Haastatteluissa mm. Dallapé. jukka kuoppamäki jussi hakulinen olli lindholm Riku niemi orchestra pate mustajärvi paula koivuniemi

Transkriptio

1 Kotimaisen viihteen puolesta! TANSSIViihde SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI 4/ vsk iskelmän 10-v juhlaristeily M/S Baltic Princess Pääyhteistyökumppanit: lavakauden päättäjäiset Ikaalisten Kylpylässä Liike-energiaa ja iloa dancen tahtiin Haastatteluissa mm. Dallapé Eija Sinikka jukka kuoppamäki jussi hakulinen olli lindholm Riku niemi orchestra pate mustajärvi paula koivuniemi uri Tähkä & Elonkerjuu Nyt ollaan jouten Jone Nikula KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA tanssipaikkaliitteessä: Hirvensuuli, Huittinen Hotelli IsoValkeinen, Kuopio Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hotelli Tallukka, Vääksy Hyvinkään järjestötalo Häijään Tanssikrouvi Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kylpylä Kivitippu, ppajärvi Kärsämäen kataja Puistokulma, Vantaa Rokuan kuntokeskus Shamrock Tikkurila, Vantaa Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vaakuna ravintolat, Kouvola Sokos Hotel Vantaa, Tulisuudelma KONSU, Tampere Tyrnävän seurojentalo Wanhan tanssikellari, Helsinki Vuoksenniskan työväentalo, Imatra Talvikauden pakinassa Martti Heikkilä Positiivarit-palsta Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry:n kenttätutkimus 2010 Nuoret artistit kertovat - Pinnalla pääsy on kovan työn takana Ilkka Vainio - Vauhdikas viisikymppinen Käy Tanssimaan palsta - Tanssi-ilta orkesterin näkökulmasta Minun tarinani Kyllikki Terho - Liikunnan ilo löytyi 63-vuotiaana

2 Päätoimittajan sananen kuva: tuomas marttila hellurei ja hellät tunteet tukkaputkella kohti uutta vuotta Kulunut vuosi on ollut hyvin hektinen. Se on vienyt meikäläistä kuin tukkaputkella ja ensi vuosikin näyttäisi olevan todennäköisesti aivan samanlainen! Tanssiviihde lehden tekeminen on työllistänyt minut 24/7, joten vapaa-ajan ongelmia ei ole juuri esiintynyt. Siitä vähästä ajasta, joka työnteolta on jäänyt, olen yrittänyt pelastaa kodittomia kissoja tulevan talven alta toimien Kissojen katastrofiyhdistyksen ensikotina. Minulle on tärkeää pitää myös ihmissuhteita yllä perheeseen ja sukuun sekä vielä jäljellä oleviin ystäviin että tuttaviin. Tällä kirjoittamishetkellä minulla on hoivissani kolmen oman kissan lisäksi myös kolme ihanaista ja kesyä hoitokissaa. Sulo, Eetu ja Miiru hakevat innolla nyt uutta kotia, jossa he voisivat viettää loppuelämänsä kissanpäivistään nauttien. Jos tunnet tarvetta hankkia lemmikiksesi kissan, minulta voi ja kannattaa sellaista kysyä! itoin lokakuussa toiveikkain mielin jälleen opetusministeriölle kulttuurilehtihakemuksen ensi vuodelle. Jos nyt toisella kerralla vaikka onnistaisi ja ministeriössä ymmärrettäisiin tämän julkaisun mahdollisuudet ja vaikutus suomalaisen viihdekulttuurin puolestapuhujana. Tuen avulla pystyisin tuottamaan entistä enemmän sivuja joka lehteen ja laajentamaan myös lehden saatavuutta kautta maan sekä varmistamaan lehden painokset, jotka näyttäisivät menekin perusteella olevan ensi vuonna vähintään kpl joka numerossa. Mainosmyynti on tässä hetkessä ainoa lehden tulonlähde ja näinä päivinä sillä ei ole helppoa saada elantoaan. Tuen avulla voisimme niin ikään edesauttaa ihmisiä tietoisimmiksi tämän kulttuurimuodon toiminnoista ja innostaa tavalla tai toisella sen pariin mukaan. Jos haluat kantaa oman rokkasi tähän keitokseen tuen saamiseksi, niin käy tykkäämässä Tanssiviihteen Facebook -sivustoa ja kirjaa oma mielipiteesi lehdestä sekä miksi tukea tulisi antaa sinusta juuri Tanssiviihde lehdelle. Olen avannut kyseisen sivuston keskustelut -osioon tätä varten oman keskustelusäikeen. Tarkoituksenani on oheistaa lukijoiden ja yhteistyökumppaneiden lausuntoja hakemuksen liitteeksi. Yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa. Tanssiviihde oli mukana perustamassa myös uutta alan yhdistystä viime lokakuun alussa. THEry toimii huvi- ja elämysteollisuuden puolesta pyrkien alan toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen. Yhdistyksestä löytyy lisää tietoa mm. tämän lehden tanssipaikkaliitteestä. Tapanani on ollut viime vuosina lahjoittaa hyväntekeväisyyteen joulukortteihin varaamani varat. Tänä vuonna kohteena on Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahasto kotimaisen rintasyöpätutkimuksen hyväksi (lisätietoja: roosanauha.fi). Pienistä puroista voi muodostua iso joki. hjoita sinäkin säätiölle itsellesi sopiva summa. Syöpäsäätiön lahjoitustili Nordea , viite 5445 (Roosa nauha -rahasto). OSALLISTU TALVIKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot! Rakastettava uutuus! adukas tyyny- ja peitevalikoima koko perheelle. Quadfill ja Blowfill -kuidut pitävät tyynyt ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu herkille ja allergisille. Suomalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta! JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimittajat: Juha hti juha@tanssiviihde.fi Marika Pietiä marika@tanssiviihde.fi Toimitusneuvosto: Päivi Honkanen SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen Poptori Oy, sse Finska, Jaana Vuorenpää Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011 kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille! Jaana Jande Vuorenpää :) Päätoimittaja Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 4/2010 numeron parhain juttu ja Talven viihtyisin tanssipaikka Suomessa. Kilpailuaika asti! Palkintoina arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline lahjakortti Hki- Tukholma (arvo n. 170 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, Pan Visionin julkaisema Tarja Lunnas -DVD 5 kpl, uri Tähkä & Elonkerjuu Iholla -uutusalbumi 3 kpl (Universal) Markku Aro Anna katse -uutuusalbumi 3 kpl (MTG-tuotanto) sekä Tommi Huovinen Olipa kerran -lauluja uutuuslevy 3 kpl (Finrila), Jukka Kuoppamäki - Kun maailma muuttuu uutuuslevy 3 kpl (Unja Records), Ilkka Vainio sanojen ja tähtien takana - Johtokunnan kokous uutuuskokoelma 3 kpl (AXR) ja Petri aksosen Syvä hiljaisuus uutuuslevy 3 kpl (Warner). Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Kaisa Rautaheimo Kuvassa uri Tähkä Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM (soitot mielellään arkisin klo 10-18) tanssiviihde@tanssiviihde.fi Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, Tampere ; aineisto@tanssiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2011: 1/ helmikuu vko / toukokuu vko / syyskuu vko / marraskuu vko Lehden 1/2011 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset 7.2. mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa, hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla tanssiviihde.fi. Katso lehden ilmoitushinnasto: ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ mm.; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Oy Matkahuolto Ab Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy ja Eastway Oy Lehden 4/2010 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla pienempiä määriä myös vapaajakeluna SUSEL jäsenten toimesta satunnaisissa kohteissa kautta maan. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; ABC Amiraali Kotka K-Supermarket Kankaanpää ABC Anjalankoski Kuopion linja-autoasema ABC Haapajärvi Kylpylä Kivitippu, ppajärvi ABC Hiekkasärkät Kalajoki Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu ABC Härkähovi Somero Kylpylähotelli Peurunka, ukaa ABC Iisalmi Kylpylähotelli Päiväkumpu, ABC Kajaani Karjalohja ABC Karjaa Kylpylähotelli Summassaari, ABC Kemijärvi Saarijärvi ABC Kiikoinen Kyläkauppa Veljekset Keskinen, ABC Kiiminki Tuuri ABC Kippari Hamina Käenkoski, Parkano ABC Kiurvesi hden linja-autoasema ABC Kokkola hden Pesäkallio, hti ABC Koria Linjurin kauppakeskus Salo ABC Kortela, Rauma Lomahotelli Jämi, Jämijärvi ABC Kuortti Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi ABC itila Maalaispuoti Niemelä via ABC Lieksa Malmin työväentalo, Helsinki ABC Majakka Pyhtää Martin Kievari, Hietama ABC Masuuni Karkkila Matin ja Liisan asema / Neste ABC Mikkeli pinlahti ABC Nurmes Merihelmi,Kuivaniemi ABC Pulkkila Merikievari, Tuorila ABC Pyhäjärvi Mikkelin linja-autoasema ABC Savonlinna Neste Aapiskukko Pälkäne ABC Siilinjärvi Neste Häijää ABC Tikkula Pori Neste Iitti / Matkakeidas Kausala ABC Tornio Neste Imatra Korvenkangas ABC Tupos Neste Jämsän Portti ABC Tuulos / S-Hotel Tuulonen Neste Karisto hti ABC Utti Neste Kuhmoinen ABC Vaasa Neste Leppävirta ABC Valkeala Neste Linnatuuli Tervakoski ABC Varkaus Neste Länsituuli Noormarkku ABC Viipurinportti ppeenranta Neste Napapiiri Rovaniemi Anttilan tavaratalo Seinäjoki Neste Paanulinna Kärsämäki Auran Nuortentalo, Aura Neste Pentinkulma Urjala Autokeidas Forssa Nightclub Tähti Oulu Autokeidas Ii Nokian Kerhola Elimäen nuorisoseurantalo Oulun Linja-autoasema Hartola Golf / Linna-Hotelli Pajarinhovi, Kitee Helsingin Linja-autoasema Kamppi Pieksamäen linja-autoasema Hesestoppi, Parkano Piruetti, Tampere Hirvensuuli, Huittinen Porin linja-autoasema Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Puistokulma, Vantaa Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Rantacafe Sammi, Ikaalinen Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Ravintola Galax, Turku Hotelli Kalliohovi, Rauma Ravintola Morgan Kane, Mänttä Hotelli Levitunturi, Sirkka Rokuan Kuntokeskus, Rokua Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Saariselän Kuukkeli Hotelli Sommelo, Kuusankoski Salon VPK talo Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Satulinna, Hattula Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Scandic Kiannon Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Kuohut,Suomussalmi Humppilan lasi, Humppila Scandic, Luosto Hyvinkään Järjestötalo Seinäjoen Matkakeskus Hämeenlinna kaupunginkirjastot S-Market Eura Hämeenlinna linja-autoasema S-Market Jalasjärvi Härkäpakari Oy, Huittinen S-Market Kauhajoki Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä S-Market Levi Ideapark, Lempäälä S-Market Nokia Imatran Kylpylä, Imatra S-Market Pihtipudas Joensuun linja-autoasema S-Market Ruka Jounin Kauppa, Äkäslompolo S-Market Sotkamo Jyväskylän Matkakeskus S-Market Tuulos Järvenpään Kaupunginkirjasto S-Market Urjala Järvenpään linja-autoasema S-Market Vakka-Suomenkatu Uusikaupunki Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola Kankaanpään Kuntoutuskeskus S-Market Vuokatti Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi S-Market Hämeenkyrö Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu S-Market Ikaalinen Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Sokos Hotel Presidentti, Helsinki K-Citymarket Imatra Sokos Hotel Vantaa K-Citymarket Kivihaka Vaasa Sokos Hotelli Tahkovuori K-Citymarket Kuusamo ST1 Kukonlinna, Hollola K-Citymarket ppeenranta Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, K-Citymarket Lielahti Tampere hti, Kuopio, Turku) K-Citymarket Linnainmaa Tampere Tampereen linja-autoasema K-Citymarket Mikkeli Tanhuhovi, Lohja K-Citymarket Pirkkala Tanssikoulu Sulava, Oulu K-Citymarket Päiväranta Kuopio Tanssikrouvi, Häijää K-Citymarket Raahe Tanssipaviljonki Tulenliekki, K-Citymarket Riihimäki Heinävesi K-Citymarket Turtola Tampere Tanssiravintola Jyväshovi K-Citymarket, Salo Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Kemin Kulttuurikeskus, Iris Café Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Kisaranta, Kangasala Teboil Tähtihovi, Heinola Kokkolan linja-autoasema Turun Linja-autoasema Koskikartano, Hämeenkoski Tyrnävän seurojentalo Kouvola Matkakeskus Valkeakosken Matkailutoimisto Kouvolan Kuntotalo Valtatie 2, Harjavalta Kruunupuisto, Punkaharju Wanhan Tanssikellari, Helsinki K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala K-Supermarket Kangasala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi Vuoksenniskan työväentalo, Imatra K-Supermarket Loimaa Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo K-Supermarket Mainio Ähtäri Yyterin Kylpylä, Pori K-Supermarket Minttu Saarijärvi 2 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010

3 laulu on elämän lahja Jokainen kai pohtii joskus elämänsä ja työnsä tarkoitusta. Kun mietin aihetta levytuottajan perspektiivistä, etuoikeuteni on saada elämääni lisämerkitystä ja syvempiä sävyjä taiteentekijöiden sielusta. Jokaisella levyllä on aina tarkoitus ja merkitys. Valitettavan usein nykyistä levytuotantoa ohjaa kvartaalikapitalistinen nopea voiton tavoittelu. Kun artisti on kuuma, satunnainen suosio rahastetaan. Tarkoitus sekin, mutta tällainen tuoretavarakauppa asettaa tuotteeseen viimeisen myyntipäivän muutaman kuukauden päähän. Sen jälkeen artistia pannaan halvalla alelaareihin ja teos kuolee. Levylaman syy on ahneudessa! ulun tulee olla lahja taiteen tekijältä kuulijalle, muuten kuluttajalta riistetään nautinto ja taiteilijalta antamisen ilo. Kun tuotantoon luodaan merkitys, levy kestää ajassa. Haluan nähdä tallenteet mieluiten säilykkeinä, jollaisen voi naukkaista aina kun siltä tuntuu. Aina ei tunnu heviltä tai hempeältä, vaan todellinen onnenpekka tarvitsee lätyn joka lähtöön. Kaikkien ei myöskään tarvitse tykätä kaikesta, joten kriitikoiden pitäisi myös lakata masentamasta kulutusta. Mitä enemmän ja täysipainoisempia levyjä markkinoilla on ja mitä helpompi niitä on ostaa, sen enemmän on ihmisillä iloja ja keikoilla väkeä. Kun kokosimme Tapani Pertun kanssa hänen musiikillista perintöään, levylle syntyi Tapanin haluama tarkoitus säilöä laulut, joista hänen yleisönsä on eniten pitänyt. Juuri julkaisun kynnyksellä hänen Karri -poikansa kuoli. Tapani osoitti levyn Karrin muistolle antaen julkaisulle vielä syvemmän merkityksen. Tyyne & Martta vapauttivat ilosteltavaksi vaietun totuuden Kuumilla Aalloillaan. Keski-ikäinen nainen on alati uusiutuva luonnonvara ja potentiaali viihteen kuluttaja. Iki-ihana Cat Cat halusi myötäelää ikätoveriensa kanssa ja alkoi laulaa aikuismaisesti arvoista. Syntyi upeaa ikivihreää elämystuotantoa. Viimeisin projektini sisälsi jopa tragiikkaa, kun Danny meinasi kuolla käsiin kesken levynteon. Niinpä levyllinen Dannyn parhaita hittejä sai kirkkaan kruunun uutuusmestariteoksesta Elän ja ulan. Se tehtiin mittatilauksena nimeään myöden kiitollisuudesta elämälle. Toisin kun kirjailijalla, levy ei ole taiteilijan ainut vuorovaikutus yleisöönsä. Taiteilijaa tai markkinoita ei saa ulosmitata, sillä levy on dokumentti. Kuluttaja on kuningas, joka on jo osoittanut, että ylihinnoilla on ahneen passivoiva loppu. Rohkaiskaa asiakaspalvelun ymmärtäviä artisteja ja kauppoja kääntämään ahne tuoretavarakauppa kestävän kehityksen kulttuuribisnekseksi. Huhut levybisneksen kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Juuri perustamamme THEry on suomalaisten vastuunsa tuntevien viihdeammattilaisten yhteisö, joka tarjoilee arvoja Avainlipun alta. Avainlippu-levyn kautta taide ja taiteilijat huikkaavat vielä pilven reunalta Aleksis Kiven rinnalla; minä elän! Poptori Oy, Erkki Puumalainen TANSSIKOULU Happy Dance Tanssin iloa kaikille! SisÄllysluettelo Tässä numerossa mm. 4 Kauden pakina - Martti Heikkilä 5 Nuoret artistit kertovat Pinnalle pääsy on kovaa työtä Uusia jakelupaikkoja Nroista 3-4/2010 alkaen; Porin linja-autoasema, Hämeenlinnan linja-autoasema, Joensuun linja-autoasema, Järvenpään linja-autoasema, Kokkolan linja-autoasema, Kuopion linja-autoasema, hden linja-autoasema, Mikkelin Linja-autoasema ja Pieksamäen linja-autoasema, S-Market Ruka Rukatunturi, K-Supermarket Kangasala, K-Supermarket Minttu Saarijärvi ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA tenavat terävinä hukkainvestointi Vierailimme veljeni luona, eivätkä lapset tahtoneet millään keksiä tekemistä. Kuljeskeltuaan ympäri taloa he vihdoin kysyivät veljeltäni: Onko teillä piirustuspaperia? Kun saivat kielteisin vastauksen, niin 5-vuotias tokaisi: Miksi teillä on sitten kyniä? tavoite kohdallaan Tarjolla oli lihapullia, jotka olivat jokaisen neljän lapsemme herkkua. Kysyin, kuinka monta lihapullaa kukin haluaa. Kaikki kiirehtivät kilvan ilmoittamaan jonkin lukumäärän, kunnes 4-vuotias tyttäremme räjäytti potin unohtumattomalla määrittelyllään: Mä ainakin haluun enemmän kuin saa. perfect Jussi (11v.) valisti isäänsä: Tiesit sä iskä, ettei täydellistä ihmistä voi olla olemassakaan, koska jos vaikka on kaikissa asioissa täydellinen, mutta viat puuttuu, niin ei ole täydellinen. hyvä iskä! Olen saanut ihanan iltatähden. Ekaluokalla opettaja pyysi lapsia kertomaan millainen isä heillä on. Tyttäreni kuunteli aikansa kun toiset leuhkivat isistään. Sitten hän viittasi innokkaasti ja kertoi hyvin ylpeänä: Mun isäni onkin 60-vuotias ja sillä on tyrä. Tämän jälkeen tuli tyrmäävän hiljaista eikä kukaan enää kyennyt laittamaan paremmaksi. uusinta Risto oli kirjoittanut kotiaineen, jonka nimi oli minun kissani. Opettaja luki hetken aikaa ja sanoi: Eikös tämä ole se sama aine, jonka veljesi kirjoitti viime vuonna? Risto vastasi empimättä: Voi olla, mutta sama on kissakin. onnekkaasti yhdessä Olimme lasten kanssa viemässä kynttilöitä isovanhempieni haudalle, kun Joona (4v.) kiinnostui asiasta ja alkoi kysellä hieman tarkemmin. Selitin, että viemme kynttilöitä mummun ja vaarin haudalle. Joona oli hetken hiljaa ja totesi sitten innostuneena: Onpa käynyt hyvä säkä kun on sattunut mummu ja vaari kuolemaan samaan monttuun! liian ahkera? Perheen isä oli jäänyt työttömäksi. pset kyselivät mitä se tarkoittaa ja heille kerrottiin, että isältä loppuivat työt. Mari (4v.) tokaisi iloisena: Meidän isi on ollut reipas, kun on tehnyt kaikki työt loppuun! -Paula vakauden päättäjäiset Viihdekansa bailasi ja palkitsi Jukka Kuoppamäen Sävelkynä toimii edelleen Ilkka Vaino Vauhdikas viisikymppinen Jussi Hakuliselta soolo Ei kompromisseja Yö-yhtyeen Olli Lindholmia Vexi Salmen sanoin Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Tomi Metsäketo, Markku Aro, Pasi Hailio ja Mustalintu Liike-energiaa ja iloa Dancen tahtiin ARTIKKELIT ERIKOISARTIKKELIT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE aihealueittain 3

4 teksti: martti heikkilä / kuva: markku Mattila TALVIKAUDEN PAKINA - MARTTI HEIKKILÄ etiikkaa Erään hotellin aamiaisella kuulin äskettäin vieressäni käydyn keskustelun. Joku perheenisä kehuskeli, että heillä katsellaan nykyisin ilmaiseksi uusia elokuvia, kun pojat ovat niin taitavia niitä netin kautta imuroimaan - hän itse ei osannut. Isän äänessä kuulsi ylpeys. Canal Plus, KinoTV, Elisa Viihde tai Anttilan dvd-osasto ovat siis heidän perheessään tarpeettomia ja rahaa säästyy vaikka isomman telkkarin ostoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esitti äskettäin etiikan ottamista uudeksi oppiaineeksi kouluun. Nyt näyttää siltä, että etiikan vastustajat pääsevät niskan päälle ja esitys pannaan naftaliiniin ainakin muutamaksi vuodeksi. Tuo kuulemani keskustelu osoittaa, että vaikka etiikasta ei vielä omaa oppiainetta tulisikaan, opettajien ja muiden kasvattajien tulisi ottaa eettiset arvot vakavasti. Ensimmäiseksi monien vanhempien tulisi tarkistaa omia asenteitaan. Viime vuosisadan loppupuolelle asti lait säädettiin sillä periaatteella, että niiden noudattamista myös valvottiin. Jos lakia rikkoi, siitä seurasi rangaistus. Tässä oli myös huonot puolensa. Moni oppi ajattelemaan, että lakia täytyy noudattaa vain silloin, jos on riski kiinnijäämisestä. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on säädetty paljon sellaisia lakeja, joiden noudattamista ei käytännössä pystytä valvomaan. Periaatteeksi on myös tullut, että vaikka poliisi sattuisikin rikkeen huomaamaan, siitä ei seuraa kuin ystävällinen huomautus. Esimerkiksi turvavyön unohtaminen, kännykkään ajaessa puhuminen tai lievä ylinopeus ovat liikenteessä tekoja, jotka tiedämme periaatteessa laittomiksi. Mutta välistä tuntuu ajateltavan, että poliisin velvollisuus olisi hyvissä ajoin informoida kansalaisia, jos näistä jonkin tehoiskun aikana Martti Heikkilä on musiikintekijä, toimittaja ja lauluntekijäkouluttaja. sakotetaan. Nykyisin on tullut tavaksi sanoa, että eduskunnan säätämät lait edustavat yhteiskuntamme eettistä koodistoa siitä, mitä pidetään moraalisesti oikeana ja mitä vääränä. Eettisten arvojen lisäksi eduskunta pitää yhä enemmän huolta myös itse kunkin turvallisuudesta ja terveydestä. Pyöräilijän kypäräpakko tai tiukkenevat tupakointikiellot ovat jo esimerkkejä siitä, että lailla pyritään estämään myös yksilön itselleen tekemiä vahinkoja. Tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskus on eri alojen taiteilijoiden, tuottajien ja kustantajien järjestö, joka tekee Suomessa työtä tekijänoikeuksien kunnioittamiseksi. Yhdistyksen nettisivulta www. antipiracy.fi löytyy paljon kansantajuista tietoa siitä, mitä netissä saa tehdä ja mitä ei. Sivulta löytyy myös varoittavia esimerkkejä siitä, millaisia rangaistuksia ja vahingonkorvauksia tekijänoikeusvarkaudesta voi seurata tavallisillekin ihmisille. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että eduskunnan tulee mitä pikimmiten säätää sukupuolineutraali avioliittolaki. Yhtä ehdottomasti olen sitä mieltä, että Suomen tekijänoikeuslakia täytyy noudattaa. Suomenkielisen musiikin markkinat ovat jo muutenkin suojelun tarpeessa. Ja valitettavasti minun on toistaiseksi oltava myös sitä mieltä, että tekijänoikeuksien varastamisesta täytyy jäädä kiinni ja siitä täytyy seurata riittävä rangaistus, jotta ryövärit saadaan kuriin. Mieluimmin kuitenkin uskon oikeanlaiseen eettiseen keskusteluun ja kasvatukseen, jonka avulla opimme kunnioittamaan toisen omaisuuden koskemattomuutta, olipa kyse autosta, kadulta löytämästämme lompakosta tai tiedostomuotoon pakatusta elokuvasta tai äänitteestä. Etelämpänä Euroopassa en ole törmännyt kauppoihin, joissa saisi itse punnita hedelmänsä. Reissusta palattua on aina voinut olla ylpeä siitä, että meillä sentään voi hedelmänostajien rehellisyyteen ainakin noin enimmäkseen luottaa. Saksalainen kauppaketju Lidl on tosin tuonut meille jo tyylin, jossa hedelmät punnitaan kassalla. Mitäpä jos antaisimme poliisien ja oikeuslaitoksemme keskittyä niin sanottujen vakavampien rikosten torjuntaan ja pidettäisiin yhteisesti etiikkamme sen verran korkealla, että noudatamme lakeja ihan vapaaehtoisesti ja hyvillä mielin. teksti: markku aksonen,suomen ohjelmatoimistot ja agentit r.y. Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit r.y:n kenttätutkimus 2010: tanssipaikat kovan haasteen edessä Mietin hetken sitä, miten muotoilen otsikon, sillä tutkimustulos antaisi aihetta synkempäänkin lööppiin. Olemme teettäneet tutkimustamme jo useita vuosia (yhteistyössä Teoston, Muusikkojen liiton ja EK:n kanssa) ja trendi on ollut selkeä: tanssi- ja iskelmämusiikin käyrät osoittavat alaspäin sekä ostajien että myyjien ennusteissa.. Kyllä se vielä soi, mutta... Tanssi- ja iskelmämusiikki on edelleen käytetyin lajityyppi tanssipaikoilla, ravintoloissa, laivoilla, tapahtumissa, jne., eli putoaminen on lähtenyt korkealta. Tällä hetkellä noin puolet vastaajista käytti sitä vähintään kerran viikossa. Suomessa on vajaa 400 paikkaa, jossa tanssitaan vähintään 10 kertaa vuodessa elävän musiikin tahdissa. Mukaan on laskettu ravintolat, laivojen iskelmälähdöt, tapahtumat, jne. Näistä tanssipaikkoja on noin160 ja lavoja noin 100. Osa on hyvin paikallisia ja esiintyjät nk. oman kylän tyttöjä ja poikia. Tutkimuksessa keskityttiin kuitenkin niihin paikkoihin, jotka käyttävät nimekkäämpiä esiintyjiä ja ovat toimistojen / agenttien asiakkaita. sku loivenee, mutta jatkuu! Tanssimusiikin ennuste on ollut miinusmerkkinen jo monta vuotta. sku loiveni tänä vuonna, mutta on edelleen yli 10 %. Tämä tarkoittanee sitä, että laji vähenee muualla kuin tanssipaikoilla, eli keskittyy jälkimmäiseen tässä voi nähdä mahdollisuudenkin? Syyllisiä haetaan On asioita, joihin ei voi vaikuttaa: väestön ikärakenne, suhdanteet, säät, vapaa-ajan muu tarjonta, maantiede, jne. Niistä piipittäminen turhaa. Sitten on nämä ahneet ohjelmatoimistot, kuten Aamulehden jutussa joitakin aikoja sitten repäistiin eräiden järjestäjien suulla. Siitä olisi hetikin voinut kirjoittaa vastineen, mutta kun syyllisyytemme lienee ikuisesti kiveen hakattu, totean vain nämä faktat: kalleimmat esiintyjät tanssipaikoilla ovat ne artistit, joiden myynnin hoitaa joku muu kuin ohjelmatoimisto hinnan asiakkaalle määrää artisti, joka on toimiston/ agentin asiakas kaikki ei ole riippuvaista esiintyjistä jos paikalla ei ole omaa vetovoimaa, ei sitä sinne voi kukaan tuoda Liittomme jäsenistä noin kolmasosalla on tanssipaikkaasiakkaita ja olen varma siitä, että niitä kaikkia kiinnostaa myös asiakaskuntansa hyvinvointi. Mielikuva lavatansseista Olen melko syyllinen siihen, että TV2:lla pyörii Kesäillan valssi -niminen tanssiohjelma. Olen aikanaan, yhdessä YLE:n viihteen legendaarisen tuottajan, Jouko Konttisen kanssa, käynnistänyt, tuottanut (ja tilannut) useita vuosia sitä, kuten myös edeltäjäänsä Sataman Valot -sarjaa ja näiden talviversiota Huvin vuoksi. Olen joskus saanut niistä oikein tunnustuksenkin Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitolta. Ilmeisesti ideamme on ollut kantava, kun valssi jatkuu ruudussa edelleen, keräten kohtuulliset yleisömäärät joka kesä. Tekijät ovat vaihtuneet, mutta idea ei muutu. Hyvä näin. Usein kuitenkin valitellaan sitä, että tämä tanssiohjelmien viimeinen mohikaani luo väärää mielikuvaa tansseissa käyvän yleisön iästä ja tyylistä; paikkakunnat vaihtuvat, mutta samat linssiluteet pyörivät parketeilla. YLE:n on vaikea tehdä tälle asialle mitään, jo yhtiön julkisen palvelun asemointinsakin vuoksi, mutta jos asia on ongelma, niin ratkaisun pitää löytyä järjestäviltä osapuolilta tai tyytyä nykytilaan. Mitä voisi tehdä? En itse ole (anteeksi, mutta tunnustan..) tansseissa kävijä, paitsi aikoinaan sadoilla soittokeikoilla. Neuvon siis kuulo-puheiden ja mielikuvien pohjalta. suvaitsemattomat ilonpilaajat peilin eteen Yleisö koostuu yleensä hyvin erilaisista ihmisistä ja aina välillä esiintyy pieniä yhteentörmäyksiä niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla. Tansseihin lähdetään ennen kaikkea viihtymään ja pitämään hauskaa. Olisi tärkeää, että jokaisella olisi mahdollisuus nauttia tästä ajastaan omalla tavallaan mutta kuitenkin toisten kanssaihmisten hyvinvointi huomioiden. Suvaitsevaisuutta olisi hyvä lisätä, puolin ja toisin. Kohtele muita kuin toivoisit itseäsikin kohdeltavan, äläkä ole ennakkoluulojesi vanki ja ilonpilaaja! säpinää Tanssien yhteydessä puhutaan kauniisti perinteestä, kulttuurista, hyvästä liikunnasta, harrastuksesta, jne. Mihin on unohtunut erotiikka? Eikö aika moni hae sieltä muutakin kuin rasvanpolttoa? mediavalinnat Moni palveluala on laajentanut mainontaansa sanomalehdistä myös muihin välineisiin. Tanssipaikat ovat uskollisia paikallisille sanomalehdille, mutta tavoittaako se yksin kaikki halutut kohderyhmät? yhteistyö Aina silloin tällöin syntyy joku tanssipaikkojen muodostama ryhmä, joka hajoaa ensimmäiseen keskinäiseen reviiririitaan. Nämä ryhmät ovat pääosin pyrkineet ostokartelliin kannattaisiko miettiä vähän muitakin näkökulmia ja uusia ideoita? Tanssipaikoilla tehdään ansiokasta vapaaehtoistyötä monen hyvän harrastuksen ja asian puolesta. Olen varma siitä, että yksikään liittomme jäsen ei halua niiden voivan huonosti. Tilanne on kuitenkin vaikea ja monella aito hätä. Haaste on kova, mutta ei mahdoton. Nyt ei kaivata syyllisiä, vaan uusia ideoita ja yhteistyötä. HUOM! Kenttätutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan vielä tämän loppuvuoden aikana ohjelmatoimistot.fi -sivustolla. 4 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010

5 teksti: juha lahti / kuvat: jaana vuorenpää ja paula huvinen Nuoret artistit kertovat pinnalle pääsy on kovaa työtä Maassamme on valtava määrä uskomattoman hyviä kevyen musiikin esittäjiä. Kun väestöpohja on kuitenkin pieni, ja tarjontaa artisteista paljon, ei kaikille löydy tilaa piikkipaikalta vaikka halua sinne olisikin. Uudet artistit kertovat, millä keinoin he raivaavat tietään menestykseen. Sanna-Mari Titov kuuluu siihen laulajakaartiin, jotka tekevät työtä niin sanotusti puoliammattilaisena, eli keikkailu ei vielä tuo riittävää elantoa. Pyrkimys täysammattilaisuuteen kuitenkin on kova. Koska pelkästään levymyynti ei Suomessa useimpia artisteja elätä, pitää leipä saada musiikin muilta osa-alueilta. - Keikkailusta se elanto pääosin tulee. Niinpä artistilla pitää olla takanaan hyvä ja ammattiatitoinen orkesteri, jonka kautta saavutetaan ajan myötä keikkasuosiota. Hyvä bändi on itse asiassa kaiken a ja o, Titov kertoo. Pelkästään hyvä bändi ei yksinään kuitenkaan takaa riittävää keikkamäärää, vaikka sen merkitys ensiarvoisen tärkeä onkin. Myös muiden osatekijöiden olemassa olo ja saumaton yhteistyö ovat Titovin mukaan tärkeitä asioita. - Hyvä keikkamyyjä on tietenkin se, jonka kautta niitä esiintymisiä saadaan. Myös muiden taustahenkilöiden ja -tahojen ammattitaito on ratkaisevaa. Näillä Sanna-Mari Titov korostaa lähinnä hyvän levyyhtiön ja mediakontaktien merkitystä. Onhan se itsestään selvyys, että pinnalle pääsemiseksi artistin pitää sekä kuulua että näkyä. - Kyllä hyvän hittibiisin löytäminen tai tekeminen on ensiarvoisen tärkeää. Ilman sitä ja runsasta radiosoittoa uuden artistin lanseeraaminen on lähes mahdotonta. Itsekin olen kyllä julkaissut jo useamankin Sanna-Mari Titov ja Jukka Huhta ovat molemmat vielä uransa alkutaipaleella. Artistin työ vaatii monipuolista osaamista ja tietotaitoa sekä ennen kaikkea uskoa siihen, mitä tekee. Kun sydän niin sanoo, ei periksi anneta! singlen, mutta edelleen etsin hyviä pop-/rock- tyyppisiä kappaleita. Paljon on artistin pinnalle pääsyssä myös sellaista, mitä ei voi etukäteen suunnitella ja toteuttaa, vaan tiettyjen asioiden pitää olla luontaisesti olemassa. - Visuaalisuus ja energisyys esiintymisissä on aina ollut minulle valttikortti. Vaikka pikkutyttönä olin niin ujo, etten kehdannut laulaa kuin metsässä puille, niin nyt olen keikoilla sellainen väsymätön duracel -pupu. Mielikuvaharjoitteita Juuri hyvien kappaleiden saaminen radiosoittoon on myös Jukka Huhdan mielestä se, joka ruokkii parhaiten suosion kasvua. - Olen siitä hyvässä asemassa, että kappaleeni ovat päässeet hyvin radioiden soittolistoille. Se on tuottanut automaattisesti myös haastattelupyyntöjä, vaikka en niitä itse olekaan varta vasten yrittänyt saada, Huhta kertoo. Orimattilasta lähtöisin oleva Jukka Huhta on saanut varhaisimmat kokemuksensa laulamiseen jo lapsikuoroajoilta. - Kuorossa laulamisessa on sosiaalinen aspekti tärkeää. Sain myös jo silloin sooloosuuksia laulettavakseni, joten se on antanut hyvää pohjaa artistiuralleni. Jukka Huhdan tausta laulajana on muutenkin monipuolinen ja rikas. Klassisen laulun opintojen lisäksi häneltä löytyy useampiakin bändikokoonpanoja eivätkä hevibändin solistin tehtävätkään Tommi Huovinen elättää itsensä muusikon työllään. Luja usko musiikkiin on vienyt tätä miestä jo varsin menestyksellisesti eteenpäin. ole vieraita. Nyt on kuitenkin pääpaino oman soolouran kehittämiselle. Keikkailusta se elanto pääosin tulee. Niinpä artistilla pitää olla takanaan hyvä ja ammattiatitoinen orkesteri, jonka kautta saavutetaan ajan myötä keikkasuosiota. - Keikat pitää hoitaa aina niin, että niistä jää hyvä mieli sekä itselle, että yleisölle. Teen aina mielikuvaharjoitteita esiintymisistä. En kuitenkaan esimerkiksi suunnittele mitään spiikkejä etukäteen, koska ne tulevat sitten keikkatilanteessa luontevasti, ja ruokkivat itsestään vuorovaikutusta esiintyjän ja yleisön välillä. Keikat pitää hoitaa aina niin, että niistä jää hyvä mieli sekä itselle, että yleisölle. Myös Jukka Huhta pitää tärkeänä taustalla toimivan ryhmän panosta urakehitykselle. - Minulla on ollut siinä mielessä onni myötä, että ensi keväänä ilmestyvän albumini taustalta löytyy muun muassa Petri Munck, ja muuten taustatyötä tekevät Sony Music ja Auraviihde. Mutta kyllä se kaikki loppupeleissä lähtee siitä, että artisti itse hoitaa työnsä kunnialla. Suhteet avainasemassa Tommy Huovinen ei vielä ole noussut nimenä ihan kevyen musiikin terävimpään kärkeen, mutta mies itse on varsin tyytyväinen siitä, että pystyy elättämään itsensä musiikilla. Tämän mahdollistaa monipuolisuus esiintymisissä. Taustalta löytyy yhteyksiä muun muassa Yölintu- yhtyeeseen ja mies on myös Aarne Tenkanen & Tempuntekijät jäsen. - Tein joitakin aikoja sitten valinnan siitä, millä elätän itseni. Vaaka kallistui musiikkiin, ja olen ollut valinnan suhteen tosi tyytyväinen. Nyt pystyn keskittymään työhöni täysillä, Huovinen kertoo. Trubaduuri-, duo- ja bändikeikkoja tekevä Huovinen kertoo, että mediajulkisuus on musiikkielämässä yksi tärkeimmistä asioista. - On eduksi, jos naama on säännöllisesti esillä eri paikoissa, artisti mainitsee. Sen lisäksi hän mainitsee suhteiden tärkeyden suosion saavuttamisessa. - Suhteet eri suuntiin ovat tämän alan avainkysymys. Musiikkimaailma on tosi raakaa bisnestä. Olen itse ollut kahdessakin eri radiossa töissä, ja tiedän kyllä, miten uusia artisteja soittolistoille lobataan. Sanoisin, että paljon jää hyvää musiikkia kuulumattomiin, koska rahalla on niin suuri vaikutus näihin asioihin. Ja kyllähän rahalla aina pinnalle pääsee, mutta onko se suosio kestävää, onkin eri juttu. Muillekin sävellystyötä tekevä Huovinen uskoo rehellisyyden kantavan hedelmää parhaiten. - Täytyy uskoa siihen, mitä tekee. Nöyrä pitää olla, mutta nöyristellä ei saa. Ja pitää seisoa aidosti tekojensa takana! 5

6 Iskelmän ohjelmapäällikkö Ari Ojala vieressään SBS Finland Oy:n toimitusjohtaja Leena Puntila. Paula on ROCK, sanoo Pate Mustajärvi vieressään seisovalle aina upealle Paula Koivuniemelle. Pop-jazz laulua Jyväskylän konservatoriossa opiskeleva ja keväällä valmistuva Jenna Bågeberg viimeistelee parhaillaan tammikuussa ilmestyvää levyään. Neljännen levynsä juuri julkaissut Tommi Soidinmäki valmistautuu puolestaan euroviisuihin ja omalle joulukonserttikiertueelle. Festareiden yhteydessä tapaa paljon kollegoita. Täällä eri genrejen artistit sekä yleisö sekoittuvat sopivassa suhteessa. Iskelmän toimituksesta koostuvan Nauravat Nakit kamarikuoron musiikki bistää bilejalat lentoon. Viimeisin dy Gaga biisi iskee suoraan huumorin suoneen. teksti: petri tuunainen ja Kuvat: jaana vuorenpää iskelmä 10 vuotta parhaita kotimaisia ja kevyen musiikin klassikoita Iskelmä juhlisti 10-vuotista taivaltaan synttäriristeilyllä Baltic Princessillä lokakuuta. Baltic Princess on lastattu täyteen kotimaisia tähtiartisteja Paula Koivuniemen ja Popedan johdolla. Leppoisaa juhlatunnelmaa lisäsivät juontajista koostuva kamarikuoro Nauravat Nakit. SBS Finland Oy:n toimitusjohtaja Leena Puntila muistelee radion syntyvaiheita, jotka perustuvat vuonna 2000 tehtyyn tarkkaan markkinatutkimukseen. Sen perusteella näytti siltä, että radiomaailmassa oli Iskelmän kokoinen aukko. Syntyi parhaat kotimaiset ja kevyen musiikin klassikot. Aloitimme Kotkassa, mistä toimintamme levisi nopeasti Turkuun ja Tampereelle ja ennen pitkää valtakunnalliseksi. Tänä päivänä meillä on hyvin vahva brändi ja kuuntelijasuhde kattaen noin 1,1 miljoonaa kuuntelijaa viikossa. Tulemme myös jatkamaan suomalaisen iskelmämusiikin lipun kantajana. Meidän asiamme on se, että suomalainen musiikki elää ja voi hyvin! Iskelmän ohjelmapäällikkö Ari Ojala toteaa puolestaan koko toiminnan kehittyneen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Mutta mitä kuluneiden kymmenen vuoden aikana on iskelmän genressä tapahtunut? Näkyviä asioita ovat olleet muun muassa uri Tähkä, Juha Tapio tai Yön näyttävä uusi tuleminen koko kansan suosikiksi. Kuluneen kesän aikana Iskelmässä on myös soinut lauluja, joiden tekijöitä ovat olleet esimerkiksi Toni Wirtanen, uri Ylönen ja Paula Vesala. Olisiko tällainen ollut mahdollista vielä kymmenen vuotta sitten, Ari Ojala? Ei olisi tullut kysymykseenkään saati että he olisivat tehneet sen omalla nimellään. Nykyään musiikin tekemiseen on tullut ylpeyttä ja sen tuotantoihin satsataan enemmän kautta linjan. Jotain radion hengestä kertoo sekin, että alusta lähtien sen toimittajat ovat heittäneet peliin myös itsensä huumoripitoisen kamarikuoronsa Nauravien nakkien myötä. Juhlaristeilyllä nähtiin ja kuultiin tuore parodia dy Gagasta. Nauravat Nakit on yksi merkki toimituksemme hengestä ja siitä millainen meininki meillä on. Se kertoo myös yhteisöllisyydestä yleisön kanssa. Yleisö ymmärtää sen olevan huumoria eikä niin vakavasti otettavaa. Emmehän ole kukaan täydellisiä... Todellinen menopeliyhdistelmä Juhlaristeilyn odotetuin esiintyjä oli ehdottomasti pakan totaalisesti räjäyttänyt Popeda. Iskelmällä on tunnetusti hyvät bileet. Meidät kutsuttiin tänne töihin ja me vedetään silloin täysillä, kiteyttää suomennettuja Johnny Cashin lauluja viimeksi levyttänyt Pate Mustajärvi. Paula Koivuniemi ehti risteilylle parahiksi työntäyteiseltä New Yorkin matkalta, jossa kuvattiin hänen elämästä ja urasta kertovaa dokumenttia. Iskelmän juhlaristeilyllä Paula ei ollut suinkaan ensimmäistä kertaa. Iskelmä on radio, jolla on ollut avainasema minun menestyksessäni kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Minuahan pyydetään nykyään haastatteluihin jopa Radio Rockiin ja Novalle. Ei minulla sinne olisi ollut aikaisemmin mitään asiaa, Paula naurahtaa. Iskelmän toiminnassa Paula kertoo ihailevansa radion ottamaa rohkeaa linjaa laajenta- 6 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010

7 SOUVAREIDEN LEVYT KOTIPOSTIISI HELPOSTI JA NOPEASTI NETISTÄ LASSE HOIKAN UUSIN JOS SINÄKIN TAHDOT SOUVAREITTEN LAMPELAN JUKAN UUSI SUN LUO Iskelmä elää tällä hetkellä vahvaa muutosvaihetta. Sen rajat ovat leviämässä molempiin suuntiin. Uudentyyppisiä iskelmäartisteja tulee paljon ja he voivat esiintyä paljon muuallakin kuin tanssilavoilla, kertoo Iskelmäfestivaalia sekä Iskelmäartisti-kilpailujen järjestäjänä toimiva AP Kuismin. Kuvassa myös aviopuoliso laulaja Eija Kantola. malla musiikkia. Tosiasiahan on se että rock ja iskelmä ovat hirveästi lähentyneet toisiaan. Eppu Normaali, Popeda ja Yö ovat hienoa rock-musiikkia mutta jonkun korvissa myös iskelmää. Myös viimeisimmällä levylläni Rakkaudesta kuulee sanoituksista, kuinka hienoja lauluja rokkarit ovat tehneet. Kaihomusiikin sympaattinen tulkki Uudentyyppistä suomalaista iskelmää edustava Tuure Kilpeläinen iloitsee siitä, että hänet on vihdoin noteerattu myös laulajana. ineet ovat lyöneet eri puolille Suomea ja ihmiset alkavat tuntea lauluni. Nyt tuntuu siltä, että minulla on tässä sittenkin jokin tehtävä! Kaihomusiikiksi tyylinsä nimeävän laulajan bändikin on nimeltään Kaihon Karavaani. Jos Amerikassa on blues ja Espanjassa flamenco niin meillä Suomessa on kaiho. Vaikka kaiho viittaakin surumielisyyteen, voi siihen sisältyä myös ilakoivaa riemua, jopa rettelöintiä. Pidän ennen kaikkea surullisesta kauneudesta kaikessa musiikissa. Ilman sitä musiikki ei välttämättä puhuttele minua. Uuden iskelmän sanansaattajat Iskelmä järjesti vuonna 2009 ensimmäisen oman artistikilpailun. Tapahtuma järjestetään kesäisin Jämsässä järjestettävän suuren Iskelmäfestivaalin yhteydessä. Iskelmäartisti kilpailu on yksi festivaalin pääohjelmanumeroista. Jo ensimmäisenä vuonna kilpailuun otti osaa noin 400 osallistujaa ja luvut ovat huikeassa kasvussa, kertoo kilpailun järjestävissä tahoissa toimiva AP Kuismin. ulava radiotoimittaja Mikko Siltala toteaa Iskelmän toimituksen olevan hänelle toinen koti ja perhe. - Kaikki ovat hyviä ystäviäni ja teemme paljon asioita myös vapaa-ajalla. Kaikkien kanssa voi keskustella muutenkin kuin työasioista. Taustalla Iskelmäartistit Jouni Apajainen ja Pasi Vainionperä. Historian ensimmäiseksi Iskelmäartistiksi valittiin lempääläinen Pasi Vainionperä. Kilpailuvoitosta uralleen huiman nosteen saanut laulava perheenisä sai heti ensisinglestään hitin Rakkaudessa suuria. Tuo laulu merkitsee minulle samaa kuin Satulinna Jari Sillanpäälle. En tule varmastikaan tekemään yhtään keikkaa, missä en tätä laulua laulaisi ja se ei suinkaan haittaa sillä rakastan tuota laulua itsekin. Juhlaristeilyllä oli mukana myös tuorein Iskelmäartisti 2010 Jouni Apajainen, joka esitti kahtena eri versiona uuden elämänmakuisen laulunsa Taivas ja maa.. Haen musiikilta intiimimpää lähestymistapaa, jotta siitä syntyisi vuorovaikutusta ja keskustelua minun ja yleisön välille. Kitara ja laulu ovat yksi alue, millä pärjään enkä välttämättä edes haikaile isommille estradeille, Jokioisilla asuva perheenisä kertoo. Takaisin 1970-luvulle? Annika Eklund on nykyään myös 2-vuotiaan Nuutti-pojan äiti ja kertoo tehneensä kesän aikana myös uuden aluevaltauksen musikaalin tähtenä Valkeakoskella. Uusi singleni Niin pieni julkaistiin syyskuussa ja nyt kasaamme materiaalia seuraavaa pitkäsoittoa varten. Tästä levystä on tulossa minulle selkeästi omakohtaisin. Sen tekstit kertovat omasta tahdosta sekä matkastani aikuisuuteen ja äitiyteen. Päätoimisesti laulajana työskentelevä, mutta myös Iskelmän toimittajiin alusta lähtien kuulunut Mikko Siltala julkaisee puolestaan alkuvuodesta uransa ensimmäisen pitkäsoiton. UUDEN SUOSITUN LAPPILAISEN JARKKO HONKASEN CD ILLAKSI KOTIIN PUH.TILAUKSET Souvareista ilmestyy kirja vuoden alussa Etu ennakko-tilaajille! TILAA JO NYT. Iskelmämusiikki on palannut selkeästi takaisin 70-luvun suuntaan, jolloin ei ollut selkeätä kategoriaa siitä, mikä on iskelmää. Silloin mikä tahansa musiikki saattoi olla iskelmää, kunhan se oli kotimaista ja hyvin tehtyä. Oma musiikkini edustaa tällaista uutta iskelmää, jossa on sävyjä muusta populaarimusiikista. Monia kertoja mukana Keskisuomalaista väriä Iskelmän risteilyllä edustivat muutaman vuoden takaiset tangokuninkaalliset Jenna Bågeberg ja Tommi Soidinmäki. Olen kolmatta kertaa mukana. Täällä on aina mahtavat syntymäpäivätunnelmat ja paljon väkeä, kertoo tammikuussa toisen pitkäsoittonsa julkaiseva Jenna Bågeberg. Tommi Soidinmäki kertoo puolestaan olleensa mukana risteilyllä joka vuosi ja kehuu tunnelmia hyviksi. Täällä näkee sekä tuttuja että tutustuu kollegoihin. Hanna Pakarinen ja Tuure Kilpeläinen olivat mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia, euroviisukarsintoihin osallistuva sekä omaa joulukonsertti-kiertuetta valmisteleva Tommi iloitsee. Aion panostaa euroviisuihin niin laulullisesti kuin visuaalisesti. Minulta ilmestyy myös tämän vuoden puolella joulusingle, johon tulee kaksi kappaletta. On ollut todella kivaa ja mahtavaa olla tällaisessa tapahtumassa mukana, iloitsee Annika Eklund, jonka kanssa kuvassa ovat uskolliset fanit Kimmo (vas.) ja Jarkko (oik). Kaihomusiikin tulkiksi muodostunut Tuure Kilpeläinen kertoi seuranneensa Iskelmän risteilyllä erityisen intensiivisesti Paula Koivuniemen ja Popedan esiintymiset. Oli ainutlaatuinen hetki nähdä kun Paulaa tulkitsee Aikuista naista ja mikä yhteys sillä on ihmisiin. 7

8 Pirkanmaan oma Elvis eli Aron villitsi juhlakansaa omalla esiintymisellään. Janne Raappana palkittiin Maaliskuun 2010 Kuukauden levyllä. Pekkaniskan Pojat nappasivat Vuoden Tanssittajan -palkinnon teksti: pentti teräväinen ja jaana vuorenpää / Kuvat: paula huvinen lavakauden päättäjäiset 2010 viihdekansa bailasi ja palkitsi Tanssiparkettien eri puolilla ja niiden liepeillä työskentelevät musiikin ja median ammattilaiset kokoontuivat sunnuntaina 19. syyskuuta jo 21. kertaa vakauden päättäjäisiin, joita vietettiin nyt 18. kertaa Ikaalisten kylpylässä. Tätä Suomi tanssii listan laatijoiden 2010 vuoden valinnat julkistettiin totuttuun tapaan tapahtumassa. Tanssiorkesteri Pekkaniskan Pojat veivät Vuoden 2010 Tanssittaja -tittelin. Vuoden 2010 Tanssittajatulokkaaksi nimettiin puolestaan nuori tanssibändi In The Mood. Pekkaniskan Pojat perustettiin 2000-luvun alussa tunnetun nosturiyrittäjän Pekka Niskan yrityksen puitteissa. SM-tasolla tanssijana kunnostautunut Niska varusti pojat tien päälle. Orkesteri nousi nopeasti tanssiväen suosioon jalan alle käyvällä ohjelmistollaan. Keväästä lähtien lavoilla on tanssittu Työlki ellää -humpan tahtiin. In The Mood -yhtye voitti SM-tanssiorkesterikilpailun pari vuotta sitten. Viime vuonna yhtye sai naispuolista lauluvoimaa, kun yhtyeeseen liittyi Maija Tenkanen, joka musisoi aiemmin Periferia-rautalankayhtyeessä. In The Mood soitti vakauden päättäjäisissä Ajatustenlukija-esikoisalbuminsa levynjulkkarikeikan. Tuoreen Tätä Suomi tanssii -listan kahdeksantena on yhtyeen versio 60-luvun euroviisuvoittajasta Vahanukke, laulava nukke. Vuoden levy: Anna Puu - Anna Puu (Sony) Jani & Jetsetters sai Syyskuun 2009 Kuukauden levy -palkinnon Mikael Konttinen pokkasi Helmikuun 2010 Kuukauden levy -palkinnon Vuoden Tanssittajatulokas: In the Mood Kuukauden levy -voittajat: Lokakuu 2010 / KIRSI RANTO Läikytät mua (omakustanne) Syyskuu 2010 / SUVI TERÄSNISKA - Rakkaus päällemme sataa (HMC/Warner) Elokuu 2010 / IN THE MOOD Ajatustenlukija (Spiral) Heinäkuu 2010 / JOPE RUONANSUU Naamakirja (AXR) Kesäkuu 2010 / SEPPO TAMMILEHTO - Tuuleen kuiskattuja tarinoita (Tamsongs) Toukokuu 2010 / PASI VAINIONPERÄ Rakkaudessa suuria (Warner) Huhtikuu 2010 / JUKKA LAMPELA Sun luo (Magnum) Maaliskuu 2010 / JANNE RAAPPANA Rakkaus on hulluus (Emi) Helmikuu 2010 / MIKAEL KONTTINEN Ota kiinni (Universal) Tammikuu 2010 / TOMI MARKKOLA Muistan (Mediamusiikki) Vuoden 2009 joululevy / SUVI TERÄSNISKA - Tulkoon joulu (HMC) Joulukuu 2009 / ERI ESITTÄJIÄ - Juice4ever (Poptori) Marraskuu 2009 / RESSU REDFORD & JUSSI RAINIO - R & J (Bonnier) Lokakuu 2009 / TOPI SORSAKOSI Itse asiassa (Finpile) Syyskuu 2009 / JANI & JETSETTERS - Matkalaiset (Universal) Kesän Diskohitti: 2010 Minä - Kymppilinja Vuoden Tanssittaja: Pekkaniskan Pojat Kesän Tanssihitti: 2010 Sellaista kesää - Ässät 8 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010

9 Onnea Pena ja Aija! Risteily Silja Europalla Discopress Oy 30 vuotta ammattimaista ja asiantuntevaa toimintaa menestyksellisesti musiikkiviihteen parissa! Ylöjärven Vuoden 2009 Yrittäjä! Tanssiviihde lehti onnittelee Penaa ja Aijaa! Kesän 2010 tanssihitti yleisöäänestyksen voitti oululaisen Ässät-yhtyeen esittämä vauhdikas Sellaista kesää, jonka on säveltänyt Jore Siltala ja sanoittanut Jorma Toiviainen. Kesän tanssihitti äänestyksen rinnalla valittiin nyt toista kertaa myös Kesän diskohitti. Nettiäänestyksen voitti ylivoimaisesti Kymppilinjan ja Mariskan hitti Minä, joka on jyllännyt kesän mittaan kaikenlaisissa bilepaikoissa. Kappale on ollut menestynyt mm. Suomen Diskolistalla ja Rokkibaarien listalla. Legendaosastoa edusti mm. Jukka Kuoppamäki, jonka 50-vuotista uraa juhlittiin uuden Kun maailma muuttui -albumin julkkareilla. Musiikin ja median ammattilaiset kokoontuivat jo aiemmin iltapäivän seminaariin, jossa aiheena oli iskelmämusiikin muutos tekstien valossa. Keskustelemassa olivat sanoittaja, Elvis ry:n toiminnanjohtaja Eija Hinkkala, sanoittaja sse Wikman, A & R -mies Martti Vuorinen Universal Music, lauluntekijä Jukka Kuoppamäki ja toimittaja Pentti Teräväinen. Puhetta johti koordinaattori, lauluntekijä Tommi Kalenius Kaiku Entertainment. Perusteilla oleva THE ry sai myös esittäytymispuheenvuoron, jonka piti yrittäjyyden professori Matti Koiranen (Jyväskylän yliopisto) Erkki Puumalaisen säestämänä. THE ry pyrkii kokoamaan samaan Suomen Yrittäjien alaiseen yhdistykseen huvi- ja elämysteollisuuden toimijat. Tarkoituksena on koota yhtenäistä rintamaa luomaan kilpailuedellytyksiä pienen kielialueen ja rikkaan kulttuurimme erityisvaatimuksille. THE ry pyrkii vaikuttamaan julkiseen valtaan, jotta huvi- ja elämysteollisuuden tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon. Perustava kokous pidettiin 8.lokakuuta. kuukauden levyt vakauden päättäjäisissä palkittiin lisäksi radioiden Kuukauden Levy voittajat vuoden ajalta ja Vuoden 2009 levy (Anna Puu) sekä Vuoden 2009 yleisöennätys Joululevy (Suvi Teräsniska - Tänä vuonna lyötiin kaikki Tulkoon joulu). Tapahtumassa aikaisemmat osallistujaennätykset. Uudet osanottaja- esiintyi useita kymmeniä artisteja, muiden muassa Jukka kortit (300 kpl) loppuivat jo Kuoppamäki, Johnny (Pasi iltapäivän alussa. Viimeiset Hailio), Aron, Rainer Bollström, Tino & Midinetti, Boteipille. nimet kirjoitettiin maalarinhemia, Rami Välimäki. Ammattiväen lisäksi paikalle tuli runsaasti tanssikansaa ja myös muita hotel- iltapäivän seminaari liasukkaita. - Täällähän on oikea tekemisen meininki, kun kaikki paikat ovat täynnä tuttuja, kommentoi eräs keikkamyyjä tungosta ja tunnelmaa. Tarkempaa tietoa ja kuvia tapahtumasta voi käydä katsomassa hitit.fi -sivustolla. PRO-VIIHDE OHJELMAPALVELUT ESIINTYJÄ HUOMIO! Tarvitsetko MEDIANÄKYVYYTTÄ? Lähes 200 artistijutun kokemuksella lehtijutut ja kontaktointi lehtiin. Ota yhteyttä, niin tuodaan sinutkin esille mediassa! Lisäksi: - kontaktit huvijärjestäjiin - suhteet äänitetuotantoon ja esiintymistekniikan maahantuontiin - biisipalvelu PROVIIHDE / Juha hti juha@tanssiviihde.fi GSM ivalla viihdyttävät Pubissa Menossa mukana myös 10 alk. hlö/c4 MYYNTIPALVELU p nkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 2snnt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min. Toimitusmaksu netistä varattaessa 0 (muutoin 10 ). KUVI4808/04/MjMvU SMAL

10 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: JUHA LAHTI / Kuva: hans andersson jukka kuoppamäen sävelkynä toimii edelleen Suomen miespuolinen sinivalkoinen ääni, Jukka Kuoppamäki sanoo, että hänen pitkän uransa kohokohta on juuri julkaistu uusi albumi, koska hän ei milloinkaan ajattele asioita taaksepäin - vain tämä hetki ja tulevaisuus ovat tärkeitä. Mutta jos nyt kuitenkin pengotaan sen verran menneitä, että mainitaan Jukka Kuoppamäellä olevan Teoston tietojen mukaan 1500 sävellettyä kappaletta, Syksyn Sävel- voitto vuodelta 1973, seitsemän lasta ja kahdeksan lastenlasta, niin uskoisin näidenkin asoiden olevan artistilla jonkinlaisia virstanpylväitä ja kohokohtia. Ja varsinkin lapsista hän puhuukin varsin lämpimään sävyyn. - psista löytyy avoimuus ja vilpittömyys. Ja heissä on myös tulevaisuus. Jukka Kuopppamäkihän asuu edelleen Saksassa toimittaen siellä papin virkaa. Se onkin ollut yksi hänen elämänsä suurista asioista. - Pitkän etsimisen jälkeen löysin silloin aikanaan suunnan elämälleni ja lähdin Stuttgartiin lukemaan teologiaa. Se on ollut mielekästä työtä, ja sillä tiellä olen vieläkin. Aluksi tuntui vähän pahalta asua Saksassa, koska tunnen kuitenkin olevani suomalainen. Mutta totuin kuitenkin pian Saksassa asumiseen. Jukka Kuoppamäen virka päättyy parin vuoden päästä. Muuto Suomeen taitaa jäädä silti tekemättä. - Kesät Suomessa tulevat olemaan osaltamme pidempiä kuin tähän asti. Mutta talvet tulemme viettämään jatkossakin Euroopassa, koska niihin olosuhteisiin olemme jo tottuneet. Papin viran toimittamisen ja iskelmämusiikin tekemisen yhteensovittamisessa Jukka Jukka Kuoppamäki palkittiin viime kesänä Kajaanin Vihreät Niityt -tapahtumassa ensimmäistä kertaa jaetulla Iskelmätoteemi - palkinnolla. Kuoppamäki ei näe minkäänlaista ristiriitaa. - Pappina teen seurakuntatyötä. Hoidan jumalanpalvelukset kolme kertaa viikossa, kasteet, vihkimiset ja niin edelleen. Myös ihmisten kanssa keskustelen paljon. Sanoisin, että musiikki on tälle kaikelle hyvä vastapaino, jolla pysyn nuorekkaana. Kantrihenkistä Sen lisäksi, että Jukka Kuoppamäki säveltää ja sanoittaa koko ajan muille artisteille, on hän juuri saanut julkaistua myös albumillisen itse tulkitsemaansa musiikkia. Tällä kertaa musiikki on kantri / folk- tyyppistä tunnelmaltaan. - Kyseessä on kuuntelulevy. Jokainen biisi on erilainen ja mukana on taas myös suomalaisuuteen kohdistettua materiaalia. psista löytyy avoimuus ja vilpittömyys. Ja heissä on myös tulevaisuus. Albumin tekeminen itsessään on ollut varsin kivuton ja helppokin toimenpide, mitä tällaiset levyprojektit eivät yleensä ole. - Kun sain tiedon uuden albumin mahdollisuudesta, niin otin esille itselleni kaikkein mieluisimmat kappaleet, ja soitin ne tuottajalle. Ne kaikki kelpasivat hänelle, ja niinpä aloitimme musiikin tekemisen kesämökilläni. Se ympäristö antoi oman tunnelmansa ja rauhansa levyn tekemiseen. Hyvin harjoitellut kappaleet saatiinkin purkkiin parilla otolla. Jukka Kuoppamäki on säveltäjänurallaan osunut monesti kultasuoneen, ja tänäkin päivänä monet hänen ikivihreistään soivat radioissa ja eri tilaisuuksissa. Mikä on siis niin sanotun hittikappaleen salaisuus? - No nuotteja ja sointuja on tietenkin käytettävissä vain rajallinen määrä. Kai se sitten on sitä, että osaa laittaa ne juuri oikeaan järjestykseen, ja onhan myös rytmisellä osuudella kappaleessa tärkeä merkitys. Menestysiskelmän salaisuus on yksinkertaisesti se, että kappale erottuu joukosta. Jukka Kuoppamäki keikkailee edelleen, mutta ei tee lavakeikkoja. Syykin tähän on selvä. - Se on minulle jo liian rankkaa. Esiintymisaika on yömyöhään, ja sitten on pitkät ajomatkat. Mutta esimerkiksi erilaisilla festivaaleilla ja yhteislautilaisuuksissa esiinnyn mielelläni. Monia tanssilavojen ykköshittejä rustannut Kuoppamäki ei ole itse juurikaan ollut paritanssiharrastuksessa mukana, mutta mielellään siihenkin alaan vielä tutustuisi. - Minulta tosiaan puuttuu tanssiharrastus. Mutta olen ajatellut, että voisin aloittaa zumballa. Samalla oppisi lattarirytmejä. Seuraan aktiivisesti esimerkiksi Tanssii Tähtien Kanssa- ohjelmaa, ja se on aika uskomatonta, millaisiin suorituksiin maallikkokin pystyy hyvällä harjoittelulla. Antti Tuisku on siitä hyvä todiste. lannissa, mutta silloinkaan ei musiikki ollut pois kuvioista. - Tein siellä kolmen kuukauden mittaisen kiertueenkin. Muutenkin olen esiintynyt paljon ulkomailla, viimeksi Kanadassa. Myös Suomen rajanaapurit ovat tulleet tutuksi. Juhlavuoden kunniaksi Eija- Sinikka on tehnyt lavakeikkojen lisäksi konsertteja. Myös juhlalevy on julkaistu. Se on eräänlainen läpileikkaus hänen urastaan sisältäen kuitenkin pari uuttakin kappaletta. Oman yrityksensä kautta hän tuottaa itse äänitteensä, ja suunnitelmia uusillekin albumeille on jo olemassa. - Teen myös joulumusiikkiin liittyviä esiintymisiä aina joulun aikoihin. Yleisöltä on tullut aika paljon kyselyjä mahdollisesta joululevystä. Ja kyllähän minä sellaisen mielelläni tekiteksti: JUHA LAHTI / Kuva: jaana vuorenpää eija-sinikka työntäyteinen juhlavuosi Olin varsin iloinen saadessani tehdä Eija-Sinikan haastattelun. Nimittäin joskus 70-luvun puolivälissä ollessani porilaisella tanssipaikalla juuri hän oli se esiintyjä, joka sai minutkin kiinnostumaan tanssimusiikista. Se oli huikea tunne mopoikäiselle, vannoutuneelle Ritchie Blackmore- fanille. Se Eija-Sinikan keikka jäi mieleeni, ja erityisesti muistan hänen esiintymisensä aitouden ja lavasäteilyn. Hän oli silloin uransa alkutaipaleella, ja nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, Eija-Sinikka kiertää edelleen tanssilavoja ja konserttisaleja. - Olen itse asiassa aloittanut keikkailun 60-luvun loppupuolella, joten matkaa musiikin parissa on tullut taitettua jo 42 vuotta. Mutta ensilevytyksestä on kulunut nyt 40 vuotta, ja siten juhlavuosi on meneillään. 70- luvun alkupuolella Eija- Sinikka vietti pari vuotta Eng- 10 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010

11 teksti: juha lahti Kuva: riku niemi orc. kuvapankki Riku niemi lanseeraa uuden tanssin ramba valloittaa Riku Niemi kantaa oman kortensa kekoon, jotta meille kaikille riittäisi eläkkeenmaksajia myös tulevaisuudessa. Hän on nimittäin kehitellyt uuden isänmaallisen lähitaistelutanssin, jonka yhtenä tavoitteena on syntyvyyden kasvu. Kyseessä on ramba. - No jos ihan totta puhutaan, niin kyse ei kylläkään ole mistään yliseksuaalisen yhteiskunnan tuotteesta, vaan rambaa voi tanssia vaikka oman äitinsä kanssa, jos siltä tuntuu, Riku Niemi lisää. Rytmillisesti kyseessä on samban ja nopeutetun lambadan tyyliseen lattarimusiikkiin perustuva tanssi. Niemi itse on jo säveltänytkin joitakin uusia kappaleita rambatanssiin. Tanssi soveltuu hyvin erilaisiin tilanteisiin, sillä tanssijoiden määrää ei ole mitenkään rajoitettu. - Periaatteessa kyseessä on kiihkeä paritanssi, mutta sitä voi tanssia myös yksin. Ja olen varma, että siitä on tulossa myös ryhmäkoreografisia versioita. Millainen tanssi ramba sitten oikein on? - Peruslähtökohta on se, että tanssissa lantio työskentelee villisti. Samanaikaisesti tapahtuu hellä syleily, ja yksin tanssiessa kiedotaan kädet itsensä ympärille. Paritanssissa Periaatteessa kyseessä on kiihkeä paritanssi, mutta sitä voi tanssia myös yksin. Ja olen varma, että siitä on tulossa myös ryhmäkoreografisia versioita. toverillisimmillaan kädet viedään painiotemaisesti partnerin harteille, ja katsotaan partneria silmiin. Siitä tanssin aikana hivutetaan kädet alaspäin, ja kuumimmillaan ne viedään kumppanin lantiolle. Ramba-tanssin varsinainen lanseeraus alkaa jo Riku Niemi Orchestran syyskiertueella. - Konserteissa pidän lyhyitä oppijaksoja rambatanssista, joissa opetellaan yleisön kanssa yhdessä sen koreografia. Syksyn kiertueilla opetan sen itse, mutta keväällä saattaa tulla mukaan muitakin menetelmiä, Riku Niemi mainitsee. RNO:sta taidelaitos Riku Niemi on aina ollut täysin omistautunut asialleen. Hänen johtamansa Riku Niemi Orchestra, eli RNO, onkin ainutlaatuinen kokoonpano suomalaisessa rytmimusiikin tarjonnassa. Kahdenkymmenenviiden ammattimuusikon muodostaman kokoonpanon ylläpitäminen on paitsi ammatillisesti erittäin vaativaa, myös taloudellisesti suuri haaste. Ison kokoonpanon ohjelmiston esityskuntoon saattaminen musiikin sovituksineen ja harjoituksineen kun vienee leijonanosan muusikoiden työajasta. Konserteissa pidän lyhyitä oppijaksoja rambatanssista, joissa opetellaan yleisön kanssa yhdessä sen koreografia. - Helpotusta asiaan tuo se, että RNO on hyväksytty uutena orkesterina valtionosuuden piiriin vuoden 2011 alusta lukien. Tämä oli joka tapauksessa ennakkotapaus, olisipa päätös sitten ollut mikä tahansa, koska olemme itse asiassa ensimmäinen tämänlaatuinen rytmimusiikkia esittävä orkesteri, joka tämän päätöksen on saanut, Niemi kertoo. Valtionosuuden piiriin pääseminen ei Riku Niemen mukaan ollut kuitenkaan suuri yllätys hänelle itselleen. - Tiesin jo hakemusta tehdessäni, että kokoonpanomme täyttää kirkkaasti kaikki vaatimukset, ja jopa ylittää ne. Jos päätös nyt olisi ollut kielteinen, olisi päättäjillä ollut selittämisen paikka, miksi lakia ei noudatettaisi. Säännöllisen tuen piiriin pääseminen avaa myös mahdollisuudet toteuttaa niitä asioita ja ideoita, joita varsinkin Niemen päässä on pyörinyt jo pitkään. - Ainakin ne asiat, jotka toin esille hakemuksessamme, näkevät nyt päivänvalon ja alamme niitä johdonmukaisesti toteuttaa. Ainakin ne asiat, jotka toin esille hakemuksessamme, näkevät nyt päivänvalon ja alamme niitä johdonmukaisesti toteuttaa. Se, mitä nuo suunnitelmat ovat, tulevat varmasti jossain vaiheessa meidän kaikkien tietoon. Nauttikaamme niitä odotellessa vaikkapa RNO:n konserteista upeiden solistien kera. sinkin, mutta haluaisin siihen uutta, ennen julkaisematonta materiaalia nuorilta, hyviltä säveltäjiltä ja sanoittajilta, Eija- Sinikka valaisee tulevaisuutta. Varsin monipuoliseksi taiteilijaksi osoittautuva Eija-Sinikka laulaa siis paljon muutakin kuin pelkästään iskelmä- ja tanssimusiikkia. - Kun esiintymispaikat ovat häistä hautajaisiin, niin repertuaari laajenee väkisinkin aika monipuoliseksi. Kansanmusiikki on esimerkiksi yksi mielimusiikistani, jota laulan ilokseni. Aktiivista elämää Eija-Sinikka on varsin iloinen siitä, että hänelle on riittänyt laulajan töitä koko hänen 40-vuotisen uransa ajan. Yhteensä kaksi vuotta hän on pitänyt taukoa esiintymisistä lasten syntymien aikoihin. ulamisen ohella artistin elämään kuuluu toki paljon muutakin. - Olemme luomuviljelijöitä. Maata olemme viljelleet jo 28 vuotta. Aikoinaan halusimme maalle asumaan, ja löysimme Vihdistä maatilan, jossa edelleen asumme. Yhteisten asioiden hoitamisen Eija-Sinikka on aina tuntenut myös mieleisekseen. Hän onkin tällä hetkellä Vihdin kunnanvaltuustossa tekemässä päätöksiä kuntalaisiin liityvissä asioissa. - Se on minulle tietynlainen harrastus, vaikka onkin joskus aika raskas sellainen, koska asioista pitää ottaa selvää, ja tehdä paljon taustatyötä. Ainakin tällä hetkellä olen erittäin kiinnostunut tehtävästä ja sitoutunut siihen. Mutta jos nuo ominaisuudet alkavat joskus hiipua, pitää olla myös kanttia antaa paikka jollekin toiselle, jolla on siihen enemmän intoa. Kun esiintymispaikat ovat häistä hautajaisiin, niin repertuaari laajenee väkisinkin aika monipuoliseksi. Kansanmusiikki on esimerkiksi yksi mielimusiikistani, jota laulan ilokseni. Artisti on mukana myös Vihtijärven kyläyhdistyksen toiminnassa. Varsin suurta ylpeyttä hän tuntee kyläkoulun toiminnan pelastamisesta muutama vuosi sitten. - Se koulu sai lakkautuspäätöksen, koska siellä oli homeongelma. Ajattelimme, että eihän se nyt noin voi mennä. Niinpä ostimme koulurakennuksen kunnalta yhdellä eurolla vuonna Remontoimme rakennuksen, ja oppilaat aloittivat siellä jälleen vuonna Tällaisten yhteisten asioiden hoitaminen pitää virkeänä ja se tuntuu hyvältä, kun saa jotain aikaiseksi. Jatkoa seuraa Neljäkymmentä vuotta on pitkä ura laulajana ammatikseen sitä tekevälle. Mutta Eija-Sinikka ei suinkaan aio hiljentää vauhtiaan vielä. - Eiköhän taas seuraavatkin neljäkymmentä vuotta vierähdä musiikin parissa levyjä ja keikkoja tehden. Ehkä esiintymiseni siirtyvät jatkossa enemmän päiväaikaan tehtäväksi, koska yleisöni on myös silloin enemmän liikkeellä esimerkiksi päivätansseissa. Eiväthän tanssipaikat koskaan tule kokonaan kuolemaan, mutta eri asia on se, millaisa ne jatkossa ovat. Lähitulevaisuudessa Eija- Sinikka aikoo vielä tehdä myös juhlavuoteen liittyviä konsertteja, ja yhtenä ideana on myös konserttien ja tanssien yhdistäminen. Näiden suhteen keskus- telut ja ideoinnit tanssijärjestäjien kanssa ovat menossa. Hän uskoo myös työpaikkojensa säilyvän jatkossakin. - Eiväthän tanssipaikat koskaan tule kokonaan kuolemaan, mutta eri asia on se, millaisa ne jatkossa ovat. Ovatko ne isoja huvikeskuksia, joissa käy vain megatähtiä esiintymässä, vai löytyykö tulevaisuudessa myös pienempiä lavoja? Televisioohjelmilla on myös suuri vaikutus siihen, saadaanko nuoria innostumaan tästä ainutlaatuisesta kultttuurista. Ennen oli uantaitanssit, nyt on Tanssii Tähtien Kanssa. Eija-Sinikka ei kuitenkaan halua sysätä vastuuta kulttuurin säilymisestä pelkästään huvijärjestäjien kontolle. - Kyllä meidän esiintyjien on myös pohdittava sitä, mitä voisimme asian hyväksi tehdä. 11

12 ARTISTIT JA MUSIIKKI ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: kaisa rautaheimo uri Tähkä & Elonkerjuu nyt ollaan jouten uri Tähkö & Elonkerjuu on viimeiset viisi vuotta mennyt tukka putkella keikalta toiselle. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana on myös synnytetty kuusi albumillista musiikkia. Siinä on pari hyvää syytä puhaltaa peli poikki - määrittelemättömäksi ajaksi. Ihmiset pitää mun biisit elossa! uri Tähkä & Elonkerjuuhan on bändi, joka on tehnyt valtavan määrän työtä menestyksensä eteen. Kun tämä työ sitten kantoi hedelmää yht äkkisellä valtavalla suosiolla, johdatti se samalla bändin huimaan työputkeen, jonka kokoonpano itse nyt on päättänyt katkaista. - Musiikki on aina mennyt kaiken edelle. Se on kalenterissa jyrännyt muut menot, eli musiikin ehdoilla on täysin menty, uri Tähkä mainitsee. Sen lisäksi, että musiikki on luonut raamit bändin jäsenten yksityiselämän pyörittämiselle, on tauon perusteena myös julkisuuskuvan ja kiinnostavuuden ylläpitäminen. - Kyllä yleisökin voi kyllästyä, jos aina on joka paikassa esillä. Ja vaikka me ei ollakaan päätetty taukomme pituutta, niin kyllä me joskus vielä tullaan takaisin. uri Tähkä & Elonkerjuu ei ole hajoamassa. Tähän asti tehty ura musiikin parissa saa uri Tähkän suun hymyyn. Juurikaan mitään negatiivista ei mies omasta ja bändin tekemisistä löydä. Musiikki on aina mennyt kaiken edelle. Se on kalenterissa jyrännyt muut menot, eli musiikin ehdoilla on täysin menty. - Ihan helvetin hyvä mieli on jäänyt ainakin minulle. Olemme saavuttaneet sellaisia juttuja, joista ei osattu edes haaveilla.olemme aina saaneet myös melko vapaasti päättää siitä, mitä uri Tähkä & Elonkerjuu tekee, Tähkä kertoo. Naposteltavaa tauolle uri Tähkä & Elonkerjuu on osannut ottaa huomioon yleisönsä myös nyt tilanteessa, jossa sitä ei toistaiseksi tulla näkemään esiintymislavoilla. Syksyllä nimittäin bändi julkaisi tuhdin paketin materiaalia, joka on Elonkerjuu-meininkiä aidoimmillaan. Kyseessä on maassamme harvinainen livetaltiointi, ja saatavilla on sekä cd että dvd. - Meiltä on pyydetty livealbumia jo monta vuotta. Nyt se oli jotenkin luontevaa tehdä, koska kesä oli keikoiltaan varsin runsas, ja bändi on ollut tosi kovassa iskussa. Lisäksi levy tulee ulos sopivasti tauon yhteyteen. Live-taltioinnin tekeminen on vaativaa puuhaa. Studioal- teksti: juha lahti / kuva: jaana vuorenpää ilkka vainio vauhdikas viisikymppinen Ilkka Vainiolla on puolivuosisatainen elämäntaival takanaan, mutta mies ei aio suinkaan hiljentää vauhtiaan. Ja kyllähän hänellä tekemistä riittääkin, sillä onhan hän yksi tämän hetken kovimmista sanoittajanimistä, tuotantopäällikkö ja toimitusjohtaja. Ja oman osansa ottaa myös Rocking Hyena Brothers. - Nyt se peli vasta alkaa, Ilkka Vainio tokaisee kysymykseeni siitä, alkaako viisikymmentä vuotta taivalta tuntua askelissa. - Ei minulla tosiaankaan ole mitään viidenkympin kriisiä. Mikä se sellainen itse asiassa on? Hetken juhlinnan jälkeen aletaan taas painaa hommia tosissaan ja tehdään entistä parempia lauluja. Pave Maijasen, Jamppa Kääriäisen, Marko Maunukselan ja Suvi Karjulan uutuusalbumien julkaisutilaisuuksien lomasta tavoitettu Vainio toimii tuotantopäällikkönä AXR Music Oy:ssä. Levy-yhtiön siipien suojissa onkin tällä hetkellä varsin kattava katras kovia kotimaisia artistinimiä. - Seuraavaksi alamme suunnitella ainakin Paula Koivuniemen ja Kari Tapion uutuuslevyjä, jotka ilmestyvät ensi vuoden puolella, Vainio kertoo. Juhlavuottaan Ilkka Vainio on toki juhlinut aika näyttävästikin. Viidessä isossa konsertissa on ollut mukana suomalaisen artistijoukon kerma. Ilkka Vainion sanoituksiin perustuvissa konserteissa. Tuhat laulua tähtien takaa- nimellä kulkeneet konsertit itse asiassa kertovat juuri sen tosiasian, että miehen kynästä on suurin piirtein tuon verran lähtenyt levytettyjä sanoituksia. Varsinkin Nylon Beat ja Kikka ovat nimiä, joihin Ilkka Vainion tekstit on helppo yhdistää. - Sanoitusten tekemisessä minulla ei ole mitään sen ihmeellisempää reseptiä. Risto Asikainen ja Mika Toivanen tekevät aina niin hyviä sävellyksiä, että niihin on helppo sanoituksia tehdä. Vaikka kyllähän se tekstin syntyminen on joskus myös vähän vaikeampaa, siihen voi mennä kaksi tuntia tai kaksi viikkoa. Tosin aina pitää tietää, kenelle kappale on menossa laulettavaksi. Isän jalanjäljissä Ilkka Vainio aloitti sanoitusten parissa jo parikymppisenä, jolloin hän teki harras- 12 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010

13 bumiahan voi tarvittaessa hioa vaikka maailman tappiin asti, mutta live-tilanteessa kaikki menee niin sanotusti kerralla purkkiin. Se vaatii tietenkin paljon bändiltä itseltään, mutta myös muun teknisen henkilöstön merkitys korostuu tällaisessa projektissa. Sävellän ainoastaan omalle kokoonpanolle. Jos lähtee roiskimaan joka suuntaan, eli tekee biisejä tilauksesta kaikille, voi siinä mennä homma sekaisin, ja takki tyhjentyä hyvinkin pian. - Iholla - levy ja dvd ovat todella onnistuneita tallenteita. Niistä aistii selvästi yleisön läsnäolon, ja siihen juuri keikkamme perustuukin intiimiin tunnelmaan. Onhan maassamme ennekin toki live-taltiointeja tehty, mutta aika usein ne ovat olleet viimeistään soundeiltaan melko epäonnistuneita. Iholla on senkin puolesta varsin korkealaatuinen tuote, sillä meillä on aina ollut levyillämme hyvät soundin tekijät. Levystä saan itsekin kylmiä väreitä, se jo kertoo jotakin sen laadusta. Joutenoloa Päätös huippusuositun kokoonpanon laittamisesta telakalle ei liene ollut helppo tehdä. On kuitenkin fiksu ele tehdä se juuri silloin, kun suosio on huipussaan. Mitään velvotteita Elonkerjuuta kohtaan ei kenelläkään bändin jäsenistä tauon aikana ole. - Kaikille on annettu vapaat kädet tehdä, mitä itse haluaa. Eli jokainen saa muun muassa julkaista omia musaprojektejaan, jos niin haluaa, uri Tähkä kertoo. Mies itse ei aio myöskään kokonaan irtautua musiikkihommista tauonkaan aikana. Hän on luonteeltaan lauluntekijä, ja tauon aikana syntyykin varmasti uutta uri Tähkä & Elonkerjuu- materiaalia. - Sävellän ainoastaan omalle kokoonpanolle. Jos lähtee roiskimaan joka suuntaan, eli tekee biisejä tilauksesta kaikille, voi siinä mennä homma sekaisin, ja takki tyhjentyä hyvinkin pian. Ja kyllähän kaikki uri Tähkän kynänjäljen tunnistaa. Mutta se, mikä on tehnyt miehen kappaleista niin suosittuja, ei ole hänelle itsellekään ihan selvää. - Ihmiset pitää mun biisit elossa. uluntekemisen lisäksi uri Tähkä ei vielä ihan tarkkaan tiedä, miten tulee Elonkerjuu-tauon viettämään. - En ole suunnitellut tulevaisuutta sen enempää. Ensi ke- säksi aion tosin ottaa lampaita ja hoitaa niitä. Tietynlainen vapaus on minulle tärkeää. Viimeinen rundi uri Tähkä & Elonkerjuun musiikki ei ole oikein kategorioitavissa. Artisti itse on joskus sanonut kokoonpanon olevan rock-bändi. Tosin varsinkin keikat ovat suuntautuneet varsin laajasti erilaisiin tilaisuuksiin. - Olemme soittaneet hotellien aamupaloilla, tanssipaikoilla, maatalousnäyttelyissä, festareilla. Ei sillä ole ollut mitään rajaa. Mutta keikat on aina vedetty täysillä riippumatta siitä, onko paikalla viisi ihmistä vai viisi tuhatta ihmistä. Tanssipaikkakeikat ovat olleet Elonkerjuulle varsin mieluisia esiintymispaikkoja ja tunnelma niillä on artistin mukaan ollut helvetin hyvä. Viimeiset keikkansa ennen taukoa uri Tähkä& Elonkerjuu tekee marraskuun puolivälistä joulukuun puolelle jatkuvalla rundilla. Keikat bändi painaa edelleen täysillä, kuten aina tähänkin asti. - Ne haikeat tunnelmat tulevat sitten vasta viimeisen keikan jälkeen. Tiedän, että tulee ikävä toisiamme ja tätä elämää. uri Tähkä haluaakin laittaa terveisensä kaikille suomalaisille. - Nyt kaikki katsomaan meitä vielä viimeisille keikoille, sillä jatkosta ei ole mitään tietoa. tusmielessä tekstejä joihinkin rock-tyylisiin juttuihin. Pian asia kuitenkin muuttui ammattimaisemmaksi. Kunnioitan häntä ja olen erittäin ylpeä hänen tekemisistään. Vaikka Juha on ollut jo kaksikymmentä vuotta taivaassa, on hän silti omalla tavallaan kulkenut koko ajan vierelläni. - Vuonna 1985 isäni Juha Vainio otti tekstejäni mukaan levylleen. 80-luvun lopussa sanoittamisesta tulikin sitten ammattini. Ilkka Vainio puhuu isästään varsin lämpimällä äänensävyllä. - Kunnioitan häntä ja olen erittäin ylpeä hänen tekemisistään. Vaikka Juha on ollut jo kaksikymmentä vuotta taivaassa, on hän silti omalla tavallaan kulkenut koko ajan vierelläni. Kovan työtahdin vastapainona Ilkka Vainio purkaa paineita urheilussa. Joukkuelajit ovat hänelle varsin läheisiä. - Olen harrastanut urheilua aina pikkupojasta asti. Meillä on koripallojoukkue Rocking Hyena Brothers. Siinä pelaa julkisuuden henkilöitä, kuten Mikko Kivinen, Tapio Liinoja, Ilkka Alanko, ja niin edelleen. Lisäksi olemme ensi vuoden elokuussa järjestämässä Kotkassa jalkapalloturnausta, johon tulee osallistumaan yli 800 taiteilijaa jalkapallon merkeissä. Siinä on kova työ, kun tuollaisen määrän pelaajia yrittää majoittaa ja hoitaa muut tarvittavat järjestelyt, Vainio kertoo. Viidenkympin virstanpylvään saavutettuaan Ilkka Vainio aikoo keskittyä entistä tarmokkaammin oman levy-yhtiönsä kehittämiseen. - Jorma Kososen kanssa ostamamme levy-yhtiö on tuottanut jo joitakin kultalevyjä, ja yhtiön toimintaa kehitetäänkin nyt entisestään, jotta saadaan vielä laadukkaampaa musiikkia ulos. Kotimaisissa biisintekijöissä myös aiomme pitäytyä, sillä kyllä se niin on, että vain suomalaiset osaavat tehdä musiikkia suomalaisille. Ja mikäli Ilkka Vainion itsensä sanomisiin on uskominen, niin ainakin hänen suomalaisista sanoituksistaan saamme nauttia vielä pitkään. - En ole ainakaan mitään eläkkeelle jäämistä edes miettinyt. Kyllä tässä vielä ainakin neljä olympiadia tehdään musiikkia täysillä. 13

14 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: emi music Finland Dallapé tanssiorkestereiden eliittiä On ehkä monellekin yllätys, että jo kaksikymmentäluvulla perustettu Dallape - orkesteri on toiminut vain muutamaa vuotta lukuunottamatta näihin päiviin asti. Nyt kokoonpano on Juha Hostikan johdolla uudistunut vanhaan suuntaan ja vauhti on kiihtymään päin. Uudistuminen on kasvattanut kokoonpanon vastaamaan Dallape :n alkuperäistä muusikkomäärää sen ollessa nyt kaksitoista. Onkin todella hienoa havaita isojen tanssiorkesterien määrän olevan kasvamaan päin. Finlanders, Martti Metsäkedon orkesteri, RNO ja monet muut upeat kokoonpanot ovat saaneet nyt seurakseen vahvaan nousukuntoon päässeen Dallape :n. - Keväällä julkaistun uutuusalbumimme kappaleet ovat niitä samoja, joita Dallape soitti jo vuosikymmeniä sitten. Vaikka olemmekin nyt lisäksi palanneet takaisin tähän isoon kokoonpanoon, emme silti halua imitoida kolmekymmentäluvun bändiä, vaikka tyylillisesti olemmekin samanlaisia, Juha Hostikka kertoo. Dallape koostuu ammattimuusikoista, joita kyseisen orkesterin lisäksi työllistää monet muutkin projektit. Tästä muodostuukin Hostikan mukaan ainoa ongelma ison organisaation pyörittämiselle. - Aikataulutus on aikamoinen haaste. Mutta on hienoa huomata, että sitoutumista tähän löytyy kiitettävästi. Viime aikojen suuntaus tanssipaikojen määrän suhteen on ollut laskeva. Miten sitten tällaiset isot orkesterit istuvat tähän formaattiin huvijärjestäjien seuratessa varsin tarkkaan kulujensa määrää? - Tottakai iso orkesteri maksaa enemmän. Mutta aina ovat soittajat saaneet palkkansa. Ja olemme sitä paitsi vain soitannollisesti eliittiorkesteri, emme hinnaltamme. Dallape :n on oltava jokaisen saatavilla, se on omalla tavallaan orkesterin perinnön jatkamista, Juha Hostikka selvittää. Ohjelmanumero Dallape on jo alkuajoista lähtien ollut orkesteri, jossa vierailee eri solisteja. Niin on edelleen, sillä uutuusalbumilla on mukana muun muassa Topi Sorsakoski. - Keikoilla solistin hommat hoituvat Sami Saaren ja minun toimesta. Myös jatkossa tulee levytyksissä olemaan vierailevia solisteja. Sitä en vielä voi kertoa, keitä he ovat, mutta näin on Dallape :ssä aina toimittu, ja näin toimitaan jatkossakin. Viime kesä vierähti Dallape :ltä erilaisilla festivaaleilla ja muissa isommissa tapahtumissa esiintyessä. Myös tanssilavakeikkoja orkesteri teki jonkin verran. - Keikkatilanne on hyvä. Loppuvuosi on myyty, ja ilokseni voin todeta, että ensi kesälle on tulossa entistä enemmän tanssilavakeikkoja, Hostikka kertoo. Dallape haluaa olla tansseissa oma ohjelmanumeronsa. Esiintymisaika voi olla esimerkiksi yksi 75 minuutin setti, jolloin esiintymisessä vielä säilyy tuoreus ja intensiteetti. Vastaanotto tanssipaikoilla on Hostikan mukaan ollut erinomainen. - Tanssimaan on lähdetty heti ensitahtien kajahtaessa. Ja sehän se meidän tehtävämme onkin. Tanssilavat ovat minulle muutenkin mieluisia esiintymispaikkoja, koska olen sellainen vanhojen hyvien aikojen kaipaaja. Hieno suomalaismaisema, tanssilava järven rannalla ja iso orkesteri soittamassa täpötäydelle salille. Se on sitä tanssilavakulttuuria parhaimmillaan. Talkoissa mukana Juuri tanssilavakulttuurin nykytila saakin Juha Hostikan hieman mietteliääksi. - Tämä kulttuuri on niin hieno asia, että se on aikaisemmin vaikuttanut vähän kaikkeen elämiseen. On sääli, että se on nyt ollut vähän pienenemään päin. Me emme aio olla tanssilavakulttuurin elvyttäjiä, mutta haluamme ehdottomasti olla niissä talkoissa mukana yhtenä vaikuttajana. Olisihan se hienoa, jos saataisiin taas tanssilavojen määrää lisättyä. Dallape :n vetovastuun ottanut Juha Hostikka on muusikkoperheestä lähtöisin, sillä hänen molemmat vanhempansa ovat olleet musiikkialan ammattilaisia. Instrumentteina hänellä on ollut muun muassa viulu, piano ja saksofoni. - ulu tuli sitten jossain vaiheessa kuvioon mukaan, ja siviiliammatiltani olenkin nyt oopperalaulaja. Ja ensimmäisen laulutunnin minulle antoi muuten herra nimeltä Reijo Taipale. Dallape :n kokoisen ison orkesterin luotsaaminen on hatunnoston arvoinen teko. Työmäärä sovituksineen ja harjoitteluineen keikkailun lisäksi on melkoinen, vaikkakin juuri sovitusten tekoon löytyykin orkesterista paljon osaamista. Ehkä taustalla kuitenkin piilee aavistus siitä, että juuri tällaiset kokoonpanot voivat sittenkin antaa tanssipaikoille sen niiden kaipaaman piristysruiskeen. Ja onhan Dallape n tapauksessa myös kyse hienon ja pitkän perinteen vaalimisesta. - Dallape on nyt 85 vuotta vanha. Tavoite on, että orkesteri jatkaa myös seuraavat 85 vuotta. Sukupolvi ja soittajat vaihtuvat, mutta asia säilyy. teksti: juha lahti / Kuva: jussi lehtisalo jussi hakuliselta soolo ei kompromisseja Yö-yhtyeen hovisäveltäjä ja bändin suurten hittien takana seisova Jussi Hakulinen viettää varsin kiireistä aikaa. Pitkän tauon jälkeen julkaistu uusi soololevy on syksyn mittaan vienyt artistin melkoiseen mediamyllytykseen. - Nyt on aikamoinen kiire, kun levy tuli juuri ulos. Kaikki aika tahtoo mennä haastatteluissa, promopäivissä ja sen sellaisissa. Lisäksi olen vielä musiikin opettajana yläkoulussa 7 9- luokkalaisille, joten eipä tässä vapaa-aikaa juuri ole. Oman osansa ajasta lohkaisee Hakulisen keikkailu. Esiintymisiä hän tekee pääasiassa duona. - Loppuvuosi on aika tarkkaan myyty. Duokeikat hoidan yhdessä kitaristi / hanuristin kanssa. Mutta kyllä bändikeikkojakin on, ja paikat ovat lähinnä isommissa kaupungeissa klubeissa. Niillä keikoilla minulla on mukana sama bändi kuin levylläkin. Se on aika helppoa, kun ei tarvitse muusikoiden kanssa ihmetellä mitään, vaan kaikki toimii automaattisesti, Hakulinen mainitsee. Jussi Hakulinenhan on alkuperäisiä Yö- yhtyeen jäseniä. Hänen tulkitsemansa Joutsenlaulu on yksi niistä kappaleista, jotka ovat lähtemättömästi jääneet soimaan suomalaisten sydämiin. Hän kuitenkin erosi yhtyeestä 1985, ja vaikutti sittemmin oman Kinsky- yhtyeensä kautta. Bändi hajosi vuonna 1987 ja 1990 Hakulinen palasi uudelleen Yö- yhtyeen toimintaan ryhtyen säveltämään ja sanoittamaan bändille. Yö onkin varsinkin 2000-luvun alusta asti noussut melkoiseen liitoon, eikä vähiten juuri Jussi Hakulisen ansiosta. - Rakkaus on lumivalkoinen on kappale, josta tiesin heti, että se tulee olemaan kova juttu. Biisi syntyi Espanjassa ollessani, eikä minulla ollut mitään instrumenttia mukanani. Mutta minulla on kyky kehitellä sävellyksiä päässäni. Sekä melodiat että sointukulut pystyn tekemään ilman soittimia. Niinpä vain varmistin sitten kotiin palattuani kappaleen soinnut, ja se oli siinä. Kaupallisuus toissijaista Kun Yö piti levytyksissä välivuoden, teki Hakulinen päätöksen oman soololevyn julkaisemisesta. Hän myös päätti, että uudelle soololevylle tulee pelkästään uusia kappaleita. - Aloin siis säveltää niitä itselleni. Uusi Tähtipölyä- albumi ei musiikkina ole ihan helpoimmasta päästä, ja vaatiikin auetakseen useamman kuuntelukerran, Hakulinen kertoo uutukaisen sisällöstä. Kun muille tekemissään sävellyksissä ja sanoituksissa Hakulinen joutuu aina väistämättä miettimään myös sitä, miten kappale menestyy kaupallisesti, ja saako se radiosoittoaikaa, niin omalla uutuuslevyllään Hakulinen on kulkenut täysin eri polkua. - En ole keskittynyt omassa musiikissani radioformaattiin. Tein juuri sitä mitä haluan. Musaa pitää voida tehdä myös niin, ettei koko ajan tarvitse ajatella soittolistoja. Jos ne ovat ainoa peruste, niin se on biisintekijän tuho. Olisin voinut muokata biisejäni niin, että niistä tulee radiohittejä, mutta en halunnut. En tehnyt kompromisseja. Jussi Hakulisesta on siis kehittynyt armoitettu ja arvostettu biisintekijä kotimaiseen musiikkituotantoon. Mutta mitkä ovat miehen metodit biisinteossa? - Tarkkailen koko ajan ympäristöä, ja sieltä ne ideat kappaleisiin tulevat. Tarvitsen kuitenkin aina ensin sävellyksen, ja sen jälkeen vasta tulee sanoituksen vuoro. Urheilua harrastava ja muun muassa maakuntasarjan joukkueessa salibandyjoukkueen maalivahtina toimiva Hakulinen ei ole kovin pitkälle suuntautuvia suunnitelmia tulevaisuutensa suhteen tehnyt. - Ei minulla yleensäkään mitään pitkälle suuntautuvia suunnitelmia ole. Mutta ensi vuodesta sen verran, että olen mukana Yön juhlakiertueella, ja lisäksi samaisen bändin ensi vuonna julkaistavalle kokoelmalle olen luvannut tehdä pari uutta kappaletta mukaan. 14 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010

15 teksti: juha lahti / Kuva: harri hinkka yö-yhtyeen olli lindholmia vexi salmen sanoin Heti haastattelun alussa kävi selväksi, että Olli Lindholm on päässyt jopa kadehdittavallakin tavalla sinuiksi itsensä ja elämänsä kanssa. Kauas taakse ovat jääneet rokkikukon hurjat koohausvuodet, ja tilalle on astunut järjestelmällinen ja rauhallinen tapa tehdä juuri hänelle tärkeitä asioita. E hkä Olli Lindholmin elämäntilannetta kuvaa myös hänen uusi albuminsa, joka johdattaa kuulijansa enimmäkseen nostalgiseen ja varsin levolliseen tunnelmaan. Albumin materiaali koostuu vain ja yksinomaan Vexi Salmen sanoittamista kappaleista. Covereiden lisäksi pitkäsoitolta löytyy myös uusia Vexin sanoittamia sävellyksiä kolme Lindholmin ja yksi Jonne Aaronin. - Täytyy myöntää, että jännitti hirveästi ennen albumin julkaisua. Mutta kyllä yleisön vastaanotto sille on ollut aika uskomaton. Myynti kuitenkin ratkaisee näissäkin asioissa, ja nyt levy-yhtiö on jo näyttänyt vihreää valoa myös uusille sooloalbumeille, joita tulee vielä kaksi lisää. Olli Lindholmin tulevat soolot asettuvat hänen oman arvionsa mukaan jonnekin vuosiin 2013 ja Ne tulevat myös jatkamaan Vexi Salmi-sarjaa. - Pelkästään Vexin sanoituksia tulee niilläkin levyillä olemaan. Kyllä se niin on, että hyvät biisit eivät kuole koskaan. Nytkin on mukana 25 vuotta vanhoja kappaleita, ja hienosti tuntuvat toimivan. Tämänkertainen sooloprojekti sai alkunsa TV2:n Haaveiden Ilta- ohjelmasta, jossa Lindholm tulkitsi Vexi Salmen tekstejä. Hyvän yleisöpalautteen rohkaisemana Lindholm otti yhteyttä Salmeen, joka toimittikin viisikymmentä kappaletta kuunneltavaksi. Niistä Olli Lindholm valitsi nyt levyllä olevat suosikkinsa. - Kommunikaatio Vexin kanssa hoitui kirjeitse ja lankapuhelimella, koska hänellä ei ole kännykkää eikä sähköpostia. Olemme kuitenkin tavanneet henkilökohtaisesti muutamankin kerran lehtihaastattelujen yhteydessä ja levyn julkaisutilaisuudessa. Vexillä on niin paljon elämää nähtynä, että on kunnia olla hänen ystävänsä. Kun olen lisäksi kiinnostunut kevyen musiikin historiasta, niin Vexi Salmelta olen saanut vastauksia moniin kysymyksiini. tenkaan aio lähteä sen tiimoilta soolokeikoille. Syynä on yksinkertaisesti se, että Yö:n tekemiset menevät kaiken edelle. - Yö on numero yksi näissä jutuissa. En ota vastaan mitään sellaisia hommia, jotka sekoittaisivat bändin tekemisiä. Yö on minulle niin tärkeä asia, varsinkin nyt, kun tuntuu, että suosio vain kasvaa ja tiedetään, miten homma tehdään. Bändin toiminta on nykyään johdonmukaisempaa ja suunnitellumpaa kuin koskaan. Työt eli keikat hoidetaan kuitenkin varsin kovalla intensiteetillä. Myös irtiotot työstä on bändin keskuudessa ymmärretty tärkeiksi. - Olemme Yö-yhtyeen kanssa viettäneet juuri kaksi kuukautta lomaa. Sinä aikana olemme tavanneet toisiamme kaksi kertaa. On vaan sovittu niin, että ei turhaan treffailla, koska sitten, kun lähdetään taas kiertämään, niin saadaan olla ihan tarpeeksi yhdessä, Olli Lindholm kertoo. Myöskään turhia ennakkopaineita ennen keikkoja ei Olli Lindholm enää tunne. Tilalle on tullut esiintymisestä nauttiminen. Lisäksi keikanjälkeinen elämä on rauhoittunut huomattavasti takavuosien menosta. Yö on ykkönen - Kyllähän me edelleenkin turisemme keikan jälkeen busvaikka Olli Lindholmin uutuusalbumi onkin saanut varsin sissa tärkeistä ja vähemmän hyvän vastaanoton, ei hän kui- tärkeistä asioista. Mutta kun alkoholi ei ole enää kuvioissa mukana, niin ei tule myöskään ylilyöntejä. Nykyään ei enää keikan jälkeen tarvitse kaataa kaikkia maailman viinoja suuhunsa. Juhlahumu lähestyy Olli Lindholm kertoo olevansa ihminen, joka arvostaa suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Niinpä hän on suunnitellut jo varsin pitkälle niitä asioita, jotka jollain tapaa vaikuttavat hänen tekemisiinsä. - Ensi vuosi menee pitkälti keikkaillessa ja studiossa. Vuonna 2013 teen uuden soololevyn, Yö-levy tulee jälleen 2014 ja 2015 taas soolo. Minulle on tärkeää tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, jos olen terve. Vuonna 2013 on sitten myös tarkoitus tehdä konserttikiertue Vexi Salmisanoituksiin liittyen, Lindholm paljastaa. Ennen sitä on kuitenkin tapahtumassa jotain suurta sellaista, mitä ei ehkä Suomessa olla juurikaan aikaisemmin koettu. - Varautukaa ihmiset ensi vuoden syksyllä Suomen suurimpaan konserttikiertueeseen, sillä on Yö-yhtyeen 30-vuotisjuhlan aika. Varattuna on jäähalleja ja sen sellaisia paikkoja. Suunnitelmat kiertueen suhteen ovat jo täydessä käynnissä. 15

16 ARTISTIT JA MUSIIKKI Tätä Suomi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä marraskuun alkupuolella Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä KOTIMAISTA VIIHDETTA VAIVATTA! Silturecords Puh ed vk Kappale Artisti Levymerkki Meni kesä tuli syys Jari Grek Finrila Tietää saat viimeinkin Matti Esko AXR Haku päällä Markku Aro MTG Tuu aurinkoon Matti & Teppo MTR Annabella Tommi Soidinmäki Mediamusiikki Työlki ellää (humppa) Pekkaniskan Pojat Magnum Tanssit talolla Varjokuva Mediamusiikki Vahanukke, laulava nukke In The Mood Spiral Maailmanloppu Marko Maunuksela Spiral Herätä minut Charles Plogman Bluebird Viimeinen Myrskytuuli Magnum Sirkusprinsessa In The Mood Spiral Empimättä sinun Susanna Heikki Magnum 14 * * Elän ja laulan Danny & D Voices Poptori Herrajee häikäisee Rainer Bollström pienk. 16 * * Tuokion kesti Charles Plogman Bluebird Liian tyly Jani & Jetsetters Universal Mun sormuksein Mr. Breathless Rock n Roll Big Band AXR 19 * * Kaupunki valvoo Arja Sipola Bestman Sä ihmeitä teet Aron Aron Music Kun sinä saavuit Jari Grek Finrila 22 * * Tanssi vielä hetki Hanna Talikainen Bluebird Kulkurin sydän Vanhat Pojat Magnum Jälleen soittaa Dallapé Dallapé EMI 25 * * Jäi muistos tuulina soimaan Pekka Rinne PeRi Pieni polku Tippavaaran isäntä Finrila Pommi oon (remix) Meiju Suvas Warner Rotunainen Kirsi Ranto Ronkeli 29 * * Ensirakkaus Jaana Raivio Bestman Piha ilman sadettajaa Rat Cats Provisual Discopress Oy LEVYLAULAJAKSI? Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma masi@beeduuri.fi Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. Syksyn uutuudet! Joulutunnelmaan! MARKO MAUNUKSELA - UUTEEN VALOON SUVI KARJULA - SYDÄNTEN TANGO TOMI METSÄKETO - KUULUI LAULU ENKELTEN LAULUYHTYE VIISI - JOULUN LAULUJA Konserttikiertueet Suvi KAHJULA & Marko MAUNUKSELA - SINITAIVAS-konserttikiertue Tomi METSÄKETO - KUULUI LAULU ENKELTEN -kirkkokonserttikiertue uluyhtye VIISI - JOULUN LAULUJA -julkaisukiertue 16 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010

17 mitä sulle kuuluu? teksti: juha lahti TOMI METSÄKETO - Joulutunnelmissa Tomi Metsäketo vietti syksyllä varsin jännittäviä hetkiä odotellessaan uuden joulualbuminsa julkaisua. Paria poikkeusta lukuunottamatta perinteisiä joulusävelmiä sisältämä pitkäsoitto on nimittäin ensimmäinen hänen itsensä tuottama julkaisu. - Hieman kieltämättä arveluttaa, miten se otetaan vastaan. Musiikki on Jukka Nykäsen sovittama, ja siinä ollaankin onnistuttu varsin hyvin. Jouset ovat suuressa roolissa ja myös Nykäsen piano tekee omia taikojaan, Metsäketo kertoo. Joulualbumin myötä Tomi Metsäketo on myös lähdössä jo perinteiselle joulukonserttikiertueelle yhdessä ura Voutilaisen kanssa, joka myös vierailee Metsäkedon joululevyllä. Kiertue on nimeltään Kuuluu laulu enkelten. Pääasiassa konserttipaikkoina toimivat kirkot. - Kirkoissa esiintymiset huokuvat tunnelmaa. Niissä vallitsee harras tunnelma, sillä yleisökin on virittäytynyt tietynlaiselle mielelle jo konserttiin tullessaan. Myös kirkkojen akustiikka on hieno, joskin se vaihtelee aika paljon eri kirkkojen välillä. Joulukonserttien lisäksi Tomi Metsäkedon musiikkityö koostuu lähinnä konsertoinneista eri puolilla maata. Säestävien orkesterien koostumukset vaihtelevat esiintymisissä paljon. Musiikin lisäksi Intohimoiseksi koripallon ystäväksi tunnustautuva Tomi Metsäketo kertoo urheilun lisäksi ysävien tapaamisen olevan yksi tärkeimmistä tavoista erkaantua työasioista. - Koripalloilu on joukkueurheiluna älypeli. Meillä on oma joukkue, joka kantaa nimeä Hedelmäkori. Siinä pelaavat lisäkseni Mikko Kivinen, Tapio Liinoja ja muita julkkiksia. JOHNNY and THE DODGERS - Viiskytlukua Pasi Hailio oli haastatteluhetkellä istumassa Tony Montana Bandin keikkabussissa matkalla Turkuun ja vast ikään hän on julkaissut utuusalbumin Johnny & The Dodgers nimellä. Siis onko nyt kyseessä Hailio, Montana vai Johnny? - Bändinä Tony Montana Band ja Johnny & The Dodgers ovat ihan samoja, eli siis molemmissa kokoonpanoissa soittaa ihan samat kaverit. Mutta Dodgers on enemmänkin ilmiö ja Tony Montana Band taas se, joka tuo leivän pöytään, Hailio kertoo. Johnny & The Dodgers ei ole nimenä mikään uusi tuttavuus. Bändihän voitti Hailion johdolla maamme rock-kuninkuuden jo 70-luvun lopulla. Yhtyeen silloinen taival päättyi jo 1980 syksyllä. Keväällä 2010 bändi kuitenkin heräsi uudelleen kukoistukseensa, ja syksyllä saimmekin kuunneltavaksemme albumillisen tyylinmukaista viisikymmentäluvun rock n rollia. Albumi on saanut nimekseen Matkaa teen. - Muutamia vuosia sitten teimme jo joitakin Dodgers-biisejä ihan valmiiksi asti, mutta silloin projekti kariutui siihen, että emme saaneet biiseille käännöslupia. Puhti jotenkin loppui. Kun kuvioihin sitten astui Turenki Records Oy, niin saatiin hienosti homma purkkiin. Studiossakin on ollut soittamassa ainoastaan hyviä muusikoita, ja jälki on sen mukaista, Hailio iloitsee. Sen verran Hailio on yhdistänyt Tony Montanan ja Dodgers:n tekemisiä, että juuri Montanan keikoilla kuullaan tanssi- ja iskelmämusiikin lisäksi myös Dodgers-kappaleita. Ne kun istuvat menobiiseinä varsin hyvin myös tanssijalkaan. - On aika uskomaton fiilis ollut huomata, että varsinkin vanhemmat ihmiset ovat ihan liekeissä näistä Dodgers-kappaleista. Mutta syykin on selvä. Hehän ovat ihan oikeasti eläneet tämän viisikymmentäluvun rock-huuman. He tietävät, mistä on kysymys. MARKKU ARO - Nöyränä työlle Yksi suomalaisen iskelmämusiikin suurista ikoneista, Markku Aro, on julkaissut uuden albumillisen musiikkia. Uutuuslevyn nimi on Anna katse. Monesko albumi on kyseessä? - Ehkä kahdeskymmeneskuudes, en ole ihan varma, Aro kertoo. Uutuuslevyn suhteen artisti ei ole lähtenyt suuria linjamuutoksia tekemään. Ja miksi olisikaan, onhan Markku Aron suosio pysynyt varsin korkealla jo vuosikymmeniä. - Levyllä on tunnettujen mestarien tekemiä kappaleita, ja tanssilinjalla mennään. Nopeita iskelmiä levyllä on noin puolet kappaleista. Mukana on myös yksi beguine. Onko Markku Aro siis miellettävä nimenomaan nopeiden kappaleiden tulkitsijaksi? Onhan vuosikymmenien saatossa tullut tunnetuksi hänen esittämänään muun muassa sellaiset kappaleet, kuin Hyvännäköinen, Keskiyön aikaan, Käsi kädessä ja Kestän mitä vaan. - En minä mikään nopeiden kappaleiden tulkitsija ole. Kyllä hitaitakin löytyy saman verran. Muistellaanpa vain, että yksi alkuaikojen kovimmista hiteistäni oli kappale Etsin kunnes löydän sun. Ja entä kappale Käyn uudelleen eiliseen, se on hidas valssi. Markku Aro kertookin esittävänsä mielellään monenlaista musiikkia keikoillaan. Ja balladeja jopa pyydetään häneltä varsin paljon, vaikka kieltämättä nopeilla kappaleilla saadaankin meno päälle. Työrauhansa keikkailuun antaa myös artistin Diesel- orkesterin vakiintunut kokoonpano ja kova ammattitaito. Suhtautuminen työhön on aina ollut Markku Arolle ominaista, eikä hän ole tästä ominaisuudestaan vieläkään luopunut. MUSTALINTU - Nousee siivilleen Rami Hentilän ja sse Carlsonin muodostama Mustalintu- duo tuo kuunneltavaksemme ensisinglensä myötä todella piristävää uutuusmusiikkia. Musiikkia lokeroivat voivat asettaa duon tyylin jonnekin popin ja rockin välimaastoon. - Itse kutsumme musiikkiamme rakkausrockiksi. Biisit kertovat tarinoita ihmisistä ja ihmissuhteista, Rami Hentilä kertoo. Mustalintu on saanut alkunsa jo 2000-luvun alkupuolella Hentilän ja Carlsonin opiskellessa bändiohjaajiksi. Duon kappale Jääsydän on noussut varsin halutuksi kappaleeksi eri radioissa. Suuren kiitoksen menestyksestään duo antaa myös taustalla toimineelle Mikko Poijärvelle Musiikkimaku Oy:stä. - Mikko on ikään kuin bändimme kolmas jäsen. Musiikkimaku Oy on antanut meille hienot puitteet ja työkalut musiikkimme toteuttamiseen, Rami Hentilä kiittelee. Mustalintu ei suosiostaan huolimatta aio jäädä tuleen makaamaan. Syksyllä on luvassa vielä uusi singlejulkaisu ja vuodenvaihteen tienoolla saamme kuunneltavaksemme duon esikoisalbumin. - Päätimme viime keväänä, että teemme albumin. Sen nimeksi tullee Rakkausrock. Pelkästään levymateriaalin varaan ei duo aio musiikin tekemistään jättään, vaan livenäkin kokoonpanoa tullaan kuulemaan. - Keikkailu alkaa itse asiassa nyt. Duon ympärille on koottu ammattitaitoinen bändi, jonka kanssa on hyvä lähteä esiintymään. Jäämmekin suurella mielenkiinnolla odottamaan Mustalinnun pikapuoliin julkaistavaa uutta materiaalia, sillä sen verran kiinnostavalta kuulostaa ainakin duon ensijulkaisu. Ja muistakaamme aina Rami Hentilän terveiset: - Rakastakaa toisianne ja muistakaa positiivisuus. UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA iskelmä- ja Tanssimusiikkia uusilla äänilevyillä Tätä Suomi tanssii listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja. Nat Newborn - Back to the Moon - On se vain upean kuuloista kun vedetään isolla orkesterilla eikä koneet säksätä! Osuu ja uppoaa allekirjoittaneelle kybällä. Monta hyvää kappaletta soitettavaksi erilaissa paikoissa/tilaisuuksissa. Tällaiselle levylle on taatusti käyttöä! Juke - Huh huh, ihan hengästyttää tätä kuunnellessa. Niin on loistavat soundit ja musiikillinen tulkinta ja soitto kohdillaan. Loistavat kannet levyllä, tulee mieleen lapsuus ja amerikkalaisuus. Tähän konserttiin minäkin lähtisin kuuntelemaan loistavaa musisointia, odottelen kutsukorttia, mister Nat Newborn. sse - Tämän artistin levyjä on aina mukava saada ja kuunnella. Jälleen loistava suoritus. Hienot sovitukset, erinomaiset esitykset ja swengiä löytyy. Mukana muutama maailmanhitti maukkaina versioina. Vannoutuneena AC/DC-fanina kuuntelin mm. huuli pyöreänä muunnelmaa teemasta Highway to Hell. Rami Charles Plogman - Herätä minut - Hieman Plogu tulee ulos kuorestaan ja todella hyvällä maulla. Ei voi moittia linjakasta uutta musiikkiaan. Löytöinä mm. Liikaa sain, Keskellä elämää, Luotan tunteeseen ja Onnea ja iloa. sse. - Kahdentoista kappaleen verran taattua Plogman-laatua. Joka pitää tämän tyyppisestä musiikista, niin tämä levy on hänelle ehdoton hankinta. Radioaalloillahan on jo paria kappaletta soitettu kiitettävästi ja paria muutakin kappaletta kenties talven mittaan tullaan soittamaan kyllästymiseen asti radioissa. Juke - Odotusten mukainen levy. Hyvin tehtyä ja esitettyä iskelmää tanssittavaksi ja myös kuunneltavaksi. Mieleen jäi erityisesti kuutoskappale Tuokion kesti. Rami Juha Vartiainen - Aamuun valkenevaan - Toimivaa tanssimusiikkia 14 kappaleen verran. Tanssilajikirjokin on yllättävän monipuolinen ja taustatkin pelittävät varsin mukavasti, joten cd koneeseen ja soimaan... Juke - Tanssittavaa perusiskelmää. Juha on pitkänlinjan puurtaja ja homman on paneuduttu koko sydämellä. levyllä muutamia tuttuja ikivihreitä uusin sovituksin. Löytöinä levyltä; nimibiisi, Oon luotu sulle, Maailman valot, Isto Hiltusenkin tutuksi laulama Vaahteran lehti, Nuotiotunnelma, Villi nainen sekä duettona Virpi Piipon kanssa Jotain jää. sse Tommi Soidinmäki - Matkalla cd - Taustat toimii ja solisti vetää upeasti biisit. Tuo Tehosekoittimen klassikko Pyydä tähdet taivaalta on ehdoton helmi, myös Annabella pelittää allekirjoittaneelle. Juke - Hyvin tehty levy. Soi nätisti, kappaleissa kuunteluarvoja ja rytmiä myös tanssitukseen. ulu toimii ja erikoisesti myös komeassa lopetuskappaleessa. Rami Jari Grek - Sydänten liekki cd - Kaksitoista kappaletta sisältävä uutuus. Taustat sekä kappaleet toimivia, joskin tanssilajikirjo tietenkin voisi olla aina monipuolisempi. Suosikkejani ovat Meni kesä tuli syys, Jäisitkö viereeni ja Sait kai mitä hait. Juke - Kelpo levy. Hyvin esitettyä iskelmää ja tuotantopuolikin on kunnossa. Levy soi nätisti ja materiaalia on tanssitukseen ja kuunteluunkin. Rami - Loistava tunteiden vuoristorata kuten monipuoliselta laulajalta voi odottaakin. Päivi Karppinen / Radio Kajaus

18 Lähellä Sinua TANSSI koko suomi tanssii teksti: juha lahti / Kuva: mtv3 jone nikulalta äijänäkökulmaa Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. Jone Nikulahan nousi suuren yleisön tietoisuuteen Idols-tuomaroinnin kautta. Suorasanaisen miehen mainetta pönkitti myös näköradiossa pyörinyt Äijät-sarja. Sittemmin mies joutui itsekin arvostelun kohteeksi Tanssii Tähtien Kanssa- ohjelman yhtenä kilpailijana. Nyt hän on kuitenkin päässyt taas vähän tutumpaan rooliin toimiessaan meneillään olevan TTK-kisailun tuomaristossa Jone Nikula, mitä kuuluu elämääsi nyt syksyllä? Kiireitä niin radion, TV:n, lehdenteon kuin juonto- ja puhekeikkojenkin tiimoilta. Perussettiä, josta freelancerin on syytä olla tyytyväinen. Miten olet päätynyt eri tuomaritehtäviin ja miten koet ne? Pyysivät tuotantohtiöstä. Homma on ollut ihan hauskaa, ja toivon ja uskon, että en ole syyllistynyt sen enempää rikoksiin ihmiskuntaa kuin kilpailijoitakaan kohtaan. Miltä äijästä tuntuu olla Tanssii Tähtien Kanssa palautteen antajana? Helpompaa se on kuin tanssiminen. Taidan kuulua siihen suureen enemmistöön ihmisiä, jotka ovat parempia viisastelemaan kuin tekemään. Mitä Tanssii Tähtien Kanssa on sinulle antanut / opettanut? Ensimmäinen tuotantokausi opetti tanssimisesta ja tämä viimeisin sen arvostelemisesta. Kumpikaan ei ole helppoa, mutta tanssiminen on vaikeampaa, jos kohta tuomaroinnin ongelma on juuri siinä, että tietää sen. Millainen on oma suhteesi paritanssiin? Tanssin TTK:n ensimmäisellä tuotantokaudella kilpailijana ja sitä ennen ja sen jälkeen vain häissä jos käsky on käynyt. En osaa tanssia juurikaan ja toisaalta intensiivisen ammattilaisopetuksen jälkeen ihmeemmin kiinnostakaan lähteä kompastelemaan huonommassa seurassa. Sitä kun tietää, kuinka huono on. Millaista musiikkia kuuntelet / miksi? Olen metallimiehiä. Minusta on kiva kuunnella sellaista musiikkia, joka voisi toimia soundtrackina juoksuhaudan vyörytykselle tai pistinrynnäkölle. Tanssilavakulttuurin tilasta käydään näinä aikoina kiivasta keskustelua. Millaisena koet itse tanssilava- ja paritanssikulttuurin tilan? Myönnän suoraan, että ainoat kokemukseni tanssilavoista ovat niiltä kerroilta, kun kertausharjoituksissa olemme majoittuneet sellaisiin. Ei siis aavistustakaan, jos kohta uskon, että kun kotimaisen musiikin kenttä on sekä rikas että hyvinvoiva, etteikö lavoillekin paikkaansa olisi. Mitkä ovat Jone Nikulan tulevaisuuden suunnitelmat? Ensi keväänä on Idolsin tiimoilta TV -kiireitä, Radio Rockilla uusi ohjelma ja sitten FIRMA -lehden tekoa. Ja toivottavasti edelleen juonto- ja puhekeikkoja ja sen sellaista. Ja yksi kirjakin pitäisi saada aikaiseksi. Että jep, kaikenlaista on ilmassa ja kiire tulee! Lopuksi terveisesi suomalaisille? Terve, Suomi! Nikula on kunnostautunut myös kirjallisuuden alalla, sillä hän kirjoittanut mm. suomalaisen metallimusiikin historiikin Rauta-aika (2002), unikirjan Unia julkuista (2007) ja kyläkauppias Vesa Keskisen elämäkerran Tuntematon kyläkauppias (2009) ALOITA VUOSI TANSSIEN V2, HARJAVALTA Tanssikoulu Jari Aaltonen 18 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010 oulu PARITANSSia YMPÄRI SUOMEN

19 käy tanssimaan Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi-Paasikko. Henkilökuva LASSE PAASIKKO TANSSI Tanssimuusikko vuodesta 1975 Finlanders-orkesterin perustajajäsen Tanssimusiikkikouluttaja (mm. SUSEL, STOL, STUL, OAMK) Musiikkituotanto LP (sovitus-, tuotanto- ja studiopalvelut) Tanssinharrastaja tanssi-ilta orkesterin näkökulmasta Esiintyvällä taiteilijalla tulee vastaan monia erilaisia esiintymistilanteita, joilla jokaisella on omat erityispiirteensä ja haasteensa. Ohjelmisto, tapahtuman kulku, yleisörakenne ja esiintymisolosuhteet saattavat vaihdella huomattavasti riippuen siitä olemmeko töissä konserttisalissa, laivalla, ravintolassa, markkinoilla vaiko perinteisellä tanssilavalla, jonka erityispiirteisiin keskitymme tässä jutussa. Onnistunut tanssi-ilta muodostuu kolmen tahon yhteispanoksesta: huvijärjestäjän, yleisön ja esiintyjän. Järjestäjä ja esiintyjä pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman hyvät puitteet jotta yleisö viihtyisi ja olisi omalta osaltaan luomassa illan tunnelmaa. Esiintyjän tulisi mahdollisen suosionkin huumassa muistaa että suurin osa yleisöstä saapuu paikalle ensijaisesti tapaamaan muita ihmisiä. Perinteinen suomalainen tanssikulttuuri on äärettömän mukavalla ja luontevalla tavalla luonut erinomaiset puitteet miesten ja naisten kohtaamiselle, koskettamiselle ja yhdessä viihtymiselle. Järjestäjätaho vaikuttaa omalta osaltaan esiintyjien ja muun henkilökunnan työmotivaatioon ja viihtyvyyteen asiallisten työskentelyolosuhteiden myötä. Suurimmassa osassa nykyisistä huvipaikoista löytyykin asialliset taukotilat perustarjoiluineen. Hyvin toimivaksi ratkaisuksi niin orkesterin kuin yleisönkin kannalta on osoittautunut se, että järjestäjätahon puolella on selkeä vastuuhenkilö jonka kanssa asioista sopiminen on mahdollisimman helppoa ja mutkatonta. teksti: lasse paasikko / KUVA: jaana vuorenpää Tanssi-illan rakentaminen osaltamme alkaa konkreettisesti saavuttuamme huvipaikalle: käymme järjestävän tahon ja mahdollisen toisen orkesterin kanssa läpi esiintymisen aikataulutuksen ja illan mahdolliset erityispiirteet, roudaamme soittimet, äänentoisto- ja valolaitteiston lavalle ja pystytämme ne. Jokainen huvipaikka akustiikkoineen ja muotoineen asettaa omat haasteensa äänentoiston toimivuuden kannalta, josta syystä suoritamme ns. soundcheckin, jossa pyrimme säätämään laitteiston mahdollisimman toimivaksi kunkin paikan ominaisuuksien mukaan. Tämän päivän huvitilaisuuksissa käyvä yleisö koostuu lukuisista erilaisista intressiryhmistä, joiden kaikkien viihtyminen on järjestäjän ja esiintyjän yhteinen haaste, ja joilla jokaisella myös on yhtäläinen oikeus saada pääsylipulleen vastinetta. Paikalla on ns. perinteistä tanssiyleisöä; enimmäkseen pariskuntia, jotka ylläpitävät ikäluokkansa suosituinta ajanvietemuotoa yllä tanssien ja tavaten tuttaviaan mukavan rennossa tunnelmassa. Joillain lavoilla on aistittavissa lisäksi tietynlainen kyläjuhlameininki, jolloin paikalle saapuu vapaa-aikaansa viettämään myös muita kuin pelkästään tanssimisesta kiinnostuneita. Toisinaan lavan edustalle saattaa ilmaantua ns. faniporukkaa, joille riittää viihtymiseen pelkästään musiikin kuuntelu ja suosikkiesiintyjänsä näkeminen. Näiden ryhmien lisäksi huvipaikoilla käy, paikasta ja illasta riippuen, ns. aktiivitanssijoiden joukko, joille monipuolinen tanssirytmien kirjo ja toisten samanhenkisten tapaaminen muodostavat illan pääannin. Usein esiintyjän kannalta on haastavinta illan ohjelmiston laatiminen sellaiseksi että se mahdollisimman hyvin tyydyttäisi näitä kaikkia eri intressiryhmiä. Kohdallamme toimivaksi ratkaisuksi tähän on osoittautunut rakentaa se reaaliaikaisesti, aistien jokaisen illan erityistä tunnelmaa ja asiakkaiden tarpeita ennalta määriteltyjen settilistojen sijaan. Toinen merkittävä haaste orkesterille on rakentaa jokaisen tanssi-illan sisään nousujohteinen draaman kaari, jonka intesiteetti vahvistuu illan kuluessa tarjoten aistijoilleen vuoroin adrenaliinia nostattavia elämyksiä kuin tarvittavia herkistelyhetkiäkin, ja joka loppupuolelle sijoittuvan kliimaksin jälkeen tuodaan hellävaraisesti rauhalliseen suvantoon. Tanssilava joka jälleen kerran on herätetty illaksi henkiin, on valmis vaipumaan viikon horrokseen viimeistenkin juhlijoiden poistuessa pihamaalle. Orkesterin osalta työt jatkuvat laitteiston purkamisella, pakkaamisella ja bussiin lastaamisella. Tässä vaiheessa usein järjestäjän kanssa vaihdetaan vielä päällimmäiset tunnot ja aloitetaan matka joko kotiin tai hotelliin, mikäli kiertue jatkuu vielä seuraavana päivänä. Työpäivän minimipituudeksi matkoineen muodostuu usein vähintään 12 tuntia ja ylärajaa valvomiselle ei toisinaan tunnu olevan lainkaan. Jokainen esiintyvä taiteilija pyrkii työssään tuottamaan yleisölleen elämyksiä ja tämän välitön aistiminen onkin mielestäni työn parhainta antia. Tekemisen ilo, hyvä ryhmähenki, kokemuksen myötääntuoma rutiini, vuorovaikutuskyky, herkkyys ja aimo annos pelisilmää siinä oiva työkalulajitelma, jolla orkesteri hoitaa oman osuutensa kaikkia osapuolia tyydyttävän tanssi-illan luomisesta. MALMIN TYÖVÄENTALOLLA Takaniitynkuja 9, Helsinki LAVATANSSIN OPETUSTA Mukavassa seurassa - kaikilla herkuilla. Tiistaisin klo Torstaisin klo Sunnuntaisin klo Opettajana tanssin monitaituri Diplomitanssinopettaja Juhani Tahvanainen ja tanssinohjaaja Pirjo Kärnä Kevään tanssikurssit alkavat klo Seuraa tapahtumia: Tiedustelut: Pirjo Kärnä puh TanssinTahti Teemapäivät Lissun lavatanssikurssi Pe Perjantai 4.3. klo Samba klo Hidas Valssi uantai 5.3. klo Jive klo Foksi Opettajana: Liisa Kontturi-Paasikko Kenkämyyynti Alemana Ky Kahvio Torkinmäen koulu (Korpintie 4) Pentti Anias Pitkäkatu 35, Äänekoski GSM dancestopoy@pp.inet.fi Tanssikengät ja tarvikkeet! Nyt uutuutena tanssivaatteet ja harjoitusasut suoraan nettikaupasta! Liikkeemme myös Helsingissä osoitteessa Koroistentie 8! TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

20 TANSSI timo jere tii ura teksti: marika pietilä / kuvat: nelonen ja elisa hernetkoski liike-energiaa ja iloa Dancen tahtiin Nelosen tanssiohjelma Dance etsi syksyllä Suomen parasta tanssijaa. Alun perin amerikkalaiseen So you think you can dance -ohjelmaformaattiin perustuvassa ohjelman suomalaisversiossa nähtiin koko tanssimaailman kirjo. Kilpailijat opettelivat ja esittivät tanssilajeja tangosta hip hoppiin ja jazzista nykytanssiin. Dancessa kilpailtiin euron arvoisesta tanssistipendistä newyorkilaiseen tanssikouluun. sam Dancen ohjelmaformaattiin kuuluu, että kuka tahansa saa osallistua ja yleisö päättää äänestämällä kisan voittajan. - Dance on suunnattu erityisesti tanssinystäville, vaikka on tietysti myös viihdeohjelma. Idols-periaatteella se antaa kenelle tahansa mahdollisuuden kilpailla Suomen parhaimman ja lahjakkaimman tanssijan tittelistä, koreografi Tii Alasimi kuvaili. Dancen 2010 alkukarsinnat alkoivat jo viime toukokuussa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Niihin osallistui yli 400 tanssijaa, joista tuomaristo valitsi 60 jatkokarsintoihin Leville. Kilpailun nuorin Leviltä finaaleihin selvinnyt tanssija Jere Jääskeläinen, 18, piti Levin kolmipäiväistä karsintaleiriä koko kilpailun rankimpana kokemuksena: - Kun yhdestä tanssista oli selvinnyt, tuli heti uusi koreografia opeteltavaksi. Osa joutui lähtemään kotiin ja osa jatkoi. Samalla piti koko ajan pystyä keskittymään uuteen, hän kertoi karsintojen hektisyydestä. Levin karsinnoissa tuomaristo valitsi yhteensä 16 finalistia, joista muodostettiin tanssiparit. Ennen jokaista sunnuntaista finaalia, kullekin parille arvottiin yksi ohjelman koreografeista opettamaan uusi tanssi. Koreografilla oli kuusi tuntia aikaa opettaa pariaan. Sen jälkeen pari sai harjoitella keskenään ennen tulevaa lähetystä. - Tässä ohjelmassa koreografian on hyvä olla sellainen, että se on sekä paria ja sen vahvuuksia ajatellen järkevä ja mahdollinen että toisaalta sellainen, mistä yleisö tykkää. Pitää osata tehdä kompromissi tanssillisten arvojen ja yleisön miellyttämisen välillä, sillä yleisöhän lopulta ratkaisee, kuka pääsee jatkoon. Varsinainen paino on kuitenkin tanssiparilla; miten se pystyy taipumaan kulloiseenkin tanssiin, koreografi Timo Arstila puntaroi. Ei elämää ilman tanssia Jere Jääskeläinen, 18, ja ura Allonen, 20, olivat kilpailun nuorin tanssipari. Junioripari tituleerasi ohjelman juontaja Axl Smith ja suloisia! totesi päätuomari Marco Bjurström nähtyään heidän suomalaisen tangonsa. Tii Alasimi teki parin koreografian suomalaiseen tangoon. uran ja Jeren vahvuutena hän piti parin välistä kemiaa. Hänen mukaansa juuri se oli heidän valttinsa tangossa, jossa periaatteena on, että kahdesta tulee yksi. Nuoruus oli hänen mukaansa sekä parin vahvuus, että heikkous: toisaalta se oli tuoreutta, joka koitui eduksi, toisaalta taas takana oli vähemmän tanssikilometrejä ja kokemusta kuin muilla pareilla. uran matka Danceen käynnistyi viime helmikuulla, kun hän näki kaverinsa facebookstatuksesta, että Dance tulee Suomeen. Hän oli seurannut ohjelman amerikkalaista versiota ja päätti lähteä mukaan. - Toivoin, että tosi moni lähtisi mukaan ja yllätyin positiivisesti, kuinka paljon Suomessa onkaan tosi taitavia tanssijoita, ura iloitsi. ura tuli aluksi hakemaan kilpailulta enemmän kokemusta kuin voittoa. Hän sanoi, että olemalla mukana tässä kilpailussa hänestä tuntui, että hän pääsi tavallaan tekemään historiaa. Kuitenkin mitä pidemmälle finaaleissa ura ja Jere pääsivät, sitä enemmän ura ajatteli myös, että ei vitsi, jos sitä sittenkin voisi voittaa! Voittoa ei kuitenkaan tällä kertaa tullut. uralle tanssi on elämä tai elämäntapa. Se on niin jokapäiväistä, ettei sitä aina edes ajattele. Hän sanoo, ettei voisi elää ilman tanssia. ura aloitti tanssimisen 12-vuotiaana, kun kaveri sai hänet houkuteltua mukaan tunneille. Aluksi hän kävi tanssimassa kerran viikossa, mutta jo vuoden päästä harjoitukset olivat lisääntyneet yhdestä viiteen kertaan. Hänen oma lajinsa on showtanssi. Ennen Dancea ura oli ehtinyt nuoresta iästään huolimatta olla mukana jo kuusissa SM-kisoissa ja kerännyt niistä 14 mitalia. uran kilpapari Jere putosi kisasta neljännessä finaalilähetyksessä. Hän ei kuitenkaan ole pahoillaan putoamisestaan, sillä hän kertoo saaneensa ohjelmalta juuri, mitä halusikin. Jere sanoo, ettei tullut hakemaan kilpailussa menestystä. - En lähtisi mukaan enää toista kertaa. Tämä tuli minulle nyt juuri oikeaan aikaan. Sain tästä hakemaani kokemusta enkä tekisi mitään toisin. Parasta oli eka live-lähetys. Fiilis oli katossa ja oli ihan huumassa, kun pääsi jatkoon. Jere aloitti tanssimisen 8-vuotiaana, kun naapurin tyttö pyysi häntä mukaan kilpatanssi alkeiskurssille. Myöhemmin paritanssi vaihtui show-tanssiin. - Kilpatanssissa suoritusta viilattiin ja viilattiin ja se oli enemmän suorituskeskeistä. Showtanssissa saan tuoda enemmän omaa tulkintaani ja siksi show ja jazz ovat minulle omempi juttu. Tanssi on Jerelle iso osa elämää. Ei elämää ilman tanssia, hän tiivistää. Treeneissä saa hyvän fiiliksen. - Sen avulla jaksaa elää sitä arkea ja käydä koulussa. Tanssista saa niin paljon. Siitä saa ilon ja onnen, Jere hehkuttaa. Tänä vuonna koko kilpailun voittajaksi itsensä tanssi Sam Vaherlehto. - Tyhjää lyö, Sam kommentoi voittoaan hyvin hämmentyneenä. 20 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2010