Olli Pahkala in memoriam

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olli Pahkala in memoriam"

Transkriptio

1 JätepLUS JÄSENLEHTI 5/2010 Jätealan ammattilaisille Sertifiointijärjestelmä kaatopaikkahankkeen laadunvalvojille? JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Olli Pahkala in memoriam Tapasimme Tapani Flaamingin

2 JätePLUS Tässä numerossa s.5 Jätehuoltopäivien ekskursiolla päästiin Ämmässuon huoltotunneliin. s.7 Kaatopaikkahankkeessa tarvitaan lennonjohtajaa. Pääkirjoitus...3 JHY tiedottaa: syyskokouskuulumisia...4 Jätehuoltopäivät Tapani Flaaming, uusi kunniajäsen...6 Pääartikkeli: Kaatopaikkahankkeeen laadunvalvonta...7 Kompostoinnin hajuhaittoja voi hallita Kotitaloudet jatkavat kompostointia Keskustelua: Biojätteen keräys kannattaa Hyötypalat Olli Pahkalan muistoksi Yhteisöjäsenet Tapahtumakalenteri futureimagebank.com Kannen kuva: futureimagebank.com 2 kannen kuva: futureimagebank.com Jätehuoltoyhdistys ry:n jäsenlehti JätepLUS Julkaisija: Jätehuoltoyhdistys ry Päätoimittaja: Auli Hovi Ekokem Oy Ab PL RIIHIMÄKI puh Toimittaja: Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A HELSINKI puh Taitto: Johanna Luumi ISSN Pankkiyhteys: Nordea tilinro

3 JätePLUS Kunnan itsemääräämisoikeus säilyy jätteenkuljetuksessa Kunnan oikeus päättää yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmästä säilyi eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä uudeksi jätelaiksi. Tämä on voitto rapautumassa olevalle kunnalliselle itsehallinnolle. Tähänastista sopimusperäistä jätteenkuljetusmahdollisuutta kannattivat lakiluonnoksesta antamissaan lausunnoissa kymmenet tahot, muiden muassa Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton hallitus päätti jo yli kaksi vuotta sitten kannattaa sopimusperusteisen järjestelmän jatkamista. Paradoksaalista onkin se, että kuntien omistamia jätelaitoksia edustavalla Jätelaitosyhdistyksellä on ollut asiasta aivan päinvastainen kanta kuin kuntien itsemääräämisoikeutta puolustavalla Kuntaliitolla. Jätelaitosyhdistys on ollut merkittävin yhden eli kunnan järjestelmän puolestapuhuja ja katsonut, että sopimusperusteinen vaihtoehto tulee ehdottomasti poistaa huonona sääntelynä lakiesityksestä. Eli yhdistyksen mielestä lähes 200 sopimusperusteista kuntaa ei kykene alueellaan päättämään kuljetusjärjestelmästä, vaan sopimusperusteiset kunnat tulee lailla pakottaa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tuleekin mieleen vanha sananlasku rengistä ja isännästä. Kunnan luulisi olevan isäntä alueellaan ja jätelaitoksen enemmänkin rengin roolissa. Toisaalta, mihin jätehuollosta on kadonnut kaikessa muussa palvelutoiminnassa peräänkuulutettu asiakaslähtöisyys? Entä kustannustehokkuuteen ohjaavien markkinavoimien, innovointi- ja investointimahdollisuuksien hyödyntäminen, joissa lähtökohtina ovat esimerkiksi jätteentuottajien, kotitalouksien, laitosten sekä jätealan yritysten mahdollisimman laaja oikeus päättää itse, miten jätteet kerätään, kuljetetaan ja hyödynnetään? Tämä kaikki toki kunnan valvonnan alla niin, että sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Jätehuoltoyhdistys ry on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI (mm. osoitemuutokset) 3Pääkirjoitus Kun lakiesityksellä suitsitaan markkinaehtoista toimintaa yhä enemmän muun muassa lisäämällä kunnan vastuulle tulevan yhdyskuntajätteen määrää yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuksen jätteillä, annetaan käytännössä kuntien jätelaitoksille lisävelvoitteita, mutta ennen kaikkea lisämarkkinoita ilman että lisämarkkinoista todella kilpailtaisiin. Onko siis vaarana, että tällä menolla hyvästä rengistä tuleekin huono isäntä? Mauri Marttila Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen jäsen

4 JätePLUS JHY tiedottaa Kuulumisia syyskokouksesta Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidettiin keskiviikkona Jätehuoltopäivien yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi vuoden 2008 uudelleen tehty tilinpäätös sekä vuoden 2009 tilinpäätös. Tammikuussa paljastuneen talousrikosepäilyn takia näiden vuosien vastuuvapaudesta päätetään hallituksen esityksestä vasta oikeudenkäynnin jälkeen. Kokouksessa esiteltiin myös talousepäselvyyksien takia suoritettu erityistilintarkastus, jonka aineisto on toimitettu poliisille Puheenjohtaja Auli Hovi kertoi kokouksessa talousrikosepäilyn käsittelyn etenemisestä. Poliisin esitutkinta saatiin päätökseen ja asia siirtyy syyttäjälle. Lakimiehen ja poliisin mukaan tapaus tulee oikeuskäsittelyssä olemaan melko selkeä, sillä epäilty, yhdistyksen edellinen taloudenhoitaja, on tunnustanut teot. Epäillyn varoja on asetettu hukkaamiskieltoon, mutta silti kavalletuksi epäiltyjen varojen takaisin saaminen on epävarmaa. Mahdollisesti varoja voidaan periä myös tilintarkastajilta, mikäli he ovat toimineet huolimattomasti. Kokouksessa hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valittiin ensi vuoden hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle. Pitkäaikaisen hallituksen jäsenen, Sisko Kvistin, jätettyä paikkansa uudeksi hallituksen varajäseneksi valittiin Risto Pohjanpalo Kuusakoski Oy:stä. Oulun aluetoiminnan yhteyshenkilönä toimii Katri Päivärinta. Tilintarkastajiksi valittiin Tilintarkastusrengas Oy:n nimeämä vähintään HTM-tilintarkastaja sekä Antti Karlin Jätehuoltoyhdistyksestä. Varatilintarkastajiksi valittiin niin ikään Tilintarkastusrengas Oy:n nimeämä vähintään HTM-tilintarkastaja sekä Margareta Wahlström Jätehuoltoyhdistyksestä. Yhdistyksen kunniajäseneksi valittiin Tapani Flaaming. Hallituksen kokoonpano vuonna 2011: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet: Sirje Sten Risto Saarinen Johanna Krabbe Juha Uuksulainen Auli Hovi Esa Mäkelä Varajäsenet: Sakari Salonen Juha-Pekka Salmi Mauri Marttila Risto Pohjanpalo Tuorein tieto yhdistyksestä: Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet henkilöjäseniksi: Jenni Ala-Lipasti Holger Boström Juha Einola Sanna Haapasilta Raakel Jaloniemi Hannu Kupiainen Johanna Laaksonen Mika Laine Sami Määttä Varpu Nurmi Susanna Ollila Jonna Paatonen Sirkka Palmikainen Hannu Suikkanen Mika Surakka Maria Söderström Anna-Maija Viskari yhteisöjäseniksi: Lappeenrannan kaupunki Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Onni Forsell Oy Palautetta tästä lehdestä, kehitysehdotuksia ja juttuvinkkejä voi lähettää osoitteella futureimagebank.com 4

5 JätePLUS Pekka Jalkanen ja Osmo Soininvaara avasivat keskustelun. Ammattilaiset kokoontuivat Jätehuoltopäiville 24. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät houkuttelivat Helsingin Messukeskukseen lähes 250 jätehuollon ajankohtaisista asioista kiinnostunutta osanottajaa. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestettiin lokakuuta ympäristötekniikkamessujen yhteydessä. Osmo Soininvaaran avauksen jälkeen keskityttiin päivien ensimmäiseen teeman, jätelain kokonaisuudistukseen. Ylijohtaja Pekka Jalkanen ympäristöministeriöstä toimi osuuden puheenjohtajana. Hän vakuutti, että periaatteelliset muutokset jätelaissa ovat vähäisiä. Puheenvuoron saivat myös toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:stä sekä toimialajohtaja Jorma Mikkonen Lassila & Tikanoja Oyj:stä, joten jätelakia tarkasteltiin niin kuntien kuin ympäristöhuoltoalan yritystenkin näkökulmasta. Lounastauon jälkeen kuultiin Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Immo Sundholmin johdolla jätehuollon uusista tuulista: hän itse kertoi, miten jätteistä tehdään biodieseliä, ja ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta esitteli uuden Ilmasto info -neuvontakeskuksen. Iltapäiväosuudessa toimialajohtaja Jukka Paavilainen FCG Finnish Consulting Group Oy:stä kertoi jätteiden putkikuljetusjärjestelmästä. Aamuvirkut tutustuivat Ämmässuohon. Vielä ennen päiväosuuden päättävää Jätehuoltoyhdistyksen syyskokousta tutkija Jussi Kauppila Suomen ympäristökeskuksesta sekä asianajaja Kari Marttinen Hammarström Puhakka & Partners Oy:stä pureutuivat pakkausten tuottajavastuun sudenkuoppiin ja niiden välttämiseen. Ensimmäinen päivä huipentui Crowne Plazan illalliseen, jonka aikana puheensorina oli korviahuumaava. Illalliselle osallistui jopa enemmän väkeä kuin Jätehuoltopäiville, sillä nekin, jotka eivät kiireiltään ehtineet viettää työpäivää Jätehuoltopäivillä, halusivat tulla mukaan illalliselle tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin jätehuollon ammattilaisiin. Tilaisuudessa julkistettiin myös syyskokouksessa päätetty Tapani Flaamingin valinta Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäseneksi. Vaikka keskiviikon ohjelma venyi yöhön asti, torstaina niin moni oli herännyt ajoissa, etteivät ekskursiolle lähtevät mahtuneet yhteen bussiin. Niinpä kohti Ämmässuon kaatopaikka-aluetta lähdettiin kahdella. Pääkohteena oli tutustuminen Pohjoismaiden suurimpaan kaasumoottorivoimalaitokseen, mutta samalla kirkkaassa ja kylmässä syysaamussa tutustuttiin Ämmässuon kaatopaikka-alueeseen laajemminkin. Ämmässuolta palattiin takaisin Messukeskukseen ja lounaalle Talvipuutarhaan. Ne, jotka eivät lähteneet Ämmässuolle, olivat ehtineet sillä välin tutustua messuihin. Iltapäivän teemana oli jakaa tietoa päätöksenteon tueksi, ja puheenjohtajana toimi tutkimusinsinööri Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta. Tutkija Nea Teerioja Helsingin yliopistosta ennusti jätemääriä vuoteen 2030 ja Tuuli Myllymaa tarkasteli jätehuollon hiilijalanjälkeä. Kahvitauon jälkeen siirryttiin päivittäistavarakaupan maailmaan ja jäteraportoinnin tulevaisuuteen johtaja Mikko Valtosen (2 Future Oy) johdattamana. Viimeiseksi vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri MTT Tutkimus Oy:stä kertoi ruokajätteen hävikistä ja sen vähentämisestä elintarvikeketjussa. Ensi vuonna jätehuoltopäivät järjestetään Tampereella hotelli Rosendahlissa. Tapaamisiin siis siellä! 25. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahlissa Tampereella

6 Tapani Flaaming muistetaan Jätehuoltopäivien sponsoripuheenvuoroistaan onhan illallisten kahveista ja konjakeista perinteisesti nautittu Flaaming Oy:n laskuun. Jätehuoltoyhdistykseen hän muistelee kuuluneensa alusta asti. Saamastaan huomionosoituksesta tuore kunniajäsen on otettu: Tiesin, että olen omasta ja äitini mielestä hyvä, mutta se lämmittää, että muutkin ovat sitä mieltä, hän sanoo pilke silmäkulmassa. Oman yrityksensä Flaaming perusti vuonna Jätehuoltolakia uudistettiin tuolloin, ja jokaiseen talouteen vaadittiin säkkiteline. Niitä hän alkoi myydä. Ajattelin, että jos ei lain avulla pärjää, niin millä sitten? Pikkuhiljaa tuotevalikoima laajeni ja yritys kasvoi. Jäteastiat muodostivat yhden kivijalan, jäteautot toisen. Myös säkit olivat aluksi tärkeä myyntiartikkeli. Myöhemmin valikoimiin tulivat lisäksi kontit ja lavat. Alunperin hän pyöritti yksin firmaansa kotoa käsin. 6 Jätelain uudistus auttoi alkuun Tapani Flaaming valittiin syyskokouksessa Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäseneksi. Perustamastaan Flaaming Oy:stä väistynyt yrittäjä ja kauppamies keskittyy nyt golfiin. Menestyksen salaisuuden Flaaming uskoo löytyvän henkilökohtaisista suhteista. Heti ensimmäisenä vuonna hän oppi tuntemaan koko Suomen jätehuoltoliikkeet. Kävin aina paikan päällä ja tein töitä naamatusten, en pelkällä puhelimella tai sähköpostilla niin kuin monet nykyisin. Hän teki myös paljon esittelyajoja jäteautolla ja houkutteli jäteyritysten johtajat rattiin. Siinä pienessä kopissa oppi tuntemaan hyvin. Jopa niin hyvin, että kun Flaaming piti viime elokuussa läksiäiset asiakkaidensa vaatimuksesta, lämmittävin puheenvuoro kuului: Et sä Tapsa meille mikään myyjä ole, vaan ystävä ja kaveri. Suhteet ovat pysyneet hyvinä myös kilpailijoihin. Esimerkiksi L&T on jäteautopuolella iso asiakas, mutta astiapuolella kovin kilpailija. Suhteet omaan henkilöstöön ovat Flaamingin mielestä vähintään yhtä tärkeitä. On tosi tärkeää, että pomo käy juttelemassa kaikkien alaisten kanssa aika ajoin, sen olen itse oppinut kantapään kautta. Sillä tavalla uskalletaan tulla sanomaan asioista eikä mikään jää kytemään. Flaamingilla on mielestään ollut myös kyky löytää oikeita ihmisiä oikeisiin tehtäviin luvun puolessa välissä taloon tuli yksi pesäpalloilija. Kohta meillä oli koko joukkue. Päättelin, että työntekijät eivät istu kapatapasimme Pian hän huomasi tarvitsevansa sihteerin, jonka piti osata paitsi konekirjoitusta, myös ruuanlaittoa toimenkuvaan kun kuului myös tehdä ruokaa Flaamingin tyttärelle. Rekrytointi oli ilmeisen onnistunut, sillä Laaksosen Sinikka jäi eläkkeelle Flaaming Oy:stä. Tätä nykyä on henkilökuntaa kymmenkunta. Kun päätin, että kodin pitää olla koti, vuokrasin vanhalta työnantajaltani Upolta tilat: aina huoneen kerrallaan lisää sitä mukaa kun porukka kasvoi luvun alkupuolella alaiseni ehdotti, että hankitaan kunnon tilat ja aletaan pitää omaa varastoa. Siitä se oikein tosissaan lähti. Sen jälkeen kaikki oli vain itsestä kiinni. Suhteet ovat tärkeitä Tapani Flaamingilla on ollut tapana houkutella asiakkaitaan jäteauton rattiin. Tapani Flaaming juhli läksiäisiään asiakkaidensa vaatimuksesta. koissa, koska he treenaavat iltaisin pesistä. Pesäpallosta tuli sitten henkilöstön yhteinen harrastus. Pelaajat olivat niin hyviä, että Flaamingin joukkue voitti harrastepesiksen Lahden mestaruuden ainakin viisi kertaa, ja SM-kisoissakin päästiin kakkoseksi. Golf vetää puoleensa Tapani Flaaming myi yrityksensä vuoden 2007 lopussa, mutta sopimuksen mukaisesti jatkoi vielä toimitusjohtajana. Nyt hän on vuoden verran harjoitellut erossa pysymistä. Itse olisin pystynytkin pitämään näppini firmasta erossa, mutta uudet kaverit ovat vielä pyytäneet konsulttiapua. Asiakkaatkin vielä joskus soittavat vanhasta tottumuksesta. Itse hän nauttii 28 vuoden jatkuvan työssäolon jälkeen vapaaajasta, ja keskittyy golfiin, huvilalla oleskeluun ja matkusteluun. Luulin, ettei golf ollut minun pelini, koska yrittäjänä siihen ei löytynyt kunnolla aikaa. Sain vain vihaisia katseita, kun etsin palloja puskista. Nyt kun olen todella alkanut pelata, minä voisin jo olla se mulkoilija. Flaamingin aloittaessa yritystoiminnan jätelakia uudistettiin ja samoin nyt hänen väistyessään. Sanoinkin meidän pojille, että lukekaa jätelaki tarkasti, ja katsokaa, mitä mahdollisuuksia sieltä löytyy. Katariina Krabbe

7 JätePLUS Hyvin tehty kaatopaikka toimii hyvin. Kuvassa näkymä Ämmässuolta. Riippumaton laadunvalvoja on kaatopaikkahankkeen lennonjohtaja Kaatopaikkahankkeen suunnittelun, rakentamisen ja valvonnan tulisi olla ammattilaisten käsissä, mutta riippumattomien laadunvalvojien ammattitaitoa on vaikea arvioida. Tarvitaan sekä lisää koulutusta että sertifiointijärjestelmä laadunvalvojille. Lennonjohdon tehtävänä on varmistaa ilmaliikenteen turvallisuus, nopeus ja joustavuus. Mitä jos sinulle kerrottaisiin vilkkaasti liikennöidyllä lentokentällä, että lennonjohto on suljettu ja jokainen kone saa päättää itse milloin lähtee ja laskeutuu. Istuisitko turvallisin mielin lentokoneessa? Kaatopaikkahankkeessa lennonjohdon tehtävistä huolehtii riippumaton laadunvalvoja. Hän voi olla mukana tarkastamassa suunnitelmia, asettamassa urakoitsijan valintakriteerejä, valitsemassa urakoitsijaa ja valvomassa itse kaatopaikan rakennustyömaata. Ilman riippumatonta laadunvalvojaa kukaan ei varmista, että rakenteet ovat suunnitelmien ja ympäristöluvan mukaisia varsinkaan kun viranomaisvalvontaa on resurssien jatkuvasti vähentyessä siirretty riippumattoman laadunvalvojan harteille. Ilmailualalla riskienhallinta ja laadunvarmistus ovat prioriteettilistan kärjessä, koska laiminlyönneistä voi seurata niin ihmishenkien kuin arvokkaiden koneidenkin menetyksiä. Kaatopaikkarakentamisessa suunnitelmavirheet ja laiminlyönnit rakentamisessa näkyvät hitaasti, mutta seuraukset ovat vakavia. Ne johtavat ympäristön pilaantumiseen ja vaarantavat lähialueen asukkaiden turvallisuuden ja terveyden. Kaatopaikkarakentamisessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota suunnitelma-asiakirjojen ja rakentamisen laatuun. Kaatopaikkahankkeen laadunvalvonta ja -varmistus ei ole helppoa eikä halpaa. Motivaatio kattavaan laadunvalvontaan ja -varmistukseen löytyy lopputuloksesta: hyvin tehty kaatopaikka toimii paremmin eikä kalliiksi tulevia korjaustöitä tarvita. Hyvän laadunvarmistuksen odotetaan tuovan rakentamiseen lisäarvoa ja poistavan lähes kaikki sellaiset rakentamisen aikaiset virheet, jotka johtuvat siitä, että urakoitsija ei seuraa suunnitelmia tai työselityksen tarkennuksia. Tutkitusti esimerkiksi geomembraaniasennuksissa erittäin tiukalla laadunvarmistuksella saadaan eliminoitua lähes kaikki asennuksen aikana muodostuvat reiät. Sertifiointijärjestelmä helpottaisi pätevyyden toteamista tutkimus Kaatopaikkahankkeen osapuolilta vaaditaan vankkaa osaamista ja ymmärtämystä materiaalivalintojen ja työmenetelmien sopivuudesta kohteeseen. Kokonaislaadun varmistamiseksi yksittäisten osien tulee täyttää niille asetetut laatuvaatimukset. Onkin tärkeä huolehtia siitä, että laadunvalvojina toimii päteviä henkilöitä. Kaatopaikkahankkeen suunnittelun, rakentamisen ja valvonnan tulisi olla ammattilaisten käsissä. Yleensä riippumaton laadunvalvoja otetaan kaatopaikkahankkeeseen vasta urakoitsijan valinnan jälkeen. Laadunvarmistuksen kannalta olisi parempi, että pätevä ja asiantunteva riippumaton laadunvalvoja olisi mukana kaatopaikkahankkeessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jopa jo yleissuunnitelmavaiheessa mutta viimeistään ennen urakkatarjousvaihetta. Mutta miten rakennuttaja voi olla varma, että valittu riippumaton laadunvalvoja on pätevä ja asiantunteva? 7

8 tutkimus Ammattitaitoisen ja pätevän riippumattoman laadunvalvojan tulee hallita sekä mineraalisten tiivistysrakenteiden että geosynteettisten tuotteiden laadunvarmistus, mikä vaatii laajaa tietämystä materiaalien ominaisuuksista ja testauksesta. Suomessa ei ole olemassa riippumattomien laadunvalvojien sertifiointijärjestelmää, vaan pätevyys on todettu tapauskohtaisesti. Ympäristöluvissa usein edellytetään pätevän henkilön käyttöä. USA:ssa kaatopaikkarakenteiden laadunvalvojille on oma koulutus- ja sertifiointijärjestelmä Con-struction Quality Assurance Inspector Certification, jota organisoi The Geosynthetic Institute (GSI). Saksassa on menty pidemmälle, sillä siellä mineraaliselle tiivistysrakenteelle on oma laadunvarmistusorganisaatio ja geosynteettisille rakenteille omansa. Saksassa laadunvarmistuksen kustannukset muodostavatkin merkittävän osan koko rakenteen kokonaiskustannuksista. Suomessa riippumattomille laadunvalvojille tarvitaan koulutusta ja sertifiointiohjelma, jolla pätevyys voidaan todentaa. Riippumattomien laadunvalvojien sertifioinnin tavoitteena on, että kaatopaikkarakentamiseen saadaan ammattilaisia, jotka ymmärtävät eri materiaalien ominaisuudet ja testaustulokset, pystyvät perustelemaan ne ja havainnoimaan poikkeamia sekä ymmärtämään poikkeamien vaikutukset tiivistysrakenteiden toimintaan. Koulutusta tarvitaan kaikille osapuolille Rakennuttajille, ympäristökeskuksille ja urakoitsijoille tehtiin osana opinnäytetyötä syksyllä 2009 kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää laadunvalvonnan ongelmakohtia, riippumattoman laadunvalvojan roolia sekä koulutuksen ja pätevyyden todentamisen tarvetta. Opinnäytetyötä rahoittivat Ygoforum, Jätehuoltoyhdistys ry, Infra ry, Oy Viapipe Oy, Kaitos Oy, Sito Oy ja Niska & Nyyssönen Oyj. Kyselytutkimuksen mukaan kaikkien osapuolten mielestä kaatopaikkahankkeiden yleisin ongelma JätePLUS laadunvalvonnan kannalta oli kiire. Rakennuttajien mielestä ongelmana on joskus ollut puutteellinen tiedonkulku ja huolimaton rakentaminen. Rakennuttajien vastaajat nostivat esille myös ammattitaitoisten tiivistysrakenteiden rakentajien puutteen. Ympäristökeskusten vastaajista monet olivat sitä mieltä, että sää on laatuun vaikuttava ongelma. Urakoitsijat olivat kriittisempiä laadunvalvonnan ongelmien suhteen. Heidän mielestään melko yleisiä ongelmia olivat tietämättömyys eri materiaalivaihtoehdoista, tietämättömyys materiaalien yhteensopivuudesta ja puutteellinen tiedonkulku. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että kaikkien osapuolten mielestä riippumattomalla laadunvalvojalla on tärkeä merkitys kaatopaikan rakennushankkeen onnistumisen kannalta. Rakennuttajista yli 80 prosenttia ja ympäristökeskuksien vastaajista yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että riippumattoman laadunvalvojan rooli kaatopaikkahankkeessa on tärkeä tai erittäin tärkeä. Urakoitsijat olivat kriittisempiä, mutta silti noin puolet pitää riippumattoman laadunvalvojan roolia tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella kaatopaikan tiivistysrakenteiden laadunvarmistuskoulutusta tarvitaan kaikille osapuolille, ei pelkästään riippumattomille laadunvalvojille. Etenkin rakennuttajat ja ympäristöviranomaiset pitivät riippumattomien laadunvalvojien sertifiointia tärkeänä. Ympäristökeskusten vastaajat olivat myös valmiita liittämään sertifioitujen riippumattomien laadunvalvojien käytön osaksi ympäristölupaehtoja, kunhan heitä saadaan koulutettua riittävästi. Kyselytutkimuksen mukaan riippumattomien laadunvalvojien sertifioinnin tulisi koostua soveltuvasta työkokemuksesta ja tutkinnosta, kaatopaikan tiivistysrakenteiden laadunvarmistuskoulutuksesta ja loppukokeesta. Koulutuksen järjestäjäosapuolella ei ollut suurta merkitystä. Toivottiin vain, että koulutuksen järjestäjät ovat asiantuntevia ja päteviä.tietoa ja koulutusta tarvitaan siis lisää. Varsinaisen riippumattomien laadunvalvojien sertifiointijärjestelmän luominen jää tulevaisuuden haasteeksi. Sertifiointiin johtavaan pätevyyteen tarvitaan kattava koulutuspaketti ja serti- 8 Kaatopaikkatyömaiden laadunvalvonnan ongelmia, vasemmalla urakoitsijat (21kpl), oikealla rakennuttajat (52kpl).

9 Kuva: HSY Ämmässuon kaatopaikan viimeistelyä fioinnin myöntävä taho, joka voisi olla esimerkiksi FISE Oy tai ympäristöministeriön nimittämä sertifiointielin, kuten ympäristönäytteenottajien sertifioinnissa. Anne Ravaska, yhdyskuntatekniikan insinööri, Master of Science Artikkelissa mainittu kyselytutkimus liittyy kirjoittajan Tampereen teknilliseen yliopistoon tekemään diplomityöhön. Jätehuoltoyhdistys on tukenut tutkimusta. Riippumattoman laadunvalvojan rooli kaatopaikkahankkeissa, rakennuttajat (53 kpl) ylhäällä ja urakoitsijat (21 kpl) alhaalla. Geosynteettikoulutukseen ehtii vielä Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Geosynteettiyhdistys järjestävät geosynteettikoulutuksen, joka voisi olla osa sertifiointiin johtavaa koulutusta. Geosynteettejä käytetään pohjavedensuojausrakenteissa, pilaantuneiden maiden eristysrakenteissa, kaatopaikkarakenteissa, tie-, katu- ja ratarakenteissa, kenttärakenteissa, tukiseinissä ja monissa muissa maarakenteissa korvaamaan maamateriaaleja tai parantamaan maamateriaalien ominaisuuksia. Kymmenen seminaaripäivän kokonaisuudessa käsitellään kattavasti geosynteettiset tuotteet, käyttökohteet, ominaisuuksia ja mitoitusperusteita. Seminaaripäiviin voi osallistua erikseenkin, joten mukaan ehtii, vaikka koulutus onkin jo käynnissä. Seuraava seminaaripäivä on Seminaarit järjestetään Suomen ympäristökeskuksen auditoriossa Helsingissä. Koulutus on avointa kaikille. Liittymällä IGS-FIN:iin pääset mukaan myös kehittämään geosynteettitoimintaa. IGS-FIN on International Geosynthetic Societyn Suomen kansallinen jaos, joka toimii kansainvälisen IGS:n alaisena. IGS-FIN perustettiin toukokuussa Lisätietoa geosynteettikoulutuksesta: Lisätietoja IGS-FIN:istä: Hyötykäytön ammattilehti Jätehuollon tärkein tietolähde Hyötykäytön ammattilehti Jätehuollon tärkein tietolähde Tynnyrien kunnostusmäärä romahti Pakkaajat järkyttyivät jätelakiehdotuksesta Näitä lisää? Muovijäte lisääntyy yhä Ravintola-ala pelkää jätelakiesityksen lisäävän jätettä Kuinka nano kierrätetään? Urakoitsija joutui keskelle kuljetusriitaa Puhdistamolietettä pellolle Luettavaa koko työporukalle! Hyötykäytön ammattilehti Jätehuollon tärkein tietolähde Näin kasvaa kierrätyspakkaus 3 Sähköromun keräys käy kalliiksi Pohjakuonasta uusiomalmiksi Romuautot umpikujassa Kun tilaatte Uusiouutiset-lehden nettilehtenä omaan sisäiseen intranettiinne, koko henkilöstö saa siihen lukuoikeuden. Samalla saatte tilaushinnasta Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenenä -50 % alennusta. Kysy lisää: päätoimittaja Elina Saarinen, , 3 3 Hyötykäytön ammattilehti l l Jätehuollon tärkein tietolähde

10 Kompostointi 10 futureimagebank.com Kompostoinnin hajuhaittoja voi hallita Kompostilaitosten hajupäästöjen vähentämiseksi on löydetty yksinkertainen ratkaisu. Hajuhaitat vähenevät happamuutta säätämällä. P o h j o i s m a i d e n neuvoston rahoittamassa hankkeessa selvisi, että kompostimassan happamuus (ph) vaikuttaa kompostoinnista aiheutuvan hajun voimakkuuteen. Happamuuden säätelemiseen on useita kustannustehokkaita keinoja. Hankkeen tuloksia on jo hyödynnetty Suomessa Espoon Ämmässuolla olevan uuden kompostointilaitoksen suunnittelussa ja käytössä. Hankkeessa tutkittiin laitoksille saapuvaa biojätettä sekä kompostointiprosesseja kolmessa täysimittaisessa kompostointilaitoksessa ja yhdessä tutkimusreaktorissa. Täysimittaiset laitokset olivat Ämmässuo Suomesta sekä Hogstad Norjasta ja Filborna Ruotsista. Lisäksi mukana oli Ruotsin maatalousyliopiston koereaktori. Hankkeessa selvitettiin, kuinka kompostointiprosessit olisi suunniteltava ja kuinka laitoksia olisi käytettävä, jotta hajuhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset, kompostointiprosessi olisi mahdollisimman tehokas ja valmiista kompostista tulisi hyvälaatuista. Pohjoismaissa kerätty ruokajäte on yleensä hapanta. Jos kompostimassan ph on alle kuuden, huokoshajuja muodostuu moninkertaisesti verrattuna siihen, jos ph on vähintään 6,6. Hankkeessa selvisi, että hajuhaittojen vähentämiseksi kompostimassan ph pitää saada kompostoinnin alussa nousemaan yli 6,5:n ennen kuin lämpötila nousee yli 40 celsiusasteen. Tämä onnistuu voimakkaalla ilmastuksella, mikä edistää jäähtymistä ja hapensaantia. Toinen keino on lisätä kompostimassaan valmista kompostia tai mahdollisesti tuhkaa tai kalkkia. Kolmas keino on sijoittaa kompostimassa alussa matalampiin kasoihin, jolloin saadaan aikaan sekä parempi ilmastus että parempi pintajäähdytys. Hajun mittaaminen vaikeaa Suomessa on 39 bio- tai elintarvikejätettä vastaanottavaa laitosta. Laitoksen toiminta aiheuttaa aina hajua, ja sen mittaaminen on vaikeaa. Kompostointi jatkuu, kun sen kerran aloittaa Kompostoinnin kerran aloittaneet kotitaloudet jatkavat sitä uskollisesti. Tämä ilmeni, kun HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut päivitti rekisterin kiinteistöistä, joista on toimitettu ilmoitus biojätteen kompostoinnin aloittamisesta. Kysely lähetettiin henkilölle, jotka olivat tehneet kompostointi-ilmoituksen ennen vuotta Kyselyyn tuli vastausta, joista 94 prosentissa ilmoitettiin kompostoinnin jatkuvan edelleen. Kompostoinnin lopettaneista kiinteistöistä suurin osa oli liittynyt HSY:n järjestämään biojätekeräykseen. Pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistön on tehtävä HSY:lle ilmoitus elintarvike- ja käymäläjätteen kompostoinnista kiinteistöllä. Puutarhajätettä saa kompostoida omalla kiinteistöllä ilman ilmoitusta. Biojätteen erilliskeräys on pakollista pääkaupunkiseudulla vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöillä. Sitä pienemmille kiinteistöille HSY suosittelee bio- ja puutarhajätteen kompostointia. Biojätteen kompostointia varten tarvitaan asianmukainen kompostori, joka on suojattu haittaeläimiltä. Jos kompostoria käytetään ympäri vuoden, täytyy sen olla lämpöeristetty. Hajua mitataan yleensä ihmisnenällä niin kutsutun olfaktometrin avulla. Menetelmä on kallis, koska tarvitaan usean henkilön haistelupaneeli. Ongelmana on myös kaasunäytteen kuljettaminen laboratorioon siten, että haju säilyy muuttumattomana. Kromatografialla voidaan mitata hajua aiheuttavan yhdisteen pitoisuutta, mutta silloin täytyy tietää hajua aiheuttava yhdiste. Ongelmana on se, että pitoisuus on usein määritysrajojen alapuolella, vaikka ihmisnenä vielä aistii hajua. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) määrän on todettu korreloivan hajun voimakkuuden kanssa. TVOC:n mittaaminen fotoionisaattoridetektorilla (PID) on suhteellisen yksinkertainen, joustava ja halpa menetelmä. Kokeissa on osoittautunut, että menetelmä toimii hyvin kompostointiprosessin happamassa vaiheessa, mutta ei yhtä hyvin prosessin myöhemmissä vaiheissa. Toisin kuin hajun, ph:n mittaaminen on nopeaa ja edullista. Hankkeen tulosten perusteella kompostimassan ph-arvot pitäisi mitata aina, kun halutaan minimoida kompostoinnista aiheutuvia hajuja. HSY järjestää maksuttomia, kaikille avoimia kompostointikursseja. Vähintään kymmenen hengen ryhmille on mahdollista järjestää myös erillisiä kursseja, mikäli neuvojien resurssit riittävät siihen. Kuva:Hobby Hall

11 Biojätteen erittely kannattaa Lauri Rahikainen kritisoi Rosk n Rollin FCG:llä teettämää biojäteselvitystä. Rosk n Rollin FCG:llä teettämä biojäteselvitys sai syyskuussa näkyvyyttä uutismediassa. Tiedote oli otsikoitu: Elinkaarianalyysi paljastaa biojätteen erilliskeräyksen kannattamattomuuden. Sekä media että yleisö ymmärsivät viestin niin, että biojätteen erittely ei kannata. Varmasti moni kotitalous lopetti lajittelun. Tutkimus on kuitenkin laadittu tarkoitushakuisesti ja valikoidusti niin, että tulokset saataisiin tukemaan väitettä, jonka mukaan hiilidioksidipäästöjen kannalta olisi parempi kerätä biojäte sekajätteen mukana polttolaitoksille kuin kerätä se erillisistä astioista mädätys- eli biokaasulaitoksiin. Kaikkia laskelmien tuloksiin vaikuttavia asioita on tutkimuksessa oletettu ja tulkittu niin järjestelmällisesti biojätteen polttamisen eduksi, ettei se voi olla vahinko. Käsittelyprosessin osalta biojätteen poltto ei voi olla ilmaston kannalta kompostointia, saati mädätystä parempi vaihtoehto. Jälkimmäisissä ravinteet palautuvat takaisin kiertoon bioaineksen hajoamistuotteina. Mädätysprosessista saatava jäännöstuote on hyvä lannoite, ja hajoamiskaasu on pääosin metaania, jolla on suuri lämpöarvo. Biokaasulaitoksissa se poltetaan kaasumoottorilla suoraan sähköenergiaksi, jolloin hyötysuhde on erinomainen. Mädätyslaitoksessa saadaan biojätteisiin varastoitunut energia kiertoon tehokkaasti. Tässä mielessä se on kompostointia parempi vaihtoehto. Biojäte on märkää, joten sen palaessa vapautuva energia kuluu pääosin kosteuden haihduttamiseen. Matalan lämpöarvon takia etenkin sähkön tuotannon hyötysuhde on huono. Kaatopaikkasijoittamiseen verrattuna ympäristöhyötyjä syntyy, koska jätteen tilavuus pienenee ja biojätteen muun kaatopaikkajätteen seassa lojumisesta aiheutuvat metaanipäästöt ehkäistään. Palamisprosessin lopputuotteena syntyy pohjatuhkaa, lentotuhkaa ja savukaasun puhdistusjätettä. Koska tuhkat voivat sisältää haitta-aineita kuten raskasmetalleja, ne päätyvät yleensä kaatopaikalle. Savukaasun puhdistusjäte on aina erityiskäsittelyn vaativa ongelmajäte. Jätevoimala on yli kymmenkertainen investointi biojätettä hyödyntävään biokaasulaitokseen verrattuna. Biokaasulaitoksia voidaan siis rakentaa tiuhempaan, jolloin jätevoimala ei voi osoittautua yleisesti paremmaksi vaihtoehdoksi siirtokuljetusten aiheuttamissa päästöissäkään. Mielipidekirjoituksia voi lähettää osoitteella Kirjoita lyhyesti ja napakasti ja käytä omaa nimeäsi. Julkaisemme mielipidekirjoituksia harkintamme mukaan ja lyhennämme niitä tarvittaessa. keskustelua hiö. Sen sijaan kaiken biojätteen palamisesta syntyvän lämpöenergian oletetaan korvaavan Vantaan Energian nykyistä, pääosin fossiilisilla polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä, mikä käytännössä voi toteutua vain talvisin. Biokaasulaitokselta kaasu voidaan siirtää putkessa käyttöpaikalle, jätevoimalaa varten tarvitaan kaukolämpövesiverkko. Kaukolämpöverkon rakentamisen päästöjä ei selvityksessä huomioitu. Nykyaikainen biokaasulaitos tuottaa ensisijaisesti sähköä, jolle on aina kysyntää. Lämpökin voidaan hyödyntää. Toisin sanoen biokaasulla voidaan voittaa biojätepolton lämpöhyötysuhde, mutta järkevämpää on käyttää biokaasu sähköntuotantoon. Selvityksen laskelmissa biojätteen sähköntuotanto on aliarvioitu, koska biojätetonnista on virheellisesti oletettu saatavan saman verran biokaasua kuin lietetonnista. Vaikka selvitys kulkee nimellä elinkaariarvio, polttolaitoksen tuhkaa, jota voi jäädä syötteestä yli viidennes, ei selvityksessä käsitellä. Huomiotta on myös jätetty, että jätteen poltossa hiili palaa kokonaan hiilidioksidiksi. Kompostoinnissa ja mädätyksessä iso osa hiilestä palautuu kiertoon, samoin kuin ravinteet kuten fosfori, mikä vähentää turpeen ja kemiallisten lannoitteiden tuotantoa. Jätteiden sekapoltossa tarvitaan ajoittain öljyä apupolttoaineeksi, mitä märkä biojäte ei ainakaan vähennä. Mädätyslaitosten oma sähkönkäyttö on laskelmissa vähennetty niiden tuottaman sähkön määrästä, mutta polttolaitoksen osalta kaikki biojätteen palamisesta teoriassa saatava sähkö on laskettu mukaan. Sekajätteen kierrätysmahdollisuudetkin ovat sitä paremmat, mitä vähemmän biojätettä sen seassa on. Lauri Rahikainen, DI kierrätystekniikan tuotepäällikkö, Vimelco Oy Kirjoittajan seikkaperäisempään kirjoitukseen aiheesta voi tutustua osoitteessa Mädätyslaitosten kasvihuonepäästöt muodostuivat laskelmissa yli 90-prosenttisesti biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta. Biojätteen ei sekakeräysastiaan laitettuna laskettu lisäävän sekajätteen keräyksen päästöjä lainkaan. Ruokajäte ei kuitenkaan muutu hygieeniseksi sekajätteen seassa, vaan tällöin suurempi jäteastia- ja -automäärä on ruokajätteen likaamaa. Selvityksessä ei mainita lokeroautoja, jotka voivat kerätä samalla seka- ja biojätteet omiin lokeroihinsa. Tutkimuksessa on myös oletettu, että tulevan Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun tuottamaa lämpöä ei voida hyödyntää, vaikka vieressä on kasvuläfutureimagebank.com Biojätteestä on virheellisesti oletettu saatavan biokaasua saman verran kuin yhdyskuntalietteestä, vaikka biojäte koostuu syömättömistä kasvien ja eläinten osista ja yhdyskuntaliete syödyistä. 11

12 Hyötypalat futureimagebank.com Itä-Uudenmaan Jätehuollon idea palkittiin futureimagebank.com Tommi Savo Ruskeita kirjekuoria käytetään yhä vähemmän, joten niistä ei ole enää haittaa keräyspaperin joukossa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto sai palkinnon Tekesin ja Kuntaliiton järjestämässä Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa Joensuun, Jyväskylän ja Turun ohella. Itä- Uudenmaan Jätehuollon ideana oli asuinkiinteistöissä käyttöön otettavat monilokeroiset jäteastiat, jotka tyhjennettäisiin punnitsevaan monilokeroiseen jäteautoon. Uutta ideassa on monilokerokeräyksen ja punnituksen yhdistäminen ja niiden käyttö laajoissakin kuntaurakoissa. Monilokerokeräyksen tavoitteena on helpottaa ja edistää jätteiden kierrätystä sekä vähentää jätekuljetuksen päästöjä. Jätemaksu perustuu todelliseen jätemäärään ja tiedot omista jätemääristä ja niiden kehityksestä tulostuvat jätelaskuun. Mallia testataan omakotitaloalueilla, joissa kiinteistökohtaiset jätemäärät ovat pieniä ja kuljetusmatkat ovat usein pitkiä. Noin kaksi kolmasosaa itäuusmaalaisista asuu omakotitaloissa. Monilokerokeräystä on sovellettu aiemmin yleensä sopimusperusteisessa kuljetuksessa ja ilman punnitusta. Kestävä kunta -kilpailussa palkittiin myös Joensuun malli jätevedenpuhdistamon tuottaman lämmön hyödyntämiseen, Jyväskylän kehittämä maankäytön suunnittelutyökalu ja toimintamalli sekä Turun idea paikallisesti tuotetun biokaasun käyttöönottoon liikenteessä. Nimityksiä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy: Tommi Savo on nimitetty Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n työnjohtajaksi alkaen. Hän on työskennellyt LHJ:n palveluksessa vuodesta Työnjohtajan tehtävien lisäksi Savo on LHJ:n toinen turvallisuusneuvonantaja. Aiemmin hän on toiminut ajojärjestelijänä ja vaakavastaavana. Kirjekuorien lajittelu toimistoissa yksinkertaistuu Paperinkeräys-konsernin lajitteluohje toimistoista kertyville kirjekuorille muuttuu. Nyt kaikenlaiset ja -väriset, paperiset kirjekuoret saa kerätä lehtien ja mainospapereiden joukossa. Aikaisemmin toimistojen vaaleat kirjekuoret hyväksyttiin lehtien sekaan, mutta ruskeat suositeltiin laitettavaksi energiajakeeseen. Kotitalouksissa kaikki kuoret on jo pitkään saanut kerätä muun kotikeräyspaperin joukossa. Uusi käytäntö yksinkertaistaa kirjekuorien lajittelua sekä paperin lajitteluneuvontaa. Syy ohjeen muuttamiseen on, että ruskeita kirjekuoria käytetään yhä vähemmän eikä niistä enää ole haittaa, kun keräyspaperia siistataan paperitehtaalla uusiomassaa valmistettaessa. ISWA ISWA:n eli The International Solid Waste Associationin hallitus on nimittänyt yksimielisesti Herman Kollerin toimitusjohtajaksi kokouksessaan Hän on toiminut ISWA:n virkaa tekevänä toimitusjohtajana jo viimeiset puoli vuotta kunnianhimoisesti, tehokkaasti ja huolellisesti. Nimitys vaatii vielä ISWA:n yleiskokouksen hyväksynnän. Jätehuoltoyhdistys on ISWA:n jäsen.

13 Elinkaaritutkimus: kunnostettu tynnyri peittoaa kertakäyttöisen Ympäristöntutkimusyhtiö Tauw vertasi laajassa tutkimuksessaan uudelleenkäytettävän tynnyrin ja kertakäyttöisen tynnyrin elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä. Äskettäin julkistetun tutkimuksen mukaan kunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki on eri prosessivaihtoehdoissa vähimmillään kaksi ja enimmillään yli kolme kertaa kertakäyttöistä tynnyriä alhaisempi. Euroopassa käytetään vuosittain noin 60 miljoonaa tynnyriä. Hiilijalanjäljen suuruudella on siis iso merkitys. Osa tynnyreistä päätyy vastoin lainsäätäjän tarkoitusta romuliikkeiden kautta puhdistamattomina murskaukseen ja edelleen terästehtaille. Näin jätetynnyrit päätyvät uudelleen prosessointiin ja muodostavat samalla hallitsemattoman riskin ihmisille ja ympäristölle. Nyt julkaistu tutkimus tukee vuonna 1999 tehtyä uudelleenkäytettävän ja kertakäyttöisen tynnyrin elinkaariarviointia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Sen mukaan uudelleenkäytettävien tynnyreiden kokonaisenergiavaatimus on Euroopassa keskimäärin 63 prosenttia pienempi kuin kertakäyttöisten. Kiinteää jätettä syntyy tynnyreitä uudelleen käytettäessä noin kolme neljä kertaa vähemmän. Jätelain ja valtioneuvoston pakkausjätteitä koskevan päätöksen mukaisesti Suomessa on asetettava etusijalle kunnostuskelpoisten tynnyreiden käyttö uudelleen tuotteena ja vasta toissijaisesti materiaalina. Alan laatujohtaja Suomessa on Onni Forsell Oy, joka pesee ja kunnostaa tynnyreitä ja IBC-kontteja sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien mukaisesti. Parhaimmillaan tynnyri kiertää teollisuudessa 5 6 kertaa. Tynnyrien sisältämät epäpuhtaudet kerätään talteen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Onni Forsell Oy on mukana kehittämässä alan toimintaa myös eurooppalaisissa järjestöissä. Se on ainoana suomalaisena mukana eurooppalaisten tynnyri- ja konttipesuloiden kattojärjestö SERRED:issä. futureimagebank.com Euroopassa käytetään vuosittain 60 miljoonaa tynnyriä. L&T avaa kierrätyslaitoksen Venäjällä Lassila & Tikanoja kehittää jätteiden hyödyntämistä Venäjällä. Yhtiö ottaa käyttöön Moskovan ympäristössä Dubnan kaupungissa valmistuneen kierrätyslaitoksensa. Tavoitteena on vähitellen alentaa alueella kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ohjaamalla jätemateriaaleja teollisuuden raaka-aineeksi. Dubnaan rakennettu kierrätyslaitos pystyy käsittelemään kaupassa, teollisuudessa ja asumisessa syntyvää jätemateriaalia. Laitoksen kapasiteetti on tonnia vuodessa. L&T hoitaa noin asukkaan jätehuoltoa Moskovan ympäristössä. 13

14 JätePLUS futureimagebank.com Olli Pahkala in memoriam Ympäristöneuvos Olli Pahkala kuoli 28. elokuuta vaikeaan sairauteen Helsingissä. Hän oli syntynyt Vammalassa 11. huhtikuuta 1946 ja oli vuoden 2010 alussa jäänyt eläkkeelle ympäristöministeriöstä, jonka ympäristönsuojeluosastolla hän toimi pitkään ympäristöriskien ja jäteasioiden tulosryhmän päällikkönä. Jo nuorena Ollia kiinnostivat yhteiset asiat. Hän toimi diplomi-insinööriopintojensa ohessa mm. TKY:n hallituksessa ja opintoneuvojana TKK:lla. Valmistumisensa jälkeen vuosina hän toimi pääasiassa lääkintöhallituksessa kemistinä, jonka vastuualueeseen kuului monia kemikaalilupa-asioita, muun muassa torjunta-ainepäätösten ja muiden biosidiasioiden valmistelua. Noina vuosina ympäristöasioiden hallinto oli vielä hajautunut useisiin virastoihin. Kun ympäristöministeriö perustettiin syksyllä 1983, Olli siirtyi sinne ylitarkastajaksi kemikaaliasioiden ja myöhemmin vahvasti jäteasioiden pariin. Organisaationmuutoksissa hänen vastuualueensa muuttui ja vaiheittain laajeni muun muassa öljyntorjuntaan ja säädöskehitykseen. Opin teollisuusjärjestön ympäristötyössäni tuntemaan Ollin 1970-luvun lopulla osaavana, johdonmukaisena ja ahkerana virkamiehenä, jolla oli työn ohella vahva näkemys yhteiskunnan muutostarpeista. Hän piti samalla nämä toiminta-alueet siinä määrin erillään, että ne eivät haitanneet toisiaan. Kun yhteiskuntajärjestelmän uudistuksen näkymät alkoivat näyttää epätodennäköisiltä, Olli suuntasi siitä vapautuneen energiansa ympäristöasioiden lisäkehittämiseen. Se jatkui niin pitkälle, että hän vielä viime talvena, eläkkeelle juuri jäätyään kirjoitti jätelain muutoshankkeesta asiantuntevan kansalaislausunnon. Asiaperusteiden esiin nostaminen ja niiden ehdoton kunnioittaminen leimasivat Ollin työtä kauttaaltaan. Sen vuoksi vuorovaikutus hänen kanssaan oli nautittavan selkeää. Hän vastusti 1990-luvun alkupuolelle asti periaatesyistä jätteiden polttamista, mutta nähtyään jätteenpolttodirektiivin perusteellisen valmistelun ja myötävaikutettuaan tiukkaan lopputulokseen hän alkoi 1990-luvun lopulla suhtautua jätteiden energiana hyödyntämiseen puhtaasti asiakysymyksenä. Sama koski myöhempää jätedirektiivin valmistelua, jossa Olli kuunteli eri tahojen perusteltuja näkemyksiä auliisti ja kriittisesti. Kirkkaasta periaatteellisuudesta jäi mieleeni etenkin Suomen viime EU-puheenjohtajuuden aika. Ennen puheenjohtajakautta tutuksi tullut argumentoiva keskustelu Ollin kanssa osoittautuikin puheenjohtajuuden aikana ihan tuloksettomaksi. Olli vain totesi lakoniseen tapaansa, että nyt hän paneutuu puoli vuotta EU:n yhteisten intressien toteutukseen, mutta puheenjohtajakauden päätyttyä hän ja hänen yksikkönsä voivat taas kuunnella kansallista etua koskevia näkökohtia. Kaikki olisimme mielellämme nähneet Ollin voivan pitkään nauttia eläkevuosistaan ja seurata oman arvokkaan elämäntyönsä tulosten jatkokehitystä seuraajiensa työsaralla. Esa Tommila ympäristöneuvos, Ekokemin toimitusjohtaja vuosina JHY:n kunniajäsen 14

15 JätePLUS Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi - SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: Jäteplus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 EUR, opiskelijajäsenmaksu 10 EUR, yhteisöjäsenmaksu 200 EUR. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain osoitteella jäsenille tarkoitetuilla www-sivuilla (extranet) Nimi sähköposti Yritys/oppilaitos Osoite (koti) (työ) Puhelin (koti) (työ) (muu) Fax (koti) (työ) Jäsenposti kotiosoitteeseen ( ), työosoitteeseen ( ) PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, Jätehuoltoyhdistys ry:n yhteisöjäsenet ALLU Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Biopartners Oy Ab BMH Technology Oy Oy Botniarosk Ab Citec Engineering Oy Ab Compactor Finland Oy Cross Wrap Oy ECO Environment Ltd Oy Ecomond Oy Ecomp Oy EcoSir Group Oy Ekokem Oy Ab Ab Ekorosk Oy Elker Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Europress Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Hansa-Machines Humuspehtoori Oy HYRIA Koulutus Oy Hämetrans Oy Jasto Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jyväskylän kaupunki Jätekukko Oy Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Labkotec Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Liedon kunta, Kisällikellari Logica Suomi Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Metsäsairila Oy Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy Niska & Nyyssönen Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy OYS tekninen palvelu Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Preseco Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon paja Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rovaniemen monitoimikeskus-säätiö Rudus Oy Salhydro Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy SER-Tuottajayhteisö ry (SERTY) Silo Oy Sito Oy SOILREM Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Ab Oy Suomen Keräystuote Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy TKK Lahden keskus UFF, U-landshjälp från folk till folk Uusiouutiset / Kempulssi Oy Veolia Vesi Oy Vimelco Oy VTT WEG Oy Wise Engineering Group Ympäristöpalvelu Enviroc Oy Ympäristöyritysten Liitto ry futureimagebank.com 15

16 JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY sivun kuvat: futureimagebank.com Tapahtumakalenteri 15. Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät Lappeenrannassa yliopiston kampuksella, Ylioppilastalolla Lisätietoja Jätehuollon kevätpäivä Oulu Keväällä 2011 (tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin) Lisätietoja: Katri Päivärinta 25. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Tampereella Scandic Hotel Rosendahlissa järjestäjä Jätehuoltoyhdistys ry

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot

RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä

RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA ry Rakentajanaukio 4 A, 02150 Esp0o JÄSENTIEDOTE Puh. 09-451 2264, http://rmseura.tkk.fi 6.11.2006 RAKENTEIDEN MEKANIIKAN SEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VAALIKOKOUS sekä EXKURSIO

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

Kokouksen alussa oli lippumenot ja laulettiin Partiomarssi.

Kokouksen alussa oli lippumenot ja laulettiin Partiomarssi. SYYSKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika 06.11.2011 klo 13.00-15.15 1(5) Paikka Läsnä Lauttakylän koulu, Koulukatu 3, Huittinen 89 äänivaltaista kokousedustajaa 35 jäsenyhdistyksestä. Liite numero 1. 1 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Laatua verkkoonlaajakaistaseminaari. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton! Tervetuloa! Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet

Laatua verkkoonlaajakaistaseminaari. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton! Tervetuloa! Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet Kuinka pohjoisen tietoliikenneyhteydet toteutetaan laadukkaasti? Kuka rakentaa, minne ja millä rahoituksella? Tule kuulemaan asiantuntijoiden näkemykset laadukkaiden tietoliikenneyhteyksien toteuttamisesta

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon Dnro TRE: 8148/11.02.04/2015 23.3.2016 Mehiläinen Oy Mediverkko-yhtiöt c/o Jätekonsultointi Sawa Oy Angervontie 8 04260 Kerava Asia: Viite: Täydennyspyyntö Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus Minna Leppänen avasi kokouksen klo 15:30 Ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1 Kokouksen avaus Minna Leppänen avasi kokouksen klo 15:30 Ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. IGS Finnish Chapterin perustamiskokous Aika: Keskiviikko 19.5.2010 klo 15.30 Paikka: Viapipe Oy, Vernissakatu 6, 01300 Vantaa 1 Kokouksen avaus Minna Leppänen avasi kokouksen klo 15:30 Ja toivotti läsnäolijat

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Maanantai 21.3.2016, klo 13.00. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

Maanantai 21.3.2016, klo 13.00. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (7) KEMIRA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2016 Aika: Paikka: Läsnä: Maanantai 21.3.2016, klo 13.00 Scandic Marina Congress Center, osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

tiistai 15.3.2016 klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki.

tiistai 15.3.2016 klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (5) BASWARE OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika ja paikka tiistai klo 13.00, Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki 1(5) Aika 6.4.2005 Paikka Läsnä Poissa Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli Kärkkäinen, hallituksen

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta

Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Pysy ajantasalla Varmista oikea suunta Jäsentiedote nro. 11 / 2011 20.10.2011 Tiedotteen sisältö: IPMA Level D sertifiointitilaisuus Oulussa 21.11.2011 Projektituska videot Teematilaisuus: Projektien sidosryhmäjohtaminen,

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot