Olli Pahkala in memoriam

Transkriptio

1 JätepLUS JÄSENLEHTI 5/2010 Jätealan ammattilaisille Sertifiointijärjestelmä kaatopaikkahankkeen laadunvalvojille? JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Olli Pahkala in memoriam Tapasimme Tapani Flaamingin

2 JätePLUS Tässä numerossa s.5 Jätehuoltopäivien ekskursiolla päästiin Ämmässuon huoltotunneliin. s.7 Kaatopaikkahankkeessa tarvitaan lennonjohtajaa. Pääkirjoitus...3 JHY tiedottaa: syyskokouskuulumisia...4 Jätehuoltopäivät Tapani Flaaming, uusi kunniajäsen...6 Pääartikkeli: Kaatopaikkahankkeeen laadunvalvonta...7 Kompostoinnin hajuhaittoja voi hallita Kotitaloudet jatkavat kompostointia Keskustelua: Biojätteen keräys kannattaa Hyötypalat Olli Pahkalan muistoksi Yhteisöjäsenet Tapahtumakalenteri futureimagebank.com Kannen kuva: futureimagebank.com 2 kannen kuva: futureimagebank.com Jätehuoltoyhdistys ry:n jäsenlehti JätepLUS Julkaisija: Jätehuoltoyhdistys ry Päätoimittaja: Auli Hovi Ekokem Oy Ab PL RIIHIMÄKI puh auli.hovi@ekokem.fi Toimittaja: Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A HELSINKI puh tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi Taitto: Johanna Luumi ISSN Pankkiyhteys: Nordea tilinro

3 JätePLUS Kunnan itsemääräämisoikeus säilyy jätteenkuljetuksessa Kunnan oikeus päättää yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmästä säilyi eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä uudeksi jätelaiksi. Tämä on voitto rapautumassa olevalle kunnalliselle itsehallinnolle. Tähänastista sopimusperäistä jätteenkuljetusmahdollisuutta kannattivat lakiluonnoksesta antamissaan lausunnoissa kymmenet tahot, muiden muassa Suomen Kuntaliitto. Kuntaliiton hallitus päätti jo yli kaksi vuotta sitten kannattaa sopimusperusteisen järjestelmän jatkamista. Paradoksaalista onkin se, että kuntien omistamia jätelaitoksia edustavalla Jätelaitosyhdistyksellä on ollut asiasta aivan päinvastainen kanta kuin kuntien itsemääräämisoikeutta puolustavalla Kuntaliitolla. Jätelaitosyhdistys on ollut merkittävin yhden eli kunnan järjestelmän puolestapuhuja ja katsonut, että sopimusperusteinen vaihtoehto tulee ehdottomasti poistaa huonona sääntelynä lakiesityksestä. Eli yhdistyksen mielestä lähes 200 sopimusperusteista kuntaa ei kykene alueellaan päättämään kuljetusjärjestelmästä, vaan sopimusperusteiset kunnat tulee lailla pakottaa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tuleekin mieleen vanha sananlasku rengistä ja isännästä. Kunnan luulisi olevan isäntä alueellaan ja jätelaitoksen enemmänkin rengin roolissa. Toisaalta, mihin jätehuollosta on kadonnut kaikessa muussa palvelutoiminnassa peräänkuulutettu asiakaslähtöisyys? Entä kustannustehokkuuteen ohjaavien markkinavoimien, innovointi- ja investointimahdollisuuksien hyödyntäminen, joissa lähtökohtina ovat esimerkiksi jätteentuottajien, kotitalouksien, laitosten sekä jätealan yritysten mahdollisimman laaja oikeus päättää itse, miten jätteet kerätään, kuljetetaan ja hyödynnetään? Tämä kaikki toki kunnan valvonnan alla niin, että sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Jätehuoltoyhdistys ry on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI (mm. osoitemuutokset) 3Pääkirjoitus Kun lakiesityksellä suitsitaan markkinaehtoista toimintaa yhä enemmän muun muassa lisäämällä kunnan vastuulle tulevan yhdyskuntajätteen määrää yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuksen jätteillä, annetaan käytännössä kuntien jätelaitoksille lisävelvoitteita, mutta ennen kaikkea lisämarkkinoita ilman että lisämarkkinoista todella kilpailtaisiin. Onko siis vaarana, että tällä menolla hyvästä rengistä tuleekin huono isäntä? Mauri Marttila Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen jäsen

4 JätePLUS JHY tiedottaa Kuulumisia syyskokouksesta Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous pidettiin keskiviikkona Jätehuoltopäivien yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi vuoden 2008 uudelleen tehty tilinpäätös sekä vuoden 2009 tilinpäätös. Tammikuussa paljastuneen talousrikosepäilyn takia näiden vuosien vastuuvapaudesta päätetään hallituksen esityksestä vasta oikeudenkäynnin jälkeen. Kokouksessa esiteltiin myös talousepäselvyyksien takia suoritettu erityistilintarkastus, jonka aineisto on toimitettu poliisille Puheenjohtaja Auli Hovi kertoi kokouksessa talousrikosepäilyn käsittelyn etenemisestä. Poliisin esitutkinta saatiin päätökseen ja asia siirtyy syyttäjälle. Lakimiehen ja poliisin mukaan tapaus tulee oikeuskäsittelyssä olemaan melko selkeä, sillä epäilty, yhdistyksen edellinen taloudenhoitaja, on tunnustanut teot. Epäillyn varoja on asetettu hukkaamiskieltoon, mutta silti kavalletuksi epäiltyjen varojen takaisin saaminen on epävarmaa. Mahdollisesti varoja voidaan periä myös tilintarkastajilta, mikäli he ovat toimineet huolimattomasti. Kokouksessa hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valittiin ensi vuoden hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle. Pitkäaikaisen hallituksen jäsenen, Sisko Kvistin, jätettyä paikkansa uudeksi hallituksen varajäseneksi valittiin Risto Pohjanpalo Kuusakoski Oy:stä. Oulun aluetoiminnan yhteyshenkilönä toimii Katri Päivärinta. Tilintarkastajiksi valittiin Tilintarkastusrengas Oy:n nimeämä vähintään HTM-tilintarkastaja sekä Antti Karlin Jätehuoltoyhdistyksestä. Varatilintarkastajiksi valittiin niin ikään Tilintarkastusrengas Oy:n nimeämä vähintään HTM-tilintarkastaja sekä Margareta Wahlström Jätehuoltoyhdistyksestä. Yhdistyksen kunniajäseneksi valittiin Tapani Flaaming. Hallituksen kokoonpano vuonna 2011: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet: Sirje Sten Risto Saarinen Johanna Krabbe Juha Uuksulainen Auli Hovi Esa Mäkelä Varajäsenet: Sakari Salonen Juha-Pekka Salmi Mauri Marttila Risto Pohjanpalo Tuorein tieto yhdistyksestä: Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet henkilöjäseniksi: Jenni Ala-Lipasti Holger Boström Juha Einola Sanna Haapasilta Raakel Jaloniemi Hannu Kupiainen Johanna Laaksonen Mika Laine Sami Määttä Varpu Nurmi Susanna Ollila Jonna Paatonen Sirkka Palmikainen Hannu Suikkanen Mika Surakka Maria Söderström Anna-Maija Viskari yhteisöjäseniksi: Lappeenrannan kaupunki Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Onni Forsell Oy Palautetta tästä lehdestä, kehitysehdotuksia ja juttuvinkkejä voi lähettää osoitteella futureimagebank.com 4

5 JätePLUS Pekka Jalkanen ja Osmo Soininvaara avasivat keskustelun. Ammattilaiset kokoontuivat Jätehuoltopäiville 24. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät houkuttelivat Helsingin Messukeskukseen lähes 250 jätehuollon ajankohtaisista asioista kiinnostunutta osanottajaa. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestettiin lokakuuta ympäristötekniikkamessujen yhteydessä. Osmo Soininvaaran avauksen jälkeen keskityttiin päivien ensimmäiseen teeman, jätelain kokonaisuudistukseen. Ylijohtaja Pekka Jalkanen ympäristöministeriöstä toimi osuuden puheenjohtajana. Hän vakuutti, että periaatteelliset muutokset jätelaissa ovat vähäisiä. Puheenvuoron saivat myös toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:stä sekä toimialajohtaja Jorma Mikkonen Lassila & Tikanoja Oyj:stä, joten jätelakia tarkasteltiin niin kuntien kuin ympäristöhuoltoalan yritystenkin näkökulmasta. Lounastauon jälkeen kuultiin Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Immo Sundholmin johdolla jätehuollon uusista tuulista: hän itse kertoi, miten jätteistä tehdään biodieseliä, ja ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta esitteli uuden Ilmasto info -neuvontakeskuksen. Iltapäiväosuudessa toimialajohtaja Jukka Paavilainen FCG Finnish Consulting Group Oy:stä kertoi jätteiden putkikuljetusjärjestelmästä. Aamuvirkut tutustuivat Ämmässuohon. Vielä ennen päiväosuuden päättävää Jätehuoltoyhdistyksen syyskokousta tutkija Jussi Kauppila Suomen ympäristökeskuksesta sekä asianajaja Kari Marttinen Hammarström Puhakka & Partners Oy:stä pureutuivat pakkausten tuottajavastuun sudenkuoppiin ja niiden välttämiseen. Ensimmäinen päivä huipentui Crowne Plazan illalliseen, jonka aikana puheensorina oli korviahuumaava. Illalliselle osallistui jopa enemmän väkeä kuin Jätehuoltopäiville, sillä nekin, jotka eivät kiireiltään ehtineet viettää työpäivää Jätehuoltopäivillä, halusivat tulla mukaan illalliselle tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin jätehuollon ammattilaisiin. Tilaisuudessa julkistettiin myös syyskokouksessa päätetty Tapani Flaamingin valinta Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäseneksi. Vaikka keskiviikon ohjelma venyi yöhön asti, torstaina niin moni oli herännyt ajoissa, etteivät ekskursiolle lähtevät mahtuneet yhteen bussiin. Niinpä kohti Ämmässuon kaatopaikka-aluetta lähdettiin kahdella. Pääkohteena oli tutustuminen Pohjoismaiden suurimpaan kaasumoottorivoimalaitokseen, mutta samalla kirkkaassa ja kylmässä syysaamussa tutustuttiin Ämmässuon kaatopaikka-alueeseen laajemminkin. Ämmässuolta palattiin takaisin Messukeskukseen ja lounaalle Talvipuutarhaan. Ne, jotka eivät lähteneet Ämmässuolle, olivat ehtineet sillä välin tutustua messuihin. Iltapäivän teemana oli jakaa tietoa päätöksenteon tueksi, ja puheenjohtajana toimi tutkimusinsinööri Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta. Tutkija Nea Teerioja Helsingin yliopistosta ennusti jätemääriä vuoteen 2030 ja Tuuli Myllymaa tarkasteli jätehuollon hiilijalanjälkeä. Kahvitauon jälkeen siirryttiin päivittäistavarakaupan maailmaan ja jäteraportoinnin tulevaisuuteen johtaja Mikko Valtosen (2 Future Oy) johdattamana. Viimeiseksi vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri MTT Tutkimus Oy:stä kertoi ruokajätteen hävikistä ja sen vähentämisestä elintarvikeketjussa. Ensi vuonna jätehuoltopäivät järjestetään Tampereella hotelli Rosendahlissa. Tapaamisiin siis siellä! 25. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahlissa Tampereella

6 Tapani Flaaming muistetaan Jätehuoltopäivien sponsoripuheenvuoroistaan onhan illallisten kahveista ja konjakeista perinteisesti nautittu Flaaming Oy:n laskuun. Jätehuoltoyhdistykseen hän muistelee kuuluneensa alusta asti. Saamastaan huomionosoituksesta tuore kunniajäsen on otettu: Tiesin, että olen omasta ja äitini mielestä hyvä, mutta se lämmittää, että muutkin ovat sitä mieltä, hän sanoo pilke silmäkulmassa. Oman yrityksensä Flaaming perusti vuonna Jätehuoltolakia uudistettiin tuolloin, ja jokaiseen talouteen vaadittiin säkkiteline. Niitä hän alkoi myydä. Ajattelin, että jos ei lain avulla pärjää, niin millä sitten? Pikkuhiljaa tuotevalikoima laajeni ja yritys kasvoi. Jäteastiat muodostivat yhden kivijalan, jäteautot toisen. Myös säkit olivat aluksi tärkeä myyntiartikkeli. Myöhemmin valikoimiin tulivat lisäksi kontit ja lavat. Alunperin hän pyöritti yksin firmaansa kotoa käsin. 6 Jätelain uudistus auttoi alkuun Tapani Flaaming valittiin syyskokouksessa Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäseneksi. Perustamastaan Flaaming Oy:stä väistynyt yrittäjä ja kauppamies keskittyy nyt golfiin. Menestyksen salaisuuden Flaaming uskoo löytyvän henkilökohtaisista suhteista. Heti ensimmäisenä vuonna hän oppi tuntemaan koko Suomen jätehuoltoliikkeet. Kävin aina paikan päällä ja tein töitä naamatusten, en pelkällä puhelimella tai sähköpostilla niin kuin monet nykyisin. Hän teki myös paljon esittelyajoja jäteautolla ja houkutteli jäteyritysten johtajat rattiin. Siinä pienessä kopissa oppi tuntemaan hyvin. Jopa niin hyvin, että kun Flaaming piti viime elokuussa läksiäiset asiakkaidensa vaatimuksesta, lämmittävin puheenvuoro kuului: Et sä Tapsa meille mikään myyjä ole, vaan ystävä ja kaveri. Suhteet ovat pysyneet hyvinä myös kilpailijoihin. Esimerkiksi L&T on jäteautopuolella iso asiakas, mutta astiapuolella kovin kilpailija. Suhteet omaan henkilöstöön ovat Flaamingin mielestä vähintään yhtä tärkeitä. On tosi tärkeää, että pomo käy juttelemassa kaikkien alaisten kanssa aika ajoin, sen olen itse oppinut kantapään kautta. Sillä tavalla uskalletaan tulla sanomaan asioista eikä mikään jää kytemään. Flaamingilla on mielestään ollut myös kyky löytää oikeita ihmisiä oikeisiin tehtäviin luvun puolessa välissä taloon tuli yksi pesäpalloilija. Kohta meillä oli koko joukkue. Päättelin, että työntekijät eivät istu kapatapasimme Pian hän huomasi tarvitsevansa sihteerin, jonka piti osata paitsi konekirjoitusta, myös ruuanlaittoa toimenkuvaan kun kuului myös tehdä ruokaa Flaamingin tyttärelle. Rekrytointi oli ilmeisen onnistunut, sillä Laaksosen Sinikka jäi eläkkeelle Flaaming Oy:stä. Tätä nykyä on henkilökuntaa kymmenkunta. Kun päätin, että kodin pitää olla koti, vuokrasin vanhalta työnantajaltani Upolta tilat: aina huoneen kerrallaan lisää sitä mukaa kun porukka kasvoi luvun alkupuolella alaiseni ehdotti, että hankitaan kunnon tilat ja aletaan pitää omaa varastoa. Siitä se oikein tosissaan lähti. Sen jälkeen kaikki oli vain itsestä kiinni. Suhteet ovat tärkeitä Tapani Flaamingilla on ollut tapana houkutella asiakkaitaan jäteauton rattiin. Tapani Flaaming juhli läksiäisiään asiakkaidensa vaatimuksesta. koissa, koska he treenaavat iltaisin pesistä. Pesäpallosta tuli sitten henkilöstön yhteinen harrastus. Pelaajat olivat niin hyviä, että Flaamingin joukkue voitti harrastepesiksen Lahden mestaruuden ainakin viisi kertaa, ja SM-kisoissakin päästiin kakkoseksi. Golf vetää puoleensa Tapani Flaaming myi yrityksensä vuoden 2007 lopussa, mutta sopimuksen mukaisesti jatkoi vielä toimitusjohtajana. Nyt hän on vuoden verran harjoitellut erossa pysymistä. Itse olisin pystynytkin pitämään näppini firmasta erossa, mutta uudet kaverit ovat vielä pyytäneet konsulttiapua. Asiakkaatkin vielä joskus soittavat vanhasta tottumuksesta. Itse hän nauttii 28 vuoden jatkuvan työssäolon jälkeen vapaaajasta, ja keskittyy golfiin, huvilalla oleskeluun ja matkusteluun. Luulin, ettei golf ollut minun pelini, koska yrittäjänä siihen ei löytynyt kunnolla aikaa. Sain vain vihaisia katseita, kun etsin palloja puskista. Nyt kun olen todella alkanut pelata, minä voisin jo olla se mulkoilija. Flaamingin aloittaessa yritystoiminnan jätelakia uudistettiin ja samoin nyt hänen väistyessään. Sanoinkin meidän pojille, että lukekaa jätelaki tarkasti, ja katsokaa, mitä mahdollisuuksia sieltä löytyy. Katariina Krabbe

7 JätePLUS Hyvin tehty kaatopaikka toimii hyvin. Kuvassa näkymä Ämmässuolta. Riippumaton laadunvalvoja on kaatopaikkahankkeen lennonjohtaja Kaatopaikkahankkeen suunnittelun, rakentamisen ja valvonnan tulisi olla ammattilaisten käsissä, mutta riippumattomien laadunvalvojien ammattitaitoa on vaikea arvioida. Tarvitaan sekä lisää koulutusta että sertifiointijärjestelmä laadunvalvojille. Lennonjohdon tehtävänä on varmistaa ilmaliikenteen turvallisuus, nopeus ja joustavuus. Mitä jos sinulle kerrottaisiin vilkkaasti liikennöidyllä lentokentällä, että lennonjohto on suljettu ja jokainen kone saa päättää itse milloin lähtee ja laskeutuu. Istuisitko turvallisin mielin lentokoneessa? Kaatopaikkahankkeessa lennonjohdon tehtävistä huolehtii riippumaton laadunvalvoja. Hän voi olla mukana tarkastamassa suunnitelmia, asettamassa urakoitsijan valintakriteerejä, valitsemassa urakoitsijaa ja valvomassa itse kaatopaikan rakennustyömaata. Ilman riippumatonta laadunvalvojaa kukaan ei varmista, että rakenteet ovat suunnitelmien ja ympäristöluvan mukaisia varsinkaan kun viranomaisvalvontaa on resurssien jatkuvasti vähentyessä siirretty riippumattoman laadunvalvojan harteille. Ilmailualalla riskienhallinta ja laadunvarmistus ovat prioriteettilistan kärjessä, koska laiminlyönneistä voi seurata niin ihmishenkien kuin arvokkaiden koneidenkin menetyksiä. Kaatopaikkarakentamisessa suunnitelmavirheet ja laiminlyönnit rakentamisessa näkyvät hitaasti, mutta seuraukset ovat vakavia. Ne johtavat ympäristön pilaantumiseen ja vaarantavat lähialueen asukkaiden turvallisuuden ja terveyden. Kaatopaikkarakentamisessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota suunnitelma-asiakirjojen ja rakentamisen laatuun. Kaatopaikkahankkeen laadunvalvonta ja -varmistus ei ole helppoa eikä halpaa. Motivaatio kattavaan laadunvalvontaan ja -varmistukseen löytyy lopputuloksesta: hyvin tehty kaatopaikka toimii paremmin eikä kalliiksi tulevia korjaustöitä tarvita. Hyvän laadunvarmistuksen odotetaan tuovan rakentamiseen lisäarvoa ja poistavan lähes kaikki sellaiset rakentamisen aikaiset virheet, jotka johtuvat siitä, että urakoitsija ei seuraa suunnitelmia tai työselityksen tarkennuksia. Tutkitusti esimerkiksi geomembraaniasennuksissa erittäin tiukalla laadunvarmistuksella saadaan eliminoitua lähes kaikki asennuksen aikana muodostuvat reiät. Sertifiointijärjestelmä helpottaisi pätevyyden toteamista tutkimus Kaatopaikkahankkeen osapuolilta vaaditaan vankkaa osaamista ja ymmärtämystä materiaalivalintojen ja työmenetelmien sopivuudesta kohteeseen. Kokonaislaadun varmistamiseksi yksittäisten osien tulee täyttää niille asetetut laatuvaatimukset. Onkin tärkeä huolehtia siitä, että laadunvalvojina toimii päteviä henkilöitä. Kaatopaikkahankkeen suunnittelun, rakentamisen ja valvonnan tulisi olla ammattilaisten käsissä. Yleensä riippumaton laadunvalvoja otetaan kaatopaikkahankkeeseen vasta urakoitsijan valinnan jälkeen. Laadunvarmistuksen kannalta olisi parempi, että pätevä ja asiantunteva riippumaton laadunvalvoja olisi mukana kaatopaikkahankkeessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jopa jo yleissuunnitelmavaiheessa mutta viimeistään ennen urakkatarjousvaihetta. Mutta miten rakennuttaja voi olla varma, että valittu riippumaton laadunvalvoja on pätevä ja asiantunteva? 7

8 tutkimus Ammattitaitoisen ja pätevän riippumattoman laadunvalvojan tulee hallita sekä mineraalisten tiivistysrakenteiden että geosynteettisten tuotteiden laadunvarmistus, mikä vaatii laajaa tietämystä materiaalien ominaisuuksista ja testauksesta. Suomessa ei ole olemassa riippumattomien laadunvalvojien sertifiointijärjestelmää, vaan pätevyys on todettu tapauskohtaisesti. Ympäristöluvissa usein edellytetään pätevän henkilön käyttöä. USA:ssa kaatopaikkarakenteiden laadunvalvojille on oma koulutus- ja sertifiointijärjestelmä Con-struction Quality Assurance Inspector Certification, jota organisoi The Geosynthetic Institute (GSI). Saksassa on menty pidemmälle, sillä siellä mineraaliselle tiivistysrakenteelle on oma laadunvarmistusorganisaatio ja geosynteettisille rakenteille omansa. Saksassa laadunvarmistuksen kustannukset muodostavatkin merkittävän osan koko rakenteen kokonaiskustannuksista. Suomessa riippumattomille laadunvalvojille tarvitaan koulutusta ja sertifiointiohjelma, jolla pätevyys voidaan todentaa. Riippumattomien laadunvalvojien sertifioinnin tavoitteena on, että kaatopaikkarakentamiseen saadaan ammattilaisia, jotka ymmärtävät eri materiaalien ominaisuudet ja testaustulokset, pystyvät perustelemaan ne ja havainnoimaan poikkeamia sekä ymmärtämään poikkeamien vaikutukset tiivistysrakenteiden toimintaan. Koulutusta tarvitaan kaikille osapuolille Rakennuttajille, ympäristökeskuksille ja urakoitsijoille tehtiin osana opinnäytetyötä syksyllä 2009 kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää laadunvalvonnan ongelmakohtia, riippumattoman laadunvalvojan roolia sekä koulutuksen ja pätevyyden todentamisen tarvetta. Opinnäytetyötä rahoittivat Ygoforum, Jätehuoltoyhdistys ry, Infra ry, Oy Viapipe Oy, Kaitos Oy, Sito Oy ja Niska & Nyyssönen Oyj. Kyselytutkimuksen mukaan kaikkien osapuolten mielestä kaatopaikkahankkeiden yleisin ongelma JätePLUS laadunvalvonnan kannalta oli kiire. Rakennuttajien mielestä ongelmana on joskus ollut puutteellinen tiedonkulku ja huolimaton rakentaminen. Rakennuttajien vastaajat nostivat esille myös ammattitaitoisten tiivistysrakenteiden rakentajien puutteen. Ympäristökeskusten vastaajista monet olivat sitä mieltä, että sää on laatuun vaikuttava ongelma. Urakoitsijat olivat kriittisempiä laadunvalvonnan ongelmien suhteen. Heidän mielestään melko yleisiä ongelmia olivat tietämättömyys eri materiaalivaihtoehdoista, tietämättömyys materiaalien yhteensopivuudesta ja puutteellinen tiedonkulku. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että kaikkien osapuolten mielestä riippumattomalla laadunvalvojalla on tärkeä merkitys kaatopaikan rakennushankkeen onnistumisen kannalta. Rakennuttajista yli 80 prosenttia ja ympäristökeskuksien vastaajista yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että riippumattoman laadunvalvojan rooli kaatopaikkahankkeessa on tärkeä tai erittäin tärkeä. Urakoitsijat olivat kriittisempiä, mutta silti noin puolet pitää riippumattoman laadunvalvojan roolia tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella kaatopaikan tiivistysrakenteiden laadunvarmistuskoulutusta tarvitaan kaikille osapuolille, ei pelkästään riippumattomille laadunvalvojille. Etenkin rakennuttajat ja ympäristöviranomaiset pitivät riippumattomien laadunvalvojien sertifiointia tärkeänä. Ympäristökeskusten vastaajat olivat myös valmiita liittämään sertifioitujen riippumattomien laadunvalvojien käytön osaksi ympäristölupaehtoja, kunhan heitä saadaan koulutettua riittävästi. Kyselytutkimuksen mukaan riippumattomien laadunvalvojien sertifioinnin tulisi koostua soveltuvasta työkokemuksesta ja tutkinnosta, kaatopaikan tiivistysrakenteiden laadunvarmistuskoulutuksesta ja loppukokeesta. Koulutuksen järjestäjäosapuolella ei ollut suurta merkitystä. Toivottiin vain, että koulutuksen järjestäjät ovat asiantuntevia ja päteviä.tietoa ja koulutusta tarvitaan siis lisää. Varsinaisen riippumattomien laadunvalvojien sertifiointijärjestelmän luominen jää tulevaisuuden haasteeksi. Sertifiointiin johtavaan pätevyyteen tarvitaan kattava koulutuspaketti ja serti- 8 Kaatopaikkatyömaiden laadunvalvonnan ongelmia, vasemmalla urakoitsijat (21kpl), oikealla rakennuttajat (52kpl).

9 Kuva: HSY Ämmässuon kaatopaikan viimeistelyä fioinnin myöntävä taho, joka voisi olla esimerkiksi FISE Oy tai ympäristöministeriön nimittämä sertifiointielin, kuten ympäristönäytteenottajien sertifioinnissa. Anne Ravaska, yhdyskuntatekniikan insinööri, Master of Science Artikkelissa mainittu kyselytutkimus liittyy kirjoittajan Tampereen teknilliseen yliopistoon tekemään diplomityöhön. Jätehuoltoyhdistys on tukenut tutkimusta. Riippumattoman laadunvalvojan rooli kaatopaikkahankkeissa, rakennuttajat (53 kpl) ylhäällä ja urakoitsijat (21 kpl) alhaalla. Geosynteettikoulutukseen ehtii vielä Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Geosynteettiyhdistys järjestävät geosynteettikoulutuksen, joka voisi olla osa sertifiointiin johtavaa koulutusta. Geosynteettejä käytetään pohjavedensuojausrakenteissa, pilaantuneiden maiden eristysrakenteissa, kaatopaikkarakenteissa, tie-, katu- ja ratarakenteissa, kenttärakenteissa, tukiseinissä ja monissa muissa maarakenteissa korvaamaan maamateriaaleja tai parantamaan maamateriaalien ominaisuuksia. Kymmenen seminaaripäivän kokonaisuudessa käsitellään kattavasti geosynteettiset tuotteet, käyttökohteet, ominaisuuksia ja mitoitusperusteita. Seminaaripäiviin voi osallistua erikseenkin, joten mukaan ehtii, vaikka koulutus onkin jo käynnissä. Seuraava seminaaripäivä on Seminaarit järjestetään Suomen ympäristökeskuksen auditoriossa Helsingissä. Koulutus on avointa kaikille. Liittymällä IGS-FIN:iin pääset mukaan myös kehittämään geosynteettitoimintaa. IGS-FIN on International Geosynthetic Societyn Suomen kansallinen jaos, joka toimii kansainvälisen IGS:n alaisena. IGS-FIN perustettiin toukokuussa Lisätietoa geosynteettikoulutuksesta: Lisätietoja IGS-FIN:istä: Hyötykäytön ammattilehti Jätehuollon tärkein tietolähde Hyötykäytön ammattilehti Jätehuollon tärkein tietolähde Tynnyrien kunnostusmäärä romahti Pakkaajat järkyttyivät jätelakiehdotuksesta Näitä lisää? Muovijäte lisääntyy yhä Ravintola-ala pelkää jätelakiesityksen lisäävän jätettä Kuinka nano kierrätetään? Urakoitsija joutui keskelle kuljetusriitaa Puhdistamolietettä pellolle Luettavaa koko työporukalle! Hyötykäytön ammattilehti Jätehuollon tärkein tietolähde Näin kasvaa kierrätyspakkaus 3 Sähköromun keräys käy kalliiksi Pohjakuonasta uusiomalmiksi Romuautot umpikujassa Kun tilaatte Uusiouutiset-lehden nettilehtenä omaan sisäiseen intranettiinne, koko henkilöstö saa siihen lukuoikeuden. Samalla saatte tilaushinnasta Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenenä -50 % alennusta. Kysy lisää: päätoimittaja Elina Saarinen, , elina.saarinen@uusiouutiset.fi 3 3 Hyötykäytön ammattilehti l l Jätehuollon tärkein tietolähde

10 Kompostointi 10 futureimagebank.com Kompostoinnin hajuhaittoja voi hallita Kompostilaitosten hajupäästöjen vähentämiseksi on löydetty yksinkertainen ratkaisu. Hajuhaitat vähenevät happamuutta säätämällä. P o h j o i s m a i d e n neuvoston rahoittamassa hankkeessa selvisi, että kompostimassan happamuus (ph) vaikuttaa kompostoinnista aiheutuvan hajun voimakkuuteen. Happamuuden säätelemiseen on useita kustannustehokkaita keinoja. Hankkeen tuloksia on jo hyödynnetty Suomessa Espoon Ämmässuolla olevan uuden kompostointilaitoksen suunnittelussa ja käytössä. Hankkeessa tutkittiin laitoksille saapuvaa biojätettä sekä kompostointiprosesseja kolmessa täysimittaisessa kompostointilaitoksessa ja yhdessä tutkimusreaktorissa. Täysimittaiset laitokset olivat Ämmässuo Suomesta sekä Hogstad Norjasta ja Filborna Ruotsista. Lisäksi mukana oli Ruotsin maatalousyliopiston koereaktori. Hankkeessa selvitettiin, kuinka kompostointiprosessit olisi suunniteltava ja kuinka laitoksia olisi käytettävä, jotta hajuhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset, kompostointiprosessi olisi mahdollisimman tehokas ja valmiista kompostista tulisi hyvälaatuista. Pohjoismaissa kerätty ruokajäte on yleensä hapanta. Jos kompostimassan ph on alle kuuden, huokoshajuja muodostuu moninkertaisesti verrattuna siihen, jos ph on vähintään 6,6. Hankkeessa selvisi, että hajuhaittojen vähentämiseksi kompostimassan ph pitää saada kompostoinnin alussa nousemaan yli 6,5:n ennen kuin lämpötila nousee yli 40 celsiusasteen. Tämä onnistuu voimakkaalla ilmastuksella, mikä edistää jäähtymistä ja hapensaantia. Toinen keino on lisätä kompostimassaan valmista kompostia tai mahdollisesti tuhkaa tai kalkkia. Kolmas keino on sijoittaa kompostimassa alussa matalampiin kasoihin, jolloin saadaan aikaan sekä parempi ilmastus että parempi pintajäähdytys. Hajun mittaaminen vaikeaa Suomessa on 39 bio- tai elintarvikejätettä vastaanottavaa laitosta. Laitoksen toiminta aiheuttaa aina hajua, ja sen mittaaminen on vaikeaa. Kompostointi jatkuu, kun sen kerran aloittaa Kompostoinnin kerran aloittaneet kotitaloudet jatkavat sitä uskollisesti. Tämä ilmeni, kun HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut päivitti rekisterin kiinteistöistä, joista on toimitettu ilmoitus biojätteen kompostoinnin aloittamisesta. Kysely lähetettiin henkilölle, jotka olivat tehneet kompostointi-ilmoituksen ennen vuotta Kyselyyn tuli vastausta, joista 94 prosentissa ilmoitettiin kompostoinnin jatkuvan edelleen. Kompostoinnin lopettaneista kiinteistöistä suurin osa oli liittynyt HSY:n järjestämään biojätekeräykseen. Pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistön on tehtävä HSY:lle ilmoitus elintarvike- ja käymäläjätteen kompostoinnista kiinteistöllä. Puutarhajätettä saa kompostoida omalla kiinteistöllä ilman ilmoitusta. Biojätteen erilliskeräys on pakollista pääkaupunkiseudulla vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöillä. Sitä pienemmille kiinteistöille HSY suosittelee bio- ja puutarhajätteen kompostointia. Biojätteen kompostointia varten tarvitaan asianmukainen kompostori, joka on suojattu haittaeläimiltä. Jos kompostoria käytetään ympäri vuoden, täytyy sen olla lämpöeristetty. Hajua mitataan yleensä ihmisnenällä niin kutsutun olfaktometrin avulla. Menetelmä on kallis, koska tarvitaan usean henkilön haistelupaneeli. Ongelmana on myös kaasunäytteen kuljettaminen laboratorioon siten, että haju säilyy muuttumattomana. Kromatografialla voidaan mitata hajua aiheuttavan yhdisteen pitoisuutta, mutta silloin täytyy tietää hajua aiheuttava yhdiste. Ongelmana on se, että pitoisuus on usein määritysrajojen alapuolella, vaikka ihmisnenä vielä aistii hajua. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) määrän on todettu korreloivan hajun voimakkuuden kanssa. TVOC:n mittaaminen fotoionisaattoridetektorilla (PID) on suhteellisen yksinkertainen, joustava ja halpa menetelmä. Kokeissa on osoittautunut, että menetelmä toimii hyvin kompostointiprosessin happamassa vaiheessa, mutta ei yhtä hyvin prosessin myöhemmissä vaiheissa. Toisin kuin hajun, ph:n mittaaminen on nopeaa ja edullista. Hankkeen tulosten perusteella kompostimassan ph-arvot pitäisi mitata aina, kun halutaan minimoida kompostoinnista aiheutuvia hajuja. HSY järjestää maksuttomia, kaikille avoimia kompostointikursseja. Vähintään kymmenen hengen ryhmille on mahdollista järjestää myös erillisiä kursseja, mikäli neuvojien resurssit riittävät siihen. Kuva:Hobby Hall

11 Biojätteen erittely kannattaa Lauri Rahikainen kritisoi Rosk n Rollin FCG:llä teettämää biojäteselvitystä. Rosk n Rollin FCG:llä teettämä biojäteselvitys sai syyskuussa näkyvyyttä uutismediassa. Tiedote oli otsikoitu: Elinkaarianalyysi paljastaa biojätteen erilliskeräyksen kannattamattomuuden. Sekä media että yleisö ymmärsivät viestin niin, että biojätteen erittely ei kannata. Varmasti moni kotitalous lopetti lajittelun. Tutkimus on kuitenkin laadittu tarkoitushakuisesti ja valikoidusti niin, että tulokset saataisiin tukemaan väitettä, jonka mukaan hiilidioksidipäästöjen kannalta olisi parempi kerätä biojäte sekajätteen mukana polttolaitoksille kuin kerätä se erillisistä astioista mädätys- eli biokaasulaitoksiin. Kaikkia laskelmien tuloksiin vaikuttavia asioita on tutkimuksessa oletettu ja tulkittu niin järjestelmällisesti biojätteen polttamisen eduksi, ettei se voi olla vahinko. Käsittelyprosessin osalta biojätteen poltto ei voi olla ilmaston kannalta kompostointia, saati mädätystä parempi vaihtoehto. Jälkimmäisissä ravinteet palautuvat takaisin kiertoon bioaineksen hajoamistuotteina. Mädätysprosessista saatava jäännöstuote on hyvä lannoite, ja hajoamiskaasu on pääosin metaania, jolla on suuri lämpöarvo. Biokaasulaitoksissa se poltetaan kaasumoottorilla suoraan sähköenergiaksi, jolloin hyötysuhde on erinomainen. Mädätyslaitoksessa saadaan biojätteisiin varastoitunut energia kiertoon tehokkaasti. Tässä mielessä se on kompostointia parempi vaihtoehto. Biojäte on märkää, joten sen palaessa vapautuva energia kuluu pääosin kosteuden haihduttamiseen. Matalan lämpöarvon takia etenkin sähkön tuotannon hyötysuhde on huono. Kaatopaikkasijoittamiseen verrattuna ympäristöhyötyjä syntyy, koska jätteen tilavuus pienenee ja biojätteen muun kaatopaikkajätteen seassa lojumisesta aiheutuvat metaanipäästöt ehkäistään. Palamisprosessin lopputuotteena syntyy pohjatuhkaa, lentotuhkaa ja savukaasun puhdistusjätettä. Koska tuhkat voivat sisältää haitta-aineita kuten raskasmetalleja, ne päätyvät yleensä kaatopaikalle. Savukaasun puhdistusjäte on aina erityiskäsittelyn vaativa ongelmajäte. Jätevoimala on yli kymmenkertainen investointi biojätettä hyödyntävään biokaasulaitokseen verrattuna. Biokaasulaitoksia voidaan siis rakentaa tiuhempaan, jolloin jätevoimala ei voi osoittautua yleisesti paremmaksi vaihtoehdoksi siirtokuljetusten aiheuttamissa päästöissäkään. Mielipidekirjoituksia voi lähettää osoitteella tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi. Kirjoita lyhyesti ja napakasti ja käytä omaa nimeäsi. Julkaisemme mielipidekirjoituksia harkintamme mukaan ja lyhennämme niitä tarvittaessa. keskustelua hiö. Sen sijaan kaiken biojätteen palamisesta syntyvän lämpöenergian oletetaan korvaavan Vantaan Energian nykyistä, pääosin fossiilisilla polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä, mikä käytännössä voi toteutua vain talvisin. Biokaasulaitokselta kaasu voidaan siirtää putkessa käyttöpaikalle, jätevoimalaa varten tarvitaan kaukolämpövesiverkko. Kaukolämpöverkon rakentamisen päästöjä ei selvityksessä huomioitu. Nykyaikainen biokaasulaitos tuottaa ensisijaisesti sähköä, jolle on aina kysyntää. Lämpökin voidaan hyödyntää. Toisin sanoen biokaasulla voidaan voittaa biojätepolton lämpöhyötysuhde, mutta järkevämpää on käyttää biokaasu sähköntuotantoon. Selvityksen laskelmissa biojätteen sähköntuotanto on aliarvioitu, koska biojätetonnista on virheellisesti oletettu saatavan saman verran biokaasua kuin lietetonnista. Vaikka selvitys kulkee nimellä elinkaariarvio, polttolaitoksen tuhkaa, jota voi jäädä syötteestä yli viidennes, ei selvityksessä käsitellä. Huomiotta on myös jätetty, että jätteen poltossa hiili palaa kokonaan hiilidioksidiksi. Kompostoinnissa ja mädätyksessä iso osa hiilestä palautuu kiertoon, samoin kuin ravinteet kuten fosfori, mikä vähentää turpeen ja kemiallisten lannoitteiden tuotantoa. Jätteiden sekapoltossa tarvitaan ajoittain öljyä apupolttoaineeksi, mitä märkä biojäte ei ainakaan vähennä. Mädätyslaitosten oma sähkönkäyttö on laskelmissa vähennetty niiden tuottaman sähkön määrästä, mutta polttolaitoksen osalta kaikki biojätteen palamisesta teoriassa saatava sähkö on laskettu mukaan. Sekajätteen kierrätysmahdollisuudetkin ovat sitä paremmat, mitä vähemmän biojätettä sen seassa on. Lauri Rahikainen, DI kierrätystekniikan tuotepäällikkö, Vimelco Oy Kirjoittajan seikkaperäisempään kirjoitukseen aiheesta voi tutustua osoitteessa Mädätyslaitosten kasvihuonepäästöt muodostuivat laskelmissa yli 90-prosenttisesti biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta. Biojätteen ei sekakeräysastiaan laitettuna laskettu lisäävän sekajätteen keräyksen päästöjä lainkaan. Ruokajäte ei kuitenkaan muutu hygieeniseksi sekajätteen seassa, vaan tällöin suurempi jäteastia- ja -automäärä on ruokajätteen likaamaa. Selvityksessä ei mainita lokeroautoja, jotka voivat kerätä samalla seka- ja biojätteet omiin lokeroihinsa. Tutkimuksessa on myös oletettu, että tulevan Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun tuottamaa lämpöä ei voida hyödyntää, vaikka vieressä on kasvuläfutureimagebank.com Biojätteestä on virheellisesti oletettu saatavan biokaasua saman verran kuin yhdyskuntalietteestä, vaikka biojäte koostuu syömättömistä kasvien ja eläinten osista ja yhdyskuntaliete syödyistä. 11

12 Hyötypalat futureimagebank.com Itä-Uudenmaan Jätehuollon idea palkittiin futureimagebank.com Tommi Savo Ruskeita kirjekuoria käytetään yhä vähemmän, joten niistä ei ole enää haittaa keräyspaperin joukossa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto sai palkinnon Tekesin ja Kuntaliiton järjestämässä Tulevaisuuden kestävä kunta -kilpailussa Joensuun, Jyväskylän ja Turun ohella. Itä- Uudenmaan Jätehuollon ideana oli asuinkiinteistöissä käyttöön otettavat monilokeroiset jäteastiat, jotka tyhjennettäisiin punnitsevaan monilokeroiseen jäteautoon. Uutta ideassa on monilokerokeräyksen ja punnituksen yhdistäminen ja niiden käyttö laajoissakin kuntaurakoissa. Monilokerokeräyksen tavoitteena on helpottaa ja edistää jätteiden kierrätystä sekä vähentää jätekuljetuksen päästöjä. Jätemaksu perustuu todelliseen jätemäärään ja tiedot omista jätemääristä ja niiden kehityksestä tulostuvat jätelaskuun. Mallia testataan omakotitaloalueilla, joissa kiinteistökohtaiset jätemäärät ovat pieniä ja kuljetusmatkat ovat usein pitkiä. Noin kaksi kolmasosaa itäuusmaalaisista asuu omakotitaloissa. Monilokerokeräystä on sovellettu aiemmin yleensä sopimusperusteisessa kuljetuksessa ja ilman punnitusta. Kestävä kunta -kilpailussa palkittiin myös Joensuun malli jätevedenpuhdistamon tuottaman lämmön hyödyntämiseen, Jyväskylän kehittämä maankäytön suunnittelutyökalu ja toimintamalli sekä Turun idea paikallisesti tuotetun biokaasun käyttöönottoon liikenteessä. Nimityksiä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy: Tommi Savo on nimitetty Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n työnjohtajaksi alkaen. Hän on työskennellyt LHJ:n palveluksessa vuodesta Työnjohtajan tehtävien lisäksi Savo on LHJ:n toinen turvallisuusneuvonantaja. Aiemmin hän on toiminut ajojärjestelijänä ja vaakavastaavana. Kirjekuorien lajittelu toimistoissa yksinkertaistuu Paperinkeräys-konsernin lajitteluohje toimistoista kertyville kirjekuorille muuttuu. Nyt kaikenlaiset ja -väriset, paperiset kirjekuoret saa kerätä lehtien ja mainospapereiden joukossa. Aikaisemmin toimistojen vaaleat kirjekuoret hyväksyttiin lehtien sekaan, mutta ruskeat suositeltiin laitettavaksi energiajakeeseen. Kotitalouksissa kaikki kuoret on jo pitkään saanut kerätä muun kotikeräyspaperin joukossa. Uusi käytäntö yksinkertaistaa kirjekuorien lajittelua sekä paperin lajitteluneuvontaa. Syy ohjeen muuttamiseen on, että ruskeita kirjekuoria käytetään yhä vähemmän eikä niistä enää ole haittaa, kun keräyspaperia siistataan paperitehtaalla uusiomassaa valmistettaessa. ISWA ISWA:n eli The International Solid Waste Associationin hallitus on nimittänyt yksimielisesti Herman Kollerin toimitusjohtajaksi kokouksessaan Hän on toiminut ISWA:n virkaa tekevänä toimitusjohtajana jo viimeiset puoli vuotta kunnianhimoisesti, tehokkaasti ja huolellisesti. Nimitys vaatii vielä ISWA:n yleiskokouksen hyväksynnän. Jätehuoltoyhdistys on ISWA:n jäsen.

13 Elinkaaritutkimus: kunnostettu tynnyri peittoaa kertakäyttöisen Ympäristöntutkimusyhtiö Tauw vertasi laajassa tutkimuksessaan uudelleenkäytettävän tynnyrin ja kertakäyttöisen tynnyrin elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä. Äskettäin julkistetun tutkimuksen mukaan kunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki on eri prosessivaihtoehdoissa vähimmillään kaksi ja enimmillään yli kolme kertaa kertakäyttöistä tynnyriä alhaisempi. Euroopassa käytetään vuosittain noin 60 miljoonaa tynnyriä. Hiilijalanjäljen suuruudella on siis iso merkitys. Osa tynnyreistä päätyy vastoin lainsäätäjän tarkoitusta romuliikkeiden kautta puhdistamattomina murskaukseen ja edelleen terästehtaille. Näin jätetynnyrit päätyvät uudelleen prosessointiin ja muodostavat samalla hallitsemattoman riskin ihmisille ja ympäristölle. Nyt julkaistu tutkimus tukee vuonna 1999 tehtyä uudelleenkäytettävän ja kertakäyttöisen tynnyrin elinkaariarviointia Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Sen mukaan uudelleenkäytettävien tynnyreiden kokonaisenergiavaatimus on Euroopassa keskimäärin 63 prosenttia pienempi kuin kertakäyttöisten. Kiinteää jätettä syntyy tynnyreitä uudelleen käytettäessä noin kolme neljä kertaa vähemmän. Jätelain ja valtioneuvoston pakkausjätteitä koskevan päätöksen mukaisesti Suomessa on asetettava etusijalle kunnostuskelpoisten tynnyreiden käyttö uudelleen tuotteena ja vasta toissijaisesti materiaalina. Alan laatujohtaja Suomessa on Onni Forsell Oy, joka pesee ja kunnostaa tynnyreitä ja IBC-kontteja sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien mukaisesti. Parhaimmillaan tynnyri kiertää teollisuudessa 5 6 kertaa. Tynnyrien sisältämät epäpuhtaudet kerätään talteen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Onni Forsell Oy on mukana kehittämässä alan toimintaa myös eurooppalaisissa järjestöissä. Se on ainoana suomalaisena mukana eurooppalaisten tynnyri- ja konttipesuloiden kattojärjestö SERRED:issä. futureimagebank.com Euroopassa käytetään vuosittain 60 miljoonaa tynnyriä. L&T avaa kierrätyslaitoksen Venäjällä Lassila & Tikanoja kehittää jätteiden hyödyntämistä Venäjällä. Yhtiö ottaa käyttöön Moskovan ympäristössä Dubnan kaupungissa valmistuneen kierrätyslaitoksensa. Tavoitteena on vähitellen alentaa alueella kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ohjaamalla jätemateriaaleja teollisuuden raaka-aineeksi. Dubnaan rakennettu kierrätyslaitos pystyy käsittelemään kaupassa, teollisuudessa ja asumisessa syntyvää jätemateriaalia. Laitoksen kapasiteetti on tonnia vuodessa. L&T hoitaa noin asukkaan jätehuoltoa Moskovan ympäristössä. 13

14 JätePLUS futureimagebank.com Olli Pahkala in memoriam Ympäristöneuvos Olli Pahkala kuoli 28. elokuuta vaikeaan sairauteen Helsingissä. Hän oli syntynyt Vammalassa 11. huhtikuuta 1946 ja oli vuoden 2010 alussa jäänyt eläkkeelle ympäristöministeriöstä, jonka ympäristönsuojeluosastolla hän toimi pitkään ympäristöriskien ja jäteasioiden tulosryhmän päällikkönä. Jo nuorena Ollia kiinnostivat yhteiset asiat. Hän toimi diplomi-insinööriopintojensa ohessa mm. TKY:n hallituksessa ja opintoneuvojana TKK:lla. Valmistumisensa jälkeen vuosina hän toimi pääasiassa lääkintöhallituksessa kemistinä, jonka vastuualueeseen kuului monia kemikaalilupa-asioita, muun muassa torjunta-ainepäätösten ja muiden biosidiasioiden valmistelua. Noina vuosina ympäristöasioiden hallinto oli vielä hajautunut useisiin virastoihin. Kun ympäristöministeriö perustettiin syksyllä 1983, Olli siirtyi sinne ylitarkastajaksi kemikaaliasioiden ja myöhemmin vahvasti jäteasioiden pariin. Organisaationmuutoksissa hänen vastuualueensa muuttui ja vaiheittain laajeni muun muassa öljyntorjuntaan ja säädöskehitykseen. Opin teollisuusjärjestön ympäristötyössäni tuntemaan Ollin 1970-luvun lopulla osaavana, johdonmukaisena ja ahkerana virkamiehenä, jolla oli työn ohella vahva näkemys yhteiskunnan muutostarpeista. Hän piti samalla nämä toiminta-alueet siinä määrin erillään, että ne eivät haitanneet toisiaan. Kun yhteiskuntajärjestelmän uudistuksen näkymät alkoivat näyttää epätodennäköisiltä, Olli suuntasi siitä vapautuneen energiansa ympäristöasioiden lisäkehittämiseen. Se jatkui niin pitkälle, että hän vielä viime talvena, eläkkeelle juuri jäätyään kirjoitti jätelain muutoshankkeesta asiantuntevan kansalaislausunnon. Asiaperusteiden esiin nostaminen ja niiden ehdoton kunnioittaminen leimasivat Ollin työtä kauttaaltaan. Sen vuoksi vuorovaikutus hänen kanssaan oli nautittavan selkeää. Hän vastusti 1990-luvun alkupuolelle asti periaatesyistä jätteiden polttamista, mutta nähtyään jätteenpolttodirektiivin perusteellisen valmistelun ja myötävaikutettuaan tiukkaan lopputulokseen hän alkoi 1990-luvun lopulla suhtautua jätteiden energiana hyödyntämiseen puhtaasti asiakysymyksenä. Sama koski myöhempää jätedirektiivin valmistelua, jossa Olli kuunteli eri tahojen perusteltuja näkemyksiä auliisti ja kriittisesti. Kirkkaasta periaatteellisuudesta jäi mieleeni etenkin Suomen viime EU-puheenjohtajuuden aika. Ennen puheenjohtajakautta tutuksi tullut argumentoiva keskustelu Ollin kanssa osoittautuikin puheenjohtajuuden aikana ihan tuloksettomaksi. Olli vain totesi lakoniseen tapaansa, että nyt hän paneutuu puoli vuotta EU:n yhteisten intressien toteutukseen, mutta puheenjohtajakauden päätyttyä hän ja hänen yksikkönsä voivat taas kuunnella kansallista etua koskevia näkökohtia. Kaikki olisimme mielellämme nähneet Ollin voivan pitkään nauttia eläkevuosistaan ja seurata oman arvokkaan elämäntyönsä tulosten jatkokehitystä seuraajiensa työsaralla. Esa Tommila ympäristöneuvos, Ekokemin toimitusjohtaja vuosina JHY:n kunniajäsen 14

15 JätePLUS Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi - SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: Jäteplus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 EUR, opiskelijajäsenmaksu 10 EUR, yhteisöjäsenmaksu 200 EUR. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi jäsenille tarkoitetuilla www-sivuilla (extranet) Nimi sähköposti Yritys/oppilaitos Osoite (koti) (työ) Puhelin (koti) (työ) (muu) Fax (koti) (työ) Jäsenposti kotiosoitteeseen ( ), työosoitteeseen ( ) PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi Jätehuoltoyhdistys ry:n yhteisöjäsenet ALLU Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Biopartners Oy Ab BMH Technology Oy Oy Botniarosk Ab Citec Engineering Oy Ab Compactor Finland Oy Cross Wrap Oy ECO Environment Ltd Oy Ecomond Oy Ecomp Oy EcoSir Group Oy Ekokem Oy Ab Ab Ekorosk Oy Elker Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Europress Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Hansa-Machines Humuspehtoori Oy HYRIA Koulutus Oy Hämetrans Oy Jasto Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jyväskylän kaupunki Jätekukko Oy Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Labkotec Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Liedon kunta, Kisällikellari Logica Suomi Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Metsäsairila Oy Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy Niska & Nyyssönen Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy OYS tekninen palvelu Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Preseco Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon paja Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rovaniemen monitoimikeskus-säätiö Rudus Oy Salhydro Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy SER-Tuottajayhteisö ry (SERTY) Silo Oy Sito Oy SOILREM Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Ab Oy Suomen Keräystuote Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy TKK Lahden keskus UFF, U-landshjälp från folk till folk Uusiouutiset / Kempulssi Oy Veolia Vesi Oy Vimelco Oy VTT WEG Oy Wise Engineering Group Ympäristöpalvelu Enviroc Oy Ympäristöyritysten Liitto ry futureimagebank.com 15

16 JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY sivun kuvat: futureimagebank.com Tapahtumakalenteri 15. Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät Lappeenrannassa yliopiston kampuksella, Ylioppilastalolla Lisätietoja Jätehuollon kevätpäivä Oulu Keväällä 2011 (tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin) Lisätietoja: Katri Päivärinta 25. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Tampereella Scandic Hotel Rosendahlissa järjestäjä Jätehuoltoyhdistys ry