TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA PIRKANMAAN KÄRKITUOTTEIDEN MATKAILUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA PIRKANMAAN KÄRKITUOTTEIDEN MATKAILUSTRATEGIA 2002 2006"

Transkriptio

1 i TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA PIRKANMAAN KÄRKITUOTTEIDEN MATKAILUSTRATEGIA MKTK:n julkaisuja F:9 ISBN ISSN Copyright 2001 TMAK

2 i Sisällysluettelo Johdanto...1 I. Pirkanmaan matkailun nykytilasta ja kehityksestä Matkailun taloudelliset vaikutukset Matkailun kehitys ja rakenne Sesongit Kohteet ja tapahtumat Päätuote- ja asiakasryhmät Kilpailutilanne Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät Kehittämisen nelikenttä...10 II Matkailustrategia Visio Tavoite Strategiset painopisteet ja hankkeet Laatu valtakunnan kärkitasolle Tehoa ja tulosta matkailumarkkinointiin ja -myyntiin Yhteistyöstä toimintatapa Osaaminen vaatimusten tasolle Tampereen infrastruktuurin kehittäminen Kehityksen seuranta...16

3 1 Johdanto Pitkäjänteisen työn ja suomalaisittain mittavien investointien ansiosta Tampereen ja koko Pirkanmaan matkailulla on mennyt viime vuosikymmenien aikana hyvin. Tämän strategian tarkoituksena on varmistaa positiivisen suunnan jatkuminen. Strategia perustuu kärkituotteisiin ja niiden luomiin kerrannaisvaikutuksiin: kun vahvat tuotteet ja kohteet menestyvät, sen tiedetään vaikuttavan positiivisesti myös muiden tuotteiden kysyntään. Kärkituotekeskittymät luovat myös mahdollisuuksia uuteen yritystoimintaan ja uusien tuotealueiden lanseeraamiseen. Strategian sisältö perustuu Pirkanmaan matkailuelinkeinon omiin näkemyksiin. Linjaukset on laadittu kahdessa työpajassa, joihin osallistui yhteensä 74 matkailuyritysten ja matkailun sidosryhmien edustajaa. Työskentelyä pohjasivat faktatiedot nykytilanteesta ja erilliset matkailuyritysten haastattelut. Strategia on koordinoitu myös Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan ja Tampereen kaupunkistrategiaan. Lopullisen hyväksymisensä strategia sai yksimielisin maininnoin pidetyssä matkailuparlamentissa. Projektia on valvonut tilaajan asettama ohjausryhmä, johon kuuluivat: o Tiina Mörttinen matkailutoimenjohtaja, Tampereen kaupunki o Anja Aarnio kongressipäällikkö, Tampere-talo o Pekka Pohjoismäki toimitusjohtaja, Tampereen Messut Oy (ei osallistunut työpaikan vaihdoksen vuoksi) o Vesa Saloranta hotellinjohtaja, Scandic Hotels o Päivi Viherkoski matkailukoordinaattori, Pirkanmaan liitto o Erkki Ottela elinkeinoasiamies, Kangasalan kunta o Mervi Räihä viestintäpäällikkö, Särkänniemi Oy Projektin rahoittajina ovat Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Pirkanmaan liitto. Strategian on koonnut. Strategia esittää keinot, joilla päästään asetettuihin tavoitteisiin. Hyvä strategia: o perustuu olemassa oleviin vahvuuksiin o ottaa huomioon markkinoiden ja kilpailutilanteen kehittymisen o perustuu kilpailemiseen, "kuinka voitamme" o ottaa huomioon toteuttajien ajattelutavan ja osaamisen sekä ympäröivän kulttuurin o johtaa yksiselitteisiin tavoitteisiin ja selviin toteuttamissuunnitelmiin. kiittää ohjausryhmää ja kaikkia strategiatyöhön osallistuneita intensiivisestä työskentelystä.

4 2 I. Pirkanmaan matkailun nykytilasta ja kehityksestä 1. Matkailun taloudelliset vaikutukset Matkailu on Pirkanmaalla merkittävä elinkeino. Matkailututkimuksen mukaan yritysten saama välitön matkailutulo vuonna 1999 oli koko Pirkanmaalla 2,9 miljardia markkaa, mistä summasta Tampereen osuus oli 1,7 miljardia markkaa. Pirkanmaan matkailutulo asukasta kohden on jopa suurempi kuin Suomen matkailun tärkeimmällä alueella, Uudellamaalla. Maakunta/ seutu Välitön matkailutulo 1 Välitön matkailutulo/asukas Pirkanmaa (-99) mmk mk Kymenlaakso (-98) 750 mmk mk Etelä-Pohjanmaa (-98) 750 mmk mk Pohjois-Savo (-96) 811 mmk mk Etelä-Savo (-00) mmk mk pääkaupunkiseutu (-95) mmk mk Uusimaa (-00) mmk mk Jyväskylän seutu (-99) 528 mmk mk Kaupunki Tampere (-99) mmk mk Vaasa (-99) 862 mmk mk Kuopio (-96) 320 mmk mk Jyväskylä (-99) 351 mmk mk Kuten muillakin alueilla matkailijoista hyötyivät eniten vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemiselinkeino. Tampereella vähittäiskaupan osuus matkailijoiden kulutuksesta oli yli kolmannes ja muualla Pirkanmaallakin 29 %. Matkailun työllisyysvaikutus oli Tampereella lähes ja koko Pirkanmaalla henkilötyövuotta. Verotuloja matkailusta Tampere sai 85 miljoonaa ja koko Pirkanmaa 151 miljoonaa markkaa. Matkailun taloudelliset vaikutukset on laskettu Pohjoismaisen tulo-työllisyysmallin mukaan. 1 Suomen Matkailun Kehitys Oy:n tutkimukset

5 3 Matkailijoiden rahankäytön jakauma Tampereella vuonna 1999 vähittäiskauppa 37 % majoitus- ja ravitsemistoiminta 15 % oheispalvelut 9 % muu rahankäyttö 26 % huvipuistot 5 % huoltamot 8 % 2. Matkailun kehitys ja rakenne Kehitys Matkailun kehitystä kuvataan parempien mittareiden puuttuessa Tilastokeskuksen rekisteröimillä yöpymisvuorokausilla. Mittari kuvaa vain osaa matkailuvirroista, koska se ei ota huomioon päiväkävijöitä eikä esimerkiksi sukulaisissa ja tuttavissa tai rekisteröimättömässä kohteessa yöpyviä. Esimerkiksi vuoden 1999 matkailututkimuksen mukaan kolmannes Tampereella ja muulla Pirkanmaalla yli kolmannes haastatelluista ja yöpyneistä matkailijoista yöpyi muualla kuin rekisteröidyissä majoituspaikoissa. Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet 2 kasvoivat vuosina Pirkanmaalla runsaalla vuorokaudella eli 14 %. Tästä kasvusta Tampereen osuus oli runsaat ja muun Pirkanmaan peräti vuorokautta. Suhteellisesti Tampereen yöpymisvuorokaudet lisääntyivät runsaat 10 % ja muun Pirkanmaan 21 %. Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Tampereella ja muualla Pirkanmaalla Tampere Muu Pirkanmaa Kaikkien yöpymisvuorokausitietojen lähde: Tilastokeskus

6 4 Yöpymisvuorokaudet Tampereella ovat viimeisen viiden vuoden aikana kasvaneet hitaammin kuin muualla Pirkanmaalla, joskin pidemmällä aikavälillä ero on pikemminkin Tampereen hyväksi. Muun Pirkanmaan kasvua auttaa myös Tampereen hotellien hyvät käyttöasteet. Kun hotellit ovat täynnä, ylikysyntä ohjautuu muualle Pirkanmaalle. Koti- ja ulkomaiset yöpymiset Yöpymisen kysyntä on hyvin kotimaista. Tampereella ulkomaisten matkailijoiden osuus kaikista yöpymisvuorokausista oli vuosina keskimäärin runsas viidennes. Muulla Pirkanmaalla ulkomaisten matkailijoiden osuus jäi 6 prosenttiin. Tampereen osuus koko maan ulkomaisista yöpymisistä vuosina oli 4,3 4,4 % ja muun Pirkanmaan 0,7 0,8 %. Ulkomaiset yöpymiset Tampereella lähtömaittain Ruotsi Saksa Venäjä Britannia Yhdysvallat Norja Alankomaat Italia Ranska Yöpyneiden ulkomaisten matkailijoiden suurimmat lähtömaat ovat suuruusjärjestyksessä Ruotsi, Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat. Muualle Pirkanmaalle tulevat ennen kaikkea saksalaiset ja venäläiset.

7 5 Ulkomaiset yöpymiset muualla Pirkanmaalla lähtömaittain Ruotsi Saksa Venäjä Britannia Yhdysvallat Norja Alankomaat Italia Ranska Työ- ja vapaa-ajan yöpymiset Tampereella yöpymisvuorokausien enemmistö syntyy ammattiin liittyvästä yöpymisestä. Koko Pirkanmaalla vapaa-aikaan liittyvien yöpymisten osuus kaikista yöpymisvuorokausista on vuosina noussut 50 prosentista yli 64 prosenttiin. % Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Tampereella Vapaa-aika Ammattiin liittyvä

8 6 % Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan koko Pirkanmaalla Vapaa-aika Ammattiin liittyvä Sesongit Seuraava kuvio kertoo vuositasolla yöpymisvuorokausien suhteellisista poikkeamista vuorokausien kuukausikeskiarvoon verrattuna. 150 % 100 % Yöpymisten sesonkivaihtelut 2000 (poikkeamat kuukausikeskiarvosta) Tampere Muu Pirkanmaa Koko maa 50 % 0 % -50 % Tam m i Helm i M aalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka M arras Joulu Pirkanmaa, niin kuin Tamperekin saa yöpymispiikkinsä heinäkuussa. Merkillepantavaa on Tampereen loppukevään alkukesän kysyntäpiikki, kun kokoukset ja kongressit nostavat kuukauden rekisteröidyt yöpymismäärät vuosittaisen kuukausikeskiarvon yläpuolelle. 4. Kohteet ja tapahtumat Pirkanmaa ja erityisesti Tampere tunnetaan lukuisista tapahtumistaan ja kohteistaan, joista Särkänniemi eri kohteineen on miljoonaluokassa. Särkänniemen ja tapahtumatilojen kuten Tamperetalon ja Tullikamarin Pakkahuoneen lisäksi Tampereella on 20 museota, 7 taidekeskusta, 14 teatteria, 21 tapahtumaa/festivaalia ja 10 urheilukilpailua sarjaotteluista puhumattakaan 3. Muun Pirkanmaan tunnettuja tapahtumia ja kohteita ovat mm. Nuutajärven lasikylä, Mäntän taidekesä, Kangasalan Mobilia, Sata-Häme soi ja kansallispuistot sekä talviliikuntakeskukset Sappee ja Ellivuori. 3 Tampereen matkailutoimen tilastot

9 7 Kohde/tapahtuma/tuote Kävijämäärä vuonna 2000 Särkänniemen kohteet yhteensä Tampere-talo Ikaalisten kylpylä Kylpylähotelli Rantasipi Eden Tieto puuttuu Kukkaisviikot Teatterikesä Tampereen Messut Risteilyt Teivon raviradan tapahtumat Tampereen Työväen Teatteri Tampereen Teatteri Tullikamarin Pakkahuone Päätuote- ja asiakasryhmät Seuraavat tiedot perustuvat ensimmäisen työpajan tuloksiin. Tärkeimmät asiakas- ja tuoteryhmät ovat kesällä perhematkailu, kongressit, kulttuuri- sekä järvija luontomatkailu. Talvella puolestaan Tampereelle ja Pirkanmaalle tullaan kokouksiin ja messuihin, kylpylöihin sekä kulttuurikohteisiin ja tapahtumiin. Tärkeimmät asiakasryhmät Perheet Kokous-, kongressi-, messu- ja liikematkailijat Kulttuurikohteiden kävijät ja tapahtumavierailijat Perhe- ja kylpylämatkailu sekä kesän perinteisimmät kulttuurituotteet ja tapahtumat ovat elinkaarensa vakaalla osalla ja muut tuoteryhmät ovat elinkaarensa nousuvaiheessa. Tärkeimmät tuoteryhmät Perhekohteet kuten Särkänniemi ja kylpylät Kokous-, kongressi- ja messutuotteet Kulttuurituotteet Tulevaisuudessa Pirkanmaalle odotetaan työpajan mukaan myös entistä enemmän myös harraste-, elämys- ja liikuntamatkailijoita. 6. Kilpailutilanne Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien mukaan sekä Tampere että Pirkanmaa ovat toiseksi suurimpia Helsingin ja Uudenmaan jälkeen. Turku ja Varsinais-Suomi ovat kuitenkin viime vuosina kirineet Tampereen ja Pirkanmaan kantaan.

10 8 Kuten aikaisemmin todettiin, rekisteröidyt yöpymiset kertovat matkailun tilasta tai kilpailutilanteesta vain rajallisesti, joten pelkkien yöpymisten vertailu ei ole mielekästä. Kilpailutilanne tuoteryhmittäin Työpajassa esitetyn analyysin mukaan todellisia kilpailijoita ovat Tampereen ja koko Pirkanmaan vahvoissa tuoteryhmissä joko naapurimaakuntien keskusten tarjonta tai Helsinki. Seuraavassa kotimaiset kilpailijat. Analyysiin on otettu myös luontomatkailu, joka on tämän strategian kannalta merkittävä oheispalveluresurssi. Kilpailija Kotimaa Kulttuurimatkailu Helsinki, Hämeenlinna Tapahtumat kuten Helsingin Juhlaviikot, Tangomarkkinat, Pori Jazz Perhematkailu Luontomatkailu Linnanmäki, Saaristo, Muumimaailma, kyl- (ja omatoimi- Ahvenanmaa pylät, museot, tekeminen) Himos Kokoukset/kongressit/ messut/yritysmatkailu Kokoukset ja kongressit: Helsinki, Lahti, Jyväskylä Messut: Suomen Messut Yritysmatkailu: Lappi Kylpylät Serena, Caribia, Naantalin Kylpylä ja Lapin kylpylät Tampereen imago Kilpailutilanteesta kertoo myös mielikuva alueesta. Taloustutkimuksen kotimaahan kohdistuvan tutkimuksen, Kaupungit matkailukohteina mukaan Tampere sai Naantalin ohella tutkituista parhaan yleisarvosanan. Tampereen taakse jäivät suositut kohteet kuten Kuusamo, Savonlinna, Turku, Helsinki ja Maarianhamina. Tutkimuksen mukaan Tampere on tutkituista kaupungeista Helsingin jälkeen toiseksi eniten käyty kohde ja sen suositeltavuus on kärkitasoa. Tampereen vahvuutena ovat o majoitus- ja ravitsemispalveluiden laatutaso o saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla o tapahtumien riittävyys ja monipuolisuus o sisäiset liikenneyhteydet Suhteellisesti heikommat arvosanat Tampere sai majoituskohteiden hintatasosta ja vierasvenesataman viihtyvyydestä. Matkailutoimen resurssit Kilpailussa menestyminen edellyttää ensisijaisesti kaupaksi käyvää tarjontaa. Epäsuorasti kilpailutilannetta tai halua kilpailla voidaan tarkastella myös, kuinka paljon kunnat ja maakunnat panostavat markkinointiin. 4 Haastattelututkimukseen vastasi iältään vuotiasta tammi-helmikuussa 2001.

11 9 Tampereen matkailutoimiston kokonaisbudjetti vuonna 2001 on 5,3 miljoonaa markkaa, josta markkinointiin käytetään 2,6 miljoonaa markkaa. Tästä summasta 0,3 miljoonalla tuetaan Tampere Covention Bureau n kongressimarkkinointia. Lisäksi Pirkanmaan liitolla on TE-keskuksen rahoittama matkailun markkinointihanke, jossa maakunnan matkailumarkkinointiin käytetään vuosittain 0,5 miljoonaa markkaa. Arvion mukaan Pirkanmaan matkailuorganisaatiot panostavat matkailumarkkinointiin vuosittain noin 6 miljoonaa markkaa. Varsinais-Suomen matkailuorganisaatio Turku TouRing in vuoden 2000 ensimmäisen vuoden toimintabudjetti oli 4,5 miljoonaa markkaa. Kokonaisuuteen on myös laskettava Turun kaupungin matkailutoimisto, jonka vuosibudjetti on 14,5 miljoonaa markkaa. Vuonna 2001 Turku Tou- Ring käyttää yleismarkkinointiin noin 3 miljoonaa markkaa. Vastaavasti Helsingin kaupungin matkailutoimiston budjetti on 9 miljoonaa markkaa. 7. Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät Matkailustrategia toteutetaan vain julkisen ja yksityisen elinkeinon kiinteässä yhteistyössä. Alueellisia päätoimijoita ovat Tampereen kaupungin matkailutoimi, Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy sekä Ylä-Pirkanmaan yhteistyöyritys Vihreä Sydän Matkailu Oy. Kunnallisia markkinointiorganisaatioita ovat mm. Ruoveden Matkailu Oy ja Virtain Yrityspalvelu Oy sekä yritysten oma Kangasalan Matkailurengas ry. Vammalan seudulla Vammalan matkailusihteeri hoitaa koko seutukunnan matkailuasiat. Valkeakosken Matkailu Oy on lopettamassa toimintansa tämän vuoden loppuun mennessä. Pirkanmaan liittoon on vuoden 2001 alusta palkattu matkailun hankevaroin matkailun koordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu matkailuyhteistyön edistäminen, hanketoiminnan linjaaminen ja maakunnallisen markkinointiyhteistyön hoitaminen. Lisäksi koko maakunnan yhteistyötä pyritään edistämään maakunnallisen matkailutiimin avulla. Seutukuntiin on organisoitu omat tiiminsä.

12 10 7. Kehittämisen nelikenttä Nykytilanne ja kehittämisen mahdollisuudet on koottu seuraavaan nelikenttään. Kehittämisen perustana ovat vahvat kärkituotteet ja mahdollisuutena Pirkanmaan koko matkailuelinkeinon verkostoituminen kärkien kanssa, yleensäkin yhteistyön tiivistäminen, innovatiivinen kehittäminen sekä laadun ja osaamisen parantaminen. Uhkana tälle on nykyiseen tilanteeseen tyytyminen. Vahvuudet Vahva kärkituotteisto: Perhematkailu: ensisijaisesti Särkänniemi ja kylpylät, toissijaisesti mökkikanta sekä järvi- ja luontomatkailu Kokous- ja konserttikeskuksena Tampere-talo Messu- ja liikematkailu Kulttuurimatkailu: tapahtumat, yleensä korkeakulttuuritarjonta, urheilu-, liikuntatapahtumat ja kulttuuriympäristö Tampereen monipuoliset kokous-, majoitus- ja ravitsemispalvelut Tampereella matkailu ympärivuotista Keskeisten toimijoiden yhteistyö Tampereella Mahdollisuudet Uusien innovatiivisten tuoteyhdistelmien löytäminen nykyisten vahvuuksien pohjalta Hyvän sijainnin hyödyntäminen Pirkanmaan teollisuusperinteen jalostaminen Alueen taloudellisen vetovoimaisuuden todellinen hyväksikäyttö Maakunnallisen yhteistyön tiivistäminen Laadun systemaattinen parantaminen koko elinkeinossa Yhteistyörajapinnat teknologiahankkeiden kuten etampereen kanssa Heikkoudet Muun Pirkanmaan matkailun kausiluontoisuus Kärkituoteryhmissä vain muutama todellinen kärkiyritys Markkinoinnissa vähäiset resurssit kilpailijoihin verrattuna ja rajalliset jakelutiet Yrityksien osaamisessa ja laatutasossa puutteita, niiden kannattavuus heikko ja yritysten verkostoituminen vähäistä Heikko tuotteistaminen markkinoille vietäviksi Pirkanmaalla kehittymätön matkailuimago Uhat Paikalleenjääminen: ei kehitetä uusia tuotteita, tuoteryhmärajat ylittäviä yhteistyöverkostoja ei synny, uskalluksen puute uusien ja ennakkoluulottomien kehitysprojektien teossa Maakunnan yhteistä tahtotilaa ei löydetä Negatiivinen suhdannekehitys Matkailun elinkeinollinen asema: kehittämisen ja markkinoinnin resursseja ei lisätä ja matkailun taloudellinen merkittävyys jää muiden elinkeinojen varjoon Kokous- ja kongressitiloja ei kehitetä ja tarvittavia näyttelytiloja ei laajenneta Hotellikapasiteetti ei kasva kysynnän mukaan

13 11 II Matkailustrategia Visio 2010 Pirkanmaan vahvuudet vankistuvat kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle: Tampere yhdessä muun Pirkanmaan kanssa on kasvanut Suomen suurimmaksi perhe- ja kulttuurimatkailun keskukseksi, joka kilpailee tasaväkisesti Pohjoismaiden vastaavien kaupunkien ja maakuntien kanssa. Tampere on myös noussut Suomen houkuttelevimmaksi ja laadukkaimmaksi kokous-, kongressi- ja messukaupungiksi. Pirkanmaa erottuu muista maakunnista laadukkailla, monipuolisilla ja jatkuvasti kehittyvillä matkailupalveluillaan. Yhteistyö yritysten ja sidosryhmien kanssa on tiivistä ja tuloksia tuottavaa. Ympäristöstään matkailuelinkeino huolehtii esimerkillisellä tavalla. Toiminnassaan Pirkanmaa sitoutuu Suomen matkailupolitiikan AATE-tavoitetilaan. AATE tulee sanoista asiakaslähtöisyys, ammattimaisuus, tuloksellisuus ja eettisyys. Asiakastyytyväisyys merkitsee o asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin vastaamista o oikeaa hinta-laatusuhdetta o asiakastyytyväisyyden jatkuvaa seurantaa Ammattimaisuus edellyttää puolestaan o toiminnan jatkuvaa kehittämistä o motivoituneen henkilökunnan panosta o riittävää infrastruktuurin tasoa ja teknologian tarkoituksenmukaista hyödyntämistä Tuloksellisuus tarkoittaa o talouden suunnittelua ja hallintaa o oikeaa panos-tuotossuhdetta o oikeaa hinnoittelua Eettisyys toteutuu o huomioimalla luonto, ympäristö ja paikalliskulttuuri o arvostamalla henkilöstöä ja sidosryhmiä o kunnioittamalla hyviä tapoja 2. Tavoite Vuosina Pirkanmaan matkailu kasvaa nopeammin kuin keskimäärin koko maassa 2. Maakunnan matkailuyritysten asiakastyytyväisyys on jatkuvasti koko maan keskiarvoa parempi Ensimmäistä tavoitetta seurataan Tilastokeskuksen rekisteröimillä yöpymisvuorokausien ja matkailun taloudellisten vaikutusten kehityksellä. Matkailun taloudelliset vaikutukset mitataan erillistutkimuksin säännöllisesti. Toista tavoitetta mitataan parhaiten LaatuVerkon (kohta 3.1.) antamien tunnuslukujen avulla.

14 12 3. Strategiset painopisteet ja hankkeet Strategiakaudella keskitytään Tampereen ja Pirkanmaan nykyisten vahvojen kärkituotteiden ja tuoteryhmien vahvistamiseen. Muu Pirkanmaa kytkeytyy näihin vahvoihin kärkiin ja hyötyy niiden kasvusta. Perhe- ja vapaa-ajan matkailussa merkittävimpiä kohteita ovat Särkänniemi, Ikaalisten, Tampereen ja Nokian kylpylät sekä talvisin Ellivuoren ja Sappeen laskettelukeskukset. Kokousja kongressimatkailun sekä liike- ja messumatkailun tarjonnan perustana ovat Tampere-talo, Tampereen Messut, Tampereen vahva asema korkeakoulukaupunkina, tasokas ja monipuolinen hotellikapasiteetti sekä menestyvät kansainväliset yritykset. Kulttuurimatkailussa Tampereen tarjontaan kuuluvat kansallisesti (ja kansainvälisesti) kiinnostavat kohteet kuten lukuisat museot, elinvoimaiset teatterit ja merkittävät kulttuuri- ja liikuntatapahtumat sekä Tampere-talon monipuolinen konserttitarjonta. Muun Pirkanmaan vahva kulttuurimatkailutarjonta ilmenee kuvaamataiteessa (Mänttä, Visavuori, Voipaala, Kalela ja Purnu), kirjallisuudessa (Vammala, Urjala ja Oriveden opisto), musiikissa (Nokia, Ikaalinen, Valkeakoski, Kangasala, Orivesi) ja teatterissa (Myllykolu, Rönni, Kangasala, Ruovesi, Äetsä ja Rämsöö). Kohteisiin, Särkänniemeen ja Tampere-taloon ja moniin muihin on aikoinaan investoitu ennakkoluulottomasti. Tänään investoinnit tuottavat ja kohteet ovatkin maakunnan tärkeimpiä matkailutulon tuojia. Näiden matkailumoottoreiden kunnosta on pidettävä huolta ja niiden innovatiiviseen kehittämiseen on panostettava voimakkaasti myös tulevaisuudessa. Vahvistamista ja synergiaa luovia toimenpiteitä ovat myöhemmin käsiteltävät laadun hiominen huippukuntoon, kannustaminen yhteistyöhön ja yhteiseen kehittämiseen, markkinoinnin tehostaminen, yrittäjien ja henkilökunnan osaamisen nostaminen sekä Tampereen ja muun Pirkanmaan infrastruktuurin parantaminen Laatu valtakunnan kärkitasolle Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) rajahaastattelututkimuksissa suomalaisten matkailuyritysten hinta-laatu suhde on vain keskinkertainen. Kun Suomi ei voi kilpailla halvoilla hinnoilla, laatutasoa on nostettava. Siksi MEK on käynnistänyt valtakunnallisen Laatutonni-ohjelman, jonka läpikäynti on lähtökohtana tulevaisuudessa MEK:n kansainväliseen markkinointiin. Laatutonni jakaantuu kahteen osaan: laatuvalmennukseen ja LaatuVerkkoon. Kun matkailuyrityksessä on jo dokumentoitu laatujärjestelmä, Laatutonniin pääsee myös vain auditoitumalla LaatuVerkkoon. LaatuVerkossa seurataan kansallisesti vertailukelpoisella tavalla yritysten asiakkaiden tyytyväisyyttä, henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä taloudellisia tunnuslukuja. Laadukkaat pienyritykset ovat toimivien alihankinta- ja yhteistoimintaverkostojen syntymisen perusedellytys matkailualalle. Nyt heitot laatutasossa estävät monissa tapauksissa potentiaalisen alihankkijan yhteistyön matkailualan kärkiyritysten ja -yksiköiden kanssa. Pirkanmaalaisia matkailuyrityksiä kannustetaan ja tuetaan osallistumaan Laatutonniin ja/tai rakentamaan oma laadun kehittämisjärjestelmänsä. Tavoitteena on, että strategiakauden lopussa yli puolet matkailuyrityksistä on laadun kehittämisjärjestelmien ja LaatuVerkon piirissä.

15 13 Toimenpiteet 1. Laatutonniin kuuluva valmennus toteutetaan vuosina Valmennuksen jälkeen yritykset tulevat mukaan LaatuVerkkoon syksystä 2001 lähtien 3.2. Tehoa ja tulosta matkailumarkkinointiin ja -myyntiin Tampere panostaa vähemmän yhteismarkkinointiin kuin esimerkiksi Turku ja Helsinki. Myös maakunnallinen yhteismarkkinointi on Pirkanmaalla vähäisempää kuin Varsinais-Suomessa tai Uudellamaalla. Ulkomaiden markkinoille suunnattu markkinointi- ja myyntityötä on yritysten lisäksi tehty lähinnä Tampereen matkailutoimiston kautta, joskin melko rajallisin panostuksin. Resurssien lisääminen kansainväliseen markkinointiin on välttämätöntä, mikäli Tampereen ja Pirkanmaan matkailu haluaa säilyttää myönteisen kasvu-uransa. Kansainvälisessä markkinoinnissa ja myynnissä Pirkanmaa on myös mukana The Thousand Lakes hankkeessa ennen kaikkea siksi, että ko. hanke tarjoaa sähköisen kauppapaikan ja mahdollistaa myös kansainvälisen markkinoinnin tuotekehitystä hoitaviin incoming-toimistoihin. Niin ulkomaille kuin kotimaahankin suunnattu markkinointi perustuu segmenttikohtaiseen työskentelyyn ja kampanjointiin. Tähän tarvitaan puolestaan toimenpiteiden koordinoijaa, joka pystyy optimoimaan useimpien yritysten vähäiset resurssit mahdollisimman tuloa tuottavalla tavalla. Manuaalisten markkinointitoimenpiteiden lisäksi Pirkanmaalla on tuettava sähköisten myyntikanavien kehittämistä ja käyttöä. Internet on Keski-Euroopassa jo nyt suositumpi tiedonhakuväline kuin perinteinen esite ja matkojen sähköinen varaaminen on yleistynyt nopeasti. Myös turvallisen maksamisen järjestelmiä on olemassa. Suomen suuret matkailuyritykset ja Matkailun edistämiskeskus ovat parhaillaan luomassa koko maan kattavan superportaalin, Destination Finland in. The Thousand Lakes suunnittelee myös sähköistä kauppapaikkaa, joka toimii osana edellistä superportaalia. Varsinkin pienet, mutta myös useat suuremmatkin yksiköt ovat ilmaisseet tarpeensa myynnin tehostamiseen: maakunnassa tarvitaan enemmän provisiopohjaisia myyjiä. Pirkanmaa ja Tampere resurssoivat nykyistä enemmän kohderyhmäkohtaisiin markkinointikampanjoihin, joihin matkailuyritykset voivat kytkeä omat myynnin edistämis- ja myyntitoimenpiteensä. Kampanjoiden vaikutus mitataan myyntituloksina. Sähköistä kaupankäyntiä kehitetään niin, että siihen on mahdollisuus jokaisella matkailuyrittäjällä. Toimenpiteet 1. Pirkanmaan matkailuimagoa kehitetään Tampereen ja muiden vahvojen kärkituotteiden kautta. Markkinointiresurssit pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistämään parhaan lopputuloksen takaamiseksi.

16 14 Pirkanmaan liitto huolehtii maakunnan matkailumarkkinoinnin koordinoinnista ja kehittämisestä. Kansainvälisessä markkinoinnissa Pirkanmaa on mukana The Thousand Lakes hankkeessa. 2. Pirkanmaalla laaditaan kärkituotteisiin perustuva markkinointistrategia vuonna 2002 yhteistyössä matkailuyritysten kanssa. Strategian tavoitteena on saada käytettävissä olevista markkinointipanostuksista mahdollisimman suuri myyntiteho. Strategian mukainen segmenttikohtainen markkinointi- ja myyntityö käynnistetään linjausten valmistuttua. Kansainvälisille markkinoille rakennetaan strategian mukaiset omat kampanjat. 3. Selvitetään keväällä 2002 mahdollisuudet maakunnan matkailutuotteiden myynnin tehostamiseen. Myynti perustuu mieluiten nykyisten myyntiyritysten toiminnan laajentamiseen. Myyntiyhtiöselvityksessä tutkitaan myös sähköisen kaupankäynnin edistämisvaihtoehdot Yhteistyöstä toimintatapa Hyvin toimivissa verkostoissa yritykset säästävät resursseja ja tuovat lisäarvoa palvelukonsepteihinsa. Pirkanmaalle luodaan toimiva yhteistoimintamalli, joka käytännössä toteutuu vuosittaisina tapaamisina, matkailun yrittäjäpäivinä ja segmenttikohtaisina myyntipäivinä sekä yhteisinä yritysten tuotekehityshankkeina. Yrittäjäpäivät seuraa myös strategian tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteet 1. Pirkanmaan matkailuklusterista kootaan vuosittain kokoontuva Matkailun yrittäjäpäivät, johon kutsutaan laajasti matkailuelinkeinon, rahoittajien ja kehittäjien edustajat. Ensimmäiset yrittäjäpäivät järjestetään syksyllä Matkailun yrittäjäpäivät linjaa matkailun kehittämiskohteita ja matkailun infrastruktuuriin kuuluvia asioita. Lisäksi päivillä arvioidaan strategian tavoitteiden toteutumista ja luodataan matkailun tulevia kehitystrendejä varaudutaan tulevaisuuden kilpailutilanteeseen. 2. Vuodesta 2002 lähtien järjestetään myös asiakassegmentti/kärkituoteryhmäkohtaiset sisäiset myyntipäivät. Niiden tavoitteena on synnyttää konkreettista yhteistyötä ja lisätä tuotteiston vetovoimaa. 3. Laajemmat, julkisen sektorin osin rahoittamat, tuotekehityshankkeet syntyvät yritysten tarpeista ja periaatteessa niiden pitäisi tulla esiin kohtien 1. ja 2. päivillä. 4. Kun työpajoissa tarpeelliseksi todettua Pirkanmaan teollisuus- ja kulttuuriperinteen jalostamista toimiviksi matkailutuotteiksi halutaan jatkaa, se tulee resurssoida osaksi pysyvää toimintaa. 5. Tapahtuma-, kokous- ja kongressijärjestäjien, kongressipalvelutoimistojen, kokous- ja kongressitilojen sekä muun matkailuelinkeinon, myös vähittäiskaupan keskinäistä yhteistyötä tiivistetään. Tavoitteena on, että elinkeino voisi palvella nykyistä paremmin suurempia matkailujoukkoja. Yhteistyötä edistävä kongressiforum pidetään seuraavan kerran toimijoiden sopimana ajankohtana vuonna 2002.

17 Osaaminen vaatimusten tasolle Yrityshaastatteluiden mukaan oppilaitosten antama koulutus ei vastaa matkailuyritysten tarpeita. Ongelmana on nykyisen toiminnan hajanaisuus ja koordinoimattomuus. Yritysten ja koulutusta antavien organisaatioiden konkreettinen yhteistoiminta on liian vähäistä, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toivotulla tavalla. Erityisesti Tampereen kärkiyritykset tarvitsevat lisää yhteistyökumppaneita, jotka vastaavat kokous-, kongressi- ja yritysmatkailun luonto- ja kulttuurielämyksistä. Alihankkijat tarvitsevat systemaattista, markkinat ja kärkiyritysten tarpeet huomioon ottavaa täsmäkehittämistä. Pirkanmaalle rakennetaan koulutus- ja valmennusjärjestelmä, joka vastaa yritysten tarpeisiin niiden kaikissa vaiheissa. Kärkiyrityksiä tukevien alihankkijoiden ja yleensäkin matkailun pienyrityksien menestys varmistetaan elinkeinon substanssin hallitsevalla täsmäkehittämisellä. Toimenpiteet 1. Matkailun perus- ja jatkokoulutuksen kehittämisen pohjaksi tehdään keväällä 2002 yrityksissä ja oppilaitoksissa koulutustarvekartoitus 2. Pienyritysten täsmäkehittäminen: nykyisistä vaihtoehdoista tiedottaminen 3.5. Tampereen infrastruktuurin kehittäminen Tampere on kaikilla tärkeimmillä tuotealueillaan Suomen suosituimpia kohteita. Jo suosion vuoksi kaupungin infrastruktuurissa tarvitaan edelleenkehittämistä. Esiin tulleita asioita ovat hotellikapasiteetin laajennushankkeet, Tampere-talon näyttelytilan laajennus, kaupungin opastuksen parantaminen sekä kansainvälisten suorien lentoyhteyksien lisääminen. Korkean käyttöasteen kaupungissa tarvitaan lisää hotellikapasiteettia. Laajennus- ja uudisrakennushankkeet etenevät omien suunnitelmiensa mukaisesti. Tampere on nykyisin Suomen tärkeimpiin kuuluva kokous- ja kongressikaupunki. Tamperetalossa järjestetään eniten Suomessa kansainvälisiä kongresseja, jossa pidetään myös vuosittain noin 300 kotimaista kokousta. Lisäksi Tampereen muissa kokoustiloissa ja hotelleissa järjestetään mittava määrä kotimaisia ja kansainvälisiä kokouksia. Tulevaisuudelleen Tamperetalo on asettanut mittavat vaateet. Kongresseissa talo pysyy Suomen suosituimpana. Tampere-talo Oy neuvottelee parhaillaan Tampereen kaupungin kanssa päätalon ja näyttelyhallin yhteyden ja näyttelyhallin toiminnallisuuden parantamisinvestoinnista, jossa myös näyttelytila jonkin verran lisääntyy. Hankkeen toteuttamisvuosi on Hanke toteutetaan siten, että se ei estä näyttelyhallin myöhempää laajentamista.

18 16 Opastamista Tampereen ja yleensäkin koko Pirkanmaan kohteisiin tulisi vieläkin parantaa luomalla maakuntaan logistinen opastusjärjestelmä. Tienvarsiviittoja ja kylttejä täydentävät matkapuhelinneuvonta ja eri kohteissa sijaitsevat opastuspisteet. Tampereelle on sujuvat lentoliikenteen syöttöliikenneyhteydet sekä Helsingistä että Tukholmasta ja syksystä 2001 lähtien myös Kööpenhaminaan. Uudet suorat yhteydet ovat kuitenkin tärkeitä: niitä tarvitsee Pirkanmaan elinkeinoelämä samalla kun ne luovat nykyistä paremmat edellytykset ulkomaisten matkailijoiden saamiseen maakunnan alueelle. Toimenpiteet 1. Tampere-talon toiminnan parantamisinvestointi toteutetaan suunnitelman mukaisesti vuonna Myös opastamisesta tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma vuonna Kansainvälisten suorien yhteyksien tarpeista tehdään tarvekartoitus vuonna Kehityksen ja strategian toteuttamisen seuranta Kehitysseuranta Kuten aikaisemmin todettiin, rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet kertovat vain osan matkailun kehityksestä. Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien ohella Tampereen ja koko Pirkanmaan kannattaa seurata matkailutulon kehitystä. Kun matkailun taloudelliset vaikutukset leviävät hyvin monelle toimialalle, matkailutulo on selvitettävä erillistutkimuksin. Kaiken kaikkiaan kehitystä ja kehittämistä voidaan strategiassa asetettujen tavoitteiden seurannan lisäksi tutkia useilla käytettävissä olevilla mittareilla ja vertailla toteumaa valtakunnallisiin tavoitteisiin: Kohde Tavoite Lähde Valtakunnallinen tavoite keskimäärin vuodessa Matkailutulo > koko maan kasvu erillistutkimus 2,9 % Matkailutyöllisyys erillistutkimus 4,9 % Yöpymisvuorokaudet Tilastokeskus 3,8 % Asiakastyytyväisyys > koko maan LaatuVerkko (minimiraja 4,2, asteikko 1..5) keskiarvo Yritysten käyttökate LaatuVerkko Toimenpiteet 5 Suomen matkailupoliittiset linjaukset, Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolotiikasta

19 17 1. Matkailun taloudelliset vaikutukset selvitetään säännöllisesti erillistutkimuksin. Seuraavan kerran tutkimus tehdään vuonna Muut tiedot kootaan olemassa olevista lähteistä Strategian toteuttamisen seuranta Matkailuparlamentin päätöksen mukaisesti strategian toteuttamisen varmistajaksi ja toimeenpanijaksi asetetaan seurantaryhmä. Ryhmä koostuu strategian valmisteluohjausryhmän lisäksi matkailuyritysten edustajista. Toimenpiteet 1. Nykyinen ohjausryhmä täydentää itsensä seurantaryhmäksi. Täydennyskokous pidetään vuoden 2001 aikana.

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseudun matkailun kärkituotteiden strategia 2007 2013

Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseudun matkailun kärkituotteiden strategia 2007 2013 1 Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseudun matkailun kärkituotteiden strategia 2007 2013 1. Tavoite 2. Toteutustapa ja aikataulu 3. Kyselyn tulokset ja johtopäätökset 4. Strategiaseminaari 31.1.2006 5. Strategia

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa 22.1.2016

Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa 22.1.2016 Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartan toteumaa 22.1.2016 Nina Vesterinen, matkailun erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö nina.vesterinen@tem.fi Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot