HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE YLEISOHJE VERSIO 1.1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE YLEISOHJE VERSIO 1.1"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE YLEISOHJE VERSIO

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1. YLEISTÄ 1.1 Kansainväliset ja kansalliset sopimukset sekä Helsingin velvoitteet 1.2 Matalaenergiarakentaminen 1.3 Passiivienergiarakentaminen 2. MATALENERGIATAVOITTEET 2.1 Uudisrakentaminen 2.2 Korjausrakentaminen 3. UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET 3.1 Aurinkoenergia 3.2 Tuulienergia 3.3 Lämpöpumput 3.4 Kalliojäähdytys 4. SUUNNITTELUOHJEET 4.1 Rakennus- ja rakennesuunnittelu 4.2 LVI-suunnittelu 4.3 Rakennusautomaatiosuunnittelu 4.4 Sähkösuunnittelu 5. TARVESELVITYS- JA HANKESUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT 5.1 Päätös kohteen matalaenergiarakentamisesta 5.2 Suunnittelijavalinta 5.3 Suunnitteluohjeet ja tavoiteasetanta 5.4 Matalaenergialaskelmat ja -vertailut 6. SUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT a. Suunnittelijavalinta b. Suunnitteluohjeet ja tavoiteasetanta c. Matalaenergialaskelmat ja -vertailut 7. RAKENTAMIS- JA VASTAANOTTOVAIHEEN TEHTÄVÄT a. Matalaenergiarakentamisen vaatimukset rakentamiselle b. Tarkastukset ja vastaanotto 8. TAKUUAJAN TEHTÄVÄT 9. YLLÄPITOVAIHEEN TEHTÄVÄT 9.1 Energiaseuranta 9.2 Olosuhdeseuranta 9.3 Huolto- ja korjaustoiminta

3 ESIPUHE Matalaenergiarakentaminen on yksi merkittävä tapa vastata ilmastonmuutoksen hidastamisen tuomiin haasteisiin. Nykyiset matalaenergiarakentamisohjeet keskittyvät pääasiassa asuinrakennuksiin. Tämä matalaenergiarakentamisohje keskittyy julkisiin palvelukiinteistöihin. Matalaenergiarakentamisohjeet muodostuvat kolmesta osiosta: 1. tämä yleisohje 2. alakohtaiset suunnittelu- ja rakentamisohjeet (valmistuu myöhemmin) - rakennus- ja rakennesuunnittelu - LVIA-suunnittelu - sähkösuunnittelu 3. projektikohtaiset ohjeet ja tarkistuslistat (valmistuu myöhemmin) Helsingin palvelurakennuksia rakennuttavien organisaatioiden käsitys matalaenergiarakentamisesta poikkeaa yleisesti mediassa esitetyistä pelkästään lämpöenergiaan keskittyvistä toimenpiteistä, jotka kohdistuvat pääosin rakennuksen vaippaan. Helsingin energian sähköenergian tuotannon päästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat selvästi suuremmat kuin kaukolämmöllä, joten sähköenergiakulutuksen pienentämisellä on kaupunkikonsernin kannalta huomattavasti suurempi merkitys kuin lämmönsäästöllä. Yksityisen sektorin kiinteistönomistajista poiketen myös käyttäjäsähkö on huomioitava energiankulutustavoitteissa, sillä rakennusten käyttäjät ovat pääsääntöisesti Helsingin kaupungin omaa henkilökuntaa. Tässä ohjeessa energiankulutuksella (lämpö- sähkö- ja kaukojäähdytysenergia) tarkoitetaan ostoenergiaa, joka tulee tontin/kiinteistön ulkopuolelta. Muun muassa energiatodistuksessa energiankulutusta käsitellään eri tavalla, jolloin energiatodistuksesta saadut lukuarvot eivät täysin vastaa tässä ohjeessa tarkoitettuja lukuarvoja. Kaiken tavoitteena on primäärienergian tuotannossa tarvittavan uusiutumattoman raaka-aineen ja sen käyttämisestä aiheutuvien päästöjen minimointi. Tämä ohje koskee pääasiassa kaukolämpöalueella tapahtuvaa rakentamista mutta se on sovellettavissa myös kaukolämpöalueen ulkopuolelle. Helsingin kaupungin palvelukiinteistöistä noin 98 % sijaitsee kaukolämpöalueella. Ohjeen ovat laatineet HKR-Rakennuttajan rakennuttaja- ja energia-asiantuntijat. Lisäksi työhön on osallistunut kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuttajaasiantuntijoita. Tämä matalaenergiaohje tullee päivittymään jo muutaman kuukauden sisällä, sillä tämä ohje lienee kansallisesti ja kansainvälisesti ajatellen ensimmäisiä matalaenergiaohjeita, joka on tehty muille kuin asuinrakennuksille Helsingissä Jukka Forsman Toimistopäällikkö, HKR-Rakennuttaja

4 1. YLEISTÄ 1.1 KANSAINVÄLISET JA KANSALLISET SOPIMUKSET SEKÄ HELSINGIN VELVOITTEET EU:n energiansäästön toimintaohjelmassa on energiatehokkuuden parantumisen tavoitteeksi asetettu 20 % vähennys vuoteen 2020 mennessä. Referenssivuosi on EU:n energiapalveludirektiivi asettaa jäsenvaltioille yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen jaksolla ja velvoittaa varmistamaan, että julkisella sektorilla on direktiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimerkillinen rooli. Suomessa direktiivi on toimeenpantu energiatehokkuussopimusmenettelyllä. Helsinki on sitoutunut KTM:n (nykyinen TEM) kanssa tekemällään energiatehokkuussopimuksella (KETS) säästämään energiaa 9 % yhdeksän vuoden aikana. Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 kulutuksesta. Tämän sopimuksen mukainen energiatehokkuussuunnitelma on hyväksytty Helsingin kaupunginhallituksessa kesäkuussa Suunnitelmassa on huomioitu edellä mainitut 9 % ja 20 % säästötavoitteet. Helsingin kaupunkikonsernin energiankulutuksesta noin 80 % tapahtuu kaupungin omistamissa rakennuksissa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa säästötavoitteisiin pääsemiseksi. Energiatehokkuutta on parannettava kattavasti kaikissa kiinteistöissä - sekä olemassa olevissa kiinteistöissä että uudisrakentamisessa ja korjaustoiminnassa. Matalaenergiarakentamisella on mahdollisuus vähentää koko rakennuskannan energiankulutusta vuoteen 2016 mennessä arviolta 1-2 % ja vuoteen 2020 mennessä arviolta 4-5 %. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia - selonteossa pvm on kohdassa 4. Rakennusten energiankäyttö sanottu muun muassa: - Kaupungin omissa uudis- ja korjausrakentamiskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista Tämä tarkoittaa sitä, että palvelurakennusten rakentamisessa noudatetaan aina matalaenergiarakentamista. Poikkeustapauksissa joitain osia matalaenergiatoimenpiteistä voidaan jättää toteuttamatta. 1.2 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Matalaenergiarakentaminen tarkoittaa rakennusten kokonaisenergiankulutustason (sekä lämpö-, jäähdytys että sähköenergian) merkittävää pienentämistä.

5 Yleensä matalaenergiarakentaminen tarkoittaa rakennuksen energiankulutuksen vähentämistä noin puoleen 2000-luvun rakentamistasosta (ennen vuoden 2010 uusia rakentamismääräyksiä). Yleisesti julkisuudessa on enemmän kiinnitetty huomiota lämpöenergian- eikä niinkään sähköenergiankulutuksen vähentämiseen. Helsingin kaupungin palvelurakentamisen matalaenergiaratkaisuissa on järkevää panostaa erityisesti sähköenergian säästöön, sillä kaupungin omassa käytössä olevien rakennusten käyttäjien sähkönkäyttö on myös kaupungin omaa toimintaa. Lisäksi on otettava huomioon se, että konsernitasolla kaukolämpö on jätelämpöä, joka muuten ajettaisiin mereen, kun lämpötila ylittää noin 1 C. Perusparannus- ja korjauskohteessa säästötavoite on pienempi esimerkiksi rakennussuojelusyistä johtuen. Matalaenergiarakentamisessa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - Lämpöenergiankulutusta pystytään pienentämään o parantamalla rakennuksen vaipan lämmöneristävyyttä ja ilmanpitävyyttä (tiiveyttä) o parantamalla ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhdetta o lisäämällä tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttöä o vähentämällä lämpimän käyttöveden kulutusta. o hyödyntämällä kaikki ilmaislämpö (esimerkiksi kylmäkoneiden lauhdutuslämmöt) o poistamalla sisätiloista hormi-ilmiöt esimerkiksi porraskuiluissa o kiinnittämällä erityistä huomiota sisääntulokohtien, tuulikaappien ja ulko-ovien ratkaisuihin - Sähköenergiankulutusta pystytään pienentämään o parantamalla valaistuksen energiatehokkuutta o hyödyntämällä paremmin luonnonvaloa o parantamalla LVI-laitteiden sähkönkäytön energiatehokkuutta o lisäämällä tarpeenmukaisen valaistuksen ja ilmanvaihdon käyttöä o minimoimalla tilojen jäähdytystarve sekä rakennusteknisillä ratkaisuilla että energiatehokkaalla valaistuksella ja vähän lämpöä tuottavilla laitteilla o parantamalla ATK-laitteiden energiatehokkuutta ja huomioimalla niiden tarpeenmukainen käyttö o pienentämällä pistorasiakuormaa (energiatehokkaammat laitteet ja tarpeenmukainen käyttö) o saatto- ja sulanapitolämmitysten välttäminen Uusiutuvien energialähteiden käyttö on selvitettävä ja huomioitava jokaisessa matalaenergiarakentamiskohteessa. Tyypillisiä rakentamisessa paikallisesti käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat: - aurinkoenergian hyödyntämineen aurinkosähkövoimalalla ja joissain tapauksissa lämpimän käyttöveden lämmityksessä - kalliojäähdytys - tuulivoima poikkeustapauksissa - lämpöpumput kaukolämpöalueen ulkopuolella

6 Keskusta-alueella tulee ensisijaisesti käyttää kaukojäähdytystä, jossa tarvittava jäähdytysenergia tehdään keväällä, syksyllä ja talvella merivedellä sekä kesällä muutoin mereen ajettavalla kaukolämpöenergialla. 1.3 PASSIIVIENERGIARAKENTAMINEN Passiivienergiarakennuksen kokonaisenergiankulutus on selkeästi pienempi kuin matalaenergiarakentamisessa. Tällä hetkellä määritelmiä ja ohjearvoja on vain lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukselle eikä sähkönenergian käytölle. Lisäksi ohjearvot on tehty pääasiassa vain asuintaloille. Kaupungin omassa tuotannossa passiivienergiarakennuksella voidaan tarkoittaa rakennusta, joka kuluttaa % vähemmän energiaa vuoden 2009 määräyksiin ja tasoon nähden, kun matalaenergiarakennuksessa vähennys on noin 50 % vuoden 2009 tasoon verrattuna. Passiivienergiarakentaminen edellyttää rakennuskohtaisen uusiutuvan energialähteen käyttöä. 2. MATALAENERGIATAVOITTEET 2.1 UUDISRAKENTAMINEN Uudisrakentamiseen asetetaan seuraavat tavoitteet: - Lämpöenergiankulutus vähennystä 40 % vuoden 2010 määräyksiin verrattuna - Sähköenergiankulutus vähennystä 50 % nykytasoon verrattuna Sähköenergian käytöstä ei ole olemassa viranomaismääräyksiä. Tämän vuoksi tavoitteen määrityksessä käytetään olemassa olevaa tietoa ja 2000-luvulla rakennetuista saman käyttötarkoituksen kiinteistöistä käyttöajat huomioonottaen. Rakennustyyppikohtaiset tavoitteet: Rakennustyyppi Sähkö Lämpö Käyttöaika Yhteensä Vert.taso kwh/brm² kwh/brm² kwh/brm² kwh/brm² Koulu ark 8-16, huom loma-ajat Päiväkoti ark Toimisto ark Terveydenhoito (terveysasema) ark Kirjasto ark 10-20, la Monitoimitalo ark Taulukossa esitetyt energiamäärät ovat esipuheessa määriteltyä ostoenergiaa.

7 Vertailutasona on käytetty todellisia kulutuksia vuoden 1990 jälkeen rakennetuista kohteista. Mahdollisen valmistuskeittiön sähköenergiankulutus on erittäin merkittävää. Tämä tulee huomioida tavoitetta asetettaessa. Liittymistehot on syytä optimoida aina. Tavoitetasot on laskettu rakennustyyppikohtaisilla käyttöajoilla. Todellisilla käyttöajoilla voidaan korjata ao tavoitetaso totuudenmukaiseksi. Muut rakennustyypit tarkastellaan erikseen. 2.2 KORJAUSRAKENTAMINEN Perusparantamiselle asetetaan seuraavat tavoitteet: - Lämpöenergiankulutus normaalikorjaukseen nähden vähennystä 40 % - Sähköenergiankulutus normaalikorjaukseen nähden vähennystä 40 % Normaalikorjauksella tässä tarkoitetaan sitä korjaustapaa, joka on ollut vallitsevana 2000-luvulla. Perusparannuskohteissa selvitetään, mitkä energiansäästötoimenpiteet on mahdollista toteuttaa. Korjaustoiminnassa tavoitteet asetetaan vastaamaan yllämainittuja tavoitteita kunkin korjattavan osa-alueen suhteen. Korjausrakentaminen on syytä tehdä pääsääntöisesti rakennusten perusparannuksina, jolloin säästötoimet voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti. 3. UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET 3.1 AURINKOENERGIA Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää luonnonvalon lisäksi aurinkosähkön tuottamiseen sekä rakennuksen ja käyttöveden lämmitykseen. Aurinkosähkön tuottamista rakennuskohtaisella aurinkosähkövoimalalla (aurinkopaneelit) tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Kokemuksia saadaan vuonna 2009 rakennetuista aurinkosähkövoimaloista (2 kpl). Jos aurinkosähkövoimalan käyttöön päädytään, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida energialaitoksen vaatimukset, kun rakennukseen sähköverkkoon liitytään. Aurinkoenergiaa voidaan käyttää myös vesikiertoiseen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen. Lämmityskäyttö ei yleensä ole järkevää mutta lämpimän

8 käyttöveden valmistukseen aurinkolämmitystä voidaan harkita kaukolämpöalueen ulkopuolella, jos lämpimän käyttöveden tarve on suuri. 3.2 TUULIENERGIA Tuulivoimalan rakentaminen ei yleensä onnistu rakennuskohtaisesti rakenteisiin aiheutuvan rasituksen vuoksi. Erikoistapauksissa tuulivoimala voidaan rakentaa mutta sen kiinnitykseen ja tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen verkkoon liityttäessä pätee sama kuin aurinkosähkövoimalaan. 3.3 LÄMPÖPUMPUT Lämmityksessä auringon tuottamaa lämpöä voidaan epäsuorasti käyttää esimerkiksi maalämpöpumpulla. Sähköenergialla toimivia lämpöpumppuja on syytä käyttää vain kaukolämpöalueen ulkopuolella. Ilma-ilma-lämpöpumppua käytettäessä on huomioitava, että huippupakkasilla tällaista lämpöpumppuja ei voi tai ei kannata käyttää. 3.4 KALLIOJÄÄHDYTYS Maan kuori on sopivan viileätä metrin syvyyteen saakka, jolloin sieltä on vielä saatavissa riittävän viileätä jäähdytysenergiaa. Tästä ns kalliojäähdytyksestä on saatavissa enimmillään 5-7 kw jäähdytystehoa noin 200 metriä syvää reikää kohti. 4. SUUNNITTELUOHJEET 4.1 RAKENNUS- JA RAKENNESUUNNITTELU Rakennussuunnittelussa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - rakennuksen sijoittaminen rakennuspaikalle maastoon ja ilmansuuntiin nähden - rakennuksen massoittelu siten, että ulkopintaa tulee mahdollisimman vähän lattiapinta-alaa kohden. Ulkovaipan ja hyötyalan suhde optimoidaan. - ylimääräisten kulmien ja riskirakenteiden välttäminen ilmanpitävyyden kannalta ja sisäilma- ja kosteusvaurioriskien vähentämiseksi - eri rakennusosien liittymädetaljien huolellinen suunnittelu ja toteutus ilmavuotojen estämiseksi - hallitsemattoman ilmanvaihdon ehkäiseminen aulojen, teknisten kuilujen ja porraskuilujen kautta - toimintojen sijoittelu siten, ettei lämpöä tuottavia toimintoja eikä sisäilmatavoitteeltaan haasteellisia tiloja sijoiteta aurinkoseinälle

9 - luonnonvalon hyödyntäminen aina, kun mahdollista. Luonnonvaloa voidaan tuoda oleskeluvyöhykkeelle esimerkiksi valokuilujen kautta peilien ja vaaleiden pintojen sekä lasiprismojen avulla. - sisustuksessa tulisi käyttää valoa heijastavia pintamateriaaleja. - vaipan riittävä eristyskyky, esimerkiksi Rakennusinsinööriliiton ohjeiden (joka koskee asuntoja) suositusten mukaan huomioiden, että jäähdytystarve ei sisäisien lämpökuormien vuoksi keväisin ja syksyisin tarpeettomasti kasva - rakennuksen ja etenkin sen julkisivujen aukotusten suuntaus ja varjostus - ikkunoiden energiatehokkuus, lämmönläpäisykertoimen eli U-arvon ja auringon säteilyn kokonaisläpäisykertoimen eli G-arvon minimointi - mahdollisten uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttäminen ja integroiminen rakenteisiin - mallintamisen avulla tehtävien auringonsuojausten, tehontarvemitoitusten ja energiankulutussimulointien hyödyntäminen - saatto- ja sulanapitolämmitysten minimointi rakennuksen massoittelun avulla - vähäpäästöisten (M1-luokan) materiaalien käyttäminen pintamateriaaleissa ja sisustamisessa Perusparannuskohteissa lisäksi: - lämpökuvaus peruskorjauskohteissa viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa sekä rakentamisen loppuvaiheessa, kun korjauksia vielä voidaan tehdä - ulkovaipan rakenteeseen liittyvät tiivistykset, muun muassa ikkunoiden karmit, seinän ja ylä- sekä alapohjan liitokset sekä niiden läpiviennit. - erityisesti aukotusten ja yläpohjan lämmönerityksen parantaminen ja läpivientien tiivistäminen 4.2 LVI-SUUNNITTELU LVI-suunnittelussa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - lämmitysmuotona on aina kaukolämpö, kun sitä on saatavissa - koneellisen jäähdytyksen minimointi - kaukojäähdytyksen ja kalliojäähdytyksen käyttäminen - jäähdytystä mitoitettaessa tulee huomioida samanaikaisuuskertoimet. - ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus, ilmamääräsääteiset järjestelmät - muuntojoustavat ilmanvaihtoratkaisut, yleensä tarkoittaa useampia ilmanvaihtokojeita - rakennus jaetaan mielekkäisiin käyttöalueisiin erilaiset käyttöajat huomioiden ilmanvaihdon tarpeenmukaisuuden toteuttamiseksi.. - ilmanvaihdon lämmön talteenoton optimointi (lämpötilahyötysuhde/sähköenergian tarve) - ilmanvaihtokojeiden ja pumppujen sähköenergiatarpeen minimointi, uuden moottoritekniikan käyttöönottaminen - sisäilmavaatimusten huomioonottaminen (ilmanvaihtomääristä ei tingitä) - sisälämpötilan liukuminen ylöspäin kesällä - uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttäminen

10 - käyttövesiverkostossa käytetään virtaamaltaan säästeliäitä vesikalusteita, vedensäästön lisäksi säästöä syntyy lämpimän käyttöveden valmistuksessa. - laitteiden ja ilmanvaihtokanavistojen huollettavuuteen, säädettävyyteen ja toimintavarmuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4.3 RAKENNUSAUTOMAATIOSUUNNITTELU Rakennusautomaatiojärjestelmällä ohjataan ja valvotaan kiinteistön talotekniikan toimintaa niin, että tavoitellut työskentelyolosuhteet saavutetaan mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Rakennusautomaatiojärjestelmän tehtävänä on kerätä kiinteistön toiminnasta ja talotekniikasta kulutus- olosuhde- ja käyttötilainformaatiota, joiden avulla ylläpidetään kiinteistön talotekniikan suunnitelmien mukaista toimintaa sekä pidetään huolta energiankulutuksen optimoinnista. Valvontajärjestelmien tietoja käytetään hyväksi kiinteistön energia- ja olosuhdeseurannassa ja raportoinnissa. Rakennusautomaatiosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ainakin seuraaviin asioihin: - läsnäolo-ohjaus ilmanvaihtoon ja valaistukseen - ilmanlaatuohjaus ilmanvaihtoon - valaistuksen tason ohjaus (päivänvalo-ohjaus) - raportointijärjestelmä hälyttää heti sekä olosuhdeongelmista että energiankulutuksen noususta - valvontajärjestelmässä on itsediagnoosijärjestelmä, joka hälyttää heti, kun teknisissä järjestelmissä tai laitteissa on ongelmia - valvontajärjestelmä tehdään mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja informoivaksi, jotta huolto-organisaatio olisi mahdollisimman hyvin perillä siitä, mitä kiinteistössä tapahtuu - käyttäjäinformaatiota lisätään, esim aulatiloihin näytöt, jotka kertovat rakennuksen olosuhteista, energiankäytöstä ja päästöistä - kehitetään tarvittavia mittauksia raportointia varten 4.4 SÄHKÖSUUNNITTELU Sähkösuunnittelussa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - esitetään tehotiheys (W/m²)- ja energialaskelmat ja osoitetaan järjestelmien ohjaustavat - valaistuksessa otetaan käyttöön enenevässä määrin uusi teknologia (LED), hehkulamppuja ei käytetä, halogeenilamppujen käyttöä pyritään välttämään - sisävalaistuksessa käytetään virtasäätöisiä elektronisia liitäntälaitteita ja T5-loisteputkia siltä osin, kun LED-valaistuksen toteuttaminen on mahdotonta - valaistus vain tarpeen mukaan (läsnäolo ja päivänvalo-ohjaus) - käytetään hyvän valaistushyötysuhteen omaavia sekä helposti puhdistettavia valaisimia - suositaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita laitteita, järjestelmiä ja tuotteita

11 - muuntajan (keskijännitejakelujärjestelmässä) oikea mitoittaminen, vältetään ylimitoitusta - kuluttajamuuntamoilla varustetuissa kohteissa huolehditaan oikeasta jännitetasosta - laitteiden ryhmittely keskuksiin siten, että tarvittaessa voidaan rajoittaa huipputehoa pudottamalla osa kuormista, kyseeseen tulevia kulutusryhmiä tällöin ovat esim. o kiinteistösähkö (tyypillisesti ulkovalaistus, aula- ja käytävävalaistus, autolämmityspistorasiat) o ATK-pistorasiakuorma o muu pistorasiakuorma o valaistus o LVI o keittiölaitekuorma o laboratoriolaitekuormat - laitteiden ryhmittely keskuksiin siten, että tarvittaessa voidaan rajoittaa tyhjäkäyntitehoa pudottamalla osa kuormista pois, esimerkiksi: o ATK-pistorasiakuorma o muu pistorasiakuorma - sähköenergian käytön alamittaukset, jotka tukevat automaatiojärjestelmän reaaliaikaisia ohjauksia kulutusryhmittäin; erikseen tulee mitata ainakin kiinteistösähkö. - erilaiset pistorasiaohjaukset - ei sähkölämmitystä kaukolämpökohteissa - sulanapitolämmitysten minimoiminen muilla mahdollisilla ratkaisuilla - hankittavien laitteiden tulee vastata todellista käyttötarvetta (myös käyttäjät) - kaikissa laitteistovalinnoissa huomioitava energiatehokkuus ja hyötysuhde (myös käyttäjät) 5. TARVESELVITYS- JA HANKESUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT 5.1 PÄÄTÖS KOHTEEN MATALAENERGIARAKENTAMISESTA Energiapoliittisten linjausten mukaisesti uudis- ja peruskorjaushankkeet tulee rakentaa matalaenergiahankkeina aina, kun mahdollista. On erikseen sovittava tilaajan kanssa, jos näin ei menetellä ja on laadittava kirjallinen selvitys, miksi matalaenergiarakentamista ei käytetä. Tarveselvityksen ja hankesuunnittelun tarjouspyynnöissä ja aloituskokouksessa on sovittava matalaenergiarakentamisesta ja kerrottava suunnittelijoille, mitä se suunnittelussa merkitsee. Pitempikestoisissa hankkeissa, joissa rakentaminen alkaa vuoden 2014 jälkeen, on erikseen ratkaistava, käytetäänkö ratkaisuna passiivienergiarakentamista.

12 5.2 SUUNNITTELIJAVALINTA Hankesuunnittelijoita valittaessa ja suunnittelua aloitettaessa on painotettava suunnittelijoiden halua ja kykyä matalaenergiarakentamiseen. Hankesuunnittelun tarjouspyynnöissä on tuotava matalaenergia-asia selkeästi esiin ja täydennettävä asiakirjamalleja. 5.3 SUUNNITTELUOHJEET JA TAVOITEASETANTA Kunkin suunnittelualan matalaenergiasuunnitteluohjeita on noudatettava. Ohjeita päivitetään vastaamaan kunkin hetken matalaenergiatavoitteita. Kohteen mukaiset energiankulutustavoitteet sovitaan hankesuunnittelukokouksessa, jossa kaikkien hankkeen osapuolten on sitouduttava matalaenergiarakentamiseen mukaan lukien käyttäjän laitehankinnat ja toiminnan kehittäminen. 5.4 MATALAENERGIALASKELMAT JA VERTAILUT Valittuja ratkaisuja vertaillaan matalaenergiarakentamisen alkuvaiheessa ns normaalirakentamiseen. Vaihtoehtolaskelmat voidaan esittää esim energiatodistuksen mukaisilla laskelmilla käyttäjäsähkö huomioon ottaen. Vertailuperusteena käytetään ostoenergiaa. Nämä laskelmat tehdään Suomen rakennusmääräyskokoelman energiatehokkuuslaskelmien lisäksi. Jäähdytysenergian kulutusta ei korjata edellä mainitun ohjeen mukaisesti. Takaisinmaksuaika ei ole ainoa päätöksentekoon soveltuva kriteeri, vaan tapauskohtaisesti on huomioitava toteutusratkaisuiden vaikutus kokonaisuuteen ja kaupungin tekemiin sopimuksiin. On myös huomioitava se, että energian hintakehitystä on erittäin vaikea ennustaa sekä se, että energiatehokkuusvaatimukset tulevat jatkossa kiristymään. Vertailulaskelmista tehdään ohjeet. Ennen ohjeiden valmistumista noudatetaan Suomen rakennusmääräyskokoelman laskentaohjeita lisättynä käyttäjäsähköllä. 6. SUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT 6.1 SUUNNITTELIJAVALINTA Noudatetaan samoja ohjeita kuin hankesuunnittelijavalinnassa.

13 6.2 SUUNNITTELUOHJEET JA TAVOITEASETANTA Noudatetaan edellä mainittuja matalaenergiarakentamisohjeita ja tavoitteita. Tavoitteet on pääsääntöisesti asetettu jo hankesuunnitteluvaiheessa mutta ne tarkentuvat suunnittelualoittain järjestelmäkohtaisesti suunnitteluvaiheessa. Suunnittelijoiden on sitouduttava heti suunnittelun alkuvaiheessa asetettuihin tavoitteisiin (mikäli eri suunnittelijat kuin hankesuunnitteluvaiheessa). Suunnittelijoilta on vaadittava selvitys, miten he aikovat todentaa, että asetetut matalaenergiatavoitteet saavutetaan. 6.3 MATALAENERGIALASKELMAT JA VERTAILUT Suunnittelijoiden tulee esittää laskelmat siitä, että hankesuunnitteluvaiheessa/ suunnittelun aloitusvaiheessa asetetut tavoitteet saavutetaan. Laskelmista vastaa pääsuunnittelija. Laskelmat tekee LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija. Laskelmat tavoitteisiin ja määräyksenmukaisiin (lämpö)/ normaalirakentamiseen (sähkö) verrattuna tulee esittää ainakin seuraavilta alueilta: - vaipan (erityisesti ikkunoiden) lämpöhäviöt - ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytystarve - käyttöveden lämmitystarve - ilmanvaihdon sähköenergiantarve - muiden LVI-järjestelmien sähköenergiantarve - sisävalaistuksen energiatarve - ulkovalaistuksen energiatarve - arvio pistorasioiden kautta tapahtuvasta energiankäytöstä (käyttäjän hankinnat) Suunnittelijoiden tulee laskea myös teoreettiset energiankulutukset rakennuksen normaalikäytölle sekä ensimmäiselle puolelle vuodelle, kun ilmanvaihtokojeet ovat rakennuksen kuivumisen ja materiaalipäästöjen vuoksi koko ajan päällä. 7. RAKENTAMIS- JA VASTAANOTTOVAIHEEN TEHTÄVÄT 7.1 MATALAENERGIARAKENTAMISEN VAATIMUKSET RAKENTAMISELLE Rakennuttavan henkilökunnan tulee huolehtia siitä, että urakoitsijat toteuttavat rakentamisen suunnitelmien mukaisesti siten, että rakennuksen energiatehokkuustavoite saavutetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että urakoitsijoiden tulee hyväksyttäessään rakennusosia, laite- ja järjestelmätoimituksia tehdä vertailulaskelmat tai selvitykset suunnitelmiin nähden.

14 7.2 TARKASTUKSET JA VASTAANOTTO Rakennuttavan henkilökunnan tulee huolehtia siitä, että asennustarkastuksissa ja vastaanottomenettelyssä noudatetaan tarkasti urakka-asiakirjojen mukaista menettelyä. Erityisesti on huolehdittava siitä, että tarpeenmukaisesti toimivat järjestelmät toimivat suunnitelmien mukaisesti ja että rakennuksen säädöt ja mittaukset on tehty oikein. LVI-laitteiden, erityisesti ilmanvaihtokojeiden sähkönkulutus tulee mitata ja verrata sitä suunnitteluarvoihin. Käytön opastuksessa tulee huolehtia siitä, että käyttäjä/huoltohenkilökunta ymmärtää energiatehokkuuden merkityksen kiinteistönpidossa. Rakennusautomaatiojärjestelmästä tulee saada kaikki suunnitellut raportit ja energiankäytön häiriötilanteet sekä niihin liittyvät toimenpidesuositukset näkyviin. Lämpökamerakuvaus ja ilmantiiviysmittaukset on tehtävä rakentamisen aikana, jolloin voidaan vielä korjata mahdolliset virheet ja puutteet rakennuksen lämmön- ja ilmanpitävyydestä. 8. TAKUUAJAN TEHTÄVÄT Takuuaikana suoritetaan toiset LVI-järjestelmän viritykset (erilainen vuodenaika kuin vastaanottotilanteessa) ja toimintakoe. Takuuaikana suoritetaan käyttöönoton energiakatselmus, jossa todetaan laitoksen toiminta aseteltuihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin nähden sekä tehdään mahdolliset korjaustoimenpiteet. Rakennuttaja vastaa takuuajan kulutusseurannasta. 9. YLLÄPITOVAIHEEN TEHTÄVÄT 9.1 ENERGIASEURANTA Ylläpitotoiminnasta vastaavan organisaation tulee huolehtia siitä, että kiinteistö kuuluu jatkuvan energiaseurannan piiriin. Sen lisäksi, mitä rakennusautomaatiojärjestelmästä saadaan informaatiota, tulee huollosta vastaavan organisaation tarkistaa säännöllisesti paikan päällä luettavista mittareista todellinen energiankäyttötilanne ja olosuhteet. Kasvaneeseen energiankulutukseen tulee reagoida välittömästi. Vastaavasti vähentynyt energiankulutus saattaa kertoa laitevioista tai vääristä käyttöajoista, jolloin rakennuksen olosuhteet saattavat vaarantua.

15 9.2 OLOSUHDESEURANTA Ylläpitotoiminnasta vastaavan organisaation tulee huolehtia siitä, että kiinteistössä tapahtuu myös jatkuvaa olosuhdeseurantaa. Energiatehokkuutta ei saa parantaa olosuhteita heikentämällä. 9.2 HUOLTO- JA KORJAUSTOIMINTA Huoltotoiminnassa on huolehdittava siitä, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellusti ja että ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi. Korjaustoiminnassa on huolehdittava siitä, että laitteistoja ja järjestelmiä uusittaessa valitaan laitteet, joiden energiatehokkuus on vähintään samalla tasolla kuin alkuperäisessä asennuksessa. Järjestelmiä uusittaessa on huolehdittava siitä, että viritykset tehdään ja dokumentoidaan huolellisesti.

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus

WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus Energiatehokkaan rakentamisen hankeprosessi Olli Teriö Uusi RT-kortti: Talonrakennushankkeen kulku Puretaanko vai korjataanko? Puretaanko

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tavoitteet energiakorjaamisessa Rakennusfoorumi Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja

Helsingin kaupungin tavoitteet energiakorjaamisessa Rakennusfoorumi Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Helsingin kaupungin tavoitteet energiakorjaamisessa Rakennusfoorumi 13.12.2016 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miten energiatehokkuus otetaan huomioon peruskorjauksissa? Mitä kokemuksia peruskorjauksista

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus

WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus Energiatehokkaan rakentamisen hankeprosessi Olli Teriö Uusi RT-kortti: Talonrakennushankkeen kulku Takuu-aika ssa asetetaan hankkeen

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Painovoimainen ilmanvaihto ( luonnollinen ilmavaihto)

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus Energiatehokkaan rakentamisen hankeprosessi Olli Teriö

WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus Energiatehokkaan rakentamisen hankeprosessi Olli Teriö WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus Energiatehokkaan rakentamisen hankeprosessi Olli Teriö Uusi RT-kortti: Talonrakennushankkeen kulku COMPREHENSIVE DEVELOPMENT OF NEARLY

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat. Lea Gynther, Kirsi-Maaria Forssell ja Tapio Jalo

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat. Lea Gynther, Kirsi-Maaria Forssell ja Tapio Jalo Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Lea Gynther, Kirsi-Maaria Forssell ja Tapio Jalo 15.3.2012 Sisältö Lähestymistapa Energiasuunnitelman tavoitteet Prosessin eteneminen Vaiheet Esimerkkejä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

VAETS raportointijärjestelmän käyttö

VAETS raportointijärjestelmän käyttö VAETS raportointijärjestelmän käyttö VAETS yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 Harri Heinaro, Motiva Oy Yleistä raportoinnista Yleistä raportoinnista Liittyjäraportti Mikäli Jatkuvan parantamisen välilehtiä on

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Terve talo -rakentamisen ohjauksen neuvottelupäivä ELY keskuksessa 13.11.2014 Erkki Aalto, RAKLI ry Kuivat rakennukset ja rakenteet suunnittelun, rakentamisen ja

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset Ympäristövaliokunta 8.11.2016 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut. - Keski-Suomen energiapäivä

Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut. - Keski-Suomen energiapäivä Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut - Keski-Suomen energiapäivä - 28.1.2010 lamit.fi lamit.fi on suunnittelutoimisto Äänekoskella joka on erikoistunut rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ympäristösertifikaatti LEED

Ympäristösertifikaatti LEED Ympäristösertifikaatti LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) (Energia- ja ympäristösuunnittelun ohjaus) Esittelytilaisuus: Rakennusautomaatioseminaari 2013, 30.5.2013 Tekijä: Projectus Team

Lisätiedot