Paikallisliikenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 2008 Paikallisliikenne"

Transkriptio

1 Paikallisliikenne S U O M E N P A I K A L L I S L I I K E N N E L I I T T O

2 Työsuhdelipusta pitää tehdä houkutteleva 4 Eurooppalaista kaupunkiliikennepolitiikkaa 6 KOLUMNI 8 Jyväskylän paikallisliikenteen uudistunut ilme 10 Tampere pohtii taas raideliikennettä 12 Kysyntäohjautuvuudella palvelutasoa 14 Hollannissa lippu leimataan myös poistuessa 16 Helsingin kaupunkiliikenne poikkeuksellisen kesän edessä 20 Bussiliikenteen infrakortit uudistuvat 22 Työsuhdelipun uudistamista selvitettiin 23 Kuljettajien ammattipätevyysdirektiivi kääntyy mahdollisuudeksi 24 HKL tarjoaa asiakaspalvelukoulutusta bussinkuljettajille 25 Millä joukkoliikenne tulevaisuudessa kulkee? 28 Bussiliikenteen nopeuttaminen on erinomainen tapa parantaa kilpailukykyä 29 UUTISET 32 SUOMEN PAIKALLISLIIKENNELIITTO RY - PLL Finlands Lokaltrafikföreningen rf - LTF Finnish Public Transport Association Suomen Paikallisliikenneliitto ry. on kaupunkien joukkoliikenteen yhteistyö- ja etujärjestö. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat vaikuttaminen julkiseen valtaan päin paikallisliikenteen kannalta tärkeissä kysymyksissä sekä joukkoliikennetietouden ja ammattitaidon syventäminen. Paikallisliikenneliiton palveluluihin kuuluu julkaisujen, suunnitteluohjeiden ja koulutustilaisuuksien tuottaminen ja järjestäminen. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet ovat liikenteenharjoittajia ja joukkoliikenteen tilaajia: liikennelaitoksia, kunnallisia ja yksityisiä linja-autoyrityksiä sekä VR Osakeyhtiön lähiliikenne, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ja Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Liiton kannatusjäsenet ovat paikallisliikenteen kanssa työskenteleviä tahoja, jotka eivät harjoita liikennöintiä; mm. laite- ja palvelutoimittajia sekä kaupunkeja. Lisäksi liitolla on kunniajäseniä, jotka ovat henkilöjäseniä. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet kuljettivat vuonna 2007 yhteensä 375 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 70 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista. Varsinaisilla jäsenillä on noin 2200 linja-autoa ja yli 300 lähijuna-, metro- ja raitiovaunuyksikköä. Paikallisliikenneliitto on perustettu

3 PÄÄKIRJOITUS Liikennepolitiikan kokonaisuus on linjattu Pekka Aalto toiminnanjohtaja Eduskunnalle äskettäin annetussa valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020 liikenteen kasvun ongelmat on tiedostettu ja toimenpidelinjauksina näkyvät johtopäätökset tehty. Selonteko on merkittävä senkin vuoksi, että liikennepolitiikkaa ei määritetä ensisijaisesti yksittäisten tie- ja raideinvestointien kautta. Politiikan ote on vahvistunut ja sisältö syventynyt, kun harkitut toimenpiteet kohdistuvat myös ihmisten liikennekäyttäytymisen ohjaamiseen. Selonteon ympäristö- ja liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttaminen nojaa merkittävästi joukkoliikenteen menestymiseen, jossa on tilastojenkin valossa parantamisen varaa. Suomalainen joukkoliikenne on jonkinlainen menestystarina vain suurissa ja osin keskisuurissa kaupungeissa. Joukkoliikenteen verkosto on kyllä ainutlaatuisen kattava, mutta pääasiassa henkilöautojen käytössä. Liikennepoliittisesta selonteosta on tähän mennessä lähes kaikki jo lausuttu. Jos jotain kannattaa vielä korostaa, niin olkoon se selonteon kokonaisuus. Selonteon merkitys ja vaikutukset politiikkaa ohjaavana asiakirjana kutistuvat olennaisesti, jos se nähdään vain joukkona rahoitusta vaativia hankkeita ja poliittisia täytäntöönpanopäätöksiä. Selonteko on osistaan koostuva järjestelmä, jossa tavoitteiden saavuttaminen riippuu vuorovaikutteisten toimien kokonaisuudesta. Yhdenkin toimenpiteen jättäminen pois voi heikentää merkittävästi muiden toimenpiteiden yhteisvaikutusta ja sitä kautta tavoitteiden saavuttamista. Investoinnit infrastruktuuriin eivät yksin riitä, vaan ne tarvitsevat tehostimekseen ihmisten liikkumistottumuksien muuttumista. Hyviä ja valtiolle halpoja keinoja on useita. Esimerkkinä vaikkapa joukkoliikenteen työsuhdematkalipun tehokas elvyttäminen lisäämällä verotonta osuutta merkittävästi. Hallitus voisi edistää asiaa vielä velvoittamalla ministeriöitä ja keskusvirastoja myöntämään henkilökunnalleen tämä veroton luontoisetu. Toinen, kansainvälisten esimerkkienkin perusteella tehokas keino ovat ruuhkamaksut. Ne parantavat liikennejärjestelmien toimintakykyä sellaisina vuorokaudenaikoina, kun ruuhkat uhkaavat sen lamauttaa. Jos ruuhkamaksut pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön, se edellyttää välttämättä joukkoliikennepalveluiden lisäämistä ja monipuolistamista. Periaatepäätös olisikin tehtävä siitä, että ruuhkamaksuilla kerättävät varat käytetään lyhentämättöminä joukkoliikennepalveluiden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Raide- ja tieliikenneinvestointien hyödyt ja kustannustehokkuus vähenevät, jos kunnat eivät tee omaa osuuttaan. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen ja henkilöautojen käytön vähentäminen edellyttää joukkoliikenteen perusedellytysten täyttymistä. Tärkein näistä on palveluiden kysyntää vahvistavat riittävän tiiviit asunto- ja työpaikka-alueet hyvien liikenneyhteyksien välittömässä ympäristössä. Vaadittava kulttuurin muutos kohti järkevää maankäytön suunnittelua esimerkiksi suurten kaupunkien kehyskunnissa voi olla kunnallispoliittisesti niin vaikea, että tarvitaan Eduskunnalta maankäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksia ja kunnallisen päätösvallan kaventamista. Maankäytössä jo tehtyjä virheitä ei kuitenkaan saada edes täydennysrakentamisella täysin korjatuksi. Tämän vuoksi kuntien on jatkettava määrätietoisesti riittävien liityntäpysäköintipaikkojen rakentamisesta raiteiden ja liikenneväylien varteen. Pekka Aalto 3

4 KANSANEDUSTAJA MATTI SAARINEN (SD.): Hallituksen tuore liikennepoliittinen selonteko on kansanedustaja Matti Saarisen mielestä oikeansuuntainen, mutta joukkoliikenteen markkinaosuutta pitäisi kasvattaa tehokkaammilla keinoilla. Työsuhdelipusta pitää tehdä houkutteleva TEKSTI JA KUVA PETRI P. PENTIKÄINEN Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäisen hallituksen lanseeraama joukkoliikenteen työsuhdelippu ei ole vastannut siihen kohdistettuja odotuksia. Lippuetua käyttää vain noin suomalaista, eikä sen päätavoite, uusien joukkoliikenteen käyttäjien saaminen ole onnistunut. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen Matti Saarinen (sd.) sanoo, että lipun kohtalo ei ole ollut yllätys. Uudesta etuudesta tehtiin liian mutkikas, eikä sen tarjoama etu ole riittävän suuri. - Työsuhdelippu on työnantajalle byrokraattinen ja työläs. Työntekijälle taloudellinen etu on niin 4

5 vähäinen, etteivät he koe sitä selvänä etuna. Saarinen esittää, että edun arvo määriteltäisiin euroissa, ja verovapaaksi osuudeksi tulisi noin 50 euroa. Se tuntuisi myös työntekijän kukkarossa. - Järjestelmän pitäisi lisäksi olla joustava. Olisi tarjottava työntekijälle mahdollisuus valita useista eri lipputyypeistä sopiva, ja työnantajalle jäisi vain maksu. Työnantajan ei tarvitsisi kysellä hintoja ja järjestää tarjouskilpailuja. Saarinen pitää valitettavana, että työmarkkinoilla autoetu ohittaa houkuttelevuudessaan kirkkaasti työsuhdelipun. - Verrattuna autoetuun tämä on lapsellisen pieni. Työsuhdelipusta pitää tehdä haluttu etuus. En kuitenkaan vastusta autoetua, kyllä työntekijälle pitää olla erilaisia porkkanoita. - Liikennepoliittinen selonteko ulottuu jopa seuraavalle vaalikaudelle, ja siihen on listattu hyviä asioita, mutta uskottava rahoitus puuttuu, arvostelee kansanedustaja Matti Saarinen. Joukkoliikenne on liian kallista Saarinen sanoo, että joukkoliikenteen kilpailukykyä pitäisi laajemminkin vahvistaa. Nykyinen hintataso ei ole houkutteleva. - Lipun hinta määrää joukkoliikenteessä paljon. Jos se ei ole riittävän edullinen, yleisö ei siirry käyttäjäksi. Esimerkiksi työmatka Lohjalta Helsinkiin maksaa joukkoliikenteessä noin 20 euroa päivässä. Pienellä dieselautolla pääsee puolella siitä, vaikka ajaisi yksin. Saarinen myöntää, että auton käyttö maksaa muutakin kuin polttoaineen hinnan, mutta päättäjien pitäisi ymmärtää, että suuri yleisö tekee matkustuspäätöksiä päivittäisten kulujen perusteella. Joukkoliikenteen hintoja laskemalla vastattaisiin myös pääkaupunkiseudun ruuhkautumiseen, joka isolta osin johtuu seudun ulkopuolelta tulevista automassoista. - Meillä ei olisi ruuhkia, jos selviäisimme paremmin töihin menosta ja töistä tulosta. Siihen saumaan pitäisi iskeä. Joukkoliikenteen on oltava niin edullista, että oma auto jätetään katokseen. Kun saataisiin uusia käyttäjiä, voitaisiin parantaa tarjontaa myös niillä alueilla, joilla kysyntä nyt ei riitä. - Jos olet töissä keskustassa, linja-auto on hyvä, mutta poikittaisliikenne kehällä ei toimi. Tulee vaihtoja, kuluu aikaa ja rahaa. Joukkoliikenne koetaan epäkäytännölliseksi, eikä sitä sitten käytetä. Suurten kaupunkien tuki hyvä avaus Hallituksen vastikään eduskunnalle tuomassa liikennepoliittisessa selonteossa on Saarisen mielestä hyviä avauksia autoilun rajoittamiseksi. Selonteko luo edellytykset tienkäyttömaksuille, joita voidaan lähivuosina periä autoihin asennettavan sirun avulla. - Porttien aika on ohi, ne ovat vanhentuneita. Pitää ottaa rohkeasti uusi tekniikka käyttöön, siitä huolimatta, että siitä varmasti seuraa isoveli-keskusteluita. Autoilun verottaminen aiheuttamisperustein olisi kuitenkin hyvin oikeudenmukaista. Selonteko tuo pöytään myös alan pitkään vaatiman suurten kaupunkien joukkoliikennetuen. Saarinen sanoo, että jo oli aikakin. - Valtio ei ole tukenut kaupunkien bussiliikennettä eurollakaan. Nyt on pitkällisen prässin jälkeen päätetty antaa kymmenen miljoonaa. Sillä ei herran huonetta rakenneta, mutta summa on hyvä alku. Saarinen toivoo, että tukea tarkistetaan myöhemmin ylöspäin. Valtion osuus on edelleen vaatimaton, sillä sen koko joukkoliikennetuki on noin sata miljoonaa, kun kaupungit yksin tukevat paikallisliikennettään 180 miljoonalla. - Suurten kaupunkien tuen tason pitäisi olla vähintään 20 miljoonaa. Jos pyritään joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseen, on oltava valmis satsaamaan. Kosmeettisilla toimenpiteillä se ei lähde nousuun. Infrasta ei pitäisi säästää Joukkoliikenne taistelee valtion rahoista budjettiraameissa, jotka ovat ahtaat. Kun koko valtion budjetti on 40 miljardin paikkeilla, liikenne- ja viestintäministeriölle siitä heruu vain kaksi miljardia. - Liikennebudjetissa kaikki ovat kaikkia vastaan. Rahaa tarvitaan perustienpitoon, radanpitoon, kevyen liikenteen väyliin ja uusiin hankkeisiin. Jatkuva niukkuus ihmetyttää Saarista, kun Suomella menee hyvin, ja liikenneinvestoinnit olisivat pitkällä tähtäimellä hyvin kannattavia. Infran heikkeneminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin sen kunnossa pitäminen. Esimerkiksi rataverkolla on jatkuva kunto- ja rahavaje. - Kaikki viime vuodet on otettu pakkolainaa infrasta, eikä ole tehty tarvittavia ylläpitotöitä. Verkon kunto huononee, ja pitemmän päälle siinä käy huonosti. Silloin ollaan suurten ongelmien edessä. Selonteossa myönnetään kehityksen riskit, mutta siinä on yksi vika. - Tekstit ovat kauniita, mutta resurssit puuttuvat. Raidepuolelta puuttuu joka vuosi 50 miljoonaa, eikä selonteko vastaa ilmastonmuutoksen vaatimuksiin. Autojen myynti kasvaa, eikä joukkoliikenteen parantamiseksi reagoida riittävästi. Liikennehankkeiden listat aiheuttavat perinteisesti suuria intohimoja. Saarista harmittaa, että tuoreimmassa listauksessa poliittiset tarpeet ajavat entistä enemmän tosiasioiden ohi. - Hankkeiden järjestyksessä on vähän kähminnän ja koplauksen leimaa. On perusteltua, että rautateitä sähköistetään, mutta investointeja on tähän asti tehty hyöty-kustannussuhteen mukaisessa järjestyksessä. Nyt tästä linjasta on luovuttu, kun linja-autolastilliselle matkustajia sähköistetään rautatietä, Saarinen viittaa Kemijärveen. Mukavia matkoja joukkoliikenteessä Lohjalainen Saarinen pyrkii itse käyttämään joukkoliikennettä silloin kuin se edustajan töiltä on mahdollista. Erityisesti hän toivoo junaliikenteen kasvua entisestään. - Siinä vaiheessa kun junalla pääsee kolmessa tunnissa Helsingistä Ouluun, voidaan lentoliikennettä vähentää. Juna on tällaisilla matkoilla ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Joukkoliikenteessä on mukava matkustaa, Saarinen sanoo. - Palvelu pelaa, ja aina on hyvä mieli, kun olen joukkoliikenteen asiakas. 5

6 LIIKENNENEUVOS PETRI JALASTO JA YLITARKASTAJA KATARIINA MYLLÄRNIEMI Kaupunkeja uhkaa ruuhkautuminen, ympäristöhaitat ja turvattomuuden kasvu. Uhkien torjumiseksi EU:n komissio julkaisi viime syksynä ns. Vihreän kirjan Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen. Eurooppalaista kaupunkiliikennepolitiikkaa Kaupunkien taloudellisen kehityksen turvaamiseksi, asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi on ratkaistava ruuhkautumiseen, liikenteen ympäristöhaittoihin, älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämiseen, kaupunkiliikenteen helppokäyttöisyyteen ja esteettömyyteen sekä turvallisuuteen liittyvät haasteet. Komissio on tarttunut tärkeään ja oleelliseen kysymykseen. Kaupunkiliikenteen toimivuus kaupungistumisen kasvaessa, autoistumisen edelleen yleistyessä ja kaupunkirakenteen hajautuessa on todella vaarassa, ei vain Keski-Euroopan kaupunkiseuduilla, vaan myös Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkien kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeää on toimivuuden lisäksi kaupunkien viihtyvyys ja houkuttelevuus, joka ei ainakaan parane henkilöautoliikenteen lisääntyessä. Keskeiseksi liikennepoliittiseksi kysymykseksi on vielä noussut kasvihuoneilmiö, jonka torjumisessa erityisesti kaupunkiseutujen liikennejärjestelmät ovat liikennesektorin osalta avainasemassa. Kaupungeilla itsellään ja kehyskunnilla ratkaiseva rooli Komission aloite on otettu Suomessakin vastaan tervetulleena. EU-tason liikennepoliittiset linjaukset ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä kansalliselle ja alueellisille linjauksille. Samalla on kuitenkin syytä todeta, että kaupungit itse yhdessä ympäröivien kuntien kanssa ovat ratkaisevassa asemassa toteutettaessa tätä politiikkaa. EU:n roolia tässä asiassa ei ole syytä perusteettomasti kasvattaa. EU:n tulisi yleisten linjausten muodostamisen lisäksi keskittyä levittämään hyviä käytäntöjä ja tukemaan kehittämispanostuksin yhteisesti sovittua politiikkaa sekä uusien keinojen löytämistä. Myös esimerkiksi ympäristöystävällisen moottoriajoneuvotekniikan kehittämisessä tai telemaattisten järjestelmien yhteensopivuuden määrittelyssä EU voisi ottaa selkeän vetoroolin ja viedä asiaa eteenpäin jopa yhteisötason päätöksillä. Vihreä kirja painottaa kestävien liikennemuotojen (julkinen liikenne, jalankulku ja pyöräily) edistämistä monin eri tavoin. Laatu, palvelutaso, liikennemuotojen yhteiskäyttö, raideliikenteen tehostaminen ja älykkäät liikenteenhallintajärjestelmät ovat tämän, kuten monen muunkin raportin listalla. Ympäristökysymyksissä komissio tuntuu luottavan uuden teknologian mahdollisuuksiin. Uuden teknologian pääsyä markkinoille halutaan edistää taloudellisen ohjailun keinoin kuten viranomaisille tarkoitetuilla kannustimilla hankkia puhtaita ja energiatehokkaita autoja tai antamalla vähäpäästöisille autoille etuoikeuksia päästä herkille alueille. Myös ruuhkamaksuihin viitataan. Galileolla vahva osuus Liikenteen informaation kehittäminen on vahvasti mukana suosikkilistalla. Galileo-satelliittijärjestelmän kehittäminen on muutenkin komission tärkeimpiä hankkeita ja se tulee antamaan lisää tehoa paikantaviin telemaattisiin järjestelmiin. Suurta painoa ollaan panemassa myös yhteensopiviin älykkäisiin maksujärjestelmiin. Suomessahan tässä ollaan oltu uranuurtajia, tosin viime aikojen kehitys ei kovin hyvää näytä lupaavan. Laadultaan korkealuokkainen, esteetön, helppokäyttöinen, nopea, luotettava sekä mukava julkisen liikenteen järjestelmä liikennevälineineen, pysäkkeineen ja terminaaleineen pitäisi komission 6

7 Kuva Petri P. Pentikäinen mukaan olla tavoitteena kaupunkiliikenteessä. Turvallisuudessa korostetaan kaupungin kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta ja esitetään kampanjoinnin lisäksi liikennesääntöjen noudattamista koskevan valvonnan lisäämistä kaikkien tienkäyttäjien osalta. Henkilökohtainen turvallisuudentunne on niin ikään nähty tärkeäksi osatekijäksi. Tavoitteet tarvitsevat tukea EU-tason kaupunkikulttuurin kehittämisen tavoitteena tulee selkeästi olla koko liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Ongelmien ratkaisuilla on suora kytkös kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Samoin sillä on tärkeä merkitys kaupunkiseutujen elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkaaseen toteuttamiseen ja elinkeinoelämän vireyteen ja kilpailukykyyn. Kaupunkien liikennepolitiikassa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattaminen ja tämän prosessin tukeminen on oikea linjaus. Tämä vaatii näiden kulkumuotojen infrastruktuurin ja palveluiden riittävää palvelutasoa. Erityisen tärkeää on eri liikennemuotojen integrointi ja matkaketjujen sujuvuuden varmistaminen. Esimerkkinä tästä ovat liityntäpysäköintialueiden toteuttaminen ja ylläpito. Kaupunkiseutujen joukkoliikenneratkaisuja tehtäessä on tunnistettava ja otettava huomioon ratkaisujen vaikutukset myös kaupunkiseutuja ympäröivän alueen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin. Kaupunkiliikenteen ja niiden liikennejärjestelmien kehittämisessä on alue- ja paikallisviranomaisten toimet ratkaisevassa asemassa. Vihreä kirja painottaa kestävien liikennemuotojen (julkinen liikenne, jalankulku ja pyöräily) edistämistä monin eri tavoin. Laatu, palvelutaso, liikennemuotojen yhteiskäyttö, raideliikenteen tehostaminen ja älykkäät liikenteenhallintajärjestelmät ovat tämän, kuten monen muunkin raportin listalla. Vihreän kirjan esitykset eivät yksinään ratkaise kaupunkiliikenteen ongelmia. Ympäristöystävällisten kulkumuotojen houkuttelevuuden lisäämisen ohella keskeisintä on vaikuttaa liikenteen tarpeen vähenemiseen maankäyttösuunnittelun ja liikennesuunnittelun keinoin. Toinen Suomessa vielä harkinnassa oleva keino on ruuhkamaksujen käyttöönotto. Nämä puolestaan ovat paikallisten viranomaisten toimivallassa. Kirja lausuntokierroksella Vihreä kirja on talven mittaan ollut laajalla lausuntokierroksella. Komissio laatii lausuntojen pohjalta toimintasuunnitelman kaupunkiliikenteen kehittämisestä. Siinä tullaan kertomaan mitä komissio aikoo tehdä tutkimuksen ja kehittämisen, lainsäädännön sekä rahoituksen alueilla. Suomenkin on syytä seurata tätä valmistelua tarkasti ja käyttää myöhemmin tarjotut mahdollisuudet hyväkseen. Mutta ennen kaikkea kaupunkiseutujen tulee itse ryhtyä toimiin elinvoimaisuutensa ja kilpailukykynsä turvaamiseksi kehittämällä koko liikennejärjestelmäänsä yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa. 7

8 + Mielenkiintoinen + Elinvoimainen + Toimiva + Rakas + Oranssi KOLUMNI Juhana Hietaranta METRO Hämähäkinverkkoa muistuttaviin linjakarttoihin tottunutta turistia helsinkiläinen hiilihanko voi alkuun jopa naurattaa. Sen sijaan rautatieharrastaja tietää, että simppelin metrolinjan muotoon kätkeytyy mitä mielenkiintoisin rautatiejärjestelmä, jossa riittää opiskeltavaa. Vanhoja suunnitelmia ja lehtijuttuja löytyy niin paljon kuin vain jaksaa tutkia, ja neljännesvuosisadan takaisia metrokuvia ihaillessa kaipaa aikakonetta kerran jos toisenkin. Kiintoisan kenttäpuuhan kaipuuseen puolestaan auttaa kamera, jonka kanssa voi lähteä ikuistamaan tämän päivän metroliikennettä junineen, asemineen ja ihmisineen, metroradan ympäristöä tietenkään unohtamat- ta. Kuvakulmat eivät parinkymmenen kilometrin mittaisesta, yllättävänkin vaihtelevasta metroverkosta pääse loppumaan, ja lopullisen kipinän kuvaamiseen antaa se, että tänään otettu kuva on jo huomenna historiaa. Tammikuussa 2005 Englantilaiskallioilta saattoi ottaa kuvan Junatien sillalla, teiden ja talojen keskellä matkaansa taittavasta metrojunasta. Tasan kaksi vuotta myöhemmin samoilta jalansijoilta otetussa kuvassa metro seisookin Kalasataman asemalla. Samaan aikaan, kun Helsingin 17. metroasemaa rakennettiin, ikuisuusprojektilta tuntunut Länsimetro otti jo lupaavasti tuulta purjeisiinsa, ja nyt tervetullutta jatkosta suunnitellaankin jo detaljitasolla. Samoin automaattimetron toteuttamista puuhataan aktiivisesti, eikä Töölön metrolinjakaan tunnu enää pelkältä toiveajattelulta. Jo kunnioitettavaan ikään ehtineitä M100-metrojunia ja vanhimpia asemia on alettu uusia yhä paremmin tämän päivän liikenteeseen sopiviksi. Metro ei siis ole menneille vuosikymmenille jämähtänyt järjestelmä, vaan se elää ja voi paremmin kuin koskaan. Metron elinvoima ei ole mikään ihme, sillä muusta liikenteestä eristetyn metrojärjestelmän vahvoja puolia on vaikea päihittää. Tiheä vuoroväli, luotettava palvelu sekä matkustamisen selkeys ja helppous vetoavat matkustajiin. Vaikka metro usein mielletään vain Itä-Helsingin liikenneratkaisuksi, on se varsin suosittu myös kantakaupungin sisäisillä matkoilla. Maan alla muutaman minuutin välein sujahtava juna päihittää monella lyhyelläkin matkalla pintaliikenteen. Metro on yksinkertaisesti sanottuna toimiva ratkaisu! Runkolinja-ajatukseen perustuvaa metrojärjestelmää on kylläkin moitittu vanhentuneeksi, suorastaan museoon kelpaavaksi. Siitä huolimatta metro kipuaa kerta toisensa jälkeen tyytyväisyystutkimusten selkeälle kärkipaikalle, mitattiinpa sitten matkustajien tyytyväisyyttä liikennöitsijään tai järjestelmään. Tosin suurimman eron muihin välineisiin metro repäisee nimenomaan järjestelmänä. Syy ei voi olla vain siinä, kuten on väitetty, että matkustajilla ei ole metrolle vertailupohjaa vaikkapa nykyaikaisista pikaraitioteistä. Olen varma, että helsinkiläisten metrorakkauden selittää ainakin osittain runkolinja-ajatuksen nerokkuus. Ihmisiä miellyttää se, että suurin osa matkasta, runko, hoituu vaivattomalla ja luotettavalla kulkuvälineellä, jonka kanssa ei tarvitse pähkäillä aikatauluja tai lukuisia linjavaihtoehtoja. Sen kun menee vain asemalle ja hyppää junaan! Alku- tai loppumatka taittuu sitten kävellen, tai jos on tarpeen, liityntäliikenteellä. Kun liityntä on asianmukaisesti hoidettu, on äärimmäisen vaikeaa luoda järjestelmää, joka olisi selkeämpi ja palvelisi paremmin kuin stadilaisten oma oranssi metro. Neljännesvuosisadan mittaisella taipaleellaan metrolle on muodostunut vahva brändi. Ihmisten mielissä pirteä oranssi väri on luotettavan junan symboli. Myös metron äänimaailma, erityisesti vanhemman junasarjan taajuusmuuttajien ujellus ja paineilmajarrujen suhahdukset, ovat omiaan vahvistamaan Helsingin metron omaa, kotoista tunnelmaa. Alkujaan paljon negatiivisiakin kommentteja kerännyt metro on ylittänyt odotukset ja lunastanut paikkansa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen vahvana lenkkinä. Toivottavasti näemme metron reviirin lähivuosina laajenevan paitsi Espooseen, myös Töölön suunnalle. Onhan metromme sentään mahtavan mielenkiintoinen, erittäin elinvoimainen, tosiaankin toimiva ja rajattomasti rakastettu. Ja vielä oivallisen oranssikin. 8

9 SCANIA teki mahdottomasta mahdollisen Euro 5 ja EEV ilman lisäaineita SCANIAN UUSI MOOTTORIMALLISTO todistaa vääräksi väitteen, ettei Euro 5 -normin päästötasoja voi saavuttaa ilman pakokaasujen jälkikäsittelyä. Scanian uuden sukupolven 9- ja 13-litraiset moottorit edustavat alansa huippua. Yhdistämällä erittäin korkeita ruiskutuspaineita käyttävän XPI-polttoaineenruiskutuksen, muuttuvageometrisen turboahtimen ja Scanian patentoiman pakokaasujen takaisinkierrätyksen, moottorit saavuttavat Euro 5 -normin päästörajat teholuokassa hevosvoimaa ja EEV-päästörajat teholuokassa hevosvoimaa. Nämä uudet moottorit eivät ole pelkästään puhtaita. Niiden käyttämän uudenlaisen tekniikan ansiosta ne ovat myös polttoainetaloudellisia ja erittäin vääntövahvoja. SCANIAN UUDEN SUKUPOLVEN MOOTTORIT ovat niin edistyksellisiä, että ne saavuttavat Euro 5 -päästönormin vaatimukset teholuokassa hevosvoimaa ilman hapetuskatalysaattoria, ilman hiukkassuodatinta ja mikä tietysti tärkeintä, ilman lisäaineita ja 280-hevosvoimaiset moottorit on Euro 5 ja EEV -versioina varustettu täysin huoltovapaalla, tukkeutumattomalla sekä itse itsensä regeneroivalla osavirtaushiukkassuodattimella. EURO 5 JA EEV ILMAN LISÄAINEITA TODELLISUUTTA JO TÄNÄÄN! 9 puh

10 Jyväskylän paikallisliikenteen uudistunut ilme Jyväskylän paikallisliikenteen ilme on uudistunut parin vuoden sisällä. Uusi paikallisliikenneterminaali, uusi informaatiojärjestelmä sekä tuore kalusto nostavat paikallisliikenteen nykyaikaiselle tasolle. Kuvat Hannu Rantakömi HANNU RANTAKÖMI Paikallisliikenteen pysäkit portaalissa voi kartalta pysäkkiä klikkaamalla nähdä seuraavan kahden tunnin aikana lähtevät vuorot. Liikennesuunnittelija Koiviston Auto -yhtymä Jyväskylässä otettiin viime syksynä käyttöön uusi paikallisliikenneterminaali. Terminaalin rakennustyöt aloitettiin viime vuoden huhtikuussa ja Vapaudenkatua terminaaliin linjaautot pääsivät ajamaan elokuun lopussa. Uuden terminaalin lisäksi matkustajainformaatiota on kehitetty. Matkustajainformaatiojärjestelmän rakentajiksi valittiin Logica sekä Pusatec Oy. Ensivaikutelma terminaalista on ollut erinomainen. Matkustajat ovat pitäneet uusista näyttötauluista ja liikenne on sujunut alusta alkaen joustavasti. Jyväskylän katukuva on uudistunut myös linja-autokaluston uusimisen myötä. Uusia palveluita internetissä Osoitteessa on Jyväskylän pai- Sähköisen informaation lisäksi terminaalin pysäkeillä on perinteiset paperiset aikataulut ja kartat Linja-auton sisänäytöissä kerrotaan keskustaa lähestyttäessä terminaalin vaihtoyhteyksistä. kallisliikenteen informaatioportaali, joka sisältää kolme uutta palvelua joukkoliikenteen käyttäjille. Sivustolle upotetaan lähiaikoina myös reittiopas. Sivujen pääpalvelu on nimeltään Jyväskylän paikallisliikenteen pysäkit. Sillä voi hakea tietoa saapuvista linja-autoista valitsemaltaan pysäkiltä. Haluamansa pysäkin käyttäjä voi valita joko karttakäyttöliittymän avulla tai kirjoittamalla hakukenttään pysäkin nimen tai katuosoitteen. Virtuaalimonitori-ominaisuuden avulla voidaan linja-autojen saapumisajat esittää yhden tai useamman valitun pysäkin osalta jatkuvasti päivittyvässä näkymässä. Virtuaalimonitori-näkymää voidaan hyödyntää esimerkiksi jul- 10

11 Uusia Kabus TC-6A4/6450- ja TC-4A4/6450 matalalattia-autoja Jyväskylän kaduilla liikkuu 25 kpl. Kuva Jaakko Raunio kisten tilojen auloissa tai yritysten omissa verkoissa. Toki jokainen jyväskyläläinen voi tehdä näkymän omasta tai omista lähipysäkeistään. Pysäkkiaikataulut -ominaisuuden avulla käyttäjä voi laatia tulostettavia aikatauluja haluamiltaan pysäkeiltä. Aikataulutulosteissa esitetään valitun päivän aikana pysäkiltä lähtevien vuorojen lähtöajat. Jyväskylän paikallisliikenteen pysäkit palvelusta on tehty myös mobiiliversio, jota voi käyttää osoitteesta /?v=pda. Reaaliaikainen matkustajainformaatio Merkittävä uudistus paikallisliikenteen aikatauluinformaatiossa on siirtyminen reaaliaikaiseen aikataulutiedottamiseen. Internetissä, matkapuhelimissa sekä pysäkeille asennettavissa monitoreissa tullaan kertomaan, jos linja-auto kulkee suunnitellusta aikataulustaan myöhässä. Reaaliaikainen seuranta saadaan täysin toimivaksi näillä näkymin kevään 2008 aikana. Reittiopas Helmikuussa avattiin Matkahuollon kanssa yhteistyössä rakennettu reittiopas. Reittiopas neuvoo paikallisliikenteen linja-automatkustamisessa. Internetissä toimiva reittiopas kertoo parhaan reitin ja sopivimmat linja-autoaikataulut ovelta ovelle lähtöpaikasta määränpäähän. Reittejä voi etsiä osoitetietojen tai kartan avulla. Internetissä avattu uusi reittiopas helpottaa matkustamista paikallisliikenteen bussivuoroilla. Reittiopas kertoo matkustusohjeet joko osoitteen, pysäkin nimen tai kartalta vapaasti osoitettujen lähtö- ja määräpaikan perusteella. Samanlainen Matkahuollon reittiopas on jo avattu Hämeenlinnaan, Kouvolaan, Lahteen ja Poriin. Reittiopas avataan myös Kuopioon, Porvooseen ja Varkauteen lähiaikoina. Jyväskylän reittiopas löytyy osoitteesta info/. Reittioppaaseen pääsee myös Jyväskylän Liikenteen internetsivuilta, jotka saavat uuden ilmeen lähiaikoina. Uusia näyttötauluja paikallisliikenneterminaalissa ja linja-autoissa Uusia näyttötauluja terminaalissa on yhteensä 9 kappaletta. Forumin ikkunassa ja uudessa kahvilarakennuksessa on kokoojanäytöt, joissa esitetään kaikkien seitsemän terminaalin pysäkin lähdöt keskitetysti. Lisäksi jokaisella yksittäisellä pysäkillä on sen pysäkin lähtöjä näyttävät näyttötaulut. Näyttöjä on tarkoitus hankkia jatkossa myös entisen maalaiskunnan ja Muuramen keskeisimmille pysäkeille. Jyväskylän Liikenteen uusiin Kabuseihin on asennettu monitoreja, joissa esitetään reaaliaikaista tietoa linja-auton etenemisestä linjalla. Monitorit ovat toteutettu TFT-LCD -tekniikalla ja ovat kooltaan 19. Informaatiomonitorit bussien sisällä kertovat seuraavan pysäkin nimen sekä keskustan vaihtoyhteyksistä. Ajoneuvojen sisämonitoreja on kymmenessä linja-autossa. Uutta kalustoa Uuden paikallisliikenneterminaalin ja uuden informaatiojärjestelmän lisäksi kalustoa on uusittu. Parin vuoden aikana on uusia alumiinirakenteisia Kabus TC-6A4/6450 ja TC-4A4/6450 matalalattiaautoja otettu liikenteeseen 25 kpl. Näillä uusilla työkaluilla on ollut yllättävän vähän lastentauteja ja niistä onkin tullut luotettava Jyväskylän paikallisliikenteen kaluston runko. Uudet autot ovat ympäristöystävällisiä ja kuluttavat noin 20% vähemmän polttoainetta kuin muut vastaavan kokoiset autot. 11

12 Tampere pohtii taas raideliikennettä Hallituksen kehyspäätös ja liikennepoliittinen selonteko tuotti eri puolille maata monenlaisia yllätyksiä, ja yksi niistä oli Tampereen seudun raideliikenneratkaisuille myönnetty 65 miljoonan euron aloitusraha. TEKSTI JA KUVA PETRI P. PENTIKÄINEN Merkinnällä hallitus viestii, että Tampereen seudun olisi ryhdyttävä toteuttamaan pitkään suunniteltua, raiteisiin perustuvaa paikallisliikennettä. Seutu aikoo ottaa haasteen vastaan. Taannoin liikennejärjestelmää kauas tulevaisuuteen pohtinut Tase ryhmä kutsutaan koolle jo tänä keväänä, ja ryhmä pohtii, mihin toimiin sen jälkeen ryhdytään. VR-Yhtymän Länsi-Suomen aluejohtaja Pekka Söderling pitää rahoituspäätöstä myönteisenä liikahduksena. - Lähiliikennejärjestelmän rakentaminen voi viedä kauan, mutta joskus se pitäisi aloittaa. Nyt siihen on tarjoutunut mahdollisuus, ja nyt pitäisi uskaltaa tehdä ratkaisu, Söderling sanoo. Muussa tapauksessa Tampereenkin seutu muuttuu yhä riippuvaisemmaksi autoista ja niiden synnyttämistä ruuhkista. Niiden paikkailu vain vahvistaa auton asemaa. - Jos ei joskus aloita, ei muutosta synny koskaan. Asutus sijoittuu muualle, ja sitten ajetaan autoilla. Ruuhkautuminen on johtamassa kierteeseen: on pakko panna rahaa maanteihin, kun ne tukkeutuvat. Ratkaistavana monta ongelmaa Nopeita ratkaisuja tarvitaan, koska uutta raideliikennettä saataisiin nopeimmillaankin vasta vuosien kuluttua. Realiteetit tulevat äkkiä vastaan, myöntää Söderling. - Paikallisliikennettä ei voi lähteä pyörittämään ilman isoja lisäinvestointeja. Ei ole rataa, asemia eikä turvalaitteita. Täytyisi myös tietää, kuka liikennöi ja millä kalustolla, kuka sen hankkii ja kuka omistaa. Kun liikenne tuskin olisi itsekannattavaa, kuka maksaa alijäämän? Jos uusi raideliikennekonsepti suunniteltaisiin RHK:n hallinnoiman leveäraiteisen verkon varaan, se tietäisi mittavia raideinvestointeja. Nykyisille raiteille ei mahdu. - Tampereen junaliikenne on nyt niin vilkas, että lisää mahtuisi vain yksi juna tunnissa. Jos rakennetaan toimivaa paikallisliikennettä, pitää olla vähintään 3-4 vuoroa tunnissa joka suuntaan. Söderling kaipaakin välityskykyä lisääviä investointeja. Sellai- Tase selvityksessä vertailtiin Tampereen seudun lähiliikenteen toteuttamista busseilla, raitiovaunuilla ja junilla. Tase-ryhmä pohtii nyt, mihin toimiin hallituksen kehyspäätös johtaa. siin nyt luvattu 65 miljoonaa ei missään tapauksessa riitä. Potentiaalia liikenteelle on Söderling haluaa tehdä selväksi, että hän tai VR eivät vastusta raiteilla hoidettavaa paikallisliikennettä. - Seutukunnalla on asukasta, ja seutu on aika hyvin rakentunut rataverkon varteen. Pääradan varsi Lempäälään ja Toijalaan asti on sopivaa, sinne rakennetaan koko ajan radan varteen. Nokia on myös iso taajama, jossa jo pysähtyy osa junista. Seudulla keskustellaan myös kaavoittamisesta Kangasalan ja Ylöjärven suuntaan, Söderling luettelee. Jos RHK:n rataverkkoa ei haluta käyttää, seudulle voitaisiin rakentaa myös pikaraitiotie. Pitemmän matkan lähiliikenteen hoitamisen kannalta Söderling kallistuisi kuitenkin leveiden raiteiden kannalle. - Pikaraitiotietä on selvitetty. Sen ulottaminen Lempäälään, Nokialle ja Orivedelle asti on kokonaan eri kysymys. Etäisyydet ovat kuitenkin kilometrin luokkaa. Vapautuuko ratapiha rakentamiseen? Suurempi kysymys on viime aikoina esillä ollut ajatus Viinikan valtavan ratapihan siirtämisestä pois kaupungista. Tavarajunia järjestellään kallisarvoisella paikalla, lähellä keskustaa. - Tavaraliikenteen siirtyminen ohikulkureitille vapauttaisi raidekapasiteettia henkilöliikenteelle, mutta siirto on sen kokoluokan asia, että toteuttamisessa voi mennä vuosikymmeniä, Söderling huomauttaa. 12

13 13

14 Kysyntäohjautuvuudella palvelutasoa Korkeatasoiselle julkiselle liikenteelle on kysyntää, ja perinteisellä joukkoliikenteellä markkinoiden kasvattaminen voi olla liian haasteellista. TEEMU SIHVOLA Mallinnus menossa Tällä hetkellä projektissa tutkitaan matemaattisilla malleilla kysyntäohjautuvan järjestelmän käyttäytymistä suuren kysynnän tapauksessa. Tavoitteena on saada ymmärrys eri tekijöiden vaikutuksista järjestelmän käyttäytymiseen. Lisäksi haastatte- Projektipäällikkö TKK Perinteisen linja-autoliikenteen markkinaosuus on viime vuosina laskenut ja kysyntä keskittynyt pääasiassa suuriin kaupunkeihin. Julkisen liikenteen markkinaosuustilaston mukaan taksiliikenteen henkilökilometrien määrä ja markkinaosuus ovat puolestaan kasvaneet huolimatta taksiliikenteen korkeasta hinnasta. Korkeatasoisten ja henkilökohtaista palvelua tarjoavien julkisen liikenteen palvelujen kysyntä on siis vahva ja todennäköisesti pysyy vahvana myös tulevaisuudessa. järjestelmät ovat olleet onnistuneita ainoastaan pienen kysynnän alueilla tai erityisryhmien kuljetuksissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että tieto-, tietoliikenne- ja paikannustekniikan sekä tosiaikaisten algoritmien kehittyminen avaa kysyntäohjautuville järjestelmille uusia mahdollisuuksia. Siten kysyntäohjautuvuus on mahdollista myös suuren kysynnän alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla. Muun muassa Kalifornian yliopistossa vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa (Jayakrishnan ym.) simuloinnit osoittivat, että riittävällä ajoneuvomäärällä kysyntäohjautuva järjestelmä voi olla merkittävästi perinteistä kutsujoukkoliikennettä ja kiinteisiin reitteihin perustuvaa joukkoliikennettä tehokkaampaa ja jopa kilpailukykyistä henkilöautoliikenteen kanssa. Tarvitaan uusia avauksia Perinteinen joukkoliikennejärjestelmä pohjautuu suurelta osin kiinteisiin reitteihin ja aikatauluihin. Joustavana ja mukautuvana tekijänä järjestelmässä on asiakas. Tämä ei valitettavasti palvelutason parannusten jälkeenkään ole riittävän hyvää palvelua suurelle osalle nykyisin pääasiassa henkilöautoon tukeutuvasta väestöstä. Siksi tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia avauksia. Kysyntäohjautuvassa järjestelmässä ajoneuvoja ohjataan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tätä ajatusta on tutkittu ja kokeiltu viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana Suomessa ja muualla maailmalla. Käytännössä Yksilöllisempää palvelua myös suurissa kaupungeissa Kysyntäohjautuvan, tietotekniikkaa laajasti hyväksikäyttävän joukkoliikennemuodon voidaan ajatella tarjoavan nykyistä parempia matkustuspalveluita. Vaikutukset ympäristökuormitukseen, polttoaineen kulutukseen ja kaupunkirakenteeseen olisivat mittavat. Väestön ikääntyminen lisää kysyntäohjautuvien joukkoliikennepalvelujen kysyntää. Lisäksi ruuhkautumisesta ja päästöistä aiheutuva yksityisauton käytön rajoittaminen edellyttää korvaavien korkean palvelutason kulkumuotojen kehittämistä. Teknisellä korkeakoululla on Kuva Petri P. Pentikäinen loppuvuodesta 2007 alkanut Tekesin rahoittama kolmivuotinen kysyntäohjautuvan joukkoliikenteen perusteiden tutkimusprojekti. Projektin päätavoitteena on selvittää, onko korkealuokkainen, yksilölliseen palveluun kykenevä joukkoliikennemuoto teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. 14

15 LATAA BUSSIKORTTIASI VERKOSSA Kehitämme palvelujamme jatkuvasti mukavimmiksi käyttää. Viimeisin uudistus on matkustusoikeuden lataaminen bussikortille netissä juuri silloin kun sinulle sopii, vaikka keskellä yötä. Uuden palvelun löydät osoitteesta https://www7.turku.fi/nettimaksaminen/. luin ja kyselytutkimuksin pyritään selvittämään, miten ihmiset saataisiin luopumaan henkilöauton käytöstä ja siirtymään kysyntäohjautuvan joukkoliikenteen asiakkaiksi. Kun perusasioista saadaan riittävä ymmärrys, tarkastellaan projektissa erilaisten ajoneuvojen Julkisen liikenteen markkinaosuustilaston mukaan taksiliikenteen henkilökilometrien määrä ja markkinaosuus ovat puolestaan kasvaneet huolimatta taksiliikenteen korkeasta hinnasta. ohjauslogiikoiden ja palvelustrategioiden vaikutuksia, kehitetään kysyntäohjautuvuuden edellyttämiä tietoteknisiä järjestelmiä, selvitetään erilaisten liiketoimintamallien mahdollisuuksia ja sovitetaan kysyntäohjautuvaa komponenttia täydentämään nykyistä joukkoliikennejärjestelmää. 15

16 Hollannissa käyttöön otettavaan valtakunnalliseen matkakorttijärjestelmään, jonka yksi keskeinen yksityiskohta ja ominaisuus on matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa ja sen vaatima pakollinen sisään ja ulosleimaus, ns. check in check out. Hollannissa lippu leimataan myös poistuessa KERKKO VANHANEN Kehittämispäällikkö HKL Hollantilaiset kyllästyivät pitkiin keskusteluihin, päätyivät yhtenäiseen ja yhteensopivaan standardiin, perustivat valtakunnallisen Trans Link Systems-yhtiön ja rakensivat uuden matkakorttijärjestelmän. Paikallisliikenneliiton Matkakorttifoorumi kävi paikan päällä oppimatkalla. 16

17 Mitä on check in check out käytännössä? Pitääkö matkakorttien liikkeellelaskijan olla viimekädessä myös eräänlainen pankki? Nämä teemat olivat tapetilla PLL:n Matkakorttifoorumin tehdessä onnistuneen Manner-Eurooppa-retken tammikuun lopulla Hollannin Rotterdamiin ja Amersfoortiin. Matkalla tutustuttiin Hollannissa käyttöön otettavaan valtakunnalliseen matkakorttijärjestelmään, jonka yksi keskeinen yksityiskohta ja ominaisuus on matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa ja sen vaatima pakollinen sisään ja ulosleimaus, ns. check in check out. Hollannissa asteittain käyttöön otettava matkakorttijärjestelmä on ranskalaisen Thalesin toteuttama. Mittavan projektin hallinnosta sekä matkakorttien liikkeellelaskusta vastaa erikseen tätä varten perustettu Trans Link Systems -nimin en yhtiön, jonka osakkaita ovat eri Hollannin rautatiet, kaupungit ja liikennöitsijät. Yhtiöstä on muodostunut eräänlainen pankki, joka vastaa korttien jakelun lisäksi clearingistä. Se pyrkii laajentamaan matkakortin käyttömahdollisuuksia maksuvälineenä ja siten tekemään sitä tunnetummaksi ihmisten keskuudessa. Check in check out käytännössä Rotterdamissa check in check out -pohjaisen matkan hinta muodostuu aloitusmaksusta sekä kilometritaksasta, jota peritään ajettujen kilometrien mukaan. Matkan alussa matkakortille tehdään katevaraus, joka on karkeasti suurimman mahdollisen kertamaksun suuruinen. Katevaraus palautetaan kortille ulosleimauksen yhteydessä. Samalla ajoneuvon rahastustietokone laskee ajetun matkan pituuden ja tekee kortilta oikean suuruisen veloituksen. Matkaan sisältyy 35 minuutin mittainen vaihto-oikeus, jolloin matkustaja välttyy uudelta aloitusmaksulta. Kuvat: Pekka Hongisto Toteutettuun taksa- ja lippujärjestelmään oli mahdollisuus tutustua kulissien takana paikallisten isäntien vieraana, mutta myös matkustajana Rotterdamin joukkoliikenteessä. Lopullisessa muodossaan kaikki kaupungin lipputuotteet ovat arvolippupohjaisia ja taksa lasketaan todellisen matkustetun reittipituuden mukaan. Kaikilla matkoilla on pakollinen sisään- ja ulosleimaus. Siirtymävaiheessa vanhasta paperilippujärjestelmästä uuteen älykorttijärjestelmään korteille voidaan kuitenkin ladata myös kausioikeutta, jolloin pakollisia leimaustapahtumia ei ole. Ajoneuvoissa korttien lukulaitteet on asennettu kaikille oville oviaukon oikealle ja vasemmalle puolelle. Teoriassa pakollisen ulosleimauksen ei pitäisi hidastaa matkan tekoa. Tästä ei kuitenkaan saatu varmuutta, sillä arvokorttipohjaisten lipputuotteiden osuus on toistaiseksi melko vähäinen ja siksi suurin osa matkustajista jätti yhä matkakorttinsa leimaamatta. Turvallisuutta porteilla Rotterdamissa metroasemat on päätetty hiljattain varustaa porteilla, jotka aukeavat matkakortilla. Syy porttien asentamiseen ei kuitenkaan ole itse taksajärjestelmässä, vaan pikemminkin metroasemien heikossa turvallisuudessa. Porttien avulla asemia pyritään rauhoittamaan ja siten lisäämään matkustusmukavuutta. Vierailemallamme metroasemalla portit olivat niin hitaita sulkeutumaan, että yhdellä avauksella portista saattoi kulkea helposti samanaikaisesti kaksi, jopa kolme henkilöä peräkkäin. Tämä näytti lähinnä huvittavalta, sillä pummauskäytännön olivat keksineet erityisesti kouluikäiset nuoret. Tässä yhteydessä on korostettava, ettei porttien heikkoa toimintaa pidä lukea uuden järjestelmän heikkoudeksi, vaan puhtaasti tekniseksi ongelmaksi. Check in check out voidaan toteuttaa myös ilman portteja tai teknisesti tehokkaammalla porttiratkaisulla. Mikään lippujärjestelmä ei taivu kaikkeen Kuten ei peräkkäisten liikennevaloristeysten välistä vihreää aaltoa voida toteuttaa tieosuudella kahteen suuntaan samanaikaisesti, ei myöskään taksa- ja lippujärjestelmästä voida tehdä ominaisuuksiltaan sellaista, että se olisi samanaikaisesti sekä kuntatalouden että yksityisen kuluttajan kannalta edullinen niin pitkillä kuin lyhyilläkin matkoilla ja lisäksi käytettävyydeltään niin yksinkertainen, ettei matkustajilta edellytetä mitään toimenpiteitä heidän noustessaan ajoneuvoon tai poistuessaan siitä. Nämä lainalaisuudet sekä Hollannin ekskursion kokemukset ovat olleet mielessä myös pääkaupunkiseudulla, kun alueen uuden taksa- ja lippujärjestelmän toiminnallisia reunaehtoja on hahmoteltu. Nykyisin pääkaupunkiseudulla on käytössä vyöhykepohjainen taksajärjestelmä, jonka ensisijainen maksuväline on etäluettava matkakortti. Vyöhykepohjainen järjestelmä on helppo hahmottaa vyöhykkeiden määrän pysyessä kohtuullisen pienenä. Samalla se on kuitenkin melko hankalasti laajennettavissa uusille alueille ja lisäksi matkustajan kannalta lyhyet vyöhykerajan ylittävät matkat saattavat tuntua ylihinnoitelluilta. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen näkemyksen mukaan tulevaisuudessa ei ole järkevää pyrkiä pitäytymään puhtaasti nykytyyppisessä vyöhykejärjestelmässä. Se ei sellaisenaan ole joustavasti laajennettavissa uusille alueille eikä matkan mat- Rotterdamissa check in check out -pohjaisen matkan hinta muodostuu aloitusmaksusta sekä kilometritaksasta, jota peritään ajettujen kilometrien mukaan. 17

18 Porttien avulla asemia pyritään rauhoittamaan ja siten lisäämään matkustusmukavuutta. kustajahinta ole riittävän edullinen lyhyillä vyöhykerajan ylittävillä matkoilla. Mikä olisi hyvä ratkaisu Suomessa? HKL on esittänyt YTV:lle pääkaupunkiseudulla ensi vuosikymmenen alkupuoliskolla käyttöön otettavan taksa- ja lippujärjestelmän perusratkaisuksi järjestelmää, jossa yhdistyvät vyöhykepohjaisen ja matkan pituuden mukaan määräytyvän taksajärjestelmän hyvät puolet. Nykyisen vyöhykejärjestelmän hyvät puolet, kuten helppo käytettävyys, on syytä säilyttää kausiominaisuutta arvostaville vakioasiakkaille. Check in / out -ominaisuus kannattaisi ottaa käyttöön arvokorttipohjaisilla kertamatkoilla. Ominaisuus ei ole peikko, vaan jo nykytekniikalla todistettavasti täysin toteutettavissa oleva vaihtoehto. Sen avulla yhtenäistä lippualuetta on mahdollista laajentaa uusille alueille vyöhykeperustaisia järjestelmiä joustavammin. Mahdollisimman laajaa kansallista yhteensopivuutta silmälläpitäen ominaisuus kannattaisi ottaa mukaan uuden sukupolven suomalaisia taksa- ja lippujärjestelmiä kehitettäessä, vaikka sitten perinteisemmän vyöhykejärjestelmän rinnalle. Matkan pituuden mukaan määräytyvä taksa on matkustajan kannalta oikeudenmukainen, sillä matkasta maksetaan sen mukaan, kuinka paljon palvelua käytetään. Jotta palveluun kuuluisi selvä vastike, on kilometripohjaiseen taksajärjestelmään aiheellista liittää myös aloitusmaksu. Näin joukkoliikenne ei tarpeettomasti kilpaile hyvin lyhyillä matkoilla kevyttä liikennettä vastaan ja toisaalta yksittäisestä matkasta perittävä asiakashinta vastaa paremmin matkan tuotantokuluja. YTV suunnittelee matkakorttijärjestelmän uudistamista Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnassa (YTV) matkakorttijärjestelmän uusimisen suunnittelusta nykyisin vastaava konsultti Veli Heikkinen on viime vuodet osallistunut kiinteästi matkakorttifoorumin toimintaan ja kansainvälisten sekä kansallisten selvitysten tekoon. - Matkakorttifoorumi on asettanut tavoitteeksi valtakunnallisen yhteensopivan matkakorttistandardin käyttöönottamisen. Siihen liittyen tarjonta maailmalla on selvitetty ja tutustuttu useisiin eri järjestelmiin. Heikkinen oli mukana Hollannin-matkalla. Helsingin seudulla on nyt meneillään matkakorttijärjestelmän uusimishanke, jossa järjestelmän lisäksi selvitetään koko tariffirakenteen uusimista. - Mikään tarjolla oleva järjestelmä ei täytä kaikkia asettamiamme vaatimuksia. Yksi potentiaalinen mahdollisuus on tehdä järjestelmä, jossa yhdistyvät nykyisenkaltaisen vyöhykepohjaisen järjestelmän ja matkan pituuden mukaan määräytyvän taksajärjestelmän hyvät puolet. Muitakin vaihtoehtoja on tutkinnan kohteena, Heikkinen sanoo. 18

19 Käynnistä EEV-aika Scanian uusi moottorimallisto todistaa vääräksi väitteen, ettei Euro 5 -normin päästötasoja voi saavuttaa ilman pakokaasujen jälkikäsittelyä. Scanian uuden sukupolven 9-litraiset moottorit edustavat alansa huippua. Yhdistämällä erittäin korkeita ruiskutuspaineita käyttävän XPI-polttoaineenruiskutuksen, muuttuvageometrisen turboahtimen ja Scanian patentoiman pakokaasujen takaisinkierrätyksen, moottorit saavuttavat EEVpäästörajat teholuokassa hevosvoimaa. Nämä uudet moottorit eivät ole pelkästään puhtaita. Niiden käyttämän uudenlaisen tekniikan ansiosta ne ovat myös polttoainetaloudellisia ja erittäin vääntövahvoja.

20 Helsingin kaupunkiliikenne poikkeuksellisen kesän edessä Helsingin raitiolinjasto muuttuu tämän vuoden aikana enemmän kuin pitkään aikaan. Uutta raitiorataa rakennetaan jo kovaa vauhtia, ja kesällä tahti kiihtyy. Uusia rataosuuksia rakennetaan raitiolinjaa 9 varten Pasilaan, Alppiharjuun ja Kallioon. Samaan aikaan tehdään uusia kiskoja Kamppiin sekä Kampin raitiolinjan vaatimia muutoksia, korjauksia ja uusia kiskoosuuksia Mannerheimintielle, Kaivokadulle, Simonkadulle ja Mikonkadulle. Mikonkadun ja Mannerheimintien risteyksen kiskotöiden vuoksi koko keskustan raitioliikenne ajaa poikkeusreittejä kesä-heinäkuun vaihteessa viikon ajan. Myös bussiliikenne joutuu taipumaan merkittäviin poikkeusreitteihin: tietyt linjat ajavat poikkeusreittejä koko kesäliikenteen ajan, mahdollisesti pidempäänkin. Tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudun raideliikennettä. Rakennustyöt kirpaisevat hetken, mutta lopputuloksena työt parantavat erityisesti raitioliikenteen luotettavuutta, matkustusmukavuutta ja turvallisuutta, toteaa liikennemestari Sami Aherva Helsingin kaupungin liikennelaitokselta. Poikkeusjärjestelyistä on Helsingin raitioliikenteessä jo saatu esimakua, kun Porthaninkadun peruskorjaus vei raitiolinjat 1, 1A, 3B ja 3T sekä muutamat bussilinjat poikkeusreiteille tammikuun lopulla. Kadun ja raitiotiekiskojen kunnostus linjaa 9 varten pitää ykköset ja kolmoset poikkeusreiteillä Kalliossa ja Alppiharjussa syksyyn asti. Lähes koko ratikkaliikenne poikkeusreiteillä Keskustan työt alkavat Simonkadulla kesäkuun alussa, ja aluksi kadulla uusitaan kaukolämpö- ja kaukojäähdytysputket sekä kiinteistöliittymät. Kun tämä työ on saatu valmiiksi, alkaa katulämmityksen ja raitiovaunukiskojen rakentaminen. Kampin raitiorata Simonkadulta Kaivokadulle edellyttää Simonkadun kiskojen rakentamisen lisäksi myös Kaivokadun kiskojen uudelleen asemointia sekä uuden, kaksisuuntaisen yhteyden rakentamista Mikonkadulle Kaivokadun ja Aleksanterinkadun välille. Liikenteellisesti isoin haaste alkaa kesäkuun viimeisenä päivänä, kun HKL-Raitioliikenne rakentaa Mannerheimintien risteyksen kiskot ja vaihteet sekä suurelta osin uudelleen myös Kaivokadun raitiokiskot yhden viikon aikana. Kyse on tähän mennessä suurimmasta yksittäisestä raitioliikennetyömaasta koko Helsingin historiassa. Työ katkaisee raitioliikenteen kokonaan Mannerheimintiellä ja Kaivokadulla. Työn ajan kaikki Mannerheimintietä etelään liikennöivät raitiolinjat kääntyvät uuden varayhteyden turvin Manner- Linja 9 tulee liikennöimään Itä-Pasilan ja Kolmikulman välillä. heimintieltä Arkadiankadulle ja kiertävät Töölön kautta takaisin pohjoiseen. Samoin Kaivokadun eteläpuolella linjat liikennöivät poikkeusreittejä. Osa busseista poikkeusreiteillä koko kesän Kaivokatua liikennöivät bussilinjat 17, 18, 42, 55, 55A, 65A, 66A ja 08N siirretään koko kesäliikenteen ajaksi poikkeusreiteille. Tällä halutaan turvata liikenteen sujuvuus työmaista huolimatta esimerkiksi Simonkatu ei ole välttämättä liikennöitävässä kunnossa koko kesää. Usean reittimuutoksen sijaan toteutetaan kerralla matkustajille yksiselitteiset ja selkeät poikkeusjärjestelyt. Päämuutos kaikilla linjoilla koskee sitä, että ne ohjataan kesäksi pois Mannerheimintieltä Arkadiankatu Esplanadi -väliltä sekä Kaivokatu Simonkatu -reittiosuudelta. Koko kesän poikkeusreittiä ajavien linjojen lisäksi poikkeusjärjestelyihin joutuvat taipumaan myös muiden muassa Kampin linjat. Linjoilla 14, 14B, 39, 39A, 41, 45, 47 ja 70T ajetaan poikkeusreittejä Fredrikinkadulla tehtävien 20

21 Kiskotyöt ovat tuttu näky Helsingissä tänä vuonna. kiskotöiden ajan. Poikkeusjärjestelyt vaikuttavat myös joihinkin Kampista liikennöitäviin seutulinjoihin. Suurin muutos Kampin linjoilla koskee linjojen päätepysäkkejä, jotka siirrettäneen Kampin torille töiden alkaessa. Metron siltakorjaukset jatkuvat Metron käyttäjät ovat jo useana kesänä joutuneet tottumaan metrosiltojen korjauksen aiheuttamiin liikenneharvennuksiin. Tulevana kesänä siltaremontit jatkuvat Kulosaaren metrosillan eteläisen puolen vesieristeiden, radan ja ajokiskojen korjauksella. Metro liikennöi siltaremontin ajan Kulosaaren sillan ja Kalasataman välillä vain yhtä raidetta. Matkustajille tämä tarkoittaa kahdeksan minuutin vuoroväliä. Metro liikennöi Ruoholahdesta Mellunmäkeen, joten Vuosaaren suunnan matkustajat joutuvat vaihtamaan junaa Itäkeskuksessa. Lopputulos palkitsee linja 9 aloittaa syksyllä Kunhan tulevasta kesästä Helsingin kaupunkiliikenteessä selvitään, ovat seuraavat jo helpompia. Metrosiltojen korjaukset jatkuvat aiempaa pienempinä urakoina ja raitiorataakin varmasti korjataan myös tulevina vuosina, mutta pahin on tämän kesän jälkeen ohi. Matkustajien kannalta merkittävin muutos, jonka kesä Helsingin raideliikenteeseen tuo, on kokonaan uusi raitiolinja 9. Syksyllä aloittavan yhdeksikön reitti kulkee Kolmikulmasta Erottajalla Rautatieaseman kautta Hakaniemeen ja sieltä Porthaninkatua, Kaarlenkatua ja Fleminginkatua Aleksis Kiven kadulle ja edelleen Itä-Pasilaan. Linjan 9 aloittaessa lopetetaan bussilinja 17 liikennöinti. Samalla eteläisessä Helsingissä bussilinjojen 14, 14B ja 16 reitit muuttuvat hiukan, jotta alueen palvelutaso pysyisi hyvänä. Linjan 9 vuorovälit tulevat olemaan 9 12 minuuttia. Pasilasta ratikkalinja 9 on tarkoitus jatkaa Ilmalaan, näillä näkymin 2010-luvun alkupuolella. Elina Maunuksela /HKL 21

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 10.3.2016 Osastonjohtaja Tero Anttila Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Mistä PSA-suojan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Liikenne ja maankäyttö 8.10.2015 Pekka Aalto PLL Marja Rosenberg Liikennevirasto Sisältö 1. Mitä Ruotsissa on tehty ja saavutettu 2. Mitä Suomessa

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina

Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina Kysyntä on muuttumassa, mutta muuttuuko liikkumisen palvelujen tarjonta? LIVE -tilaisuus 28.04.2016 Jukka Kallio Aalto University School of Business

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 Satakunnan seutulipputyöryhmä Vastauksia kpl yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 1 SUKUPUOLI mies 22 % nainen 78 % Turku 2009: - nainen 74 % - mies 26 % 2 1 % 1 % IKÄ 9 % 26 % 15 % 14 % 14 % 20

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto Jyväskylä 13.2.2013 Tuomo Kojo Linja- autoliitto Saadaanko kevää ään n 2013 aikana vastaukset mm. seuraaviin asioihin? Valtion ja kuntien rahoituksen riittävyys palvelutason parantamiseen ja bussiliikenteen

Lisätiedot

KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014

KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014 KUOPION LIIKENNE VARKAUDEN PAIKALLISLIIKENNE 3.6.2013 1.6.2014.. EDULLISET NÄYTTÖ- JA MATKAKORTIT VARKAUS-KORTTI Kelpaa Varkauden kaupungin alueella. Voimassa 30 päivää ensimmäisestä käytöstä. Rajaton

Lisätiedot

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus Hallitus 10 08.12.2015 10 MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/07.71.711/2015 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p.

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET. Kaupunkiseudun kuntien lausunnot

HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET. Kaupunkiseudun kuntien lausunnot HALLITUKSEN ALUEHALLINTOLINJAUKSET Kaupunkiseudun kuntien lausunnot KANGASALA Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 267/2013 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 12 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (MOLANDER) KOSKIEN TALOUSARVIOON VARATTAVAA RAHAA JOUKKOLIIKENTEEN NOPEUTTAMISTOIMENPIDEIDEN JA AIKATAULURAKENTEEN MUUTTAMISEN SELVITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna 2014-2015 Taustaa: Koulukuljetuksen piiriin kuuluu noin 760 Kajaanin kaupungin peruskoulun oppilasta. Joka lukuvuoden alussa toteutettavan tuntirajakyselyn

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6.2016-30.9.2016. Lataa aikataulut mukaasi tästä!

MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6.2016-30.9.2016. Lataa aikataulut mukaasi tästä! MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6. -.9. Lataa aikataulut mukaasi tästä! Mestarintie 3 780 Varkaus puh. 41 90 fax 0 741 91 email: soisalonliikenne@soisalonliikenne.com www.soisalonliikenne.com Sisällysluettelo

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne HSL:n askeleet kohti sähköistä liikennettä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi 2 Strategia teoiksi TAVOITTEET Sujuvat matkat Asiakkaiden matkaketju perustuu joukkoliikenteen runkoverkkoon

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä

Lippu- ja maksujärjestelmien kuvaus liikenteenharjoittajan tarjoama lippu- ja maksujärjestelmä VARELY/4110/2016 LIITE 5: ELY-KESKUKSEN LIPPU-JA MAKSUJÄRJESTELMÄKUVAUKSET 12.12.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarjouskilpailu 2016/6 reittipohjaisista joukkoliikennepalveluista.

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016

IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016 IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016 1 Reitti: Koskikatu - Joutsenonkatu - Lempeenlietteentie - Karhunkalliontie - Karhunkatu - Joutsenonkatu - Paperharjuntie - Pienmustalammentie - Saimaantie -

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

WALTTI LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄUUDISTUS MIKÄ MUUTTUU KOTKAN SEUDULLA?

WALTTI LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄUUDISTUS MIKÄ MUUTTUU KOTKAN SEUDULLA? WALTTI LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄUUDISTUS MIKÄ MUUTTUU KOTKAN SEUDULLA? www.kotka.fi/joukkoliikenne SUURIMMAT MUUTOKSET ASIAKKAILLE Samat tuotteet ja taksajärjestelmä käytössä koko seudulla (Hamina-Kotka-Pyhtää)

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot