PAPERI PERI. -tule mukaan! Paperiliitto kiertää LIITTO PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI NO 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAPERI PERI. -tule mukaan! Paperiliitto kiertää LIITTO PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI 30.8.2010 NO 6"

Transkriptio

1 PAPERI PERI PAPERILIITTO R.Y. JÄSENLEHTI NO 6 LIITTO Paperiliitto kiertää -tule mukaan!

2 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittajalta Vuorossa panostaminen henkilöstöön Alaamme ravistelleet raju rakennemuutos ja syvä kysyntätaantuma ovat ilmiselvästi ainakin tällä kertaa takanapäin. Vaikka ongelmia vielä onkin, näyttää ilmiselvältä, että tulevaisuus on mennyttä huomattavasti valoisampi. Tästä kertoo selvästi mm. yritysten viime aikoina julkistamat osavuosikatsaukset. Tuotantomäärät ja niiden myötä myös yritysten kannattavuus ovat nousseet lähes raketin lailla viime vuodesta. Koska yritysten viimeaikainen kehitys on ollut niinkin myönteistä, voi niihin perustellusti vedota siten, että yritykset viimeinkin alkaisivat panostamaan myös henkilöstöönsä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt viimeistään on aika hoitaa tarvittava ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus kuntoon. Ja tämähän onnistuu vain, mikäli työpaikoilla on riittävät henkilöresurssit. Rakennemuutoksen ja syvän laman aikana, ja niiden varjolla on aivan liian paljon tehtailtamme vähennetty työvoimaa. Tämä on johtanut ja ennen kaikkea johtamassa siihen, että ihmiset eivät jaksa, joka varmasti kostautuu jatkossa yrityksille. Myöskään tarvittavaa koulutusta mm. sovittuun monitaitoisuuteen ei voida toteuttaa vähien henkilömäärien vuoksi. Koulutus tulee yrityksissänähdä nimenomaan investointina tulevaisuuteen, sillä panostus siihen maksaa varmasti itsensä jatkossa monikertaisesti takaisin. Parempi ja laaja-alaisempi osaaminen tulevat jatkossa olemaan niitä kilpailuvaltteja, joilla yrityksemme pärjäävät kovassa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Monitaitoisuus ja työn haasteellisuus lisäävät myös työn vaihtelevuutta ja mielekkyyttä sekä siten osaltaan myös työssä viihtymistä. Ratkaisun avaimet ovat siis nyt työnantajalla, joten edellyttäkäämme yrityksiltä toiminnassaan pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta järkipohjalta pärjääminen varmistaen. Ja missään nimessä tällaiseen yritysten myönteiseen nousukierteeseen eivät sovi lomautukset tai jopa henkilöstön irtisanomiset. Nyt tulee tehtaille palkata riittävästi lisää omaa väkeä varmistamaan tietotaidon siirto ja tulevaisuudessa pärjääminen. SISÄLTÖ ELOKUU 6/ UUTISIA 8 METSÄSSÄ makaa korjaamatonta puuta. Ja on puupula. 10 METSÄYHTIÖT tekivät tulosta. 12 ELÄMÄ(Ä)N LAATUA Kypäräpää kaipaa pesua ja hoitoainetta. 14 YPAP käärii arjen tuotteet. 16 KOUKUSSA sukututkimukseen. 24 TYÖVÄKI juhli tehtaan valoissa Paperitorilla. 29 MAAILMAN PAPERI 30 MUSTAA NAHKAA ja kromia Saimaan rannalla. 33 RISTIKKO Sunilan kesäyö oli pitkä ja kuuma. Rauhalliset aamuyön tunnit sinniteltiin hereillä kahvin voimalla. 18 Kaksinkertainen ravikuningatar I.P.Vipotiina on paperimiesten silmäterä Forssa Pietarsaari Kuusankoski Joensuu Jyväskylä Tampere 11 PAPERILIITTO Paperiliitto on suomalaisten paperityöntekijöiden edunvalvoja ja ammattiliitto, joka on perustettu Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäsenliitto. Paperiliitossa on 66 ammattiosastoa ja lähes jäsentä. PAPERILIITTO Paperiliiton järjestölehti Julkaisija: Paperiliitto r.y. Päätoimittaja: Jouko Ahonen Toimitussihteeri: Eija Valkonen puh. (09) Toimittaja: Eeva Eloranta-Jokela puh. (09) Osoite: PL 326, HELSINKI Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs Puhelin (09) (keskus) Faksi (09) Lehden aineistot: Ilmoitusmarkkinointi: MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie Iso-Heikkiläntie TURKU TURKU puh. (02) puh. (02) Tilaukset: Lehti lähetetään ilmaiseksi kaikille Paperiliiton Paperiliiton jäsenille. jäsenille. Paperiliitto-lehti Paperiliitto-lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden voi ilmestyy tilata. 10 Vuosikerran kertaa vuodessa. hinta on Lehden voi 8,50 tilata euroa. myös jäsenkuntaan kuulumaton 8,50 euron vuosi-kertahintaan. Osoitteenmuutos: Kun teet virallisen muuttoilmoituksentuksen, sinun sinun ei ei tarvitse tarvitse ilmoittaa ilmoittaa uutta osoitettasi Paperiliittoon. Osoitteenmuutos uutta osoitettasi Paperiliittoon. tulee voimaan noin Osoitteenmuutos 4 viikossa. tulee voimaan noin 4 viikossa. Seuraava lehti ilmestyy Aineistot tulee olla toimituksessa mennessä. Painopaikka: Painopaikka: Kehitys Kehitys Oy Oy / Allatum Allatum Oy, Oy, Pori Pori ISSN Ulkoasu: Tuulikki Poutanen Ulkoasu: Kannen kuva: Tuulikki Mainostoimisto Poutanen Soihtu Kannen kuva: Tarja Ahokas

3 Varkaudesta vähenee 245 työpaikkaa Stora Enson Varkauden teh- tailta on sanottu irti 175 henkilöä ja kunnossapitoyhtiö Eforalta 70 henkilöä. Stora Enso lopettaa sanomalehti- ja luettelopaperituotannon Varkaudesta paperikoneilla 2 ja 4 syyskuun loppuun mennessä. Yhteensä 245 työpaikan vähennys on runsas kolmannes tehdasalueen työpaikoista. Stora Enson Metsä-Tissue sulkee PK 5:n Pehmopapereita ja leivonta- papereita valmistava Metsä Tissue sanoo irti enintään 117 henkilöä. Irtisanottavista työntekijöitä on 96 ja toimihenkilöitä 21. Irtisanomiset toteutetaan ensi vuonna maalis-elokuussa. Metsä Tissue tukee irtisanottavien työllistymistä. Tuotanto Mänttä-Vilppulassa jatkuu toistaiseksi paperikone 7:lla, mutta ei PK5:llä. Yt-neuvottelujen alkaessa kahden paperikoneen jatko oli vaakalaudalla ja työvoiman vähennystarpeeksi arvioitiin noin 150 henkilöä. Yt-neuvottelut koskivat noin 500:a työntekijää Mäntän tehtaan tuotanto-, logistiikka- ja palvelutoiminnoissa sekä leivontapaperien liiketoiminnassa. Yhtiö jatkaa M-Realin kanssa neuvotteluja aiesopimuksesta, jolla se ostaisi M-realin Saksassa sijaitsevalta Reflexin tehtaalta paperikoneen Baking & Cooking liiketoiminnalle. Varkauden tehtaalla työskentelee 506 ja lisäksi kunnossapitoyhtiö Eforalla noin 170 henkilöä. Varkauden tehtaat jatkavat hienopaperin ja sellun tuotantoa. Myös Varkauden sahan ja Stora Enson ja Neste Oilin yhteisyrityksen NSE Biofuels Oy:n biopolttoaineen toiminta jatkuu. Kotkamills Oy aloitti koelaitoksen Äänekosken M-real aikoo vähentää viidenneksen M-real Oyj käy yhteistoimin- taneuvotteluja Äänekosken paperitehtaalla enintään 50 henkilön vähentämisestä. Neuvotteluesitys koskee tehtaan koko henkilökuntaa eli noin 250 henkilöä. Elokuussa alkaneet yt-neuvottelut ovat osa tehtaan kannattavuutta parantavia toimia. Aiotut henkilöstövähennykset toteutetaan viimeistään vuoden 2011 aikana. M-real kuuluu Metsäliittokonserniin. Stora Enson Kotkan tehtaiden katolle vedettiin heinäkuun 1. päivänä uuden yhtiön Kotkamills Oy:n lippu. Kotkan tehtaat siirtyivät Open- Gate Capitalin omistukseen. OpenGatelle siirtyi samalla sopimuksella myös L.P. Pacific Films Malesiassa. Lisäksi uusi yhtiö vuokrasi Tainionkosken PK7 linjan Stora Ensolta. Nämä kolme kohdetta muodostavat Kotkamills Oy:n. Uuden yhtiön tuoteryhmiä ovat voimapaperit laminaattiteollisuuden raaka-aineiksi, runkopaperit ja puulevyjen pinnoituskalvot, painopaperi sekä sahatavara ja höylätyt puutuotteet. Helle, siitä suomalaiset tykkää. Kuluneen kesän rautaisannos lämpöä ehti myös tuskastuttaa. Miten helteestä selvittiin poikkeuksellisen lämpimänä kesänä paperiliittolaisten työpaikoilla? Kymmenen työsuojeluvaltuutettua vastaa. HELLE tuntui töissä Paperiliitto-lehti lähetti hellettä koskevan ky- Työpaikoilla mitatut ylimmät lämpötilat vaihtelivat asteeseen. Tehdassaleis- sa saattoi lukema nousta myös yli 50:een. Ilmastoinnin ja jäähdytyslaitteiden ansiosta valvomoissa ilmeisesti pysyttiin hellerajan eli 25 asteen alapuolella. selyn työsuojeluvaltuutetuille elokuun puolivälissä. Kymmenen työsuojeluvaltuutettua vastasi ja kertoa hellekesän kuulumiset eri puolilta maata. Vain kolme valtuutettua arvioi, ettei helteestä ollut työssä haittaa, seitsemän mielestä haittaa oli vähintään jonkun verran, pahimmillaan suuresti. Pitkulaisessa maassa hellepäivien lukumäärä vaihteli, eikä tukaluus kestänyt Kemin korkeudella yhtä pitkään kuin etelämpänä. Haitat näkyivät tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn herpaantumisena, väsymyksen tunteena, vireystason laskuna ja uupumisena. Osa piti työtapaturmariskiä näistä syistä tavallista suurempana. Helteestä suoraan johtuvia tapaturmia tai läheltä piti tapauksia ei kukaan havainnut. Yksi vastaajista oli tosin huomannut, että helteiden aikaan tapaturmia sattui työpaikalla tavallista enemmän. Helle saattoi hänen mielestään vaikuttaa henkilöiden tapaan toimia turvallisesti. TYÖPAIKOILLA TESTATTUJA LISÄVIILENTIMIÄ PUHALTIMIA TYÖKOHTEISIIN ILMANVAIHDON TEHOSTUKSEEN, KÄÄRITTYJÄ HIHOJA, VAR- JOON TAUOILLA, KYLMÄVESIKÄÄREITÄ OTSAL- LE. HIKINAUHOJA, KYLMIÄ PYYHKEITÄ PAKASTI- MESTA JA JUOMAAN JÄITÄ. TARVITTAESSA VIRKISTÄVIÄ VÄLISUIHKUJA. TUULETIN PUHALTAMAAN AVOIMEN IKKUNAN ETEEN. Tauotus tuli tutuksi Vaikka lämpötila olisikin ollut kohtuullinen, kova kosteus loi tukaluuden tunteen. Vastaajien mukaan helle kiristi pinnaa, vei voimat ja sai hikipisarat putoilemaan arkeille. Työpäivän aikana saattoi joutua vaihtamaan paitaa useasti. Kotonakaan ei ehkä öitä nukuttu kunnolla, mikä näkyi väsymyksenä töissä. Tiedotus työn tauottamisen ja juomisen tärkeydestä tuntui useimmilta onnistuneen, mutta siinä nähtiin myös parantamisen varaa. Esimiesten toivottiin ottavan tarkemmin selvää siitä, miten ihmiset missäkin työssä jaksavat. Meillä on sinnikkäitä työntekijöitä, jotka eivät tauota, varsinkaan, jos esimies ei asialle korvaansa lotkauta. Oli tilanteita, joissa joutui sanomaan, että nyt tauolle ja syömään ja juomaan. Vastaaja piti tarpeellisena pitää niin sanottuja turvainfoja, joissa helleaallon alkaessa kerrotaan kunkin työntekijän mahdollisuuksista tauotukseen ja miten tauot käytännössä hoidetaan. Toinen vastaaja piti tarpeellisena riittävää kesätyöntekijöiden määrää, jotta saadaan tehtyä edes lakisääteiset tauotukset lämpötilan ylittäessä +28 astetta. Ainakin yhdellä työpaikalla janojuomaksi tarjottiin työnantajan piikkiin kivennäisvettä. Keinoja helteen selätykseen Työsuojeluvaltuutetut toivoivat helteen selättämiseksi parannusta ilmanvaihtoon. Ilmastointi- Jos investointi jäähdyttävään ilmastointiin tuntuu suurelta, huonekohtainen sisäilman viilentäjä on tyhjää parempi. laitteet on huollettava ajoissa ja tutkittava toimintavarmuus myös, jos helteet jatkuvat. Vilvoittelua varten tarvitaan riittävästi sellaisia taukotiloja, joissa ilmastointi toimii. Työasuista toivottiin sellaisia, jotka sopivat helteellä työskentelyyn. Kesällä työpaidat voisivat olla ns. teknisiä vaatteita ja housut ohuempaa materiaalia. Ongelmana pidettiin sitä, että työturvallisuuden tai hygienian takia vaatetusta ei voi aina vähentää. Varsinkin kypärän käyttö hiostutti. POIKKEUKSELLISEN PALJON HELLEPÄIVIÄ EEVA ELORANTA-JOKELA Heinäkuussa oli poikkeuksellisen paljon hellepäiviä. Ainoastaan 24. heinäkuuta lämpötila ei missään päin Suomea kohonnut hellelukemiin eli yli 25 asteen. Eniten hellepäiviä oli Utissa, Lahdessa, Heinolassa ja Puumalassa, joissa kussakin lämpötila kohosi peräti 27 päivänä 31:stä hellelukemiin. Lapissa hellepäiviä oli vain muutamia, mikä on heinäkuussa tavanomaista. Maan pohjoisosissa oli myös muutamia hallapäiviä. Kuukauden alin lämpötila oli Sallan Naruskassa 24. päivänä mitattu -1,0 astetta. LÄHDE: ILMATIETEEN LAITOS Työtapaturma johti kuolemaan Sappin Kirkniemen tehtaalla työntekijän kuolemaan johtaneen onnettomuuden syyn tutkinta jatkuu. Paperitehtaalla kuoli elokuussa 27-vuotias lohjalainen mies, kun paperitela iski häntä yllättäen päähän. Onnettomuus sattui, kun kolme työntekijää oli vaihtamassa paperikoneen telaa. Yksi heistä oli koneen yläpuolella ohjaamassa vaihdossa käytettävää nosturia, toiset kaksi telan päädyissä irrottamassa ja kiinnittämässä telaa. Työvaiheen aikana tela lähti arvaamatta liikkeelle. Telan liike oli poikkeuksellisen suuri ja se osui vakavin seurauksin toisen työntekijän päähän. Kyseessä on paperitehtaalla säännöllisesti toistuva työvaihe ja mukana olleet työntekijät kokeneita. Työnantaja, työsuojelupiiri ja poliisi jatkavat onnettomuuden syyn tarkempaa selvittämistä. Pakkaaja sanottiin irti laittomasti Satakunnan käräjäoikeus on tuomin- nut Jujo Thermal Oy:n maksamaan entiselle työntekijälle korvausta laittomasta irtisanomisesta 17 kuukauden palkan verran. Työnantajalla ei ollut työsopimuslain mukaista perustetta sanoa irti pakkaajana toiminutta miestä. Pakkaaja irtisanottiin silloisesta Ahlstrom Kauttua Oy:stä syksyllä 2006 työvirheen ja siitä aiheutuneen vahingon takia. Oikeuden mielestä ei ollut kysymys vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta kummallakaan perusteella. Työvirhettä ei voitu näyttää toteen eikä pakkaajan menettelystä aiheutunut vahinko ollut merkittävä. Oikeus ei myöskään pitänyt työsuhteen purun kannalta riittävän painavana miehen aiemmin saamaa varoitusta. Korvauksen määrään vaikutti korottavasti se, että mies oli irtisanomisesta lähtien ollut työttömänä. Mies oli työskennellyt tehtaalla lähes 30 vuoden ajan. Tuomiosta ei ole valitettu. 4 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/2010 5

4 KOLUMNI Kapasiteetin leikkaukset ovat kohdistuneet paperi-, kartonki-, sellu ja mekaaniseen metsäteollisuuteen. Metsäteollisuuden rakenteiden rikkominen Suomen metsäteollisuudesta on vuoden 2006 jälkeen hävitetty suuri määrä tuotantokapasiteettia. Paperiteollisuudesta on kokonaisia tuotantoyksiköitä lopetettu Voikkaalta, Kemijärveltä, Summasta, Kaskisista, Kajaanista, Lielahdesta ja Kankaan tehtaat Jyväskylästä. Tämän lisäksi on useita yksittäisiä koneita pysäytetty monilta paikkakunnilta. Kapasiteetin leikkaukset ovat kohdistuneet paperi-, kartonki-, sellu ja mekaaniseen metsäteollisuuteen. Koska tehtaiden pysäyttämiset ovat leikanneet paperi-, kartonki-, ja selluteollisuuden tuotantoa yli neljä miljoonaa tonnia vuodessa, niin tämän seurauksena on luonnollisesti myös raakapuun tarve vähentynyt. Satunnainen tarkkailija voi pysähtyä miettimään, että onko raakapuun käytön vähentäminen ollut kenties yksi keskeinen tekijä tehtaiden pysäyttämispäätöksiä tehtäessä. Jos tällainen johtopäätös olisi oikea, niin siitä seuraisi jatkokysymys. Onko metsäteollisuus uhrannut n työpaikkaa saadakseen puun käytön vähenemään? Ja toisaalta, onko tämä kaikki tehty kantohintojen kurissapitämiseksi? Julkisuudessa on jo näkynyt teollisuuden edustajien kannanottoja puun kuljetuksen kalliista hinnoista. Vaikka kyseinen pohdinta liittyi rautateiden kustannuksiin ja vaunupulaan, niin kyllä tässä yhteydessä on hyvä muistaa työntekijöiden varoitukset esimerkiksi Kemijärven ja Kajaanin yksiköiden pysäyttämisen yhteydessä. Tuolloin jo todettiin, että raakapuun kuljettamisen sijasta olisi parempi kuljettaa valmiita tuotteita. Tällä hetkellä elämme yleisessä taloustilanteessa jonkinasteisen optimismin aikaa. Yritysten ja kuluttajien luottamus talouden paranemiseen on lisääntynyt. Vienti on lähtenyt vetämään, tilauskirjat ovat täyttyneet ja myös muita positiivisia näkymiä on paperiteollisuudenkin taivaalla. Koska talouden piristyminen näyttää vaikuttavan maamme hallituksen toimiin siten, että erilaisia veroja ja maksuja kiristetään, niin ostovoiman kehittyminen jää palkankorotusten varaan. Palkkojen asiallisia korotuksia puoltaa myös tuottavuuden kasvu. Taloustilanteen parannuttua on myös hävinnyt jokaiselta lomautusintoilijalta vähäisetkin perusteet lomautuksille. SAULI KOVANEN PUHELIN- NUMEROMME MUUTTUVAT Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan puhelinnumerot muuttuvat syyskuun puolessavälissä. Vaihteen uusi numero on Muutosajankohdasta sekä uusista alanumeroista tiedotamme liiton kotisivuilla osoitteessa Numeron muututtua nykyisessä numerossa myös nauhoite kertoo uuden vaihteen numeron. Toimitsijoiden gsm-numerot ja työttömyyskassan maksuton palvelunumero säilyvät ennallaan. Lisäalennusta Teboililta Teboil korottaa Paperiliiton jäsenkortilla saatavan bensiini- ja dieselöljyalennuksen 2,2 senttiin/litra väliseksi ajaksi. Voiteluaineista jäsenkortilla saa alennusta 10 % (ei yli 10 litran astioista). Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia. Paperialalle tekijöitä uudesta tutkinnosta Tänä syksynä alkaneessa pro- sessiteollisuuden perustutkinnossa otti opiskelupaikan vastaan yhteensä 303 hakijaa. Aloituspaikkoja oli yhteensä 446. Prosessiteollisuuden perustutkinto oli viime kevään lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteishaussa ykköstoiveena 141 hakijalla. Kun lukuun lisätään muutkin kuin ensisijaisesti hakeneiden toiveet, oli hakijoita tutkintoon yhteensä 726. Ykkössijalta hyväksyttiin opiskelemaan 127 ja muilta toivesijoilta 289 hakijaa. Paikan vastaanotti näistä 416:sta 303 opiskelijaa. Hakijaluvut on poimittu Opetushallituksen yhteishakutilastoista. Prosessiteollisuuden perustutkinto tutkinto yhdisti paperi-, levy-, saha- ja kemianteollisuuden ammatilliset perustutkinnot yhdeksi tutkinnoksi. Tutkinto tuottaa teollisuuden prosessiosaajia myös paperia ja puuta jalostavan teollisuuden ammatteihin. Merkittävä osa opinnoista on kaikille yhteisiä aineita. Toimialaosaaminen nousee esiin vasta opintojen loppuvaiheessa ja opintojen osana olevassa työssäoppimisessa. Uuden tutkinnon toivotaan vastaavan työelämän tarpeita aiempaa paremmin, sillä tuotantotehtävissä vaaditaan monitaitoisuutta ja vahvaa kykyä toimia ryhmässä. Ensimmäiset uuden tutkinnon suorittaneet prosessiteollisuuden osaajat valmistuvat vuonna Paitsi tutkintoja myös ammatillista koulutusta järjestäviä oppilaitoksia on viime vuosina yhdistetty. Tänä syksynä ammatillista peruskoulutusta järjestäviä oppilaitoksia on noin 191, kun niitä kaksi vuotta sitten 229. Lauluja paperimiehen tyttäreltä Vapiskaa, rekkamies ja lentäjän poika: nyt lauletaan myös paperimiehestä. Laulaja Hanna Pakarinen vaihtoi esityskielen englannista suomeen ja teki itse tulevalle albumilleen kappaleen Paperimiehen tytär. Hanna Pakarisen isä on työskennellyt Kaukaan paperitehtaalla. Siksi on helppo uskoa, että varsin omakohtainen laulu on kyseessä. Paperiliitto-lehden toimitus tapasi Hanna Pakarisen juuri ennen uuden kappaleen ensiesitystä. Lue paperimiehen tyttären ajatuksia nettisivuiltamme Assistentti vaihtui Paperiliiton toimistossa aloitti elokuussa uusi työntekijä. Liiton sihteerin assistenttina toimii nyt Hanna-Kaisa Siimes. Hän seuraa tehtävässä Pirjo Kivilinnaa, joka jää eläkkeelle syyskuun alussa pitkän työuran jälkeen. Assistentin tehtävien lisäksi Hanna-Kaisa hoitaa jäsenten lomatukiasioita eli käsittelee lomahakemuksia ja toimii yhteyshenkilönä loma-asioissa. Paperiliittoon Hanna-Kaisa siirtyi Vasemmistoliiton Uudenmaanpiirin toiminnanjohtajan MITÄS TIEDÄT?? 1. Missä Suomen kunnassa on eniten kesämökkejä? 2. Montako mitalia Suomi sai yleisurheilun EM-kisoista 2010?? 4. Montako paperiarkkia kappaleissa sisältää yksi riisi? 3. Minkä maan kaupunki on Tel Aviv? 5. Missä kaupungissa sijaitsee vakuutusyhtiö Turvan pääkonttori? 6. Millä suomenkielisellä nimellä tunnetaan medaljonki? 7. Mikä mies on Miro Veijalainen? 8. Minä vuonna pop-laulaja John Lennon kuoli? 9. Missä eri maissa Viking-Lottoa pelataan yhtäaikaisesti? 10. Mikä on resiina? tehtävästä. Hanna-Kaisa ottaa uudet haasteet vastaan tapansa mukaan positiivisin mielin, kuten hänen mottonsakin kertovat: Aina pitää yrittää ja harjoitus tekee mestarin. Hanna-Kaisan nelihenkisen perheen arkeen elokuu toi muutakin jännitystä kuin äidin työpaikan vaihdoksen: lapsista nuorempi aloitti esikoulun ja vanhempi yläkoulun. EEVA ELORANTA-JOKELA Sihteeri 6 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/2010 7

5 TEKSTI: KAI MAKSIMAINEN KUN PAPERI- JA METSÄTEOLLISUUS ON TAAS OSOITTAMASSA HERÄÄMISEN MERKKEJÄ, KAIKUU SALOILTA KUMMIA: VIHREÄN KULLAN MAASSA ONKIN PUUPULA, JOKA UHKAA JOPA HEIKENTÄÄ MAAMME KILPAILUKYKYÄ. METSÄSTÄ VERSOI Paistaa se päivä vielä risukasaankin, sanotaan. Mutta vaikka usko metsäteollisuuden uuteen nousuun on paikoin vahva, monen palikan on vielä loksahdettava paikoilleen. Esimerkiksi raakaaineen saatavuuden. - Voidaan sanoa, että ainakin ajoittain Suomi kärsii puupulasta. Ja jos hinta nousee liian korkealle, kilpailukyky maailmalla menetetään. Muihin tuotantotekijöihin ei voi kohdistaa niin, että raaka-aineesta voisi maksaa mitä tahansa, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islander. Ehkä merkittävin tekijä puupulan synnylle piilee suomalaisten metsien omistusrakenteessa: metsäomistajan keski-ikä on jo yli 60 vuotta, eikä metsällä ole suurimmalle osalle omistajista suurtakaan taloudellista merkitystä. Kun omistuspohja vielä jakautuu pieniin palstoihin, on helppo kytätä korkeinta markkinoilta saatavaa hintaa. Myös metsänomistajan intressejä ajavassa MTK:ssa painotetaan, että raaka-aineen saatavuus on sekä alan että kansantalouden etu. - Silti kun mennään yksilötasolle, metsäteollisuuden globaaleja murheita ei voi kaataa sen 25 hehtaaria omistavan mummon niskaan, metsäjohtaja Juha Hakkarainen sanoo. Runsaudenpulasta käsikassaraksi Kun metsää on, mutta puusta on pulaa, hintakysymys lienee selvää sille kuuluisalle Pihtiputaan mummollekin. Paperiliiton sopimussihteeri Juhani Siira näkee, että puupula hiipi suomalaiseen metsäteollisuuden kassaraksi oikeastaan vasta sen jälkeen, kun Venäjän tullit löivät tuonnille jarrut päälle. - Jos suomalaisen puun hintatason nousua kyettiin ennen rajoittamaan sillä, niin nyt si- PUUPULA jaan on tullut puupulasta vouhottaminen. MTK:n Hakkaraisen mukaan osa puukaupan epätasaisuudesta ja mahdollisesta puupulasta juontaa myös historiallisesta työrytmistä: kevättalvella Puun ostomäärät vuodesta 2000 lähtien mennään omalla painollaan, kesäksi vuosi kk m3 kauppa notkahtaa, ja syksyllä vilkastuu Itse asiassa puukauppaa käydään liki samalla tavoin kuin 40 vuotta sitten. Niitä lyhyen aikavälin tavoitteita olisivatkin näkyvyyden lisääminen ja markkina-avoimuuden tukeminen Tähän liittyen MTK lanseerasi kesällä nimenomaan myyjäpäätä palvelevan sähköisen markkinapaikan, ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä selvittelee markkinoiden ja markkinainformaation kehittämistä Kannustimet luovat piikkejä Pelkkä ministeritason läpinäkyvyyskeskustelu tuskin silti ratkaisee puukaupan epätasaisuutta. Myös valtiovallan kannustimet ovat kääntyneet pikemminkin itseään vastaan. - Kannustimet ja määräaikaiset verohelpotukset eivät ole toimineet. Enemmänkin ne luovat piikkejä, Islander sanoo. Näin kävi esimerkiksi viime joulukuun huimassa myynnissä, jolloin siihen asti voimassa ollut 50 prosentin verohuojennus putosi 25:een: 2009 alkuvuosi olikin mennyt kyttäillessä, ja koko ensimmäinen puolivuotiskausi oli jopa heikompi kuin perinteisesti hiljaisempi kesäkuu tänä vuonna. Investointeja tulevaisuuteen Tämän kesäkuun hyvä tulos, yli neljä miljoonaa kuutiota, tuo risukasaan kuitenkin jo valoa. Pelkillä risuilla metsäteollisuuden tulevaisuutta ei kuitenkaan rakenneta. Jos raakaaineen saatavuudesta tulee jatkuva epävarmuustekijä, investointihalukkuus Suomeen vähenee. - Energiapuutavoitteet ovat huikeat ja biodiesellaitoksia suunnitellaan, mutta yritykset ja metsäteollisuus tekevät omat laskelmansa sen pohjalta, kannattaako se ja onko puunsaanti turvattu, Islander sanoo. Metsäasiantuntijan eväät pienten plänttien maan puukaupan tehostamiseen löytyvät mahdollisista metsätalousmaksuista. - Pitkäaikaiset kannustimet voisivat kannustaa aktiivista myyjää, kun maksuja saisi vähentää vain myydystä puusta. Hakkarainen kaipaa jonkinlaisia muutoksia myös verotukseen. - Metsätalous voitaisiin katsoa elinkeinoksi, kuten maatalous, jolloin palstoja voitaisiin siirtää tuleville sukupolville aiemmin. Nythän verojärjestelmä kannustaa perintöveron kautta siihen, että edullisin tapa päästä metsästä eroon on kuolla. RAUTJÄRVI 6. ELOKUUTA 2010 ASTA-, VEERA- JA LAHJA-MYRSKYT KAATOIVAT SUOMESSA MILJOONIA KUUTIOMETREJÄ MET- SÄÄ HEINÄ-ELOKUUN TAITTEESSA. MTK ARVI- OI TUHOJEN AIHEUTTAVAN METSÄNOMISTAJIL- LE USEAN KYMMENEN MILJOONAN EURON LI- SÄKUSTANNUKSET JA TULONMENETYKSET. KAA- TUNEET TUKIT PILAANTUVAT NOPEASTI, JOLLEI NIITÄ SAADA AJOISSA KORJATTUA. TÄSTÄ SYYSTÄ LUONNON SANELEMAT KORJUUT TUOVAT PUU- KAUPPAAN PIIKIN. Puupula ei lomautusperuste Myös työntekijät ovat saaneet tuntea puupulan tai ainakin sillä spekuloinnin nahoissaan. Esimerkiksi Stora Enson Anjalankosken tehtailla yhtenä kesäkuisten yt-neuvottelujen perusteena oli varautuminen puupulaan. - Ensi syksyksi oli suunniteltu noin viikon mittaisia seisokkeja. Tosin todelliset syyt eivät olleet puupulassa, vaan kannattavuudessa ja tilauspulassa, Paperiliiton sopimussihteeri Juhani Siira kertoo. Hänen mielestään puupula ei ole Suomessa missään nimessä oikeutus ainakaan lomautuksille, vaan enemmänkin työnantajan keino pitää veistä duunarin kurkulla. - Jotenkin on sellainen kuva, että se on yritysten keino rajoittaa hinnan nousua ja myyntipiikkejä. Tavallaan kiukutellaan metsänomistajien suuntaan, kun ei haluta maksaa korkeita hintoja. Puupulalla uhkailu on siinäkin mielessä näppärä keino, että yt-neuvottelujen aikana todellisia tietoja tilauskannasta ja raaka-aineen saatavuudesta ei ole helppo nopeasti saada. - Mutta olipa peruste mikä tahansa, niin lopputulos tuntuu olevan näissä neuvotteluissa työnantajan askelmerkkien mukainen, Siira toteaa. Myrskyä metsässä ja hinnoissa Myös viime kesänä laajaa tuhoa metsissä tehneet hirmumyrskyt luovat Suomen niin sanotun puupulan ylle isohkon kysymysmerkin: maassa makaa yllättäen yli kolme miljoonaa kuutiometriä puuta, eikä metsäyhtiöiden edustajilla ole mitään kiirettä hyödyntää lämpimän ilman myötä pilaantuvaa tavaraa. Päinvastoin. Metsäyhtiöiden mukaan metsänomistajien olisi tultava korjauskustannuksissa vastaan, koska korjuuolosuhteet ovat poikkeukselliset. Nokittelua vai ei? LEHTIKUVA/OLKKONEN JUKKA 8 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/2010 9

6 Kuopan jälkeen syntyy tulostakin METSÄTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT PARANIVAT LUKUJEN VALOSSA VUODEN TAKAISESTA. STORA ENSON, UPM:N JA METSÄLIITON KANNATTAVUUS KASVOI. TILASTOKESKUS KERTOI TILAUSTEN ARVON YLITTÄNEEN KESÄKUUSSA TAANTUMAA EDELTÄNEEN TASON. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA Stora Enson toisen neljännek- sen liikevoitto oli 213 miljoonaa euroa ilman kertaluonteisia eriä. Tulosta edesauttoivat yhtiön mukaan myynnin elpyminen viime vuodesta, alentunut kustannustaso ja euron arvo. UPM:n tuotteiden kysyntä kasvoi ja liikevaihto kohosi alkuvuonna 20 prosenttia. UPM:n liikevoitto vuoden toisella neljänneksellä oli 199 miljoonaa euroa ilman kertaluonteisia eriä. Metsäliiton liiketulos ilman kertaeriä oli 154 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta ja myös sijoitetun pääoman tuotosta oli kilpailijoihin verrattuna suurin. Kenelle kiitokset kuuluvat? Stora Enson Karvinen jakeli kiitosta koko yhtiön henkilökunnalle hyvän toisen kvartaalin tuloksesta. Epäselväksi jäi, että koskivatko vuolaat onnittelut myös niitä satoja irtisanottuja ja lomautettuja jäseniämme. Näissä tilanteissa toivoisi päätöksentekijöiden käyttäytyvän vastuuntuntoisesti ja muistaen hyvään tulokseen johtaneiden toimenpiteiden raskaan hinnan. Yhtiön hyvä tulos ei kuitenkaan auttanut sahateollisuutta vaan yt-neuvottelut koskevat noin 500 henkilöä. Hyvin moni jäsenemme saa taas olla irtisanomis- ja lomautusuhan alla. Miten tällaisessa tilanteessa voi suunnitella elämäänsä eteenpäin esim. perheellisenä. Laskut pitää hoitaa ja kaupasta hakea ruokaa. Perhettä voi verrata osakeyhtiöön, jossa kullakin vanhemmalla on vastuullinen rooli arjen pyörittämisessä. Arjen hankalissa taloudellisissa tilanteissa ei käy päinsä jonkun perheenjäsenen erottaminen tai lomauttaminen, vaan asiat ratkaistaan ilman näitä keinoja. Suomessa on selvästi erittäin matala kynnys irtisanomisten ja lomautusten osalta verrattuna moneen muuhun Perheomistuksessa oleva Myllykoski-konserni puolestaan teki tappiota toisella neljänneksellä 12 miljoonaa euroa ilman kertaeriä. Myllykoski on yksi maailman suurimmista painopapereiden tuottajista. Kesäkuu nosti kuopasta Paperiteollisuudessa uusien tilausten arvo saavutti kesäkuussa taantumaa edeltäneen tason. Tilastokeskuksen raportin mukaan paperin, paperi- ja kartonkiteollisuuden uudet tilaukset kasvoivat kesäkuussa runsaan kolmannek- sen vuodentakaiseen verrattuna. Kasvua paperiteollisuudessa kertyi kesäkuussa 37,1 prosenttia. Paperiteollisuuden tilausten arvo on jo saavuttanut taantumaa edeltäneen tason. Esimerkiksi metalliteollisuudessa tilausten arvo on voimakkaasta kasvusta huolimatta yhä jonkin verran alemmalla tasolla kuin aiempina vuosina. Tilastokeskus muistuttaa, että isot heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä, sillä suuretkin uudet tilaukset kohdistuvat tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan. Euroopan maahan. Meillä moni asia on vain ilmoitusluonteinen ja irtisanomiskorvaukset vähäiset. Opiskeluaikanani hallinnon professori Tauno T. Mäki antoi ohjeen tuleville johtajille, että irtisanominen on aina viimeinen keino ja sanana brutaali. Hänen mielestään johtaminen edellytti itsessään jo tiettyä vastuunkantamista sekä liiketoiminnasta että osaavasta henkilöstöstä. Maailmantalouden tilanne paranee hiljalleen ja siinä sivussa myös Suomen talous. Metsäteollisuus tulee edelleen olemaan tärkeä osa maamme vientiä. Mielestäni toimitusjohtajien on turha paukutella henkseleitään hyvillä tuloksilla, jotka osaltaan on saavutettu tehtaiden lopettamisilla ja henkilöstövähennyksillä. Hyvän ja huonon johtajan välistä eroa voi verrata A-luokan nakin ja talousnakin väliseen eroon. MARKKU LEPPÄNEN TALOUSPÄÄLLIKKÖ Paperiliitto kiertää OLETKO SAMAA MIELTÄ? RASTITA KOHDAT, JOIDEN TUNNET KOSKETTAVAN ITSEÄSI. Minulla on muutama idea ammattiyhdistysliikkeelle Ilman muuta haluan tutustua tarkemmin jäsenetuihini Kiinnostaa tietää, mikä se tes oikein on ja miten se tehdään Edunvalvontatoiminta on minulle täyttä hepreaa Tottakai haluan olla mukana kehittämässä Paperiliiton toimintaa Haluan tutustua uusiin, mukaviin ihmisiin Jos rasteja on vähintään yksi, olet etsimämme henkilö! Me tarvitsemme sinua! Ota yhteyttä ammattiosastosi puheenjohtajaan ja ilmoittaudu mukaan. Lähde tekemään kanssamme tulevaisuudestamme näköistäsi 2010 Tällä Paperiliiton kiertueella tarjotaan kaikille jäsenille mahdollisuus tulla mukaan liiton toimintaan. Ja nyt, enemmän kuin koskaan, me tarvitsemme tekijöitä ja uusia ajatuksia. Etsimme joukkoomme siis uusia kasvoja, mutta tervetulleita ovat myös kokeneemmatkin konkarit. 10 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/ parempaa loistavaa INNOSTAVAA KESTÄVÄÄ rohkeaa AINUTLAATUISTA turvallista merkittävää! Paperiliitto kiertää lauantaisin kello Hotelli Rantasipi, Forssa Kaupunginhotelli, Pietarsaari Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Cumulus, Joensuu Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Hotelli Cumulus Pinja, Tampere Paperiliitto maksaa matkat julkisen kulkuvälineen taksan mukaisesti, kurssikulut ja ruokailut. Jokaisessa tilaisuudessa arvomme tilaisuuteen ilmoittautuneiden ja osallistuvien kesken 100 euron arvoisen lahjakortin Teboil-huoltamoille. Kannattaa siis tulla paikan päälle! ILMOITTAUDU AJOISSA!

7 ELÄMÄ(Ä)N LAATUA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: VESA LAITINEN Kiipeilykypärä pysyy asentajan päässä Hoida kypäräpäätä KYPÄRÄ ON HALPA HENKIVAKUUTUS. EI KUITENKAAN IHAN VAIVATON, SILLÄ KYPÄ- RÄN ALLA HIUKSET JA HIUSPOHJA HIKOA- VAT JA HAUTUVAT. PESE PÄÄNUPPI PÄIVIT- TÄIN, MUTTA MIEDOLLA SHAMPOOLLA. LIIAN VAHVAT SHAMPOOT KUIVATTAVAT IHOA JA AIHEUTTAVAT HILSEILYÄ. Parturi-kampaaja Kaisu Kaijansinkko tutkii laitosmies Kimmo Nokelaisen hiuspohjaa kertaiseksi suurentava mikrokamera kertoo, että kaikki on kunnossa. Sinä olet hoitanut hiuksesi ja hiuspohjasi hyvin. Iho ei ole liian rasvainen, kuiva eikä ärtynyt, Kaijansinkko kehaisee. UPM:n Kaukaan tehtaalla työskentelevä Nokelainen käyttää työssään paljon suojakypärää. Kypärän alla päänuppi joutuu kovalle koetukselle. Hiukset ja hiuspohja hautuvat, hikoavat ja kutisevat. Hilsettä ilmaantuu erityisesti kypärän sisähihnojen alle, samaisesta kohtaa hiukset myös kuluvat. Pesen hiukseni ja käytän hoitoainetta päivittäin se on ihan ehdotonta. Kypärän lisäksi hiuksia ja päänahkaa rasittavat pöly sekä pako- ja hitsauskaasut, Kimmo Nokelainen kertoo. Nokelainen tykkää pitää hiuksensa lyhyinä ja siisteinä, hän käykin leikkuuttamassa ne kuukausittain. Kypärää käytettäessä hiusmalli voi olla mikä vain, mutta moni päätyy helppohoitoiseen leikkaukseen, joka ei vaadi muotoilua. miedoilla shampoilla Laatutuotteita kampaamosta Nokelaisella ei ole muita hiuspohjan ongelmia kuin talvisin vaivaava hilse, kun pakkanen ja kuiva huoneilma kuivattavat ihoa. Hilse on myös monen säännöllisesti kypärää käyttävän vakituinen riesa. Oikein tyyppivaiva. Hilsettä tulee, kun hiukset joudutaan pesemään usein ja käytetään liian voimakkaita shampoita, jotka kuivattavat ihoa, Kaijansinkko huomauttaa. Kaijansinkko neuvookin valitsemaan mietoja ja hellävaraisia shampoita, joissa on vähemmän puhdistavia aineosia eli tensidejä. Liiat tensidit pesevät pois hiuspohjan luonnollisenkin rasvan, jonka tehtävä on suojata hiuspohjaa erilaisilta ärsytyksiltä kuten lialta ja bakteereilta. Nokelainen on huomannut saman. Siksi hän ei koskaan osta shampoitaan ja hoitoaineitaan kaupasta vaan hankkii laatutuotteita kampaamosta. Kaijansinkko muistuttaa nyrkkisäännöstä: shampoo hankitaan hiuspohjan kunnon mukaan ja hoitoaine hiusten kunnon mukaan. Elämä jättää jäljet Kaijansinkko sanoo, että kampaajana hän pystyy hoitamaan UPM:n Kaukaan tehtailla, ku- ten paperiteollisuudessa yleensäkin, kypäränkäyttöpakko on seisokeissa. Muuten kypärää tarvitsee sovitella päähän hyvin harvoin. Kimmo Nokelaisella on kokemusta myös kypärän päivittäisestä käytöstä, kun hän viime vuonna oli komennuksella UPM:n ja Lappeenrannan kaupungin yhteisen energiavoimalaitoksen työmaalla. Nokelaisella on käytössä uusi kypärämalli, ns. kiipeilijän kypärä, jossa on kiristyshihna leuan alla ja josta puuttuvat lippa ja muut ulokkeet. Asennushommissa joudun taivuttelemaan päätä paljon eri asentoihin ja työntymään ahtaisiin paikkoihin. Tämä kiipeilijän kypärä on osoittautunut oikein hyväksi malliksi. Kypärä pysyy päässä eikä jää kiinni mihinkään. Teollisuudessa käytettäviä kypäriä on useita erilaisia, sillä jokaisella valmistajalla on omat mallinsa. Kiipeilykypärän lisäksi Kaukaalla käytetään paljon myös perusmallia eli teollisuuskypärää, johon voi kiinnittää suojavisiirin ja kuulosuojaimet. Lisäksi käytössä on lippalakin mallisia kolhupäähineitä, jotka suojaavat kolhuilta silloin, kun voimakkaiden iskujen vaaraa ei ole. Olen tehnyt näitä hommia kolmekymmentä vuotta, ja joskus 70-luvulla kypärä oli vielä kirosana. Asenteet ovat muuttuneet. Nykyään kypärän käyttö on itsestään selvyys. Se on hyvin halpa henkivakuutus, vaikka kypärä ei aina niin mukavalta päässä tunnukaan, Nokelainen huomauttaa. asiakkaan hiuksia ja hiuspohjaa ulkoapäin. Todellinen hyvinvointi lähtee kuitenkin sisältäpäin. Hiusten ja hiuspohjan hyvinvointi on kokonaisvaltainen juttu. Siihen vaikuttavat syömiset, juomiset ja elämäntavat yleensäkin. Toki päänupin kuntoon vaikuttavat myös sairaudet ja perinnölliset tekijät, ja niille me emme voi mitään. Yleisimpiä hiuspohjan ongelmia ovat hilse ja rasvoittuva päänahka. Hilsettä muodostuu kuolleitten ihosolujen irrotessa. Hilseily johtuu yleensä liian kuivasta hiuspohjasta. Syy voi olla myös liian rasvainen iho tai joku sieni. Ensin voi kokeilla hilseshampoota. Jos vaiva ei helpota, kannattaa mennä kampaajalle, joka selvittää hilseilyn syyn ja suunnittelee hoidon. Liian rasvainen hiuspohja johtuu päänahan erittämästä hiestä ja talista. Talin tehtävä on voidella hiusta ja päänahkaa, mutta joillakin talia erittyy liikaa. Rasvoittuva päänahka on hyvä pestä päivittäin miedolla erikoisshampoolla. Myös päänahan syväpuhdistus voi rauhoittaa tilannetta. Syväpuhdistavia tuotteita saa kampaamoista. Yleensä kypärän käyttö pahentaa tilannetta, jos jotakin ongelmia hiuspohjassa on, Kaijansinkko huomauttaa. Päältä päin kaikki on ainakin kunnossa, vitsailevat kampaaja Kaisu Kaijansinkko ja laitosmies Kimmo Nokelainen. Nokelainen pesee hiuksensa päivittäin ja käyttää hoitoainetta. KÄYTÄ KYPÄRÄÄ OIKEIN Selvitä ensin, tarvitsetko lisävarusteita ja muita suojaimia kypärän kanssa. Käytä ilmastoitua kypärää kuumassa ja hiostavassa työssä. Lipallinen kypärä estää häikäisyä, mutta voi vaikeuttaa näkemistä ylöspäin. Varaa tilaa alushupulle, jos käytät kypärää kylmässä. Kiinnitä leukahihna, jos sellainen on. Vaihda kypärä uuteen, jos kuoreen on kohdistunut voimakas isku, jos siinä on hiushalkeamia tai jos sisäosat ovat vahingoittuneet. Kypärää haurastuttavat myös auringonvalo, kuumuus, kylmyys ja kemikaalit. Kypärän käyttöikä on enintään viisi vuotta. Joissakin kypärämalleissa merkkiväri ilmoittaa, kun on aika vaihtaa uuteen. Tarkista ja huolla kypärä säännöllisesti. Säilytä kypärä suojassa auringonvalolta, kemikaaleilta, kuumuudelta, kylmyydeltä ja kosteudelta. 12 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/

8 KÄÄREITÄ Eeva Jokinen nostaa trukilla lavallisen arkkeja pakattavaksi. Valmiista lavasta puuttuu enää etiketti ja on seuraavan vuoro. Jokinen tuli Ypapille töihin lokakuussa liki 21 vuotta sitten. Töitä on Eeva Jokinen tähän asti riittänyt toisin kuin aiemmassa työssä ompelijana. Sitä uraa Ee- työskentelee pakkaamossa ja valle kertyi 15 vuotta. Nyt hän työskentelee päivätöissä pakkaamossa ja si- rullavarastossa. too lavoja kuljetusta varten. Työpisteeseen puhaltaa ilmastointilaite ja tuo lievää viilennystä. Kuluneena kesänä työpaikalla on lämpöä riittänyt etenkin päivätöissä olevilla. Onneksi olin kuumimman ajan eli heinäkuun kesälomalla, Jokinen kertoo. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: EIJA VALKONEN YPÄJÄLTÄ VEHREÄN MAALAISMAISEMAN KESKELTÄ ALKAA MONENLAISTEN KÄÄREPAPEREIDEN TIE SUOMALAISTEN RUOKAPÖYTIIN JA PIKARUOKARAVINTOLOIHIN. SÄMPYLÖIDEN JA MUIDEN TUTTUAKIN TUTUMPIEN ELINTARVIKKEIDEN KÄÄREET VALMISTETAAN YPAP OY:SSÄ. Joustavuutta sopivasti Jokisen pakkaamat arkit on vastikään leikattu arkkikoneella. Sitä hoitaa Kari Takana kuuma kesä työpaikalla. Kari Kivenkorvalla oli loma vasta edessä elokuussa. arjen tuotteille Kivenkorva. Kari aloitti Ypapilla heti armeijasta päästyään, vuotta aiemmin kuin Eeva. Sekatyömieheksi itseään luonnehtiva Kari pitää Ypapia mukavana työpaikkana, tosin kuluneena kesänä myös aika kuumana. Hän työskentelee kahdessa vuorossa. Joustavuutta löytyy puolin ja toisin. Itse tykkään nukkua pikkuisen pitempään ja tulla töihin vähän myöhemmin, vastaavasti venytän sitten päivää vuoron lopulta. Joustavuus on tärkeä sana Ypapin toiminnassa muutenkin, samoin toimitusvarmuus. Suomalaisten suosikkituotteille tarvitaan jatkuvasti kääreitä, sillä Ypap valmistaa flexopainettuja ja painamattomia pakkaus- ja käärepapereita elintarviketeollisuudelle ja muulle teollisuudelle. Valikoimiin kuuluu myös päällystetty ja kompostoituva hampurilaispaperi. Tuotteet toimitetaan asiakkaalle arkkeina tai rullina. Käärepaperien ja laminaattien lisäksi Ypap tuottaa itsenäisenä yhtiönä alihankintapalveluja suomalaiselle metsäteollisuudelle. Yhtiön aloittaessa 1970-luvun puolivälissä ison osan tuotannosta muodostivat rakennuspaperit, joita yhä valmistetaan. Talotehtailun aikana pinkopahvia, nupinauhaa ja pikipaperia tarvitaan lähinnä korjausrakentamiseen. Joulu lähestyy lautasissa Pääluottamusmies Timo Oksasella tuli heinäkuussa 26 vuotta täyteen Ypapin leivissä. Reilun vuoden hän on työskennellyt uudella laminaattorilla. Laminaattorissa päällystetään kartonkia, johon on painettu jouluaiheinen kuvio. Asiakas tekee kartongista kertakäyttölautasia. Oksanen on ehtinyt tehdä talossa lähes kaikkea mahdollista rullauksesta ja arkituksesta pakkaamiseen. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli noin 20 vuotta varastossa. Ypapissa on henkilöstöä yh- Pääluottamusmies Timo Oksanen työskentelee laminaattorilla. teensä 25, joista työntekijöitä on 18. Monitaitoisuudelle on pienehköllä työpaikalla tarvetta. Työntekijät osaavat kukin käyttää vähintään kahta konetta, Oksanen kertoo. Monitaitoisuuden ja ristiinosaamisen lisäksi työntekijöiltä edellytetään materiaaliosaamista, sillä tuotannossa käytettävät paperilaadut vaihtelevat 20-grammaisesta 300-grammaiseen. Työn ohessa ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa tapahtuu jatkuvaa tuotekehitystä. Kilpailu pisimpään tehdyissä tuotteissa on koventunut, joten koko ajan on myös keksittävä uutta, sanoo Ypap Oy:n toimitusjohtaja Jonas Skuthälla. Vaikea aika takana Yhtiöllä on takanaan vaikea jakso, kun kysyntä alalla hiipui vuoden 2008 lopulla. Nyt on tuotannon kaikilla osa-alueilla suunta parempaan. Porukka on venynyt ja siten on saatu työpaikat säilytettyä. Tuotannon työntekijöistä ketään ei ole irtisanottu. Vaikeasta ajasta huolimatta olemme pystyneet Entisen koulun pihapiiri Ypapin pihamaalta näkyy laitumelle, jossa käyskentelee hevonen, kauempana määkivät lampaat. Parkkipaikka on entinen koulupiha. Lähettäjänä työskentelevän Heikki Alhomäen koulutaival päättyi samalla paikalla vuonna Alhomäki ei arvannut, että hän 14 vuotta myöhemmin tulisi samalle tontille töihin Ypapiin ja olisi edelleen. Saman kansakoulun käyneitä on töissä ollut muitakin. Ypap aloitti toimintansa koulurakennuksessa vuonna 1977, muutama vuosi perustamisensa jälkeen. Ala- ja yläkoulun rakennukset sekä opettajien saunarakennus ovat yhä samoilla sijoilla. Vuosien varrella tontille on noussut tuotantohalli ja varastohalli. Entinen koulu on muutettu tuotantotiloista toimistoksi. Uunit, korkeat ikkunat ja vanhat opetustaulut muistuttavat talossa aiemmin toimineesta opinahjosta. toimimaan, nenä on pysynyt veden pinnan yläpuolella, Skuthälla kiittää. Toimitusjohtaja arvostaa ypapilaisten ammattitaitoa ja halua tehdä töitä. Niitä tarvitaan, kun pitää tehdä sekä vanhoja tuttuja töitä että oppia uusia asioita tekemällä. Ei ole olemassa hokkuspokkuskeinoa saada uusia asioita markkinoille, sen eteen on tehtävä töitä. Ja on oltava hieman parempia kuin muut, Skuthälla summaa. Jotta yritys olisi markkinakilpailussa riittävän ketterä, Skuthälla toivoo, että työnantajalla edelleen säilyy mahdollisuus sopia asioista työntekijöiden kanssa. Toiseksi hän toivoo, ettei pienten yritysten resursseja rasitettaisi jollakin uudella byrokratialla, joka vie kohtuuttomasti aikaa ja merkitsee kuluja. Kolmas toive lähtee asiakkaiden suuntaan. Asiakkaat toivottavasti arvostaisivat sitä, että olemme suomalaisia toimijoita ja tarjoamme työpaikkoja täällä, ettei hinta aina jää ratkaisevimmaksi tekijäksi. YPAP GROUP Ypap Oy muodostaa kolmen muun yhtiön kanssa Ypap Groupin, jolla on pitkä kokemus paperin jatkojalostuksesta. Pyrollsack Oy Kotkassa ja Oy Ikapaper Ab Ikaalisissa valmistavat mm. paperisäkkejä. Valkeakoskella toimiva TT-Paperi Oy valmistaa kaavapaperia tekstiiliteollisuudelle sekä tekee pituusleikkausta ja pienrullausta. 14 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/

9 VALOKUVASSA VELJEN JA SISAREN KESKELLÄ POSEERAA LAURI SANTANIEMI KOLMEVUOTIAANA: NAPPISILMÄT, SUORAKSI LEIKATTU OTSATUKKA JA VAALEAT LAINEET NISKAN TAKANA. SAMOILLA SILMILLÄ ON SITTEMMIN TARKASTELTU LUKUISIA RIVEJÄ KIRKONKIRJOJA JA ARKISTOMATERIAALIA OMAN SUVUN VAIHEISTA. LAURI SANTANIEMI HARRASTAA SUKUTUTKIMUSTA. Santaniemen sukua JJos kesälomalle osuu sadepäiviä, ne eivät harmita kirjoitukset ja niitten mukana asian- tyvät kauppakirjat, lainhuudot, perun- Lauri Santaniemeä. Silloin on nimittäin otollinen sukututkimuksessa paljon apua ja hyöosaisten henkilötietoja. Myös niistä on aika tutkia sukuaan. Internetin ja kahden sukutut- Valtakunnan tasolla on hyödynnettyäkimusohjelman avulla työ tävissä monia muita arkistoja kuten etenee hyvin kotosallakin. maanmittaustoimistoja. Aloittelijalle Netissä pääsee käsiksi lähteisiin ulkomaita myöten. musseuran historiakirjojen HisKi tie- hyvä tietolähde on Suomen Sukututki- Lisäksi on käytävä paikan päällä kotimaisissa arkistoissa. ehtoisvoimin. tokanta, joka kasvaa koko ajan vapaa- Oulussa maakunta-arkisto on Laurille tuttu paikka. Siellä voi tutkia mikrokortteja ja filmejä, joille on tallennettu Kurssilta se alkoi esimerkiksi rippikirjoja ja henkikirjoja. Stora Enson Oulun tehtaiden työsuojeluvaltuutettuna toimiva Santa- Rippikirjat tulivat pakollisiksi Suomessa 1686 ja niihin merkittiin kylän nimi, talon nimi ja talon alueella asuneet seitsemän vuotta sitten ja suoritti peniemi osallistui sukututkimuskurssille ruokakunnat lapsista vanhuksiin. Vuosi vuodelta rippikirjoihin lisättiin talo- ja oman suvun vaiheet ovat häntä aina rään myös jatkokurssin, sillä historia kohtaiset tiedot. Kuntien käräjäkirjoissa on puolestaan maanomistuksiin liit- Sukututkimukseen jää kiinnostaneet. koukkuun, TEKSTI JA KUVAT: EEVA ELORANTA-JOKELA sitä ei malta jättää kesken, Santaniemi perustelee. Isän puolelta Santaniemi on jäljittänyt sukujuuria vuoteen 1691 ja äidin puolelta vuoteen Äidin puolelta suku on tullut Oulunsaloon Rantsilan ja Limingan kautta Iisalmesta, jonne puolestaan tultiin Karjalasta. Lauri Santaniemi on Santaniemiä neljännessä polvessa. Sukunimi tulee Oulunsalosta, Kuivala-Santaniemen tilasta, jota isännöi Benjamin Santaniemi. Ennen Santaniemi-nimeä suvun sukunimi oli Örn, Anttila tai Antila. Nekin nimet tulivat tilan nimen mukaan, mikä oli silloin varsin yleinen käytäntö. Tarkkuutta vaativaa Vaikka esi-isistä ja -äideistä saisi arkistoista tietoonsa vain nimet, iät ja asuinpaikat, voi sukututkimusohjelmilla oppia muitakin asioita omasta suvusta. Sukuohjelmat pystyvät tekemään hyvin monenlaisia otantoja sukutiedoista, jos ohjelmaan on vain syötetty riittävän kattava tietokanta. Otantoja voi tehdä esimerkiksi esipolvitauluista sukukirjan kenestä tahansa valitusta henkilöstä. Internet on tuonut lukuisat sukututkimuksen kannalta hyödylliset lähteet kenen tahansa ulottuville. Sukututkimusohjelmien sivujen kautta Lauri Santaniemikin pitää yhteyttä muihin sukuaan tutkiviin. Sukututkijoiden verkostoissa voi kysellä neuvoja ja jakaa oman työnsä tuloksia muiden hyväksi. Olennaista on tarkistaa faktat, jotta jaetun tiedon mukana ei leviäisi virhetulkintoja. Haastavaksi harrastuksen tekevät ongelmakohdat. Lauri Santaniemi eteni hiljattain useampaan henkilöön, mutta sitten koitti pullonkaula. Samannimisiä voi olla useita, minkä vuoksi on varmistuttava, että tutkittu linja jatkuu oikeasta henkilöstä. Nimet on tarkistettava muista lähteistä ja pääteltävä niiden perusteella, kenestä jatkaa. Tarkistukset on syytä tehdä moneen suuntaan ja käyttää useita lähteitä. Se, että asiakirjoja on aikojen saatossa tuhoutunut, ei estä tietojen löytämistä. Esimerkiksi Oulunsalon kirkon palossa tuhoutuneita kirkonkirjoja on korvattu käräjäkirjoista saatavilla tiedoilla ja myös muihin tarpeisiin tehdyillä luetteloilla, Näin sukututkijat pääsevät etenemään työssään. Lisäksi lainhuudot, perunkirjat, kauppakirjat ja muut asiakirjat auttavat paikkaamaan aukkoja, jos jokin toinen lähde puuttuu. Avartavia havaintoja Lauri Santaniemi on Paperiliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Kunnallisia luottamustehtäviään hän on viime aikoina vähentänyt, mutta on yhä Linkkejä sukututkimuksesta, rekistereistä ja arkistoista: Suomen Sukututkimusseura monessa mukana. Sukututkimukseenkin aikaa löytyy. Santaniemi arvioi, että siihen kuluu talvisaikaan kolmesta neljään iltaa kuukaudessa. Harrastusta helpottaa se, että maakunta-arkistossa voi tietoja etsiä talvella lauantaisinkin. Arkistojen tonkiminen vie helposti mennessään. Vähitellen on muodostunut mielikuva siitä, keitä Oulunsalon Santaniemet ovat. Omasta suvusta löytyy moniin eri yhteiskuntaluokkiin kuuluneita. Vuonna 1918 isän ja äidin sukua on ollut niin punavankien leireillä kuin suojeluskuntalaisina. Uskonnon suhteen on myös ääripäitä: toisaalta vahvaa lestadiolaisuutta paikkakunnalla ja körttiläisyyttä mutta myös ortodokseja sekä ei-kirkkoon kuuluvia. On käsityöläisiä, itsellisiä, talollisia ja kirkon tai kunnan luottamustehtävissä toimineita, Lauri Santaniemi kuvailee. Vielä 1800-luvulla kirkossakäynti merkitsi yhteisön jäsenyyttä, muut suljettiin ulkopuolelle. Se näkyy myös kirkonkirjoissa. Jos henkilö ei ollut rippikirjoissa minkään kylän, tilan tai talon kautta, voi hänestä olla vaikeaa löytää tietoja. Suvun vaiheita on Santaniemellä tallessa myös valokuvissa, joista varhaisimmat ovat 1900-luvun alusta. Henkilöiden tunnistamisessa on auttanut edelleen Oulunsalossa asuva 88- vuotias isä ja nimikaima Lauri Santaniemi. Lauri nuorempi painottaa sitä, että jo sukututkimusta aloittaessa tulisi haastatella suvun vanhimpia henkilöitä. Näin saadaan talteen lähiajasta taaksepäin oleva tieto, joka heillä on vielä muistissa. Oma suku ajan virrassa Ruotsin kieltä Lauri Santaniemi toivoisi osaavansa paremmin. Tavallisimpia termejä opeteltiin sukututki- Maakunta-arkistot, kansallisarkisto, sota-arkistot Väestörekisterikeskus Karjala tietokanta Siirtolaisinstituutti USA:han saapuneet siirtolaiset Ellis Island Records MyHeritagessa voi jakaa sukupuun muille LAURI SANTANIEMI työsuojeluvaltuutettu Stora Enson Oulun tehtailla Paperiliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen osasto 43:n ja Sairauskassan tilintarkastaja Nuottasaaren työpaikkayhdistyksen taloudenhoitaja Oulun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu lisäksi Oulun kaupungin Sivakka-konserniin kuuluvien kiinteistöyhtiöiden hallituksissa, kunnallistoimikunnan jäsen sekä vaalilautakunnan puheenjohtaja vuodesta 1994 alkaen muskurssillakin, mutta silti eteen tulee ruotsin vanhaa kirjoituskieltä, jonka ymmärtäminen olisi hyödyllistä. Sukututkijoille onkin olemassa omia sanakirjoja. Niille on käyttöä, sillä luvun lopussa tehtiin asiakirjoja paitsi ruotsiksi ja venäjäksi myös latinankielisinä. Kirkonkirjat määrättiin suomenkielisiksi vasta 1870-luvulla. Santaniemi on ehtinyt myös pohtia Ruotsin kuningaskunnan ja kirkon mahtavuutta Suomessa. Ruotsalaissuvut, kartanon herrat, ja papisto ovat olleet tiukasti vallassa ja vaikuttaneet sitä kautta ihmiskohtaloihin. Aatelissuvut saivat asemansa ja omaisuutensa lahjoituksena kuninkaalta tai kun kruunulle hankalimmat karkotettiin Suomeen. Pappeus kulki suvussa monesti isältä pojalle, oli tällä sitten osaamista tai uskonnollista vakaumusta ensinkään. Näin tapahtui myös Pohjanmaalla. Ja köyhä kansa maksoi kulut. Kirjahyllyssä on valmiina historiankirjoja odottamassa, sillä Santaniemi aikoo tarkastella oman sukunsa vaiheita ja historian tapahtumia rinnakkain. Se auttaisi ymmärtämään suvun vaiheita. Siten saisi ajan kohdistettua ihmiseen. 16 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/

10 SUNILAN MASSARATA PYÖRII TAAS. YÖVUORO JAKSAA YÖN TUNNIT KAHVIN, LIHAKEITON JA HEDELMIEN VOIMALLA. Pitkä, kuuma kesäyö Pääluottamusmies Harri Helenius tuntee tehdasalueen läpikotaisin. Nyt hän on työskennellyt Sunilassa 36 vuotta. Tero Rinnelä, Arto Saarainen, Petri Friman ja Joni Hämäläinen TEKSTI JA KUVAT: : PÄIVI KETOLAINEN Kello käy iltakymmentä. Sunilan sellutehtaan keittämön valvomossa koettaa olla haukottelematta neljä vaitonaista miestä. He selittävät, että kolmas peräkkäinen työvuoro on alullaan ja univelkaa on jo ehtinyt kasaantua valvotuista öistä. Piristyäkseen Tero Rinnelä, Arto Saarainen, Petri Friman ja Joni Hämäläinen laittavat turisemaan yön ensimmäiset sumpit. - Näin alkuillasta kahvia voi vielä juoda, mutta liikaa kahvia maha ei kestä, he sanovat. Kahvin kera miehet nauttivat mustikkapiirakkaa. Muuten he syövät yövuorossa mahdollisimman kevyesti, sillä liiallinen syöminen vain väsyttää ja lihottaa. Tämän on käytäntö opettanut, sillä he kaikki ovat tehneet vuorotyötä yli kymmenen vuotta. Saaraisen työputki on pisin, yli 30 vuotta. Yövuorolaisten toive on, että yöstä tulisi rauhallinen eikä mitään erikoista tapahtuisi. - Öisin tehtaassa on rauhallisempaa kuin päivällä, mutta muuten töiden puolesta tämä on jokseenkin samanlaista vuorokaudenajasta riippumatta. Laivat tulevat rantaan Sellutehdas on saanut nimensä Sunilan kylän mukaan. Tehdas tuotti ensimmäiset sellupaalit vuonna Tehdaskylä on osa entistä Karhulaa, nykyistä Kotkaa. Ilmavalokuva osoittaa, että tehdasalue pistää niemenä Suomenlahteen. Alun perin alue oli kuitenkin Pyötisen saari. Meren läheisyys on tehtaalle etu. Iso osa sellupaaleista lähtee suoraan satamarantaan ja siitä laivojen matkassa maailmalle. Toiset laivat tuovat rantaan kuitupuuta, tässä tapauksessa kuusta ja mäntyä. Tehdas prosessoi puun selluksi, josta tehdään myöhemmin paperia muissa tehtaissa. Sunilan sulfaattiprosessi tuottaa sellun kylkiäisinä tuoksuja, eikä aina niin kovin miellyttäviä. - Tunnetko hajun? kysyy pääluottamusmies Harri Helenius, joka johdattaa kulkijaa öisen tehtaan sokkeloissa. Myönnettävä on, että haju tunkee nenään, mutta Heleniuksen mukaan ennen haisi paljon enemmän. - Hajuun kuitenkin tottui niin, etteivät paikalliset asukkaat sitä enää huomanneetkaan. Kun muualta tulleet valittivat hajusta, sanoimme heille, että se on raha, joka haisee. Hissi kertois monta tarinaa Harri Helenius tuntee tehdasalueen läpikotaisin, sillä hän vieraili siellä jo pikkupoikana isänsä mukana. Nyt hän on itse työskennellyt Sunilassa 36 vuotta. Hän tilaa tottuneesti hissin, joka on todennäköisesti yhtä vanha kuin tehdas. Kerroksien väliä kihnuttava kulkupeli on nähnyt monta kulkijaa ja edelleen se tuntuu toimivan moitteetta. - Vain väri on vaihtunut. Ennen nämä hissin seinät olivat oranssit. Jatkamme yövaellusta läpi kuivaussalin, jossa selluradat pyörivät mankeloiden massaa kuivaksi. Tänä yönä kaikki toimii, Sunila on taas elossa. Kuivaussalin valvomossa istuu koneenhoitaja Ervo Kotola. Hän tietää kertoa, millaista oli, kun massarata makasi viime kesänä kuolonunta, jota lopulliseksi pelättiin. Ervo oli yksi niistä muutamasta työntekijästä, jotka katsoivat paikkojen perään myös yli puolivuotisen seisokin aikana. - Oli orpoa kävellä yöllä tyhjällä tehtaalla. Jänikset vain juoksentelivat pitkin pihoja, muistelee hän aavemaisia tunnelmia. Nyt tunnelma on toinen. Epävarmuus jatkuvuudesta on yhä olemassa, mutta hetkestä otetaan tehtaalla kiinni. Sitä paitsi yllätys voi olla iloinenkin. Sen osoitti viime joulukuu, jolloin Sunilan sellutehdas käynnistyi uudelleen. 18 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/

11 - JOSKUS MENEE KAKSI VIIKKOA ILMAN KAT- KOJA. JOSKUS TAAS TULEE NELJÄ RATAKATKOA YHDESSÄ YÖSSÄ. ERVO KOTOLAN VIERELLÄ IS- TUU KONEENHOITAJA KAI LEHTONEN. PAPERILIITON PUHEENJOHTAJAN KAI- MA, VUOROMESTARI JOUKO AHO- NEN PALJASTUU HUUMORIMIEHEK- SI, JOTA HARMITTAA ELÄMÄN TOSI- KOITUMINEN. VOIMALAITOKSEN VALVOMOS- SA KESÄMIES JYRI VANHALA JÄNNÄÄ UKKOSTA, JOTA SÄÄ- TIEDOTUS ON POVANNUT. - PAHIMMILLAAN UKKONEN VOI PYSÄYTTÄÄ TEHTAAN. KAHDEKSAN TUNNIN AIKANA SUNILA TUOTTAA 350 TON- NIA SELLUA. YKSI SELLUPAALI PAINAA 250 KILOA. - PAKSUMPAA SELLUA MAHTUU PAALIIN 250 ARKKIA JA OHUEMPAA 500 ARKKIA, KERTOO TEPPO HEKKALA. TIMO PYLVÄNÄINEN KULJETTAA PAALIT JOKO JUNAN TAI AUTON KYYTIIN. Ervo valvoo makuupäivän Kotolan Ervo aikoo sinnitellä tämän yön lihasopan voimalla. Lisäksi hän juo kahvetta pariinkin otteeseen. Niillä hän pääsee yli kitutuntien, jotka sijoittuvat aamukahden ja neljän välille. Kuuma kesä on tarkoittanut monelle yövuorojen tekijälle hyvinkin lyhyttä unta. Kun olisi ollut unten aika, päivä on ollut pitkällä ja helle riesana. Moni pinnistää yövuorojen ajan muutaman tunnin unilla ja ottaa vahingon takaisin makuupäivänä. Jotkut tosin sanovat, ettei yövuorojen jälkeistä päivää kannata viettää nukkumalla. Heidän mukaansa normaaliin rytmiin ei pääse siinä tapauksessa ollenkaan kiinni. - Minä esimerkiksi nukun makuupäivänä vain kolme tuntia, jotta saan seuraavana yönä unta, kertoo Ervo. Hän on tullut töihin iltapäivälehti kainalossaan. Tällä kertaa lehti hehkuttaa, että äkkisynnytyksessä isäkin kelpaa kätilöksi. Synnytysjutusta rakennamme aasinsillan työn ja perheen yhteensovittamiseen. - Omat lapseni ovat aikuisia. Täytyy myöntää, että lasten ollessa pieniä nämä yövuorot rasittivat nykyistä enemmän. Netissä ei saa roikkua Yövuorolainen saa siis lukea, mutta rivot lehdet ovat pannassa. Myös tyttökalenterit on kielletty, samoin netissä notkuminen. Mutta radio saa olla auki. Musiikki pitääkin osaltaan yötyöläiset hereillä. Samaa virkaa toimittavat työkaverit, jos vain jaksavat ylläpitää keskustelua. Ervo Kotolan vierellä istuu koneenhoitaja Kai Lehtonen. Heillä synkkaa yksiin, eikä työstä muuten mitään tulisikaan. - Kun ollaan näin paljon tekemisissä, kemioiden pitää sopia toisiinsa. Hurttia huumoria ja päivän aiheet. Niillä täällä mennään. Elokuun yö alkaa hämärtää. Ulkona velloo vuosisadan hellekesä, mutta kuivaussalin valvomossa on suorastaan vilpoisaa. Toisaalta ilmastointikaan ei auta, jos väsymys päättää ottaa miehestä niskalenkin. - Varsinkin syönnin päälle silmäluomia alkaa niin painamaan, valittavat koneenhoitajat. Onneksi on tekniikka, joka aistii hätätilanteet nopeammin kuin ihmissilmä. Torkkuvat miehet ovat viivana koneella, jos massarata katkeaa ja hälytys pamahtaa päälle. - Joskus menee kaksi viikkoa ilman katkoja. Joskus taas tulee neljä ratakatkoa yhdessä yössä. Jyri oppii soodakattiloista Voimalaitoksen valvomossa istuu kesämies Jyri Vanhala ja jännää ukkosta, jota säätiedotus on povannut. - Pahimmillaan ukkonen voi pysäyttää tehtaan, hän sanoo. Jyrillä kävi tuuria, kun pääsi kesäksi Sunilaan töihin. Syksyllä hän jatkaa opintojaan energia-alalla. Hänestä tulee käynnissäpidon insinööri. - Olen sopeutunut helposti yövuoroihin, sillä osaan päivälläkin nukkua. Kesän aikana olen oppinut tosi paljon soodakattiloista. Yötyövuorossa ei väkeä tungeksi. Koko iso tehdas rullaa 20 miehen voimalla. Naisia ei tähän vuoroon ole osunut yhtäkään. Ja jos kaikki sujuu rasvatusti, miehet tekevät vain pakolliset kierrokset saleissa. Sitten he jatkavat tilanteen tarkkailua valvomoiden lukuisilta tietokonenäytöiltä. Ainoastaan vuoromestari Jouko Ahonen kulkee yössä yksinään ympäri tehdasta. Häntä naurattaa, kun kohtaamme vihdoin lipeäkattiloiden katveessa. Hän on koettanut piileskellä kameraa koko yön ajan. - Se taitaa johtua tästä nimestäni, hän osoittaa nimikylttiään ja nauraa iloisesti. Paperiliiton puheenjohtajan kaima paljastuu huumorimieheksi, jota harmittaa elämän tosikoituminen. - Ennen tehtiin kavereille koiruutta ja pidettiin huumoria yllä. Nyt kukaan ei pamauttele enää vesipusseja eikä työnnä rautalankoja toisten taskuihin. Kaaviot kertovat tilanteen Matka jatkuu. Prosessimies Jukka Rauvanlahti tarkkailee monimutkaista kaaviota, joka todentaa sitä, mitä koneissa ja kattiloissa parhaillaan tapahtuu. En ymmärrä kaavioista mitään, mutta onneksi Jukka ymmärtää. Hän selittää prosessin pääpiirteet. - Kun puu tulee tehtaaseen, se haketetaan ja sitten se keitetään. Kun massa litistetään ja kuivataan, syntyy sellulevyä. Että niin yksinkertaista! Sellun oheistuotteena syntyy mäntyöljyä ja tärpättiä, joista saavat nauttia maalarit ja matonpesijät myöhemmin. Täältä lähtee maailmalle siis myös mäntysuovan ja maalien raaka-ainetta. - Kerrotaan, että sodan jälkeen työmiehet pesivät näillä aineilla haalarinsa tehtaalla työvuorojen päätteeksi. Selluarkki valmistuu Alamme lähestyä ulkoilmaa. Teppo Hekkala vastaa sellulevyjen paalaamisesta ja pakkaamisesta. Otan käteeni paalista päällimmäisen sellulevyn. Se on kuiva ja lämmin. Siinä on Sunilan leima, joka kuvaa nousevan auringon säteitä. Vielä ei pihalla näy auringonsäteitä. Vielä on muutama tunti aikaa tehdä tämän yön tulosta. Kahdeksan tunnin aikana Sunila tuottaa 350 tonnia sellua. Yksi sellupaali painaa 250 kiloa. - Paksumpaa sellua mahtuu paaliin 250 arkkia ja ohuempaa 500 arkkia, kertoo Teppo. Seuraamme sellupakettien perässä lastaamoon, jossa trukinkuljettaja Timo Pylvänäinen kuljettaa paalit joko junan tai auton kyytiin. Osa paaleista lähtee autoilla suoraan tehtaan omaan satamaan. Timo pärjää yön omenalla ja päärynällä. - Olen tehnyt 30 vuotta löysityötä. Vanhemmiten tulee mukaan tämä terveellisyys, hän sanoo. Löysi on muuten sana, jota kotkalaiset käyttävät, kun tarkoittavat työvuoroa. Sunila hengittää ja haisee Yö on pimeimmillään. Sunila on hyvässä hapessa. Se elää, se hengittää ja haisee. Harri Helenius haluaa unohtaa tehtaan kuolemaa enteilleet yhteistyöneuvottelut, koska ne olivat niin raskaat. Sitä paitsi nyt hän lähtee nukkumaan, sillä hänen on tultava aamulla töihin. Puoli viideltä Timo Pylvänäinen alkaa vilkuilla kelloa. Päästäjä tulee puoli kuudelta, jolloin Timo poistuu aamuun, ottaa fillarinsa ja polkee seitsemän kilometriä kotiin. - Sitten syön vähän aamupalaa ja menen puoli seitsemältä nukkumaan. Puolen päivän aikaan herään. Ikämiehillä on mahdollisuus anoa päivätöitä. Harva niin kuitenkaan tekee. Harri Helenius kertoo syyn: - Toisessa vaakakupissa painaa ansiotaso. Ja Pylvänäinen jatkaa: - Mutta kuuden päivän vapaat kumminkin. 20 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/ SUNILAN TEHDAS Käynnistyi: 1938 Tuote: Valkaistu havupuusellu Omistaja: Stora Enso Oyj Ensimmäinen laajennus: 1954 Toinen laajennus: 1961 Kolmas laajennus: 1983 Tehdas kiinni: huhtikuu 2009 Uudelleenkäynnistys: joulukuu 2009 Henkilöstö: 235 Kapasiteetti: t/a

12 SieviAir Focus 1 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 1 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton Ilmavat, mukavat, metallittomat turvajalkineet Sievi Zone S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S3 SieviAir Galaxy 2 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Galaxy 2 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Focus 2 S M EN ISO 20345: S1 SieviAir Focus 2 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton SieviAir Galaxy 1 S M EN ISO 20345: S1 Sievin Metallittomat turvajalkinemallit edustavat uusinta turvajalkineteknologiaa. Esimerkiksi täysin metallittomat Sievi ZONE ja Sievi ELIXIR ovat turvajalkineet, joissa on kaikki turvaominaisuudet; naulaanastumis- ja varvassuoja sekä elastinen pohjarakenne. Sievin Metallittomissa SieviAir Focus -malleissa yhdistyy komposiittivarvassuoja tavallista leveämpään lestiin saat jaloillesi turvallisuuden lisäksi uskomattoman työmukavuuden! Sievi Elixir XL S M EN ISO 20345: S3 Metalliton Sievi Elixir High XL S M EN ISO 20345: S3 Metalliton SieviAir Galaxy 1 XL S M EN ISO 20345: S1 Metalliton Sievi mallistosta löydät myös muita metallittomia vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin ja työolosuhteisiin. Tutustu lähemmin valikoimaan kotisivuillamme Olemme mukana Tampereella Turvallisuus messuilla Tervetuloa tutustumaan mallistoomme osastolla A Sievin Jalkine Oy Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Puh. (08) , Fax (08)

13 MONIPUOLISUUDEN PUUTE EI VAIVANNUT TÄMÄNVUOTISTA TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMAA. VALKEAKOSKELLA HEINÄKUUN LOPUSSA JÄRJESTETTY TAPAHTUMA TOIMI MUSIIKIN JA VIIHTEEN LISÄKSI YHTEISKUNNALLISEN KESKUSTELUN JA VERKOSTOJEN KOHTAUSPAIKKANA. Hyviä tekoja, humppaa ja hullutusta Piipun juurella, tehtaan valoissa ja Paperitorin lavalla Popeda villitsi yleisöä tutulla tyylillään. Paperitorille oli lauantaina iltapäivällä vapaa pääsy, kun lavalle astui Antti Tuisku. Lavalla nähtiin myös Paula Koivuniemi ja PMMP. Hyvää tekevää kauppaa Musiikkitapahtuma kuului myös radioaalloilla. Suomen luonnonsuojeluliiton hyväksi toteutettiin hyväntekeväisyyshuutokauppa yhteistyössä Iskelmä-radion kanssa. Huutokaupassa meklarina oli kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson ja nuijana toimivat korkeat korot. TEKSTI: EEVA ELORANTA-JOKELA KUVAT: EIJA VALKONEN Työväki ei olisi paperitehtaan pihamaata sopivampaa paikkaa voinut musiikkitapahtumalleen kuvitella. Konserttien keskuspaikan, Paperitorin, takana vain muutaman kymmenen metrin päässä kohosi UPM: n Tervasaaren tehdas. Esiintyjille avautui näkymä kohti valaistuja Myllysaaren punatiilisiä museorakennuksia. Lähes sata talkoolaista oli ollut pystyttämässä tapahtumaaluetta. Kun UPM:n Tervasaaren sellutehdas suljettiin toissavuoden lopussa, katosivat myös hakevuoret maisemasta. Tyhjentynyt asfalttikenttä houkutteli tapahtuman järjestäjät tehtaanjohtajan juttusille vajaa vuosi sitten ja alueen käytöstä päästiin sopimukseen. Tapahtumajärjestäjät saivat uudesta miljööstä lähes yksinomaan myönteistä palautetta. Väki tehtaan porttien sisäpuolella on vähentynyt viime vuosina useilla sadoilla, joten yhä harvemmalla on mahdollisuus tarkastella kaupunkia tehdasalueelta päin. Musiikkiyleisön joukossa myös ne, joilla ei muutoin ole mitään tekemistä paperitehtaan kanssa, pääsivät aivan tuotannon kupeeseen: lähes piipun juurelle ja tehtaan valoihin. Järjestäjien mukaan neljän päivän aikana monipuolista ohjelmaa kävi Valkeakoskella seuraamassa noin kävijää, mikä on tapahtuman uusi yleisöennätys. Paperitori keskeisenä Konserttien keskipisteenä toimi Paperitori, joka toteutettiin yhteistyössä Paperiliiton kanssa. Kirkkaimman esiintyjäkaartin karisma kiteytyi sopivasti Paperiliiton P-kirjaimiin: Popedaan, Paula Koivuniemeen ja PMMP:hen. Lavalla nähtiin myös muun muassa Kari Tapio ja Chisu. Nenäliinoja mukaan Paperiliitolla oli tapahtumatorilla oma kojunsa, josta sai mukaansa paketin nenäliinoja. Paperiliiton liittosihteeriltä Petri Vanhalalta sai paketin sattumalta yksi nenäliinojen tekijäkin eli Kai Lindroos Mäntästä. Tapahtumayleisön joukossa erityisesti lapsiperheet ilahtuivat tarpeellisesta kesälahjasta. Kojulla pysähtyneet saivat tietoa Paperiliiton jäsenten matkustajavakuutuksesta ja muista eduista If-vakuutusyhtiössä. Lisäksi kävijät osallistuivat Paperiliiton kilpailuun, jossa kysyttiin Paperiliiton jäsenmäärää: kokonaisjäsenmäärä elokuun alussa oli henkeä. Vastaajien käsitys Paperiliiton koosta vaihteli 3:sta 60000:een, mutta joukossa oli muutama varsin tarkka veikkaus. Palkinnot on lähetetty kolmelle lähimmäksi arvanneelle ja yhdelle vastaajien joukosta arvotulle. Kasvojen kohtauspaikka Työväenmusiikin kuuntelun lomassa tapahtumassa liikkui monentasoista yhteiskunnallista vaikuttajaa. Tapahtumatorilla tuotekojujen lomassa esittelivät toimintaansa monet ammattiliitot ja vasemmistopuolueet. Ammattiliittovaikuttajien lisäksi tapahtumassa liikkuivat myös puolueiden puheenjohtajat Jutta Urpilainen SDP:stä ja Paavo Arhinmäki Vasemmistoliitosta. Kumpikin vieraili Paperiliiton Valkeakosken osasto 45:n Hakapirtillä. Torstaina Hakapirtillä käytiin Jutta Urpilaisen johdolla keskustelua paikkakunnan ja maan työllisyydestä ja tulevaisuudesta eri tahojen kesken. Paikalla olivat paperiliittolaisten ammattiosastojen jäsenten lisäksi edustajat Paperiliitosta, Valkeakosken kaupungin hallinnosta ja yrityksistä. Perjantaina keskustelua johdatteli Paavo Arhinmäki. Aiempien vuosien tapaan osasto 45 tarjosi myös tapahtuman henkeen sopivia musiikkiesityksiä. Vanajaveden rantamaisemissa esiintyivät muun muassa Harri Marstio sekä Costello Hautamäki poikiensa kanssa. 24 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/

14 KAKSINKERTAINEN RAVIKUNINGATAR TREENAA UIMALLA. SEN JULKIRAKAS ON MANU RUUNA. I.P. Vipotiina valmistautui kuningatarkilpailuun uimalla. TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI KETOLAINEN Kun jämsäläiset tehtaanmiehet Jouni Koittola ja Hannu Hokkanen lähtivät yhdeksän vuotta sitten hevoskaupoille Kajaaniin, he eivät arvanneet, millaiset helmen he Kainuusta mukaansa saavat. Katsastimme useita vaihtoehtoja. Mutta kun näimme Vipotiinan, tuli tunne, että tämä se on. Ostajien vaisto osui nappiin, sillä I.P.Vipotiina sai tänä kesänä toistamiseen kaulaansa ravikuningattaren laakerit. Vaikka emme me sitä ihan näin huipuksi arvanneet. Omistajien mukaan hurja vauhti kulkee Vipotiinalla suvussa. Nimen alkukirjaimet I.P. tulevat sen kantaäidin, Ilta-Postin, mukaan. Lisäksi vesijuoksu tuntuu olevan sellainen harjoittelutapa, joka johtaa tuloksiin. Ehkäpä oma osuutensa Vipotiinan menestykseen on sen rakkaalla hevosystävällä Manulla. Vipotiina Suomenhevostamma Vipotiina oli kaksivuotias, kun se tuli Kajaanista Jämsään. Heikki Torvinen alkoi valmentaa tulevaa kuningatarta, joka jo kolmevuotiaana hallitsi ikäluokkalähtöjä. Kun Vipotiina täytti kuusi vuotta, se alkoi kilpailla aikuisten hevosten sarjassa. Samalla sen temperamentti vahvistui. Siitä sukeutui päälle painava ja helposti kiihtyvä tyyppi. Siinä vaiheessa valmentaja vaihtui ja Vipotiina lähti Espooseen Pertti Puikkosen valmennukseen, kertoo Hannu Hokkanen. Nyt omistajat näkevät Vipotiinaa entistä harvemmin, mutta luottavat sen olevan hyvissä käsissä. Pyrimme kuitenkin käymään raveissa mahdollisimman usein, kun Vipotiina juoksee kilpaa. Yhdessä Hannu Hokkanen ja Jouni Koittola muodostavat Riprap Teaon paperimiesten helmi Jouni Koittola ja Hannu Hokkanen työskentelevät UPM:n tehtailla Jämsässä. Kumpikin omistaa 1/3 ravikuningatar Vipotiinasta. KUVA: HIPPOLA/ANNE LINNA I.P. Vipotiina valmentajana Pertti Puikkonen voitokkaassa juoksussa Oulun kuninkuusraveissa heinäkuussa. Ilman Manu-ruunaa se ei lähde edes kuljetusautoon. Manu seuraa aina Vipotiinaa radan reunalle asti. Kilpailun jälkeen sillä on aina kiire seuralaisensa luo. 26 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/ Tulinen tamma KUVA: HIPPOLA/IRINA KEINÄNEN min. Kolmas Vipotiinan osakas on Seppo Juvonen. Tämä kolmen hevosmiehen porukka jakaa tasan kuningattaren voitot ja tappiot. Vesijuoksulla tuloksiin Kuten ihmiskunnan urheilijoille, myös ravureille, voi ilmaantua urheiluvammoja. Niin kävi myös Vipotiinalle muutama vuosi sitten, kun se alkoi ontua jalkaansa. Luusta oli lohjennut pala ja sen jalka jouduttiin leikkaamaan. Sen jälkeen tuli uimahomma mukaan kuvioon, selittää Jouni Koittola. Kaikki hevoset eivät nauti uimisesta, mutta Vipotiina nauttii. Vesijuoksussa sen jalat eivät rasitu kuten kovalla maalla, ja kaiken lisäksi se on hevosesta hauskaa. Kolmesti viikossa se ui veneen perässä eikä sille kelpaa kuin sama, vanha vene. Itsepäinen on siis 11-vuotias Vipotiina, mutta juuri siksi se tuokin voitot kotiin. Joitakin vuosia se vielä juoksee. Kilpailuoikeus on 16 vuotiaaksi. Liikaa ei passaa kuitenkaan revitellä. Tänä syksynä Vipotiinalla on muutamat kisat jäljellä ja sitten alkaa talvitauko, joka kestää huhtikuulle. Entä pikkuvipotiinoja, tuleeko niitä? Hevosten maailmassa uraa ja äitiyttä ei voi yhdistää, mutta uran jälkeen varsominen on mahdollista, vastaa Hokkanen. Hevoskärpäsen puraisemat Jouni Koittola on kulkenut raveissa pikkupojasta, ensin vanhempiensa matkassa. Hannu Hokkanen innostui raviurheilusta hevoskärpäsen puraiseman tyttärensä myötä. Olimme molemmat Kaipolan tehtaalla vartijoina ja silloin syntyi tämä meidän Riprap Team. On heillä osuuksia muistakin hevosista. Jämsäläinen Kilpakorven ravirata on mieluisa paikka, jossa he viihtyvät hevosaiheen parissa. Itse he eivät aja kilpaa, mutta harjoitusajoa kylläkin. Koittola on edelleen tehdasvartijana ja Hokkanen työskentelee voimalanhoitajana. Sen verran paikallisjulkkiksia miehet tehtaalla ovat, että puhe kääntyy työmaallakin auttamatta hevosiin. Kaurat on tienattu Vaikka Vipotiina kerää voittoja, on hevosurheilu onnenkauppaa. Rahoista miehet eivät mielellään puhu, vaikka Vipotiina onkin tienannut itse kauransa. Ihan puskista ei Riprap-miesten mukaan kannata hevoskaupoille ryhtyä. Jos hevoseen haluaa investoida ja oma asiantuntemus puuttuu, kannattaa mukaan ottaa alan ammattilainen. Jouni Koittolan autoradiossa soi tiuhaan upouusi Vipotiinalle omistettu single, jonka muusikkonakin tunnettu valmentaja Pete Puikkonen on ehtinyt tehdä. Hieno tämä tunne on, ei käy kieltäminen.

15 Muista miten muistat... MAAILMAN PAPERI JUHANI ARTTO...kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. Alennukset ovat voimassa kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta. 28 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/ ,2 snt/l polttoaineesta STORA ENSON TEHTAALLA KIISTELLÄÄN SOSIAALISEN OSAAMISEN ARVIOINNISTA Skutskärin sellutehtaalla Ruotsissa on syntynyt kiista työntekijöiden sosiaalisen osaamisen kartoituksesta. Ammattiosaston puheenjohtaja Mikael Ybert on protestiksi eronnut arviointia tehneestä yhteistyöelimestä, koska työ on herättänyt henkilöstössä närää, ay-julkaisu Dagens Arbete raportoi. Ybertin mielestä ammatillisen osaamisen analysointi on hyväksyttävää, mutta hän ei halua osallistua työntekijöiden aloitekyvyn, ristiriitojen ratkaisukyvyn eikä yhteistyökyvyn ruotimiseen. Hän pitää arveluttavana myös sitä, että sosiaaliselta osaamiseltaan vajavaisimpien tulisi ylläpitää päiväkirjaa aloitteellisuudestaan ja sosiaalisen osaamisensa muista näytöistä. Jos meidän on pidettävä päiväkirjaa, on johdon osoitettava, mihin työehtosopimuksen määräykseen velvoite perustuu, Ybert penää. Olemme pyytäneet johtoa keskeyttämään arviointityön, mutta se on torjunut ehdotuksemme. Pahimmassa tapauksessa sosiaalisen osaamisen arviot voisivat heikentää yksittäisten työntekijöiden irtisanomissuojaa, Ybert toteaa. Hän kuitenkin korostaa, ettei kiista silti ole kovin suuri. Tehtaan johtaja Eva Karlsson Berg on hieman ihmeissään ay-edustajien kielteisestä suhtautumisesta sosiaalisen osaamisen arvioimiseen. Hänen mukaansa selvityksen tarkoituksena on luoda lähtökohdat kehityskeskusteluille, joita esimiehet käyvät kaikkien alaistensa kanssa. Hän epäilee, että työntekijät ovat vielä tottumattomia siihen, että heille kerrotaan henkilökohtaisissa keskusteluissa heidän puutteistaan. KANADASSA EI KIIREHDITÄ TES-NEUVOTTELUJA Corner Brookin sellu- ja paperitehtaalla Itä-Kanadassa on oltu sopimuksettomassa tilassa jo yli vuoden. Tosin paikallisten osapuolten kesken vallitsee yhteisymmärrys siitä, että työehdot määräytyvät yhä aiemman työehtosopimuksen mukaan. Työntekijöille neuvottelujen polkeminen paikoillaan sopii hyvin, ammattiliitto CEP:n verkkosivustossa kerrotaan. Myöskään työnantajalla ei ole tarvetta kiirehtiä uuden sopimuksen syntyä. Kanadan metsäteollisuudessa on tapana solmia uudet sopimukset alalle tyypillisessä ja isossa yrityksessä aiemmin hyväksytyn mallin mukaan. Nyt malliksi on tarjolla AbitibiBowaterin toukokuussa allekirjoitettu 5-vuotinen sopimus. Se on työntekijöille ongelmallinen, sillä yhtiö oli sopimusta tehtäessä velkasaneerauksessa ja sopimus sisältää palkkojen tuntuvan alennuksen. Corner Brookissa puolestaan sovittiin aiemmin tänä vuonna järjestelystä, jolla lykättiin työntekijöille kuuluvien saatavien maksua. Ay-aktiivit uskovat viime kuukausien varovaisten merkkien perusteella, että metsäteollisuuden suhdanne on kääntymässä nousuun. Jos merkit vahvistuvat, työntekijöiden edustajilla on neuvotteluissa paremmat lähtökohdat kuin AbitibiBowaterissä keväällä. Työntekijöiden enemmistö kuuluu CEP:n jäsenkuntaan. KIERRÄTYSKARTONKI- TEHTAAN JÄTEKUIDUSTA BIOETANOLIA Yhdysvalloissa International Paperin Cedar Riverin kierrätyskartonkitehdas on alkanut toimittaa jätekuitua Fiberight LLC:n bioetanolilaitokselle. Kun IP:n jätekuidusta valmistettua bioetanolia käytetään ajoneuvossa, hiilidioksidipäästöt ovat vain viidesosa bensiinin päästöistä. Cedar Riverin tehdas tuottaa vuodessa miljoona tonnia kierrätyskartonkia. Noin tonnia kuidusta jäi ennen jäteveteen, mutta nyt se voidaan talteen otettuna hyödyntää bioetanolin tuotannossa. Yhteistyömme Fiberight LLC:n kanssa on todellinen win-win-tilanne (molemmat voittavat), tehtaan käyttöpäällikkö Tom Olstad iloitsee. Jätekuidun uusi käyttötapa alentaa IP:n jätehuoltokustannuksia. Aikaisemmin yhtiö toimitti jätekuidun maatalousyrityksille. Lisäksi IP muistuttaa, että bioetanoliratkaisu osaltaan parantaa Yhdysvaltojen energiaomavaraisuutta. Fiberight LLC:n Blairstownin tehdas pystyy ensi vuodesta lähtien vuosittain valmistamaan 24 miljoonaa litraa selluloosaetanolia, kunhan loppusuoralla oleva hanke valmistuu. SCA LUOPUI PAKKAUSTEN TUOTANNOSTA AASIASSA Ruotsalainen metsäteollisuusyhtiö SCA on myynyt kaikki viisitoista pakkaustehdastaan Aasiassa yhdysvaltalaiselle International Paperille. IP maksoi uusimmasta hankinnastaan 150 miljoonaa euroa. Yhtiö on liikevaihdoltaan suurin metsäteollisuusyhtiö. Kilpailuviranomaiset hyväksyivät huhtikuussa sovitun kaupan kesäkuun lopulla. SCA:n toimitusjohtaja Jan Johansson perustelee ratkaisua keskittymisellä Aasiassa hygieniatuotteisiin. IP:lle siirtyneet Aasian pakkauslaitokset toimivat Kiinassa, Malesiassa, Singaporessa ja Indonesiassa. Niiden palveluksessa on työntekijää. Viime vuonna tehtaiden liikevaihto oli yhteensä vajaat 200 miljoonaa euroa. 29

16 Kaukaan ruokalan parkkipaikka täyttyi historiallisesti elokuisena lauantaina moottoripyöristä. Mäntän naiset Seija Ilomäki ja Marja-Leena Rautiainen pitivät motoristien tapahtumaa mukavana yhdessä olemisen muotona. Motoristit tuulettivat SÄÄ TÄMÄN KESÄN KAAKKOIS-SUOMEN TU- TUSSA KAAVASSA: PILVETÖN TAIVAS JA LÄM- MINTÄ 33 CELSIUSTA. OSALLISTUJIEN PÄÄ- ASIALLISIN ASUSTEVÄRI SIITÄ HUOLIMATTA MUSTA NAHKA, JONKA HYVÄNÄ KONTRASTI- NA KIILTÄVÄ KROMI. RINNAN PARKKEERATTU- JEN MOOTTORIPYÖRIEN ISTUIMILTA KATSEL- LAAN TUTKISKELLEN MUIDEN AJOPELEIHIN. ILMASSA ON HELTEISTÄ ODOTUSTA KIERTO- AJELUN LÄHTÖÖN. TEKSTI JA KUVAT: KEIJO MARTIKAINEN Oltiin liiton motoristien viidennessä kokoontumistapahtumassa Sinisen Saimaan rannalla Lappeenrannassa. Kuuman kesän tunnelmia tuuletti prätkän istuimella tai kyydissä yli parisataa motoristia. Mukana monen kokoista ja monen mallista ajopeliä. Satojen hevosvoimien ohjaksissa nähtiin iloisia ja tyytyväisiä kuskeja. Merkille pantavaa oli, että paperiliittolaiset naiset ovat nousseet rohkeasti prätkien satuloille miesten mukana. Kaikkia mukana olleita yhdisti selkeästi kaksi asiaa - kesä ja paperiliittolaisuus moottoripyöräilijänä. Järjestäjät olivat huomioineet kotikaupunkinsa tarjoamat osallistumismahdollisuudet muuhunkin kuin Taipalsaaren tien ja Saimaan rantojen kesämaisemien ihailuun. Noin tunnin mittainen kiertoajelu päättyi lähellä sauhuavan UPM:n Kaukaan sellutehtaan ruokalan pihalle, jossa ei ole koskaan ollut rinnan kolmessa jonossa 120 moottoripyörää. Viesti kuuluikin jonkun pyörän selästä, että tämäpä ihmettä, sillä jonkun tehtaan sisäpihoille ei päästetä kuin kävellen. Ruokalassa nautitun sopan jälkeen väki siirtyi kaupungille, jossa motoristien iltaohjelmaan kuului Saimaan kanavan katselu laivasta käsin ja juhlaillallinen sataman teltassa maljapuheineen ja kaupungin edustajan sekä tehtaan johtajan tervehdyksineen. Paperiliittolaisten vastapelurina moottoripyöräletkassa nähtiin ajamassa myös moottoripyöräilyä harrastava Kaukaan tehtaan johtaja Raimo Särkelä. Yhteistoimintaa tarvitaan näet tässäkin muodossa. Lauritsalan osaston Kari Rikkilän vetämässä kiertoajelujoukon jossain pyörässä otti kyytiä myös liiton puheenjohtaja Jouko Ahonen. Ahonen sanoi valmistautuvansa syksyn ja ensi talven toimintaan kiertämällä mahdollisimman paljon jäsenten eri tilaisuuksissa, joissa vapaamuotoisuus lisää yhteenkuuluvuutta. Lähtöpaikalla odottivat kiertoajelulle lähtöä Marja-Leena Rautiainen ja Seija Ilomäki Mäntästä. He olivat lähteneet ensimmäistä kertaa mukaan motoristien tapahtumaan. Tällä kertaa he vielä istuivat miestensä pyörien kyydissä, mutta oma ajaminenkin taisi käydä mielessä. Hyvin teillä on kesäisen kaunista täällä ja kelpaa meidänkin olla. Kyllä tämä siltä tuntuu, että tehdään tästä perinne, sanoo porukan paperiliittolainen Marja-Leena Rautiainen tyytyväisenä tapahtumiin. Heinolan osaston Reijo Taskinen on aukean toisella laidalla samaa mieltä. Olin viime vuonna Keuruulla, joten tästähän on tullut jo perinne. Kyllä liiton on omissa tapahtumissaan katsottava tätä päivää, sillä ei se porukka muutoin liiku. Tämä vaikuttaa kaikin puolin ihan mukavalta ja kiva, kun täällä Lappeenrannassa on mahdollisuus tehdä omaa ohjelmaakin, tuumaili Reijo nojaillessaan pyöräänsä Pallonlahden rannassa. Tämä tapahtuma käy hienosti oman kesäloman aloituksesta. Tästä sitten lähdetään johonkin päin ajelemaan, mutta ensin nautitaan Lappeenrannan ilta- ja muusta elämästä, kertoi laborantti Jani Kumpulainen Äänekoskelta. Ehkä jatkan täältä rannikolle kohti Kotkaa, huikkasi Jani mennessään ruokalan soppajonoon. Kysäisin Janilta, voisiko tällaista moottoripyöräilijöiden kilometrien mittaista jonoa tien päällä pitää tämän ajan vappumarssina. No, miksei, jos niin ajattelee. Tämä on kuitenkin tätä päivää ihmisten 30 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/ WW:n aihioista rakenneltu sininen Boom Trikes oli yksi kaunokainen monien pyörien joukossa. kuumaa kesää Saimaan rannalla Pien-Saimaata kierrelleen kiertoajelun lähtöä odoteltiin helteisissä, mutta rauhallisissa tunnelmissa. yhdessä olemisessa, sanoi Jani. Pitää miettiä tuota kysymystä vielä sitten myöhemmin Linnoituksen Yön tapahtumissa. Lappeenranta vietti tätä kaupungin perinteistä tapahtumaa 19. kerran valleillaan. Hyöty samanaikaisuudesta oli molemminpuolinen. Ammattiosasto kiittää lämpimästi kaikkia mukana olleita. Meidän puolelta tapahtuma onnistui ihan nappiin, totesi järjestävän osaston pääluottamusmies Jarmo Kinnunen tapahtuman päätyttyä. Lauritsalan osasto jätti viestikapulan seuraavasta motoristien tapahtumasta Kuopion osastolle. Vuosi sitten olin Keuruulla ja perinteitä on tarkoitus jatkaa, sanoi Reijo Taskinen, joka oli ajellut Heinolasta Itä-Suomen helteeseen. 31

17 Ensim. matkatarkastaja O. V. Civill Pispalasta kesäkuussa 1921 Turva perustettiin Olympian talossa 1910 Turvan konttori vuonna 1940 Palokuva vuodelta 1932 Sata vuotta keskinäistä vakuutusturvaa Ensimmäinen asiamieskokous v Turvan Hämeenkatu 25 toimisto on toiminut vuodesta 1940 samalla paikalla Tietojenkäsittely on kehittynyt suuresti vuosien varrella Hämeen Työväen Keskinäinen paloapuyhdistys perustettiin vuonna 1910 Tampereella. Vuonna 1914 nimi muutettiin muotoon Suomen Työväen Keskinäinen Paloapuyhdistys Turva. Alku ei ollut helppo. Vuoden 1910 vuosikertomus kertoo: Rahavarat ovat toistaiseksi antaneet johtokunnalle sangen vähän huolta siitä syystä, kun niitä ei ole, päinvastoin on yhdistyksellä velkaa perustamiskustannuksista. Nyt sata vuotta myöhemmin v Turvan vakuutusmaksutulo ylittää 75 miljoonaa euroa ja yhtiön vakavaraisuus on vahva. Palovahinkoja sattui Turvan alkutaipaleella runsaasti. Vuonna 1926 tulen valtaan joutui Äyräpään Pölläkkälän kylässä useita rakennuksia, joiden paloista Turva maksoi korvauksia 53 perheelle puolen miljoonan markan arvosta. Aikalaiskuvauksen mukaan työläisten mökkejä paloi kilometrikaupalla. Vuonna 2009 Turva maksoi korvauksia kaikkiaan 48,4 miljoonaa euroa. Vuonna 1940 Turva muutti ensimmäiseen omaan toimitaloonsa osoitteeseen Hämeenkatu 25, jossa edelleen sijaitsee yhtiön Tampereen keskustan palvelutoimisto. Turvan nykyinen pääkonttori Tampereen Järvensivuntiellä valmistui vuonna Turvan ensimmäinen sivukonttori perustettiin Helsinkiin vuonna Vuonna 2010 Turva palvelee 23 palvelutoimistossa ja 31 palvelupisteessä eri puolilla Suomea. Ammattiyhdistysliikkeen ja Turvan yhteistyöllä on satavuotinen historia. Perustettiinhan Turva ammattiyhdistyksen talossa, luottamusmiesten toimesta, vakuuttamaan ennen kaikkea työväenyhdistysten omaisuutta. Tämä yhteistyö jatkuu edelleen. Turvassa on ammattiliittojen kollektiivivakuutusten kautta vakuutettuna jopa palkansaajaa. Lukuisat ammattiliitot sekä ammatillinen keskusjärjestö SAK ovat myös Turvan omistajia. Ulkotyöväenyhdistyksen talo on edelleen olemassa, se on jo pitkään tunnettu nimellä Olympian talo. Olemassa on myös Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva. Turvan tarina jatkuu. Kiitos asiakkaillemme yhteisistä vuosista. 32 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/

18 OSASTOT Karhulan osasto 16 järjestää ELOJUHLAT Rantakodossa lauantaina klo alkaen. Kuljetus lähtee Kotkasta klo 12.00, paluukyyti lähtee klo Ilmoittaudu 6.9. mennessä Marko Sillanpäälle tai Irmeli Tentkelle Joutsenon osasto 23 ONKIKILPAILUT lauantaina 4.9. klo Onginta Likosenlahdessa, palkinnot ja kahvit Koivikossa. MISTÄS TIESIT 1. Kuusamossa, n mökkiä 2. Yhden 3. Israelin arkkia 5. Tampereella 6. Koteloriipus 7. Golfi n amatöörien pelaaja 8. Vuonna Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Islannissa ja Virossa 10. Rautatiekiskoilla ihmisvoimin kulkeva kulkuväline. RISTIKON RATKAISU HAURIS UUSI UPEA ELÄMYSKYLPYLÄ AVATAAN 2.9. Työttömyyskassan puhelinpäivystys Paperityöväen Työttömyyskassan puhelinpäivystys toimii arkisin klo Kassan päivystysnumero on Puhelut tähän numeroon ovat maksuttomia. Täyssynteettinen 5W-40 5 l API SM/CF, ACEA A3/B Autovaha 500 ml ,98 /l Öljynlaskuastia Tilavuus 6 litraa Maan laajin varaosaketju! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. Kiillotusliinapakkaus Yhteishintaan 9 90 Pesusieni Jumbo 923-P Ämpäri 10 l Vahapesu WaxWash 500 ml ,34 /l 08/10 Tarjoukset voimassa asti tai niin kauan kuin erää riittää. Seuraava PAPERILIITTO -lehti ilmestyy Aineistot mennessä. ILMESTYMISAIKATAULU 2010 Numero Aineisto Ilmestyy LEVILLE SYKSYN PERHELOMALLE! PERHEHUONE 2 AIKUISELLE + 2 LAPSELLE 112,50 /VRK SAUNALLINEN JUNIORSVIITTI 145 /VRK Hinta voimassa vähintään 2 vuorokauden varauksille, kun toinen aikuisista on Paperin jäsen. Hinnat sisältävät aamiaiset, sisäänpääsyn elämyskylpylään, kuntosalin käytön, sisäänpääsy uuteen lastenmaailmaan ja joka ilta elävää musiikkia. Mukaan jäsenkortti ja kuvallinen henkilöllisyyskortti. LEVINTIE SIRKKA PUHELIN (016) Kuntorannantie 14, Varkaus Puhelin (017) Liity Kylpylähotelli Levitunturin Facebook -ryhmään! 34 PAPERILIITTO 6/2010 PAPERILIITTO 6/

19 VOITA 1000 EURON MATKALAHJAKORTTI! IF.FI/PAPERILIITTO PAPERILIITTOLAINEN. OLET MATKASI ANSAINNUT. Paperiliiton jäsenenä sinulla on jo tapaturma- ja matkustajavakuutus Ifistä. If Oikea Turva -kartoituksella vältyt päällekkäisiltä vakuutuksilta ja saat kaikki edut ja alennukset käyttöösi. Kaupan päälle saat S-ryhmän Bonusta. Lue lisää eduistasi osoitteessa if.fi/paperiliitto tai soita Osallistu kilpailuun, jossa voit voittaa euron matkalahjakortin. Olet matkasi ansainnut.

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista Jouko Karvinen, toimitusjohtaja 10.9.2008 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun

Lisätiedot

Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan. Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta

Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan. Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta 1 Kansallinen metsäohjelma, KMO 1. Metsäteollisuudella kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Paperitehtaat Suomessa

Paperitehtaat Suomessa Paperitehtaat Suomessa Kartalla keltainen: Tuotantokapasiteetti Tilanne 8/2008 Kartonkitehtaat Suomessa Kartalla turkoosi: Tuotantokapasiteetti Tilanne 8/2008 Sellutehtaat Suomessa Tilanne 8/2008 Metsäteollisuusintegraatit

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-2Q 28 Merkittävintä toisella neljänneksellä Tulosparannus- ja liiketoimintakonseptien yksinkertaistamisohjelman tavoite nostettiin 1 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon M-real

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Q1 Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia Liikevaihto 33,4 (32,8) miljoonaa euroa Liikevoitto laski

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

M-real. Toimitusjohtajan katsaus. Mikko Helander toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2008

M-real. Toimitusjohtajan katsaus. Mikko Helander toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2008 M-real Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 28 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Vuoden 27 tulos ja siihen vaikuttaneet tekijät 3.

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 2Q 2014

Metsä Board Osavuosikatsaus 2Q 2014 Osavuosikatsaus 2Q 214 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 214 toisella neljänneksellä Kartongin toimitusmäärän kasvu jatkui. Taivekartongin myynnin kasvattaminen Pohjois-Amerikan markkinoilla eteni suunnitellusti

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus Q1 2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Ensimmäinen vuosineljännes oli vahva Liikevaihto kasvoi 21,5 (15,7) miljoonaan euroon eli 37,5 prosenttia verrattuna vuoden 2010

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Hannu Anttila Toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2006 M-real on yksi Euroopan johtavista paperin ja kartongin valmistajista. Tarjoamme ratkaisuja kuluttajapakkauksiin

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Pieni esite varsin yleisestä ongelmasta ROG-5001 Jos sinulla on kysyttävää Pfizerin käsikauppalääkkeistä, ota yhteyttä: Puh. 08-550 520 00.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi

Lukioiden metsäklusterilinja METELI. www.lukionmeteli.fi Lukioiden metsäklusterilinja METELI www.lukionmeteli.fi 1 Metsäklusteri??KONE? 2 Opetushallitus Metsäteollisuus ry Paperi-insinöörit ry 3 Paperinen palapeli Mikä lukiolaista kiinnostaa? Tekniikka Bio ja

Lisätiedot

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI TUOTANTOPALVELUT LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta BE Group

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Lehdistötiedote 18.11.2011 Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Klippanin uusi lasten turvaistuin Triofix on markkinoiden monipuolisin: pienin säädöin se muuntuu sopivaksi

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com Tilinpäätös 2005 8.2.2006 www.raute.com 2005 M Jatkuvat toiminnot 2005 2004 Liikevaihto Liiketulos 108,6 4,4 73,1 3,6* Uudet tilaukset: projektit teknologiapalvelut 109 23 Tilauskanta 55 Henkilöstö (kirjoilla)

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Metsäteollisuus Suomelle elinehto Metsät Suomen ainoa merkittävä strateginen luonnonvara

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot