Ohjeet kansallisten valvontaviranomaisten toimesta Solvenssi II direktiivin nojalla suoritettavien vastaavuuden arviointien menetelmistä

Transkriptio

1 EIOPA-BS-14/182 FI Ohjeet kansallisten valvntaviranmaisten timesta Slvenssi II direktiivin njalla suritettavien vastaavuuden arviintien menetelmistä EIOPA Westhafen Twer, Westhafenplatz Frankfurt Germany - Tel ; Fax ; inf@eipa.eurpa.eu site:

2 Jhdant 1.1. EIOPA n laatimassa 24. marraskuuta 2010 annetun asetuksen (EU) N: 1094/2010 (jäljempänä EIOPA-asetus ) 1 16 artiklan njalla hjeita, jtka kskevat klmansien maiden valvntajärjestelyjen vastaavuuden arviintia ja täydentävät vakuutus- ja jälleenvakuutustiminnan alittamisesta ja harjittamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Eurpan parlamentin ja neuvstn direktiivin 2009/138/EY (jäljempänä Slvenssi II -direktiivi ) ja 260 artiklaa Täytäntöönpantimenpiteiden 379 ja 380 artikla sisältävää kriteerit, jita n käytettävä suritettaessa Slvenssi II -direktiivin 227 ja 260 artiklassa säädettyä klmansien maiden valvntajärjestelyjen vastaavuuden arviintia Nämä hjeet sitetaan kansallisille valvntaviranmaisille Slvenssi II -direktiivin njalla Slvenssi II -direktiivissä säädetään, että js Eurpan kmissi ei le tehnyt päätöstä tietyn klmannen maan vastaavuudesta, ryhmävalvjan n Slvenssi II -direktiivin 227 artiklan 2 khdan njalla tarkastettava masta alitteestaan tai sakasyrityksen pyynnöstä klmannen maan valvntajärjestelyn vastaavuus ryhmän vakavaraisuuslaskelmaa varten Slvenssi II -direktiivin 260 artiklan 1 khdassa säädetään samaten, että mikäli Eurpan kmissi ei le tehnyt vastaavuuspäätöstä, tarkastuksen siitä, vastaak tietyn klmannen maan harjittama ryhmävalvnta Slvenssi II -direktiivin mukaista ryhmävalvntaa, surittaa se EU:n valvntaviranmainen, jka timisi ryhmävalvjana, js 247 artiklan 2 khdassa säädettyjä perusteita svellettaisiin (vastaava ryhmävalvja). Tarkastus suritetaan klmannessa maassa sijaitsevan emyrityksen tai jnkin uninissa timiluvan saaneen vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen pyynnöstä tai vastaavan ryhmävalvjan masta alitteesta Näiden hjeiden tarkituksena n varmistaa, että ryhmävalvjat tai vastaavat ryhmävalvjat nudattavat yhtenäistä timintatapaa, jka perustuu Slvenssi II -direktiivin täytäntöönpantimenpiteissä säädettyihin vastaavuuskriteereihin. Ohjeiden mukainen prsessi auttaa vähentämään jäännösriskiä siitä, että eri ryhmävalvjat tai vastaavat ryhmävalvjat päätyvät saman klmannen maan valvntajärjestelystä erilaisiin päätöksiin tisistaan pikkeavien arviintitapjen vuksi. Js Eurpan kmissi tekee myöhemmin vastaavuuspäätöksen, se syrjäyttää ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan tekemät mahdlliset aiemmat päätökset Näitä hjeita svelletaan täydellisiin vastaavuuden arviinteihin. 1 EUVL L 331, , s EUVL L 335, , s EUVL L 12, , s /29

3 1.8. Näissä hjeissa tarkitetaan asianmaisilla kansallisilla valvntaviranmaisilla kaikkia kansallisia valvntaviranmaisia, jilla n timivalta valva (jälleen)vakuutusyrityksiä Slvenssi II -järjestelmän mukaisesti Js näissä hjeissa esiintyy termejä, jita ei määritellä, niillä tarkitetaan samaa kuin jhdant-sassa mainituissa säädöksissä Näitä hjeita svelletaan 1. huhtikuuta 2015 alkaen. Ohje 1 Yleiset periaatteet Kansallisten valvntaviranmaisten tulee nudattaa seuraavia vastaavuuden arviinnin yleisperiaatteita: a) Vastaavuuden arviintien tarkituksena n ratkaista, tarjaak klmannen maan valvntajärjestelmä vakuutuksenttajalle tai edunsaajalle sujan, jka vastaa tasltaan Slvenssi II -direktiivin I sastn VI luvussa säädettyä sujaa. b) Vastaavuuden arviinnit perustuvat kriteereihin, jtka asetetaan täytäntöönpantimenpiteiden 379 ja 380 artiklassa. Kyseisissä artiklissa selvennetään Slvenssi II -direktiiviin sisältyviä lennaisia valvntaperiaatteita. c) Vastaavuuden arviinneissa tetaan humin suhteellisuusperiaate muiden kriteerien paitsi salassapitkriteerin salta. d) Klmannen maan salassapitjärjestelyn vastaavuus n ennakkedellytys sille, että klmannen maan ryhmävalvntajärjestelystä vidaan tehdä myönteinen vastaavuuspäätös. e) Vastaavuuspäätös vidaan tehdä ainastaan järjestelystä, jka n j lemassa ja jta klmannen maan valvntaviranmainen nudattaa arviintiajankhtana. f) Arviinnin n katettava kaikki klmannen maan valvntajärjestelyn sat, jihin svelletaan täytäntöönpantimenpiteiden 379 ja 380 artiklassa asetettuja kriteerejä. Se ei siis vi kattaa ainastaan niitä sia, jilla n välitöntä merkitystä arviintia pyytäneelle ryhmälle. g) Vastaavuuden arviintien myönteiset tulkset n arviitava säännöllisin väliajin uudelleen. h) Vastaavuuden arviintien kielteiset tulkset vidaan tarkistaa asianmaisen yrityksen pyynnöstä taikka ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan masta alitteesta, js Slvenssi II -direktiivin I sastn VI luvussa säädettyyn valvntajärjestelyyn tai klmannen maan valvntajärjestelyyn n tehty merkittäviä muutksia. Ohje 2 Vastaavuuden arviintipyyntö Saatuaan pyynnön surittaa Slvenssi II -direktiivin 227 ja/tai 260 artiklan mukainen vastaavuuden arviinti ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan 3/29

4 tulee ilmittaa EIOPAlle pyynnöstä 20 työpäivän kuluessa sen vastaanttamisesta, js a) se haluaa surittaa arviinnin kansallisella taslla EIOPAn avustuksella ja knsultida muita asianmaisia kansallisia valvntaviranmaisia, tai b) js se haluaa pyytää EIOPAa surittamaan arviinnin. Pyynnön esittävän ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan tulee sallistua tekniseen arviintiin. Ohje 3 EIOPAlle arviintia varten timitettavat tiedt Js ryhmävalvja tai vastaava ryhmävalvja päättää pyytää EIOPAa surittamaan arviinnin, sen tulee timittaa pyyntönsä yhteydessä EIOPAlle sähköpstitse seuraavat tiedt: a) yritykseltä saadun pyynnön päiväys, b) pyynnön esittäneen yrityksen nimi, c) sen ryhmän nimi, jhn pyynnön esittänyt yritys kuuluu, d) maa tai maat, jiden salta arviintia n pyydetty, e) ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan yhden tai useamman yhteyshenkilön nimi ja sähköpstisite arviintipyyntöä kskevia lisätiedusteluja varten. Ohje 4 Arviinnin surittaminen EIOPAn timesta Js arviinnin surittaa EIOPA, ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan tulee ttaa humin arviinnin päätelmä, jnka EIOPA esittää vastaavuuspäätöksessä. Ohje 5 Ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan tekemän päätöksen tiedksi antaminen Ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan tulee antaa EIOPAlle tiedksi päätösehdtuksensa lpputuls ja tausta-analyysi, jtka saatetaan kaikkien kansallisten valvntaviranmaisten käyttöön. Ohje 6 Ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan tekemän päätöksen vastustaminen Kansallisten valvntaviranmaisten tulee lähettää EIOPAlle ja ryhmävalvjalle tai vastaavalle ryhmävalvjalle sähköpstitse päätösehdtusta kskevat vastalauseet enintään 10 työpäivän kuluessa päivästä, jna EIOPA asettaa vastaavuuspäätöksen ja sen tausta-analyysin jakeluun hjeen 5 njalla. Ohje 7 Ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan lpullinen päätös Ryhmävalvjan tai vastaavan ryhmävalvjan tulee dttaa, kunnes hjeessa 6 säädetty määräaika n kulunut, ja tutkia päätösehdtuksesta esitetyt 4/29

5 vastalauseet, ennen kuin se ilmittaa EIOPAlle tehneensä päätöksen ja antaa tulksen tiedksi yritykselle. Ohje 8 Kansallisella taslla suritettava arviinti / Slvenssi II -direktiivin 227 artikla Kun ryhmävalvja ja kansalliset valvntaviranmaiset päättävät surittaa Slvenssi II -direktiivin 227 artiklan njalla vastaavuuden arviinnin tai sallistua siihen, niiden tulee järjestää työnsä siten, että siinä nudatetaan teknisessä liitteessä I esitettyjä timia ja määräaikja. Ohje 9 Kansallisella taslla suritettava arviinti / Slvenssi II -direktiivin 260 artikla Kun vastaava ryhmävalvja ja kansalliset valvntaviranmaiset päättävät surittaa Slvenssi II -direktiivin 260 artiklan njalla vastaavuuden arviinnin tai sallistua siihen, niiden tulee järjestää työnsä siten, että siinä nudatetaan teknisessä liitteessä II esitettyjä timia ja määräaikja. Ohjeiden nudattaminen ja raprtintia kskevat säännöt Tässä asiakirjassa n EIOPA-asetuksen 16 artiklan njalla annettuja hjeita. EIOPA-asetuksen 16 artiklan 3 khdan mukaisesti timivaltaisten viranmaisten ja finanssilaitsten n kaikin tavin pyrittävä nudattamaan hjeita ja susituksia Timivaltaisten viranmaisten, jtka nudattavat tai aikvat nudattaa näitä hjeita, n sisällytettävä ne sääntely- tai valvntakehykseensä asianmukaisella tavalla Timivaltaisten viranmaisten n vahvistettava EIOPAlle kahden kuukauden kuluessa näiden hjeiden käännösversiiden julkaisemisesta, nudattavatk tai aikvatk ne nudattaa hjeita, sekä nudattamatta jättämisen syyt Ellei vastausta saada määräaikaan mennessä, timivaltaisten viranmaisten katstaan jättäneen ilmittamisvelvllisuutensa nudattamatta, mistä tehdään ilmitus. Tarkistusta kskeva lppusäännös EIOPA tekee näihin hjeisiin tarkistuksia. 5/29

6 Tekninen liite I Slvenssi II -direktiivin 227 artiklan njalla suritettava vastaavuuden arviinti I sa: Kansallisten valvntaviranmaisten tulee surittaa hjeen 8 mukainen arviinti seuraavien vaiheiden mukaisesti. A. Arviinnin alittaminen: 1) Saatuaan Slvenssi II -direktiivin 227 artiklan 2 khdan njalla esitetyn pyynnön ryhmävalvjan lisi ilmitettava siitä EIOPAlle 20 työpäivän kuluessa sen vastaanttamisesta ja timitettava seuraavat lisätiedt: a) yritykseltä saadun pyynnön päiväys, b) pyynnön esittäneen yrityksen nimi, c) sen ryhmän nimi, jhn pyynnön esittänyt yritys kuuluu, d) maa tai maat, jiden salta arviintia n pyydetty, e) ryhmävalvjan yhden tai useamman yhteyshenkilön nimi ja sähköpstisite arviintia kskevia tiedusteluja varten. Ilmituksen kpi tulee lähettää myös niille EU:n jäsenvaltiille, jtka vat ryhmän valvntakllegin jäseniä. Ryhmävalvjan ja EIOPAn lisi yhdessä tarkistettava, nk jkin tinen ryhmävalvja j tehnyt vastaavuuspäätöksen kyseisestä klmannesta maasta. Js n, seuraavat yksityiskhtaiset vaiheet n tteutettava ainastaan Slvenssi II -direktiivin I sastn VI luvussa säädettyyn valvntajärjestelyyn ja kyseessä levan klmannen maan valvntajärjestelyyn tehtyjen merkittävien muutsten humin ttamiseksi. 2) Ryhmävalvjan tulee pyytää EIOPAa välittämään tiedt hallintneuvstlleen viiden työpäivän kuluessa ilmituksen vastaanttamisesta ja pyytää kansallisilta valvntaviranmaisilta lisätietja merkittävistä etunäkökhdista, jtka liittyvät niiden valvmien yritysten vastaavuuden arviintiin. 3) Kansallisten valvntaviranmaisten tulee timittaa tällaiset lisätiedt arviinnista vastaavalle ryhmävalvjan henkilölle ja EIOPAlle 15 työpäivän kuluessa. 4) Ryhmävalvjan lisi tettava yhteys klmannen maan valvjaan 20 työpäivän kuluessa Slvenssi II -direktiivin 227 artiklan 2 khdan njalla tehdyn pyynnön vastaanttamisesta ilmittaakseen sille pyynnöstä ja tiedustellakseen sen halua sallistua arviintiin tai tehdä arviinnissa yhteistyötä sekä kerrttava sille kaavailtu arviintiaikataulu. Ilmitus tulee timittaa EIOPAlle. 5) Ryhmävalvjan tulee pyytää klmannen maan valvjaa antamaan vastauksensa 20 työpäivän kuluessa päivästä, jna tämä n saanut pyynnön. 6/29

7 B. Arviinnin surittaminen: 6) Ryhmävalvjan tulee alittaa tietjen keruu 10 työpäivän kuluessa siitä, kun se n saanut klmannen maan valvjalta vastauksen, jssa tämä vahvistaa sallistuvansa arviintiin tai tekevänsä siinä yhteistyötä. Tietjen keruu alitetaan lähettämällä tämän teknisen liitteen II saan sisältyvä kyselylmake. Ryhmävalvjan tulee antaa klmannen maan valvjalle vähintään 40 työpäivää aikaa tietjen timittamiseen. Ryhmävalvjan tulee ilmittaa tietpyynnöstä EIOPAlle. 7) Js klmannen maan valvja kieltäytyy vastauksessaan yhteistyöstä, ryhmävalvjan tulee ilmittaa asiasta ensin EIOPAlle ja sen jälkeen 10 työpäivän kuluessa arviintia pyytäneelle yritykselle pyytäen sitä vahvistamaan, haluaak se yhä jatkaa arviintia. Js pyynnön esittänyt yritys (jäljempänä sakasyritys ) haluaa jatkaa arviintia, ryhmävalvjan tulee alkaa kerätä tietja sakasyritykseltä. Osakasyritykselle lisi annettava vähintään 40 työpäivää aikaa vastata tietpyyntöön. 8) Ryhmävalvjan tulee pyytää sakasyritystä timittamaan tiedt kaikista asiista, jtka sisältyvät tämän teknisen liitteen II sassa levaan kyselylmakkeeseen. 9) Ryhmävalvjan tulee pyytää sakasyritystä timittamaan kaikki asiaankuuluvat klmannen maan säädökset sekä alkuperäisversiina että käännettyinä ryhmävalvjan kansalliskielelle ja/tai englanniksi. 10) Ryhmävalvjan tulee mudstaa klmannen maan valvjalle tai sakasyritykselle kyselylmakkeeseen vastaamiseksi annetun ajan umpeutumiseen mennessä arviintiryhmä, jlla n spiva asiantuntemus, tietämys ja kkemus ja jhn kuuluu muiden maiden kansallisten viranmaisten asiantuntijita mikäli näin svitaan sekä EIOPAn edustaja. 11) Js arviinnin surittamiseksi tarvittavia tietja ei pyynnöistä hulimatta le saatu, ryhmävalvjan tulee antaa päätös, jlla arviintiprsessi lpetetaan ja jssa tdetaan, ettei ryhmävalvja vi pitää klmatta maata vastaavana näytön puuttumisen vuksi. Ryhmävalvjan tulee purkaa arviintiryhmä ja ilmittaa päätöksestä EIOPAlle, kansallisille valvntaviranmaisille ja arviintia pyytäneelle yritykselle. 12) Kun ryhmävalvja n saanut klmannen maan vastauksen kyselylmakkeeseen tai sakasyrityksen timittamat tiedt, sen tulee alittaa työpöytäarviinti. Tähän vaiheeseen tulee varata aikaan vähintään 30 työpäivää. 13) Työpöytäarviinnin aikana ryhmävalvjan lisi varmistettava, että sillä n kaikki tarvitsemansa tiedt arviinnin surittamiseksi, ja pyydettävä tarvittaessa lisäselvennyksiä klmannen maan valvjalta tai sakasyritykseltä. EIOPA tulee pitää ajan tasalla arviinnin edistymisestä, jtta se vi auttaa ryhmävalvjaa. Yhteydenpit tulee jatkuvasti dkumentida hyvin. 14) Tarpeen vaatiessa ryhmävalvjan tulee hyödyntää työpöytäarviinnin aikana myös useista muista lähteistä saatua dataa/tieta. Ryhmävalvjan tulee pyytää EIOPAa saattamaan sen tietn kaikki EIOPAn hallussa levat tai muiden kansallisten valvntaviranmaisten timittamat merkitykselliset tiedt. 7/29

8 15) Arviintia suritettaessa jkainen täytäntöönpantimenpiteiden 379 artiklassa säädetty kriteeri lisi arviitava käyttäen viittä lukkaa: täyttyy, täyttyy pääsin, täyttyy sittain, ei täyty ja tarpeetn. Jtta kriteerin vidaan katsta täyttyvän, klmannen maan valvntaviranmaisen tai sakasyrityksen n esitettävä näyttöä siitä, että a) asiasta n annettu kansallisia säännöksiä, kuten lakeja, asetuksia ja/tai hallinnllisia määräyksiä, ja b) kansallisia säännöksiä svelletaan tehkkaasti käytännössä. 16) Js kansallisia säännöksiä ei le arviintiajankhtana käytössä, ryhmävalvjan tulee esittää arviintiraprtissa tarvittaessa parannusehdtuksia. C. Vastaavuuden arviinnin lppupäätelmä tai tulkset: 17) Arviintijaksn lpussa ryhmävalvjan tulee laatia raprtti, jka sisältää seuraavat tiedt: a) lyhyt esittely ryhmävalvjan timista ja niiden aikajärjestys, b) maininta siitä, nk klmas maa tehnyt yhteistyötä prsessissa, c) maininta tai yksityiskhtaiset tiedt siitä, miten tiedt kerättiin js tiedt vat peräisin muualta kuin klmannen maan valvjalta, d) lyhyt katsaus klmannen maan markkinista, e) yksityiskhtainen selvitys klmannen maan valvntajärjestelmän asiaankuuluvista näkökhdista, f) ryhmävalvjan laatiman selvityksen tuls, jnka yhteydessä lisi kerrttava, mihin tulkseen jkaisen täytäntöönpantimenpiteiden 379 artiklassa säädetyn kriteerin salta n tultu, g) vastaavuuden arviinnin lppupäätelmä, jka n jmpikumpi seuraavista: i. maa A katstaan täytäntöönpantimenpiteiden 379 artiklassa säädettyjen kriteerien njalla vastaavaksi; ii. maa A ei täytä kriteerejä eikä le vastaava. 18) Ryhmävalvjan tulee timittaa arviintiraprtin lunns kllegin jäsenille ja EIOPAlle. Ryhmävalvjan tulee myös pyytää EIOPAa timittamaan päätelmät edelleen kaikille kansallisille valvntaviranmaisille. Kansallisten valvntaviranmaisten tulee esittää raprtista humautuksensa 20 työpäivän kuluessa, ja ryhmävalvjan tulee tutkia EIOPAn kanssa tarkkaan tämän prsessin perusteella saamansa humautukset ennen päätelmiensä viimeistelyä. 19) Tämän vaiheen jälkeen ryhmävalvjan tulee timittaa raprtti klmannen maan valvjalle tietjen ikeellisuustarkastusta varten riippumatta siitä, tekeekö klmas maa prsessissa yhteistyötä vai ei. Klmannen maan valvjalle tulee antaa vähintään 15 ja enintään 25 työpäivää aikaa esittää humautuksensa tietjen ikeellisuudesta. 20) Js klmannen maan valvjalta saadaan humautuksia, arviintiryhmän tulee tutkia ne ja tehdä raprttiin tarvittavat muutkset ennen sen viimeistelyä. 8/29

9 21) Ryhmävalvjan tehtyä klmannen maan vastaavuudesta päätösehdtuksensa sen tulee timittaa EIOPAlle lppupäätelmä ja tausta-analyysi sekä pyytää EIOPAa asettamaan raprtti ja tausta-analyysi jakeluun kllegin jäsenille laittamalla ne verkksivustlleen rajitetussa käytössä levaan sin. 22) Js kansalliset valvntaviranmaiset vastustavat päätösehdtusta, niiden tulee timittaa vastalauseensa EIOPAlle ja ryhmävalvjalle sähköpstitse 10 työpäivän kuluessa päivästä, jna EIOPA n asettanut vastaavuuspäätöksen ja sen taustaanalyysin jakeluun khdan 21 njalla. Ryhmävalvjan ei tulee timittaa mitään päätöstä arviintia pyytäneelle yritykselle ennen tämän määräajan umpeutumista ja ennen kuin n saatu vahvistus siitä, ettei vastalauseita le esitetty. Js vastalauseita esitetään, ryhmävalvjan tulee tutkia ne ennen kuin se vahvistaa päätöksensä EIOPAlle ja antaa tulksen tiedksi arviintia pyytäneelle yritykselle. II sa: Kyselylmakkeen malli 1) Tiedt mahdllisista finanssivalvntaa kskevista säännöksistä sekä niiden sisällöstä ja laajuudesta, mukaan lukien tiedt seuraavista: yrityksen vakavaraisuustilanteen ja taludellisen tilan tarkastaminen, vakuutusteknisen vastuuvelan mudstamista kskeva tarkastus ja valtuus pyytää vakuutusteknisen vastuuvelan ja sen katteena levien varjen krttamista, yrityksen velvllisuus raprtida taludellisesta asemastaan ja vakavaraisuusasemastaan valvjalle ikein ajitettujen valvntatimien mahdllistamiseksi. 2) Kuvaus varjen ja velkjen arvstussääntöjä kskevista säännöksistä ja tiet siitä, svelletaank seuraavia sääntöjä: Varat ja velat arvstetaan kk taseen taludellisen arviinnin perusteella, Varat ja velat arvstetaan siihen arvn, jlla ne vitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, transaktin halukkaiden ja tisistaan riippumattmien sapulten välillä, Valvntatarkituksiin käytettävissä arvstusvaatimuksissa nudatetaan mahdllisimman paljn kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. 3) Yksityiskhtaiset tiedt vakuutustekniseen vastuuvelkaan svellettavasta lakisääteisestä järjestelystä ja valvntajärjestelystä ja maininta siitä, nk asetettu vaatimuksia tai millaisia vaatimuksia n asetettu sen varmistamiseksi, että vakuutustekninen vastuuvelka mudstetaan kaikkien (jälleen)vakuutusvelvitteiden salta, ja tarkituksena n humiida kaikki dtettavissa levat riskit, jtka liittyvät yrityksen (jälleen)vakuutusvelvitteisiin; vakuutustekninen vastuuvelka lasketaan varvaisella, lutettavalla ja pulueettmalla tavalla; 9/29

10 vakuutusteknisen vastuuvelan tas vastaa määrää, jka klmannen maan (jälleen)vakuutusyrityksen lisi maksettava, js se siirtäisi tai surittaisi spimuksen mukaiset ikeutensa ja velvllisuutensa välittömästi tiselle yritykselle tai asiaa tuntevalle, transaktin halukkaalle ja yrityksestä riippumattmalle sapulelle; vakuutustekninen vastuuvelka arvstetaan markkinaehtisesti, ja arvstuksessa hyödynnetään ja nudatetaan mahdllisimman paljn finanssimarkkiniden timittamia tietja sekä vakuutusriskeistä yleisesti saatavilla levia tietja; (jälleen)vakuutusvelvitteet segmentidaan tarkituksenmukaisiin riskiryhmiin vähintään vakuutuslajien mukaan, jtta jälleenvakuutusvelvitteet vidaan arvstaa tarkasti; käytössä n prsesseja ja menettelyjä, jilla varmistetaan vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa käytettyjen tietjen asianmukaisuus, täydellisyys ja tarkkuus. 4) Yksityiskhtaiset tiedt maan varallisuuteen svellettavasta järjestelystä, kuten tarvittaessa tiet siitä, nk asetettu vaatimuksia tai millaisia vaatimuksia n asetettu sen varmistamiseksi, että ma varallisuus lukitellaan sen mukaan, vidaank sillä vaimentaa tappiita likvidaatin tapauksessa ja timinnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. tappiiden vaimentamiseksi timinnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti ja likvidaatin tapauksessa n käytettävissä laadukkaimmat man varallisuuden erät, jihin liittyy lisävaatimuksia man varallisuuden erän riittävästä duraatista mutta jihin ei liity lunastusta kskevia kannustimia, pakllisia rahituskuluja eikä rasituksia. taseeseen sisältyvä ma varallisuus ertetaan taseen ulkpulisista eristä (esimerkiksi takauksista). ma varallisuus hyväksytään lukituksensa mukaisesti kattamaan päämavaatimukset sittain tai kknaan (laadukkain ma varallisuus). maan varallisuuteen svelletaan määrällisiä rajituksia, jilla varmistetaan päämavaatimusten kattamiseen käytettävän man varallisuuden laadukkuus. Määrällisten rajitusten puuttuessa man varallisuuden laadukkuus tulee varmistaa muilla valvntavaatimuksilla. 5) Kuvaus sijituksiin svellettavasta sääntely- ja valvntajärjestelystä sekä lisätiedt, jilla sitetaan, että yritykset saavat sijittaa maisuuteen ja välineisiin vain, js niihin liittyviä riskejä vidaan tunnistaa, mitata, seurata, hallita ja valva asianmukaisesti ja js niistä vidaan raprtida asianmukaisesti ja ne vidaan ttaa yritysten vakavaraisuustarpeissa asianmukaisesti humin; vakuutusteknisen vastuuvelan kattamiseen tarkitetut varat sijitetaan varvaisuutta nudattaen ja kaikkien vakuutuksenttajien ja edunsaajien edun mukaisesti; 10/29

11 kaikki varat sijitetaan siten, että varmistetaan kk salkun varmuus, laatu, likviditeetti, käytettävyys ja kannattavuus; sijitukset varihin, jita ei saa käyttää kaupankäyntiin, n pidettävä järkevällä taslla; sijittaminen jhdannaisinstrumentteihin n mahdllista vain, js ne auttavat pienentämään riskejä tai helpttavat tehkasta salkunhita; vältetään liiallinen riippuvuus tietyistä varista tai tietystä liikkeeseen laskijasta sekä riskien kasaantuminen; ei liian suurta keskittymäriskiä. 6) Yksityiskhtaiset tiedt päämavaatimuksiin svellettavasta lakisääteisestä järjestelystä ja valvntajärjestelystä sekä maininta siitä, nk varmistettu ja/tai miten varmistetaan seuraavat seikat: Päämavaatimukset vat riskiperusteisia, ja niiden tarkituksena n määrittää kaikki yrityksen dttamattmat, määrällisesti ilmaistavat riskit. Tässä yhteydessä ilmitetaan seuraavat tiedt: Js merkittäviä riskejä ei teta humin päämavaatimuksissa, esitetään yksityiskhtaiset tiedt mekanismista, jlla taataan, että tällaiset riskit tetaan päämavaatimuksissa riittävästi humin. Tiedt siitä, miten päämavaatimuksissa näkyy, että yrityksellä n ltava maa varallisuutta sen verran, että se kykenee kattamaan merkittävät tappit ja antamaan vakuutuksenttajille ja edunsaajille khtuullisen varmuuden siitä, että maksut suritetaan niiden erääntyessä. Mikä n päämavaatimusten kalibrintitavite? Mahdllistavatk vaatimukset sen, että yritys kykenee kestämään ainakin knkurssiskenaarin, jnka tdennäköisyys n 1/200 yhden vuden ajanjakslle, tai varmistamaan, että vakuutuksenttajat ja edunsaajat saavat vähintään samantasisen sujan? Päämavaatimusten laskennassa n varmistettava, että klmannen maan valvntaviranmaisten timet vat ikein khdennettuja ja ajitettuja. Yritykset n velvitettu ilmittamaan taludelliseen asemaansa liittyvistä ngelmista. Yritykset n velvitettu ratkaisemaan esiin tudut ngelmat. Valvntaviranmaisella n valtuudet ryhtyä tarvittaviin ja tarkituksenmukaisiin timiin yritystä vastaan, jtta se nudattaisi jälleen päämavaatimusta. Käytössä n asianmukaiset standardit, jiden mukaisesti päämavaatimuksissa n tettava humin riskien vähentämistekniikiden vaikutus. 11/29

12 On asetettu vähimmäistas, jta pienempiä päämavaatimukset eivät saa lla ja jka vastaa sitä vakuutuksenttajan sujan vähimmäistasa, jnka alittaminen laukaisee välittömät ja äärimmäiset valvntatimet. Yksittäisten yritysten päämavaatimukset lasketaan vähintään vusittain, ja niitä seurataan jatkuvasti. 7) Js järjestely mahdllistaa sisäisten mallien käytön, annetaan kuvaus säännöksistä, jita svelletaan sisäisten mallisen arviintiin liittyviin erityispiirteisiin päämavaatimuksia arviitaessa, sekä tiedt, jtka kskevat seuraavia sa-alueita: Js (jälleen)vakuutusyritys käyttää päämavaatimustensa laskemiseksi kknaista tai sittaista sisäistä mallia, laskennan tulksena saadut päämavaatimukset tarjavat vakuutuksenttajalle vähintään vastaavantasisen sujan kuin mitä paikallisten sääntöjen njalla vaadittaisiin, js sisäistä mallia ei käytetä (eli sisäinen malli mallintaa riittävästi riskejä, jille yritys altistuu tai saattaa altistua ja antaa päämavaatimuksille saman tdennäköisyyden kuin tavallinen timintatapa). Järjestelyssä n sisäisten mallien hyväksymisprsessi, jssa muun muassa vaaditaan, että sisäinen malli n hyväksyttävä ennen kuin yritys saa luvan käyttää mallia lakisääteisten päämavaatimustensa määrittämiseksi. Svellettavaan järjestelyyn sisältyvät seuraavat vaatimukset, jtka n täytettävä, jtta sisäistä mallia vidaan käyttää lakisääteisen pääman laskemiseksi: asiaankuuluva riskienhallintajärjestelmä, sisäinen malli n laajassa käytössä, ja sillä n tärkeä rli yrityksen hallintjärjestelmässä (käyttötesti), tilastlliset laatuvaatimukset, validintivaatimukset, dkumentintivaatimukset, kalibrintivaatimukset, vittjen ja tappiiden tarkastelu. Js (jälleen)vakuutusyritys käyttää päämavaatimustensa laskemiseksi sittaista sisäistä mallia, mallin laajuus määritellään ja perusteellaan selkeästi, jtta riskejä ei valittaisi parhaat päältä -periaatteella (yritys esimerkiksi mallintaa riskit vain, js se jhtaa alempaan päämavaatimukseen). Annetaan lisätietja, jtka sittavat selkeästi, mitkä riskit, varat ja/tai velat sisältyvät tai eivät sisälly sittaisen sisäisen mallin sveltamisalaan. 12/29

13 8) Kuvaus järjestelyistä, jita svelletaan salassapitvelvllisuuksiin, jita viranmaisen n nudatettava (kaikkiin vastauksiin lisätään viittaukset tässä yhteydessä svellettaviin lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin): Lakisääteinen velvllisuus. Selvitys lakisääteisestä velvllisuudesta pitää valvntatiedt salassa ja erityisesti luttamuksellisen tiedn määrittämisestä, lakisääteisestä velvllisuudesta sujata luttamukselliset tiedt, velvllisuuden sveltamisesta kaikkiin asiaankuuluviin henkilöihin (eli henkilöihin, jtka vat aiemmin työskennelleet valvntaviranmaisen palveluksessa tai timineet sen lukuun, riippumatta siitä, vatk/livatk henkilöt työntekijöitä, jhtkunnan jäseniä tai esim. ulkpulisia asiantuntijita), velvllisuuden jatkumisesta (sen sveltaminen valvntaviranmaisen palveluksessa leviin tai sen lukuun timiviin henkilöihin ja jatkuvalunteisesti myös myöhemmin). Tietjen käyttäminen. Selvitys luttamuksellisten valvntatietjen käyttörajituksista ja erityisesti siitä, nk tietjen käyttö n rajitettu ainastaan valvntatehtäviin, jtka kskevat vaatimusten nudattamisen seurantaa (muun muassa vakuutusteknisen vastuuvelan, vakavaraisuuspääman, hallinnllisten menettelyjen ja kirjanpitmenettelyjen sekä sisäisen valvnnan seuranta), seuraamusten määräämistä, tumiistuin- tai muutksenhakumenettelyjä. Tietjen luvuttaminen. Selvitys siitä, missä tilanteissa tietja vidaan luvuttaa klmansille sapulille (eli kaikille viranmaisen ulkpulisille henkilöille tai laitksille): Selvitys siitä, nk tietjen edelleen luvutukseen saatava nimenmainen lupa viranmaiselta, jlta tiedt vat lähtöisin. Selvitys tilanteista, jissa tiedt n pakk luvuttaa klmansille sapulille (esim. tumiistuimille, syyttäjille, valtin elimille). Kuvaus tietjen luvutusehdista ja tarkituksista, jihin tietja vidaan luvuttaa, sekä viranmaisen keinista vastustaa luvutusta. Eri tilanteita havainnllistetaan käytännön esimerkein. Selvitys siviili- tai riksasiita kskevissa ikeudenkäynneissä svellettavasta menettelystä (tilanteet, jissa yritys n asetettu knkurssiin tai paklliseen likvidaatimenettelyyn): luvutettavat tiedt eivät saa kskea pelastusyrityksiin sallistuvia klmansia sapulia. 13/29

14 Seuraamukset. Kuvaus kansallisista säännöksistä, jita svelletaan salassapitvelvllisuuden rikkmistapauksiin ja jita vivat lla esimerkiksi salassapitvelvllisuuden rikkmista kskevat kansallisen lain säännökset (esim. rikksista, rangaistuksista ja lainvalvnnasta). Yhteistyöspimukset. Kuvaus valtuudesta tehdä yhteistyöspimuksia (edellyttäen, että niiden yhteydessä annetaan salassapitvakuutuksia). 14/29

15 Tekninen liite II Slvenssi II -direktiivin 260 artiklan njalla suritettava vastaavuuden arviinti I sa: Kansallisten valvntaviranmaisten tulee surittaa hjeen 9 mukainen arviinti seuraavien vaiheiden mukaisesti. A. Arviinnin alittaminen: 1) Saatuaan Slvenssi II -direktiivin 260 artiklan 1 khdan njalla esitetyn pyynnön vastaavan ryhmävalvjan lisi ilmitettava pyynnön saamisesta EIOPAlle 20 työpäivän kuluessa sen vastaanttamisesta ja timitettava seuraavat tiedt: a) yrityksen esittämän pyynnön päiväys, b) pyynnön esittäneen yrityksen nimi, c) sen ryhmän nimi, jhn pyynnön esittänyt yritys kuuluu, d) maa tai maat, jiden salta arviintia n pyydetty, e) vastaavan ryhmävalvjan yhden tai useamman yhteyshenkilön nimi ja sähköpstisite arviintia kskevia tiedusteluja varten. Ilmitus lisi lähetettävä myös niille EU:n jäsenvaltiille, jtka vat ryhmän valvntakllegin jäseniä. Vastaavan ryhmävalvjan ja EIOPAn lisi yhdessä tarkistettava, nk jkin tinen vastaava ryhmävalvja j tehnyt vastaavuuspäätöksen kyseisestä klmannesta maasta. Js n, seuraavat yksityiskhtaiset timenpiteet n tteutettava ainastaan Slvenssi II -direktiivin I sastssa säädettyyn valvntajärjestelyyn ja kyseessä levan klmannen maan valvntajärjestelyyn tehtyjen merkittävien muutsten humin ttamiseksi. 2) Vastaavan ryhmävalvjan tulee pyytää EIOPAa välittämään tiedt hallintneuvstlleen viiden työpäivän kuluessa ilmituksen vastaanttamisesta ja pyytää kansallisilta valvntaviranmaisilta lisätietja merkittävistä etunäkökhdista, jtka liittyvät niiden valvmien yritysten vastaavuuden arviintiin. 3) Kansallisten valvntaviranmaisten tulee timittaa tällaiset lisätiedt 15 työpäivän kuluessa arviinnista vastaavalle vastaavan ryhmävalvjan henkilölle ja EIOPAlle. 4) Vastaavan ryhmävalvjan lisi tettava yhteys klmannen maan valvjaan 20 työpäivän kuluessa Slvenssi II -direktiivin 260 artiklan 1 khdan njalla tehdyn pyynnön vastaanttamisesta ilmittaakseen sille pyynnöstä ja tiedustellakseen sen halua sallistua arviintiin tai tehdä arviinnissa yhteistyötä sekä kerrttava sille kaavailtu arviintiaikataulu. Ilmitus tulee timittaa EIOPAlle. 5) Vastaavan ryhmävalvjan tulee pyytää klmannen maan valvjaa antamaan vastauksensa 20 työpäivän kuluessa päivästä, jna tämä n saanut pyynnön. 15/29

16 B. Arviinnin surittaminen: 6) Js klmannen maan valvja kieltäytyy vastauksessaan yhteistyöstä, vastaavan ryhmävalvjan tulee keskustella asiasta EIOPAn kanssa ja antaa 10 työpäivänä kuluessa vastauksen saamisesta päätös, jlla arviintiprsessi lpetetaan ja jssa tdetaan, ettei vastaava ryhmävalvja vi pitää klmatta maata vastaavana näytön puuttumisen vuksi. Vastaavan ryhmävalvjan tulee purkaa arviintiryhmä ja ilmittaa päätöksestä EIOPAlle, kansallisille valvntaviranmaisille ja arviintia pyytäneelle yritykselle. 7) Vastaavan ryhmävalvjan tulee alittaa tietjen keruu 10 työpäivän kuluessa siitä, kun se n saanut klmannen maan valvjalta vastauksen, jssa tämä vahvistaa tekevänsä arviinnissa yhteistyötä. Tietjen keruu alitetaan lähettämällä tämän teknisen liitteen II saan sisältyvä kyselylmake. Vastaavan ryhmävalvjan tulee antaa klmannen maan valvjalle vähintään 40 työpäivää aikaa tietjen timittamiseen. Vastaavan ryhmävalvjan tulee timittaa tietpyynnön kpi EIOPAlle. 8) Vastaavan ryhmävalvjan tulee mudstaa klmannen maan valvjalle kyselylmakkeeseen vastaamiseksi annetun ajan umpeutumiseen mennessä arviintiryhmä, jlla n spiva asiantuntemus, tietämys ja kkemus ja jhn kuuluu muiden maiden kansallisten viranmaisten asiantuntijita mikäli näin svitaan sekä EIOPAn edustaja. 9) Kun vastaava ryhmävalvja n saanut klmannen maan valvjan vastauksen kyselylmakkeeseen, sen tulee alittaa työpöytäarviinti. Tähän vaiheeseen tulee varata aikaan vähintään 40 työpäivää. 10) Työpöytäarviinnin aikana vastaavan ryhmävalvjan lisi varmistettava, että sillä n kaikki tarvitsemansa tiedt arviinnin surittamiseksi, ja pyydettävä tarvittaessa lisäselvennyksiä klmannen maan valvjalta tai arviintia pyytäneeltä yritykseltä. EIOPA tulee pitää ajan tasalla arviinnin edistymisestä, jtta se vi auttaa vastaavaa ryhmävalvjaa. Yhteydenpit tulee jatkuvasti dkumentida hyvin. 11) Tarpeen vaatiessa vastaavan ryhmävalvjan tulee hyödyntää työpöytäarviinnin aikana myös useista muista lähteistä saatua dataa/tieta. Vastaavan ryhmävalvjan tulee pyytää EIOPAa saattamaan sen tietn kaikki EIOPAn hallussa levat tai muiden kansallisten valvntaviranmaisten timittamat merkitykselliset tiedt. 12) Arviintia suritettaessa jkainen täytäntöönpantimenpiteiden 380 artiklassa säädetty kriteeri lisi arviitava käyttäen viittä lukkaa: täyttyy, täyttyy pääsin, täyttyy sittain, ei täyty ja tarpeetn. Jtta kriteerin vidaan katsta täyttyvän, klmannen maan valvntaviranmaisen n esitettävä näyttöä siitä, että a) asiasta n annettu kansallisia säännöksiä, kuten lakeja, asetuksia ja/tai hallinnllisia määräyksiä, ja b) kansallisia säännöksiä svelletaan tehkkaasti käytännössä. 16/29

17 13) Js kansallisia säännöksiä ei le arviintiajankhtana käytössä, vastaavan ryhmävalvjan tulee esittää arviintiraprtissa tarvittaessa parannusehdtuksia. C. Vastaavuuden arviinnin lppupäätelmä tai tulkset: 14) Arviintijaksn lpussa vastaavan ryhmävalvjan tulee laatia raprtti, jka sisältää seuraavat tiedt: a) lyhyt esittely vastaavan ryhmävalvjan timista ja niiden aikajärjestys, b) maininta tai yksityiskhtaiset tiedt siitä, miten tiedt kerättiin js tiedt vat peräisin muualta kuin klmannen maan valvjalta, c) katsaus klmannen maan markkinista, d) yksityiskhtainen selvitys klmannen maan valvntajärjestelmän asiaankuuluvista näkökhdista, e) kansallisen valvntaviranmaisen laatiman selvityksen tuls, jnka yhteydessä lisi kerrttava, mihin tulkseen jkaisen täytäntöönpantimenpiteiden 380 artiklassa säädetyn kriteerin salta n tultu, f) vastaavuuden arviinnin lppupäätelmä, jka n jmpikumpi seuraavista: i. maa A katstaan täytäntöönpantimenpiteiden 380 artiklassa säädettyjen kriteerien njalla vastaavaksi; ii. maa A ei täytä kriteerejä eikä le vastaava. 15) Vastaavan ryhmävalvjan tulee timittaa raprtin lunns kllegin jäsenille ja EIOPAlle. Vastaavan ryhmävalvjan tulee myös pyytää EIOPAa timittamaan päätelmät edelleen kaikille kansallisille valvntaviranmaisille. Kansallisten valvntaviranmaisten tulee esittää raprtista humautuksensa 20 työpäivän kuluessa, ja vastaavan ryhmävalvjan tulee tutkia EIOPAn kanssa tarkkaan tämän prsessin perusteella saamansa humautukset ennen päätelmiensä viimeistelyä. 16) Tämän vaiheen jälkeen vastaavan ryhmävalvjan tulee timittaa raprtti klmannen maan valvjalle tietjen ikeellisuustarkastusta varten. Klmannen maan valvjalle tulee antaa vähintään 15 ja enintään 25 työpäivää aikaa esittää humautuksensa tietjen ikeellisuudesta. 17) Js klmannen maan valvjalta saadaan humautuksia, vastaavan ryhmävalvjan tulee tutkia ne ja tehdä raprttiin tarvittavat muutkset ennen sen viimeistelyä. 18) Vastaavan ryhmävalvjan tehtyä klmannen maan vastaavuudesta päätösehdtuksensa sen tulee timittaa EIOPAlle lppupäätelmä ja tausta-analyysi sekä pyytää EIOPAa asettamaan raprtti ja tausta-analyysi jakeluun kllegin jäsenille laittamalla ne verkksivustlleen rajitetussa käytössä levaan sin. 17/29

18 19) Js kansalliset valvntaviranmaiset vastustavat päätösehdtusta, niiden tulee timittaa vastalauseensa EIOPAlle ja vastaavalle ryhmävalvjalle sähköpstitse 10 työpäivän kuluessa päivästä, jna EIOPA n asettanut vastaavuuspäätöksen ja sen tausta-analyysin jakeluun khdan 19 njalla. Vastaavan ryhmävalvjan ei tulee timittaa mitään päätöstä arviintia pyytäneelle yritykselle ennen tämän määräajan umpeutumista ja ennen kuin n saatu vahvistus siitä, ettei vastalauseita le esitetty. Js vastalauseita esitetään, vastaavan ryhmävalvjan tulee tutkia ne ennen kuin se vahvistaa päätöksensä EIOPAlle ja antaa tulksen tiedksi yritykselle. II sa Kyselylmakkeen malli: 1) Valvntaviranmaisen laaja esittely, jnka yhteydessä esitetään seuraavat tiedt: ikeusperusta ja täsmennys valvntatehtävistä ja täytäntöönpanvaltuuksista, pliitikt, hallitus ja elinkeinelämä eivät puutu asiaankuulumattmasti valvntatehtävien surittamiseen, valvntaprsessien tai -menettelyjen avimuus, riittävät taludelliset ja muut resurssit (esim. riittävä määrä spivan ammattitaidn maavaa henkilöstöä), asianmukaiset keint, jilla viranmaista sujataan jutumasta vastuuseen hyvässä uskssa tteutetuista timenpiteistä. 2) Yksityiskhtaiset tiedt valvntavaltuuksista, jita viranmainen vi käyttää vaikeuksissa leviin yrityksiin (yksittäisen yrityksen taslla) tai vaikeuksissa leviin ylimpiin emyrityksiin (ryhmän taslla) ja jihin vi kuulua varjen hallintaa kskeva kielt, tervehdyttämissuunnitelma, rahitussuunnitelma, man varallisuuden tasn uudelleen saavuttaminen, riskiprfiilin alentaminen, uudelleenarvstus alaspäin, uusien spimusten estäminen, timiluvan peruuttaminen, hallituksen jäseniä, jhtajia, laskentapäälliköitä (cntrllereita) ja muita asiaankuuluvia henkilöitä kskevat timenpiteet. 3) Yksityiskhtainen katsaus viranmaisen käytettävissä levista täytäntöönpantimenpiteistä, kuten valvntaviranmaisen valtuudesta tehdä yhteistyötä muiden viranmaisten tai elinten kanssa täytäntöönpantimenpiteissä. 18/29

19 4) Tiedt viranmaisen valtuuksista tteuttaa ennalta ehkäiseviä ja krjaavia timenpiteitä, jilla varmistetaan, että vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset nudattavat svellettavia lakeja, asetuksia ja hallinnllisia määräyksiä, sekä yksityiskhtaiset tiedt viranmaisen valtuudesta varmistaa lakien, asetusten ja hallinnllisten määräysten jatkuva nudattaminen (esim. paikalla tehtävin tarkastuksin) sekä timenpiteistä, jilla estetään säännösten vastaisen timinnan jatkuminen tai rangaistaan siitä; valtuudesta ilmittaa ngelmista, jtka vivat liittyä esimerkiksi yrityksen tai ryhmän taludellisen asemaan; valtuudesta velvittaa (jälleen)vakuuttaja ratkaisemaan valvjan esiin tumat ngelmat; valtuudesta saada kaikki tarvittavat tiedt yrityksen tai ryhmän valvnnan harjittamiseksi. 5) Tutkitaank viranmaisen yleisen tehtävänhidn yhteydessä viranmaisen päätöksen mahdllinen vaikutus rahitusjärjestelmiin maailmanlaajuisesti, erityisesti kriisitilanteissa, kyseisenä ajankhtana saatavilla levien tietjen perusteella? Esimerkkejä tältä sin hiljattain tteutetuista timista. Yksityiskhtaiset tiedt lakisääteisistä vaatimuksista, jtka kskevat ulkmaisten valvjien kanssa kriisi- tai nrmaalitilanteissa jaettavia tietja. Yksityiskhtaiset tiedt ryhmävalvntaan svellettavista lakisääteisistä vaatimuksista, jtka kskevat tietjen jakamista kriisi- tai nrmaalitilanteissa ja jita vivat lla muun muassa seuraavat: valtuus tai valmius timittaa tietja ryhmän sisäisistä liiketimista, ennakktietjen vaihtaminen päätöksistä, jtka saattavat vaikuttaa ETA-jäsenvaltin kuuluvien yksiköiden vakavaraisuuteen, valtuus tai valmius käteissiirtihin, valtuus tai valmius tukea valvttujen yksiköiden vapaita varja kskevia rajituksia. 6) Ottaak viranmainen humin timiensa mahdlliset myötäsykliset vaikutukset sillin, kun finanssimarkkiniden kehitys n pikkeuksellista? Esimerkkejä tältä sin hiljattain tteutetuista timista. 7) Selvitys ryhmävalvnnan yhteydessä käytettävistä valvntavaltuuksista, -järjestelyistä tai -vaatimuksista, jtka kskevat muiden maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Ilmitetaan seuraavat tiedt: Vik valvntaviranmainen timia kansallisten säännösten njalla kaikkien maan lainkäyttöalueella ktipaikan maavien ryhmien ryhmävalvjana? 19/29

20 Js valvntaviranmainen n ryhmävalvja, timiik se keskeisissä kysymyksissä yhteyspisteenä ryhmän taslla ja kantaak se vastuun seuraavista seikista: tietjen krdininti ja levittäminen, ryhmän taludellisen aseman arviinti, kk ryhmää kskevien valvntatimien suunnittelu ja krdininti, kriisinhallintakehyksen laatiminen, tarpeen vaatiessa ryhmän sisäisen mallin sveltamisen arviiminen ja sitä kskevan päätöksen tekeminen sen jälkeen, kun päätöksestä n neuvteltu muiden asianmaisten valvntaviranmaisten kanssa. Onk valvntaviranmaisella ryhmävalvjana timiessaan etuikeus neuvtella ja kutsua mukaan etukäteen asianmaisia valvntaviranmaisia sillin, kun se aik tehdä tarkastuksen ETA-alueella sijaitsevassa (jälleen)vakuutusyrityksessä? Tiet siitä, svelletaank yhteistyöjärjestelyjen lumiseen säännöksiä, jtka antavat mahdllisuuden seuraaviin: Perustetaan valvntakllegi tai vastaavat yhteistyöjärjestelyt, jissa vat mukana vähintään kaikki ryhmävalvnnan kannalta merkitykselliset viranmaiset seuraavin kriteerein: ryhmän merkitys markkiniden yleisen rahitusvakauden kannalta, ryhmän merkitys tiettyjen vakuutusmarkkiniden kannalta, valvntakäytäntöjen samanlaisuus, ryhmän harjittaman vakuutustiminnan lunne ja mnimutkaisuus. Js valvntakllegi tai vastaavat yhteistyöjärjestelyt perustetaan, niiden timinta ja rganisaati perustuvat kirjallisiin spimuksiin, kuten säännöksiin, jtka kskevat yhteistyö- tai tietjenvaihtvelvllisuutta ja päätöksentekprsessia (jssa pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys). Ilmitetaan, nk käytössä riidanratkaisumekanismi sellaisia tilanteita varten, jissa muiden asiaankuuluvien valvntaviranmaisten kanssa syntyy erimielisyyksiä. Js mekanismi n lemassa, siitä annetaan yksityiskhtaiset tiedt. 8) Kuvaus järjestelyistä, jita svelletaan salassapitvelvllisuuksiin, jita viranmaisen n nudatettava (kaikkiin vastauksiin lisätään viittaukset tässä yhteydessä svellettaviin lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin): Lakisääteinen velvllisuus. Selvitys lakisääteisestä velvllisuudesta pitää valvntatiedt salassa ja erityisesti luttamuksellisen tiedn määrittämisestä, lakisääteisestä velvllisuudesta sujata luttamukselliset tiedt, 20/29

21 velvllisuuden sveltamisesta kaikkiin asiaankuuluviin henkilöihin (eli henkilöihin, jtka vat aiemmin työskennelleet valvntaviranmaisen palveluksessa tai timineet sen lukuun, riippumatta siitä, vatk/livatk henkilöt työntekijöitä, jhtkunnan jäseniä tai esim. ulkpulisia asiantuntijita), velvllisuuden jatkumisesta (sen sveltaminen valvntaviranmaisen palveluksessa leviin tai sen lukuun timiviin henkilöihin ja jatkuvalunteisesti myös myöhemmin). Tietjen käyttäminen. Selvitys luttamuksellisten valvntatietjen käyttörajituksista ja erityisesti siitä, nk tietjen käyttö n rajitettu ainastaan valvntatehtäviin, jtka kskevat vaatimusten nudattamisen seurantaa (muun muassa vakuutusteknisen vastuuvelan, vakavaraisuuspääman, hallinnllisten menettelyjen ja kirjanpitmenettelyjen sekä sisäisen valvnnan seuranta), seuraamusten määräämistä, tumiistuin- tai muutksenhakumenettelyjä. Tietjen luvuttaminen. Selvitys siitä, missä tilanteissa tietja vidaan luvuttaa klmansille sapulille (eli kaikille viranmaisen ulkpulisille henkilöille tai laitksille): Selvitys siitä, nk tietjen edelleen luvutukseen saatava nimenmainen lupa viranmaiselta, jlta tiedt vat lähtöisin. Selvitys tilanteista, jissa tiedt n pakk luvuttaa klmansille sapulille (esim. tumiistuimille, syyttäjille, valtin elimille). Kuvaus tietjen luvutusehdista ja tarkituksista, jihin tietja vidaan luvuttaa, sekä viranmaisen keinista vastustaa luvutusta. Eri tilanteita havainnllistetaan käytännön esimerkein. Selvitys siviili- tai riksasiita kskevissa ikeudenkäynneissä svellettavasta menettelystä (tilanteet, jissa yritys n asetettu knkurssiin tai paklliseen likvidaatimenettelyyn): luvutettavat tiedt eivät saa kskea pelastusyrityksiin sallistuvia klmansia sapulia. Seuraamukset. Kuvaus kansallisista säännöksistä, jita svelletaan salassapitvelvllisuuden rikkmistapauksiin ja jita vivat lla esimerkiksi salassapitvelvllisuuden rikkmista kskevat kansallisen lain säännökset (esim. rikksista, rangaistuksista ja lainvalvnnasta). Yhteistyöspimukset. Kuvaus valtuudesta tehdä yhteistyöspimuksia (edellyttäen, että niiden yhteydessä annetaan salassapitvakuutuksia). 21/29

22 9) Selvitys siitä, svelletaank tiettyjä säännöksiä ja kuinka laajasti niitä svelletaan viranmaisen valtuuteen tehdä yhteistyötä seuraavien kanssa: Valvntaviranmaiset myös asiissa, jtka kskevat henkilöiden valtuutusten ja spivuuden arviintia, sekä valvttavien yritysten tai ryhmien taludellista vakautta kskevien ngelmien tiedttamista. Muut viranmaiset, elimet, henkilöt tai laitkset, jtka vastaavat seuraavista tai valvvat seuraavia: rahituslaitsten tai -markkiniden valvnta, likvidaati- tai knkurssimenettelyt, lakisääteisten tilintarkastusten surittaminen, yhtiöikeuden rikkmusten selvittäminen ja tutkinta. Keskuspankit. Rahituslainsäädännöstä vastaavat valtin viranmaiset (vakavaraisuuden valvmiseksi). Muut viranmaiset, elimet, henkilöt tai laitkset (täsmennettävä). 10) Katsaus valvntajärjestelmässä svellettavista hallintvaatimuksista sekä erityisesti tiet siitä, vaaditaank ryhmiltä tehkas hallintjärjestelmä, jhn sisältyvät läpinäkyvä rganisaatirakenne, jssa vastuualueet n jaettu selvästi ja ertettu tisistaan asianmukaisesti, tehkas järjestelmä ikea-aikaista tiednvälitystä varten, kirjalliset timintaperiaatteet ja varautumissuunnitelmat. 11) Kuvaus jhtajiin ja keskeisiä tehtäviä hitaviin henkilöihin svellettavista spivuusvaatimuksista (esimerkiksi riittävä ammatillinen pätevyys, tiedt ja kkemus) sekä mitteettmuusvaatimuksista (esimerkiksi hyvä maine ja rehellisyys). 12) Katsaus valvntajärjestelmässä svellettavista riskienhallintavaatimuksista sekä erityisesti tiet siitä, vaaditaank ryhmiltä tehkas ja hyvin integritu riskienhallintajärjestelmä, jnka tarkituksena n tunnistaa, mitata, seurata ja hallita (jatkuvalunteisesti) riskejä, jille ryhmä altistuu tai saattaa altistua sekä raprtida tällaisista riskeistä (sekä yksittäiset että yhteenlasketut riskit ja niiden riippuvuussuhteet) ja riskienhallintatimint, jka n rakenteeltaan sellainen, että se helpttaa riskienhallintajärjestelmän täytäntöönpana. 13) Katsaus vaatimuksista, jiden mukaisesti ryhmän n arviitava mat vakavaraisuustarpeensa ttamalla humin riskiprfiilinsa, riskirajat ja liiketimintastrategian (ja jtka vat rinnastettavissa riski- ja vakavaraisuusarvin). 22/29

23 14) Kuvaus säännöksistä, jilla varmistetaan, että ryhmillä n tehkas, pulueetn ja riippumatn sisäisen tarkastuksen timint, jnka tuttamat havainnt ja susitukset ilmitetaan hallint-, jht- tai valvntaelimelle. 15) Katsaus valvntajärjestelmässä svellettavista sisäisen valvnnan vaatimuksista sekä vaatimuksista, jiden mukaisesti ryhmällä n ltava hallint- ja kirjanpitmenettelyt, sisäisen valvnnan puitteet, asianmukaiset raprtintijärjestelyt ryhmän kaikilla tasilla ja säännösten nudattamista valvva timint (esitetään yksityiskhtaiset tiedt kyseiseen timintn kuuluvista vastuualueista). 16) Vaaditaank valvntajärjestelmässä aktuaaritiminta? Millaisin edellytyksin? Luettel tähän timintn kuuluvista vastuualueista sekä asiantuntijuutta ja pätevyyttä kskevista mahdllisista erityisvaatimuksista. 17) Tiedt mahdllisista ulkistamista kskevista säännöksistä ja niiden laajuudesta sekä seuraavat tiedt: Ovatk vakuutusyritysryhmät vastuussa lakisääteisistä velvitteistaan niiden ulkistaessa tehtäviä tai timintja? Missä tilanteissa ryhmät eivät saa ulkistaa lennaisia tai tärkeitä tehtäviään tai timintjaan? Ilmitetaank valvntaviranmaiselle aikmuksesta ulkistaa lennaisia tai tärkeitä tehtäviä tai timintja? Vik valvntaviranmainen tehdä ulkistettuja timintja kskevia tarkastuksia? 18) Yksityiskhtaiset tiedt vaatimuksista, jilla varmistetaan, että ryhmillä n käytössään menettelyt, jiden avulla ne vivat tunnistaa taludellisen tilansa heikkenemisen ja ilmittaa siitä valvntaviranmaisille. 19) Yksityiskhtaiset tiedt siitä, nk tilintarkastajan velvllisuutena ilmittaa ja kuinka laajasti sen n ilmitettava lakien, asetusten tai hallinnllisten määräysten rikkmisesta, seikista, jtka saattavat heikentää yrityksen timinnan jatkumista, tilien vahvistamatta jättämisestä (tai varausten esittämisestä), päämavaatimuksen täyttämättä jättämisestä. 20) Kattava katsaus siitä, mitkä tietryhmät n julkistettava ja kuinka usein. Erityinen selvitys siitä, vaaditaank ryhmiä julkistamaan tietja, jtka kskevat niiden liiketimintaa ja tulsta, hallintjärjestelmää, riskialttiutta, riskien keskittymistä, vähentämistä ja riskiherkkyyttä, 23/29

24 varjen, vakuutusteknisen vastuuvelan ja muiden velkjen arvstusperusteita ja -menetelmiä, pääman hallintaa sekä man varallisuuden määrää ja päämavaatimuksia, merkittäviä ryhmän sisäisiä liiketimia sekä merkittäviä keskittymäriskejä. 21) Minkä tyyppisiä kirjanpit-, vakavaraisuus- ja tilasttietja n valvntaviranmaisen saatavissa ja kuinka usein? 22) Tiedt mahdllisista määrämistusyhteyksien hankintja kskevista säännöksistä ja valvntavaltuuksista ja niiden laajuudesta sekä tiet siitä, sisältyykö niihin ilmitus aikmuksesta mistaa tai suurentaa suraan tai välillisesti määrämistusyhteyttä, valvntaviranmaisen ikeus vastustaa ehdtettua hankintaa sekä valtuus pidättää ääniikeudet ja/tai valtuus mitätöidä annetut äänet, kynnysarvja, jiden ylittyessä tai alittuessa hankinnasta n tehtävä ilmitus, mahdllisuus arviida rahitusalan yritysten tekemiä hankintja, jiden edellytyksenä n ennakkn kuuleminen. 23) Tiedt mahdllisista määrämistusyhteyksien luvutuksia kskevista säännöksistä ja valvntavaltuuksista ja niiden laajuudesta sekä tiet siitä, sisältyykö niihin ilmitus aikmuksesta luvuttaa suraan tai välillisesti määrämistusyhteys, kynnysarvja, jiden ylittyessä tai alittuessa luvutuksesta n tehtävä ilmitus. 24) Tiedt mahdllisista yritykseltä saatavissa levia tietja kskevista säännöksistä ja valvntavaltuuksista ja niiden laajuudesta sekä tiet siitä, sisältyykö niihin kynnysarvja, jiden ylittyessä tai alittuessa määrämistusyhteyksien hankinnista tai luvutuksista n tehtävä ilmitus, säännöllisesti (esim. vusittain) tehtäviä ilmituksia määrämistusyhteyksistä, kuten niiden ksta. 25) Tiedt mahdllisista asiaankuuluvien tietjen jatkuvaa arviintia, hyväksymistä ja luvutusta kskevista vaatimuksista annetuista säännöksistä ja valvntavaltuuksista ja niiden laajuudesta sekä tiedt vakuutuskannan luvutuksista tai yksittäisten spimusten luvutuksista (esim. jälleenvakuutusspimusten yhteydessä), jhta kskevista muutksista ja timintasuunnitelmasta. 26) Tiedt mahdllisista vaatimuksista ja valvntavaltuuksista, jtka kskevat yrityksen velvllisuutta timittaa tiedt määrämistusyhteyden uuden mistajan tai hankkijan maineen ja taludellisen vakauden arviinnista, sekä tiedt tällaisten vaatimusten ja valvntavaltuuksien sisällöstä. 24/29

25 27) Tiedt mahdllisista finanssivalvntaa kskevista säännöksistä sekä niiden sisällöstä ja laajuudesta, mukaan lukien tiedt seuraavista: yrityksen tai ryhmän vakavaraisuustilanteen ja taludellisen tilan tarkastaminen, vakuutusteknisen vastuuvelan mudstamista kskeva tarkastus ja valtuus pyytää vakuutusteknisen vastuuvelan ja sen katteena levien varjen krttamista, yrityksen velvllisuus timittaa valvjalle tilinpäätösraprtinnin sisältämät tiedt. 28) Kuvaus varjen ja velkjen arvstussääntöjä kskevista säännöksistä ja tiet siitä, svelletaank seuraavia sääntöjä: Varat ja velat arvstetaan kk taseen taludellisen arviinnin perusteella. Varat ja velat arvstetaan siihen arvn, jlla ne vitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, transaktin halukkaiden ja tisistaan riippumattmien sapulten välillä. Valvntatarkituksiin käytettävissä arvstusvaatimuksissa nudatetaan mahdllisimman paljn kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. 29) Yksityiskhtaiset tiedt vakuutustekniseen vastuuvelkaan svellettavasta lakisääteisestä järjestelystä ja valvntajärjestelystä sekä maininta siitä, nk varmistettu ja/tai miten varmistetaan, että vakuutustekninen vastuuvelka mudstetaan kaikkien (jälleen)vakuutusvelvitteiden salta, ja tarkituksena n humiida kaikki dtettavissa levat riskit, jtka liittyvät ryhmään kuuluvien yritysten (jälleen)vakuutusvelvitteisiin; vakuutustekninen vastuuvelka lasketaan varvaisella, lutettavalla ja pulueettmalla tavalla; vakuutusteknisen vastuuvelan tas vastaa määrää, jka klmannen maan (jälleen)vakuutusyrityksen lisi maksettava, js se siirtäisi tai surittaisi spimuksen mukaiset ikeutensa ja velvllisuutensa välittömästi tiselle yritykselle tai asiaa tuntevalle, transaktin halukkaalle ja yrityksestä riippumattmalle sapulelle; vakuutustekninen vastuuvelka arvstetaan markkinaehtisesti, ja arvstuksessa hyödynnetään ja nudatetaan mahdllisimman paljn finanssimarkkiniden timittamia tietja sekä vakuutusriskeistä yleisesti saatavilla levia tietja; (jälleen)vakuutusvelvitteet segmentidaan tarkituksenmukaisiin riskiryhmiin vähintään vakuutuslajien mukaan, jtta jälleenvakuutusvelvitteet vidaan arvstaa tarkasti; käytössä n prsesseja ja menettelyjä, jilla varmistetaan vakuutusteknisen vastuuvelan laskennassa käytettyjen tietjen asianmukaisuus, täydellisyys ja tarkkuus; 25/29