OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - PROJEKTIN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - PROJEKTIN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA"

Transkriptio

1 OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - PROJEKTIN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA Sirkka Nikulainen Opinnäytetyö Syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Nikulainen Sirkka. Opas-projektin merkitys talousongelmaisten moniammatillisen auttamisen kehittämisessä projektin toimijoiden näkökulma. Järvenpää, syksy s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä talousongelmiensa kanssa taistelevan ihmisen moniammatillisen auttamisen kehittämiseen Opas-projektin toimijoiden näkökulmasta. Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintokokonaisuuden käytännön jaksolla suoritettiin projektin ohjausryhmän jäsenille kysely projektin sisäisen arvioinnin tueksi. Tässä työssä pyritään selvittämään, miten projektin toimijat arvioivat projektin ja sen lopputulosten merkitystä ylivelkaantuneen moniammatillisen auttamisen kehittämisessä. Opas-projektin lähtökohdat ovat olleet vaativat. Yhdeksän erilaista ja erikokoista yhteisöä, joista osa on suuria valtakunnallisia yhteisöjä ja järjestöjä, osa pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, on lähtenyt tekemään uraauurtavaa työtä talous- ja velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ylivelkaantuneiden auttamiseksi. Projektin merkityksellisyyttä arvioidessaan vastaajat painottivat projektin merkitystä asiakkaille, asiantuntijoille ja yhteiskunnalle. Sen sijaan projektin merkitystä itselleen ja organisaatiolleen he pitivät vähäisempänä. Haastateltavat kuvailivat Opas-projektin ja sen lopputulosten merkityksellisyyttä asiantuntijoille sekä henkilökohtaisen oppimisen että yhteisen oppimisen kautta. Oppiminen projektin aikana on sekä tiedon määrällistä lisääntymistä että oman asiantuntijuuskäsityksen kehittymistä jaetuksi asiantuntijuudeksi, jossa voidaan jakaa tietoa, omaa osaamista ja asiantuntemusta eri ammattilaisten kesken yhteisten asiakkaiden auttamiseksi. Moniammatillisen toiminnan kehittämisen edellytyksiä ovat osallistujien motivaatio ja sitoutuminen, verkostotyön ja dialogisten käytäntöjen osaaminen, avoimuus ja valmius muuttaa omia toimintatapoja, taustaorganisaation sitoutuminen sekä dialogin ja luottamuksen syntymisen ja ylläpitämisen mahdollistavat yhteistyörakenteet. Opas-projektin toimijat toivovat, että julkisen hallinnon taholta nähtäisiin projektin tulosten merkitys palvelujen kehittämisessä ja otettaisiin projektin tuottamat moniammatillisen talousneuvonnan kehittämisen apuvälineet jatkokehittelyn alle. Sekä asiakkaiden, asiantuntijoiden, eri organisaatioiden että yhteiskunnan etu on, että velka- ja talousneuvontaa kehitetään ja laajennetaan kunnallisten talous- ja velkaneuvojien suorittamasta korjaavasta talous- ja velkaneuvonnasta eri toimijoiden moniammatilliseksi työskentelyksi, joka kattaa sekä ennaltaehkäisevän että korjaavan talousneuvonnan eri ikäryhmille ja eri palvelujen piirissä oleville asiakkaille. Projekti on kehittänyt moniammatillista yhteistyötä keskusjärjestötasolla. Seuraavaksi tulisi käynnistää organisaatioiden yhteinen työskentely verkoston yhteisen oppimisen ja kehiteltyjen käytäntöjen siirtämiseksi asiakastyön tasolle, osaksi alueellista ja paikallista työtä. Avainsanat: moniammatillisuus, verkostotyö, velkaneuvonta, talousneuvonta, projektityö

3 ABSTRACT Nikulainen Sirkka. The internal evaluation of the significance of Opas-project in developing of the multiprofessional working method for debt counselling. Järvenpää Autumn, 2005, 45 pages and 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this study is to clarify the developing of the multiprofessional working method for debt counselling to help the people who fight a losing battle against debt. During the practical training period a survey of Opas-project was carried out in which the project steering group evaluated the project. The aim of this study is to clarify how the members of Opas-project evaluate the meaning of the final results the project has provided and what is their estimation of the future and what are the factors that may have effect on it. The starting point of the Opas-project was demanding. Nine organizations that differ from each other by size, principles and the sphere of operations have gathered together in order to prevent the financial difficulties and to help the people in debt. In the evaluation of the project the respondents estimated that the project is of primary importance for the customers, the professionals and for the society. They described the project s significance on the professional level through personal and communal learning. The personal learning is both quantitative and qualitative as the professionalism extends and becomes shared professionalism, where the knowledge and skills can be shared between professionals to help the customer. The prerequisities for the developing of a multiprofessional working method are the motivation and commitment of the participants, the knowhow of the network and dialogue methods, openness and will to change, the commitment of the organization and the structures for co-operation which enables the confidence between the participants. The project steering group members hope that the public sector would appreciate the results of Opas-project and take the tools for developing the multiprofessional financial counselling in use. It is in everybody s interest that the debt and financial counselling shall be developed into a multiprofessional working method which provides both preventive and corrective financial counselling to different age groups and customer segments on local level throughout the country. Key words: multiprofessionalism, network, debt counselling, financial counselling, project work

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEIDEN JA TUTKIMUSOTTEEN ESITTELY TALOUSONGELMAT JA YLIVELKAANTUMINEN Ylivelkaantuminen prosessina Ylivelkaantumisen määritelmiä Yksityistalouksien velkaantuminen ja ylivelkaantuneiden määrä Taloudellisten ongelmien vaikutukset yksilön elämään Talousongelmaisten ja ylivelkaantuneiden auttaminen Velkahallintaohjelma Kunnalliset talous-ja velkaneuvojat Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kirkon diakoniatyö Kolmas sektori: yksityiset järjestöt ja vertaistukiryhmät Moniammatillisen talous- ja velkaneuvonnan tarve AIEMMAT TUTKIMUKSET TALOUSONGELMAISTEN AUTTAMISESTA ITSELLISESTÄ ASIANTUNTIJUUDESTA MONIAMMATILLISEEN TYÖSKENTELYYN OPAS-PROJEKTI OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Tutkimusmenetelmä, aineisto ja analyysi Tutkimustulokset Opas-projektin merkitys asiantuntijoille Opas-projektin merkitys asiakkaille Opas-projektin merkitys yhteiskunnalle YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...38 LÄHTEET...43 Liite

5 1. JOHDANTO 1990-luvun talouslama oli Suomessa länsimaiden syvin ja sen seuraukset vaikuttavat maamme talouteen vielä pitkään. Laman seurauksena tuhannet yritykset tekivät konkurssin, kansalaiset ylivelkaantuivat ja jäivät työttömiksi. Laman jälkeen suomalaista todellisuutta olivat korkea työttömyys, epävakaat ja valikoivat työmarkkinat ja korkea valtion velka. Moni velkaantui konkurssin tai takausvastuiden vuoksi. Tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa, mutta arvioiden mukaan heitä olisi yli (Lampela- Kivistö 2002, 11). Ylivelkaantuminen ja taloudelliset vaikeudet ovat ongelma myös tämän päivän luottoyhteiskunnassa. Kulutus on keskeistä ihmisten elämässä. Luotot kuuluvat markkinatalouteen ja ovat osa kotitalouksien arkea. Rahoitusmarkkinoiden monimutkaistuminen, kulutusluotot, kaupallisten houkuttimien runsaus ja päällekäyvyys sekä tietoyhteiskunnan tuomat uudet vaatimukset ja haasteet edellyttävät kuluttajalta riskitietoutta ja monipuolista rahatalouden osaamista ja hallintaa. Kuluttajien taloudenhallintataidot eivät kuitenkaan aina vastaa vaatimuksia. Tulojen ja menojen hallinta on monille hankalaa, jopa ylivoimaista. (Jerkku & Smeds 2005.) Siitä huolimatta, että julkinen valta käyttää suuren osan tuloistaan erilaisten tulonsiirtojen jakamiseen, taloudelliset vaikeudet koskettavat huomattavaa osaa kansalaisista. Työmarkkinoiden epävarmuus, määräaikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen, opintotuen alhainen taso ja lainapainotteisuus, asuntojen korkeat hinnat ja työttömyys luovat tilanteita, joissa yksityisen ihmisen ja perheen on helppo ajautua taloudellisiin vaikeuksiin. Taloudelliset vaikeudet vaikuttavat elämän eri osa-alueisiin. Monen eri alan ammattilaiset työskentelevät yksityishenkilön taloudellisten ongelmien parissa niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin palveluissa. Näitä ammattilaisia ovat kuntasektorilla sosiaalityöntekijät, talous- ja velkaneuvojat, asumisneuvojat ja sosiaaliohjaajat. Myös seurakuntien diakoniatyöntekijät, työvoimatoimistojen virkailijat ja sosiaalityöntekijät sekä erilaisen sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen tehtävissä toimivat ammattilaiset kohtaavat työssään ihmisiä, joilla on taloudellisia ongelmia.

6 Opiskeluun kuuluvien työharjoitteluiden aikana olen nähnyt moniammatillisuuden toimivia käytäntöjä asiakastyössä työvoiman palvelukeskuksessa ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskurssilla ja siksi olen kiinnostunut sosionomin ammatillisen kasvun kannalta erityisesti moniammatillisuudesta ja verkostoitumisesta palvelujen kehittämisessä. Työskenneltyäni opintojeni ohella Opas-projektin internet-sivuston rakentamisessa ja perehdyttyäni ylivelkaantumiseen ilmiönä, sen vaikutuksiin sekä yksilötasolla, perheen näkökulmasta että yhteiskunnallisesti olen vakuuttunut, että ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtunut interventio talousongelmaisen ja velkaantuvan ihmisen ongelmiin ehkäisee ongelmien pahenemista, laajenemista ja kroonistumista. Tällä on puolestaan vaikutuksensa yksilön elämänhallintaan, hänen henkilökohtaiseen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa, hänen perheensä ja läheistensä hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Tässä työssä haluan perehtyä talousongelmiensa kanssa taistelevan ihmisen moniammatillisen auttamisen kehittämiseen ja tutkin aihetta Opas-projektin toimijoiden näkökulmasta. Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintojakson projektityönä suoritin projektiryhmäläisille kyselyn projektin sisäisen arvioinnin tueksi. Tässä työssä pyrin selvittämään, miten projektin toimijat arvioivat projektin tulosten merkitystä ylivelkaantuneen moniammatillisen auttamisen kehittämisessä ja mikä on heidän arvionsa projektin tuotosten tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

7 7 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEIDEN JA TUTKIMUSOTTEEN ESITTELY Valitsin tämän aiheen, koska minua kiinnostaa moniammatillinen yhteistyö ja sen kehittäminen projektissa ja erityisesti moniammatillisen yhteistyön kehittämisen taustalla olevat motiivit, joiden oletan syntyvän siitä, millaisen merkityksen projektiin osallistuvat antavat projektissa toimimiselle ja projektin lopputuloksille. Opas-projektiin osallistuneet yhteistyökumppanit ovat toimineet aiemminkin yhdessä mutta eivät kovin järjestelmällisesti tai säännöllisesti. Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda toimiva moniammatillinen yhteistyömalli, joka toimisi myös projektin päätyttyä. Valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeista toimii ensi sijassa projektirakenteissa erillisrahoituksella. Uusia toimintatapoja ja menetelmiä kehitetään irti vakiintuneista toimintarakenteista. Projektin päättyessä tarvittaisiin kuitenkin takaisin kytkentää eli kehitettyjen toimintojen kiinnittämistä tavalla tai toisella osaksi olemassa olevaa palvelua. Kehiteltyjen käytäntöjen varsinainen maastouttamisprosessi on projektin verkoston yhteisen oppimisen ja kehiteltyjen käytäntöjen siirtämistä osaksi alueellista ja paikallista työtä. Se jää usein projekteissa keskeneräiseksi kun on väsytty tekemään kehittämistyötä projektissa oman varsinaisen pysyvän työn ohella, projektin rahoitus päättyy eikä vastuuta kehitettyjen toimintojen maastouttamisesta ole millään taholla. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen talousongelmaisten auttamiseksi on prosessi, jolle Opas-projekti on luonut pohjan ja toimintamahdollisuudet. Jos talousongelmaisten auttamisessa huomioidaan se, kuinka moniin elämänalueisiin yksilön ja perheen taloudelliset ongelmat vaikuttavat ja kuinka monia eri auttajatahoja ylivelkaantunut kohtaa, on sen perusteella mahdollista rakentaa moniammatillisen talousneuvonnan kehittämismalli. Toimintamallin pohja on olemassa Opas-projektin luomana, seuraavaksi tulisi motivoida eri ammattiryhmät valtakunnallisella tasolla ja alueittain kehittämään paikallisia moniammatillisen talousneuvonnan toimintatapoja. Motivoinnin pohjana voidaan käyttää niitä merkityksiä, joita Opas-projektin toimijat ovat antaneet projektin tuotoksille talousongelmaisten moniammatillisen auttamisen kannalta.

8 8 Tutkin Opas-projektin merkitystä talousongelmaisten moniammatillisessa auttamisessa projektin toimijoiden arvioimana. Tässä työssä pyrin selvittämään, miten projektin toimijat arvioivat projektin tulosten merkitystä ylivelkaantuneen moniammatillisessa auttamisessa ja mikä on heidän arvionsa projektin tuotosten tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymys Miten Opas-projektin toimijat arvioivat projektin tuotosten merkityksen talous- ja velkaneuvonnan moniammatillisen kehittämisen näkökulmasta? Lähestymistapani on kvalitatiivinen ja aineistona käytän hankkimaani materiaalia, joka koostuu kahden projektin ohjausryhmään kuuluvan henkilön ja projektipäällikön haastattelusta ja omista havainnoistani, joita olen tehnyt projektin aikana lokakuusta 2004 lokakuuhun Teemahaastattelun valitsin siksi, että sillä pystyn rajaamaan haastattelumateriaalin tietylle aihealueelle. Koko projektin arviointi olisi vienyt aikaa runsaasti enemmän kuin minulla oli käytettävissä tähän työhön. Perehdyttyäni moniammatillisen yhteistyön kehittymiseen yleensä ja oltuani mukana tässä projektissa olin muodostanut oletuksia moniammatillisuuden merkityksestä talousongelmaisen henkilön auttamisessa ja niiden pohjalta kysyin haastateltavien subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä projektin merkityksestä ylivelkaantuneen auttamisessa. Haastateltavien valinnassa painotin korkeaa motivoituneisuutta ja aktiivista otetta projektissa työskentelyyn.

9 9 3. TALOUSONGELMAT JA YLIVELKAANTUMINEN 3.1. Ylivelkaantuminen prosessina Ylivelkaantuminen ei ole mikään yksittäinen ongelma vaan pitkällinen prosessi. Usein ensin on vuosia kestävä, pikkuhiljaa tapahtuva velkaantuminen ja sen jälkeen tapahtuu varsinaisen ylivelkaantumisen laukaiseva ennakoimaton, äkillinen tapahtuma, joka johtaa talouden umpikujaan. Esimerkiksi kahden asunnon loukku on tilanne, jossa asunnon ostaja ostaa ensin asunnon ja sen jälkeen yrittää myydä entisen. Kun entinen asunto ei menekään kaupaksi kysynnän puutteen vuoksi jää omistaja kahden asunnon omistajaksi eikä pystykään maksamaan uuden asunnon lainaa. Myös työttömyys, sairastuminen, avioero tai kuolemantapaus saattaa olla tapahtuma, joka johtaa taloudelliseen umpikujaan. Velkaongelmien vuoksi kotitalous on saattanut oirehtia jo pitemmän aikaa mutta siihen on saatettu tottua. Kuluttajaliitto on koonnut joukon velkaantumiseen liittyviä oireita. Henkilöllä ei ole talouden tuloista ja menoista sekä velanhoitokuluista selvää käsitystä. Hän ottaa uutta lainaa entisten maksamiseksi, luotollinen tili on koko ajan miinuksella, maksamattomat laskut alkavat kasautua ja käteisvarat ovat lopussa. Sellaisessa tilanteessa päivittäistavarat on pakko ostaa luotolla. Henkilö joutuu käyttämään jo rahoja joita kuvittelee ja toivoo tulevaisuudessa saavansa. (Turunen 1991, 31.) 3.2. Ylivelkaantumisen määritelmiä Köyhiä ja vähävaraisia ihmisiä on ollut kautta aikojen. Ylivelkaantumisesta on tullut uusi köyhyyden muoto. Se viittaa ongelmiin velkojen takaisinmaksussa. Ylivelkaantuminen käsitteenä ei ole selkeä tai yksiselitteinen. On vaikea määritellä rajaa runsaan velkaantumisen ja ylivelkaantumisen välille ja löytää kriteerejä, joilla voitaisiin määritellä ihmisen tai kotitalouden olevan ylivelkaantunut. Yleisimmin ylivelkaantumisella tarkoitetaan velkojen kasaantumista, hallitsematonta taloudenpitoa ja velallisen maksukyvyn ylittävää luotonottoa (Leskinen 1991, 26.).

10 10 Muttilaisen (2002, 8) mukaan käsitettä käytetään kahdessa merkityksessä. Subjektiivinen ylivelkaantuminen tarkoittaa velallisen omaa kokemusta velkaongelmistaan. Laajemmassa merkityksessä ylivelkaantumisella viitataan yleisemmin velka- ja maksuongelmiin. Muttilainen jakaa velalliset köyhyysvelallisiin ja kriisivelallisiin. Köyhyysvelallisia ovat sellaiset henkilöt, joiden talous on ollut niukkaa jo pidemmän aikaa esimerkiksi pienten tulojen tai epävarman työmarkkina-aseman takia. Kriisivelallisia puolestaan ovat ne, jotka ovat äkillisten muutosten uhreja ja jotka ilman tuota muutostekijää eivät olisi joutuneet velkaongelmiin. Ruotsalainen Karin Tengvald määrittelee käsitteen uusköyhyys. Hänen mukaansa uusköyhyys on tilanne, jossa rahalliset tulot eivät riitä kotitalouden huoltorasituksen ja asumisen aiheuttamiin menoihin. Käsitteen ulkopuolelle jäävät silloin subjektiiviset tarpeet, elämäntavasta johtuva korkea kulutustaso ja elämänhallinnan puutteista aiheutuva liiallinen kulutus, esimerkiksi kulutusluottojen hallitsematon käyttö. Karin Tengvaldin mukaan uusköyhyys ei johdu niinkään ansiotulojen vähyydestä vaan välttämättömien menojen suuruudesta tuloihin nähden. Tilannekohtainen uusköyhyys aiheutuu monien eri tekijöiden, kuten elämäntilanteen, perhetyypin, asumisen, työllisyystilanteen ja tulojen uudelleenjaon yhteisvaikutuksesta. Vakaisiin olosuhteisiin rakennettu tulojen uudelleenjakojärjestelmä ei ota huomioon edellämainittujen tekijöiden aiheuttamia poikkeamia järjestelmän hyväksymistä standarditilanteista. Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutukset aiheuttavat silloin tilannekohtaista uusköyhyyttä väliinputoamisten, köyhyysloukkujen tai korkeiden marginaalivaikutusten muodossa. (Rönkkö 1994, ). Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa käytetään maksukyvyttömyyden käsitettä, jolla tarkoitetaan sitä, että velallinen ei kykene maksamaan velkojaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät eikä tämä kykenemättömyys ole pelkästään tilapäistä. (Koskelo & Lehtimäki 1993) Yksityistalouksien velkaantuminen ja ylivelkaantuneiden määrä Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeasti. Vuonna 2004 yksityistalouksilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä oli maksamatonta velkaa n. 60 miljardia eu-

11 11 roa. Tästä määrästä noin kaksi kolmasosaa on otettu asumiseen. Loppuosa koostuu pääosin kulutus- ja elinkeinoveloista sekä vähäisestä määrästä opintovelkoja. Matalat korot ovat laajentaneet erityisesti asuntoluottokantaa. Luottokanta ja velallistalouksien määrä ovat jo ylittäneet 1990-luvun alun tason. Kyselytutkimusten mukaan velkaongelmia syntyy yleensä suhteellisesti eniten taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville ( työttömät, yksinhuoltajat, pienituloiset, vähän koulutetut). Luottojen käyttö taas on yleisintä hyvätuloisissa väestöryhmissä. Velkaongelmia on esiintynyt yhä enemmän keskiluokalla ja hyväosaisilla. Talouden asiantuntijoiden odotukset korkojen noususta ovat lisääntyneet viime aikoina ja vähäisetkin muutokset taloudellisessa ympäristössä voivat vaikeuttaa niiden kotitalouksien taloudenpitoa, joilla on esimerkiksi suuria elinkeino- tai asuntovelkoja tai korkeakorkoisia kulutusluottoja. (Velkahallintaohjelma 2004, 12.) Ylivelkaantuneiden määrästä on vaikea saada tarkkaa tietoa. Erilaiset tutkimukset ja raportit käyttävät erilaisia mittareita. Suomen Asiakastieto pitää maksuhäiriörekisteriä, jonka tarkoituksena on antaa käsitys henkilön taloudellisesta asemasta ja sitoumusten hoitokyvystä sekä kertoa luotettavuuden arvioinnissa käytettäväksi tarkoitettuja tietoja. Suomessa luottotietorekisteriin voi tallentaa vain tietoja maksun laiminlyönnistä sekä tietoja luottotietomerkinnän aiheuttaneen velan suorittamisesta. Pelkästään maksun myöhästyminen, esimerkiksi sähkölaskun maksaminen kolme viikkoa eräpäivän jälkeen tai maksamattoman pysäköintivirhemaksun siirtyminen ulosmittaukseen ei suoraan aiheuta luottotietomerkintää. Huomattava osa ihmisistä hoitaa maksuviivästymisensä pari kuukautta eräpäivästä maksamalla tai neuvottelemalla luotonantajan kanssa, eikä siitä aiheudu luottotietomerkintää luottotietorekisteriin (Suomen Asiakastieto Oy, 2005.) Luottotietomerkintä rekisteröidään, kun maksun laiminlyönti on todettu tuomioistuimen päätöksellä tai ulosottoviranomaisen toimituksella. Tätä ennen maksu on ollut pitkään maksamatta (keskimäärin 6-8 kuukautta) ja henkilö on saanut useita perintäkirjeitä. Henkilötietolain 20 :ssä luetellaan kaikki luottotietomerkinnät, joita yksityishenkilöille voidaan luottotietorekisteriin rekisteröidä. Suurin osa luottotietomerkinnöistä on viranomaisten vahvistamia julkisia tuomioita tai päätöksiä. Yksityishenkilölle ei laiteta luottotietomerkintää hänen tietämättään. Asiakastieto ilmoittaa ensimmäisestä henkilölle

12 12 merkitystä luottotietomerkinnästä lähettämällä rekisteröidylle ensirekisteröintiilmoituksen. Siinä kerrotaan myös kuinka kauan merkintä säilyy luottotietorekisterissä. (Suomen Asiakastieto Oy, 2005.) Ylivelkaantuneiden talouksien määrä Suomessa oli vuonna 2001 n ja maksuhäiriömerkintöjä saaneita henkilöitä yli Uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä lähti vuonna 2003 rajuun kasvuun. Tuolloin uusia maksuhäiriömerkintöjä tallennettiin Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin kappaletta eli 13,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Yksityishenkilöille rekisteröitiin 84 prosenttia kaikista uusista maksuhäiriömerkinnöistä. Kasvua edellisvuoteen kertyi 13,3 prosenttia. (Luottolista 2/2004.) 3.4. Taloudellisten ongelmien vaikutukset yksilön elämään Raha-asiat kulkevat elämässämme mukana lapsesta vanhuuteen saakka ja kuka tahansa voi joutua elämänsä aikana taloudellisiin vaikeuksiin. Köyhyys, osattomuus ja syrjäytyminen liittyvät usein yksilön ja perheen taloudellisiin ongelmiin. Mikäli toimeentulon perusta on pitkäaikaisesti tai pysyvästi yhteiskunnan tarjoaman minimiturvan varassa, se merkitsee useimmissa tapauksissa myös joutumista yhteiskunnassa tavanomaisena pidettyjen kulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Kyse on siis vastentahtoisesta syrjäytymisestä. Tällaisissa tapauksissa on yleistä pienvelkaisuus, mikä monissa tapauksissa johtaa syvempään ylivelkaantumiseen kun laskut alkavat kasaantua vuokrista ja sähkölaskuista alkaen. (Karjalainen, Saranpää 2002). Sairastuminen ja erityisesti terveyden menetys saattavat vaikuttaa dramaattisesti henkilön taloudelliseen tilanteeseen. Toimintakyvyn rajoitukset ja sairauksiin liittyvät kustannukset tuottavat nopeasti taloudellista huono-osaisuutta ja suoranaista köyhyyttä, vaikkei siihen liittyisi muiden vaikeuksien kasaantumista. Sairaus, vammaisuus ja toimintakyvyn aleneminen tulevat vastaan lukemattomina arkisina tilanteina, joissa asianomaiset voivat kokea myös ammattiauttajien taholta piittaamattomuutta, vaikeuksien vähättelyä ja jopa avointa syrjintää. Juhani Iivari ja Markku Heinonen ovat tutkineet ylivelkaantuneiden selviytymistä ja heidän haastattelemansa ylivelkaantuneet henkilöt korostivat ylivelkatilanteen kärjistymisen myötä syntynyttä henkistä umpikujaa, joka lamautti heidän toimintakykynsä lä-

13 13 hes täysin. Ulkopuolinen tuki koettiin ensiarvoisen tärkeäksi tilanteessa, jossa asiat ja ongelmat kasaantuvat ja kaatuvat päälle usein vuosia jatkuneen kriisitilanteen päätteeksi. (Iivari & Heinonen 1997, 111.) Jos velkaantuminen ja talouden ongelmien kasaantuminen pääsevät jatkumaan ilman että kukaan puuttuu tilanteeseen, velkaantunut henkilö tai perhe ajautuu umpikujaan, josta ei näytä olevan ulospääsyä. Lopulta maksamattomat laskut, erääntyneet pankkilainat, ulosottoviranomaisten karhukirjeet ja puhelinsoitot johtavat tilanteeseen, missä järkevään asioiden hoitamiseen ei ole resursseja. Asioiden hoitamisesta ei yksinkertaisesti tule mitään: kirjeisiin ei vastata, puhelinkeskustelut päättyvät epäasialliseksi kiihkoiluksi, neuvottelut kariutuvat heti kättelyssä, ihmissuhteet tulehtuvat. Pidetään kuukausien, jopa vuosien mykkäkoulua sukulaisten kanssa maksamattomien velkojen takia. Ylivelkaisuus kiristää yleensä ihmisten välejä, hajottaa perheitä ja vaikeuttaa sosiaalisia suhteita. Raha ei myöskään riitä sosiaaliseen kanssakäymiseen, liikkumiseen, sukulaisten ja ystävien tapaamiseen eikä lasten harrastuksiin. (Iivari & Heinonen 1997, ) Velkaantumisongelmat koetaan henkilökohtaisina ja hävettävinä, minkä vuoksi asiat salataan tuttavapiirissä ja erityisesti ulkopuolisilta. Syyllisyys ja häpeä ovat tyypillisiä tunteita ylivelkaantuneilla, mikä lisää sosiaalista eristäytymistä. Perheet jäävät näissä tapauksissa usein yksin ongelmiensa keskelle syrjäytyneinä, usein vain TV ainoana ikkunanaan maailmaan. (Iivari & Heinonen 1997, ) Esimerkiksi Stakesin tutkimus Vantaan velkaneuvonnan asiakkaista 1995 on osoittanut, että ylivelkaantuneilla on terveydellisiä ongelmia huomattavasti useammin ja mielenterveysongelmia yli kolme kertaa useammin kuin koko väestössä. Joka kolmas maksuvaikeuksissa oleva oli miettinyt itsemurhaa. Vastaajista lähes puolet oli joutunut näkemään nälkää viimeksi kuluneen vuoden aikana ja viidesosa ilmoitti että tulevaisuudesta selviäminen tuntui mahdottomalta. (Nykänen, Kontula, Palonen, Liukkonen 1995, 47.) Anna Metteri on arvioinut suomalaisen etuus- ja palvelujärjestelmän toimintaa kirjassaan Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Metteri toteaa, että kohtuuttomien tapausten yleiskuva tuo esiin sen tosiasian, että sosiaaliturva ei enää kata sosiaalisia riskejä, jotka liittyvät sairastamiseen, vammaisuuteen ja sosiaalisesti vaikeisiin elämäntilanteisiin. Taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien sekä sairastamisen yh-

14 14 teen kietoutuminen tulee kohtuuttomuusaineistossa erittäin havainnollisesti esiin. (Metteri 2004, 61.) Metterin haastattelemat sairaalan sosiaalityöntekijät kuvaavat sitä, miten potilaiden taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet ja miten sairastuminen voi yhtäkkiä köyhdyttää myös vakaisiin tuloihin tottuneen ihmisen. Sosiaalityöntekijöiden mukaan taloudellisista ongelmista keskusteltiin terveydenhuollon sosiaalityöntekijän vastaanotolla 1990-luvulla lähes kymmenen kertaa useammin kuin 1980-luvulla. (Metteri 2004, 44.) 3.5. Talousongelmaisten ja ylivelkaantuneiden auttaminen Velkahallintaohjelma Maamme eri hallinnonalojen yhteistyö velkahallintaohjelman laatimiseksi käynnistettiin Velkahallintaohjelman laatiminen perustuu hallitusohjelmaan. Velkahallintaohjelman tavoitteena on löytää keinoja estää velkaongelmien syntyminen ja syveneminen sekä hoitaa maksukyvyttömyystilanteet joustavasti ja tehokkaasti. Ohjelman tavoitteena on myös auttaa kansalaisia itsenäiseen taloudenhallintaan. Tehokkaan taloustiedon jakamisen ja valistuksen lisäksi työryhmä on kiinnittänyt huomiota syrjäytymisen estämiseen. Ohjelmassa painotetaan, että keskeistä on saada velalliset ajoissa havaitsemaan taloudellisen tilanteensa heikkeneminen ja hakemaan tarvittaessa apua. Velkaongelmia ei voida hoitaa pääosin ulkopuolisin voimin, vaan lähtökohtana on, että velallisella itsellään on halu saada tilanteensa järjestymään. Velallista voidaan tukea eri tavoin. Viranomaisten toimien lisäksi on hyödynnettävä erilaisten järjestöjen osaamista. Velkaantumisen aiheuttamia ongelmia käsittelevät ja ennaltaehkäisevää talousvalistusta antavat nykyisin useat viranomaiset ja järjestöt. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat talous- ja velkaneuvonta, ulosottotoimi, sosiaali- ja terveysviranomaiset, diakoniatyöntekijät, oikeusaputoimistot, työvoimaviranomaiset, mielenterveysyksiköt, Kela ja A- klinikat. Talousneuvonnan palveluverkostoa täydentävät kolmannen sektorin toimijat. Eri järjestelmien yhteensovittamisessa on havaittu ongelmia. Toimintojen rinnakkaisuus

15 15 on työryhmän mielestä kuitenkin tärkeää säilyttää jatkossakin, sillä eri toimijat tavoittavat erilaisia kohderyhmiä. Yhteistyötä kehittämään ja koordinoimaan perustetaan laajaalainen Taloudenhallinnan neuvottelukunta, johon kuuluu edustajia oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä luotonantajien ja järjestöjen edustajia. (Velkahallintaohjelma 2004.) Oikeusministeriön strategisissa tavoitteissa vuosille mainitaan velkaongelmien vähentäminen sekä maksukyvyttömyystilanteiden selvittämisen tehostaminen ja nopeuttaminen. Velkahallintatyöryhmän muistiossa todetaan myös, että on taloudellista ja tarkoituksenmukaista, että talousneuvonta-aineistoa, apuvälineitä ja malleja kehitetään ja tuotetaan keskitetysti eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Sen sijaan jakelu, jakelukanavien motivointi ja aineiston käytön soveltaminen osaksi erilaisia palveluja (esimerkiksi sosiaalitoimistot, neuvolat tai diakoniatyö) täytyy tapahtua jokaisessa toiminnossa itsessään. Tämä velkahallintatyöryhmän muistio on ollut pohjana Opas-projektin tavoitteita määriteltäessä. Projektin tavoitteena on ollut kehittää talousneuvonta-aineistoa, apuvälineitä ja malleja eri toimijoiden yhteistyönä ja kerätä talousneuvontaa koskeva aineisto yhteen paikkaan, internet-sivustolle, josta se on helposti löydettävissä Kunnalliset talous-ja velkaneuvojat Laki talous- ja velkaneuvonnasta tuli voimaan vuonna Velkaneuvonnan lakisääteistämisellä pyrittiin varmistamaan neuvontapalvelujen valtakunnallinen saatavuus. Lain päätavoitteena on maksuvaikeuksissa olevien yksityishenkilöiden avustaminen velkaongelman ratkaisukeinon selvittämisessä. Neuvonnan avulla pyritään myös ennaltaehkäisemään velkaongelmia tarjoamalla asiakkaille yksilöllistä talousneuvontaa taloudenpidon suunnitteluun. Talous- ja velkaneuvonta on asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat ja useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja. Kuluttajaviraston Talous- ja velkaneuvontaraportin 2004 mukaan talous- ja velkaneuvojien talousneuvontaa on alettu kehittää vuoden 2004 aikana. Tarkoitus on, että neuvontayksiköt verkostoituvat omalla toimialueellaan muiden toimijoiden kanssa ja perustavat talousneuvontaverkoston. Verkoston avulla on tarkoitus saavuttaa ne kohderyhmät, jot-

16 16 ka eniten tarvitsevat talousneuvontaa. Talous- ja velkaneuvojat ovat esimerkiksi antaneet talousneuvontaa yhteispalvelupisteiden asiakkaille useilla paikkakunnilla. (Paloranta 2005, 10.) Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon tuki ja neuvonta ylivelkaantuneelle painottuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, toimeentulotukeen ja sosiaaliseen luototukseen. Moni ylivelkaantunut sairastaa ja on siten terveydenhuollon asiakkaana. Pienituloiset ovat oikeutettuja toimeentulotukeen ja joissakin tapauksissa sosiaaliseen luototukseen. Ylivelkaantuminen ja taloudelliset ongelmat aiheuttavat usein mielenterveysongelmia, joiden vuoksi asiakas hakeutuu mielenterveystoimistoon. Osa ylivelkaantuneista on kunnallisten A- klinikoiden ja muiden päihdepalvelujen asiakkaita. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus velkaongelmien syvenemisen ehkäisemisessä voisi toteutua verkottumalla muiden asiakkaan kuntoutumisen parissa toimivien talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestäjien kanssa. Vuoden 2005 loppuun mennessä julkaistaan opas taloudellisen neuvonnan ja ohjauksen työmenetelmästä kuntien sosiaalityön ja muun ammatillisen henkilöstön käyttöön. Moniammatillinen yhteistyö on siis saamassa rakenteen, jossa taloudellista neuvontaa toteutetaan kuntapalveluissa (Sarvimäki 2005, 57.) Vantaalla Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä on itse ottanut yhteyttä kaupungin velkaneuvojaan ja sopinut yhteistyöstä. Kyseessä on kuitenkin yksittäinen tapaus, ei yleinen käytäntö. Toistaiseksi yleisin käytäntö lienee se, että sosiaalityöntekijä antaa velkaneuvonnan puhelinnumeron ja neuvoo asiakasta soittamaan sinne Kirkon diakoniatyö Taloudellinen ahdinko on diakonian asiakkaiden yleisin yhteydenoton syy, vaikka diakonian avustusmahdollisuudet ovat erittäin vähäiset. Seurakuntien avustuksiin käyttämät varat ovat n. 1,25 euroa seurakuntalaista kohti. Diakonian taloudellisen avustamisen

17 17 suosituksissa määritellään asiakkaan ensisijaiseksi avun lähteeksi sosiaalitoimi. Diakonia-avustus ei voi korvata yhteiskunnan vastuuta. Tavallisimpia avustuksia ovat ruokakassi, raha, maksusitoumus ruokakauppaan tai laskujen maksaminen. Suurempia summia voidaan hakea oman hiippakunnan tuomiokapitulista tai Kirkon diakoniarahastosta. (Saarela 2005, ) Merkittävämpää taloudellisessa avustamisessa onkin muu tuki, mitä diakonia voi tarjota. Usein se on perusturvaan liittyvien oikeuksien selvittämistä ja hankkimista. Taloudelliseen avustamiseen liittyy aina avunhakijan henkilökohtainen kohtaaminen, taloudellisen tilanteen selvittäminen ja elämäntilanteen läpikäyminen. Avun saannin pirstaloituminen eri asiantuntijoille niin terveydenhuollon kuin sosiaalisen tuenkin piirissä on usein ongelmallista ja avun tarvitsijalle uuvuttavaa. Diakoniatyö voi auttaa tukiverkoston luomisessa niin, että kaikki mahdollinen tuki on käytettävissä. (Saarela 2005, ) Ylivelkaantuneen auttaminen diakoniassa perustuu yhteistyöhön talous- ja velkaneuvonnan kanssa. Ensimmäinen vaihtoehto on aina vapaaehtoinen sopiminen velkojan kanssa. Jos velallinen päätyy hakemaan Takuu-säätiön takausta, voi diakoniatyöntekijä tukea velallista hakuprosessissa ja myöhemmin maksuohjelman noudattamisessa. Järein ratkaisu velkaongelmaan on käräjäoikeuden vahvistama velkajärjestely. Jos mikään edellä mainituista ei käy, velkataakka on kestänyt jo vuosia ja velallinen on uupunut tämän taakan alla, voidaan velkatilannetta pyrkiä ratkaisemaan akordirahastomallin avulla. Tällöin suurin avustaja on aina velkoja. Avustustahon ja velkaneuvonnan rooli on olla aloitteentekijänä ja velallisen asiamiehenä. Verkoston toimiminen diakonisessa avustamisessa on kokonaisvaltaisen kohtaamisen edellytys. Verkostoyhteistyö on parhaimmillaan silloin kun se toimii suoraan yksittäisessä tilanteessa avun tarvitsijan hyväksi. (Saarela 2005, ) Kolmas sektori: yksityiset järjestöt ja vertaistukiryhmät Takuu-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa taloudellisessa kriisissä olevia kotitalouksia velka- ja maksuvaikeuksien ratkaisemisessa tarjoamalla puhelinneuvontaa ja myöntämällä takauksia järjestelylainoihin. Toiminnassa huomioidaan

18 18 velallisten, velkojien ja yhteiskunnan edut. Toimintaa rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Säätiöön saapui vuonna 2004 yhteensä 1366 hakemusta ja neuvontapuhelimeen soittoyritystä, joista vajaaseen puoleen pystyttiin vastaamaan. (Takuu-säätiö 2005.) Kaski-ryhmä on Miessakit Ry:n v käynnistämän pilottiprojektin seurauksena syntynyt vertaistukiryhmä, jollaisia on perustettu useita ympäri maan. Ryhmien tarkoituksena on tukea ja kuntouttaa ylivelkaantuneita vertaistukitoiminnalla sekä eri ammattilaisten (pääasiassa velkaneuvojien mutta myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten) antaman tuen avulla. (Lampela-Kivistö 2002.) Moniammatillisen talous- ja velkaneuvonnan tarve Taloudelliset ongelmat vaikuttavat ihmisen koko elämään. Pitkittynyt taloudellinen ahdinko tuo usein mukanaan erilaista psyykkistä ja fyysistä sairastavuutta, köyhyyttä ja osattomuutta. Ihmisellä voi olla lisäksi elämänhallintaan, työn saantiin, perhesuhteisiin, sosiaaliseen elämään ja toimeentuloon liittyviä ongelmia. Tässä tilanteessa ihminen tarvitsee omasta elämäntilanteestaan lähtevää kokonaisuuden hahmottamista ja palvelutarpeiden arviointia. Mikään palvelusektori tai auttajataho ei voi yksinään vastata asiakkaan palvelutarpeisiin, joiden lähtökohtana ovat monialaiset ongelmat. Tarvitaan monien eri toimijoiden voimien, tietämyksen ja osaamisen yhdistämistä niin, että ne yhdessä palvelevat asiakasta niin etteivät toiminnot ole päällekkäisiä tai ristiriitaisia vaan kattavat asiakkaan tärkeimmät palvelutarpeet ja asiakas myös kokee saavansa apua ilman että hän tuntee tulevansa pompotelluksi ammattilaisten kesken. Sosiaalibarometrin 2004 mukaan pitkäaikaistyöttömien, ylivelkaisten ja moniongelmaisten hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muuta väestöä alemmalle tasolle. Mahdollisuudet tukea ylivelkaisten, vankilasta vapautuvien ja moniongelmaisten henkilöiden hyvinvointia ovat palveluntuottajien arvioiden mukaan erityisen huonot. Sosiaalibarometrissa todetaankin, että hyvinvointipalvelurakennetta on kehitettävä verkostomaiseen ja monitoimijaiseen suuntaan ja tämän hetken ajankohtaisina haasteina nähdään aito toimijoiden välinen toinen toisiaan kunnioittava dialogisuus ja toiminnan systemaattinen arviointi ja ennakointi. (Sosiaalibarometri 2004, 3, 117.)

19 19 4. AIEMMAT TUTKIMUKSET TALOUSONGELMAISTEN AUTTAMISESTA Talous- ja velkaneuvonnasta valmistui sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten yhteistyönä peruspalveluiden arviointiraportti Lääninhallitusten johtopäätökset olivat, että rahoituksen riittämättömyys ja epävakaisuus on suuri ongelma neuvontapalveluiden järjestämisessä. Lisäksi neuvontatyön laadun varmistamiseksi tulisi määritellä neuvojien kelpoisuusvaatimukset. Neuvontatyön ammattitaitovaatimusten kasvu on lisännyt tarvetta sekä ammatilliseen perus- että täydennyskoulutukseen. Lääninhallitukset ehdottivat talous- ja velkaneuvonnan toimintastrategian laatimista, jossa määriteltäisiin paitsi tavoitetila niin myös neuvonnan organisointia, toimintatapoja, voimavaroja sekä henkilökuntaa koskevat strategiset tavoitteet ja kehittämisohjelmat. (Paloranta 2005, 3.) Elisa Valkama on tutkinut talous- ja velkaneuvontalain vaikutuksia tutkimuksessaan Velkaneuvonta 2000-luvun alussa. Tutkimuksen mukaan vuoden 2003 alussa Suomessa toimi yhteensä 65 velkaneuvontayksikköä ja niiden työpanos oli 170 henkilötyövuotta. Lain myötä velkaneuvonnan asema velkaongelmien hallinnassa on vahvistunut. Neuvontaan varatut taloudelliset resurssit ovat lisääntyneet voimakkaasti lain voimaantulon jälkeen. Koko maan tilanteen mukaan talous- ja velkaneuvontalain tavoite yksi neuvoja ja yksi toimistotyöntekijä asukasta kohden toteutui neuvojilla, mutta ei avustavan henkilökunnan osalta. Vuonna 2002 velkaneuvontaan hakeutui koko maassa yhteensä noin uutta asiakasta. (Valkama 2004, 7.) Valkaman mukaan noin puolella asiakkaista velkaongelmat liittyvät päättyneeseen yritystoimintaan. Entisillä yrittäjillä velkaongelmat ovat yleensä pitkäaikaisia ja vakavia ja heistä lähes puolet oli kamppaillut ongelmien kanssa jo yli kymmenen vuotta. Toinen velkaneuvonnan asiakasryhmä koostuu pääasiassa kulutusluottojen takia velkaongelmiin joutuneista. Kulutusluotot ovat maksuvaikeuksien taustalla useimmiten naisilla, nuorilla, naimattomilla ja eronneilla. Neuvonnan asiakkailla on velkaa keskimäärin 32

20 euroa. Yhdeksällä kymmenestä asiakkaasta velat olivat edenneet perittäväksi ulosoton kautta. Asiakkaista noin 40 prosenttia oli saanut toimeentulotukea viimeisen 12 kuukauden aikana. Asiakkaiden bruttotulot ovat keskimäärin euroa kuukaudessa. Lähes 70 prosenttia neuvonnan asiakkaista kuvaili nykyistä toimeentuloaan heikoksi tai erittäin heikoksi. (Valkama 2004, 8.) Enemmistö asiakkaista oli tyytyväisiä neuvonnan asiakaspalveluun ja neuvojan toimintaan velkojen järjestelyssä. Yhdeksän asiakasta kymmenestä arvioi neuvonnan auttaneen heitä velkaongelman ratkaisemisessa. Osa asiakkaista oli kuitenkin tyytymättömiä neuvontapalveluihin. Kritiikkiä esittivät useimmiten entiset yrittäjät, takaajat ja pitkään velkaongelmissa olleet. Tyytymättömyyttä aiheuttivat muuan muassa velkaneuvojan asiantuntemuksen puute velkojen järjestelyssä ja asioiden käsittelyn hitaus. (Valkama 2004, 8.) Laissa määriteltyyn ongelmia ehkäisevään talousneuvontaan ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan ole jäänyt aikaa, sillä kunnallisten neuvojien koko työpanos on pitänyt käyttää kansalaisten velkaongelmien ratkomiseen. Talousneuvontaa ei ajanpuutteen vuoksi ole juuri edes tarjottu asiakkaalle. Vain seitsemän prosenttia velkaneuvonnan asiakkaista olikin saanut yksilöllistä talousneuvontaa, kuten opastusta oman talouden budjetointiin. Valkaman haastattelemat velkaneuvojat olivat itsekin sitä mieltä, että talousneuvonnan osalta lakia ei ole kyetty noudattamaan. (Valkama 2004, 9.) Mirjami Sunila ja Katja Järvelä ovat raportoineet kokonaisvaltaisen asiakastyön kokeilusta ja kehittämisestä Espoon talous- ja velkaneuvontaprojektissa (Sunila & Järvelä 1994). Raportissa korostetaan ylivelkaantumisongelmien monitahoisuutta ja korostetaan eri ammattialojen laajan yhteistyön merkitystä sekä tiedon jakamisen kannalta että eri näkökulmien saamiseksi. Esim. sosiaali- ja mielenterveystyössä saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää muilla ammattialoilla. Talous- ja velkaongelmaiset ovat keskenään heterogeeninen ryhmä, joka tarvitsee erilaista tukea ja neuvontaa. Toisille riittäisi ennaltaehkäisevä talousneuvonta ja ohjaus, toiset ovat jo syvällä velkaantumisessa ja tarvitsevat tuomioistuimen velkajärjestelyä. Asiakkaan tilanteen auttamisessa tarvittavat yhteistyökumppanit määräytyvät asiakkaan tarpeen mukaan (Sunila & Järvelä 1994, )

21 21 Kirsti Kantola on opinnäytetyössään perehtynyt talousneuvontaan moniammatillisena yhteistyönä. Jyväskylässä aloitettiin syksyllä 2000 moniammatillisen talousneuvonnan kehittäminen. Paikalliseen verkostoon kuuluvat Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta, työvoiman palvelukeskus, sosiaalityö, Jyvässeudun työttömät, asumisneuvoja, Suomen Punainen Risti, sosiaaliasiamies, Haukkalan sairaalan sosiaalityöntekijät, Kangasvuoren sairaalan sosiaalityöntekijät, Keski-Suomen yrittäjien Kipinä Ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kuluttajapalvelut, sekä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan diakoniatyö. Ennen kuin yhteistyöverkosto pystyi aloittamaan toimintansa, sen täytyi laatia talousneuvonnan käsitteelle yhteinen rajaus: Talousneuvonta tulee olla ennen kaikkea arjen hallintaan ja arkipäivän rahankäyttöön suunnattua neuvontaa. Sen on liikuttava mahdollisimman konkreettisella tasolla, jossa otetaan huomioon kotitalouden arkitalous ja välttämättömät menot sekä todelliset tulot. Talousneuvojan tulisi auttaa asiakastaan suunnittelemaan omaa talouttansa sekä pitemmällä että lyhyemmällä aikavälillä. Talousneuvonta ennaltaehkäisee velkaantumista, joten se ei ole velkaneuvontaa. Talousneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta ymmärtämään oman käyttäytymisensä syyt ja seuraukset sekä sen, että rahan käyttö kuuluu osaksi elämänhallintaa. Talousneuvonta on ennen kaikkea osaltaan auttamassa asiakasta oman oivalluksen tielle. (Kantola 2003, 18.) 5. ITSELLISESTÄ ASIANTUNTIJUUDESTA MONIAMMATILLISEEN TYÖSKENTELYYN Työskentelytavan muutos yksin toimimisesta moniammatilliseen verkostoituvaan työtapaan ei tapahdu käden käänteessä vaan se edellyttää muutoksia sekä toiminnan tasolla että arvomaailman tasolla. Jokaisen ammatin tai asiantuntijuuden alueella on löydettävissä ns. ydinosaamisen alue, jonka hallitseminen on välttämätöntä ammattiin kuuluvien työtehtävien ja työkokonaisuuksien hallitsemiseksi. Se tarkoittaa juuri sitä tehtäväaluetta, jonka hoitamiseksi ammatti on olemassa. Eri ammattiryhmille muodostuu oman erityis- ja ydinosaamisensa kautta oma sisäinen järjestelmänsä, joka ilmenee toimintamalleissa ja arvoissa. ( Karila & Nummenmaa 2001,24.)

22 22 Kukin sektori näkee siis asiakkaiden elämästä oman sisäisen järjestelmänsä, arvojensa ja näkökulmansa kautta erilaisia asioita ja nämä näkemykset on usein vaikea sovittaa yhteen. Eri sektoreiden ammattilaiset voivat olla eri mieltä siitä, mikä on asiakkaan tilanne, mitkä hänen tarpeensa ovat, missä määrin hänen omaa mielipidettään olisi kuultava ja huomioitava ja mikä olisi paras ratkaisu. Näkökulmien erot voivat pahimmillaan johtaa eri viranomaisten valtataisteluun siitä, kuka on oikeassa ja tällöin asiakas jää helposti väliinputoajan asemaan. Työntekijät voivat myös toimia toisistaan tietämättä ja tehdä esimerkiksi päällekkäisiä tai ristiriitaisia toimintoja tai luukuttaa eli lähettää asiakkaan taas seuraavalle asiantuntijalle. Nämä ovat riskinä myös moniammatillisen yhteistyön kehittämisvaiheessa jos kehittäminen tapahtuu hallitsemattomasti, ilman että samalla tarkastellaan sekä omia että verkoston toisten jäsenten ja asiakkaan toimintamalleja ja niiden pohjalla olevia arvoja. Toimintaamme ohjaavat erilaiset tavoitteet, jotka voivat olla näkyviä ja julkisia tai piileviä. Sosiaali- ja terveysalalla ilmitavoitteet viittaavat useimmiten hyvinvointivaltion alkuperäisiin ihanteisiin, esimerkiksi palvelujen laadun parantamiseen ja asiakkaiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Piilotavoitteita on joskus vaikea tunnistaa ja vielä vaikeampi lausua ääneen. Usein ne tähtäävät oman asemamme vahvistamiseen tai yhteisölle tärkeiden intressien edistämiseen. Esimerkiksi epävarma asiantuntija voi pyrkiä osoittamaan asiantuntijuuttaan käyttämällä ammattiterminologiaa, joka on ryhmän toisille asiantuntijoille täysin vierasta. Piilotavoitteet voivat myös perustua erilaisiin ristiriitoihin ihmissuhteissa, hallintokuntien vaikutusvallan vahtimiseen tai ammatillisiin arvovalta- ja etukysymyksiin. Kysymys on siitä, kummat ohjaavat voimakkaammin toimintaa, ilmi- vai piilotavoitteet. Niiden välisen ristiriidan tunnistaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa joutuu analysoimaan omia syvällisempiä toiminnan motiivejaan. Mikä on oma suhteeni organisaationi tai työni piilo- tai ilmitavoitteeseen? Mikä on oman eettisen sitoutumiseni kohde? Mitä asioita haluan edistää ja minkä ihanteiden pohjalta toimin? Äärimmäisen tärkeitä nämä kysymykset ovat kehittämistyössä, koska siinä toimitaan vastuun ja vallan välikappaleina. Useimmat kehittämistyössä mukana olevat ovat hierarkkisessa suhteessa sekä ylös- että alaspäin. Sitoutumista tässä ristipaineessa ohjaa pitkälti se, mistä suunnasta otamme vastaan viestejä ja kuinka kykenemme sovittamaan niitä yhteen. ( Matthies 1994, )

23 23 Toimintatapojen muutos edellyttää myös sitä, että ammattilainen hyväksyy asiantuntijuuden laajentumisen pelkästään yksilön ominaisuudesta ryhmän ja ympäristön ominaisuudeksi. Tällöin tieto ei ole yksittäisen työntekijän omaisuutta vaan tietoa tuotetaan yhdessä ja muutetaan toimintatapoja sen pohjalta. Tätä kutsutaan jaetuksi asiantuntijuudeksi. (Isoherranen 2005, 78.) Jaetun asiantuntijuuden kehittyminen ja moniammatillisen yhteistyön syntyminen ei onnistu ainoastaan pitämällä yhteisiä kokouksia tai toimimalla rinnakkain yhteisen asiakkaan asiassa. Tarvitaan yhteisiä kehittymis- ja oppimisprosesseja, joissa oma ammattitaito jaetaan yhteiseen käyttöön. Taito toimia niin, että asianosaiset subjektivoituvat ja verkostovuoropuhelu toimii, tarkoittaa verkostotyön menetelmällistä osaamista, dialogisten käytäntöjen ymmärtämistä ja omaksumista. (Karjalainen, Lahti 2001.) Dialogi on yksi niistä välineistä, joiden avulla rakennetaan yhteistä, jaettua ymmärrystä moniammatillisessa keskustelussa. Tässä työssä käytetään dialogisuutta lähinnä oppivan organisaation yhteydessä kehitellystä näkökulmasta, joka korostaa käytännöntasoista yhdessä ajattelemista. Dialogin tavoitteena on saavuttaa uusi yhteinen ymmärrys, jota kukaan ei voi yksin saavuttaa. Keskustelun kohdetta tarkastellaan eri näkökulmista, mutta ajattelutapojen eroihin ei kiinnitetä huomiota. Dialogiselle keskustelulle on ominaista moniäänisyys ja se edellyttää toisen näkökannan kuuntelua, sen kunnioitusta, kärsivällisyyttä (ratkaisu ei löydy hetkessä) ja oman näkökulman esittämistä avoimesti. Näin keskustelussa syntyy parhaimmillaan kokonaiskuva ilmiöstä, tapahtuu siirtyminen yksilöllisestä tiedosta yhteisölliseen tietoon ja rakentuu jaettu ymmärrys. Tästä dialogisesta prosessista moniammatillisessa yhteistyössä on syvimmältään kyse. (Isoherranen 2005, ) 6. OPAS-PROJEKTI Opas-projekti sai alkunsa useiden tahojen näkemyksestä, että ylivelkaantumiseen ja taloudellisiin ongelmiin liittyy joko ennen velkaantumista tai sen seurauksena niin moninaisia ongelmia, ettei niitä mikään taho eikä yksittäinen auttaja pysty hoitamaan yksin. Projektia perustettaessa koottiin yhteen sellaisten tahojen edustajia, joilla tiedettiin jo olevan yhteyksiä taloudellisen avustamisen ja ennaltaehkäisevän talousneuvonnan

24 24 ammattilaisiin. Yhteistyökumppanit päättivät koota tietämyksensä yhteen jaetun asiantuntijuuden periaatteen mukaisesti ja siten vahvistaa kukin omia ja oman taustayhteisönsä mahdollisuuksia toimia taloudellisessa ahdingossa olevien parhaaksi. Ajatuksena oli, että yhteistyökumppaneiden tietotaito kattaisi koko ihmisen elämänkaaren ja eri elämänvaiheet talous- ja velkaneuvonnan alueella. Projektin tavoitteena oli koota yhteen ylivelkaantumista ja taloudellisia ongelmia sekä niiden ratkaisumenetelmiä koskeva tietämys, kokemus ja asiantuntemus ja jakaa se eri organisaatioiden ja yhteisöjen välillä sekä koota se konkreettisesti yhteen paikkaan, internet-portaaliin, josta se olisi helposti saatavilla kenen tahansa käyttöön. Näin tieto saataisiin käyttöön valtakunnallisesti ja myös haja-asutusalueilla toimivat ammattilaiset ja muut ylivelkaantuneiden auttajat saisivat tietoa verkon välityksellä. Sivusto olisi siis taloudellisen avustamisen tietopankki ja keskustelufoorumi, jossa ammattilaiset voisivat jakaa osaamistaan ja saada vertaistukea ja siten kehittää ammatillisuuttaan. Sivuston sisällöntuottamisesta ja päivittämisestä tulisi vastaamaan työelämäverkosto eli käytännössä projektin yhteistyökumppanit. Toisena tavoitteena oli luoda toimiva yhteistyömalli joka voitaisiin siirtää myös muille toimialoille. Moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi tarvittaisiin myös koulutusta ja ohjausta ja sitä varten päätettiin kehittää koulutuspaketti, joka toteutettaisiin Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikössä avoimen ammattikorkeakoulun kurssina. Etelä-Suomen lääninhallitukselta anottiin rahoitusta yhteistyötä tukevaan ja kokoavaan hankkeeseen. Rahoituspäätös saatiin keväällä 2004, pääasiassa Etelä- Suomen lääninhallitukselta ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Muusta projektirahoituksesta vastasivat yhteistyökumppanit yhteistyön muodossa. Projektia hallinnoi Diakoniaammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö ja se toteutettiin ajalla Yhteistyökumppaneina toimivat Diakonia- ammattikorkeakoulu, Kaskiryhmä ry, Kirkkohallitus, Kuluttajavirasto, Kuntaliitto, Marttaliitto, Finlandssvenska Marthaförbundet, Minna-Maaria ja Juha Sipilä-säätiö, Suomen Mielenterveysseura ja Velkaneuvonta ry. Opas-projektin välittömäksi kohderyhmäksi määriteltiin opettajat, talous- ja velkaneuvonnan ohjauksesta vastaavat työelämäedustajat (mm. ammattikorkeakoulujen opettajat,

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten?

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantumisen ehkäisy- ja hoitomallien kehittäminen -hanke Loppuseminaari 9.12.2015 Kristiina Aalto ja Liisa Peura-Kapanen, Helsingin

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi?

Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi? Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi? 12.4.2010 Kaisa Haapakoski Tukipolku - projekti ESR-rahoitteinen Niilo Mäki Säätiön hallinnoima hanke vuosina 2009-2010 Toiminta keskittyy: nuorten aikuisten

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Lasse Toimi, Nuorisosäätiö, Helsinki 2015 Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Talous- ja

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot