MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA toimeenpanosuunnitelman tarkistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 2017 - toimeenpanosuunnitelman tarkistus"

Transkriptio

1 LUONNOS MH ja MYR MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA toimeenpanosuunnitelman tarkistus Sisältö: 1. JOHDANTO 2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN VUODEN TULOKSIA 4. MAAKUNNAN MERKITTÄVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 5. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS 6. ERITYISTOIMENPIDE: RIITTÄVÄSTI TYÖVOIMAA UUSILLE RAKENNUSTYÖMAILLE Liitteet: Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Rahoitussuunnitelman tarkistus vuodelle 2016 ja vuoden 2017 EU-rahoitusta koskeva esitys.

2 1. JOHDANTO Keski-Suomen kehittämistyö perustuu keväällä 2014 hyväksyttyyn maakuntastrategiaan. Elinkeinojen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Valittuja elinkeinoja kehittämällä saadaan maakuntaan työtä ja toimeentuloa sekä aluetalouteen jakovaraa, jolla mahdollistetaan julkisten palveluiden, mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen. Maakunnan aluerakenne ja liikenteellinen saavutettavuus ovat kehittämistyön lähtökohtia, jotka maakunnan strategiassa liittyvät tiiviisti tulokselliseen aluekehittämiseen. Maakuntastrategia korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä kaikenlaisessa tulevaisuustyössä. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kahden vuoden välein. Maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina on vuonna 2014 laaditun toimeenpanosuunnitelman täydennys ja rahoituksen tarkennus. Keski-Suomessa rahoitustaulukoiden lisäksi tarkistetaan suunnitelmaa myös sisällöllisesti. Tähän toimeenpanosuunnitelman tarkistukseen on kirjattu vuosien kehittämistoimet. Suunnitelma tehtiin osallistavasti, maakunnan eri toimijoita kuullen. Olennainen osa valmistelua oli seutukierros, jossa Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, koulutuksen järjestäjien ja eri järjestöjen edustajat kuulivat seutujen esityksiä välttämättömistä kehittämiskohteista. Seututilaisuuksia järjestettiin kolme: Pohjoisen Keski-Suomen ja Äänekosken seudun edustajat kokoontuivat omaan tilaisuuteensa, Jämsän seudun, Joutsan seudun ja Keuruun seudun edustajat omaan tilaisuuteensa ja Jyväskylän seudun edustajat omaan tilaisuuteensa. Näihin keskusteluihin osallistui lähes 100 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, maakuntahallituksesta ja seutujen kärkiyrityksistä. Euroopan unionin rakennerahastovarojen uudenlainen hallinnointi on saatu käyntiin. Keski- Suomen liitolle kohdennetut EAKR-rahoituspäätökset tehdään Pirkanmaan liitossa Tampereella. Rahoituksen hakijoiden näkökulmasta muutos on koettu jossain määrin ongelmallisena vaikka hankkeiden sisällöllinen valmistelu tapahtuukin edelleen Keski-Suomen liitossa. ELY-keskusten työnjaon mukaisesti Keski-Suomen ELY-keskus tekee kaikki Länsi-Suomen alueen ELY-keskuksille osoitetut hankepäätökset. Tämä suunnitelma on laadittu samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen tulossopimuksen kanssa. Kiitämme aktiivisesta osallistumisesta valmisteluun. Jyväskylässä Mikko Tiirola Rolf Nyholm Anita Mikkonen maakunnan yhteistyöryhmän maakuntahallituksen maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja

3 2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET Keski-Suomi on väestönkasvun maakunta, jonka väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli Maakunnan väestöstä 65 % on keskittynyt Jyväskylän seudulle. Ikärakenne on eriytynyt alueellisesti, ja maakunnan keskusalueen ulkopuolella ikääntyvän väestön osuus työikäisiin verrattuna on huolestuttavan suuri. Ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen nopeasti tulevina vuosina. Muuttovoitto maakuntaan on hiipunut, osaltaan maakunnan vaikean työllisyystilanteen vuoksi. Maahanmuutto on pitänyt yllä maakunnan väestönkasvua viime vuodet. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vaikutuksen merkittävyyttä väestökehitykseen ja sen suuntautumisen maakunnassa on tätä kirjoitettaessa vaikea arvioida. Odotukset maakunnan aluetalouden ja työllisyyden kääntymisestä nousu-uralle ovat vahvat. Vuoden 2015 aikana varmistui Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi Äänekoskelle. Uuteen tuotantoon liittyvään hankintaketjuun ja yhteistyöverkostoon on syntymässä noin uutta työpaikkaa. Puunkorjuuseen, logistiikkaan ja innovaatiotoimintaan tarvitaan osaajia. Rakentaminen on piristynyt selvästi. Suuria rakennushankkeita on alkanut tai alkamassa. Tällaisia ovat em. biotuotetehtaan lisäksi mm. Uusi Sairaala sekä Prisma sekä Seppä-hanke Jyväskylässä, Himoksen kylpylä-hotelli Jämsässä, Muuramen kauppakeskus sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Sepänkadun kiinteistön peruskorjaus. Kuntien investoinnit ovat niin ikään mittavia pääosin oppilaitosrakentamisen vuoksi. Kiinteistörakentamisen ohella tuleviin valtion tulo- ja menoarvioesityksiin ollaan maakuntaan osoittamassa 158 miljoonaa euroa tie- ja rautatieliikenteen investointeihin, jotka työllistävät erityisesti koneurakoinnin ja maarakennusalan ammattilaisia. Investoinnit kytkeytyvät biotuotetehtaan erilaisten kuljetusten varmistamiseen. Keski-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2015 aikana ajoittain jopa koko valtakunnan korkein, ja on ollut jo pitkään koko maan työttömyysastetta korkeampi. Heikon yleisen talouskehityksen lisäksi viime vuosina työttömyyttä ovat lisänneet maakunnan vahvuusalojen eli metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Huolimatta työpaikkojen menetyksistä Keski-Suomessa on edelleen 5,3 % maan teollisuustyöpaikoista. Paperi- ja puuteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Myös alkutuotannon työpaikkoja on Keski-Suomessa väestöosuutta enemmän, ja metsätalouden rooli on merkittävä. Koulutus ja osaaminen ovat Keski-Suomen vahvuuksia. Maakunnassa on vetovoimaisia oppilaitoksia, ja koulutustoimiala työllistää suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Keski- Suomessa korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulusektorin T&K -menoista on noin 7 %. Yritysten T&K-toiminta on sen sijaan selvästi koko maan tasoa alhaisempi. Maakunnan tuotantoa kuvaava bruttokansantuote (BKT) on 4,1 % koko maan arvosta, mutta se vaihtelee merkittävästi alueiden välillä. BKT on korkein teollisuusseuduilla Jämsässä ja Äänekoskella sekä Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen tavaravienti romahti finanssikriisin seurauksena vuonna 2009, ja romahdusta ovat vauhdittaneet metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Vienti ei ole edelleenkään toipunut kunnon kasvuvauhtiin. Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi viime vuosina Keski-Suomessa, kuten koko maassa. Heikko yleinen talouskehitys on hillinnyt verotulojen kasvua ja valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet tulopohjaa entisestään. Ikääntyvä väestö puolestaan tuo paineita kuntien toimintamenojen kasvuun.

4 Pakolaiskriisi ja turvattomuus Euroopan rajoilla näkyy myös Keski-Suomessa. Kunnissa on tehty ripeään tahtiin myönteisiä päätöksiä vastaanottokeskusten löytämiseksi turvapaikanhakijoille. Keski-Suomen aluetalouden ja yritystoiminnan ajankohtaiskatsauksen (Keski-Suomen Aikajana 2/2015, ) mukaan maakunnassa on havaittavissa käännettä parempaan. Liikevaihdon kehitys kääntyi viime vuoden lopussa nousuun koko maata ripeämmin. Kasvua selittää viennin lisäys, josta 80 prosenttia muodostuu metsä- ja metalliteollisuuden viennistä. Henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi. Teknologiateollisuuden vienti virkistyi vuoden 2013 lopussa ja viennin kasvun odotetaan jatkuvan ainakin vuoden 2015 mm. Valmetin tilausten ansiosta. Valmet arvioi, että sellu-, kartonki- ja paperikoneiden kysyntä säilyy lähitulevaisuudessa hyvänä. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on noin ja viennin arvo noin miljardi euroa. Metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2014 lopussa. Metsä Group on kertonut hyvästä tuloksesta sellun ja kartongin osalta. Myös Honkarakenteen tulos on parantunut. Alan henkilöstömäärä ei enää vähene. Metsäteollisuudessa työskentelee noin henkilöä ja viennin arvo noin 1,2 miljardia euroa. Kaupan alalla liikevaihdon lasku näytti pysähtyneen, mutta henkilöstömäärä väheni edelleen. Liikevaihto supistui erityisesti erikoistavarakaupassa mm. kuluttajien ostovoiman heikkenemisen vuoksi. Kaupparakentaminen on piristymässä Keski-Suomessa. Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin Palvelualoilla liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana. Henkilöstömäärä on viime vuosina pysytellyt noin :ssa. Loppuvuoden suhdannenäkymät palveluissa ovat hienoisessa laskussa. KIBS-aloilla (Knowledge Intensive Business Services) kasvua on tullut viime vuosina noin 5 prosenttia vuodessa ja sama trendi näyttää jatkuvan. Alan henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain noin 3 prosenttia ja se on nyt KIBS-aloihin kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainos- ja markkinointipalvelut, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus. Matkailualan tilanne on edelleen heikko. Syynä ovat mm. edustuskulujen verovähennysoikeudesta luopuminen (palautettiin v. 2015), huonot talvisäät sekä venäläisten matkailun väheneminen. Vuokratyövoiman käyttö laskee henkilöstömäärää. Hyviä uutisia ovat Himoksen kylpylähankkeen eteneminen ja muut vireillä olevat matkailuhankkeet. Viimeisimmät tilastot kertovat mm. Jyväskylän ja Helsingin välisen lentoliikenteen suoritteiden merkittävästä kasvusta. Rakennusalan liikevaihto on laskenut, mutta valoisampaa tulevaisuutta ennakoivat mittavat uudet rakennusinvestoinnit. Yritysten liikevaihdon kehitys Jyväskylän seudulla alkaa olla lähellä koko maan kehitystä. Käänteestä parempaan on viitteitä myös Jämsän ja Äänekosken seuduilla. Keuruun seudulla liikevaihto on pysynyt hyvällä tasolla varuskunnan lakkautuksesta huolimatta. Loppuvuosi 2015 näyttää, kääntyykö yritysten liikevaihto kasvuun myös Joutsan ja Saarijärven- Viitasaaren seudulla.

5 Keski-Suomen strategiassa vuosille asetettujen tavoitteiden mukaan maakuntaan tavoitellaan suunnittelukaudella uutta työpaikkaa, uutta yritystä, vientitulon kasvattamista 2 MRD eurolla sekä tutkimus- ja kehittämisvoimavarojen kohdentamista entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Matka-aikatavoite junalla välillä Jyväskylä- Helsinki on 2 tuntia 15 minuuttia. Maakuntastrategian kehittämisteemat ohjelmakaudella ovat: - Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa - Biotalous nousee metsätalouden murroksesta - Digitalous haastaa palvelut uusiutumaan - Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot - Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta 3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN VUODEN TULOKSIA Liikenteen kärkihankkeiden eteneminen maakunnassa vaikuttaa suotuisalta. Äänekosken biotuotetehtaan tarvitsemien liikenneyhteyksien parantamiseen ollaan tulevien vuosien valtion talousarvioesityksissä osoittamassa 158 miljoonan euron rahoitusta. Rahoitus suunnataan pääosin lähialueen rata- ja tieverkon uudistamiseen ja kunnostamiseen. Parannuskohteita ovat: - VT 4 ja VT 13 liittymäjärjestelyt - VT 4 Äänekosken kohta - alemman tieverkon parantaminen Äänekoskella ja ympäristössä - Rataosuuden Äänekoski Jyväskylä sähköistäminen ja tunneli- ym. parantamiset - Rataosan Tampere-Jyväskylä kapasiteetin parantaminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen Metsäteollisuuden kuljetusten sujuvuutta varmistava VT 77:n perusparantaminen Viitasaarelta itään sai erillisen 13 miljoonan euron rahoituksen jo aiemmin. Edellisten lisäksi valtion rahoitusta on kohdennettu VT:lle 4 Pihtiputaan liikenneolosuhteiden parantamiseen noin 1,3 miljoonaa euroa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosille valmisteltiin siten, että se voidaan allekirjoittaa vuoden 2016 alussa. Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyen Saarijärven reitillä aloitettiin luonnonvesien tilaa ja merkitystä koskeva kyselytutkimus. Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelman ensimmäiset toimet on käynnistetty. Etelä-Konneveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu on aloitettu ja ensimmäiset palveluvarustukset perustettu. Kulttuuriympäristöohjelman päivitys on käynnistynyt.

6 Biotalous. Äänekosken biotuotetehdasinvestoinnin varmistamiseksi parannettiin liikenneyhteyksiä ja turvattiin koulutetun työvoiman saatavuutta (ks. osaamistalous). Biotalouden mahdollisuuksia esiteltiin ja markkinoitiin alueellisissa tapahtumissa. Biotalouden, erityisesti puupohjaisen biomassan, kestävää hyödyntämistä on tuotu esille erityisesti EU:n suuntaan. Samalla on verkostoiduttu muiden Euroopan biotalousvaltaisten alueiden kanssa. Keski-Suomen biotalouden kehittymisen kannalta on tärkeää saada osaamisyhteisöt yhä tiiviimpään yhteistyöhön keskenään sekä alueen yritysten kanssa. Keski-Suomen liitto rekrytoi biotalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Sidosryhmätutkimuksessa liiton katsottiin menestyneen parhaiten juuri biotalouden edistämisessä. Digitalous. Keski-Suomessa toimeenpantiin Valtakunnallinen Laajakaista kaikille kokonaisuus. Valtion ja EU:n tukeman runkoverkon toteuttamisen ohella useat kunnat olivat aktiivisia toteuttamaan yhdessä operaattoreiden kanssa laajakaistatuen ulkopuolisten alueiden verkkoja sekä tilaajayhteyksiä. Alkuvaikeuksien jälkeen hankkeet ovat edenneet ripeämmin ja toteutusvastuu on siirtynyt kuntaomisteisille yhtiöille. Kuntien langattomien tietoliikenneyhteyksien toimivuutta kartoitettiin ja tulos tuki kiinteiden yhteyksien tarvetta. ICT-strategian ohjausryhmä aloitti toimintansa. Ryhmä seuraa alan kehitystä, suunniteltuja ja meneillään olevia hankkeita, ohjaa toimenpiteitä ja toimii strategian toteutukseen osallistuvien yhteistyön koordinoijana ja tiedonvaihtofoorumina. Lisäksi kuntien tietohallinto- ja ICTvastaavien yhteyshenkilöiden ryhmän kautta on pidetty yhteyttä kuntiin digitalouteen liittyvissä asioissa. Digitalousalan yritykset ja muut toimijat ovat kokoontuneet myös ICTfoorumeissa. Keski-Suomen maakunnallisen ICT-strategian lisäksi käytettävissä oli toimialoittaisia digitalisaatiokehitystä ja siihen käytettäviä resursseja ohjaavia toimenpideohjelmia. Yritysten digitalisointia edistettiin seutukuntaseminaareissa erillisen selvitystyön pohjalta. Kuntien koko-

7 naisarkkitehtuurityöllä edistettiin kuntien yhteisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä valtion ja kuntien järjestelmien yhteensopivuutta. Keski-Suomi osallistui kuuden Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnan Kaista kaikille -koordinaatiohankkeen sekä emaaseutu - ja Kaista käyttöön! -kehittämishankkeiden toimintaan ja hankevalmisteluun. Aiheeseen liittyvät raportit ja muu materiaali löytyvät osoitteesta Kyberturvallisuusala kehittyi Keski-Suomessa vahvasti. Puolustushallinto, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu panostivat vahvasti kyberturvallisuuden tutkimukseen, koulutukseen, testaukseen ja tarvittaviin laboratorioympäristöihin. Toimintaan kanavoitiin merkittävästi kehittämisrahoitusta. Keski-Suomen liitto rekrytoi digitalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Keski-Suomen liiton hankehaussa kesällä 2015 merkittävin osa hakemuksista suuntautui digitalouden kehittämiseen. Osaamistalous. Varautuminen Äänekosken biotuotetehtaan tulevaan työvoimatarpeeseen aloitettiin. Kampanja, Biotaloudesta ammatti suunniteltiin ja toteutettiin työvoiman varmistamiseksi rakennusvaiheessa, puunkorjuussa ja logistiikassa, laiteasennuksissa, tuotannossa sekä innovaatio- ja tuotekehityksessä. Kampanjassa Keski-Suomen liiton yhteistyökumppaneina olivat Metsä Group, Keski-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Äänesseudun Kehitys Oy ja Keski-Suomen yrittäjät. Biotaloudesta ammatti -kampanja jatkuu erilaisina tapahtumina koulutuksen järjestäjille, nuorille ja työpaikan vaihtoa suunnitteleville lähivuosien ajan. Osaamistalous kytkeytyi tiiviisti strategian muihin painopistealueisiin, kuten bio- ja digitalouteen. Alueen tutkimus- ja kehitystoimijoita haastettiin uusiin innovaatioihin ja verkostoitumiseen. Koulutuksen ja liiketoiminnan digitalisaatio sekä uusi hallitusohjelma tuovat mahdollisuuksia osaamistalouden edistämiseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyötä tiivistettiin. Keski- Suomen liitto rekrytoi osaamistalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Hyvinvointialan kehittäminen. Toiminta suuntautui sekä sosiaali- ja terveysalan rakenteelliseen kehittämiseen että väestön osallisuutta tukeviin kumppanuuksiin. Merkittävin kehittämishanke, joka jatkuu edelleen, on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Jyväskylän kaupungin koordinoima Sote2020-hanke. Kyseessä oli maakunnallisen sote-palveluiden tuottajayhteisön rakentaminen sekä toimintamallien määrittely uudistuvan lainsäädännön ja uuden hallitusohjelman linjausten mukaan. Maakunnan järjestökentän kokoava Keski-Suomen Järjestöareena toimi foorumina järjestöille ja niiden jäsenille osallistua maakunnan tavoitteiden määrittelyyn ja yhteiseen toteuttamiseen. Sopimuksellista yhteistyötä tehtiin Keski-Suomen Eläkejärjestöjen Neuvottelukunnan ja Nuorten Keski-Suomi ry:n kanssa. Erillistä maakunnan nuorten kohtaamista vuoden 2015 alussa ei toteutettu, koska tilaisuuksia nuorten tapaamisiin oli vuoden aikana muutoinkin runsaasti.

8 Digitalouden kanssa yhteinen kehittämishanke oli Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan ICT:n kehitysohjelma, jonka tavoitteena oli kasvattaa alan yritystoimintaa maakunnassa ja hyödyntää alan monipuolista osaamista. Hankkeen toteuttajana oli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Keski-Suomen ennakointiverkoston edustajat osallistuivat maakunnan sosiaali- ja terveysjohdon työkokouksiin tavoitteenaan saada sote-alan asiantuntemusta maakunnan tulevaisuustyöhön sekä kiinnittää palveluiden tuottajien erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen. Keski-Suomen liiton hankehaku kesällä 2015 suunnattiin Keski-Suomen strategiaa ja älykästä erikoistumisen valintaa tukeville hankkeille. Rahoitushakemuksia saapui 24, hakemusten yhteissumma oli 1,7 miljoonaa euroa. Eniten hakemuksia tuli digitalouden alalta. Ahkerimpia hakemusten laatijoita olivat koulutusorganisaatiot, etunenässä Jyväskylän yliopisto 14 hakemuksellaan. 4. MAAKUNNAN MERKITTÄVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 4.1. TOIMIVA ALUERAKENNE LISÄÄ VETOVOIMAA Maakuntakaavoitus ja kuntien maankäytön suunnittelu tähtäävät kestävään alue-ja yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkostoon. Äänekoskelle rakennettava Metsä Groupin biotuotetehdas nopeuttaa maakunnan liikennehankkeiden etenemistä. Tehtaan kuljetusten kannalta kiireellisimmät vt:n 4 kohteet, vt:n 13 eritasoristeyksen rakentaminen ja tien parantaminen Äänekosken kohdalla rakennetaan pääosin suunnittelujakson aikana, vaikka viimeksi mainitun käyttöönotto onkin mahdollista vasta vuonna Kirri-Tikkakoski -moottoritien rakentamisesta tehdään rahoituspäätös ja Vaajakosken kohdan moottoritie (vt 4 Haapalahti-Kanavuori) saa tiesuunnitelman valmistumisen myötä toteuttamisvalmiuden. Välin Vehniä-Äänekoski YVA valmistuu ja yleissuunnitelman laatiminen etenee. Valtatien 9 kehittämisselvityksen 1. vaiheen toteuttaminen on käynnistynyt suunnittelujakson aikana ja Jyväskylä-Muurame -moottoritien tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu. Muuta pääväylästöä ja vähäliikenteisempää liikenneverkkoa parannetaan siten, että teillä liikkuvat energiantuotannon, maatalouden ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä uudet biotuotteet saadaan turvallisesti perille. Tieverkon korjausvelkaa pystytään lisääntyneellä perustienpidon rahoituksella merkittävästi vähentämään, jolloin etenkin alempiasteisen tiestön kunnon heikkeneminen saadaan pysäytettyä. Jyväskylä-Tampere -rataosalla tehdään kapasiteettia lisääviä ja häiriöherkkyyttä vähentäviä parannustöitä. Lisäksi Jämsä-Orivesi -välin kaksiraiteistamisen YVA-menettely ja alustava yleissuunnittelu edistyy. Jyväskylä-Äänekoski -rataosuus sähköistetään ja sitä parannetaan ratateknisesti. Saarijärvi-Haapajärvi -rataa kunnostetaan. Junamatkustamista Jyväskylän ja Helsingin välillä nopeutetaan mm. ottamalla käyttöön sellaisiakin vuoroja, jotka eivät pysähdy Tampereella. Keski-Suomen sisäisen joukkoliikenteen palveluita turvaavaa kutsu- ja palveluliikennetarjontaa kehitetään järjestelmällisesti.

9 Maakunnan kansainvälisten yhteyksien kannalta välttämättömät lentovuorot Jyväskylästä Helsinki-Vantaalle vakiinnutetaan. Puhdas ja terveellinen ympäristö Toimenpiteet maakunnan vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi ovat alkaneet. Etelä- Konneveden kansallispuiston palveluvarustus on valmis. Kuntien maankäytön suunnittelu ottaa huomioon kulttuuriympäristöohjelman. Yhteistyötä kulttuuriympäristöalan erikoistumiskoulutuksen kehittämiseksi vahvistetaan BIOTALOUS NOUSEE METSÄTALOUDEN MURROKSESTA Biotalous on kansallisesti merkittävimpiä kehittämiskohteitamme. Se tuo toimeentuloa noin keskisuomalaiselle maa ja metsätaloudessa, raaka-aineiden jalostusteollisuudessa sekä näihin liittyvässä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Keskisuomalaisen tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen yhteistyö biotalouden yritystoiminnan lisäämiseksi Alan koulutus ja tutkimus antavat mahdollisuuksia biotalousyrittäjyyteen ja innovaatioihin. Keski-Suomen liitto edistää toimintamallia, jossa toinen aste, ammattikorkeakoulutus, yliopisto ja tutkimuslaitokset (VTT, Luke, Syke) tiivistävät yhteistyötään biotalouden uusien yritysten ja innovaatioiden synnyttämiseksi ja teollisten symbioosien konkretisoimiseksi. Esimerkkinä tästä on toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö Saarijärven Tarvaalan Biotalouskampuksella. Biotalouteen rakentuva monipuolinen biotuotteiden kehittämisympäristö Keski-Suomen liitto yhdessä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa aktivoi tutkimusta ja tuotekehitystä niin, että biotalouden jalostusaste nousee ja uusiutuvia materiaaleja hyödynnetään yhä monipuolisemmin. Kannustamme kokeilukulttuuriin ja rohkeisiin aloituksiin sekä eri toimijoiden yhteistyöhön, jolla mahdollistetaan uusien, maailmanmarkkinoille suuntautuvien biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden syntyminen. Teolliset symbioosit tuovat tähän lisäarvoa. Luonnosta saatavat raaka-aineet ja palvelut tulee muuntaa asiakkaita houkuttaviksi, korkean jalostusarvon tuotteiksi. Muotoilu tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuote-, valmistus- ja suunnitteluprosessien parantamiseen kustannustehokkaasti. Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonympäristön resurssiviisas hyödyntäminen Keski-Suomen paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen kestävästi on yksi valttimme. Maaja metsätalouden toimijoiden tukeminen sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja jalostusarvon lisäämiseksi on resurssiviisasta ja aluetalouden kannalta positiivista toimintaa. Biopolttoaineiden osaaminen, hyödynnettävä materiaali ja esim. biokaasun käyttöosuuden lisääminen mahdollistavat yhä resurssiviisaamman Keski-Suomen. Tässä työssä Keski-Suomen liitto on aktiivisesti mukana kokoamassa alan yrityksiä ja julkisia toimijoita yhteen.

10 4.3. DIGITALOUS HAASTAA PALVELUT UUDISTUMAAN Tietotekniikan merkitys lisääntyy maailmanlaajuisesti. IT koskettaa kaikkia ihmisiä ja maailmassa on enemmän tietoteknisiä laitteita kuin ihmisiä. IT-ala on erityisen tärkeä paitsi omana alanaan myös muiden alojen mahdollistavana teknologiana. Keski-Suomesta kyberturvallisuusalan kansainvälinen keskittymä Alan huippuosaajille ja yrityksille luodaan kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, jota tavoitetta kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutustoiminta Jyväskylässä jo tukee. Kyberturvallisuuden liiketoiminnalle luodaan toimintamalli. Esimerkki tästä on kansallinen toimintamalli erityisesti pk-yritysten kyberturvallisuuden arviointia, akkreditointia varten. Toimintaa on tarkoitus kansallisen vaiheen jälkeen laajentaa kansainvälisille markkinoille. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi huolehditaan teknologioiden soveltamisesta ja palveluinnovaatioista. Keski-Suomi osana kansainvälisiä arvontuotannon verkostoja Toimiva ja turvallinen IT-ympäristö muodostaa pohjan digitaloudelle, mutta digitalouden edelläkävijyys vaatii uudenlaista orientaatiota palveluiden sisältöjen kehittämiseen. Myötävaikutetaan siihen, että maakunnan yrityksillä on toimivat sähköiset markkinointi- ja myyntikanavat, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden levittämistä niin kotimaassa kuin globaalistikin. Kansainvälistyminen on avainasia verkkokaupan kasvua haettaessa. Keskittyminen ainoastaan kotimarkkinoille ei tarjoa riittävästi kasvupotentiaalia, vaan altistaa suomalaisen verkkokaupan kansainvälisten jättien armoille. Kotimarkkinatuntemus ei tuo riittävää kilpailuetua, lähes kaikki kansainväliset verkkokaupat palvelevat asiakkaitaan suomeksi, meille tutuilla maksu- ja toimitustavoilla. Uusi teknologia muuttaa tuotantoa Robotisaatio tuo tuotantolinjoihin joustavuutta. Robotti voi valmistaa tehokkaasti yksilöllisiäkin tuotteita ja sarjavalmistus voidaan hajauttaa. 3D-tulostuksessa malli voidaan ladata verkosta ja äärimmilleen vietynä tulostaa toimivaksi esineeksi kotona. Tavaroiden valmistus ostokeskuksissa, rauta-kaupassa ja pikavalmistuspalveluissa, terveydenhuollon pisteissä, erikoisliikkeissä ja huoltoliikkeissä tullee kuitenkin lisääntymään kotitulostusta nopeammin. Tavaroiden teollinen sarjavalmistus korvautuu osa kerrallaan hajautetun valmistuksen mallilla, jossa tavara valmistetaan lähempänä käyttäjää ja yksilöllisesti. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Suomen sata uutta mahdollisuutta) Varaudutaan robotiikkaosaamiseen ja robotiikan käyttöönottoon kaikilla aloilla. Kehitetään 3D- ja 4D-tulostuksen mahdollisuuksia tavaroiden lähituotannossa. Hyödynnetään tulevaisuustietoa uusien teknologioiden omaksumisessa ja toimintojen uudistamisessa. Digiosaaminen kehityksen edellytyksenä Haetaan toimintakonsepti sille, että kaikilla keskisuomalaisilla niin kaupungeissa kuin maaseudulla on mahdollisuus, tarvittava osaaminen ja laitteet palvelujen käyttöön. Lähdetään yhdessä osaamistalouden ja koulutusalan eri toimijoiden kanssa suunnittelemaan uuden sukupolven digikoulun master plania.

11 Sähköiset palvelut tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja vapauttavat työvoimaa toisiin tehtäviin, digitaalisuudella toiminta skaalautuu paremmin OSAAMISTALOUS KYTKEE KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA ELINKEINOT Yritykset jalostavat osaamisen liiketoiminnaksi Keski-Suomessa on vahva osaamisperusta, mutta se ei ole muuntunut riittävästi uudeksi liiketoiminnaksi. Menestyvässä osaamistaloudessa yritykset ja koulutusorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä siten, että syntyvistä ideoista saadaan jalostettua osaamisen kautta uutta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Liiketoiminnan, tutkimuksen- ja koulutuksen yhteistyötä edistetään ja saatetaan tutkimus- ja kehitystoiminta lähemmäs yritystoiminnan tarpeita. Biotalouden koulutustarpeita konkretisoidaan tehdyn selvityksen pohjalta. Osaamistalouden ja biotalouden kärkiä yhdistetään kehittämällä Biotalouskampus-ajatusta ja hyödyntämällä biotuotetehtaan ympärille rakentuvaa tutkimus- ja yritystoimintaa. Yrittäjyyden edistäminen Yrittäjyys on saanut yhä vahvemman sijan sekä ajattelutapana että koulutusten ja tutkintojen sisältöinä. Eri oppilaitosten yrittäjyysosaamista edistetään oppilaitosten omina työkaluina ja oppilaitosten keskinäisenä yhteystyönä. Arvioidaan maakunnallisen yrittäjyyskasvatustyön vaikutuksia. Työttömyyden haasteisiin etsitään uusia ratkaisuja. Startup- ja kokeiluyrittäjyyskulttuuria edistetään myös työllistymisratkaisuna. Koulutusviennistä osaamisen vientiin Tulevaisuudessa osaamisen vienti koostuu perinteisen koulutusviennin ohella entistä enemmän osaamisen ja koulutuksen integroinnista kaikkien tuotteiden ja palveluiden vientiin. Uusi avauksia ja mahdollisuuksia edistetään. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Toisen asteen koulutus on murroksessa. Valtakunnallisesti on suunniteltu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen rakenteellisia ja rahoituksellisia muutoksia. Lukiokoulutuksen järjestäjien toimintaympäristö on muuttumassa. Digitalisaatio tuo oman haasteensa ja mahdollisuutensa koulutuksen järjestämiseen. Tulevia muutoksia seurataan ja ennakoidaan sekä edistetään ratkaisuja, jotka parantavat digitaalisten oppimisympäristöjen kehittymistä. Koulutuksen digitalisaation kehittäminen ja alueellisen osaamisen verkostoituminen Oppiminen ja koulutus ovat digitalisaation myötä ison haasteen edessä. Keski-Suomessa on ainutlaatuinen koulutuksen ja kasvatuksen osaamiskeskittymä. Maakuntaan on kertynyt vahvaa tietotekniikan tutkimusta ja yritystoimintaa sekä muuta oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvää osaamista. Uuden sukupolven koulu - tarjoaa maakunnallisen kehittämishaasteen, johon Keski-Suomessa löytyy erityistä ja ainutlaatuista osaamista. Tavoitteena on verkottaa sivistysalan toimijat laajaan kumppanuuteen ja valtakunnallisesti merkittäväksi tutkimus- ja kehitysyhteisöksi edistämään tulevaisuuden koulun rakentamista.

12 4.5. HYVINVOINTIPALVELUT RAKENTUVAT VAHVASTA ALUETALOUDESTA Maakunnallisen itsehallintoalueen rakentumiselle luodaan edellytyksiä. Kehitetään yhdessä kuntien, kuntayhtymien ja järjestötoimijoiden kanssa uusia osallistumiskanavia väestön mielipiteiden ulottamiseksi osaksi maakunnan yhteistä päätöksentekoa. Kiinnitetään erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen osana maakunnallista työvoimatarpeiden ennakointia. Terveydenhuollon osaamista haastaa myös Jyväskylään rakennettava kustannus-, energia- ja materiaalitehokkuutta tavoitteleva Uusi Sairaala. Kulttuurin ja luovan talouden toimijaverkostoa jäsennetään maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Verkoston tavoitteena on luovan osaamisen ja luovien menetelmien (esimerkiksi palvelumuotoilun) hyödyntäminen strategian kärkien kehittämisessä sekä luovuuteen pohjautuvien uusien alojen merkityksen tunnistamisessa osana aluetaloutta. Keski-Suomen matkailustrategian lähtökohtana ovat kehittyvät matkailukeskukset. Sauna on nostettu Keski-Suomen matkailun kärkiyritysten tulevaksi kehittämisteemaksi: Keski-Suomi Suomen saunamaakunta. Stop over -konseptin kehittäminen kohdentuu Aasian kasvaville markkinoille. Tavoitteena on saada Aasiasta tulevat lentomatkustajat viipymään Suomessa 1-4 päivään lentojen vaihdon yhteydessä. Keski-Suomen matkailuyrityksiä kannustetaan osallistumaan TEM:in Finrelax ja Stopover Finland -ohjelmiin. tavoitteenaan lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää. Venäjä on viime vuodet ollut Keski-Suomen tärkein ulkomainen markkina-alue, ja toimenpiteitä jatketaan. Venäjän taloudellisen tilanteen kehittymistä sekä uusien markkina-alueiden mahdollisuuksia seurataan. 5. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS Keski-Suomen maakuntastrategian kehittämisen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Strategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa Keski-Suomessa osallistutaan lukuisin tavoin maakunnan ulkopuolisiin kehittämiskumppanuuksiin ja hyödynnetään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Keski-Suomen valinnat ohjaavat hanketyötä ja tavoitteena on käyttää eri rahastoja toisiaan täydentäen. Keski-Suomen strategian kärjet sopivat hyvin Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin. Valtio on päättänyt rahoittaa kärkihankkeita 1,6 miljardilla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana. Keski-Suomi tulee esittämään omia toimenpiteitään tähän rahoitukseen etenkin biotalouden, osaamisen ja koulutuksen sekä digitalisaation kehittämiseksi. Maakunnallisessa valmistelussa hallituksen kärkihankkeiksi ovat mm.: BIOKAASU. Keski-Suomessa tavoitellaan biokaasun liikennekäytön lisäämistä. Keski-Suomi ja VT4:n vaikutusalue olisivat toimiva kokeiluvyöhyke biokaasun tuotannossa, jakelussa ja käytössä.

13 Biokaasu on puhdas liikennepolttoaine, mutta mm. verotus hidastaa sen käytön yleistymistä. Kehittämistoimin paikallinen tuotanto mahdollistaisi biokaasun käytön myös julkisessa liikenteessä. Biokaasun tuotanto maakuntakeskus Jyväskylässä kasvamassa, mutta muutoinkin kunnat ovat biokaasun kysynnässä ja markkinoinnissa tärkeässä asemassa. Biokaasutuotantoa ja - jakelua on tällä hetkellä Joutsassa sekä Laukaassa. Pihtiputaalla on suunnitelmat olemassa. Kokeiluun liittyy myös nesteytetyn maakaasun (LNG) hyödyntäminen raskaan liikenteen polttoaineena. UUDEN SUKUPOLVEN KOULU. Keski-Suomi haluaa olla uudistamassa yhtä kansallisesti merkittävimpää menestystarinaa: suomalaista koulua. Väestökehityksen alueellinen eriytyminen, osaamisen korostuminen työelämässä, työn sisältöjen uudistuminen ja ennen muuta digitalisaatio haastavat koulutusta. Tavoitteena on koota koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän ja kehittämisyhteisöjen näkemykset uusinta tutkimustietoa ja teknologiaa hyödyntäväksi pedagogiseksi tutkimus- ja kehitysyhteisöksi edistämään tulevaisuuden koulun rakentamista. Keski-Suomi, sivistyksen maakuntana, on tähän erittäin hyvin soveltuva, sillä alueella on monialaista, kaikkien asteiden koulutusta sekä vahva tutkimuksellinen perinne mm. pedagogiikan, psykologian ja tietojenkäsittelyn aloilla. Keski-Suomessa on käynnistymässä laajassa kumppanuudessa esiselvitys (Uuden sukupolven koulun Master Plan), joka yksilöi tarvittavat toimenpiteet tutkimus- ja kehitysyhteisön rakentamiseksi. TYÖLLISYYSKOKEILU. Keski-Suomessa suunnitelluissa kokeiluissa tähdätään työllistämisen ja työllistymisen esteiden madaltamiseen ja uudenlaisiin toimintamalleihin. Kokeilujen kärki suunnataan erityisesti kohti avoimia työmarkkinoita. Yhä suurempi osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja kasvuhakuisiin yrityksiin. Yritykset tarvitsevat osaajia nopeasti ja joustavasti, myös räätälöidyt tarpeet huomioiden. Kokeiluja viedään eteenpäin yhteistyössä työvoimahallinnon viranomaisten, oppilaitosten, yritysten ja kuntien kanssa. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on tarjoutunut työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualueeksi. Seutukunnalla on valmiudet ja halu sitoutua vaikean työllisyystilanteen ratkaisemiseen ennakoivalla työllisyydenhoidolla yrittäjyyttä painottaen. Keski-Suomessa oli elokuun 2015 lopussa lähes työtöntä työnhakijaa ja näistä pitkäaikaistyöttömiä lähes Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu yhdessä kuntien rahoitusvastuun lisääntymisen kanssa on aiheuttanut merkittävän lähes 70 %:n kasvun kuntien maksamaan työmarkkinatukeen vuoden 2015 aikana. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa on esitetty toimialan alueelliset painotukset. Kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen on saanut uusia muotoja kantavana voimanaan kokeilukulttuuri, mikä mahdollistaa strategian ulottamisen myös paikallistasolle maakunnassa. Maakunnassa kerättiin kokemuksia strategiaa edistävän, täsmällisesti suunnatun, hankehaun tuloksellisuudesta. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategian mukaan painopisteinä ovat Uudistuva yrittäjyys, Monimuotoinen maaseutuasuminen, Metsistä on moneksi ja Potkua maatalousyrittämiseen. Lisäksi alueen kehittämiseen liittyvät oleellisesti lähitalouden ja yhteisöllisyyden edis-

14 täminen sekä nuorten saaminen maaseudun voimavaraksi. Näiden paikallisesti painottuvien kehittämistoimien tukemisessa Leader-ryhmillä on merkittävä rooli. Keski-Suomeen kohdentuvan rahoituksen kokonaisuus ilmenee liitetaulukoista. 6. ERITYISTOIMENPIDE: TYÖVOIMAA UUSILLE RAKENNUSTYÖMAILLE Keski-Suomessa on käynnistynyt poikkeuksellisen mittavia teollisuuden, liikerakentamisen sekä kuntien ja kuntayhtymien rakennusinvestointeja. Lisäksi useita kohteita on suunnitteilla lähivuosiksi. Runsaasta hankekannasta Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen on jo toteutuksessa, samoin Prisman uusi liiketilainvestointi Jyväskylän Seppälässä. Skanskan Seppä - hanke on suunnitelmissa käynnistyä myöhemmin, ja se kytkeytyy tiiviisti Prisman yhteyteen. Muuramen kauppakeskuksen rakentaminen on aloitettu, samoin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Sepänkadun kiinteistön peruskorjaus. Kankaan alueen rakennustyöt ovat niin ikään käynnissä. Rakentamispäätös on tehty myös uutta palveluajattelua toteuttavasta Uudesta Sairaalasta, joka on suunniteltu Jyväskylään erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon tarpeisiin. Myös Himoksen kylpylä-hotellin ja loma-asuntojen rakentamisesta on jo päätetty. Kuntien investoinnit ovat niin ikään mittavia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin vuotuinen omien kiinteistöjen rakentamisen volyymi on noin 60 miljoonan euron luokkaa, Äänekoskella puolet tästä. Äänekosken kaupungin investointivolyymi on kasvussa akuutin oppilaitosrakentamisen vuoksi. Laukaan kolme kyläkoulua yhdistävästä kiertotaloutta toteuttavasta ns. Ekokoulusta päätetään syksyllä Kiinteistörakentamisen ohella valtion tulo- ja menoarvioissa on varauduttu osoittamaan maakuntaan 158 miljoonaa euroa tie- ja rautatieliikenteen investointeihin, jotka työllistävät erityisesti koneurakoinnin ja maarakennusalan ammattilaisia. Investoinnit kytkeytyvät biotuotetehtaan kuljetusten varmistamiseen. Keski-Suomen liitto teki loppukesällä 2015 rakennuttajille kyselyn maakuntaan sijoittuvien rakennusinvestointien määrän ja taloudellisen laajuuden selvittämiseksi. Kysely suunnattiin kunnille. Toimenpiteet Rakennusalan suhdannetilanne on maakunnassa hyvin vaikea. Viimeisimmän Aikajanan (2/2015, ks. kuvio alla) mukaan sekä alan liikevaihto että työllisyys ovat edelleen laskussa. Tulevien investointien myötä työvoiman kysynnän odotetaan kuitenkin kääntyvän v kasvuun. Tämä edellyttää, että maakunnan oman työvoiman osaaminen vastaa rakennuttajien osaamisvaatimuksia.

15 Jotta maakunnan lukuisille rakennusinvestoinneille olisi oikea-aikaisesti ja riittävästi osaavaa työvoimaa tarjolla, on toimenpiteiden suorittamiseksi koottava laaja kumppanuus. - Ensiksi, selvitetään rakennusinvestointien ajoittuminen lähivuosille sekä investointien kokonaisvolyymi (kysely 2015 loppukesällä) - Toiseksi, kutsutaan neuvotteluun rakennuskonsernit ja paikalliset rakentajat, oppilaitosten, TE-hallinnon ja Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimiston edustajat tarvittavan henkilöstön määrän ja laadun selvittämiseksi - Kolmanneksi, osoitetaan osaamisen vahvistamisen haasteet koulutuksen järjestäjille. Prosessissa tuotetaan suunnitelma, josta ilmenevät 1. Maakunnan rakentamisen volyymi vuosittain ja seuduittain 2. Henkilöstön saatavuus (eri ammattiryhmittäin ja paikallisesti), eroteltuna - talonrakennusala - teollisuusrakentaminen - korjausrakentaminen - Infrarakentaminen 3. Koulutuksen järjestäjien voimavarat osaajien tuottamisessa, eroteltuna - talonrakennusala

16 - teollisuusrakentaminen - korjausrakentaminen - infrarakentaminen 4. Rakentamiseen liittyvät palvelut 5. Rakennusalan vetovoimaisuudesta huolehtiminen Prosessi noudattaa koeteltua Biotaloudesta ammatti! työskentelytapaa ja valmistelu tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Liite: Tarkistus Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman rahoitussuunnitelmaksi vuodelle 2016 ja vuoden 2017 EU-rahoitusta koskeva esitys

17 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2016 EAKR Euroopan aluekehitysrahasto 2016 Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI YHTEENSÄ SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI YHTEENSÄ YHTEENSÄ TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,570 1,238 0,000 1,238 3, % TL 2 51 % EAKR 1, ,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Valtio 1, ,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Kunta ,000 0,000 0,000 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,388 1,926 2,314 0,200 1,380 1,580 3,894 EAKR 0,194 0,963 1,157 0,100 0,690 0,790 1,947 Valtio 0,194 0,353 0,547 0,100 0,338 0,438 0,985 Kunta 0 0,310 0, ,232 0,232 0,542 Muu julkinen 0 0,300 0, ,120 0,120 0,420 EAKR ja valtio yhteensä 2,958 1,316 4,274 1,438 1,028 2,466 6,740 Jätetään kohdentamatta EAKR ja valtio1) 0,047 0,028 0,075 1) Kehys siirretään Pirkanmaan kehykseen Uutta Luovat maakunnat hankkeelle MUU KS EAKR 2,442 KS SV EAKR 1,409 3,851 Pirkanmaalle. ULMA Kehyksestä EAKR:n MUU KS valtio 1,832 KS SV valtio 1,057 2,889 osuus 0,043 valtio 0,032

18 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2016 ESR Euroopan sosiaalirahasto 2016 Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 1,661 1,278 2,939 50,5 % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI YHTEENSÄ ESR 0,831 0,639 1,470 Valtio 0,623 0,479 1,103 Kunta 0,207 0,160 0,367 Muu julkinen 0,000 TL 4 29,5 % TL 5 20,0 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 1,291 0,426 1,717 ESR 0,646 0,213 0,859 Valtio 0,484 0,160 0,644 Kunta 0,081 0,053 0,134 Muu julkinen 0,080 0,080 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,739 0,426 1,165 ESR 0,369 0,213 0,582 Valtio 0,277 0,160 0,437 Kunta 0,093 0,053 0,146 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 3,230 1,864 5,094 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000 ESR 1,846 1,065 2,911 valtio 1,384 0,799 2,183 kunta 0,461 0,266 5,094

19 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2017 EAKR Euroopan aluekehitysrahasto 2017 Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI YHTEENSÄ SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI YHTEENSÄ YHTEENSÄ TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,570 1,238 0,000 1,238 3, % TL 2 50 % EAKR 1, ,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Valtio 1, ,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Kunta ,000 0,000 0,000 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,388 1,824 2,212 0,200 1,323 1,523 3,735 EAKR 0,194 0,912 1,106 0,100 0,662 0,762 1,868 Valtio 0,194 0,315 0,509 0,100 0,316 0,416 0,925 Kunta 0 0,300 0, ,225 0,225 0,525 Muu julkinen 0 0,297 0, ,120 0,120 0,417 EAKR ja valtio yhteensä 2,958 1,227 4,185 1,438 0,978 2,416 6,601 Jätetään kohdentamatta EAKR ja valtio 0,350 0,350 MUU KS EAKR 2,391 KS SV EAKR 1,381 3,772 MUU VALTIO 1,794 KS SV VALTIO 1,035 2,829

20 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2017 ESR Euroopan sosiaalirahasto 2017 miljoonaa euroa MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI YHTEENSÄ Toimintalinja TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 1,694 1,304 2,999 ESR 0,847 0,652 1,499 50,5 % Valtio 0,635 0,489 1,124 Kunta 0,212 0,163 0,375 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 TL 4 29,5 % TL 5 20,0 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 1,318 0,435 1,753 ESR 0,659 0,217 0,876 Valtio 0,494 0,163 0,657 Kunta 0,100 0,021 0,121 Muu julkinen 0,065 0,034 0,099 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,753 0,434 1,187 ESR 0,376 0,217 0,594 Valtio 0,282 0,163 0,445 Kunta 0,064 0,034 0,098 Muu julkinen 0,030 0,020 0,050 ESR ja valtio yhteensä 3,294 1,902 5,196 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000 ESR 1,882 1,087 2,969 valtio 1,412 0,815 2,227 kunta 0,376 0,218 5,196 Muu julkinen 0,095 0,054 0,149

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella

tapahtumassa? Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella Keski-Suomen Aikajana 2 / 2015 Kasvun merkkejä vihdoin näkyvissä ja onko käänne parempaan todella tapahtumassa? Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 5950005 0400 644367

Lisätiedot

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana I / 2015

Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS 19.9.2014 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 Sisältö: 1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. ALUEELLISESTI MERKITTÄVÄT VALTION

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS 20.11.2015 KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS Maakuntavaltuusto 20.11.2015 KESKI-SUOMEN STRATEGIA JA VISIO 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Keski-Suomi. Antti Hänninen

MAAKUNTAINFO. Keski-Suomi. Antti Hänninen MAAKUNTAINFO Keski-Suomi Antti Hänninen Keski-Suomen seutukunnat 2 Yleistä Keski-Suomen maakunnasta (väestö) Keski-Suomen väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli 275 360. Viimeisten 20 vuoden aikana maakunnan

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2017

Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Tilanne 31.12.2016 #keskisuomi #kasvunmaakunta on totta, kovat kasvuluvut pöytään vuodelta 2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 3/2017 julkaistaan elokuun

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous Keski-Suomi ja biotalous Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous 1 http://www.keskisuomi2040.fi/ KESKI-SUOMEN VAHVIMMAT ERIKOISTUMISALAT Paperi ja sellu Puuteollisuus Metsätalous Koneet ja laitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät Ari Kinnunen Saarijärvi 29.8.2016 Seudun vahvuudet 2» Kuntien erilainen ja monipuolinen yritysrakenne» Sijainti Äänekosken biotuotetehtaan naapurissa»

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikyselyn tulosten tiivistelmä helmikuu 2017 Satakuntaliitto vastaa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot