja perustelut Toiveet ja kehitysideat 30 2 S i v u

45 3. JOHTOPÄÄTÖKSET 33 LIITE Kyselylomake 3 S i v u

46 1. TAUSTAT JA TUTKINNAN KOHDE Hyvinkään kaupunki halusi selvittää rakentamispalveluiden asiakaskyselyn avulla, miten prosessi toimii. Kysely jakautui eri osioihin: tonttiasiat, asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet, rakennuslupa-asiat sekä asiakaspalvelu yleisesti. Vastaajilta pyydettiin myös avointa palautetta useassa kohdassa, mikäli he kokivat tarpeelliseksi perustella vastaustaan enemmän. 2. RAKENTAMISPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY Kysely oli avoinna aikavälillä Julkista kyselylinkkiä jaettiin Hyvinkään kaupungin sivuilla sekä Hyvinkään sosiaalisen median eri kanavissa. Lisäksi kyselyyn kutsuttiin vastaamaan henkilöitä, jotka ovat olleet tekemisissä kaupungin rakentamispalveluiden kanssa viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaaminen tapahtui anonyymisti. Vastauksia kyselyyn annettiin 91 kpl. 2.1 Luokittelut Tässä kyselyssä käytettiin luokittelutietoina ryhmää, johon vastaaja kuuluu (lähtötilanne rakentamisprosessissa) sekä rakennuksen toteutustapaa. 2.2 Kyselyn tulokset Tästä kappaleesta alkaen syvennytään kyselyn tuloksiin. Järjestys noudattelee samaa, kuin kyselylomakkeessakin: vastaajien taustatiedot, tonttiasiat, asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet, rakennuslupa-asiat sekä asiakaspalvelu yleisesti. 4 S i v u

47 2.2.1 Ryhmä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Rakennuttaja (omakotirakentaja) 71% Jokin muu, mikä: Vastaava mestari tai muu valvontatehtävä Suunnittelija 9% 9% 9% Urakoitsija 2% Jokin muu, mikä: Rakennuttaja ja vastaava-mestari Rakennuttaja, kiinteistöliiketoiminta Vapaa-ajan asunnon rakentaja Talopakettitoimittaja Rakennuttaja / teollisuus Omakotitalon peruskorjaaja Vanhan rakennuksen remontoija Vanhan talon remontointi Rakennuksen toteutustapa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Talotehtaan paketti ja oma pääsuunnittelija 52% Oma pääsuunnittelija ja toteutus 36% Talotehtaan paketti ja pääsuunnittelija 13% 5 S i v u

48 2.2.3 Tonttiasiat yleisesti Pääsääntöisesti vastaajat ovat olleet tyytyväisiä tonttiasioihin. Pientä hajontaa löytyy tonttipalveluiden asiantuntija-avun saamisessa. Prosentuaalisesti määrä on kuitenkin hyvin pieni. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tontin koko oli sopiva Tonttiasiat Tontin rakennusoikeus oli sopiva Tontin rakentamisvelvoit e (50 % tontin rakennusoikeudes ta) oli sopiva Sain riittävästi tietoa tontista Tonttipalveluiden asiantuntijoilta sai apua tonttiasioissa Täysin samaa mieltä 63% 68% 50% 47% 39% Jokseenkin samaa mieltä 32% 28% 38% 38% 39% Jokseenkin eri mieltä 4% 4% 8% 12% 17% Täysin eri mieltä 1% 0% 4% 3% 4% Tonttiasiat: tiedonsaanti Vastaajat kokivat saaneensa eniten tietoa tontista ennakkomateriaalista. Myös kauppakirja ja/tai vuokrasopimus koettiin hyödylliseksi. Yli neljäsosa hyötyi myös infotilaisuuksista. 0% 20% 40% 60% 80% Jokin muu, mikä: Ennakkomateriaali Kauppakirja/vuokrasopimus Infotilaisuudet Jokin muu, mikä: 14% 27% 40% 75% Yksityinen Kaupungin nettisivut Oma tontti Omat selvitykset vanhasta tontista Viljanen kertoi erittäin hyvin tonttiasioista. Oma maaperätutkimus ja maanrakennusurakoitsija Autotalliprojekti olemassa olevan talon tontille Kaavaote Kyseessä ei ollut omakotirakentaminen, vaan teollisuuden pumppaamorakennus 6 S i v u

49 2.2.5 Avoin palaute tonttiasioista Ohessa listattuna vastaajien antama avoin palaute koskien tonttiasioita. Vastaajien määrä: 37 Tontti hankittiin yksityiseltä Tontin osto meni kaikin puolin hyvin. Tonttia ostettaessa esitteissä mainostettiin että Kaltevaan rakennetaan koulu. Tämä meille hyvin tärkeä maininta on edelleen esillä ainakin Kaupungin nettisivuilla. Tontin myyjä ei kylläkään luvannut mitään aikataulua koululle, mutta silti koemme tulleemme hivenen petetyiksi. Aamutuulen päiväkodin yhteydessä on kyllä 1-2 luokat ja toivottavasti tämä nyt ainakin pysyy lupauksien mukaisesti. Tontti hankittu yksityiseltä Ei huomautettavaa vastaavan työnjohtajan tai pääsuunnittelijan näkökulmasta Ammattilaisena osasin ottaa selvää asioista Hyvä palvelualtis ja aktiivinen henkilökunta. Toivoisin enemmän yhden tason tontteja. Kiitokset hyvästä palvelusta mittausosaston väelle. Hyvinkäällä todella vaikea saada rakennuslupa ajoissa ja jos saa niin käsittely aika on aivan liian pitkä! Ammattilaisena tilaan suoraan kaikki tarvittavat aineistot suoraan kaupunkimittauksesta/rakennusvalvonnasta +netistä (esim. Nurmijärvellä joutuu soittamaan kolmeen-neljään eri paikkaan saadakseen samat aineistot, eli pisteet Hyvinkäälle tästä) Homma hoituu hyvin, kysymyksiin saa vastauksia ja asiakaspalvelu pelaa. Tonttien ostaminen saaminen kaiken kaikkiaan arpapeliä. Tonteissa perustamiskustannukset viereisillä tonteilla ero jopa kymmeniä tuhansia euroja vaikka tontit muuten samanhintaisia ja päällisin puolin talvella samannäköisiä. Toisessa tontissa turvetta 3 metriä, toinen kalliolle ja kolmas talo suoraan päälle ja silti tontin hinta sama. Hinnassa pitäisi huomioida myös mahdolliset perustamiskustannukset ja hinta tulisi voida suhtauttaa tontin laatuun eli kaupungin tulisi tehdä myös tonttien pohjakartoitus samalla kun tekevät muun kunnallistekniikan paikalla ja sitten voisi hinnoitella myös tontit niiden kustannusten mukaisesti. Olisi mahdollista kyllä tehdä, hiukan vaivaa, mutta silloin ostajat olisivat samanarvoisessa asemassa. Mersu päältäpäin Ladan tekniikalla ei ole sama autokaupassakaan, kyseessä voisi olla äkkiseltään petos. Tontit jaoltaan vaikka kolmeen luokkaan tms. Tontin hinta kuitenkin noin viidennes rakennushinnasta. Kyselin tonteista ym., sain vastaukseksi ympäripyöreitä "ei sitä vielä voi tietää vastauksia" Tonttipuolen toiminta oli hyvää ja joustavaa; valvontapuolen operatiivinen toiminta ehkä vähän joustamatonta. Tontti puoli toimi hyvin. Rakentamistapaohje on turhan tiukka (voisi samalla olla kuvatkin talosta). Vähän joustoa siihen minkälaista taloa saa tontille tehdä. 1, 1½, 1 2/3, 2, 2/ Aika rajallisesti pystyy vaikuttamaan siihen mitä haluaa talolta. Kaikki on määritelty jo valmiiksi. Erityisesti Janne Viljasen kanssa on ollut mukava asioida. Periaatteessa toimii. Joissakin asioissa aktiivisempaa otetta olisi kaivattu. Esim. Mahdolliset poikkeamat rakennustapaohjeesta / kaavasta yms. Piti erikseen selvittää. Tonttipalvelut eivät halunneet ottaa oikein kantaa mihinkään. Lisäksi tärkeissä asioissa tonttipalvelut voisi olla itse aktiivinen tontinvaraajien suuntaan. Esim. Kravunrinteen kohdalla markkinointimateriaaleissa yms. 7 S i v u

50 8 S i v u Aluetta myytiin siten että koulu on tulossa. Sitten kun koulun kohtalosta tuli kysymysmerkki, eli ulkopaikkakuntalaisilla ollut mitään mahdollisuutta huomioida tätä päätöksenteossa. Asia on kuitenkin hyvin tärkeä monelle rakentamispaikkaa harkitsevalle. Siltäkohin pettyneitä, vaikka selvästi tontin rakentamisohjeissa kerrottiin esim. tonttien korkeuksista ei pitänyt paikkansa, naapurien tontinkorkeuksissa ei otettu huomioon jo valmiiseen tontin rakennuskorkeuksiin. Eikä saatu mielestämme asiaan korjausta pyynnöstä huolimatta! Tontin maaperän laatu olisi pitänyt olla kaupungilla hyvin tiedossa, mutta siitä ei kuitenkaan tuotu avoimesti esille. Tonttiasiat sujuivat asiallisesti, ei moitittavaa Kaikki meni hyvin Tonttiin liittyvä palvelu ja saatu informaatio olivat hyviä. Kaupunki olisi voinut kaavassa ottaa kantaa myös talojen sokkelikorkoon. Nyt alueella sangen omituisia vaikutelmia, kun rakentajat ovat tehneet täyttöjä mielensä mukaan ja nostelleet tonttejaan ylöspäin. Rakennusvalvonnasta haettu apu päättyi vastaukseen, ettei kaupunki valvo korkoa. En ole asioinut tonttiasioissa. Tontista saatu ennakkomateriaali oli huomattavasti positiivisempi kuin todellisuus etenkin koron ja täytön suhteen. Ennakkomateriaalin ja todellisen katusuunnitelmakorkeuden ero tontin yläpäässä +0,5m. Tontti oli täyttömaata ja siihen liittyvää lisätietoa olisi ollut mukava saada etukäteen. Kaikkea emme edes etukäteen osanneet kysyä. Rakennuslupaa varten tarvittavat paperit pitäisi olla helpommin saatavilla ja lupapaperikustannukset tulisi olla hyvin esillä. Elisa Seppäseltä saatiin näiden papereiden hankinnassa suuresti apuja (suuri kiitos Elisalle! :) ), mutta kaikki paperit mitä tarvitaan rakennusluvan hakemiseen olisi hyvä lähettää vaikka jo tontin varausvaiheessa asiakkaalle ja periä vaikka hintaa näistä varausmaksua hiukan suurentamalla. Näin rakennuttaja pääsisi heti suunnittelemaan oleellisilta osilta omaa taloaan lupahakemusta varten. Ostin tontin yksityiseltä henkilöltä Lupien käsittelyprosessi ja rakennusvalvonnan kuviot ovat tällä hetkellä täysin sekaisin! Messusuunnittelukokoukset olivat korvaamattomia Kaavat aivan liian tiukkoja. Tuntuu, että toteutetaan kaavoittajan fantasiaa. Rakentamistapaohjeet eivät ole ohjeita vaan määräyksiä. Sitoo liikaa rakentajan käsiä ja budjettia. On suorastaan törkeää vaatia aidan rakentamista tai betonikiveystä pihaan. Nämä pitää olla rakentajan hallinnassa olevia asioita. Ei kaavoittajan. Se että halutaan täysin yhtenäisiä alueita ei ole kuin kaavoittajan toive. Esim. Pavinmäki on todella hieno ja omaleimainen alue, mitä eivät uudemmat alueet ole. Samaa talotehdasmättöä kaikki uudet alueet asuntomessualuetta lukuun ottamatta. Järjetön vaatimus omakotitaloissa on myös invaluiska. Se on kallis ja aivan turha. Tilavaraus voisi olla vielä perusteltu, jos taloon joskus muuttaisi liikuntarajoitteinen henkilö. Kaksikerroksisessa talossa sekin on aivan turha. Ei kukaan liikuntarajoitteinen sellaiseen muuta. Tämä kohta meni meillä hyvin. Tonttivuokria tulisi laskea, koska markkinoituja lupauksia ei ole pidetty (koulu, oikea julkinen liikenne) En ole asioinut Hyvinkään Rakennusvalvonnassa koskien tonttiasioita. Olen ollut mukana vanhan kohteen saneerauksessa, jossa rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut. Kohde on vaatinut rakennusluvan. Tontti oli ennestään, emme tarvinneet tonttipalveluja

51 Meillä oli olemassa oleva talo, jossa tehtiin remonttia ja samalla käyttötarkoituksen muutos. Tiedon saaminen viranomaisilta oli erittäin vaikeaa ja suora järkevä kommunikointi heidän kanssaan oli olematonta viranomaisten puolelta. Palvelu oli hyvää ja tietoa sai kysyttäessä Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet yleisesti Vastaajille esitettiin väittämiä koskien asemakaava-asioita ja rakennustapaohjeita. Matriisi on muokattu pylväsdiagrammiksi ja jaettu kahteen eri kuvaajaan tulkinnan selkiyttämiseksi. Eniten esiin nousee rakentamistapaohjeiden arvostus. Asemakaavamääräykset ovat vastaajissa herättäneet kannanottoja puolesta ja vastaan. 60% 50% 40% 30% 20% Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet, kuvaaja 1 Asemakaavamääräykset ohjaavat rakentamista sopivalla tarkkuudella Asemakaavamääräykset varmistavat eri rakentajien tasapuoliset rakentamismahdollisuudet Asemakaavamääräykset jättävät riittävästi väljyyttä rakennussuunnitteluun 10% Rakentamistapaohjeet edistävät hyvää rakentamistapaa 0% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 9 S i v u

52 Vastaajat ovat enimmäkseen tyytyväisiä rakentamistapaohjeisiin kaikilta osin. Pientä hajontaa löytyy koskien kaavoituksen asiantuntija-avun saamisessa. 60% Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet, kuvaaja 2 50% 40% 30% 20% 10% Rakentamistapaohjeet edistävät hyvän ympäristön syntymistä Rakentamistapaohjeista on hyötyä rakennushankkeen suunnittelussa Rakentamistapaohjeet auttavat ottamaan huomioon myös naapurin ratkaisut Kaavoituksen asiantuntijoilta saa apua määräysten ja ohjeiden tulkinnassa 0% Täysin samaa mieltä Jokseenkin Jokseenkin eri samaa mieltä mieltä Täysin eri mieltä Avoin palaute asemakaava-asioista ja rakennustapaohjeista Ohessa listattuna avoin palaute asemakaava-asioista ja rakennustapaohjeista. Vastaajien määrä: 38 Asemakaavamääräykset eivät varmista tasapuolista kohtelua koska aikaisemmin rakennusvalvonta noudatti niitä aivan miten sattuu. Jotkut eivät saa minkäänlaisia muutoksia läpi ja toiset saavat tehdä minkä värisen tahansa tai jopa kerroslukumäärällä ei toisille ole mitään merkitystä. Hyvän esimerkin tästä saa jos käy kiertämässä Kaltevankierron asemakaavakuvan mukaan ja miettii jo myönnettyjen talojen värejä ja kerroslukumääriä. Kaikista tärkein asia viranomaisella on kansalaisen tasapuolinen kohtelu. Kaupungilla täytyy olla yhtenäinen linja mistä voidaan joustaa mistä ei. Tämän pystyy ratkomaan niin että lupia uudelle alueelle myöntää aina sama henkilö. Rakennustapaohjeissa oleva esteettömyys olisi parempi vaihtaa niin että täytyy suunnittelussa esittää kuinka rakennus muutetaan esteettömäksi. Eli siis esim. Ei rakenneta kaikkiin taloihin invaluiskia vaan kuvissa osoitetaan varaus invaluiskalle. 10 S i v u

53 Hiukan poukkoilevia ohjeita. Ongelmat tulevat esille toteutuksen aikana. Liian yksityiskohtaisia ohjeita, esim. värisävyjen ja raja-aitojen määräykset liian tarkkoja Asemakaavamääräykset liian tiukkoja. Vaikea rakentaa omaa "unelmien taloa" kun kaikki on niin pitkälle määrätty, ettei monesti saa edes itse päättää talonsa väriä, muista asioista puhumattakaan. Lisäksi ei ole ollenkaan tasa-arvoista, että joidenkin rakentajien kohdalla näistä on kuitenkin räikeästi poikettu, ja toisille ollaan erittäin tiukkana. Saa apua - mutta milloin... Rakennuslupa-asioiden käsittelyaika turhauttavan pitkä! Usein liian ohjaavia, jokainen asiakas ja tarpeet ja budjetti on niin yksilöllisiä että yhdet liian tarkat ohjeet vaikeuttavat suunnittelua. Mielestäni on liian ohjaavaa määrätä rakentajalle esim. aitatyyppejä, kivimuureja, etupihan betonikiveyksiä, + invaluiskia tms., niiden takia tulee loppukatselmukset venymään todella monella projektilla Jossain määrin myös terveen järjen käyttö olisi sallittava mm autotallien ovien suunnalla ja autotalliin ajosuunnalla tieltä päin vai pakollinen koukkaus pihaan ensin. Ohjeita on hyvä olla ja niitä pitääkin olla, mutta yksityiskohtaisten, valtavirrasta ja ajan hengestä poikkeavien väri- tai materiaalimääräysten sijaan suosisin laajempaa valinnan mahdollisuutta. Ohjeiston pitää olla riittävän lavea, jotta edellytykset kustannustehokkaaseen rakentamiseen säilyvät kaikilla rakentajilla. Tiukkojen asemakaavamääräysten ja ohjeiden sijaan ihmiset tarvitsisivat kaupungin puolelta lupavaiheessa arkkitehtitutoria. Useimmiten ympäristön ilme määräytyy siten, että maallikkorakentajat katsoo talotehtaan katalookista talopohjia ja päättää siltä pohjalta. Ammattisuunnittelija korkeintaan asettaa talon tontille. Usko tiukkaan ohjeiden ja määräysten noudattamisen pelastavaan vaikutukseen on turhaa. Rakennustapaohjetta tulkitaan ehkä liikaa kuin ne olisivat määräyksiä. Ohjeista ja jopa määräyksistä pitäisi voida joustaa varsinkin jos se parantavat ympäristöä tai eivät ainakaan huononna sitä. Rakentamistapaohjeeseen joustoa. Siihen että määrätään kaikki muuta paitsi väliseinien paikat on mielestäni turhan tiukkaa. Vähän elävöittää ympäristöä jos tulisi erilaisia taloja erivärisinä. Rakennuttajille pitäisi antaa vapautta valita (riittävästi valinnanvaraa tontteihin tai joustoa minkä muotoisia taloja saa tehdä). Tällöin saataisiin rakentajaa miellyttävä talo. Kiitos erinomaisesta suunnittelusta kaavan ja rakentamistavan suhteen. Verrattuna lähikuntien työhön tällä saralla, rakentaja pääsee huomattavasti paremmin hahmottamaan kokonaisuuden sekä oman rakennushankkeen raamit. Helpottaa tietysti myös suunnittelua, koska rajaa vaihtoehtoja pois ja siten pienentää harkinta-joukkoa. Liian tiukat kaavamääräykset (esim. Talomalli 1 2/3 alleviivattuna, 2/3 kiinni rakennusalassa) yhdessä erimallisten tonttien kanssa eriarvoistavat tontinomistajia. Joillekin tonteille todella vaikea rakentaa kaavan mukaista ja asukkaalle mieleistä taloa. Kun tähän yhdistetään rakennusvalvonnan pilkun tarkka kaavamääräysten noudattaminen, talon suunnittelu toiveiden mukaiseksi ja perhetilanteelle sopivaksi on todella vaikeaa. Toivoisimme "talonpoikaisjärjen" käyttöä; kaavat olisivat vain suuntaa antavia. Rakennusvalvonnan sopiva joustavuus tuskin muuttaisi alueen yleisilmettä. Liian tiukka kaavoitus lisää myös rakennuskustannuksia sekä kuormittaa rakennusvalvontaa - hidastaa lupaprosesseja jatkuvalla konsultaation tarpeella. Hyvät olis ohjeet jos kaikki noudattaisi niitä ja ottaisi naapurit huomioon, mutta näin ei meidän kohdalla ainakaan käynyt. Tältä kohin täysin pettyneitä. Ohjeet hyvät jos kaikki noudattaa ja valvotaan ja otettais huomioon naapuri. Jotakuinkin ookoo, mitä nyt joku talon paikka oli määritelty turhan tarkkaan. 11 S i v u

54 12 S i v u Rakentaessa ns. Vanhalle tontille kaavamääräykset väljemmät, mutta lupavaiheessa tätä tulkittiinkin tiukalla kädellä, ennakkokyselyistä huolimatta. Liikaa ohjeita/määräyksiä koskien mm. Pihan yksityiskohtia, rakentaminen entistäkin kalliimpaa. Vähennetään hiukan säännöstelyä, houkutellaan lisää rakentajia/asukkaita jolloin saadaan luvattu koulukin ehkä alueelle rakennettua. Rakennustapaohje tulee olla selkokielisempi sekä yksiselitteinen. Katso edellinen avoin palaute kaava-asiaan talojen koroista, tonttitäytöistä jne. Eri rakentajia kohdellaan eri tavalla. Asiantuntijat saattavat antaa erilaisia vastauksia samoihin kysymyksiin. Asiakaspalvelu huonoa. Asemakaavat luodaan ja päätetään sekä toteutetaan ja valvotaan aivan ristiriitaisesti. Jos asemakaavamääräys ohjaa rakentamaan tietyllä lopputuloksella tai ohjaamalla jotakin yksittäistä kohtaa rakentamisessa, niin sitä tulisi noudattaa kaikissa tilanteissa eikä siitä sopisi poiketa. Samaa poikkemaan saattaisi haluta myös toisetkin rakentajat haluta, mutta ensiksi kielletyt anomukset toteuttavat määräyksen mukaisen rakentamisen ja myöhemmät useita kertoja poikkeamaa haluavat saavat tahtonsa hyväksyttyä. Tämä ei ole missään muotoa tasapuolista, vaan viranomaisten mielivaltaa ja lijantonta toimintaa. Parempi vaihtoehto olisi laatia asemakaavat alun perin todella väljästi ja rakentajalla olisi mahdollisuus itse toteuttaa haluamaansa omaa kotiaan rakentaessaan. Asemakaava ei saisi olla liian rajoittavaa ja siten myös rakennusvalvontaa työllistävää. Lopputulos eli valmistuminen loppuun saakka ja siisti ympäristö pitäisi olla tavoitteena pientalorakentamisessa. Ei saisi missään nimessä liikaa rajoittaa luovaa toteuttamista, koska rakentaja/kiinteistönomistaja loppujenlopuksi vastaa omistamastaan kiinteistöstä ja sen ylläpidosta. Julkiset rakentamishankkeet ovat asia erikseen kaavoituksella ja asemakaavalla ohjailtavissa olevia asioita päättäjille ja rakennusvalvonnalle. Asemakaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet toimivat kun niitä noudatetaan. Olennaisin puute on rakennuksen ajateltu korkotaso katulinjan suhteen. Käytännössä ensin rakentava tekee mahdollisimman vähällä täytöllä ja viimeinen rakentaa korkeita tukimuureja. Rakennusvalvonta ei reagoi korkoihin millään tavalla lupahakemuksen yhteydessä. Kaupungilta on hankala saada ketään kiinni neuvomaan asioissa. Toiveena on, että rakennustapaohjeista myös pidetään kiinni eli että alueen yleisilme toteutuu sellaisena kuin se on suunniteltu. Ohjeita tulisi noudattaa kaikkien rakentajien osalta! Niin ammattirakentajat ja Matti myöhäisten osalta. On kurjaa huomata että ensimmäisten rakentajien osalta säännökset pitävät, mutta lopuksi voit tehdä mitä huvittaa??? Invaluiska on mielestäni aivan turha.varastointitilaa vaaditaan liikaa. Kaavoitus on liian tiukka. Kaavoittaja alkanut leikkimään rakennussuunnittelijaa tiukoilla määräyksillään. Halutaan vaikuttaa kaikkeen. Ylilyönti tapahtunut aitavaatimuksissa ja pihalaatoituksissa sekä invaluiskissa. Värit vielä menettelee. Rakennustapaohjeet eivät ole ohjeita vaan määräyksiä. Ohjeita voi tulkita määräyksiä ei. Ohjeet tehty määräyksiksi. Eivät anna mitään apua rakentajalle, koska niitä pitää noudattaa. Rakennustapaohjeessa taitaa olla myös laittomuuksia. Mihinköhän lain tain asetuksen kohtaan perustuu vaatimus omakotitalojen pääsuunnittelijan A- luokan vaatimuksesta. Pitäisi varmaan tehdä valitus hallinto-oikeuteen, jos ei tule hyväksyntää. Taas yksi järjetön asia. Invaluiskan tekeminen omakotitaloon on aivan järjetön. Varsinkin kaksikerroksisiin taloihin. Tilavaraus voisi olla jokseenkin perusteltua. Uudet alueet asuntomessualuetta lukuun ottamatta ovat tylsiä. Ei mitään omaleimaista. Jos yrität saada omaleimaisen talon niin ei varmaan onnistu. Ei ole rakennustapaohjeiden mukainen ja ei voida tehdä poikkeusta. Mielivaltaista touhua.

55 Miksi Lehtikorpeen vaadittiin 15m3 neliötä varastotilaa kun muualla Hyvinkäällä riittää vähempi? Pienelle tontille vaikea mahduttaa Epäselvää on miten tarkasti asemakaavamääräyksiä ja rakennustapaohjeita pitää noudattaa. Liian jyrkkä kanta 50v vanhojen kaavojen muut isäksi tähänkään ja ympäristön mukaiseksi. Lähinnä ajattelen yksi ja kaksikerros ratkaisuja. Tapainlinnankatu 9 osoitteessa. Rakennuslupahakemuksen käsittely oli vielä ihan kunnossa (saimme luvan viikossa) mutta osa vaatimuksista on älyttömiä ja kuormittavat turhaan rakentajan kukkaroa. Kyllä tontin raivaamisen ja kaivamisen pitäisi olla mahdollista jo ostamisen jälkeen, kuten monissa muissa kunnissa. Nyt jouduimme tekemään ilman lupaa, koska muuten olisimme maksaneet talotehtaalle sakkoa myöhästymisestä. Turhat "ohjeet" (määräykset), kuten invaluiskat poistettava. Eihän rakennusvalvonnan toimipisteessäkään ole!! Eikä rautatien ylittävän kävelysillan portaissa. Tontin sisällä olisi ollut hyvä pystyä vapaammin suunnittelemaan rakennusten paikat. Nyt omasta tontista 33% oli määritelty jollakin säännöllä. Ihmiset rakentavat yleensä vain kerran itselleen kodin, onko tontin sisällä tapahtuva toiminta ja valinnat säädeltävä niin tarkasti. Eikö riitä, että neuvotaan rakentamaan terveitä ja kestäviä rakennuksia. Rakentamistapaohjeilla puututaan vain ulkonäköseikkoihin. Miksi Hyvinkäällä vanhan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos on tehty niin hankalaksi? Varsinkin kun Suomessa ei ole vanhaa rakennuskantaa koskevaa erillistä rakentamismääräyskokoelmaa. Päätöksenteossa rakennusvalvonta turvautuu vain uusinpiin määräyksiin ilman kykyä soveltaa niitä vanhan rakennuksen kohdalla. Mielestäni tällainen menettely ei edistä hyvää rakentamistapaa, vaan useimmiten se lisää turhia kustannuksia rakennusvaiheessa ja heikentää lopputulosta. Pitäisi selkeästi kertoa, mitkä rakennustapaohjeen kohdat ovat ehdottomia vaatimuksia ja mitkä suosituksia. Selityksenä ei kelpaa, että kaikki ovat vaatimuksia, koska suurin osa rakentajista ei ole kaikkia ohjeita käytännössä kuitenkaan noudattanut. Miksi "esteetön pääsisäänkäynti" on rakennustapaohjeessa "vaadittu" kaikille? Miksi ei riitä varaus tähän kuten monessa muussa kunnassa? Miksi kuitenkaan monessa talossa ei näytä ole esteetöntä pääsisäänkäyntiä? Rakennustapaohjeessa on kerrottu että tonttikohtainen hulevesien viivytysratkaisukin kelpaa, mutta miksi se ei kuitenkaan kelvannut "vesi-insinöörille" vaan savimaallekin piti rakentaa imeytys? Miksi nyt sitten kuitenkin monessa talossa näyttää olevan tehty/tulossa pelkästään viivytyskaivo? Rakennustapaohjeiden tulisi olla suuntaa antavia, jotta rakentaminen olisi jokseenkin yhtenäistä rajatulla alueella. Nyt rakentamisessa näyttää siltä, että ohjeet ovat ehdottomia, eikä yksittäisen rakennuttajan näkökulmaa huomioida, vaikka se olisi hyvin perusteltu. Esim. Toimipaikkojen rakentaminen yritysten tarpeita varten voivat vaihdella hyvinkin paljon yritysten välillä, joten tällöin tulisi huomioida kyseisen yrityksen tarpeita, eikä hylätä suunnitelmia sen takia, että se poikkeaa annetuista ohjeista. Myös ohjeiden tulkinnassa vielä kaavoittamattomilla alueilla on parantamisen varaa. Vanhoille hirsitaloille ei ole olemassa rakennustapaohjeita, vaan ne tulisivat rakentaa uusien talojen ohjeilla. Kaikki, jotka ovat olleet tekemisessä rakentamisen kanssa tietävät, että se on mahdotonta. Kokonaispaketti oli hyvä ja selkeä. Ainoastaan hulevesikäsittely oli hieman epäselvästi ohjeistettu 13 S i v u

56 2.2.8 Rakennuslupa-asiat: toimistopalvelut Vastaajien mielestä palvelu on ystävällistä sekä ammattitaitoista. Toimistopalveluihin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Pientä hajontaa löytyy henkilökunnan tavoitettavuudesta. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Palvelu oli ystävällistä 26% 42% 20% 12% Palvelu oli ammattitaitoista 22% 44% 24% 9% Henkilökunnan tavoitettavuus oli riittävä Olen tyytyväinen toimistopalveluhin Rakennuslupa-asiat: toimistopalvelut 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 14% 31% 28% 27% 18% 42% 28% 12% Rakennuslupa-asiat: hakemuksen käsittely Suurimman osan vastaajista hakemus käsiteltiin perinteisesti paperisena. 30 % vastaajista ilmoitti käsittelyn tapahtuneen sähköisesti. Hakemukseni käsiteltiin: Sähköisesti Lupapiste.fipalvelussa 30 % Perinteisesti paperisena 70 % 14 S i v u

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen 627/08/10/2010 TEK 147 AirIX Ympäristö Oy on laatinut 27.4.2011 päivätyn kaavaluonnoksen Hulhavanahon, Luokkavaaran

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 Tekninen lautakunta 100 01.04.2015 Kaupunginhallitus 154 07.04.2015 Kaupunginhallitus 284 06.07.2015 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 588/10.02.03.00/2014 TEKLA 100

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 19.06.2012/ 56 91 Tekninen lautakunta 06.11.2012/ 98 195 Kaupunginhallitus 02.04.2013/111 241 Valtuusto 15.04.

Tekninen lautakunta 19.06.2012/ 56 91 Tekninen lautakunta 06.11.2012/ 98 195 Kaupunginhallitus 02.04.2013/111 241 Valtuusto 15.04. Tekninen lautakunta 19.06.2012/ 56 91 Tekninen lautakunta 06.11.2012/ 98 195 Kaupunginhallitus 02.04.2013/111 241 Valtuusto 15.04.2013/ 50 104 415-265-2012 YRTTISUON ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Tekla

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 78 29.4.2015 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Asemakaavaehdotus / Keilanrinne Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta 25.2.2015 40 Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 16. päivänä toukokuuta 2014 päivättyä ja 6.10.2014 muutettua (lausunnot) asemakaavakarttaa. Lampuodintie (19/2013) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavanmuutos

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Jyväskylän asemakaavaprosessi. 24.1.2013 Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö

Jyväskylän asemakaavaprosessi. 24.1.2013 Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö Jyväskylän asemakaavaprosessi 24.1.2013 Leila Strömberg Asemakaavapäällikkö Tavoite / tuote Laadukkaasti valmisteltu lainvoimainen asemakaava, joka täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Ympäristölautakunta 84 11.06.2014 Kaupunginhallitus 156 18.08.2014 Ympäristölautakunta 94 27.08.2014 Kaupunginhallitus 183 15.09.2014 Kaupunginhallitus 99 20.04.2015 Kaupunginvaltuusto 28 12.05.2015 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 1(6) OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 PROJ. NRO X Taruman asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä ALOITE TAI HAKIJA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 72 20.11.2014. Haapiorinne - asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti 27/10.02.03/2010

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 72 20.11.2014. Haapiorinne - asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti 27/10.02.03/2010 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 72 20.11.2014 Haapiorinne - asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti 27/10.02.03/2010 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 72 Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti) Tekninen lautakunta 94 19.03.2014 Kaupunginhallitus 131 24.03.2014 Kaupunginhallitus 235 19.05.2014 Kaupunginvaltuusto 44 02.06.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

Tiilitehtaanpuisto, asemakaavan muutoksen ehdotuksen nähtäville asettaminen. Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Tiilitehtaanpuisto, asemakaavan muutoksen ehdotuksen nähtäville asettaminen. Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 310 07.11.2011 Ympäristölautakunta 116 15.12.2011 Ympäristölautakunta 18 07.03.2012 Ympäristölautakunta 53 07.06.2012 Kaupunginhallitus 151 18.06.2012 Tiilitehtaanpuisto, asemakaavan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UURAISTEN KUNTA 1(5) RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 1.1 ja tavoitteet Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä -asetusta ja kunnan kaavoja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Liite: Kaavaselostus liitteineen, liite 1/ 6. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Liite: Kaavaselostus liitteineen, liite 1/ 6. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 61 18.06.2012 NG 5 Kartanonrinteen asemakaava ja asemakaavan muutos 33/10.02.03/2012 KAAVJAOS 6 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva matti.kanerva (at) sipoo.fi,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI LIITE 1 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSAN NRO 8 KORTTELIN 801 TONTTI 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.11.2014, TARK. 6.2.2015 Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 517 TONTIT 1 JA 3 ULVILASSA 1.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot