Pääkirjoitus. Ajankohtaista. Yritysesittely. Uusi sukupolvi. Koulutus. Tutkimus. Väitöskirja. Onnittelemme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus. Ajankohtaista. Yritysesittely. Uusi sukupolvi. Koulutus. Tutkimus. Väitöskirja. Onnittelemme"

Transkriptio

1 Heikki Lehtonen: Perheyritysten liitto yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa 2 Pääkirjoitus Sukupolvenvaihdoshuojennusten toteutuminen on tärkeää suomalaiselle työllisyydelle 3 Ajankohtaista Lahden Polttimosta kansainvälinen Polttimo Yhtiöt 120 vuodessa 5 Yritysesittely Fazerin Lena Jungellilla nöyrä asenne omistajuuteen 8 Uusi sukupolvi Neuvonantajaksi Nuori yrittäjyys vuosi yrittäjänä ohjelmaan? 10 Turun kauppakorkeakoulu järjestää koulutusta nuorelle polvelle 14 Koulutus Skenaarioita yrittäjyydestä seniori Suomessa Tutkimus Yrittäjän motivaatio on yrityksen kasvun edellytys 18 Väitöskirja 25 vuotias Paakkilan konepaja ja 60 vuotias Kalervo Huhtinen 21 Onnittelemme Uusia jäsenyrityksiä 26 Yhteistyökumppanimme PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND

2 Toimintakalenteri 2004 maaliskuu 2 Elinkeinoelämän keskusliitto ja Perheyritysten liitto Perheyritysten liiton strategian mukaisesti toiminnan painopisteenämme on suomalaisen omistajuuden edistäminen. Yksi keskeinen tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa tulee olemaan yhteistyö elinkeinoelämän järjestöjen ja erityisesti uuden Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton ja Palvelutyönantajain yhdistyminen Elinkeinoelämän keskusliitoksi tehostaa ja selkeyttää elinkeinoelämän edunvalvontaa. Ratkaisu on myönteinen ja odotettu. Yhdistymisprosessi käynnistää tervehdyttävän kehittämisvaiheen järjestökentässä, jonka modernisointi vastaamaan yritysten tarpeita laajentuvassa Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa on välttämätöntä nykyisen hyvinvoinnin turvaamiseksi Suomessa myös tulevaisuudessa. Uuden keskusjärjestön tärkein tehtävä on varmistaa uudistuvan työehtosopimusjärjestelmän toimivuus sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus kilpailukykyisillä ehdoilla myös tulevaisuudessa. Suomi uhkaa jäädä nykyisellä talous ja veropolitiikalla Euroopan reuna alueeksi. Suomen talouden uusi nousu edellyttää elinkeinoelämän, työntekijäjärjestöjen ja julkisen vallan hyvää yhteistyötä, jossa suomalaisen vastuullisen omistajuuden arvostamisella on aikaisempaa suurempi vaikutus. Elinkeinoelämän keskusliiton muodostaminen voi olla merkittävä askel siihen suuntaan. P Ä Ä K I R J O I T U S Perheyritystutkijatapaaminen Naantalin kylpylässä huhtikuu Sukupolvenvaihdos-seminaari, yhteistyössä Castrén & Snellmanin kanssa Nuoren polven Pyhän laskettelumatka Perheyritysaamiainen Puhujana puoluesihteeri Eero Heinäluoma, SDP toukokuu Veropäivä, yhteistyössä PWC:n kanssa kesäkuu 7.6. Kevätkokous Oulussa Ratkaisu selkeyttää elinkeinoelämän järjestökenttää, jossa on kaivattu yhtä ääntä työmarkkina ja elinkeinopolitiikan areenoilla sekä nykyisten voimavarojen käytön tehostamista ja päällekkäisten toimintojen poistamista. Ratkaisu korostaa toimialoja edustavien liittojen merkitystä eri alojen elinkeinopolitiikan ja regulaation osapuolina, joiden asiantuntemus ja osaaminen korostuvat. Omistajanäkemys korostuu tulevaisuudessa elinkeinoelämän järjestökentän kehityksessä kaikkialla Euroopassa. Perheyritysten liitto edustaa järjestömaailmassa suomalaista omistajanäkemystä, joka tällä hetkellä on vaarassa ajautua kasvuyritysten ja suurten yritysten kokoluokassa katoavaksi kansanperinteeksi tytäryhtiötalouden levitessä myös Suomeen. Olennaista elinkeinoelämän kehityksen suunnalle on, kuinka merkittävästi suomalainen omistajaintressi tulee esille elinkeinoelämän näkemyksissä. Tässä asiassa Perheyritysten liitto tulee tekemään tiivistä yhteistyötä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Heikki Lehtonen Varapuheenjohtaja ja edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS TAITTO Perheyritysten liiton kevätkokous ja seminaari pidetään Oulussa 7.6. Uudella Seurahuoneella. Varaa päivä kalenteriisi! PAINOPAIKKA Anders Blom Krista Elo-Pärssinen Michael Diedrichs Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry POSTIOSOITE PL 800, Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, Helsinki PUHELIN (09) FAKSI (09) SÄHKÖPOSTI VERKKOSIVUT OSOITTEENMUUTOKSET Sukupolvenvaihdosten huojennus takaa yritysten jatkuvuuden A J A N K O H T A I S T A Perheyritysten liitto korostaa, että on tärkeätä nähdä ensisijaisesti verohuojennuksen edistävän yritysten toiminnan jatkumista ja vahvistumista työllistäjinä. Sukupolvenvaihdosten onnistumisella on uuden yrittäjä ja omistajapolven syntymisessä ratkaiseva merkitys. Perheyritysten liiton mielestä on tärkeätä, että hallituksen tarkoittama verohuojennus toteutuu lainvalmistelussa täydellisesti. Useissa Euroopan maissa perintöveroa ei peritä lainkaan tai verotus on merkittävästi suomalaista verotusta lievempää. Tämän johdosta sukupolvenvaihdosten verohuojennuksen toteuttaminen hallituksen linjaamalla tavalla parantaisi merkittävästi suomalaisten omistajayrittäjien kilpailukykyä ja turvaisi omalta osaltaan työllistämisedellytyksiä. Sukupolvenvaihdokset ajankohtaisia kaikkialla Euroopassa Seuraavan vuosikymmenen kuluessa omistuksen siirto tulee ajankohtaiseksi hyvin monessa eurooppalaisessa yrityksessä, lähinnä demografisten tekijöiden vuoksi. Liiketoiminnan siirtoa käsittelevän Euroopan komission asiantuntijaryhmän mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana omistajaa vaihtaa vuosittain yritystä, joissa on yhteensä 2,4 miljoonaa työpaikkaa. Monet niistä ovat perheyrityksiä, sillä noin yksi kolmasosa Euroopan perheyritysten johtajista on vuotiaita. Liiketoiminnan sujuva siirto on Euroopan taloudellisen vaurauden edun mukaista ja hyvin tärkeää Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Komissaari Erkki Liikanen on todennut: Euroopan kasvu ja työllisyys riippuu yrityssektorista. Jos Lissabonissa asetettu tavoite halutaan saavuttaa, jotta Euroopasta tulisi maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamiseen perustuva talous vuoteen 2010 mennessä, meillä ei ole varaa menettää kilpailukykyisiä yrityksiä omistuksen siirtovaiheessa. Suomessa omistuksen siirtoja eli sukupolvenvaihdoksia arvellaan tapahtuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana yrityksessä (Työllisyystyöryhmän loppuraportti ). Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteesta luoda Suomeen uutta yrittäjää omistuksen siirrot eli sukupolvenvaihdokset muodostavat kaksi kolmannesta eli noin yrittäjää, jotka ottavat jatkaakseen yrityksen ja liiketoiminnan. u 3

3 Sukupolvenvaihdosten verotus vaarantaa työllisyyttä Euroopan komission laskelmien mukaan jopa 1,5 miljoonaa yritystä voi liiketoiminnan siirtoon liittyvien ongelmien vuoksi joutua lopettamaan toimintansa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja niiden mukana katoaa yli 6 miljoonaa työpaikkaa. Monet näistä liiketoiminnan lopettamisista ja työpaikkojen menetyksistä johtuvat siitä, että perheyritysten on vaikea siirtää omaisuutensa sukupolvelta toiselle tai myydä toimintansa kolmannelle osapuolelle. Perheyritysten päähuoli on kuitenkin pääoman siirtojen verotus, kuten perintövero, lahjavero ja luovutusvoittovero, joita jotkin Euroopan hallitukset yhä edelleen perivät omistajan jäädessä eläkkeelle tai kuollessa. Nämä haitalliset verot usein pakottavat yrityksen muuttamaan omaisuutensa rahaksi, supistamaan toimintaansa tai lopettamaan sen kokonaan, mistä seuraa vastaavasti työpaikkojen menetyksiä. Liiketoiminnan lopettamisen yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset, mukaan lukien sosiaaliturvakulut ja yritys ja tuloverotulojen menettäminen, ovat varmasti suuremmat kuin pääomaverotuksella saadut tulot. Edellä mainitut verot toimivat pelotteena, joka estää liiketoiminnan siirron varhaisessa vaiheessa, kun nuoremman sukupolven mukaan tulo voisi olla eduksi yrityksen dynaamisuuden lisäämiseksi. Verot pakottavat yritykset muuttamaan liiketoimintaan sidotun pääoman rahaksi ja eivät siten kannusta yrittäjiä, jotka harkitsevat oman yrityksensä laajentamista tai liikkeen ostoa. Niillä ikään kuin rangaistaan yritysten vastuullisia omistajajohtajia, jotka tietävät, että nyt olisi muutoksen aika, mutta yritykseen kohdistetut verot estävät muutoksen toteuttamisen. Kannustavat elementit puuttuvat. Kaikki merkit viittaavat siihen, että yritystoiminta on merkittävästi lisääntynyt sellaisissa jäsenmaissa, jotka ovat muuttaneet verolainsäädäntöään huomattuaan pääomaverotuksen aiheuttamat haitalliset vaikutukset. Edellä esitetyt seikat puoltavat sitä, että perheyrityksen määritelmän tarpeellisuus lainsäädännössä tutkitaan. Perheyritysten liitto esittää perheyrityksen määrittelemistä seuraavien lähtökohtien pohjalta: Perheyritys on noteerattu tai noteeraamaton yritys, jossa määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa. Perheyrityksen osakkeisiin tai osuuksiin kohdistuvalla perinnöllä tai lahjalla on tarkoitus toteuttaa yrityksen sukupolvenvaihdoksen ensimmäinen tai jokin myöhemmistä vaiheista, joissa yrityksen johto säilyy perheyrityksen omistajien käsissä. Olennainen osa perheyritystä on perhe. Perheyritysten liitossa perhe sanalla on laaja merkitys käsittäen ydinperheen ohella myös suvun. 120-vuotias Polttimo Yhtiöt Oy Perinteitä, yhteistyötä, kansainvälisyyttä Y R I T Y S E S I T T E L Y Polttimo Yhtiöt on ryhmä itsenäisiä elintarviketeollisuusyrityksiä, jotka valmistavat maltaita, mallasuutteita ja entsyymejä sekä hiivaa. Polttimo Yhtiöiden missiona on auttaa asiakkaitaan valmistamaan ja kehittämään kuluttajien vaatimukset täyttäviä elintarvikkeita toimittamalla raaka aineita ja palveluja panimo ja muulle elintarviketeollisuudelle. Tätä missiotaan Polttimo Yhtiöt toteuttaa tänään maailmanlaajuisesti, mutta toiminta sai alkunsa 120 vuotta sitten Lahden Vesijärven rannalla. Ferdinand Frigrén polttimo ja sahateollisuutta Kaikki alkoi paloviinan valmistuksella vuonna 1883, jolloin perustettiin Lahtis Bränneri Ab. Yrityksen ensimmäinen toimitusjohtaja ja isännöitsijä oli 22 vuotias Ferdinand Frigrén. Hänen lisäkseen muita osakkaita oli neljä, mm. Henrik Mattson, joka perusti myös Oy Mallasjuoman vuonna Kokemusta liiketoiminnasta Ferdinand oli saavuttanut Heinolan Polttimo Oy:n kirjanpitäjänä ja polttimomestarina. Perustamisvaiheessa polttimoteollisuudella meni vielä hyvin, mutta jo 1880 luvun lopussa tuli vaikeuksia: myyntiä rajoitettiin ja valmisteveroa korotettiin. Kulutus kääntyi laskuun ja yli puolet kaikista polttimoista lopetti toimintansa jo tässä vaiheessa. Lahden Polttimo oli varustettu nykyaikaisesti ja se kesti paremmin myös laskuvaiheen. Varmuuden vuoksi Ferdinand Frigrén perusti polttimon yhteyteen ensin olutpanimon ja sitten vuonna 1898 Niemen höyrysahan. Tällöin panimotoiminta oli jo lopetettu kilpailun ja lisääntyneiden myyntirajoitusten takia. A. E. Frigren hiivasta toinen päätuote Vuonna 1920 hän myi koko puutavaraliikkeensä Lahden Saha Oy:lle. Samoihin aikoihin tapahtui tehtaalla sukupolvenvaihdos. Ferdinand Frigrén keskittyi nyt viljelemään maata Koiskalan kartanossa, jonka hän oli ostanut apeltaan neljä vuotta aikaisemmin. Hänen poikansa Anders Enok Frigren aloitti Lahden Polttimon toimitusjohtajana vuonna 1919 ja kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli isänsä kuoltua myös pääosakas ja Koiskalan kartanon omistaja. Nuorempi Frigren oli käynyt viisi luokkaa yhteiskoulua ja kauppakoulun Hannoverissa. Ennen toimitusjohtajuuttaan hän työskenteli Niemen höyrysahan konttorissa ja saksalaisessa puutavarafirmassa. Kieltolain takia lopetettiin viinanpoltto, mutta sen lisäksi piti hiivanvalmistuksessa syntyvä alkoholi laskea pois jätevesien mukana. Pitkän ja uuvuttavan taistelun jälkeen alkoholin talteenottolupa saatiin uudelleen. Alkoholia myytiin erityisesti teknillisiin, tieteellisiin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin sekä denaturoituna teollisuudelle. Kun kieltolaki kumottiin vuonna 1932, palattiin viinan valmistukseen uudelleen. Sitä valmistettiin Oy Alkoholiliike Ab:n laskuun kolmeksi vuodeksi kerrallaan solmittujen sopimusten perusteella. Varsinainen polttimotoiminta päättyi lopullisesti toiseen maailmansotaan vuonna u Perheyritys-määritelmä lainsäädäntöön Euroopan komissio on jatkuvasti korostanut, että kansallisten viranomaisten pitäisi luoda olosuhteet, jotka mahdollistaisivat liiketoiminnan mutkattoman siirron. Perheyritysten kannalta komission vuosina 1994 ja 1998 tekemät ehdotukset sekä liiketoimintojen siirtoa käsittelevän asiantuntijaryhmän vuonna 2002 tekemät suositukset ovat olleet tervetulleita. Valitettavasti Suomessa ne ovat saaneet osakseen liian vähän huomiota. Jotkin EU maat ovat sen jälkeen muuttaneet verotuskohteluaan, mutta merkittävää edistystä on vieläkin saatava aikaan. Periaatteessa liiketoiminnan lahjoittajaa tai vastaanottajaa ei kumpaakaan saisi rangaista omaisuudesta, joka edelleen pysyy yrityksessä ja työllistää. 4 Hallituksen puheenjohtaja Harald Relander (vas.) ja toimitusjohtaja Mikko Maunula ovat yhdessä määrätietoisesti kansainvälistäneet ja kasvattaneet Polttimo Yhtiöiden liiketoimintaa. 5

4 Lahden Polttimon hiivatehdas perustettiin vuonna Hiivateollisuutta väritti vuosisadan alun yhteisen hinnan hiivarengas, 1920 luvun hiivan hintasota ja vuonna 1931 perustettu Suomen hiivatehtaiden myyntiyhdistys myyntikiintiöineen luvun lopulla hiiva oli Lahden Polttimon ainoa tuote. Myyntiyhdistys ohjasi hiivan tuotantoa vuoteen 1993 asti. Tällöin Oy Alko Ab ja Lahden Polttimo möivät hiivatuotantonsa Suomen Hiiva Oy:lle. Vuodesta 1997 lähtien hiivaa on valmistettu vain Lahdessa ja Polttimo Yhtiöt omistaa nykyisin Suomen Hiiva Oy:n sataprosenttisesti. Maltaan varassa uuteen nousuun Kun Oy Alkoholiliike Ab:n perustamisen jälkeen viinan valmistuksen tulevaisuus ei näyttänyt enää kovin hyvältä, aloitettiin vuonna 1934 panimomaltaan valmistus. Päätös edellytti huomattavia laajennustöitä ja hankintoja. Investoinnit kuitenkin kannattivat ja neljän vuoden päästä Lahden Polttimo valmisti jo yli viidesosan koko maan tuotannosta. Sota aikana raakaaineen ohran saanti vaikeutui ja toimintaa ylläpidettiin valmistamalla korviketuotteita. A. E. Frigrenin kuoltua vuonna 1970 päättyi Polttimon historiassa merkittävä kahden Frigrenin, isän ja pojan, aikakausi. Tällöin yritys oli suurin piirtein saavuttanut sen suuruusluokan, mikä sillä oli myös 1980 ja 1990 lukujen vaihteessa. Heidän työtään yhtiön johdossa on myöhemmin jatkanut viimeksi mainitun tyttärenpoika Harald Relander. Osake enemmistö jäi kuolinpesälle, jonka hallinnasta huolehti testamentin mukaan rouva Mary Frigren. Hän oli pitkään Polttimon hallituksen varapuheenjohtajana. Loput osakekannasta jakautui muiden perillisten kesken luvulta lähtien on tehty joukko omistusjärjestelyjä, joiden jälkeen yhtiön johtoon aktiivisesti osallistuneesta Harald Relanderista on tullut suurin vaikuttaja ja vastuunkantaja. Harald Relander kansainvälistymisen aika Harald Relander opiskeli diplomi insinööritutkinnon jälkeen Saksassa panimomestariksi. Tänä aikana hän oppi tuntemaan laajasti mallas ja panimoalan edustajia. Tästä verkostosta on ollut myöhemmin paljon hyötyä. Hän osallistui aktiivisesti Lahden Polttimon, ruotsalaisten pienpanimoiden ja Ruotsin maataloustuottajain keskusjärjestön v perustaman yhteisyrityksen Nord Malt Ab:n toimintaan. Yhteisyrityksen perustamisesta tuli selvä käännekohta Polttimon kansainvälistymiskehityksessä. Harald Relanderin toimitusjohtajakaudella vienti kehittyi ripeästi ja yhteistyöyrityksistä neuvoteltiin ulkomailla. Entiset yhteydet Ruotsiin vahvistuivat ja uusi mallastamo Svenska Malt AB perustettiin yhdessä Ruotsin maataloustuottajien kanssa Halmstadiin vuonna Virossa oltiin mukana yhteisyritys Saku Linnas AS:n mallastamossa vuodesta 1993 vuoteen 1999, jolloin se suljettiin. Liettuassa Polttimo perusti yhteistyöyrityksen vuonna 1997 yhdessä Liettuan toiseksi suurimman panimon kanssa. Organisaatiouudistuksessa kuusi vuotta sitten muodostettiin mallasteollisuuden liiketoimintaryhmä, johon sijoitettiin konsernin kaikki mallastamot ja markkinointiyhtiö Viking Malt AB. Viking Malt muuttui markkinointiyhtiöstä Polttimo Yhtiöiden kaiken mallasteollisuuden omistajaksi pari vuotta sitten. Vuodesta 1990 Polttimo Yhtiöiden toimitusjohtajana toimineella Mikko Maunulalla on ollut läheinen luottamussuhde hallituksen puheenjohtajaksi siirtyneeseen Harald Relanderiin. Kemian maisteri Mikko Maunula (59) aloitti Polttimolla v marraskuussa teknisenä johtajana. Organisaatiouudistusten jälkeen hänestä tuli mallasliiketulosyksikön johtaja ja sittemmin aprillipäivänä 1990 toimitusjohtaja. Hänen kaudellaan on jatkettu panostuksia T&K toimintaan ja kehitetty laatujohtamista mm. siten, että konsernin yksiköt toimivat sertifioitujen ISO 9001:2000 laatujärjestelmien mukaisesti ja Lahden yksiköillä on käytössä ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Tänä aikana Polttimokonserni on kansainvälistynyt ja kasvanut voimakkaasti. Konsernin liikevaihto on noussut 35 milj. eurosta 81 milj. euroon ja henkilöstömäärä kasvanut vähän yli 100:sta 239 henkilöön. Tuotanto ja myyntiyhtiöitä on jo viidessä maassa Itämeren ympärillä. Arvot Asiakastyytyväisyys Asiakkaiden luottamus toimintaamme ja tuotteisiimme. Korkea laatu Osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö takaa laadukkaan toiminnan. Henkilöstön kehittäminen ja toiminnan jatkuva parantaminen on kunnia-asiamme. Hyvä kansalainen Polttimo huolehtii yhteiskunnan ja ympäristön odotusten täyttämisestä. Polttimo on oikeudenmukainen ja luotettava työnantaja. Vahva talous ja tuloksellisuus Kannattava toiminta täyttää henkilöstön ja omistajien odotukset sekä takaa yrityksen itsenäisyyden ja jatkuvan kehittämisen. Lähde: Olavi Latikka: Oy Lahden Polttimo Ab:n vaiheet , Historian jatko osa Vahvuuksina uusi tekniikka ja oikea aikainen laajentuminen uusille alueille Polttimo Yhtiöt on ainoa yksityinen polttimo, joka on jäänyt eloon. Polttimo Yhtiöiden yritystoiminnan vahvuuksina voidaan pitää viimeisimmän tekniikan mukaisia laitteita ja oikea aikaista laajentamista uusille alueille. Omistajien sitoutuminen vakaaseen kehitykseen ja korkean laadun arvostus ovat tukeneet yrityksen kasvua ja tuottavuutta sekä mahdollistaneet investoinnit moderniin tekniikkaan ja tuotekehitykseen. Viina, hiiva ja mallastaminen ovat tuotannonaloina hyvin lähellä toisiaan ja yhdistävänä tekijänä on usein ollut myös sama raaka aine. Suhdanteet ja poikkeusajat ovat sanelleet sen, mitä milloinkin on eniten tuotettu. Perheen piiristä on aina löytynyt vastuunkantajia, mutta on myös onnistuttu valitsemaan toimihenkilöitä ja työntekijöitä, jotka ovat voimakkaasti sitoutuneet yritykseen. Pisin työsuhde on kestänyt 47 vuotta, kertoo hallituksen puheenjohtaja Harald Relander. Viiden suurimman joukossa Euroopassa Polttimo Yhtiöt on tänään merkittävä kansainvälinen konserni, joka koostuu kahdesta liiketoimintaryhmästä. Mallastuotantoa harjoittaa Viking Malt ja Polttimo Food Ingredients ryhmään on koottu muu elintarviketuotantoa lähellä oleva toiminta. Yhtiöihin kuuluu myös tutkimus ja analyysipalveluita myyvä LP Tutkimuskeskus Oy. Meneillään olevat investoinnit nostavat Viking Maltin kapasiteetin tonniin, jolloin Polttimo Yhtiöt kuuluu viiden suurimman mallasyhtiön joukkoon Euroopassa ja kymmenen joukkoon koko maailmassa. Polttimo Yhtiöt jatkaa kansainvälistyneenä konserninakin Lahdessa pitkäjänteistä työtä yhä siinä samassa hengessä, jonka yrityksen perustajat loivat 120 vuotta sitten. Polttimo Yhtiöt Oy 6 Liikevaihto 80,5 milj. euroa 75 % viennistä ja ulkomaantoiminnoista noin 80 % mallasteollisuudesta Henkilöstö 239 Suurimmat markkina-alueet: EU maat, Suomi, Norja, Baltian maat, Venäjä ja Etelä-Amerikka Tuotantopäällikkö Tommi Puikkonen (valkoisessa takissa) ja Timo Ilola ohran idätyslaarin äärellä. 7

5 Nimi: Lena Jungell Titteli: Markkinointijohtaja, Seminaros Oy Syntynyt: Perhesuhteet: naimisissa Tom Jungellin kanssa, lapset Jenny (11 v.), Janina (9 v.) ja Jesper (6 v.) Koulutus: KTM 4. polven edustaja 8 U U S I S U K U P O L V I Yrityksen nimi: Oy Karl Fazer Ab Perustettu: 1891 Toimipaikka: Vantaa Toimiala: leipomotuotteet (Fazer Leipomot), ravintolatoiminta (Amica), makeistuotteet (CandyKing) Liikevaihto: 900 milj. euroa Henkilöstö: Päämyyntialueet: Itämeren alue Lena Jungell on yksi Fazer konsernin omistajista ja edustaa neljättä sukupolvea. Hän on ekonomiksi valmistumisensa jälkeen ollut töissä mm. Silja Linella, Talentumissa ja Radio Helsingissä. Hänen vahvuutenaan on markkinointi sekä seminaarien ja niihin liittyvien tapahtuminen tuottaminen. Lena peräänkuuluttaa perheyrityssuvun ja liiton toiminnassa avoimuutta ja välitöntä kommunikaatiota. Suvun yhteenkuuluvuuden tunne tärkeää jatkuvuudelle Lena Jungell on toiminut Fazerin suvun sukuneuvoston puheenjohtajana viime vuoden syksystä lähtien. Ennen sukuneuvoston puheenjohtajuutta Lena oli viisi vuotta Fazer Leipomoiden hallituksen jäsenenä. Sukuneuvosto Fazerilla on ollut jo kymmenen vuotta. Se toimii linkkinä perheen ja yrityksen välillä. Sukuneuvostossa jokaisella kahdeksalla sukuhaaralla on oma edustajansa. Sukuneuvosto ei mitenkään osallistu yrityksen operatiiviseen toimintaan. Sen kokouksissa kuullaan kuitenkin aina toimitusjohtajan katsaus. Perheneuvoston alla toimii mm. tilintarkastusneuvosto ja laatuneuvosto. Perhetilintarkastajat ovat kuunteluoppilaina tilintarkastuksessa ja laatuneuvosto tarkkailee Fazerin tuotteiden laatua ja makua, kuvailee Lena sukuneuvoston toimintaa. Lenan mielestä suvun yhteenkuuluvuus on edellytys perheyrityksen jatkuvuudelle. Fazerin suku tapaa kaksi kertaa vuodessa: yhtiökokouksen yhteydessä ja kesätapaamisessa, jossa myös lapset ovat mukana. Kesätapaamisissa suku perehtyy tarkemmin konsernin eri osa alueisiin. Näissä tapaamisissa yhteenkuuluvuuden tunne on hyvin voimakas. Perustajien Kallen ja Bertan ajatukset elävät vieläkin. Erityisesti heidän hyvä huumorintajunsa on aistittavissa yhteisissä tapaamisissamme. Yksi motto suvussa onkin pysynyt: Jokaisen on saatava olla niin hullu kuin itse haluaa. Lenalla on selkeä käsitys siitä, mitä hän sukuneuvoston puheenjohtajana haluaa saada aikaan: Avoin ja välitön kommunikaatio on tärkeää suvun yhteenkuuluvuuden tunteen säilymisessä. Haluan sukuneuvoston puheenjohtajana vaalia perinteitä ja kehittyä vastuullisena omistajana ja rakentaa myös tuleville sukupolville mahdollisuuden tähän. Perheyritys on aina ollut lähellä Tällä hetkellä Fazerilla on kolme suvun jäsentä töissä. Lena oli opiskeluaikoinaan kesätöissä Fazerilla. Työelämän haasteet ovat kuitenkin vielä tähän mennessä löytyneet muualta, mutta aktiivisen omistajan rooli on tänään entistäkin tärkeämpi. Lenalle Fazer on ollut hyvin vahvasti aina läsnä lapsuudesta lähtien, tosin äidin käsilaukusta saattoi joskus löytyä Maraboun suklaata. Lenan suhtautumiseen perheyritykseen liittyy paljon myös tunteita. Vantaan tehtaalla vieraileminen on edelleen melkein yhtä jännää kuin lapsena. Siellä on aina vastassa tietty tuoksu, joka herättää muistoja. Meidän sukupolvellemme yritys on leimautunut makeistehtaaksi, mutta lapsilleni Fazer on jo vahvemmin Amicaa ja Fazer Leipomon toimintaa. Omistajuus on nöyryyttä Omistamisessa Fazerin suku on pitänyt ohjenuorana matalaa profiilia ja nöyrää asennetta. Näillä arvoilla on juurensa perustajien ajatusmaailmassa. Viime syksynä sukuneuvoston johdolla uudistettiin Fazerin omistajasuvun Family Plan, joka kokoaa suvun ajatuksen yhtiön omistamisesta. Meillä on ollut Family Plan jo sukuneuvoston perustamisesta lähtien eli kymmenen vuotta, mutta useimmilla se oli enää passiivisesti laatikon pohjalla. Nyt meillä on selkeä Family Plan Fazers Lilla Blå, jossa mm. määritellään suvun arvot ja tulevaisuuden visio. Liitto loistava foorumi kokemuksenvaihtoon Lena Jungell on aloittanut tämän vuoden alusta Perheyritysten liiton hallituksen jäsenenä. Hän on ollut liiton toiminnassa alusta asti aktiivisesti mukana ja vastasi vuonna 2002 Helsingissä pidetyn Family Business Networkin maailmankokouksen järjestelyistä. Perheyritysten liitto on loistava foorumi tavata eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joita kaikkia kuitenkin yhdistää perheyritys. Maailmankokouksen järjestelytoimikunta ja jäsenistön aktiivisuus ovat loistavia esimerkkejä siitä, minkälaista yhteistyötä voi saada aikaan, tunnelma on hyvä ja kemiat toimivat. Tietty kynnys on jo ylitetty ja ovi avattu, kun on liiton jäsen. Tämä helpottaa tuttavuuksien tekemistä ja kokemustenvaihtoa meille kaikille tärkeistä asioista. Toivoisinkin, että jäsenemme osallistuisivat innokkaasti ja ennakkoluulottomasti liiton toimintaan. 9

6 Oikeita yrittäjiä neuvonantajina Nuori Yrittäjyys vuosi yrittäjänä ohjelma on konkreettista yrittäjyyskasvatusta Nuori yrittäjyys ry on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tarjoaa koulujen ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön eri toimintamalleja, joiden tarkoituksena on opettaa nuorille yrittävyyttä ja yrittäjyyttä sekä taloustietoa. Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisimman realistinen kuva yritystoiminnasta, lisätä heidän työelämän valmiuksiaan sekä kannustaa yrittäjyyteen. Nuori yrittäjyys ry:n ovat perustaneet Svenska handelshögskolan Hanken, Helsingin kauppakorkeakoulu, Suomen Yrittäjät ja Suomen Jobs & Society. Tänä vuonna toiminnassa ovat mukana myös Veritas, Aktia Säästöpankki. Ensto Oy, Danfoss Oy ja Troll Capital sekä muutamia säätiöitä. Nämä yhteistyökumppanit muodostavat 90 %:a rahoituksesta ja 10 %:a tulee toiminnan maksuista. Nuoret perustavat oikeita yrityksiä Nuori yrittäjyys vuosi yrittäjänä ohjelmassa peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen vuotiaat nuoret perustavat lukuvuoden ajaksi oikeita miniyrityksiä. Lukuvuoden aikana käydään läpi yritystoiminnan eri vaiheet ja opitaan yritystoiminnan avaintaidot. Nuoret suunnittelevat itse yrityksensä liikeidean, tuotteet tai palvelut, tuotannon sekä markkinoinnin ja myynnin. Yleensä yhden yrityksen omistaa 3 10 oppilasta, jotka ostavat yrityksestä osuuksia. Tänä lukuvuonna toiminnassa on 150 Nuori yrittäjyys yritystä. Näissä toimii 592 oppilasta yrittäjinä ja mukana on 37 koulua Ivalosta Helsinkiin, kertoo Nuori yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Turo Numminen. Koulutyöstään nuoret uhraavat noin kaksi tuntia viikossa Nuori yrittäjyys-ohjelmalle, joka voidaan valita valinnaisaineeksi. Opettajan ohjauksen lisäksi jokaisella yrityksellä on yrityskummi tai neuvonantaja, joka tukee heitä oman yrityksen perustamisessa ja toiminnassa. Neuvonantajan toivotaan sparraavan ja motivoivan nuoria ja tuovan heidän yritystoimintaansa tiettyä jämäkkyyttä. Neuvonantaja ei saa tehdä nuorten puolesta esim. liiketoimintasuunnitelmaa, vaan hän vain kertoo eri mahdollisuuksista, painottaa Turo Numminen. Neuvonantajilla olisi hyvä olla omakohtaista kokemusta liike elämästä ja halua sekä aikaa aitoon vuorovaikutukseen nuorten kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. nuorten yrityksen hallituksen kokousten isännöimistä ja keskustelemista nuorten kanssa myös kokousten välillä. Yritysten pankkineuvoja Mikko Lindfors Nordeasta on toiminut neuvonantajana Nuori yrittäjyys ohjelmassa MakiMagi yritykselle, jonka on perustanut seitsemän poikaa Etelä- Tapiolan lukiosta. Pojat olivat syksyllä meillä Nordean Tapiolan konttorissa vieraina yhdessä opettajansa kanssa ja kävimme läpi yrityksen toimintaa ja heidän ideoitaan, kuvaa Mikko yhteistyön alkua. MakiMagi päätyi liiketoimintasuunnitelmassaan valmistamaan magneetilla varustettuja Marimerkon kankaasta ommeltuja patakintaita, jotka voi kiinnittää esim. uunin luukkuun. Samaa magneetti ideaa toteutettiin myös tuulilasinsuojassa. On ollut todella mielenkiintoista seurata ja kuunnella poikien ideoiden pyörittämistä. Ymmärrän nyt paremmin, mitä nuoret ajattelevat yrittämisestä, sen haasteista ja eduista, kertoo Mikko neuvonantajan työn annista. Mikolle neuvonantajana toimiminen ei ole ollut pelkästään yhden yrityksen ohjausta. Olin myös poikien koulussa pitämässä tunnin yritysrahoituksesta. Lähdin projektiin mukaan jakaakseni nuorille tietoa yritystoiminnan perusteista ja erityisesti pankin roolista pk yritystoiminnassa, kertoo Mikko. Vuoden Ny yritykseksi (yläasteiden kategoria) valittiin jo Open Wood Ny, joka valmistaa muovisiin ja lasisiin juomapulloihin soveltuvia puisia avaustuotteita. Nuorten yrittäjien valmistamia tuotteita MakiMagi Ny:n valmistaman patakintaan Pannu Janin erikoisuus on magneetti, jolla se voidaan kiinnittää esimerkiksi uuniin. Ohjelma on kansainvälinen Nuori yrittäjyys edustaa Suomessa Junior Achievement Young Enterprise Europe ja Junior Achievement International järjestöjä. Toiminta sai alkunsa Yhdysvalloissa vuonna Eurooppalainen järjestö aloitti toimintansa vuonna 1977 ja tänään siihen kuuluu 37 jäsenmaata. Suomeen toiminta tuli Ruotsin kautta ja ensimmäiset nuorten yritykset Suomessa perustettiin vuonna Tähän mennessä noin suomalaista nuorta on osallistunut ohjelmaan. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan yleensä 3,4 % nuorista päätyy yrittäjiksi, mutta Nuori Yrittäjyys ohjelmaan osallistuneista 9,4 % jatkaa työelämässä yrittäjinä. Messuilla kilpaillaan Helmikuun päivä Nuori yrittäjyys ry järjesti messut Espoon kauppakeskus Isossa Omenassa osana Nuori Yrittäjyys ohjelmaa. Messuille osallistui 32 Ny yritystä, jotka esittelivät yritystään ja markkinoivat tuotteitaan. Messujen aikana yrityksiä seurasi ja haastatteli tuomaristo, joka koostui liikeelämän edustajista. Kilpailukategorioita oli useita, mm. paras liikeidea, logo, messuosasto ja yritysesittely. Vuosittain valitaaan myös kansallisesti paras Ny yritys, joka sitten kilpailee kansainvälisesti. Valintakriteereinä on mm. yritysesittely, osavuosiraportti, vuosikertomus ja tietenkin liikeidea. Lisätietoja: i toiminnanjohtaja Turo Numminen, puhelin (09) Helmikuun Nuori Yrittäjyys -messut Espoossa oli iso menestys. Creative Uf -yrityksen valmistama jäänraaputin. 10 K O U L U T U S 11 Thylin & Prest Gästböcker Uf -yritys valmistaa käsintehtyjä vieraskirjoja.

7 A L U E T A P A A M I S E T Tiivistä verokeskustelua Pohjanmaalla Ulla-Maj Wideroos... Perheyritysten liiton aluetilaisuus Pohjanmaalla pidettiin 9. helmikuuta Alahärmän Park Hotel Härmässä. Paikalla oli kymmenkunta liittomme jäsentä ja potentiaalisia jäseniä. Aluetapaamisessa 2. valtiovarainministeri Ulla Maj Wideroos kertoi verouudistuksen etenemisestä ja RKP:n kannasta siihen.... ja Helsingissä Ville Itälä Helsingissä liiton veroaamiainen 10. helmikuuta oli houkutellut paikalle yli 35 osallistujaa kuuntelemaan Kokoomuksen puoluejohtaja Ville Itälän esitystä Kokoomuksen verokannoista. Jäsenemme esittivät Itälälle tiukkoja kysymyksiä ja keskustelu asiasta oli vilkasta. Johtajuus ja Yhteiskunta II ohjelma päättyi Barcelonassa asiaa ja kuohuviiniä Perheyritysten liiton toisen Johtajuus ja Yhteiskunta koulutusohjelman päätösjakso pidettiin jo keväisessä Barcelonassa helmikuun alkupuolella. Tunnelma matkalla oli hyvin lämminhenkinen ja ryhmä päätti jo päivän seuraavalle jälleennäkemisellekin. Family Business Networkin Espanjan osasto Instituto de la Empresa Familiar oli järjestänyt meille suomalaisille mielenkiintoisen ohjelman. Hallituksen puheenjohtaja José MªSerra, Catalana Occidente S.A:sta kertoi meille omasta perheyrityksestään, joka on Espanjan suurimpia vakuutusyhtiöitä. Hän kertoi, ettei suuren pörssiyhtiön hallinta ja johtaminen ole kovinkaan paljon erilaisempaa kuin menestyvän perheyrityksen omistaminen. Tärkeää on säilyttää kilpailukyky ja innovatiivisuus. Professori Alberto Gimeno Barcelonan Esade Universitysta esitteli mallin, jolla voidaan mitata perheyrityksen rakenteellista riskiä. Riskin määrittäminen riippuu perheen ja yritystoiminnan monimutkaisuudesta ja rakenteesta (institutionalisointi, perheen ja yrityksen suhde, johtamistavat, viestintä ja sukupolvenvaihdos). Professori Juan Corona Abat Oliba yliopistosta ja Instituto de la Empresa Familiarin tutkimusjohtaja jatkoi perheyritysten heikkouksista ja vahvuuksista. Toimitusjohtaja Ferdinando Casado esitteli lopuksi Instituto de la Empresa Familiarin toimintaa. He ovat saaneet paljon aikaiseksi espanjalaisten perheyritysten hyväksi. Tiukan asian lisäksi ryhmällä oli aikaa tutustua lähemmin toisiinsa ja keväiseen Barcelonaan. Illallisilla puheen sorina oli kovaa mielipiteitä ja kokemuksia vaihdettaessa. Vierailimme myös vuonna 1551 perustetussa perheyrityksessä Codorniu, joka on tunnettu kuohuviineistään ja viineistään. 12 N U O R I P O L V I 13

8 NEXT Uuden sukupolven aika Turun kauppakorkeakoulu on yhteistyössä Perheyritysten liiton kanssa suunnitellut perheyritysten jatkajille johtamisohjelman: NEXT uuden sukupolven aika. Ohjelma on tarkoitettu perheyritysten jatkajille, omistajille ja avainhenkilöille. Ohjelman tavoitteena on tukea perheyrityskulttuurin ja vastuullisen omistajuuden siirtymistä perheessä ja yrityksessä eteenpäin. Yksinkertaistaen tavoitteena on turvata yritysten menestyksellinen jatkuvuus. Ohjelman toteuttajassa Turun kauppakorkeakoulussa yhdistyvät perheyrittäjyyden ja sukupolvenvaihdostilanteisiin liittyvä vankka tutkimus ja kehittämisosaaminen sekä johtamiskoulutuksen pitkät perinteet. Muutos edellyttää valmistautumista ja suunnittelua Kymmenet tuhannet perheyritykset Suomessa ovat sukupolven tai omistajanvaihdoksen edessä lähivuosien aikana. Tämä merkitsee muutosta perheyrityksen toimintakentässä, jossa perhe, liiketoiminta ja omistaminen vaikuttavat toisiinsa (kuvio). Lisäksi muutos vaikuttaa perheyrityksen ja sen sidosryhmien välisiin suhteisiin. Tutkimusten perusteella on havaittu, että liiketoiminnan siirto tai sukupolvenvaihdos nähdään yhteiskunnan tasolla ajankohtaisena, mutta ei niinkään tässä ja nyt omaa yritystä koskevana asiana. Tiedetään kuitenkin, että yrityksen siirtäminen eteenpäin on erittäin haastava ja aikaa vievä prosessi paitsi teknisesti, ennen muuta myös henkisellä tasolla. Yrityksen onnistunut sukupolvenvaihdos edellyttää pitkän tähtäimen valmistautumista ja suunnittelua sekä asioiden avointa ja realistista käsittelyä yrityksessä ja perheessä. Varsinkin hieman kookkaammissa perheyrityksissä kyse on ennen muuta perheyrityskulttuurin ja vastuullisen omistajuuden siirtämisestä yrityksessä ja perheessä eteenpäin. Menestyksekkään jatkuvuuden näkökulmasta keskeisessä asemassa ovat omistajuus, hallitustyöskentely perheyrityksessä sekä johtajuuden ja yrityskulttuurin kehittyminen. Ajankohtainen corporate governance käsite nousee vaihdoksen yhteydessä voimakkaasti esiin. Voiko johtamista opettaa, entä omistajuutta? Toisinaan kuulee sanottavan, että johtajaksi synnytään ja johtajuuteen vaadittavia ominaisuuksia henkilössä joko on tai sitten ei. Omistajuudesta etenkin kun on kyse perheyrityksen omistamisesta voi kuulla samanlaisia väitteitä. Näissä asioissa, kuten niin monessa muussakin, sekä ihmisen perimällä, hänen luonteellaan ja persoonallisuudellaan on merkitystä. Lisäksi merkitystä on sillä, miten jatkaja kehittyy esimerkiksi koulutuksen avulla. Johtamiskoulutuksen kohderyhmänä on yritysjohto ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat. Puhuttaessa erityisesti perheyritysten johtamiskoulutuksesta mukaan tulee uudenlaisena kohderyhmänä myös omistajat. NEXT ohjelman kohderyhmään kuuluvat erityisesti perheyritysten jatkajat eli he, jotka jatkavat yritysten johdossa tai omistajina. Koulutuksella pyritään kehittämään osallistujia ja sitä kautta heidän taustaorganisaatioitaan. NEXT ohjelman tavoite vastaavasti on perheyritysten jatkajien ja heidän yritystensä kehittäminen vastaamaan paremmin yrityksen ja sen tulevaisuuden haasteita. Turkulaisen johtamiskoulutuksen periaatteita Turun kauppakorkeakoulu on jo yli 20 vuoden ajan suunnitellut, toteuttanut ja kehittänyt johtamiskoulutusta. Yhtenä tärkeänä periaatteena tässä on ollut yhdistää uusin akateeminen tietämys, sen soveltaminen ja käytännön yritystoiminta. Toisena periaatteena on toisilta oppiminen. Siksi kyse ei ole etä tai verkko opiskelusta, vaan siitä, että osallistujat kerääntyvät jonkin tärkeän teeman ympärille oppimaan sekä luennoitsijoilta, ryhmätöiden vetäjiltä että toisiltaan. Johtamiskoulutusohjelmien palautteiden perusteella korostuu tämä sama: koulutuksen yksi tärkeä tehtävä on kokemusten jako ja vertaisverkoston luominen. Koulutuksen yksi tarkoitus on synnyttää myös oppimisen elämyksiä. Koulutus tuo arkipäivän työhön taukoja, lähiopetuspäiviä, jolloin annetaan uutta ajateltavaa ja kannustetaan lukemaan ja kirjoittamaan jotain sellaista, johon ilman ohjelman aikataulun pakkoa ei tahdo riittää aikaa. Seuraavaksi NEXT Myös NEXT ohjelma rakentuu samojen hyväksi havaittujen periaatteiden varaan. Oppimisen elämysten jatkuvuus on taattu sillä, että kyseistä ohjelmaa voidaan koko 5 opintoviikon laajuudessa käyttää osasuorituksena Turun kauppakorkeakoulun emba-ohjelmassa, joka on 80 opintoviikon laajuinen, akkreditoitu johdon ohjelma. Kirjoittajat: Jarna Heinonen Dosentti, PK Instituutin johtaja Turun kauppakorkeakoulu Pirjo Vuokko Dosentti, Johtamiskoulutusinstituutin johtaja Turun kauppakorkeakoulu 14 K O U L U T U S 15

9 16 Perheyrittäjyyden tutkimus monitieteisyyden haaste Kun perheyrittäjyyden tutkijat kokoontuvat, on tavallista, että koolla on tiedetaustoiltaan kirjava joukko. Pidän tätä osoituksena perheyrittäjyyden tutkimuksen monista ulottuvuuksista ja näkökulmista. Osalle perheyritys on suoraan tutkimuksen kohde. Toisille se on pikemminkin se konteksti, johon heidän tutkimansa yleisempi ilmiö sijoittuu. Alla olevaan pohdiskeluun sain virikkeitä ystävältäni ja kollegaltani Jukka Vesalaiselta, joka toimii professorina Vaasan yliopiston Johtamisen laitoksessa. Kun tutkitaan perheyrittäjyyttä yksilöulottuvuuden näkökulmasta, korostuu yrittäjän henkilö. Tärkeitä tieteenaloja tällaisessa tutkimuksessa ovat esimerkiksi psykologia ja kasvatustieteet. Tyypillisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Millainen on perheyrittäjän persoonallisuus, millainen on hänen arvomaailmansa, miten tapahtuu henkinen kasvu perheyrittäjäksi, mikä motivoi perheyrittäjää, miten tulisi valmentaa luopujaa ja miten seuraajaa? Tutkittaessa perheyrittäjyyttä organisaatioulottuvuuden näkökulmasta tulevat tarkasteluun mukaan ne yhteisölliset muodot ja rakenteet, joissa perheyrittäjyys toimii. Tyypillisiä tutkimusongelmia ovat tällöin esimerkiksi: Mitä ominaispiirteitä on pariskuntayrittämisessä, mitä seurauksia on omistusrakenteen sirpaloitumisesta, mitä tehtäviä uskotaan hallitukselle ja mitä perheneuvostolle, miksi ja kuinka perheyritykset luovat kumppanuuksia ja verkostoja, mitä hyötyä / haittaa on konserniyhtiömallista perheyritykselle? Huomaamme, että näihin tarvitaan niitä monia eri tieteenaloja, joille on ominaista organisaatioteoreettinen tarkastelukulma. Kun tarkastelu siirtyy perheyrittämisen liiketoimintaulottuvuuden näkökulmaan, pohdiskeluun tulevat mukaan liiketoiminnan syntymisen, kehittymisen ja päättymisen prosessit. Tutkijat kysyvät esimerkiksi: miten yrityksen liikeidea on kehittynyt sukupolvesta toiseen, mille strategisille vahvuuksille perheyritys perustaa kilpailukykynsä, kuinka varaudutaan veroihin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, kuinka omistajaperheen valta, kokemus ja kulttuuri heijastuvat yrityksen liiketoiminnallisiin ratkaisuihin? Näihin kysymyksiin vastauksia haetaan ennen kaikkea kauppatieteiden mutta myös esimerkiksi juridiikan, käyttäytymistieteiden, historiatutkimuksen ja antropologian suunnista. Perheyritykset ovat elinkeinoelämän ja koko yhteiskuntatalouden tärkein toimijataho. Niinpä perheyrittäjyyttä tutkitaan ja on syytä tutkia myös makroulottuvuuden orientaatiolla. Tällöin tarkasteluun nousevat sellaiset yhteiskunnallisesti tärkeät kysymykset kuin esimerkiksi: mitä perheyritykset saavat yhteiskunnassa aikaan, millaiset yhteiskunnalliset ratkaisut edistävät / hankaloittavat perheyrittämistä, paljonko kunnassa / seudulla / maassa on perheyrityksiä, miten maan perheyritykset jakaantuvat kokoluokittain, miten perheyrittäjyys on esillä mediassa? Näihin kysymyksiin vastauksia saadaan ennen kaikkea niillä otteilla, joita kansantaloustiede, politologia, aluetieteet, sosiologia, talousmaantiede ja viestintätieteet tarjoavat. Jos pidetään perheyrityssysteemiä itseään tutkimuksen kohteena, lisää monitieteisyyttä tarve tutkia paitsi liiketoimintaa myös omistajuutta ja perhettä. Jos pidetään perheyritystä tutkittavan ilmiön kontekstina (esimerkkinä vaikkapa johdon palkitseminen perheyrityksessä tai sisarkateus perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa), niin monitieteisyyden haaste entisestään kasvaa. Ohjaan vuosittain kymmenittäin perheyrittäjyysaiheisia tutkimuksia pro gradu opinnäytteistä lisensiaatintutkielmiin ja väitöskirjoihin saakka. Teen myös melko paljon review arviointeja konferenssipapereista ja tiedelehtiin lähetetyistä perheyrittäjyyden artikkelikäsikirjoituksista. En voi olla hämmästelemättä sitä näkökulmien rikkautta, minkä perheyrittäjyys tutkijoille tarjoaa ja mitä haasteita se nostaa esiin. Olen kiitollinen siitä, että saan tehdä omaa työtäni nimenomaan monialaisessa tiedekorkeakoulussa ja osana kotimaisia ja kansainvälisiä tutkijaverkostoja. Innovatiivisimmat perheyrittäjyystutkimukset syntyvät monitieteisillä tutkimusasetelmilla siten, että käsitteitä, näkökulmia ja metodeja rohkeasti lainataan ja yhdistellään yli tieteenalojen. Lainaamisesta ja yhdistelystä seuraa uusia ratkaistavia ongelmia, mutta joka tapauksessa hyödyt ovat haittoja suurempia. Arvaan, että lukijan päässä on herännyt kysymys: tarvitaanko erikseen perheyrittäjyyden professoria, jos perheyrittäjyys on noin monialaista? Mielestäni tarvitaan. Perheyrittäjyydestä voidaan puhua myös omana tärkeänä erillisenä tieteenalanaan, ei yksinomaan alalohkona muiden alojen sisällä. Se on sitä mielestäni jo nyt. Vaikka alamme on itsenäisenä tieteenalana uusi ja sirpaleinen ja vaikka sen teorianmuodostus on vielä alkutaipaleellaan, se ansaitsee aseman omana tieteenalanaan. Perustelen väitettä seuraavilla näkökohdilla, joita pidän itsenäisen tieteenalan tunnusmerkkeinä. Perheyrittäjyydellä on useissa maissa omia korkeimpia akateemisia oppituoleja eli professuureja. Perheyrittäjyyden tutkijoilla on omia, juuri tämän alan tutkijakonferensseja. Perheyrittäjyyden tutkijoilla on oma arvostettu tiedejulkaisunsa (Family Business Review), joka maaliskuusta 2004 lähtien on kuuluisan tiedekustantajan julkaisema ja joka on vakiinnuttanut asemansa ja hyvän laatutasonsa ilmestymällä 15 vuoden ajan. Perheyrittäjyyden tutkimus on määrällisesti vahvassa kasvussa. Osaa tutkittavista ilmiöistä on mahdotonta tutkia, jos ei ole näkemystä perheyrityksen holistisesta luonteesta (= perhe + omistus + liiketoiminta yhteenkietoutuneina), ja siksi tarvitaan myös perheyrittäjyys spesifiä tutkimusta. Aihepiiri tarjoaa niin paljon tutkittavaa, että näitä ongelmia ratkaisemaan ovat tervetulleita kaikkien mainitsemieni ja monien muidenkin alojen tutkijat. Professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopisto Yrittäjyys ja perheyrittäjyys seniori Suomessa 2010 Suomessa on noin perheyritystä ja yli perheomisteista maatilaa. Lähivuosina tapahtuva suurten ikäluokkien ikääntyminen vaikuttaa perheyrittäjyyteen kahdella tavalla: Eläkkeelle jäävien perheyrittäjien tilalle tarvitaan uutta yrittäjää ja toisaalta yhä enemmän yrittäjiä tarvitaan vastaamaan ikääntyneiden palvelutarpeisiin. Tapahtuuko perheyrityksistä luopuminen sukupolvenvaihdoksella oman suvun jälkikasvun hyväksi, yrityskaupalla ulkopuolisille, sulautumalla toisiin yrityksiin vai lopettamalla yritys jatkajan puutteessa, riippuu lähivuosina toteutetusta yrittäjyyspolitiikasta ja nuorten asenteesta yrittäjäksi ryhtymistä kohtaan. Samaan aikaan tarvitaan toimenpiteitä sekä nykyisten yritysten jatkuvuuden että uusien yritysten perustamisen edistämiseksi. Vanhojen yritysten jatkaminen on yhteiskunnan kannalta tärkeää, koska liiketoiminnan säilyminen toimivassa yrityksessä turvaa viisi työpaikkaa, kun taas alkavassa yrityksessä on kaksi vuotta perustamisen jälkeen keskimäärin vain 1,5 työpaikkaa. Yrittäjyyden ja perheyrittäjyyden tulevaisuudennäkymiä kartoitettiin Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa Yrittäjyys ja perheyrittäjyys Seniori Suomessa Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme erilaista yrittäjyyden ja perheyrittäjyyden skenaariota, jotka kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa yrittäjyyden ja hyvinvoinnin ulottuvuuksilla vuonna Perusskenaario eli Taantuva pohjoismainen hyvinvointivaltio kuvaa yrittäjyyden ja perheyrittäjyyden kehittymistä viime vuosien yrittäjyyspolitiikan tuloksena. Perusskenaariossa on mahdotonta ylläpitää nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa ja se johtaakin ennen pitkää. Pessimistiseen skenaarioon eli Negatiivisen kierteen yhteiskuntaan. Optimistisessa skenaariossa eli Osaavassa yrittäjyysyhteiskunnassa hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisedellytykset ovat hyvät dynaamisen yrittäjyyden ansiosta. u T U T K I M U S 17

10 Suomalaisen hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää siirtymistä dynaamiseen ja joustavaan yrittäjyysyhteiskuntaan ja ennen kaikkea todellisia toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi ja yrittäjäksi ryhtymisen esteiden poistamiseksi. Varsinkin nuoret laskevat, kannattaako ryhtyä yrittäjäksi vai mennä palkkatyöhön eivätkä he halua luopua sosiaaliturvastaan. Nuorten yrittäjäksi innostamisen kannalta on tärkeää poistaa lainsäädännölliset raja aidat ja sosiaaliturvaan liittyvät epäkohdat yrittäjyyden ja palkkatyön väliltä. Yrittäjyyttä pidetään ratkaisuna yhteiskunnallisiin ongelmiin, mutta toisaalta yrittäjyyteen liittyvä mahdollinen epäonnistuminen nähdään vain henkilökohtaisena epäonnistumisena, josta yrittäjän pitää yksin kantaa vastuu. Perheyritys kasvaa, mikäli sen omistajien motivaatio riittää Filosofian tohtori Jussi Halttusen Jyväskylän yliopistossa tammikuussa 2004 tarkastetun väitöskirjatutkimuksen mukaan perheyrityksen kasvu edellyttää yrityksen omistajilta vahvaa motivaatiota ja pitkäjänteistä sitoutumista yrityksensä strategiseen kehittämiseen. Tutkimuksessa analysoitiin tapaustutkimuksen keinoin kolmea kasvussaan menestynyttä puutuotealan perheyritystä, jotka kaikki ovat myös Perheyritysten liiton jäsenyrityksiä. Ne ovat toimineet yli 40 vuoden ajan ja kasvaneet mikroyrityksestä pkt rajan ylittäviksi yrityksiksi sekä säilyttäneet perustajasuvun määräävän omistusaseman. Yrittäjyyteen liittyy monia arkipäivän positiivisia asioita: monipuolinen ja haasteellinen työ, joustava ja itsenäinen ajankäyttö, työn ja perheen yhdistämismahdollisuudet, itsensä kehittäminen työssä ja opiskelujaksojen sisällyttäminen yrittäjän työhön, arvostettu asema omassa yhteisössä, mahdollisuus itse päättää investoinneista, työolosuhteista ja työympäristöstä jne. Parasta yrittäjyyden edistämistä on järjestää yrittäjille sellaiset toimintapuitteet, että he jaksavat innostua yrittämisestä joka päivä yhä uudelleen ja samalla levittävät positiivista yrittäjyysasennetta ympärilleen omiin sidosryhmiinsä, omiin perheenjäseniinsä ja kaikkiin, joiden kanssa ovat tekemisissä. Henkilökohtaisten houkuttimien löytämisen lisäksi tärkein haaste yrittäjyyden edistämisessä on opettajien yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyskasvatuksen onnistuminen kouluissa edellyttää opettajilta asiantuntemusta, yrittäjyyden ymmärtämistä ja positiivista asennetta yrittäjyyteen. Suunniteltaessa yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on toimittava kaikilla yrittäjyyden ulottuvuuksilla: kansantalouden tasolla, organisaatiotasolla, liiketoimintatasolla, mutta ennen kaikkea yksilötasolla. Toimittaessa tietyssä ulottuvuudessa ei voida käyttää toisessa ulottuvuudessa olevia perusteluja tai toimenpiteitä. Yksityiselle ihmiselle ei riitä yrittäjäksi ryhtymisen perusteluksi ja motiiviksi se, että kansantaloutemme tarvitsee nopeasti lisää uusia yrittäjiä. Myöskään pelkkä liiketoimintaa koskevan tiedon jakaminen ei riitä innostamaan ihmisiä yrittäjiksi. Päättäjien täytyy olla valmiita tekemään sellaisia yrittäjyyttä tukevia päätöksiä, joilla on positiivinen vaikutus yrittäjäksi ryhtyvien ja heidän perheittensä elämässä. Oman yrityksen pyörittämisestä ja työnantajana toimimisen vastuun kantamisesta pitää saada sellainen taloudellinen palkkio, joka saa unohtamaan yrittäjyyteen liittyvät riskitekijät. Tarja Römer-Paakkanen, MMT erikoistutkija Yrittäjän vahva kasvumotivaatio on yrityksen kasvun edellytys Tutkimuksen case yritysten osalta yrittäjien kasvumotivaation ja intention rakentumisen taustalla ovat pitkälti erilaiset liiketoiminnassa koetut onnistumisen kokemukset, kuten markkinaosuuden kasvu, uuden markkina alueen tai tavoitellun markkina-aseman saavuttaminen. Kasvumotivaatiota on myös lisännyt erilaisten teknologisten innovaatioiden onnistunut hyödyntäminen, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin tarttuminen sekä onnistuneiden yritysostojen toteuttaminen. Yrittäjän kasvumotivaatio ja intentio rakentuvat yrittäjäperheen, perheyrityksen sekä sen toimintaympäristön vuorovaikutuksen tuloksena. Keskeisiä tekijöitä rakentumisprosessissa ovat vallitsevat arvot, uskomukset, asenteet sekä kulttuuri, jotka voivat olla joko kasvumotivaatiota vahvistavia tai sitä heikentäviä. Yrittäjän kasvuintentio määrittelee ne strategiat ja toimenpiteet, joihin hän on valmis yrityksensä kasvun puolesta ryhtymään. Case-yritysten kasvuhistorian perusteella voidaan todeta, että perheyrityksen kasvu on erityisesti yrityksen kehityksen alkuvaiheessa pitkälti riippuvainen yrittäjän kasvumotiiveista sekä kasvuintention rakentumisesta. Yrittäjän kasvuintentio määrittelee välillisesti myös perheyrityksen kasvupotentiaalin ja sillä on merkittäviä vaikutuksia sekä perheyrityksen kasvustrategioiden muodostumiseen että kasvun johtamiseen. Kasvuintention puute merkitsee yleensä perheyrityksen vakiintumista välttämättömän alkukasvun jälkeen saavutetulle tasolle, jolla voidaan turvata yrityksen selviytyminen ja tasaiset tulot yrittäjän eläkkeelle siirtymiseen saakka. Kasvuintentiolla on vaikutusta myös yrittäjän käyttäytymiseen sekä vastuun ja työnjaon delegoimiseen perheyrityksen kehittymisen myötä. Jyväskylän yliopisto Julkaisun tiedot: 18 Väitöskirja on julkaistu numerona 30 sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics, Jyväskylä: University of Jyvaskyla, 2004, ISBN , ISSN Lisätietoja tutkimuksesta: V Ä I T Ö S K I R J A 19 Julkaisua voi tilata Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puhelin (014) tai Koska perheyrityksen kasvu ja sen kehitysdynamiikka ovat stokastisten tekijöiden muokkaama prosessi, johon sisältyy monia kriisejä ja vaikeuksia, heikon kasvumotivaation ja intention omaava yrittäjä välttää yrityksensä kasvua monien riskien pelossa. Tällöin perheyrityksen alkuvaiheen kriisit voivat helpommin kaataa yrityksen, eikä se pysty toteuttamaan myöhemmän kehityksensä edellyttämää resurssipohjaista alkukasvua. Heikon kasvumotiivin ja intention omaava yrittäjä ei myöskään kykene kehittämään tai toteuttamaan riittävän voimakkaita kasvustrategioita, jotka pystyisivät voittamaan toimintaympäristön kenttien luontaiset kasvun vastavoimat. Käytännön elämässä tämä ilmenee perheyrityksen heikkona kilpailukykynä, joka voi johtua yrittäjän riittämättömästä panostuksesta yrityksensä kilpailukyvyn kehittämiseksi. Yrityksen kasvudynamiikka muovautuu kriisi ja kasvuvaiheiden kautta Perheyrityksen kasvua ja sen dynamiikkaa on tutkimuksessa havainnollistettu kuvassa 1 esitetyn teoreettisen kasvumallin avulla, jossa yritystä ja sen kehitystä tarkastellaan yrityksen iän (aikatekijä) sekä nettokassavirran perusteella lähtien liikkeelle yrityksen perustamisesta. Selviydyttyään elinkaarensa alkuvaiheen kriiseistä ja kuolemanlaaksosta yritys yleensä pystyy toteuttamaan sellaisen alkukasvun, että se kykenee menestymään toimialansa ja alueensa markkinakilpailussa ja saavuttamaan tietyn minimikoon. Alkukasvun toteutumisen edellytyksenä on tietenkin riittävien kasvuresurssien hankinta. Perheyrityksen jatkokasvu ja kehitys edellyttävät yrittäjältä vahvaa kasvumotivaatiota ja intentiota, liikemiestaitoja sekä kykyä kohdata erilaisia kriisejä ja kriittisiä tapahtumia. Yksikön johtaja Jussi Halttunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö puhelin (014) tai , sähköposti Edelleen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksen kasvuyritysten kasvurytmit ja dynamiikka poikkeavat toisistaan. Kaikkien kasvuyritysten osalta on havaittavissa erilaisia kasvun vaiheita, eikä yhdenkään tutkitun yrityksen kasvu ole noudattanut tasaisesti jatkuvaa tai etukäteen tarkasti mallinnettavaa elinkaarta. Lisäksi tutkimus vahvistaa voimassaolevaa käsitystä siitä, että kasvuyritysten kasvun dynamiikkaan sisältyy tyypillisesti kasvunopeuden osalta vaihtelevia jaksoja. Case yritysten kasvuhistoriassa kasvujaksot ja niiden väliset taantumajaksot sekä kasvun pysähtyminen näyttävät noudattavan pääosin toimialan suhdanteista johtuvia syklejä. Yrityksen kokemat kriisit voivat vahvistaa oppimisen kautta yrityksen kasvua Tutkimus näyttää case yritysten osalta vahvistavan käsitystä, jonka mukaan perheyritysten kokemat kriisit ja onnettomuudet voivat vaikuttaa jopa yrityksen kasvua parantavasti, mikäli yritys kykenee ratkaisemaan kriisitilanteet, oppimaan niistä sekä kehittämään uusia toimintamalleja. Myös yrittäjän/yritysjohdon kasvumotivaation ja intention merkitys korostuu case yritysten kohtaamissa kriiseissä ja niistä selviytymisessä. Tämän tutkimuksen case yritykset ovat kaikki kohdanneet kehityksessään erilaisia onnettomuuksia, kriisejä ja kriittisiä tapahtumia, joista osa on uhannut vakavasti yrityksen olemassaoloa. Kasvuyritysten osalta kriisit ovat toimineet selkeästi erilaisten rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten katalysaattoreina ja niihin on aina liittynyt koko organisaation kannalta merkittävä oppiminen, joka ei todennäköisesti olisi tapahtunut samassa mittakaavassa tai riittävällä intensiteetillä ilman niiden taustalla esiintynyttä kriisiä.

11 Hallitustyöskentelyn perusteos Minkälainen hallitus tuo eniten lisäarvoa yritykselle? Keitä hallitukseen pitäisi valita? Mitkä ovat osakeyhtiön eri toimielinten lakimääräiset ja käytännön tehtävät sekä niiden keskinäinen tehtävänjako? Miten voidaan välttää virheet ja laiminlyönnit sekä korvausvastuut hallituksessa? Hallitustyöskentelyn käsikirjassa pureudutaan havainnollisesti käytännön kokemusten tukemana siihen, mikä on hallituksen rooli yrityksen toiminnassa: Miten asiat hoidetaan oikein, joustavasti ja lainmukaisesti siten, että hallituksen toiminta tukee yrityksen liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kirja sisältää runsaasti ohjeita mm. hallituksen jäsenten valintaan, käytännön kokoustyöskentelyyn, päätöksentekoon ja työnjakoon eri toimielinten välillä. Kirjassa on asiakirjamalleja ja case esimerkkejä, jotka auttavat lukijaa muistamaan olennaiset asiat ja rakentamaan itselleen työkaluja hallitustyöskentelyn kehittämiseksi omassa yrityksessään. Kirja on erinomainen apuväline hallituksen jäsenille ja puheenjohtajille sekä yrityksen johdolle. Se sopii hyvin hallitusten sihteereille, joiden on tärkeä tietää, miten asiat käytännössä hoidetaan. OTK, MBA Antti Hannulalla on kokemusta noin kolmenkymmenen eri toimialoilla ja eri kehitysvaiheessa olevan yrityksen hallituksesta puheenjohtajana, jäsenenä ja varajäsenenä eri rooleissa, mm. yrittäjänä, osakkaana, asiantuntijana sekä hänen toimiessaan pääomasijoittajana mm. Nexit Ventures Oy:ssä. Hannula on Hallitusammattilaiset ry:n jäsen. Antti Hannula Hallitustyöskentelyn käsikirja WSOY sivua, 53 euroa Sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdot Sukupolvenvaihdos vaatii tietoa ja taitoa, sillä väärät valinnat tulevat kalliiksi. Sukupolvenvaihdos on mutkikas juttu, sekä luopujalle että jatkajalle. Vetovastuun siirtäminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen on aina suunniteltava yksilöllisesti. Asiaan liittyy monipuolisesti verotuksen ja rahoituksen sekä yhtiö, velka ja vakuuslainsäädännön kysymyksiä tunteista ja henkisistä jännitteistä puhumattakaan. Vaihdoksen onnistuminen vaatii tarkkaa ja riittävän pitkäjänteistä suunnittelua. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa vaiheittain, mutta joskus siihen joudutaan kertarysäyksellä. Onnistunut sukupolvenvaihdos teos selvittää keinot, joita yhdistelemällä voi hallita omistajanvaihdosta ja valita kuhunkin tilanteeseen sopivat vaihtoehdot. Kirjassa on runsaasti esimerkkejä ja Korkeimman oikeuden päätöksiä, jotka tarkentavat ongelmakenttää. Kirjan kirjoittajista OTT Raimo Immonen tuntee erityisesti yritysjärjestelyt. Hänellä on vuosien kokemus omistus- ja yritysjärjestelyjen tutkimuksesta, suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä koulutuksesta. KTT Juha Lindgrenin erikoisalue on sukupolvenvaihdoksen verotus. Hän on verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtaja Sisä Suomen verovirastossa. Hän on työskennellyt yritysverotuksen parissa 1980 luvulta lähtien ja luennoinut yritysverotuksesta ja erityisesti sukupolvenvaihdoksen verotuksesta useilla eri foorumeilla. Sitkeää yrittämistä Savossa jo 25 vuotta O N N I T T E L E M M E Paakkilan Konepaja Oy on perheyritys ja Kalervo Huhtisen perustama vuonna Viime vuonna yritys täytti 25 vuotta ja yrityksen perustaja, toimitusjohtaja, talousneuvos Kalervo Huhtinen juhlii 60 vuotissyntymäpäiväänsä vuotissyntypäiväänsä Kalervo Huhtinen viettää työnsä ääressä konepajalla Paakkilassa. Paakkilan Konepajan henkilövahvuus vuonna 2003 oli viitisenkymmentä. Yritys toimii yhteistyökumppanina suurten vientiyritysten kanssa ja on erikoistunut erilaisiin kotelorakenteisiin. Vaihde ja venttiilikotelot muodostavat osaamisemme ytimen. Omia tuotteitamme ovat SORI tuotemerkkiset sorvien ja jyrsinkoneiden lastun ja pakansuojat. Tuotantolaitokset ovat Tuusniemen Paakkilassa Savo Karjalan rajamailla, kuitenkin hyvien kuljetusyhteyksien varrella. Nykyiset tuotantotilat ovat 3000 m 2. Perheyrityksessämme on Kalervon ja itseni lisäksi molemmat poikamme, Juha Huhtinen myyntipäällikkönä ja Timo Huhtinen ostopäällikkönä. Näyttää siltä, että sukupolvenvaihdos saadaan aikaiseksi, elleivät nyt sitten poliitikot ihan mahdottomuuksiin mene pk yritysten toimintaedellytysten kiristämisessä, josta yritysverouudistusvimma on oiva esimerkki. Meillä on hyvät asiakkaat ja parantaaksemme palvelukykyämme ja vastataksemme asiakkaiden tarpeisiin olemme aloittaneet kone ja laiteinvestoinnit vuoden 2003 lopulla ja jatkamme niitä edelleen kuluvan vuoden aikana. Meneillään on yhteensä noin miljoonan euron investoinnit, joka on yrityksemme koon huomioiden melkoinen ponnistus. Pääosin olemme kouluttaneet henkilökuntamme itse, koska paikkakunnaltamme puuttuvat metalliteollisuuden perinteet, mutta vastaavasti olemme saaneet heistä sitoutunutta ja ahkeraa henkilöstöä. Suhtaudumme tulevaisuuteen luottavasti, koska jalostusasteemme on korkea emmekä usko, että edustamamme osaaminen on ensimmäisten joukossa siirtymässä Kiinaan tai Intiaan. Toimimme joustavasti ja asiakaslähtöisesti emmekä ole kangistuneita kankeaan organisaatioon. Laatu, toimitusvarmuus ja oikea hintataso ovat tärkeitä asiakkaillemme ja niin myös meille. Kuten kaikki pitkään toimineet yritykset myös me olemme käyneet läpi tyynet ja myrskyt. On eletty laman syövereissä ja korkeasuhdanteen ihanuudessa. Näemme tärkeäksi, että jatkajat yritykselle löytyisi omista lapsista. Suomessa ei vielä perheyrittäjyyden ideaa päättäjien puolella ymmärretä, koska sukupolvenvaihdoksessakin halutaan rahastaa valtion taskuun mahdollisimman paljon yritysten varallisuutta. Siinäkö yksi syy yrityskatoon? Juhlapuheissa yrittämiseen kannustetaan, mutta käytännön toimet puhuvat puolestaan. Toki hyviäkin puolia löytyy. Yrittämisen ja sanan vapaus ovat tärkeitä asioita, mutta tärkein kaikista on amerikkalainen tai suomalainen unelma, se pitää yrittäjällä olla, sen avulla jaksaa uskomattomia suorituksia. Sitä ei yrittäjiltä pitäisi yrittää tukahduttaa kohtuuttomilla vaatimuksilla yhteiskunnan taholta. Pitkäjänteisempää ja vähemmän tempoilevaa politiikan tekoa yrittäjien ja yritysten rahkeilla, sitä toivomme. 20 U U S I A K I R J O J A Raimo Immonen, Juha Lindgren Onnistunut sukupolvenvaihdos Talentum, sivua, 65 euroa Kalervo Huhtisen harrastuksiin kuuluu toiminta erilaisissa alan järjestöissä. Hän on mukana Suomen Teknologiateollisuuden hallituksessa, TT:n PKT valtuuskunnassa, Tuusniemen yrittäjien hallituksessa, Kuopion Kauppakamarin teollisuusvaliokunnassa, Kuopion Metalliteollisuusyhdistyksen piiriyhdistyksen puheenjohtajana ja monessa muussa. Varsinkin kesäisin on jousiammuntaharrastus lähellä sydäntä ja supisuomalaiseen tapaan uinti ja saunominen rantasaunassa. Rakas harrastus on myös Norrfolkinterrieri Alli, joka on työpaikalla mukana ja pitää huolta siitä, että isäntä aina silloin tällöin lähtee jaloittelemaan ystävänsä kanssa. Taija Huhtinen Kirjoittaja on Kalervo Huhtisen puoliso, joka on itsekin ollut mukana perheyrityksen arjessa sen perustamisesta lähtien. 21

12 Osakeyhtiön jakautumisesta kiinteistöä omistavaan ja liiketoimintaa harjoittavaan yhtiöön Tuleva osinkojen kahdenkertainen verotus pakottaa harkitsemaan sitä, miten omat, liiketoiminnan käytössä olevat kiinteistöt kannattaa omistaa. Syy tähän on yksinkertainen; jos yritys maksaa vuokraa omistajalleen, vuokrakulu on yritykselle vähennyskelpoinen meno ja kun vuokratulo verotetaan omistajalla, toteutuu yksinkertainen verotus. Vuokratulon kokonaisverorasitus määräytyy omistajan pääomatuloveroprosentin mukaan, joka siis vuonna 2005 tullee olemaan 28. Osinkojen kahdenkertainen verotus, kun osinkotulot listaamattomista osakeyhtiöistä ylittävät yksityishenkilöllä euroa, on huomattavasti ankarampaa yrityksen maksaessa yhteisöverokannan mukaisen veron ja osakkaan maksaessa saamistaan osingoista veron. Jotta kahdenkertainen verotus kiinteistön tuotosta estyisi, osakeyhtiö voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi yhtiöksi. Jakautumisen muodolliset edellytykset on säädetty osakeyhtiölaissa. Verotuksessa edellytetään, että jakautuva yhtiö lakkautetaan ja sen tilalle tulee kaksi tai useampia yhtiöitä, joilla kullakin on sama omistuspohja kuin lakkautetulla yhtiöllä. Mikäli kiinteistön omistava yhtiö olisi keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, saavutettaisiin sellainen tilanne, että liiketoimintaa harjoittava yritys maksaa vuokraa suoraan omistajille, joilla on keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksen perusteella oikeus hallita yhtiön omistamassa rakennuksessa olevia huoneistoja tai muita tiloja. Omistajan kannattaa harkita jatkossa jakautumista osinkotulojen ylittäessä euroa, mutta se on hyvin käyttökelpoinen tapa toteuttaa omaisuuden allokointia myös sukupolvenvaihdoksissa ja yrityskaupoissa, jolloin saadaan luovutuksen kohteeksi erikseen liiketoimintaa harjoittava yritys ja toisaalta kiinteistöomaisuus. Kiinteistöomistuksen ja liiketoiminnan erottamisesta jakautumisen kautta ei ole selvää verotuskäytäntöä, jonka vuoksi ennen toteuttamista on syytä hakea ennakkotietoa. Tässä kuvatusta jakautumisesta on hiljattain haettu keskusverolautakunnan ennakkotietoa. Päätös (KVL 005/2004) kuuluu seuraavasti: A Oy:n tarkoitus oli jakautua kahdeksi uudeksi yhtiöksi, joista toinen harjoitti A Oy:n harjoittamaa liiketoimintaa ja toinen omisti A Oy:n omistamat rakennukset ja niihin liittyvän omaisuuden. Jälkimmäinen vastaanottava yhtiö oli ns. keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö. A Oy:n osakkaat saivat uusien yhtiöiden osakkeita osuuksiensa mukaisessa suhteessa siten, että keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet tulivat osakkaiden yhteisomistukseen. Katsottiin, että tällaisessa järjestelyssä jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat eivät saaneet vastaanottavan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeita aikaisemman omistuksensa mukaisessa suhteessa, vaan heidän välilleen perustettiin yhteisomistussuhde. Järjestely ei täyttänyt jakautumiselle EVL 52 c :ssä asetettuja edellytyksiä. Keskusverolautakunta katsoi, että lain vaatimus omistuspohjan samanlaisuudesta ennen ja jälkeen jakautumisen ei täyttynyt, koska osakkeenomistajat omistivat yhdessä kunkin huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Taloudellisesti yhteisomistussuhde on perusteltu, koska tällöin jokainen omistaja saa yhtä suuren osuuden koko kiinteistön tuottamasta tulosta. Tämä ei kuitenkaan kelvannut keskusverolautakunnalle. Päätös ei anna vastausta siihen, olisiko ollut hyväksyttävää jakaa omistus niin, että kukin omistaja olisi omistanut prosentuaalisesti yhtä paljon osakkeita kiinteistöyhtiössä kuin jakautuneessa yhtiössä, mutta kunkin omistajan osakkeet olisivat oikeuttaneet tiettyihin huoneistoihin, joita hän olisi yksin vuokrannut ja saanut niistä vuokratulot. Päätöstä voidaan tulkita myös niin, että keskusverolautakunnan mukaan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön perustaminen jakautumisella ei olisi mahdollista, jos yhtiössä on useampia omistajia. Keskusverolautakunta on jo aikaisemmin (KVL 98/2002) katsonut, että keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön jakautuminen useaksi keskinäiseksi (tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiöiksi) oli mahdollista, kun yhtiöllä oli vain yksi omistaja. Keskusverolautakunnan päätös ei ole lainvoimainen, joten nähtäväksi jää, miten korkein hallinto-oikeus asian ratkaisee. Perintö ja lahjaverotuksen huojennussäännös muutoksessa huojentuuko perheyrityksen omistajanvaihdoksen verotaakka Hallitus on ilmoittanut viime marraskuussa, että perintöja lahjaverolakiin sisältyvän yritystoimintaa jatkavalle henkilölle myönnettävän veronhuojennuksen määrää nostetaan. Tarkempaa tietoa suunnitellun muutoksen sisällöstä ei kerrottu, mutta valtiovarainministeriön laatimassa taustamuistiossa lähtökohtana on pidetty verotuksen pohjana olevan verotusarvon alentamista 40 prosenttiin varallisuusverotuksen verotusarvosta. Nykyisin perintö- ja lahjaverolain 55 :ssä huojennetaan maksettavan perintö- ja lahjaveron määrä tilanteissa, joissa yritystoimintaa jatketaan perintönä tai lahjana saadulla omaisuudella vähintään viiden vuoden ajan. Jos saatu yritysomaisuus on yhtiömuotoinen, on lahjaan tai perintöön sisällyttävä vähintään 1/10 osakekannasta tai yhtiömiesosuuksista. Näiden edellytysten täyttyessä perintö- ja lahjaveroa huojennetaan, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että saadun omaisuuden käyvän arvon sijasta vero määrätään verotusarvojen perusteella. Veronhuojennus on useissa tilanteissa menettänyt merkityksensä verotusarvojen lähentyessä käypiä arvoja. Yhtiöt, joiden toiminta kehittyy voimakkaasti, saavat hyväkseen verotusarvojen voimakasta nousua estävän leikkurin, jonka avulla verotusarvon nousu rajoitetaan enintään 50 prosenttiin edellisen vuoden verotusarvosta. Merkittävä ero käyvän ja verotusarvon välillä voi olla myös sellaisissa yhtiöissä, joiden toiminta perustuu työntekijöiden osaamiseen eikä niinkään esimerkiksi massiiviseen tuotantotoimintaan, jolloin yhtiön kirjanpitoon merkityllä omaisuudella voi olla hyvin vähäinen arvo. Huojennussäännöksen uudistus Hallituksen esitys suunnitellusta muutoksesta tullaan antamaan maaliskuun aikana. Tavoitteeksi on asetettava säännös, joka turvaa nykykäytäntöä selkeästi suuremman veronhuojennuksen saamisen. Verotuksen pohjaksi on suunniteltu ottaa vain tietty prosenttiosuus (VM:n taustamuistiossa 40 prosenttia) verotusarvosta. Julkisuudessa on esitetty arvioita siitä, että huojennus tulisi laskea verotusarvojen sijasta käyvistä arvoista. Samoin on esitetty, että mainittua 50 prosentin leikkuria ei tulisi käyttää. Käytännön verotustoiminnassa käyvän arvon käyttö johtaisi kohtuuttomiin näyttö ja selvitysvaikeuksiin. Myös epävarmuus veroseuraamuksista lisääntyisi. Tärkein syy pitäytyä sekä käyvän arvon että leikkaamattoman verotusarvon käyttämisestä huojennuksen laskemisen perusteena on kuitenkin se, että hyvin monissa tapauksissa molemmat johtaisivat tosiasiassa veron kiristymiseen. Veronhuojennuksen kehittäminen edelleen perheyrityksen määrittely lainsäädäntöön Yhä kasvavien perheyritysten omistus on monissa tapauksissa pirstoutunut hyvin useisiin käsiin. Perheomisteisuus on arvo, jota pyritään säilyttämään ja kehittämään yritystoimintaa tukevana elementtinä. Kun toisiaan seuraavien sukupolvien myötä yritysten omistus laajenee väistämättä aina useampien henkilöiden kesken, menetetään mahdollisuudet huojennusedun saamiseen, koska se edellyttää jokaisen saajan kohdalla jokaisella lahjan tai perinnön hetkellä vähintään 10 prosentin omistusosuuden saamista yhtiön osakekannasta. Äänioikeudella ei ole merkitystä. Tämä vaatimus johtaa siihen, että useisiin, alle 10 prosentin osuuksiin, hajaantuvan omistuksen siirtymistä ei katsotakaan sellaiseksi yritysvarallisuuden siirtymiseksi, että sitä pitäisi veronhuojennuksin tukea. Perintö- ja lahjaverolain huojennussäännös ei edellytä nykyisessä muodossaan lahjoittajan/ perinnönjättäjän ja omaisuuden luovutuksensaajan välillä minkäänlaista sukulaisuussuhdetta. Jos omistus siirtyy sukulaisten välillä, voidaan selkeämmin ajatella, että tavoitteena on omistuksen jatkuvuus ja säilyttäminen perheen tai useamman perheen muodostaman suvun piirissä. Näissä tilanteissa on tärkeätä turvata varallisuuden siirtyminen, vaikka saatu omistusosuus olisi hyvin pienikin. Huojennussäännöksen tarkoituksen täyttymiseksi tulisi perintö- ja lahjaverolakiin luontevasti sen 57 :ään sisällyttää tilanne, jossa perintönä tai lahjana saadut yrityksen omistamiseen oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien siirtyminen suvun piirissä oikeuttaisi veronhuojennukseen. Tämä tukisi suvun määräysvallan säilymistä omistuksen pirstaloituessa. Erityisesti voidaan ajatella sääntelyn tukevan omistuksen säilymistä suomalaisissa käsissä. Kun säännöksen edellytysten täyttyminen sidottaisiin nimenomaan suvun piirissä tapahtuviin luovutuksiin, voidaan myös luopua edellyttämästä kokopäiväistä työskentelyä yrityksessä tai osallistumista yrityksen johtamiseen hallituksen jäsenenä. Olisi tunnustettava, että omistajalla voi olla suuressa suvun omistamassa yrityksessä monenlaisia rooleja, joiden ylläpitämistä tulisi tukea verohelpotuksin. 22 V E R O T U S Varatuomari Ola Saarinen työskentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien verosuunnittelusta vastaavana osakkaana. Leena Romppainen Castrén & Snellman 23

13 Anders Löflund, projektijohtaja, CAG, ja professori (rahoitus), Svenska handelshögskolan Sukupolvenvaihdoksen liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja haasteet Sukupolvenvaihdos tarjoaa mahdollisuuden liiketoiminnan arvon selkeään kasvattamiseen tavanomaisen muutosvastarinnan ollessa normaalia alhaisempi. Uudet vetäjät eivät tavallisesti ole samalla tavalla henkisesti sitoutuneita vanhoihin rakenteisiin kuin vanhat omistajat. Uusi omistaja näkee yrityksen tilanteen uusiin silmin ja tuo omaa liikkeenjohdollista osaamistaan, kokemustaan ja verkostoitumispääomaansa yritykseen. Jatkajien tullessa ammattijohtajien sijaan oman suvun sisältä vahvuuksina ovat usein vankka motivaatio ja liiketoiminnan erityispiirteiden syvällinen tuntemus. Omistuksen arvon kasvattaminen on lähtökohta uudelle omistajalle, joka sukupolvenvaihdostilanteessa satsaa yritykseen omia pääomiaan. Huolellisesti tehtyä arvonmääritystä tarvitaan siksi paitsi sukupolvenvaihdostransaktion käyvän kauppahinnan määrittelyssä myös tulevan liiketoiminnan arvon jatkoanalyyseissä. Uusi omistaja voi hyödyntää muutosvastarinnan tilapäistä alentumista tarkastamalla koko yrityksen liiketoiminnan kirjon ja lähtemällä aktiivisesti hakemaan yrityksen toimintaan uutta lisäarvoa esimerkiksi sisäisistä tehokkuusparannuksista, luopumisista, uusista kehitys ja laajennushankkeista tai yrityksen rahoitusrakenteen parantamisesta. Esimerkiksi pääomaverouudistus lisää velkarahoituksen kilpailukykyä omaan pääomaan verrattuna. Tällöin velkaisuuden oikein mitoitettu kasvattaminen yrityksillä, joilla velanottokapasiteettia on, tarjoaa mahdollisuuden parempaan pääoman tuottoon velan korkojen vähennysoikeutta hyödyntäen. Haltuunotossa on varmistettava liiketoiminnan, erityisesti asiakassuhteiden, jatkuvuus. Uuden vetäjän tehtävänä on muodostaa tai ainakin päivittää yritykselle liiketoimintasuunnitelma ja -strategia, jossa vahvuuksia jalostetaan ja aikansa eläneitä tuotteita ja liiketoimintaa karsitaan tai kehitetään mahdollisuuksien mukaan. Resurssien uusi kohdentaminen ja jakaminen täytyy tehdä hallitusti organisaation edellytykset huomioiden. Toimenpiteiden hyödyt ja kustannussäästöt ovat epävarmoja ja toteutuvat vasta viiveellä, jolloin arvonmäärityksen skenaario ja riskianalyysit antavat mahdollisuuden vaihtoehtoisten toimintamallien vaikutusten analysointiin. Samalla yrityksen riskit tulevat kartoitetuksi ja niiden välttämiseksi tehtävistä varotoimenpiteistä voidaan sopia. Rahoittaja arvostaa vastuullista omistamista Perheyritysten liitto on mielestäni oivallisesti määritellyt elämäntehtäväkseen suomalaisten perheyritysten toimintaedellytysten ja vastuullisen omistajuuden edistämisen, erityisenä tavoitteenaan yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Pankki yrityksen rahoittajana ja kumppanina puolestaan arvostaa yrityksen pitkäjänteistä ja vastuullista toimintaa. Avoin vuoropuhelu yrityksen omistajien, johdon ja pankin kesken on ensiarvoisen tärkeää luottamuksellisen ja hedelmällisen pankkisuhteen rakentamisessa. Kun pankki tuntee hyvin asiakasyrityksensä johdon ja keskeiset omistajat sekä liiketoimintastrategian, sen on huomattavasti helpompi tehdä luottoriskiä sisältäviä rahoituspäätöksiä nopeassakin aikataulussa. Perheyrityksen vastuullinen omistajaperhe kehittää yritystä ja kantaa vastuuta sen toiminnan jatkuvuudesta. Kasvollinen ja vastuullinen omistajuus tuo pankin näkökulmasta lisäturvaa yrityksen rahoittamiseen, koska mahdollisten yllättävien tilanteiden kohdatessa yrityksestä löytyy pankille vastuullinen neuvottelukumppani ongelmien ratkaisemiseksi. Kun pankki voi luottaa siihen, että omistajien tavoitteena on yrityksen kehittäminen ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, mahdollisten vaikeiden aikojen ylitse pääseminen on huomattavasti helpompaa. Yritys, jolla on selkeä liiketoimintastrategia, on rahoittajan näkökulmasta ihanneyritys. Selkeä strategia sisältää myös pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet yrityksen toiminnalle. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi oman pääoman (ROE) tai sijoitetun pääoman tuottotavoitteet (ROI), omavaraisuusastetavoite sekä tavoite osingonjakosuhteelle (dividend payout ratio). Näiden tavoitteiden valossa pankki voi arvioida yrityksen liiketoiminnan menestystä sekä yrityksen kykyä kantaa yllättäviäkin riskejä. Rahoittaessaan erityisesti suuria ja keskisuuria yrityksiä pankki käyttää perinteisten vakuuksien sijaan tai niiden ohessa enenevässä määrin erilaisia sopimusehtoja eli kovenantteja osana rahoituspakettia. Tyypillisimpiä finanssikovenantteja ovat rahoitettavan yhtiön tai konsernin omavaraisuusasteeseen tai kassavirtaan sidotut kovenantit. Muuna ehtona voi olla esimerkiksi vakuuksien panttauskielto (negative pledge lauseke). Kovenanttien käytön yleistyessä, uskon, että myös vastuullisen omistajuuden arvostus rahoittajien keskuudessa lisääntyy entisestään. On helpompi ottaa lisää riskiä yrityksen rahoituksesta, kun on tiedossa, että rahoitettavalla yrityksellä on vastuulliset omistajat, jotka ovat sitoutuneet yrityksen jatkuvuuden turvaamiseen ja yrityksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Pankin näkökulmasta tämä merkitsee alhaisempaa luottoriskiä ja perheyrityksen näkökulmasta edullisempia rahoituksen ehtoja ja parempaa rahoituksen riittävyyttä. Timo Ritakallio, varatoimitusjohtaja, OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tietoturva on muutakin kuin tekniikkaa Tietoturvan tarve yrityksissä ja julkisella sektorilla kasvaa jatkuvasti. Tähän tarpeeseen vaikuttavat muun muassa organisaatioiden lisääntynyt verkottuminen, toimialaklustereissa ja alihankkijaverkostoissa toimiminen, virtuaaliverkkojen käytön yleistyminen sekä liiketoimintaprosessien automatisointi. Lisääntynyt etätyöskentely ja sähköisen asioinnin kasvaminen luovat uusia tietoturvatarpeita. Virukset voivat myös iskeä yritysten tietokantoihin muiden kuin sähköpostiyhteyksien kautta. Virussuoja tulee siis huomioida niin kotikoneiden, sylimikrojen kuin verkkoon liitettyjen kopiokoneidenkin käytössä. Esimerkiksi langattomat lähiverkot ovat palveluita, joihin yritysten tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Niihin ei välttämättä ymmärretä hankkia riittävää tietoturvaa. Yrityksen täytyy kuitenkin varmistaa, ettei kuka tahansa pääsee kirjautumaan sylimikrollaan lähiverkkoon sisään läheiseltä huoltoasemalta, tietoturvakonsultti Mika Heino TeliaSonera Finlandista toteaa. Suurin uhka yrityksen omat käytännöt Kuitenkin suurin uhka yrityksille ei tule ulkoa vaan sisältä. Useimpien virushyökkäysten ja muiden tietoturvaloukkausten aiheuttamat vahingot ovat johdettavissa hallinnollisen tietoturvan pettämiseen. Hallinnollisella tietoturvalla tarkoitetaan yrityksen toimintamalleja ja vastuita sekä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamista tietoturvaongelmien varalle. Langattomat verkkoteknologiat, uudet sähköiset liiketoimintamallit samoin kuin kannettavia tietokoneita käyttävän liikkuvan henkilöstön määrän lisääntyminen, asettavat uusia haasteita tietoturvan hoitamiselle. Tekninen virustorjunta on aina pakostakin askeleen virusten kehittäjiä jäljessä. Varsinkin pienemmissä yrityksissä tietoturvaan varatut resurssit ovat vähissä. Pienelläkin panostuksella Arvioidessaan yrityksen luottokelpoisuutta rahoittaja saadaan kuitenkin paljon aikaan, jos koko henkilöstön asenne arvioi paitsi asiakkaan liiketoimintaa, asemaa markkinoilla, on oikea. Usein kuvitellaan, että virustorjuntaohjelmiston päi- taloudellista tulosta ja tulevaisuuden näkymiä, vittäminen säännöllisen väliajoin riittäisi torjumaan ulkoiset niin myös yrityksen voimavaroja, johdon kyvykkyyttä ja uhkat. Tärkeintä olisi kuitenkin asennemuutos ja johdon määrätietoinen omistajien kykyä toimia vastuullisina omistajina pitkällä sitoutuminen yrityksen tietoturvan edistämiseen. aikavälillä. Yrityksen yhteiskuntavastuullisen toiminnan Tietoturva on asia, jota ei voi hoitaa oman toimen ohella, 24 (esimerkiksi ympäristövastuu) merkitys osana Heino jatkaa. u Lopputuloksena oikein toteutetusta sukupolvenvaihdoksesta luottoriskin arviointia korostuu käsitykseni mukaan 25 vastedes entisestään. on kilpailukykyisempi ja lisäarvopotentiaalinsa hyödyntävä yritys, jossa omistuksen arvo muutaman vuoden sisällä vaihdoksesta on olennaisesti korkeampi.

14 Ensimmäisenä tulilinjalla onkin yrityksen johto. Yrityksen koosta riippumatta sen johdon täytyy yksiselitteisesti tiedostaa tietoturvariskien olevan todellinen uhka myös liiketoiminnalle. Yrityksen kannattaa kartoittaa tietoturvansa lähtötilanne mieluiten ulkopuolisen ja puolueettoman asiantuntijan toimesta. Kartoituksen pohjalta yritykselle voidaan luoda oma tietoturvastrategia, ohjeistus ja tehtävien vastuutus. Johdon vastuulle jää varmistaa, että yrityksen henkilöstö noudattaa ohjeistusta ja kerää palautetta havaituista puutteista ja käyttövaikeuksista. Henkilöstön tietoturvaosaamista pitää myös ylläpitää säännöllisellä koulutuksella ja tietoiskuilla. Virus ei yleensä aiheuta vahinkoa, mikäli kaikkia turvakäytäntöjä on noudatettu ja ohjeet tilanteen hoitamiseksi ovat olemassa. Mikäli näin ei ole, virus ei iske palomuurin puutteellisuuden vuoksi, vaan siksi ettei ohjeita ja hyviä ylläpitotapoja ole noudatettu, Heino sanoo. Ulkoistus varmistaa parhaimman turvan Yhä useampi yritys ostaa nykyään tietoturvapalvelunsa ulkopuolisilta. Tähän on syynä yritysten halu keskittyä ydinosaamiseensa ja jättää tietoturvaratkaisut asiantuntijoille. Tietoturvaratkaisujen tuotekenttä on kuitenkin pirstaleinen, ja varsinkin pk yritys joutuu usein kokoamaan itselleen sopivan tietoturvaratkaisun useiden eri toimittajien tuotteista. Soneran tavoitteena on edistää niin hallinnollista kuin langatonta tietoturvaa tarjoamalla kokonaisvaltaisia, edistyksellisiä tietoturvatuotteita, jotka toimitetaan asiakkaille palvelukokonaisuuksina. Lähitulevaisuudessa eritoten sähköiset varmenteet niin perinteisissä kuin langattomissa verkoissa tulevat olemaan virustenvastaisen taistelun eturintamassa. Paras turva niin viruksia kuin muitakin tietoturvaloukkauksia vastaan on kuitenkin uhan ymmärtänyt organisaatio, jonka jäsenet ovat kaikki omalta osaltaan vastuussa tietoturvasta. Uudet Jäsenyritykset VM-Group Metalbros Oy, Vaasa perustamisvuosi: 1971 toimiala: metalliteollisuus liikevaihto: 6,5 milj. euroa henkilöstö: 52 omistajasuku: Koistinen Suomen Varamiespalvelu Oy, Turku perustamisvuosi: 1994 toimiala: työvoiman vuokraus liikevaihto: 53,2 milj. euroa henkilöstö: 1680 omistajasuku: Savolainen Kokkolan Halpa-Halli Oy, Kokkola perustamisvuosi: 1969 toimiala: vähittäiskauppa liikevaihto: 170 milj. euroa henkilöstö: 1200 omistajasuku: Ylinen Leinovalu Oy, Salo perustamisvuosi: 1898 toimiala: valimoteollisuus liikevaihto: 14 milj. euroa henkilöstö: 170 omistajasuku: Leino 26 Kiitämme Hansaprint Oy:tä lehden painamisesta.

15

16

17

18 Perheyritykset meillä ja muualla Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka. Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on noin 80 % ja ne työllistävät noin % työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa, mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk yrityksiä. Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä. Pohjois-Amerikassa 60 % kaikista julkisista yrityksistä ja 92 % kaikista yrityksistä on perheyrityksiä. Länsi Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on %. Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen, vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen. Tilastojen mukaan perheyrityksistä % selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3 14 % toiselta sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä. Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä 185 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 20 miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät yli henkilöä. 35

19 www. perheyritystenliitto. fi JOUKKO KIRJE PERHEYRITYSTEN LIITTO JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA TOIMINTAA ON ORGANISOITU NELJÄÄN TYÖRYHMÄÄN EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ TIEDOTUSTYÖRYHMÄ Tulostusmateriaali Terreus + Muncken Pure, maaliskuu 2004, Hansaprint, Salo - Suomi Ulkoasu Michael Diedrichs, Korso

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sakari Oikarinen Confidentum Oy Transeo Association ASBL Confidentum 2005 Sakari Oikarinen Perheyritysten omistusjärjestelyt ja lakiasianpalvelut, taloudellinen ja

Lisätiedot

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO Sakari Oikarinen Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana sekä liiketoiminnan johtamisen kehittäjänä perheyrityksissä. Suomen Yrityskaupat, joka on Suomen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Suuntana uusi kasvu. Anders Blom 8.9.2010 Salo

Suuntana uusi kasvu. Anders Blom 8.9.2010 Salo Suuntana uusi kasvu Anders Blom 8.9.2010 Salo Eurofacts Oy www.eurofacts.fi www.fleishman.com Perustettu 1989 Suomessa edelläkävijä yhteiskunnallisena neuvonantajayrityksenä Omistus Blom Networks Oy 100

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station 12.2.2010 Train Station 1 Esityksen sisältö Suunnittelun merkitys Vaihdoksen osapuolet Milloin jatkaja on valmis? Luopujayrittäjän tulevaisuuden suunnittelu Miksi

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN

SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen & Kerttu Jäntti & Tapani Lehto & Simo Orpana & Tytti Puukko SUKUPOLVENVAIHDOS HAASTAA PERHEYRITYSTEN OMISTAJUUDEN JA JOHTAMISEN Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä

Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä Jan Sten Train Station Tampere, 27.9.2012 1 Johtajuuden muutokset Yleiskuva johtajuuden ja omistajuuden muutosprosesseista Muutosprosessien keskeisimmät

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten Miksi uutta toimintamallia tarvitaan? Monet kasvuhaluiset valmistavan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 NY-YRITYKSEN NIMI/LOGO VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 Ulvilan lukio 1/7 Toimitusjohtajan katsaus NY-vuodesta Vuosi on olut mielestäni onnistunut. Olen oppinut paljon uusia asioita liittyen yrittäjyyteen.

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Perheyritykset. Mitä tulee mieleen? Miten paljon? Millaisia? Esimerkkejä? Mitä hyvää/huonoa? Mikä merkitys?

Perheyritykset. Mitä tulee mieleen? Miten paljon? Millaisia? Esimerkkejä? Mitä hyvää/huonoa? Mikä merkitys? Perheyritykset Mitä tulee mieleen? Miten paljon? Millaisia? Esimerkkejä? Mitä hyvää/huonoa? Mikä merkitys? Perheyritykset Perheyrityksen määritelmä (Koiranen) - jatkuvuus - omistajakontrolli - vuorovaikutus

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy 050 4000 523 Sakari Oikarinen 1. Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana yleensä konfliktitilanteiden

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot