Tulisijalla varustettu rakennus vaatii aina rakennusluvan. TOIMENPIDELUPA HAETTAVA X ILMOITUS TEHTÄVÄ EI VAADI LUPAA - asema-/ ei ranta- kaaasema

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulisijalla varustettu rakennus vaatii aina rakennusluvan. TOIMENPIDELUPA HAETTAVA X ILMOITUS TEHTÄVÄ EI VAADI LUPAA - asema-/ ei ranta- kaaasema"

Transkriptio

1 1 (21) Liite 1/kv LOHJAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto Voimassa alkaen 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Lohjan kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom.). 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen Lohjan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 Talousrakennuksen luvan- tai ilmoituksenvaraisuus Luvan / ilmoituksen tarve Talousrakennusten rakentaminen vaati rakennusluvan. Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita enintään 5m²:n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen, jätekatoksen tai vastaavan rakentamiseen (enintään 3 kpl / rakennuspaikka). Tulisijalla varustettu rakennus vaatii aina rakennusluvan. 2.2 Toimenpiteiden luvan- tai ilmoituksenvaraisuus TOIMENPIDELUPA HAETTAVA X ILMOITUS TEHTÄVÄ O EI VAADI LUPAA - asema-/ ei ranta- kaaasema vaa/ Toimenpide: kaava haja 1) Rakennelma - katos (esim. grillikatos tai avoin huvimaja) m² O O - katos > 50 m² X X

2 2 (21) - kasvihuone 6-50 m² X O - kasvihuone > 50 m² X X - maakellari O - - kioski < 10 m² X X - esiintymislava X X 2) Yleisörakennelma - urheilupaikka X X - kokoontumispaikka X X - asuntovaunualue tai vastaava X X - katsomo X X - muuta kuin tilapäistä käyttöä varten pystytettävä yleisöteltta X X 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn O O 4) Erillislaite - masto m (yli 30 m vaatii rakennusluvan) O O - tuulivoimala m (yli 30 m vaatii rakennusluvan) X X - piippu yli 10 m O O - varastointisäiliö yli 50 m³ O O - muistomerkki O O - lautasantenni ø 1 m tai isompi O - - suurehko valaisinpylväs tai vastaava O O - vesistöön sijoitettavat maalämpöputkistot O O 5) Vesirajalaite - suurehko laituri, yli 5 venepaikkaa tai yli 10 metriä pitkä X X - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava X X 6) Säilytys- tai varastointialue - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue X X taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun olennainen muuttaminen O O - katon katteen tai sen värityksen muuttaminen O O - ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen O O - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen O - - ikkunajaon muuttaminen O O - kattomuodon muuttaminen X X - valokate tai muu pieni katos O O - parvekelasitus O O - parvekkeen rakenteiden uusiminen X X

3 3 (21) 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen O - 9) Aitaaminen - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita, kadun reunusmuuri tai tukimuuri, korkeus yli 120 cm O - 10) Kaupunkikuvajärjestely - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset O - 12) Maalämpökaivo ja keräilyputkisto X X 1-10 ja 12 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaisella etäisyydellä naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta, sekä tarvittaessa naapurien kuulemisesta. Kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL mom.). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL mom.). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 Sijoittuminen Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Asemakaavoitetulla alueella etäisyys voi olla kuitenkin vähintään 4 metriä, ellei kaavassa ole muuta osoitettu. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä, asemakaavoitetulla alueella vähintään 8 metriä, ellei kaavassa ole muuta osoitettu.

4 4 (21) Palovaarallista rakennusta (esim. savusauna) ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi samalla tontilla sijaitsevia rakennuksia eikä toisen omistamaa tai hallitsemaa maata, eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on oltava vähintään 20 ja yksityistien keskiviivasta vähintään 12 metriä. Rakennusta ei saa sijoittaa maantien suoja-alueelle. Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä aiheutuu vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (Maantielaki 46 ). Liikenneväylän tai muun melunlähteen tuntumaan sijoitettavan asuinrakennuksen, hoito- tai oppilaitoksen piha-alueen melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 db (A) eikä yöohjearvoa 45 db (A) (vanhat alueet 50 db (A)). Loma-asuntoalueella ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db (A) eikä yöohjearvoa 40 db (A). Asuinrakennuksen sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 db (A) eikä yöohjearvoa 30 db (A). Rakentaminen suur- ja keskijänniteverkon ilmajohtoalueella on kiellettyä. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeestä. Alueen leveys riippuu suurjännitejohdon jännitteestä yleensä seuraavasti: kv:n johdon johtoaukeaman leveys on m kv:n johdon johtoaukeaman leveys on m kv:n johdon johtoaukeaman leveys on m Yllä oleviin etäisyyksiin lisätään reunavyöhykkeen leveys, joka on 10 m johtoaukean molemmin puolin. Rakentamishankkeista suurjännitejohtojen läheisyydessä on oltava yhteydessä johdonomistajaan. Keskijänniteilmajohdon johtoalue on tyypillisesti 10 metriä. Rakennuksen, avovaraston tms. sijoittamista lähelle keski- tai pienjänniteilmajohtoa tulee välttää. Suositeltavat vaakasuorat vähimmäisetäisyydet rakennuksen tai varasto/katoksen lähimmästä osasta lähimpään johtimeen ovat seuraavat: - pienjänniteilmajohto (0,4 kv) 5 m - keskijänniteilmajohto (20 kv) 10 m Rakennettaessa em. etäisyyksiä lähemmäksi johtimia, on sähköturvallisuuden takaamiseksi otettava jo suunnitteluvaiheessa yhteys verkkoyhtiöön. Rakennuksia ei saa sijoittaa jakeluverkon käytössä olevien maakaapeleiden päälle eikä niiden välittömään läheisyyteen. Vähimmäisetäisyyden tulee olla 2 metriä. Rakennusta ei saa rakentaa 5 metriä lähemmäs yleistä vesi- ja viemärijohtoa asemakaava-alueen ulkopuolella. Lisäksi on otettava huomioon mahdolliset lunastustoimitusten käyttörajoitukset. Rakennelmat ja laitteet kuten varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, grillikatokset, maakellarit, jätekatokset ja -aitaukset, kompostit ja muut vastaavat on sijoitettava kiinteistölle siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä.

5 5 (21) Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. 3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisema ja luonnonympäristö Oleva rakennuskanta Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittäville peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristökartan (liitekartta 1) kohdealueelle rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijoitteluun ja julkisivuihin, sekä alueen erityispiirteiden ja omaleimaisuuden, erityisesti avoimen peltomaiseman, säilyttämiseen. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksen yhteydessä tulee esittää alustavat julkisivupiirustukset ja kuvaus julkisivumateriaalista. Näillä alueilla rakennusten ja rakennusryhmien tulee maisemassa muodostaa ehjä kokonaisuus, jossa säilyy rakennusten perinteinen koko- ja sijaintihierarkia sekä julkisivumateriaalien yhtenäisyys ja arvokkaan miljöön eri osat erityispiirteineen. Metsäalueilla uusien rakennuspaikkojen tulee liittyä olevaan asutukseen tai asutusta palvelevaan tiestöön. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä vesilain mukaisia pienvesiä, kuten luonnontilaisia puroja ja lähteitä, luonnonmukaisia jyrkänteitä, perinnemaisemakohteita, uhanalaisten lajien esiintymiä, arvokkaita kasvillisuuskohteita, sekä muita arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä kiinnittää huomiota rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa liittää sopivin istutuksin ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalin, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Asemakaava-alueella AO -korttelialueella (omakotirakennusten korttelialue) saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta ellei asemakaavassa ole muuta määrätty.

6 6 (21) 3.3 Ympäristön hoito ja valvonta Ympäristön hoito Ympäristön valvonta 3.4 Aitaaminen Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL mom). Asemakaava- ja haja-asutusalueella sijaitsevaa asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan autojen, koneiden, laitteiden, muiden vastaavien tavaroiden tai polttopuiden ulkovarastointiin. Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Kaupungin ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle tai liikenneväylien kunnossapidolle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Enintään 120 cm korkea aita sekä istutettava aita eivät edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Vaikka aita ei edellyttäisi lupaa, se voidaan määrätä poistettavaksi, mikäli se ei terveydellisyydeltään, turvallisuudeltaan tai ulkoasultaan täytä

7 7 (21) 3.5 Piha-alue / pihamaa kohtuullisia vaatimuksia taikka se ei sopeudu ympäristöön tai se on haitaksi liikenteelle. Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvedet on johdettava tontilta haitattomasti eikä niitä saa johtaa jätevesiviemäriin. Mikäli sade- ja pintavedet johdetaan sadevesijärjestelmään taikka tien tai kadun kuivatusjärjestelmään, rakennuslupahakemukseen on liitettävä järjestelmän haltijan suostumus. Vesien johtamisesta maantien alueelle tulee olla ympäristölautakunnan vesilain mukainen päätös tai puhtaita vesiä koskeva tienpitoviranomaisen kanssa solmittava sopimus. Sade- ja pintavesien poisjohtaminen on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille tai kadun käyttäjille eikä niitä saa johtaa asemakaavan mukaiselle viheralueelle ilman Lohjan kaupungin / teknisen toimialan lupaa. Kattovesiä ei saa johtaa jalkakäytävälle. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on pyydettävä kaupungilta liittymäkohtailmoitus sadevesien johtamiselle joko sadevesiviemäriin tai katuojaan. Sadevesiviemäriin liittyminen on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto. Myöhemmin esitettävissä lvi- sekä rakennesuunnitelmissa esitetään yksityiskohtaiset suunnitelmat sade-, salaoja- ja pintavesien johtamisesta. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että omistajat tai haltijat yhteisesti suunnittelevat ja toteuttavat useampia tontteja koskevat sade- ja pintavesijärjestelyt. Rakennuspaikan maaperä Mikäli rakennuspaikan maaperän epäillään olevan pilaantunut, on maaperä tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Selvitys tehdyistä maaperätutkimuksista ja mahdollinen puhdistussuunnitelma ja maaperän kunnostamiseen tarvittava toimivaltaisen viranomaisen (Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) päätös tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Jos pilaantuminen havaitaan rakennustöiden yhteydessä, on siitä ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä haitallista pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Pihamaan melusuojaus Rakennusten ja oleskelupihamaan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee melun torjun-

8 8 (21) taan kiinnittää huomiota siten, että kulloinkin voimassa olevat melun enimmäisohjearvot eivät ylity. Pihamaan pintarakenteet Rakennuspaikan rakentamattomaksi jäävä osa tulee jättää päällystämättä tai päällystää vettä läpäisevällä rakenteella lukuun ottamatta osia, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvoliikenteen järjestämiseksi. Tontin istutukset Tontin istutukset eivät saa haitata näkyvyyttä eikä aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Liikennejärjestelyt ja ajoneuvoliittymät Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus ja tarvittaessa pelastustoiminnan tarvitsemat tilajärjestelyt. Tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kadulle tai maantielle johtavan ajoneuvoliittymän. Lisäksi tontille saa rakentaa ajoneuvoliittymän, joka on osoitettu tonttijaossa ja joka palvelee enintään kahta muuta tonttia. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin tai rakennuspaikan käytön kannalta on perusteltua. Maantielle rakennettavista liittymistä päättää Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään kuusi metriä ja muilla alueilla enintään kahdeksan metriä. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. Maalämpökaivoja ei saa sijoittaa Tytyrin kaivoksen toiminta-alueelle (liitekartta 2) 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1,0 metriä 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,0 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän. 3) Tekniset laitteet ja muut vastaavat 0,2 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.

9 9 (21) Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,0 metriä vapaata tilaa OSOITEMERKINTÄ Rakennetun tontin / rakennuspaikan omistaja tai haltija on velvollinen asettamaan kaupungin vahvistaman osoitenumeron siten, että se on osoitteen mukaiselta liikenneväylältä selkeästi havaittavissa myös pimeään aikaan. Mikäli rakennus ei ole kadun tai tien välittömässä läheisyydessä, on osoitenumero asetettava näkyvään paikkaan kiinteistön liittymään n. 1,5 metrin korkeudelle maasta (esim. portti, aita tai erillinen tolppa). Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Jos rakennuksessa on useampia porrashuoneita, on ne merkittävä isoin kirjaimin. Lupa-asiakirjoissa vahvistetut huoneistotunnisteet tulee myös merkitä. Jos tontilla / rakennuspaikalla on vaikeasti havaittavissa olevia rakennuksia, on näkyvälle paikalle ajoliittymän läheisyyteen asetettava lisäksi opastaulu. Siihen merkitään tontin/ rakennuspaikan osoite ja omistaja / haltija, rakennukset, rakennus-, porras- ja huoneistotunnisteet, väestönsuojan sijainti ja pelastustie. Osoitemerkintöjen on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 Rakennuspaikka Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään m². Vesihuoltoverkostoon liitettävissä olevan rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään m². Määräys ei koske ennen Lohjan rakennusjärjestyksen ja ennen Sammatin kunnan rakennusjärjestyksen voimaantuloa tilaksi muodostettua rakennuspaikkaa. Mikäli rakennuspaikka ei tukeudu metsäalueilla olevaan asutukseen tai asutusta palvelevaan tiestöön, tulee rakennuspaikan olla vähintään m² Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. 4.2 Rakentamisen määrä

10 10 (21) Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Vähintään 5000 m²:n rakennuspaikalle saa rakentaa myös sivuasunnon. Sivuasunnon tulee pääsääntöisesti hyödyntää päärakennuksen kanssa samoja teknisiä järjestelmiä ja tieliittymää. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m². Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennusten yhteenlaskettu kerros-ala saa olla enintään 150 m². Alle 4500 m²:n laajuisen asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan kokonaiskerrosala ei kuitenkaan saa ylittää 10 % :a rakennuspaikan pinta-alasta. Sivuasunnon kerrosala saa olla enintään 80 m². Sivuasunto on sijoitettava pääasunnon yhteyteen tai pihapiiriin. Asuinrakennusten yhteen laskettu kerrosala ei saa kuitenkaan ylittää 300 m²:ä. Muuhun, kuin asuinkäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 400 m²:n suuruisen talousrakennuksen. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Kuivan maan lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuksissa sovelletaan rantarakentamisen kohdan 5.2 rakennusoikeuksia Hevos-/ ponitallit, lantalat ja hevosten / ponien ulkoilualueet Uusia hevos- ja ponitalleja koskevat määräykset: Hevos- /ponitallin (1-3 eläintä) saa rakentaa vähintään 2 ha:n suuruiselle rakennuspaikalle. Sitä suuremmalle eläinmäärälle rakennuspaikan vaatima vähimmäiskoko arvioidaan tapauskohtaisesti. Tallin ja lantalan etäisyys naapurikiinteistön rajasta tulee pääsääntöisesti olla vähintään 50 metriä. Mikäli naapurikiinteistö on rakentamatonta metsäaluetta, jonka rakentamisen todennäköisyys on vähäinen, tai rakennusten ja rajan välissä on kiinteä näköeste, voidaan rakennukset sijoittaa naapurin kirjallisella suostumuksella lähemmäksi rajaa. Määräyksestä voidaan poiketa lisäksi, jos osayleiskaavassa on osoitettu naapurikiinteistölle rakennusoikeutta muualle. Kiinteät ulkotarhat ja laitumet on pääsääntöisesti sijoitettava ja hoidettava niin, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Lannat on poistettava kasvipeitteettömiltä alueilta.

11 11 (21) Kiinteiden ulkotarhojen sijoitus (voidaan soveltaa maanpinnan muotojen perusteella tai 2. kappaleessa esitettyjä lievennysmääräyksiä): - 20 metriä valtaojasta - 50 metriä naapurin asuinkiinteistön rajasta metriä talousvesikaivosta metriä vesistöstä (järvi, joki, puro) - ei vesistöön tai valtaojaan viettäville rinteille, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Kiinteä ratsastuskenttä tulee sijoittaa pääsääntöisesti vähintään 20 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta. Laidun tulee pääsääntöisesti sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta. Kiinteän ratsastuskentän ja laitumen vähimmäisetäisyyttä naapurikiinteistön rajasta voidaan pienentää naapurin kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuksella. Rinnetarhojen käyttöä on rajoitettava talviaikoina. Ulkoilutarhojen valumavesien ja hulevesien käsittely tulee olla hallittua. Lantaloiden rakentamisessa ja lannan käsittelyssä tulee noudattaa nitraattiasetuksen (931/2000) määräyksiä. Kiinteä lantala mitoitetaan 12 m³:n määrälle kuivikelantaa / hevonen ja 8 m³:n määrälle kuivikelantaa / poni. Tilavuudesta voi vähentää laiduntamisajan (enintään 4 kk), mikäli eläimet pidetään kokonaan ulkona. Mikäli eläimet ovat yöt sisällä, varastointitilavuudesta voidaan vähentää puolet, eli kahden kuukauden lantamäärä. Lantalan tulee olla tiivispohjainen, kynnyksellinen / luiskallinen ja pääsääntöisesti katettu. Lantalan edustan tulee olla tiivispohjainen. Katetun lantalan ulkovuorauksen tulee olla harva ja aukollinen, jotta lantala tuulettuu riittävästi. Erityisistä syistä (mm. naapurit ovat kaukana eikä lähellä ole muita herkästi häiriintyviä kohteita) voidaan rakentaa avolantala. Pienillä hevos-/ponitalleilla lanta (lantaa kertyy vuosittain noin 20 m³) voidaan varastoida myös tiivispohjaisessa katetussa tilassa sijaitsevassa tai sadekausina irrallisella peitteellä katettavissa olevassa tiiviissä vaihtolavassa, joka tyhjennetään tarpeen mukaan ja toimitetaan asianmukaiseen lantavarastoon tai suoraan hyötykäyttöön. Hevos-/ponitalli, tarhat ja laidunalueet tulee sijoittaa turvalliseen paikkaan mahdollisimman kauas vilkasliikenteisistä teistä. Tarhat ja laitumet on aidattava riittävän lujalla, korkealla ja tarkoituksenmukaisesta materiaalista rakennetulla aidalla.

12 12 (21) 4.4. Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttö-tarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 2,0 metriä keskiveden korkeudesta edellyttäen, että jätevesien käsittely voidaan järjestää siten, että imeytyskenttä sijoitetaan tulva-alueen yläpuolelle. Saunarakennuksen, jonka pinta-ala on enintään 25 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Em. etäisyysvaatimus ei koske venevajaa Rakentamisen määrä ranta-alueella Ranta-alueella rakennuspaikalla saa rakentaa yksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 150 m². Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m² ja talousrakennusten kerrosala yhteensä enintään 75 m². Samalla rakennuspaikalla saa olla enintään 4 rakennusta / rakennelmaa. Alle m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,05 mukaan. Loma-asunnon osuus saa olla enintään 2/3 rakennusoikeudesta. Erityisestä syystä samaan pihapiiriin saa rakentaa toisen loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 50 m². Loma-asuntojen yhteinen kerrosala ei saa kuitenkaan ylittää 150 m².

13 13 (21) 6. SUUNNITTELUTARVEALUE Koko Lohjan kaupungin asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan edellytysten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi mitä luvan edellytyksissä muutoin säädetään. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään erikseen MRL:n 72 :ssä. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Talousveden riittävyys Vesihuoltoverkoston ulkopuolella rakentajan on varmistuttava talousveden riittävyydestä ja laadusta. Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Jätevesien käsittely Viemäriverkoston ulkopuolella kiinteistön jätevedet tulee käsitellä ympäristönsuojelulain (196/2011), Valtioneuvoston jätevesiasetuksen ja Lohjan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Rakennusluvan tai jätevesijärjestelmän uusimista koskevan toimenpideluvan yhteydessä tulee olla asianmukainen jätevesijärjestelmän suunnitelma. Jätevesien käsittely- ja johtamistavan valinnassa tulee rakennuspaikan koon lisäksi ottaa huomioon ympäröivä asutus, vedenhankinta, maanpinnan muodot, maaperän laatu, jätevesijärjestelmän toimintavarmuus, huollon tarve ja kokonaistaloudellisuus. Sade- ja sulamisvesien käsittely Sade- ja sulamisvedet tulee ensisijaisesti käsitellä suunnitellusti rakennuspaikalla. Mikäli sade- ja sulamisvesiä ei voi maaperäolosuhteiden takia imeyttää syntypaikallaan, on ne johdettava veden virtausta hidastavalla tai viivyttävällä järjestelmällä sadevesiviemäriverkostoon tai sadevesiviemärin puuttuessa lasku- ja sivuojiin tai muulla tavalla pois rakennuspaikalta. Sade- ja sulamisvesien poisjohtaminen on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille. Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää selvitys sade- ja sulamisvesien käsittelystä ja johtamisesta. Erityismääräyksiä pohjavesialueilla Suunniteltaessa rakentamista pohjavesialueella on tarvittaessa tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan. Tutkimus on liitettävä lupahakemuksen mukaan. Tehtäessä maanrakennustöitä pohjavesialueella on kiinnitettävä erityisesti huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla.

14 14 (21) Maalämpöjärjestelmässä käytettävä lämpöneste ei saa olla haitallista pohjavesille. Pohjavesialueilla on pohjavesien pilaantumisvaaraa tai riskiä aiheuttavien piha-, paikoitus- ja teollisuusalueiden pintavedet johdettava pohjavesivyöhykkeen ulkopuolelle. I ja II luokan pohjavesialueilla puhdistettujen jätevesien johtaminen maaperään tai imeyttäminen maaperään on kielletty. Näillä alueilla kaikki jätevedet on johdettava umpisäiliöön tai johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakentamisessa on noudatettava hyvää rakentamistapaa. Uudisrakentamisessa tämä tarkoittaa rakennuksen huolellista sovittamista maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Käytettävien rakennusmateriaalien tulee olla tarkoituksenmukaisia ja käyttötarkoitukseen sopivia, terveellisiä sekä kestävän kehityksen mukaisia. Tavoitteena tulee olla vähän energiaa kuluttava rakennus. Lämmitysmuodon sekä rakenteiden ja rakennusosien valinnalla pyritään minimoimaan käytön aikainen energiankulutus ja sen ympäristövaikutus. Rakennuksen sijoittamisessa on huomioitava ilmansuunnan vaikutus rakennuksen energiatalouteen. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen tai heikentää suojeltavan rakennuksen rakennushistoriallista arvoa. Rakennettaessa liitekartan mukaisissa kulttuuriympäristöissä on kiinnitettävä erityistä huomiota alueiden erityispiirteiden ja omaleimaisuuden säilyttämiseen. 9. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 9.1 Määräyksistä poikkeaminen 9.2 Voimaantulo Luvan myöntävä viranomainen voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä eikä vaikeuta kaavoitusta. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Lohjan kaupungin hyväksytty rakennusjärjestys ja Sammatin kunnan hyväksytty rakennusjärjestys. Edellä kumotusta rakennusjärjestyksestä jäävät kuitenkin voimaan luvun 5 vanhoja kaava-alueita koskevat lisämääräykset:

15 15 (21) LOHJAA KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET ( 30 ) Asuntokerrostaloa (AK) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Liikerakennusta (AL) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 31 ) Rivitalon tai muun kytketyn rakennuksen (AR) kerrosala saa olla AR I-alueilla enintään 25 prosenttia sekä AR I ½ ja AR ½ I alueilla enintään 30 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 32 ) Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 2,5 metriä korkea. ( 33 ) Asunto- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään m². Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 34 ) Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan on oltava vähintään m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- tai muita liiketiloja. ( 35 ) Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. ( 36 ) Teollisuus- tai varastorakennuksen (T) rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 25 prosenttia ja kerrosala saa olla enintään 35 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilö kunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus- tai varastorakennuksen rakentamisen kanssa. ( 37 ) Käsiteollisuusrakennuksen (TK) rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen 25 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 35 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilö kunnan

16 16 (21) ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsiteollisuusrakennuksen rakentamisen kanssa. ( 38 ) Maanviljelys- tai metsätalousalueeksi kaavassa osoitetulla (MV, MM) sekä maatilan talouskeskuksen alueella saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Ympäristölautakunta voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan vähintään yksi hehtaari. ( 39 ) Kasvitarha-alueen (MK) rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään m². Rakennuspaikalle saa rakentaa kasvihuoneita ja talousrakennuksia sekä yhden asunnon kutakin rakennuspaikan m² kohden. ( 40 ) Ryhmäpuutarha-alueen (MR) rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään yksi hehtaari ja saa rakennuspaikkaa käyttää ainoastaan kasvien kasvukautena. Rakennusten tulee olla yhdenmukaisia. Rakennuksen ala saa olla enintään 20 m² ja korkeus enintään kolme metriä. Rakennuspaikalle saa rakentaa lisäksi vartijan asunnon sekä yhteiseen käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia. ( 41 ) Loma-alueen (RL) rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria ja loma-asuntoalueen (RH) rakennuspaikan pinta-alan vähintään m². Rakennuspaikan rakennusten kerrosala saa olla enintään 5 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan lomanviettoon suoranaisesti liittyviä yksikerroksisia rakennuksia. Loma-alueelle tai loma-asuntoalueelle rakennettaessa ei sovelleta rakennusasetuksen 72, 79 ja pykälän säännöksiä. SAMMATIN VANHAA ASEMAKAAVAA KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET Asuntokerrostaloa (AL), liikerakennusta (AL) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 3.5 metriä korkea. Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan on oltava vähintään 2000 m2. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle.

17 17 (21) Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- ja muita liiketiloja. Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta LOHJAN RAKENNUSJÄRJESTYKSESSÄ VIITATUT LAKIPYKÄLÄT 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 16 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 :ssä. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään 72 :ssä. 72 Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske: 1) maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista; 2) maanpuolustuksen tai rajavalvonnan tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 3) merenkulun tarpeisiin tapahtuvaa rakentamista; 4) olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä 5) olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista.

18 18 (21) Kunta voi alueellista ympäristökeskusta kuultuaan osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet, joilla 1 momentissa säädetty rajoitus ei ole voimassa sen johdosta, ettei alueella ole sen sijainnin vuoksi odotettavissa suunnittelua edellyttävää rakentamista eikä alueella ole erityisiä luonnon- ja maisemaarvoja tai virkistyskäytön tarpeita. Tällainen rakennusjärjestyksen määräys voi olla voimassa enintään kuusi vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään niin kauan kuin määräyksen perusteena olleissa olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden vuoksi edellytyksiä määräykselle ei enää ole. Poikkeuksen myöntämisestä 1 ja 2 momentin rajoituksesta säädetään 23 luvussa. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske ennen 1 päivää tammikuuta 1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän saunarakennuksen rakentamista. Jos hakemus 1 momentin rajoituksesta poikkeamiseen koskee aluetta, jonka omistusoikeus on siirtynyt hakijalle ennen 10 päivää toukokuuta 1996 ja jota koskevan kaavan laatimista ei ole kohtuullisessa ajassa pantu vireille maanomistajasta riippumattomasta syystä, lupaa ei ilman painavaa syytä saa evätä, jos rakennus tulee hakijan henkilökohtaiseen käyttöön ja kunta puoltaa hakemusta eikä rakentaminen vaaranna luonnon tai maiseman arvoja. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske aluetta, jonka kohdalla on 2 momentin mukainen suunnittelutarve. 116 Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Rakennuksen etäisyydestä asemakaava-alueen ulkopuolella toisen omistamaan tai hallitsemaan maahan ja sillä olevaan rakennukseen säädetään asetuksella. 126 Toimenpidelupa Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin. Lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu tämän lain mukaiseen katusuunnitelmaan, maantielain (503/2005) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain (110/2007) mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. ( /112) Edellä 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvanvaraisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella. 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella

19 19 (21) Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. ( /476) Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. ( / MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUS 62 Toimenpiteiden luvanvaraisuus Toimenpidelupa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja jäljempänä tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: 1) katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen (rakennelma); 2) urheilu- tai kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan perustaminen tai rakentaminen (yleisörakennelma); 3) asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite); 4) maston, piipun, varastointisäiliön, hiihtohissin, muistomerkin, suurehkon antennin, tuulivoimalan ja suurehkon valaisinpylvään tai vastaavan rakentaminen (erillislaite); 5) suurehkon laiturin sillan tai muun vesirajaa muuttavan tai siihen olennaisesti vaikuttavan rakennelman, kanavan, aallonmurtajan tai vastaavan rakentamisen (vesirajalaite); ( /437) 6) muusta alueesta erotetun suurehkon varastointi- tai pysäköintialueen taikka tällaiseen alueeseen verrattavan alueen järjestäminen (säilytys- tai varastointialue); 7) rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide); 8) muun kuin maantielain (503/2005) 52 :ssä säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen (mainostoimenpide); ( /1187)

20 20 (21) 9) rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentaminen (aitaaminen); 10) muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset (kaupunkikuvajärjestely); 11) asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen (huoneistojärjestely). Edellä 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. 63 Luvanvaraisuuden helpotukset ja ilmoitusmenettely Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen 62 :n 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta 62 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. 3. LUONNONSUOJELULAKI 29 Suojellut luontotyypit Seuraaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetuista luontotyypeistä 4. MUINAISMUISTOLAKI 1 Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. 2 Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat: 1) maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut kiveykset ja kivilatomukset, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä; 2) pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla ei ole merkkejä;

21 21 (21) 3) kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tahi maalauksia, hiomauria tai muita hionnan tahi hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia; 4) uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muut palvontapaikat sekä muinaiset käräjäpaikat; 5) muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- ja työpaikat, niin myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asumusten tai paikkojen käyttämisestä; 6) muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapaikat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla; 7) kivet, ristit ja patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa, samoin kuin muut sellaiset muistomerkit; 8) muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset; sekä 9) kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja. Tarkentavia ympäristöehtoja mm. ulkoilualueiden koosta, vähimmäisetäisyyksistä ja talvikäytöstä on annettu Ympäristöministeriön ohjeessa hevostallien ympäristönsuojelusta (YM:n moniste 121, 2003). Nitraattiasetus (931/2000).

REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 4 Toimenpiteiden

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS 1 1.6.2001 alkaen Kaupunginvaltuusto 9.4.2001/19

NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS 1 1.6.2001 alkaen Kaupunginvaltuusto 9.4.2001/19 NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS 1 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA...3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS...3

Lisätiedot

Kaustisen kunta Rakennusjärjestys

Kaustisen kunta Rakennusjärjestys Kaustisen kunta Rakennusjärjestys 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 HAUSJÄRVEN KUNA RAKENNUSJÄRJESYS 1. SOVELAMISALA JA VIRANOMAISE 1.1 SOVELAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET...3 1.1 SOVELTAMISALA...3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...3 2.1

Lisätiedot

PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Valtuuston 29.4.2002 hyväksymä

PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Valtuuston 29.4.2002 hyväksymä PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Valtuuston 29.4.2002 hyväksymä Voimaantulo 1.6.2002 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 1.1. Soveltamisala 2 1.2. Rakennusvalvontaviranomainen 2 2. LUPAJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 29.3.2010 14 Voimaantulo: 4.5.2010 KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien

Lisätiedot

TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten

Lisätiedot

KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuuston hyväksymä 25 päivä kesäkuuta 2002. 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS

PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan MRL:n 202 :n mukaisesti kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen, kun se on saanut lainvoiman. PAIMION KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.

Lisätiedot

SIMON KUNNANVALTUUSTON 18.2.2002 8 HYVÄKSYMÄ SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA

SIMON KUNNANVALTUUSTON 18.2.2002 8 HYVÄKSYMÄ SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA SIMON KUNNANVALTUUSTON 18.2.2002 8 HYVÄKSYMÄ 1 SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 30.1.2002 Voimaantulo 1.2.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt..200_ 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 3 KATSELMUKSET

Lisätiedot

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Tekninen lautakunta 17.02.2005 Kunnanhallitus 21.02. 2005 Kunnanvaltuusto 09.03.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 1.1 SOVELTAMISALA 1 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2001 Suomenniemi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuuston hyväksymä 25.2.2010. 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Valtuusto 18 / 06 2001 45 Voimaantulo: 1. 7 2001 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2. LUPAJÄRJESTELMÄT Maankäyttö-

Lisätiedot

KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys

KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 (12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 14.12.2009 77 Voimaantulo 01.01.2010

RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 14.12.2009 77 Voimaantulo 01.01.2010 KOKEMÄEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 14.12.2009 77 Voimaantulo 01.01.2010 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1 HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 5 YMPÄRISTÖTOIMI HARJAVALLAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2002 Hyväksytty kaupunginvaltuusto 26.11.2001/101 Voimaantulo 1.1.2002 1. Soveltamisala ja viranomaiset

Lisätiedot

SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS,

SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS, 1 SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS, 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Sisällys 1. Soveltamisala ja viranomaiset 1.1 Soveltamisala..1 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen..1 2. Lupajärjestelmät 2.1 Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 4 Toimenpiteiden

Lisätiedot

2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- TAI ILMOITUKSENVARAISUUS

2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- TAI ILMOITUKSENVARAISUUS LOHJAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto xx.xx.xx Voimassa xx.xx.xx alkaen 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden

Lisätiedot

Liite 17 valtuuston 6.10.2003 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 72 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA

Liite 17 valtuuston 6.10.2003 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 72 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA Liite 17 valtuuston 6.10.2003 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 72 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA 2 SISÄLLYS Sivu 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen 2 LUVANVARAISUUS

Lisätiedot

Urjalan kunnan rakennusjärjestys

Urjalan kunnan rakennusjärjestys Urjalan kunnan rakennusjärjestys 1. Soveltamisala ja viranomaiset Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista kokevien säädösten ja

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. 1 Soveltamisala. 2 Rakennusvalvontaviranomainen. 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus

SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. 1 Soveltamisala. 2 Rakennusvalvontaviranomainen. 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus 4 Suunnittelutarvealue 5 Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

Viittaus: MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51, Muinaismuistolaki 295/1963

Viittaus: MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51, Muinaismuistolaki 295/1963 RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 9 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä,

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT... 3 2.1 ILMOITUSMENETTELY...

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

IKAALISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 IKAALISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Ikaalisten kaupunginvaltuusto 18.6.2002 (37 ) Voimaantulo: 15.8.2002 alkaen 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

Kurikan kaupungin rakennusjärjestys

Kurikan kaupungin rakennusjärjestys 1 (12) Kurikan kaupungin rakennusjärjestys Sisällysluettelo 1. Soveltamisala ja viranomaiset 2. Lupajärjestelmät 1.1 Soveltamisala 1.2.Rakennusvalvontaviranomainen 2.1 Talousrakennuksen luvan-/ ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002

RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002 RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002 HUMPPILAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala 1.2 Viranomaiset 1.3 Päätösvallan siirto 2. LUPAJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 17.12.2001 94, muutos KV 23.6.2008 36 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 3 2.1 ILMOITUSMENETTELY 4 2.2 TOIMENPIDELUPA

Lisätiedot

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.4.2010 37 Voimaantulo 1.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 1.1 SOVELTAMISALA 2 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Lisätiedot

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.12.2007 Voimaantulo: 22.1.2008

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.12.2007 Voimaantulo: 22.1.2008 Mynämäen kunta Rakennusjärjestys Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.12.2007 Voimaantulo: 22.1.2008 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä

Lisätiedot

Ikaalisten kaupunki. Rakennusjärjestys

Ikaalisten kaupunki. Rakennusjärjestys Ikaalisten kaupunki Rakennusjärjestys Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 7.4.2014 Voimaantulo: 1.6.2014 1 IKAALISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 7.4.2014, 17 Voimaantulo: 1.6.2014

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET ------------------------------------- 1 1.1 SOVELTAMISALA --------------------------------------------------------- 1 1.2

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA 22.4.2010 HP RAKENNUSJÄRJESTYS

HAUKIPUTAAN KUNTA 22.4.2010 HP RAKENNUSJÄRJESTYS HAUKIPUTAAN KUNTA 22.4.2010 HP RAKENNUSJÄRJESTYS Tekstin muotoilu - alleviivatut, lisätty - yliviivattu, poistettu 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1. SOVELTAMISALA... 3 1.2. RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS I LUKU: YLEISTÄ 1 Tavoite 2 Tehtävä Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista

Lisätiedot

Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESTYS

Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESTYS Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESYS KARVAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESYS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 29/1/2003 10 Voimaantulo Päätöksen lainvoimaisuudesta 1. SOVELAMSALA JA VRANOMASE 1.1 Soveltamisala Maankäyttö-

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Nro 2 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 14. toukokuuta 2001. 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2 1.1 SOVELTAMISALA 2 1.2 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TEHTÄVÄ 2 1.3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2 2 LUPAJÄRJESTELMÄT 2 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS

Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS 1 Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 8.11.2010 Voimaantulo 22.12.2010 2 Kangasniemen kunnan rakennusjärjestys 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kara ltk. 29.08.2001 138 Kunnanhallitus 01.10.2001 221 Kunnan valtuusto 15.10.2001 54 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

Hartolan kunta RAKENNUSJÄRJESTYS HARTOLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Hartolan kunta RAKENNUSJÄRJESTYS HARTOLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 Hartolan kunta RAKENNUSJÄRJESTYS Ympäristölautakunta 2.5.2007 Kunnanhallitus 28.5.2007 Valtuusto 27.6.2007 Voimaantulo 5.9.2007 HARTOLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 152/11/1120/2006 MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennuslautakunta 28.2.2007, 16 ja 3.5.2007 28 Kunnanhallitus 11.06.2007, 126 Kunnanvaltuusto 18.06.2007, 26 RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO MIEHIKKÄLÄN

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2010 93. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Päätös kuulutettu 21.12.2010. 1. luku SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1

Lisätiedot

MASKUN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

MASKUN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS MASKUN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS Maskun kunnanvaltuuston hyväksymä 13.11.2006 30 Voimaantulo 1.1.2007 1 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET...2 1.1 Soveltamisala...2 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen...2 2 LUPAJÄRJESTELMÄT...2

Lisätiedot

luonnos Mynämäen kunta

luonnos Mynämäen kunta luonnos Mynämäen kunta Rakennusjärjestys Hyväksytty: Kunnanvaltuusto X.X.201X Voimaantulo: X.X.201X punainen = poistetaan sininen = muutos vihreä = uusi 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS LUONNOS 29.1.2013, muutokset/täydennykset punaisella. SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt xx.xx.2013 xx. Rakennusjärjestys on tullut voimaan xx.xx.2013. Päätös kuulutettu

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA RAKENNUSJÄRJESTYS KUNNALLINEN SÄÄDÖSKKELMA RAKENNUSJÄRJESTYS Nakkilan kunta Voimaantulo 1.8.2011 SISÄLLYSLUETTEL MÄÄRÄYKSET 1. SVELTAMISALA JA VIRANMAISET 1.1 SVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVNTAVIRANMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty 9.5.2005

MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty 9.5.2005 MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 9.5.2005 Voimaantulo 15.7.2005 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala ja viranomaiset 4 1.1 Soveltamisala 4 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 0 PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Sisällysluettelo 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 2. LUVANVARAISUUS 1 2.1 Talousrakennuksen luvanvaraisuus 2 2.2 Toimenpiteiden

Lisätiedot

Rakennusjärjestys 2003

Rakennusjärjestys 2003 VIRTAIN KAUPUNKI Rakennusjärjestys 2003 Kaupunginvaltuusto 8.9.2003 (16.9.2003) Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET...1 1.1 SOVELTAMISALA...1

Lisätiedot

VÖYRIN KUNTA. Rakennusjärjestys

VÖYRIN KUNTA. Rakennusjärjestys VÖYRIN KUNTA Rakennusjärjestys Valtuuston hyväksymä 13.12.2012 Voimaantulo 01.02.2013 2 Sisältö 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 Soveltamisala... 3 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen... 3 1.3 Käsitteet...

Lisätiedot

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016.

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Rautalammin kunnan rakennusjärjestys Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Sisällysluettelo Tavoite....................................................... 4 Tavoite.........................................................

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys

Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys Sivu 1 / 10 Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys 1. SOVELAMISALA JA VIRANOMAISE 1.1 SOVELAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien

Lisätiedot

Kv liite nro 2 /28.1.2002, 9 RAKENNUSJÄRJESTYS KORPILAHDEN KUNTA

Kv liite nro 2 /28.1.2002, 9 RAKENNUSJÄRJESTYS KORPILAHDEN KUNTA Kv liite nro 2 /28.1.2002, 9 RAKENNUSJÄRJESTYS KORPILAHDEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS TAIVALKOSKEN KUNTA

RAKENNUSJÄRJESTYS TAIVALKOSKEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS TAIVALKOSKEN KUNTA VOIMAANTULO 11.8.2015 VALTUUSTO 4.6.2015 35 1 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 2 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 1.3 RAKENTAMISTAPOHJEET... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS 1.3.2011

RAKENNUSJÄRJESTYS 1.3.2011 RAKENNUSJÄRJESTYS 1.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 1 2. LUPAJÄRJESTELMÄT... 1 3. RAKENNUKSEN SUUNNITTELU JA ELINKAARI... 5 4. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOONOTTAMINEN... 6 4.1

Lisätiedot

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 28.5.2012 23 Voimaantulo: 5.7.2012

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 28.5.2012 23 Voimaantulo: 5.7.2012 Mynämäen kunta Rakennusjärjestys Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 28.5.2012 23 Voimaantulo: 5.7.2012 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen 2 2. LUPAJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 16.10.2006

SOMERON KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 16.10.2006 SOMERON KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 6.0.006 TULLUT VOIMAAN..007 . SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET. Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien, sekä muiden

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.5.2010

HIRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.5.2010 1. HRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.5.2010 2. Hirvensalmen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS sivu Sisällysluettelo 1. 1. Soveltamisala ja viranomaiset 2. 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS KIRKKONUMMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 29.6.2006 74 Voimaantulo: 17.9.2008 I LUKU SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Rakennusvalvontaviranomainen... 1

Lisätiedot

URJALAN KUNTA Rakennusjärjestys 1 URJALAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS... 2

URJALAN KUNTA Rakennusjärjestys 1 URJALAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS... 2 1 SISÄLLYSLUETTEL URJALAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS... 2 1. SVELTAMISALA JA VIRANMAISET... 2 1.1 Soveltamisala... 2 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen... 2 2. LUPAJÄRJESTELMÄT... 2 2.1 Talousrakennuksen luvan-

Lisätiedot

Paraisten kaupungin rakennusjärjestys

Paraisten kaupungin rakennusjärjestys Paraisten kaupungin rakennusjärjestys Kaupunginhallituksen 2.10.2001 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 6.11.2001 hyväksymä Sovelletaan 13.1.2005 lukien. YLEISTÄ 1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja maankäyttö-

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 KIRKKONUMMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 29.6.2006 74 Kunnanvaltuusto 18.12.2008 170 (20 kohta 7, hevostallit) Voimaantulo: 17.9.2008 ja pykälä koskien hevostalleja 6.7.2012

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2. LUPAJÄRJESTELMÄT. 1 Soveltamisala

RISTIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2. LUPAJÄRJESTELMÄT. 1 Soveltamisala 1 RISTIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty. Voimaantulo

KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty. Voimaantulo KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty Voimaantulo Kokemäen kaupungin rakennusjärjestysluonnos 22.9.2015 1 Sisällys I LUKU... 2 YLEISTÄ... 2 1 SOVELTAMISALA... 2 2 TAVOITE... 2 3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Käännös 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS

AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS AKAAN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS Valtuuston..2006 hyväksymä voimassa 1.1.2007 lukien AKAAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Soveltamisala 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen 1.3 Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

TERVON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TERVON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TERVON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala... 3 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 Talousrakennuksen luvan- tai ilmoituksenvaraisuus... 3 2.2

Lisätiedot

VIROLAHDEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

VIROLAHDEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 VIROLAHDEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennuslautakunta 29.5.2002, 78 ja 28.8.2002, 127 Kunnanhallitus 23.9.2002, 207 Kunnanvaltuusto 30.9.2002, 35 VIROLAHDEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 1. Yleistä 1.1

Lisätiedot

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Voimaantulo 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö - ja rakennuslaissaja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN RA- KENNUSJÄRJESTYS

SULKAVAN KUNNAN RA- KENNUSJÄRJESTYS SULKAVAN KUNNAN RA- KENNUSJÄRJESTYS 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Soveltamisala ja viranomaiset 2 1.1. Soveltamisala 2 1.2. Rakennusvalvontaviranomainen 2 2. Lupajärjestelmät 2 2.1. Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

KOLARIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 25.06.2002 39

KOLARIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 25.06.2002 39 1 KOLARIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 25.06.2002 39 Voimassa: 08.08.2002 alkaen 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

Forssan kaupunki Rakennusjärjestys Voimaantulo:

Forssan kaupunki Rakennusjärjestys Voimaantulo: 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAVOITE, SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 TAVOITE. 1.2 SOVELTAMISALA.. 1.3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 1.4 RAKENTAMISTAPAOHJEET.. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALONRAKENNUKSEN LUVAN-

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.11.2002 25 UURAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.11.2002 25 UURAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.11.2002 25 UURAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Astunut voimaan 10.12.2002 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. YLEISTÄ 3 1.1. Rakennusjärjestyksen tehtävä 3 1.2. Rakennusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HUITTISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Voimaantulo 01.04.2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 2 1.1 Soveltamisala 1.2 Tavoite 1.3 Rakennusvalvontaviranomainen 2. LUKU LUPAJÄJESTELMÄT... 2 2.1 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

MARTTILAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS MARTTILAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 08.04.2015 VOIMAANTULO 01.06.2015 SISÄLLYS I LUKU: SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 2 1.1 SOVELTAMISALA... 2 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN

2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN Rautalammin kunnan rakennusjärjestys SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 SOVELTAMISALA 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS 2.2 TOIMENPITEIDEN

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 09.12.2013 258 Rakennusjärjestys on tullut voimaan 01.02.2014. Päätös kuulutettu 01.02.2014. 1.LUKU... 3 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET...

Lisätiedot

UTSJOEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

UTSJOEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS UTSJEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 24.5.2010 2 1. MÄÄRÄYKSET 3 1.1 TAVITE 3 2. SVELTAMISALA JA VIRANMAISET 3 2.1 SVELTAMISALA 3 2.2 RAKENNUSVALVNTAVIRANMAINEN 3 3. LUPAJÄRJESTELMÄT 3 3.1 TALUSRAKENNUKSEN

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot