TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA PIRKANMAAN KÄRKITUOTTEIDEN MATKAILUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA PIRKANMAAN KÄRKITUOTTEIDEN MATKAILUSTRATEGIA 2002 2006"

Transkriptio

1 i TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA PIRKANMAAN KÄRKITUOTTEIDEN MATKAILUSTRATEGIA MKTK:n julkaisuja F:9 ISBN ISSN Copyright 2001 TMAK

2 i Sisällysluettelo Johdanto...1 I. Pirkanmaan matkailun nykytilasta ja kehityksestä Matkailun taloudelliset vaikutukset Matkailun kehitys ja rakenne Sesongit Kohteet ja tapahtumat Päätuote- ja asiakasryhmät Kilpailutilanne Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät Kehittämisen nelikenttä...10 II Matkailustrategia Visio Tavoite Strategiset painopisteet ja hankkeet Laatu valtakunnan kärkitasolle Tehoa ja tulosta matkailumarkkinointiin ja -myyntiin Yhteistyöstä toimintatapa Osaaminen vaatimusten tasolle Tampereen infrastruktuurin kehittäminen Kehityksen seuranta...16

3 1 Johdanto Pitkäjänteisen työn ja suomalaisittain mittavien investointien ansiosta Tampereen ja koko Pirkanmaan matkailulla on mennyt viime vuosikymmenien aikana hyvin. Tämän strategian tarkoituksena on varmistaa positiivisen suunnan jatkuminen. Strategia perustuu kärkituotteisiin ja niiden luomiin kerrannaisvaikutuksiin: kun vahvat tuotteet ja kohteet menestyvät, sen tiedetään vaikuttavan positiivisesti myös muiden tuotteiden kysyntään. Kärkituotekeskittymät luovat myös mahdollisuuksia uuteen yritystoimintaan ja uusien tuotealueiden lanseeraamiseen. Strategian sisältö perustuu Pirkanmaan matkailuelinkeinon omiin näkemyksiin. Linjaukset on laadittu kahdessa työpajassa, joihin osallistui yhteensä 74 matkailuyritysten ja matkailun sidosryhmien edustajaa. Työskentelyä pohjasivat faktatiedot nykytilanteesta ja erilliset matkailuyritysten haastattelut. Strategia on koordinoitu myös Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan ja Tampereen kaupunkistrategiaan. Lopullisen hyväksymisensä strategia sai yksimielisin maininnoin pidetyssä matkailuparlamentissa. Projektia on valvonut tilaajan asettama ohjausryhmä, johon kuuluivat: o Tiina Mörttinen matkailutoimenjohtaja, Tampereen kaupunki o Anja Aarnio kongressipäällikkö, Tampere-talo o Pekka Pohjoismäki toimitusjohtaja, Tampereen Messut Oy (ei osallistunut työpaikan vaihdoksen vuoksi) o Vesa Saloranta hotellinjohtaja, Scandic Hotels o Päivi Viherkoski matkailukoordinaattori, Pirkanmaan liitto o Erkki Ottela elinkeinoasiamies, Kangasalan kunta o Mervi Räihä viestintäpäällikkö, Särkänniemi Oy Projektin rahoittajina ovat Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Pirkanmaan liitto. Strategian on koonnut. Strategia esittää keinot, joilla päästään asetettuihin tavoitteisiin. Hyvä strategia: o perustuu olemassa oleviin vahvuuksiin o ottaa huomioon markkinoiden ja kilpailutilanteen kehittymisen o perustuu kilpailemiseen, "kuinka voitamme" o ottaa huomioon toteuttajien ajattelutavan ja osaamisen sekä ympäröivän kulttuurin o johtaa yksiselitteisiin tavoitteisiin ja selviin toteuttamissuunnitelmiin. kiittää ohjausryhmää ja kaikkia strategiatyöhön osallistuneita intensiivisestä työskentelystä.

4 2 I. Pirkanmaan matkailun nykytilasta ja kehityksestä 1. Matkailun taloudelliset vaikutukset Matkailu on Pirkanmaalla merkittävä elinkeino. Matkailututkimuksen mukaan yritysten saama välitön matkailutulo vuonna 1999 oli koko Pirkanmaalla 2,9 miljardia markkaa, mistä summasta Tampereen osuus oli 1,7 miljardia markkaa. Pirkanmaan matkailutulo asukasta kohden on jopa suurempi kuin Suomen matkailun tärkeimmällä alueella, Uudellamaalla. Maakunta/ seutu Välitön matkailutulo 1 Välitön matkailutulo/asukas Pirkanmaa (-99) mmk mk Kymenlaakso (-98) 750 mmk mk Etelä-Pohjanmaa (-98) 750 mmk mk Pohjois-Savo (-96) 811 mmk mk Etelä-Savo (-00) mmk mk pääkaupunkiseutu (-95) mmk mk Uusimaa (-00) mmk mk Jyväskylän seutu (-99) 528 mmk mk Kaupunki Tampere (-99) mmk mk Vaasa (-99) 862 mmk mk Kuopio (-96) 320 mmk mk Jyväskylä (-99) 351 mmk mk Kuten muillakin alueilla matkailijoista hyötyivät eniten vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemiselinkeino. Tampereella vähittäiskaupan osuus matkailijoiden kulutuksesta oli yli kolmannes ja muualla Pirkanmaallakin 29 %. Matkailun työllisyysvaikutus oli Tampereella lähes ja koko Pirkanmaalla henkilötyövuotta. Verotuloja matkailusta Tampere sai 85 miljoonaa ja koko Pirkanmaa 151 miljoonaa markkaa. Matkailun taloudelliset vaikutukset on laskettu Pohjoismaisen tulo-työllisyysmallin mukaan. 1 Suomen Matkailun Kehitys Oy:n tutkimukset

5 3 Matkailijoiden rahankäytön jakauma Tampereella vuonna 1999 vähittäiskauppa 37 % majoitus- ja ravitsemistoiminta 15 % oheispalvelut 9 % muu rahankäyttö 26 % huvipuistot 5 % huoltamot 8 % 2. Matkailun kehitys ja rakenne Kehitys Matkailun kehitystä kuvataan parempien mittareiden puuttuessa Tilastokeskuksen rekisteröimillä yöpymisvuorokausilla. Mittari kuvaa vain osaa matkailuvirroista, koska se ei ota huomioon päiväkävijöitä eikä esimerkiksi sukulaisissa ja tuttavissa tai rekisteröimättömässä kohteessa yöpyviä. Esimerkiksi vuoden 1999 matkailututkimuksen mukaan kolmannes Tampereella ja muulla Pirkanmaalla yli kolmannes haastatelluista ja yöpyneistä matkailijoista yöpyi muualla kuin rekisteröidyissä majoituspaikoissa. Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet 2 kasvoivat vuosina Pirkanmaalla runsaalla vuorokaudella eli 14 %. Tästä kasvusta Tampereen osuus oli runsaat ja muun Pirkanmaan peräti vuorokautta. Suhteellisesti Tampereen yöpymisvuorokaudet lisääntyivät runsaat 10 % ja muun Pirkanmaan 21 %. Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kehitys Tampereella ja muualla Pirkanmaalla Tampere Muu Pirkanmaa Kaikkien yöpymisvuorokausitietojen lähde: Tilastokeskus

6 4 Yöpymisvuorokaudet Tampereella ovat viimeisen viiden vuoden aikana kasvaneet hitaammin kuin muualla Pirkanmaalla, joskin pidemmällä aikavälillä ero on pikemminkin Tampereen hyväksi. Muun Pirkanmaan kasvua auttaa myös Tampereen hotellien hyvät käyttöasteet. Kun hotellit ovat täynnä, ylikysyntä ohjautuu muualle Pirkanmaalle. Koti- ja ulkomaiset yöpymiset Yöpymisen kysyntä on hyvin kotimaista. Tampereella ulkomaisten matkailijoiden osuus kaikista yöpymisvuorokausista oli vuosina keskimäärin runsas viidennes. Muulla Pirkanmaalla ulkomaisten matkailijoiden osuus jäi 6 prosenttiin. Tampereen osuus koko maan ulkomaisista yöpymisistä vuosina oli 4,3 4,4 % ja muun Pirkanmaan 0,7 0,8 %. Ulkomaiset yöpymiset Tampereella lähtömaittain Ruotsi Saksa Venäjä Britannia Yhdysvallat Norja Alankomaat Italia Ranska Yöpyneiden ulkomaisten matkailijoiden suurimmat lähtömaat ovat suuruusjärjestyksessä Ruotsi, Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat. Muualle Pirkanmaalle tulevat ennen kaikkea saksalaiset ja venäläiset.

7 5 Ulkomaiset yöpymiset muualla Pirkanmaalla lähtömaittain Ruotsi Saksa Venäjä Britannia Yhdysvallat Norja Alankomaat Italia Ranska Työ- ja vapaa-ajan yöpymiset Tampereella yöpymisvuorokausien enemmistö syntyy ammattiin liittyvästä yöpymisestä. Koko Pirkanmaalla vapaa-aikaan liittyvien yöpymisten osuus kaikista yöpymisvuorokausista on vuosina noussut 50 prosentista yli 64 prosenttiin. % Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan Tampereella Vapaa-aika Ammattiin liittyvä

8 6 % Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan koko Pirkanmaalla Vapaa-aika Ammattiin liittyvä Sesongit Seuraava kuvio kertoo vuositasolla yöpymisvuorokausien suhteellisista poikkeamista vuorokausien kuukausikeskiarvoon verrattuna. 150 % 100 % Yöpymisten sesonkivaihtelut 2000 (poikkeamat kuukausikeskiarvosta) Tampere Muu Pirkanmaa Koko maa 50 % 0 % -50 % Tam m i Helm i M aalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka M arras Joulu Pirkanmaa, niin kuin Tamperekin saa yöpymispiikkinsä heinäkuussa. Merkillepantavaa on Tampereen loppukevään alkukesän kysyntäpiikki, kun kokoukset ja kongressit nostavat kuukauden rekisteröidyt yöpymismäärät vuosittaisen kuukausikeskiarvon yläpuolelle. 4. Kohteet ja tapahtumat Pirkanmaa ja erityisesti Tampere tunnetaan lukuisista tapahtumistaan ja kohteistaan, joista Särkänniemi eri kohteineen on miljoonaluokassa. Särkänniemen ja tapahtumatilojen kuten Tamperetalon ja Tullikamarin Pakkahuoneen lisäksi Tampereella on 20 museota, 7 taidekeskusta, 14 teatteria, 21 tapahtumaa/festivaalia ja 10 urheilukilpailua sarjaotteluista puhumattakaan 3. Muun Pirkanmaan tunnettuja tapahtumia ja kohteita ovat mm. Nuutajärven lasikylä, Mäntän taidekesä, Kangasalan Mobilia, Sata-Häme soi ja kansallispuistot sekä talviliikuntakeskukset Sappee ja Ellivuori. 3 Tampereen matkailutoimen tilastot

9 7 Kohde/tapahtuma/tuote Kävijämäärä vuonna 2000 Särkänniemen kohteet yhteensä Tampere-talo Ikaalisten kylpylä Kylpylähotelli Rantasipi Eden Tieto puuttuu Kukkaisviikot Teatterikesä Tampereen Messut Risteilyt Teivon raviradan tapahtumat Tampereen Työväen Teatteri Tampereen Teatteri Tullikamarin Pakkahuone Päätuote- ja asiakasryhmät Seuraavat tiedot perustuvat ensimmäisen työpajan tuloksiin. Tärkeimmät asiakas- ja tuoteryhmät ovat kesällä perhematkailu, kongressit, kulttuuri- sekä järvija luontomatkailu. Talvella puolestaan Tampereelle ja Pirkanmaalle tullaan kokouksiin ja messuihin, kylpylöihin sekä kulttuurikohteisiin ja tapahtumiin. Tärkeimmät asiakasryhmät Perheet Kokous-, kongressi-, messu- ja liikematkailijat Kulttuurikohteiden kävijät ja tapahtumavierailijat Perhe- ja kylpylämatkailu sekä kesän perinteisimmät kulttuurituotteet ja tapahtumat ovat elinkaarensa vakaalla osalla ja muut tuoteryhmät ovat elinkaarensa nousuvaiheessa. Tärkeimmät tuoteryhmät Perhekohteet kuten Särkänniemi ja kylpylät Kokous-, kongressi- ja messutuotteet Kulttuurituotteet Tulevaisuudessa Pirkanmaalle odotetaan työpajan mukaan myös entistä enemmän myös harraste-, elämys- ja liikuntamatkailijoita. 6. Kilpailutilanne Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien mukaan sekä Tampere että Pirkanmaa ovat toiseksi suurimpia Helsingin ja Uudenmaan jälkeen. Turku ja Varsinais-Suomi ovat kuitenkin viime vuosina kirineet Tampereen ja Pirkanmaan kantaan.

10 8 Kuten aikaisemmin todettiin, rekisteröidyt yöpymiset kertovat matkailun tilasta tai kilpailutilanteesta vain rajallisesti, joten pelkkien yöpymisten vertailu ei ole mielekästä. Kilpailutilanne tuoteryhmittäin Työpajassa esitetyn analyysin mukaan todellisia kilpailijoita ovat Tampereen ja koko Pirkanmaan vahvoissa tuoteryhmissä joko naapurimaakuntien keskusten tarjonta tai Helsinki. Seuraavassa kotimaiset kilpailijat. Analyysiin on otettu myös luontomatkailu, joka on tämän strategian kannalta merkittävä oheispalveluresurssi. Kilpailija Kotimaa Kulttuurimatkailu Helsinki, Hämeenlinna Tapahtumat kuten Helsingin Juhlaviikot, Tangomarkkinat, Pori Jazz Perhematkailu Luontomatkailu Linnanmäki, Saaristo, Muumimaailma, kyl- (ja omatoimi- Ahvenanmaa pylät, museot, tekeminen) Himos Kokoukset/kongressit/ messut/yritysmatkailu Kokoukset ja kongressit: Helsinki, Lahti, Jyväskylä Messut: Suomen Messut Yritysmatkailu: Lappi Kylpylät Serena, Caribia, Naantalin Kylpylä ja Lapin kylpylät Tampereen imago Kilpailutilanteesta kertoo myös mielikuva alueesta. Taloustutkimuksen kotimaahan kohdistuvan tutkimuksen, Kaupungit matkailukohteina mukaan Tampere sai Naantalin ohella tutkituista parhaan yleisarvosanan. Tampereen taakse jäivät suositut kohteet kuten Kuusamo, Savonlinna, Turku, Helsinki ja Maarianhamina. Tutkimuksen mukaan Tampere on tutkituista kaupungeista Helsingin jälkeen toiseksi eniten käyty kohde ja sen suositeltavuus on kärkitasoa. Tampereen vahvuutena ovat o majoitus- ja ravitsemispalveluiden laatutaso o saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla o tapahtumien riittävyys ja monipuolisuus o sisäiset liikenneyhteydet Suhteellisesti heikommat arvosanat Tampere sai majoituskohteiden hintatasosta ja vierasvenesataman viihtyvyydestä. Matkailutoimen resurssit Kilpailussa menestyminen edellyttää ensisijaisesti kaupaksi käyvää tarjontaa. Epäsuorasti kilpailutilannetta tai halua kilpailla voidaan tarkastella myös, kuinka paljon kunnat ja maakunnat panostavat markkinointiin. 4 Haastattelututkimukseen vastasi iältään vuotiasta tammi-helmikuussa 2001.

11 9 Tampereen matkailutoimiston kokonaisbudjetti vuonna 2001 on 5,3 miljoonaa markkaa, josta markkinointiin käytetään 2,6 miljoonaa markkaa. Tästä summasta 0,3 miljoonalla tuetaan Tampere Covention Bureau n kongressimarkkinointia. Lisäksi Pirkanmaan liitolla on TE-keskuksen rahoittama matkailun markkinointihanke, jossa maakunnan matkailumarkkinointiin käytetään vuosittain 0,5 miljoonaa markkaa. Arvion mukaan Pirkanmaan matkailuorganisaatiot panostavat matkailumarkkinointiin vuosittain noin 6 miljoonaa markkaa. Varsinais-Suomen matkailuorganisaatio Turku TouRing in vuoden 2000 ensimmäisen vuoden toimintabudjetti oli 4,5 miljoonaa markkaa. Kokonaisuuteen on myös laskettava Turun kaupungin matkailutoimisto, jonka vuosibudjetti on 14,5 miljoonaa markkaa. Vuonna 2001 Turku Tou- Ring käyttää yleismarkkinointiin noin 3 miljoonaa markkaa. Vastaavasti Helsingin kaupungin matkailutoimiston budjetti on 9 miljoonaa markkaa. 7. Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät Matkailustrategia toteutetaan vain julkisen ja yksityisen elinkeinon kiinteässä yhteistyössä. Alueellisia päätoimijoita ovat Tampereen kaupungin matkailutoimi, Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy sekä Ylä-Pirkanmaan yhteistyöyritys Vihreä Sydän Matkailu Oy. Kunnallisia markkinointiorganisaatioita ovat mm. Ruoveden Matkailu Oy ja Virtain Yrityspalvelu Oy sekä yritysten oma Kangasalan Matkailurengas ry. Vammalan seudulla Vammalan matkailusihteeri hoitaa koko seutukunnan matkailuasiat. Valkeakosken Matkailu Oy on lopettamassa toimintansa tämän vuoden loppuun mennessä. Pirkanmaan liittoon on vuoden 2001 alusta palkattu matkailun hankevaroin matkailun koordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu matkailuyhteistyön edistäminen, hanketoiminnan linjaaminen ja maakunnallisen markkinointiyhteistyön hoitaminen. Lisäksi koko maakunnan yhteistyötä pyritään edistämään maakunnallisen matkailutiimin avulla. Seutukuntiin on organisoitu omat tiiminsä.

12 10 7. Kehittämisen nelikenttä Nykytilanne ja kehittämisen mahdollisuudet on koottu seuraavaan nelikenttään. Kehittämisen perustana ovat vahvat kärkituotteet ja mahdollisuutena Pirkanmaan koko matkailuelinkeinon verkostoituminen kärkien kanssa, yleensäkin yhteistyön tiivistäminen, innovatiivinen kehittäminen sekä laadun ja osaamisen parantaminen. Uhkana tälle on nykyiseen tilanteeseen tyytyminen. Vahvuudet Vahva kärkituotteisto: Perhematkailu: ensisijaisesti Särkänniemi ja kylpylät, toissijaisesti mökkikanta sekä järvi- ja luontomatkailu Kokous- ja konserttikeskuksena Tampere-talo Messu- ja liikematkailu Kulttuurimatkailu: tapahtumat, yleensä korkeakulttuuritarjonta, urheilu-, liikuntatapahtumat ja kulttuuriympäristö Tampereen monipuoliset kokous-, majoitus- ja ravitsemispalvelut Tampereella matkailu ympärivuotista Keskeisten toimijoiden yhteistyö Tampereella Mahdollisuudet Uusien innovatiivisten tuoteyhdistelmien löytäminen nykyisten vahvuuksien pohjalta Hyvän sijainnin hyödyntäminen Pirkanmaan teollisuusperinteen jalostaminen Alueen taloudellisen vetovoimaisuuden todellinen hyväksikäyttö Maakunnallisen yhteistyön tiivistäminen Laadun systemaattinen parantaminen koko elinkeinossa Yhteistyörajapinnat teknologiahankkeiden kuten etampereen kanssa Heikkoudet Muun Pirkanmaan matkailun kausiluontoisuus Kärkituoteryhmissä vain muutama todellinen kärkiyritys Markkinoinnissa vähäiset resurssit kilpailijoihin verrattuna ja rajalliset jakelutiet Yrityksien osaamisessa ja laatutasossa puutteita, niiden kannattavuus heikko ja yritysten verkostoituminen vähäistä Heikko tuotteistaminen markkinoille vietäviksi Pirkanmaalla kehittymätön matkailuimago Uhat Paikalleenjääminen: ei kehitetä uusia tuotteita, tuoteryhmärajat ylittäviä yhteistyöverkostoja ei synny, uskalluksen puute uusien ja ennakkoluulottomien kehitysprojektien teossa Maakunnan yhteistä tahtotilaa ei löydetä Negatiivinen suhdannekehitys Matkailun elinkeinollinen asema: kehittämisen ja markkinoinnin resursseja ei lisätä ja matkailun taloudellinen merkittävyys jää muiden elinkeinojen varjoon Kokous- ja kongressitiloja ei kehitetä ja tarvittavia näyttelytiloja ei laajenneta Hotellikapasiteetti ei kasva kysynnän mukaan

13 11 II Matkailustrategia Visio 2010 Pirkanmaan vahvuudet vankistuvat kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle: Tampere yhdessä muun Pirkanmaan kanssa on kasvanut Suomen suurimmaksi perhe- ja kulttuurimatkailun keskukseksi, joka kilpailee tasaväkisesti Pohjoismaiden vastaavien kaupunkien ja maakuntien kanssa. Tampere on myös noussut Suomen houkuttelevimmaksi ja laadukkaimmaksi kokous-, kongressi- ja messukaupungiksi. Pirkanmaa erottuu muista maakunnista laadukkailla, monipuolisilla ja jatkuvasti kehittyvillä matkailupalveluillaan. Yhteistyö yritysten ja sidosryhmien kanssa on tiivistä ja tuloksia tuottavaa. Ympäristöstään matkailuelinkeino huolehtii esimerkillisellä tavalla. Toiminnassaan Pirkanmaa sitoutuu Suomen matkailupolitiikan AATE-tavoitetilaan. AATE tulee sanoista asiakaslähtöisyys, ammattimaisuus, tuloksellisuus ja eettisyys. Asiakastyytyväisyys merkitsee o asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin vastaamista o oikeaa hinta-laatusuhdetta o asiakastyytyväisyyden jatkuvaa seurantaa Ammattimaisuus edellyttää puolestaan o toiminnan jatkuvaa kehittämistä o motivoituneen henkilökunnan panosta o riittävää infrastruktuurin tasoa ja teknologian tarkoituksenmukaista hyödyntämistä Tuloksellisuus tarkoittaa o talouden suunnittelua ja hallintaa o oikeaa panos-tuotossuhdetta o oikeaa hinnoittelua Eettisyys toteutuu o huomioimalla luonto, ympäristö ja paikalliskulttuuri o arvostamalla henkilöstöä ja sidosryhmiä o kunnioittamalla hyviä tapoja 2. Tavoite Vuosina Pirkanmaan matkailu kasvaa nopeammin kuin keskimäärin koko maassa 2. Maakunnan matkailuyritysten asiakastyytyväisyys on jatkuvasti koko maan keskiarvoa parempi Ensimmäistä tavoitetta seurataan Tilastokeskuksen rekisteröimillä yöpymisvuorokausien ja matkailun taloudellisten vaikutusten kehityksellä. Matkailun taloudelliset vaikutukset mitataan erillistutkimuksin säännöllisesti. Toista tavoitetta mitataan parhaiten LaatuVerkon (kohta 3.1.) antamien tunnuslukujen avulla.

14 12 3. Strategiset painopisteet ja hankkeet Strategiakaudella keskitytään Tampereen ja Pirkanmaan nykyisten vahvojen kärkituotteiden ja tuoteryhmien vahvistamiseen. Muu Pirkanmaa kytkeytyy näihin vahvoihin kärkiin ja hyötyy niiden kasvusta. Perhe- ja vapaa-ajan matkailussa merkittävimpiä kohteita ovat Särkänniemi, Ikaalisten, Tampereen ja Nokian kylpylät sekä talvisin Ellivuoren ja Sappeen laskettelukeskukset. Kokousja kongressimatkailun sekä liike- ja messumatkailun tarjonnan perustana ovat Tampere-talo, Tampereen Messut, Tampereen vahva asema korkeakoulukaupunkina, tasokas ja monipuolinen hotellikapasiteetti sekä menestyvät kansainväliset yritykset. Kulttuurimatkailussa Tampereen tarjontaan kuuluvat kansallisesti (ja kansainvälisesti) kiinnostavat kohteet kuten lukuisat museot, elinvoimaiset teatterit ja merkittävät kulttuuri- ja liikuntatapahtumat sekä Tampere-talon monipuolinen konserttitarjonta. Muun Pirkanmaan vahva kulttuurimatkailutarjonta ilmenee kuvaamataiteessa (Mänttä, Visavuori, Voipaala, Kalela ja Purnu), kirjallisuudessa (Vammala, Urjala ja Oriveden opisto), musiikissa (Nokia, Ikaalinen, Valkeakoski, Kangasala, Orivesi) ja teatterissa (Myllykolu, Rönni, Kangasala, Ruovesi, Äetsä ja Rämsöö). Kohteisiin, Särkänniemeen ja Tampere-taloon ja moniin muihin on aikoinaan investoitu ennakkoluulottomasti. Tänään investoinnit tuottavat ja kohteet ovatkin maakunnan tärkeimpiä matkailutulon tuojia. Näiden matkailumoottoreiden kunnosta on pidettävä huolta ja niiden innovatiiviseen kehittämiseen on panostettava voimakkaasti myös tulevaisuudessa. Vahvistamista ja synergiaa luovia toimenpiteitä ovat myöhemmin käsiteltävät laadun hiominen huippukuntoon, kannustaminen yhteistyöhön ja yhteiseen kehittämiseen, markkinoinnin tehostaminen, yrittäjien ja henkilökunnan osaamisen nostaminen sekä Tampereen ja muun Pirkanmaan infrastruktuurin parantaminen Laatu valtakunnan kärkitasolle Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) rajahaastattelututkimuksissa suomalaisten matkailuyritysten hinta-laatu suhde on vain keskinkertainen. Kun Suomi ei voi kilpailla halvoilla hinnoilla, laatutasoa on nostettava. Siksi MEK on käynnistänyt valtakunnallisen Laatutonni-ohjelman, jonka läpikäynti on lähtökohtana tulevaisuudessa MEK:n kansainväliseen markkinointiin. Laatutonni jakaantuu kahteen osaan: laatuvalmennukseen ja LaatuVerkkoon. Kun matkailuyrityksessä on jo dokumentoitu laatujärjestelmä, Laatutonniin pääsee myös vain auditoitumalla LaatuVerkkoon. LaatuVerkossa seurataan kansallisesti vertailukelpoisella tavalla yritysten asiakkaiden tyytyväisyyttä, henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä taloudellisia tunnuslukuja. Laadukkaat pienyritykset ovat toimivien alihankinta- ja yhteistoimintaverkostojen syntymisen perusedellytys matkailualalle. Nyt heitot laatutasossa estävät monissa tapauksissa potentiaalisen alihankkijan yhteistyön matkailualan kärkiyritysten ja -yksiköiden kanssa. Pirkanmaalaisia matkailuyrityksiä kannustetaan ja tuetaan osallistumaan Laatutonniin ja/tai rakentamaan oma laadun kehittämisjärjestelmänsä. Tavoitteena on, että strategiakauden lopussa yli puolet matkailuyrityksistä on laadun kehittämisjärjestelmien ja LaatuVerkon piirissä.

15 13 Toimenpiteet 1. Laatutonniin kuuluva valmennus toteutetaan vuosina Valmennuksen jälkeen yritykset tulevat mukaan LaatuVerkkoon syksystä 2001 lähtien 3.2. Tehoa ja tulosta matkailumarkkinointiin ja -myyntiin Tampere panostaa vähemmän yhteismarkkinointiin kuin esimerkiksi Turku ja Helsinki. Myös maakunnallinen yhteismarkkinointi on Pirkanmaalla vähäisempää kuin Varsinais-Suomessa tai Uudellamaalla. Ulkomaiden markkinoille suunnattu markkinointi- ja myyntityötä on yritysten lisäksi tehty lähinnä Tampereen matkailutoimiston kautta, joskin melko rajallisin panostuksin. Resurssien lisääminen kansainväliseen markkinointiin on välttämätöntä, mikäli Tampereen ja Pirkanmaan matkailu haluaa säilyttää myönteisen kasvu-uransa. Kansainvälisessä markkinoinnissa ja myynnissä Pirkanmaa on myös mukana The Thousand Lakes hankkeessa ennen kaikkea siksi, että ko. hanke tarjoaa sähköisen kauppapaikan ja mahdollistaa myös kansainvälisen markkinoinnin tuotekehitystä hoitaviin incoming-toimistoihin. Niin ulkomaille kuin kotimaahankin suunnattu markkinointi perustuu segmenttikohtaiseen työskentelyyn ja kampanjointiin. Tähän tarvitaan puolestaan toimenpiteiden koordinoijaa, joka pystyy optimoimaan useimpien yritysten vähäiset resurssit mahdollisimman tuloa tuottavalla tavalla. Manuaalisten markkinointitoimenpiteiden lisäksi Pirkanmaalla on tuettava sähköisten myyntikanavien kehittämistä ja käyttöä. Internet on Keski-Euroopassa jo nyt suositumpi tiedonhakuväline kuin perinteinen esite ja matkojen sähköinen varaaminen on yleistynyt nopeasti. Myös turvallisen maksamisen järjestelmiä on olemassa. Suomen suuret matkailuyritykset ja Matkailun edistämiskeskus ovat parhaillaan luomassa koko maan kattavan superportaalin, Destination Finland in. The Thousand Lakes suunnittelee myös sähköistä kauppapaikkaa, joka toimii osana edellistä superportaalia. Varsinkin pienet, mutta myös useat suuremmatkin yksiköt ovat ilmaisseet tarpeensa myynnin tehostamiseen: maakunnassa tarvitaan enemmän provisiopohjaisia myyjiä. Pirkanmaa ja Tampere resurssoivat nykyistä enemmän kohderyhmäkohtaisiin markkinointikampanjoihin, joihin matkailuyritykset voivat kytkeä omat myynnin edistämis- ja myyntitoimenpiteensä. Kampanjoiden vaikutus mitataan myyntituloksina. Sähköistä kaupankäyntiä kehitetään niin, että siihen on mahdollisuus jokaisella matkailuyrittäjällä. Toimenpiteet 1. Pirkanmaan matkailuimagoa kehitetään Tampereen ja muiden vahvojen kärkituotteiden kautta. Markkinointiresurssit pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistämään parhaan lopputuloksen takaamiseksi.

16 14 Pirkanmaan liitto huolehtii maakunnan matkailumarkkinoinnin koordinoinnista ja kehittämisestä. Kansainvälisessä markkinoinnissa Pirkanmaa on mukana The Thousand Lakes hankkeessa. 2. Pirkanmaalla laaditaan kärkituotteisiin perustuva markkinointistrategia vuonna 2002 yhteistyössä matkailuyritysten kanssa. Strategian tavoitteena on saada käytettävissä olevista markkinointipanostuksista mahdollisimman suuri myyntiteho. Strategian mukainen segmenttikohtainen markkinointi- ja myyntityö käynnistetään linjausten valmistuttua. Kansainvälisille markkinoille rakennetaan strategian mukaiset omat kampanjat. 3. Selvitetään keväällä 2002 mahdollisuudet maakunnan matkailutuotteiden myynnin tehostamiseen. Myynti perustuu mieluiten nykyisten myyntiyritysten toiminnan laajentamiseen. Myyntiyhtiöselvityksessä tutkitaan myös sähköisen kaupankäynnin edistämisvaihtoehdot Yhteistyöstä toimintatapa Hyvin toimivissa verkostoissa yritykset säästävät resursseja ja tuovat lisäarvoa palvelukonsepteihinsa. Pirkanmaalle luodaan toimiva yhteistoimintamalli, joka käytännössä toteutuu vuosittaisina tapaamisina, matkailun yrittäjäpäivinä ja segmenttikohtaisina myyntipäivinä sekä yhteisinä yritysten tuotekehityshankkeina. Yrittäjäpäivät seuraa myös strategian tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteet 1. Pirkanmaan matkailuklusterista kootaan vuosittain kokoontuva Matkailun yrittäjäpäivät, johon kutsutaan laajasti matkailuelinkeinon, rahoittajien ja kehittäjien edustajat. Ensimmäiset yrittäjäpäivät järjestetään syksyllä Matkailun yrittäjäpäivät linjaa matkailun kehittämiskohteita ja matkailun infrastruktuuriin kuuluvia asioita. Lisäksi päivillä arvioidaan strategian tavoitteiden toteutumista ja luodataan matkailun tulevia kehitystrendejä varaudutaan tulevaisuuden kilpailutilanteeseen. 2. Vuodesta 2002 lähtien järjestetään myös asiakassegmentti/kärkituoteryhmäkohtaiset sisäiset myyntipäivät. Niiden tavoitteena on synnyttää konkreettista yhteistyötä ja lisätä tuotteiston vetovoimaa. 3. Laajemmat, julkisen sektorin osin rahoittamat, tuotekehityshankkeet syntyvät yritysten tarpeista ja periaatteessa niiden pitäisi tulla esiin kohtien 1. ja 2. päivillä. 4. Kun työpajoissa tarpeelliseksi todettua Pirkanmaan teollisuus- ja kulttuuriperinteen jalostamista toimiviksi matkailutuotteiksi halutaan jatkaa, se tulee resurssoida osaksi pysyvää toimintaa. 5. Tapahtuma-, kokous- ja kongressijärjestäjien, kongressipalvelutoimistojen, kokous- ja kongressitilojen sekä muun matkailuelinkeinon, myös vähittäiskaupan keskinäistä yhteistyötä tiivistetään. Tavoitteena on, että elinkeino voisi palvella nykyistä paremmin suurempia matkailujoukkoja. Yhteistyötä edistävä kongressiforum pidetään seuraavan kerran toimijoiden sopimana ajankohtana vuonna 2002.

17 Osaaminen vaatimusten tasolle Yrityshaastatteluiden mukaan oppilaitosten antama koulutus ei vastaa matkailuyritysten tarpeita. Ongelmana on nykyisen toiminnan hajanaisuus ja koordinoimattomuus. Yritysten ja koulutusta antavien organisaatioiden konkreettinen yhteistoiminta on liian vähäistä, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toivotulla tavalla. Erityisesti Tampereen kärkiyritykset tarvitsevat lisää yhteistyökumppaneita, jotka vastaavat kokous-, kongressi- ja yritysmatkailun luonto- ja kulttuurielämyksistä. Alihankkijat tarvitsevat systemaattista, markkinat ja kärkiyritysten tarpeet huomioon ottavaa täsmäkehittämistä. Pirkanmaalle rakennetaan koulutus- ja valmennusjärjestelmä, joka vastaa yritysten tarpeisiin niiden kaikissa vaiheissa. Kärkiyrityksiä tukevien alihankkijoiden ja yleensäkin matkailun pienyrityksien menestys varmistetaan elinkeinon substanssin hallitsevalla täsmäkehittämisellä. Toimenpiteet 1. Matkailun perus- ja jatkokoulutuksen kehittämisen pohjaksi tehdään keväällä 2002 yrityksissä ja oppilaitoksissa koulutustarvekartoitus 2. Pienyritysten täsmäkehittäminen: nykyisistä vaihtoehdoista tiedottaminen 3.5. Tampereen infrastruktuurin kehittäminen Tampere on kaikilla tärkeimmillä tuotealueillaan Suomen suosituimpia kohteita. Jo suosion vuoksi kaupungin infrastruktuurissa tarvitaan edelleenkehittämistä. Esiin tulleita asioita ovat hotellikapasiteetin laajennushankkeet, Tampere-talon näyttelytilan laajennus, kaupungin opastuksen parantaminen sekä kansainvälisten suorien lentoyhteyksien lisääminen. Korkean käyttöasteen kaupungissa tarvitaan lisää hotellikapasiteettia. Laajennus- ja uudisrakennushankkeet etenevät omien suunnitelmiensa mukaisesti. Tampere on nykyisin Suomen tärkeimpiin kuuluva kokous- ja kongressikaupunki. Tamperetalossa järjestetään eniten Suomessa kansainvälisiä kongresseja, jossa pidetään myös vuosittain noin 300 kotimaista kokousta. Lisäksi Tampereen muissa kokoustiloissa ja hotelleissa järjestetään mittava määrä kotimaisia ja kansainvälisiä kokouksia. Tulevaisuudelleen Tamperetalo on asettanut mittavat vaateet. Kongresseissa talo pysyy Suomen suosituimpana. Tampere-talo Oy neuvottelee parhaillaan Tampereen kaupungin kanssa päätalon ja näyttelyhallin yhteyden ja näyttelyhallin toiminnallisuuden parantamisinvestoinnista, jossa myös näyttelytila jonkin verran lisääntyy. Hankkeen toteuttamisvuosi on Hanke toteutetaan siten, että se ei estä näyttelyhallin myöhempää laajentamista.

18 16 Opastamista Tampereen ja yleensäkin koko Pirkanmaan kohteisiin tulisi vieläkin parantaa luomalla maakuntaan logistinen opastusjärjestelmä. Tienvarsiviittoja ja kylttejä täydentävät matkapuhelinneuvonta ja eri kohteissa sijaitsevat opastuspisteet. Tampereelle on sujuvat lentoliikenteen syöttöliikenneyhteydet sekä Helsingistä että Tukholmasta ja syksystä 2001 lähtien myös Kööpenhaminaan. Uudet suorat yhteydet ovat kuitenkin tärkeitä: niitä tarvitsee Pirkanmaan elinkeinoelämä samalla kun ne luovat nykyistä paremmat edellytykset ulkomaisten matkailijoiden saamiseen maakunnan alueelle. Toimenpiteet 1. Tampere-talon toiminnan parantamisinvestointi toteutetaan suunnitelman mukaisesti vuonna Myös opastamisesta tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma vuonna Kansainvälisten suorien yhteyksien tarpeista tehdään tarvekartoitus vuonna Kehityksen ja strategian toteuttamisen seuranta Kehitysseuranta Kuten aikaisemmin todettiin, rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet kertovat vain osan matkailun kehityksestä. Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien ohella Tampereen ja koko Pirkanmaan kannattaa seurata matkailutulon kehitystä. Kun matkailun taloudelliset vaikutukset leviävät hyvin monelle toimialalle, matkailutulo on selvitettävä erillistutkimuksin. Kaiken kaikkiaan kehitystä ja kehittämistä voidaan strategiassa asetettujen tavoitteiden seurannan lisäksi tutkia useilla käytettävissä olevilla mittareilla ja vertailla toteumaa valtakunnallisiin tavoitteisiin: Kohde Tavoite Lähde Valtakunnallinen tavoite keskimäärin vuodessa Matkailutulo > koko maan kasvu erillistutkimus 2,9 % Matkailutyöllisyys erillistutkimus 4,9 % Yöpymisvuorokaudet Tilastokeskus 3,8 % Asiakastyytyväisyys > koko maan LaatuVerkko (minimiraja 4,2, asteikko 1..5) keskiarvo Yritysten käyttökate LaatuVerkko Toimenpiteet 5 Suomen matkailupoliittiset linjaukset, Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolotiikasta

19 17 1. Matkailun taloudelliset vaikutukset selvitetään säännöllisesti erillistutkimuksin. Seuraavan kerran tutkimus tehdään vuonna Muut tiedot kootaan olemassa olevista lähteistä Strategian toteuttamisen seuranta Matkailuparlamentin päätöksen mukaisesti strategian toteuttamisen varmistajaksi ja toimeenpanijaksi asetetaan seurantaryhmä. Ryhmä koostuu strategian valmisteluohjausryhmän lisäksi matkailuyritysten edustajista. Toimenpiteet 1. Nykyinen ohjausryhmä täydentää itsensä seurantaryhmäksi. Täydennyskokous pidetään vuoden 2001 aikana.

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys

Lapin matkailun kehitys Lapin matkailun kehitys 2011-2012 Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Satu Luiro Matkailukoordinaattori Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Rekisteröityjen yöpymisten kehitys Lapissa ja tavoitteet

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta

Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta LUONNOS 1 (5) SAIMAA-SOPIMUS 2017-2019 Sopimus Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailutoimijoiden välisestä markkinointiyhteistyöstä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta 1. Sopimusosapuolet 1. Imatran

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lapin matkailustrategian toteutuminen Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategian toteutuminen Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategian toteutuminen 28 Matkailuparlamentti 3.9. 1.1.29 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 27-21 Hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 22.1.27 Internetissä: www.lapinliitto.fi/matkailu

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 KOTIMAASSA MATKUSTANEET 75 % teki lomamatkan kotimaassa viime kesänä Oletko käynyt aikaisemmin samassa kohteessa? 30-50 vuotiaista 80 % teki lomamatkan kotimaassa

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois-Suomi2 Koordinaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012-31.10.2014 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot