Opas ammatillisten opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas ammatillisten opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen"

Transkriptio

1 EläkööntyöelämäyhteistyöEläköönopettajientyöelämäjakso äyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäyhteisty läkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläköö köönopettajientyöelämäjaksoteläköönopettajientyöelämäjaksoteläköönopettajientyöelämäjaks öönopettajientyöelämäjaksoteläköönopettajientyöelämäja ntyöelämäjaksot EläkööntyöelämäyhteistyöEläköönop EläkööntyöelämäyhteistyöEläköönopettajientyöelämä työeläköönopettajientyöelämäjaksot Eläkööntyöelä äjaksot EläkööntyöelämäyhteistyöEläköönopetta istyöeläköönopettajientyöelämäjaksot Eläköönop Tarja Frisk (toim.) Opas ammatillisten opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen R A H O OPETUSHALLITUS IT TA A H A N K E T TA

2 Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoitukseen. Julkaisija Educa-Instituutti Oy, 2012 Graafinen suunnittelu ja taitto Layout Studio Oy ISBN (nid.) ISBN (pdf) Kustantaja elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

3 Sisältö Esipuhe 5 OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSOJEN TAUSTAA 7 1. Opettajien työelämäjaksot ammatillisen koulutuksen kehittämisen linjauksissa 8 2. Ammatillisten opettajien osaamisen kehittämistarpeita Opettajien työelämäjaksot osana henkilöstön kehittämistä Perusteet opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutukselle 13 OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSOJEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Koulutuksen järjestäjän omat linjaukset opettajien työelämäjaksoista Opettajien työelämäjaksojen toteutusprosessi kokonaisuutena Työelämäjakson suunnittelu- ja aloitusvaihe Opettajan hakeutuminen ja valitseminen työelämäjaksolle Työelämäjakson paikan valinta Sopimukset koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välillä Työelämäjaksojen resursointi Työelämäjakson pituus ja jaksotus Opettajan valmentaminen työelämäjaksolle Esimiehen rooli työelämäjaksojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa 29 ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 3 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

4 8. Opettajien työelämäjaksojen tavoitteiden ja sisältöjen toteuttaminen käytännössä Oman alan ammattitaidon päivittäminen Perehtyminen työpaikan toimintaan Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisen yhteistyön edistäminen Työpaikkaohjaajien perehdyttäminen ja kouluttaminen Opettajan henkilökohtainen ohjaus ja yhteydenpito työelämäjakson aikana Toimet opettajien työelämäjaksojen jälkeen Opettajien työelämäjaksojen toteutumisen raportointi ja palautteet työelämäjaksolta Työelämäjaksosta saatujen kokemusten levittäminen Työelämäyhteyksien ylläpitäminen jatkossa Työelämäjakson tulosten ja vaikutusten arviointi Opettajien työelämäjaksojen vaikutukset koulutuksen järjestäjän toimintaan Kokemuksia opettajien työelämäjaksojen hyödyistä Tilastotietoja ja rahoitus Opettajien työelämäjaksojen toteutus tulevaisuudessa 49 Lähdeluettelo 51 Liitteet 54 LIITE 1. Opettajien työelämäjaksoja kehittäneet Opetushallituksen Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman hankkeet ja organisaatiot vuosina LIITE 2. Amiedun ja Koulutuskeskus Salpauksen opettajien työelämäjaksojen suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuus LIITE 3 Jyväskylän ammattiopiston opettajien työelämäjaksojen toteutuksen prosessi LIITE 4. Kouvolan kaupungin, Kouvolan seudun ammattiopiston, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston, Ekamin ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän sekä Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVAN yhteinen opettajan työelämäjakson prosessi 10/ LIITE 5. Omnian opettajien työelämäjaksojen toteutuksen prosessi LIITE 6. LIITE 7. Yrkesakademin i Österbotten opettajien työelämäjaksojen toteutuksen kokonaisuus Koonta työpajoihin ja kuvausohjaajien koulutukseen osallistuneet kehittäjät 61 LIITE 8. Esimerkki opettajan työelämäjakson kuvauksesta 63 elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 4 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

5 Esipuhe Opettajien työelämäjaksot ovat olleet tärkeä osa ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyötä jo vuodesta 2000 lähtien. Työelämäjaksot on linjattu myös valtakunnallisella tasolla keinoksi mm. opettajan osaamisen, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen sekä työelämäyhteyksien kehittämiseen. Kokemusten ja selvitysten mukaan opettajien työelämäjaksot ovat tuoneet monipuolista hyötyä ammatillisen koulutuksen järjestäjille, opettajille, ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja työpaikoille. On tärkeää, että koulutuksen järjestäjä linjaa työelämäjaksojen toteutusta ja määrittelee työelämäjaksojen organisoinnin käytännössä. Opettajien työelämäjaksojen toteutustapoja on kokeiltu eri hankkeissa, ja kokemusten pohjalta on noussut esiin toimivia käytäntöjä. Tämä opas on laadittu ammatillisen koulutuksen järjestäjien käyttöön ja heidän avukseen työelämäjaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näkökulmana ovat ammatillisten oppilaitosten opettajien työelämäjaksot. Aineistoa voi hyödyntää myös muualla suunniteltaessa opettajien työelämäjaksoja. Opas on laadittu osana syksyllä 2010 alkanutta KOONTA hanketta. Siinä on koottu Opetushallituksen Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman hankkeissa kehitettyjä opettajien työelämäosaamisen kehittämisen ratkaisuja, työpaikkaohjaajien koulutuksen käytäntöjä sekä työelämäyhteistyön malleja. Oppaassa tuodaan esille mm. näissä hankkeissa kehitettyjä käytäntöjä (liite 1). Hankkeen rahoittajina ovat olleet Opetushallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Educa-Instituutti Oy on toteuttanut Koonta hankkeen. Opas jakautuu kahteen osaan. Alkuosa (luvut 1 4) koostuu opettajien työelämäjaksojen taustasta, kuten niiden yhteydestä ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisen kehittämisen viiteke- ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 5 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

6 hykseen. Toinen osa (luvusta 5 eteenpäin) koostuu opettajien työelämäjaksojen käytännön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Oppaan sisällön kirjoittamisesta on vastannut projektipäällikkö Tarja Frisk Educa-Instituutti Oy:stä. Toimitusjohtaja Heljä Hätönen ja kehittämiskonsultti Marjo Rytkönen ovat osallistuneet aineiston tuottamiseen ja työstämiseen. Lisäksi Opetushallituksen Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman hankkeiden henkilöstö on tuottanut materiaalia kuvaamalla opettajien työelämäjaksojen käytäntöjä ja osallistumalla työpajoihin, joissa opettajien työelämäjaksojen käytännöistä on vaihdettu kokemuksia. Kuvauksilla ja työpajojen keskusteluilla on ollut keskeinen merkitys tämän oppaan sisällöille, ja niitä on hyödynnetty oppaan laadinnassa. Kiitos kaikille opettajien työelämäjaksojen käytäntöjen kuvaamiseen ja kehittämiseen osallistuneille kehittäjille! Marraskuussa 2012 Tarja Frisk elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 6 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

7 Opettajien työelämäjaksojen taustaa Opettajien työelämäjaksot ovat keino ammatillisen koulutuksen työelämä lähtöisyyden kehittämiseen. Työelämäjaksot ovat myös osa ammatillisen koulutuksen opettajien osaamisen kehittämistä ja koulutuksen järjestäjän henkilöstön kehittämistä. Oppaan tässä osassa nostetaan esiin opettajien työelämäjaksoista tehtyjä linjauksia ja näkökulmia osaamisen ja henkilöstön kehittämiseen. Ne ovat pohjana oppaan toiselle osalle, jossa esitellään opettajien työelämäjaksojen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin käytäntöjä. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 7 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

8 1. Opettajien työelämäjaksot ammatillisen koulutuksen kehittämisen linjauksissa Työelämälähtöisyyden kehittäminen on ollut keskeisimpiä ammatillisen koulutuksen viime vuosikymmenen uudistuksia ja kehittämishaasteita. Työssäoppimisen liittäminen kaikkeen koulutukseen ja lisääntyvä kouluttaminen aidoissa työympäristöissä ovat edelleen koulutuspoliittisena tavoitteena. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa on edellytys työelämän vaatiman osaamisen kehittämiselle. Pyrkimys laajentaa ja kehittää entisestään työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen käytäntöjä on keino vastata työelämän tarpeisiin. Opettajien työelämäjaksoista on tehty valtakunnallisesti mm. seuraavia linjauksia: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmat Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi todetaan työelämäyhteistyön olevan olennainen osa ammatillista koulutusta. Myös rahoituksen uudistamisessa otetaan huomioon työelämäyhteyksien parantaminen. Kehittämissuunnitelmassa linjataan, että opetushenkilöstön mahdollisuudet päästä määräajoin työelämäjaksoille turvataan ammatillisessa koulutuksessa. Opetushenkilöstön työelämäjaksoja halutaan hyödyntää systemaattisesti työpaikkaohjaajien koulutuksessa sekä koulutuksen järjestäjien ennakointityössä. (Koulutus ja tutkimus vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012.) Myös edellisessä, vuosiksi laaditussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostettiin koulutuksen työelä- elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 8 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

9 mävastaavuuden ja työelämäyhteyksien vahvistamista sekä opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä. Ammatillisten opettajien ammatti- ja työelämäosaaminen halutaan varmistaa, ja samalla halutaan huolehtia sen jatkuvasta uudistamisesta työelämäjaksojen, kehittämishankkeiden ja täydennyskoulutuksen avulla. Suositukset työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta Työelämälähtöisyyden korostamisesta tehdyt suositukset kertovat eri toimijoiden vahvasta tahtotilasta ammatillisten opettajien ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen ja työelämäjaksojen toteuttamiseen. Ammattikoulutuksen ja työelämän yhteistyötä vahvistetaan valtion, kuntien, työelämän keskusjärjestöjen ja muiden järjestöjen edustajien suosituksella. (Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, ) Uusin suositus korvaa aikaisemmin tehdyt vastaavat suositukset. Opettajien työelämäosaamisen täydennyskoulutuksen perusteet (OPH) Opetushallitus on linjannut opettajien työelämäosaamisen kehittämistä mm. laatimalla ensimmäisen kerran vuonna 2003 opettajien työelämäosaamisen kehittämiseen tähtäävän täydennyskoulutuksen perusteet (Opetushallitus 2003). Perusteita on päivitetty vuonna 2006 (Opetushallitus 2006) ja vuonna 2009 (Opetushallitus 2009) osin siksi, että ammatillisen peruskoulutuksen toteutuksessa on tullut muutoksia, jotka ovat synnyttäneet täydennyskoulutuksen päivitystarpeita. Tällaisia muutoksia ovat olleet mm. ammattiosaamisen näyttöjen tulo osaksi opiskelijan osaamisen arviointia sekä yrittäjyysopintojen osuus. Laadunhallintasuositukset ja laatustrategia Ammatillisten opettajien ammattitaidon kehittämistä sekä työelämäyhteistyön kehittämistä korostetaan myös Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa (Opetushallitus 2008) ja ammatillisen koulutuksen laatustrategiassa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012). Laatustrategiassa nostetaan esiin opetushenkilöstön ja muun henkilöstön osaamisen ajantasaisuus. Lisäksi siinä pidetään tärkeänä opetus- ja muun henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen riittävää tasoa. Opettajien lisäksi strategiassa otetaan kantaa myös työpaikkaohjaajien osaamisen ajantasaisuuteen, heidän riittävään kouluttamiseensa ja heille tarjottuun tukeen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen. Valtakunnallisten linjausten lisäksi koulutuksen järjestäjät ovat linjanneet opettajien työelämäjaksoja ja niiden toteutusta osana henkilöstönsä osaamisen kehittämistä. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 9 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

10 2. Ammatillisten opettajien osaamisen kehittämistarpeita Työelämän ja yhteiskunnan muutos tuo haasteita ammatillisen koulutuksen opettajan rooliin ja työhön. Ammatillisen opettajan kannalta tämä merkitsee entistä tiiviimpiä työelämäyhteyksiä sekä motivaatiota ylläpitää ammatillista osaamista koko työuran ajan. Mahdollisuuksina ammatillisen osaamisen kehittämiseen nähdään mm. opettajien työelämäjaksot. Ne voivat parhaimmillaan parantaa opettajan ammatillista osaamista, lisätä työmotivaatiota, nostaa itsetuntoa sekä vahvistaa työssä jaksamista. Tyypillisesti työelämäjaksot ovat olleet ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen keinoina. Viime aikoina myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajat ovat osallistuneet työelämäjaksoille laajentaakseen työelämäosaamistaan. Toivottava ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuva sisältää mm. seuraavia asioi ta: Opettajilla on käytännön työkokemusta, ja he hallitsevat opettamansa asian käytännössä. Opettajilla on vahva alansa ammattitaito. Opettajat osallistuvat säännöllisin väliajoin työelämäjaksoille. Opettajat tekevät vuoroin työtä oppilaitoksessa ja vuoroin työelämässä. Opettajilla on aitoa työelämän tuntemusta ja työelämälähtöisen osaamisen ennakointivalmiuksia. Opettajat vastaavat työelämän tarpeisiin sekä suunnittelevat ja toteuttavat yritysja ala kohtaista koulutusta ja yhteisiä projekteja työelämän kanssa. (Paaso 2010.) elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 10 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

11 3. Opettajien työelämäjaksot osana henkilöstön kehittämistä Opettajien työelämäjaksot ovat yksi henkilöstön kehittämiskeino. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen (Opetushallitus 2008) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee kartoittaa säännöllisesti henkilöstönsä osaamista ja laatia kartoituksen pohjalta henkilöstölleen kehittämissuunnitelmat. Suosituksessa kehotetaan lisäksi koulutuksen järjestäjää luomaan opettajille edellytykset osallistua työelämäjaksoille ja mahdollistamaan työelämäyhteyksien jatkuva kehittäminen. Henkilöstön kehittäminen on kokonaisuus, joka koostuu toisiinsa liittyvistä vaiheista. Kuviossa 1 esitetään yksi malli henkilöstön kehittämisen kokonaisuudesta. Jokaisella organisaatiolla tulisi olla vastaava oma malli prosessista, johon myös opettajien työelämäjaksot nivotaan. Osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat koulutuksen järjestäjän strategia, toiminnan tavoitteet ja visio tulevasta. Ammatillisen koulutuksen yksi keskeinen tavoite on koulutuksen työelämälähtöisyyden ja työelämäyhteistyön lisääminen. Tämä näkökulma merkitsee mm. sitä, että opettajien osaamiskuvauksissa ja osaamiskartoituksissa on pedagogisen ja alakohtaisen ammattiosaamisen lisäksi mukana työelämäyhteistyöhön liittyvä osaaminen. Osaamisen arviointi pohjustaa kehittämissuunnitelmien laadintaa. Useimmiten osaamisen arviointi toteutetaan kehityskeskustelussa, jonka pohjana on opettajan tekemä itsearviointi osaamisestaan. Ennen kehityskeskusteluja johto on jo voinut linjata strategian näkökulmasta työelämäyhteistyöhön liittyvän osaamisen kehittämisen painopistealueeksi. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 11 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

12 Koulutuksen järjestäjän strategia ja toiminnan tavoitteet VISIO Osaamisen Osaamiskartta osaamisen kehittämisen perustana Osaamisalueet, mm. työelämäyhteistyön kehittämiseen liittyvät osaamisalueet arviointikriteerit Linjaukset kehittämisestä Johdon linjaukset kehittämisen painopisteistä Työelämäosaamisen kehittämistarve? = osaamiskartoitus Osaamisen arviointi Itsearviointi Kehityskeskustelu Muut palautetiedot Alustavat kehittämissuunnitelmat Osaamistietojen dokumentointi Kehittämissuunnitelmat Koko organisaation yhteiset kehittämissuunnitelmat mm. linjaukset opettajien työelämämäjaksojen toteutuksesta Ryhmien kehittämissuunnitelmat Henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat sisältäen suunnitelmat työelämäjaksoista Kehittäminen Käytännössä Työelämäjakso Täydennyskoulutus Työssä oppiminen Muut kehittämismenetelmät Reaktiot ja tyytyväisyys kehittämiseen Oppimistulokset Toiminnan muuttuminen Tulokset ja vaikutukset Yhteenvedot seuraavaan vaiheeseen Kehittämisen tulosten hyödyntäminen ja levittäminen Kehittämisprosessin tulosten hyödyntäminen seuraavalla kierroksella, esim. Työelämäjaksojen oppien hyödyntäminen omassa työssä Työelämäjaksojen kokemusten käyttöönotto opetussuunnitelmissa Työelämäjaksoilla hankitun tietämyksen levittäminen muulle henkilöstölle ja työpaikoille Kuvio 1. Opettajien työelämäjaksot osana henkilöstön kehittämisessä (lähteenä käytetty mukaillen Hätönen 2011, 17). Osaamisen arviointien pohjalta tehdään suunnitelmia osaamisen kehittämiseksi. Näin mm. opettajan työelämäjaksoa suunnitellaan yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa. Tällöin suunnitellaan mm. se, miten työelämäjaksojen tavoitteet asetetaan, jotta jaksot palvelevat yksittäisen opettajan osaamisen kehittämisen lisäksi myös koko työyhteisön kehittämistarpeita. Lisäksi sovitaan jaksojen laajuudesta, aikataulutuksesta ja resursoinnista. Työelämäjaksot kiinnittyvät näin osaamisen kehittämisen näkökulmasta koko organisaation strategisiin linjauksiin eivätkä ne jää yksittäisiksi ja erillisiksi kehittämisratkaisuiksi. Työelämäjaksoilla käyneiden opettajien saamien kokemusten hyödyntäminen ja levittäminen koulutuksen järjestäjän sisällä ovat olennainen osa työelämäjaksojen toteutusta ja niiden tulosten arviointia. Osittain rinnan hyödyntämisen ja levittämisen kanssa kulkee kehittämisen arviointi, joka näyttää, miten hyvin kehittämistavoitteet ovat toteutuneet. Samalla saadaan tietoa seuraavaa kehittämiskierrosta varten. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 12 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

13 4. Perusteet opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutukselle Opetushallitus on laatinut perusteet opettajan työelämäosaamisen 25 opintopisteen laajuiselle täydennyskoulutukselle (Opetushallitus 2009). Työelämäosaamisen täydennyskoulutus on tarkoitettu ammattikoulutuksessa työskenteleville opettajille ja opetustoimen henkilöstölle työelämäosaamisen täydentämiseen, laajentamiseen ja syventämiseen. Todistuksena täydennyskoulutuksen suorittamisesta koulutukseen osallistujille myönnetään Työelämäosaamisen diplomi. Mikäli työelämäjakso halutaan osaksi työelämäosaamisen diplomia, käytetään työelämäjakson suunnittelussa opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutuksen perusteita. Työelämäosaamisen täydennyskoulutus koos tuu neljästä osasta: työelämälähtöinen am ma tillinen koulutus (6 op), oppimisen ja osaamisen arviointi (6 op), työelämäyhteis työ ja toiminta työpaikoilla (6 op) sekä alan kehittäminen ja yrittäjyys (7 op). Osat voidaan suorittaa halutussa järjestyksessä ja joustavasti monimuoto-opiskeluna. (Opetushallitus 2009.) Tässä julkaisussa keskitytään tarkastelemaan opettajien työelämäjaksojen toteutusta, joka liittyy perusteiden osaan työelämäyhteistyö ja toiminta työpaikoilla (6 op). Työelämäjakson tulee perusteiden mukaan olla vähintään kahden kuukauden mittainen. Työelämäjakso sisältää tavoitteellista ja ohjattua opiskelua sekä työelämäyhteistyön kehittämistä. (Opetushallitus 2009.) Seuraavassa täydennyskoulutuksen perusteista kuvataan työelämäjaksoa koskeva osuus. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 13 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

14 Taulukko 1. Työelämäyhteistyö ja toiminta työpaikoilla 6 op. (Opetushallitus 2009.) a) Ammattitaitovaatimukset Opettaja päivittää opettamansa alan ajanmukaisen ammattitaidon hallitsee keskeisen suomalaisen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön sekä alansa erityissäädökset perehtyy työelämäjaksonsa aikana työpaikan toimintaan edistää oppilaitoksen ja työpaikan välistä yhteistyötä kehittää osaamistaan työpaikkaohjaajien perehdyttäjänä ja kouluttajana. b) Arvioinnin kohteet ja kriteerit Opettaja osallistuu vähintään kaksi kuukautta kestävään opettajan työelämäjaksoon laatii etukäteen työelämäjakson toteuttamissuunnitelman, jossa henkilökohtaisen tavoitteenasettelun lisäksi on huomioitu myös omat ja työpaikan tarpeet laatii työelämäjakson jälkeen kokemuksistaan raportin ajanmukaistaa ammattitaitoaan ja kehittää työelämäosaamistaan työskentelemällä koulutusalaansa vastaavissa yrityksissä tai työyhteisöissä kehittää opetuksessaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksessa tarvittavaa käytännön osaamistaan kehittää ja arvioi työterveys- ja työturvallisuusosaamistaan, sitoo sen osaksi omaa opetustaan ja viestittää tietojaan työyhteisössään arvioi tarvittaessa työpaikkaa työterveyden ja työturvallisuuden näkökulmasta työskentelee työpaikan tehtävissä perehtyy työpaikalla käytettäviin työprosesseihin, työmenetelmiin, välineisiin ja materiaaleihin perehtyy työpaikan työsuojelutoiminnan organisointiin, työsuojeluvastuun jakamiseen sekä työsuojeluhenkilöstön toimintaan arvioi työsuojelutoiminnan toteutumista käytännön työssä paneutuu työpaikan työturvallisuuteen tutustumalla työpaikan työsuojeluasiakirjoihin (erityisesti vaarojen ja työympäristöriskien arvioinnit sekä muut työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvät ohjelmat, suunnitelmat ja kartoitukset) ja niiden toteuttamiseen omassa ja työpaikan toiminnassa arvioi ohjelmien, suunnitelmien ja kartoitusten ajanmukaisuutta ja toteutumista yhdessä työpaikan edustajien kanssa kehittää yhdessä työpaikan edustajien kanssa opetuksen suunnittelua ja toteutusta työelämälähtöisesti kehittää yhdessä työpaikan edustajien kanssa työssäoppimisen järjestämistä ja toteutusta tukee työpaikkaohjaajaa työssäoppimisjaksojen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, opiskelijoiden ohjaamisessa, arvioinnissa ja laadun varmistamisessa tukee työpaikkaohjaajaa opiskelijan oppimisessa, ohjaus- ja ar vioin tikeskustelujen toteuttamisessa ja haastavissa ohjaustilanteissa suunnittelee työpaikkaohjaajien perehdytyksen ja koulutuksen sisältöineen ja menetelmineen toimii työpaikkaohjaajien kanssa todellisissa ohjaustehtävissä. (Lähde: Opetushallitus 6/421/2009, 7 9). Opettajan työelämäosaamisen koulutuksen tämän osan ammattitaidon osoittamisessa on keskeistä, että henkilö osoittaa hallitsevansa ammatillisessa peruskoulutuksessa tarvittavan työelämäosaamisen. Opettajan työelämäjakso suoritetaan työpaikalla kotimaassa tai ulkomailla. Se voidaan suorittaa yhdessä tai useammassa jaksossa. (Opetushallitus 2009.) elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 14 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

15 Opettajien työelämäjaksojen suunnittelu, toteutus ja arviointi käytännössä Tässä osassa nostetaan esiin opettajien työelämäjaksojen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin toimivia käytäntöjä. Luvuissa hyödynnetään opettajien työelämäosaamisen t äydennyskoulutuksen perusteita (25 op). Työelämäjaksojen käytäntöjä on valtakunnallisesti kehitetty mm. erilaisissa hankkeissa. Euroopan Sosiaalirahaston tuella on ollut keskeinen rooli opettajien työelämäjaksojen käytäntöjen kehittämisessä. Tässä osassa esitellään Opetushallituksen Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman hankkeissa kehitettyjä opettajien työelämäjaksojen käytäntöjä ja malleja (liite 1). Koonta hankkeessa on koottu näitä käytäntöjä. Hanketoimijat ovat kuvanneet opettajien työelämäjaksojen käytännöt sähköiseen kuvausjärjestelmään yhteisesti sovitulle pohjalle (liite 8). Kuvaamisen lisäksi hanketoimijat ovat voineet lukea toisten hankekehittäjien laatimia opettajien työelämäjaksojen kuvauksia ja kommentoida niitä. Olennainen osa yhteistä käytäntöjen kehittämistä ja kuvaamista ovat olleet työpajat, joissa on käsitelty opettajien työelämäjaksojen suunnittelua, toteutusta ja arviointia (liite 7). Opettajien työelämäjaksojen käytäntöjen kuvauksilla ja yhteisillä työpajoilla on ollut keskeinen merkitys tämän oppaan rakenteelle ja sisällölle. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 15 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

16 5. Koulutuksen järjestäjän omat linjaukset opettajien työelämäjaksoista Olennaista on, että koulutuksen järjestäjä linjaa opettajien työelämäjaksojen merkityksen mm. henkilöstön osaamisen kehittämisessä työelämäyhteyksien kehittämisessä opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä opetuksen kehittämisessä. Koulutuksen järjestäjän kannattaa linjata myös seuraavat asiat: työelämäjaksojen toteutusprosessi työelämäjaksojen sisällölliset painotukset työelämäjaksojen pituus ja jaksotus opettajien valitseminen työelämäjaksoille toimintatavat työelämäjaksojen arvioinnissa ja levittämisessä. Seuraavaksi käsitellään näitä asioita. Työelämäjaksojen merkitys henkilöstön osaamisen kehittämisessä Opettajien työelämäjaksot ovat yksi keino koulutuksen järjestäjän strategiseen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Opettajien ammattitaidon ja työelämäosaamisen ajan tasalla pitämistä tukee opettajien säännöllinen lähteminen työelämäjaksolle. Useiden koulutuksen järjestäjien henkilöstöstrategioihin onkin jo kirjattu säännöllisesti toteutuvat työelämäjaksot, elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 16 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

17 jolloin tavoitteena on työelämäjaksojen vakiintuminen osaksi opettajan työtä ja osaamisen kehittämistä. Systemaattisessa henkilöstön kehittämisessä työelämäjakson suorittamisen tarve otetaan esille esimiehen ja opettajan välisessä kehityskeskustelussa. Opettajien työelämäjaksojen merkitys työelämäyhteyksien kehittämisessä Opettajien työelämäjaksot tarjoavat luontevan mahdollisuuden työelämäyhteyksien luomiseen. Koulutuksen järjestäjä voi linjata työelämäjaksot myös osaksi laajempaa koulutuksen järjestäjän työelämäyhteyksien rakentamista, ylläpitämistä ja kehittämistä. Tällöin työelämäjaksojen sisällöt myös määritetään tästä näkökulmasta. Työelämäjaksot opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä Hyvät työssäoppimispaikat ovat keskeinen osa työelämälähtöistä ammatillista koulutusta. Työssäoppimisen järjestämisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen voi luontevasti toteutua opettajien työelämäjaksoilla. Opettajien työelämäjaksot on siksi luontevaa linjata työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen keinoksi. Työelämäjaksot opetuksen kehittämisessä Työelämäjaksot ovat hyvä mahdollisuus kehittää opetuksen sisältöjä ja menetelmiä työelämälähtöisemmiksi. Koulutuksen järjestäjän linjaamia opetuksen kehittämisen painopisteitä, esimerkiksi opetussuunnitelman kehittämiseen liittyviä asioita, voidaan ottaa huomioon työelämäjaksoilla. Työelämäjaksojen toteutusprosessi Työelämäjakson toteutusprosessissa koulutuksen järjestäjä kuvaa työelämäjakson suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuuden osalta, mitä eri vaiheissa tehdään, milloin tehdään sekä kuka tekee ja kenen vastuulla kukin tehtävä on. Työelämäjaksojen sisällölliset painotukset Koulutuksen järjestäjä voi suunnitella erilaisia työelämäjaksojen toimintamalleja ja tavoitteita. Painotukset voivat vaihdella aloittain tai opettajittain. Painotukset voidaan valita opettajan täydennyskoulutuksen perusteiden pohjalta, esimerkiksi opettajien alakohtaisen osaamisen kehittäminen, ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 17 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

18 työelämäyhteyksien kehittäminen alakohtaisesti tai työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen. Eri opettajilla voi olla erilaisia työelämäjakson toteutuksia. Osa opettajista voi keskittyä oman ammattitaitonsa päivittämiseen, osa työelämäyhteyksien luomiseen ja osa työssäoppimisen kehittämiseen ja työpaikkaohjaajien kouluttamiseen. Työelämäjaksojen pituus ja jaksotus Työelämäjaksojen toteutumisen opettajakohtainen aikaväli voidaan määritellä. Aikaväli työelämäjaksolle lähtemiseen on vaihdellut 3:sta 5 vuoteen. Kokemusten mukaan suositeltava aikaväli on enintään 5 vuotta. Eri opettajien työelämäjakson pituus voi vaihdella. Koulutuksen järjestäjä voi päättää työelämäjaksojen pituuden. Silloin kun työelämäjakso halutaan liittää osaksi Opettajan työelämäosaamisen diplomia, tulee työelämäjakson kestää vähintään 2 kuukautta. Myös opettajien työelämäjaksojen jaksotusten eri vaihtoehdot voidaan linjata. Työelämäjakson voi toteuttaa yhtäjaksoisena, lyhyemmissä osissa tai esim. päivä kerran viikossa pitemmän ajanjakson aikana. Opettajien valitseminen työelämäjaksoille Opettajien hakeutuminen työelämäjaksoille vaihtelee aloittain, organisaatioittain ja opettajittain. Joillakin aloilla on vaikeaa saada opettajia lähtemään työelämäjaksolle, ja joillakin aloilla taas hakijoita on jatkuvasti paljon. Osa opettajista on osallistunut jo monta kertaa työelämäjaksolle, kun taas osalla on pitkä aika oman alan työkokemuksesta. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä linjauksia työelämäjaksolle lähtevien mahdollisista kiintiöistä ja työelämäjakson säännöllisyydestä osana opettajan osaamisen kehittämistä. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä linjauksia myös työelämäjaksojen paikoista. Tällainen linjaus voidaan tehdä silloin, kun on tarpeen kehittää työelämäyhteyksiä tietynlaisiin työpaikkoihin, kuten pk-yritykset, tai silloin kun opettajien osaamista halutaan kehittää tietyissä työympäristöissä. Toimintatavat työelämäjaksojen arvioinnissa ja kokemusten hyödyntämisessä ja levittämisessä Koulutuksen järjestäjän on tärkeää linjata, miten työelämäjaksojen toteutusta, vaikutuksia ja tuloksia seurataan. Työelämäjakson toteutusprosessin arvioinnissa linjataan, mitä palautetta kerätään ja keneltä ja miten sitä tullaan käyttämään kehittämisessä. Työelämäjaksojen vaikutusten arvioinnissa linjataan, miten koulutuksen järjestäjän tavoitteiden toteutumista seu- elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 18 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

19 rataan. Seurattavia kohteita voivat olla opettajien osaamisen kehittyminen, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen aloittain, opetuksen kehittämiseen tulleet ideat, opettajan työelämäjakson suorittaneiden opettajien määrät aloittain, uusien työelämäyhteyksien määrä tai koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä. Työelämäjaksoista voidaan seurata opettajan oppimista, osaamista ja opetuksen kehittämistä sekä työelämäyhteyksien kehittymistä. Koulutuksen järjestäjän on tärkeää linjata myös se, miten opettajien työelämäjaksojen kokemukset ja uudet ideat levitetään laajemmin. Silloin linjataan, millä tavalla opettaja kuvaa kokemuksensa ja jakaa ne oppilaitoksessa ja muissa yhteyksissä. Voidaan sopia, millaisin tavoin opettaja kuvaa kokemuksensa. Tällöin voidaan sopia kirjallisesta raportista, sosiaalisen median hyödyntämisestä sekä niistä tilaisuuksista tai tapahtumista, joissa opettaja esittelee kokemuksensa. Kokemusten jakaminen ja levittäminen voidaan linjata yhdeksi opettajan työelämäjakson tehtäväksi. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 19 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

20 6. Opettajien työelämäjaksojen toteutusprosessi kokonaisuutena Jotta työelämäjaksot sujuisivat ja niistä saataisiin suurin hyöty, kannattaa koulutuksen järjestäjän kuvata ja ohjeistaa työelämäjaksojen toteutusprosessin kokonaisuus. Siinä on tärkeää sopia, mitä tehdään, milloin tehdään sekä kuka tekee sovitut asiat ja kuka on vastuussa päätöksenteosta. Työelämäjaksot sujuvat silloin, kun toteutukselle sovitaan selkeät vastuut ja pelisäännöt. Suositeltavaa on kuvata työelämäjakson prosessi kokonaishahmotuksena, kuten prosessikaaviona, taulukkona tai kuvana. Yksi käytäntö on kuvata työelämäjaksojen prosessi eri vaiheissa toteutuvina tehtävinä ja vastuina seuraavasti: Mitkä ovat tehtävät ja vastuut ennen työelämäjaksoa työelämäjakson alussa työelämäjakson aikana työelämäjakson lopussa työelämäjakson jälkeen? Kuviossa 2 kuvataan opettajien työelämäjaksojen toteutusprosessi koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 20 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

21 Koulutuksen järjestäjän linjaukset opettajan työelämäjaksoista Esimiehen rooli Työelämäjaksojen suunnittelu- ja aloitusvaihe Kehityskeskustelu Hakeutuminen ja valitseminen Tiedotus Paikan valinta Sopimukset Resursointi Pituus ja jaksotus Opettajan valmentaminen Tavoitteiden ja sisältöjen tarkennus Työelämäjaksojen tavoitteiden ja sisältöjen toteutus käytännössä Ammattitaidon päivittäminen Perehtyminen työpaikan toimintaan Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisen yhteistyön edistäminen Työpaikkaohjaajien perehdyttäminen ja kouluttaminen Opettajien ohjaus ja yhteydenpito työelämäjakson aikana Tavoitteiden toteutumisen seuraaminen Toimenpiteet työelämäjaksojen jälkeen Työelämäjaksojen toteutumisen raportointi ja palautteet työelämäjaksoilta Saatujen kokemusten levittäminen Työelämäyhteyksien ylläpitäminen jatkossa Tulosten ja vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi koulutuksen järjestäjän toimintaan Rekisteröinti ja aineistojen arkistointi Kuvio 2. Opettajien työelämäjaksojen toteutusprosessin kokonaisuus. Liitteinä 2 6 on viisi erilaista kokonaiskuvausta opettajien työelämäjaksojen toteutuksesta. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 21 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

22 7. Työelämäjakson suunnittelu- ja aloitusvaihe 7.1 Opettajan hakeutuminen ja valitseminen työelämäjaksolle Hakeutumisvaiheen onnistumisen kannalta on tärkeää, että koulutuksen järjestäjä kuvaa ja ohjeistaa työelämäjaksolle hakeutumis- ja valintaprosessin ja varmistaa, että niihin liittyvät materiaalit ja lomakkeet ovat helposti saatavilla koulutuksen järjestäjä tiedottaa työelämäjaksoista opettaja käy kehityskeskustelun lähiesimiehensä kanssa, ja siinä käsitellään työelämäjaksolle lähtemistä opettaja perehtyy koulutuksen järjestäjän laatimiin kuvauksiin työelämäjaksoista ja tekee alustavan suunnitelman tavoitteista ja toteutuksesta koulutuksen järjestäjällä on valmis pohja alustavalle suunnitelmalle esimies tekee päätökset tai vie päätösesitykset eteenpäin. Opettajien työelämäjaksoista ja niille hakeutumisesta tiedotetaan sovitulla tavalla, kuten tiedotus koulutuksen järjestäjän www-sivuilla erilliset tiedotustilaisuudet esimiehen tiedotteet kokouksissa ja tapaamisissa. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 22 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

23 Opettajien työelämäjaksoille hakeutuminen voi käynnistyä mm. seuraavilla tavoilla: Työelämäjaksojen koordinoija tai esimies tiedottaa työelämäjaksolle lähtemisen mahdollisuudesta, ja kiinnostuneet opettajat ilmoittautuvat halukkaiksi. Opettaja ottaa yhteyttä esimieheensä, jos hän haluaa hakeutua työelämäjaksolle. Esimies ehdottaa opettajalle työelämäjaksolle lähtemistä. Hakeutumis- ja valintaprosessin aikataulutus on keskeinen asia, jotta jaksolle lähtevän opettajan opetuksen toteuttamiseen tarvittavat resurssit voidaan suunnitella. Siksi aikataulutus kannattaa liittää koulutuksen järjestäjän vuosisuunnitteluun ja lukujärjestysten laatimiseen. Opettajat voivat hakeutua opettajien työelämäjaksoille jatkuvana hakuna, tai hakuaika on rajattu. Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopistossa opettajat voivat hakeutua työelämäjaksolle jatkuvasti, mutta sopimukset tehdään keväisin tulevan lukuvuoden vuosisuunnitelmien yhteydessä. Koulutuksen järjestäjän kannattaa laatia valmis suunnitelmapohja työelämäjaksolle hakeutumiseen. Tavoitteiden laatimiseksi kannattaa laittaa pohjaksi laajemmat koulutuksen järjestäjän tavoitteet, jotka on otettu Opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutuksen perusteiden pohjalta (Opetushallitus 2009). Niiden pohjalta opettaja tarkentaa omat tavoitteensa ja niiden painotukset. Suunnitelmapohjat sisältävät yleensä seuraavat asiat: Opettajan yhteystiedot Työelämäjakson tavoitteet, jotka tarkennetaan yleisten tavoitteiden pohjalta: Oman osaamisen päivitys Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen Työelämäyhteyksien luominen Työpaikkaohjaajien kouluttaminen Työelämäjakson toteutus: ajankohta, rytmitys ja työpaikka/työpaikat On tärkeää, että opettajan lähiesimies on mukana käsittelemässä hakeutumisvaiheen suunnitelmia ja päättämässä työelämäjaksolle lähtijöistä. Esimies vastaa useimmiten myös työelämäjaksojen resursointiin liittyvistä asioista ja mahdollisista sijaisjärjestelyistä organisaation käytäntöjen mukaisesti. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 23 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

24 7.2 Työelämäjakson paikan valinta Työelämäjakso voidaan toteuttaa joko yhdessä tai useassa työpaikassa. Yksittäiselle työelämäjaksolle valitut tavoitteet ohjaavat sitä, toteutetaanko työelämäjakso yhdessä vai useassa työpaikassa. Silloin kun opettaja haluaa syventää ammattitaitoaan, on hyvä ratkaisu olla yhdessä tai kahdessa työpaikassa. Silloin kun tavoitteena ovat erityisesti työelämäyhteistyön luominen sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen, voi hyvä ratkaisu olla työelämäjakson toteutus monessa eri työpaikassa ja eri tehtävissä (Olli 2012). 7.3 Sopimukset koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välillä Työelämäjaksosta tehdään aina kirjallinen sopimus. Sopimus on tärkeää laatia mm. vastuukysymysten vuoksi ennen työelämäjakson alkamista. Sopimukseen on hyvä kirjata mm. seuraavat asiat: opettajan, koulutuksen järjestäjän ja työpaikan tausta- ja yhteystiedot tavoitteet opettajan, koulutuksen järjestäjän ja työpaikan näkökulmista työelämäjakson toteutuksen periaatteet työelämäjakson aikataulu opettajan tehtävät työpaikalla opettajan, koulutuksen järjestäjän ja työpaikan tehtävät ja vastuut työpaikalla tapahtuva ohjaus ja nimetty työpaikkaohjaaja vakuutukset sopimukset kustannuksista, esimerkiksi mahdollinen työpaikan maksuosuus työaika ja muut ehdot eri osapuolten allekirjoitukset. Suositeltavaa on, että sopimuksen allekirjoittavat kaikki kolme osapuolta: koulutuksen järjestäjän edustaja, työpaikan edustaja ja opettaja. Koulutuksen järjestäjä päättää, ketkä ovat oikeutettuja allekirjoittamaan sopimukset. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 24 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

25 7.4 Työelämäjaksojen resursointi Työelämäjaksoista koituvien kustannusten rahoitusta on järjestetty sekä koulutuksen järjestäjän oman rahoituksen kautta, esimerkiksi henkilöstön kehittämisen rahoitus, että ulkopuolisella rahoituksella. Ulkopuolista tukea työelämäjaksojen resursointiin on ollut mahdollisuus hakea mm. opetustoimen henkilöstökoulutusmäärärahoista (Opetushallitus) kansallisista kehittämishankkeista, kuten työssäoppimisen kehittäminen ja ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanon tuki (Opetushallitus) EU:n rahoittamista projekteista (Euroopan sosiaalirahasto, Opetushallitus, Ely-keskukset). Hankerahoituksesta saatu ulkopuolinen tuki on pääosin suunnattu työelämäjaksojen kehittämiseen. Kehittämiseen saadun rahoituksen jälkeen työelämäjaksojen toteutusta on tarkoitus jatkaa koulutuksen järjestäjän oman rahoituksen kautta. Koska opettajien työelämäjaksot ovat osa työelämäyhteistyön kehittämistä, on tärkeää pitää huolta siitä, että kaikki osapuolet hyötyvät työelämäjaksoista ja eri osapuolet osallistuvat resursointiin. Työpaikkojen osallistuminen työelämäjakson resursointiin on toteutunut pääosin sitä kautta, että työpaikka on tarjonnut opettajalle mahdollisuuden oppia, välineensä opettajan käyttöön sekä ohjausta. ESR-hankkeista osa on ottanut käyttöön työpaikan pienehkön maksuosuuden, jonka suuruus on noin muutaman sadan euron luokkaa. Opettajien työelämäjaksojen sisällyttäminen osaksi koulutuksen järjestäjän normaalia toimintaa on synnyttänyt kysymyksiä jaksojen kustannuksista. Osa koulutuksen järjestäjistä jatkaa työelämäjaksojen toteutusta kehittämishankkeiden jälkeen ilman erillisrahoitusta. Ne varaavat henkilöstön osaamisen kehittämisestä rahoitusta työelämäjaksoihin tai suuntaavat työelämäjaksojen toteutukseen muuta kehittämisrahoitusta. Toisten mukaan ilman erillisrahoitusta työelämäjaksojen toteutuksen jatkuvuus koetaan epävarmana. Opettajien työelämäjaksojen kustannukset liittyvät suurelta osin opettajan tai sijaisen palkkaan lakisääteisine sivukuluineen. Aikaisemmissa laskelmissa opettajien työelämäjaksojen viikkokohtainen kustannus vaihteli eri aloilla 545 eurosta 1360 euroon (Kokeva Start, HAMK 2007). Opettajien työelämäjaksojen aikaisen opetuksen järjestämiseen on pyritty löytämään erilaisia keinoja. Opetuksen järjestämiseen vaikuttaa ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 25 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

26 se, millaisella työsopimuksella opettajan opetustyö toteutuu, esimerkiksi onko opettaja kokonaistyöajassa. Opettajien työelämäjaksojen aikaisen opetuksen järjestämisen käytäntöjä ovat olleet mm. opettajien työelämäjaksojen aikainen opetukseton aika palkallinen virkavapaus työelämäjakson ajaksi sijaisen palkkaaminen yksittäisen työelämäjakson ajaksi sijaisen palkkaaminen ketjussa usean opettajan työelämäjaksojen ajaksi työpaikalta tuleva opettajan sijainen. Työelämäjaksojen koordinoinnin ja ohjauksen kustannuksia koituu esimerkiksi seuraavista asioista: työelämäjaksojen suunnittelusta koituvat henkilöstökulut työelämäjaksojen prosessin kokonaiskoordinoinnista huolehtivan henkilön tai tahon henkilöstökulut, esimerkiksi koulutussuunnittelija, koulutuspäällikkö tai henkilöstösuunnittelija ohjauskäynnit työpaikalla ja muu opettajan valmentaminen työelämäjaksolle. Keskimääräinen arvio koordinoinnin ja ohjauksen resursoinnista on noin 5 7 tuntia yhtä työelämäjaksolle lähtevää opettajaa kohti (OPH:n ESRhankkeissa toteutettujen työelämäjaksojen toteuttajien arvio 2012). Opettajien työelämäjaksot ovat koulutuksen järjestäjän ja työpaikan yhteistyötä, ja tavoitteena on kummallekin koituva hyöty. Opettajien työelämäjaksojen resursoinnissa kannattaakin tarkastella niiden tuomaa kokonaishyötyä. 7.5 Työelämäjakson pituus ja jaksotus Koulutuksen järjestäjä voi päättää työelämäjaksojen pituuden ja jaksotuksen. Silloin kun työelämäjakso liitetään osaksi Opettajan työelämäosaamisen diplomia (Opetushallitus 2009), tulee työelämäjakson pituus olla vähintään kaksi kuukautta. Työelämäjakson pituus liittyy olennaisesti tavoitteisiin. Jos työelämäjaksolla tavoitellaan opettajan ammatillista kasvua tai syvempää osaamisen kehittämistä, on työelämäjakson oltava riittävän pitkä. Yli 4 kuukauden pituisella työelämäjaksolla olleet opettajat kokivat työelämäjakson yhteyden ammatilliseen kasvuun suuremmaksi ja osaamisensa kehittyneen myönteisemmin kuin alle 4 kuukauden työelämäjaksolla olleet opettajat. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot (Olli 2012, 95.) styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 26 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

27 Osaajana työmarkkinoille -hankkeissa toteutettujen opettajien työelämäjaksojen pituudet ovat yleensä olleet 1 2 kuukautta (taulukko 2). Taulukko 2. Opettajien oppilaitosten ulkopuolisten työelämä jaksojen kestoaika (EURA järjestelmän raportti ). Työelämäjakson pituus Työelämäjaksojen määrä Alle 1 kuukausi kuukautta 463 Yli 2 kuukautta 18 Majurin ja Eerolan (2007) selvityksen mukaan toteutuneiden työelämäjaksojen pituudet vaihtelivat 1 viikosta 6 kuukauteen. Myös työpaikkojen määrä yksittäistä työelämäjaksoa kohden vaihteli yhdestä useaan (Majuri Eerola 2007). 7.6 Opettajan valmentaminen työelämäjaksolle Opettajan valmennus työelämäjaksolle edistää sekä opettajan että koulutuksen järjestäjän tavoitteiden toteutumista ja kokemusten leviämistä laajemmin. Valmennuksen voi jakaa ennen työelämäjaksoa toteutettavaan alkuperehdytykseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen jakson aikana ja loppukeskusteluun jakson jälkeen. Valmennuksen voi toteuttaa myös koko työelämäjaksoon linkittyneenä valmennusohjelmana (esimerkiksi KSAO, Ekami ja Aktiva). Alkuperehdytyksessä voidaan käsitellä seuraavia asioita: työelämäjakson koulutuksen järjestäjäkohtaiset yleiset periaatteet ja käytännöt työelämäjakson suunnitelman tarkentaminen työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt mahdolliset päivitykset tutkinnon perusteisiin työpaikkaohjaajien ohjaaminen ja kouluttaminen, esimerkiksi Työpaikkaohjaajien koulutussuosituksen (3 ov) pohjalta työpaikkaohjaajien koulutuksen suunnittelu. Valmennuksen sisällöt räätälöidään työelämäjaksolle lähtevien opettajien osaamisen pohjalta. Silloin kun työelämäjakson yhtenä tehtävänä on työpaikkaohjaajien koulutus, arvioidaan opettajien osaaminen työpaikkaohjaajien kouluttamisessa. Jos opettajilla on vähän tai ei lainkaan kokemusta ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 27 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

28 työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien ohjauksesta tai koulutuksesta, järjestetään koulutusta siihen. Silloin voidaan toteuttaa myös erillinen työpaikkaohjaajien kouluttajien koulutus. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta valmennuksessa varmistetaan, että opettajalla ja oppilaitoksella on yhteinen käsitys tavoitteista ja toteutuksesta tavoitteet ovat linjausten mukaiset jaksosta on selkeä hyödyntämissuunnitelma raportointiin, seurantaan ja hallinnointiin liittyvät asiat on sovittu ja ne käsitellään yhteisesti. Alkuperehdytyksen toteutustapoina voivat olla yksilö- tai ryhmäohjaus ja näiden yhdistely. Yksilöllisessä ohjauksessa esimies tai työelämäjaksojen ohjaaja ja opettaja sopivat yhteisen tapaamisen ja suunnittelevat työelämäjakson toteutusta yhdessä. Siihen voi liittyä opettajan oman osaamisen arviointi ja opettajan työelämäjakson suunnitelman tarkentaminen ja tehtävät. Yksilöohjaus voi kestää koko työelämäjakson ajan, ja oppilaitoksen ohjaaja voi ottaa vastaan työelämäjakson jälkeen sovitut tehtävät ja raportoinnin sekä osallistua lopussa arviointikeskusteluun. Valmennusohjelma voidaan toteuttaa myös useana lyhyenä tilaisuutena, esim. ½ päivää tai peräkkäisinä päivinä. Valmennuksen sisältöjä voivat olla esimerkiksi työelämäjaksot henkilöstön kehittämisen näkökulmasta opettajien työelämäjaksojen tavoitteet työelämäyhteistyö ja toiminta työpaikoilla työelämäjaksot ja ennakointi ammatillisen koulutuksen kokonaisuus alan kehittäminen ja yrittäjyys työelämälähtöinen ammatillinen koulutus työpaikkaohjaajakoulutus työyhteisö oppimisympäristönä oppimisen ja osaamisen arviointi opiskelijan arviointi työpaikoilla sosiaalisen median verkko-ohjelmiin tutustuminen tehtävissä, yhteydenpidossa ja arvioinnissa käytettävät ohjelmat, esim. Moodle. (Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus.) elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 28 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

29 7.7 Esimiehen rooli työelämäjaksojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Opettajien esimiehillä on keskeinen rooli työelämäjaksojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Esimiesten sitoutuminen työelämäjaksojen tavoitteisiin, suunnitteluun, toteutukseen ja opittujen asioiden hyödyntämiseen on tuloksellisen ja tehokkaan työelämäjakson edellytys. Seuraavaan on tiivistetty esimiehelle kuuluvia tehtäviä. 1. Esimies seuraa koulutuksen järjestäjän linjauksia opettajien työelämäjaksoista ja toteuttaa niitä oman vastuualueensa osalta ja huolehtii, että oman alan opettajat lähtevät työelämäjaksoille. 2. Esimies tiedottaa työelämäjaksoista oman osastonsa opettajille. 3. Esimies ottaa opettajien työelämäjaksoille lähtemisen ja suunnittelun osaksi kehityskeskustelua. 4. Esimies tekee esityksen opettajien työelämäjaksoille lähtijöistä tai tekee päätökset sekä huolehtii työelämäjaksoille lähtemisen resursoinnista. 5. Esimies osallistuu työelämäjaksojen suunnitteluun. 6. Esimies osallistuu toteutukseen mm. olemalla yhteydessä opettajiin työelämäjaksojen aikana. 7. Esimies käy palautekeskustelut opettajien kanssa työelämäjaksojen jälkeen. Esimies perehtyy työelämäjaksojen raportointiin ja käsittelee työelämäjaksojen kokemukset opettajien kanssa. 8. Esimies seuraa työelämäjaksojen jälkeen niiden vaikutuksia mm. opettajien osaamisen kehittymiseen ja työelämäyhteyksien kehittymiseen. Hän tukee opettajan osaamisen kehittymisen hyödyntämistä ja opetuksen kehittymistä sekä uusien työelämäyhteyksien ylläpitämistä. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 29 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

30 8. Opettajien työelämäjaksojen tavoitteiden ja sisältöjen toteuttaminen käytännössä Opettajien työelämäjaksojen tavoitteet ja sisällöt on määritelty Opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutuksen perusteissa (Opetushallitus 2009). Tavoitteet on määritelty seuraavina ammattitaitovaatimuksina. Opettaja päivittää opettamansa alan ajanmukaisen ammattitaidon hallitsee keskeisen suomalaisen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön sekä alansa erityissäädökset perehtyy työelämäjaksonsa aikana työpaikan toimintaan edistää oppilaitoksen ja työpaikan välistä yhteistyötä kehittää osaamistaan työpaikkaohjaajien perehdyttäjänä ja kouluttajana. (Opetushallitus 2009.) elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 30 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

31 8.1 Oman alan ammattitaidon päivittäminen Opettaja ajanmukaistaa ammattitaitoaan ja kehittää työelämäosaamistaan työskentelemällä koulutusalaansa vastaavissa yrityksissä tai työyhteisöissä kehittää opetuksessaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksessa tarvittavaa käytännön osaamistaan kehittää ja arvioi työterveys- ja työturvallisuusosaamistaan, sitoo sen osaksi omaa opetustaan ja viestittää tietojaan työyhteisössään arvioi tarvittaessa työpaikkaa työterveyden ja työturvallisuuden näkökulmasta. (Opetushallitus 2009) Ammattitaidon päivittämisessä painottuvat opettajan oman osaamisen kehittämisen tavoitteet. Oman osaamisen kehittämisen tavoitteen painottaminen on keskeistä silloin, kun opettajan omasta työkokemuksesta on jo kulunut aikaa opettajan osaaminen kaipaa laajentamista tai syventämistä. Käytännössä opettaja voi päivittää oman alansa ammattitaitoaan tekemällä työpaikalla normaaleja työtehtäviä, olemalla apuhenkilönä, seuraamalla toimintaa työpaikalla tai tekemällä jonkin kehittämistehtävän. (Ks. myös Majuri Eerola 2007.) Kun opettajan oman osaamisen kehittäminen painottuu tavoitteissa, työelämäjakso kannattaa toteuttaa yhdessä tai kahdessa työpaikassa. Työelämäjakson pituus tukee ammatillista kehittymistä ja kasvua. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 31 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

32 8.2 Perehtyminen työpaikan toimintaan Opettaja työskentelee työpaikan tehtävissä perehtyy työpaikalla käytettäviin työprosesseihin, työmenetelmiin, välineisiin ja materiaaleihin perehtyy työpaikan työsuojelutoiminnan organisointiin, työsuojeluvastuun jakamiseen sekä työsuojeluhenkilöstön toimintaan arvioi työsuojelutoiminnan toteutumista käytännön työssä paneutuu työpaikan työturvallisuuteen tutustumalla työsuojeluasiakirjoihin ja niiden toteuttamiseen työpaikan toiminnassa ja omassa toiminnassaan arvioi ohjelmien, suunnitelmien ja kartoitusten ajanmukaisuutta ja toteutumista yhdessä työpaikan edustajien kanssa. (Opetushallitus 2009) Työelämäjakso tarjoaa opettajalle mahdollisuuden perehtyä oman alansa tutkinnon perusteissa mainittuihin työprosesseihin, työmenetelmiin, välineisiin ja materiaaleihin. Opettajalla voi olla tehtävänään selvittää opetussuunnitelman pohjalta työpaikan keskeiset työprosessit, työmenetelmät ja välineet ja raportoida ne sekä levittää näin laajemmin tietoa oppilaitoksessa. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajille työelämäjakso tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua alan työympäristöön. Esimerkiksi kieltenopettajalle työelämäjakso tarjoaa mahdollisuuden kehittää osaamista kokoamalla keskeistä sanastoa tai keräämällä opetusmateriaalia asiakkaiden kanssa käytävään keskusteluun eri kielillä. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 32 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

33 8.3 Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisen yhteistyön edistäminen Opettaja kehittää yhdessä työpaikan edustajien kanssa opetuksen suunnittelua ja toteutusta työelämälähtöisesti kehittää yhdessä työpaikan edustajien kanssa työssäoppimisen järjestämistä ja toteutusta tukee työpaikkaohjaajaa työssäoppimisjaksojen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, opiskelijoiden ohjaamisessa, arvioinnissa ja laadun varmistamisessa. (Opetushallitus 2009) Työelämäyhteistyön edistäminen kannattaa valita ensisijaiseksi tavoitteeksi erityisesti silloin, kun alalle tarvitaan uusia työssäoppimispaikkoja tai ammattiosaamisen näyttöpaikkoja halutaan varmistaa alueen eri työpaikkojen työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää osaamista tai osaamistarpeita halutaan pitää yllä työelämäyhteyksiä halutaan tutustua tarkemmin työpaikkoihin ja työpaikkaohjaajiin halutaan rakentaa työpaikkarekisteriä. Silloin kun opettajan työelämäjakson painotuksena on työelämäyhteyksien luominen, työelämäjakso kannattaa kokemusten mukaan toteuttaa useammassa kuin yhdessä paikassa. Opettaja voi kiertää suunnitelmallisesti eri työpaikoissa ja koota tietoja työpaikkojen osaamisesta ja työympäristöistä. Samalla opettaja jakaa tietoa työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Työelämäjaksoon voi kuulua kehittämistehtävä, jossa opettaja sopii työpaikan kanssa jonkin työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen liittyvän kehittämiskohteen. Kehittämistehtävä voi liittyä esimerkiksi opetusmateriaalin kehittämiseen, ohjaamiseen, työssäoppimisen kehittämiseen tai oppisopimuskoulutuksen toteuttamiseen. Opettaja voi tehdä selvityksiä ja arvioida työpaikkaa työssäoppimispaikkana ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuspaikkana. Arvioinneissa voi käyttää työssäoppimiseen laadittuja arviointivälineitä. Työssäoppimisympäristön arviointi voi toimia pohjana kehittämisen suunnittelussa, jolloin opettaja voi tehdä oppimisympäristökartoituksen (esimerkiksi Omnia). Työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin on kehitetty arviointivälineitä. Näitä ovat mm. Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana työssäoppimisen eri vaiheissa arviointiväline (Frisk 2010) ja Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle (Yhdessä tekemällä -hanke 2012). ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 33 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

34 Yksi kehittämistehtävä työelämäjaksolle voi olla työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu yhdessä työpaikan edustajien kanssa. Hyvä lähtökohta kehittämiselle on se, että opettaja avaa työpaikkaohjaajalle tutkinnon perusteita ja opetussuunnitelmaa sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön periaatteita. Erityisesti käsitellään sitä, miten kyseisessä työpaikassa työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt voidaan toteuttaa. Toinen tapa kehittämiseen voi olla työpaikan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön läpikäynti ja arviointi työssäoppimisen toteutuksen arviointiin kehitettyjen välineiden ja oppaiden avulla. Opettaja ja työpaikkaohjaajat voivat yhdessä laatia työpaikkakohtaisen työssäoppimisen oppaan tai tarkentaa koulutuksen järjestäjän työssäoppimisen opasta työpaikkakohtaisesti. Siihen voidaan kirjata työssäoppimisen toteutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteita. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutissa opettajien työelämäjaksoilla toteutettiin mm. seuraavia kehittämistehtäviä: työpaikan käytäntöjen itsearviointi työpaikan vaihtoehtoisten työssäoppimispolkujen kartoittaminen työpaikan valmentaminen työssäoppimispaikaksi ja ammattiosaamisen näyttöihin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden huomiointi työpaikalla ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu tukimateriaalin laatiminen työssäoppimisen ohjaamiseen työpaikan perehdyttäminen arviointiin ja tutkinnon perusteisiin. 8.4 Työpaikkaohjaajien perehdyttäminen ja kouluttaminen Opettaja tukee työpaikkaohjaajaa opiskelijan oppimisessa, ohjaus- ja arviointikeskustelujen toteuttamisessa ja haastavissa ohjaustilanteissa suunnittelee työpaikkaohjaajien perehdytyksen ja koulutuksen sisältöineen ja menetelmineen toimii työpaikkaohjaajan kanssa todellisissa ohjaustehtävissä. (Opetushallitus 2009) Opettajien työelämäjaksojen yksi tavoite voi olla kouluttaa työpaikkaohjaajia. Työpaikkaohjaajien koulutus kannattaa ottaa työelämäjakson tavoitteeksi erityisesti silloin, kun alakohtaisesti on tarvetta kehittää työpaikkaohjaajien osaamista tai kun työpaikkaohjaajia ei ole riittävästi. Työpaik- elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 34 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

35 kaohjaajien koulutus on myös resurssitehokas keino kouluttaa työpaikkaohjaajia omilla työpaikoillaan, ja se on sen vuoksi syytä ottaa yhdeksi koulutuksen järjestäjän työpaikkaohjaajien kouluttamisen keinoksi. Kokemusten mukaan osa opettajista kokee työpaikkaohjaajien koulutuksen vaikeaksi tehtäväksi. Olennaista onkin kouluttaa ja ohjata opettajia työpaikkaohjaajien kouluttamiseen. Toimivaksi käytännöksi on koettu opettajille suunnattu kouluttajakoulutus, jossa opettajat käyvät soveltuvin osin työpaikkaohjaajien koulutuksen rungon läpi tai suorittavat opettajan työelämäosaamisen diplomin osia. Opettajat tarvitsevat kouluttamista varten tuekseen koulutuksen järjestäjän omaa tai muun tahon työpaikkaohjaajien koulutuksen materiaalia. Hyviä kokemuksia on saatu työpaikkaohjaajien kouluttamisen mentorin nimeämisestä sekä työpaikkaohjaajien kouluttajien koulutuksesta. Omnian mentorimallissa kokeneet työpaikkaohjaajien kouluttajat, ns. mentorit, kouluttavat opettajia työpaikkaohjaajien kouluttamiseen ja tukevat heitä siinä. Koulutuksia mm. suunniteltiin yhdessä. Mentoroinnin tavoitteena on koulutusosaamisen varmistaminen, hiljaisen tiedon siirtäminen, monialaisuus ja juurruttaminen organisaation perustoimintaan. Kokeneet työpaikkaohjaajien kouluttajat voidaan nimetä pääkouluttajiksi. Heidän tehtävänään on perehdyttää opettajat työpaikkaohjaajien kouluttamiseen ja tukea opettajia koulutustehtävässä. (Krannila, 2012.) Opettaja voi kouluttaa työelämäjaksolla yhden työpaikkaohjaajan, työpaikkaohjaajista koostuvan pienryhmän tai koko työyhteisön. Opettajien työelämäjaksoilla tapahtuva työpaikkaohjaajien koulutus ja ohjaus mahdollistavat myös sen, että tapaamisiin voi osallistua enemmän työpaikan henkilöstöä. Tällä tavalla varmistetaan myös työssäoppimisen ohjaamisen ja arvioinnin osaamisen leviäminen laajemmin työpaikalle. Työpaikkaohjaajien koulutuksen suunnittelu aloitetaan arvioimalla työpaikan tarve työpaikkaohjaajien koulutukseen. Sopiminen koulutuksen toteutuksesta tehdään työelämäjakson sopimusvaiheessa. Kouluttamisen runkona voi toimia työssäoppimisen materiaali. Materiaalina voi käyttää työpaikkaohjaajien koulutusta varten laadittua valmista materiaalia, tai siinä voi käyttää koulutuksen järjestäjän omaa työssäoppimisen materiaalia. Se voi olla esimerkiksi koulutuksen järjestäjän työssäoppimiskansio, työssäoppimisen opas tai verkkomateriaali. On tärkeää varmistaa, että opettaja tuntee materiaalin sisällön. Materiaali voi olla työkirja, jolloin opettaja ja työpaikka voivat yhdessä tehdä oman materiaalin työpaikalle. Työpaikkaohjaajien yksilölliseen koulutukseen perustuvat mallit sopivat usein työelämäjaksolle. Niissä arvioidaan ensin työpaikkaohjaajan osaaminen esimerkiksi työpaikkaohjaajan osaamiskartan tai muun arviointivälineen avulla. Sen pohjalta opettaja ja työpaikkaohjaaja laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman yhteistyössä. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 35 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

36 Koulutus voidaan räätälöidä työpaikalle sopivaksi, ja koulutuksessa käsitellään työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyviä työpaikkakohtaisia asioita. Työelämäjakson aikana opettaja näkee työympäristön ja voi nostaa työssäoppimisen ohjaamisen näkökulmasta havaitsemiaan asioita kehittämiskohteiksi. Opettaja voi tukea työpaikkaohjaajia todellisessa ohjaamisympäristössä. Etuna työpaikan näkökulmasta on helppous osallistua koulutukseen. Tiivistelmä Toimiva käytäntö on, että koulutuksen järjestäjä rakentaa opettajien työelämäjaksojen ammattitaitovaatimuksista eri tavoitteita painottavia työelämäjakson toteutusmalleja. Toteutusmallit helpottavat yksittäisten työelämäjaksojen suunnittelua, ja ne voidaan ottaa yksittäisen työelämäjakson suunnittelun pohjaksi. Taulukko 3. Opettajien työelämäjaksojen toteutusmalleja. Työelämäjaksojen sisältöjen painotuksia Opettajan oman osaamisen kehittäminen Alan työpaikkoihin perehtyminen Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen Työelämäyhteyksien solmiminen ja ylläpitäminen Työpaikkaohjaajien perehdytys ja koulutus Tavoitteita ja toteutusmalleja Opettajan omat osaamiseen tai työelämäosaamiseen liittyvät tavoitteet painottuvat. Opettaja osallistuu työn tekemiseen työpaikalla. Pitkäkestoinen jakso sijoittuu yhteen tai kahteen työpaikkaan. Tavoitteena erityisesti, että ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajat voivat perehtyä työpaikkoihin. Opettaja tutustuu alan eri työpaikkoihin ja työympäristöön. Opettaja seuraa työpaikan työn tekemistä ja voi tehdä pienimuotoisen projektin. Työskennellään eripituisia jaksoja yhdessä tai useassa työpaikassa. Alakohtaiset työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyvät tavoitteet painottuvat. Tavoitteena on hyvien työssäoppimispaikkojen hankinta. Työskennellään eripituiset jaksot yhdessä tai useammassa työpaikassa Koulutuksen järjestäjän tavoitteet ja alakohtaiset tavoitteet painottuvat. Opettaja käy useissa työpaikoissa ja luo verkostoa, selvittää työpaikkojen osaamista ja kertoo ammatillisesta koulutuksesta. Työskennellään lyhyet jaksot useissa työpaikoissa. Tavoitteena uusien työpaikkaohjaajien kouluttaminen tai osaamisen päivitys. Työskennellään eripituiset jaksot yhdessä tai useassa työpaikassa. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 36 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

37 9. Opettajan henkilökohtainen ohjaus ja yhteydenpito työelämäjakson aikana Henkilökohtainen ohjaus ja yhteydenpito oppilaitoksesta työelämäjakson aikana Opettajan henkilökohtainen ohjaus työelämäjakson aikana on toimiva käytäntö työelämäjakson tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen, opettajan osaamisen kehittymisen arviointiin ja pohtimiseen sekä erityisesti työelämäjaksolta saatujen kokemusten levittämiseen. Ohjauksen ja yhteydenpidon tapoja voivat olla ryhmätapaamiset työelämäjakson aikana työpaikkakäynnit, jolloin oppilaitoksesta työpaikalle menee esimerkiksi esimies, vertaisopettaja tai muu sovittu henkilö ohjaus eri välineiden avulla, esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa blogit työelämäjakson oppimispäiväkirjana. Tapaamiset voi toteuttaa oppilaitoksen henkilön työpaikkakäynneillä tai järjestettyinä tapaamisina. Erityisesti työpaikkakäynneillä on koettu olevan myönteisiä vaikutuksia laajemmin työelämäyhteyksien luomiseen ja opetuksen kehittämiseen. Työpaikkakäynnille voi mennä vertaisopettaja, esimies tai muu sovittu henkilö, esimerkiksi koulutussuunnittelija. Työelämäjakson aikana henkilön toteuttaman yhteydenpidon on koettu edistävän työelämäjakson kokemusten leviämistä ja verkoston luomista laajemminkin. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 37 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

38 Yhteistyö ja ohjaus työpaikalla Työpaikkakäynnillä opettaja ja muu henkilö voivat keskustella ja tehdä arviointia työelämäjaksosta opettajan henkilökohtaisen suunnitelman pohjalta. Keskusteltavia asioita voivat olla esim. seuraavat: Opettajan kokemukset työelämäjaksosta ja tavoitteiden saavuttaminen Opettajan oman ammattitaidon päivitys: tehtävät ja kokemukset Ilmenneet haasteet Työpaikan piirteet työssäoppimispaikkana Työssäoppimisen verkoston rakentaminen Työssäoppimisen kehittämisen ideat ja haasteet Ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen ideat ja haasteet Uudet ideat opetuksen kehittämiseen Kokemukset ja haasteet työpaikkaohjaajien ohjaamisessa ja kouluttamisessa Opettajalle kannattaa nimetä työpaikalta työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaajan tehtäviä ovat opettajan perehdyttäminen työpaikan toimintaan ja ympäristöön, yhteyshenkilönä toimiminen työpaikalla sekä palautteen antaminen opettajalle. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 38 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

39 10. Toimet opettajien työelämäjaksojen jälkeen Työelämäjakson jälkeen raportoidaan kokemuksista, kerätään ja käsitellään palautteet, nostetaan kehittämiskohteet esiin sekä pidetään yllä työelämäyhteyksiä Opettajien työelämäjaksojen toteutumisen raportointi ja palautteet työelämäjaksolta Työelämäjakson raportoinnilla on kaksi tavoitetta. 1. Kuvataan kokemukset sellaiseen muotoon, että tietoa voidaan jakaa laajemmin oppilaitoksessa ja myös yhteistyötahoille. 2. Reflektoidaan opettajan omaa oppimista ja kehittymistä. Raportoinnista on linjattu Opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutuksen perusteissa. Niissä mainitaan, että opettaja laatii työelämäjakson jälkeen raportin (Opetushallitus 2009). Raportoinnin sisältö ja raportin esitysmuoto on tärkeää suunnitella hyödyn näkökulmasta. Pulmaksi on noussut usein se, että opettaja laatii kirjallisen raportin kokemuksistaan, mutta raportteja ei käsitellä eikä käytetä jatkossa kehittämisen apuna. Syynä on voinut olla kirjallisten raporttien laajuus tai yleisluontoisuus. Toimivaksi ratkaisuksi on noussut levitettävän tiedon ja oppimisen reflektoinnin erottaminen toisistaan. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 39 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

40 Raportointi voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa opettaja raportoi valmiiksi mietittyjen teemojen tai kysymysten avulla työelämäjakson tavoitteiden toteutumista, omaa oppimistaan ja oman osaamisensa kehittymistä. Toisessa osassa opettaja tekee esitysmateriaalin työelämäjaksostaan. Sen tavoitteena on jakaa kokemuksia ja heränneitä kehitysideoita. Esitysmateriaalia voi käyttää kokemusten jakamisessa toisille opettajille sekä opiskelijoille silloin, kun he menevät kyseisiin työssäoppimispaikkoihin. Esitysmateriaalissa voivat painottua työpaikkojen toiminnan ja käytäntöjen esittely, työssäoppimismahdollisuudet sekä heränneet ideat opetuksen kehittämisestä. Lisäksi voi esitellä työelämäyhteyksiä ja tietoa koulutetuista työpaikkaohjaajista. On hyvä, jos opettajat voivat ottaa raportointia varten käyttöön sellaisia välineitä, joilla voi luontevasti kuvata työpaikan työympäristöä ja kokemuksia. Hyviä kokemuksia on saatu työelämäjakson kokemusten esityksissä mm. seuraavien välineiden käytöstä: Valokuvat Portfolio Power Point -esitys Facebook-sivut Video 10.2 Työelämäjaksosta saatujen kokemusten levittäminen Työelämäjakso tuo laajempaa hyötyä oppilaitokselle, kun opettaja jakaa kokemuksiaan ja heränneitä kehittämisajatuksiaan. Sen vuoksi työelämäjaksosta saatujen kokemusten levittämisen tapa on tärkeää sopia jo ennen työelämäjaksoa. Kokemusten levittäminen kannattaa suunnitella yhdeksi työelämäjakson tehtäväksi jo alkuvaiheessa. Toimiva ratkaisu on varata muutama päivä kokemusten raportointiin ja levitykseen. Esimerkiksi Yrkes akademin i Österbotten (liite 6) on ottanut tällaisen käytännön. Keskusteluissa on tullut esiin myös käytäntö, jossa opettaja kertoo kokemuksistaan vähintään 3 5 muulle saman alan opettajalle. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 40 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

41 Kokemusten levittämisessä on käytetty mm. seuraavia keinoja: Kokemusten esittäminen säännöllisissä palavereissa oman alan opettajille esimerkiksi yksikkö-, osasto- tai tiimipalavereissa Koulutuksen järjestäjän omien levitystapahtumien järjestäminen ja kokemusten esittely niissä Kokemusten esittäminen johdolle Esityksen pitäminen kuntayhtymän henkilöstölle järjestetyissä tilaisuuksissa Työelämäjakson aikainen ja työelämäjakson jälkeinen arviointikeskustelu esimiehen kanssa Materiaalipankki verkossa 10.3 Työelämäyhteyksien ylläpitäminen jatkossa Työelämäjaksojen aikana syntyneitä työelämäyhteyksiä on tärkeää ylläpitää. Uhkana voi olla syntyneiden työelämäyhteyksien jääminen vain työelämäjaksolla olleen opettajan yhteydeksi. Yhteyksien ylläpitämistä varten on tärkeää koota työpaikan ja koulutettujen työpaikkaohjaajien yhteystiedot ja dokumentoida ne. Keinoja työelämäyhteyksien ylläpitämiseen ovat mm. seuraavat: Työpaikoille tiedotetaan säännöllisesti tulevista työssäoppimisjaksoista ja mahdollisista päivityksistä työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä. Työpaikkoja käytetään jatkossa työssäoppimispaikkoina ja ammattiosaamisen näyttöpaikkoina. Työpaikkojen edustajia pyydetään mukaan, kun opetusta, työssäoppimista tai ammattiosaamisen näyttöjä kehitetään. Laaditaan materiaali työpaikasta ja hyödynnetään sitä mm. tutustumismateriaalina opiskelijoiden lähtiessä työssäoppimaan. Työpaikan yhteystiedot ja työssäoppimismahdollisuudet dokumentoidaan järjestelmään. Ylläpidetään syntyneitä kontakteja ja verkostoja esimerkiksi tiedottamalla tulevista työssäoppimisjaksoista ja tutkinnon perusteiden muutoksista. Kootaan tiedot koulutetuista työpaikkaohjaajista ja rekisteröidään ne. Pidetään yllä henkilökohtaisia kontakteja työpaikoille. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 41 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

42 10.4 Työelämäjakson tulosten ja vaikutusten arviointi Koulutuksen järjestäjän on päätettävä, millä tavoin työelämäjaksoista kerätään palautetta ja miten palaute hyödynnetään kehittämisessä. Arviointituloksia on tärkeää hyödyntää työelämäjaksojen toteutuksen kehittämisen lisäksi opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämiseen. Esimerkkejä käytännöistä: Työpaikan edustajia pyydetään arvioimaan opettajan kirjoittamaa loppuraporttia ennen sen julkistamista esimerkiksi nettisivuilla. Opettajan kanssa sovitaan siitä, kuka raporttia pääsee lukemaan. Työelämäjakson loppuvaiheessa pyydetään työnantajan palaute te-jaksosta ja sen toimivuudesta. Palaute kerätään vapaamuotoiselle paperilomakkeelle tai sähköisesti. Opettaja ja työpaikkaohjaaja täyttävät palautteet opettajien työelämäjaksoista. Työpaikkaohjaajan palaute kerätään jakson jälkeen joko paperille (koordinaattori organisoi) tai sähköpostitse (koordinaattori organisoi). Myös useampi työpaikkaohjaaja voi vastata, mikäli se on toteutuksen kannalta oleellista. Opettaja antaa palautteensa vasta jonkin aikaa jakson jälkeen sähköisesti, jotta osataan kertoa jakson vaikuttavuudesta. Opettajat esittelevät työelämäjaksonsa tulokset suullisesti johto- ja vastuuryhmissä sekä omien osastojensa kehittämispäivissä tai osastopalavereissa. Toiminnan muuttumisen arvioinnissa selvitetään, miten työelämäjakso on muuttanut opettajan toimintaa, kun hän on palannut opetustyöhön. Arviointi voidaan toteuttaa vasta jonkin ajan kuluttua työelämäjakson päättymisestä. Työelämäjakson toiminnan muuttumisen arviointiin tarvitaan sekä opettajan itsearviointia että ulkopuolista näkökulmaa. Kehityskeskusteluissa on tärkeää käsitellä ja seurata työelämäjakson vaikutuksia opettajan toiminnan muuttumiseen. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 42 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

43 10.5 Opettajien työelämäjaksojen vaikutukset koulutuksen järjestäjän toimintaan Opettajien työelämäjaksojen tulosten ja vaikutusten arvioinnissa selvitetään, millaisia vaikutuksia työelämäjaksoilla on ollut koulutuksen järjestäjän toimintaan ja miten koulutuksen järjestäjä on hyötynyt työelämäjaksoista. Arviointi on kokonaisvaltaista työelämäjaksojen päämäärien saavuttamisen ja resurssien käytön onnistuneisuuden arviointia. Opettajien työelämäjaksojen vaikutukset koulutuksen järjestäjän toimintaan kannattaa kohdistaa työelämäjaksojen vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Opettajien työelämäjaksojen tulokset voivat näkyä osittain jo yksittäisten työelämäjaksojen lopussa. Opettajien osaamisen kehittyminen, työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittyminen tai työpaikkaohjaajien osaamisen kehittyminen näkyvät sen sijaan vähitellen. Työelämäjaksojen tulosten ja vaikutusten arviointi perustuu koulutuksen järjestäjän seurantaan, selvityksiin ja opettajien kokemusten selvitykseen. Arviointitieto voi olla määrällistä, kuten toteutuneiden opettajien työelämäjaksojen määrä, syntyneiden työelämäyhteyksien määrä tai koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä. Se voi olla myös laadullista, jolloin huomio kiinnitetään opettajan osaamisen kehittymiseen. Laadullinen arviointi voi kohdistua myös osaamisen arviointiin tai työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittymiseen työpaikoilla. Tällöin opettajat tekevät havaintojaan tai käyvät keskusteluja asiasta. Koulutuksen järjestäjän kannattaa arvioida opettajien työelämäjaksojen vaikutuksia omaan toimintaansa. Taulukkoon 4 on kuvattu esimerkkejä arviointikysymyksistä. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 43 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

44 Taulukko 4. Opettajien työelämäjaksojen arviointi koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Arviointikysymys Miten vaikuttavia opettajien työelämäjaksot ovat olleet? Miten tehokkaita työelämäjaksot ovat olleet? Miten taloudellisia työelämäjaksot ovat olleet? Tarkennukset Miten opettajien työelämäjaksot ovat kehittäneet opettajien osaamista? Miten opettajien työelämäjaksot ovat saavuttaneet koulutuksen järjestäjän määrittelemät perimmäiset tavoitteet? Millaista lisäarvoa työelämäjaksot ovat tuottaneet organisaation osaamiseen ja työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen? Mitä vaikutuksia opettajien työelämäjaksoilla on ollut alueellisesti? Miten opettajien työelämäjaksot ovat vastanneet opettajien ja työ paikkojen tarpeita? Miten työelämäjaksot toteuttavat koulutuksen järjestäjän linjauksia? Miten työelämäjakson prosessit ovat toimineet? Miten työelämäjaksojen sisällöt ja tavoitteiden painotukset vastaavat tarpeita? Miten on arvioitu ja hyödynnetty opettajien, työpaikkojen ja koulutuksen järjestäjän tarpeita? Miten tehokkaita työelämäjaksot ovat olleet opettajien ja koulutuksen järjestäjän näkökulmasta? Sopiva pituus? Sopiva eteneminen ja järjestelyt? Sopiva resursointi? Miten resurssit on kohdennettu työelämäjaksoihin koulutuksen järjestäjien tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta? Onko resurssien määrä ollut kohtuullinen verrattuna työelämäjaksojen määrään ja laatuun? Millaiset ovat työelämäjaksojen kustannukset verrattuina työelämä jaksojen tuottamiin hyötyihin? Kuinka taloudellisia työelämäjaksot ovat verrattuna muihin vaihto ehtoisiin kehittämiskeinoihin, kuten osaamisen kehittäminen, työssä oppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen, työelämä yhteyksien kehittäminen ja työpaikkaohjaajien kouluttaminen? Opettajien työelämäjaksojen suunnittelua ja arviointia varten on laadittu Opettajan / asiantuntijan hyvän työelämäjakson kriteerit (KAMoon TYKE ). elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 44 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

45 11. Kokemuksia opettajien työelämäjaksojen hyödyistä Opettajien työelämäjaksoista tehdyissä selvityksissä ja tutkimuksissa on selvitetty työelämäjakson hyötyjä ja kokemuksia niistä. Seuraavassa kuvataan kolmen eri selvityksen tuloksia työelämäjaksojen hyödyistä. Ollin (2011) tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata opettajien käsityksiä työelämäjakson merkityksestä ammatilliselle kasvulle, ammatillisen osaamisen kehittämiselle, asiantuntijuuden kehittämiselle ja opetustyölle. Tutkimuksessa todettiin, että opettajien kokemukset opettajien työelämäjaksoista olivat hyvin myönteiset ja niitä pidettiin tärkeinä ja merkityksellisinä opettajan ammatillisen kasvun ja asiantuntijuuden kehittämiskeinona. Työelämäjaksolla opettajat kokivat saaneensa varmuutta opettamiseen ja kokivat hyvänä, että opetettavat asiat voitiin kokea käytännössä. Merkittävimpiä hyötyjä olivat työelämästä saadut käytännön esimerkit ja uusien työtapojen päivittäminen. Opettajat kokivat pystyvänsä antamaan konkreettisia esimerkkejä työtilanteista työelämäjakson jälkeen. Työelämäjaksolla opettajalle tarjoutuu mahdollisuus tarkastella omaa opettajuuttaan ja työyhteisöään ulkopuolisen silmin. Opettajat kokivat työelämäjaksojen tukevan myös työssäjaksamista ja voimaantumista. Tutkimuksessa nostettiin esiin, että työelämäjaksolla voi olla ihmisen voimavaroja lisäävä vaikutus, jota hän voi käyttää ammatillisen osaamisensa ja elämänhallintansa kehittämiseen. Lisäksi omia opetustilanteita pystyi työelämäjaksolla tarkastelemaan opetuksen näkökulmasta yhdistämällä siihen työpaikan kokemuksia. Työelämäjakson koettiin kehittävän ammattitaitoa, substanssiosaamista, tutkimus- ja kehittämisosaamista, työyhteisöosaamista ja ammatillista kasvua. Tutki- ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 45 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

46 muksesta nousi esiin, että opettajien työelämäjaksojen tulisi kestää yli neljä kuukautta, olla säännöllistä ja toistuvaa ja koskea kaikkia ammatinopettajia, jotta ne hyödyttäisivät ammatillista kasvua (Olli 2012). Omniassa (Krannila 2012) selvitettiin opettajien työelämäjaksojen hyötyjä eri osapuolille. Työelämäjaksolla olleet opettajat kokivat ammatillisen osaamisensa päivittämisen erittäin hyödylliseksi ja näkivät työelämäjaksot tarpeelliseksi ottaa osaksi koulutuksen järjestäjän normaalia toimintaa. Osaamisen päivittäminen työelämäjaksoilla nähtiin tarpeellisena jopa 3 vuoden välein. Keskeinen hyöty ovat olleet myös hedelmälliset keskustelut opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvistä asioista ja työpaikan soveltuvuuden varmistus työssäoppimispaikaksi. Opiskelijoiden koettiin hyötyvän välillisesti työelämäjaksoista, koska opettaja voi hyödyntää päivittämäänsä tietoa opetuksessaan sekä soveltaa paremmin työelämän ja ammattitaidon arviointikriteeristön vaatimaa osaamista. Työelämän edustajat ovat arvostaneet opettajien näkyvyyttä työelämässä. Tämän on koettu tukevan vuoropuhelua ja yhteisen kielen löytämistä. Työelämän edustajat kokevat usein vieraaksi ja vaikeaselkoiseksi esimerkiksi arviointikriteeristöt, ja näiden käsittely käytännössä on koettu hyödylliseksi. Koulutuksen järjestäjän voidaan sanoa hyötyvän monin tavoin työelämäjaksoista. Kun opettajien ammatillinen osaaminen kehittyy, on se näkynyt opetuksen kehittymisenä. Tämä on noussut esiin myös opiskelijoiden palautteissa. Opiskelijat ovat kertoneet hyvää viestiä opetuksesta eteenpäin, ja tämä lisää hakijoiden määrää. Opettajien työtyytyväisyys on kasvanut, mikä on vaikuttanut työmotivaatioon. Työelämäjaksolla olleet opettajat ovat jakaneet kokemuksiaan opettajien yhteisissä palavereissa, jolloin hyöty on saatu laajempaan käyttöön. Työelämäjaksoilta saatujen palautteiden pohjalta on kehitetty opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja. (Krannila, ) Myös Eerola ja Majuri (2007) selvittivät eri osapuolten näkemyksiä työelämäjaksoista. Selvityksen mukaan opettajien työelämäjaksojen pitemmän aikavälin vaikutuksia ovat, että opettajien motivaatio ja innostus heidän omaa työtään kohtaan paranevat opettajien rohkeus ja tahto ylläpitää työelämäyhteyksiä lisääntyy opetussuunnitelmat ja opetuksen toteutus kehittyvät työelämälähtöisempään suuntaan työpaikkojen tietämys ja kiinnostus ammatillisesta koulutuksesta lisääntyvät työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu paranee yhteistyö koulun ja työelämän välillä jää elämään ja lisääntyy. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 46 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

47 12. Tilastotietoja ja rahoitus Ammatillisen koulutuksen opettajien työelämäjaksoista on kerätty määrällistä tietoa, mm. Opettajat selvitys. Lisäksi ESR-hankkeissa toteutetuista opettajien työelämäjaksoista kootaan tietoa EURA järjestelmään. Opettajat selvityksen mukaan työelämäjaksoille osallistui vuonna 2009 kolme prosenttia ammatillisen koulutuksen kaikista opettajista. Vastaava luku vuonna 2007 oli seitsemän prosenttia. Työelämäjaksoille osallistumisen puolittumisen syistä vuodesta 2007 vuoteen 2009 ei saada tietoa kyselyn perusteella. Osaselityksenä osallistumisen laskuun lienee taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset, joiden myötä työelämäjaksojen toteuttamiseen oli yrityksissä tarjolla aiempaa vähemmän työtehtäviä ja ohjaajia. (Kumpulainen 2010, ) Kaikista opettajista työelämäjaksoille osallistuivat muita useammin ne, jotka todennäköisimmin ovat työuransa keskivaiheilla vuotiaista työelämäjaksoille osallistui vuonna 2009 noin 3,5 4 prosenttia opettajista. Tätä nuorempien ja vanhempien opettajien ikäryhmissä osallistuminen jäi 1 2 prosentin tuntumaan. (Kumpulainen 2010, 127.) Vuonna 2007 työelämäjaksojen keskimääräinen pituus oli 31 päivää, ja kaksi vuotta myöhemmin se oli 25 päivää. (Kumpulainen 2010, 127.) Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, kulttuurialalla sekä luonnonvaraja ympäristöalalla oli suhteellisesti eniten osallistujia opettajien työelämäjaksoille. Osallistumisaste oli kuitenkin alle viisi prosenttia. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opettajien työelämäjaksot olivat lyhyempiä kuin muilla aloilla, keskimäärin 12 päivää. Kyseisten alojen ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 47 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

48 opettajista hiukan useampi kuin opettajista keskimäärin osallistui työelämäjaksoille. (Kumpulainen 2010, 127.) Työelämäjaksoja voidaan suorittaa myös ulkomailla. Vuonna 2010 ammatillisen koulutuksen opettajista ja muusta henkilöstöstä 148 henkilöä suoritti työelämäjakson ulkomailla. Jaksot olivat 1 17 viikon mittaisia, keskimäärin 1,3 viikon mittaisia (Korkala 2010). Opettajien työelämäjaksot ovat osa työelämäyhteyksien kehittämistä. Ammatillisista opettajista neljäsosa ei toimi missään työelämän ja koulutuksen verkostoissa. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, joten osaamisen ajantasaistamisen ja tulevaisuuteen näkemisen kannalta aidoissa työelämän oppimisympäristöissä toimiminen olisi tärkeää (Paaso 2010, 199). Koulutuksen järjestäjien oman henkilöstön kehittämiseen varattu rahoitus on jatkossa tärkeä osa opettajien työelämäjaksojen rahoitusta. On toivottavaa, että opettajien työelämäjaksot alettaisiin vähitellen nähdä kiinteänä osana henkilöstön kehittämistä myös rahoituksen näkökulmasta, sillä muualta saatavat tukijärjestelmät eivät takaa opettajien riittävää pääsyä työelämäjaksoille. Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettujen työelämäjaksojen määrä vuodesta 2008 alkaen on ollut yhteensä 635 (EURA järjestelmä ). Seuraavassa kuvataan työelämäjaksojen määrät opintoaloittain. Taulukko 5. Oppilaitosten ulkopuolisille työelämäjaksoille osallistuneiden opettajien määrä opintoaloittain (EURA järjestelmä ). Ala Opettajien määrä Humanistinen ja kasvatusala 22 Kulttuuriala 37 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 66 Luonnontieteiden ala 12 Tekniikan ja liikenteen ala 213 Luonnonvara ja ympäristöala 36 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 143 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 100 Yhteensä 629 elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 48 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

49 13. Opettajien työelämäjaksojen toteutus tulevaisuudessa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosiksi todettiin työelämäyhteistyön olevan olennainen osa ammatillista koulutusta. Siinä linjattiin myös, että opetushenkilöstön mahdollisuudet päästä määräajoin työelämäjaksoille turvataan. Osa koulutuksen järjestäjistä on jo linjannut työelämäjaksot osaksi normaalia toimintaansa, ja työelämäjaksojen toteutusprosessi on mietitty. On edelleen tärkeää miettiä, miten koulutuksen järjestäjät voisivat hyödyntää työelämäjaksoja suunnitelmallisemmin työelämäyhteistyössä ja miten työelämäjaksot otettaisiin systemaattiseksi osaksi koulutuksen järjestäjän normaalia toimintaa. Osa koulutuksen järjestäjistä on ottanut työelämäjaksojen sisältöjen ja tavoitteiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohdaksi Opettajien työelämäosaamisen täydennyskoulutuksen perusteet (Opetushallitus 2009). Perusteissa ilmaistut tavoitteet toimivat hyvin työelämäjaksojen pohjana, ja samalla ne mahdollistavat työelämäjakson liittämisen Työelämäosaamisen diplomiin. On edelleen tärkeää nostaa esiin näissä perusteissa mainittuja tavoitteita työelämäjaksojen sisällön pohjaksi. Opettajien työelämäjaksojen toteutusta on tärkeää jatkossa miettiä myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (atto) opettajien näkökulmasta. Jonkin verran on jo saatu kokemuksia atto-opettajien työelämäjaksoista, mutta kokeilua tarvitaan lisää: miten atto-opettaja hyötyy työelämäjaksoista, ja toisaalta miten työpaikka hyötyy atto-opettajan osaamisesta? Myös aikuiskoulutuksen opettajien työelämäjaksojen toteutusta on tärkeää miettiä. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 49 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

50 Opettajien työaikaan ja palkkaukseen liittyvien asioiden ratkaisuun on tärkeää jatkossa kiinnittää huomiota. Opettajien palkkaus suhteessa työaikaan on määritelty eri tavoin; osa opettajista noudattaa kokonaistyöaikaa, ja osan työaika on sidottu opetustunteihin. Tämä vaikuttaa työelämäjaksojen resurssien suunnitteluun, ja siksi erilaisia ratkaisuja on hyvä miettiä. Työelämäjaksojen pituus on oleellista mitoittaa yksittäisten työelämäjaksojen tavoitteisiin. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että opettajien työelämäjaksojen tavoitteet ovat selkeät ja jakson pituus on riittävä. Jos jakson pituus on hyvin lyhyt, on syytä varmistaa, että työelämäjakson tavoitteet ovat sopivassa suhteessa työelämäjakson pituuteen. Opettajien työelämäjaksot tarjoavat mahdollisuuden työpaikkaohjaajien koulutukseen, ja se on hyväksi koettu tapa hyödyntää resursseja monipuolisesti. Työpaikkaohjaajien koulutuksia on toteutettu vaihtelevasti opettajien työelämäjaksojen aikana. Jatkossa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että jakson pituus on riittävä ja opettajat on valmennettu työpaikkaohjaajien kouluttamiseen. Erilaisia malleja opettajien valmennukseen tarvitaan. Jatkossa olisi hyvä miettiä, sopisiko opettajien työelämäjaksojen malli muidenkin koulutusasteiden opettajille ja mitä asioita tulisi ottaa huomioon muiden koulutusasteiden opettajien työelämäjaksojen toteutuksissa. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 50 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

51 Lähdeluettelo Muut lähteet 1. Koonta kuvausjärjestelmä. Opetushallituksen Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman hankkeiden kuvaamat opettajien työelämäjaksojen käytäntöjen kuvaukset. 2. Koonta työpajat ja muissa tapahtumissa käydyt ohjatut keskustelut opettajien työelämäjaksojen käytännöistä 3. Kuvausohjaajien koulutuksessa 2011 käydyt keskustelut 4. Opetushallituksen järjestämien ESR-hankkeiden toteuttajille suunnattujen verkottumisseminaarien työpajat Naantali ESR-verkottumisristeily Pedagogisen kehittämisen huiput Levillä -seminaarin työpaja: Työpaikkaohjaus ja pedagogiset käytännöt Kirjalliset lähteet Eerola, T. ja Majuri, M Työelämäyhteistyön haasteet ja mahdollisuudet. Selvitys ammatillisen peruskoulutuksen työelämäyhteistyön muodoista ja niiden toimivuudesta. Opetushallitus. Eerola, T Opettajien työelämäjaksot ammatillisen peruskoulutuksen työelämäyhteistyön muotona. Lisensiaatin tutkinto, Tampereen yliopisto. EURA järjestelmän raportti nro 7. OKM:n hallinnonalan ESR-erityisindikaattorit. Tulostus Frisk, T. (toim.) Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Educa-Projektit Oy. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 51 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

52 Hätönen, H Osaamiskartoituksesta kehittämiseen II. Educa-Instituutti Oy. Edita Prima Oy, Helsinki. Keskusjärjestöjen suositus ja kannanotto työpaikoilla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi Korkala, S Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa /2011 Tietoa ja tilastoja raportti. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. cimo/embeds/cimowwwstructure/20986_kansainvalinen_liikkuvuus_ammatillisessa_koulutuksessa_2010.pdf Krannila, V. (toim.) TOPO-HANKE. Työssäoppimisen portaat Omnian julkaisuja C12. Raportit. Multiprint, Vantaa. Kumpulainen, T. (toim.) Opettajat Suomessa Koulutuksen seurantaraportit 2011:6. Opetushallitus, Helsinki. Kurikka, M., Eskola-Kronqvist, A., Heinonen, M., Hannula, H., Kuisma, J. ja Eerola, T KOKEVA Osaaja -hanke: Työelämäyhteistyötä ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. HAMK, Hämeen ammattikorkeakoulu. Euroopan sosiaalirahasto. Laki ammatillisesta koulutuksesta /630. Finlex. laki/ajantasa/1998/ Majuri, M. ja Eerola, T Eivät he muuta tekisikään. Tarkastelussa työpaikkaohjaajien koulutus, opettajien työelämäjaksot ja työssäoppiminen. Opetushallitus, Edita Prima Oy, Helsinki. Olli, Timo Työelämäjaksojen merkitys ammatinopettajien ammatilliselle kasvulle. Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatintutkimus. Opettajan / asiantuntijan hyvän työelämäjakson kriteerit. KAMoon TYKE Opettajan työelämäjakson opas. Opettajille, mentoreille, oppilaitoksille ja työpaikoille KOKEVA START. Ammatillisen peruskoulutuksen toimijoiden koulutus-, kehitys- ja valmennusohjelma. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärven Offset Oy, Hämeenlinna. Opetushallitus, Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus. Opetushallitus. Yliopistopaino, Helsinki. Opetushallitus, Opettajan työelämäosaamisen opinnot 23 op. Perusteet työelämäosaamisen täydennyskoulutukselle. Opetushallituksen moniste 18/2006. Opetushallitus Perusteet opettajan työelämäosaamisen täydennyskoulutukselle 25 op. Opetushallituksen moniste 6/421/2009. Opetushallitus, Helsinki. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ammatillisen koulutuksen laatustrategia Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöel 52 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyö

53 Opetusministeriö, Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Koulutus ja tutkimus vuosina Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. Paaso, A Osaava ammatillinen opettaja Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Acta Universitatis Lapponiensis 174. Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö. Liitteet/suositus.pdf Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle Yhdessä tekemällä -hanke. ntyöelämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäj Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 53 ntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

54 Liitteet LIITE 1. Opettajien työelämäjaksoja kehittäneet Opetushallituksen Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman hankkeet ja organisaatiot vuosina LIITE 2. Amiedun ja Koulutuskeskus Salpauksen opettajien työelämäjaksojen suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuus 2012 LIITE 3. Jyväskylän ammattiopiston opettajien työelämäjaksojen toteutuksen prosessi 2012 LIITE 4. Kouvolan kaupungin, Kouvolan seudun ammattiopiston, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston, Ekamin ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän sekä Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVAN yhteinen opettajan työelämäjakson prosessi 10/2012 LIITE 5. Omnian opettajien työelämäjaksojen toteutuksen prosessi 2012 LIITE 6. Yrkesakademin i Österbotten opettajien työelämäjaksojen toteutuksen kokonaisuus 2012 LIITE 7. LIITE 8. Koonta työpajoihin ja kuvausohjaajien koulutukseen osallistuneet kehittäjät Esimerkki opettajan työelämäjakson kuvauksesta elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot Eläkööntyöelämäyh styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö E 54 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhte

55 LIITE 1. Opettajien työelämäjaksoja kehittäneet Opetushallituksen Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman hankkeet ja organisaatiot vuosina Opettajien työelämäjaksojen käytännöt on kehitetty pääasiassa Opetushallituksen ESR-Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman hankkeissa vuosina Koulutuksen järjestäjä Amisäätiö, Amiedu Axxell utbildning Ab Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto Jokilaakson koulutuskuntayhtymä JEDU Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/kokkolan ammattiopisto ORTON Invalidisäätiö Keskuspuiston ammattiopisto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus Kouvolan kaupunki, Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) ja Kotkan- Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Ekami ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Sedu Aikuiskoulutus Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur skn/ Yrkesakademin i Österbotten Vaasan aikuiskoulutuskeskus Vantaan ammattiopisto Varia Hanke URA-AVAIN Moniosaajia kiinteistöpalvelualalle Arbetslivsperioder för lärare och utbildare Työssä oppimisen portaat TOPO SOTEFO Koulutuksen ja työelämän virtuaalinen oppimisfoorumi ja uudet teknologispedagogiset toimintamuodot sosiaali- ja terveysalan aikuis koulutuksessa wordpress.com Kokeva Osaaja -hanke TopTrainerTeam KAMoon TYKE TopTrainer Team Työtä, tietoa ja osallisuutta Työelämä tutuksi, työssäoppiminen tavaksi EKvA Erinomaista Koulutusta ja valmennusta Asiantuntijoille TERO työelämään erinomaista osaamista Suomeksi/Projektit/TERO_-_Tyoelamaan_erinomaista_osaamista.iw3 Arbetslivssamverkan arbetslivssamverkan Työpaikkaohjaajan valmentaja Osaajana työmarkkinoille toisen asteen ammatil lisesta koulutuksesta Hankkeet/ESR: Osaajana työmarkkinoille toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta öelämäjaksot EläkööntyöelämäyhteistyöEläköönopettajientyöelämäj lämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 55 lämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

56 LIITE 2. Amiedun ja Koulutuskeskus Salpauksen opettajien työelämäjaksojen suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuus 2012 elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot Eläkööntyöelämäyh styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö E 56 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhte

57 LIITE 3. Jyväskylän ammattiopiston opettajien työelämäjaksojen toteutuksen prosessi 2012 Työelämäjakso prosessina Mitä Kuka Miten/milloin Huomioidaan Kehityskeskustelu Esimies Opettaja Varaus vuosityösuunnitelma Esimies Kerran lukuvuoden aikana Lukuvuoden suunnittelun yhteydessä Työpaikan hakeminen Opettaja Edellisten jaksojen aikana Työelämäjakso Opettaja Vuosisuunnitelmassa määritelty ajankohta Raportti Opettaja Sisältömalli sisäisessä verkossa Kokemusten arviointi ja jakaminen Mittarit Työpaikka Opettaja Esimies Esimies, henkilöstösuunnittelija, talouspäällikkö, johto Opettajien/topopettajien kokous Koonti Talousarvion tavoite Sijaistarve ja sijaisen rekrytointi Ohjeet ja hakemus työelämäjaksosta henkilöstösuunnittelija Yhteistyösopimus työpaikan kanssa Palautus henkilöstösuunnittelijalle sisäiseen verkkoon Mahdollisten kehittämistarpeiden määrittäminen Tilinpäätös öelämäjaksot EläkööntyöelämäyhteistyöEläköönopettajientyöelämäj TopTrainerTeam S10923 lämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 57 lämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

58 LIITE 4. Kouvolan kaupungin, Kouvolan seudun ammattiopiston, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston, Ekamin ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän sekä Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVAN yhteinen opettajan työelämäjakson prosessi 10/2012 SUUNNITTELU- JA HAKEUTUMISVAIHE TOTEUTUSVAIHE LOPETUS- JA KEHITTÄMISVAIHE TARTU TILAISUUTEEN! Hakeutuminen jaksolle: - kehityskeskustelu esimiehen kanssa - tavoitteiden ja tehtävien määrittely - hakemuksen laadinta Valinta jaksolle määriteltyjen kriteerien perusteella Työpaikan hankinta Sopimuksen laadinta Tarvittavat sijaisjärjestelyt ja muut käytännön asiat TYÖSTÄ TOISEEN! Osallistuminen valmennusohjelmaan ja työskenteleminen jakson aikana: - alkuperehdytys ennen jaksoa - henkilökohtainen ohjaus jakson aikana - loppukeskustelu jakson jälkeen Opettajan tehtävät jakson aikana: - oman alan työtehtävien tekeminen - työpaikkaohjaajien kouluttaminen - opetussuunnitelman kehittäminen Palautteiden antaminen ja kerääminen Aineiston kerääminen ja raportin laadinta TULIAISIA TYÖPAIKOILTA! Oman työn ja koulutusalan kehittäminen: - oman työn kehittämisehdotusten laadinta Henkilökohtainen keskustelu esimiehen kanssa Kokemuksista ja kehittämisideoista tiedottaminen oman alan ja muiden alojen opettajille Työelämän tiedottaminen elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot Eläkööntyöelämäyh styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö E 58 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhte

59 LIITE 5. Omnian opettajien työelämäjaksojen toteutuksen prosessi 2012 öelämäjaksot EläkööntyöelämäyhteistyöEläköönopettajientyöelämäj lämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 59 lämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

60 LIITE 6. Yrkesakademin i Österbotten opettajien työelämäjaksojen toteutuksen kokonaisuus 2012 Coachande samtal, målsättningar, kontakt med arbetsplatsen / arbetsplatserna och uppgörande av plan och avtal. Planera och målsättningarna verkställs på arbetsplatsen / arbetsplatserna. Implementering av det inlärda, rapportering, dokumentering och spridning. elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot Eläkööntyöelämäyh styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö E 60 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhte

61 LIITE 7. Koonta työpajoihin ja kuvausohjaajien koulutukseen osallistuneet kehittäjät Koonta työpajat toteutettiin seuraavina ajankohtina: Kuvausohjaajien koulutus (1,5 op) toteutettiin vuonna 2011 ja siihen osallistuivat Kotimäki Erja Oulun seudun ammattiopisto Krannila Ville Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Peippo-Pasuri Aila Työtehoseura TTS Pellinen Ilkka SEDU aikuiskoulutus Riekko Sari Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto Seuraavat henkilöt ovat osallistuneet vähintään yhteen yllämainituista työpajoista: Fant Thomas Yrkesakademin i Österbotten Ikävalko-Kivihaka Päivi Vaasan aikuiskoulutuskeskus Harkke Freja AXXELL Utbildning ab Holmberg Rolf Turun ammatti-instituutti Häkkinen Sari Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Ekami Juusela Viivi Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Jämsä Kirsi Jokilaakson koulutuskuntayhtymä JEDU Keijonen Miika ORTON Invalidisäätiö Keskuspuiston ammattiopisto Korhonen Niilo Hyria koulutus Oy Kotimäki Erja Oulun seudun ammattiopisto Krannila Ville Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Lahenius Hannele Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus Lankinen Hanna ORTON Invalidisäätiö Keskuspuiston ammattiopisto Lehtosaari Tiina Ami-säätiö-Amiedu Norrback Harriet Yrkesakademin i Österbotten Nylander Päivi Kiipulasäätiö Oivanen Elina Ami-Säätiö-Amiedu Pellinen Ilkka SEDU aikuiskoulutus Peltola Kirsi Jokilaakson koulutuskuntayhtymä JEDU Riekko Sari Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto Ripattila Teija Skills Finland ry Ritvanen Tuula Kouvolan kaupunki, Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) Saarnisto Tarja Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Telinkangas Seppo KEUDAn aikuisopisto Tervo Unto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus Vartiainen Pirjo Vantaan ammattiopisto Varia Virtanen Ville SAKU ry Ågren Susanna SAKU ry Hytönen Mikko Opetushallitus Linna Eeva-Kaisa Opetushallitus Taivassalo-Salkosuo Minna Opetushallitus KOONTA hanke Frisk Tarja Educa-Instituutti Oy Hätönen Heljä Educa-Instituutti Oy Lammi Anne Educa-Instituutti Oy Peippo-Pasuri Aila Työtehoseura TTS Rytkönen Marjo Educa-Instituutti Oy öelämäjaksot EläkööntyöelämäyhteistyöEläköönopettajientyöelämäj lämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 61 lämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

62 LIITE 8. Esimerkki opettajan työelämäjakson kuvauksesta Opettajan työelämäjakson kuvauksen teemat: Työelämäjakson nimi 1. Opettajien työelämäjakson kuvaus pähkinänkuoressa ja mahdollinen kaavio tai kuvio toteutuksesta 2. Työelämäjakson suunnittelu 3. Opettajien työelämäjakson toteutus 4. Toimenpiteet työelämäjakson jälkeen 5. Työelämäjakson arviointi 6. Miten opettajien työelämäjaksot ilmenevät koulutuksen järjestäjän henkilöstöstrategiassa tai vastaavissa linjauksissa? 7. Ehdotuksia ja vinkkejä opettajien työelämäjaksojen suunnittelijoille ja toteuttajille kokemustenne pohjalta 8. Kehittäjäorganisaation nimi ja yhteystiedot 9. Www-osoite verkkosivuille, joilta löytyy lisätietoa kuvatusta työelämäjaksosta 10. Kuvauksen laatijan nimi ja yhteystiedot 11. Liitteet elämäyhteistyöeläköönopettajientyöelämäjaksot Eläkööntyöelämäyh styö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö E 62 ööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhte

63 Esimerkki Koonta hankkeen kuvausjärjestelmästä öelämäjaksot EläkööntyöelämäyhteistyöEläköönopettajientyöelämäj lämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö Eläkööntyöelämäyhteistyö EläkööntyöelämäyhteistyöEläkööntyöelämäy 63 lämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöeläkööntyöelämäyhteistyöelä

PERUSTEET OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSELLE 25 op

PERUSTEET OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSELLE 25 op PERUSTEET OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSELLE 25 op OPETUSHALLITUS 2009 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 1 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA KOULUTUKSEN MUODOSTUMINEN...

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

MONISTE 18/2006 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT 23 OP. Perusteet opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle

MONISTE 18/2006 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT 23 OP. Perusteet opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle MONISTE 18/2006 OPETTAJAN TYÖELÄMÄOSAAMISEN OPINNOT 23 OP Perusteet opetushenkilöstön täydennyskoulutukselle Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2994-7 (nid.) ISBN 952-13-2995-5

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi!

TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi! TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi! Uudistunut ammatillinen koulutus Yksi tapa suorittaa tutkinto Yhteishaku ja jatkuva haku Yksilölliset opintopolut, HOKS

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare

Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet 24.3.2010 Pasi Kankare Opetushallituksen valtionavustusten tavoitteet Koulutuspoliittiset tavoitteet Hallitusohjelma Kesu Keskeiset

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä

Lisätiedot

DIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere

DIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere DIGIOPE-selvitys Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö 16.5.2017 Tampere Sanna Ruhalahti ja Virve Kentta @somesanna #AMdiginyt #xbreikki #AMdiginyt Vastaajat

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

AMKE:n Luovat verkostot fiksumpi tapa toimia - verkostoseminaari

AMKE:n Luovat verkostot fiksumpi tapa toimia - verkostoseminaari Osaamiskartoitukset Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Case Salpauksen esimiesten osaamiskartoitukset Osaamisen johtamisen ohjelmisto osaamiskartoituksen tukena AMKE:n Luovat verkostot fiksumpi tapa toimia

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä?

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Sampon neuvottelukuntien seminaari, Imatra 6.9.2017 Projektipäällikkö Maija Savolainen, Savon ammatti- ja aikuisopisto maija.savolainen@sakky.fi

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva

Lisätiedot

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset piirteet OPS-infot 23.11.2009 2009 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammattikoulutuksen kehittäminen L 630/98 3 Vammaisille ill opiskelijoille

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Matkailualan perustutkinnon oppimistulosarvioinnin tulokset webinaari Arviointisuunnittelija Johanna Kiesi

Matkailualan perustutkinnon oppimistulosarvioinnin tulokset webinaari Arviointisuunnittelija Johanna Kiesi Matkailualan perustutkinnon oppimistulosarvioinnin tulokset webinaari Arviointisuunnittelija Johanna Kiesi johanna.kiesi@karvi.fi Webinaarin kulku 1 Webinaarin avaus 2 Arviointitulosten esittely 3 Kysymyksiä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN

TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA

Lisätiedot

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018 AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi

Lisätiedot

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua? Case Koulutuskeskus Salpaus

Miten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua? Case Koulutuskeskus Salpaus Miten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua? Case Koulutuskeskus Salpaus Laatuykkönen teemana työelämätoimikunnat laadunvarmistajina 4.12.2018 Paasitorni Helsinki Seija Katajisto Salpauksen laadunhallinnan

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillinen reformi ja opettaja

Ammatillinen reformi ja opettaja Ammatillinen reformi ja opettaja Lauri Kurvonen OAJ 26.9.2018 26.9.2018 1 Sisällys Opettajan työn ydintehtävät Reformin tuki ja toteutus Toimintaympäristön muutokset Lähde: Kunnas 2005 Opettajan työssä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ 2.2.2016 Heljä Hätönen / Educa-Projektit Oy Osaaminen koostuu yksilön luontaisista kyvyistä, ominaisuuksista,

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Erasmus+ -ohjelman linjaukset Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. Reija Piilola Kirjastoautopäivät Jyväskylä

Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto. Reija Piilola Kirjastoautopäivät Jyväskylä Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Kirjastoautopäivät Jyväskylä 11.8.2018 Ammattitutkinto Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista,

Lisätiedot