Kauppisten Sukuseura ry:n tiedotuslehti nro 2 / 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppisten Sukuseura ry:n tiedotuslehti nro 2 / 2008"

Transkriptio

1 auppisviesti Kauppisten Sukuseura ry:n tiedotuslehti nro 2 / 2008

2 KauppisViesti Sisältö Perustietoa sukuseurasta... 2 Pääkirjoitus... 3 Nobelin rauhanpalkinto tuli myös Kauppisille?... 3 Ylä-Savon Kauppisten Sukukirja II valmis sukujuhlilla Tour de Nord: autolla, junalla ja pyörällä... 5 Serkustapaaminen Kauppilanmäen Rapakolla Sulo Kauppisen sotaretki Viroon ja Inkerinmaalle vuonna Laatokan ympäri Karjalaa katsomassa Aku muistelee lapsuuden liikuntaa Suorituspaikat tehtiin itse Perheenemännän arkea USA:ssa: Kauppis Riitta kanan perkaajana Käytännesäännöt sukuseuran toiminnassa Diana kaipaa tietoa esivanhemmistaan Miksi ihmiset muuttivat paikkaa? Hyvät johtajat antavat myös alaistensa onnistua Lisätietoja Ylä-Savon kauppisten sukukirja kahteen Sukuseuran hallitus esittäytyy KauppisViestin numeroita voi tilata Etusivun kuva: Murheen risti on venäläis-suomalaisena yhteistyönä Koirinojalle Laatokan pohjoispuolelle v pystytetty yhteinen muistomerkki. Perustietoa sukuseurasta Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna Sukuseuran tarkoitus on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on Yhtä puuta Sukukokoukset pidetään kolmen vuoden välein. Seuraava sukukokous on elokuun alussa 2010 Ylä-Savossa, todennäköisesti Runnilla. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilöä. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on hieman alle 400 maksavaa jäsentä. Kun jäsenyys on perhekohtainen, kokonaisjäsenmäärä on yli Sukuseuran jäsenmaksu on 15 euroa/vuosi (koko perhe) Puheenjohtaja eli suvun vanhin Risto Kauppinen, Kaunisharju 6 A Vantaa. Puhelin (09) tai Sähköposti: Sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio. Puh Sähköposti: Sukututkija Jarmo Ahlstrand, Pirttipolku 9 A, Helsinki. Puh Sukuseuran lehden Kauppisviestin toimituskunta: Risto Kauppinen (päätoimittaja), Mirjami Kauppinen ja Annikki Saari-Kokkonen. Sukuseuran lehti Kauppisviesti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kaikenlainen suvun jäsenten lähettämä aineisto on tervetullutta. Pyydetään lähettämään joko puheenjohtajalle tai sihteerille. Sukuseuralla on tarjota suvun jäsenille ostettavaksi erilaisia artikkeleita. Erillinen luettelo niistä hintatietoineen lehden takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksutili : Sukututkimustili (lahjoitukset käytetään uusiin sukututkimuksiin): Sukuseuran kotisivut osoitteessa:

3 KauppisViesti Sukujuhla elokuussa 2010 Sukututkimus jatkuu Pääkirjoitus Seuraava Kauppisten suvun sukujuhla pidetään Ylä-Savossa elokuun vuonna Paikka on perinteikäs Runnin kylpylähotelli, mikäli sopimusasiat saadaan järjestymään. Asiaa ovat järjestämässä sukujuhlatoimikunnan nimissä Asko ja Pekka Kauppinen. Runnihan sijaitsee parikymmentä kilometriä Iisalmesta luoteeseen. Elämyksellistä kylpyläelämää on Runnilla vietetty vuodesta 1904 lähtien. Runnin ihmevettä pulppuava lähde tuli tunnetuksi kuitenkin jo 1750-luvulla. Runnille saapuivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä terveyttään hoitamaan sen ajan julkkikset, jos vain mahdollista. Mm. marsalkka Mannerheimista autoineen on edelleen eläviä muistikuvia. Liekö ollut syynä se, että autosta viskattiin innokkaille pikkupojille ja tytöille karamellejä. Nykyisessä Runnin kylpylässä on vanha puoli (Kartanohotelli) ja uusi puoli (Kylpylähotelli). Vanha puoli on uusittu kaikki nykyajan mukavuudet sisältäviksi säilyttäen huolellisesti vanha miljöö. Tarjolla on vaikkapa Eino Leinon ja Carl Gustavin huone. Sukukokouksen ohjelman suunnittelu on käynnissä. Asko ja Pekka ottavat mielihyvin vastaan sukuseuran jäseniltä ehdotuksia kokouksen ohjelman suhteen esim. esitelmistä, vakavammasta ja iloisemmasta asiasta. Sukututkimus edistyy. Sukujuhlilla elokuussa on ensimmäistä kertaa myynnissä myös Ylä-Savon Kauppisten sukukirja II. Siitä on erikseen juttua toisaalla tässä lehdessä. Sukukirjan toisen osan onnistuminen edellyttää sukuseuran jäseniltä aktiivisuutta. Jos haluatte lisätä tietoja omasta lähisuvustanne, laittakaa sukututkijalle tietoa mahdollisimman pian. Sukuseuran hallituksen kokouksessa todettiin mm. että sukuseuran maksavia jäseniä on 355. Jäsenmäärä on koko ajan pienessä kasvussa. Joitakin uusia jäseniä tulee koko ajan, mutta vastaavasti vanhoja poistuu kuoleman takia. Mielenkiintoista on ollut havaita, että uusista jäsenistä on moni ollut naisia, jotka ovat mm. kotisivujen kautta saaneet kipinän ottaa selvää enemmänkin juuristaan. Uusia sukututkimushankkeita varten perustetulle tilille on tullut tähän mennessä lahjoituksia yhteensä 410,06 euroa. Lisää lahjoituksia toivotaan. Hyvää loppuvuotta ja uutta vuotta 2009 kaikille sukuseuran jäsenille toivottaen, Risto Kauppinen Puheenjohtaja Nobelin rauhanpalkinto tuli myös Kauppisille? Koko Suomi iloitsee presidentti Martti Ahtisaaren saamasta Nobelin rauhanpalkinto. Erityisesti voi iloita asiasta myös Kauppisten laaja suku. Onhan se nimittäin ainutkertaista, että Kauppisten suvun jäsen saa Nobelin rauhanpalkinnon. Nimittäin presidentti ja kansainvälinen diplomaatti, rauhasovittelija jne. Martti Ahtisaari liittyy Kauppisten sukuun seuraavasti. Martti Ahtisaaren isoäidin äiti on Hankasalmen Kauppisia. Tarkat tiedot löytyvät Hankasalmen Kauppisten sukukirjasta. Isän puolelta Ahtisaaren suku menee Norjaan, josta suku (Adolfsen) muutti Kotkaan Gutzeitin palvelukseen. Ja jos halutaan oman suvun piirteillä ylvästellä, ainakin sukututkija Jarmo Ahlstrandin mukaan Kauppiset ovat kautta aikojen olleet rauhaa ja sovintoa rakastavia. Oikeudessa ollaan oltu harvoin tuomittavina. Enemmänkin suvun jäseniä on ollut lautamiehinä ym. luottamustehtävissä.

4 KauppisViesti Sukututkimus jatkuu Ylä-Savon Kauppisten Sukukirja II valmis sukujuhlilla 2010 Kauppisten Sukuseura ry:n hallitus ja sukututkija Jarmo Ahlstrand ovat sopineet, että Jarmo Ahlstrand jatkaa Ylä-Savon Kauppisten suvun tutkimustyötä siten, että Ylä-Savon Kauppisten sukukirja II on valmis sukujuhliin elokuussa Sukukirja II tehdään samalla tavalla kuin v julkaistu sukukirja I, jolloin kahta sukukirjaa voidaan käyttää täydentäen toisiaan. Jatko-osassa täydennetään sukukirja yhdestä puutuvia tietoja, koska sukuseuran hallitus halusi julkaista tutkimuksen aikanaan keskeneräisenä. Ylä-Savon Kauppisten sukukirja kahteen tulee myös kertomuksia suvun vaiheista. Jarmo Ahlstrand täydentää Ylä- Savon Kauppisten sukukirja yhden tietoja aina vuoteen 2008 asti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Jarmolla on ykköstutkimukseen liittyen paljon tietoja Kauppisista, joita ei ehditty kirjata sukukirja yhteen. Jarmo tutkii mihin kohtaan sukukirja yhdessä he kuuluvat. Ne Kauppiset, joiden vaiheita ei ole selvitetty sukukirja yhdessä, tutkitaan ja tiedot tulevat vuoteen 1908 saakka. Esim. myös Kauppisten tyttöjen vaihteet pyritään käymään läpi em. vuoteen asti. Sen lisäksi uuteen tutkimukseen tulevat 1630-luvulla Vieremän Kauppilanmäeltä Kaaville muuttaneet Kauppiset. Kaavilta muutti osa Kauppisista myös Ilomantsiin sekä osa juuri siihen paikkaan, mistä Kauppiset 1500-luvun lopussa olivat tulleet Vieremän Kauppilanmäelle. Tämä paikka on Leppävirran Kauppilanmäki. Jarmo Ahlstrand kertoo, että ensimmäistä kertaa kerrotaan uudessa sukukirjassa monen Ylä-Savon Kauppisen äidin tarkka lähtöpaikka eli mistä nykyisestä kunnasta ja kylästä nämä ovat lähinnä 1500-luvulla muuttaneet Ylä-Savoon. Hyvin monet ovat aivan samalta seudulta, mistä Kauppisetkin eli nykyisen Pieksämäen itäosista. Sukuseuran hallituksen kokouksessa allekirjoitettiin sopimus Ylä-Savon Kauppisten sukukirjan toisen osan tekemisestä. Täydentävää osaa on kaivattu, sillä vuonna 1988 julkaistu sukukirja jäi sukututkijasta riippumattomista syistä kesken. Kuvassa sukutukija Jarmo Ahlstrand (oik.) ja puheenjohtaja Risto Kauppinen. - Mielenkiintoista on se, että hyvin monet Kauppisten äitien suvuista ovat tulleet samoilta seuduilta kuin mistä kaikki Kauppisetkin ovat lähteneet. Nämä kylät kuuluvat nyt taas Pieksämäkeen, vielä muutama vuosi sitten ne kuuluivat Virtasalmeen ja sen naapurikuntiin luvulla ne kuuluivat Juvaan, toteaa Jarmo Ahlstrand. Ylä-Savon Kauppiset tulivat Vieremän Kauppilanmäelle Leppävirran Kauppilanmäeltä, jonne he tulivat Valkeamäen kylästä, joka sijaitsee nykyisessä Pieksämäen kaupungissa. Lähetä oman suvun tietoja sukututkijalle Sukututkija Jarmo Ahlstrand korostaa, että sukukirja kahden onnistumiselle on tärkeää, että suvun jäsenet omaaloitteisesti täydentävät sukunsa tietoja sekä viime vuosikymmeniltä että mahdollisesti aikaisemmilta ajoilta. Mukaan voi myös liittää tarinoita, kertomuksia menneistä polvista. Tietojen antaja merkitään lähteeksi. Tämä menettely on tarpeen tietosuojalakimenettelyn takia. Tiedot pyydetään lähettämään suoraan Jarmolle joko kirjeitse (Pirttipolku 9 A, Helsinki) tai sähköpostitse (jarmo. ). Tietojen ei tarvitse olla täydellisiä. Pienikin tieto auttaa tutkimusta ja Jarmo Ahlstrand muokkaa tiedot sopivaksi kirjaan. Tiedot pyydetään lähettämään samassa muodossa kuin sukukirja yhdessä eli oleellisia tietoja ovat : mihinkä sukutauluun kuuluu (numero) ja täydentää tietoja samalla tavalla kuin sukukirja yhdessä. Tietojen toivotaan olevan Jarmolla mahdollisimman pian. Takaraja on toukokuun viimeinen Tietoja voi lähettää useammassa erässä. Toisaalta tässä lehdessä on lomake, jota voi käyttää pohjana, kun lähetät tietoja sukututkijalle. Sukukirja kahteen ei tule valokuvia. Erillisen valokuvakirjan tekeminen on oma projektinsa ja olisi merkittävä kulttuuriteko. Kuvakirjassa voisi olla vanhoja asuinpaikkoja, vanhoja rakennuksia, kuvia nimineen vanhoista henkilöistä, työkuvista, vapaa-ajan harrastuksista yms. Tämä asia jätetään hautumaan tulevaisuuteen. Jarmo Ahlstrand toteaa, että Pohjois-Karjalan ja Laatokan Kauppiset ovat muuttaneet alueelle eri suunnista ja eri sukuhaaroista. Näiden selvittäminen on oma erillinen tutkimuskohteensa, johon mahdollisesti palataan myöhemmin. Jarmolla on olemassa jo aiheeseen liittyen paljon tietoa. Samoin on oma projektinsa Viitasaaren Kauppisten tietojen laittaminen tutkimuksen muotoon. Jarmolla on olemassa jo perustiedot eli aineisto. -RTK

5 KauppisViesti Tour de Nord: autolla, junalla ja pyörällä Ranska on laaja, sen koin puolisoni Anteron kanssa konkreettisesti viime kesänä viikon pituisella lomareissulla, jonka aikana näimme hippusen Lilleä, Nord-pas-de Calaisin pääkaupunkia, sekä Picardieta, Bretagnea ja Normandiaa. TGV-junat ovat käteviä liikkuessa kaupungista toiseen. Liputkin saa kätevästi etukäteen postitse, vaikkakin lippujen tilaaminen Internetin kautta vaatii pitkää pinnaa. Me suomalaiset olemme yleisesti tottuneet junien hyvään varustelutasoon ja palveluun. Junissa on niin helppo matkustaa, joten meille oli suuri yllätys, kun osa ranskalaisista huippunopeista junista olikin aika vanhanaikaisia. Ajoittain mielen valtasi myös tunne, meneekö tämä juna nyt varmasti pohjoiseen vai etelään päin. Autolla ajaminen vaatii täydellistä huomiokykyä ja tarkkaavaisuutta. Kaupungeissa on valtavasti liikenneympyröitä, ja opasteet niiltä ovat aika pienikokoisia. Matkan varrelle sattui myös vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Lukija voi kuvitella, miltä tuntuu liittyä kolmikaistaisen tien vasemmalta kaistalta viisikaistaiselle tielle ja ryhmittyä oikeaan laitaan, jotta pääsee kohteeseensa. Kiihdytys, kova jarrutus, kiihdytys, koukkaaminen jne. mutta niin vain savolaisittain vävytekeleemme Aymeric Tintti elää vielä belgialaisen talonkin seinässä. Kauppisten sukuseuran sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppinen (oik.) appikaverinsa kanssa Ranskan maisemissa. ohjasi meidät tyttäremme kanssa oikeaan osoitteeseen. Itsekin kokeilin ensimmäistä kertaa ulkomailla ollessani autolla ajamista. Sain peräti ajaa vajaat 200 kilometriä Normandiassa. Keskinopeus oli yli 130 kilometriä tunnissa, mutta sateella vain 110. Pariisilaiset matkasivat pohjoisesta etelään, joten automme jumittui toden teolla Caenin kaupungissa. Ihmiset kuitenkin suhtautuivat ruuhkahuippuun tottuneesti. Mutta se pyöräily! Varsinainen Tour de France alkoi minimittaisena, kun Antero pyöräili tulevan appikaverinsa kanssa Hardelotin (Englannin kanaalin rannalla) ympäristössä 72 kilometriä! Suurin yllätys Anterolle oli, että maasto ei ollutkaan tasaista, niin kuin hän oli kuvitellut. Kiperiäkin nousuja päivän mittaan oli useita. Pyörässä oli kilpapyörien tapaan kapeat renkaat, joten ei ihme, että alamäkiosuudet olivat hänen mielestään pelottavia. Päivä oli aurinkoinen, joten siinäkin oli omat haasteensa. Päivän ja suomalaisittain myöhäisen illallisen jälkeen miesten naamat punottivat entistä enemmän: aurinkovoiteet jäivät laittamatta, kai matkalle oli niin kiire. Paras hanke kuntaliitoksista Ranskassa ei ilmeisesti oltu vielä kuultu, kun miehet kohtasivat matkalla lukemattomia toistensa kaltaisia, hallinnoltaan itsenäisiä pikkukaupunkeja. Myös maaseutu lehmineen ja vantterine maajusseineen ilahduttivat matkalaisia. Kotitalojen seinillä taidetta Belgiassa, lähellä Brysselin junaasemaa, törmäsimme isoon kuvaan talon päädyssä: Tinttiin ja Tasmanian tuholaiseen. Se piristi muutoin niin huonokuntoisen kaupunginosan rakennuksen ulkonäköä. Vielä kolme vuosikymmentä sitten täällä koto-suomessakin kuvat olivat oleellinen osa katunäkymää ja monen kaupunkilaisen maisemaa. Mirjami Kauppinen

6 KauppisViesti Serkustapaaminen Kauppilanmäen Rapakolla Voittajien riemua. Serkuksia koko liuta. Rapakon tilan isäntä Jussi Kauppinen (edesmenneen Paavo Kauppisen pojanpoika) kutsui Kauppis-serkkunsa koolle Rapakolle lauantaina Ensimmäisen kerran serkustapaamista vietettiin viime kesänä Rapakolla, ja koska siitä jäi kaikille todella hyvät muistot, päätettiin jo vuosi sitten, että tehdään tästä mukava perinne. Tämänkesäisessä tapaamisessa porukkaa oli vähemmän kuin vuosi sitten, koska osa ei päässyt paikalle kesälomamatkojen jne. päällekkäisyyksien vuoksi. Tällä kertaa mukana olivat seuraavat: isäntäpari Jussi ja Johanna ja heidän lapsensa Jonna (s. 2004) ja Juho (s. 2005) Jussin sisko Eeva Juntunen miehensä Janin sekä lastensa Marin (s. 2002) ja Eetun kanssa (2004) Jussin sisko Sanna Paltemaa miehensä Tommin sekä lastensa Siirin (s. 2001), Saran (s. 2004) ja Aaron (s. 2006) kanssa Soile Eskelinen (Pekka Kauppisen tytär, Paavo Kauppisen pojantyttö) miehensä Miikan sekä lastensa Emmin (s. 2001) ja Elmon (s. 2007) kanssa Reko Kauppinen (Israel Kauppisen pojanpoika, Teuvo Kauppisen poika) vaimonsa Soilen ja lastensa Ainon (s. 2003) ja Sisun (s. 2005) kanssa Miia Helvasto (Marja-Liisa Röykkeen, o.s. Kauppinen tytär) miehensä Markuksen sekä lastensa Simon (s. 2000) ja Soilen kanssa (2001). Serkustapaaminen alkoi puolenpäivän aikoihin lohikeiton syönnillä. Kun oli saatu mahat täyteen, lapset kirmaisivat jo ulos maalaamaan itselleen kivistä mieleisensä hahmot. Voi sitä riemua, kun sai kerrankin sotkea oikein kunnolla. Meidän pieni Aaro-poikakin katseli ihan ihmeissään värisotkun keskellä, että eikö kukaan tulekaan kieltämään! Päinvastoin-nyt oikein kannustettiin taiteilemaan ja läträämään väreillä. Kannustus yltyi entisestäänkin seuraavassa ohjelmanumerossa. Rapakon tilan emäntä Johanna oli suunnitellut meidän kaikkien yllätykseksi koko porukalle yleisurheilukilpailut. Lajeja oli kaksi: tarkkuusheitto ja pikajuoksu. Ensin kilpailivat alle 5- vuotiaat ja sen jälkeen yli 5-vuotiaat. Oli hellyyttävää katsoa, kuinka kaikkein pienimmätkin ylsivät hienoihin saavutuksiin. Mieleen jäi myös se, miten mahdottoman ylivoimainen Helvaston Simo oli juoksussa. Hän olisi varmasti voittanut aikuistenkin sarjan. Aikuisten sarjassa miteltiin myös ihan tosissaan; miehet jopa niin tosissaan, että halusivat uusia pikajuoksunsa. Naisten sarjassa minä, entinen pikajuoksija, jouduin tyytymään kolmanteen sijaan Johannan voittaessa ja Soilen tullessa toiseksi. Otti luonnolle, täytyy rehellisesti myöntää. Pakkohan asiaa oli hieman pähkäilläkin. Johanna on maalaistalon emäntä, ja taitaa olla niin, että emännän töissä tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa tai ainakin se on eduksi. Soile puolestaan oli äskettäin Amerikassa korkean paikan leirillä, ja hänen miehensä Miika sanoikin, että kyllä kannatti tämä Amerikan-matka, kun emäntä noin hyvin pärjäsi. Kaikesta opin sen, että nyt jo alan treenata tulevaa serkustapaamista varten. Kilpailujen jälkeen Johannaemäntä jakoi vielä mitalit kaikille lapsille ja aikuisten sarjassa parhaimmille. Urheilun jälkeen maistuikin jo kahvi ja mehu sekä Juntusen Eevan tekemä iha-

7 KauppisViesti Kivenmaalaus innoitti perheen pienimpiä. na mansikkatäytekakku. Herkuttelimme myös Rapakon vanhan emännän, Marja Kauppisen, tekemillä muurinpohjaletuilla. Heti kahvin jälkeen miehet lähtivät kylpemään joenrantamökille (n. 2 kilometrin päähän), jossa oli ollut kuulemma todella kuuma sauna. Pikkuinen sauna oli käynyt vähän ahtaaksi isoille miehille, joten Juntusen Jani (kova saunoja) alkoi heittää löylyä siihen malliin, että porukka juoksi kuumasta saunaan suoraan viileään jokiveteen. Oli jo ilta pitkällä, kun miehet tulivat saunomasta ja saimme Markuksen valmistamaan meille grilliherkkuja. Monen monta tuntia Markus kärsivällisesti grillasi meille lihoja, makkaroita, vihanneksia jne. Luulenpa, ettei Markus kuitenkaan pitkästynyt, sillä niin hauskaa seuraa hänellä oli koko ajan ympärillään. Itsekin nauroin enemmän kuin koko vuonna tähän mennessä niin hyviä jutunkertojia on Kauppisten suvussa (ja Eskelisen suvussa)! Oli aika koskettavaakin kuunnella, kun Eskelisen Miika kehui, kuinka hänellä on maailman paras anoppi. Mahtavaa, että mies uskaltaa tunnustaa tuollaisen asian. Melkein kaikki vieraat jäivät Rapakolle yöksi, ja koska ei ollut mihinkään kiirettä, valvoimme pitkään; sitkeimmät menivät nukkumaan vasta aamulypsyn aikoihin. Aamulla jatkoimme mukavaa yhdessäoloa ja nautimme mahtavan, hotellitasoisen aamiaisen. Päivällä oli kuitenkin jo pakko alkaa lopetella serkustapaamista, ja kyllä huomasi, että ei ollut lapsillakaan kotiin kiirettä. Paljon oli ollut touhua, ja osalle oli elämys sekin, kun oli saanut katsella pellolla olevia lehmiä ja ajaa traktorilla. Helvaston Simo olisikin halunnut jäädä Jussin luokse Rapakolle nimenomaan ajamaan traktorilla. Meidän Siiri puolestaan vastusti kotiinlähtöä niin paljon, että parkui, äitinsä tyttönä, oikein kunnolla. Marja-mummon olikin luvattava, että hän hakee Siirin muutaman päivän päästä takaisin Rapakolle. Antoisaa oli aikuisillekin se, kun näki, miten nämä pienimmät Kauppisten jälkeläiset riemuitsivat toistensa seurasta. Leikkivät, kuin olisivat olleet kaikki siskoja ja veljiä keskenään. Omasta puolestani voin sanoa, että osaa näistä sukulaisista näen vain kerran vuodessa, serkustapaamisessa, mutta silti heidän kanssaan on niin luontevaa jatkaa juttua siitä, mihin jäätiin edellisellä kerralla. Tätä kai se sukulaisuus on parhaimmillaan; tuntee olonsa kotoisaksi ja voi olla juuri sellainen kuin on. Minua hömelöä, suorasanaista, temperamenttista Kauppista arvostetaan ihan tämmöisenään. Kiitos sukulaisille, olette ihania. Sanna Paltemaa (o.s. Kauppinen, s. 1972, Rapakon Paavo Kauppisen pojan, Antti Kauppisen, tytär) Vuokrataan ympärivuotinen voimaantumispaikka Tarjoan vuokrattavaksi ympärivuotista voimaantumispaikkaa. Mökissä on pieni tupakeittiö sekä makuuparvi yläkerrassa. Ympärillä 50-luvulla rakennettu pihapiiri aittoineen ja navettoineen. Rannassa hirsinen saunarakennus. Paikka sijaitsee Kangasniemen kunnassa, Kutemajärven kylässä, Härkäjärven rannassa. Länsiranta, johon aurinko paistaa iltaan saakka. Hyvä uimaranta. Laituri ja vene rannassa. Pieksämäelle matkaan n. 30 km, Kangasniemelle n. 30 km. Kutemajärven kyläkauppaan n. 7 km. Hyvät kalastus- ja marjastusmahdollisuudet. Sähköt. Hyvä tie perille. Vuokraan sisältyvät täydet talousvarusteet, sauna- ja takkapuut sekä liinavaatteet ja pyyhkeet. Kesäajan viikkovuokra 350. Vrk-vuokra 65. Pidemmät ajat sopimuksen mukaan. Muut ajat viikko 200 ja vuorokausi 60. Maksimissaan 5 henkeä. Eläimiä voi ottaa mukaan. Tiedustelut Sirkka Romo (Kauppinen), puh tai

8 KauppisViesti Veljeskansoja vapauttamassa Sulo Kauppisen sotaretki Viroon ja Inkerinmaalle vuonna 1919 Risto Kauppinen Peltolasta (Juupantie 63, Peltola) on lähettänyt mielenkiintoisen ja ainutlaatuisenkin lyhennelmän setänsä Sulon sotaretkestä Viroon ja Inkerinmaahan. Kyse on siis ajanjaksosta , kun Suomen itsenäistyttyä haluttiin vapauttaa myös veljeskansalaiset bolsevikkien vallasta. Ja vapaaehtoisia innokkaita Suomesta löytyi. Yksi heistä oli Sulo Voitto Kauppinen, joka syntyi Multialla ja kuoli Laukaassa SUOJELUSKUNNASTA SUOMEN VAPAUSSOTAAN Kauppisen veljekset Ilo, Lauri ja Sulo sekä sisar Ester olivat Jyväskylässä asuvan työläisperheen lapsia. Vanhin veli Ilo oli kansakoulun opettajana Lavansaaressa ja siellä suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Sillä seikalla oli varmaan vaikutuksensa nuorempienkin veljien suojeluskuntaan liittymiseen, joka tapahtui Jyväskylässä syksyllä 1917, punaisen lakon aikaan. Kaikki kolme osallistuivat Suomen Vapaussotaan valkoisten rintamilla vuonna Ilo oli Itäsuomen rintamilla, Lauri Vilppulassa, Tampereella ja Viipurissa. Sulo lähti Jyväskylästä Pohjois-Hämeen 1 pataljoonan mukana Kuhmoisiin ja Padasjoelle. Joukkoja johti virolaissyntyinen kapteeni Hans Kalm. Sulo taisteli myös Orivedellä ja Lempäälässä, jossa haavoittui ja oli jonkin aikaa toipumassa kotona Jyväskylässä. Yhteyksiä veljesten välillä hoiteli Hankasalmella opettajana toiminut Essu -sisar. VIROA AUTTAMAAN Vuoden 1918 lopulla yli puolet Viron maa-alasta oli vihollisen hallussa. Viron hallitus lähetti avunpyyntöjä maailmalle. Englanti lähetti apuun 12 alusta, jotka estivät mereltä tulevat hyökkäykset Viron pohjoisrannikolle. Pohjoismaista vain Suomi lupasi apua. Muut kieltäytyivät puolueettomuuteensa vedoten. Täällä alettiin värvätä vapaaehtoisia sotilaita, erityisesti vapaussotureita. Lähtijöitä ilmoittautui paljon. Suomen Vapaussodassa kunnostautunut ruotsalaissyntyinen majuri Martin Ekström lähti 1100 miestä käsittävän osaston kanssa Tallinnaan vuoden 1918 lopulla. Osaston nimi oli Ensimmäinen Suomalainen Vapaajoukko. Se osallistui taisteluun Viron pohjoisrintamalla ja oli mukana suoritetussa Narvan valtauksessa. Tämä osasto kotiutettiin maaliskuun loppupuolella Suomeen. POHJAN POIKAIN RYKMENTTI Virolaissyntyinen everstiluutnantti Hans Kalm, joka myöskin oli kunnostautunut Suomen Vapaussodassa, kokosi oman vapaaehtoisjoukkonsa. Siihen olisi saanut ottaa 1000 lähtijää, mutta Kalm ei rajoituksesta piitannut, vaan värväsi kaksinkertaisen määrän. Todellista lukumäärää hän ei tullut edes ilmoittaneeksi toimeksiantajalle, Viron Avustamisen Päätoimikunnalle. Viron oman armeijan vahvuus oli tuolloin vain 7000 miestä. Pohjan Poikain rykmenttiin kuului jalkaväkipataljoonat I ja II, kolmipatterinen tykistöosasto, tiedonanto-, ratsuja hiihto-osastot sekä myöhemmin myös oma soittokunta. Rykmentin nimen Kalm oli johtanut suomalaisten Hakkapeliittain rynnäkköhuudosta: Hakkaa päälle, pohjan poika!. Helsingin rouvasväki ompeli kaikille osanottajille Kalmin ideoiman käsivarsimerkin. Siinä on sinisellä pohjalla valkoinen jääkarhun pää, jonka kuono ja silmät ovat mustat, - Suomen ja Viron värit. Jokainen lähtijä allekirjoitti palvelusopimuksen, Välikirjan. Siinä sitouduttiin auttamaan Viron hallitusta taistelussa bolshevikkeja vastaan, kunnes Viro on heistä vapautettu. Kaikkein nuorimmat Pohjan Pojat olivat vuotiaita ja vanhimmat kuusikymppisiä, keski-ikä oli vähän yli 21 vuotta. Sulo Kauppinen oli 20 -vuotias ja palveli II pataljoonan, 4. komppanian, 1. joukkueen ryhmässä 8 ja 7. Pohjan Poika Sulo Kauppinen. KOHTI TAISTELUTANTEREITA Suomenlahti ylitettiin uudehkolla huippujäänmurtaja Wäinämöisellä, jonka suomalaiset olivat kaapanneet venäläisiltä maaliskuussa Laivalla lähdetään, mutta takaisin tullaan junalla!, kuului joukosta laivan irrotessa Suomen rannasta. Tallinnan satamassa suuri väkijoukko otti sotilaat vastaan teretulemast -toivotuksin ja torvisoittokunta soitti Porilaisten marssin. Maihin astuttuaan pojat saivat aseet. Tallinnasta matkaa jatkettiin junalla kohti Viron eteläosia. Pohjan Pojat saapuivat Tarttoon Rykmentin vahvuus oli 54 upseeria, jotka olivat enimmäkseen Saksassa koulutettuja jääkäreitä, 272 aliupseeria, 1788 sotamiestä ja 223 hevosta. Tartossa vastaanottajat huusivat elagu ja soittokunta soitti komppanioiden marssiessa asemalta kaupunkiin. Tartossa rykmentti viipyi kolmisen päivää. VALMISTAUTUMINEN TAISTELUUN Eversti Hans Kalm antoi operatsionikäskyn Pohjan Pojille

9 KauppisViesti klo Käskyssä määrättiin valloittamaan Valkin kaupunki. Tehtävää suorittamaan lähdettiin klo kolmella junalla, jotka veivät rykmentin Valkin pohjoispuolella olevalle Sangasten asemalle. Ensimmäinen juna joutui hidastelemaan höyrynsaantivaikeuksien takia ja perässä tullut tykistöjuna ajoi sen päälle. Onnettomuudessa kuoli jääkärivääpeli sekä kahdeksan hevosta, hevosmiehiä loukkaantui 17. Rata saatiin kuntoon aamulla klo 7 ja kolmaskin juna, jossa oli II pataljoona, pääsi lähtemään Tartosta vasta puolilta päivin. Heillä oli todella pitkä odottelu kylmissä ja ahtaissa vaunuissa. Sangasten asemalla ei saanut poistua junasta, ennen kuin kuormasto oli saatu purettua. Sen jälkeen II pataljoona sai määräyksen siirtyä Fölkin kirkonkylään ja sieltä edelleen katkaisemaan Verro- Valkin rautatie. Itään päin, kohti vihollisaluetta lähdettiin marssimaan yön pimeydessä. Kärki edellä, partiot sivustoilla ja yhteysmiehet kärjen ja pääjoukon välillä. Matkalla oli vuoroin metsätaipaleita ja peltoaukeita, tien varrella talojakin. Talvitaivasta vasten häämötti Fölkin kirkontorni. Pataljoona majoittui tien varren taloihin. Vartiovuorot järjestettiin ja miehistö kivääreineen ja reppuineen asettui levolle lattioille, kuka mistäkin itselleen tilan löysi. II PATALJOONAN TULIKASTE Aamun valjettua pataljoona lähti etenemään kilometrisenä jonona. Siinä oli harmaita miesrivistöjä, rekiä vetäviä hevosia, konekiväärejä, tykkejä, kenttäkeittiöitä ja kuormastokuormia. Edessä alkoi näkyä Igastin kylän taloja ja vasemmalla Verro-Valkin rautatien jokisilta. Silloin vihollinen aloitti ampumisen. Pohjan Pojat vastasivat tuleen ja saavuttivat ensimmäisen taisteluvoittonsa Viron maaperällä. Suunta muutettiin kohti etelää, kohti Valkia. Jonkun matkaa kuljettua kohdattiin jälleen vihollinen, joka ampui peltoaukealta, talon suojasta. Päällikkö päätti, että maali on saatava näkyviin. Hän antoi käskyn syöksyyn, ja lähti itse ensimmäisenä juoksuun. Miehet seurasivat ja tulitus kiihtyi puolin ja toisin. Takamaastosta juoksutettiin konekiväärit etulinjaan, viides komppania vasemmalle ja neljäs (Sulon) komppania oikealle sivustalle taistelevien avuksi. Etulinjaan tuodulla tykillä hajotettiin vihollisrakennuksesta puuseinä, mutta vihollinen ei antanut periksi vaan tulitti takaisin. Pohjan Poikain sairaanhoitajattaret juoksivat tulilinjassa ja nuori lääkäri sitoi haavoittuneita. Komppanian päällikkö haavoittui ja häntä noutamaan mennyt joukkueen johtaja sai surmansa. Parin tunnin taistelun jälkeen saatiin vihollinen lyötyä. Lähdettiin taas etenemään. Pitkälle ei ehditty, kun jouduttiin jälleen kuulasateeseen, mutta vihollinen ampui harhaan tiheässä mäntymetsikössä. Kun tulitus taukosi, jatkettiin matkaa ja räjäytettiin etuvasemmalla ollut rautatiesilta sekä hätisteltiin sen läheisyydessä olleet viholliset hajaantumaan. Pohjan Poikain II pataljoona jäi yöksi valloitetun Paustin kylän taloihin. Kaikkien huoneiden lattioilla nukkui ahdinkoon asti sulloutuneina täysissä varustuksissa olevia sotilaita. Joka tunti vaihdettiin vartiomiehet ulos, sillä vihollinen oli lähettyvillä. Rykmentin ratsulähetti toi unesta herätetylle II pataljoonan päällikkö Svinhufvudille viestin, jossa kerrottiin, että Pajun kartano oli valloitettu raskain tappioin. Seitsemän kilometriä Sangasten asemalta Valkiin päin sijaitsevaa Pajun kartanoa oli puolustanut puna-ar- Sotaretken vaiheet kartalla.

10 10 KauppisViesti meijan valio-osasto, 500 miehen ja 20 konekiväärin vahvuinen latvialainen tark ampujapataljoona. Sitä vastaan hyökkäsi yliluutnantti Julius Kuperjanovin johtama sissipataljoona keskellä kirkasta päivää, 10 asteen pakkasessa. Maassa oli ohut lumikerros. Kolme upseeria kaatui ja Kuperjanov haavoittui kuolettavasti, miehistöstä kaatui 10 ja haavoittuneita oli 41. Seuraavaksi oli I pataljoonan vuoro yrittää hyökkäystä, se onnistui, mutta pataljoona kärsi sotaretkensä suurimmat tappiot. Pajun valtauksessa vuodatti vertaan 65 suomalaista, osa kaatuneina. VALGAN (Valk) KAUPUNKIIN Helmikuun 1. päivä valkeni raikkaana ja kuulakkaana pakkasaamuna. Klo 6.30 lähti II pataljoona kahdessa osassa etenemään kohti Valgaa. Kuudes komppania ja osa räjähdyskomennuskuntaa eteni Verro-Valgan rautatien suunnalta ja muu osa Lauvat-Tamberin harvaan asuttuja metsäseutuja halkovaa maantietä pitkin. Klo marssi II pataljoonan kärki kaupunkiin. Tulo tapahtui ilman vastarintaa, sillä bolshevikit olivat yön aikana poistuneet kaupungista. Lähes kaksi viikkoa kului Valgassa levon, harjoitusten ja luennoilla käyntien merkeissä. Nyt oli aikaa kirjoitella kotimaahan kuulumisia. KIRJEENVAIHTOA Kortti velimiehelle. Valk 6/2-19. Kenttäpostia Hyvä Veli Terveiseni täältä Virosta. Voin täällä sangen hyvin. Olen ollut yhdessä taistelussa. Terveisin Sulo Kirje: Valgassa 13/2-19. Veli Rakas! Pistän muutaman rivin sinne pieneen Lavansaareen. Olen nykyisin täällä Viron sisäosissa pienessä Valgan kaupungissa. Valloitimme tämän joku aika takaperin. Minä olin kärkijoukossa tänne tullessa. Onhan sitä täälläkin ollut aika nujakkaa. Tasaset kentät ovat ainaiset taistelukentät. Ei ole mitään kiviä eikä ojia, joista saisi hyvän aseman. Täytyy heittäytyä tasaselle kentälle pitkäkseen. Mutta tähän leikkiin on niin tottunut, ettei osaa siitä erota. On suorastaan hauska päästä kahakoihin venäläisten kanssa. Nyt valmistelemme lähtöä Pietaria vastaan ja sitä kautta Suomeen. On hauska kertoa tämänkin retken vaiheista kun kerran pääsee sinne kotimaahan ja omiensa pariin, jos se on mahdollista. Miten voivat Isä ja Äiti sekä Lauri ja Essu. Onko Lauri kotona vai sotaväessä. Se Laurin kohtalo on ikävä. Hänestä ei ole sotamieheksi, kun hänellä ei ole siihen mieltymystä niin hän ei myöskään kestä sitä. Toivoisin, että hän pääsisi kodin rauhaan isän kanssa hommiin tai jatkamaan kouluaan. Minä ihmettelen itseäni, sillä kestän kaikki vaivat kokolailla hyvin, esim. Valgan vallotuksessa tappelin 2½ päivää ilman ruokaa, mutta tervennä pysyin sentään. Monta muuta rasitusta on täällä koettu. Kerrohan terveiseni Isälle, Äidille ja Essulle ja Laurille. Ehkä joskus taas keskustelemme näistä tapauksista suullisestikin. Panen tämän kirjeen mukaan kuvani, jonka otin täällä Valgassa. Siinä näet Pohjan Pojan sotapuvun. Lämmin tervehdys Sinulle ja kaikille L:saaren tutuille. Terveisin Sulo Os. Viron avustuskomitea Helsinki, Pohjan Poikain Rykmentti II pat. 4 komp. I jouk. 8 ryhmä VALGASTA MARIENBURGIIN (Latviaksi Aluksne) Marienburgin 2000 asukkaan kauppala sijaitsi Latviassa eli silloisella Lätinmaalla, joka oli vihollisaluetta virolaisille. I pataljoona määrättiin lähtemään 13. helmikuuta kohti Marienburgia ja II pataljoonan oli määrä jäädä reserviin Valgaan. Suunnitelma ei sopinut Hans Kalmille, vaan hän otti mukaan myös II pataljoonansa. Matkalla jouduttiin ottamaan vihollisen kanssa yhteen, muun muassa Sulon joukkueen varapäällikkö kaatui paikassa, joka oli Lusin majatalosta kolme kilometriä Pihkovan suuntaan. II pataljoona saapui Marienburgiin klo 10 ja majoittui kauppalan etelälaitaan. Varmistus asetettiin järven ja radan välille. Kirje Marienburgista: Marienburg 23/2-19. Pohjan Poikain käsivarsimerkki. Veli hyvä! Tervehdys taas täältä päin maailmaa. Tultiin tänne 21. päivän aamulla suunnilleen viikon kestäneen marssin ja taistelujen jälkeen. Olemme tulleet noin 150 km viimeisestä pysähdyspaikasta Valkista. Nyt kai tämä puoli Viroa on selvänä. Täällä oli 21 päivänä hurja taistelu. Vihollisen rivit harveni noin kuudellasadalla (myöh. tutkimusten mukaan alle neljä sataa) sen päivän aikana. Huomenna tai ylihuomenna palaamme Valkkiin. Sieltä lähdemme joko Pietaria tai Riikaa kohti. Onhan täällä saanut nähdä tätä maailmansodan taistelukenttää ja itse niillä taistella. Kyllä täällä on vaikea taistella harvan asutuksen vuoksi. Ei näet tahdo olla majoituspaikkoja, navetoissa ja riihissä on öitä vietetty. Sanohan terveiset Vanhuksille ja Laurille ja Essulle. Täytyy taas lähteä pienelle retkelle, en jouda enempää. Terveisin Sulo Os. Viron Avustuskomitea Helsinki Pohjan Poikain Rykmentti II pat. 4 komp. I jouk. 7 ryhmä Viro Kenttäpostilla ei tule. Vaan merkeillä. Matka takaisin Valgaan alkoi ja perillä oltiin klo 11. Viikon kuluttua suomalaisten lähdöstä jättivät virolaiset joukot Marienburgin vihollisen käsiin ja näin valuivat Pohjan Poikain saavuttamat tulokset kuin hiekkaan.

11 KauppisViesti 11 VOITONJUHLAT VALGASSA Rykmentissä katsottiin aiheelliseksi vähän juhlistaa saavutettuja voittoja. Lasien ääressä laulettiin Isontalon Anttia ja Rannanjärveä. Malja kohotettiin myös tuleville taisteluille Inkerinmaalla ja Pietarissa. Välillä vakavoiduttiin ja otettiin kaatuneiden sankareiden muistoksi. Ne, joille ei viina maistunut, ahmivat suomalaisille vielä siihen aikaan harvinaista herkkua, marmeladia. VIELÄ KERRAN POJAT (Petserin eli Setumaan taistelukausi) Maaliskuun alkupuolella oli punaarmeija alkanut hyökkäillä Kaakkois- Viroon. Kalm määräsi Pohjan Pojat rintamalle. Maaliskuun 12. päivän illalla matkasi II pataljoona, tykistö ja ratsuosasto junalla kohti Verron kaupunkia. Seuraavana aamuna klo 9 alkoi marssi kohti Vastseliinan kartanoa, jonka vihollinen oli vallannut. Matkalla 4.komppanian kärki ja 2 konekivääriä joutuivat taisteluun taloihin piiloutuneitten vihollisten kanssa. Komppaniasta kaatui yksi ja viisi haavoittui. Pataljoona valtasi viholliselta panssariauton, jonka keulaan maalattiin jääkarhun pää ja auto sai nimen: Pohjan Poika. Maaliskuun 17. aamulla klo 8 aloitti vihollinen kahden pataljoonan vahvuisena Shinkovan ja Voronkinan suunnalta hyökkäyksen 4 komppaniaa kohti. Taistelu päättyi klo 14 jolloin vihollinen saatiin lyötyä takaisin. Maaliskuun 20. päivänä II pataljoonan 4. komppania valloitti Voronkinan kylän ja I pataljoona samanaikaisesti Ruskij Borin kylän. Neljäs komppania ilmoitti etteivät he enää jaksa lähteä hyökkäilemään, vaan jäivät lepäilemään Voronkinaan. Takaisin Valgaan lähdettiin UUSIA SOTASUUNNITELMIA Vapaaehtoiset Sulo ja tuntematon kävelemässä jossakin Virossa. Hans Kalm suunnitteli maailmanhistoriallista tehtävää, jonka suomalaiset ja toisaalta virolaiset ja inkeriläiset Pohjan Poikain kanssa suorittaisivat. Ei enempää eikä vähempää kuin Pietarin valtaus ja Inkerinmaan vapauttaminen. Länsiliittoutuneet eivät innostuneet ollenkaan asiasta ja hanke hautautui. Kalm ei antanut periksi vaan jatkoi suunnittelua Inkerinmaan irrottamiseksi Venäjästä. Hän laati uuden palvelusopimuksen (Välikirjan) vapaaehtoisille, mutta tällainen omapäinen toiminta johti hänet välirikkoon Viron Avustamisen Päätoimikunnan kanssa. Niinpä Kalm päiväkäskyllään määräsi rykmenttinsä hajotettavaksi ja touko- kesäkuun vaihteessa Pohjan Poikain rykmentti palasi Suomeen. Moni jäi vielä rykmentin hajottamisenkin jälkeen Viroon, kuka Viron armeijaan, kuka inkeriläisiin vapaajoukkoihin, kuten Sulo Kauppinen. Hänen kohdallaan Viron retki muuttui Inkerin retkeksi päivämäärällä INKERIÄ VALLOITTAMAAN Kesäkuun 1919 alussa muodostettiin inkeriläisistä ja virolaisista 2258 miestä käsittävä rykmentti, jonka johto oli suomalaisten upseerien käsissä. Rykmentti eteni rannikkoa pitkin itään päin ja saavutti Yhinmäellä Krasnaja Gorgan suuren linnoituksen. Sieltä kuitenkin jouduttiin perääntymään ja rintaman komentaja sai hyvän syyn hajottaa tämän rykmentin. Mutta armeijan ylipäällikkö antoi heille luvan liittyä omaksi taisteluosastoksi Viron armeijaan. Riveihin jäi muutamia suomalaisia joiden komentajana heinäkuun alkupuolelta lähtien oli inkeriläinen kapteeni Emil Pekkanen. Viron ja Neuvosto-Venäjän aselepo solmittiin ja rauhansopimus allekirjoitettiin Inkeri ei kuitenkaan vapautunut bolshevikeista ja sen itsehallinto jäi saavuttamatta. Sen sijaan Viro sai omakseen pienen kolkan Inkerinmaata Narvusin seurakunnasta, jossa oli kymmenkunta kylää ja asukkaita runsaat Sulo Kauppisen osalta Inkerin retki päättyi lokakuun 17. päivänä VANHA SOTURI Talvisodassa Sulo Kauppinen oli toimistotehtävissä ja sotilasarvoltaan korpraali,...miltei rauhanomaista näin vanhan sotilaan kannalta, hän kirjoitti veljelleen. Jatkosodassa hän palveli Aunuksen Radiossa Petroskoissa ja Äänislinnassa vääpeliksi ylennettynä. Yksikön päällikkönä oli Pekka Tiilikainen. Lähteet: Teuvalla vuonna 2008, Lauri -veljen poika Risto Kauppinen. Sulo Kauppisen lähettämä kenttäposti Virosta vuonna 1919 Sakari Kuusi, Keskisuomalaiset sotapolulla, Jyväskylä 1918 Juhana Aunesluoma ja Martti Häikiö, Suomen vapaussota 1918, Porvoo 1995 Heikki Ylikangas, Tie Tampereelle, Porvoo 1993 J.E.Sainio, Pohjan Pojat Virossa, Helsinki 1919 Hans Kalm y.m. Pohjan Poikain retki, II nide, Porvoo WSOY Jussi Niinistö - Jukka I. Mattila, Pohjan Pojat, Helsinki 1999 Pekka Nevalainen, Rautaa Inkerin rajoilla, Helsinki 1996 Wikipedia, Pohjan Pojat,

12 12 KauppisViesti Laatokan ympäri Karjalaa katsomassa Aleksanteri syväriläisen luostari on entisöity upeasti. Lisää munkkeja vaan kaivataan. Turisteja tuntui riittävän. Kauppisten Sukuseuran hallitus oli hyvin edustettuna, kun Puolangan ja Vieremän reserviläiset tekivät bussimatkan Laatokan ympäri kesällä Mukana isä Kimmo Valpulan ja poika Villen luotsaamassa bussissa kaikkiaan yli 40 henkilöä, joukossa Pekka, Asko ja Risto Kauppinen. Retken johtajana toimi puolankalainen Tapani Piippo ja oppaana sotahistorioitsija, evl evp, Anssi Vuorenmaa. Pekka Kauppinen oli ollut saman porukan kanssa useammankin kerran Karjalan matkoilla eri suunnilla. Ja Pekan suositus oli tärkeä, että myös tämän kirjoittaja pääsi mukaan. Ohessa vaikutelmiani kuvien kera tältä mielenkiintoiselta matkalta, jonka reitti oli seuraava. Maanantai Rajanylitys Värtsilän raja-aseman kautta, Ruskeala, Kitilä, Koirinoja, Lemetti, Pitkäranta, Salmi, Rajakontu, Vitele, Tuulos. Ensimmäinen yö vietettiin hotelli Olongassa Aunuksessa. Tiistai Sammatus, Syvärin ylitys, Syvärin luostari, Pähkinänlinna. Yöpyminen Terijoella hotelli Gelioksessa. Keskiviikko Pietari/Katariinan palatsi, tykistömuseo, ostoksilla Pietarissa. Yöpyminen Terijoelle Gelioksessa. Torstai Kohti pohjoista Laatokan länsipuolta. Vammelsuu, Kiviniemi, Käkisalmi, Lahdenpohja, Sortavala. Yöpyminen hotelli Piipunpihassa Sortavalassa.. Perjantai Kotimaahan Värtsilän raja-aseman kautta aamulla ja sitten kohti kotia. Matkahavaintoja Heti kävi selväksi, että tämä porukka ei ollut ensimmäistä eikä ilmeisesti viimeistäkään kertaa matkalla Venäjän puoleisessa Karjalassa. Tapani Piipon sopivan jämäkällä otteella joukko oli jaettu ryhmiin, joilla kullakin oli vuorollaan tehtävänsä mm. lounaan rakentaminen. Ja muutenkin oli homma hanskassa niin Tapani Piipolla apulaisineen kuin Valpulan Kimmolla ja Villellä. Lounas syötiin taukopaikoilla. Bussi pysäytettiin. Ruokapöydät ja ruokatarvikkeet esille ja lounas oli valmis muutamassa kymmenessä minuutissa. Monien matkojen tuomalla kokemuksella bussissa olivat mukana kaikki tarvittavat välineet ja ruuat. Ja toiminta oli organisoitu hyvin. Kullakin alueella oli vastuuhenkilönsä. Ihailtavaa toimintaa. Itse koin olevani alussa kuin alokas sotaväessä. Ei oikein tiennyt, miten piti toimia ja tuli esitettyä varmasti joitakin tyhmiä kysymyksiä. Useimmat matkalaiset kun olivat olleet mukana useimmillakin reissuilla ja tiesivät pelin hengen. Ja välillä tuntui, että minua ja muutamaa muutakin ensikertalaista alokasta katsottiin sillä silmällä, että otetaanko mukaan seuraaville reissuille, jos halua on. Ryhmässä oli muotoutuneet kirjoittamattomat pelinsäännöt, joita myös uusien tulijoiden haluttiin noudattavan. Toivottavasti selvisin testistä.

13 KauppisViesti 13 Matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Siiranmäen alla bussista särkyi jokin tärkeä jousituksen osa. Mutta monitoimimies Kimmo Valpula oli varautunut siihenkin ja osan vaihto sujui hyvin. Sillä aikaa syötiin kevyt kenttälounas. Neuvostovalta pystytti sodan jälkeen runsaasti muistomerkkejä sotilailleen. Tässä yksi Sammatun mäellä. Yksityisyrittäminen kukoistaa. Kauppa-auto pysähtyi bussimme taukopaikalla Siiranmäessä ja kauppa kävi: alkoholi, virvoitusjuomat, tupakka ja kartat tekivät kauppansa. Koiranojan satama kukkulan alapuolella. Taustalla Laatokka ja selkä, missä Kiuruveden seurakunnan pappi ja innokas Suur-Suomen rakentaja Elias Simojoki kaatui tammikuussa 1940 mennessään lopettamaan haavoittunutta hevosta jäällä. Kivenavalla, Olavi Paavolaisen äidin Katri Paavolaisen patsaan edessä Pekka Kauppinen (vas.), Veikko Eskelinen, Asko Kauppinen ja Risto Kauppinen. Viimeinen yöpymispaikka oli Sortavalassa, hotelli Piipun pihassa. Vanhasta sahalaitoksesta oli rakennettu myös suomalaisvoimin tyylikäs hotelli.

14 14 KauppisViesti Tunnettu sotahistorioitsija, ev. luutnantti evp Anssi Vuorenmaa toimi pätevänä oppaana. Hyvin olivat hänellä hallussa niin Talvisodan kuin Jatkosodan taistelut alueella samoin kuin muutkin faktat, hyviä tarinoita unohtamatta. Yksi oikea sotaveteraanikin oli onneksi vielä mukana. Vieremäläinen Veikko Eskelinen (84 vuotta) teki jatkosotareissunsa aikana useita kaukopartioreissuja. Hän kertoi olleensa mm. katkaisemassa Muurmanskin rataa. Partiomatkalle lähti yleensä korkeintaan yhden joukkueen kokoinen porukka. Porukan piti olla kovakuntoista ja monitoimista. Kaikki tiesivät myös, että jos vihollisen takana pahasti haavoittuu, sinne oli jäätävä. Haavoittunutta olisi vaikea kantaa kymmeniä kilometrejä vihollisen linjojen takana. Kenraali Paavo Talvela piiskasi Jatkosodan alussa joukkojaan kiivaasti eteenpäin Laatokan koillispuolella kunnes ylipäällikkö Mannerheim pysäytti joukot Syvärin ja Lotinanpellon paikkeille. Syy Talvelan intoon taisi löytyä mm. Aunuksessa. Nuorena upseerina Talvela oli vapauttamassa suomalaisten vapaaehtoisjoukkojen kanssa Aunuksen Karjalaa bolsevikkien vallasta 1920-luvun vaihteessa. Suureksi pettymyksekseen Talvela koki, ettei Suomen hallitukselta tullut tarpeeksi apua ja niin joukot joutuivat vetäytymään, vaikka olivatkin jo valloittaneet Aunuksen. Mm. Suomesta paennut punaisten johtaja Toivo Antikainen joukkoineen teki Aunuksen vapaaehtoisille pahaa jälkeä. Voi vain kuvitella, miten suuri asia Talvelalle oli saada uudelleen takaisin Aunuksen Karjala. Aunuksen hautausmaalla on Talvelan kustantama Aunuksen retken muistolaatta. Sitä kävimme katsomassa. Se ei jäänyt mieleen, miksi tämä muistomerkki oli jäänyt tuhoamatta neuvostovallan aikaan. Sammatussa käytiin ankaria taisteluja kesäkuussa 1944 suomalaisten vetäytyessä. Anssi Vuorenmaa esitteli asiantuntevasti bunkkerit ja miten Sammatun puolustajat tuhosivat mäeltä useita venäläisiä panssarivaunuja. Kumpi parempi, vanha systeemi vai tämä uusi? Tein minigallupin. Sammatun kylässä vanha arviolta 75-vuotias suomea puhuva pappa totesi: Breshnevin aika oli hyvä. Leivän hinta oli vakaa. Nyt kaikki nousee. Ruoka, sähkö, puhelin. Tein saman kysymyksen Pietarin oppaallemme, noin 45-vuotiaalle naiselle. Napakka vastaus: Tämä aika parempi. Eikä suostunut asiasta enempää keskustelemaan. Ehkä vastaukset kuvastavat yleisemminkin tilannetta. Vanhat ihmiset arvostavat vakautta varsinkin kun eläkkeet eivät nouse hintojen tahtiin. Nuorempi polvi on innolla ottanut vastaan vapauden ja mahdollisuuden itse vaikuttaa enemmän elämäänsä. Aleksanteri syväriläisen luostarin portilla pääsylippuja myymässä oli opas Tatjana. Hän kertoi olevansa vain töissä luostarissa, mutta asuvansa Pietarissa. Luostari on entisöity hienosti viime vuosien aikana, mutta munkkeja on vain muutama. Luostari toimii pitkälti Tatjanan tapaisten vapaaehtoisten turvin. Taidemaalari Ilja Repinin muistomerkki Terijoella käytiin katsomassa. Samoin katsottiin, tosin vain ulkoapäin, Repinin kotitalo, joka näytti olevan hyvässä kunnossa. Yksi voimakkaimmista kokemuksista oli, kun oppaamme Anssi Vuorenmaa selitti Siiranmäen kukkulalla tarkasti taistelujen kulun ja paikan, josta venäläiset panssarit loppujen lopuksi pääsivät tunkeutumaan suomalaisten asemiin jauhettuaan panssareilla aukon kiviesteisiin. Adolf Ehnrootin johdolla suomalaiset taistelivat ja viivyttivät urhoollisesti antaen siten aikaa vetäytymiselle muilla rintamilla. Mieleenpainuva oli myös tilanne, kun puolankalainen Kalevi Kohvakka tunnisti isänsä kertomuksesta paikan, jossa isä haavoittui. Isä oli haavurina ja sai tällä paikalla sirpaleen selkärankansa viereen. Siellä se oli koko isän elinajan. Leikata ei voinut. Teksti ja kuvat: Risto Kauppinen Joko on uitu Syvärin yli? Tulipahan tällä matkalla nähtyä sotaveteraanien jutuista kuuluisa ja legendaarinen Syvärin joki. Leveä ja vuolas näytti olevan kuten tarinoissa on kerrottu. Suomalaisillahan oli asemia myös Syvärin eteläpuolella ja venäläisten suurhyökkäyksen edetessä väellä ja voimalla kesällä 1944 Syvärin yli oli tultava kuka milläkin konstilla. Oli sitten uimataitoa vuolaassa virrassa tai ei. Mieleen tuli tarina, jonka kuulin vuosia sitten eräältä Alkon päälliköltä. Olin nimittäin kouluttamassa uuden hotelli-ravintolan henkilökuntaa asiakaspalvelun saloihin Pohjois-Karjalassa. Yhtenä luennoitsijana oli myös Alkon päällikkö, joka kertoi alkoholitarjoilun säännöistä uusille tarjoilijoille. Kysyin esityksen jälkeen häneltä hieman ironisesti: Mikä se Alkon mielestä on se kohtuullinen määrä tarjoiltavaa alkoholia ravintolassa. Alko kun toisaalta haluaa myydä viinaa ja toisaalta se rajoittaa viinan myymistä. Mistä tarjoilija tietää, milloin lopettaa tarjoilu? Mieleen jäänyt vastaus tuli aikaisemmin Kainuussa olleelta Alkon päälliköltä vertauksen muodossa. Vanhassa Tanelissa Kajaanissa kokoontui harvakseen, mutta säännöllisesti sotaveteraanien porukka muistelemaan sota-ajan tapahtumia. Heillä oli aina sama tarjoilija, joka erään kerran ei ollutkaan muiden kiireiden takia käytettävissä. Sotaveteraanien kabinettiin tarjoili uusi kesäapulainen, joka tuli jossakin illan vaiheessa huolestuneena kertomaan että vanhojen miesten jutut ja touhu alkaa mennä turhan villiksi. Että olisiko syytä lopettaa jo tarjoilu. Tuttu tarjoilija kysyi kesäharjoittelijalta: `Joko ne ovat uineet Syvärin yli.` `Eivät vielä, mutta rannalla tuntuvat olevan`, vastasi kesäharjoittelija. Anna uida yli Syvärin, mutta lopeta sitten tarjoilu, oli kokeneen tarjoilijan vastaus. Tässä hyvä esimerkki tilanteen mukaisesta toiminnasta tarjoilijalta, lopetti Alkon edustaja. Taidatkos sen paremmin sanoa. RTK

15 KauppisViesti 15 Tapani Piipon ja Anssi Vuorenmaan (vas.) johdolla ja opastuksella matka sujui jouhevasti ja monenlaista tietoa niin sota-ajoista kuin muustakin tuli runsaasti. Sammattu ja pyöreä amerikkalaisella idealle rakennettu suomalaisten korsu. Anssi Vuorenmaa selostaa. Sodan jälkeen venäläiset räjäyttivät kaikki suomalaisten korsut. Päämajan tiedotusmies Olavi Paavolainen asusti jatkosodan aikana pienessä Nurmoilan karjalaiskylässä, kaksikerroksisen talon kulmahuoneessa (näkyy vastarannalla) kirjoittaen tunnettua synkkää yksinpuheluaan. Aunuksen retken muistomerkin pystytti Paavo Talvela. Tulenkantajat, modernismi, futurismi ovat sanoja, joita liitetään 31-vuotiaana kuolleeseen lahjakkaaseen runoilijaan Edith Södegraniin. Södegran vietti Raivolassa yksinäisenä, köyhänä ja puutteen ahdistamana viimeiset elivuotensa. Lähes ainoa tukija oli toinen suomenruotsalainen runoilija Elmer Diktonius. Ja uskollisena ystävänä Totti-kissa, jonka patsas on lähellä Södegranin hautaa.

16 16 KauppisViesti Nikolai Zaitzev ja aunukselainen kalaseljanka Yrittämisen henki tai pakko - on levinnyt myös Venäjän maalle. Yksi esimerkki löytyi Aunuksesta. Lähtiessämme hotelli Olongosta tiistaina pihalle ilmestyi vanha, suomea puhuva mies, Nikolai Zaitsev, joka tuntui tuntevan monia retkemme jäseniä. Ja aivan tyylikkäästi modernien myyntioppien mukaisesti Nikolai rakensi ensin positiivista kontaktia ja luottamusta meihin muihinkin mukavilla jutuillaan ja loppujen lopuksi möi kymmenkunta vihkosta Suomalaiselle kaverille Karjalan ruuasta. Parikymmen sivuisessa kirjasessa on karjalaisia ruokaohjeita. Laitettakoon tähän yksi. Aunukselainen kalaseljanka Kalaseljanka on halpa ja valmistuu kätevästi lahnasta, hauesta, kuhasta, ahvenesta. Jos mahdollista laittaa kalaseljankaan useampia kalalajeja maku paranee. Keitä kalat liemeksi ja nosta syömäpalat erilleen. Laske liemeen kuutioidut vihannekset ja juurekset. Keitä miedolla tulella. Lisää viimeksi suolakurkut, tomaattipyree. Lisää kalapalat ja tilli. Maista. Tarvittaessa lisää suolakurkun lientä. Aunukselaiseen tapaan keittoa vahvistetaan vehnäjauhoilla. Lusikallinen jauhoja sekoitetaan kylmään veteen ja kaadetaan keittoon. - kalaa 1 kg - vettä 1,5 l - porkkanoita 3 kpl - perunoita 4 kpl - suolakurkkuja 4 kpl - sipuli 1 kpl - tomaattipyrettä 1 rkl suolaa, pippuria, selleriä, purjoa Aku muistelee lapsuuden liikuntaa Suorituspaikat tehtiin itse Lapsuudessa seurasimme urheilua radiosta ja Iisalmen Sanomista. Kotitöiden lisäksi liikuimme paljon. TV, nettipelit ja muu sivistys ei silloin vienyt aikaa. Peruskunto tuli töitä tehdessä. Kotitöissä olimme päivittäin ja naapureihinkin isä lainaili meitä tarpeen tullen. 50-luvulla lapsilla ei ollut liikalihavuutta päinvastoin saattoipa ilmetä aliravitsemusta ja ravinnon yksipuolisuutta. Talvella hiihdimme ja laskimme mäkeä kaikki vapaa-ajat. Kesällä harrastimme yleisurheilua ja pallopelejä. Neuvoimme toinen toisiamme. Motivaatioksi riitti lukea urheilujuttuja ja radiosta kuuntelimme selostukset aina, mikäli radio oli kunnossa. Ladut ja hyppyrimäet teimme omaan käyttöön. Kesällä yleisurheiluvälineet ja suorituspaikat puuhasimme porukalla. Kilpailuja lähes joka sunnuntai Kavereita riitti kylällä. Kilpailtiin lähes joka sunnuntai ja kesäisin myös illalla. Kyydityksiä ei tarvittu, hiihdimme tai kävelimme naapuriin. Etukäteen ei vierailuaikoja sovittu. Kilpailuiksi riitti omat ja kansakoulun kisat. Kerran tosin kävimme Sonkajärven kirkolla koulujen mestaruushiihdoissa. Sattui olemaan suvikeli ja isän laittama kyntteli ei luistanut. Mutta pito oli hyvä. Kävelin jyrkimmän nousun suorilla ylös ja ohitin siinä yhden kilpailijan. Pian sekin pyyhälsi ohi. Kun kummienoni lahjoittamat sälesukset katkesivat, löysin naapurista tervattavat puusukset. Niillä hiihtelin ja hyppäsin mäkeä useana talvena. Värikkäitä ja kapeita Järvisen suksia oli Pahkan hiihtäjillä. Katselimme niitä hiukan kateellisina. Kotimme vieressä oleva Pihakangas oli hiihtokeskuksena. Harrastimme mäkihyppyäkin. Kun yksi hyppäsi, muut toimivat tuomareina. Palaute annettiin myös välittömästi. Tänä päivänä samalla paikalla kulkee moottorikelkkaura. Hiihtämään mennään Kangaslammin hiihtostadionille. Lajitarjonta on nykyään monipuolisempi. Lieneekö liikuntaa harrastavia kuitenkaan enempää kuin viisikymmentä vuotta sitten? Ohjausta ei saatu, mutta mikä tärkeintä, hyötyliikuntaa järjestyi joka talosta. Enpä muista lapsuudesta sanontaa: ee oo mittää tekemistä. Tänä päivänä peruskuntokin täytyy hankkia usein valmentajan opastuksella. Tärkeintä lienee, että liikuntaharrastus säilyy koko eliniän. Pahka ja KPU kovia kilpailijoita Olen tavannut Kuopiossa viime vuosina entisiä KPU:n hiihtäjiä. Kuopion Poliisi Urheilijat oli lapsuudessani usein Sonkajärven Pahkan kovin vastus maakuntaviestissä. Yksi, 86 v, käy vielä pelailemassa lentopalloa, toinen, 80 v, harrastaa heittolajeja. Ihan mukavia ja virkeitä miehiä. Tuntuvat he tuntevan Pahkan sen aikaiset kilpakumppaninsa. Tämä 86 vuotias poliisisetä on tosin alkanut matkanteon aikaisemmin kuin minä, 58 v, mutta mukava on pelailla samaa lentopallopeliä ilman mitään suorituspaineita. Lapsuuteni tähtihetkiä oli syventyä lukemaan Urheilun Kuva Aitta-lehtiä mummolassa, Heiskalan vanhassa aitassa. Lehdessä oli paljon kuvia ja juttuja yleisurheilukisoista. Katselin juoksijoiden numerolappuja ja laskeskelin, kuka oli johdossa. Ihmettelin miten tuo numerolla 86 oleva juoksija on jo tasoissa numero 58 kanssa. Onpa ohittanut monta! Tajusin myöhemmin, että juoksijat lähtevät yhtä aikaa. -aku-

17 KauppisViesti 17 Perheenemännän arkea USA:ssa Kauppis Riitta kanan perkaajana KauppisViestin numerossa 2/2007 Riitta Fortier, omaa sukuaan Kauppinen kertoi elämästään Mainen osavaltiossa Yhdysvalloissa. Riitan sukujuurethan juontavat Miehikkälään. Yhdysvalloissa Riitta on elänyt vuodesta 1999 lukien ja on naimisissa Rick Fortierin kanssa. Tässä Riitan tuokiokuvaus menneen kesän tapahtumista, kun Riitta rohkaistui asioihin, joita aikaisemmin oli kammoksunut. Viettämäni syntymäpäivän jälkeen olen lähempänä viittä- kuin neljääkymmentä. En pelkää ikääntymistä ja ryppyjä sen enempää kuin vuoristoratoja, kokonaisia hummereita tai raakoja kanojakaan. Ryppyjäni en itse näe, joten voin kätevästi kieltää niiden olemassaolon. Vuoristoratakärpänen puri lujasti viimetalvisella Orlandon matkalla, lapset eivät enää tahtoneet pysyä vauhdissa mukana. Nauraa rätkätin siinä missä pari vuotta sitten olisin vapissut naama valkoisena. Koetus yksi: Hummerin perkaus kirkumatta Kesällä 2008 perkasin myös ensimmäisen kerran omin käsin vastakeitetyn hummerin; kiljumatta, vinkumatta ja uikuttamatta. Yleensä olen raukkamaisesti istunut kädet sylissä ja antanut anopin tai aviomiehen hoitaa likaisen työn, napsinut vain mehukkaat lihat lautaselta siitä mukaa kuin niitä on tarjottu. Tänä vuonna päätin ettei pirskatti vie suomalainen miniä ole sen huonompaa tekoa kuin vastapäätä istunut italialainen käly, joka varmoin ottein napsi raajat poikki, mursi kuoret ja kaivoi hummerin sisältä esiin kaiken herkullisen valkoisen lihan. Haa! Vedin syvään henkeä, tartuin hummeria saksista kiinni, käänsin sen selälleen ja julmasti hymyillen väänsin toisen eturaajan poikki. Kalusin otuksesta irti kaiken syötäväksi kelpaavan ja sitten hain kattilasta lisää! Olen tähän asti ostanut vain nahatonta kananrintaa minkä voi valmistaa syötäväksi jotakuinkin käsin koskematta. Sama juttu kuin hummerin kanssa, liha maistuu mutta raa an tavaran käsittely on vähän...ongelmallista. Liha ei vaan pysy hyppysissä, singahtaa kiljahduksen kera takaisin leikkuulaudalle. Tuntuu kuin leikkaisin kissaa tai koiraa järkipuhe ei auta. Hiljattain eläkkeelle jäänyt tuttavapariskunta otti tänä kesänä kasvatettavakseen kaksikymmentä broileria, jotka kymmenviikkoisina päätyivät parin (verisen) mutkan kautta pakastimeen. Juuri kun olin lähdössä kesän vierailulta heidän farmiltaan kotiin, tuttava, Vincent sai päähänsä että haetaanpa Riitalle yksi kananpoika. Saa kerrankin paistaa ja maistaa oikein kunnon luomubroileria! Minä hätäännyin ja rupesin kiireesti peruuttamaan ovesta ulos. Ei hyvät ihmiset, ei mitään yllätysbroileria minulle, en minä osaa tehdä sille mitään! Turha vaiva, vaimo Astrid oli jo tulossa kellarista, ja leveästi hymyillen ojensi minulle jäisen broileripaketin. Johan myrkyn lykkäsi, tuumin, ja otin lihat vastaan iloisesti kiitellen. Ohjeeksi sain vain, että 320 Fahrenheitissa (enpä enää suoralta kädeltä muista mitä se on celsiusasteikoissa) paistat 3-4 tuntia, sivelet nahan alle jotain herkullista marinadia tai vaikka vain oliiviöljyä ja mitä yrttejä sinulla nyt kaapissa sattuu olemaankaan. Minullahan ei ole kuin maustepippuria ja oreganoa, mutta pidin tiedon itselläni, mielessäni kuumeisesti kirjoittaen ostoslistaa. Koetus kaksi: Kanan nahkan poisto ja paisto Syväjäädytetty kana suli lopulta istuttuaan jääkaapissa kolme päivää. Sitten tuli hetki jolloin paistamista ei enää voinut lykätä. Kohta kana vaappuisi kaapista ulos omin jaloin. Tarkoituksellisen hitaasti asettelin valmiiksi kaiken tarvittavan; uunipannun ja foliota pohjalle, avasin marinadipullon, käänsin uunin päälle ja sitten vedin syvään henkeä avasin jääkaapin ja nostin kanapaketin tiskipöydälle. Vai että mausteet nahan alle? Olin suunnitellut että leikkaan paketista sivun auki, pudotan linnun suoraan pannulle, sohin vähän mausteita päälle ja tuuppaan uuniin. Mutta mitä kummaa, nahkahan istui tiukasti lihassa kiinni! Nielaisin tyhjää, mutta periksi en aikonut antaa. Nipistin palan nahkaa peukalon ja etusormen väliin, työnsin veitsen väliin ja tasaisesti sahasin nahan irti lihasta. Tässä kohtaa viimevuotinen minä olisi joko pyörtynyt tai syöksynyt vessaan oksentamaan. Hummerin perkaamisesta rohkaistuneena otteeni muuttuivat hetki hetkeltä varmemmiksi ja tuotapikaa lintu oli yltä päältä holvattu maustekastikkeella. Ylpeydestä ja helpotuksesta sekopäisenä tuuppasin kanan uuniin ja löin luukun kiinni. Asetin ajastimen kolmeen tuntiin ja lähdin aikani kuluksi ajelemaan ympäri naapuripitäjiä. Oli minulla jokunen asiakin hoidettavana, mutta etupäässä halusin pysyä mahdollisimman kaukana kotoa. En halunnut istua tuntikausia uunin edustalla, vahdaten linnun kypsymistä. Mitä jos se ei paistuisikaan? Kahden ja puolen tunnin kuluttua aloin hivuttautua kohti kotikatua. Puoliksi odotin löytäväni kuusi paloautoa ja kolme tusinaa palomiehiä savun mustuttaman kotini edustalta. Kana olisi varmaan syttynyt palamaan, tuli olisi karannut uunin sisältä ja polttanut talon sen siliän tien. Olisi ollut viimeinen kerta kun tämä emäntä paistaa kanaa. Lopussa kiitos seisoo: Ihanan makuinen uunikana Mutta ei. Kadulla vallitsi kesäillan rauha. Jo kotiovea lähestyessäni nenään leijaili herkullinen ruuan tuoksi, mikä tuli uskomatonta kyllä - omasta keittiöstäni! Kädet vapisten otin kanan ulos uunista. Mustanruskea ja kovasti kutistunut, mutta päällisin puolin syötävän näköinen. Kaivoin irti postimerkin kokoisen palan ja maistoin varovasti; hyvää! Puolikas kanaa menikin siltä seisomalta, maistellessa. Mitähän seuraavaksi? Perkaisinko kalan? Kun en saa edes matoa koukkuun... Terveisiä Amerikan mailta lähettää Riitta

18 18 KauppisViesti Käytännesäännöt sukuseuran toiminnassa Sukuseurojen ja tutkijoiden yhteiset henkilötietolain soveltamista koskevat käytännesäännöt nimeltään Hyvä henkilötietojen käsittely sukututkijoilla ja sukuyhteisöissä ovat olleet nyt voimassa runsaat viisi kuukautta. Tietosuojavaltuutettuhan tarkasti nämä toimialan keskeisten järjestöjen ja tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa yhteistyössä tehdyt säännöt Käytännössä sukuseuroilla ja tutkijoilla ei ole mitenkään merkittäviä eroja siinä, miten henkilötietolakia sovelletaan. Aivan samat henkilötietolain sukututkimusta koskevat keskeisperiaatteet tulee sekä sukututkijan, sukuseuran että muun sukuharrastajan ottaa huomioon ryhtyessään suunnittelemaan sukututkimusta ja varsinkin tähdätessä sukujulkaisun tekemiseen. Keskeislait ovat henkilötietolaki ja julkisuuslaki. Väestötietojärjestelmän uudistaminen on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Mahdollinen voimaantulo vuonna 2010 on vielä täysin auki. Sukuseuran kannalta on keskeistä: * henkilötietolain soveltamisen huomioon otto riittävän aikaisin, jotta sukututkimuksen suunnittelu ja toteutus tarvittaessa yhteistyössä sukututkijan kanssa tapahtuu laillisesti * käytännesääntöjen edellyttämien rekisteriselosteiden laatiminen ja mielellään julkaiseminen sukuseuran kotisivuilla, jos sellaiset ovat käytössä tai ainakin niiden pitäminen sukuun kuuluvien saatavilla sopivalla tavalla * tiedottamisvelvollisuuden toteuttaminen tarvittavissa vaiheissa ohjeissa edellytetyllä tavalla ja lain tarkoittamissa tilanteissa poiketen kohtuuttoman vaivan (esimerkiksi tiedotettavien suuren määrän) takia. * hyvän sopimuskäytännön noudattaminen toimeksiantosuhteissa sukututkijan kanssa ja asianmukaisten tietosuojaselvitysten edellyttäminen toimeksisaajalta henkilötietojen asianmukaiseksi suojaamiseksi. * julkisuuslain mukaisten suoja-aikojen (25, 50 ja 100 vuotta) huomioon otto * mahdollisten sudenkuoppien välttäminen ja tulkinta-avun pyytäminen Keskusliitosta. Tässä vaiheessa, kun vuosi on lopuillaan, sukuseuralla tulisi olla omaan toimintaan soveltuvat rekisteriselosteet (sukutkimusrekisteriseloste ja jäsenrekisteriseloste). Selostemallit ovat ladattavissa Sukuseurojen Keskusliiton kotisivuilta ( ) ja muokattavissa tarpeellisin yksilöllisin täsmennyksin ja otettavissa sukuseuran hallituksen hyväksynnän jälkeen heti käyttöön. Sukututkimusrekisteriselosteella on kolme päätarkoitusta: * toimia sukututkimuksen suunnittelun välineenä sekä osoittaa rekisterinpitäjän velvollisuudet ja rekisteröidyn henkilön oikeudet * olla apuna toteutettaessa sukuun kuuluvien tiedottamisvelvollisuutta sekä * helpottaa tietojen saantia väestörekisteriviranomaisissa, kun voidaan osoittaa tietojen pyytäjän käyttötarkoitus sukututkimusta varten elävien henkilöiden tiedoista. Tämä rekisteriseloste määrittelee myös rekisterinpidon vastuuhenkilöt yhteystietoineen ja ohjaa henkilötietolain mukaiseen tietojen käsittelyyn sekä oikeaan henkilötietojen suojaamiseen. Sukuseura voi sopia myös tietosuojavastaavien nimeämisestä, jotka voivat sitten olla myös rekisteriselosteissa mainittuja vastuuhenkilöitä tilanteen mukaan. Jäsenrekisteriselosteen tarkoitus on toimia yhdistyslain edellyttämän jäsenluettelon rekisteriselosteena ja osoittaa eri vastuuhenkilöt ja heidän yhteystietonsa sukuseurassa. Jäsenluettelon luovuttaminen ja suojaaminen on myös tiukasti ohjeistettu eikä sitä voida jakaa sukuseuran ulkopuolisille. Käytännesääntöjä ei ole tarpeen käydä läpi koko asiakokonaisuuden osalta, sillä vaikean asian esiintuominen veisi liian suuren palstatilan. Tiivistettynä voidaan siis todeta, että sukuseura voi vaikeuksitta jatkaa sukututkimusta ja sukujulkaisuhankettaan, jos * tarvittavat rekisteriselosteet on laadittu, tarvittavat tehtävät vastuutettu ja rekisteriselosteet toimivat käytännössä suunnittelun välineinä sekä tiedottamisvelvollisuuden ja tiedonsaannin apuna * ollaan perillä siitä, että varaudutaan henkilötietolain soveltamiseen ja hyvään suunnitteluun, kun tutkitaan lähipiiriä kauempana olevia eläviä henkilöitä tai sukujulkaisun tekeminen on jo lähtökohtaisesti päätetty * rekisterinpitäjän velvollisuuksista huolehditaan ja rekisteröidyn oikeudet kuten kielto-, tarkastus- ja oikaisuoikeudet otetaan huomioon ja arkaluonteiset tiedot suojataan oikein. * toimeksiantosopimusta edellyttävissä tilanteissa noudatetaan hyvää sopimuskäytäntöä ja suojataan rekisterit hyvää tietoturvallisuuskäytäntöä noudattaen * tietojen luovutus rajataan sukututkimustarkoituksiin sukututkimusrekisterin osalta. * varaudutaan myös myöhempien julkaisujen varalta rekisterin tarkoituksenmukaiseen jälkikäyttöön. Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä sanktioineen on sekä henkilötieto- että rikoslaissa. Käytännesääntöjen yhtenäinen soveltaminen edesauttaa turhien oikeus- ja hallintoriitojen välttämistä, kun vaikean sääntökokonaisuuden keskeisiä periaatteita sovelletaan oikein. Neuvonta-apua saa myös allekirjoittaneelta käytännesääntötyöryhmän puheenjohtajana toimineelta. Tarvittaessa varaudutaan käytännesääntöjen tarkistamiseen, jos muutostarpeita ilmenee. Veikko Leskelä, OTL, VTK Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry, hallitus Madetojan Sukuseura ry, esimies

19 KauppisViesti 19 Diana kaipaa tietoa esivanhemmistaan Diana Holmberg Ruotsista on lähestynyt Kauppisviestin toimitusta seuraavalla viestillä. Nimeni on Diana Holmberg ja olen syntynyt Ruotsissa. Äitini Anja (synt Äänekoskella) tuli Ruotsiin, kun hän oli pieni tyttö toisen maailmansodan aikana. Hän ja hänen perheensä elivät aikaisemmin Imatralla. Anjan äidin nimi on Sanna ja isän Yrjö Kauppinen. Tunnistaakohan kukaan lehden lukijoista esivanhempiani kuvasta. Ihmetykseni syntyi kun näin aikaisemmin ilmestyneessä lehdessä Vuokko Kauppisen kuvan. Hän näyttää aivan minun äidiltäni. Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteella Ystävällisin terveisin Diana Holmberg Isovanhempani Sanna ja Yrjö Kauppinen. PS. Kauppisten sukuseuran kotisivuilla on enemmän kuvia Dianan lähisukulaisista. Mikä tahansa tieto on tervetullut Dianalle. Hänelle voi kirjoittaa ruotsiksi tai englanniksi. Suomenkieliset viestit voi lähettää lehden toimitukseen. Välitämme ne edelleen. Miksi ihmiset muuttivat paikkaa? Miksi ihmiset ja esi-isämme entisaikoina muuttivat asuinpaikkaa? Se asia on monesti ihmetyttänyt. Tässä sukututkijan Jarmo Ahlstrandin selitystä asialle. Aina oli sekä työntäviä että vetäviä voimia. Vanhastaan savolaiset asuivat talvet turvallisuussyistä lähellä toisiaan mm. Mikkelin eteläpuolella. Savon vanhin asutus oli siellä. Pelko venäläisiä kohtaan oli suuri ja perusteltu. Vihollinen saattoi tulla milloin tahansa. Eräalueet ja kaskimaat olivat puolestaan pohjoisessa, hyvinkin kaukana, sadankin kilometrin päässä varsinaisesta asutuksesta. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa teki 1500-luvan alkupuolella päätöksen, että saadakseen pitää takamaat oli muutettava sinne pysyvästi asumaan. Näin mm. Ylä-Savo sai asutustaan. Verotussyistä pidettiin myös jättitiloja ( joissa saattoi olla maata jopa tuhansia hehtaareita), joissa oli paljon ihmisiä. Mm. Vanhassa-Hallassa Hankasalmessa asui 1600-luvun puolivälin ja 1700-luvun puolivälin jälkeen yli 50 suvun edustajaa. Taloja ja rakennuksia toki oli myös paljon. Syy jättitiloihin oli se, että jos tila jaettiin valtio vaati veroja molemmista ja verot lähes tuplaantuivat. Veroihin laskettava suuri rasitus oli myös määräys, että sotaväkeen ja usein sotaan piti osoittaa sotamies talosta. Ja jos talolla oli rahaa, pystyi se saamaan sotamieheksi jonkin muun henkilön. Tästä tulee sanonta myydä nahkansa kalliilla hinnalla. Palvelusajat olivat pitkiä ja kuolleisuus sairauksiin, taisteluihin ja nälkäänkin oli suuri. Vaikka rasitukset olivat suuret, kaikki on suhteellista, toteaa sukutukija Ahlstrand. On nimittäin muistettava, että lähes kaikkialla muualla Euroopassa oli maaorjuus mm. Tanskassa.

20 20 KauppisViesti Hyvät johtajat antavat myös alaistensa onnistua Oheinen artikkeli on maailmanlaajuisen koulutusyhtiön Wilson Learningin yhdysvaltalaisen konsultin Linda Bowerin kirjoittama. Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Taloussanomissa. Sukuseuran puheenjohtajan Risto Kauppisen yritys Wiltrain Oy edustaa Wilson Learningin valmennusohjelmia Suomessa. Muistele tilannetta, jolloin työskentelit tiiviissä yhteistyössä työpaikkasi ryhmän kanssa. Tehtävä oli vaativa, mutta ryhmä saavutti vähintäänkin asetetun tavoitteen. Ryhmän jäsenet olivat täynnä energiaa koko projektin ajan. Välillä väiteltiin kiivaasti, mutta se johtui vain jäsenten tehtävää kohtaan tuntemasta innostuksesta. Jokainen antoi panoksensa ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Kokemus oli ammatillisen urasi parhaimpia. Muistatko? Kysy nyt itseltäsi miten esimiehesi toimi. Tähän kysymykseen useimmat ihmiset vastaavat, että esimies antoi heille itsehallinnan tai että heistä tuli yksi tiimin jäsenistä. Esimiestä kuvaillaan harvoin sanoilla autokraattinen, hallitseva tai kaiken itse tekevänä kun puhutaan onnistuneista projekteista. Miten sinun yrityksesi johtajat johtavat alaisiaan? Miten ihmiset kuvailisivat sinua johtajana? Useimmat johtajat haluavat, että työ tulee tehdyksi ja tehdyksi hyvin. Jos he jättävät sen toisten hoidettavaksi homma saattaa kangerrella ja asiakkaat tulevat tyytymättömiksi tai niin he ajattelevat. Alaistensa tuottavuuden kannalta johtaja saattaa olla itsensä pahin vihollinen tiedostamatta sitä itse. Hän vain tarkoittaa hyvää! Teknisen asiantuntemuksen omaavat johtajat ovat erityisen haavoittuvaisia Yksinäinen ratsastaja syndroomalle. Mustavalkoisen television aikakaudella Yksinäinen ratsastaja saattoi ratsastaa pieneen kaupunkiin pelastaakseen sen roistojen kynsistä. Ongelma oli siinä, että hän ei koskaan opettanut kaupunkia puolustamaan itseään. Emme milloinkaan nähneet mitä kaupungissa tapahtui, kun Yksinäinen ratsastaja ei ollut paikalla. Tällainen sankarillinen johtamistapa heikentää alaisten tuottavuutta enemmän kuin mikään toinen yksittäinen tekijä. Mistä tiedät, koetaanko sinut sankarijohtajaksi? Mieti muutamaa kysymystä työpäivän aikana. Vaativatko alaisesi enemmän ajastasi kuin sinulla olisi varaa antaa heille? Kääntyvätkö he puoleesi luvan, ohjeen tai hyväksymisen saamiseksi hoitaessaan normaaleja, vastuualueeseensa kuuluvia asioita? Milloin viimeksi alaisen esittämä luova idea toteutettiin? Milloin viimeksi pyysit apua joltakulta? Sankarijohtajien aika on ohitse Sankarijohtamisen tuloksena joudut kouluttamaan alaisiasi kuin kirppuja lasitölkissä. Pannaan kirppuja tölkkiin ja suljetaan kansi. Kirput hyppivät ja lyövät päänsä tölkin kanteen. Vähitellen hyppiminen vähenee kunnes se loppuu kokonaan. Sama ilmiö on havaittavissa työpaikalla. Kun johtajat ovat määräileviä tai puuttuvat yksityiskohtiin, alaiset eivät pyri tekemään parhaansa ja ajan myötä heidän halunsa yrittää lähes katoaa. Alaisesi järkyttyvät, jos yllättäen muutat käyttäytymistäsi. Aloita tarkkailemalla vuorovaikutustasi alaistesi kanssa ennen kuin päätät, mitä sinun tulisi tehdä. Kuinka hyvin osaat viestiä yrityksesi mission ja vision alaistesi kanssa käymissäsi keskusteluissa? Kuinka paljon puhut ja kuinka paljon kuuntelet? Kerrotko ihmisille mitä heidän pitää tehdä vai opastatko heitä löytämään ratkaisun? Tarkkaile erityisesti sitä, miten alaisesi reagoivat sinuun. Heidän käyttäytymisensä on suora reaktio sinun käyttäytymiseesi. Toiminta - reaktio. Johtaja - alainen. Kertovatko alaisesi ideoitaan asiakaspalvelun parantamiseksi tai muun toiminnan tehostamiseksi? Innoittaako liiketoiminnan tarkoitus heitä ja ymmärtävätkö he oman roolinsa tarkoituksen toteuttamisessa? Osallistuvatko kaikki aktiivisesti keskusteluun kokouksissa vai ovatko ne muutaman henkilön hallitsemia enemmistön istuessa passiivisesti kuuntelemassa? Johtajat voivat helposti parantaa alaistensa tuottavuutta antamalla heidän myötävaikuttaa. Et ole Yksinäinen ratsastaja eivätkä alaisesi ole kirppuja. Anna heille heidän tarvitsemansa työkalut ongelmiensa ratkaisemiseen. Anna heidän tehdä virheitä ilman ikäviä seurauksia, jolloin he oppivat ottamaan riskejä. Salli heidän kyseenalaistaa auktoriteettisi, koska heillä saattaa olla parempi idea tai toinen näkökanta jonkin ongelman suhteen. Kerro, mitä odotat heiltä, esitä kysymyksiä ja kuuntele vastauksia. Ennen kaikkea, ole kärsivällinen. Saattaa kestää ennen kuin alaisesi oivaltavat, että uusi lähestymistapasi on sekä aito että heidän ja yrityksen intressien mukainen. Kuvittele, että alaisille jää myönteinen muisto sinun osuudestasi heidän uransa parhaimmassa ammatillisessa kokemuksessaan. Linda Bower Wilson Learning

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 Lähtötunnelmissa Heikki, Ari, Jani ja Erkki. Jäsenemme Larissakin tavattiin kentällä. Elvikin pääsi kuvaan. Tällä koneella lennettiin. Philip ja Aija-Riitta. Tästä se sitten

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru:

Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: 17.2.2013 Hyvää helmikuuta Häjy! Kansakoulun lukukirjassa joskus ammoisina aikoina oli loru: "Helmikuu on pakkasherran. Maaliskuu maata näyttää. Huhtikuu humahuttaa. Toukokuussa touot tehdään." Jne. Tottahan

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014 Hiljaiset Päivät AALLOI LLA pe 21. - su 23.3.2014 Lahdessa Hiljaisten Päivien maastokisan eri sarjojen kiertopalkinnot: kolme monoa! Ilmoittautumiset toivotaan lippukunnittain ja maaliskuun alussa lähetetään

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 KILPAILUTOIMISTO Kilpailutoimisto on avoinna Lahden Urheilukeskuksen piha- alueella lauantaina klo 8 alkaen. Puhelin kilpailutoimistoon: 0405687059 / Juho

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

30.6.2014 Maanantai: Suunnittelua

30.6.2014 Maanantai: Suunnittelua 30.6.2014 Maanantai: Suunnittelua Piristyspartio on palannut, mutta tällä kertaa vanhusten kanssa häärivät aivan uudet kasvot! Maanantaina päiväkeskukselle kokoontui kaksi ryhmää, eli kesäkuun ryhmä perehdytti

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot