"UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET" - TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET" - TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN"

Transkriptio

1 "UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET" - TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Dnro Kh 1226/2013 (00.014) Kh / 380 Kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginvaltuustolle jätettiin valtuustoaloite, jonka mukaan tulisi perustaa työryhmä selvittämään, onko Hyvinkäällä lainsäädännön edellytyksiä tiukempia vaatimuksia uudisrakentamiselle ja/tai onko Hyvinkäällä tulkittu lainsäädännön ja alemman asteisten normien sääntöjä liian tiukasti. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että tekniikan ja ympäristön toimiala valmistelee päätettäväksi valtuustoaloitteen mukaisen työryhmän perustamisen. Kaupunginvaltuusto edellytti valtuustoaloitetta koskevaa vastausta käsitellessään lisäksi, että työryhmään kutsutaan kuultavaksi käyttäjätahon edustajia. He ovat joko rakentajia, rakennuttajia, suunnittelijoita tai vastaavia mestareita. Tekniikan ja ympäristön toimiala on valmistellut seuraavan esityksen työryhmän perustamiseksi: Työryhmän tehtävät Työryhmän pääasiallisena tehtävänä on selvittää, onko Hyvinkäällä käytössä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia tiukempia määräyksiä, ohjeita tai menettelyitä, jotka nostavat erityisesti omakotirakentamisen kustannuksia tai muuten heikentävät Hyvinkään kilpailukykyä uudisrakentamisessa. Lisäksi työryhmä voi tehdä Hyvinkäällä käytössä olevia määräyksiä, ohjeita ja menettelyjä koskevia kehittämisehdotuksia. Työryhmän tulee käsitellä ainakin valtuustoaloitteessa mainittuja asioita sekä asiakokonaisuuksia: - omakotitonttien luovutusehdot - kaavamääräyksien ja/tai rakentamistapaohjeiden sisältö, käsittely ja sitovuus - rakennusvalvonnan prosessi ja alemman asteisten normien määräysten tulkintojen taso Työryhmän tulee antaa selvityksensä sekä ehdotukset toiminnan kehittämiseksi kaupunginhallitukselle mennessä. Työryhmän kokoonpano Työryhmän kokoonpanoksi esitetään: ympäristölautakunnan puheenjohtaja teknisen lautakunnan puheenjohtaja kaupunginhallituksen asettamat luottamushenkilöt (2 henkilöä) tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja ympäristötoimenjohtaja johtava rakennustarkastaja kaavoituspäällikkö kaupungingeodeetti Työryhmälle nimetään sihteeri tekniikan ja ympäristön toimialalta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti työryhmän kuultavaksi pyydetään rakennuttajia, rakentajia, suunnittelijoita sekä työmaiden vastuuhenkilöitä. Työryhmän kuultavaksi kutsutaan myös käsiteltäviä asioita hoitavia kunnan viranhaltijoita, maankäyttö- ja rakennuslakiasiantuntijoita sekä tarpeen mukaan myös muita asiantuntijoita. Työryhmän selvityksestä ja ehdotuksista pyydetään ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunto.

2 Esitys / KJ Kaupunginhallitus asettaa Uudisrakentamiselle asetetut vaatimukset - työryhmän ja nimeää työryhmään perusteluosassa esitetyt luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää kaksi luottamushenkilöä työryhmään ja edellyttää, että työryhmä valmistelee esityksensä kaupunginhallitukselle mennessä. Päätös Esittelijä muutti päätösesitystään niin, että työryhmään nimettäisiin kolme luottamushenkilöä. Päätettiin nimetä työryhmään: ympäristölautakunnan puheenjohtaja teknisen lautakunnan puheenjohtaja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja ympäristötoimenjohtaja johtava rakennustarkastaja kaavoituspäällikkö kaupungingeodeetti Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Täytäntöönpano ympäristölautakunnan puheenjohtaja teknisen lautakunnan puheenjohtaja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja ympäristötoimenjohtaja johtava rakennustarkastaja kaavoituspäällikkö kaupungingeodeetti Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen

3 VALTUUSTOALOITE / TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN SELVITTÄMÄÄN HYVINKÄÄN KAUPUN- GIN UUDISRAKENTAMISELLE ASETTAMIA VAATIMUKSIA Dnro KH 1226/2013 (00.014) Kv / 97 Kh / 298 Tekla Ympla Kh / 305 Kv / 99 Kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginvaltuustolle esiteltiin ja luovutettiin seuraava valtuustoaloite: Valtuustoaloite Hyvinkäällä on asuinrakentamisen kustannukset kasvaneet niin suuriksi, että suurella osalla hyvinkääläisiä ei ole mahdollista toteuttaa haavettaan omasta omakotitalosta. Rakennuskustannukset ovat nousseet yleisesti, mutta Hyvinkäällä on lisäksi tiukoilla rakennustapaohjeilla ja määräystulkinnalla nostettu erityisesti omakotitalojen rakennuskustannuksia kaupungin toimesta. Esimerkiksi Hyvinkäällä edellytetään, että omakotitalotonteilla käytetään 50% rakennusoikeudesta, joka käytännössä tarkoittaa noin 130 neliön talon rakentamista. Useille perheille riittäisi neliöinen talo autokatoksella. Uudella Lehtokorven alueella edellytetään betonikivetettyä piha-aluetta ja sadevettä pidättävää järjestelmää, joilla molemmilla on huomattava kustannusvaikutus. Hyvinkäällä on käytössä myös erityisen tiukat vaatimukset suunnittelijoille ja valvojille. Tämä on vähentänyt palveluntarjoajia ja kilpailua. Lisäksi rakennusvalvonta edellyttää suunnittelijoiden osallistuvan erilaisiin kokouksiin, josta tulee rakentajille huomattavia kustannuksia. Monella muulla paikkakunnalla valvovamestari voi osallistua näihin kokouksiin suunnittelijoiden sijasta tai asia selvitetään kirjallisessa menettelyssä. Me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämme, että kaupungin hallitus asettaa työryhmän selvittämään, onko Hyvinkäällä lainsäädännön edellytyksiä tiukempia vaatimuksia uudisrakentamiselle ja/tai onko Hyvinkäällä tulkittu lainsäädännön ja alemman asteisten normien sääntöjä liian tiukasti. Mikäli työryhmä havaitsee liiallista sääntelyä ja ylimitoitettuja vaatimuksia, pyydämme, että kaupungin hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin Hyvinkään kilpailukyvyn lisäämiseksi uudisrakentamisessa. Kimmo Martikainen Juuso Aromaa, Tuula Latosuo, Pasi Karttunen, Sari Tani, M.Ahtikari, Olli Savela, Eira Järvinen, Raimo Mäkinen, Maarit Porttinen, Sirpa Kalliomaa, Jussi Kukkola, Veijo Lappalainen, Seppo Ruija, Timo Riskilä, Heikki Jäske, Sari Räikkä, Jyri Väisänen, Jaakko Haapamäki, Leena Laine, Mervi Ahola, Juhani Skyttä, Aki Korpela, Annika Kokko, Miika Rantatorikka, Arto Latostenmaa, Tuula Vanhatalo, Ari Mäkelä, Kirsi Krook, Terhi Korpela, Mikko Airto, Jutta Poikolainen, Riikka Komulainen, Riitta Puupponen, Satu Kontiainen, Petra Pohjanraito, Timo Virmala, Reija Taupila, Jorma Harju Esitys KJ Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnon. Päätös Esitys hyväksyttiin Tekla

4 (Valmistelijat: kaavoituspäällikkö Anne Jarva, puh , kaupungingeodeetti Marko Kankare, puh ) Valtuustoaloitteessa mainittuja, teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvina mahdollisesti kustannuksia lisäävinä asioina mainitaan mm. pihojen betonikiveyksiä ja hulevesien käsittelyä koskevat ohjeet ja määräykset, joita voidaan antaa asemakaavassa sekä niitä täydentävissä rakentamistapaohjeissa. Lisäksi aloitteessa mainitaan kustannuksia nostavana velvoite toteuttaa vähintään 50 % rakennusoikeudesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta voi antaa rakentamista koskevia määräyksiä asemakaavassa ja rakennusjärjestyksessä. Lisäksi Hyvinkäällä kuten useissa muissakin kaupungeissa on vakiintuneena tapana antaa asemakaavamääräyksiä täydentäviä rakennustapaa koskevia ohjeita ja suosituksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaan asemakaavoituksen tarkoituksena on muun ohessa ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunkija maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan sisältövaatimuksia koskevan 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa on muun muassa luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Edelleen 57 :n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Määräykset voivat koskea esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista, rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä tai liittymistä kaukolämpöön. Kunnalla on asemakaavoista päättäessään laaja harkintavalta sen suhteen, mistä asioista ja millä tarkkuudella asemakaavoissa määrätään. Asemakaavan määräyksineen on kuitenkin täytettävä edellä mainitut asemakaavan sisältövaatimukset, jotka kohdistuvat erityisesti elinympäristön laatuun. Samalla on kuitenkin pidettävä silmällä sitä, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle taikka muulle oikeudenhaltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettuja tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Samankaltaiset säännökset koskevat rakennusjärjestystä. Rakentamistapaohjeita laissa ei ole erikseen mainittu, ja ne ovatkin luonteeltaan asemakaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita ja suosituksia. Ne sitovat rakentajaa vain niiltä osin, kun niiden noudattamisesta on maininta asemakaavassa, rakennusjärjestyksessä tai tontinluovutusehdoissa. Nykyisin Hyvinkäällä on käytäntönä, että rakentamistapaohjeet laaditaan, ovat nähtävillä ja hyväksytään yhtä aikaa asemakaavan kanssa, jolloin myös osalliset voivat vaikuttaa ohjeiden sisältöön. Lisäksi rakentamistapaohjeista pyydetään valmistelun aikana mm. ympäristölautakunnan lausunto. Kaupungin omakotitonttien luovutusehtojen mukaisesti rakentaja sitoutuu siihen, että tontin rakennusoikeudesta 50 % toteutetaan kolmen vuoden kuluessa. Omakotitonttien rakennusoikeudet vaihtelevat tontin koosta riippuen alle 200 kerrosneliömetristä vajaaseen 300 kerrosneliömetriin. Esimerkiksi Kaltevankulman alueella on omakotitontteja, joissa rakennusoikeus on 180 kerrosneliömetriä, jolloin rakentamisvelvoitteeksi tulee 90 kerrosneliömetriä. Rakentamisvelvoitetta koskeva ehto on siten varsin kohtuullinen ja mahdollistaa pienemmänkin omakotikohteen toteuttamisen. Jatkotoimenpiteet: Asetetaan työryhmä selvittämään valtuustoaloitteessa mainittuja teknisen lautakunnan toimialaa koskevia asioita ja nimetään työryhmään edustaja kaavoituksesta, tonttipalveluista ja teknisestä lautakunnasta sekä maankäyttö- ja rakennuslain asiantuntija. Esitys

5 kaavoituspäällikkö Tekninen lautakunta päättää antaa perusteluosassa ilmenevän lausunnon valtuustoaloitteeseen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Ympla (Valmistelija: johtava rakennustarkastaja Pertti Nirkko p ) Ympäristölautakunta pitää erittäin tärkeänä, että rakentamisen kustannukset pysyvät kohtuullisina, rakennukset rakennetaan turvallisiksi ja terveellisiksi sekä huolehditaan siitä, että rakennettu ympäristö täyttää eri säännöksissä asetetut tavoitteet. Rakentamista säädellään useilla eri säännöksillä, joista rakennusvalvontaviranomaisen kannalta merkittävin on maankäyttö- ja rakennuslaki ja sen nojalla annetut säännökset. Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyy rakennettaessa kaavojen noudattamisen valvonta. Tehtäviin kuuluvat myös erilaiset lupapäätökset ja hyväksynnät sekä rakennustyön valvontaan liittyvät katselmukset ja tarkastukset. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa rakentamista yleisen edun näkökannalta. Painopiste rakennusvalvontaviranomaisten tehtävissä ovat rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisä ympäristö. Maankäyttö- ja rakennuslain eräänä keskeisenä päämääränä on, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä on käytössä riittävä määrä päteviä toimijoita. Näille on maankäyttöja rakennuslaissa asetettu selkeät kelpoisuusvaatimukset. Rakennusvalvonnan tehtävänä on katsoa, että niin pääsuunnittelijalla, muilla suunnittelijoilla kuin vastaavilla työnjohtajilla on riittävä koulutus ja kokemus siten, kuin laissa, asetuksessa ja rakentamismääräyksissä edellytetään. Kelpoisuusvaatimuksista ei voi myöntää poikkeusta. Vaatimukset koskevat myös mm. omakotirakentajia. Rakentamisen laadusta vastaavat rakennushankkeeseen ryhtyvä, pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Rakentamisen suunnittelijoita ja työnjohtoa koskevat viimeisimmät maankäyttö- ja rakennuslain muutokset ovat tulleet voimaan Rakennusvalvonta noudattaa suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden arvioinnissa voimassa olevia säännöksiä. Vaatimukset ovat yksityiskohtaisesti luettavissa suunnittelijoiden osalta rakentamismääräyskokoelman osassa A 2 ja työnjohtajien osalta osassa A 1. Vuoden 2000 alusta voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sen nojalla annettu asetus mahdollisti rakennusvalvontaviranomaiselle uusia työkaluja ja menettelytapoja rakentamisen hyvän lopputuloksen turvaamiseksi. Eräs näistä työkaluista on aloituskokous, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä, pääsuunnittelija ja vastaava rakennustyön johtaja kohtaavat määrämuotoisessa tapaamisessa ennen rakennustyöhön ryhtymistä. Keskeiset aloituskokouksessa käsiteltävät asiat on koottu rakentamismääräyskokoelman osaan A 1 kohtaan 6.2. Aloituskokouksen pitämistä koskeva lupaehto asetetaan yleensä uusien rakennusten rakentamista koskeviin rakennuslupiin. Viime vuonna aloituskokousehto asetettiin 35 %:iin myönnetyistä rakennusluvista. Rakennusvalvontaviranomainen ei lakisääteisiä tehtäviä hoitaessaan voi ottaa toimintansa perusteiksi rakentamisesta aiheutuvia kustannustekijöitä vaan päätöksenteossa on noudatettava hallinnon oikeusperiaatteita ja oikeusharkintaa. Rakennusvalvontaviranomaisen päätöksistä on mahdollista hakea muutosta, ja mikäli asiakas kokee tulleensa väärin kohdelluksi hallintolain tai maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnan osalta, on mahdollista tehdä kantelu esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jatkotoimenpiteet

6 Asetetaan työryhmä selvittämään valtuustoaloitteessa mainittujen tulkintojen lainmukaisuutta. Työryhmässä tulisi olla edustaja rakennusvalvonnasta ja ympäristölautakunnasta sekä maankäyttö- ja rakennuslain asiantuntija. Jatkossa voisi olla mahdollista selvittää myös etäneuvottelun käyttämistä rakennusvalvonnan aloituskokouksissa sähköisen asioinnin lisääntyessä. Rakentamisen sääntelyä tapahtuu myös valtuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen perusteella. Rakennusjärjestystä voidaan käyttää paikallisten tarpeiden huomioimiseen maankäytön ja rakentamisen ohjauksessa. Valtuuston hyväksymä rakennusjärjestys on viimeksi uusittu Esitys Johtava rakennustarkastaja Ympäristölautakunta päättää antaa edellä esitetyn lausuntonaan valtuustoaloitteesta. Päätös Esitys hyväksyttiin. Kh / 305 Esitys KJ Kaupunginhallitus päättää, että tekniikan ja ympäristön toimiala valmistelee päätettäväksi valtuustoaloitteen mukaisen työryhmän perustamisen. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi edellä olevat lausunnot vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Kv / 99 Kaupunginhallituksen esitys kaupunginvaltuustolle: kaupunginvaltuusto päättää merkitä teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. VALTUUSTOKÄSITTELY Sari Tani teki Timo Virmalan ja Miika Rantatorikan kannattamana seuraavan lisäysesityksen, jonka kaupunginvaltuusto yksimielisesti hyväksyi: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että työryhmään kutsutaan kuultavaksi käyttäjätahon edustajia. He ovat joko rakentajia, rakennuttajia, suunnittelijoita tai vastaavia mestareita. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti merkitä teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että työryhmään kutsutaan kuultavaksi käyttäjätahon edustajia. He ovat joko rakentajia, rakennuttajia, suunnittelijoita tai vastaavia mestareita.

7 KALTEVANKULMAN ASEMAKAAVAEHDOTUS JA RAKENNUSTAPAOHJEET Dnro Tekla: 311/13 (05.021) Tekla Kh / 54 Kh / 192 Kv / 61 (Valmistelija: asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä, puh ) Kaavoitusyksikössä on laadittu asemakaavaehdotus Kaltevankulman alueelle. Asemakaava-alue sijaitsee Metsäkaltevan kaupunginosassa, n. 4 km Hyvinkään kaupungin ydinkeskustasta etelään. Kaltevankulman alue sijoittuu Kaltevantien länsipuolelle ja Lehtikorven pohjoispuolelle. Kaltevatien varren alueen pinta-ala on n. 4,68 ha. Suunnittelualue on osa uutta Metsäkaltevan aluetta, jonka rakentaminen on aloitettu vuonna 2013 pidetyillä asuntomessuilla. Kaavan tarkoituksena on muodostaa Lehtikorven pientaloalueen pohjoispuolelle tiivis omakotialue, jossa on viime vuosien Hyvinkään pientalokaavoihin verrattuna tavanomaista pienempiä tontteja ja osalla tonteista on tavallista vähemmän rakennusoikeutta. Asemakaava toteuttaa Keskustaajaman osayleiskaavaa (hyv. kv , tullut osittain voimaan ) sekä vuosittain tarkistettavassa maankäytön toteuttamisohjelmassa asetettuja tavoitteita. LYHENNELMÄ ASEMAKAAVAN SELOSTUKSESTA Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen asemakaava laatimisesta Kyseinen päätös koski Kaltevankulman alueen lisäksi Palojoen varren noin 23 hehtaarin aluetta, joka sijaitsee Kaltevankulman eteläpuolella. Asemakaavan laatiminen on tullut vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunto Ely-keskukselta ja Fortum sähkönsiirto Oy:ltä. Kaltevankulma sijoittuu Kaltevantien varrelle ja sen länsipuolelle. Alueen katuverkko muodostuu lenkistä, jonka molemmat päät liittyvät Kaltevantiehen. Pienehkö asuntoalue koostuu viidesta omakotikorttelista, joissa on yhteensä 35 pientalotonttia. Tontit ovat kooltaan selvästi pienempiä kuin ne omakotitontit, joita on kaavoitettu Hyvinkäällä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tavoitteena alueen suunnittelussa on ollut muodostaa alueesta tiivis ja selkeä pieni omakotialue, jossa korttelit muodostavat omia kokonaisuuksia. Suunnitelma poikkeaa yleiskaavasta siten, että yleiskaavassa osoitettu julkisten lähipalvelujen alue (PY) on siirretty asemakaavoitettavalta alueelta pois ja sen uudeksi paikaksi on suunniteltu Kaltevankulman pohjoispuolta; Kaltevantien ja länsipuolella sijaitsevan mäen väliselle alueella on vajaan hehtaarin kokoinen alue käytettävissä. Tämä siitä syystä, että pientaloalueesta olisi muutoin tullut hankalamman muotoinen; pitkä ja kapea sekä nykyistä suunnitelmaa tehottomampi. Toiseksi PY-tontille on kaavailtu päiväkotia, joten sen sijoittaminen päättyvän kadun päähän ei olisi ollut liikenteellisesti paras ratkaisu. Asemakaava-alueen pinta-ala on 4,68 hehtaaria, josta pientalojen korttelialuetta on n. 2,48 hehtaaria. Rakennusoikeutta alueella on yhteensä k-m 2, josta asumiselle on k-m 2 ja talous- ja autosuojarakennukselle k-m 2. Alueelle sijoittuu 35 omakotitalotonttia, joiden keskimääräinen pinta-ala on suunnilleen 720 m 2. Rakennusoikeutta tonteilla on keskimäärin 161 k-m 2 verran vaihteluvälin ollessa k-m 2. Sen lisäksi on talous- ja autosuojarakennukselle käytettävissä k-m 2. Tonttitehokkuus vaihtelee asuinalueella 0,23 0,45 välillä. Alueelle sijoittuu runsaat sata asukasta.

8 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunto Ely-keskukselta ja Fortum sähkönsiirto Oy:ltä. Fortum sähkönsiirto Oy ilmoitti lausunnossaan yhden puistomuuntamon tarpeesta Kaltevankulman alueelta. Vastine: Muistomuuntamovaraus on lisätty kaavaehdotukseen korttelin 2750 pohjoispuolelle. Ely-keskus toteaa lausunnossaan, että kaavaluonnos noudattaa yleispiirteisempiä suunnitelmia ja täydentää muuta yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan suunnittelun yhteydessä tulee selvittää hankkeen vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Alueelle tulee toteuttaa kattavat kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet jo alueen käyttöönoton yhteydessä. Kaavassa ei ole huomautettavaa hulevesien, melun eikä ilmanlaadun osalta. Vastine: Paikallisliikenteen bussilinja kulkee tällä hetkellä Metsäkaltevan keskustaan. Bussiliikenteen toiminta-aluetta laajennetaan sitä mukaan kun asuntorakentaminen toteutuu Metsäkaltevassa. Alueella on toteutettu hyvät kevyen liikenteen yhteydet suunnittelualueen länsipuolella: Metsäkaltevan keskustan ympäristössä ja sieltä kaupungin keskustaan. Kaltevantien kevyen liikenteen yhteys kohti Jokelantien kevyen liikenteen väylää toteutuu vaiheittain kaavoituksen edetessä. Liikenneturvallisuutta parantaa tulevaisuudessa koko Kaltevantien kunnostaminen, lähes uudelleen rakentamalla, sekä sen katkaiseminen ajoneuvoliikenteeltä tulevaisuudessa kun ko. tie lähiympäristöineen on kaavoitettu ja pääosin rakentunut. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaupungin hyvä maanomistus Metsäkaltevan alueella antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen maankäyttöpolitiikkaan, missä kaavoituksen ja tontinluovutuksen ajoituksella edesautetaan hallittua väestökehitystä. Kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman mukaan kaupunki tulee lähimpien viiden vuoden ajan keskittämään keskustan ulkopuolisten alueiden tontinluovutuksen pääosin Metsäkaltevan alueelle. Alkuvuosina rakentaminen painottunee omakotirakentamiseen sekä yhtiömuotoisiin pientaloihin. Tavoitteena on kuitenkin mahdollisimman nopeasti saada riittävä väestöpohja lähikaupan toteuttamiselle. Jo asemakaavoitetun Kravunarkunmäen alueelle on esitetty yhteensä yli 2000 asukasta. Pieni lähikauppa tarvitsee noin 2000 asukkaan väestöpohjan. Pientalopainotteisena alueen väestörakenne tulee pysymään monipuolisena, toisaalta lasten osuus alueella tulee kasvamaan nopeasti. Alueelle on toteutettu jo ensi vaiheessa päiväkoti korttelikoulu, mikä toimii myös asukkaiden harraste- ja kokoontumistilana. Alkuvaiheessa isommat koululaiset joutuvat kulkemaan Hakalan kouluun noin 2,4 km:n päähän. Palveluverkkosuunnitelman mukaan Metsäkaltevan koulu toteutuu ennen vuotta Koulun yhteyteen on kaavailuissa liikuntahalli. Mahdollinen seurakuntatalo toteutunee myöhemmin 2020-luvulla. Korttelitalon sekä koulun rakentuminen alueelle tukee alueen kehitystä ja antaa pohjan viihtyisälle asuinympäristölle sekä tukee yhteisöllisyyttä alueella. Korttelitalon sekä koulun lisäksi Metsäkaltevan alueella on panostettu ulkoiluun ja liikuntaan liittyvällä rakentamisella mm. toteuttamalla hyvä ulkoilureitistö sekä leikki- ja pelikenttäalueet. Asuntomessuja varten alueelle on laadittu laatukäsikirja, joka kattaa koko Metsäkaltevan alueen ja antaa myös puitteita viihtyisän ja laadukkaan alueen rakentumiselle. Metsäkaltevan alueelle on muodostumassa uusi pientalovaltainen kaupunginosa, jonka pohjois- ja itäreunalla on työpaikka-alueet. Metsäkaltevan palvelut (mm. lähikauppa, päi-

9 väkoti ja koulu) sijoittuvat n. 500 m päähän valtatiestä 25 etelään. Metsäkaltevan alue tulee rakentumaan vähitellen valtatien 25 eteläpuolelta kohti Palopuroa ja tulee siten täydentämään nykyistä kaupunkirakennetta. Alueen on tarkoitus nousta uudeksi vetovoimaiseksi kasvusuunnaksi. Metsäkaltevaan tuleva pääkatu, Kravunarkunkatu, yhdistää uuden kaupunginosan Hakakallioon ja sitä kautta on Metsäkaltevasta yhteys kaupungin keskustan suuntaan. Kirkulankorvenkatu puolestaan yhdistää suunnittelualueen Metsäkaltevan keskustaan ja Kaltevantie yhdistää alueen Jokelantiehen. Suunnittelualue on nykyisellään rakentamatonta metsämaata, joka muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavan toteutuessa nykyinen metsävaltainen alue muuttuu reilun sadan asukkaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kaltevankulman alue kasvaa osaksi laajempaa Metsäkaltevan aluetta, jossa painopiste on omakotirakentamisessa. Suunnittelualueelle osoitetaan kokonaisuudessaan rakentamista n k-m2. Kaavaratkaisu vahvistaa Metsäkaltevan asuinaluetta ja luo edellytykset alueen kehittämiseen paikalliskeskuksena ja kiinteänä osana Hyvinkään kaupunkia. Metsämaa, joka muodostaa suurimman osan alueen nykytilasta, väistyy rakentamisen myötä. Aluetta ympäröi kuitenkin virkistysalueeksi osoitettava, yhtenäinen metsäalue, joka on myös liito-oravien asuttamaa aluetta. Ilmastonmuutoksen myötä erityisesti kesä- ja syyssateet ovat yleisesti lisääntymässä. Sadepiikkien on ennustettu muuttuvan nykyiseen verrattuna rankemmiksi ja lyhytkestoisemmiksi. Tämänkin vuoksi hulevesien tasaus- ja viivytysratkaisut ovat tärkeässä asemassa, jotta vältytään hallitsemattoman suurilta virtaamapiikeiltä ja kaupunkitulvilta. Hulevesimääräyksillä sekä hulevesijärjestelmällä pyritään vähentämään alueen rakentamisen mahdollisia haitallisia vaikutuksia läheisiin vesistöihin. Asemakaavassa on määrätty hulevesien käsittelystä. Liito-oravalle soveltuvat alueet sijoittuvat kaava-alueen korttelien ulkopuolelle, etelä- ja länsipuolella. Kyseisten liito-orava-alueiden välistä kulkee kevyen liikenteen reitti Metsäkaltevan koulun ja keskustan sekä Metsäkaltevan puiston suuntaan. Liito-orava-alue on huomioitu keskustaajaman yleiskaavassa sekä Metsäkaltevan yleissuunnitelmassa säilytettäväksi. Liito-orava-alue on osoitettu kaavamääräyksin Kaltevankulman kaavassa. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan tontit tulevat yleiseen hakuun tämän hetkisen aikataulun mukaan syksyllä 2014 (Maankäytön toteuttamisohjelma ). Suunnittelualueen kunnallistekniikasta viemärit ja sorapäällysteiset kadut rakennetaan vuoden 2015 alkuvuoden aikana, jolloin ensimmäiset rakentajat pääset rakentamaan kesällä Nykyinen Kaltevantie uusitaan tulevaisuudessa, mutta sen osittaisesta tai kokonaan uudelleen rakentamisesta ei ole tarkempaa aikataulua. RAKENNUSTAPAOHJEET Metsäkaltevan asemakaavan kanssa yhtä aikaa on laadittu myös rakennustapaohjeet alueelle. Alustavat ohjeet kortteleiden rakentamisesta olivat nähtävillä asemakaavaluonnoksen kanssa Rakennustapaohjeiden tarkoituksena on tarkentaa ja selventää asemakaavan määräyksiä sekä ohjata rakentamista siten, että alueelle muodostuu yhtenäisiä korttelikokonaisuuksia. Ohjeista löytyy korttelikohtaiset ohjeet, joiden avulla pyritään ohjaamaan tontin ostajaa ja suunnittelijaa huomioimaan entistä paremmin niin oman tontin kuin naapuritonttienkin maasto-olosuhteet ja -erityispiirteet. Ohjeiden liitteenä löytyy useampia karttoja sekä muuta havainnollistavaa materiaalia liittyen mm. kaupunkikuvaan ja rinneraken-

10 tamiseen. Havainnollistavaa liitemateriaalia on tarkoitus vielä täydentää ennen ohjeiden lopullista hyväksymistä. Rakennustapaohjeet auttavat tontin ostajaa saamaan melko yksityiskohtaista tietoa tontista jo sen hankintavaiheessa. Kortteleiden yhteisissä ominaisuuksissa korostuvat enemmän julkisivumateriaalit, katon väri ja kaltevuus sekä yhtenäinen tonttien aitaaminen. Julkisivuväritys on useissa kortteleissa melko vapaasti valittavissa (annettujen rajojen puitteessa). Ohjeet mahdollistavat yksilöllisen talon rakentamisen. Ohjeita annetaan myös tontin piha-alueen rakentamisesta, kasvillisuuden säilyttämisestä ja täydentämisestä, jätehuollosta, postin jakelusta ym. Ohjeita on eri toteuttajaosapuolien taholta pidetty tarpeellisina, suunnittelutyötä ja lupakäsittelyä helpottavana. Ohjeiden sisällöstä on neuvoteltu mm. kunnallistekniikan ja rakennusvalvonnan kanssa. Ennen kaupunginhallituksen hyväksyntää ohjeista tulee pyytää ympäristölautakunnan lausunto. ASEMAKAAVAN JA RAKENNUSTAPAOHJEIDEN KÄSITTELY Asemakaavaehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n tarkoittama vaikutukseltaan merkittävä asemakaava, joten asemakaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Ehdotus on pidettävä nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Asemakaavasta tulee pyytää sen nähtävilläoloaikana lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä. Rakennustapaohjeet laitetaan asemakaavaehdotuksen kanssa yhtä aikaa nähtäville. Nähtävillä olon aikana ohjeista pyydetään ympäristölautakunnan lausunto. LIITTEENÄ - Asemakaavaehdotus sekä selostus liitteineen - Rakennustapaohjeet Esitys Kaavoituspäällikkö Esitetään kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavaehdotuksen sekä rakennustapaohjeet MRA 30 mukaista nähtävilleasettamista ja tarvittavien lausuntojen pyytämistä varten. Päätös Esitys hyväksyttiin. Kh / 54 LIITTEENÄ - Asemakaavaehdotus sekä selostus liitteineen - Rakennustapaohjeet Esitys KJ Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Kaltevankulman alueelle laaditun asemakaavaehdotuksen sekä rakennustapaohjeet ja päättää asettaa ne nähtäville. Nähtävilläoloaika on 30 päivää. Lisäksi kaupunginhallitus pyytää asemakaavaehdotuksesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunnon ja rakennustapaohjeesta ympäristölautakunnan lausunnon. Päätös

11 Esitys hyväksyttiin. Kh / 192 ERILLISENÄ LIITTEENÄ - Asemakaavaehdotus sekä selostus liitteineen - Rakennustapaohjeet (Valmistelija: asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä, puh ) Kaltevankulman asemakaava on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksesta on jätetty kaksi lausuntoa (Ely-keskus ja Fortum Sähkönsiirto Oy) ja yksi muistutus (Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry), joiden lyhennelmät ja vastineet ovat alla. Ympäristölautakunta on käsitellyt Kaltevankulman rakennustapaohjeet ja hyväksynyt ne päätösesityksen mukaisesti. Ely-keskus: Ely-keskus katsoo, että kaavaehdotus noudattaa yleispiirteisempiä suunnitelmia ja täydentää muuta yhdyskuntarakennetta. Kaltevankulmasta on toteutettava sujuvat, turvalliset ja korkealaatuiset kevytliikenneyhteydet Metsäkaltevan keskustaan jo alueen käyttöönoton yhteydessä. Vastine: Kevyen liikenteen yhteys Kaltevankulmasta kohti Metsäkaltevan keskustaa toteutetaan Kaltevankulman katujen rakentamisen yhteydessä. Fortum sähkönsiirto Oy: Kaavaan oli lisätty puistomuuntamovaraus, tosin hieman alkuperäisestä ehdotuksesta poikkeavaan paikkaan. Pyydämme kaavoitusta huomioimaan, että puistomuuntamolle on oltava toimiva ajoyhteys kevyen liikenteen väylän kautta, jotta muuntamoon päästään tarvittaessa vaihtamaan kojeisto tai muuntaja nopeallakin aikataululla. Jos tämä ei onnistu kaavassa esitetyn pp-väylän kautta, niin toivomme mahdollisuutta siirtää muuntamovaraus aivan Versotien varteen. Lisäksi esitämme toiveen, että kaavaselostuksen liitteenä olevissa rakennustapaohjeissa ei annettaisi määräyksiä puistomuuntamon ja sähkökaappien väritystä koskien. Esimerkiksi jakokaappien osalta määritelty väri poikkeaa vakioväristämme ja näin ollen kaappien toimitusaika on normaalia pidempi ja kaapin vioittuessa joudutaan turvautumaan väliaikaiseen jakokaappiin, joka joudutaan myöhemmin vaihtamaan kaupungin hyväksymään sävyyn. Puistomuuntamoiden osalta toivomme myös värin määrittämisen tapahtuvan rakennusluvan haun yhteydessä. Toivomme tiedoksisaantia, kun kaava on saanut lainvoiman. Vastine: Kaavassa osoitetun muuntamon vierestä järjestetään kevyen liikenteen yhteys, jonka kautta muuntamon rakentaminen ja huolto voidaan toteuttaa. Kyseisen yhteyden toteuttaminen todennäköisesti menee myöhempään ajankohtaan kuin Kaltevankulman muu rakentaminen. Tästä syystä asemakaavaan osoitetaan toinen muuntamovaraus Kaltevankulman lounaisosaan kevyen liikenteen yhteyden varrelle, joka toteutetaan Kaltevankulman katujen rakentamisen yhteydessä. Rakennustapaohjeissa on mainittu muuntamon sijoittamiseen ja sen väritykseen liittyviä ohjeita, joiden perusteella Fortum voi jo hyvissä ajoin aikatauluttaa ja suunnitella muuntamoa sille varattuun paikkaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Ohjeita noudattamalla säästetään aikaa; ei tarvita esim. ennakkokäsittelyä kaupunkikuvaryhmässä.

12 Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys on huolissaan EU-direktiivillä suojellun liitooravien elinpiirien säilymisestä Metsäkaltevan alueella. Metsäkaltevan keskustan itäosan kaava-alueella olevat kaksi liito-oravien reviiriä jäävät liian pieniksi lajin selviämisen kannalta, jos Kaltevankulmaa rakennetaan suunnitelman mukaisesti. Liito-oravien elinpiirien ydinalueet sijaitsevat kaupunginhallituksen hyväksymän Metsäkaltevan keskustan itäosan asemakaava-alueen puistometsäksi jäävällä VP-alueella. Asemakaavan selostustekstissä sanotaan, että liito-oravan esiintymän turvaaminen on otettu huomioon kaaratkaisussa ja liito-oravat on suojeltu kaavamerkinnälllä (s-lo). Pidämme periaatetta oikeana. Liito-oravan esiintymän turvaamiseen ja lajin säilymiseen ei kuitenkaan Metsäkaltevan keskustan itäosan kaavaan merkitty pieni VP-alue yksin riitä. Puistometsän (VP) yhteinen pinta-ala on vain 6 ha. Yhden naaraan tarvitsema reviirin laajuus on tutkimusten mukaan 8 ha. Jo alle 150 metrin päässä pesäpuusta tehtävät avohakkuut (esim. AO-rakentamisalueilla) laskevat liito-oravan esiintymistodennäköisyyttä alueella. Nyt nuo reviirialueiden metsä jää vain n metriä kapeaksi Kaltevankulman aluetta etelässä ja lännessä kaava-alueen ulkopuolella kiertäväksi nauhaksi, jonka pohjoisosassa on uloke länteen. Metsäkaltevan metsä olisi riittävä turvaamaan liito-oravien ravinnonsaannin ja pesinnän, jos Kaltevankulman metsää ja sen pohjoispuolinen mäki säilyvät. Jos liito-oravalle sopivasta metsästä 40 % häviää. puolet reviiristä tuhoutuu. Myös ekologiset yhteydet Palojoen suuntaan tulisi säilyttää. Liito-orava on sopeutunut elämään ihmisasutuksen tuntumassa, kunhan vain sen reviirinä oleva metsä säilyy tarpeeksi suurena. Riittävän suuren kaupunkimetsän säilyminen asutuksen keskellä on tärkeää myös asukkaiden kannalta. Mahdollisuus päästä lähiluontoon on myös ihmisen kokonaisterveyden ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys esittää mielipiteenään, että Metsäkaltevan Kaltevankulman kaavoituksessa tulee voida säilyttää laajempi metsäalue liito-oravien säilymisen turvaamiseksi. Vastine: Kaltevankulman asemakaava noudattaa keskustaajaman yleiskaavan (2012) mukaisia periaatteita ja se on lisäksi laadittu noudattaen Metsäkaltevan yleissuunnitelmaa (2013). Liito-orava-alueiden aluerajaukset perustuvat laadittuihin selvityksiin: luontoselvitys 2005 ja tarkentava liito-oravaselvitys Keväällä 2013 tehdyssä liito-orava tutkimuksessa kyseessä olevilta alueilta ei ole löytynyt liito-oravan papanoita, vaikka alueet muuten soveltuvat liito-oraville. Mahdollisten liito-oravien liikkuminen varmistetaan em. yleiskaavan ja suunnitelman mukaisesti Kaltevankulman eteläpuolitse yli 100 metriä ja Kaltevantien ylitse n m leveällä vihervyöhykkeellä Palojoen suuntaan, missä on liito-oravalle muita tärkeitä alueita. Kaltevankulman asemakaavassa on osoitettu vain pieni osa Metsäkaltevanpuistoon sijoittuvasta liito-orava-alueesta. Pääosa kaavoissa osoitetusta noin 3 hehtaarin liito-orava-alueesta sijoittuu Metsäkaltevan keskustan itäosan asemakaavaan, joka on tullut voimaan Tämän lisäksi liito-orava-alueen ympärille jää muuta metsää n. 2,3 hehtaaria. Asemakaavaehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n tarkoittama vaikutukseltaan merkittävä asemakaava, joten asemakaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Esitys KJ Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Kaltevankulman asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeet. Päätös Esitys hyväksyttiin. Kv / 61

13 ERILLISENÄ LIITTEENÄ - Asemakaavaehdotus sekä selostus liitteineen (Jaettu kaupunginvaltuuston yhteistyötoimikunnassa sovitun mukaisesti valtuustoryhmien puheenjohtajille, valtuutetut saavat materiaalin pyydettäessä kaupungin kirjaamosta) - Rakennustapaohjeet Kaupunginhallituksen esitys kaupunginvaltuustolle: kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Kaltevankulman asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeet. VALTUUSTOKÄSITTELY Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä Kaltevankulman asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeet. Valtuutettu Leena Meri teki valtuutettu Kimmo Martikaisen kannattamana seuraavan ponsiesityksen: Rakennustapaohje on yleinen ja ohjeellinen tietopaketti, jonka tarkoitus on toimia rakennushankkeeseen ryhtyvän tietolähteenä. Rakennustapaohjeella ei ole tarkoitus kiristää maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen asetusten ja rakennusmääräysten tulkintaa tai sääntelyä, vaan se on tulkittava nimenomaan ohjeellisena. Hyväksyttiin puheenjohtajan seuraava äänestystapaesitys: ponsiesityksen hylkäämisen kannalla olevat äänestävät JAA ja ponsiesityksen hyväksymisen kannalla olevat äänestävät EI. JAA 8 EI 24 TYHJÄÄ 14 POISSA 4 Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Leena Meren ponsiesityksen. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä.

14

15

16

17 aj UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä KIPUPISTEET Kaavoitus, rakentamistapaohjeet ja tonttien luovutus Valtuustoaloite Edellytetään, että omakotitonteilla käytetään 50% rakennusoikeudesta, joka käytännössä tarkoittaa noin 130 neliön rakentamista. Useille perheille riittäisi neliöinen talo autokatoksella. Edellytetään betonikivettyä piha-aluetta ja sadevettä pitävää järjestelmää, joilla molemmilla on huomattava kustannusvaikutus Kaltevankulman ponsi Rakennustapaohje on yleinen ja ohjeellinen tietopaketti, jonka tarkoituksena on toimia rakennushankkeeseen ryhtyvän tietopakettina. Nimetön kirje Kaavoitetaan tontteja mille on vaikea rakentaa perustaloja. Rakentajat haluavat noin tuhannen neliön tontteja mihin voi tehdä yhteen kerrokseen talon. Aivan liian paljon kaavoitetaan kahteen kerrokseen. Halutaan myös autosuoja taloon kiinni, että piha jää ehjemmäksi. Eikä haluta välttämättä mitään porrastuksia talon ja autosuojan välille, kun se lisää aika paljon kustannuksia ja työtä. Halutaan myös autosuojaan ajo kadulta suoraan, ettei tarvitse tehdä pihalle tilaa vieviä kääntöpaikkoja. Etureunastaan kapeat tontit ovat usein hankalia. Mielellään ei taloja niin, että pääty on kadulle päin. Eli tontille mielellään lisää leveyttä. Kaavapuolen asiakaspalvelu ja asiakkaan kuuntelu on erittäin huonoa. Asennetta kaavapuolella on kerrottu hyvin ylimieliseksi. Hyvinkää on ainoa missä rakentamisohje menee asemakaavamääräysten edelle. Asemakaavaan saadaan helposti erilaisia määräyksiä merkinnöin. Ohjeen tehtävänä on lähinnä selventää, millaisin ajatuksin aluetta on tarkoitus tehdä kokonaisuutena. Se, että tehdään pienempiä tontteja myyntihintojen alentamiseksi on aika kyseenalainen toimintamalli. Pienempi tontti pakottaa tekemään juuri niitä ratkaisuja mitä ei joko haluta tai ne nostavat kustannuksia. Useampaan kerrokseen rakentaminen nostaa automaattisesti kustannuksia koska molempiin kerroksiin tulee osittain samoja tiloja. Piha-alueiden pakollinen kivettäminen ja imeytyskentät aiheuttavat ihan turhaan kustannuksia. Eikä helpota erilaiset määräykset pengertämisestä tai juuri tietynlaisesta puuaidasta.

18 Korjausehdotus: Kaavoitetaan asukkaille mahdolisimman sopivia tontteja, tehdään vaikka joku gallup siitä, millaisia tontteja halutaan. Tehdään kaavamääräykset kustannustehokkaiksi ja helpoksi tulkita. Ohje tehdään ohjeena. Annetaan ihmisten päättää hiukan enemmän, millaisen talon saavat rakentaa. Eli luovutaan osasta typeriä vaatimuksia tehdä sitä tai tätä. Korjausehdotus: Unohdetaan oma ego ja heittäydytään aidosti ihmisen asialle. Rakennusvalvonta Valtuustoaloite On tiukat vaatimukset suunnittelijoille ja valvojille. Tämä on vähentänyt palveluntarjoajia ja kilpailua. Edellytetään suunnittelijoiden osallistuvan erilaisiin kokouksiin, josta tulee rakentajille huomattavia kustannuksia. Monella muulla paikkakunnalla valvoa mestari voi osallistua näihin kokouksiin suunnittelijoiden sijasta tai asia selvitetään kirjallisessa menettelyssä. Kaltevankulman ponsi Rakennustapaohjeella ei ole tarkoitus kiristää maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen asetusten ja rakennusmääräysten tulkintaa tai sääntelyä, vaan se on tulkittava nimenomaan ohjeellisena. Nimetön kirje A-luokan pätevyysvaatimus pientaloissa tuntuu aika oudolta. Pakollinen pihasuunnitelma ja ylimääräiset (usein turhat) sadevesikaivot aiheuttavat ihan turhaan kustannuksia. Myös pakollinen maaperätutkius on aika turha selvillä kovapohjaisilla tonteilla. Oleskelutilojen pakolliset tuuletusikkunat (vaikka olisi ulko-ovi) sekä viidentoista neliön varastokin muodostavat kuluja. Jonkinlaista huhua kuuluu, liikkuu, että joillakin vanhemmilla arkkitehdeilla olisi mahdollisuus poiketa rakentamisohjeista. Tasavertaisuus pitäisi olla kaikilla. Esteettömyysmääräykset ovat huipussaan. Outoa sen suhteen, että valtaosa tonteista edellyttää kerroksiin rakentamista. Palosuojaukset ovat todella suuri mysteerio. Tämä koskee tosin usein autosuojiin liittyviä seikkoja. Useamman asunnon rakennuksissa on myös kovin tiukkaa. Varsinkin parvekkeiden väliset suojaukset poikkeavat ympäristökunnista. Jos huoneen pääikkunat ovat naapurin rajan suuntaan, pitää sen seinän olla viiden metrin päässä tontin rajasta vaikka rakennusalueen raja olisi kolmen metrin päässä ja naapurin talo olisi viiden metrin pässä rajasta. Muissa kunnissa riittää kahdeksan metriä rakennusten väli. Ahtaalla tontilla yksi haaste lisää.

19 Rakentamiseen osallistuvien suunnittelijoiden ja toimijoiden opinto- yms. vaatimukset ovat sellaiset saat tehdä muuallakin. Talotoimittajien työntekijöiden on toimitettava todistuksia opinnoistaan ja työtodistuksistaan. Virastossa toimiviin henkilöihin on kovin vaikea saada yhteyttä. Ei ole kovin nykyaikaista, että pitää mennä virastossa kysymään jotakin asiaa, kun puhelin ei tavoita. Erilaisten suunnitelmien esitteleminen henkilökohtaisesti virastossa on aivan turhaa ajankulua ja samalla myös nostaa kustannuksia, kun pääsuunnittelijalle tulee lisää työtä. LVI-puolella on ollut huono maine jo vuosia. On täysin normaalia, että tuhat tai kaksi tuhatta euroa tulee Hyvinkää-lisää. Plus ne turhat pihakaivot ja ylimitoitetut autotallin lattiakaivot. Tontilla tehtävät viranomaistarkastukset on vähennetty aivan minimiin. Eli on tavallaan omavalvontasysteemi. Tämä on jotenkin ristiriidassa tuon kaiken muun kanssa. Tiukka kontrolli virastossa eikä kukaan käy tontilla tarkastamassa ennen kuin kovin loppupuolella rakentamista. Rakennusten korkomaailma on jossain kohteissa todella kovin huono. Rakennukset voivat olla hyvin korkealla ja täysin keinotekoisesti nostettu. Ja kuitenkin rakennusohjeessa sanotaan, että alkuperäisen maaston muotoja tulisi pyrkiä noudattamaan. Korjausehdotus: vältetään kaikkia turhia vaatimuksia asioista ja tekijöistä, että saadaan kustannuksia alemmas. Korjausehdotus: Ollaan kaikille rakentajille ja kaikilla kunnan alueilla tasavertaisia. Unohdetaan oma ego ja heittäydytään aidosti ihmisen asialle.

20 8/10/2015 Rakennusvalvonnan arvioinnin tulokset Esittely MIHIN HAETTIIN VASTAUKSIA 1(2) ARVIOINNILLA JA SEN TULOKSISTA KÄYTÄVÄLLÄ KESKUSTELULLA PYRITÄÄN SELVITTÄMÄÄN: 1) Rakennusvalvontatoiminnan suunnittelu (prosessien omistajuudet, kehittämisvastuut, tavoitteiden asettaminen ja seuranta, lainsäädännön vaatimusten täyttäminen) 2) Voimavarojen taloudellinen ja tehokas käyttö (olennaiset resurssit, tilat, järjestelmät, kyvykkyydet lopputuloksen kannalta) 3) Prosessin tehokkuus, läpimeno ja käsittelyajat (tilastot) 4) Riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta ja seuranta (prosessien kriittiset menestystekijät asiakkaiden ja oman organisaation strategisten tavoitteiden osalta ja niihin liittyvät riskit) 1

21 8/10/2015 MIHIN HAETTIIN VASTAUKSIA 2 (2) ARVIOINNILLA JA SEN TULOKSISTA KÄYTÄVÄLLÄ KESKUSTELULLA PYRITÄÄN SELVITTÄMÄÄN: 5) Päivittäisjohtaminen (miten prosessia ohjataan arjessa) 6) IT järjestelmien hallinta ydinprosessien tukena (ml. sähköinen asiointi) 7) Palveluprosessien kanssa yhtäaikaisesti etenevien asiakkaiden prosessien tunteminen (prosessien totuudenhetkien hallinta) 8) Liittymäpinnat muihin prosesseihin, joihin rakennusvalvonnan prosessit liittyvät 9) Prosessin tuotosten laatu, asiakastarpeisiin vastaaminen (asiakaspalautteen keräämisen, seurannan, analysoinnin ja hyödyntämisen toimintatavat ja soveltaminen, reklamaatioiden käsittely) ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (3/8) 1) Lainsäädäntö ja viranomaistehtävät Arvioinnissa ei havaittu lainsäädännöstä poikkeamista. Rakennusvalvonnalla ei ole meneillään olevia oikeusprosesseja. Asiakkaiden rakennusvalvonnasta tekemien reklamaatioiden määrä on vähäinen. 2) Rakennusvalvontaviranomaisen / rakennustarkastajan riippumaton asema tehtäväjärjestelyissä, hallintoratkaisuissa, yksittäisessä päätöksenteossa Rakennusvalvonta on Hyvinkään kaupungilla asemoitu lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja turvattu sen riippumaton asema. 3) Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (kaupunginvaltuusto , voimaan ) Rakennusvalvonta toteuttaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla rakennusjärjestyksen toteuttamista. 2

22 8/10/2015 ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (4/8) 4) Maankäyttö ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä määrätyt rakennushankkeen muiden osapuolten tehtävät (rakennushankkeeseen ryhtyvä, pääsuunnittelija, muut suunnittelijat, rakennustyön johto, vastaava työnjohtaja jne), rakennusvalvontaviranomainen ei omassa toiminnassaan voi ottaa suorittaakseen muille säädettyjä tehtäviä viranomaistoiminnan kulmakivenä asiakkaiden tasapuolinen kohtelu rakennustarkastajat käsittelevät myös kunnan omia hankkeita ja valvontaa (asema kunnassa määriteltävä riippumattomaksi) Tehtävänjako ja pätevyysvaatimuksien täyttäminen on arvioinnissa saatujen havaintojen mukaan toteutettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rakennusvalvonnalla on yhtenäiset ja selkeät toimintatavat sen varmistamiseksi, että suunnittelijoilla ja vastaavilla työnjohtajilla on lainsäädännön edellyttämä pätevyys. ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (5/8) 5) Hyvinkään kaupungin rakennusvalvonnan tehtävät (ympäristölautakunnan alainen palveluyksikkö, jota johtaa johtava rakennustarkastaja) valvoo rakentamista ja kaavojen noudattamista maankäyttö ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla valvoo osaltaan myös rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa toimii rakennuslupaviranomaisena antaa neuvontaa Rakennusvalvonta on toteuttanut sille määriteltyjä tehtäviä yhteistyössä muiden viranomaistahojen kanssa. 3

23 8/10/2015 ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (6/8) 6) Henkilöstöresursointi (käsittelyajat 2 3 kuukautta) Rakennusvalvonta on oman näkemyksensä mukaan pääsääntöisesti kyennyt toteuttamaan tehtävät käsittelyaikojen puitteissa. Tätä arviota ei kuitenkaan kyetä todentamaan, koska rakennusvalvonnalla ei ole systemaattista prosessia käsittelyaikojen seurantaan. Rakennusvalvonnan resurssit ovat rajalliset ja tämä osaltaan aiheuttaa haavoittuvuutta. Monet tehtävät (kuten esim. kuvien tarkastaminen) on yhden tarkastajan varassa. ARVIOINNIN JA TARKASTUKSEN PERUSTEIDEN MUKAISUUS (8/8) 7) Rakennusvalvonta on ottanut käyttöön sähköisen asiantuntijapalvelun tehostamaan lupakäsittelyä (lupapiste.fi) Lupapisteen käytöstä saadut kokemukset ovat pääsääntöisesti positiivisia. Järjestelmän jatkokehitystyö on käynnissä. Järjestelmän käytön laajentaminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen. 8) Kuntaliiton suositukset: Rakennusvalvontaviranomaisten tehtävistä ja maksuperusteet 2012 Rakennusvalvonnassa on sovellettu kuntaliiton antamia suosituksia. 4

24 8/10/2015 Tutkimustuloksia rakennusvalvonnan alueellistamisesta Rakennusvalvonnan resurssit ja toimintatavat vaihtelevat valtakunnallisesti järjestäminen kuuluu kunnille (itsehallinto) viranomaispalvelujen järjestäminen ja resursointi ottaen huomioon paikalliset olot ja omat tarpeet lainsäädännön antamat raamit Rakennusvalvonnan yhteistyö Järvenpään kanssa käynnistyy VAPAAEHTOINEN KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ (Ks. Jarno Parviainen. Rakennusvalvonnan alueellistaminen Arvio hyödyistä ja haitoista ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2015) Rakennusvalvonnan rooli isossa kuvassa (maankäyttö, kaavoitus, tekniikan ja ympäristön toimiala laajasti) MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄT Rakennusvalvonnan roolina yhdistää poliittisella prosessilla tuotetut maankäytön tavoitteet lainsäädännön antamat valvonnan viranomaistehtävät Rakennusvalvonnan alueellistamisesta tehdyn tutkimuksen tuloksia Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen saumaton ja yhteiseen näkemykseen perustuva yhteistyö on edellytys kunnan maankäyttöä, kaupunkikuvaa ja rakentamista yleensä koskevien strategisten linjausten toteutumiselle. Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteistyön merkitys korostuu koko yhteiskunnan pitkän aikavälinen tehokkuutta ajatellen. Tutkimuksessa havaittiin useita mahdollisia haittoja kaavoituksen ja alueellisen rakennusvalvonnan välillä, konkreettisia malleja niiden ratkaisemiseksi ei kyetty esittämään. Monet rakennusvalvonnan alueellistamiselle asetetuista tavoitteista voidaan saavuttaa keveämmillä keinoilla, kuin lakiin pohjautuvilla yhteistoiminta alueilla. Tavoitteisiin voidaan päästä esimerkiksi laajentamalla erityismenettelyä, lisäämällä ostopalvelujen käyttöä vaativissa hankkeissa, jos kunnalla ei ole riittävää omaa asiantuntemusta sekä parantamalla kustannuslaskentaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvissa yhteistyömallissa pystytään myös todennäköisemmin säilyttämään kaavoituksen ja rakennusvalvonnan luottamukselliset ja tiiviit yhteydet, jolloin niiden sijaitsemin eri organisaatioissa ja omien luottamuselimien alaisena ei välttämättä ole ongelma. Taloudellisilla kannustimilla on vaikutusta kuntien välisen vapaaehtoisen yhteistyön syvenemiseen. 5

25 8/10/2015 SUOSITUKSET 1 (1) KEHITTÄMISALUE 1: ASIAKASSUHTEIDEN HALLINTA JA HOITO SEKÄ SÄHKÖINEN ASIOINTI 1) Asiakasyhteydenpidon ja vuoropuhelun kehittäminen (ml. tarkastajien tavoitettavuuden parantaminen) ja asiakkaiden tarvitseman ohjauksen ja neuvonnan mahdollistaminen asiakasprosessin kaikissa vaiheissa toimistoaikojen systematisointi ja tavoitettavuuden parantaminen ajanvarausten käyttöönotto asiakastapaamisiin (ad hoc asiakasneuvonnan määrän vähentäminen) SUOSITUKSET 2 (1) KEHITTÄMISALUE 1: ASIAKASSUHTEIDEN HALLINTA JA HOITO SEKÄ SÄHKÖINEN ASIOINTI 2) Asiakkaiden etukäteisneuvonnan ja ohjauksen kehittäminen yksityishenkilöasiakkaille ammattirakentajille tontti infot kaavoituksesta ja rakennustapaohjeista viestintä asiakkaita voisi myös neuvoa omien toimittajakumppanuussuhteiden valinnassa ja hoidossa ml. vastuiden ja tehtävien sopiminen asiakkaan ja toimittajan välillä (esim. vastaavien suunnittelijoiden, työnjohtajien valinta) pyritään välttämään epäselvyyksiä viestinnässä rakennusvalvonnan suuntaan 6

26 8/10/2015 SUOSITUKSET 3 4 (1) KEHITTÄMISALUE 1: ASIAKASSUHTEIDEN HALLINTA JA HOITO SEKÄ SÄHKÖINEN ASIOINTI 3) Sähköisen asiointimahdollisuuden (lupapiste.fi) aktiivinen markkinointi asiakkaille asiakkaiden kokemusten systemaattinen kerääminen ohjelmiston käytettävyyden edelleen kehittämiseksi vuoropuhelun käyminen sähköisen kanavan avulla kaikkien toimijoiden kesken 4) Asiakaspalvelupisteen toimintatapojen kehittäminen ja asiakaspalveluasenteen parantaminen tarkastajien ajankäyttöä systematisoimalla ja yhteistyötä lisäämällä, voidaan myös asiakkaille viestiä prosessien etenemisestä SUOSITUKSET 5 (1) KEHITTÄMISALUE 1: ASIAKASSUHTEIDEN HALLINTA JA HOITO SEKÄ SÄHKÖINEN ASIOINTI 5) Asiakaspalautteen systemaattinen kerääminen, analysointi ja käyttö Ympäristökeskuksen toteuttamaan asiakaspalautekyselyn rakennusvalvontaan liittyvien kysymysten yksilöinti (vastauksista saatu tieto käyttöön rakennusvalvonnan prosessien kehittämiseen) reklamaatioiden käsittelyprosessin mallintaminen, reklamaatioiden seuranta 7

27 8/10/2015 SUOSITUKSET 1 5 (2) KEHITTÄMISALUE 2: RAKENNUSVALVONNAN RESURSSIEN, PROSESSIEN, TEHTÄVIEN JA TYÖNJAON KEHITTÄMINEN 1) Asiakasprosessien kriittisten menestystekijöiden tunnistaminen (neuvonnan, ohjauksen ja tuen kohdentaminen ns. totuuden hetkiin) 2) Prosessien selkeyttäminen ja ydinprosesseihin ja tehtäviin panostaminen tilanteessa, jossa resursseja ei voida lisätä 3) Rakennustarkastajien ajanhallinnan kehittäminen (ajankäytön aikataulut, jotka voidaan viestiä myös asiakkaille: toimisto, aloituskeskustelu, katselmusajat jne.) 4) Rakennusvalvonnan yhteiset toimintatavat (rakennustarkastajakohtaisten ratkaisujen sijaan) 5) Rakennusvalvonnan viikkopalaverikäytäntöjen kehittäminen uusien hakemusten jakamisen lisäksi asiakkaiden prosessien seuranta käsittelyaikojen systemaattinen seuranta SUOSITUKSET 1 3 (3) KEHITTÄMISALUE 3: RAKENNUSVALVONNAN JOHTAMISEN JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 1) Rakennusvalvontaan rekrytoitavan uuden esimiehen (johtava rakennustarkastaja) toimenkuvan päivittäminen (tehtävät ja vastuut osana toimialan ja kaupungin johtamisjärjestelmää) 2) Rakennusvalvonnan toimenkuvien päivittäminen siten, että rakennustarkastajien yhteistyö mahdollistuu ja vältetään tarkastajakohtaisten asiakasjonojen muodostuminen rakennesuunnitelmien tarkastamisen jakaminen useamman tarkastajan kesken lupapäätösten tekemisen jakaminen tasaisemmin (ollut pääsääntöisesti johtavan rakennustarkastajan vastuulla ja tehtävänä) 3) Yhteistyön tiivistäminen kaavoituksen kanssa rakennusvalvonta voi asiakasrajapinnan toimijana tuottaa merkityksellistä tietoa kaavoituksen tarpeisiin rakennustapaohjeiden sisällön ja sitovuuden arviointi ja kehittäminen 8

28 HYVINKÄÄN KAUPUNKI MUISTIO Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Aika: kello Paikka: Kokoushuone Järvi Kaupungintalo, Kankurinkatu 4-6 Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Kirsi Hietanen (sihteeri) Jouni Vastamäki (asiantuntija) 1. Kokouksen avaus - Krista Silfverberg avasi kokouksen. 2.Työryhmän järjestäytyminen - Työryhmä esittäytyi. 3.Toimeksiannon täsmentäminen ja työohjelman hyväksyminen - Työohjelma hyväksyttiin seuraavin täsmennyksin: - ylimääräinen kokous 3/2015, rakennusvalvontaa koskevan selvityksen esittely - kyselyn toteuttaminen 4/ kuulemistilaisuudet tarvittaessa, mahdollisesti myös/tai seminaari - Selvitys kaupunginhallitukselle mennessä. 4.Palautteen kerääminen ammatti- ja omakotirakentajilta (mahdollinen kysely) - Käytiin keskustelua kirjallisesta kuulemisesta/kyselystä, seminaarista (mahdollisesti selvityksen jälkeen), pientalorakentajatilaisuuden kehittämisestä. - Ei toistaiseksi järjestetä yleistä kuulemistilaisuutta. Asiaan palataan kyselyn jälkeen. - Käytiin keskustelua sähköisestä kyselystä, toteuttamistavasta ja kohderyhmästä - Selvitetään mahdollisuus konsultin käyttöön - Kyselyrunko kommentoitavaksi mahdollisimman pian - Jaana Ilomäen kuulemiseksi (sisäinen tarkastus) järjestetään ylimääräinen kokous ti 17.3 klo 13 (Rentto). 5.Kuulemistilaisuuksiin kutsuttavien tahojen nimeäminen - Ei nimetä toistaiseksi. - Esityksiä seuraavaan kokoukseen (28.4).

29 6.Teemakokouksiin kutsuttavien asiantuntijoiden nimeäminen - Tässä vaiheessa sovitaan seuraavaa - Jaana Ilomäki Kuntaliiton edustaja Ulla Hurmeranta 28.4 sekä Kuntaliiton edustaja Susanna Ijäs Muut asiat - Ei muita asioita. 8.Seuraava kokous - Kuulemistilaisuus (Jaana Ilomäki) klo 13 (Rentto) - Työryhmä klo (Kaupungintalo) 9. Kokouksen päättäminen - Krista Silfverberg päätti kokouksen klo

30 HYVINKÄÄN KAUPUNKI MUISTIO Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET -työryhmä Aika: kello Paikka: Kokoushuone Monola Suutarinkatu 2, 4. kerros Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Jouni Vastamäki (asiantuntija) Jaana Ilomäki (asiantuntija, tarkastustoimi) 1. Kokouksen avaus - Krista Silfverberg avasi kokouksen ja toivotti Jaana Ilomäen tervetulleeksi työryhmän ylimääräiseen kokoukseen. Todettiin, että työryhmän aineisto löytyy osoitteesta Sivustolle kirjaudutaan muutenkin käytössä olevilla extranet-tunnuksilla. 2. Rakennusvalvontaa koskeva arviointi - Jaana Ilomäki esitteli tarkastustoimen rakennusvalvontaa koskevan arvioinnin tuloksia. Ilomäen kalvosarja on muistion liitteenä ja tallennetaan extranetiin. - Keskusteltiin arvioinnista. - Keskeinen johtopäätös on, että rakennusvalvonnan toiminta on ollut lainmukaista eikä hankalia virheitä ole tehty. Selkeitä kehittämisen kohteita voidaan silti osoittaa. Niistä tärkein on asiakassuhteiden hallinta. Toiminnan tulisi näkyä asiakkaalle pikemminkin neuvovana ja opastavana kuin vallankäyttönä. 3. Kyselyn järjestäminen - Rakennuttajille, rakentajille, suunnittelijoille ja työmaiden vastuuhenkilöille suunnattu kysely järjestetään. Tutkimuskonsultiksi on valittu Q-tutkimus (Jonna Kirjavainen). - Virkamiesryhmä laatii kysymykset yhdessä konsultin kanssa ja lähettää kyselyn työryhmän kommentoitavaksi ensi viikon (vko 13) aikana. - Kysely toteutetaan sähköisenä. Siitä ilmoitetaan henkilökohtaisesti viime vuosina rakentaneille / hankkeissa mukana olleille sekä niille, joille on luovutettu kaupungin omakotitontteja. Kysely laitetaan myös internetiin ja siitä kuulutetaan. - Pyritään edelleen siihen, että ainakin alustavat tulokset ovat käytössä seuraavaan kokoukseen mennessä (28.4.) 4. Muita asioita - Järjestetään keskustelutilaisuus/seminaari, jossa alan ammattilaiset voisivat kertoa kokemuksistaan ja esittää kehittämisehdotuksia. Esimerkiksi Riku Bitter on jo tarjoutunut mukaan. Tilaisuus voisi olla touko/kesäkuussa, jolloin esiin tulevat kehittämisehdotukset ehtivät mukaan työryhmän raporttiin.

31 - Seuraaviin kokouksiin kutsutaan Kuntaliiton asiantuntijoiden lisäksi asiantuntijoita kunnista, joissa asiakassuhteisiin sekä rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja tonttipalvelujen yhteistyötä on hoidettu mallikkaasti. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Oulu ja Jyväskylä. 5. Seuraavat kokoukset - Työohjelman mukaisesti kello (kaupungintalo, kokoushuone Järvi), rakennusvalvontaa koskevat asiat ja 5.5. kello (kaupungintalo, kokoushuone Järvi), kaavoitus ja tonttiasiat. 6. Kokouksen päättäminen - Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Muistion kirjoitti Anne Jarva Liitteenä: - Jaana Ilomäki, Rakennusvalvonnan arvioinnin tulokset, esittely

32 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Muistio 3/2015 Aika: kello Paikka: Kokoushuone Järvi Kaupungintalo, Kankurinkatu 4-6 Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Kirsi Hietanen (sihteeri) Taru Kontkanen (sihteeri) Jouni Vastamäki (asiantuntija) Ulla Hurmeranta (kutsuttu asiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Jonna Kirjavainen (kutsuttu asiantuntija, Q-tutkimus), poistui 14:57 Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisten kokousten muistiot (10.3. ja ) On lähetetty sähköpostitse ja ollut nähtävillä. Ei huomautettavaa 3. Rakentamisprosessia koskevan kyselyn tuloksia (Jonna Kirjavainen) Vastauksia tullut 91 kappaletta 71 % vastaajista omakotirakentajia Poimintoja tuloksista: Tonttiasioiden tiedonsaantia on saatu ennakkomateriaalista, kauppakirjasta/vuokrasopimuksesta ja infotilaisuuksista. Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet edistävät hyvää rakentamistapaa. Rakentamistapaohjeet edistävät hyvän ympäristön syntymistä ja auttavat ottamaan huomioon myös naapurin ratkaisut Eri viranomaisten tavoitettavuuteen ei oltu tyytyväisiä Rakennuslupa-asioissa oltiin tyytyväisiä asiakaspalvelun ystävällisyyteen Pääsääntöisesti toimistopalveluihin oltiin tyytyväisiä

33 Rakennuslupa-asioista lähetettiin 70% perinteisesti paperisena ja 30 % lupapisteen kautta sähköisesti. Rakennusluvassa annetut ohjeet ovat olleet pääsääntöisesti selkeitä. Sähköistä rakennuslupakäsittelyä toivotaan. Rakennusvalvonnan vaatimukset aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia vastaajien mielestä. Katselmukset on suoritettua asiantuntevasti, mutta aiheuttivat jonkin verran tarpeettomia lisäkustannuksia. Kyselystä luovutetaan raportti määräystyöryhmälle. Keskusteltiin tuloksista Ammattirakentajien kommentit olisi arvokasta saada erikseen. Vastaukset olivat odotettua paremmat. Asiakaspalvelua voi silti aina parantaa 4. Uudisrakentamista koskevat normit ja viranomaisen harkintavalta (Ulla Hurmeranta) Rakennusvalvonta on itsenäinen viranomainen ja toimii virkavastuulla. Viranomaisen on noudatettava lakia virkatoimissaan. Harkintavaltaa on, mutta sen käyttö vaatii ammattitaitoa. Rakentamisen normit ovat laajat ja ne ovat pääsääntöisesti sitovia, mutta joustavia. Tavoitteena on valvoa yleistä etua Kesäkuussa tulee uusia teknisiä määräyksiä ja asetuksia. Kaavassa päätetyt asiat ovat sitovia Rakentamistapaohje on useassa kunnassa ohje. Se voi olla myös sitova, jos se liitetään tontin luovutusehtoihin tai jos se hyväksytään kaavan yhteydessä ja kaavassa on ohjeen noudattamista koskeva määräys Keskusteltiin rakentamisen normeista ja säännöksistä. Asiakaspalvelussa olisi tärkeää perustella selkeästi, miksi jotain asiaa vaaditaan (esimerkiksi esteettömyyttä ja hulevesien käsittelyä koskevat vaatimukset) Hyvinkäällä rakennusjärjestyksessä ja tontinluovutusehdoissa on viitattu rakentamistapaohjeisiin ja niitä on käytännössä pidetty velvoittavina ilman kaavamääräystäkin Tilanteen selkeyttämiseksi uusimmat ohjeet (Kravunrinne ja Kaltevankulma) on hyväksytty valtuustossa kaavan yhteydessä. 5. Rakentajien ennakko-ohjaus ja pätevyysvaatimusten soveltaminen Jouni Vastamäki esitteli Oulun rakennusvalvonnan käytäntöjä. Rakennusluvan varainen rakentaminen käytiin läpi. Mitä edellytetään olevan luvanvaraista rakentamista tai ilmoituksen varaista rakentamista. Keskusteltiin suunnittelijoiden ja rakennusmestareiden vaativuusluokista. Esiteltiin aloituskokousmenettely. Tavoitteena on, että 100% sähköinen lupakäsittely on käytössä Sähköinen aineiston myynti rakennusvalvonnassa Jounin esitys jaetaan työryhmälle. 6. Keskustelua Hyvinkään käytäntöjen kehittämisestä Rakentamistapaohjeita on tarkoitus kehittää selkeämmäksi Jatketaan keskustelua seuraavassa kokouksessa.

34 7. Muita asioita Keskusteltiin aikataulun riittävyydestä. Nykyisellä aikataululla keskustelulle jää liian vähän aikaan. Lisäaikaa olisi järkevää pyytää kaupunginhallitukselta ja valtuustolta myöhemmin työn edetessä kokousta voisi pidentää ja sen jälkeen suunnitella jatkotyöstöä. 8. Seuraava kokous Ensi viikon tiistaina aloitetaan ja päätetään kokous aloitetaan klo ja jatketaan niin pitkään kun on tarve. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Viranhaltijat tuovat kehittämisehdotuksia työryhmälle. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16:07. Muistion kirjasi Taru Kontkanen

35 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Muistio 4/2015 Aika: kello Paikka: Kokoushuone Monola Rentto, Suutarinkatu 2, 4. kerros Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Kirsi Hietanen (sihteeri) Jouni Vastamäki (asiantuntija) Ulla Hurmeranta (kutsuttu asiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Susanna Ijäs (kutsuttu asiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Jari Mettälä (kutsuttu asiantuntija, kaavoitus) Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistio (28.4.) - Lähetetty sähköpostilla. - Ei huomautettavaa. 3. Asemakaavan sisältövaatimukset ja asemakaavamääräykset (Ulla Hurmeranta) - Asemakaava on kartat + kaavamääräykset (selostuksella ei oikeusvaikutuksia). - Rakennusjärjestyksen määräykset väistyvät, jos asemakaavassa asiasta määrätty. - Kaava säätää tarpeelliset määräykset paikallisen tarpeen ja olosuhteiden mukaan. - Rakentamistapamääräykset ovat kunnan harkinnassa. - Kaavamääräykset eivät saa olla ristiriidassa lain kanssa. - Kaavamääräykset ovat hallinnollinen päätös. - Kaavamääräyksillä ei voida määrätä yksityisten välisistä suhteista. - Tarkoitussidonnaisuuden periaate.

36 - Kaavamääräyksiin ei muiden lakien nojalla määrättyjä velvoitteita. - Kaavalla ei voida luoda kunnan omia lupajärjestelmiä. - Tärkein periaate: kaavamääräyksien on oltava yksiselitteisiä. - Kaavalla ei ole taannehtivia vaikutuksia. - Oikeusvaikutukset tiukat: asemakaavaa tulee noudattaa. - Asemakaavamääräykset varmistavat, että kaavan sisältövaatimukset täyttyvät (esim. suojelumääräyksiä). - Kunta päättää kuinka tiukka kaava on. - Tiukka kaava / väljä kaava kiinni paljon kunnan perinteistä (esim. Helsingissä tiukka). - Mitä yksityiskohtaisempi kaava, sitä herkemmin vanhenee tai tulee poikkeamisia. - Pääosa poikkeamisista on kunnalla, jotakin ELY-keskuksella. Keskustelua asiasta: luvun kaavat vanhoja. Jos kaava yli 13 vuotta vanha, tulee kunnan arvioida ajanmukaisuus. Ei poikkeamislupia vanhoihin kaavoihin. 4. Rakentamisen ohjaus tontinluovutusehdoilla (Susanna Ijäs) - Uudisrakentaminen: (1.5 voimaan) uudessa kuntalaissa valtiontukisäännökset on otettava huomioon. - Jos halutaan määritellä tontinluovutusehdoilla esimerkiksi rakentamisen määrää, rakentamisaikataulua tai joitakin laatukriteerejä, ulkopuolisen arvioitava tontin arvo / tarjouskilpailu ei riitä. - Pyritään siihen, että alue tulee rakennetuksi ja rakennukset valmistuvat suunnilleen samaan aikaan. - Rakentamisvelvollisuusehto lainsäädännössä on korostunut, sopimussakko sidottava ehtoon toimiakseen. - Maakaaressa säädellään tontin edelleen luovutusta rakentamattomana ja se on voimassa max. 5 vuotta. - Alkuperäinen rakentamisvelvollisuusehto 3 v ja mahdollisuus jatkaa. - Kaikille on oltava sama linja yhdenvertaisesti. - Sopimussakko on oltava ja tilanteen vaatiessa myös käytettävä. - Jatkoaika on syytä perustella hyvin. - Sopimukseen voidaan muotoilla, että kunta perii sakon tai että kunta voi periä sakon (jolloin harkinnanvaraista). - Kaksinkertainen kauppahinta on katsottu kohtuulliseksi sopimussakoksi. - Kunnan on seurattava omia sopimuksiaan. - Maakaaressa on lähtökohtana sopimusvapaus. Maakaaressa on kuitenkin määritelty ehdot jotka ovat pätemättömiä. - Lähtökohtaisesti esimerkiksi panttauksen rajoittaminen kielletty (liittyy hallintaan). - Käyttöoikeusehdot ovat mahdollisia. - Edelleen luovutuksen rajoittaminen on pääsääntöisesti kielletty. - Kaksi poikkeusta on mahdollisia (voimassa max 5 vuotta): ei saa luovuttaa edelleen rakentamattomana tai ei saa myydä kalliimmalla kuin on ostanut. Keskustelua asiasta: Hyvinkäällä myönnetään jatkoaikoja, kun siihen on perusteltuja syitä. Esimerkiksi ulkomaankomennus voi olla poikkeus myöntää jatkoaikaa rakentamiselle. Luovutettujen tonttien tilannetta seurataan koko ajan kaupungin toimesta. Jatkoaikahakemuksissa vaaditaan perustelut ja aikataulu. Muutama sopimussakko on peritty Hyvinkäällä. Pääsääntöisesti tontit rakentuvat Hyvinkäällä sovitun aikataulun mukaisesti.

37 5. Rakentamistapaohjeet Hyvinkäällä (Jari Mettälä) - Aiemmin rakentamistapaohjeet olivat vähäisiä luvun puolivälissä tulleet varsinaiset rakentamistapaohjeet, 1990-luvulla samantyyppiset kuin nyt luvulla rakennusjärjestys muuttui yleisluontoisemmaksi. - Rakentamistapaohjeita pyritään koko ajan kehittämään eteenpäin. - Korttelissa on hyvä olla jotakin yhtenäisiä piirteitä. - Rakentamistapaohjeita jaoteltu kolmeen osaan: yleiset ohjeet, sitovat ohjeet, liitteet. - Yleisohjeita ovat esimerkiksi: maaston huomioiminen, asuinrakennuksen muoto, kevyet rakennelmat, istutukset, autotalli/katos, tonttiliittymä. - Sitovia ohjeita: kerrosluku, julkisivumateriaali, julkisivuväri, kattoväri, kattokaltevuus, kattomuoto. - Sitovat määräykset täydentävät asemakaavamääräyksiä ja joskus myös avaavat niitä (pyrkivät selkeyttämään tulkintaa). - Esiteltiin valokuvin esimerkkejä erilaisista käytännöistä Hyvinkäällä. Keskustelua asiasta: Rakentamistapaohjeiden lisääminen ei auta ongelmiin, vaan tarvitaan henkilökohtaista ohjaamista. 6. Keskustelua Hyvinkään käytäntöjen kehittämisestä - Keskustelua jatketaan seuraavassa kokouksessa. 7. Muut asiat - Ei muita asioita. 8. Seuraava kokous klo 12 (Rentto, Anturasali) 9. Kokouksen päättäminen - Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kirjasi Kirsi Hietanen

38 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Muistio 5/2015 Aika: kello Paikka: Anturasali Rentto, Suutarinkatu 2D Kutsutut: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Arto Toikka Anne Jarva Marko Kankare Taru Kontkanen (sihteeri) Jouni Vastamäki (asiantuntija) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistio (5.5.) On lähetetty sähköpostitse ja ollut nähtävillä. Ei huomautettavaa. 3. Yhteenveto kehittämistarpeista Käytiin läpi työryhmässä ennakkoon kerätyt kehittämistarpeet. Kimmo Martikainen kommentoi kokouksessa kehittämistarpeita ja on sitä mieltä, että vapautta pitäisi olla lisää ja sääntelyä purkaa liian tiukkojen sääntöjen osalta. Neuvontaa pitäisi lisätä, koska pientalorakentajista suurin osa on täysin asiaan vihkiytymättömiä. Anne jakoi vielä paperilla yhteenvedon kehittämistarpeista, jotka oli koottu lähetetystä kyselystä, sisäisen tarkastuksen huomioista sekä valtuustoaloitteista yms. Työryhmä keskusteli rakennelmien luvanvaraisuudesta ja rakennusjärjestyksen muuttamisesta tältä osin. Paremmin tulisi valvoa: talojen pohjan korot sekä suurten rakennusten valvonta. 4. Kehittämisehdotukset Rakennusvalvonta (Vastamäki) a) Lupakäsittelyä tehostetaan ja nopeutetaan (tehtävänkuvien selkeyttäminen; sähköinen lupakäsittely; päätäntävallan delegointi viranhaltijoille; ruuhkahuippujen

39 tasoittaminen hankkimalla palveluja yksityiseltä sektorilta) Sähköinen lupakäsittely on käytössä 6/2015. b) Luvanvaraisuuden kynnystä nostetaan ja lupahakemusten kokonaismäärää vähennetään (helpotuksia luvanvaraisuudesta erityisesti pientaloalueilla; muutoslupien sijaan tarkekuvien leimaaminen työmaalla). Negatiivisena lupatulojen pieneneminen, mutta positiivisena asiakaspalvelun paraneminen. c) Luodaan lupa- ja katselmusohjeita tulkintojen yhdenmukaistamiseksi yhdessä Järvenpään ja muiden alueen kuntien kanssa (yhteinen lupaohjeistus luvanhakijoille ja suunnittelijoille; yhdessä laadittavat tarkastuslistat rakennuttajien ja työnjohtajien käyttöön). d) Työtä sujuvoitetaan päätäntäasioissa päätösvallan delegoinnilla viranhaltijoille. Luottamushenkilöt katsovat kaupunkikuvallisia asioita, mutta varsinaisiin rakennusteknisiin asioihin ei lautakunnalla ole tosiasiallisesti vaikutusvaltaa. Tonttipalvelut (Kankare) a) Tarjolla on kooltaan, kerrosluvultaan ja rakennusoikeuksiltaan erilaisia tontteja, mikä mahdollistaa rakentamisvelvoitteen (50% rakennusoikeudesta) puitteissa pienempienkin (esimerkiksi m2) omakotitalojen toteuttamisen. b) Informaatiota tontin omistajan/haltijan oikeuksista ja velvollisuuksista tontin rajojen läheisyydessä lisätään. Erityisesti korostetaan tontin omistajan/haltijan toteuttamisen erilaisten rakennelmien ja rakenteiden pitämisestä tontin puolella. Tarkoituksena on jakaa asiasta tietoa (ohje) tontin luovutuksen yhteydessä. c) Kehitetään tontin hakijoille järjestettävä tontti-infotilaisuuden sisältöä keskustelussa todettiin, että jo sekin on hyödyllistä, että rakentajat voivat tonttiinfossa tutustua virkamiehiin, joita he kohtaavat rakennusprojektin aikana Kaavoitus (Jarva) a) Rakentamistapaohjeiden selkeyttäminen: rakennustapaohjetta koskevaa asemakaavanmääräystä tarkistetaan siten, että se koskee vain ohjeessa esitettyjä sitovia määräyksiä sitovat, asemakaavaa täydentävät määräykset erotetaan ohjeessa selkeästi suositusluonteisista ohjeista ja hyvistä käytännöistä esitetään myös määräysten ja ohjeiden tavoitteet ja perustelut b) Kehitetään rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja tonttipalveluiden yhteisiä info-, opastus- ja suunnittelupalavereita niin, että ne palvelevat omakotirakentajia rakentamisprosessin eri vaiheissa keskusteltiin ja pohdittiin mm. resurssien riittävyyttä: korttelikohtaisiin tilaisuuksiin tuskin mahdollisuutta c) Järjestetään yhteinen koulutus asiakaskohtaamiseen kaavoitukselle, tonttipalveluille ja rakennusvalvonnalle Jatkotyöstönä kirjoitetaan raportti mistä muutoksen tarve on lähtenyt, mitkä ovat ne toimenpiteet, joita tehdään ja miten niitä seurataan ja mitataan. 5. Kuulemistilaisuus Sovitaan alustavasti kuulemistilaisuuden järjestämisestä torstaina 3.9. tai keskiviikkona klo 18 Kuulemistilaisuus on avoin kaikille kuntalaisille, mutta siihen kutsutaan erikseen hyvinkääläisiä rakentamisen ammattilaisia. Puheenvuoroja pitävät kaupungin puolelta Jouni V., Marko K., Anne J. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimii Tuula Vanhatalo. Puheenvuorot myös Hyvinkäällä toimivilta rakentamisen ammattilaisilta (Riku Bitter, Jari Tamminen, jokin työmaan vastuuhenkilö). Ulla Hurmeranta Kuntaliitosta voisi tulla kertomaan lakisääteisistä velvoitteista.

40 Kuulemistilaisuuden jälkeen työryhmä kokoontuu vielä, jos kuulemistilaisuudessa tulee vielä muita asioita, joita laitetaan työlistalle. Tilaisuudesta informoidaan Aamupostin kautta ja nettisivuilla. Tieto tilaisuudesta lähetetään myös niille, joille kyselystä tiedotettiin henkilökohtaisesti. 6. Muut asiat Kaupunginhallitukselta pyydetään lisäaikaa työlle lokakuun loppuun saakka. 7. Seuraava kokous klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:54. Muistiin kirjasi Taru Kontkanen

41 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Tekniikka ja ympäristö UUDISRAKENTAMISELLE ASETETUT VAATIMUKSET työryhmä Muistio 6/2015 Aika: kello Paikka: Anturasali Rentto, Suutarinkatu 2D Paikalla: Krista Silfverberg (puheenjohtaja) Tuula Vanhatalo Irma Pahlman Leena Meri Kimmo Martikainen Jouni Mattsson Mika Lavia Jouni Vastamäki Anne Jarva Marko Kankare Kirsi Hietanen / Taru Kontkanen (sihteeri) Arto Toikka (asiantuntija) 1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistio (11.6.) - Ei huomautettavaa. 3. Raporttiluonnos - Käytiin läpi raporttiluonnosta. - Lyhyt raportti ja liitteet. - Sisäisen tarkastajan Jaana Ilomäen kanssa keskusteltu. - Jaana Ilomäki tulossa kuulemistilaisuuteen. - Sisäinen tarkastus laillisuustarkastusta. Vaikka sisäisen tarkastuksen näkökulmasta muodollisesti kaikki kunnossa, voi parannettavaa käytännön puolesta olla (raportin luku 3) - Käytiin läpi kehittämistarpeita: - Tonttipalveluiden osalta: Käytiin keskustelua 50 % säännön tarpeellisuudesta. Päätettiin jättää. Tarkoituksena, että eri alueilla tarjolla monipuolista tarjontaa. Tarkoituksena, että tarjotaan suullista ja kirjallista tietoa. Päätettiin avata lisää tonttiinfotilaisuuksien kehittämiskohtaa. Jatkuvaa arviointia kehittämisestä ja haetaan asiakaslähtöisyyttä. - Rakentamistapaohjeiden ja kaavamääräysten osalta: Toivottu mm. yksinkertaisia ratkaisuja (perustaloja). Vanhoja ohjeita päivitetään tarvittaessa ja resurssien puitteissa. Ehdotettiin valokuvien esittämistä piha-alueilta. Jos kaikki rakentamistapaohjeet olisivat vain suositusluonteisia, sitovia nostettava kaavamääräyksiin. Tarkoituksena, että rakentamistapaohje säilytetään, mutta selkeämpänä ja joustavampana.

42 - Rakennusvalvonnan osalta: Kaikki työryhmälle esiin tuodut kehitysehdotukset ovat prosessissa. Katselmuksien mahdollinen lisääminen on pohdinnassa. - Asiakaspalvelun osalta: Useampien koulutusten järjestäminen tavoitteena. 4. Toimenpiteiden seuranta ja mittaus - Asiakaskyselyt. Voisi olla jatkuvaa (määräajoin toistettavaa) seurantaa. - Toimenpiteiden toteuttamisesta ja vaikutuksista raportoidaan valtuustolle. 5. Kuulemistilaisuus 9.9. klo 18 Laurean Rauhala-salissa - puheenjohtajana Tuula Vanhatalo - kehittämisehdotusten esittely: Jouni Vastamäki, Marko Kankare ja Anne Jarva - paneelikeskustelu: Ulla Hurmeranta, Riku Bitter ja Jari Tamminen - Jaana Ilomäki myös paikalla vastaamassa mahdollisiin kysymyksiin - mahdollisesti myös omakotitalorakentaja, Marko selvittää - Asiakkaille seinä esittää mielipiteitä tekstiviesteillä ja kirjallisesti Lisäajan pyytäminen saakka - Selvityksen luovuttaminen kaupunginhallitukselle Muut asiat - Ei muita asioita. 8. Seuraava kokous (kuulemistilaisuuden jälkeen) - Ti klo Kokouksen päättäminen - Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kirjasi Kirsi Hietanen

43 TUTKIMUSRAPORTTI RAKENTAMISPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY Hyvinkään kaupunki Laatinut: Q-Tutkimus / Jonna Kirjavainen 2015

44 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAT JA TUTKINNAN KOHDE 4 2. RAKENTAMISPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY Luokittelut Kyselyn tulokset Ryhmä Rakennuksen toteutustapa Tonttiasiat yleisesti Tonttiasiat: tiedonsaanti Avoin palaute tonttiasioista Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet yleisesti Avoin palaute asemakaava-asioista ja rakennustapaohjeista Rakennuslupa-asiat: toimistopalvelut Rakennuslupa-asiat: hakemuksen käsittely Rakennuslupa-asiat: hakemuksen käsittelyaika Rakennuslupa-asiat: lupakäsittely Rakennuslupa-asiat: suunnitteluvaatimusten lisäkustannukset Rakennuslupa-asiat: rakennusvalvonnan katselmukset Rakennuslupa-asiat: katselmusvaatimusten lisäkustannukset Avoin palaute rakennusvalvonnan toiminnasta Asiakaspalvelu yleisesti: arvosanat ja perustelut Toiveet ja kehitysideat 30 2 S i v u

45 3. JOHTOPÄÄTÖKSET 33 LIITE Kyselylomake 3 S i v u

46 1. TAUSTAT JA TUTKINNAN KOHDE Hyvinkään kaupunki halusi selvittää rakentamispalveluiden asiakaskyselyn avulla, miten prosessi toimii. Kysely jakautui eri osioihin: tonttiasiat, asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet, rakennuslupa-asiat sekä asiakaspalvelu yleisesti. Vastaajilta pyydettiin myös avointa palautetta useassa kohdassa, mikäli he kokivat tarpeelliseksi perustella vastaustaan enemmän. 2. RAKENTAMISPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY Kysely oli avoinna aikavälillä Julkista kyselylinkkiä jaettiin Hyvinkään kaupungin sivuilla sekä Hyvinkään sosiaalisen median eri kanavissa. Lisäksi kyselyyn kutsuttiin vastaamaan henkilöitä, jotka ovat olleet tekemisissä kaupungin rakentamispalveluiden kanssa viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaaminen tapahtui anonyymisti. Vastauksia kyselyyn annettiin 91 kpl. 2.1 Luokittelut Tässä kyselyssä käytettiin luokittelutietoina ryhmää, johon vastaaja kuuluu (lähtötilanne rakentamisprosessissa) sekä rakennuksen toteutustapaa. 2.2 Kyselyn tulokset Tästä kappaleesta alkaen syvennytään kyselyn tuloksiin. Järjestys noudattelee samaa, kuin kyselylomakkeessakin: vastaajien taustatiedot, tonttiasiat, asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet, rakennuslupa-asiat sekä asiakaspalvelu yleisesti. 4 S i v u

47 2.2.1 Ryhmä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Rakennuttaja (omakotirakentaja) 71% Jokin muu, mikä: Vastaava mestari tai muu valvontatehtävä Suunnittelija 9% 9% 9% Urakoitsija 2% Jokin muu, mikä: Rakennuttaja ja vastaava-mestari Rakennuttaja, kiinteistöliiketoiminta Vapaa-ajan asunnon rakentaja Talopakettitoimittaja Rakennuttaja / teollisuus Omakotitalon peruskorjaaja Vanhan rakennuksen remontoija Vanhan talon remontointi Rakennuksen toteutustapa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Talotehtaan paketti ja oma pääsuunnittelija 52% Oma pääsuunnittelija ja toteutus 36% Talotehtaan paketti ja pääsuunnittelija 13% 5 S i v u

48 2.2.3 Tonttiasiat yleisesti Pääsääntöisesti vastaajat ovat olleet tyytyväisiä tonttiasioihin. Pientä hajontaa löytyy tonttipalveluiden asiantuntija-avun saamisessa. Prosentuaalisesti määrä on kuitenkin hyvin pieni. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tontin koko oli sopiva Tonttiasiat Tontin rakennusoikeus oli sopiva Tontin rakentamisvelvoit e (50 % tontin rakennusoikeudes ta) oli sopiva Sain riittävästi tietoa tontista Tonttipalveluiden asiantuntijoilta sai apua tonttiasioissa Täysin samaa mieltä 63% 68% 50% 47% 39% Jokseenkin samaa mieltä 32% 28% 38% 38% 39% Jokseenkin eri mieltä 4% 4% 8% 12% 17% Täysin eri mieltä 1% 0% 4% 3% 4% Tonttiasiat: tiedonsaanti Vastaajat kokivat saaneensa eniten tietoa tontista ennakkomateriaalista. Myös kauppakirja ja/tai vuokrasopimus koettiin hyödylliseksi. Yli neljäsosa hyötyi myös infotilaisuuksista. 0% 20% 40% 60% 80% Jokin muu, mikä: Ennakkomateriaali Kauppakirja/vuokrasopimus Infotilaisuudet Jokin muu, mikä: 14% 27% 40% 75% Yksityinen Kaupungin nettisivut Oma tontti Omat selvitykset vanhasta tontista Viljanen kertoi erittäin hyvin tonttiasioista. Oma maaperätutkimus ja maanrakennusurakoitsija Autotalliprojekti olemassa olevan talon tontille Kaavaote Kyseessä ei ollut omakotirakentaminen, vaan teollisuuden pumppaamorakennus 6 S i v u

49 2.2.5 Avoin palaute tonttiasioista Ohessa listattuna vastaajien antama avoin palaute koskien tonttiasioita. Vastaajien määrä: 37 Tontti hankittiin yksityiseltä Tontin osto meni kaikin puolin hyvin. Tonttia ostettaessa esitteissä mainostettiin että Kaltevaan rakennetaan koulu. Tämä meille hyvin tärkeä maininta on edelleen esillä ainakin Kaupungin nettisivuilla. Tontin myyjä ei kylläkään luvannut mitään aikataulua koululle, mutta silti koemme tulleemme hivenen petetyiksi. Aamutuulen päiväkodin yhteydessä on kyllä 1-2 luokat ja toivottavasti tämä nyt ainakin pysyy lupauksien mukaisesti. Tontti hankittu yksityiseltä Ei huomautettavaa vastaavan työnjohtajan tai pääsuunnittelijan näkökulmasta Ammattilaisena osasin ottaa selvää asioista Hyvä palvelualtis ja aktiivinen henkilökunta. Toivoisin enemmän yhden tason tontteja. Kiitokset hyvästä palvelusta mittausosaston väelle. Hyvinkäällä todella vaikea saada rakennuslupa ajoissa ja jos saa niin käsittely aika on aivan liian pitkä! Ammattilaisena tilaan suoraan kaikki tarvittavat aineistot suoraan kaupunkimittauksesta/rakennusvalvonnasta +netistä (esim. Nurmijärvellä joutuu soittamaan kolmeen-neljään eri paikkaan saadakseen samat aineistot, eli pisteet Hyvinkäälle tästä) Homma hoituu hyvin, kysymyksiin saa vastauksia ja asiakaspalvelu pelaa. Tonttien ostaminen saaminen kaiken kaikkiaan arpapeliä. Tonteissa perustamiskustannukset viereisillä tonteilla ero jopa kymmeniä tuhansia euroja vaikka tontit muuten samanhintaisia ja päällisin puolin talvella samannäköisiä. Toisessa tontissa turvetta 3 metriä, toinen kalliolle ja kolmas talo suoraan päälle ja silti tontin hinta sama. Hinnassa pitäisi huomioida myös mahdolliset perustamiskustannukset ja hinta tulisi voida suhtauttaa tontin laatuun eli kaupungin tulisi tehdä myös tonttien pohjakartoitus samalla kun tekevät muun kunnallistekniikan paikalla ja sitten voisi hinnoitella myös tontit niiden kustannusten mukaisesti. Olisi mahdollista kyllä tehdä, hiukan vaivaa, mutta silloin ostajat olisivat samanarvoisessa asemassa. Mersu päältäpäin Ladan tekniikalla ei ole sama autokaupassakaan, kyseessä voisi olla äkkiseltään petos. Tontit jaoltaan vaikka kolmeen luokkaan tms. Tontin hinta kuitenkin noin viidennes rakennushinnasta. Kyselin tonteista ym., sain vastaukseksi ympäripyöreitä "ei sitä vielä voi tietää vastauksia" Tonttipuolen toiminta oli hyvää ja joustavaa; valvontapuolen operatiivinen toiminta ehkä vähän joustamatonta. Tontti puoli toimi hyvin. Rakentamistapaohje on turhan tiukka (voisi samalla olla kuvatkin talosta). Vähän joustoa siihen minkälaista taloa saa tontille tehdä. 1, 1½, 1 2/3, 2, 2/ Aika rajallisesti pystyy vaikuttamaan siihen mitä haluaa talolta. Kaikki on määritelty jo valmiiksi. Erityisesti Janne Viljasen kanssa on ollut mukava asioida. Periaatteessa toimii. Joissakin asioissa aktiivisempaa otetta olisi kaivattu. Esim. Mahdolliset poikkeamat rakennustapaohjeesta / kaavasta yms. Piti erikseen selvittää. Tonttipalvelut eivät halunneet ottaa oikein kantaa mihinkään. Lisäksi tärkeissä asioissa tonttipalvelut voisi olla itse aktiivinen tontinvaraajien suuntaan. Esim. Kravunrinteen kohdalla markkinointimateriaaleissa yms. 7 S i v u

50 8 S i v u Aluetta myytiin siten että koulu on tulossa. Sitten kun koulun kohtalosta tuli kysymysmerkki, eli ulkopaikkakuntalaisilla ollut mitään mahdollisuutta huomioida tätä päätöksenteossa. Asia on kuitenkin hyvin tärkeä monelle rakentamispaikkaa harkitsevalle. Siltäkohin pettyneitä, vaikka selvästi tontin rakentamisohjeissa kerrottiin esim. tonttien korkeuksista ei pitänyt paikkansa, naapurien tontinkorkeuksissa ei otettu huomioon jo valmiiseen tontin rakennuskorkeuksiin. Eikä saatu mielestämme asiaan korjausta pyynnöstä huolimatta! Tontin maaperän laatu olisi pitänyt olla kaupungilla hyvin tiedossa, mutta siitä ei kuitenkaan tuotu avoimesti esille. Tonttiasiat sujuivat asiallisesti, ei moitittavaa Kaikki meni hyvin Tonttiin liittyvä palvelu ja saatu informaatio olivat hyviä. Kaupunki olisi voinut kaavassa ottaa kantaa myös talojen sokkelikorkoon. Nyt alueella sangen omituisia vaikutelmia, kun rakentajat ovat tehneet täyttöjä mielensä mukaan ja nostelleet tonttejaan ylöspäin. Rakennusvalvonnasta haettu apu päättyi vastaukseen, ettei kaupunki valvo korkoa. En ole asioinut tonttiasioissa. Tontista saatu ennakkomateriaali oli huomattavasti positiivisempi kuin todellisuus etenkin koron ja täytön suhteen. Ennakkomateriaalin ja todellisen katusuunnitelmakorkeuden ero tontin yläpäässä +0,5m. Tontti oli täyttömaata ja siihen liittyvää lisätietoa olisi ollut mukava saada etukäteen. Kaikkea emme edes etukäteen osanneet kysyä. Rakennuslupaa varten tarvittavat paperit pitäisi olla helpommin saatavilla ja lupapaperikustannukset tulisi olla hyvin esillä. Elisa Seppäseltä saatiin näiden papereiden hankinnassa suuresti apuja (suuri kiitos Elisalle! :) ), mutta kaikki paperit mitä tarvitaan rakennusluvan hakemiseen olisi hyvä lähettää vaikka jo tontin varausvaiheessa asiakkaalle ja periä vaikka hintaa näistä varausmaksua hiukan suurentamalla. Näin rakennuttaja pääsisi heti suunnittelemaan oleellisilta osilta omaa taloaan lupahakemusta varten. Ostin tontin yksityiseltä henkilöltä Lupien käsittelyprosessi ja rakennusvalvonnan kuviot ovat tällä hetkellä täysin sekaisin! Messusuunnittelukokoukset olivat korvaamattomia Kaavat aivan liian tiukkoja. Tuntuu, että toteutetaan kaavoittajan fantasiaa. Rakentamistapaohjeet eivät ole ohjeita vaan määräyksiä. Sitoo liikaa rakentajan käsiä ja budjettia. On suorastaan törkeää vaatia aidan rakentamista tai betonikiveystä pihaan. Nämä pitää olla rakentajan hallinnassa olevia asioita. Ei kaavoittajan. Se että halutaan täysin yhtenäisiä alueita ei ole kuin kaavoittajan toive. Esim. Pavinmäki on todella hieno ja omaleimainen alue, mitä eivät uudemmat alueet ole. Samaa talotehdasmättöä kaikki uudet alueet asuntomessualuetta lukuun ottamatta. Järjetön vaatimus omakotitaloissa on myös invaluiska. Se on kallis ja aivan turha. Tilavaraus voisi olla vielä perusteltu, jos taloon joskus muuttaisi liikuntarajoitteinen henkilö. Kaksikerroksisessa talossa sekin on aivan turha. Ei kukaan liikuntarajoitteinen sellaiseen muuta. Tämä kohta meni meillä hyvin. Tonttivuokria tulisi laskea, koska markkinoituja lupauksia ei ole pidetty (koulu, oikea julkinen liikenne) En ole asioinut Hyvinkään Rakennusvalvonnassa koskien tonttiasioita. Olen ollut mukana vanhan kohteen saneerauksessa, jossa rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut. Kohde on vaatinut rakennusluvan. Tontti oli ennestään, emme tarvinneet tonttipalveluja

51 Meillä oli olemassa oleva talo, jossa tehtiin remonttia ja samalla käyttötarkoituksen muutos. Tiedon saaminen viranomaisilta oli erittäin vaikeaa ja suora järkevä kommunikointi heidän kanssaan oli olematonta viranomaisten puolelta. Palvelu oli hyvää ja tietoa sai kysyttäessä Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet yleisesti Vastaajille esitettiin väittämiä koskien asemakaava-asioita ja rakennustapaohjeita. Matriisi on muokattu pylväsdiagrammiksi ja jaettu kahteen eri kuvaajaan tulkinnan selkiyttämiseksi. Eniten esiin nousee rakentamistapaohjeiden arvostus. Asemakaavamääräykset ovat vastaajissa herättäneet kannanottoja puolesta ja vastaan. 60% 50% 40% 30% 20% Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet, kuvaaja 1 Asemakaavamääräykset ohjaavat rakentamista sopivalla tarkkuudella Asemakaavamääräykset varmistavat eri rakentajien tasapuoliset rakentamismahdollisuudet Asemakaavamääräykset jättävät riittävästi väljyyttä rakennussuunnitteluun 10% Rakentamistapaohjeet edistävät hyvää rakentamistapaa 0% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 9 S i v u

52 Vastaajat ovat enimmäkseen tyytyväisiä rakentamistapaohjeisiin kaikilta osin. Pientä hajontaa löytyy koskien kaavoituksen asiantuntija-avun saamisessa. 60% Asemakaava-asiat ja rakennustapaohjeet, kuvaaja 2 50% 40% 30% 20% 10% Rakentamistapaohjeet edistävät hyvän ympäristön syntymistä Rakentamistapaohjeista on hyötyä rakennushankkeen suunnittelussa Rakentamistapaohjeet auttavat ottamaan huomioon myös naapurin ratkaisut Kaavoituksen asiantuntijoilta saa apua määräysten ja ohjeiden tulkinnassa 0% Täysin samaa mieltä Jokseenkin Jokseenkin eri samaa mieltä mieltä Täysin eri mieltä Avoin palaute asemakaava-asioista ja rakennustapaohjeista Ohessa listattuna avoin palaute asemakaava-asioista ja rakennustapaohjeista. Vastaajien määrä: 38 Asemakaavamääräykset eivät varmista tasapuolista kohtelua koska aikaisemmin rakennusvalvonta noudatti niitä aivan miten sattuu. Jotkut eivät saa minkäänlaisia muutoksia läpi ja toiset saavat tehdä minkä värisen tahansa tai jopa kerroslukumäärällä ei toisille ole mitään merkitystä. Hyvän esimerkin tästä saa jos käy kiertämässä Kaltevankierron asemakaavakuvan mukaan ja miettii jo myönnettyjen talojen värejä ja kerroslukumääriä. Kaikista tärkein asia viranomaisella on kansalaisen tasapuolinen kohtelu. Kaupungilla täytyy olla yhtenäinen linja mistä voidaan joustaa mistä ei. Tämän pystyy ratkomaan niin että lupia uudelle alueelle myöntää aina sama henkilö. Rakennustapaohjeissa oleva esteettömyys olisi parempi vaihtaa niin että täytyy suunnittelussa esittää kuinka rakennus muutetaan esteettömäksi. Eli siis esim. Ei rakenneta kaikkiin taloihin invaluiskia vaan kuvissa osoitetaan varaus invaluiskalle. 10 S i v u

53 Hiukan poukkoilevia ohjeita. Ongelmat tulevat esille toteutuksen aikana. Liian yksityiskohtaisia ohjeita, esim. värisävyjen ja raja-aitojen määräykset liian tarkkoja Asemakaavamääräykset liian tiukkoja. Vaikea rakentaa omaa "unelmien taloa" kun kaikki on niin pitkälle määrätty, ettei monesti saa edes itse päättää talonsa väriä, muista asioista puhumattakaan. Lisäksi ei ole ollenkaan tasa-arvoista, että joidenkin rakentajien kohdalla näistä on kuitenkin räikeästi poikettu, ja toisille ollaan erittäin tiukkana. Saa apua - mutta milloin... Rakennuslupa-asioiden käsittelyaika turhauttavan pitkä! Usein liian ohjaavia, jokainen asiakas ja tarpeet ja budjetti on niin yksilöllisiä että yhdet liian tarkat ohjeet vaikeuttavat suunnittelua. Mielestäni on liian ohjaavaa määrätä rakentajalle esim. aitatyyppejä, kivimuureja, etupihan betonikiveyksiä, + invaluiskia tms., niiden takia tulee loppukatselmukset venymään todella monella projektilla Jossain määrin myös terveen järjen käyttö olisi sallittava mm autotallien ovien suunnalla ja autotalliin ajosuunnalla tieltä päin vai pakollinen koukkaus pihaan ensin. Ohjeita on hyvä olla ja niitä pitääkin olla, mutta yksityiskohtaisten, valtavirrasta ja ajan hengestä poikkeavien väri- tai materiaalimääräysten sijaan suosisin laajempaa valinnan mahdollisuutta. Ohjeiston pitää olla riittävän lavea, jotta edellytykset kustannustehokkaaseen rakentamiseen säilyvät kaikilla rakentajilla. Tiukkojen asemakaavamääräysten ja ohjeiden sijaan ihmiset tarvitsisivat kaupungin puolelta lupavaiheessa arkkitehtitutoria. Useimmiten ympäristön ilme määräytyy siten, että maallikkorakentajat katsoo talotehtaan katalookista talopohjia ja päättää siltä pohjalta. Ammattisuunnittelija korkeintaan asettaa talon tontille. Usko tiukkaan ohjeiden ja määräysten noudattamisen pelastavaan vaikutukseen on turhaa. Rakennustapaohjetta tulkitaan ehkä liikaa kuin ne olisivat määräyksiä. Ohjeista ja jopa määräyksistä pitäisi voida joustaa varsinkin jos se parantavat ympäristöä tai eivät ainakaan huononna sitä. Rakentamistapaohjeeseen joustoa. Siihen että määrätään kaikki muuta paitsi väliseinien paikat on mielestäni turhan tiukkaa. Vähän elävöittää ympäristöä jos tulisi erilaisia taloja erivärisinä. Rakennuttajille pitäisi antaa vapautta valita (riittävästi valinnanvaraa tontteihin tai joustoa minkä muotoisia taloja saa tehdä). Tällöin saataisiin rakentajaa miellyttävä talo. Kiitos erinomaisesta suunnittelusta kaavan ja rakentamistavan suhteen. Verrattuna lähikuntien työhön tällä saralla, rakentaja pääsee huomattavasti paremmin hahmottamaan kokonaisuuden sekä oman rakennushankkeen raamit. Helpottaa tietysti myös suunnittelua, koska rajaa vaihtoehtoja pois ja siten pienentää harkinta-joukkoa. Liian tiukat kaavamääräykset (esim. Talomalli 1 2/3 alleviivattuna, 2/3 kiinni rakennusalassa) yhdessä erimallisten tonttien kanssa eriarvoistavat tontinomistajia. Joillekin tonteille todella vaikea rakentaa kaavan mukaista ja asukkaalle mieleistä taloa. Kun tähän yhdistetään rakennusvalvonnan pilkun tarkka kaavamääräysten noudattaminen, talon suunnittelu toiveiden mukaiseksi ja perhetilanteelle sopivaksi on todella vaikeaa. Toivoisimme "talonpoikaisjärjen" käyttöä; kaavat olisivat vain suuntaa antavia. Rakennusvalvonnan sopiva joustavuus tuskin muuttaisi alueen yleisilmettä. Liian tiukka kaavoitus lisää myös rakennuskustannuksia sekä kuormittaa rakennusvalvontaa - hidastaa lupaprosesseja jatkuvalla konsultaation tarpeella. Hyvät olis ohjeet jos kaikki noudattaisi niitä ja ottaisi naapurit huomioon, mutta näin ei meidän kohdalla ainakaan käynyt. Tältä kohin täysin pettyneitä. Ohjeet hyvät jos kaikki noudattaa ja valvotaan ja otettais huomioon naapuri. Jotakuinkin ookoo, mitä nyt joku talon paikka oli määritelty turhan tarkkaan. 11 S i v u

54 12 S i v u Rakentaessa ns. Vanhalle tontille kaavamääräykset väljemmät, mutta lupavaiheessa tätä tulkittiinkin tiukalla kädellä, ennakkokyselyistä huolimatta. Liikaa ohjeita/määräyksiä koskien mm. Pihan yksityiskohtia, rakentaminen entistäkin kalliimpaa. Vähennetään hiukan säännöstelyä, houkutellaan lisää rakentajia/asukkaita jolloin saadaan luvattu koulukin ehkä alueelle rakennettua. Rakennustapaohje tulee olla selkokielisempi sekä yksiselitteinen. Katso edellinen avoin palaute kaava-asiaan talojen koroista, tonttitäytöistä jne. Eri rakentajia kohdellaan eri tavalla. Asiantuntijat saattavat antaa erilaisia vastauksia samoihin kysymyksiin. Asiakaspalvelu huonoa. Asemakaavat luodaan ja päätetään sekä toteutetaan ja valvotaan aivan ristiriitaisesti. Jos asemakaavamääräys ohjaa rakentamaan tietyllä lopputuloksella tai ohjaamalla jotakin yksittäistä kohtaa rakentamisessa, niin sitä tulisi noudattaa kaikissa tilanteissa eikä siitä sopisi poiketa. Samaa poikkemaan saattaisi haluta myös toisetkin rakentajat haluta, mutta ensiksi kielletyt anomukset toteuttavat määräyksen mukaisen rakentamisen ja myöhemmät useita kertoja poikkeamaa haluavat saavat tahtonsa hyväksyttyä. Tämä ei ole missään muotoa tasapuolista, vaan viranomaisten mielivaltaa ja lijantonta toimintaa. Parempi vaihtoehto olisi laatia asemakaavat alun perin todella väljästi ja rakentajalla olisi mahdollisuus itse toteuttaa haluamaansa omaa kotiaan rakentaessaan. Asemakaava ei saisi olla liian rajoittavaa ja siten myös rakennusvalvontaa työllistävää. Lopputulos eli valmistuminen loppuun saakka ja siisti ympäristö pitäisi olla tavoitteena pientalorakentamisessa. Ei saisi missään nimessä liikaa rajoittaa luovaa toteuttamista, koska rakentaja/kiinteistönomistaja loppujenlopuksi vastaa omistamastaan kiinteistöstä ja sen ylläpidosta. Julkiset rakentamishankkeet ovat asia erikseen kaavoituksella ja asemakaavalla ohjailtavissa olevia asioita päättäjille ja rakennusvalvonnalle. Asemakaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet toimivat kun niitä noudatetaan. Olennaisin puute on rakennuksen ajateltu korkotaso katulinjan suhteen. Käytännössä ensin rakentava tekee mahdollisimman vähällä täytöllä ja viimeinen rakentaa korkeita tukimuureja. Rakennusvalvonta ei reagoi korkoihin millään tavalla lupahakemuksen yhteydessä. Kaupungilta on hankala saada ketään kiinni neuvomaan asioissa. Toiveena on, että rakennustapaohjeista myös pidetään kiinni eli että alueen yleisilme toteutuu sellaisena kuin se on suunniteltu. Ohjeita tulisi noudattaa kaikkien rakentajien osalta! Niin ammattirakentajat ja Matti myöhäisten osalta. On kurjaa huomata että ensimmäisten rakentajien osalta säännökset pitävät, mutta lopuksi voit tehdä mitä huvittaa??? Invaluiska on mielestäni aivan turha.varastointitilaa vaaditaan liikaa. Kaavoitus on liian tiukka. Kaavoittaja alkanut leikkimään rakennussuunnittelijaa tiukoilla määräyksillään. Halutaan vaikuttaa kaikkeen. Ylilyönti tapahtunut aitavaatimuksissa ja pihalaatoituksissa sekä invaluiskissa. Värit vielä menettelee. Rakennustapaohjeet eivät ole ohjeita vaan määräyksiä. Ohjeita voi tulkita määräyksiä ei. Ohjeet tehty määräyksiksi. Eivät anna mitään apua rakentajalle, koska niitä pitää noudattaa. Rakennustapaohjeessa taitaa olla myös laittomuuksia. Mihinköhän lain tain asetuksen kohtaan perustuu vaatimus omakotitalojen pääsuunnittelijan A- luokan vaatimuksesta. Pitäisi varmaan tehdä valitus hallinto-oikeuteen, jos ei tule hyväksyntää. Taas yksi järjetön asia. Invaluiskan tekeminen omakotitaloon on aivan järjetön. Varsinkin kaksikerroksisiin taloihin. Tilavaraus voisi olla jokseenkin perusteltua. Uudet alueet asuntomessualuetta lukuun ottamatta ovat tylsiä. Ei mitään omaleimaista. Jos yrität saada omaleimaisen talon niin ei varmaan onnistu. Ei ole rakennustapaohjeiden mukainen ja ei voida tehdä poikkeusta. Mielivaltaista touhua.

55 Miksi Lehtikorpeen vaadittiin 15m3 neliötä varastotilaa kun muualla Hyvinkäällä riittää vähempi? Pienelle tontille vaikea mahduttaa Epäselvää on miten tarkasti asemakaavamääräyksiä ja rakennustapaohjeita pitää noudattaa. Liian jyrkkä kanta 50v vanhojen kaavojen muut isäksi tähänkään ja ympäristön mukaiseksi. Lähinnä ajattelen yksi ja kaksikerros ratkaisuja. Tapainlinnankatu 9 osoitteessa. Rakennuslupahakemuksen käsittely oli vielä ihan kunnossa (saimme luvan viikossa) mutta osa vaatimuksista on älyttömiä ja kuormittavat turhaan rakentajan kukkaroa. Kyllä tontin raivaamisen ja kaivamisen pitäisi olla mahdollista jo ostamisen jälkeen, kuten monissa muissa kunnissa. Nyt jouduimme tekemään ilman lupaa, koska muuten olisimme maksaneet talotehtaalle sakkoa myöhästymisestä. Turhat "ohjeet" (määräykset), kuten invaluiskat poistettava. Eihän rakennusvalvonnan toimipisteessäkään ole!! Eikä rautatien ylittävän kävelysillan portaissa. Tontin sisällä olisi ollut hyvä pystyä vapaammin suunnittelemaan rakennusten paikat. Nyt omasta tontista 33% oli määritelty jollakin säännöllä. Ihmiset rakentavat yleensä vain kerran itselleen kodin, onko tontin sisällä tapahtuva toiminta ja valinnat säädeltävä niin tarkasti. Eikö riitä, että neuvotaan rakentamaan terveitä ja kestäviä rakennuksia. Rakentamistapaohjeilla puututaan vain ulkonäköseikkoihin. Miksi Hyvinkäällä vanhan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos on tehty niin hankalaksi? Varsinkin kun Suomessa ei ole vanhaa rakennuskantaa koskevaa erillistä rakentamismääräyskokoelmaa. Päätöksenteossa rakennusvalvonta turvautuu vain uusinpiin määräyksiin ilman kykyä soveltaa niitä vanhan rakennuksen kohdalla. Mielestäni tällainen menettely ei edistä hyvää rakentamistapaa, vaan useimmiten se lisää turhia kustannuksia rakennusvaiheessa ja heikentää lopputulosta. Pitäisi selkeästi kertoa, mitkä rakennustapaohjeen kohdat ovat ehdottomia vaatimuksia ja mitkä suosituksia. Selityksenä ei kelpaa, että kaikki ovat vaatimuksia, koska suurin osa rakentajista ei ole kaikkia ohjeita käytännössä kuitenkaan noudattanut. Miksi "esteetön pääsisäänkäynti" on rakennustapaohjeessa "vaadittu" kaikille? Miksi ei riitä varaus tähän kuten monessa muussa kunnassa? Miksi kuitenkaan monessa talossa ei näytä ole esteetöntä pääsisäänkäyntiä? Rakennustapaohjeessa on kerrottu että tonttikohtainen hulevesien viivytysratkaisukin kelpaa, mutta miksi se ei kuitenkaan kelvannut "vesi-insinöörille" vaan savimaallekin piti rakentaa imeytys? Miksi nyt sitten kuitenkin monessa talossa näyttää olevan tehty/tulossa pelkästään viivytyskaivo? Rakennustapaohjeiden tulisi olla suuntaa antavia, jotta rakentaminen olisi jokseenkin yhtenäistä rajatulla alueella. Nyt rakentamisessa näyttää siltä, että ohjeet ovat ehdottomia, eikä yksittäisen rakennuttajan näkökulmaa huomioida, vaikka se olisi hyvin perusteltu. Esim. Toimipaikkojen rakentaminen yritysten tarpeita varten voivat vaihdella hyvinkin paljon yritysten välillä, joten tällöin tulisi huomioida kyseisen yrityksen tarpeita, eikä hylätä suunnitelmia sen takia, että se poikkeaa annetuista ohjeista. Myös ohjeiden tulkinnassa vielä kaavoittamattomilla alueilla on parantamisen varaa. Vanhoille hirsitaloille ei ole olemassa rakennustapaohjeita, vaan ne tulisivat rakentaa uusien talojen ohjeilla. Kaikki, jotka ovat olleet tekemisessä rakentamisen kanssa tietävät, että se on mahdotonta. Kokonaispaketti oli hyvä ja selkeä. Ainoastaan hulevesikäsittely oli hieman epäselvästi ohjeistettu 13 S i v u

56 2.2.8 Rakennuslupa-asiat: toimistopalvelut Vastaajien mielestä palvelu on ystävällistä sekä ammattitaitoista. Toimistopalveluihin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Pientä hajontaa löytyy henkilökunnan tavoitettavuudesta. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Palvelu oli ystävällistä 26% 42% 20% 12% Palvelu oli ammattitaitoista 22% 44% 24% 9% Henkilökunnan tavoitettavuus oli riittävä Olen tyytyväinen toimistopalveluhin Rakennuslupa-asiat: toimistopalvelut 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 14% 31% 28% 27% 18% 42% 28% 12% Rakennuslupa-asiat: hakemuksen käsittely Suurimman osan vastaajista hakemus käsiteltiin perinteisesti paperisena. 30 % vastaajista ilmoitti käsittelyn tapahtuneen sähköisesti. Hakemukseni käsiteltiin: Sähköisesti Lupapiste.fipalvelussa 30 % Perinteisesti paperisena 70 % 14 S i v u

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Liitteet: - Kaavaluonnos, liite 1/ 61 - Asemakaavamerkinnät, liite 2/ 61 - Asemakaavaselostus, liite 3/ 61

Liitteet: - Kaavaluonnos, liite 1/ 61 - Asemakaavamerkinnät, liite 2/ 61 - Asemakaavaselostus, liite 3/ 61 Valtuusto 6 09.09.2013 6 S 19 C Joensuun venesataman asemakaavan hyväksyminen 152/10.02.03/2012 KAAVJAOS 61 Kaavoitusjaosto 12.6.2012 Valmistelija: maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva matti.kanerva (at)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaavan muutos, Santtio 11, kortteli 32 sekä puisto- ja lähivirkistysalue Liite 1 1 Sijainti opaskartalla Aluerajaus Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.5.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI ÄMMÄNTÖYRÄS, OLLOSTENTIEN ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03) 888 111

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus 77 16.02.2009 Kunnanhallitus 243 12.10.2009 Kunnanhallitus 270 23.11.2009 Kunnanhallitus 5 11.01.2010 Kunnanvaltuusto 4 17.02.2010 SAUKKOVAARAN LAKIALUEEN ASEMAKAAVA 101/10/2009 KHALL 77

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI NUORIKKALANMETSÄ 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 L O V I I S A 10.10.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: LÄNSIPORTTI Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa: 6 Kortteli:

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 18. KAUPUNGIN- OSAN KORTTELI 5, TONTIT 11 JA 13, HOLMINKATU 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 18. kaupunginosan asemakaavan muutos Kaavan tunnus: 18/17 Kaavan päiväys:20.5.2009

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

Iso-Kauselan asemakaavan muutos A1102

Iso-Kauselan asemakaavan muutos A1102 Kaarinan kaupunki Iso-Kauselan asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Kirismäen asemakaava ja asemakaavan muutos A24100

Kirismäen asemakaava ja asemakaavan muutos A24100 Kaarinan kaupunki Kirismäen asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Kaakkois-Herrasniityn asemakaava A3516

Kaakkois-Herrasniityn asemakaava A3516 Kaarinan kaupunki Kaakkois-Herrasniityn asemakaava A56 osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 46/06 A56 0..06 Maankäyttö- ja rakennuslain 6 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016

Lisätiedot

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea 1 ROVANIEMI Maankäyttö 7.3.2011 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea Julkinen nähtävilläpito 27.1. 25.2.2011 LAUSUNNOT Lapin ELY keskuksen lausunto 2.3.2011 Rakennustapaohjeiden

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.10.2015 ALAJÄRVEN KAUPUNKI Kullanmutkan asemakaavan laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.3.2016 KURIKAN KAUPUNKI Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma TRE1656/2012 Dno TRE1656/10.02.01/2012 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.4.2012 KÄMMENNIEMI, 8114-8 ja 9, AUNESSALMENKATU 6 JA 10, TONTTIEN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN.

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSA KATU JA VIRKISTYSALUE Savottaranta, Venemiehentie OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTAUS JA SUUNNITTELUPALVELUKESKUS SUUNNITTELUPALVELUT

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27 L O V I I S A 5.11.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA (SÄHKÖKUJAN ALUE, KOSKENKYLÄ) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: KOSKENKYLÄ, PERNAJA Kaupunki: LOVIISA

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA)

KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) L O V I I S A KORTTELIN 752 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SEPPÄLÄNTIE JA TORPPARINKUJA) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: SEPPÄLÄNTIE / TORPPARINKUJA Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 27.5.2016 SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1940/2014 VP 64/10.12.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1640 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA BG - liikekiinteistöt Oy asemakaava ja asemakaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA BG - liikekiinteistöt Oy asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA BG - liikekiinteistöt Oy asemakaava ja asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 7 koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos 51:006

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 17.7.2012_Päivitetty 14.11.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 17.7.2012_Päivitetty 14.11.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 187 JA PUISTOALUEILLA (RAJATIEN JA MESIMARJANTIEN VÄLISELLÄ ALUEELLA) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Tallinmäen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli)

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli) 1 (5) LIITE 6 YLÖJÄRVI YMPLTK. 12.12.2011 ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelun alue sijaitsee Elovainion

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.11.2016 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Korttelit 18 ja 19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot