MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA toimeenpanosuunnitelman tarkistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 2017 - toimeenpanosuunnitelman tarkistus"

Transkriptio

1 LUONNOS MH ja MYR MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA toimeenpanosuunnitelman tarkistus Sisältö: 1. JOHDANTO 2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN VUODEN TULOKSIA 4. MAAKUNNAN MERKITTÄVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 5. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS 6. ERITYISTOIMENPIDE: RIITTÄVÄSTI TYÖVOIMAA UUSILLE RAKENNUSTYÖMAILLE Liitteet: Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Rahoitussuunnitelman tarkistus vuodelle 2016 ja vuoden 2017 EU-rahoitusta koskeva esitys.

2 1. JOHDANTO Keski-Suomen kehittämistyö perustuu keväällä 2014 hyväksyttyyn maakuntastrategiaan. Elinkeinojen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Valittuja elinkeinoja kehittämällä saadaan maakuntaan työtä ja toimeentuloa sekä aluetalouteen jakovaraa, jolla mahdollistetaan julkisten palveluiden, mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen. Maakunnan aluerakenne ja liikenteellinen saavutettavuus ovat kehittämistyön lähtökohtia, jotka maakunnan strategiassa liittyvät tiiviisti tulokselliseen aluekehittämiseen. Maakuntastrategia korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä kaikenlaisessa tulevaisuustyössä. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kahden vuoden välein. Maakuntaohjelman toteuttaminen vuosina on vuonna 2014 laaditun toimeenpanosuunnitelman täydennys ja rahoituksen tarkennus. Keski-Suomessa rahoitustaulukoiden lisäksi tarkistetaan suunnitelmaa myös sisällöllisesti. Tähän toimeenpanosuunnitelman tarkistukseen on kirjattu vuosien kehittämistoimet. Suunnitelma tehtiin osallistavasti, maakunnan eri toimijoita kuullen. Olennainen osa valmistelua oli seutukierros, jossa Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, koulutuksen järjestäjien ja eri järjestöjen edustajat kuulivat seutujen esityksiä välttämättömistä kehittämiskohteista. Seututilaisuuksia järjestettiin kolme: Pohjoisen Keski-Suomen ja Äänekosken seudun edustajat kokoontuivat omaan tilaisuuteensa, Jämsän seudun, Joutsan seudun ja Keuruun seudun edustajat omaan tilaisuuteensa ja Jyväskylän seudun edustajat omaan tilaisuuteensa. Näihin keskusteluihin osallistui lähes 100 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, maakuntahallituksesta ja seutujen kärkiyrityksistä. Euroopan unionin rakennerahastovarojen uudenlainen hallinnointi on saatu käyntiin. Keski- Suomen liitolle kohdennetut EAKR-rahoituspäätökset tehdään Pirkanmaan liitossa Tampereella. Rahoituksen hakijoiden näkökulmasta muutos on koettu jossain määrin ongelmallisena vaikka hankkeiden sisällöllinen valmistelu tapahtuukin edelleen Keski-Suomen liitossa. ELY-keskusten työnjaon mukaisesti Keski-Suomen ELY-keskus tekee kaikki Länsi-Suomen alueen ELY-keskuksille osoitetut hankepäätökset. Tämä suunnitelma on laadittu samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen tulossopimuksen kanssa. Kiitämme aktiivisesta osallistumisesta valmisteluun. Jyväskylässä Mikko Tiirola Rolf Nyholm Anita Mikkonen maakunnan yhteistyöryhmän maakuntahallituksen maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja

3 2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET Keski-Suomi on väestönkasvun maakunta, jonka väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli Maakunnan väestöstä 65 % on keskittynyt Jyväskylän seudulle. Ikärakenne on eriytynyt alueellisesti, ja maakunnan keskusalueen ulkopuolella ikääntyvän väestön osuus työikäisiin verrattuna on huolestuttavan suuri. Ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen nopeasti tulevina vuosina. Muuttovoitto maakuntaan on hiipunut, osaltaan maakunnan vaikean työllisyystilanteen vuoksi. Maahanmuutto on pitänyt yllä maakunnan väestönkasvua viime vuodet. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vaikutuksen merkittävyyttä väestökehitykseen ja sen suuntautumisen maakunnassa on tätä kirjoitettaessa vaikea arvioida. Odotukset maakunnan aluetalouden ja työllisyyden kääntymisestä nousu-uralle ovat vahvat. Vuoden 2015 aikana varmistui Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi Äänekoskelle. Uuteen tuotantoon liittyvään hankintaketjuun ja yhteistyöverkostoon on syntymässä noin uutta työpaikkaa. Puunkorjuuseen, logistiikkaan ja innovaatiotoimintaan tarvitaan osaajia. Rakentaminen on piristynyt selvästi. Suuria rakennushankkeita on alkanut tai alkamassa. Tällaisia ovat em. biotuotetehtaan lisäksi mm. Uusi Sairaala sekä Prisma sekä Seppä-hanke Jyväskylässä, Himoksen kylpylä-hotelli Jämsässä, Muuramen kauppakeskus sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Sepänkadun kiinteistön peruskorjaus. Kuntien investoinnit ovat niin ikään mittavia pääosin oppilaitosrakentamisen vuoksi. Kiinteistörakentamisen ohella tuleviin valtion tulo- ja menoarvioesityksiin ollaan maakuntaan osoittamassa 158 miljoonaa euroa tie- ja rautatieliikenteen investointeihin, jotka työllistävät erityisesti koneurakoinnin ja maarakennusalan ammattilaisia. Investoinnit kytkeytyvät biotuotetehtaan erilaisten kuljetusten varmistamiseen. Keski-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2015 aikana ajoittain jopa koko valtakunnan korkein, ja on ollut jo pitkään koko maan työttömyysastetta korkeampi. Heikon yleisen talouskehityksen lisäksi viime vuosina työttömyyttä ovat lisänneet maakunnan vahvuusalojen eli metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Huolimatta työpaikkojen menetyksistä Keski-Suomessa on edelleen 5,3 % maan teollisuustyöpaikoista. Paperi- ja puuteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Myös alkutuotannon työpaikkoja on Keski-Suomessa väestöosuutta enemmän, ja metsätalouden rooli on merkittävä. Koulutus ja osaaminen ovat Keski-Suomen vahvuuksia. Maakunnassa on vetovoimaisia oppilaitoksia, ja koulutustoimiala työllistää suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Keski- Suomessa korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulusektorin T&K -menoista on noin 7 %. Yritysten T&K-toiminta on sen sijaan selvästi koko maan tasoa alhaisempi. Maakunnan tuotantoa kuvaava bruttokansantuote (BKT) on 4,1 % koko maan arvosta, mutta se vaihtelee merkittävästi alueiden välillä. BKT on korkein teollisuusseuduilla Jämsässä ja Äänekoskella sekä Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen tavaravienti romahti finanssikriisin seurauksena vuonna 2009, ja romahdusta ovat vauhdittaneet metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Vienti ei ole edelleenkään toipunut kunnon kasvuvauhtiin. Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi viime vuosina Keski-Suomessa, kuten koko maassa. Heikko yleinen talouskehitys on hillinnyt verotulojen kasvua ja valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet tulopohjaa entisestään. Ikääntyvä väestö puolestaan tuo paineita kuntien toimintamenojen kasvuun.

4 Pakolaiskriisi ja turvattomuus Euroopan rajoilla näkyy myös Keski-Suomessa. Kunnissa on tehty ripeään tahtiin myönteisiä päätöksiä vastaanottokeskusten löytämiseksi turvapaikanhakijoille. Keski-Suomen aluetalouden ja yritystoiminnan ajankohtaiskatsauksen (Keski-Suomen Aikajana 2/2015, ) mukaan maakunnassa on havaittavissa käännettä parempaan. Liikevaihdon kehitys kääntyi viime vuoden lopussa nousuun koko maata ripeämmin. Kasvua selittää viennin lisäys, josta 80 prosenttia muodostuu metsä- ja metalliteollisuuden viennistä. Henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi. Teknologiateollisuuden vienti virkistyi vuoden 2013 lopussa ja viennin kasvun odotetaan jatkuvan ainakin vuoden 2015 mm. Valmetin tilausten ansiosta. Valmet arvioi, että sellu-, kartonki- ja paperikoneiden kysyntä säilyy lähitulevaisuudessa hyvänä. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on noin ja viennin arvo noin miljardi euroa. Metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2014 lopussa. Metsä Group on kertonut hyvästä tuloksesta sellun ja kartongin osalta. Myös Honkarakenteen tulos on parantunut. Alan henkilöstömäärä ei enää vähene. Metsäteollisuudessa työskentelee noin henkilöä ja viennin arvo noin 1,2 miljardia euroa. Kaupan alalla liikevaihdon lasku näytti pysähtyneen, mutta henkilöstömäärä väheni edelleen. Liikevaihto supistui erityisesti erikoistavarakaupassa mm. kuluttajien ostovoiman heikkenemisen vuoksi. Kaupparakentaminen on piristymässä Keski-Suomessa. Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin Palvelualoilla liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana. Henkilöstömäärä on viime vuosina pysytellyt noin :ssa. Loppuvuoden suhdannenäkymät palveluissa ovat hienoisessa laskussa. KIBS-aloilla (Knowledge Intensive Business Services) kasvua on tullut viime vuosina noin 5 prosenttia vuodessa ja sama trendi näyttää jatkuvan. Alan henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain noin 3 prosenttia ja se on nyt KIBS-aloihin kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainos- ja markkinointipalvelut, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus. Matkailualan tilanne on edelleen heikko. Syynä ovat mm. edustuskulujen verovähennysoikeudesta luopuminen (palautettiin v. 2015), huonot talvisäät sekä venäläisten matkailun väheneminen. Vuokratyövoiman käyttö laskee henkilöstömäärää. Hyviä uutisia ovat Himoksen kylpylähankkeen eteneminen ja muut vireillä olevat matkailuhankkeet. Viimeisimmät tilastot kertovat mm. Jyväskylän ja Helsingin välisen lentoliikenteen suoritteiden merkittävästä kasvusta. Rakennusalan liikevaihto on laskenut, mutta valoisampaa tulevaisuutta ennakoivat mittavat uudet rakennusinvestoinnit. Yritysten liikevaihdon kehitys Jyväskylän seudulla alkaa olla lähellä koko maan kehitystä. Käänteestä parempaan on viitteitä myös Jämsän ja Äänekosken seuduilla. Keuruun seudulla liikevaihto on pysynyt hyvällä tasolla varuskunnan lakkautuksesta huolimatta. Loppuvuosi 2015 näyttää, kääntyykö yritysten liikevaihto kasvuun myös Joutsan ja Saarijärven- Viitasaaren seudulla.

5 Keski-Suomen strategiassa vuosille asetettujen tavoitteiden mukaan maakuntaan tavoitellaan suunnittelukaudella uutta työpaikkaa, uutta yritystä, vientitulon kasvattamista 2 MRD eurolla sekä tutkimus- ja kehittämisvoimavarojen kohdentamista entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Matka-aikatavoite junalla välillä Jyväskylä- Helsinki on 2 tuntia 15 minuuttia. Maakuntastrategian kehittämisteemat ohjelmakaudella ovat: - Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa - Biotalous nousee metsätalouden murroksesta - Digitalous haastaa palvelut uusiutumaan - Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot - Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta 3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN VUODEN TULOKSIA Liikenteen kärkihankkeiden eteneminen maakunnassa vaikuttaa suotuisalta. Äänekosken biotuotetehtaan tarvitsemien liikenneyhteyksien parantamiseen ollaan tulevien vuosien valtion talousarvioesityksissä osoittamassa 158 miljoonan euron rahoitusta. Rahoitus suunnataan pääosin lähialueen rata- ja tieverkon uudistamiseen ja kunnostamiseen. Parannuskohteita ovat: - VT 4 ja VT 13 liittymäjärjestelyt - VT 4 Äänekosken kohta - alemman tieverkon parantaminen Äänekoskella ja ympäristössä - Rataosuuden Äänekoski Jyväskylä sähköistäminen ja tunneli- ym. parantamiset - Rataosan Tampere-Jyväskylä kapasiteetin parantaminen ja häiriöherkkyyden vähentäminen Metsäteollisuuden kuljetusten sujuvuutta varmistava VT 77:n perusparantaminen Viitasaarelta itään sai erillisen 13 miljoonan euron rahoituksen jo aiemmin. Edellisten lisäksi valtion rahoitusta on kohdennettu VT:lle 4 Pihtiputaan liikenneolosuhteiden parantamiseen noin 1,3 miljoonaa euroa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosille valmisteltiin siten, että se voidaan allekirjoittaa vuoden 2016 alussa. Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyen Saarijärven reitillä aloitettiin luonnonvesien tilaa ja merkitystä koskeva kyselytutkimus. Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelman ensimmäiset toimet on käynnistetty. Etelä-Konneveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu on aloitettu ja ensimmäiset palveluvarustukset perustettu. Kulttuuriympäristöohjelman päivitys on käynnistynyt.

6 Biotalous. Äänekosken biotuotetehdasinvestoinnin varmistamiseksi parannettiin liikenneyhteyksiä ja turvattiin koulutetun työvoiman saatavuutta (ks. osaamistalous). Biotalouden mahdollisuuksia esiteltiin ja markkinoitiin alueellisissa tapahtumissa. Biotalouden, erityisesti puupohjaisen biomassan, kestävää hyödyntämistä on tuotu esille erityisesti EU:n suuntaan. Samalla on verkostoiduttu muiden Euroopan biotalousvaltaisten alueiden kanssa. Keski-Suomen biotalouden kehittymisen kannalta on tärkeää saada osaamisyhteisöt yhä tiiviimpään yhteistyöhön keskenään sekä alueen yritysten kanssa. Keski-Suomen liitto rekrytoi biotalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Sidosryhmätutkimuksessa liiton katsottiin menestyneen parhaiten juuri biotalouden edistämisessä. Digitalous. Keski-Suomessa toimeenpantiin Valtakunnallinen Laajakaista kaikille kokonaisuus. Valtion ja EU:n tukeman runkoverkon toteuttamisen ohella useat kunnat olivat aktiivisia toteuttamaan yhdessä operaattoreiden kanssa laajakaistatuen ulkopuolisten alueiden verkkoja sekä tilaajayhteyksiä. Alkuvaikeuksien jälkeen hankkeet ovat edenneet ripeämmin ja toteutusvastuu on siirtynyt kuntaomisteisille yhtiöille. Kuntien langattomien tietoliikenneyhteyksien toimivuutta kartoitettiin ja tulos tuki kiinteiden yhteyksien tarvetta. ICT-strategian ohjausryhmä aloitti toimintansa. Ryhmä seuraa alan kehitystä, suunniteltuja ja meneillään olevia hankkeita, ohjaa toimenpiteitä ja toimii strategian toteutukseen osallistuvien yhteistyön koordinoijana ja tiedonvaihtofoorumina. Lisäksi kuntien tietohallinto- ja ICTvastaavien yhteyshenkilöiden ryhmän kautta on pidetty yhteyttä kuntiin digitalouteen liittyvissä asioissa. Digitalousalan yritykset ja muut toimijat ovat kokoontuneet myös ICTfoorumeissa. Keski-Suomen maakunnallisen ICT-strategian lisäksi käytettävissä oli toimialoittaisia digitalisaatiokehitystä ja siihen käytettäviä resursseja ohjaavia toimenpideohjelmia. Yritysten digitalisointia edistettiin seutukuntaseminaareissa erillisen selvitystyön pohjalta. Kuntien koko-

7 naisarkkitehtuurityöllä edistettiin kuntien yhteisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä valtion ja kuntien järjestelmien yhteensopivuutta. Keski-Suomi osallistui kuuden Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnan Kaista kaikille -koordinaatiohankkeen sekä emaaseutu - ja Kaista käyttöön! -kehittämishankkeiden toimintaan ja hankevalmisteluun. Aiheeseen liittyvät raportit ja muu materiaali löytyvät osoitteesta Kyberturvallisuusala kehittyi Keski-Suomessa vahvasti. Puolustushallinto, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu panostivat vahvasti kyberturvallisuuden tutkimukseen, koulutukseen, testaukseen ja tarvittaviin laboratorioympäristöihin. Toimintaan kanavoitiin merkittävästi kehittämisrahoitusta. Keski-Suomen liitto rekrytoi digitalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Keski-Suomen liiton hankehaussa kesällä 2015 merkittävin osa hakemuksista suuntautui digitalouden kehittämiseen. Osaamistalous. Varautuminen Äänekosken biotuotetehtaan tulevaan työvoimatarpeeseen aloitettiin. Kampanja, Biotaloudesta ammatti suunniteltiin ja toteutettiin työvoiman varmistamiseksi rakennusvaiheessa, puunkorjuussa ja logistiikassa, laiteasennuksissa, tuotannossa sekä innovaatio- ja tuotekehityksessä. Kampanjassa Keski-Suomen liiton yhteistyökumppaneina olivat Metsä Group, Keski-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Äänesseudun Kehitys Oy ja Keski-Suomen yrittäjät. Biotaloudesta ammatti -kampanja jatkuu erilaisina tapahtumina koulutuksen järjestäjille, nuorille ja työpaikan vaihtoa suunnitteleville lähivuosien ajan. Osaamistalous kytkeytyi tiiviisti strategian muihin painopistealueisiin, kuten bio- ja digitalouteen. Alueen tutkimus- ja kehitystoimijoita haastettiin uusiin innovaatioihin ja verkostoitumiseen. Koulutuksen ja liiketoiminnan digitalisaatio sekä uusi hallitusohjelma tuovat mahdollisuuksia osaamistalouden edistämiseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyötä tiivistettiin. Keski- Suomen liitto rekrytoi osaamistalouden kehittämiseen alan asiantuntijan. Hyvinvointialan kehittäminen. Toiminta suuntautui sekä sosiaali- ja terveysalan rakenteelliseen kehittämiseen että väestön osallisuutta tukeviin kumppanuuksiin. Merkittävin kehittämishanke, joka jatkuu edelleen, on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Jyväskylän kaupungin koordinoima Sote2020-hanke. Kyseessä oli maakunnallisen sote-palveluiden tuottajayhteisön rakentaminen sekä toimintamallien määrittely uudistuvan lainsäädännön ja uuden hallitusohjelman linjausten mukaan. Maakunnan järjestökentän kokoava Keski-Suomen Järjestöareena toimi foorumina järjestöille ja niiden jäsenille osallistua maakunnan tavoitteiden määrittelyyn ja yhteiseen toteuttamiseen. Sopimuksellista yhteistyötä tehtiin Keski-Suomen Eläkejärjestöjen Neuvottelukunnan ja Nuorten Keski-Suomi ry:n kanssa. Erillistä maakunnan nuorten kohtaamista vuoden 2015 alussa ei toteutettu, koska tilaisuuksia nuorten tapaamisiin oli vuoden aikana muutoinkin runsaasti.

8 Digitalouden kanssa yhteinen kehittämishanke oli Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalan ICT:n kehitysohjelma, jonka tavoitteena oli kasvattaa alan yritystoimintaa maakunnassa ja hyödyntää alan monipuolista osaamista. Hankkeen toteuttajana oli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Keski-Suomen ennakointiverkoston edustajat osallistuivat maakunnan sosiaali- ja terveysjohdon työkokouksiin tavoitteenaan saada sote-alan asiantuntemusta maakunnan tulevaisuustyöhön sekä kiinnittää palveluiden tuottajien erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen. Keski-Suomen liiton hankehaku kesällä 2015 suunnattiin Keski-Suomen strategiaa ja älykästä erikoistumisen valintaa tukeville hankkeille. Rahoitushakemuksia saapui 24, hakemusten yhteissumma oli 1,7 miljoonaa euroa. Eniten hakemuksia tuli digitalouden alalta. Ahkerimpia hakemusten laatijoita olivat koulutusorganisaatiot, etunenässä Jyväskylän yliopisto 14 hakemuksellaan. 4. MAAKUNNAN MERKITTÄVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 4.1. TOIMIVA ALUERAKENNE LISÄÄ VETOVOIMAA Maakuntakaavoitus ja kuntien maankäytön suunnittelu tähtäävät kestävään alue-ja yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkostoon. Äänekoskelle rakennettava Metsä Groupin biotuotetehdas nopeuttaa maakunnan liikennehankkeiden etenemistä. Tehtaan kuljetusten kannalta kiireellisimmät vt:n 4 kohteet, vt:n 13 eritasoristeyksen rakentaminen ja tien parantaminen Äänekosken kohdalla rakennetaan pääosin suunnittelujakson aikana, vaikka viimeksi mainitun käyttöönotto onkin mahdollista vasta vuonna Kirri-Tikkakoski -moottoritien rakentamisesta tehdään rahoituspäätös ja Vaajakosken kohdan moottoritie (vt 4 Haapalahti-Kanavuori) saa tiesuunnitelman valmistumisen myötä toteuttamisvalmiuden. Välin Vehniä-Äänekoski YVA valmistuu ja yleissuunnitelman laatiminen etenee. Valtatien 9 kehittämisselvityksen 1. vaiheen toteuttaminen on käynnistynyt suunnittelujakson aikana ja Jyväskylä-Muurame -moottoritien tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu. Muuta pääväylästöä ja vähäliikenteisempää liikenneverkkoa parannetaan siten, että teillä liikkuvat energiantuotannon, maatalouden ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä uudet biotuotteet saadaan turvallisesti perille. Tieverkon korjausvelkaa pystytään lisääntyneellä perustienpidon rahoituksella merkittävästi vähentämään, jolloin etenkin alempiasteisen tiestön kunnon heikkeneminen saadaan pysäytettyä. Jyväskylä-Tampere -rataosalla tehdään kapasiteettia lisääviä ja häiriöherkkyyttä vähentäviä parannustöitä. Lisäksi Jämsä-Orivesi -välin kaksiraiteistamisen YVA-menettely ja alustava yleissuunnittelu edistyy. Jyväskylä-Äänekoski -rataosuus sähköistetään ja sitä parannetaan ratateknisesti. Saarijärvi-Haapajärvi -rataa kunnostetaan. Junamatkustamista Jyväskylän ja Helsingin välillä nopeutetaan mm. ottamalla käyttöön sellaisiakin vuoroja, jotka eivät pysähdy Tampereella. Keski-Suomen sisäisen joukkoliikenteen palveluita turvaavaa kutsu- ja palveluliikennetarjontaa kehitetään järjestelmällisesti.

9 Maakunnan kansainvälisten yhteyksien kannalta välttämättömät lentovuorot Jyväskylästä Helsinki-Vantaalle vakiinnutetaan. Puhdas ja terveellinen ympäristö Toimenpiteet maakunnan vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi ovat alkaneet. Etelä- Konneveden kansallispuiston palveluvarustus on valmis. Kuntien maankäytön suunnittelu ottaa huomioon kulttuuriympäristöohjelman. Yhteistyötä kulttuuriympäristöalan erikoistumiskoulutuksen kehittämiseksi vahvistetaan BIOTALOUS NOUSEE METSÄTALOUDEN MURROKSESTA Biotalous on kansallisesti merkittävimpiä kehittämiskohteitamme. Se tuo toimeentuloa noin keskisuomalaiselle maa ja metsätaloudessa, raaka-aineiden jalostusteollisuudessa sekä näihin liittyvässä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Keskisuomalaisen tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen yhteistyö biotalouden yritystoiminnan lisäämiseksi Alan koulutus ja tutkimus antavat mahdollisuuksia biotalousyrittäjyyteen ja innovaatioihin. Keski-Suomen liitto edistää toimintamallia, jossa toinen aste, ammattikorkeakoulutus, yliopisto ja tutkimuslaitokset (VTT, Luke, Syke) tiivistävät yhteistyötään biotalouden uusien yritysten ja innovaatioiden synnyttämiseksi ja teollisten symbioosien konkretisoimiseksi. Esimerkkinä tästä on toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö Saarijärven Tarvaalan Biotalouskampuksella. Biotalouteen rakentuva monipuolinen biotuotteiden kehittämisympäristö Keski-Suomen liitto yhdessä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa aktivoi tutkimusta ja tuotekehitystä niin, että biotalouden jalostusaste nousee ja uusiutuvia materiaaleja hyödynnetään yhä monipuolisemmin. Kannustamme kokeilukulttuuriin ja rohkeisiin aloituksiin sekä eri toimijoiden yhteistyöhön, jolla mahdollistetaan uusien, maailmanmarkkinoille suuntautuvien biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden syntyminen. Teolliset symbioosit tuovat tähän lisäarvoa. Luonnosta saatavat raaka-aineet ja palvelut tulee muuntaa asiakkaita houkuttaviksi, korkean jalostusarvon tuotteiksi. Muotoilu tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuote-, valmistus- ja suunnitteluprosessien parantamiseen kustannustehokkaasti. Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonympäristön resurssiviisas hyödyntäminen Keski-Suomen paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen kestävästi on yksi valttimme. Maaja metsätalouden toimijoiden tukeminen sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja jalostusarvon lisäämiseksi on resurssiviisasta ja aluetalouden kannalta positiivista toimintaa. Biopolttoaineiden osaaminen, hyödynnettävä materiaali ja esim. biokaasun käyttöosuuden lisääminen mahdollistavat yhä resurssiviisaamman Keski-Suomen. Tässä työssä Keski-Suomen liitto on aktiivisesti mukana kokoamassa alan yrityksiä ja julkisia toimijoita yhteen.

10 4.3. DIGITALOUS HAASTAA PALVELUT UUDISTUMAAN Tietotekniikan merkitys lisääntyy maailmanlaajuisesti. IT koskettaa kaikkia ihmisiä ja maailmassa on enemmän tietoteknisiä laitteita kuin ihmisiä. IT-ala on erityisen tärkeä paitsi omana alanaan myös muiden alojen mahdollistavana teknologiana. Keski-Suomesta kyberturvallisuusalan kansainvälinen keskittymä Alan huippuosaajille ja yrityksille luodaan kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, jota tavoitetta kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutustoiminta Jyväskylässä jo tukee. Kyberturvallisuuden liiketoiminnalle luodaan toimintamalli. Esimerkki tästä on kansallinen toimintamalli erityisesti pk-yritysten kyberturvallisuuden arviointia, akkreditointia varten. Toimintaa on tarkoitus kansallisen vaiheen jälkeen laajentaa kansainvälisille markkinoille. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi huolehditaan teknologioiden soveltamisesta ja palveluinnovaatioista. Keski-Suomi osana kansainvälisiä arvontuotannon verkostoja Toimiva ja turvallinen IT-ympäristö muodostaa pohjan digitaloudelle, mutta digitalouden edelläkävijyys vaatii uudenlaista orientaatiota palveluiden sisältöjen kehittämiseen. Myötävaikutetaan siihen, että maakunnan yrityksillä on toimivat sähköiset markkinointi- ja myyntikanavat, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden levittämistä niin kotimaassa kuin globaalistikin. Kansainvälistyminen on avainasia verkkokaupan kasvua haettaessa. Keskittyminen ainoastaan kotimarkkinoille ei tarjoa riittävästi kasvupotentiaalia, vaan altistaa suomalaisen verkkokaupan kansainvälisten jättien armoille. Kotimarkkinatuntemus ei tuo riittävää kilpailuetua, lähes kaikki kansainväliset verkkokaupat palvelevat asiakkaitaan suomeksi, meille tutuilla maksu- ja toimitustavoilla. Uusi teknologia muuttaa tuotantoa Robotisaatio tuo tuotantolinjoihin joustavuutta. Robotti voi valmistaa tehokkaasti yksilöllisiäkin tuotteita ja sarjavalmistus voidaan hajauttaa. 3D-tulostuksessa malli voidaan ladata verkosta ja äärimmilleen vietynä tulostaa toimivaksi esineeksi kotona. Tavaroiden valmistus ostokeskuksissa, rauta-kaupassa ja pikavalmistuspalveluissa, terveydenhuollon pisteissä, erikoisliikkeissä ja huoltoliikkeissä tullee kuitenkin lisääntymään kotitulostusta nopeammin. Tavaroiden teollinen sarjavalmistus korvautuu osa kerrallaan hajautetun valmistuksen mallilla, jossa tavara valmistetaan lähempänä käyttäjää ja yksilöllisesti. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Suomen sata uutta mahdollisuutta) Varaudutaan robotiikkaosaamiseen ja robotiikan käyttöönottoon kaikilla aloilla. Kehitetään 3D- ja 4D-tulostuksen mahdollisuuksia tavaroiden lähituotannossa. Hyödynnetään tulevaisuustietoa uusien teknologioiden omaksumisessa ja toimintojen uudistamisessa. Digiosaaminen kehityksen edellytyksenä Haetaan toimintakonsepti sille, että kaikilla keskisuomalaisilla niin kaupungeissa kuin maaseudulla on mahdollisuus, tarvittava osaaminen ja laitteet palvelujen käyttöön. Lähdetään yhdessä osaamistalouden ja koulutusalan eri toimijoiden kanssa suunnittelemaan uuden sukupolven digikoulun master plania.

11 Sähköiset palvelut tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja vapauttavat työvoimaa toisiin tehtäviin, digitaalisuudella toiminta skaalautuu paremmin OSAAMISTALOUS KYTKEE KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA ELINKEINOT Yritykset jalostavat osaamisen liiketoiminnaksi Keski-Suomessa on vahva osaamisperusta, mutta se ei ole muuntunut riittävästi uudeksi liiketoiminnaksi. Menestyvässä osaamistaloudessa yritykset ja koulutusorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä siten, että syntyvistä ideoista saadaan jalostettua osaamisen kautta uutta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Liiketoiminnan, tutkimuksen- ja koulutuksen yhteistyötä edistetään ja saatetaan tutkimus- ja kehitystoiminta lähemmäs yritystoiminnan tarpeita. Biotalouden koulutustarpeita konkretisoidaan tehdyn selvityksen pohjalta. Osaamistalouden ja biotalouden kärkiä yhdistetään kehittämällä Biotalouskampus-ajatusta ja hyödyntämällä biotuotetehtaan ympärille rakentuvaa tutkimus- ja yritystoimintaa. Yrittäjyyden edistäminen Yrittäjyys on saanut yhä vahvemman sijan sekä ajattelutapana että koulutusten ja tutkintojen sisältöinä. Eri oppilaitosten yrittäjyysosaamista edistetään oppilaitosten omina työkaluina ja oppilaitosten keskinäisenä yhteystyönä. Arvioidaan maakunnallisen yrittäjyyskasvatustyön vaikutuksia. Työttömyyden haasteisiin etsitään uusia ratkaisuja. Startup- ja kokeiluyrittäjyyskulttuuria edistetään myös työllistymisratkaisuna. Koulutusviennistä osaamisen vientiin Tulevaisuudessa osaamisen vienti koostuu perinteisen koulutusviennin ohella entistä enemmän osaamisen ja koulutuksen integroinnista kaikkien tuotteiden ja palveluiden vientiin. Uusi avauksia ja mahdollisuuksia edistetään. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Toisen asteen koulutus on murroksessa. Valtakunnallisesti on suunniteltu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen rakenteellisia ja rahoituksellisia muutoksia. Lukiokoulutuksen järjestäjien toimintaympäristö on muuttumassa. Digitalisaatio tuo oman haasteensa ja mahdollisuutensa koulutuksen järjestämiseen. Tulevia muutoksia seurataan ja ennakoidaan sekä edistetään ratkaisuja, jotka parantavat digitaalisten oppimisympäristöjen kehittymistä. Koulutuksen digitalisaation kehittäminen ja alueellisen osaamisen verkostoituminen Oppiminen ja koulutus ovat digitalisaation myötä ison haasteen edessä. Keski-Suomessa on ainutlaatuinen koulutuksen ja kasvatuksen osaamiskeskittymä. Maakuntaan on kertynyt vahvaa tietotekniikan tutkimusta ja yritystoimintaa sekä muuta oppimiseen ja hyvinvointiin liittyvää osaamista. Uuden sukupolven koulu - tarjoaa maakunnallisen kehittämishaasteen, johon Keski-Suomessa löytyy erityistä ja ainutlaatuista osaamista. Tavoitteena on verkottaa sivistysalan toimijat laajaan kumppanuuteen ja valtakunnallisesti merkittäväksi tutkimus- ja kehitysyhteisöksi edistämään tulevaisuuden koulun rakentamista.

12 4.5. HYVINVOINTIPALVELUT RAKENTUVAT VAHVASTA ALUETALOUDESTA Maakunnallisen itsehallintoalueen rakentumiselle luodaan edellytyksiä. Kehitetään yhdessä kuntien, kuntayhtymien ja järjestötoimijoiden kanssa uusia osallistumiskanavia väestön mielipiteiden ulottamiseksi osaksi maakunnan yhteistä päätöksentekoa. Kiinnitetään erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen osana maakunnallista työvoimatarpeiden ennakointia. Terveydenhuollon osaamista haastaa myös Jyväskylään rakennettava kustannus-, energia- ja materiaalitehokkuutta tavoitteleva Uusi Sairaala. Kulttuurin ja luovan talouden toimijaverkostoa jäsennetään maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Verkoston tavoitteena on luovan osaamisen ja luovien menetelmien (esimerkiksi palvelumuotoilun) hyödyntäminen strategian kärkien kehittämisessä sekä luovuuteen pohjautuvien uusien alojen merkityksen tunnistamisessa osana aluetaloutta. Keski-Suomen matkailustrategian lähtökohtana ovat kehittyvät matkailukeskukset. Sauna on nostettu Keski-Suomen matkailun kärkiyritysten tulevaksi kehittämisteemaksi: Keski-Suomi Suomen saunamaakunta. Stop over -konseptin kehittäminen kohdentuu Aasian kasvaville markkinoille. Tavoitteena on saada Aasiasta tulevat lentomatkustajat viipymään Suomessa 1-4 päivään lentojen vaihdon yhteydessä. Keski-Suomen matkailuyrityksiä kannustetaan osallistumaan TEM:in Finrelax ja Stopover Finland -ohjelmiin. tavoitteenaan lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää. Venäjä on viime vuodet ollut Keski-Suomen tärkein ulkomainen markkina-alue, ja toimenpiteitä jatketaan. Venäjän taloudellisen tilanteen kehittymistä sekä uusien markkina-alueiden mahdollisuuksia seurataan. 5. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS Keski-Suomen maakuntastrategian kehittämisen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Strategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa Keski-Suomessa osallistutaan lukuisin tavoin maakunnan ulkopuolisiin kehittämiskumppanuuksiin ja hyödynnetään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Keski-Suomen valinnat ohjaavat hanketyötä ja tavoitteena on käyttää eri rahastoja toisiaan täydentäen. Keski-Suomen strategian kärjet sopivat hyvin Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin. Valtio on päättänyt rahoittaa kärkihankkeita 1,6 miljardilla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana. Keski-Suomi tulee esittämään omia toimenpiteitään tähän rahoitukseen etenkin biotalouden, osaamisen ja koulutuksen sekä digitalisaation kehittämiseksi. Maakunnallisessa valmistelussa hallituksen kärkihankkeiksi ovat mm.: BIOKAASU. Keski-Suomessa tavoitellaan biokaasun liikennekäytön lisäämistä. Keski-Suomi ja VT4:n vaikutusalue olisivat toimiva kokeiluvyöhyke biokaasun tuotannossa, jakelussa ja käytössä.

13 Biokaasu on puhdas liikennepolttoaine, mutta mm. verotus hidastaa sen käytön yleistymistä. Kehittämistoimin paikallinen tuotanto mahdollistaisi biokaasun käytön myös julkisessa liikenteessä. Biokaasun tuotanto maakuntakeskus Jyväskylässä kasvamassa, mutta muutoinkin kunnat ovat biokaasun kysynnässä ja markkinoinnissa tärkeässä asemassa. Biokaasutuotantoa ja - jakelua on tällä hetkellä Joutsassa sekä Laukaassa. Pihtiputaalla on suunnitelmat olemassa. Kokeiluun liittyy myös nesteytetyn maakaasun (LNG) hyödyntäminen raskaan liikenteen polttoaineena. UUDEN SUKUPOLVEN KOULU. Keski-Suomi haluaa olla uudistamassa yhtä kansallisesti merkittävimpää menestystarinaa: suomalaista koulua. Väestökehityksen alueellinen eriytyminen, osaamisen korostuminen työelämässä, työn sisältöjen uudistuminen ja ennen muuta digitalisaatio haastavat koulutusta. Tavoitteena on koota koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän ja kehittämisyhteisöjen näkemykset uusinta tutkimustietoa ja teknologiaa hyödyntäväksi pedagogiseksi tutkimus- ja kehitysyhteisöksi edistämään tulevaisuuden koulun rakentamista. Keski-Suomi, sivistyksen maakuntana, on tähän erittäin hyvin soveltuva, sillä alueella on monialaista, kaikkien asteiden koulutusta sekä vahva tutkimuksellinen perinne mm. pedagogiikan, psykologian ja tietojenkäsittelyn aloilla. Keski-Suomessa on käynnistymässä laajassa kumppanuudessa esiselvitys (Uuden sukupolven koulun Master Plan), joka yksilöi tarvittavat toimenpiteet tutkimus- ja kehitysyhteisön rakentamiseksi. TYÖLLISYYSKOKEILU. Keski-Suomessa suunnitelluissa kokeiluissa tähdätään työllistämisen ja työllistymisen esteiden madaltamiseen ja uudenlaisiin toimintamalleihin. Kokeilujen kärki suunnataan erityisesti kohti avoimia työmarkkinoita. Yhä suurempi osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja kasvuhakuisiin yrityksiin. Yritykset tarvitsevat osaajia nopeasti ja joustavasti, myös räätälöidyt tarpeet huomioiden. Kokeiluja viedään eteenpäin yhteistyössä työvoimahallinnon viranomaisten, oppilaitosten, yritysten ja kuntien kanssa. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on tarjoutunut työllisyyden ja yrittäjyyden kokeilualueeksi. Seutukunnalla on valmiudet ja halu sitoutua vaikean työllisyystilanteen ratkaisemiseen ennakoivalla työllisyydenhoidolla yrittäjyyttä painottaen. Keski-Suomessa oli elokuun 2015 lopussa lähes työtöntä työnhakijaa ja näistä pitkäaikaistyöttömiä lähes Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu yhdessä kuntien rahoitusvastuun lisääntymisen kanssa on aiheuttanut merkittävän lähes 70 %:n kasvun kuntien maksamaan työmarkkinatukeen vuoden 2015 aikana. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa on esitetty toimialan alueelliset painotukset. Kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen on saanut uusia muotoja kantavana voimanaan kokeilukulttuuri, mikä mahdollistaa strategian ulottamisen myös paikallistasolle maakunnassa. Maakunnassa kerättiin kokemuksia strategiaa edistävän, täsmällisesti suunnatun, hankehaun tuloksellisuudesta. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategian mukaan painopisteinä ovat Uudistuva yrittäjyys, Monimuotoinen maaseutuasuminen, Metsistä on moneksi ja Potkua maatalousyrittämiseen. Lisäksi alueen kehittämiseen liittyvät oleellisesti lähitalouden ja yhteisöllisyyden edis-

14 täminen sekä nuorten saaminen maaseudun voimavaraksi. Näiden paikallisesti painottuvien kehittämistoimien tukemisessa Leader-ryhmillä on merkittävä rooli. Keski-Suomeen kohdentuvan rahoituksen kokonaisuus ilmenee liitetaulukoista. 6. ERITYISTOIMENPIDE: TYÖVOIMAA UUSILLE RAKENNUSTYÖMAILLE Keski-Suomessa on käynnistynyt poikkeuksellisen mittavia teollisuuden, liikerakentamisen sekä kuntien ja kuntayhtymien rakennusinvestointeja. Lisäksi useita kohteita on suunnitteilla lähivuosiksi. Runsaasta hankekannasta Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen on jo toteutuksessa, samoin Prisman uusi liiketilainvestointi Jyväskylän Seppälässä. Skanskan Seppä - hanke on suunnitelmissa käynnistyä myöhemmin, ja se kytkeytyy tiiviisti Prisman yhteyteen. Muuramen kauppakeskuksen rakentaminen on aloitettu, samoin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Sepänkadun kiinteistön peruskorjaus. Kankaan alueen rakennustyöt ovat niin ikään käynnissä. Rakentamispäätös on tehty myös uutta palveluajattelua toteuttavasta Uudesta Sairaalasta, joka on suunniteltu Jyväskylään erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon tarpeisiin. Myös Himoksen kylpylä-hotellin ja loma-asuntojen rakentamisesta on jo päätetty. Kuntien investoinnit ovat niin ikään mittavia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin vuotuinen omien kiinteistöjen rakentamisen volyymi on noin 60 miljoonan euron luokkaa, Äänekoskella puolet tästä. Äänekosken kaupungin investointivolyymi on kasvussa akuutin oppilaitosrakentamisen vuoksi. Laukaan kolme kyläkoulua yhdistävästä kiertotaloutta toteuttavasta ns. Ekokoulusta päätetään syksyllä Kiinteistörakentamisen ohella valtion tulo- ja menoarvioissa on varauduttu osoittamaan maakuntaan 158 miljoonaa euroa tie- ja rautatieliikenteen investointeihin, jotka työllistävät erityisesti koneurakoinnin ja maarakennusalan ammattilaisia. Investoinnit kytkeytyvät biotuotetehtaan kuljetusten varmistamiseen. Keski-Suomen liitto teki loppukesällä 2015 rakennuttajille kyselyn maakuntaan sijoittuvien rakennusinvestointien määrän ja taloudellisen laajuuden selvittämiseksi. Kysely suunnattiin kunnille. Toimenpiteet Rakennusalan suhdannetilanne on maakunnassa hyvin vaikea. Viimeisimmän Aikajanan (2/2015, ks. kuvio alla) mukaan sekä alan liikevaihto että työllisyys ovat edelleen laskussa. Tulevien investointien myötä työvoiman kysynnän odotetaan kuitenkin kääntyvän v kasvuun. Tämä edellyttää, että maakunnan oman työvoiman osaaminen vastaa rakennuttajien osaamisvaatimuksia.

15 Jotta maakunnan lukuisille rakennusinvestoinneille olisi oikea-aikaisesti ja riittävästi osaavaa työvoimaa tarjolla, on toimenpiteiden suorittamiseksi koottava laaja kumppanuus. - Ensiksi, selvitetään rakennusinvestointien ajoittuminen lähivuosille sekä investointien kokonaisvolyymi (kysely 2015 loppukesällä) - Toiseksi, kutsutaan neuvotteluun rakennuskonsernit ja paikalliset rakentajat, oppilaitosten, TE-hallinnon ja Rakennusliiton Keski-Suomen aluetoimiston edustajat tarvittavan henkilöstön määrän ja laadun selvittämiseksi - Kolmanneksi, osoitetaan osaamisen vahvistamisen haasteet koulutuksen järjestäjille. Prosessissa tuotetaan suunnitelma, josta ilmenevät 1. Maakunnan rakentamisen volyymi vuosittain ja seuduittain 2. Henkilöstön saatavuus (eri ammattiryhmittäin ja paikallisesti), eroteltuna - talonrakennusala - teollisuusrakentaminen - korjausrakentaminen - Infrarakentaminen 3. Koulutuksen järjestäjien voimavarat osaajien tuottamisessa, eroteltuna - talonrakennusala

16 - teollisuusrakentaminen - korjausrakentaminen - infrarakentaminen 4. Rakentamiseen liittyvät palvelut 5. Rakennusalan vetovoimaisuudesta huolehtiminen Prosessi noudattaa koeteltua Biotaloudesta ammatti! työskentelytapaa ja valmistelu tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Liite: Tarkistus Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman rahoitussuunnitelmaksi vuodelle 2016 ja vuoden 2017 EU-rahoitusta koskeva esitys

17 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2016 EAKR Euroopan aluekehitysrahasto 2016 Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI YHTEENSÄ SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI YHTEENSÄ YHTEENSÄ TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,570 1,238 0,000 1,238 3, % TL 2 51 % EAKR 1, ,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Valtio 1, ,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Kunta ,000 0,000 0,000 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,388 1,926 2,314 0,200 1,380 1,580 3,894 EAKR 0,194 0,963 1,157 0,100 0,690 0,790 1,947 Valtio 0,194 0,353 0,547 0,100 0,338 0,438 0,985 Kunta 0 0,310 0, ,232 0,232 0,542 Muu julkinen 0 0,300 0, ,120 0,120 0,420 EAKR ja valtio yhteensä 2,958 1,316 4,274 1,438 1,028 2,466 6,740 Jätetään kohdentamatta EAKR ja valtio1) 0,047 0,028 0,075 1) Kehys siirretään Pirkanmaan kehykseen Uutta Luovat maakunnat hankkeelle MUU KS EAKR 2,442 KS SV EAKR 1,409 3,851 Pirkanmaalle. ULMA Kehyksestä EAKR:n MUU KS valtio 1,832 KS SV valtio 1,057 2,889 osuus 0,043 valtio 0,032

18 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2016 ESR Euroopan sosiaalirahasto 2016 Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 1,661 1,278 2,939 50,5 % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI YHTEENSÄ ESR 0,831 0,639 1,470 Valtio 0,623 0,479 1,103 Kunta 0,207 0,160 0,367 Muu julkinen 0,000 TL 4 29,5 % TL 5 20,0 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 1,291 0,426 1,717 ESR 0,646 0,213 0,859 Valtio 0,484 0,160 0,644 Kunta 0,081 0,053 0,134 Muu julkinen 0,080 0,080 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,739 0,426 1,165 ESR 0,369 0,213 0,582 Valtio 0,277 0,160 0,437 Kunta 0,093 0,053 0,146 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 3,230 1,864 5,094 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000 ESR 1,846 1,065 2,911 valtio 1,384 0,799 2,183 kunta 0,461 0,266 5,094

19 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2017 EAKR Euroopan aluekehitysrahasto 2017 Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI YHTEENSÄ SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI YHTEENSÄ YHTEENSÄ TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,570 1,238 0,000 1,238 3, % TL 2 50 % EAKR 1, ,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Valtio 1, ,285 0,619 0,000 0,619 1,904 Kunta ,000 0,000 0,000 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,388 1,824 2,212 0,200 1,323 1,523 3,735 EAKR 0,194 0,912 1,106 0,100 0,662 0,762 1,868 Valtio 0,194 0,315 0,509 0,100 0,316 0,416 0,925 Kunta 0 0,300 0, ,225 0,225 0,525 Muu julkinen 0 0,297 0, ,120 0,120 0,417 EAKR ja valtio yhteensä 2,958 1,227 4,185 1,438 0,978 2,416 6,601 Jätetään kohdentamatta EAKR ja valtio 0,350 0,350 MUU KS EAKR 2,391 KS SV EAKR 1,381 3,772 MUU VALTIO 1,794 KS SV VALTIO 1,035 2,829

20 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN, RAHOITUS 2017 ESR Euroopan sosiaalirahasto 2017 miljoonaa euroa MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI YHTEENSÄ Toimintalinja TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 1,694 1,304 2,999 ESR 0,847 0,652 1,499 50,5 % Valtio 0,635 0,489 1,124 Kunta 0,212 0,163 0,375 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 TL 4 29,5 % TL 5 20,0 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 1,318 0,435 1,753 ESR 0,659 0,217 0,876 Valtio 0,494 0,163 0,657 Kunta 0,100 0,021 0,121 Muu julkinen 0,065 0,034 0,099 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,753 0,434 1,187 ESR 0,376 0,217 0,594 Valtio 0,282 0,163 0,445 Kunta 0,064 0,034 0,098 Muu julkinen 0,030 0,020 0,050 ESR ja valtio yhteensä 3,294 1,902 5,196 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000 ESR 1,882 1,087 2,969 valtio 1,412 0,815 2,227 kunta 0,376 0,218 5,196 Muu julkinen 0,095 0,054 0,149

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS 20.11.2015 KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS Maakuntavaltuusto 20.11.2015 KESKI-SUOMEN STRATEGIA JA VISIO 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät Ari Kinnunen Saarijärvi 29.8.2016 Seudun vahvuudet 2» Kuntien erilainen ja monipuolinen yritysrakenne» Sijainti Äänekosken biotuotetehtaan naapurissa»

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät Ari Kinnunen Saarijärvi 29.8.2016 Seudun vahvuudet 2» Kuntien erilainen ja monipuolinen yritysrakenne» Sijainti Äänekosken biotuotetehtaan naapurissa»

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot