OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - PROJEKTIN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - PROJEKTIN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA"

Transkriptio

1 OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - PROJEKTIN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA Sirkka Nikulainen Opinnäytetyö Syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Nikulainen Sirkka. Opas-projektin merkitys talousongelmaisten moniammatillisen auttamisen kehittämisessä projektin toimijoiden näkökulma. Järvenpää, syksy s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä talousongelmiensa kanssa taistelevan ihmisen moniammatillisen auttamisen kehittämiseen Opas-projektin toimijoiden näkökulmasta. Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintokokonaisuuden käytännön jaksolla suoritettiin projektin ohjausryhmän jäsenille kysely projektin sisäisen arvioinnin tueksi. Tässä työssä pyritään selvittämään, miten projektin toimijat arvioivat projektin ja sen lopputulosten merkitystä ylivelkaantuneen moniammatillisen auttamisen kehittämisessä. Opas-projektin lähtökohdat ovat olleet vaativat. Yhdeksän erilaista ja erikokoista yhteisöä, joista osa on suuria valtakunnallisia yhteisöjä ja järjestöjä, osa pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, on lähtenyt tekemään uraauurtavaa työtä talous- ja velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ylivelkaantuneiden auttamiseksi. Projektin merkityksellisyyttä arvioidessaan vastaajat painottivat projektin merkitystä asiakkaille, asiantuntijoille ja yhteiskunnalle. Sen sijaan projektin merkitystä itselleen ja organisaatiolleen he pitivät vähäisempänä. Haastateltavat kuvailivat Opas-projektin ja sen lopputulosten merkityksellisyyttä asiantuntijoille sekä henkilökohtaisen oppimisen että yhteisen oppimisen kautta. Oppiminen projektin aikana on sekä tiedon määrällistä lisääntymistä että oman asiantuntijuuskäsityksen kehittymistä jaetuksi asiantuntijuudeksi, jossa voidaan jakaa tietoa, omaa osaamista ja asiantuntemusta eri ammattilaisten kesken yhteisten asiakkaiden auttamiseksi. Moniammatillisen toiminnan kehittämisen edellytyksiä ovat osallistujien motivaatio ja sitoutuminen, verkostotyön ja dialogisten käytäntöjen osaaminen, avoimuus ja valmius muuttaa omia toimintatapoja, taustaorganisaation sitoutuminen sekä dialogin ja luottamuksen syntymisen ja ylläpitämisen mahdollistavat yhteistyörakenteet. Opas-projektin toimijat toivovat, että julkisen hallinnon taholta nähtäisiin projektin tulosten merkitys palvelujen kehittämisessä ja otettaisiin projektin tuottamat moniammatillisen talousneuvonnan kehittämisen apuvälineet jatkokehittelyn alle. Sekä asiakkaiden, asiantuntijoiden, eri organisaatioiden että yhteiskunnan etu on, että velka- ja talousneuvontaa kehitetään ja laajennetaan kunnallisten talous- ja velkaneuvojien suorittamasta korjaavasta talous- ja velkaneuvonnasta eri toimijoiden moniammatilliseksi työskentelyksi, joka kattaa sekä ennaltaehkäisevän että korjaavan talousneuvonnan eri ikäryhmille ja eri palvelujen piirissä oleville asiakkaille. Projekti on kehittänyt moniammatillista yhteistyötä keskusjärjestötasolla. Seuraavaksi tulisi käynnistää organisaatioiden yhteinen työskentely verkoston yhteisen oppimisen ja kehiteltyjen käytäntöjen siirtämiseksi asiakastyön tasolle, osaksi alueellista ja paikallista työtä. Avainsanat: moniammatillisuus, verkostotyö, velkaneuvonta, talousneuvonta, projektityö

3 ABSTRACT Nikulainen Sirkka. The internal evaluation of the significance of Opas-project in developing of the multiprofessional working method for debt counselling. Järvenpää Autumn, 2005, 45 pages and 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this study is to clarify the developing of the multiprofessional working method for debt counselling to help the people who fight a losing battle against debt. During the practical training period a survey of Opas-project was carried out in which the project steering group evaluated the project. The aim of this study is to clarify how the members of Opas-project evaluate the meaning of the final results the project has provided and what is their estimation of the future and what are the factors that may have effect on it. The starting point of the Opas-project was demanding. Nine organizations that differ from each other by size, principles and the sphere of operations have gathered together in order to prevent the financial difficulties and to help the people in debt. In the evaluation of the project the respondents estimated that the project is of primary importance for the customers, the professionals and for the society. They described the project s significance on the professional level through personal and communal learning. The personal learning is both quantitative and qualitative as the professionalism extends and becomes shared professionalism, where the knowledge and skills can be shared between professionals to help the customer. The prerequisities for the developing of a multiprofessional working method are the motivation and commitment of the participants, the knowhow of the network and dialogue methods, openness and will to change, the commitment of the organization and the structures for co-operation which enables the confidence between the participants. The project steering group members hope that the public sector would appreciate the results of Opas-project and take the tools for developing the multiprofessional financial counselling in use. It is in everybody s interest that the debt and financial counselling shall be developed into a multiprofessional working method which provides both preventive and corrective financial counselling to different age groups and customer segments on local level throughout the country. Key words: multiprofessionalism, network, debt counselling, financial counselling, project work

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEIDEN JA TUTKIMUSOTTEEN ESITTELY TALOUSONGELMAT JA YLIVELKAANTUMINEN Ylivelkaantuminen prosessina Ylivelkaantumisen määritelmiä Yksityistalouksien velkaantuminen ja ylivelkaantuneiden määrä Taloudellisten ongelmien vaikutukset yksilön elämään Talousongelmaisten ja ylivelkaantuneiden auttaminen Velkahallintaohjelma Kunnalliset talous-ja velkaneuvojat Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kirkon diakoniatyö Kolmas sektori: yksityiset järjestöt ja vertaistukiryhmät Moniammatillisen talous- ja velkaneuvonnan tarve AIEMMAT TUTKIMUKSET TALOUSONGELMAISTEN AUTTAMISESTA ITSELLISESTÄ ASIANTUNTIJUUDESTA MONIAMMATILLISEEN TYÖSKENTELYYN OPAS-PROJEKTI OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Tutkimusmenetelmä, aineisto ja analyysi Tutkimustulokset Opas-projektin merkitys asiantuntijoille Opas-projektin merkitys asiakkaille Opas-projektin merkitys yhteiskunnalle YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...38 LÄHTEET...43 Liite

5 1. JOHDANTO 1990-luvun talouslama oli Suomessa länsimaiden syvin ja sen seuraukset vaikuttavat maamme talouteen vielä pitkään. Laman seurauksena tuhannet yritykset tekivät konkurssin, kansalaiset ylivelkaantuivat ja jäivät työttömiksi. Laman jälkeen suomalaista todellisuutta olivat korkea työttömyys, epävakaat ja valikoivat työmarkkinat ja korkea valtion velka. Moni velkaantui konkurssin tai takausvastuiden vuoksi. Tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa, mutta arvioiden mukaan heitä olisi yli (Lampela- Kivistö 2002, 11). Ylivelkaantuminen ja taloudelliset vaikeudet ovat ongelma myös tämän päivän luottoyhteiskunnassa. Kulutus on keskeistä ihmisten elämässä. Luotot kuuluvat markkinatalouteen ja ovat osa kotitalouksien arkea. Rahoitusmarkkinoiden monimutkaistuminen, kulutusluotot, kaupallisten houkuttimien runsaus ja päällekäyvyys sekä tietoyhteiskunnan tuomat uudet vaatimukset ja haasteet edellyttävät kuluttajalta riskitietoutta ja monipuolista rahatalouden osaamista ja hallintaa. Kuluttajien taloudenhallintataidot eivät kuitenkaan aina vastaa vaatimuksia. Tulojen ja menojen hallinta on monille hankalaa, jopa ylivoimaista. (Jerkku & Smeds 2005.) Siitä huolimatta, että julkinen valta käyttää suuren osan tuloistaan erilaisten tulonsiirtojen jakamiseen, taloudelliset vaikeudet koskettavat huomattavaa osaa kansalaisista. Työmarkkinoiden epävarmuus, määräaikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen, opintotuen alhainen taso ja lainapainotteisuus, asuntojen korkeat hinnat ja työttömyys luovat tilanteita, joissa yksityisen ihmisen ja perheen on helppo ajautua taloudellisiin vaikeuksiin. Taloudelliset vaikeudet vaikuttavat elämän eri osa-alueisiin. Monen eri alan ammattilaiset työskentelevät yksityishenkilön taloudellisten ongelmien parissa niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin palveluissa. Näitä ammattilaisia ovat kuntasektorilla sosiaalityöntekijät, talous- ja velkaneuvojat, asumisneuvojat ja sosiaaliohjaajat. Myös seurakuntien diakoniatyöntekijät, työvoimatoimistojen virkailijat ja sosiaalityöntekijät sekä erilaisen sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen tehtävissä toimivat ammattilaiset kohtaavat työssään ihmisiä, joilla on taloudellisia ongelmia.

6 Opiskeluun kuuluvien työharjoitteluiden aikana olen nähnyt moniammatillisuuden toimivia käytäntöjä asiakastyössä työvoiman palvelukeskuksessa ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskurssilla ja siksi olen kiinnostunut sosionomin ammatillisen kasvun kannalta erityisesti moniammatillisuudesta ja verkostoitumisesta palvelujen kehittämisessä. Työskenneltyäni opintojeni ohella Opas-projektin internet-sivuston rakentamisessa ja perehdyttyäni ylivelkaantumiseen ilmiönä, sen vaikutuksiin sekä yksilötasolla, perheen näkökulmasta että yhteiskunnallisesti olen vakuuttunut, että ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtunut interventio talousongelmaisen ja velkaantuvan ihmisen ongelmiin ehkäisee ongelmien pahenemista, laajenemista ja kroonistumista. Tällä on puolestaan vaikutuksensa yksilön elämänhallintaan, hänen henkilökohtaiseen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa, hänen perheensä ja läheistensä hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Tässä työssä haluan perehtyä talousongelmiensa kanssa taistelevan ihmisen moniammatillisen auttamisen kehittämiseen ja tutkin aihetta Opas-projektin toimijoiden näkökulmasta. Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintojakson projektityönä suoritin projektiryhmäläisille kyselyn projektin sisäisen arvioinnin tueksi. Tässä työssä pyrin selvittämään, miten projektin toimijat arvioivat projektin tulosten merkitystä ylivelkaantuneen moniammatillisen auttamisen kehittämisessä ja mikä on heidän arvionsa projektin tuotosten tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

7 7 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEIDEN JA TUTKIMUSOTTEEN ESITTELY Valitsin tämän aiheen, koska minua kiinnostaa moniammatillinen yhteistyö ja sen kehittäminen projektissa ja erityisesti moniammatillisen yhteistyön kehittämisen taustalla olevat motiivit, joiden oletan syntyvän siitä, millaisen merkityksen projektiin osallistuvat antavat projektissa toimimiselle ja projektin lopputuloksille. Opas-projektiin osallistuneet yhteistyökumppanit ovat toimineet aiemminkin yhdessä mutta eivät kovin järjestelmällisesti tai säännöllisesti. Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda toimiva moniammatillinen yhteistyömalli, joka toimisi myös projektin päätyttyä. Valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeista toimii ensi sijassa projektirakenteissa erillisrahoituksella. Uusia toimintatapoja ja menetelmiä kehitetään irti vakiintuneista toimintarakenteista. Projektin päättyessä tarvittaisiin kuitenkin takaisin kytkentää eli kehitettyjen toimintojen kiinnittämistä tavalla tai toisella osaksi olemassa olevaa palvelua. Kehiteltyjen käytäntöjen varsinainen maastouttamisprosessi on projektin verkoston yhteisen oppimisen ja kehiteltyjen käytäntöjen siirtämistä osaksi alueellista ja paikallista työtä. Se jää usein projekteissa keskeneräiseksi kun on väsytty tekemään kehittämistyötä projektissa oman varsinaisen pysyvän työn ohella, projektin rahoitus päättyy eikä vastuuta kehitettyjen toimintojen maastouttamisesta ole millään taholla. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen talousongelmaisten auttamiseksi on prosessi, jolle Opas-projekti on luonut pohjan ja toimintamahdollisuudet. Jos talousongelmaisten auttamisessa huomioidaan se, kuinka moniin elämänalueisiin yksilön ja perheen taloudelliset ongelmat vaikuttavat ja kuinka monia eri auttajatahoja ylivelkaantunut kohtaa, on sen perusteella mahdollista rakentaa moniammatillisen talousneuvonnan kehittämismalli. Toimintamallin pohja on olemassa Opas-projektin luomana, seuraavaksi tulisi motivoida eri ammattiryhmät valtakunnallisella tasolla ja alueittain kehittämään paikallisia moniammatillisen talousneuvonnan toimintatapoja. Motivoinnin pohjana voidaan käyttää niitä merkityksiä, joita Opas-projektin toimijat ovat antaneet projektin tuotoksille talousongelmaisten moniammatillisen auttamisen kannalta.

8 8 Tutkin Opas-projektin merkitystä talousongelmaisten moniammatillisessa auttamisessa projektin toimijoiden arvioimana. Tässä työssä pyrin selvittämään, miten projektin toimijat arvioivat projektin tulosten merkitystä ylivelkaantuneen moniammatillisessa auttamisessa ja mikä on heidän arvionsa projektin tuotosten tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymys Miten Opas-projektin toimijat arvioivat projektin tuotosten merkityksen talous- ja velkaneuvonnan moniammatillisen kehittämisen näkökulmasta? Lähestymistapani on kvalitatiivinen ja aineistona käytän hankkimaani materiaalia, joka koostuu kahden projektin ohjausryhmään kuuluvan henkilön ja projektipäällikön haastattelusta ja omista havainnoistani, joita olen tehnyt projektin aikana lokakuusta 2004 lokakuuhun Teemahaastattelun valitsin siksi, että sillä pystyn rajaamaan haastattelumateriaalin tietylle aihealueelle. Koko projektin arviointi olisi vienyt aikaa runsaasti enemmän kuin minulla oli käytettävissä tähän työhön. Perehdyttyäni moniammatillisen yhteistyön kehittymiseen yleensä ja oltuani mukana tässä projektissa olin muodostanut oletuksia moniammatillisuuden merkityksestä talousongelmaisen henkilön auttamisessa ja niiden pohjalta kysyin haastateltavien subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä projektin merkityksestä ylivelkaantuneen auttamisessa. Haastateltavien valinnassa painotin korkeaa motivoituneisuutta ja aktiivista otetta projektissa työskentelyyn.

9 9 3. TALOUSONGELMAT JA YLIVELKAANTUMINEN 3.1. Ylivelkaantuminen prosessina Ylivelkaantuminen ei ole mikään yksittäinen ongelma vaan pitkällinen prosessi. Usein ensin on vuosia kestävä, pikkuhiljaa tapahtuva velkaantuminen ja sen jälkeen tapahtuu varsinaisen ylivelkaantumisen laukaiseva ennakoimaton, äkillinen tapahtuma, joka johtaa talouden umpikujaan. Esimerkiksi kahden asunnon loukku on tilanne, jossa asunnon ostaja ostaa ensin asunnon ja sen jälkeen yrittää myydä entisen. Kun entinen asunto ei menekään kaupaksi kysynnän puutteen vuoksi jää omistaja kahden asunnon omistajaksi eikä pystykään maksamaan uuden asunnon lainaa. Myös työttömyys, sairastuminen, avioero tai kuolemantapaus saattaa olla tapahtuma, joka johtaa taloudelliseen umpikujaan. Velkaongelmien vuoksi kotitalous on saattanut oirehtia jo pitemmän aikaa mutta siihen on saatettu tottua. Kuluttajaliitto on koonnut joukon velkaantumiseen liittyviä oireita. Henkilöllä ei ole talouden tuloista ja menoista sekä velanhoitokuluista selvää käsitystä. Hän ottaa uutta lainaa entisten maksamiseksi, luotollinen tili on koko ajan miinuksella, maksamattomat laskut alkavat kasautua ja käteisvarat ovat lopussa. Sellaisessa tilanteessa päivittäistavarat on pakko ostaa luotolla. Henkilö joutuu käyttämään jo rahoja joita kuvittelee ja toivoo tulevaisuudessa saavansa. (Turunen 1991, 31.) 3.2. Ylivelkaantumisen määritelmiä Köyhiä ja vähävaraisia ihmisiä on ollut kautta aikojen. Ylivelkaantumisesta on tullut uusi köyhyyden muoto. Se viittaa ongelmiin velkojen takaisinmaksussa. Ylivelkaantuminen käsitteenä ei ole selkeä tai yksiselitteinen. On vaikea määritellä rajaa runsaan velkaantumisen ja ylivelkaantumisen välille ja löytää kriteerejä, joilla voitaisiin määritellä ihmisen tai kotitalouden olevan ylivelkaantunut. Yleisimmin ylivelkaantumisella tarkoitetaan velkojen kasaantumista, hallitsematonta taloudenpitoa ja velallisen maksukyvyn ylittävää luotonottoa (Leskinen 1991, 26.).

10 10 Muttilaisen (2002, 8) mukaan käsitettä käytetään kahdessa merkityksessä. Subjektiivinen ylivelkaantuminen tarkoittaa velallisen omaa kokemusta velkaongelmistaan. Laajemmassa merkityksessä ylivelkaantumisella viitataan yleisemmin velka- ja maksuongelmiin. Muttilainen jakaa velalliset köyhyysvelallisiin ja kriisivelallisiin. Köyhyysvelallisia ovat sellaiset henkilöt, joiden talous on ollut niukkaa jo pidemmän aikaa esimerkiksi pienten tulojen tai epävarman työmarkkina-aseman takia. Kriisivelallisia puolestaan ovat ne, jotka ovat äkillisten muutosten uhreja ja jotka ilman tuota muutostekijää eivät olisi joutuneet velkaongelmiin. Ruotsalainen Karin Tengvald määrittelee käsitteen uusköyhyys. Hänen mukaansa uusköyhyys on tilanne, jossa rahalliset tulot eivät riitä kotitalouden huoltorasituksen ja asumisen aiheuttamiin menoihin. Käsitteen ulkopuolelle jäävät silloin subjektiiviset tarpeet, elämäntavasta johtuva korkea kulutustaso ja elämänhallinnan puutteista aiheutuva liiallinen kulutus, esimerkiksi kulutusluottojen hallitsematon käyttö. Karin Tengvaldin mukaan uusköyhyys ei johdu niinkään ansiotulojen vähyydestä vaan välttämättömien menojen suuruudesta tuloihin nähden. Tilannekohtainen uusköyhyys aiheutuu monien eri tekijöiden, kuten elämäntilanteen, perhetyypin, asumisen, työllisyystilanteen ja tulojen uudelleenjaon yhteisvaikutuksesta. Vakaisiin olosuhteisiin rakennettu tulojen uudelleenjakojärjestelmä ei ota huomioon edellämainittujen tekijöiden aiheuttamia poikkeamia järjestelmän hyväksymistä standarditilanteista. Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutukset aiheuttavat silloin tilannekohtaista uusköyhyyttä väliinputoamisten, köyhyysloukkujen tai korkeiden marginaalivaikutusten muodossa. (Rönkkö 1994, ). Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa käytetään maksukyvyttömyyden käsitettä, jolla tarkoitetaan sitä, että velallinen ei kykene maksamaan velkojaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät eikä tämä kykenemättömyys ole pelkästään tilapäistä. (Koskelo & Lehtimäki 1993) Yksityistalouksien velkaantuminen ja ylivelkaantuneiden määrä Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeasti. Vuonna 2004 yksityistalouksilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä oli maksamatonta velkaa n. 60 miljardia eu-

11 11 roa. Tästä määrästä noin kaksi kolmasosaa on otettu asumiseen. Loppuosa koostuu pääosin kulutus- ja elinkeinoveloista sekä vähäisestä määrästä opintovelkoja. Matalat korot ovat laajentaneet erityisesti asuntoluottokantaa. Luottokanta ja velallistalouksien määrä ovat jo ylittäneet 1990-luvun alun tason. Kyselytutkimusten mukaan velkaongelmia syntyy yleensä suhteellisesti eniten taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville ( työttömät, yksinhuoltajat, pienituloiset, vähän koulutetut). Luottojen käyttö taas on yleisintä hyvätuloisissa väestöryhmissä. Velkaongelmia on esiintynyt yhä enemmän keskiluokalla ja hyväosaisilla. Talouden asiantuntijoiden odotukset korkojen noususta ovat lisääntyneet viime aikoina ja vähäisetkin muutokset taloudellisessa ympäristössä voivat vaikeuttaa niiden kotitalouksien taloudenpitoa, joilla on esimerkiksi suuria elinkeino- tai asuntovelkoja tai korkeakorkoisia kulutusluottoja. (Velkahallintaohjelma 2004, 12.) Ylivelkaantuneiden määrästä on vaikea saada tarkkaa tietoa. Erilaiset tutkimukset ja raportit käyttävät erilaisia mittareita. Suomen Asiakastieto pitää maksuhäiriörekisteriä, jonka tarkoituksena on antaa käsitys henkilön taloudellisesta asemasta ja sitoumusten hoitokyvystä sekä kertoa luotettavuuden arvioinnissa käytettäväksi tarkoitettuja tietoja. Suomessa luottotietorekisteriin voi tallentaa vain tietoja maksun laiminlyönnistä sekä tietoja luottotietomerkinnän aiheuttaneen velan suorittamisesta. Pelkästään maksun myöhästyminen, esimerkiksi sähkölaskun maksaminen kolme viikkoa eräpäivän jälkeen tai maksamattoman pysäköintivirhemaksun siirtyminen ulosmittaukseen ei suoraan aiheuta luottotietomerkintää. Huomattava osa ihmisistä hoitaa maksuviivästymisensä pari kuukautta eräpäivästä maksamalla tai neuvottelemalla luotonantajan kanssa, eikä siitä aiheudu luottotietomerkintää luottotietorekisteriin (Suomen Asiakastieto Oy, 2005.) Luottotietomerkintä rekisteröidään, kun maksun laiminlyönti on todettu tuomioistuimen päätöksellä tai ulosottoviranomaisen toimituksella. Tätä ennen maksu on ollut pitkään maksamatta (keskimäärin 6-8 kuukautta) ja henkilö on saanut useita perintäkirjeitä. Henkilötietolain 20 :ssä luetellaan kaikki luottotietomerkinnät, joita yksityishenkilöille voidaan luottotietorekisteriin rekisteröidä. Suurin osa luottotietomerkinnöistä on viranomaisten vahvistamia julkisia tuomioita tai päätöksiä. Yksityishenkilölle ei laiteta luottotietomerkintää hänen tietämättään. Asiakastieto ilmoittaa ensimmäisestä henkilölle

12 12 merkitystä luottotietomerkinnästä lähettämällä rekisteröidylle ensirekisteröintiilmoituksen. Siinä kerrotaan myös kuinka kauan merkintä säilyy luottotietorekisterissä. (Suomen Asiakastieto Oy, 2005.) Ylivelkaantuneiden talouksien määrä Suomessa oli vuonna 2001 n ja maksuhäiriömerkintöjä saaneita henkilöitä yli Uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä lähti vuonna 2003 rajuun kasvuun. Tuolloin uusia maksuhäiriömerkintöjä tallennettiin Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin kappaletta eli 13,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Yksityishenkilöille rekisteröitiin 84 prosenttia kaikista uusista maksuhäiriömerkinnöistä. Kasvua edellisvuoteen kertyi 13,3 prosenttia. (Luottolista 2/2004.) 3.4. Taloudellisten ongelmien vaikutukset yksilön elämään Raha-asiat kulkevat elämässämme mukana lapsesta vanhuuteen saakka ja kuka tahansa voi joutua elämänsä aikana taloudellisiin vaikeuksiin. Köyhyys, osattomuus ja syrjäytyminen liittyvät usein yksilön ja perheen taloudellisiin ongelmiin. Mikäli toimeentulon perusta on pitkäaikaisesti tai pysyvästi yhteiskunnan tarjoaman minimiturvan varassa, se merkitsee useimmissa tapauksissa myös joutumista yhteiskunnassa tavanomaisena pidettyjen kulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Kyse on siis vastentahtoisesta syrjäytymisestä. Tällaisissa tapauksissa on yleistä pienvelkaisuus, mikä monissa tapauksissa johtaa syvempään ylivelkaantumiseen kun laskut alkavat kasaantua vuokrista ja sähkölaskuista alkaen. (Karjalainen, Saranpää 2002). Sairastuminen ja erityisesti terveyden menetys saattavat vaikuttaa dramaattisesti henkilön taloudelliseen tilanteeseen. Toimintakyvyn rajoitukset ja sairauksiin liittyvät kustannukset tuottavat nopeasti taloudellista huono-osaisuutta ja suoranaista köyhyyttä, vaikkei siihen liittyisi muiden vaikeuksien kasaantumista. Sairaus, vammaisuus ja toimintakyvyn aleneminen tulevat vastaan lukemattomina arkisina tilanteina, joissa asianomaiset voivat kokea myös ammattiauttajien taholta piittaamattomuutta, vaikeuksien vähättelyä ja jopa avointa syrjintää. Juhani Iivari ja Markku Heinonen ovat tutkineet ylivelkaantuneiden selviytymistä ja heidän haastattelemansa ylivelkaantuneet henkilöt korostivat ylivelkatilanteen kärjistymisen myötä syntynyttä henkistä umpikujaa, joka lamautti heidän toimintakykynsä lä-

13 13 hes täysin. Ulkopuolinen tuki koettiin ensiarvoisen tärkeäksi tilanteessa, jossa asiat ja ongelmat kasaantuvat ja kaatuvat päälle usein vuosia jatkuneen kriisitilanteen päätteeksi. (Iivari & Heinonen 1997, 111.) Jos velkaantuminen ja talouden ongelmien kasaantuminen pääsevät jatkumaan ilman että kukaan puuttuu tilanteeseen, velkaantunut henkilö tai perhe ajautuu umpikujaan, josta ei näytä olevan ulospääsyä. Lopulta maksamattomat laskut, erääntyneet pankkilainat, ulosottoviranomaisten karhukirjeet ja puhelinsoitot johtavat tilanteeseen, missä järkevään asioiden hoitamiseen ei ole resursseja. Asioiden hoitamisesta ei yksinkertaisesti tule mitään: kirjeisiin ei vastata, puhelinkeskustelut päättyvät epäasialliseksi kiihkoiluksi, neuvottelut kariutuvat heti kättelyssä, ihmissuhteet tulehtuvat. Pidetään kuukausien, jopa vuosien mykkäkoulua sukulaisten kanssa maksamattomien velkojen takia. Ylivelkaisuus kiristää yleensä ihmisten välejä, hajottaa perheitä ja vaikeuttaa sosiaalisia suhteita. Raha ei myöskään riitä sosiaaliseen kanssakäymiseen, liikkumiseen, sukulaisten ja ystävien tapaamiseen eikä lasten harrastuksiin. (Iivari & Heinonen 1997, ) Velkaantumisongelmat koetaan henkilökohtaisina ja hävettävinä, minkä vuoksi asiat salataan tuttavapiirissä ja erityisesti ulkopuolisilta. Syyllisyys ja häpeä ovat tyypillisiä tunteita ylivelkaantuneilla, mikä lisää sosiaalista eristäytymistä. Perheet jäävät näissä tapauksissa usein yksin ongelmiensa keskelle syrjäytyneinä, usein vain TV ainoana ikkunanaan maailmaan. (Iivari & Heinonen 1997, ) Esimerkiksi Stakesin tutkimus Vantaan velkaneuvonnan asiakkaista 1995 on osoittanut, että ylivelkaantuneilla on terveydellisiä ongelmia huomattavasti useammin ja mielenterveysongelmia yli kolme kertaa useammin kuin koko väestössä. Joka kolmas maksuvaikeuksissa oleva oli miettinyt itsemurhaa. Vastaajista lähes puolet oli joutunut näkemään nälkää viimeksi kuluneen vuoden aikana ja viidesosa ilmoitti että tulevaisuudesta selviäminen tuntui mahdottomalta. (Nykänen, Kontula, Palonen, Liukkonen 1995, 47.) Anna Metteri on arvioinut suomalaisen etuus- ja palvelujärjestelmän toimintaa kirjassaan Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Metteri toteaa, että kohtuuttomien tapausten yleiskuva tuo esiin sen tosiasian, että sosiaaliturva ei enää kata sosiaalisia riskejä, jotka liittyvät sairastamiseen, vammaisuuteen ja sosiaalisesti vaikeisiin elämäntilanteisiin. Taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien sekä sairastamisen yh-

14 14 teen kietoutuminen tulee kohtuuttomuusaineistossa erittäin havainnollisesti esiin. (Metteri 2004, 61.) Metterin haastattelemat sairaalan sosiaalityöntekijät kuvaavat sitä, miten potilaiden taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet ja miten sairastuminen voi yhtäkkiä köyhdyttää myös vakaisiin tuloihin tottuneen ihmisen. Sosiaalityöntekijöiden mukaan taloudellisista ongelmista keskusteltiin terveydenhuollon sosiaalityöntekijän vastaanotolla 1990-luvulla lähes kymmenen kertaa useammin kuin 1980-luvulla. (Metteri 2004, 44.) 3.5. Talousongelmaisten ja ylivelkaantuneiden auttaminen Velkahallintaohjelma Maamme eri hallinnonalojen yhteistyö velkahallintaohjelman laatimiseksi käynnistettiin Velkahallintaohjelman laatiminen perustuu hallitusohjelmaan. Velkahallintaohjelman tavoitteena on löytää keinoja estää velkaongelmien syntyminen ja syveneminen sekä hoitaa maksukyvyttömyystilanteet joustavasti ja tehokkaasti. Ohjelman tavoitteena on myös auttaa kansalaisia itsenäiseen taloudenhallintaan. Tehokkaan taloustiedon jakamisen ja valistuksen lisäksi työryhmä on kiinnittänyt huomiota syrjäytymisen estämiseen. Ohjelmassa painotetaan, että keskeistä on saada velalliset ajoissa havaitsemaan taloudellisen tilanteensa heikkeneminen ja hakemaan tarvittaessa apua. Velkaongelmia ei voida hoitaa pääosin ulkopuolisin voimin, vaan lähtökohtana on, että velallisella itsellään on halu saada tilanteensa järjestymään. Velallista voidaan tukea eri tavoin. Viranomaisten toimien lisäksi on hyödynnettävä erilaisten järjestöjen osaamista. Velkaantumisen aiheuttamia ongelmia käsittelevät ja ennaltaehkäisevää talousvalistusta antavat nykyisin useat viranomaiset ja järjestöt. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat talous- ja velkaneuvonta, ulosottotoimi, sosiaali- ja terveysviranomaiset, diakoniatyöntekijät, oikeusaputoimistot, työvoimaviranomaiset, mielenterveysyksiköt, Kela ja A- klinikat. Talousneuvonnan palveluverkostoa täydentävät kolmannen sektorin toimijat. Eri järjestelmien yhteensovittamisessa on havaittu ongelmia. Toimintojen rinnakkaisuus

15 15 on työryhmän mielestä kuitenkin tärkeää säilyttää jatkossakin, sillä eri toimijat tavoittavat erilaisia kohderyhmiä. Yhteistyötä kehittämään ja koordinoimaan perustetaan laajaalainen Taloudenhallinnan neuvottelukunta, johon kuuluu edustajia oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä luotonantajien ja järjestöjen edustajia. (Velkahallintaohjelma 2004.) Oikeusministeriön strategisissa tavoitteissa vuosille mainitaan velkaongelmien vähentäminen sekä maksukyvyttömyystilanteiden selvittämisen tehostaminen ja nopeuttaminen. Velkahallintatyöryhmän muistiossa todetaan myös, että on taloudellista ja tarkoituksenmukaista, että talousneuvonta-aineistoa, apuvälineitä ja malleja kehitetään ja tuotetaan keskitetysti eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Sen sijaan jakelu, jakelukanavien motivointi ja aineiston käytön soveltaminen osaksi erilaisia palveluja (esimerkiksi sosiaalitoimistot, neuvolat tai diakoniatyö) täytyy tapahtua jokaisessa toiminnossa itsessään. Tämä velkahallintatyöryhmän muistio on ollut pohjana Opas-projektin tavoitteita määriteltäessä. Projektin tavoitteena on ollut kehittää talousneuvonta-aineistoa, apuvälineitä ja malleja eri toimijoiden yhteistyönä ja kerätä talousneuvontaa koskeva aineisto yhteen paikkaan, internet-sivustolle, josta se on helposti löydettävissä Kunnalliset talous-ja velkaneuvojat Laki talous- ja velkaneuvonnasta tuli voimaan vuonna Velkaneuvonnan lakisääteistämisellä pyrittiin varmistamaan neuvontapalvelujen valtakunnallinen saatavuus. Lain päätavoitteena on maksuvaikeuksissa olevien yksityishenkilöiden avustaminen velkaongelman ratkaisukeinon selvittämisessä. Neuvonnan avulla pyritään myös ennaltaehkäisemään velkaongelmia tarjoamalla asiakkaille yksilöllistä talousneuvontaa taloudenpidon suunnitteluun. Talous- ja velkaneuvonta on asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat ja useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja. Kuluttajaviraston Talous- ja velkaneuvontaraportin 2004 mukaan talous- ja velkaneuvojien talousneuvontaa on alettu kehittää vuoden 2004 aikana. Tarkoitus on, että neuvontayksiköt verkostoituvat omalla toimialueellaan muiden toimijoiden kanssa ja perustavat talousneuvontaverkoston. Verkoston avulla on tarkoitus saavuttaa ne kohderyhmät, jot-

16 16 ka eniten tarvitsevat talousneuvontaa. Talous- ja velkaneuvojat ovat esimerkiksi antaneet talousneuvontaa yhteispalvelupisteiden asiakkaille useilla paikkakunnilla. (Paloranta 2005, 10.) Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon tuki ja neuvonta ylivelkaantuneelle painottuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, toimeentulotukeen ja sosiaaliseen luototukseen. Moni ylivelkaantunut sairastaa ja on siten terveydenhuollon asiakkaana. Pienituloiset ovat oikeutettuja toimeentulotukeen ja joissakin tapauksissa sosiaaliseen luototukseen. Ylivelkaantuminen ja taloudelliset ongelmat aiheuttavat usein mielenterveysongelmia, joiden vuoksi asiakas hakeutuu mielenterveystoimistoon. Osa ylivelkaantuneista on kunnallisten A- klinikoiden ja muiden päihdepalvelujen asiakkaita. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus velkaongelmien syvenemisen ehkäisemisessä voisi toteutua verkottumalla muiden asiakkaan kuntoutumisen parissa toimivien talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestäjien kanssa. Vuoden 2005 loppuun mennessä julkaistaan opas taloudellisen neuvonnan ja ohjauksen työmenetelmästä kuntien sosiaalityön ja muun ammatillisen henkilöstön käyttöön. Moniammatillinen yhteistyö on siis saamassa rakenteen, jossa taloudellista neuvontaa toteutetaan kuntapalveluissa (Sarvimäki 2005, 57.) Vantaalla Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä on itse ottanut yhteyttä kaupungin velkaneuvojaan ja sopinut yhteistyöstä. Kyseessä on kuitenkin yksittäinen tapaus, ei yleinen käytäntö. Toistaiseksi yleisin käytäntö lienee se, että sosiaalityöntekijä antaa velkaneuvonnan puhelinnumeron ja neuvoo asiakasta soittamaan sinne Kirkon diakoniatyö Taloudellinen ahdinko on diakonian asiakkaiden yleisin yhteydenoton syy, vaikka diakonian avustusmahdollisuudet ovat erittäin vähäiset. Seurakuntien avustuksiin käyttämät varat ovat n. 1,25 euroa seurakuntalaista kohti. Diakonian taloudellisen avustamisen

17 17 suosituksissa määritellään asiakkaan ensisijaiseksi avun lähteeksi sosiaalitoimi. Diakonia-avustus ei voi korvata yhteiskunnan vastuuta. Tavallisimpia avustuksia ovat ruokakassi, raha, maksusitoumus ruokakauppaan tai laskujen maksaminen. Suurempia summia voidaan hakea oman hiippakunnan tuomiokapitulista tai Kirkon diakoniarahastosta. (Saarela 2005, ) Merkittävämpää taloudellisessa avustamisessa onkin muu tuki, mitä diakonia voi tarjota. Usein se on perusturvaan liittyvien oikeuksien selvittämistä ja hankkimista. Taloudelliseen avustamiseen liittyy aina avunhakijan henkilökohtainen kohtaaminen, taloudellisen tilanteen selvittäminen ja elämäntilanteen läpikäyminen. Avun saannin pirstaloituminen eri asiantuntijoille niin terveydenhuollon kuin sosiaalisen tuenkin piirissä on usein ongelmallista ja avun tarvitsijalle uuvuttavaa. Diakoniatyö voi auttaa tukiverkoston luomisessa niin, että kaikki mahdollinen tuki on käytettävissä. (Saarela 2005, ) Ylivelkaantuneen auttaminen diakoniassa perustuu yhteistyöhön talous- ja velkaneuvonnan kanssa. Ensimmäinen vaihtoehto on aina vapaaehtoinen sopiminen velkojan kanssa. Jos velallinen päätyy hakemaan Takuu-säätiön takausta, voi diakoniatyöntekijä tukea velallista hakuprosessissa ja myöhemmin maksuohjelman noudattamisessa. Järein ratkaisu velkaongelmaan on käräjäoikeuden vahvistama velkajärjestely. Jos mikään edellä mainituista ei käy, velkataakka on kestänyt jo vuosia ja velallinen on uupunut tämän taakan alla, voidaan velkatilannetta pyrkiä ratkaisemaan akordirahastomallin avulla. Tällöin suurin avustaja on aina velkoja. Avustustahon ja velkaneuvonnan rooli on olla aloitteentekijänä ja velallisen asiamiehenä. Verkoston toimiminen diakonisessa avustamisessa on kokonaisvaltaisen kohtaamisen edellytys. Verkostoyhteistyö on parhaimmillaan silloin kun se toimii suoraan yksittäisessä tilanteessa avun tarvitsijan hyväksi. (Saarela 2005, ) Kolmas sektori: yksityiset järjestöt ja vertaistukiryhmät Takuu-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa taloudellisessa kriisissä olevia kotitalouksia velka- ja maksuvaikeuksien ratkaisemisessa tarjoamalla puhelinneuvontaa ja myöntämällä takauksia järjestelylainoihin. Toiminnassa huomioidaan

18 18 velallisten, velkojien ja yhteiskunnan edut. Toimintaa rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Säätiöön saapui vuonna 2004 yhteensä 1366 hakemusta ja neuvontapuhelimeen soittoyritystä, joista vajaaseen puoleen pystyttiin vastaamaan. (Takuu-säätiö 2005.) Kaski-ryhmä on Miessakit Ry:n v käynnistämän pilottiprojektin seurauksena syntynyt vertaistukiryhmä, jollaisia on perustettu useita ympäri maan. Ryhmien tarkoituksena on tukea ja kuntouttaa ylivelkaantuneita vertaistukitoiminnalla sekä eri ammattilaisten (pääasiassa velkaneuvojien mutta myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten) antaman tuen avulla. (Lampela-Kivistö 2002.) Moniammatillisen talous- ja velkaneuvonnan tarve Taloudelliset ongelmat vaikuttavat ihmisen koko elämään. Pitkittynyt taloudellinen ahdinko tuo usein mukanaan erilaista psyykkistä ja fyysistä sairastavuutta, köyhyyttä ja osattomuutta. Ihmisellä voi olla lisäksi elämänhallintaan, työn saantiin, perhesuhteisiin, sosiaaliseen elämään ja toimeentuloon liittyviä ongelmia. Tässä tilanteessa ihminen tarvitsee omasta elämäntilanteestaan lähtevää kokonaisuuden hahmottamista ja palvelutarpeiden arviointia. Mikään palvelusektori tai auttajataho ei voi yksinään vastata asiakkaan palvelutarpeisiin, joiden lähtökohtana ovat monialaiset ongelmat. Tarvitaan monien eri toimijoiden voimien, tietämyksen ja osaamisen yhdistämistä niin, että ne yhdessä palvelevat asiakasta niin etteivät toiminnot ole päällekkäisiä tai ristiriitaisia vaan kattavat asiakkaan tärkeimmät palvelutarpeet ja asiakas myös kokee saavansa apua ilman että hän tuntee tulevansa pompotelluksi ammattilaisten kesken. Sosiaalibarometrin 2004 mukaan pitkäaikaistyöttömien, ylivelkaisten ja moniongelmaisten hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muuta väestöä alemmalle tasolle. Mahdollisuudet tukea ylivelkaisten, vankilasta vapautuvien ja moniongelmaisten henkilöiden hyvinvointia ovat palveluntuottajien arvioiden mukaan erityisen huonot. Sosiaalibarometrissa todetaankin, että hyvinvointipalvelurakennetta on kehitettävä verkostomaiseen ja monitoimijaiseen suuntaan ja tämän hetken ajankohtaisina haasteina nähdään aito toimijoiden välinen toinen toisiaan kunnioittava dialogisuus ja toiminnan systemaattinen arviointi ja ennakointi. (Sosiaalibarometri 2004, 3, 117.)

19 19 4. AIEMMAT TUTKIMUKSET TALOUSONGELMAISTEN AUTTAMISESTA Talous- ja velkaneuvonnasta valmistui sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten yhteistyönä peruspalveluiden arviointiraportti Lääninhallitusten johtopäätökset olivat, että rahoituksen riittämättömyys ja epävakaisuus on suuri ongelma neuvontapalveluiden järjestämisessä. Lisäksi neuvontatyön laadun varmistamiseksi tulisi määritellä neuvojien kelpoisuusvaatimukset. Neuvontatyön ammattitaitovaatimusten kasvu on lisännyt tarvetta sekä ammatilliseen perus- että täydennyskoulutukseen. Lääninhallitukset ehdottivat talous- ja velkaneuvonnan toimintastrategian laatimista, jossa määriteltäisiin paitsi tavoitetila niin myös neuvonnan organisointia, toimintatapoja, voimavaroja sekä henkilökuntaa koskevat strategiset tavoitteet ja kehittämisohjelmat. (Paloranta 2005, 3.) Elisa Valkama on tutkinut talous- ja velkaneuvontalain vaikutuksia tutkimuksessaan Velkaneuvonta 2000-luvun alussa. Tutkimuksen mukaan vuoden 2003 alussa Suomessa toimi yhteensä 65 velkaneuvontayksikköä ja niiden työpanos oli 170 henkilötyövuotta. Lain myötä velkaneuvonnan asema velkaongelmien hallinnassa on vahvistunut. Neuvontaan varatut taloudelliset resurssit ovat lisääntyneet voimakkaasti lain voimaantulon jälkeen. Koko maan tilanteen mukaan talous- ja velkaneuvontalain tavoite yksi neuvoja ja yksi toimistotyöntekijä asukasta kohden toteutui neuvojilla, mutta ei avustavan henkilökunnan osalta. Vuonna 2002 velkaneuvontaan hakeutui koko maassa yhteensä noin uutta asiakasta. (Valkama 2004, 7.) Valkaman mukaan noin puolella asiakkaista velkaongelmat liittyvät päättyneeseen yritystoimintaan. Entisillä yrittäjillä velkaongelmat ovat yleensä pitkäaikaisia ja vakavia ja heistä lähes puolet oli kamppaillut ongelmien kanssa jo yli kymmenen vuotta. Toinen velkaneuvonnan asiakasryhmä koostuu pääasiassa kulutusluottojen takia velkaongelmiin joutuneista. Kulutusluotot ovat maksuvaikeuksien taustalla useimmiten naisilla, nuorilla, naimattomilla ja eronneilla. Neuvonnan asiakkailla on velkaa keskimäärin 32

20 euroa. Yhdeksällä kymmenestä asiakkaasta velat olivat edenneet perittäväksi ulosoton kautta. Asiakkaista noin 40 prosenttia oli saanut toimeentulotukea viimeisen 12 kuukauden aikana. Asiakkaiden bruttotulot ovat keskimäärin euroa kuukaudessa. Lähes 70 prosenttia neuvonnan asiakkaista kuvaili nykyistä toimeentuloaan heikoksi tai erittäin heikoksi. (Valkama 2004, 8.) Enemmistö asiakkaista oli tyytyväisiä neuvonnan asiakaspalveluun ja neuvojan toimintaan velkojen järjestelyssä. Yhdeksän asiakasta kymmenestä arvioi neuvonnan auttaneen heitä velkaongelman ratkaisemisessa. Osa asiakkaista oli kuitenkin tyytymättömiä neuvontapalveluihin. Kritiikkiä esittivät useimmiten entiset yrittäjät, takaajat ja pitkään velkaongelmissa olleet. Tyytymättömyyttä aiheuttivat muuan muassa velkaneuvojan asiantuntemuksen puute velkojen järjestelyssä ja asioiden käsittelyn hitaus. (Valkama 2004, 8.) Laissa määriteltyyn ongelmia ehkäisevään talousneuvontaan ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan ole jäänyt aikaa, sillä kunnallisten neuvojien koko työpanos on pitänyt käyttää kansalaisten velkaongelmien ratkomiseen. Talousneuvontaa ei ajanpuutteen vuoksi ole juuri edes tarjottu asiakkaalle. Vain seitsemän prosenttia velkaneuvonnan asiakkaista olikin saanut yksilöllistä talousneuvontaa, kuten opastusta oman talouden budjetointiin. Valkaman haastattelemat velkaneuvojat olivat itsekin sitä mieltä, että talousneuvonnan osalta lakia ei ole kyetty noudattamaan. (Valkama 2004, 9.) Mirjami Sunila ja Katja Järvelä ovat raportoineet kokonaisvaltaisen asiakastyön kokeilusta ja kehittämisestä Espoon talous- ja velkaneuvontaprojektissa (Sunila & Järvelä 1994). Raportissa korostetaan ylivelkaantumisongelmien monitahoisuutta ja korostetaan eri ammattialojen laajan yhteistyön merkitystä sekä tiedon jakamisen kannalta että eri näkökulmien saamiseksi. Esim. sosiaali- ja mielenterveystyössä saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää muilla ammattialoilla. Talous- ja velkaongelmaiset ovat keskenään heterogeeninen ryhmä, joka tarvitsee erilaista tukea ja neuvontaa. Toisille riittäisi ennaltaehkäisevä talousneuvonta ja ohjaus, toiset ovat jo syvällä velkaantumisessa ja tarvitsevat tuomioistuimen velkajärjestelyä. Asiakkaan tilanteen auttamisessa tarvittavat yhteistyökumppanit määräytyvät asiakkaan tarpeen mukaan (Sunila & Järvelä 1994, )

21 21 Kirsti Kantola on opinnäytetyössään perehtynyt talousneuvontaan moniammatillisena yhteistyönä. Jyväskylässä aloitettiin syksyllä 2000 moniammatillisen talousneuvonnan kehittäminen. Paikalliseen verkostoon kuuluvat Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta, työvoiman palvelukeskus, sosiaalityö, Jyvässeudun työttömät, asumisneuvoja, Suomen Punainen Risti, sosiaaliasiamies, Haukkalan sairaalan sosiaalityöntekijät, Kangasvuoren sairaalan sosiaalityöntekijät, Keski-Suomen yrittäjien Kipinä Ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kuluttajapalvelut, sekä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan diakoniatyö. Ennen kuin yhteistyöverkosto pystyi aloittamaan toimintansa, sen täytyi laatia talousneuvonnan käsitteelle yhteinen rajaus: Talousneuvonta tulee olla ennen kaikkea arjen hallintaan ja arkipäivän rahankäyttöön suunnattua neuvontaa. Sen on liikuttava mahdollisimman konkreettisella tasolla, jossa otetaan huomioon kotitalouden arkitalous ja välttämättömät menot sekä todelliset tulot. Talousneuvojan tulisi auttaa asiakastaan suunnittelemaan omaa talouttansa sekä pitemmällä että lyhyemmällä aikavälillä. Talousneuvonta ennaltaehkäisee velkaantumista, joten se ei ole velkaneuvontaa. Talousneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta ymmärtämään oman käyttäytymisensä syyt ja seuraukset sekä sen, että rahan käyttö kuuluu osaksi elämänhallintaa. Talousneuvonta on ennen kaikkea osaltaan auttamassa asiakasta oman oivalluksen tielle. (Kantola 2003, 18.) 5. ITSELLISESTÄ ASIANTUNTIJUUDESTA MONIAMMATILLISEEN TYÖSKENTELYYN Työskentelytavan muutos yksin toimimisesta moniammatilliseen verkostoituvaan työtapaan ei tapahdu käden käänteessä vaan se edellyttää muutoksia sekä toiminnan tasolla että arvomaailman tasolla. Jokaisen ammatin tai asiantuntijuuden alueella on löydettävissä ns. ydinosaamisen alue, jonka hallitseminen on välttämätöntä ammattiin kuuluvien työtehtävien ja työkokonaisuuksien hallitsemiseksi. Se tarkoittaa juuri sitä tehtäväaluetta, jonka hoitamiseksi ammatti on olemassa. Eri ammattiryhmille muodostuu oman erityis- ja ydinosaamisensa kautta oma sisäinen järjestelmänsä, joka ilmenee toimintamalleissa ja arvoissa. ( Karila & Nummenmaa 2001,24.)

22 22 Kukin sektori näkee siis asiakkaiden elämästä oman sisäisen järjestelmänsä, arvojensa ja näkökulmansa kautta erilaisia asioita ja nämä näkemykset on usein vaikea sovittaa yhteen. Eri sektoreiden ammattilaiset voivat olla eri mieltä siitä, mikä on asiakkaan tilanne, mitkä hänen tarpeensa ovat, missä määrin hänen omaa mielipidettään olisi kuultava ja huomioitava ja mikä olisi paras ratkaisu. Näkökulmien erot voivat pahimmillaan johtaa eri viranomaisten valtataisteluun siitä, kuka on oikeassa ja tällöin asiakas jää helposti väliinputoajan asemaan. Työntekijät voivat myös toimia toisistaan tietämättä ja tehdä esimerkiksi päällekkäisiä tai ristiriitaisia toimintoja tai luukuttaa eli lähettää asiakkaan taas seuraavalle asiantuntijalle. Nämä ovat riskinä myös moniammatillisen yhteistyön kehittämisvaiheessa jos kehittäminen tapahtuu hallitsemattomasti, ilman että samalla tarkastellaan sekä omia että verkoston toisten jäsenten ja asiakkaan toimintamalleja ja niiden pohjalla olevia arvoja. Toimintaamme ohjaavat erilaiset tavoitteet, jotka voivat olla näkyviä ja julkisia tai piileviä. Sosiaali- ja terveysalalla ilmitavoitteet viittaavat useimmiten hyvinvointivaltion alkuperäisiin ihanteisiin, esimerkiksi palvelujen laadun parantamiseen ja asiakkaiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Piilotavoitteita on joskus vaikea tunnistaa ja vielä vaikeampi lausua ääneen. Usein ne tähtäävät oman asemamme vahvistamiseen tai yhteisölle tärkeiden intressien edistämiseen. Esimerkiksi epävarma asiantuntija voi pyrkiä osoittamaan asiantuntijuuttaan käyttämällä ammattiterminologiaa, joka on ryhmän toisille asiantuntijoille täysin vierasta. Piilotavoitteet voivat myös perustua erilaisiin ristiriitoihin ihmissuhteissa, hallintokuntien vaikutusvallan vahtimiseen tai ammatillisiin arvovalta- ja etukysymyksiin. Kysymys on siitä, kummat ohjaavat voimakkaammin toimintaa, ilmi- vai piilotavoitteet. Niiden välisen ristiriidan tunnistaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa joutuu analysoimaan omia syvällisempiä toiminnan motiivejaan. Mikä on oma suhteeni organisaationi tai työni piilo- tai ilmitavoitteeseen? Mikä on oman eettisen sitoutumiseni kohde? Mitä asioita haluan edistää ja minkä ihanteiden pohjalta toimin? Äärimmäisen tärkeitä nämä kysymykset ovat kehittämistyössä, koska siinä toimitaan vastuun ja vallan välikappaleina. Useimmat kehittämistyössä mukana olevat ovat hierarkkisessa suhteessa sekä ylös- että alaspäin. Sitoutumista tässä ristipaineessa ohjaa pitkälti se, mistä suunnasta otamme vastaan viestejä ja kuinka kykenemme sovittamaan niitä yhteen. ( Matthies 1994, )

23 23 Toimintatapojen muutos edellyttää myös sitä, että ammattilainen hyväksyy asiantuntijuuden laajentumisen pelkästään yksilön ominaisuudesta ryhmän ja ympäristön ominaisuudeksi. Tällöin tieto ei ole yksittäisen työntekijän omaisuutta vaan tietoa tuotetaan yhdessä ja muutetaan toimintatapoja sen pohjalta. Tätä kutsutaan jaetuksi asiantuntijuudeksi. (Isoherranen 2005, 78.) Jaetun asiantuntijuuden kehittyminen ja moniammatillisen yhteistyön syntyminen ei onnistu ainoastaan pitämällä yhteisiä kokouksia tai toimimalla rinnakkain yhteisen asiakkaan asiassa. Tarvitaan yhteisiä kehittymis- ja oppimisprosesseja, joissa oma ammattitaito jaetaan yhteiseen käyttöön. Taito toimia niin, että asianosaiset subjektivoituvat ja verkostovuoropuhelu toimii, tarkoittaa verkostotyön menetelmällistä osaamista, dialogisten käytäntöjen ymmärtämistä ja omaksumista. (Karjalainen, Lahti 2001.) Dialogi on yksi niistä välineistä, joiden avulla rakennetaan yhteistä, jaettua ymmärrystä moniammatillisessa keskustelussa. Tässä työssä käytetään dialogisuutta lähinnä oppivan organisaation yhteydessä kehitellystä näkökulmasta, joka korostaa käytännöntasoista yhdessä ajattelemista. Dialogin tavoitteena on saavuttaa uusi yhteinen ymmärrys, jota kukaan ei voi yksin saavuttaa. Keskustelun kohdetta tarkastellaan eri näkökulmista, mutta ajattelutapojen eroihin ei kiinnitetä huomiota. Dialogiselle keskustelulle on ominaista moniäänisyys ja se edellyttää toisen näkökannan kuuntelua, sen kunnioitusta, kärsivällisyyttä (ratkaisu ei löydy hetkessä) ja oman näkökulman esittämistä avoimesti. Näin keskustelussa syntyy parhaimmillaan kokonaiskuva ilmiöstä, tapahtuu siirtyminen yksilöllisestä tiedosta yhteisölliseen tietoon ja rakentuu jaettu ymmärrys. Tästä dialogisesta prosessista moniammatillisessa yhteistyössä on syvimmältään kyse. (Isoherranen 2005, ) 6. OPAS-PROJEKTI Opas-projekti sai alkunsa useiden tahojen näkemyksestä, että ylivelkaantumiseen ja taloudellisiin ongelmiin liittyy joko ennen velkaantumista tai sen seurauksena niin moninaisia ongelmia, ettei niitä mikään taho eikä yksittäinen auttaja pysty hoitamaan yksin. Projektia perustettaessa koottiin yhteen sellaisten tahojen edustajia, joilla tiedettiin jo olevan yhteyksiä taloudellisen avustamisen ja ennaltaehkäisevän talousneuvonnan

24 24 ammattilaisiin. Yhteistyökumppanit päättivät koota tietämyksensä yhteen jaetun asiantuntijuuden periaatteen mukaisesti ja siten vahvistaa kukin omia ja oman taustayhteisönsä mahdollisuuksia toimia taloudellisessa ahdingossa olevien parhaaksi. Ajatuksena oli, että yhteistyökumppaneiden tietotaito kattaisi koko ihmisen elämänkaaren ja eri elämänvaiheet talous- ja velkaneuvonnan alueella. Projektin tavoitteena oli koota yhteen ylivelkaantumista ja taloudellisia ongelmia sekä niiden ratkaisumenetelmiä koskeva tietämys, kokemus ja asiantuntemus ja jakaa se eri organisaatioiden ja yhteisöjen välillä sekä koota se konkreettisesti yhteen paikkaan, internet-portaaliin, josta se olisi helposti saatavilla kenen tahansa käyttöön. Näin tieto saataisiin käyttöön valtakunnallisesti ja myös haja-asutusalueilla toimivat ammattilaiset ja muut ylivelkaantuneiden auttajat saisivat tietoa verkon välityksellä. Sivusto olisi siis taloudellisen avustamisen tietopankki ja keskustelufoorumi, jossa ammattilaiset voisivat jakaa osaamistaan ja saada vertaistukea ja siten kehittää ammatillisuuttaan. Sivuston sisällöntuottamisesta ja päivittämisestä tulisi vastaamaan työelämäverkosto eli käytännössä projektin yhteistyökumppanit. Toisena tavoitteena oli luoda toimiva yhteistyömalli joka voitaisiin siirtää myös muille toimialoille. Moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi tarvittaisiin myös koulutusta ja ohjausta ja sitä varten päätettiin kehittää koulutuspaketti, joka toteutettaisiin Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikössä avoimen ammattikorkeakoulun kurssina. Etelä-Suomen lääninhallitukselta anottiin rahoitusta yhteistyötä tukevaan ja kokoavaan hankkeeseen. Rahoituspäätös saatiin keväällä 2004, pääasiassa Etelä- Suomen lääninhallitukselta ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Muusta projektirahoituksesta vastasivat yhteistyökumppanit yhteistyön muodossa. Projektia hallinnoi Diakoniaammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö ja se toteutettiin ajalla Yhteistyökumppaneina toimivat Diakonia- ammattikorkeakoulu, Kaskiryhmä ry, Kirkkohallitus, Kuluttajavirasto, Kuntaliitto, Marttaliitto, Finlandssvenska Marthaförbundet, Minna-Maaria ja Juha Sipilä-säätiö, Suomen Mielenterveysseura ja Velkaneuvonta ry. Opas-projektin välittömäksi kohderyhmäksi määriteltiin opettajat, talous- ja velkaneuvonnan ohjauksesta vastaavat työelämäedustajat (mm. ammattikorkeakoulujen opettajat,

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Pankkikriisin sosiaaliset vaikutukset Diak 18.09.2009 Erikoistutkija Vesa Muttilainen (Polamk) Teemat 1) Luottomarkkinoiden murrokset 2) Tietoja velkaongelmista

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot