OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - PROJEKTIN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - PROJEKTIN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA"

Transkriptio

1 OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ - PROJEKTIN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA Sirkka Nikulainen Opinnäytetyö Syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Nikulainen Sirkka. Opas-projektin merkitys talousongelmaisten moniammatillisen auttamisen kehittämisessä projektin toimijoiden näkökulma. Järvenpää, syksy s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä talousongelmiensa kanssa taistelevan ihmisen moniammatillisen auttamisen kehittämiseen Opas-projektin toimijoiden näkökulmasta. Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintokokonaisuuden käytännön jaksolla suoritettiin projektin ohjausryhmän jäsenille kysely projektin sisäisen arvioinnin tueksi. Tässä työssä pyritään selvittämään, miten projektin toimijat arvioivat projektin ja sen lopputulosten merkitystä ylivelkaantuneen moniammatillisen auttamisen kehittämisessä. Opas-projektin lähtökohdat ovat olleet vaativat. Yhdeksän erilaista ja erikokoista yhteisöä, joista osa on suuria valtakunnallisia yhteisöjä ja järjestöjä, osa pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, on lähtenyt tekemään uraauurtavaa työtä talous- ja velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ylivelkaantuneiden auttamiseksi. Projektin merkityksellisyyttä arvioidessaan vastaajat painottivat projektin merkitystä asiakkaille, asiantuntijoille ja yhteiskunnalle. Sen sijaan projektin merkitystä itselleen ja organisaatiolleen he pitivät vähäisempänä. Haastateltavat kuvailivat Opas-projektin ja sen lopputulosten merkityksellisyyttä asiantuntijoille sekä henkilökohtaisen oppimisen että yhteisen oppimisen kautta. Oppiminen projektin aikana on sekä tiedon määrällistä lisääntymistä että oman asiantuntijuuskäsityksen kehittymistä jaetuksi asiantuntijuudeksi, jossa voidaan jakaa tietoa, omaa osaamista ja asiantuntemusta eri ammattilaisten kesken yhteisten asiakkaiden auttamiseksi. Moniammatillisen toiminnan kehittämisen edellytyksiä ovat osallistujien motivaatio ja sitoutuminen, verkostotyön ja dialogisten käytäntöjen osaaminen, avoimuus ja valmius muuttaa omia toimintatapoja, taustaorganisaation sitoutuminen sekä dialogin ja luottamuksen syntymisen ja ylläpitämisen mahdollistavat yhteistyörakenteet. Opas-projektin toimijat toivovat, että julkisen hallinnon taholta nähtäisiin projektin tulosten merkitys palvelujen kehittämisessä ja otettaisiin projektin tuottamat moniammatillisen talousneuvonnan kehittämisen apuvälineet jatkokehittelyn alle. Sekä asiakkaiden, asiantuntijoiden, eri organisaatioiden että yhteiskunnan etu on, että velka- ja talousneuvontaa kehitetään ja laajennetaan kunnallisten talous- ja velkaneuvojien suorittamasta korjaavasta talous- ja velkaneuvonnasta eri toimijoiden moniammatilliseksi työskentelyksi, joka kattaa sekä ennaltaehkäisevän että korjaavan talousneuvonnan eri ikäryhmille ja eri palvelujen piirissä oleville asiakkaille. Projekti on kehittänyt moniammatillista yhteistyötä keskusjärjestötasolla. Seuraavaksi tulisi käynnistää organisaatioiden yhteinen työskentely verkoston yhteisen oppimisen ja kehiteltyjen käytäntöjen siirtämiseksi asiakastyön tasolle, osaksi alueellista ja paikallista työtä. Avainsanat: moniammatillisuus, verkostotyö, velkaneuvonta, talousneuvonta, projektityö

3 ABSTRACT Nikulainen Sirkka. The internal evaluation of the significance of Opas-project in developing of the multiprofessional working method for debt counselling. Järvenpää Autumn, 2005, 45 pages and 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this study is to clarify the developing of the multiprofessional working method for debt counselling to help the people who fight a losing battle against debt. During the practical training period a survey of Opas-project was carried out in which the project steering group evaluated the project. The aim of this study is to clarify how the members of Opas-project evaluate the meaning of the final results the project has provided and what is their estimation of the future and what are the factors that may have effect on it. The starting point of the Opas-project was demanding. Nine organizations that differ from each other by size, principles and the sphere of operations have gathered together in order to prevent the financial difficulties and to help the people in debt. In the evaluation of the project the respondents estimated that the project is of primary importance for the customers, the professionals and for the society. They described the project s significance on the professional level through personal and communal learning. The personal learning is both quantitative and qualitative as the professionalism extends and becomes shared professionalism, where the knowledge and skills can be shared between professionals to help the customer. The prerequisities for the developing of a multiprofessional working method are the motivation and commitment of the participants, the knowhow of the network and dialogue methods, openness and will to change, the commitment of the organization and the structures for co-operation which enables the confidence between the participants. The project steering group members hope that the public sector would appreciate the results of Opas-project and take the tools for developing the multiprofessional financial counselling in use. It is in everybody s interest that the debt and financial counselling shall be developed into a multiprofessional working method which provides both preventive and corrective financial counselling to different age groups and customer segments on local level throughout the country. Key words: multiprofessionalism, network, debt counselling, financial counselling, project work

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITTEIDEN JA TUTKIMUSOTTEEN ESITTELY TALOUSONGELMAT JA YLIVELKAANTUMINEN Ylivelkaantuminen prosessina Ylivelkaantumisen määritelmiä Yksityistalouksien velkaantuminen ja ylivelkaantuneiden määrä Taloudellisten ongelmien vaikutukset yksilön elämään Talousongelmaisten ja ylivelkaantuneiden auttaminen Velkahallintaohjelma Kunnalliset talous-ja velkaneuvojat Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kirkon diakoniatyö Kolmas sektori: yksityiset järjestöt ja vertaistukiryhmät Moniammatillisen talous- ja velkaneuvonnan tarve AIEMMAT TUTKIMUKSET TALOUSONGELMAISTEN AUTTAMISESTA ITSELLISESTÄ ASIANTUNTIJUUDESTA MONIAMMATILLISEEN TYÖSKENTELYYN OPAS-PROJEKTI OPAS-PROJEKTIN MERKITYS TALOUSONGELMAISTEN MONIAMMATILLISEN AUTTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Tutkimusmenetelmä, aineisto ja analyysi Tutkimustulokset Opas-projektin merkitys asiantuntijoille Opas-projektin merkitys asiakkaille Opas-projektin merkitys yhteiskunnalle YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...38 LÄHTEET...43 Liite

5 1. JOHDANTO 1990-luvun talouslama oli Suomessa länsimaiden syvin ja sen seuraukset vaikuttavat maamme talouteen vielä pitkään. Laman seurauksena tuhannet yritykset tekivät konkurssin, kansalaiset ylivelkaantuivat ja jäivät työttömiksi. Laman jälkeen suomalaista todellisuutta olivat korkea työttömyys, epävakaat ja valikoivat työmarkkinat ja korkea valtion velka. Moni velkaantui konkurssin tai takausvastuiden vuoksi. Tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa, mutta arvioiden mukaan heitä olisi yli (Lampela- Kivistö 2002, 11). Ylivelkaantuminen ja taloudelliset vaikeudet ovat ongelma myös tämän päivän luottoyhteiskunnassa. Kulutus on keskeistä ihmisten elämässä. Luotot kuuluvat markkinatalouteen ja ovat osa kotitalouksien arkea. Rahoitusmarkkinoiden monimutkaistuminen, kulutusluotot, kaupallisten houkuttimien runsaus ja päällekäyvyys sekä tietoyhteiskunnan tuomat uudet vaatimukset ja haasteet edellyttävät kuluttajalta riskitietoutta ja monipuolista rahatalouden osaamista ja hallintaa. Kuluttajien taloudenhallintataidot eivät kuitenkaan aina vastaa vaatimuksia. Tulojen ja menojen hallinta on monille hankalaa, jopa ylivoimaista. (Jerkku & Smeds 2005.) Siitä huolimatta, että julkinen valta käyttää suuren osan tuloistaan erilaisten tulonsiirtojen jakamiseen, taloudelliset vaikeudet koskettavat huomattavaa osaa kansalaisista. Työmarkkinoiden epävarmuus, määräaikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen, opintotuen alhainen taso ja lainapainotteisuus, asuntojen korkeat hinnat ja työttömyys luovat tilanteita, joissa yksityisen ihmisen ja perheen on helppo ajautua taloudellisiin vaikeuksiin. Taloudelliset vaikeudet vaikuttavat elämän eri osa-alueisiin. Monen eri alan ammattilaiset työskentelevät yksityishenkilön taloudellisten ongelmien parissa niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin palveluissa. Näitä ammattilaisia ovat kuntasektorilla sosiaalityöntekijät, talous- ja velkaneuvojat, asumisneuvojat ja sosiaaliohjaajat. Myös seurakuntien diakoniatyöntekijät, työvoimatoimistojen virkailijat ja sosiaalityöntekijät sekä erilaisen sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen tehtävissä toimivat ammattilaiset kohtaavat työssään ihmisiä, joilla on taloudellisia ongelmia.

6 Opiskeluun kuuluvien työharjoitteluiden aikana olen nähnyt moniammatillisuuden toimivia käytäntöjä asiakastyössä työvoiman palvelukeskuksessa ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskurssilla ja siksi olen kiinnostunut sosionomin ammatillisen kasvun kannalta erityisesti moniammatillisuudesta ja verkostoitumisesta palvelujen kehittämisessä. Työskenneltyäni opintojeni ohella Opas-projektin internet-sivuston rakentamisessa ja perehdyttyäni ylivelkaantumiseen ilmiönä, sen vaikutuksiin sekä yksilötasolla, perheen näkökulmasta että yhteiskunnallisesti olen vakuuttunut, että ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtunut interventio talousongelmaisen ja velkaantuvan ihmisen ongelmiin ehkäisee ongelmien pahenemista, laajenemista ja kroonistumista. Tällä on puolestaan vaikutuksensa yksilön elämänhallintaan, hänen henkilökohtaiseen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa, hänen perheensä ja läheistensä hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Tässä työssä haluan perehtyä talousongelmiensa kanssa taistelevan ihmisen moniammatillisen auttamisen kehittämiseen ja tutkin aihetta Opas-projektin toimijoiden näkökulmasta. Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintojakson projektityönä suoritin projektiryhmäläisille kyselyn projektin sisäisen arvioinnin tueksi. Tässä työssä pyrin selvittämään, miten projektin toimijat arvioivat projektin tulosten merkitystä ylivelkaantuneen moniammatillisen auttamisen kehittämisessä ja mikä on heidän arvionsa projektin tuotosten tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

7 7 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEIDEN JA TUTKIMUSOTTEEN ESITTELY Valitsin tämän aiheen, koska minua kiinnostaa moniammatillinen yhteistyö ja sen kehittäminen projektissa ja erityisesti moniammatillisen yhteistyön kehittämisen taustalla olevat motiivit, joiden oletan syntyvän siitä, millaisen merkityksen projektiin osallistuvat antavat projektissa toimimiselle ja projektin lopputuloksille. Opas-projektiin osallistuneet yhteistyökumppanit ovat toimineet aiemminkin yhdessä mutta eivät kovin järjestelmällisesti tai säännöllisesti. Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda toimiva moniammatillinen yhteistyömalli, joka toimisi myös projektin päätyttyä. Valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeista toimii ensi sijassa projektirakenteissa erillisrahoituksella. Uusia toimintatapoja ja menetelmiä kehitetään irti vakiintuneista toimintarakenteista. Projektin päättyessä tarvittaisiin kuitenkin takaisin kytkentää eli kehitettyjen toimintojen kiinnittämistä tavalla tai toisella osaksi olemassa olevaa palvelua. Kehiteltyjen käytäntöjen varsinainen maastouttamisprosessi on projektin verkoston yhteisen oppimisen ja kehiteltyjen käytäntöjen siirtämistä osaksi alueellista ja paikallista työtä. Se jää usein projekteissa keskeneräiseksi kun on väsytty tekemään kehittämistyötä projektissa oman varsinaisen pysyvän työn ohella, projektin rahoitus päättyy eikä vastuuta kehitettyjen toimintojen maastouttamisesta ole millään taholla. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen talousongelmaisten auttamiseksi on prosessi, jolle Opas-projekti on luonut pohjan ja toimintamahdollisuudet. Jos talousongelmaisten auttamisessa huomioidaan se, kuinka moniin elämänalueisiin yksilön ja perheen taloudelliset ongelmat vaikuttavat ja kuinka monia eri auttajatahoja ylivelkaantunut kohtaa, on sen perusteella mahdollista rakentaa moniammatillisen talousneuvonnan kehittämismalli. Toimintamallin pohja on olemassa Opas-projektin luomana, seuraavaksi tulisi motivoida eri ammattiryhmät valtakunnallisella tasolla ja alueittain kehittämään paikallisia moniammatillisen talousneuvonnan toimintatapoja. Motivoinnin pohjana voidaan käyttää niitä merkityksiä, joita Opas-projektin toimijat ovat antaneet projektin tuotoksille talousongelmaisten moniammatillisen auttamisen kannalta.

8 8 Tutkin Opas-projektin merkitystä talousongelmaisten moniammatillisessa auttamisessa projektin toimijoiden arvioimana. Tässä työssä pyrin selvittämään, miten projektin toimijat arvioivat projektin tulosten merkitystä ylivelkaantuneen moniammatillisessa auttamisessa ja mikä on heidän arvionsa projektin tuotosten tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymys Miten Opas-projektin toimijat arvioivat projektin tuotosten merkityksen talous- ja velkaneuvonnan moniammatillisen kehittämisen näkökulmasta? Lähestymistapani on kvalitatiivinen ja aineistona käytän hankkimaani materiaalia, joka koostuu kahden projektin ohjausryhmään kuuluvan henkilön ja projektipäällikön haastattelusta ja omista havainnoistani, joita olen tehnyt projektin aikana lokakuusta 2004 lokakuuhun Teemahaastattelun valitsin siksi, että sillä pystyn rajaamaan haastattelumateriaalin tietylle aihealueelle. Koko projektin arviointi olisi vienyt aikaa runsaasti enemmän kuin minulla oli käytettävissä tähän työhön. Perehdyttyäni moniammatillisen yhteistyön kehittymiseen yleensä ja oltuani mukana tässä projektissa olin muodostanut oletuksia moniammatillisuuden merkityksestä talousongelmaisen henkilön auttamisessa ja niiden pohjalta kysyin haastateltavien subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä projektin merkityksestä ylivelkaantuneen auttamisessa. Haastateltavien valinnassa painotin korkeaa motivoituneisuutta ja aktiivista otetta projektissa työskentelyyn.

9 9 3. TALOUSONGELMAT JA YLIVELKAANTUMINEN 3.1. Ylivelkaantuminen prosessina Ylivelkaantuminen ei ole mikään yksittäinen ongelma vaan pitkällinen prosessi. Usein ensin on vuosia kestävä, pikkuhiljaa tapahtuva velkaantuminen ja sen jälkeen tapahtuu varsinaisen ylivelkaantumisen laukaiseva ennakoimaton, äkillinen tapahtuma, joka johtaa talouden umpikujaan. Esimerkiksi kahden asunnon loukku on tilanne, jossa asunnon ostaja ostaa ensin asunnon ja sen jälkeen yrittää myydä entisen. Kun entinen asunto ei menekään kaupaksi kysynnän puutteen vuoksi jää omistaja kahden asunnon omistajaksi eikä pystykään maksamaan uuden asunnon lainaa. Myös työttömyys, sairastuminen, avioero tai kuolemantapaus saattaa olla tapahtuma, joka johtaa taloudelliseen umpikujaan. Velkaongelmien vuoksi kotitalous on saattanut oirehtia jo pitemmän aikaa mutta siihen on saatettu tottua. Kuluttajaliitto on koonnut joukon velkaantumiseen liittyviä oireita. Henkilöllä ei ole talouden tuloista ja menoista sekä velanhoitokuluista selvää käsitystä. Hän ottaa uutta lainaa entisten maksamiseksi, luotollinen tili on koko ajan miinuksella, maksamattomat laskut alkavat kasautua ja käteisvarat ovat lopussa. Sellaisessa tilanteessa päivittäistavarat on pakko ostaa luotolla. Henkilö joutuu käyttämään jo rahoja joita kuvittelee ja toivoo tulevaisuudessa saavansa. (Turunen 1991, 31.) 3.2. Ylivelkaantumisen määritelmiä Köyhiä ja vähävaraisia ihmisiä on ollut kautta aikojen. Ylivelkaantumisesta on tullut uusi köyhyyden muoto. Se viittaa ongelmiin velkojen takaisinmaksussa. Ylivelkaantuminen käsitteenä ei ole selkeä tai yksiselitteinen. On vaikea määritellä rajaa runsaan velkaantumisen ja ylivelkaantumisen välille ja löytää kriteerejä, joilla voitaisiin määritellä ihmisen tai kotitalouden olevan ylivelkaantunut. Yleisimmin ylivelkaantumisella tarkoitetaan velkojen kasaantumista, hallitsematonta taloudenpitoa ja velallisen maksukyvyn ylittävää luotonottoa (Leskinen 1991, 26.).

10 10 Muttilaisen (2002, 8) mukaan käsitettä käytetään kahdessa merkityksessä. Subjektiivinen ylivelkaantuminen tarkoittaa velallisen omaa kokemusta velkaongelmistaan. Laajemmassa merkityksessä ylivelkaantumisella viitataan yleisemmin velka- ja maksuongelmiin. Muttilainen jakaa velalliset köyhyysvelallisiin ja kriisivelallisiin. Köyhyysvelallisia ovat sellaiset henkilöt, joiden talous on ollut niukkaa jo pidemmän aikaa esimerkiksi pienten tulojen tai epävarman työmarkkina-aseman takia. Kriisivelallisia puolestaan ovat ne, jotka ovat äkillisten muutosten uhreja ja jotka ilman tuota muutostekijää eivät olisi joutuneet velkaongelmiin. Ruotsalainen Karin Tengvald määrittelee käsitteen uusköyhyys. Hänen mukaansa uusköyhyys on tilanne, jossa rahalliset tulot eivät riitä kotitalouden huoltorasituksen ja asumisen aiheuttamiin menoihin. Käsitteen ulkopuolelle jäävät silloin subjektiiviset tarpeet, elämäntavasta johtuva korkea kulutustaso ja elämänhallinnan puutteista aiheutuva liiallinen kulutus, esimerkiksi kulutusluottojen hallitsematon käyttö. Karin Tengvaldin mukaan uusköyhyys ei johdu niinkään ansiotulojen vähyydestä vaan välttämättömien menojen suuruudesta tuloihin nähden. Tilannekohtainen uusköyhyys aiheutuu monien eri tekijöiden, kuten elämäntilanteen, perhetyypin, asumisen, työllisyystilanteen ja tulojen uudelleenjaon yhteisvaikutuksesta. Vakaisiin olosuhteisiin rakennettu tulojen uudelleenjakojärjestelmä ei ota huomioon edellämainittujen tekijöiden aiheuttamia poikkeamia järjestelmän hyväksymistä standarditilanteista. Verotuksen ja tulonsiirtojen yhteisvaikutukset aiheuttavat silloin tilannekohtaista uusköyhyyttä väliinputoamisten, köyhyysloukkujen tai korkeiden marginaalivaikutusten muodossa. (Rönkkö 1994, ). Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa käytetään maksukyvyttömyyden käsitettä, jolla tarkoitetaan sitä, että velallinen ei kykene maksamaan velkojaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät eikä tämä kykenemättömyys ole pelkästään tilapäistä. (Koskelo & Lehtimäki 1993) Yksityistalouksien velkaantuminen ja ylivelkaantuneiden määrä Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeasti. Vuonna 2004 yksityistalouksilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä oli maksamatonta velkaa n. 60 miljardia eu-

11 11 roa. Tästä määrästä noin kaksi kolmasosaa on otettu asumiseen. Loppuosa koostuu pääosin kulutus- ja elinkeinoveloista sekä vähäisestä määrästä opintovelkoja. Matalat korot ovat laajentaneet erityisesti asuntoluottokantaa. Luottokanta ja velallistalouksien määrä ovat jo ylittäneet 1990-luvun alun tason. Kyselytutkimusten mukaan velkaongelmia syntyy yleensä suhteellisesti eniten taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville ( työttömät, yksinhuoltajat, pienituloiset, vähän koulutetut). Luottojen käyttö taas on yleisintä hyvätuloisissa väestöryhmissä. Velkaongelmia on esiintynyt yhä enemmän keskiluokalla ja hyväosaisilla. Talouden asiantuntijoiden odotukset korkojen noususta ovat lisääntyneet viime aikoina ja vähäisetkin muutokset taloudellisessa ympäristössä voivat vaikeuttaa niiden kotitalouksien taloudenpitoa, joilla on esimerkiksi suuria elinkeino- tai asuntovelkoja tai korkeakorkoisia kulutusluottoja. (Velkahallintaohjelma 2004, 12.) Ylivelkaantuneiden määrästä on vaikea saada tarkkaa tietoa. Erilaiset tutkimukset ja raportit käyttävät erilaisia mittareita. Suomen Asiakastieto pitää maksuhäiriörekisteriä, jonka tarkoituksena on antaa käsitys henkilön taloudellisesta asemasta ja sitoumusten hoitokyvystä sekä kertoa luotettavuuden arvioinnissa käytettäväksi tarkoitettuja tietoja. Suomessa luottotietorekisteriin voi tallentaa vain tietoja maksun laiminlyönnistä sekä tietoja luottotietomerkinnän aiheuttaneen velan suorittamisesta. Pelkästään maksun myöhästyminen, esimerkiksi sähkölaskun maksaminen kolme viikkoa eräpäivän jälkeen tai maksamattoman pysäköintivirhemaksun siirtyminen ulosmittaukseen ei suoraan aiheuta luottotietomerkintää. Huomattava osa ihmisistä hoitaa maksuviivästymisensä pari kuukautta eräpäivästä maksamalla tai neuvottelemalla luotonantajan kanssa, eikä siitä aiheudu luottotietomerkintää luottotietorekisteriin (Suomen Asiakastieto Oy, 2005.) Luottotietomerkintä rekisteröidään, kun maksun laiminlyönti on todettu tuomioistuimen päätöksellä tai ulosottoviranomaisen toimituksella. Tätä ennen maksu on ollut pitkään maksamatta (keskimäärin 6-8 kuukautta) ja henkilö on saanut useita perintäkirjeitä. Henkilötietolain 20 :ssä luetellaan kaikki luottotietomerkinnät, joita yksityishenkilöille voidaan luottotietorekisteriin rekisteröidä. Suurin osa luottotietomerkinnöistä on viranomaisten vahvistamia julkisia tuomioita tai päätöksiä. Yksityishenkilölle ei laiteta luottotietomerkintää hänen tietämättään. Asiakastieto ilmoittaa ensimmäisestä henkilölle

12 12 merkitystä luottotietomerkinnästä lähettämällä rekisteröidylle ensirekisteröintiilmoituksen. Siinä kerrotaan myös kuinka kauan merkintä säilyy luottotietorekisterissä. (Suomen Asiakastieto Oy, 2005.) Ylivelkaantuneiden talouksien määrä Suomessa oli vuonna 2001 n ja maksuhäiriömerkintöjä saaneita henkilöitä yli Uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä lähti vuonna 2003 rajuun kasvuun. Tuolloin uusia maksuhäiriömerkintöjä tallennettiin Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin kappaletta eli 13,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Yksityishenkilöille rekisteröitiin 84 prosenttia kaikista uusista maksuhäiriömerkinnöistä. Kasvua edellisvuoteen kertyi 13,3 prosenttia. (Luottolista 2/2004.) 3.4. Taloudellisten ongelmien vaikutukset yksilön elämään Raha-asiat kulkevat elämässämme mukana lapsesta vanhuuteen saakka ja kuka tahansa voi joutua elämänsä aikana taloudellisiin vaikeuksiin. Köyhyys, osattomuus ja syrjäytyminen liittyvät usein yksilön ja perheen taloudellisiin ongelmiin. Mikäli toimeentulon perusta on pitkäaikaisesti tai pysyvästi yhteiskunnan tarjoaman minimiturvan varassa, se merkitsee useimmissa tapauksissa myös joutumista yhteiskunnassa tavanomaisena pidettyjen kulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Kyse on siis vastentahtoisesta syrjäytymisestä. Tällaisissa tapauksissa on yleistä pienvelkaisuus, mikä monissa tapauksissa johtaa syvempään ylivelkaantumiseen kun laskut alkavat kasaantua vuokrista ja sähkölaskuista alkaen. (Karjalainen, Saranpää 2002). Sairastuminen ja erityisesti terveyden menetys saattavat vaikuttaa dramaattisesti henkilön taloudelliseen tilanteeseen. Toimintakyvyn rajoitukset ja sairauksiin liittyvät kustannukset tuottavat nopeasti taloudellista huono-osaisuutta ja suoranaista köyhyyttä, vaikkei siihen liittyisi muiden vaikeuksien kasaantumista. Sairaus, vammaisuus ja toimintakyvyn aleneminen tulevat vastaan lukemattomina arkisina tilanteina, joissa asianomaiset voivat kokea myös ammattiauttajien taholta piittaamattomuutta, vaikeuksien vähättelyä ja jopa avointa syrjintää. Juhani Iivari ja Markku Heinonen ovat tutkineet ylivelkaantuneiden selviytymistä ja heidän haastattelemansa ylivelkaantuneet henkilöt korostivat ylivelkatilanteen kärjistymisen myötä syntynyttä henkistä umpikujaa, joka lamautti heidän toimintakykynsä lä-

13 13 hes täysin. Ulkopuolinen tuki koettiin ensiarvoisen tärkeäksi tilanteessa, jossa asiat ja ongelmat kasaantuvat ja kaatuvat päälle usein vuosia jatkuneen kriisitilanteen päätteeksi. (Iivari & Heinonen 1997, 111.) Jos velkaantuminen ja talouden ongelmien kasaantuminen pääsevät jatkumaan ilman että kukaan puuttuu tilanteeseen, velkaantunut henkilö tai perhe ajautuu umpikujaan, josta ei näytä olevan ulospääsyä. Lopulta maksamattomat laskut, erääntyneet pankkilainat, ulosottoviranomaisten karhukirjeet ja puhelinsoitot johtavat tilanteeseen, missä järkevään asioiden hoitamiseen ei ole resursseja. Asioiden hoitamisesta ei yksinkertaisesti tule mitään: kirjeisiin ei vastata, puhelinkeskustelut päättyvät epäasialliseksi kiihkoiluksi, neuvottelut kariutuvat heti kättelyssä, ihmissuhteet tulehtuvat. Pidetään kuukausien, jopa vuosien mykkäkoulua sukulaisten kanssa maksamattomien velkojen takia. Ylivelkaisuus kiristää yleensä ihmisten välejä, hajottaa perheitä ja vaikeuttaa sosiaalisia suhteita. Raha ei myöskään riitä sosiaaliseen kanssakäymiseen, liikkumiseen, sukulaisten ja ystävien tapaamiseen eikä lasten harrastuksiin. (Iivari & Heinonen 1997, ) Velkaantumisongelmat koetaan henkilökohtaisina ja hävettävinä, minkä vuoksi asiat salataan tuttavapiirissä ja erityisesti ulkopuolisilta. Syyllisyys ja häpeä ovat tyypillisiä tunteita ylivelkaantuneilla, mikä lisää sosiaalista eristäytymistä. Perheet jäävät näissä tapauksissa usein yksin ongelmiensa keskelle syrjäytyneinä, usein vain TV ainoana ikkunanaan maailmaan. (Iivari & Heinonen 1997, ) Esimerkiksi Stakesin tutkimus Vantaan velkaneuvonnan asiakkaista 1995 on osoittanut, että ylivelkaantuneilla on terveydellisiä ongelmia huomattavasti useammin ja mielenterveysongelmia yli kolme kertaa useammin kuin koko väestössä. Joka kolmas maksuvaikeuksissa oleva oli miettinyt itsemurhaa. Vastaajista lähes puolet oli joutunut näkemään nälkää viimeksi kuluneen vuoden aikana ja viidesosa ilmoitti että tulevaisuudesta selviäminen tuntui mahdottomalta. (Nykänen, Kontula, Palonen, Liukkonen 1995, 47.) Anna Metteri on arvioinut suomalaisen etuus- ja palvelujärjestelmän toimintaa kirjassaan Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Metteri toteaa, että kohtuuttomien tapausten yleiskuva tuo esiin sen tosiasian, että sosiaaliturva ei enää kata sosiaalisia riskejä, jotka liittyvät sairastamiseen, vammaisuuteen ja sosiaalisesti vaikeisiin elämäntilanteisiin. Taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien sekä sairastamisen yh-

14 14 teen kietoutuminen tulee kohtuuttomuusaineistossa erittäin havainnollisesti esiin. (Metteri 2004, 61.) Metterin haastattelemat sairaalan sosiaalityöntekijät kuvaavat sitä, miten potilaiden taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet ja miten sairastuminen voi yhtäkkiä köyhdyttää myös vakaisiin tuloihin tottuneen ihmisen. Sosiaalityöntekijöiden mukaan taloudellisista ongelmista keskusteltiin terveydenhuollon sosiaalityöntekijän vastaanotolla 1990-luvulla lähes kymmenen kertaa useammin kuin 1980-luvulla. (Metteri 2004, 44.) 3.5. Talousongelmaisten ja ylivelkaantuneiden auttaminen Velkahallintaohjelma Maamme eri hallinnonalojen yhteistyö velkahallintaohjelman laatimiseksi käynnistettiin Velkahallintaohjelman laatiminen perustuu hallitusohjelmaan. Velkahallintaohjelman tavoitteena on löytää keinoja estää velkaongelmien syntyminen ja syveneminen sekä hoitaa maksukyvyttömyystilanteet joustavasti ja tehokkaasti. Ohjelman tavoitteena on myös auttaa kansalaisia itsenäiseen taloudenhallintaan. Tehokkaan taloustiedon jakamisen ja valistuksen lisäksi työryhmä on kiinnittänyt huomiota syrjäytymisen estämiseen. Ohjelmassa painotetaan, että keskeistä on saada velalliset ajoissa havaitsemaan taloudellisen tilanteensa heikkeneminen ja hakemaan tarvittaessa apua. Velkaongelmia ei voida hoitaa pääosin ulkopuolisin voimin, vaan lähtökohtana on, että velallisella itsellään on halu saada tilanteensa järjestymään. Velallista voidaan tukea eri tavoin. Viranomaisten toimien lisäksi on hyödynnettävä erilaisten järjestöjen osaamista. Velkaantumisen aiheuttamia ongelmia käsittelevät ja ennaltaehkäisevää talousvalistusta antavat nykyisin useat viranomaiset ja järjestöt. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat talous- ja velkaneuvonta, ulosottotoimi, sosiaali- ja terveysviranomaiset, diakoniatyöntekijät, oikeusaputoimistot, työvoimaviranomaiset, mielenterveysyksiköt, Kela ja A- klinikat. Talousneuvonnan palveluverkostoa täydentävät kolmannen sektorin toimijat. Eri järjestelmien yhteensovittamisessa on havaittu ongelmia. Toimintojen rinnakkaisuus

15 15 on työryhmän mielestä kuitenkin tärkeää säilyttää jatkossakin, sillä eri toimijat tavoittavat erilaisia kohderyhmiä. Yhteistyötä kehittämään ja koordinoimaan perustetaan laajaalainen Taloudenhallinnan neuvottelukunta, johon kuuluu edustajia oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä luotonantajien ja järjestöjen edustajia. (Velkahallintaohjelma 2004.) Oikeusministeriön strategisissa tavoitteissa vuosille mainitaan velkaongelmien vähentäminen sekä maksukyvyttömyystilanteiden selvittämisen tehostaminen ja nopeuttaminen. Velkahallintatyöryhmän muistiossa todetaan myös, että on taloudellista ja tarkoituksenmukaista, että talousneuvonta-aineistoa, apuvälineitä ja malleja kehitetään ja tuotetaan keskitetysti eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Sen sijaan jakelu, jakelukanavien motivointi ja aineiston käytön soveltaminen osaksi erilaisia palveluja (esimerkiksi sosiaalitoimistot, neuvolat tai diakoniatyö) täytyy tapahtua jokaisessa toiminnossa itsessään. Tämä velkahallintatyöryhmän muistio on ollut pohjana Opas-projektin tavoitteita määriteltäessä. Projektin tavoitteena on ollut kehittää talousneuvonta-aineistoa, apuvälineitä ja malleja eri toimijoiden yhteistyönä ja kerätä talousneuvontaa koskeva aineisto yhteen paikkaan, internet-sivustolle, josta se on helposti löydettävissä Kunnalliset talous-ja velkaneuvojat Laki talous- ja velkaneuvonnasta tuli voimaan vuonna Velkaneuvonnan lakisääteistämisellä pyrittiin varmistamaan neuvontapalvelujen valtakunnallinen saatavuus. Lain päätavoitteena on maksuvaikeuksissa olevien yksityishenkilöiden avustaminen velkaongelman ratkaisukeinon selvittämisessä. Neuvonnan avulla pyritään myös ennaltaehkäisemään velkaongelmia tarjoamalla asiakkaille yksilöllistä talousneuvontaa taloudenpidon suunnitteluun. Talous- ja velkaneuvonta on asiakkaille maksuton palvelu. Neuvontaa järjestävät ensisijaisesti kunnat ja useammalla kunnalla saattaa olla yhteinen neuvoja. Kuluttajaviraston Talous- ja velkaneuvontaraportin 2004 mukaan talous- ja velkaneuvojien talousneuvontaa on alettu kehittää vuoden 2004 aikana. Tarkoitus on, että neuvontayksiköt verkostoituvat omalla toimialueellaan muiden toimijoiden kanssa ja perustavat talousneuvontaverkoston. Verkoston avulla on tarkoitus saavuttaa ne kohderyhmät, jot-

16 16 ka eniten tarvitsevat talousneuvontaa. Talous- ja velkaneuvojat ovat esimerkiksi antaneet talousneuvontaa yhteispalvelupisteiden asiakkaille useilla paikkakunnilla. (Paloranta 2005, 10.) Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon tuki ja neuvonta ylivelkaantuneelle painottuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, toimeentulotukeen ja sosiaaliseen luototukseen. Moni ylivelkaantunut sairastaa ja on siten terveydenhuollon asiakkaana. Pienituloiset ovat oikeutettuja toimeentulotukeen ja joissakin tapauksissa sosiaaliseen luototukseen. Ylivelkaantuminen ja taloudelliset ongelmat aiheuttavat usein mielenterveysongelmia, joiden vuoksi asiakas hakeutuu mielenterveystoimistoon. Osa ylivelkaantuneista on kunnallisten A- klinikoiden ja muiden päihdepalvelujen asiakkaita. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus velkaongelmien syvenemisen ehkäisemisessä voisi toteutua verkottumalla muiden asiakkaan kuntoutumisen parissa toimivien talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestäjien kanssa. Vuoden 2005 loppuun mennessä julkaistaan opas taloudellisen neuvonnan ja ohjauksen työmenetelmästä kuntien sosiaalityön ja muun ammatillisen henkilöstön käyttöön. Moniammatillinen yhteistyö on siis saamassa rakenteen, jossa taloudellista neuvontaa toteutetaan kuntapalveluissa (Sarvimäki 2005, 57.) Vantaalla Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä on itse ottanut yhteyttä kaupungin velkaneuvojaan ja sopinut yhteistyöstä. Kyseessä on kuitenkin yksittäinen tapaus, ei yleinen käytäntö. Toistaiseksi yleisin käytäntö lienee se, että sosiaalityöntekijä antaa velkaneuvonnan puhelinnumeron ja neuvoo asiakasta soittamaan sinne Kirkon diakoniatyö Taloudellinen ahdinko on diakonian asiakkaiden yleisin yhteydenoton syy, vaikka diakonian avustusmahdollisuudet ovat erittäin vähäiset. Seurakuntien avustuksiin käyttämät varat ovat n. 1,25 euroa seurakuntalaista kohti. Diakonian taloudellisen avustamisen

17 17 suosituksissa määritellään asiakkaan ensisijaiseksi avun lähteeksi sosiaalitoimi. Diakonia-avustus ei voi korvata yhteiskunnan vastuuta. Tavallisimpia avustuksia ovat ruokakassi, raha, maksusitoumus ruokakauppaan tai laskujen maksaminen. Suurempia summia voidaan hakea oman hiippakunnan tuomiokapitulista tai Kirkon diakoniarahastosta. (Saarela 2005, ) Merkittävämpää taloudellisessa avustamisessa onkin muu tuki, mitä diakonia voi tarjota. Usein se on perusturvaan liittyvien oikeuksien selvittämistä ja hankkimista. Taloudelliseen avustamiseen liittyy aina avunhakijan henkilökohtainen kohtaaminen, taloudellisen tilanteen selvittäminen ja elämäntilanteen läpikäyminen. Avun saannin pirstaloituminen eri asiantuntijoille niin terveydenhuollon kuin sosiaalisen tuenkin piirissä on usein ongelmallista ja avun tarvitsijalle uuvuttavaa. Diakoniatyö voi auttaa tukiverkoston luomisessa niin, että kaikki mahdollinen tuki on käytettävissä. (Saarela 2005, ) Ylivelkaantuneen auttaminen diakoniassa perustuu yhteistyöhön talous- ja velkaneuvonnan kanssa. Ensimmäinen vaihtoehto on aina vapaaehtoinen sopiminen velkojan kanssa. Jos velallinen päätyy hakemaan Takuu-säätiön takausta, voi diakoniatyöntekijä tukea velallista hakuprosessissa ja myöhemmin maksuohjelman noudattamisessa. Järein ratkaisu velkaongelmaan on käräjäoikeuden vahvistama velkajärjestely. Jos mikään edellä mainituista ei käy, velkataakka on kestänyt jo vuosia ja velallinen on uupunut tämän taakan alla, voidaan velkatilannetta pyrkiä ratkaisemaan akordirahastomallin avulla. Tällöin suurin avustaja on aina velkoja. Avustustahon ja velkaneuvonnan rooli on olla aloitteentekijänä ja velallisen asiamiehenä. Verkoston toimiminen diakonisessa avustamisessa on kokonaisvaltaisen kohtaamisen edellytys. Verkostoyhteistyö on parhaimmillaan silloin kun se toimii suoraan yksittäisessä tilanteessa avun tarvitsijan hyväksi. (Saarela 2005, ) Kolmas sektori: yksityiset järjestöt ja vertaistukiryhmät Takuu-säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa taloudellisessa kriisissä olevia kotitalouksia velka- ja maksuvaikeuksien ratkaisemisessa tarjoamalla puhelinneuvontaa ja myöntämällä takauksia järjestelylainoihin. Toiminnassa huomioidaan

18 18 velallisten, velkojien ja yhteiskunnan edut. Toimintaa rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Säätiöön saapui vuonna 2004 yhteensä 1366 hakemusta ja neuvontapuhelimeen soittoyritystä, joista vajaaseen puoleen pystyttiin vastaamaan. (Takuu-säätiö 2005.) Kaski-ryhmä on Miessakit Ry:n v käynnistämän pilottiprojektin seurauksena syntynyt vertaistukiryhmä, jollaisia on perustettu useita ympäri maan. Ryhmien tarkoituksena on tukea ja kuntouttaa ylivelkaantuneita vertaistukitoiminnalla sekä eri ammattilaisten (pääasiassa velkaneuvojien mutta myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten) antaman tuen avulla. (Lampela-Kivistö 2002.) Moniammatillisen talous- ja velkaneuvonnan tarve Taloudelliset ongelmat vaikuttavat ihmisen koko elämään. Pitkittynyt taloudellinen ahdinko tuo usein mukanaan erilaista psyykkistä ja fyysistä sairastavuutta, köyhyyttä ja osattomuutta. Ihmisellä voi olla lisäksi elämänhallintaan, työn saantiin, perhesuhteisiin, sosiaaliseen elämään ja toimeentuloon liittyviä ongelmia. Tässä tilanteessa ihminen tarvitsee omasta elämäntilanteestaan lähtevää kokonaisuuden hahmottamista ja palvelutarpeiden arviointia. Mikään palvelusektori tai auttajataho ei voi yksinään vastata asiakkaan palvelutarpeisiin, joiden lähtökohtana ovat monialaiset ongelmat. Tarvitaan monien eri toimijoiden voimien, tietämyksen ja osaamisen yhdistämistä niin, että ne yhdessä palvelevat asiakasta niin etteivät toiminnot ole päällekkäisiä tai ristiriitaisia vaan kattavat asiakkaan tärkeimmät palvelutarpeet ja asiakas myös kokee saavansa apua ilman että hän tuntee tulevansa pompotelluksi ammattilaisten kesken. Sosiaalibarometrin 2004 mukaan pitkäaikaistyöttömien, ylivelkaisten ja moniongelmaisten hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muuta väestöä alemmalle tasolle. Mahdollisuudet tukea ylivelkaisten, vankilasta vapautuvien ja moniongelmaisten henkilöiden hyvinvointia ovat palveluntuottajien arvioiden mukaan erityisen huonot. Sosiaalibarometrissa todetaankin, että hyvinvointipalvelurakennetta on kehitettävä verkostomaiseen ja monitoimijaiseen suuntaan ja tämän hetken ajankohtaisina haasteina nähdään aito toimijoiden välinen toinen toisiaan kunnioittava dialogisuus ja toiminnan systemaattinen arviointi ja ennakointi. (Sosiaalibarometri 2004, 3, 117.)

19 19 4. AIEMMAT TUTKIMUKSET TALOUSONGELMAISTEN AUTTAMISESTA Talous- ja velkaneuvonnasta valmistui sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten yhteistyönä peruspalveluiden arviointiraportti Lääninhallitusten johtopäätökset olivat, että rahoituksen riittämättömyys ja epävakaisuus on suuri ongelma neuvontapalveluiden järjestämisessä. Lisäksi neuvontatyön laadun varmistamiseksi tulisi määritellä neuvojien kelpoisuusvaatimukset. Neuvontatyön ammattitaitovaatimusten kasvu on lisännyt tarvetta sekä ammatilliseen perus- että täydennyskoulutukseen. Lääninhallitukset ehdottivat talous- ja velkaneuvonnan toimintastrategian laatimista, jossa määriteltäisiin paitsi tavoitetila niin myös neuvonnan organisointia, toimintatapoja, voimavaroja sekä henkilökuntaa koskevat strategiset tavoitteet ja kehittämisohjelmat. (Paloranta 2005, 3.) Elisa Valkama on tutkinut talous- ja velkaneuvontalain vaikutuksia tutkimuksessaan Velkaneuvonta 2000-luvun alussa. Tutkimuksen mukaan vuoden 2003 alussa Suomessa toimi yhteensä 65 velkaneuvontayksikköä ja niiden työpanos oli 170 henkilötyövuotta. Lain myötä velkaneuvonnan asema velkaongelmien hallinnassa on vahvistunut. Neuvontaan varatut taloudelliset resurssit ovat lisääntyneet voimakkaasti lain voimaantulon jälkeen. Koko maan tilanteen mukaan talous- ja velkaneuvontalain tavoite yksi neuvoja ja yksi toimistotyöntekijä asukasta kohden toteutui neuvojilla, mutta ei avustavan henkilökunnan osalta. Vuonna 2002 velkaneuvontaan hakeutui koko maassa yhteensä noin uutta asiakasta. (Valkama 2004, 7.) Valkaman mukaan noin puolella asiakkaista velkaongelmat liittyvät päättyneeseen yritystoimintaan. Entisillä yrittäjillä velkaongelmat ovat yleensä pitkäaikaisia ja vakavia ja heistä lähes puolet oli kamppaillut ongelmien kanssa jo yli kymmenen vuotta. Toinen velkaneuvonnan asiakasryhmä koostuu pääasiassa kulutusluottojen takia velkaongelmiin joutuneista. Kulutusluotot ovat maksuvaikeuksien taustalla useimmiten naisilla, nuorilla, naimattomilla ja eronneilla. Neuvonnan asiakkailla on velkaa keskimäärin 32

20 euroa. Yhdeksällä kymmenestä asiakkaasta velat olivat edenneet perittäväksi ulosoton kautta. Asiakkaista noin 40 prosenttia oli saanut toimeentulotukea viimeisen 12 kuukauden aikana. Asiakkaiden bruttotulot ovat keskimäärin euroa kuukaudessa. Lähes 70 prosenttia neuvonnan asiakkaista kuvaili nykyistä toimeentuloaan heikoksi tai erittäin heikoksi. (Valkama 2004, 8.) Enemmistö asiakkaista oli tyytyväisiä neuvonnan asiakaspalveluun ja neuvojan toimintaan velkojen järjestelyssä. Yhdeksän asiakasta kymmenestä arvioi neuvonnan auttaneen heitä velkaongelman ratkaisemisessa. Osa asiakkaista oli kuitenkin tyytymättömiä neuvontapalveluihin. Kritiikkiä esittivät useimmiten entiset yrittäjät, takaajat ja pitkään velkaongelmissa olleet. Tyytymättömyyttä aiheuttivat muuan muassa velkaneuvojan asiantuntemuksen puute velkojen järjestelyssä ja asioiden käsittelyn hitaus. (Valkama 2004, 8.) Laissa määriteltyyn ongelmia ehkäisevään talousneuvontaan ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan ole jäänyt aikaa, sillä kunnallisten neuvojien koko työpanos on pitänyt käyttää kansalaisten velkaongelmien ratkomiseen. Talousneuvontaa ei ajanpuutteen vuoksi ole juuri edes tarjottu asiakkaalle. Vain seitsemän prosenttia velkaneuvonnan asiakkaista olikin saanut yksilöllistä talousneuvontaa, kuten opastusta oman talouden budjetointiin. Valkaman haastattelemat velkaneuvojat olivat itsekin sitä mieltä, että talousneuvonnan osalta lakia ei ole kyetty noudattamaan. (Valkama 2004, 9.) Mirjami Sunila ja Katja Järvelä ovat raportoineet kokonaisvaltaisen asiakastyön kokeilusta ja kehittämisestä Espoon talous- ja velkaneuvontaprojektissa (Sunila & Järvelä 1994). Raportissa korostetaan ylivelkaantumisongelmien monitahoisuutta ja korostetaan eri ammattialojen laajan yhteistyön merkitystä sekä tiedon jakamisen kannalta että eri näkökulmien saamiseksi. Esim. sosiaali- ja mielenterveystyössä saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää muilla ammattialoilla. Talous- ja velkaongelmaiset ovat keskenään heterogeeninen ryhmä, joka tarvitsee erilaista tukea ja neuvontaa. Toisille riittäisi ennaltaehkäisevä talousneuvonta ja ohjaus, toiset ovat jo syvällä velkaantumisessa ja tarvitsevat tuomioistuimen velkajärjestelyä. Asiakkaan tilanteen auttamisessa tarvittavat yhteistyökumppanit määräytyvät asiakkaan tarpeen mukaan (Sunila & Järvelä 1994, )

21 21 Kirsti Kantola on opinnäytetyössään perehtynyt talousneuvontaan moniammatillisena yhteistyönä. Jyväskylässä aloitettiin syksyllä 2000 moniammatillisen talousneuvonnan kehittäminen. Paikalliseen verkostoon kuuluvat Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta, työvoiman palvelukeskus, sosiaalityö, Jyvässeudun työttömät, asumisneuvoja, Suomen Punainen Risti, sosiaaliasiamies, Haukkalan sairaalan sosiaalityöntekijät, Kangasvuoren sairaalan sosiaalityöntekijät, Keski-Suomen yrittäjien Kipinä Ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kuluttajapalvelut, sekä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan diakoniatyö. Ennen kuin yhteistyöverkosto pystyi aloittamaan toimintansa, sen täytyi laatia talousneuvonnan käsitteelle yhteinen rajaus: Talousneuvonta tulee olla ennen kaikkea arjen hallintaan ja arkipäivän rahankäyttöön suunnattua neuvontaa. Sen on liikuttava mahdollisimman konkreettisella tasolla, jossa otetaan huomioon kotitalouden arkitalous ja välttämättömät menot sekä todelliset tulot. Talousneuvojan tulisi auttaa asiakastaan suunnittelemaan omaa talouttansa sekä pitemmällä että lyhyemmällä aikavälillä. Talousneuvonta ennaltaehkäisee velkaantumista, joten se ei ole velkaneuvontaa. Talousneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta ymmärtämään oman käyttäytymisensä syyt ja seuraukset sekä sen, että rahan käyttö kuuluu osaksi elämänhallintaa. Talousneuvonta on ennen kaikkea osaltaan auttamassa asiakasta oman oivalluksen tielle. (Kantola 2003, 18.) 5. ITSELLISESTÄ ASIANTUNTIJUUDESTA MONIAMMATILLISEEN TYÖSKENTELYYN Työskentelytavan muutos yksin toimimisesta moniammatilliseen verkostoituvaan työtapaan ei tapahdu käden käänteessä vaan se edellyttää muutoksia sekä toiminnan tasolla että arvomaailman tasolla. Jokaisen ammatin tai asiantuntijuuden alueella on löydettävissä ns. ydinosaamisen alue, jonka hallitseminen on välttämätöntä ammattiin kuuluvien työtehtävien ja työkokonaisuuksien hallitsemiseksi. Se tarkoittaa juuri sitä tehtäväaluetta, jonka hoitamiseksi ammatti on olemassa. Eri ammattiryhmille muodostuu oman erityis- ja ydinosaamisensa kautta oma sisäinen järjestelmänsä, joka ilmenee toimintamalleissa ja arvoissa. ( Karila & Nummenmaa 2001,24.)

22 22 Kukin sektori näkee siis asiakkaiden elämästä oman sisäisen järjestelmänsä, arvojensa ja näkökulmansa kautta erilaisia asioita ja nämä näkemykset on usein vaikea sovittaa yhteen. Eri sektoreiden ammattilaiset voivat olla eri mieltä siitä, mikä on asiakkaan tilanne, mitkä hänen tarpeensa ovat, missä määrin hänen omaa mielipidettään olisi kuultava ja huomioitava ja mikä olisi paras ratkaisu. Näkökulmien erot voivat pahimmillaan johtaa eri viranomaisten valtataisteluun siitä, kuka on oikeassa ja tällöin asiakas jää helposti väliinputoajan asemaan. Työntekijät voivat myös toimia toisistaan tietämättä ja tehdä esimerkiksi päällekkäisiä tai ristiriitaisia toimintoja tai luukuttaa eli lähettää asiakkaan taas seuraavalle asiantuntijalle. Nämä ovat riskinä myös moniammatillisen yhteistyön kehittämisvaiheessa jos kehittäminen tapahtuu hallitsemattomasti, ilman että samalla tarkastellaan sekä omia että verkoston toisten jäsenten ja asiakkaan toimintamalleja ja niiden pohjalla olevia arvoja. Toimintaamme ohjaavat erilaiset tavoitteet, jotka voivat olla näkyviä ja julkisia tai piileviä. Sosiaali- ja terveysalalla ilmitavoitteet viittaavat useimmiten hyvinvointivaltion alkuperäisiin ihanteisiin, esimerkiksi palvelujen laadun parantamiseen ja asiakkaiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Piilotavoitteita on joskus vaikea tunnistaa ja vielä vaikeampi lausua ääneen. Usein ne tähtäävät oman asemamme vahvistamiseen tai yhteisölle tärkeiden intressien edistämiseen. Esimerkiksi epävarma asiantuntija voi pyrkiä osoittamaan asiantuntijuuttaan käyttämällä ammattiterminologiaa, joka on ryhmän toisille asiantuntijoille täysin vierasta. Piilotavoitteet voivat myös perustua erilaisiin ristiriitoihin ihmissuhteissa, hallintokuntien vaikutusvallan vahtimiseen tai ammatillisiin arvovalta- ja etukysymyksiin. Kysymys on siitä, kummat ohjaavat voimakkaammin toimintaa, ilmi- vai piilotavoitteet. Niiden välisen ristiriidan tunnistaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa joutuu analysoimaan omia syvällisempiä toiminnan motiivejaan. Mikä on oma suhteeni organisaationi tai työni piilo- tai ilmitavoitteeseen? Mikä on oman eettisen sitoutumiseni kohde? Mitä asioita haluan edistää ja minkä ihanteiden pohjalta toimin? Äärimmäisen tärkeitä nämä kysymykset ovat kehittämistyössä, koska siinä toimitaan vastuun ja vallan välikappaleina. Useimmat kehittämistyössä mukana olevat ovat hierarkkisessa suhteessa sekä ylös- että alaspäin. Sitoutumista tässä ristipaineessa ohjaa pitkälti se, mistä suunnasta otamme vastaan viestejä ja kuinka kykenemme sovittamaan niitä yhteen. ( Matthies 1994, )

23 23 Toimintatapojen muutos edellyttää myös sitä, että ammattilainen hyväksyy asiantuntijuuden laajentumisen pelkästään yksilön ominaisuudesta ryhmän ja ympäristön ominaisuudeksi. Tällöin tieto ei ole yksittäisen työntekijän omaisuutta vaan tietoa tuotetaan yhdessä ja muutetaan toimintatapoja sen pohjalta. Tätä kutsutaan jaetuksi asiantuntijuudeksi. (Isoherranen 2005, 78.) Jaetun asiantuntijuuden kehittyminen ja moniammatillisen yhteistyön syntyminen ei onnistu ainoastaan pitämällä yhteisiä kokouksia tai toimimalla rinnakkain yhteisen asiakkaan asiassa. Tarvitaan yhteisiä kehittymis- ja oppimisprosesseja, joissa oma ammattitaito jaetaan yhteiseen käyttöön. Taito toimia niin, että asianosaiset subjektivoituvat ja verkostovuoropuhelu toimii, tarkoittaa verkostotyön menetelmällistä osaamista, dialogisten käytäntöjen ymmärtämistä ja omaksumista. (Karjalainen, Lahti 2001.) Dialogi on yksi niistä välineistä, joiden avulla rakennetaan yhteistä, jaettua ymmärrystä moniammatillisessa keskustelussa. Tässä työssä käytetään dialogisuutta lähinnä oppivan organisaation yhteydessä kehitellystä näkökulmasta, joka korostaa käytännöntasoista yhdessä ajattelemista. Dialogin tavoitteena on saavuttaa uusi yhteinen ymmärrys, jota kukaan ei voi yksin saavuttaa. Keskustelun kohdetta tarkastellaan eri näkökulmista, mutta ajattelutapojen eroihin ei kiinnitetä huomiota. Dialogiselle keskustelulle on ominaista moniäänisyys ja se edellyttää toisen näkökannan kuuntelua, sen kunnioitusta, kärsivällisyyttä (ratkaisu ei löydy hetkessä) ja oman näkökulman esittämistä avoimesti. Näin keskustelussa syntyy parhaimmillaan kokonaiskuva ilmiöstä, tapahtuu siirtyminen yksilöllisestä tiedosta yhteisölliseen tietoon ja rakentuu jaettu ymmärrys. Tästä dialogisesta prosessista moniammatillisessa yhteistyössä on syvimmältään kyse. (Isoherranen 2005, ) 6. OPAS-PROJEKTI Opas-projekti sai alkunsa useiden tahojen näkemyksestä, että ylivelkaantumiseen ja taloudellisiin ongelmiin liittyy joko ennen velkaantumista tai sen seurauksena niin moninaisia ongelmia, ettei niitä mikään taho eikä yksittäinen auttaja pysty hoitamaan yksin. Projektia perustettaessa koottiin yhteen sellaisten tahojen edustajia, joilla tiedettiin jo olevan yhteyksiä taloudellisen avustamisen ja ennaltaehkäisevän talousneuvonnan

24 24 ammattilaisiin. Yhteistyökumppanit päättivät koota tietämyksensä yhteen jaetun asiantuntijuuden periaatteen mukaisesti ja siten vahvistaa kukin omia ja oman taustayhteisönsä mahdollisuuksia toimia taloudellisessa ahdingossa olevien parhaaksi. Ajatuksena oli, että yhteistyökumppaneiden tietotaito kattaisi koko ihmisen elämänkaaren ja eri elämänvaiheet talous- ja velkaneuvonnan alueella. Projektin tavoitteena oli koota yhteen ylivelkaantumista ja taloudellisia ongelmia sekä niiden ratkaisumenetelmiä koskeva tietämys, kokemus ja asiantuntemus ja jakaa se eri organisaatioiden ja yhteisöjen välillä sekä koota se konkreettisesti yhteen paikkaan, internet-portaaliin, josta se olisi helposti saatavilla kenen tahansa käyttöön. Näin tieto saataisiin käyttöön valtakunnallisesti ja myös haja-asutusalueilla toimivat ammattilaiset ja muut ylivelkaantuneiden auttajat saisivat tietoa verkon välityksellä. Sivusto olisi siis taloudellisen avustamisen tietopankki ja keskustelufoorumi, jossa ammattilaiset voisivat jakaa osaamistaan ja saada vertaistukea ja siten kehittää ammatillisuuttaan. Sivuston sisällöntuottamisesta ja päivittämisestä tulisi vastaamaan työelämäverkosto eli käytännössä projektin yhteistyökumppanit. Toisena tavoitteena oli luoda toimiva yhteistyömalli joka voitaisiin siirtää myös muille toimialoille. Moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi tarvittaisiin myös koulutusta ja ohjausta ja sitä varten päätettiin kehittää koulutuspaketti, joka toteutettaisiin Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikössä avoimen ammattikorkeakoulun kurssina. Etelä-Suomen lääninhallitukselta anottiin rahoitusta yhteistyötä tukevaan ja kokoavaan hankkeeseen. Rahoituspäätös saatiin keväällä 2004, pääasiassa Etelä- Suomen lääninhallitukselta ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Muusta projektirahoituksesta vastasivat yhteistyökumppanit yhteistyön muodossa. Projektia hallinnoi Diakoniaammattikorkeakoulun Järvenpään yksikkö ja se toteutettiin ajalla Yhteistyökumppaneina toimivat Diakonia- ammattikorkeakoulu, Kaskiryhmä ry, Kirkkohallitus, Kuluttajavirasto, Kuntaliitto, Marttaliitto, Finlandssvenska Marthaförbundet, Minna-Maaria ja Juha Sipilä-säätiö, Suomen Mielenterveysseura ja Velkaneuvonta ry. Opas-projektin välittömäksi kohderyhmäksi määriteltiin opettajat, talous- ja velkaneuvonnan ohjauksesta vastaavat työelämäedustajat (mm. ammattikorkeakoulujen opettajat,

Kirkon diakoniarahasto

Kirkon diakoniarahasto Kirkon vapaaehtoiset taloudellisissa vaikeuksissa olevien tukena Kirkon diakoniarahasto Soile Niemi Diakonian talousneuvontaprojekti Itä-Helsingin seurakunnat soile.niemi@evl.fi p. 09 2340 4841, 050 523

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

Avauksia taloussosiaalityöstä

Avauksia taloussosiaalityöstä Avauksia taloussosiaalityöstä PRO SOS osahankkeen päätösseminaari, Koske 26.3.2019, Jyväskylä Yliopistonopettaja, YTT Viitasalo Katri Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Esityksen

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen 1 Historiaa Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta astui voimaan 1.9.2000 Aluehallintovirasto

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten?

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantumisen ehkäisy- ja hoitomallien kehittäminen -hanke Loppuseminaari 9.12.2015 Kristiina Aalto ja Liisa Peura-Kapanen, Helsingin

Lisätiedot

Seurakunnan tuki talouden hallinnassa

Seurakunnan tuki talouden hallinnassa Seurakunnan tuki talouden hallinnassa Diakoniajohtaja Otto Savolaisen puheenvuoro Apuja velkojen hallintaan seminaari-iltapäivässä, 21.11.2017, Toimintojen talo Mitä? Miten? Kokemuksia Mitä? Seurakunnan

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

NAL:n osahanke. Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Kaisa Näsman

NAL:n osahanke. Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Kaisa Näsman NAL:n osahanke Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Kaisa Näsman 6.9.2017 NAL Nuorisoasuntoliitto Suomen ainoa nuorten asumisen edunvalvoja NAL rakennuttaa ja vuokraa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa

Talous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa 11.12.2018 Talouden ajankohtaispäivä Maaria Rubanin Talous- ja velkaneuvonta oikeusaputoimistoissa Talouden ajankohtaispäivä 11.12.2018 Laki talous- ja velkaneuvonnasta Kohti muutosta Vuonna 2000: Laki

Lisätiedot

Yhteistyö Takuusäätiön kanssa. Minna Markkanen, Takuusäätiö

Yhteistyö Takuusäätiön kanssa. Minna Markkanen, Takuusäätiö Yhteistyö Takuusäätiön kanssa Minna Markkanen, Takuusäätiö 21.2.2018 Takuusäätiö vuonna 2018 Vaikutamme Velkaongelmien ehkäisy, reilut luottomarkkinat, velallisen asema Palvelemme Sosiaaliset rahoituspalvelut

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät

Lisätiedot

ASTA-hanke Asumis- ja talousneuvonnan kehittäminen Lahdessa

ASTA-hanke Asumis- ja talousneuvonnan kehittäminen Lahdessa ASTA-hanke Asumis- ja talousneuvonnan kehittäminen Lahdessa Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisy, ASTA -kokeiluhanke Heli Nuutinen, hanketyöntekijä 15.10.2018 ASTA hanke, vuokra-asukkaiden talousongelmien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti

Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa? Erityistä tukea tarvitsevat perheet ovat keskimäärin 6 eri palvelun piirissä samanaikaisesti Kokonaiskuva perheestä jää muodostumatta

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONOMIN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAOSAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUKSESSA PÄIVI TORVINEN-SANDHOLM SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN (STM 2017) LAATUSUOSITUSTEN MUKAAN

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op 1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Onni-hanke

Onni-hanke Onni-hanke 2018-2019 Miksi Onni? Nuorten viesti on selkeä: nykyiset palvelut eivät toimi (apua ei saa tai se ei riitä) 2017 Me-säätiön työpajoissa 100 nuorta 2018 Onni-hanke haastatteli 55 nuorta Onni-raadit

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Viisi vauhdikasta Mun talous -vuotta

Viisi vauhdikasta Mun talous -vuotta Viisi vauhdikasta Mun talous -vuotta Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta -messut Ville Kujanpää, Suomen Setlementtiliitto ry 6.9.2017 #nuoretjaraha Mikä ihmeen Sementtiliitto?

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA

PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa. Kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Mikkeli 25.5.2018 Anne Määttä Palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

Köyhyyden monet kasvot

Köyhyyden monet kasvot Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Talousneuvonnan haasteet

Talousneuvonnan haasteet Talousneuvonnan haasteet Verkostokyselyn 2016 tuloksia tutkija-arvioitsija Sari Nyholm Kysely yhteistyötahoille Syyskuussa 2016 Pienlaina-projektin yhteistyötaholle Kajaanin, Seinäjoen ja Tampereen seuduilla.

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Taloussosiaalityö ja taloudellinen toimintakyky

Taloussosiaalityö ja taloudellinen toimintakyky Taloussosiaalityö ja taloudellinen toimintakyky Talous toimimaan taloussosiaalityön menetelmiä asiakkaan tueksi 6.5.2019, Helsinki YTT Katri Viitasalo Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit

Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena

Lisätiedot

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen innovaatio Ruotsista Uudenlainen yhteistoimintamalli vaikeasti työllistyville asiakkaille. FINSAM laki (2003:1210)

Kuntoutuksen innovaatio Ruotsista Uudenlainen yhteistoimintamalli vaikeasti työllistyville asiakkaille. FINSAM laki (2003:1210) Kuntoutuksen innovaatio Ruotsista Uudenlainen yhteistoimintamalli vaikeasti työllistyville asiakkaille FINSAM laki (2003:1210) Konsepti FINSAM Laki yhteisrahoituksesta ja yhteistyöstä Samordningsförbund

Lisätiedot

Velkaantuminen ja pienlaina

Velkaantuminen ja pienlaina Velkaantuminen ja pienlaina tutkija-arvioitsija Sari Nyholm ja projektisuunnittelija Virpi Muilu Takuusäätiö 5.4.2017 Takuusäätiö - neuvoja, tukea ja ratkaisuja talous- ja velkaongelmiin Neuvomme Velkalinjassa

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Pankkikriisin sosiaaliset vaikutukset Diak 18.09.2009 Erikoistutkija Vesa Muttilainen (Polamk) Teemat 1) Luottomarkkinoiden murrokset 2) Tietoja velkaongelmista

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015 Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa Miksi nuorten palvelukeskusta kehitetään Joensuun palveluohjelmat ja nuorisotakuun kuntakokeilu Asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot