ASEMAKAAVAN MUUTOS 64 Skinnarila, kortteli 112, tontit 1 ja 3. Kaavan laatijan nimi ja yhteystiedot:

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1(16) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS 64 Skinnarila, kortteli 112, tontit 1 ja 3 Kaavanumero K2493 Kaavan laatijan nimi ja yhteystiedot: Vs. kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki puh sähköposti: erkki.jouhki@lappeenranta.fi Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta Skinnarilan kaupunginosassa kampusalueen välittömässä läheisyydessä. Alueen nimi on Impivaara ja se rajautuu pohjoisessa, idässä ja etelässä Impivaaranpuistoon sekä lännessä Skinnarilankatuun. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,9 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Skinnarilankatu, Impivaara/Evälahti. Voimassa oleva 1- ja 2-asuntoisia rakennuksia sisältävä asemakaava vuodelta 2003 on jäänyt toteutumatta. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa valmiin kunnallistekniikan piirissä olevan alueen korkeatasoinen uudisrakentaminen. Rakennusoikeutta nostetaan hieman; alueen käyttötarkoitus pysyy entisellään (asuminen). Toteuttamattomat tontit esitetään rakennettavaksi rivi- ja pienkerrostaloina. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38, Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 faksi (05) teke.kirjaamo@lappeenranta.fi

2 2 (16) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen asiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maankäyttösopimus 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta

3 3 (16) 1.5 Luettelo selostuksen asiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ Asiakirjat - Asemakaavakartta - Havainnekuva - Asemakaavan seurantalomake Liiteasiakirjat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , täydennetty Luettelo osallisista, joita on kuultu - Saapuneet lausunnot ja mielipiteet (MRA 30 ) - Pienennös kaavaluonnoksesta, jolla ennakkokuuleminen on suoritettu 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Rakennusliike Evälahti Oy on tehnyt aloitteen kaavamuutoksen laatimiseksi. Kaava-aloitteen liitteenä oli luonnos tontinkäyttösuunnitelmaksi. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumisarviointisuunnitelman nähtävillä olosta Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeet Asemakaavan muutosluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten välisenä aikana teknisen toimen kaavoituksessa. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luetelluilta osallisilta mennessä. Lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät ja vastineet on esitetty selostuksen kohdassa Lausunnot ja mielipiteet kokonaisuudessaan ovat kaavaselostuksen liitteinä. Asemakaavan hyväksyy MRL 52 :n mukaisesti kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 0,9 ha ja se käsittää kaksi tonttia. Alueen käyttötarkoitus pysyy entisellään (asuminen). Toteuttamattomat tontit esitetään rakennettavaksi rivi- ja pienkerrostaloina. Kokonaisrakennusoikeutta esitetään lisättäväksi 195 k-m 2 tontilla n:o

4 4 (16) 1 ja 85 k-m 2 tontilla n:o 3, yhteensä 280 k-m 2. Asuinrakentamiseen osoitettua rakennusoikeutta esitetään lisättäväksi 210 k-m 2 tontilla n:o 1 ja 170 k-m 2 tontilla n:o 3, yhteensä 380 k-m Asemakaavan toteuttaminen Alueen rakentaminen voi toteutua, kun asemakaavan muutos saa lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi kuivaa kangasmetsää, osittain jyrkkää Saimaata kohti laskeutuvaa metsärinnettä. Alue on I- luokan pohjavesialuetta. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella kulkee ulkoilureitti (valaistu hiihto- ja kuntopolku), joka osin sijoittuu suunnittelualueen koilliskulman sisälle. Kaupunkikuva / rakennuskanta Impivaara on kaupunkirakenteen kannalta merkittävä alue, jonka vieritse saavutaan Skinnarilan kampus-alueelle. Alueen keskellä, suunnittelualueen ulkopuolella, sijaitsee omalla tontillaan asemakaavalla suojeltu kaksikerroksinen puuverhoiltu huvilarakennus, jonka Kyseisen rakennuksen hirsirunko siirrettiin 1920-ja 30-lukujen taitteessa nykyiselle paikalleen Kotaniemestä. Hirsistä on löytynyt venäjänkielistä kirjoitusta, mikä viittaa siihen, että rakennus on pystytetty Kotaniemen venäläisomistuksen aikana. Alkuperäinen hirsirunko laajennettiin uudessa rakennuspaikassa huvilaksi - vanhan osan ympärille tehty laajennus lienee ollut huomattavasti alkuperäistä rakennusta suurempi. Rakennuksen ulkoasu on vuosien varrella muuttunut melko vähän. Rakennuksen kunnostustyöt vakituiseksi asunnoksi ovat parhaillaan käynnissä. Rakennukselta johtaa kivinen portaikko rantaan. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alue sijaitsee Salpalinjan linnoitusvyöhykkeellä ja sen eteläpuolella on valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyt Skinnarilan puolustusvarustukset (muinaisjäännösrekisterin tunnus ). Skinnarilassa olevat Salpalinjan linnoitteet ovat myös valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY

5 5 (16) 2009), jossa maankäytön on sovelluttava historialliseen kehitykseen ja jossa alueen linnoitus- ja kulttuurihistorialliset arvot on turvattava. Museoviraston lausunnon perusteella kaava-alueella ei kuitenkaan ole Salpalinjan linnoitteita. Palvelut Lähimmät palvelut sijaitsevat noin yhden kilometrin päässä Sammonlahden aluekeskuksessa, jossa on mm. koulu, päiväkoti, terveyskeskus, päivittäistavaraliikkeitä sekä polttoaineen jakelupiste. Liikenne Kortteli rajautuu länsisivultaan Skinnarilankatuun, joka on alueen kokoojakatu. Skinnarilankadun länsipuolella on kevyen liikenteen väylä. Tekninen huolto Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n vesijohto sekä jätevesiviemäri sijaitsevat Skinnarilankadun vieressä sen itäpuolella. Suunnittelualue on myös kaukolämmön ja sähköverkon piirissä. Ympäristöhäiriöt Skinnarilankadun liikenteestä aiheutuu melua tonteille. Melun vaikutuksia kaava-alueelle on tarkasteltu selostuksen kohdassa Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa (Asunto Oy Lappeenrannan Skinnarilanranta). 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava (ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa) Maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu laatukäytävään kuuluvaksi aluekeskukseksi cl sekä tärkeäksi pohjavesialueeksi pv. Yleiskaava (ote yleiskaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa) Lappeenrannan voimassa oleva keskustaajaman yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja yleiskaavan tarkistukset ja Yleiskaavoissa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta AP.

6 6 (16) Osayleiskaava (ote osayleiskaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa) Alueella voimassa oleva Skinnarilanniemen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Asemakaava (ote asemakaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa) Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Asemakaavassa alue on erillispientalojen korttelialuetta AO. Kerroskorkeudet ovat I sekä II ja rakennusoikeutta on suunnittelualueella yhteensä 2120 k-m 2 (1650 k-m 2 asuinrakennuksille ja 470 k-m 2 autotalleille ja talousrakennuksille). Rakennusjärjestys Alueella tulee noudattaa voimaan tullutta Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestystä. Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu Muut selvitykset Skinnarilankadun ja Helsingintien risteyksessä on suoritettu liikennemäärän laskenta vuonna 2011 kaupungin omana työnä Maankäyttösopimus Maankäyttösopimuksen tarpeellisuutta selvitetään. Mahdollinen maankäyttösopimus tulee hyväksyä ennen asemakaavan hyväksymistä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alueella tarvitaan asemakaavamuutos, koska voimassa oleva kaava ei useammasta markkinointiyrityksestä huolimatta ole lähtenyt toteutumaan.

7 7 (16) Kaavatyössä osallisina olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä kaupungin internet-sivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutosluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten välisenä aikana teknisen toimen kaavoituksessa. Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mennessä. Kirjalliset lausunnot pyydettiin suunnittelussa osallisina olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta em. määräajassa. Kaavan ennakkokuulemisvaiheessa lausuntoja ja mielipiteitä saapui yhteensä 10 kappaletta. Tiivistelmät luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet niihin Lappeenrannan kaupunki, Rakennusvalvonta : - Esittää kysymyksen, olisiko rakennusten 2-kerroksisten osien kerroslukumerkinnät alleviivattava niiden toteutumisen varmistamiseksi. Kaavoituksen vastine: - Asia varmistetaan alleviivaamalla ko. kerroslukumerkinnät. Tomi Lapinlampi : - Tiedustelee, mitä kautta suunnittelualueelle on tarkoitus muodostaa turvallinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys. Ei varsinaisesti huomautettavaa asemakaavaan. Kaavoituksen vastine: - Kevyen liikenteen ympärivuotinen yhteys alueelle järjestyy luontevimmin korttelin lounaiskulmasta, koska siellä vieressä sijaitsee linja-autopysäkki sekä suojatie Skinnarilankadun yli. Lumettomaan aikaan on tontin pohjoisosasta mahdollista kulkea Impivaaranpuiston ja Skinnarilankadun alikulun kautta Skinnarilankadun länsipuolella sijaitsevalle kevyen liikenteen väylälle.

8 8 (16) Liittymien, niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteen, toteuttaminen on tontin omistajan vastuulla. Ajoneuvoliittymän paikka on merkitty kaavaan. Kevyen liikenteen liittymä tulee esittää rakennuslupavaiheessa, jolloin mm. kadunpitäjä voi ottaa asiaan kantaa. Kevyen liikenteen liittymän paikkaa ei ole tarkoituksenmukaista merkitä kaavaan. Lappeenrannan Energiaverkot Oy : - Ei huomautettavaa asemakaavaan. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi : - Esittää, että alue sijaitsee Huhtiniemi B I-luokan pohjavesialueen muodostamisalueella. Alueella olevan varavedenottamon poistuminen käytöstä mahdollistaa myös maalämpökaivojen sijoittamisen alueelle. Varovyöhyke vedenottamoihin on vähintään 500 metriä. Kaavoituksen vastine: - Maalämpökaivojen mahdollinen rakentaminen alueelle ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella lupamenettelyllä, jolloin rakennusvalvonta pyytää asiassa ympäristötoimen lausunnon. Asiaa ei ole tarpeen huomioida kaavassa. - Esittää, että kaavaselostuksessa tulee esittää Skinnarilankadun liikennemeluvaikutus asuintonteille. Mikäli melutaso ylittää päiväaikaisen klo 7-22 keskiäänitason 55 db (ohjearvo), tulee tonteille sijoitettavat oleskelu- ja leikkialueet suunnitella ja sijoittaa niin, ettei ohjearvon ylitystä tapahdu. Kaavoituksen vastine: - Kaavaselostusta täydennetään ympäristötoimen esittämällä tavalla. Melun vaikutukset on esitetty selostuksen kohdassa 5.5. Osoitetaan kaavamääräyksellä asuntokohtaiset ulko-oleskelualueet sijoitettavaksi rakennuksien itäpuolelle liikennemelulta suojaan. Merkitään myös leikkialueen sijainti kaavaan ja määrätään se toteutettavaksi niin, ettei melun ohjearvo ylity. - Esittää, että suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida maaperän radonin torjunta ja noudatettava radonturvallista perustamistapaa. Kaavoituksen vastine: - Asiasta on määrätty maankäyttö- ja rakennuslakia täydentävässä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ja sen toteutuksen valvonta tapahtuu rakennuslupaprosessissa. Asiaa ei ole tarpeen huomioida kaavassa.

9 9 (16) Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Yhdyskunnat ja luonnonvarat : - Kiinnittää huomiota siihen, että tontin 3 eteläosaan sijoittuva pienkerrostalo poikkeaa massoittelultaan muista uudisrakennuksista. Esittää, että uudisrakentaminen toteutetaan yhtenäisellä tavalla koko korttelialueella. Kaavoituksen vastine: - Korttelin kolme pohjoisinta uudisrakennusta sijoittuvat tasamaalle. Korttelin eteläisin uudisrakennus sijoittuu rinteeseen, jolloin se on tarkoituksenmukaista toteuttaa muista uudisrakennuksista poiketen ns. rinneratkaisuna. Korttelin yhtenäinen toteutustapa on varmistettu esittämällä uudisrakentamisen julkisivumateriaalit ja kattomuoto kaavamääräyksissä. - Kiinnittää huomiota siihen, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan hyväksyjäksi on esitetty kaupunginhallitus. Esittää, että kaavamuutos ei ole vaikutukseltaan vähäinen, mikä tulee huomioida kaavamuutoksen hallinnollisessa jatkokäsittelyssä Kaavoituksen vastine: - Kaavan hyväksyjäksi muutetaan kaupunginvaltuusto. Lappeenrannan kaupunki, Kadut ja ympäristö : - Ei huomautettavaa asemakaavaan. Etelä-Karjalan museo : - Esittää, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään lisäämällä siihen maininta kaava-alueen eteläosan kuulumisesta valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Salpalinja, Skinnarila). Kaavoituksen vastine: - Täydennetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Etelä- Karjalan museon edellyttämällä tavalla ja huomioidaan asia myös kaavaselostuksessa. - Esittää, että kaavan vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön (huvilarakennus uudisrakennusten välissä piha-alueineen) tulee arvioida kaavamuutoksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää uudisrakennusten yhtenäiseen rakentamistapaan (sijoittelu, korkeus, massoittelu, väritys) sekä pihajärjestelyihin. Kaavoituksen vastine: - Kaavan vaikutukset on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 5.4.

10 10 (16) Korttelin kolme pohjoisinta uudisrakennusta sijoittuvat tasamaalle. Korttelin eteläisin uudisrakennus sijoittuu rinteeseen, jolloin se on tarkoituksenmukaista toteuttaa muista uudisrakennuksista poiketen ns. rinneratkaisuna. Korttelin yhtenäinen toteutustapa on varmistettu esittämällä uudisrakentamisen julkisivumateriaalit ja kattomuoto kaavamääräyksissä. - Esittää, että kaava-alueen eteläosaan mahdollisesti sijoittuvan arkeologisen kulttuuriperinnön (Salpalinja) osalta lausunto tulee pyytää Museovirastolta. Kaavoituksen vastine: - Museoviraston lausunto on erikseen pyydetty ja saatu. Nuoriso- ja liikuntatoimi : - Esittää, että alueella sijaitsevan valaistun hiihto- ja kuntopolun säilyminen huomioidaan. Ei varsinaista huomautettavaa asemakaavaan. Kaavoituksen vastine: - Valaistu hiihto- ja kuntopolku sijaitsee osittain suunnittelualueella yksityisen maalla. Hiihto- ja kuntopolku eivät mahdu rasitteena jäämään tontille, joten nuoriso- ja liikuntatoimen ja maan omistajan tulee keskenään sopia hiihto- ja kuntopolun siirtämisestä pois tontilta. Etelä-Karjalan pelastuslaitos : - Esittää, että alueen jatkosuunnittelussa tulee huomioida pelastustiet, sammutusvesi ja alueen turvallisuuden suunnittelu. Ei varsinaista huomautettavaa asemakaavaan. Kaavoituksen vastine: - Pelastuslaitoksen esittämät asiat liittyvät alueen toteutussuunnitteluun, jonka valvonta tapahtuu rakennuslupaprosessissa. Asiaa ei ole tarpeen huomioida kaavassa. Museovirasto : - Toteaa, että kaava-alueella ei Museoviraston tietojen mukaan ole Salpalinjan linnoitteita eikä kaavahankkeella siten ole vaikutusta Salpalinjan linnoituskokonaisuuteen. Museovirastolla ei ole kaavaan huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Nähtävillä olo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Palautteen ja ennakkokuulemisessa saatujen lausuntojen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan Lappeenrannan kaupungin kaavoituksessa sekä kaupungin internet-

11 11 (16) sivuilla. Ehdotusvaiheen nähtävillä olosta kuulutetaan lehtiilmoituksella Etelä-Saimaassa, kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa uudet viranomaislausunnot. Nähtävillä olon jälkeen asemakaavaehdotusta tarkistetaan tarvittaessa. Hyväksyminen (MRL 52 ) Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan suhde yleiskaavaan ja voimassa olevaan asemakaavaan Asemakaavamuutoksen esittämä käyttötarkoitus (asuminen) on sekä yleiskaavan ja osayleiskaavan että voimassaolevan asemakaavan mukainen. Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja eheyttää kaupunkikuvaa ilmasto-ohjelman sekä arkkitehtuuriohjelman mukaisesti. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on huomioida viereinen lukujen vaihteessa rakennettu asemakaavalla suojeltu huvilarakennus uudisrakennuksien sijoittamisessa, massoittelussa värityksessä ja julkisivumateriaaleissa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaava-aloitteen perusteella hakijan tavoitteena on lisätä hieman rakennusoikeutta sekä rakentaa alueelle rivi- ja pienkerrostaloja, mikä mahdollistaisi monipuolisen asuntojakauman toteuttamisen. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen korkeatasoinen ja ympäristöön soveltuva rakentaminen.

12 12 (16) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 0,9 ha, joka on kokonaisuudessaan tonttialuetta. Asemakaava-alueen sisältämät aluevaraukset ja rakennusoikeudet päämaankäyttöluokittain ovat seuraavat: Mitoitus Käyttötarkoitus Tontti Pinta-ala m 2 ARK Kerrosala Tehokkuus k-m 2 (e) (talousrakennukset) 0, (talousrakennukset) 0,29 Rakennusoikeuden muutos k-m (asuinrakentaminen + 210) + 85 (asuinrakentaminen +170) Palvelut Kaava-alue tukeutuu olemassa oleviin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin, jotka sijaitsevat noin yhden kilometrin päässä Sammonlahden aluekeskuksesa. Sammonlahdessa sijaitsee mm. koulu, päiväkoti, terveyskeskus, päivittäistavaraliikkeitä sekä polttoaineen jakelupiste. Liikenneyhteydet Lappeenrannan keskustaan ovat melko hyvät - Skinnarilankatu on joukkoliikenteen piirissä. Aluetta palveleva kevyen liikenteen raitti kulkee Skinnarilankadun länsireunalla, pohjoisessa kampus-alueelle ja etelässä aluekeskukseen. Kaupunginosan asukkaiden valaistu ulkoilureitti kulkee aivan suunnittelualueen vieressä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudisrakentamisen ulkoasusta on annettu kaavamääräykset. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten sekä pienkerrostalojen korttelialue (ARK) Tonttien käyttötarkoitus muutetaan nykyisestä 1- ja 2-asuntoisia pientaloja sallivasta korttelialueesta (AP) rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten sekä pienkerrostalojen korttelialueeksi (ARK). Asemakaavaluonnoksen mukaisten asuinrakennusten räystäskorkeudet noudattavat viereisen huvilarakennuksen mittakaavaa. Korkein sallittu kerrosluku on kaksi (II) paitsi eteläisimmällä rakennuspaikalla, jolla se maaston muodosta johtuen on ½ k I. Maaston muo-

13 13 (16) 5.4 Kaavan vaikutukset dosta johtuen on eteläisin rakennuspaikka lisäksi osoitettu alueeksi, jolla maanpintaa saa nostaa ympäristön kanssa samalle tasolle siten, että maamassat eivät ylitä tontin rajaa. Rakennusoikeutta nostetaan suunnittelualueella yhteensä 280 k-m 2. Asuinrakentamiseen osoitettua rakennusoikeutta nostetaan 380 k- m 2. Suunnittelualueen tonttitehokkuudeksi (e) muodostuu n. 0,27. Autotallit ja -katokset, talousrakennukset sekä jätekatos on kaavassa osoitettu sijoitettavaksi erillisiin piharakennuksiin korttelin länsireunalle, jolloin ne samalla suojaavat piha-aluetta liikenteen melulta. Ajoyhteys alueelle on osoitettu suoraan Skinnarilankadulta yhdellä tonttiliittymällä. Tonttien n:o 1 ja 3 raja kulkee tonttiliittymän kohdalla. Huvilatontti n:o 2 muodostaa liikenneyhteydestään kadulle rasitteen tontille n:o 1. Korttelin sisäiset liikennealueet ovat osa tontteja. Kaavassa on osoitettu ajoyhteys myös korttelialueen vieressä sijaitsevalle ulkoilureitille. Pysäköimispaikkojen sijainnit on osoitettu kaavassa. Autopaikkoja on määrätty toteutettavaksi seuraavasti: - kerrostalot 1 ap/80 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto - rivitalot 2 ap/asunto Kaavassa on myös annettu ohjeellinen sijainti leikkipaikalle ja määrätty se toteutettavaksi siten, ettei ulkoalueita koskeva melun ohjearvo ylity. Asuinrakennuksien kadunpuoleisille julkisivuille on määrätty hieman normaalia suurempi ääneneristysvaatimus (35 db) liikennemelun torjumiseksi. Lisäksi on määrätty, että asuntojen terassit saa rakentaa rakennusalojen ulkopuolelle, kuitenkin siten, että ne sijoittuvat rakennuksien itäpuolelle liikennemelulta suojaan. Uudisrakennukset on kaavassa edellytetty toteutettavaksi harjakattoisina tai sen muunnoksena (väri tumma harmaa) ja julkisivuiltaan rapattuina taikka puuverhoiltuina (vaalea väri) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / rakennettuun kulttuuriympäristöön Asemakaavan mukainen täydennysrakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta. Huvilarakennuksen nykyinen asema muuttuu yksittäisestä rakennuksesta osaksi uudisrakennusten nauhaa. Alueen rakentaminen avaa näkymiä Skinnarilankadulta Saimaalle, jolloin myös huvilarakennuksen näkyvyys maisemassa todennäköisesti paranee.

14 14 (16) Uudisrakennukset sijoittuvat melko lähelle vanhaa huvilarakennusta. Huvilarakennuksen mittakaava on pyritty huomioimaan kaavassa: huvilarakennusta lähimpänä sijaitsevat kolme uudisrakennusta on massoiteltu osin 1- ja osin 2-kerroksisiksi siten, että huvilarakennuksen mittasuhteet toistuvat niiden 2-kerroksisissa osissa. Myös suunnittelualuetta Skinnarilankadusta rajaavat autotallit ym. talousrakennukset on kaavassa rakennusalojen keinoin ryhmitetty siten, että ne eivät muodosta liian pitkiä yhtenäisiä massoja. Huvilarakennuksen kohdalla ei kaavassa ole talousrakennuksen paikkaa, joten huvila tulee edelleen näkymään kadun suuntaan. Uudisrakennuksien soveltuvuus huvilarakennuksen julkisivumateriaaleihin ja väritykseen on huomioitu kaavamääräyksissä. Huvilarakennuksen tontin sekä uudisrakennuksien tonttien pihaalueet tulevat muodostamaan yhtenäisen, toisiinsa limittyvän kokonaisuuden. Muun muassa ajoyhteys kaikille kolmelle tontille tapahtuu saman liittymän kautta. Liikennejärjestelyt säilyvät Skinnarilankadulla muuttumattomina. Tonttiliittymä sijoittuu alueen korkeimpaan kohtaan, jolloin näkemäalueet kadun molempiin suuntiin ovat hyvät turvallisuutta lisäten. Suunnittelualue liitetään kaupungin infra- verkostoon. Kaava-alueen vieressä kulkeva ulkoilureitti sijaitsee nykyisin osin suunnittelualueella yksityisen maalla. Ulkoilureitti tulee siirtää suunnittelualueelta kaupungin maalle. Museoviraston lausunnon perusteella kaava-alueella ei sijaitse Salpalinjan linnoitteita, joten kaavahankkeella ei ole vaikutusta Salpalinjan linnoituskokonaisuuteen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema suunnittelualueen kohdalla muuttuu nykyisestä luonnonympäristöstä rakennetuksi. Ranta-alue jää suunnittelualueen ulkopuolelle, joten siellä maisema pysyy muuttumattomana. Kaavan aluevaraukset eivät vaikuta pohjaveteen, sillä alue viemäröidään asianmukaisella tavalla Muut vaikutukset Kaava mahdollistaa korkeatasoisten asuinrakennusten rakentamisen kampus-alueen läheisyyteen. Lähelle Saimaata sijoittuvat asunnot nostavat alueen imagoa.

15 15 (16) 5.5 Ympäristön häiriötekijät Skinnarilankadun liikenne aiheuttaa melua kaava-alueelle. Skinnarilankadun alkupäässä (Helsingintien risteyksessä) on suoritettu liikennemäärän laskenta vuonna 2011, jonka perusteella on karkeasti pystytty arvioimaan melun vaikutuksia kaava-alueella. Liikennemäärä aamun huipputunnin aikana oli 1243 ajoneuvoa/tunti. Tämän perusteella on arvioitu koko vuorokauden ajoneuvomääräksi em. risteyksessä n kpl. Tästä on johdettu arvio koko vuorokauden ajoneuvomääräksi suunnittelualueen kohdalla n kpl, josta raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu 2 %. Skinnarilankadun nopeusrajoitus on 50 km/h. Käyttäen lähteenä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisua Melun ja tärinän torjuntaopas kaavoittajille (Hannu Airola 2013) on nopeuden, liikennemäärän ja raskaiden ajoneuvojen osuuden perusteella arvioitu teoreettisen 55 db:n melualueen leveydeksi suunnittelualueella n. 60 metriä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koko kaava-alueella ylittyy valtioneuvoston ulkoalueille asettama ohjearvo 55 db. Liikennemelu on huomioitu kaavassa seuraavasti: - Sisämelutason ohjearvot otetaan huomioon kaavamääräyksellä siten, että asuinrakennuksien kadunpuoleisille julkisivuille annetaan hieman normaalia suurempi ääneneristysvaatimus (35 db). - Asuntokohtaiset ulko-oleskelualueet osoitetaan kaavamääräyksellä sijoitettaviksi asuinrakennuksien itäpuolelle, jolloin rakennukset toimivat melusuojana. - Leikkialueelle osoitetaan kaavassa ohjeellinen paikka ja edellytetään se toteutettavaksi siten, ettei ulkoalueita koskeva melun ohjearvo ylity.

16 16 (16) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan yhteydessä on laadittu havainnekuva, joka kuvaa yhtä mahdollisuutta alueen toteutuksesta. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muuttamisesta tulee tarvittaessa tehdä maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaava on lainvoimainen. Uudisrakennusten arvioitu toteutusajankohta on Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutusta valvoo rakennusvalvonta. Kaavaa toteutettaessa tulee seurata mm. kerrosalan toteutumista ja kaupunkikuvaa. Erkki Jouhki vs kaupunginarkkitehti

17

18

19

20 Asemakaavoituksen seuranta Alueell. ympäristökeskus Asemakaavan tietojen täyttölomake 1/4 Täyttämispvm Asemakaavan perustiedot Asemakaavan nimi 64 Skinnarila kortteli 112 tontit 1 ja3 Skinnarila Evälahti Impivaara Kunta Kuntanumero Hyväksymispvm Kaava-alueen pinta-ala Maanal. tilojen pinta-ala Ranta-asemakaava: LAPPEEN- RANTA Ayk:n kaavatunnus 405 Kunnan kaavatunnus Vireille tulosta ilm. pvm 405K ,9023 Uusi ak:n pinta-ala Ak:n muutoksen pinta-ala 0,90 Rantaviivan Rakennuspaikkojen lkm Lomarak.paikkojen lkm pituus km Oma ranta Muut Oma ranta Muut Yhteenveto aluevarauksista Pinta-ala ha Pinta-ala % Kerrosala k-m 2 Tehokkuus e Pinta-alan muut. ha+ Kerrosalan muut.k-m 2 + Aluevar. yhteensä 0, , , A yhteensä 0, , , P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Yhteenveto maanalaisista tiloista Maan.til. yht. Pinta-ala ha Rakennussuojelu Pinta-ala % Kerrosala k-m 2 Pinta-alan muut. ha+ Kerrosalan muut.k-m 2 + Suojeltujen rak. Suojeltujen rak. Suojeltujen rak. muutos lkm k-m 2 lkm+ k-m 2 + Suoj.rak. yht. asemakaava muu Sivu 1 (1)

21 Asemakaavoituksen seuranta Asemakaavan tietojen täyttölomake 2/4 Asemakaavan tunnistetiedot Asemakaavan nimi 64 Skinnarila kortteli 112 tontit 1 ja3 Skinnarila Evälahti Impivaara Alueell. ympäristökeskus Täyttämispvm Kunta Kuntanumero Hyväksymispvm Aluevaraukset Pinta-ala ha LAPPEEN- RANTA 405 Pinta-ala % Kerrosala k-m 2 Tehokkuus e Pinta-alan muut. ha+ Kerrosalan muut.k-m 2 + Aluevar. yhteensä 0, , , A yhteensä 0, , , AR 0, , ,27 +0, AO -0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Ayk:n kaavatunnus Kunnan kaavatunnus 405K2493 Sivu 1 (1)

22 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (6) Täydennetty ASEMAKAAVAN MUUTOS 64 Skinnarila, kortteli 112, tontit 1 ja 3 ALOITE Aloitteen kaavan laatimiseksi on tehnyt Rakennusliike Evälahti Oy. MAANKÄYTTÖSOPIMUS Maankäyttösopimuksen tarpeellisuutta selvitetään. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueena on ns. Impivaara, joka sijaitsee kaupungin länsialueella Skinnarilan kaupunginosassa. Alue rajautuu pohjoisessa, idässä ja etelässä Impivaaranpuistoon sekä lännessä Skinnarilankatuun. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,9 ha. SUUNNITTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET Impivaara on kaupunkirakenteen kannalta merkittävä alue, jonka vieritse saavutaan Skinnarilan kampusalueelle. Voimassa oleva 1- ja 2- asuntoisia rakennuksia sisältävä asemakaava vuodelta 2003 on jäänyt toteutumatta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa valmiin kunnallistekniikan piirissä olevan alueen korkeatasoinen uudisrakentaminen. Alueen käyttötarkoitus pysyy entisellään. Toteuttamattomat tontit esitetään rakennettavaksi rivi- ja pienkerrostaloina. Kokonaisrakennusoikeutta esitetään tontilla n:o 1 lisättäväksi 195 k-m 2 ja tontilla n:o 3 85 k-m 2, yhteensä 280 k-m 2. Asuinrakentamiseen osoitettua rakennusoikeutta esitetään tontilla n:o 1 lisättäväksi 210 k- m 2 ja tontilla n:o k-m 2, yhteensä 380 k-m 2. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38, Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 faksi (05) teke.kirjaamo@lappeenranta.fi

23 2 (6) LÄHTÖTIEDOT Nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta Skinnarilan kaupunginosassa kampusalueen välittömässä läheisyydessä. Lähimmät palvelut sijaitsevat noin yhden kilometrin päässä Sammonlahden aluekeskuksessa, jossa on mm. koulu, päiväkoti, terveyskeskus, päivittäistavaraliikkeitä sekä polttoaineen jakelupiste. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on pientalojen korttelialuetta AO, mikä muodostuu kahdesta rakentamattomasta tontista. Tonttien välissä, suunnittelualueen ulkopuolella, sijaitsee omalla tontillaan asemakaavalla suojeltu 1920-luvun lopulla rakennettu kaksikerroksinen huvilarakennus, jonka kunnostustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Kortteli rajautuu länsisivultaan Skinnarilankatuun, joka on alueen kokoojakatu. Skinnarilankadulla sijaitsee Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n vesijohto sekä jätevesiviemäri. Muilta osin kortteli rajautuu lähivirkistysalueeseen (VL), joka korttelin itäpuolella laskeutuu suhteellisen jyrkkänä rinteenä kohti Saimaata. Suunnittelualue lähiympäristöineen on suurimmaksi osaksi kuivaa kangasmetsää. Alue on I-luokan pohjavesialuetta. Maanomistus Kaava-alue sijaitsee Salpalinjan linnoitusvyöhykkeellä ja sen eteläpuolella on valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyt Skinnarilan puolustusvarustukset. Skinnarilassa olevat Salpalinjan linnoitteet ovat myös valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. kaupunki

24 3 (6) yksityinen Maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu laatukäytävään kuuluvaksi aluekeskukseksi cl sekä tärkeäksi pohjavesialueeksi pv. Yleiskaava Lappeenrannan voimassa oleva keskustaajaman yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja yleiskaavan tarkistukset ja Yleiskaavoissa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta AP.

25 4 (6) Osayleiskaava Alueella voimassa oleva Skinnarilanniemen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Asemakaavassa alue on erillispientalojen korttelialuetta AO. Kerroskorkeudet ovat I sekä II ja rakennusoikeutta on muutosalueella, tonteilla 1 ja 3, yhteensä 2120 k-m 2 (1650 k-m 2 asuinrakennuksille ja 470 k-m 2 autotalleille ja talousrakennuksille). Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin alueella on käytössä voimaan tullut rakennusjärjestys.

26 5 (6) KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavalla on vaikutuksia mm. rakennettuun ympäristöön, kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen. OSALLISET Osallisia ovat: 1. Viranomaiset - Kaakkois-Suomen ELY-keskus o ympäristö ja luonnonvarat - Etelä-Karjalan museo - Etelä-Karjalan pelastuslaitos 2. Lappeenrannan kaupungin luottamuselimet, hallintokunnat ja kaupunkiyhtiöt - kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto - tekninen lautakunta - tekninen toimi (kiinteistö- ja mittaustoimi, palvelutuotanto, rakennusvalvonta, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi) - Lappeenrannan Energiaverkot Oy 3. Ympäristön kiinteistöjen omistajat 4. Muut - alueen asukkaat ja yhdistykset OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) Osallisen neuvottelupyyntö (MRL 64.2 ja 64.3 ) Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville (MRA 27 ) Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella. Osallisille lähetetään kaavan suunnitteluaineisto kirjeitse ja samalla heille varataan tilaisuus MRL:n 62 :n mukaiseen mielipiteen ilmaisemiseen kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnos on nähtävillä Lappeenrannan kaupungintalolla Teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) sekä kaupungin internetsivuilla Mielipiteet toimitetaan mieluummin kirjallisena Teknisen toimen kirjaamoon osoitteella PL 38, Lappeenranta. Ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville osallisella on mahdollisuus esittää Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päiväksi. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan lehtikuulutuksella. Ehdotus asetetaan nähtäville Lappeenrannan kaupungintalolle Teknisen toimen kaavoitukseen osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) sekä kaupungin internetsivuille

27 6 (6) Muistutukset kaavaehdotuksesta ARVIOITU KÄSITTELYAIKATAULU KAAVAN HYVÄKSYMINEN VALITUS HYVÄKSYMIS- PÄÄTÖKSESTÄ KAAVAN LAATIJA (lisätiedot) Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan kaupunginkansliaan kirjallisina, os. PL 11, Lappeenranta. Kaava saataneen teknisen lautakunnan käsittelyyn helmikuussa 2013, jonka jälkeen kaava menee edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Asemakaavan hyväksyy maankäyttö- ja rakennusasetuksen 52 :n mukaisesti kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan MRL 67 :n mukaisesti. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Kouvolan Hallintooikeuteen (MRL 188 ) ja edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. Lisätietoja antavat vs. asemakaava-arkkitehti Mika Sairanen puh ja vs. kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki puh Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan suunnittelun kuluessa tarvittaessa täydentää.

28 Skinnarila Evälahti Impivaara Luettelo osallisista, joita kuultu kirjeitse. tunnus Yritys Nimi kaava-alue , Rakennusliike Evälahti Oy naapurit Metso Samu Petteri Metso Heidi Riikka Marketta Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki Suomen valtio Kruunuasunnot Oy Juhani Solkinen Lappeenrannan kaupunki Loas Lappeenranta Virasto Nimi Osoite Maankäyttö, ympäristö, valvonta Kiinteistö- ja mittaustoimi Kari Hartikainen Maankäyttö, ympäristö, valvonta Rakennusvalvonta Palvelutuotanto Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikka Etelä-Karjalan Pelastuslaitos Lappeenrannan Energia Oy Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Etelä-Karjalan Museo Miikka Kurri Kaakkois-Suomen ELY-keskus Museovirasto Pasi Leimi Ympäristö ja luonnonvarat/tuija Stam PL 1023

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41 :243 1: kr kt kt ,9 79,7 94,7 93,7 93,0 la15281 la15282 la15283 la ,21 +91,21 +90,21 +89, p ur ajo ajo II V IMPIVAARANPUISTO SKINNARILANKATU SKINNARILANKATU PUNKKERIKATU sr /2k I 600 II II I p II II I 490 II II I p pat/t 100 t 40 p 100 at/t 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba +90,71 +90,71 +92,81 +92,81 jä ak 60 p I at/t at/t p p A ARK AK VL AO Ote kaavaluonnoksesta, jolla ennakkokuuleminen suoritettu.

42 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ARK SKIN 64 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten sekä pienkerrostalojen korttelialue. Kaupunginosan nimi. Kaupunginosan numero. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. ajo p 35 dba jä Ajoyhteys. Se tontin 1 osa, joka on varattava ajoyhteydeksi tontilla 2 sekä ulkoilureitille. Samoin tontin 3 se osa, joka on varattava ajoyhteydeksi eri rakennuksille. Pysäköimispaikka. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Alue, jolla saa suorittaa maatäyttöä maanpinnan nostamiseksi ympäristön kanssa samalle tasolle. Maamassat eivät saa ylittää tontin rajaa. Rakennusala, jolle saa sijoittaa jätekatoksen. Ohjeellinen osa-alueen raja. YLEISMÄÄRÄYKSET: Alueelle laadittu tonttijako on sitova II Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Autopaikkamääräys: Autopaikkoja on varattava kerrostalot 1 ap/ 80 kerros-m2, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto. Rivitalot 2 ap/asunto. Asuntojen terassit saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Julkisivut: Kattomuotona tulee käyttää harjakattoa tai sen muunnosta, värinä tumma harmaa. Julkisivumateriaalina tulee käyttää valeaa rappausta tai puuta. AS 64 Ko To 1/2k II Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Lapp Maantasokerroksen ohjeellinen korkeusasema. Poh Rakennusala. t Lapp Tas Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Vahv at/t ak Rakennusala, jolle saa sijoittaa autotallin ja talousrakennuksen. Rakennusala, jolle saa sijoittaa autokatoksen. Ote kaavaluonnoksesta, jolla ennakkokuuleminen suoritettu.