Seitsemän veljestä -oppimateriaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seitsemän veljestä -oppimateriaali"

Transkriptio

1 Seitsemän veljestä -oppimateriaali Raportti Pedagoginen tuote Toukokuu 2016 Rosa Ahlstedt Hanna Kolli Satu Tahvanainen

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Seitsemän veljestä -oppimateriaalin lähtökohdat Seitsemän veljestä -oppimateriaali pedagogisena tuotteena Seitsemän veljestä -oppimateriaalin tarve Selkokieli Selkokirjoittamisen suosituksia Selkokirjoihin kohdistuvat asenteet ja selkokirjallisuuden hyödyntämisen mahdollisuudet opetuksessa Aleksis Kivi ja Seitsemän veljestä Seitsemän veljestä Seitsemän veljeksen merkitys kielen, kulttuurin ja historian kannalta Kiven teokset opetuksessa Seitsemän veljestä -oppimateriaali ja opetussuunnitelma Seitsemän veljestä -oppimateriaalin tehtävänannot Seitsemän veljestä -oppimateriaalin tekoprosessi Oppimateriaalin tekeminen Tuotteen testaus Lopuksi Lähteet... 23

3 1. Johdanto Syksyn 2016 Helsingin kirjamessuilla kirjailija Jörn Donner haastatteli tasavallan presidentti Sauli Niinistöä kirjallisuudesta. Haastattelun puheenaiheeksi nousi pian maahanmuutto ja se, mitä kirjoja Niinistö suosittelisi maahanmuuttajille. Yhdeksi kirjavinkiksi Niinistö nimesi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin. Donner oli epäileväinen Niinistön kirjavalinnan suhteen, sillä piti Kiven kieltä koukeroisena sekä vanhana ja siksi hyvin vaikeana lukea. Donner piti haasteellisena tehtävänä saada maahanmuuttajat lukemaan Seitsemää veljestä tai ylipäänsä mitään kirjallisuutta. Suomi toisena kielenä -oppilaiden on hankala tutustua suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, sillä suomi toisena kielenä -opetuksessa opetetaan usein tekstien lukemista pelkillä opetusteksteillä tai lyhyillä tekstikatkelmilla. Siirtymä kaunokirjallisuuden lukemiseen opetustekstien maailmasta onkin usein haastava, sillä ero näiden tekstilajien välillä on huomattava ja siirtymä koetaan liian suureksi askeleeksi kerralla. Myös suomea äidinkielenään käyttäville, jotka eivät ole tottuneet lukemaan kaunokirjallisuutta, etenkin klassikkokirjallisuuteen tarttuminen ja sen lukeminen voi olla haastavaa. Suomalaiseen klassikkokirjallisuuteen tutustuminen ja sen tuntemus on kuitenkin tärkeää, sillä klassikkoteokset välittävät ainutlaatuisella tavalla suomalaista kulttuurihistoriaa ja oman aikansa ajankuvaa. Suomalaisen kulttuurihistorian vieraus sekä S2-oppijoille että suomea äidinkielenään käyttäville asettaa taas omat haasteensa suomalaisen klassikkokirjallisuuden lukemiselle ja ymmärtämiselle. Kaunokirjallisuuden tuntemus, sen välittämä kulttuurihistoria sekä lukemisen aikaansaama kielitaidon kehittyminen auttaa sopeutumaan ja integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, joten yleissivistyksen lisäksi kaunokirjallisuuden lukemisella on suuri vaikutus myös koulutuksen ulkoiseen maailmaan. Haasteena kuitenkin on, että suomalaiseen klassikkokirjallisuuteen tutustuminen edellyttää jo melko pitkälle kehittynyttä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä, ja opetustekstien sekä kaunokirjallisten teosten välinen opetusporras, joka pienentäisi askelmaa opetusteksteissä kaunokirjallisuuteen, puuttuu täysin. Tätä S2-opetuksesta puuttuvaa porrasta pohtien olemme luoneet uuden pedagogisen tuotteen, oppimateriaalin, joka yhdistää oppimateriaalitekstin sekä kaunokirjallisuuden, ja joka johdattaa lukijan kohti suomalaisen kaunokirjallisuuden maailmaa. Klassikkoteokseksi on valittu Suomen kansallisromaani, eli Aleksis Kiven

4 2 Seitsemän veljestä, sillä se välittää omalaatuisella tavalla suomalaista kulttuurihistoriaa, suomalaisen kirjallisuuden lajia ja se on osaltaan vaikuttanut huomattavasti suomen kieleen (kts. mm.: Koivisto 1966; Saarimaa 1964; Räsänen 1984; Sihvo 2002). Olemme toteuttaneet Seitsemän veljestä -oppimateriaalin, joka toimii yhdessä Pertti Rajalan ja Helvi Ollikaisen Seitsemän veljestä -selkokirjan kanssa. Seitsemän veljestä -selkomukaelma toimii oppimateriaalimme tehtävien tekstipohjana, eli kaunokirjallinen teksti saa oppimateriaalin seurakseen. Oppimateriaali rakentuu neljästätoista luvusta, joissa jokaisessa on useita tehtäviä jokaisesta Seitsemän veljestä - selkomukaelman luvusta. Tehtävät auttavat ymmärtämään lukujen sisältöä, sillä tehtävät liittyvät lukujen sanastoon, kulttuurihistoriaan sekä sanontoihin. Oppimateriaalin tehtävät on suunniteltu niin, että ne voi tehdä järjestyksessä tai niiden tekemistä voi valikoida oman mielenkiinnon ja oman taitotason mukaan. Tehtävien haastavuus myös kasvaa kirjan edetessä. Seitsemän veljestä -oppimateriaalin tavoitteena on yhdessä selkoversion kanssa innostaa suomalaisen kaunokirjallisuuden pariin, mutta myös samalla kartuttaa sanastoa, opettaa suomen kieltä, tutustuttaa suomalaiseen kulttuurihistoriaan sekä välittää suomalaista kansallistarinaa. Tehtävien lisäksi oppimateriaalissa selitetään vaikeita, etenkin kulttuurihistoriallisia sanoja ja asioita erilaisten sanallisten selityksien sekä kuvien avulla. Vaikka oppimateriaalissa huomioidaan nimenomaan suomea toisena kielenään käyttävien kielen-, kulttuurin- ja luetunymmärtäminen, sopii oppimateriaali sekä Seitsemän veljestä -selkomukaelma monipuolisten lähestymistapojensa ansiosta myös niille suomea äidinkielenään käyttäville, joille kaunokirjallisen tekstin lukeminen on vielä vierasta tai joille kulttuurihistorian tuntemattomuus aiheuttaa ongelmia ymmärtää teosta. Vaikka tehtävien vaikeusaste vaihtelee, on oppimateriaali suunnattu oppijoille, joiden kielitaito on noin B1-tasolla, sillä selkokielisen Seitsemän veljestä - teoksen teksti vaatii kyseisentasoista kielitaitoa. Oppimateriaalin Seitsemän veljestä - tekstiksi valikoitui nimenomaan Rajalan ja Ollikaisen selkomukaelma, koska se on ammattitaitoisesti muokattu alkuperäisteosta huomattavasti helppolukuisemmaksi ja siinä on onnistuttu säilyttämään Kiven kielelle ominainen sävy. Seitsemän veljestä - oppimateriaali yhdessä selkomukaelman kanssa mahdollistaa sen, että kun S2-oppijan kielellinen taitotaso saavuttaa sellaiset kielelliset valmiudet, että kirjallisuuteen tutustuminen on ajankohtaista, voi Seitsemän veljestä olla ensimmäinen suomalainen klassikkoteos, johon S2-oppilas syvällisesi perehtyy.

5 2. Seitsemän veljestä -oppimateriaalin lähtökohdat 3 Työmme tekemiseen on kuulunut eri tahojen haastatteluja sekä vierailuja eri yhteistyötahojen luona sekä oppimateriaalin tehtävien suunnittelemista, tuottamista ja kuvittamista. Seitsemän veljestä -oppimateriaalia on alusta alkaen suunniteltu todellisten tarpeiden mukaan paikkaamaan jo olemassa olevien kirjallisuudenopetusmateriaalien puutteita. Tässä luvussa esittelemme Seitsemän veljestä -oppimateriaaliamme sekä sitä, millaista opetusmateriaalien aukkoa oppimateriaalimme on tehty paikkaamaan ja millaisiin pedagogisiin tarpeisiin se vastaa. Työn edetessä olemme myös jatkuvasti syventyneet työn kannalta oleellisiin taustatietoihin, joita myös esittelemme tässä luvussa. 2.1 Seitsemän veljestä -oppimateriaali pedagogisena tuotteena Oppimateriaalissa on jokaiselle selkokielisen kirjan luvulle omat tehtävät, kulttuuria ja historiaa selkeyttävät tietolaatikot ja kuvat. Jokaista lukua kohden on noin 10 tehtävää. Olemme pyrkineet tekemään sanastotehtäviä, jotka tukevat sanastonoppimisessa ja pyrkivät luomaan ymmärrettävyyttä siitä, missä kontekstissa sanaa on sopivaa käyttää. Oppimateriaalissa on myös sanastotehtäviä, jotka pyrkivät erottamaan lukijalle vanhanaikaiset ilmaukset nykyaikaisemmista ilmauksista. Sanastotehtävien lisäksi oppimateriaaliin on ideoitu kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta edistäviä tehtäviä sekä kirjoitusharjoituksia. Kirjoitusharjoitukset koostuvat niin pidemmistä kirjoitustehtävistä (esim. kirjeistä) kuin lyhyistä kirjallisista tuotoksista (esim. Facebook-päivityksen luominen). Kirjallisuusharjoituksilla pyritään auttamaan lukijaa teoksen tulkitsemisessa. Harjoituksiin on luotu paljon kysymyksiä, joiden avulla lukijan on helpompaa pohtia teosta tarkemmin ja tehdä teoksesta omia tulkintoja. Kulttuurintuntemusta edistävissä tehtävissä oppijaa pyydetään kirjoittamaan esimerkiksi toimintaohjeet saunomisesta. Tehtävien yhteyteen on luotu myös 1800-luvun elämää selkeyttävät tietolaatikot, sillä on ymmärrettävää, etteivät kaikki tuon ajan käyttäytymismallit, toimintatavat ja yhteiskunnalliset seikat ole tuttuja. Nämä käytännöt vaihtelevat myös eri maiden välillä, joten tietolaatikoiden merkitys tekstin ymmärtämisessä voi olla hyvin suuri. Myöskään kuvat eivät ole vain koristeita, vaan niiden tarkoitus on havainnollistaa

6 4 vaikeita sanoja tai käsitteitä, korostaa teoksen oleellisia asioita ja tukea tällä tavoin tekstin ymmärtämistä. Oleellisena osana teoksen juonen seuraamisen tukemisen kannalta on, että jokaisessa oppimateriaalin luvussa tehdään aikajanaa kirjan tapahtumista. Nämä aikajanat yhdistetään jatkumoksi aina kirjan Testaa taitosi -osioissa, joissa kerrataan muutenkin kirjan aikaisempia tapahtumia. Testaa taitosi -osioita on neljännen ja kahdeksannen luvun jälkeen. Myös aivan oppimateriaalin lopuksi pohditaan kirjan tapahtumia. Jokaisen luvun tehtäväosuudessa on myös tehtävä, jossa selkokielisen teoksen tekstin lisäksi luetaan Kiven alkuperäisteosta. Alkuperäisteoksesta lainattujen tekstien pituus kasvaa luku luvulta ja tehtävät antavat lukijalle valmiuksia selvitä yhä pidemmistä ja haastavimmista kaunokirjallisista teksteistä ja kannustavat jatkamaan lukemista. Oleellisena osana tähän alkuperäisen klassikkoteoksen tekstien lukemiseen kuuluu oman luetunymmärtämisen itsearviointi. Jokaiseen tehtävään, jossa luetaan Kiven alkuperäisteosta, kuuluu myös itsearviointia helpottava jana, jolle oppimateriaalin käyttäjä voi sijoittaa oman kokemuksensa lukemisestaan. Janan avulla oppimateriaalin käyttäjä voi myös seurata oman lukemisensa kehitystä Seitsemän veljestä -oppimateriaalin tarve S2-oppimisessa ja S2-opetuksessa on tilausta oppimateriaalille, joka toimisi puuttuvana oppimispalasena opetustekstien ja kaunokirjallisuuden välillä. Oppimateriaalin suunnittelua varten haastattelimme Eiran aikuislukion S2-opettajaa Anna Nylundia, joka opettaa aikuisten peruskouluun ja lukioon valmistavaa luokkaa ja on myös pitänyt Axxellin työvoimapoliittisessa kotoutumiskoulutuksessa useita lukutaitokursseja. Haastattelun tarkoituksena oli kartoittaa millaisille opetusmateriaaleille sekä tehtäville olisi tarvetta S2-opetuksessa. Haastattelun pohjalta kävi ilmi, että äidinkielen opettajat sekä S2-opettajat pitävät Seitsemän veljestä -teoksen tuntemista ja siihen tutustumista tärkeänä, mutta sen opettamista ja käsittelyä hankalana. S2-oppilaille on haastavaa siirtyä oppimateriaalitekstien ja oppikirjojen maailmasta lukemaan suomenkielisiä kaunokirjallisia teoksia. Siirtymä opetusteksteistä kaunokirjallisuuteen koetaan liian suurena ja tekstien välinen siirtymävaihe puuttuu. Tällä hetkellä kaunokirjallisuuteen

7 5 tutustuminen aloitetaan lyhyillä tekstipätkillä tai selkokirjoilla, mutta pienet tekstinpätkät eivät Nylundin mukaan välitä samanlaista lukukokemusta kuin kokonaiset teokset ja selkokirjojenkin lukeminen ilman tukea saatetaan kokea raskaaksi ja hankalaksi. Lisäksi S2-oppijoilta saattaa usein puuttua sellaista kulttuurista taustatietoa, jota vaaditaan kaunokirjallisen teoksen sisällön ymmärtämisessä. Haastattelun myötä tavoitteeksi muotoutui luoda oppimateriaali, joka innostaa lukijaa oppitekstien maailmasta kohti suomalaisen kaunokirjallisen tekstin lukemista niin, että samalla oppijan sanasto sekä suomen kulttuurihistorian tuntemus kehittyvät. Oppimateriaali ottaa erityisesti huomioon S2-oppijan kielelliset ja kulttuurilliset haasteet, mutta se sopii myös äidinkielenään suomea käyttäville oppijoille, joille kokonaisen romaanin lukeminen on vielä haastavaa tai oppijoille, jotka haluavat kehittää sanastoaan sekä oman kulttuurihistoriansa tuntemusta. Tärkeänä tavoitteena on tutustuttaa lukija Suomen kansallisromaaniin, joka on oleellinen osa suomalaista kulttuuriperintöä. Oppimateriaalin avulla oppija tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuurihistoriaan sekä tehtäviä tekemällä vahvistuu kokonaisten suomenkielisten tekstien lukemisen taito. Samalla lukija oppii uusia käytännöllisiä ja historiallisia sanoja ja oppii tunnistamaan sanojen lisäksi kielellisiä ja kulttuurisia konventioita, jotka esiintyvät Seitsemän veljestä -teoksessa. Mielenkiintoisten tehtävien avulla monipuolinen suomen kielen osaaminen kehittyy ja motivaatio lukemisen jatkamiseen säilyy. Suomen kieli ja kirjallisuus kuuluvat molemmat S2-oppimäärässä opetukseen, mutta kirjallisuuden osuus jää usein vähäiseksi. On tärkeää, että kirjallisuuden opetusta korostettaisiin entistä enemmän S2-opetuksessa, sillä suomi toisena kielinä -oppimäärää lukiossa suorittavan opiskelijan on mahdollista osallistua halutessaan äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeen. Äidinkielen ylioppilaskoe vaatii kaunokirjallisuuden tuntemusta, sillä esimerkiksi tekstitaidon koe saattaa koostua pelkästään kaunokirjallisten tekstien analyysistä. (Hakulinen & Kalliokoski 2009: ) Jos opiskelija ei ole saanut kirjallisuudenopetusta suomi toisen kielenä oppitunneilla, hänen on mahdoton pärjätä halutessaan äidinkielen ylioppilaskokeissa. S2-kursseilla lukiossa luetaan kirjallisuutta jonkin verran, mutta lukeminen painottuu usein yksipuoliseen opiskelumuotoon, jossa luetaan teos ja kirjoitetaan siitä kirjallisuusessee. Opetuksessa tulisi kannustaa tarkempaan lukemiseen, ja Seitsemän veljestä -oppimateriaalin avulla suomalainen klassikkoteos käsitellään tarkasti ja kannustavasti.

8 Selkokieli Selkokielinen teksti on suunnattu ihmiselle, jolla on syystä tai toisesta huomattavia vaikeuksia lukemisessa tai ymmärtämisessä, tai jonka koulutustaso on keskitasoa matalampi (Sainio & Rajala 2002: 24). Selkokeskuksen määritelmän mukaan selkokieli on suomen kielimuoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. (Virtanen 2014: 17; Selkokielen määritelmä 2016.) Selkokieli on suhteellisen laajasti hyväksytty oma kielimuoto, joka palvelee erityisryhmiä, joille lukeminen on jostain syystä vaikeaa. (Virtanen ). Tällaisia erityisryhmiä ovat esimerkiksi juuri oppimateriaalimme kohderyhmät eli S2-oppilaat sekä sellaiset suomea äidinkielenään puhuvat oppilaat, joille kirjallisuuden lukeminen on haastavaa. Selkokeskus taas edistää selkokielistä tiedotusta, tiedonvälitystä ja kulttuuria (Selkokeskus 2016) Selkokirjoittamisen suosituksia Sekokieli on mukautettua tekstiä, joka on suunnattu ihmisille, joilla on syystä tai toisesta hankaluuksi lukea ja ymmärtää yleiskieltä (Sainio & Rajala 2002: 24). Selkokielistämisen tavoitteena on tekstin ymmärrettävyyden parantaminen (Leskelä & Kulkki-Nieminen 2015: 21). Selkokielelle onkin asetettu erilliset ohjeet, joita noudattamalla julkaisu voi saada selkojulkaisun tunnuslogon. Selkokieliset julkaisut tunnistaa omasta nuolimerkistään. Tunnus toimii laaduntakeena ja sen avulla selkotekstit on helppo löytää. Selkotunnuksen kirjoille myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Muille julkaisuille kuten esitteille ja lehdille selkotunnuksen myöntää Selkokeskus. (Selkotunnus 2016; Virtanen 2014: 142.) Selkokielessä suositellaan käytettävän jokapäiväisiä tuttuja sanoja, eikä erikoiskieltä tai murresanoja. Myös hyvin pitkiä sanoja kuuluisi välttää ja erilaisten kielikuvien ja sanontojen käyttämistä tulisi harkita tarkkaan. Myös vaikeita taivutusmuotoja, kuten vaikeita sija- ja verbimuotoja tai passiivia, tulisi välttää. (Virtanen 2014: 82 87; 94.) Lauseiden kuuluisi myös olla lyhyitä ja virkkeiden kuuluisi myös alkaa päälauseella, jossa kuuluisi myös esittää virkkeen tärkein asia (mts.: 98).

9 7 Selkokielisessä teoksessa on kuitenkin huomioitava myös se, että jos kirjoittaa aikuisille lukijoille, on käytettävä aikuisille sopivaa kieltä (Sainio & Rajala 2002: 30). Tuttujen sanojen käyttäminen ja kielellisten rakenteiden yksinkertaistaminen ei siis oikeuta tekstin muokkaamista liian lapselliseksi tai opettavaissävyiseksi. Naiivilta tuntuva teksti vähättelee lukijaansa, ja se saa lukijan tuntemaan, että häntä aliarvioidaan, joka puolestaan laskee lukumotivaatiota (mts.: 30). Selkokielellä on myös tekstin typografisia suosituksia. Ensinnäkin tekstin fontti on tavallista isompi, yleensä kirjasinkoko on tekstin tyypistä ja kohderyhmästä riippuen. Myöskään palstan leveydelle on suosituksia: Palsta ei saa olla liian leveä, koska leveä palsta hankaloittaa lukemista, ja katseen on löydettävä heloposti seuraavan rivin alkuun. Palsta ei myöskään saa olla liian kapea, sillä tällöin riville mahtuu vain vähän sanoja. (Selkojulkaisun ulkoasu 2016.) Selkokeskuksessa haastattelemamme Selkokeskuksen suunnittelijan Eliisa Uotilan mukaan yhdellä tekstirivillä olisi hyvä olla noin merkkiä. Tällöin tekstipalstat eivät jää liian suuriksi tai liian kapeiksi. Selkokielistä kirjallisuutta ovat niin alun perin selkokielellä kirjoitetut kirjat kuin myös selkokielelle mukautetut kirjat. Mukautustyössä alkuperäisteksti lyhenee ja sen sisältöä karsitaan selkokielelle muokkaamisen myötä. Kirjallisuutta mukauttaessa selkokieliseksi, mukauttajan on huomioitava, että alkuperäisteoksen tunnelma välittyy lukijalle ja sisällön pääkohdat pysyvät mukaelmassa. Ymmärrettävyyden parantaminen on myös kaunokirjallisen tekstin selkokielistämisen tavoitteena. Kaunokirjallisen tekstin ymmärtäminen on sitä, että lukija kokee saaneensa kielellisen elämyksen ja kokeneensa pystyvänsä seuraamaan romaanin juonenkulkua. Ymmärtäessään tekstiä lukija myös ymmärtää tapahtumien ja asioiden syy-seuraussuhteita sekä asioiden yhteyksiä. Suomessa on julkaistu selkopainoksia useista suomalaisen kirjallisuuden klassikoista, joihin myös oppimateriaalin pohjana oleva Seitsemän veljestä kuuluu. Myös uutta suomalaista ja ulkomaalaista kaunokirjallisuutta on mukautettu selkokielelle. (Leskelä & Kulkki-Nieminen 2015: 22; Sainio & Rajala 2002: 31; Virtanen 2014: ) Erillisistä ohjeista huolimatta selkokieli ei poikkea suomen kielen kielioppisäännöistä ja selkokieleen pätevät kaikki yleiset kielenhuollon ohjeet. Selkokielen tavoitteena kuitenkin on kirjoittaa hyvää suomea, joka noudattaa yleisiä kirjoitussääntöjä. Kyse ei siis ole niin sanotusta kapulakielestä. Selkokielessä kiinnitetään yleiskieltä enemmän huomiota luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen liittyviin asioihin, kuten juuri sanastoon ja rakenteisiin. (Sainio & Rajala 2002: 24; Virtanen 2014: 68). Lisäksi selkokieliset tekstit eivät ole täysin yhtenäisiä, vaan niissä

10 8 on vaikeuseroja. Selkokielisen tekstin tekstilaji, aihe sekä tekstin tarkoitus määräävät tekstin vaikeusastetta. (Virtanen 2014: 66.) Esimerkiksi Seitsemän veljestä -selkokirja on suhteellisen haastavaa selkokieltä, sillä se on kunnioittanut Kiven alkuperäisteoksen kieltä sekä sävyä, ja siinä käytetään muun muassa kielikuvia ja vanhoja sanoja sekä sanontoja. Selkokielisen tekstin kuvituksessa kannattaa kuvata esimerkiksi juuri ihmisiä, eläimiä ja rakennuksia, sillä ne ovat helpommin ymmärrettävissä kuvan tai piirroksen avulla (Virtanen 2014: 132.) Selkojulkaisuissa kuvat ovat usein piirroksia, sillä niistä kuvan esittämä asia on helposti hahmotettavissa (mts.: 138.) Piirroskuvissa ei ole ylimääräistä taustaa tai asiaa, vaan kuvattava asia on piirroksessa korostunut. Piirrosten kanssa on kuitenkin oltava varovainen, sillä piirrokset voivat helposti tehdä tekstistä lapsellisen näköisen ja lukija voi hylätä tekstin lukemisen pelkästään kuvituksen takia (mts.: 138). Selkeää ohjetta ei ole, kuuluisiko selkokielisessä kaunokirjallisissa teksteissä olla kuvitus vai ei. Kuitenkin parhaimmillaan selkojulkaisun kuvitus auttaa syvempään aiheen ymmärtämiseen (mts.: 139). Koska Seitsemän veljestä -oppimateriaali toimii yhdessä selkokirjan kanssa, kiinnitimme myös oppimateriaalin kuvituksessa huomiota selkokielen ohjeisiin. Vaikka ei ole yhtenäistä kantaa siitä, kuuluuko selkokielisessä tekstissä olla kuvia vai ei, katsoimme oppimateriaalin kohdalla tarkoituksenmukaiseksi lisätä tekstin joukkoon kuvia. Oppimateriaalissa kuvituksen kohteena ovat nimenomaan ihmiset, eläimet, oliot, rakennukset ja lukijalle mahdollisesti tuntemattomat esineet ja symbolit, jotka olisivat hankalia hahmottaa ilman kuvitusta. Kuvat nimittäin auttavat ymmärtämää vieraita käsitteitä sekä auttavat hahmottamaan millaisia rakennukset tai esineet olivat luvulla. Tekijänoikeudellisien syiden lisäksi kuvat ovat myös piirroskuvia siksi, että piirroskuvan avulla on voitu kuvata juuri sitä asiaa, jota on haluttu kuvata, eikä lukijan huomio kiinnity vahingossa epäoleelliseen aisaan, kuten taustaan. Vaikka Seitsemän veljestä - oppimateriaali ei ole selkokielinen teos, eikä se näin ole oikeutettu selkojulkaisun tunnuslogoon, se kuitenkin toimii yhteistyössä selkokielisen teoksen kanssa. Tämän takia sen tekemisessä on otettu huomioon useita selkokielen suosituksia. Oppimateriaalin kielessä on muun muassa haluttu välttää pitkiä lauseita ja virkkeitä, ja siinä on pyritty käyttämään mahdollisimman arkikielistä sanastoa.

11 Selkokirjoihin kohdistuvat asenteet ja selkokirjallisuuden hyödyntämisen mahdollisuudet opetuksessa Vaikka selkokirjat ja -tekstit helpottavatkin niiden kohdeyleisön lukemista sekä jokapäiväistä elämää ja mahdollistavat suuremman yleisön pääsyn kirjallisuuden pariin, on selkokirjallisuutta kohtaan myös paljon negatiivisia ennakkoluuloja. Selkokeskusvierailullamme Selkokeskuksen suunnittelija Eliisa Uotila kertoi, että selkokirjallisuuteen suhtaudutaan etenkin suomen kielen opetuksessa negatiivisesti. Yleinen asenne ilmeisesti on, että selkomukauttaminen muuttaa teosten alkuperäistä tarinaa tai sävyä. Rajalan ja Ollikaisen Seitsemän veljestä -selkomukaelma on kuitenkin oiva esimerkki siitä, kuinka taitavasti mukautettu selkokielinen teos ei poikkea pääjuoneltaan lainkaan alkuperäisteoksen juonesta tai ei laiminlyö alkuperäisteoksen sävyä. Uotila myös epäili, että selkokirjoihin kohdistuva vähättelevä asenne on voinut muodostua myös siitä, että selkokeskus toimii kehitysvammaliiton alaisuudessa. Tämä yhteys saattaa muodostaa monelle mielleyhtymän, etteivät selkokirjat olisi sopivaa luettavaan kenelle tahansa. Tietysti selkokirjoissakin on vaihtelua siinä, kuinka taidokkaasti ne mukailevat alkuperäisteostaan, sillä mukautettu selkokirja on aina itsenäinen tulkinta alkuperäisteoksesta (Sainio & Rajala 2002: 31.) Selkokirjallisuuden joukossa kuitenkin on Seitsemän veljestä -selkokirjan kaltaisia loistavia mukaelmia, eikä suomalaisessa kirjallisuudenopetuksessa olla vielä yleisesti ymmärretty hyödyntää selkokirjallisuuden mahdollisuuksia. Selkokirjat voivat nimittäin erinomaisesti innostaa S2-oppilaita sekä äidinkielenään suomea käyttäviä oppilaita kaunokirjallisuuden pariin. Selkokirja voi mahdollistaa, että oppilas saa ensimmäistä kertaa onnistuneesti ikäisilleen suunnatun kokonaisen teoksen luettua, joka voi taas innostaa lukemaan yhä enemmän kirjallisuutta. Selkokirjoja koskevat asenteet voisivatkin olla mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Selkokirjojen aktiivisempi tuominen äidinkielen ja suomen kielen opettajien tietoisuuteen voisi lisätä selkokirjojen hyödyntämistä opetuksessa. Selkokirjojen avulla voitaisiin innostaa myös lukemaan sellaisia oppilaita, jotka eivät ole muuten onnistuneet lukemaan yhtäkään kirjaa loppuun asti tai kirjojen lukeminen tuntuu vaikealta tai epämielekkäältä. Myös kokeneet lukijat voivat hyötyä selkokirjallisuuden lukemisesta. Esimerkiksi erään lukiossa työskentelevän äidinkielenopettajan mukaan juuri Kiven Seitsemän veljestä luetaan lukion

12 10 ensimmäisellä kurssilla, mutta sen kieli ja rakenne ovat niin haastavia, että se voi jäädä kokeneeltakin lukijalta kesken. Tästä voi seurata, että opiskelija lannistuu epäonnistuneesta lukukokemuksestaan, asennoituu kielteisesti vanhaa suomalaista klassikkokirjallisuutta kohtaan eikä edes koita lukea muita klassikkokirjoja koko lukioopintojen aikana. Jos opiskelijoille annettaisiin mahdollisuus tutustua Seitsemän veljeksen tarinaan selkomukaelman myötä, voisi kiinnostus teosta kohtaan olla suurempi ja asenteet kaunokirjallisuuden lukemista kohtaan myönteisemmät. 2.4 Aleksis Kivi ja Seitsemän veljestä Seitsemän veljestä -oppimateriaalin tekemisen kannalta on myös oleellista tutustua aiempaan kulttuuri- ja kielentutkimukseen, jota Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä on tehty, jotta teoksen sisältöä ja kieltä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti pedagogisessa mielessä. Merkittävin tutkimus Seitsemästä veljeksestä on Viljo Tarkiaisen väitöskirja Aleksis Kiven "Seitsemän veljestä": kirjallinen tutkimus (1910), joka aloitti Kivi-tutkimuksen. Kiven käyttämää kieltä ovat tutkineet muun muassa E.A Saarimaa teoksessaan Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin (1964) sekä Seppo Räsänen artikkelissaan Aleksis Kiven kieli ja nykysuomen murros (1984) Seitsemän veljestä Aleksis Kivi (Alexis Stenvall) on syntynyt Nurmijärvellä. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teos sijoittuu romantiikan ja realismin murroskauteen (Tarkiainen 1984: 8). Kiven eläessä Nurmijärvi oli tunnettu köyhänä paikkakuntana, jossa asuttiin harvaan. Elanto saatiin suurimmaksi osaksi metsätyöstä, mutta toinen suuri tulonlähde oli lailliselta kutsumanimeltään tunnettu kotitarpeenpoltto. Silloisen elinkeinotilanteen lisäksi Seitsemän veljestä -teos heijastaa Nurmijärven silloista kehittymätöntä koulutustilannetta ja toisaalta pelkoa lukemista kohtaan. (Tarkiainen 1984: ) Kiven tunnetuimpia teoksia ovat Nummisuutarit (1864), Kullervo (1864), Kihlaus (1866) ja Seitsemän veljestä, joka on useimpien mielestä kiistämättä Aleksis Kiven mahtavin teos. Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870, ja sen julkaisi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. On muisteltu, että Seitsemän veljestä olisi alun perin

13 11 aiottu kirjoittaa näytelmäksi ja että Kivi olisi puhunut tämän kirjoittamisesta luvulla. Kirjoittamisurakka sijoittui näiden tietojen perusteella siis samoihin aikoihin kuin Kiven valmistuminen ylioppilaaksi. Kivi harrasti ahkerasti kirjallisuutta, ja entisen opettajansa avulla hän tutustui Shakespeareen ja Cervanteeseen, joista hän sai mallia teoksensa luomiseen. (Tarkiainen 1984: ) Seitsemän veljestä -teoksessa pääpaino on luonteiden, ympäristöjen ja mielentilojen kuvailulla. Rakenne ei siis etene suoraviivaisesti ja esimerkiksi kovaa kritiikkiä teoksesta antanut Ahlqvist kritisoi Seitsemää veljestä juuri siitä, ettei siinä ole minkäänlaista pääajatusta. (Tarkiainen 1984: ) Seitsemän Veljestä ei ollut Ahlqvistin mieleen ja hän arvosteli kovasti niin Kiven teosta kuin itse Kiven persoonaa. Sitä, miksi Ahlqvist halusi koittaa kieltää ja tuhota arvosteluillaan Kiven kirjailijanuran, pohtivat yhä useat kirjallisuudentutkijat. (Perttula 2006.) Seitsemän veljeksen merkitys kielen, kulttuurin ja historian kannalta Seitsemän veljestä -oppimateriaalin tavoitteena on opettaa suomen kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista. Koska suomenkielinen kirjallisuus ei vielä 1800-luvulla ollut merkittävällä jalansijalla, on Seitsemän veljestä -teos yksi parhaimmista tavoista oppia suomalaista kulttuuria ja suomalaisten käyttäytymistä tuona aikana. On sanottu, että Seitsemän veljeksen kertomuksessa esiintyvät ne sosiaaliset ja ekonomiset rakenteet, joiden puitteissa suomalainen kylä ja maalaistalo oikeastikin toimivat. Maalaiskylässä syntynyt ja kasvanut Kivi tunsi suomalaisen kansan jopa pelottavan hyvin, mistä syystä Kivi pystyi kuvaamaan kansaa niin totuudenmukaisesti, että se ei miellyttänyt kaikkia. Olihan Kivi päässyt tutustumaan maalaiskylän lisäksi myös kaupunkikulttuuriin ja yliopistoelämään ja tämän kautta porvariskulttuuriin. Kiven teos on merkittävä yhteiskunnallisesti myös siksi, että kansankuvaus ulottuu laajasti erilaisiin yhteisöihin. Teoksessa kuvataan tarkalla otteella niin kerjäläisiä, mustalaisia, käsityöläisiä kuin torppareita. (Tarkiainen 1984; Apo 1999.) Kun tapasimme Seitsemän veljestä -selkokirjan kirjoittajat Pertti Rajalan ja Helvi Ollikaisen, he kertoivat halunneensa säilyttää selkokirjassa Kiven kirjoitustyylin. Nykyajan lukijalle kaikki ilmaukset eivät ole tuttuja, joten on perusteltua miettiä, millaisten ymmärtämisongelmien kanssa painii oppija, joka ei puhu äidinkielenään suomea. Haluammekin tämän oppimateriaalipaketin avulla tarjota etenkin S2-oppijoille mutta myös suomea äidinkielenään käyttäville lukijoille - mahdollisuuden tutustua tähän hienoon klassikkoteokseen. Olemme luoneet tehtäviä, joiden kautta pääsee

14 12 avaamaan itselle vanhahtavia sanoja ja ilmaisuja. Myös historiallisesta näkökulmasta katsottuna Kiven teos on haastava: teoksessa on useita ammatteja (kuten nimismies ja nahkapeitturi) ja myös toimintatapoja, joita ei enää ole tai joita harvoin näkyy (esimerkiksi emäntä ja isäntä talossa). Historiaan kuuluvia elementtejä olemme avanneetkin tietolaatikoiden ja kuvien avulla Kiven teokset opetuksessa Moni muistaa kouluajoiltaan, että Seitsemän veljestä oli pakollinen teos lukulistalla. Seitsemän veljestä -teoksen merkittävyydestä suomalaisille kertoo osittain juuri se, että siitä on tehty useita muunnelmia niin lapsille kuin stadin slangille. Teos selkeästi koetaan niin arvokkaana, että sen halutaan tavoittavan tavalla tai toisella kaikenlaiset lukijat ikään tai lukuvaikeuksiin katsomatta. Aleksis Kiven kynänjäljestä on luotu aikojen kuluessa selkokirjan lisäksi myös muita kirjallisia mukaelmia, kuten Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä (2002). Seitsemän veljestä ei ole kuitenkaan jäänyt vain tekstin tasolle, sillä siitä on tehty myös äänikirja, tv-sarja, elokuva ja useita sovituksia teattereiden näyttämöille. Seitsemän veljestä elää myös useissa verkkosivustoissa tehtävineen ja testeineen. Seitsemän veljestä -teoksen runsaasta oheismateriaalista huolimatta äidinkielen opetukseen tai S2-opetukseen ei ole syntynyt minkäänlaista yhtenäistä järjestelmällistä tapaa hyödyntää runsasta oheismateriaalia. Seitsemän veljestä - oheismateriaalin hyödyntäminen opetuksessa on ollut lähinnä yksittäisten opettajien mieltymysten ja luovuuden varassa, ja yleisin tapa käsitelle Seitsemää veljestä näyttäisi olevan edelleen Kiven alkuperäisteoksen yksitoikkoinen lukeminen. Selkokirjan kylkeen tekemämme Seitsemän veljestä -oppimateriaali eroaakin tässä selvästi aikaisemmista oheismateriaaleista, sillä se on valmis opetus- ja oppimispaketti äidinkielen opettajille ja S2-opettajille tai itsenäisesti teosta opiskeleville. Laadukas selkokielinen teos takaa sopivantasoista luettavaa laajemmalle yleisölle, ja tekemämme oppimateriaali taas tarjoaa valmiita tehtäviä ja tietoa suomen kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista. Seitsemän veljestä -oppimateriaalia on siis mahdollista hyödyntää äidinkielen opetuksessa ja S2-opetuksessa aikaisempia oheismateriaaleja laajemmin ja järjestelmällisemmin, sillä oppimateriaali herättää niin kiinnostusta kirjallisuutta kohtaan kuin myös kielitietoisuutta.

15 2.5 Seitsemän veljestä -oppimateriaali ja opetussuunnitelma 13 Uusi lukion opetussuunnitelma 2016 muuttaa hieman suomi toisena kielenä sekä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineiden kurssien sisältöjä. Tässä luvussa tarkastellaan Seitsemän veljestä -oppimateriaalin sijoittumista uuden opetussuunnitelman perusteiden 2015 sisältöihin pääosin suomi toisena kielenä -oppiaineen näkökulmasta, mutta myös sen sijoittumista ja hyödyntämistä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa. Tarkastelu kohdistuu lukion opetussuunnitelman perusteisiin (2015), mutta käsittelyyn otetaan myös oppimateriaalin sopivuus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) sisältöihin. Lukion suomi toisena kielenä -opetuksessa kursseilla on vahvasti mukana ajatus suomalaiseen kulttuuriin tutustumisesta. Tämä ajatus pysyy mukana, vaikka sitä ei suoranaisesti käsitelläkään sisältönä joka kurssilla. Seuraava lainaus on lukion opetussuunnitelman perusteista: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. (Lops2015). Oppiaineen tärkeäksi tavoitteeksi on asetettu suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tunteminen. Tämä toteutuu Seitsemän veljestä -klassikkoteoksen ja siihen liittyvän oppimateriaalin avulla hyvin. Oppimateriaalin avulla harjoitellaan myös luetun ymmärtämisen taitoja, jotka ovat tärkeitä muissakin oppiaineissa lukiossa. Uuden opetussuunnitelman perusteiden (2015) suomi toisena kielenä - oppiaineen kolmas kurssi: Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23) käsittelee kunnolla suomalaista kaunokirjallisuutta ensimmäistä kertaa. Tällöin toimii hyvin Seitsemän veljestä sen vahvan kulttuurisen tietouden takia sekä sen klassikon aseman takia. Alkuperäinen teos on kuitenkin kielellisesti vaikea, jopa äidinkielisille lukijoille. Laadukas selkoversio toimii hyvin Aleksis Kiven teoksen piirteiden ja tunnelman välittäjänä. Seuraavassa on ote lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) suomi toisena kielenä -oppiaineen kolmannen kurssin siällöistä ja tavoitteista, joihin oppimateriaali sopii hyvin avuksi. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23)

16 14 Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää taitoaan eritellä ja tulkita fiktiivisiä ja digitaalisia tekstejä sekä kuvia ja liikkuvaa kuvaa oppii vertailemaan suomalaisia ja oman kulttuurin tekstejä harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä ymmärtää kielikuvien, vertausten, monitulkintaisten ilmausten sekä idiomien merkityksen ja niiden kulttuurisidonnaisuuden oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti oppii ymmärtämään kielen poeettista käyttöä, esimerkiksi kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää ryhmäviestintätietojaan ja -taitojaan. Keskeiset sisällöt yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista kaunokirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteitä kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myös verkossa suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen ja -ilmiöiden näkökulmasta viestien tulkitsemista ja tuottamista kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa pronominit, konjunktiot Oppimateriaalin tehtävissä pohditaan muun muassa kielen kuvallisuutta, kielen muuttumista ajan kuluessa sekä tekstin erittelyä ja tulkintaa. Täten Seitsemän veljestä ja oppimateriaali sopivat hyvin tälle kurssille. Myös suomi toisena kielenä -oppiaineen kuudes kurssi: Nykykulttuuri ja kertomukset (S26) sisältää suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen, tutustumista. Vaikka Seitsemän veljestä ei ole nykykirjallisuutta, on sillä ollut suuri vaikutus suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Tämän hahmottamisessa oppimateriaali auttaa. Myös uuden opetussuunnitelman mukaisella yhdeksännellä kurssilla: Lukutaitojen syventäminen (S29) on mahdollisuus hyödyntää oppimateriaalia.

17 15 Tällä lukion viimeisellä suomi toisena kielenä -kurssilla tavoitteena olisi tutustua useampaan kaunokirjalliseen teokseen ja syventää opittuja asioita ennen ylioppilaskirjoituksia. Tällöin oppimateriaali on melko iso kokonaisuus otettavaksi viimeisellä lukion kurssilla. Tämän lisäksi oppimateriaalista olisi parhaiten apua lukion alussa, kun kaunokirjallisuuden lukeminen ja tekstinymmärtäminen ovat vielä hankalia ja uusia tapoja. Lukemalla Seitsemän veljestä -selkoteoksen ja tekemällä oppimateriaalin tehtäviä oppii hyviä luetun ymmärtämisen keinoja, joista on hyötyä lukio-opinnoissa myös eri oppiaineissa. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen oppimateriaali sopii myös hyvin, sillä monilla äidinkielisilläkin lukijoilla on vaikeuksia päästä sisälle Seitsemän veljeksen maailmaan vanhahtavan kielen takia. Lukemisen into saattaa tällöin lannistua, mikä taas voi vaikuttaa myöhempien kurssien lukutehtäviin. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (Lops 2015) äidinkieli ja kirjallisuus eli suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisältöihin oppimateriaali istuu hyvin. Heti ensimmäisellä kurssilla oppijalla tulee vastaan romaanin analyysia, erittelyä ja tulkintaa. Tällöin käsittelyyn voi ottaa Seitsemän veljestä -teoksen, jonka avulla monia kurssin sisältöjä voi käydä läpi. Kurssilla kaksi Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 oppimateriaali toimii niin kulttuurisen kuin myös kielellisen pohdinnan apuna. Myös suomalainen talonpoikaisidentiteetti tulee tutuksi teoksen lukemisella. Vaikka teos on fiktiivinen tarina, on sen ajankuvaus osuvaa ja siten pedagogisesti hyödynnettävissä. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (Lops 2015) kurssi viisi Teksti ja konteksti ÄI5 sisältää tekstien tarkastelua kontekstissa. Tärkeäksi sisällöissä nousee aikakonteksti, joka avautuu Seitsemän veljestä -oppimateriaalin avulla hyvin. Seitsemän veljeksen maailma eroaa nykypäivästä kovasti, mikä näkyy kielessä, kuvauksessa ja sisällössä. Selkokirjan tekijät Pertti Rajala ja Helvi Ollikainen ovat saaneet pidettyä Aleksis Kiven alkuperäisen teoksen tunnelman hyvin kielessä. Suurin hyöty suomi toisena kielenä -opetuksessa ja äidinkieli ja kirjallisuus - opetuksessa oppimateriaalista on mahdollisimman alussa lukiota. Tällöin opiskelija oppii lukemaan yhden teoksen tarkasti ja ymmärtämään lukemansa tehtävien avulla. Samaa tarkkaa lukemista hän voi pohtia jatkossa muiden kirjojen lukemisen yhteydessä. Oppimateriaali toimii myös itsenäisesti esimerkiksi kotitehtävinä, jolloin tunneilta ja muista sisällöistä ei mene aikaa pois. Parasta on myös kokemus siitä, kun saa kirjan luettua kokonaan. Tähän moni tarvitsee kuitenkin ymmärrettävästi apua ja kannustusta.

18 16 Oppimateriaalia on mahdollista hyödyntää myös perusopetuksessa esimerkiksi vuosiluokilla 3 9. Vuosiluokilla 3 6 äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistavoitteita kuvataan muun muassa seuraavalla tavalla: Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus ja antaa välineitä kielen havainnointiin, lukuharrastukseen ja monenlaiseen ilmaisuun sekä tarjota kieleen ja kirjallisuuteen liittyviä elämyksiä. (Pops2014). Oppimateriaali sekä Seitsemän veljestä -selkokirja sopivat tähän yllä kuvattuun tarkoitukseen hyvin. Oppimateriaalin tehtävät auttavat syventämään lukuelämystä sekä kielitietoisuutta. Vuosiluokilla 7 9 on myös tavoitteena rohkaista kirjallisuuden pariin: Oppilaita ohjataan kirjallisuuden lukemiseen, oman lukuharrastuksen syventämiseen ja lukuelämysten hankkimiseen. (Pops2014). Oppimateriaali toimii kannustavana pakettina, jonka tavoitteena on alusta alkaen kannustaa lukemaan kirja ja siten innostaa jatkossakin kirjallisuuden pariin. Tavoitteena on myös vahvistaa luetun ymmärtämisen strategioita, mihin oppimateriaali sopii hyvin. Oppimateriaalin avulla opitaan tarkastelemaan kirjallisuuden kieltä, juonta ja ajankuvaa erilaisin tehtävin. Materiaalin avulla opitaan kirjallisuuden analysointia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 mainitaan usein eriyttäminen, mikä luonnistuu hyvin myös oppimateriaalin avulla. Se soveltuu hyvin itsenäiseen tuntityöskentelyyn oman tason mukaan. Kaikkia tehtäviä ei ole tarkoitus tehdä - materiaalia riittää niin nopeille kuin hitaille oppilaille. Edellä olevan opetussuunnitelman perusteiden nopean tarkastelun avulla voidaan sanoa, että Seitsemän veljestä -selkoteoksen lukemisella ja siihen liittyvän oppimateriaalin tekemisellä olisi paikka niin perusopetuksessa esimerkiksi yläasteella kuin myös lukiossa. Tämän lisäksi sitä on totta kai mahdollista käyttää aikuisopetuksessa, ammatillisessa suomi toisena kielenä ja äidinkieli ja kirjallisuus - opetuksessa sekä yksityisopetuksessa. Seitsemän veljestä on sellainen suomalainen klassikkoteos, joka on vaikuttanut suomalaiseen identiteettiin niin paljon, että sen tunteminen kunnolla olisi jokaiselle hyvä.

19 2.6 Seitsemän veljestä -oppimateriaalin tehtävänannot 17 S2-oppijoiden suomen kielen käyttöä ei ole tutkittu kovinkaan paljoa vielä, mutta joitakin tutkimuksia alalta löytyy. Johanna Komppa on tutkinut väitöskirjassaan Retorisen rakenteen teoria suomi toisena kielenä ylioppilaskokeen kirjoitelman kokonaisrakenteen ja kappalejaon tarkastelussa (2012) kokonaisia ylioppilastekstejä deskriptiivisessä valossa. Väitöskirjassa ei siis analysoida yksittäisiä lauseita tai lauserakenteita, vaan siinä selvitetään suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeiden kirjoitelmien rakenteita. Tehtävänantoja muuten kuin S2-opetuksessa on tutkittu huomattavasti enemmän. Oppaita, joissa neuvottaisiin, millaisia tehtävänantoja S2- oppimateriaaleissa olisi hyvä olla, ei ole juuri lainkaan. Tämän takia emme käyttäneet tehtäviä tehdessä apuna oppaita, vaan tehtävien suunnitteluun otimme mallia erilaisista vieraiden kielten oppikirjoista. Lainasimme S2-tehtäväkirjoja, mutta katsoimme myös vanhoja lukioaikaisia tehtäväkirjojamme. Erityisesti lukioaikaiset englannin kielen tehtäväkirjat osoittautuivat hyödyllisiksi, koska niiden tavoitetaitotaso vastaa melkein oppimateriaalin tavoitetaitotasoa. Tutustumalla eri kielitaitotasoille suunnattuihin tehtäväkirjoihin ja vertailemalla niiden tehtäviä pystyimme suunnittelemaan tehtäviä, jotka sopivat oppimateriaalin tavoitetaitotasolle ja sisällölle. Seitsemän veljestä -selkokirjan vanhahtavan kielen ansioista kieli itse herätti tehtäväideoita. Oudot ja vanhahtavat sanat saivat meidät miettimään, millaisten tehtävien avulla pystyttäisiin syventämään kielitietoisuutta ja millaiset tehtävätyypit olisivat omiaan selventämään vanhahtavien ja nykyaikaisten kielimuotojen eroavaisuuksia. Myös teoksen poukkoileva juoni, kertomukset ja seikkailut toivat heti mieleen tehtäväideoita. Vaikka oppimateriaalin tehtävät eivät ole selkokieltä, tehtävänannoista on pyritty luomaan mahdollisimman selkeitä. Tehtävännannoista on jätetty vaikeat ja monitulkintaiset sanat pois, ja niissä on pyritty käyttämään imperatiivimuotoisia tehtävänantoja. Jotta oppija pohtisi enemmän lukemaansa, vaihtoehtokysymysten sijaan on käytetty avoimia kysymyksiä, joihin oppijan on mahdollista ellei jopa suotavaa vastata omin sanoin kokonaisilla lauseilla. Tehtävänannoissa esitetyt kysymykset on pyritty pilkkomaan a-, b- ja c-osioihin, jotta tehtävässä pystyy keskittymään yhteen kysymykseen kerrallaan. Seitsemän veljestä -oppimateriaalin kohderyhmänä on suomea toisena kielenään käyttävät nuoret ja aikuiset, mutta samalla myös suomea äidinkielenään

20 käyttävät nuoret sekä sellaiset aikuiset, joilla on hankaluuksia päästä sisälle kirjallisuuden maailmaan. Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan kohderyhmään kuuluvat suunnilleen B1-tasolla olevat oppijat, jotka ovat siirtymässä B2-tasolle. Eurooppalaisessa viitekehyksessä B1-tasolla olevan oppijan luetunymmärtäminen kuvataan seuraavasti: Ymmärrän tekstejä, joissa on pääasiassa hyvin tavallista arkipäivän kieltä tai työhön liittyvää kieltä. Ymmärrän tapahtumien, tunteiden ja toiveiden kuvaukset henkilökohtaisissa kirjeissä. 18 B2-tasolla olevan oppijan luetunymmärtämisen tasoa puolestaan kuvataan seuraavasti: Pystyn lukemaan ajankohtaisia ongelmia käsitteleviä artikkeleita ja raportteja ja havaitsemaan niissä kirjoittajien näkökulmat ja kannanotot. Ymmärrän oman aikani kaunokirjallisuutta. Oppimateriaalin tarkoituksena on siis asteittain johdattaa oppija arkikielen luetunymmärtämisestä kohti kaunokirjallisten teosten ymmärtämistä. Koska Seitsemän veljestä ei kuitenkaan ole nykykirjallisuutta, on oppimateriaaliin lisätty tietolaatikoita ja kuvia ymmärtämisen tueksi. Oppimateriaaliin on lisätty jokaisen Seitsemän Veljestä - luvun tehtävien yhteyteen myös alkuperäisteoksesta otettuja katkelmia. Näiden avulla pääsevät oppimateriaalia käyttävät oppijat testaamaan omien taitojensa mukaan lukemistaan jopa C1-tasolla, jossa lukemisen ymmärtämistä määritellään seuraavasti: Ymmärrän pitkiä ja monipolvisia asia- ja kirjallisuustekstejä ja huomaan tyylieroja Seitsemän veljestä -oppimateriaalin tekoprosessi Suunnitteluvaiheessa marraskuussa 2015 halusimme kartoittaa millaiselle pedagogiselle tuotteelle olisi todellista tarvetta S2-opetuksessa ja sovimme haastattelun Eiran aikuislukion S2-opettajan Anna Nylundin kanssa. Haastattelun pohjalta laadimmekin tutkimussuunnitelman Seitsemän veljestä -oppimateriaalista, joka toimisi oppikirjatekstin ja kaunokirjallisen tekstin välimuotona, ja jonka avulla olisi helppo tutustua suomalaiseen kirjallisuuteen sekä kulttuuriin ja samalla opiskella lisää suomen kielestä sekä sanastosta.

21 19 Koska halusimme, että oppimateriaalimme pohjautuu nimenomaan Seitsemään veljekseen, ongelmaksi muotoutui, kuinka saamme oppimateriaalimme tekstin Kiven alkuperäisteoksen kieltä helpommin ymmärrettävään muotoon. Marraskuun lopussa 2015 tutkimussuunnitelmamme opponoitiin ja tällöin saimme ohjaajaltamme Maria Ahlholmilta idean Seitsemän veljestä -selkokirjan hyödyntämisestä. Otimmekin yhteyttä selkokeskuksen Eliisa Uotilaan, joka ohjasi meidät eteenpäin Työväen Sivistysliittoon, joka on kustantanut Seitsemän veljestä - selkokirjan ja näin päättää sen käytöstä. Pääsimme kuitenkin myös vierailemaan selkokeskuksessa ja keskustelemaan selkokielestä Eliisa Uotilan kanssa. Uotilan haastattelu selkokielestä antoi todella hyvää pohjatietoa selkokielestä ja siitä, miten selkokirjallisuutta pystyisi hyödyntämään entistä tehokkaammin äidinkielen opetuksessa ja S2-opetuksessa. Joulukuun 2015 aikana otimme myös yhteyttä Työväen Sivistysliittoon ja tammikuun 2016 loppupuolella pääsimme vierailemaan Työväen Sivistysliitossa, jossa keskustelimme aluksi Seitsemän veljestä -selkokirjan mahdollisesta hyödyntämisestä työssämme. Tällöin työmme myös loksahti lopulliseen muotoonsa niin, että oppimateriaalimme toimii selkokirjan tukena ja vierellä. Olimme laatineet tapaamista varten kaksi esimerkkilukua (luvut 1 ja 6), joissa oli esimerkkejä mahdollisista tehtävistä, tietolaatikoista ja kuvista, joita oppimateriaaliimme lopulta tulisi. Työväen Sivistysliitto kiinnostui ideastamme ja ehdotti myöhemmin lopullisen työn kustantamista. Tästä seurasi toinen vierailu maaliskuun 2016 alkuun, jolloin pääsimme myös tapaamaan selkokirjan tekijät Helvi Ollikaisen ja Pertti Rajalan. Sovimme selkokirjan ja oppimateriaalimme yhteistyöstä selkoteoksen tekijöiden ja kustantajan kanssa sekä allekirjoitimme kustannussopimuksen. Oppimateriaalia työstettiin helmikuusta huhtikuulle asti, ja palautimme alustavan työn opponoitavaksi ja ohjaajan arvioitavaksi huhtikuun aikana. Erinomaisten parannusehdotusten myötä viimeistelimme työn huolella, ja Seitsemän veljestä - oppimateriaali on palautettu Työväen Sivistysliiton taitettavaksi ja sen olisi tarkoitus ilmestyä kesän 2016 aikana. Oppimateriaalin on tarkoitus ilmestyä sekä sähköisenä että paperisena versiona, ja materiaali on menossa käyttöön ainakin Työväen Sivistysliiton kursseille.

22 3.1. Oppimateriaalin tekeminen 20 Oppimateriaali koostuu tehtävistä, jotka on sijoitettu kirjan lukujen mukaisesti. Luvun lukemisen jälkeen voi tehdä siihen liittyviä tehtäviä. Tämän lisäksi oppimateriaalissa on vaikeita sanoja selittäviä infolaatikoita, jotka liittyvät läheisesti luvun sisältöihin. Jokaisen tehtäväluvun alussa on myös selkoteoksesta lainattu tiivistelmä luvun sisällöistä. Tehtävien ja infolaatikoiden joukossa on myös lukemista ja tehtäviä tukevia kuvia. Oppimateriaalin tehtäviä tehtiin suurimmaksi osaksi järjestyksessä niin, että kappaleisiin saatiin aluksi 3 8 tehtävää. Infolaatikoiden sisältö ohjasi myös tehtävien teemoja eri luvuissa. Vierailujen takia teimme kuitenkin luvun 1 ja luvun 6 tehtävät valmiiksi heti alussa. Näin pääsimme myös näkemään itse osan mahdollisesta viimeistellystä tuotteesta. Tehtävien tekeminen jaettiin tekijöiden kesken tasan, jokaisen tekijän omaa osaamista pohtien. Hanna Kolli teki muutamia tietolaatikoita, osallistui tehtävien tekemiseen sekä kuvitti oppimateriaalin. Satu Tahvanainen ja Rosa Ahlstedt tekivät tietolaatikoita ja tehtäviä. Tehtävien monipuolisuus tuli meiltä luonnostaan, koska jokaisella oli vahvuutensa tietynlaisissa tehtävissä; Tahvanaisella kielellisissä, Ahlstedtilla juonellisissa ja Kollilla molemmissa. Jokainen kuitenkin osallistui tehtävien tekemiseen monipuolisesti ja tasapuolisesti. Tehtävien tekeminen oli itsenäistä työskentelyä, mutta kävimme myös useaan otteeseen kaikki oppimateriaalin tehtävät läpi yhdessä puhuen ja tarkastaen Tuotteen testaus Työtä testasimme Martinlaakson ja Vaskivuoren lukioiden suomi toisena kielenä - opiskelijoilla Vantaalla on tänä vuonna yhdistetty Martinlaakson lukion ja Vaskivuoren lukion suomi toisena kielenä -opiskelijat. Samalla on yhdistetty myös kaksi kurssia niin, että suomi toisena kielenä kurssi 3 ja kurssi 5 ovat samanaikaisesti lukujärjestyksessä viidennessä jaksossa. Testaustunti järjestettiin kuitenkin niin, että molemmat ryhmät olivat samassa luokassa yhtä aikaa. Testaukseen osallistuneet suomi toisena kielenä -opiskelijat olivat kielitaitotasoltaan väliltä heikko B1-taso ja vahvalla B2-tasolla. Lukiossa ohjaajan mukaan ei näy yhtä vahvasti Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikot muuten

23 21 kuin lukion alussa tehtävässä kielitaitotestauksessa. Tämän takia kursseilla on monia eri kielitaitotasolla toimivia opiskelijoita heikolta B1-tasolta melkein äidinkieliselle tasolle. Testaustunti aloitettiin pohjustamalla aihe, minkä jälkeen Seitsemän veljestä - selkoteoksen ensimmäinen luku luettiin ensin itsenäisesti ja sitten yhdessä. Lukukokemuksen reflektoinnin jälkeen oppimateriaalin tehtäviä ruvettiin tekemään ryhmissä. Sellaiset tehtävät olivat hieman vaikeita, joissa piti etsiä alkuperäisen tekstin kohta selkoversiosta. Yksi ryhmä opiskelijoita luuli, että pitää etsiä sanasta sanaan sama kohta. Tehtävänantoa täytyi siis avata hieman lisää. Ryhmät tekivät tehtäviä yhdessä. Parhaiten ja nopeinten onnistuivat sanastotehtävät, joissa piti pohtia sanan nykyaikaista versiota. Vaikeinta oli etsiä kappaleesta samaa tarkoittava lause (luku 1 tehtävä 7). Tehtäviä tehdessä piti hyödyntää ja selata lukua uudestaan ja uudestaan, mikä auttaa myös sisäistämään tekstiä ja harjaantumaan lukijana. Opiskelijoita kannustettiin myös hyödyntämään älypuhelimiaan esimerkiksi ammattitehtävässä (luku 1 tehtävä 6). Kaiken kaikkiaan tehtävät vaikuttavat testauksen perusteella monipuolisilta. Oppimateriaalissa on eritasoisille oppijoille tehtäviä. Tehtävät ovat myös pituudeltaan erilaisia; joissakin tehtävissä menee kauemmin, kun taas toiset sujuvat nopeammin. 4. Lopuksi Tässä raportissa olemme esitelleet Seitsemän veljestä -oppimateriaaliamme, sen teoreettista ja ideologista taustaa sekä oppimateriaalin tekoprosessia. Olemme pohtineet Seitsemän veljestä -selkokirjan kylkeen suunnittelemamme oppimateriaalin paikkaa ja tarvetta kaunokirjallisuuden lukemisen apuna. Vastaavaa materiaalia, joka ohjaisi yhtä monipuolisesti ja kannustavasti suomalaisen kirjallisuuden pariin, ei ole aikaisemmin ollut vielä olemassa. Seitsemän veljestä -oppimateriaali onkin ainutlaatuinen suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin oppimateriaali ja materiaalille on selkeää tarvetta kentällä. Seitsemän veljestä -oppimateriaali tullaan kustantamaan ja julkaisemaan Työväen Sivistysliiton toimesta. Materiaali julkaistaan kesällä 2016 ja materiaalia tullaan käyttämään Työväen Sivistysliiton koulutuksissa, sekä mahdollisesti lukioissa ja peruskouluissa. Muutamat opettajat ovat myös ilmaisseet kiinnostuksensa materiaalia kohtaan. Oppimateriaalia tullaan mainostamaan paljon. Työ tulee esimerkiksi Opettaja työnsä tutkijana -blogiin ja leviää muutenkin, toivon mukaan opettajakoulutuslaitoksen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2014. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2014 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Minä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle

Minä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle Minä luen sinulle Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle Lukuhetki tuo iloa kaikille Hyvä lukija, tämä opas tarjoaa sinulle vinkkejä, kuinka järjestää maahanmuuttajien lukuhetki iäkkäille tai kehitysvammaisille

Lisätiedot

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op Opetussuunnitelma 2017-2018 Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Elina Harjunen Elina Harjunen

Elina Harjunen Elina Harjunen Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys

Lisätiedot

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5. S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa

Lisätiedot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus

Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus 18.5.2018 Leealaura Leskelä Selkokeskus Yli puoli miljoonaa ihmistä Selkokieltä tarvitsee Suomessa jopa 650 000 henkilöä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti

9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti 9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti Mika Kukkola, Tiistilän koulu Tavoite on purkaa runouden rakennetta ja merkityksiä kielitietoisesti ja kirjoittaa mallitekstin avulla runoanalyysi verkkolomakkeessa

Lisätiedot

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

HYVÄ OPETTAJA, Ps. Jos haluat antaa aineistosta palautetta tai kertoa kehittämisideasi, laitathan viestiä!

HYVÄ OPETTAJA, Ps. Jos haluat antaa aineistosta palautetta tai kertoa kehittämisideasi, laitathan viestiä! OPETTAJAN OHJE HYVÄ OPETTAJA, Maailma 2030 on ulkoasiainministeriön tuottama toiminnallinen oppituntimateriaali peruskouluun ja lukioon. Toivomme, että se tukee sinua työssäsi kun käsittelet oppilaiden

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Hanna Pöyliö, KM Niilo Mäki Instituutti Kuvat: Keski-Kirjastot, Brand United Oy 1 Lukemissujuvuus Suomessa lapset oppivat

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 3. - 4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen

Lisätiedot

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen

Lisätiedot

Selkosovellukset. Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta. Selkokieliset lehdet

Selkosovellukset. Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta. Selkokieliset lehdet Selkosovellukset Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi / selkokieli opetuksessa Leealaura Leskelä, Copyright: Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta Selkologo toimii laadun takeena. myöntää selkologon

Lisätiedot

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5.

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5. JAKSOVINKIT 6 16-17 Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus 13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Opettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka

Opettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot