HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE YLEISOHJE VERSIO 1.1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE YLEISOHJE VERSIO 1.1"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE YLEISOHJE VERSIO

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1. YLEISTÄ 1.1 Kansainväliset ja kansalliset sopimukset sekä Helsingin velvoitteet 1.2 Matalaenergiarakentaminen 1.3 Passiivienergiarakentaminen 2. MATALENERGIATAVOITTEET 2.1 Uudisrakentaminen 2.2 Korjausrakentaminen 3. UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET 3.1 Aurinkoenergia 3.2 Tuulienergia 3.3 Lämpöpumput 3.4 Kalliojäähdytys 4. SUUNNITTELUOHJEET 4.1 Rakennus- ja rakennesuunnittelu 4.2 LVI-suunnittelu 4.3 Rakennusautomaatiosuunnittelu 4.4 Sähkösuunnittelu 5. TARVESELVITYS- JA HANKESUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT 5.1 Päätös kohteen matalaenergiarakentamisesta 5.2 Suunnittelijavalinta 5.3 Suunnitteluohjeet ja tavoiteasetanta 5.4 Matalaenergialaskelmat ja -vertailut 6. SUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT a. Suunnittelijavalinta b. Suunnitteluohjeet ja tavoiteasetanta c. Matalaenergialaskelmat ja -vertailut 7. RAKENTAMIS- JA VASTAANOTTOVAIHEEN TEHTÄVÄT a. Matalaenergiarakentamisen vaatimukset rakentamiselle b. Tarkastukset ja vastaanotto 8. TAKUUAJAN TEHTÄVÄT 9. YLLÄPITOVAIHEEN TEHTÄVÄT 9.1 Energiaseuranta 9.2 Olosuhdeseuranta 9.3 Huolto- ja korjaustoiminta

3 ESIPUHE Matalaenergiarakentaminen on yksi merkittävä tapa vastata ilmastonmuutoksen hidastamisen tuomiin haasteisiin. Nykyiset matalaenergiarakentamisohjeet keskittyvät pääasiassa asuinrakennuksiin. Tämä matalaenergiarakentamisohje keskittyy julkisiin palvelukiinteistöihin. Matalaenergiarakentamisohjeet muodostuvat kolmesta osiosta: 1. tämä yleisohje 2. alakohtaiset suunnittelu- ja rakentamisohjeet (valmistuu myöhemmin) - rakennus- ja rakennesuunnittelu - LVIA-suunnittelu - sähkösuunnittelu 3. projektikohtaiset ohjeet ja tarkistuslistat (valmistuu myöhemmin) Helsingin palvelurakennuksia rakennuttavien organisaatioiden käsitys matalaenergiarakentamisesta poikkeaa yleisesti mediassa esitetyistä pelkästään lämpöenergiaan keskittyvistä toimenpiteistä, jotka kohdistuvat pääosin rakennuksen vaippaan. Helsingin energian sähköenergian tuotannon päästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat selvästi suuremmat kuin kaukolämmöllä, joten sähköenergiakulutuksen pienentämisellä on kaupunkikonsernin kannalta huomattavasti suurempi merkitys kuin lämmönsäästöllä. Yksityisen sektorin kiinteistönomistajista poiketen myös käyttäjäsähkö on huomioitava energiankulutustavoitteissa, sillä rakennusten käyttäjät ovat pääsääntöisesti Helsingin kaupungin omaa henkilökuntaa. Tässä ohjeessa energiankulutuksella (lämpö- sähkö- ja kaukojäähdytysenergia) tarkoitetaan ostoenergiaa, joka tulee tontin/kiinteistön ulkopuolelta. Muun muassa energiatodistuksessa energiankulutusta käsitellään eri tavalla, jolloin energiatodistuksesta saadut lukuarvot eivät täysin vastaa tässä ohjeessa tarkoitettuja lukuarvoja. Kaiken tavoitteena on primäärienergian tuotannossa tarvittavan uusiutumattoman raaka-aineen ja sen käyttämisestä aiheutuvien päästöjen minimointi. Tämä ohje koskee pääasiassa kaukolämpöalueella tapahtuvaa rakentamista mutta se on sovellettavissa myös kaukolämpöalueen ulkopuolelle. Helsingin kaupungin palvelukiinteistöistä noin 98 % sijaitsee kaukolämpöalueella. Ohjeen ovat laatineet HKR-Rakennuttajan rakennuttaja- ja energia-asiantuntijat. Lisäksi työhön on osallistunut kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuttajaasiantuntijoita. Tämä matalaenergiaohje tullee päivittymään jo muutaman kuukauden sisällä, sillä tämä ohje lienee kansallisesti ja kansainvälisesti ajatellen ensimmäisiä matalaenergiaohjeita, joka on tehty muille kuin asuinrakennuksille Helsingissä Jukka Forsman Toimistopäällikkö, HKR-Rakennuttaja

4 1. YLEISTÄ 1.1 KANSAINVÄLISET JA KANSALLISET SOPIMUKSET SEKÄ HELSINGIN VELVOITTEET EU:n energiansäästön toimintaohjelmassa on energiatehokkuuden parantumisen tavoitteeksi asetettu 20 % vähennys vuoteen 2020 mennessä. Referenssivuosi on EU:n energiapalveludirektiivi asettaa jäsenvaltioille yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen jaksolla ja velvoittaa varmistamaan, että julkisella sektorilla on direktiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimerkillinen rooli. Suomessa direktiivi on toimeenpantu energiatehokkuussopimusmenettelyllä. Helsinki on sitoutunut KTM:n (nykyinen TEM) kanssa tekemällään energiatehokkuussopimuksella (KETS) säästämään energiaa 9 % yhdeksän vuoden aikana. Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 kulutuksesta. Tämän sopimuksen mukainen energiatehokkuussuunnitelma on hyväksytty Helsingin kaupunginhallituksessa kesäkuussa Suunnitelmassa on huomioitu edellä mainitut 9 % ja 20 % säästötavoitteet. Helsingin kaupunkikonsernin energiankulutuksesta noin 80 % tapahtuu kaupungin omistamissa rakennuksissa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa säästötavoitteisiin pääsemiseksi. Energiatehokkuutta on parannettava kattavasti kaikissa kiinteistöissä - sekä olemassa olevissa kiinteistöissä että uudisrakentamisessa ja korjaustoiminnassa. Matalaenergiarakentamisella on mahdollisuus vähentää koko rakennuskannan energiankulutusta vuoteen 2016 mennessä arviolta 1-2 % ja vuoteen 2020 mennessä arviolta 4-5 %. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia - selonteossa pvm on kohdassa 4. Rakennusten energiankäyttö sanottu muun muassa: - Kaupungin omissa uudis- ja korjausrakentamiskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista Tämä tarkoittaa sitä, että palvelurakennusten rakentamisessa noudatetaan aina matalaenergiarakentamista. Poikkeustapauksissa joitain osia matalaenergiatoimenpiteistä voidaan jättää toteuttamatta. 1.2 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Matalaenergiarakentaminen tarkoittaa rakennusten kokonaisenergiankulutustason (sekä lämpö-, jäähdytys että sähköenergian) merkittävää pienentämistä.

5 Yleensä matalaenergiarakentaminen tarkoittaa rakennuksen energiankulutuksen vähentämistä noin puoleen 2000-luvun rakentamistasosta (ennen vuoden 2010 uusia rakentamismääräyksiä). Yleisesti julkisuudessa on enemmän kiinnitetty huomiota lämpöenergian- eikä niinkään sähköenergiankulutuksen vähentämiseen. Helsingin kaupungin palvelurakentamisen matalaenergiaratkaisuissa on järkevää panostaa erityisesti sähköenergian säästöön, sillä kaupungin omassa käytössä olevien rakennusten käyttäjien sähkönkäyttö on myös kaupungin omaa toimintaa. Lisäksi on otettava huomioon se, että konsernitasolla kaukolämpö on jätelämpöä, joka muuten ajettaisiin mereen, kun lämpötila ylittää noin 1 C. Perusparannus- ja korjauskohteessa säästötavoite on pienempi esimerkiksi rakennussuojelusyistä johtuen. Matalaenergiarakentamisessa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - Lämpöenergiankulutusta pystytään pienentämään o parantamalla rakennuksen vaipan lämmöneristävyyttä ja ilmanpitävyyttä (tiiveyttä) o parantamalla ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhdetta o lisäämällä tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttöä o vähentämällä lämpimän käyttöveden kulutusta. o hyödyntämällä kaikki ilmaislämpö (esimerkiksi kylmäkoneiden lauhdutuslämmöt) o poistamalla sisätiloista hormi-ilmiöt esimerkiksi porraskuiluissa o kiinnittämällä erityistä huomiota sisääntulokohtien, tuulikaappien ja ulko-ovien ratkaisuihin - Sähköenergiankulutusta pystytään pienentämään o parantamalla valaistuksen energiatehokkuutta o hyödyntämällä paremmin luonnonvaloa o parantamalla LVI-laitteiden sähkönkäytön energiatehokkuutta o lisäämällä tarpeenmukaisen valaistuksen ja ilmanvaihdon käyttöä o minimoimalla tilojen jäähdytystarve sekä rakennusteknisillä ratkaisuilla että energiatehokkaalla valaistuksella ja vähän lämpöä tuottavilla laitteilla o parantamalla ATK-laitteiden energiatehokkuutta ja huomioimalla niiden tarpeenmukainen käyttö o pienentämällä pistorasiakuormaa (energiatehokkaammat laitteet ja tarpeenmukainen käyttö) o saatto- ja sulanapitolämmitysten välttäminen Uusiutuvien energialähteiden käyttö on selvitettävä ja huomioitava jokaisessa matalaenergiarakentamiskohteessa. Tyypillisiä rakentamisessa paikallisesti käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat: - aurinkoenergian hyödyntämineen aurinkosähkövoimalalla ja joissain tapauksissa lämpimän käyttöveden lämmityksessä - kalliojäähdytys - tuulivoima poikkeustapauksissa - lämpöpumput kaukolämpöalueen ulkopuolella

6 Keskusta-alueella tulee ensisijaisesti käyttää kaukojäähdytystä, jossa tarvittava jäähdytysenergia tehdään keväällä, syksyllä ja talvella merivedellä sekä kesällä muutoin mereen ajettavalla kaukolämpöenergialla. 1.3 PASSIIVIENERGIARAKENTAMINEN Passiivienergiarakennuksen kokonaisenergiankulutus on selkeästi pienempi kuin matalaenergiarakentamisessa. Tällä hetkellä määritelmiä ja ohjearvoja on vain lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukselle eikä sähkönenergian käytölle. Lisäksi ohjearvot on tehty pääasiassa vain asuintaloille. Kaupungin omassa tuotannossa passiivienergiarakennuksella voidaan tarkoittaa rakennusta, joka kuluttaa % vähemmän energiaa vuoden 2009 määräyksiin ja tasoon nähden, kun matalaenergiarakennuksessa vähennys on noin 50 % vuoden 2009 tasoon verrattuna. Passiivienergiarakentaminen edellyttää rakennuskohtaisen uusiutuvan energialähteen käyttöä. 2. MATALAENERGIATAVOITTEET 2.1 UUDISRAKENTAMINEN Uudisrakentamiseen asetetaan seuraavat tavoitteet: - Lämpöenergiankulutus vähennystä 40 % vuoden 2010 määräyksiin verrattuna - Sähköenergiankulutus vähennystä 50 % nykytasoon verrattuna Sähköenergian käytöstä ei ole olemassa viranomaismääräyksiä. Tämän vuoksi tavoitteen määrityksessä käytetään olemassa olevaa tietoa ja 2000-luvulla rakennetuista saman käyttötarkoituksen kiinteistöistä käyttöajat huomioonottaen. Rakennustyyppikohtaiset tavoitteet: Rakennustyyppi Sähkö Lämpö Käyttöaika Yhteensä Vert.taso kwh/brm² kwh/brm² kwh/brm² kwh/brm² Koulu ark 8-16, huom loma-ajat Päiväkoti ark Toimisto ark Terveydenhoito (terveysasema) ark Kirjasto ark 10-20, la Monitoimitalo ark Taulukossa esitetyt energiamäärät ovat esipuheessa määriteltyä ostoenergiaa.

7 Vertailutasona on käytetty todellisia kulutuksia vuoden 1990 jälkeen rakennetuista kohteista. Mahdollisen valmistuskeittiön sähköenergiankulutus on erittäin merkittävää. Tämä tulee huomioida tavoitetta asetettaessa. Liittymistehot on syytä optimoida aina. Tavoitetasot on laskettu rakennustyyppikohtaisilla käyttöajoilla. Todellisilla käyttöajoilla voidaan korjata ao tavoitetaso totuudenmukaiseksi. Muut rakennustyypit tarkastellaan erikseen. 2.2 KORJAUSRAKENTAMINEN Perusparantamiselle asetetaan seuraavat tavoitteet: - Lämpöenergiankulutus normaalikorjaukseen nähden vähennystä 40 % - Sähköenergiankulutus normaalikorjaukseen nähden vähennystä 40 % Normaalikorjauksella tässä tarkoitetaan sitä korjaustapaa, joka on ollut vallitsevana 2000-luvulla. Perusparannuskohteissa selvitetään, mitkä energiansäästötoimenpiteet on mahdollista toteuttaa. Korjaustoiminnassa tavoitteet asetetaan vastaamaan yllämainittuja tavoitteita kunkin korjattavan osa-alueen suhteen. Korjausrakentaminen on syytä tehdä pääsääntöisesti rakennusten perusparannuksina, jolloin säästötoimet voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti. 3. UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET 3.1 AURINKOENERGIA Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää luonnonvalon lisäksi aurinkosähkön tuottamiseen sekä rakennuksen ja käyttöveden lämmitykseen. Aurinkosähkön tuottamista rakennuskohtaisella aurinkosähkövoimalalla (aurinkopaneelit) tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Kokemuksia saadaan vuonna 2009 rakennetuista aurinkosähkövoimaloista (2 kpl). Jos aurinkosähkövoimalan käyttöön päädytään, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida energialaitoksen vaatimukset, kun rakennukseen sähköverkkoon liitytään. Aurinkoenergiaa voidaan käyttää myös vesikiertoiseen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen. Lämmityskäyttö ei yleensä ole järkevää mutta lämpimän

8 käyttöveden valmistukseen aurinkolämmitystä voidaan harkita kaukolämpöalueen ulkopuolella, jos lämpimän käyttöveden tarve on suuri. 3.2 TUULIENERGIA Tuulivoimalan rakentaminen ei yleensä onnistu rakennuskohtaisesti rakenteisiin aiheutuvan rasituksen vuoksi. Erikoistapauksissa tuulivoimala voidaan rakentaa mutta sen kiinnitykseen ja tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen verkkoon liityttäessä pätee sama kuin aurinkosähkövoimalaan. 3.3 LÄMPÖPUMPUT Lämmityksessä auringon tuottamaa lämpöä voidaan epäsuorasti käyttää esimerkiksi maalämpöpumpulla. Sähköenergialla toimivia lämpöpumppuja on syytä käyttää vain kaukolämpöalueen ulkopuolella. Ilma-ilma-lämpöpumppua käytettäessä on huomioitava, että huippupakkasilla tällaista lämpöpumppuja ei voi tai ei kannata käyttää. 3.4 KALLIOJÄÄHDYTYS Maan kuori on sopivan viileätä metrin syvyyteen saakka, jolloin sieltä on vielä saatavissa riittävän viileätä jäähdytysenergiaa. Tästä ns kalliojäähdytyksestä on saatavissa enimmillään 5-7 kw jäähdytystehoa noin 200 metriä syvää reikää kohti. 4. SUUNNITTELUOHJEET 4.1 RAKENNUS- JA RAKENNESUUNNITTELU Rakennussuunnittelussa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - rakennuksen sijoittaminen rakennuspaikalle maastoon ja ilmansuuntiin nähden - rakennuksen massoittelu siten, että ulkopintaa tulee mahdollisimman vähän lattiapinta-alaa kohden. Ulkovaipan ja hyötyalan suhde optimoidaan. - ylimääräisten kulmien ja riskirakenteiden välttäminen ilmanpitävyyden kannalta ja sisäilma- ja kosteusvaurioriskien vähentämiseksi - eri rakennusosien liittymädetaljien huolellinen suunnittelu ja toteutus ilmavuotojen estämiseksi - hallitsemattoman ilmanvaihdon ehkäiseminen aulojen, teknisten kuilujen ja porraskuilujen kautta - toimintojen sijoittelu siten, ettei lämpöä tuottavia toimintoja eikä sisäilmatavoitteeltaan haasteellisia tiloja sijoiteta aurinkoseinälle

9 - luonnonvalon hyödyntäminen aina, kun mahdollista. Luonnonvaloa voidaan tuoda oleskeluvyöhykkeelle esimerkiksi valokuilujen kautta peilien ja vaaleiden pintojen sekä lasiprismojen avulla. - sisustuksessa tulisi käyttää valoa heijastavia pintamateriaaleja. - vaipan riittävä eristyskyky, esimerkiksi Rakennusinsinööriliiton ohjeiden (joka koskee asuntoja) suositusten mukaan huomioiden, että jäähdytystarve ei sisäisien lämpökuormien vuoksi keväisin ja syksyisin tarpeettomasti kasva - rakennuksen ja etenkin sen julkisivujen aukotusten suuntaus ja varjostus - ikkunoiden energiatehokkuus, lämmönläpäisykertoimen eli U-arvon ja auringon säteilyn kokonaisläpäisykertoimen eli G-arvon minimointi - mahdollisten uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttäminen ja integroiminen rakenteisiin - mallintamisen avulla tehtävien auringonsuojausten, tehontarvemitoitusten ja energiankulutussimulointien hyödyntäminen - saatto- ja sulanapitolämmitysten minimointi rakennuksen massoittelun avulla - vähäpäästöisten (M1-luokan) materiaalien käyttäminen pintamateriaaleissa ja sisustamisessa Perusparannuskohteissa lisäksi: - lämpökuvaus peruskorjauskohteissa viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa sekä rakentamisen loppuvaiheessa, kun korjauksia vielä voidaan tehdä - ulkovaipan rakenteeseen liittyvät tiivistykset, muun muassa ikkunoiden karmit, seinän ja ylä- sekä alapohjan liitokset sekä niiden läpiviennit. - erityisesti aukotusten ja yläpohjan lämmönerityksen parantaminen ja läpivientien tiivistäminen 4.2 LVI-SUUNNITTELU LVI-suunnittelussa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - lämmitysmuotona on aina kaukolämpö, kun sitä on saatavissa - koneellisen jäähdytyksen minimointi - kaukojäähdytyksen ja kalliojäähdytyksen käyttäminen - jäähdytystä mitoitettaessa tulee huomioida samanaikaisuuskertoimet. - ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus, ilmamääräsääteiset järjestelmät - muuntojoustavat ilmanvaihtoratkaisut, yleensä tarkoittaa useampia ilmanvaihtokojeita - rakennus jaetaan mielekkäisiin käyttöalueisiin erilaiset käyttöajat huomioiden ilmanvaihdon tarpeenmukaisuuden toteuttamiseksi.. - ilmanvaihdon lämmön talteenoton optimointi (lämpötilahyötysuhde/sähköenergian tarve) - ilmanvaihtokojeiden ja pumppujen sähköenergiatarpeen minimointi, uuden moottoritekniikan käyttöönottaminen - sisäilmavaatimusten huomioonottaminen (ilmanvaihtomääristä ei tingitä) - sisälämpötilan liukuminen ylöspäin kesällä - uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttäminen

10 - käyttövesiverkostossa käytetään virtaamaltaan säästeliäitä vesikalusteita, vedensäästön lisäksi säästöä syntyy lämpimän käyttöveden valmistuksessa. - laitteiden ja ilmanvaihtokanavistojen huollettavuuteen, säädettävyyteen ja toimintavarmuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4.3 RAKENNUSAUTOMAATIOSUUNNITTELU Rakennusautomaatiojärjestelmällä ohjataan ja valvotaan kiinteistön talotekniikan toimintaa niin, että tavoitellut työskentelyolosuhteet saavutetaan mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Rakennusautomaatiojärjestelmän tehtävänä on kerätä kiinteistön toiminnasta ja talotekniikasta kulutus- olosuhde- ja käyttötilainformaatiota, joiden avulla ylläpidetään kiinteistön talotekniikan suunnitelmien mukaista toimintaa sekä pidetään huolta energiankulutuksen optimoinnista. Valvontajärjestelmien tietoja käytetään hyväksi kiinteistön energia- ja olosuhdeseurannassa ja raportoinnissa. Rakennusautomaatiosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ainakin seuraaviin asioihin: - läsnäolo-ohjaus ilmanvaihtoon ja valaistukseen - ilmanlaatuohjaus ilmanvaihtoon - valaistuksen tason ohjaus (päivänvalo-ohjaus) - raportointijärjestelmä hälyttää heti sekä olosuhdeongelmista että energiankulutuksen noususta - valvontajärjestelmässä on itsediagnoosijärjestelmä, joka hälyttää heti, kun teknisissä järjestelmissä tai laitteissa on ongelmia - valvontajärjestelmä tehdään mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja informoivaksi, jotta huolto-organisaatio olisi mahdollisimman hyvin perillä siitä, mitä kiinteistössä tapahtuu - käyttäjäinformaatiota lisätään, esim aulatiloihin näytöt, jotka kertovat rakennuksen olosuhteista, energiankäytöstä ja päästöistä - kehitetään tarvittavia mittauksia raportointia varten 4.4 SÄHKÖSUUNNITTELU Sähkösuunnittelussa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - esitetään tehotiheys (W/m²)- ja energialaskelmat ja osoitetaan järjestelmien ohjaustavat - valaistuksessa otetaan käyttöön enenevässä määrin uusi teknologia (LED), hehkulamppuja ei käytetä, halogeenilamppujen käyttöä pyritään välttämään - sisävalaistuksessa käytetään virtasäätöisiä elektronisia liitäntälaitteita ja T5-loisteputkia siltä osin, kun LED-valaistuksen toteuttaminen on mahdotonta - valaistus vain tarpeen mukaan (läsnäolo ja päivänvalo-ohjaus) - käytetään hyvän valaistushyötysuhteen omaavia sekä helposti puhdistettavia valaisimia - suositaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita laitteita, järjestelmiä ja tuotteita

11 - muuntajan (keskijännitejakelujärjestelmässä) oikea mitoittaminen, vältetään ylimitoitusta - kuluttajamuuntamoilla varustetuissa kohteissa huolehditaan oikeasta jännitetasosta - laitteiden ryhmittely keskuksiin siten, että tarvittaessa voidaan rajoittaa huipputehoa pudottamalla osa kuormista, kyseeseen tulevia kulutusryhmiä tällöin ovat esim. o kiinteistösähkö (tyypillisesti ulkovalaistus, aula- ja käytävävalaistus, autolämmityspistorasiat) o ATK-pistorasiakuorma o muu pistorasiakuorma o valaistus o LVI o keittiölaitekuorma o laboratoriolaitekuormat - laitteiden ryhmittely keskuksiin siten, että tarvittaessa voidaan rajoittaa tyhjäkäyntitehoa pudottamalla osa kuormista pois, esimerkiksi: o ATK-pistorasiakuorma o muu pistorasiakuorma - sähköenergian käytön alamittaukset, jotka tukevat automaatiojärjestelmän reaaliaikaisia ohjauksia kulutusryhmittäin; erikseen tulee mitata ainakin kiinteistösähkö. - erilaiset pistorasiaohjaukset - ei sähkölämmitystä kaukolämpökohteissa - sulanapitolämmitysten minimoiminen muilla mahdollisilla ratkaisuilla - hankittavien laitteiden tulee vastata todellista käyttötarvetta (myös käyttäjät) - kaikissa laitteistovalinnoissa huomioitava energiatehokkuus ja hyötysuhde (myös käyttäjät) 5. TARVESELVITYS- JA HANKESUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT 5.1 PÄÄTÖS KOHTEEN MATALAENERGIARAKENTAMISESTA Energiapoliittisten linjausten mukaisesti uudis- ja peruskorjaushankkeet tulee rakentaa matalaenergiahankkeina aina, kun mahdollista. On erikseen sovittava tilaajan kanssa, jos näin ei menetellä ja on laadittava kirjallinen selvitys, miksi matalaenergiarakentamista ei käytetä. Tarveselvityksen ja hankesuunnittelun tarjouspyynnöissä ja aloituskokouksessa on sovittava matalaenergiarakentamisesta ja kerrottava suunnittelijoille, mitä se suunnittelussa merkitsee. Pitempikestoisissa hankkeissa, joissa rakentaminen alkaa vuoden 2014 jälkeen, on erikseen ratkaistava, käytetäänkö ratkaisuna passiivienergiarakentamista.

12 5.2 SUUNNITTELIJAVALINTA Hankesuunnittelijoita valittaessa ja suunnittelua aloitettaessa on painotettava suunnittelijoiden halua ja kykyä matalaenergiarakentamiseen. Hankesuunnittelun tarjouspyynnöissä on tuotava matalaenergia-asia selkeästi esiin ja täydennettävä asiakirjamalleja. 5.3 SUUNNITTELUOHJEET JA TAVOITEASETANTA Kunkin suunnittelualan matalaenergiasuunnitteluohjeita on noudatettava. Ohjeita päivitetään vastaamaan kunkin hetken matalaenergiatavoitteita. Kohteen mukaiset energiankulutustavoitteet sovitaan hankesuunnittelukokouksessa, jossa kaikkien hankkeen osapuolten on sitouduttava matalaenergiarakentamiseen mukaan lukien käyttäjän laitehankinnat ja toiminnan kehittäminen. 5.4 MATALAENERGIALASKELMAT JA VERTAILUT Valittuja ratkaisuja vertaillaan matalaenergiarakentamisen alkuvaiheessa ns normaalirakentamiseen. Vaihtoehtolaskelmat voidaan esittää esim energiatodistuksen mukaisilla laskelmilla käyttäjäsähkö huomioon ottaen. Vertailuperusteena käytetään ostoenergiaa. Nämä laskelmat tehdään Suomen rakennusmääräyskokoelman energiatehokkuuslaskelmien lisäksi. Jäähdytysenergian kulutusta ei korjata edellä mainitun ohjeen mukaisesti. Takaisinmaksuaika ei ole ainoa päätöksentekoon soveltuva kriteeri, vaan tapauskohtaisesti on huomioitava toteutusratkaisuiden vaikutus kokonaisuuteen ja kaupungin tekemiin sopimuksiin. On myös huomioitava se, että energian hintakehitystä on erittäin vaikea ennustaa sekä se, että energiatehokkuusvaatimukset tulevat jatkossa kiristymään. Vertailulaskelmista tehdään ohjeet. Ennen ohjeiden valmistumista noudatetaan Suomen rakennusmääräyskokoelman laskentaohjeita lisättynä käyttäjäsähköllä. 6. SUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT 6.1 SUUNNITTELIJAVALINTA Noudatetaan samoja ohjeita kuin hankesuunnittelijavalinnassa.

13 6.2 SUUNNITTELUOHJEET JA TAVOITEASETANTA Noudatetaan edellä mainittuja matalaenergiarakentamisohjeita ja tavoitteita. Tavoitteet on pääsääntöisesti asetettu jo hankesuunnitteluvaiheessa mutta ne tarkentuvat suunnittelualoittain järjestelmäkohtaisesti suunnitteluvaiheessa. Suunnittelijoiden on sitouduttava heti suunnittelun alkuvaiheessa asetettuihin tavoitteisiin (mikäli eri suunnittelijat kuin hankesuunnitteluvaiheessa). Suunnittelijoilta on vaadittava selvitys, miten he aikovat todentaa, että asetetut matalaenergiatavoitteet saavutetaan. 6.3 MATALAENERGIALASKELMAT JA VERTAILUT Suunnittelijoiden tulee esittää laskelmat siitä, että hankesuunnitteluvaiheessa/ suunnittelun aloitusvaiheessa asetetut tavoitteet saavutetaan. Laskelmista vastaa pääsuunnittelija. Laskelmat tekee LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija. Laskelmat tavoitteisiin ja määräyksenmukaisiin (lämpö)/ normaalirakentamiseen (sähkö) verrattuna tulee esittää ainakin seuraavilta alueilta: - vaipan (erityisesti ikkunoiden) lämpöhäviöt - ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytystarve - käyttöveden lämmitystarve - ilmanvaihdon sähköenergiantarve - muiden LVI-järjestelmien sähköenergiantarve - sisävalaistuksen energiatarve - ulkovalaistuksen energiatarve - arvio pistorasioiden kautta tapahtuvasta energiankäytöstä (käyttäjän hankinnat) Suunnittelijoiden tulee laskea myös teoreettiset energiankulutukset rakennuksen normaalikäytölle sekä ensimmäiselle puolelle vuodelle, kun ilmanvaihtokojeet ovat rakennuksen kuivumisen ja materiaalipäästöjen vuoksi koko ajan päällä. 7. RAKENTAMIS- JA VASTAANOTTOVAIHEEN TEHTÄVÄT 7.1 MATALAENERGIARAKENTAMISEN VAATIMUKSET RAKENTAMISELLE Rakennuttavan henkilökunnan tulee huolehtia siitä, että urakoitsijat toteuttavat rakentamisen suunnitelmien mukaisesti siten, että rakennuksen energiatehokkuustavoite saavutetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että urakoitsijoiden tulee hyväksyttäessään rakennusosia, laite- ja järjestelmätoimituksia tehdä vertailulaskelmat tai selvitykset suunnitelmiin nähden.

14 7.2 TARKASTUKSET JA VASTAANOTTO Rakennuttavan henkilökunnan tulee huolehtia siitä, että asennustarkastuksissa ja vastaanottomenettelyssä noudatetaan tarkasti urakka-asiakirjojen mukaista menettelyä. Erityisesti on huolehdittava siitä, että tarpeenmukaisesti toimivat järjestelmät toimivat suunnitelmien mukaisesti ja että rakennuksen säädöt ja mittaukset on tehty oikein. LVI-laitteiden, erityisesti ilmanvaihtokojeiden sähkönkulutus tulee mitata ja verrata sitä suunnitteluarvoihin. Käytön opastuksessa tulee huolehtia siitä, että käyttäjä/huoltohenkilökunta ymmärtää energiatehokkuuden merkityksen kiinteistönpidossa. Rakennusautomaatiojärjestelmästä tulee saada kaikki suunnitellut raportit ja energiankäytön häiriötilanteet sekä niihin liittyvät toimenpidesuositukset näkyviin. Lämpökamerakuvaus ja ilmantiiviysmittaukset on tehtävä rakentamisen aikana, jolloin voidaan vielä korjata mahdolliset virheet ja puutteet rakennuksen lämmön- ja ilmanpitävyydestä. 8. TAKUUAJAN TEHTÄVÄT Takuuaikana suoritetaan toiset LVI-järjestelmän viritykset (erilainen vuodenaika kuin vastaanottotilanteessa) ja toimintakoe. Takuuaikana suoritetaan käyttöönoton energiakatselmus, jossa todetaan laitoksen toiminta aseteltuihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin nähden sekä tehdään mahdolliset korjaustoimenpiteet. Rakennuttaja vastaa takuuajan kulutusseurannasta. 9. YLLÄPITOVAIHEEN TEHTÄVÄT 9.1 ENERGIASEURANTA Ylläpitotoiminnasta vastaavan organisaation tulee huolehtia siitä, että kiinteistö kuuluu jatkuvan energiaseurannan piiriin. Sen lisäksi, mitä rakennusautomaatiojärjestelmästä saadaan informaatiota, tulee huollosta vastaavan organisaation tarkistaa säännöllisesti paikan päällä luettavista mittareista todellinen energiankäyttötilanne ja olosuhteet. Kasvaneeseen energiankulutukseen tulee reagoida välittömästi. Vastaavasti vähentynyt energiankulutus saattaa kertoa laitevioista tai vääristä käyttöajoista, jolloin rakennuksen olosuhteet saattavat vaarantua.

15 9.2 OLOSUHDESEURANTA Ylläpitotoiminnasta vastaavan organisaation tulee huolehtia siitä, että kiinteistössä tapahtuu myös jatkuvaa olosuhdeseurantaa. Energiatehokkuutta ei saa parantaa olosuhteita heikentämällä. 9.2 HUOLTO- JA KORJAUSTOIMINTA Huoltotoiminnassa on huolehdittava siitä, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellusti ja että ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi. Korjaustoiminnassa on huolehdittava siitä, että laitteistoja ja järjestelmiä uusittaessa valitaan laitteet, joiden energiatehokkuus on vähintään samalla tasolla kuin alkuperäisessä asennuksessa. Järjestelmiä uusittaessa on huolehdittava siitä, että viritykset tehdään ja dokumentoidaan huolellisesti.

MATALAENERGIARAKENTAMINEN

MATALAENERGIARAKENTAMINEN MATALAENERGIARAKENTAMINEN JUKKA FORSMAN HKR-RAKENNUTTAJA KUVA 23.10.2012 MATALAENERGIARAKENTAMINEN MUISSA KUIN ASUINTALOISSA Matalaenergiarakennus - KULUTTAA KORKEINTAAN PUOLET VASTAAVAN RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE SÄHKÖSUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.5

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE SÄHKÖSUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.5 HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE SÄHKÖSUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.5 15.4.2011 2 3 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja MATALAENERGIARAKENTAMISOHJEET, SÄHKÖSUUNNITTELU

Lisätiedot

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS SIJAINTI (ENNEN RAKENNUSTA) YLEISTÄ Bruttoala noin 6500 m2 Käyttäjät: Helsingin ympäristökeskus ja yliopiston

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE LVI-SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.4

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE LVI-SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.4 HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE LVI-SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.4 15.4.2011 2 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja LVI-MATALAENERGIARAKENTAMISOHJEET ESIPUHE

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ TOIMISTOTALOSSA, CASE VIIKIN YMPÄRISTÖTALO

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ TOIMISTOTALOSSA, CASE VIIKIN YMPÄRISTÖTALO UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ TOIMISTOTALOSSA, CASE VIIKIN YMPÄRISTÖTALO Jukka Forsman, HKR-Rakennuttaja Sähköisen talotekniikan rakennuttajaseminaari 23.8.2012 UUSIUTUVA ENERGIA RAKENNUKSESSA ILMAISLÄMPÖ

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ TOIMISTOTALOSSA, CASE VIIKIN YMPÄRISTÖTALO

UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ TOIMISTOTALOSSA, CASE VIIKIN YMPÄRISTÖTALO UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ TOIMISTOTALOSSA, CASE VIIKIN YMPÄRISTÖTALO Jukka Forsman, HKR-Rakennuttaja HUS-suunnittelijaseminaari 13.9.2012 UUSIUTUVA ENERGIA RAKENNUKSESSA ILMAISLÄMPÖ AURINKO SUORAAN (SÄTEILYLÄMPÖ

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE RAKENNUSAUTOMAATION SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.1

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE RAKENNUSAUTOMAATION SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.1 HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE RAKENNUSAUTOMAATION SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.1 20.10.2010 2 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja RAKENNUSAUTOMAATION MATALAENERGIARAKENTAMISOHJEET

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Huomioitavat näkökohdat

Huomioitavat näkökohdat SUUNNITTELUVAIHEEN KRITEERIT PLANNING CRITERIA Myllymäen koulu ja päiväkoti Myllymäki school and nursery TOTEUTUSSUUNNITTELUVAIHEESSA KÄYTETTÄVÄT KRITEERIT Taulukko 3. Yleiset suunnittelun toteutusta koskevat

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

VIIKIN YMPÄRISTÖTALON ENERGIATEHOKKAAT RATKAISUT. 22.1.2014 Jari Viinanen 1

VIIKIN YMPÄRISTÖTALON ENERGIATEHOKKAAT RATKAISUT. 22.1.2014 Jari Viinanen 1 VIIKIN YMPÄRISTÖTALON ENERGIATEHOKKAAT RATKAISUT 22.1.2014 Jari Viinanen 1 Viikin Ympäristötal Omistus: Kiinteistö Oy Helsingin ympäristötal (Helsinki 75 %, Ylipist 25%) Henkilöstö 240, 25 m 2 /henkilö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

4/13 Ympäristöministeriön asetus

4/13 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä Laatujärjestelmä sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä 1 Asuinkerrostalon peruskorjaus Laatujärjestelmää hyväksikäyttäen 2 Laatujärjestelmän osat

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot