Kaasulla. loistavat tulevaisuuden näkymät. Ideat jalostuvat menestystarinoiksi kovalla työllä Porvoon energia luottaa biokaasun voimaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaasulla. loistavat tulevaisuuden näkymät. Ideat jalostuvat menestystarinoiksi kovalla työllä Porvoon energia luottaa biokaasun voimaan"

Transkriptio

1 Ideat jalostuvat menestystarinoiksi kovalla työllä Porvoon energia luottaa biokaasun voimaan MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 1/2015 Kaasulla loistavat tulevaisuuden näkymät

2 pääkirjoitus Gasetti Sari Siitonen Kohti pohjoismaista kaasuekosysteemiä Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie Espoo Päätoimittaja Anna Ailio, viestintäpäällikkö Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä Toimitusneuvosto Olga Väisänen, Sonja Hellén- Nieminen, Max Miilakangas, Olli Mäkituuri ja Ari Seppänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Ossi Pirkonen / Napa Illustrations Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset Lehteä on julkaistu vuodesta Maailma ympärillämme muuttuu voimakkaasti. Globaalit megatrendit, kuten resurssiviisaus, kuluttajan valta ja digimurros edellyttävät meiltä muutoskykyä. Vastataksemme muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin uudistimme vuoden alussa strategiamme. Visionamme on Pohjoismainen kaasuekosysteemi kestävän kehityksen edistäjänä ja tähän visioon tähtäämme toteuttamalla strategiaamme tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Pohjoismainen kaasuekosysteemi vahvistuu uusien hankkeiden ja kumppanuuksien myötä. Labion ja Gasumin yhdessä toteuttaman Kujalan biokaasulaitoksen avajaisia vietettiin Lahdessa maaliskuun alussa ja Suomen ensimmäinen LNG-terminaali Porin Tahkoluodossa on jo harjakorkeudessaan. Biokaasun käyttökohteetkin lisääntyvät vauhdilla: esimerkiksi Porvoon Energia tuottaa kaukolämmön kulutushuiput ja Yrjö Wigren lihanjalostustuotteensa kotimaisella Gasum-biokaasulla. Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailullamme haemme uusia ideoita kaasun käyttöön maantieliikenteessä. Näin eduskuntavaalien aikaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkitys korostuu. Edunvalvontatyöllämme pyrimme varmistamaan, että kaasu on haluttu energiamuoto ja sen kaikki mahdollisuudet tunnetaan. Erityisesti tähtäämme maakaasun kilpailukyvyn parantamiseen yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa. Esittelimme vuoden alussa oman veromallimme, joka osaltaan auttaisi palauttamaan maakaasun kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen ja samalla vähentämään energiantuotannon päästöjä. Verotuksen korjaamisen ohella toivomme seuraavan hallituksen edistävän puhtaampaa liikennettä. Tukemalla tehokkain kansallisin toimin vähäpäästöisiä polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kysyntää sekä infrastruktuurin rakentamista voidaan merkitsevästi vähentää liikenteen hiilidioksidi- sekä kaupunkiliikenteen kiusana olevia pienhiukkas- ja rikkidioksidipäästöjä. Valoisaa kevättä kaikille Gasetin lukijoille! Sari Siitonen on Gasum-konsernin johtaja, strategia ja yhteiskuntasuhteet P.S. Tutustu yhtiön vuosikertomukseen, tilinpäätökseen ja yritysvastuuraporttiin. Lue lisää verkosta gasetti 1/2015

3 tässä numerossa Gasetti 1/2015 Innovaatiomyynti on ennen kaikkea verkostojen ja luottamuksen rakentamista. PETRI PARVINEN, AALTO-YLIOPISTO 12 4 Katseet kaasun tulevaisuuteen Kaasun tulevaisuus näyttää lupaavalta. Teknologia, osaaminen ja Pohjoismaiden yhteistyö toimivat kaasun vetojuhtina. 12 Innovaatioista menestystarinoihin Ideoiden kaupallistaminen ja menestyminen vaatii Petri Parvisen mukaan kovaa työtä ja tuuriakin. 25 Aurinkoisen päivän virvoittavat juomat 16 Biokaasua kuivamädätysteknologialla Lahden Kujalan jäteaseman yhteydessä toimii biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. 21 Lämmityksen uudet tuulet Kaasusäteilylämmittimet lisäävät LVI Dahl Oy:n kiinteistön energiatehokkuutta. 22 Lämpöä ja sähköä biokaasulla Porvoon Energia luottaa maakaasun ja biokaasun voimaan. 26 Gasumlainen Teknologiapäällikkö Mari Tuomaala 27 Gasumin uutisia kaasulla valoisa tulevaisuus Kehittyneen teknologian ja osaamisen kohdatesssa Suomen energiarakenne kulkee kaasuvoittoiseen ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Pohjoismaisella yhteistyöllä kaasun käyttö saadaan noususuhdanteeseen. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa kaasun liikennekäytön strategia on esimerkillisellä tiellä Petri Parvisen mukaan varsinkin energia-alalle mahtuu mukaan innovaatioita. 21 Säteilylämmitys on toimiva kokonaisuus, jossa poltetusta biokaasusta saadaan sähköä ja lämpöä. Porvoon Energian strategiaan kuuluu vihreän energian tuottaminen asiakkailleen Maakaasun hinta on laskenut. Taustalla raakaöljyn hinnanromahdus. 1/2015 gasetti 3

4 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS Visio kaasuekosysteemin kehittymisestä Vertailussa vuoden 2013 tilanne ja arvio vuodelle MAAKAASU (PUTKI) 2013 yksi tuontisuunta siirtoputkistoa km jakeluputkistoa km laajaa kaasuputkistoa ja pienempiä erillisverkkoja siirtoputkistoa yli km jakeluputkistoa yli km useita uusiutuvan kaasun syöttöpisteitä LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS, KAASUVISIO ENERGIA- JA ILMASTOTIEKARTTAAN 2050 LNG 2014 erikokoisia LNG:n tuonti- ja jakeluterminaaleja rakenteilla ja suunnitteilla pieni varastokapasiteetti muutama LNG-säiliöperävaunu 2050 yksi tuontiterminaali useita pienempiä LNG-terminaaleja erikokoisia kaasuvarastoja LNGterminaalien ja tankkausasemien yhteydessä sekä kaasun käyttäjillä vähintään LNG-säiliöperävaunua useita jakelualuksia ja/tai -proomuja BIOKAASU biokaasureaktorilaitosta 40 kaatopaikkaa, joissa biokaasun talteenotto kaksi biokaasulaitosta kytketty kaasuverkkoon 2050 yli 100 reaktorilaitosta kaatopaikkakaasun talteenotto vähentynyt useita biokaasulaitoksia kytketty kaasuverkkoon 4 gasetti 1/2015

5 TEKSTI Ari Rytsy KUVITUS Ossi Pirkonen / Napa Illustrations KAASULLA LUPAAVA tulevaisuus Biokaasun ympärille nousee uutta liiketoimintaa ja uusia innovaatioita. Teknologian ja osaamisen kohtaaminen vievät Suomea kohti ympäristöystävällisiä energiavaihtoehtoja. BIO-SNG 2013 Bio-SNG-tuotantolaitos suunnitteilla bio-sng tuotantolaitosta alto-yliopiston ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio on perehtynyt energiatehokkuuteen, energia-alan innovaatioihin sekä energiajärjestelmien uudistumiseen. Hänen mielestään hiilen ja öljyn korvaaminen maa- ja biokaasulla on ympäristön kannalta positiivinen ilmiö, joka näkyy esimerkiksi Helsingin kaupungin ilmastopäästöjen vähenemisenä. On tärkeää, että hiiltä korvataan entistä enemmän kaasulla. Viime aikoina halpa hiili on kuitenkin hillinnyt kaasun käytön kasvua, harmittelee Lovio. Pitkällä tähtäimellä päästötavoitteet sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen puoltavat Suomen energiarakenteen muuttumista nykyistä kaasuvoittoisemmaksi. Kehittyneen teknologian ansiosta tehokkaita ja nykyaikaisia kaasuvoimalaitoksia pystytään rakentamaan tiiviillä aikataululla. LNG:n eli nesteytetyn maakaasun mahdollisuudet korostuvat erityisesti Itämeren meriliikenteessä. Uusia LNGterminaaleja kohoaa parhaillaan muun muassa Poriin ja Tornioon. Samaan aikaan Kurikan kaupunki suunnittelee ensimmäisenä kunnallisena toimijana Suomessa oman LNG-varastosäiliön rakentamista lämmitys- ja polttoainekäyttöön. 1/2015 gasetti 5

6 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS Leviävästä innostuksesta huolimatta Suomen Biokaasuyhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Salokorpi muistuttaa, että kaasupolun laajamittainen toteutuminen edellyttää veroratkaisujen ennakoitavuutta sekä kaupunkien ja kuntien sitoutumista kaasun käyttöönottoon. Ruotsi on vihreän liikenteen mallimaa Salokorpi pitää olennaisena kaasun tieliikennekäytön lisäämistä, jossa Ruotsi on onnistunut poikkeuksellisen hyvin. Läntisessä naapurimaassamme liikennebiokaasun edistämistoimenpiteet näkyvät muun muassa biokaasuautojen verotuksessa, liikennebiokaasun jakelussa ja tuotannon kehittämisessä sekä julkisen sektorin ajoneuvohankinnoissa. Ruotsissa kaasun käytön odotetaan kasvavan voimakkaasti seuraavan viiden vuoden aikana. MAAKAASU ON EUROOPAN 2. SUURIN ENERGIAN LÄHDE ÖLJYN JÄLKEEN. MAAKAASUN KÄYTÖN OSUUS ON 23 % EUROOPAN PRIMÄÄRI- ENERGIAN KULUTUKSESTA. Lisäksi ruotsalaiset kunnat ovat ottaneet käyttöön lukuisia niiden päätäntävallassa olevia liikennebiokaasun edistämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi ilmainen pysäköinti, taksi- ja bussikaistojen käyttöoikeus sekä vapautus ruuhkamaksuista. Tukitoimia perustellaan sillä, että biokaasun liikennekäyttö nostaa kunnan imagoarvoa sekä parantaa sen taloutta ja ilmanlaatua. Ruotsissa on oivallettu, miten kotimaisella kaasuenergialla voidaan pitää maantieliikenteen pyörät pyörimässä ja korvata fossiilista tuontienergiaa. Me emme ole vielä yhtä pitkällä, mutta odotukset ovat korkealla Vaasan kaupungin kaasuautokokeilun suhteen. Siinä kaupunki investoi kaasukäyttöisiin linja-autoihin ja kilpailuttaa vain niillä tapahtuvan liikennöinnin, kertoo Salokorpi. Ruotsin Kaasuyhdistyksen mukaan kehitettävää riittää myös Pohjanlahden toisella puolella, sillä kaasulla katetaan vasta noin kolme prosenttia maan kokonaisenergiantarpeesta. Käytön uskotaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti seuraavan viiden vuoden kuluessa. Biokaasua käytetään jo nyt esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Kiinnostus kaasuenergiaan on kasvamassa myös teräs- ja kaivosteollisuudessa. Esimerkiksi teräsyhtiö SSAB:n tehtaat Dalarnassa ja Hagforsissa ovat siirtyneet käyttämään biokaasua. Kaivosyhtiö LKAB puolestaan testaa biokaasun hyödyntämistä tulevaisuuden energiavaihtoehtona, kertoo Energigas Sverigen viestintävastaava Henrik Dahlsson. Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan Dahlssonin mukaan Ruotsissa on nähtävissä merkkejä LNG:n käytön lisääntymisestä. Matkustajalaiva M/S Viking Gracen LNG-varastot Tukholmassa ovat tärkeä näyteikkuna LNG:lle, jonka uskotaan kannustavan yrityksiä nesteytetyn maakaasun nykyistä laajempaan hyödyntämiseen. Kaiken kaikkiaan kaasuenergian pohjoismaiset kasvuponnistukset luovat pohjaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle sekä ilman laadun parantamiselle. Maakaasu on paras tarjolla oleva fossiilinen polttoaine, jota hyödyntämällä pystymme saavuttamaan asetetut ympäristötavoitteet. Se mahdollistaa vihreän siirtymisen biokaasuun ja biometaaniin muita vaihtoehtoja paremmin, summaa Dahlsson. Pohjoismaiden vahvuutena on kehittyvä kaasuinfra, joka ulottuu Tanskasta Ruotsiin asti. Keski- ja Etelä- Ruotsissa toimii myös kahdeksan alueellista kaasuverkkoa. Lokakuussa 2014 avattu Lysekilin LNG-terminaali toimittaa nesteytettyä maakaasua lähialueen teollisuudelle LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä meriliikenteelle. Ajoneuvojen kaasutankkausasemia on Ruotsissa jo yli 200 kappaletta. Tuloksista huolimatta ruotsalaisessa energiapolitiikassa on vielä parantamisen varaa. Suomi on sitoutunut esimerkiksi LNG-terminaalien rakentamiseen ja kaasun tieliikennekäytön lisäämiseen. Näissä asioissa Suomen ja Ruotsin kannattaa tehdä enemmän yhteistyötä teollisuuden, liikenteen sekä kansallisten synergioiden aikaansaamiseksi, Dahlsson pohtii. Toinen merkittävä yhteistyömahdollisuus liittyy biokaasun ja biometaanin tuottamiseen metsäteollisuuden sivutuotteista ja jätevirroista. Dahlsson puhuu siitä vihreänä kultana, jonka avulla kaasuenergian hyödyntäminen on mahdollista nostaa kokonaan uudelle tasolle. Tämän tavoitteen onnistumiseksi tarvitaan kaikkien kaasutoimijoiden kiinnostusta toimialakohtaisen kilpailukyvyn kehittämiseen, kiteyttää Dahlsson. Postin paketit liikkuvat kaasulla Posti on merkittävä kotimaisen maantieliikenteen toimija, jonka kalustona toimii yli päivittäistä jakeluautoa, noin rahti-, paketti- ja muihin kuljetuksiin tarkoitettua raskasta ajoneuvoa sekä noin perävaunua tai konttia. Yrityksen kaasuautokokeilu on ollut tähän saakka pienimuotoista keskittyen teknologian käytettävyyden testaamiseen. Suomen ankarissa oloissa kaasuautot ovat osoittautuneet luotettaviksi työkaluiksi. 6 gasetti 1/2015

7 Kaasuautojen laajempaa käyttöä rajoittaa toistaiseksi polttoaineen jakeluverkosto. Postissa ajoneuvot hankitaan useiksi vuosiksi ja ne oltava vapaasti sijoitettavissa. Jonkun tehtävän loppuminen tarkoittaa auton siirtämistä muualle. Kaasuautojen kohdalla tämä onnistuu helpommin isoilla paikkakunnilla, kertoo Postin Asset Manager Kari Tuomola. Kiinnostusta kaasuautoiluun kasvattaa Postin tavoite leikata yrityksen hiilidioksidipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kaluston lisäksi tavoitteeseen pyritään ajotapaseurannalla sekä toimitilakohtaisilla energiaratkaisuilla. Esimerkiksi Posti Oy Supply Chain Solutions -yksikön varastoissa Tuusulassa ja Orimattilassa hyödynnetään kaasulämmitystä. Kaasuenergian nykyistä laajempi käyttö saattaa olla tulevaisuudessa mahdollista, sillä muutamat ELY-keskukset ovat tiedustelleet Postin kiinnostusta kaasuautojen määrän lisäämiseen kyseisillä paikkakunnilla. ELY-keskukset haluavat omille alueilleen lisää kaasun jakelupisteitä ja niiden käyttäjiä. Tämä on MAAKAASU- VAROJEN SUHDE TUOTANTOON ELI R/P-ARVO ON NOIN 60 VUOTTA. LÄHDE: VTT kaasu energian hyödyntämistä ajatellen positiivinen signaali valtiovallan suunnalta, kiittelee Tuomola. Jätteestä energian raaka-aineeksi Forssalainen Biotehdas Oy on cleantech-yritys, jonka osaamista hyödynnetään valtakunnallisesti biohajoavan jätteen käsittelyssä. Yhtiön ainutlaatuinen konsepti perustuu kyseisen materiaalin prosessoimiseen tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tällä tavalla ravinteet kierrätetään ja biojätteestä saadaan arvokasta energiaa. Kuntien, kuntayhtymien ja teollisuuden kanssa solmitut kumppanuussopimukset ovat kannustaneet Biotehdasta investoimaan uusiin laitoksiin ja niissä käytettävään huipputeknologiaan. Tällä hetkellä neljässä eri laitoksessa syntyvää biokaasua hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa sekä teollisuuden polttoaineena. Meillä on tällä hetkellä noin tonnin jätteen käsittelykapasiteetti. Otamme vastaan yhdyskunnista ja teollisuudesta erilliskerättävää ja biohajoa- Biojätteistä biokaasuksi täydellistä kiertoa Biojätteiden muuttaminen energiaksi mahdollistaa niin sanotun täydellisen kierron. Biokaasun tuotantoprosessissa syntyvä mädätysjäännös sisältää runsaasti ravinteita, ja sen käytöllä voidaan vähentää fossiilisten teollisuuslannoitteiden käyttöä. Täydellisessä kierrossa raakaaineiden viljelyn, elintarviketeollisuuden tuotteiden ja niitä käyttävien kuluttajien tuottamat biojätteet koko ketjussa pellolta keittiöön asti otetaan talteen ja tuotetaan biokaasuksi. Biokaasu luo energiaa maatalouden, teollisuuden ja kuluttajien tarpeisiin. LÄHDE: GASUM 1/2015 gasetti 7

8 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS vaa jätettä sekä kunnallisten vedenkäsittelylaitosten ylijäämälietettä, kertoo Biotehtaan toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Vaikka yrityksen liiketoiminta keskittyy jätehuoltopalveluihin ja niiden kehittämiseen, on biokaasun tuotannosta muodostunut merkittävä lisäulottuvuus. Biotehtaan ensimmäinen laitosinvestointi Huittisten Vampulaan tuottaa biokaasua Nordkalk-nimisen yrityksen kalkin valmistuksessa tarvittavaan kuivausprosessiin. Kuopiossa ja Honkajoella Biotehdas on solminut sopimukset paikallisten energiayhtiöiden kanssa biokaasun toimittamisesta. Kuopion biotehdas tuottaa jätteistä biokaasuenergiaa noin 34 gigawattituntia vuodessa. Käytännössä noin omakotitalon energiankulutus saadaan korvattua laitoksen tuottamalla uusiutuvalla energialla. Jätehuollossa biokaasun tuotanto on laitoskompostointia kannattavampi ratkaisu. Oulussa Ruskon Jätekeskuksen alueella sijaitsevassa uudessa biotehtaassa, joka tuottaa biokaasuenergiaa noin 14 gigawattituntia vuodessa, biokaasun hyödyntäminen saattaa ulottua tulevaisuudessa liikenteeseen asti. Biojätteistä ja puhdistamolietteestä tuotetulla biokaasulla on mahdollista hoitaa noin viidesosa Suomen maantieliikenteestä. Oikeilla toimenpiteillä tähän tavoitteeseen voidaan päästä 5 10 vuodessa, arvioi Salokorpi. Raaka-ainevirrat hallintaan Suvilammen mielestä Suomessa on parhaillaan menossa jonkinasteinen biokaasubuumi, joka näkyy alan hankkeiden määränä sekä julkisen sektorin ja suurien kaupunkien lisääntyneenä kiinnostuksena. Jätevuorien kompostoinnista halutaan siirtyä bioenergian tuotantoon ja tehokkaampaan ravinnekierrätykseen. Muutosta vauhdittaa jätelain uudistus, jonka mukaan vuodesta 2016 lähtien orgaanista jätettä ei saa enää toimittaa kaatopaikalle. Siitä huolimatta pienet kunnat toteuttavat edelleen energian raaka-aineeksi kelpaavan jätteen käsittelyä low cost -periaatteella. Biokaasun tuotanto on pitkällä tähtäimellä laitoskompostointia kannattavampi ratkaisu. Siitä huolimatta toiminta takkuaa ja jätehuollon käytännöt ovat kirjavia. Suomessa menee hukkaan valtavasti EU:N 19 LNG- TERMINAALIN UUDELLEEN- KAASUTUKSEN KAPASITEETTI OLI VUONNA 2013 LNG 197 MILJARDIA M3. VUONNA 2012 VASTAAVA LUKU OLI LNG 191 MILJARDIA M3. hyödyntämätöntä biokaasupotentiaalia, sanoo Suvilampi. Maatalousmaana Suomella on hyvät mahdollisuudet vastata tulevaisuudessa kasvavaan biokaasun kysyntään hyödyntämällä maatalousjätettä kaasun raaka-aineena. Tällainen toimintamalli edellyttää sekä rahoitusta että maatilojen ja muiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Haasteista huolimatta Biotehtaalla uskotaan biokaasun tulevaisuuteen. Yritys on toteuttanut omien laitostensa kaasunjakeluun liittyviä infrahankkeita sekä tehnyt liikenteen biopolttoainetuotannon aloittamista koskevia laskelmia. Myös yrityksen biolaitosten materiaalivirtojen hallintaa on kehitetty. Biohajoavan jätteen nykyistä tehokkaampi kanavointi kaasuenergiaksi on kiinni ennen kaikkea potentiaalisten asiakkaiden valmiuksista siirtyä puhtaamman käsittelymenetelmän hyödyntäjiksi. Usein epäselvät laintulkinnat sekä verotus- ja tukitoimet hankaloittavat tätä siirtymistä. Biokaasuinvestointeja tehtäessä on pystyttävä luottamaan siihen, että keskeiset vallitsevat käytännöt ovat voimassa vielä kymmenen vuoden päästä, Suvilampi korostaa. Etelä-Karjala sykkii vihreää voimaa Lappeenrannassa ympäristöystävälliset energiantuotantotavoitteet näkyvät kaupungintalolla tehtyjä strategisia linjauksia myöten. Etelä-Karjalan maakuntakeskus on virallisesti sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää perinteisten energiamuotojen osittaista korvaamista kaasulla, biopolttoaineilla, maalämmöllä sekä aurinko- ja tuulivoimalla. Tällä hetkellä maakaasua käytetään Lappeenrannassa erityisesti talvella täydentävänä energianlähteenä kaukolämmön tuotannossa. Kaasuinfran osalta tilanne on erityisen hyvä Rauhan alueella, missä järjestettiin vuoden 2012 loma-asuntomessut. Paikallinen aluelämpökeskus tuottaa lämpöenergiaa hyödyntäen maakaasun ohella aurinkoenergiaa sekä geotermistä lämpöä Saimaasta. Biokaasun tuotantopotentiaalia uskotaan löytyvän uuden jätevedenpuhdistamon lietteen jalostamisesta vihreäksi energiaksi. Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy ovat yhtenä vaihtoehtona selvittäneet biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin Gasumin kaasu verkossa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin muun muassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylimääräistä metsähaketta ja kuorta, joka kaasutettaisiin ja jalostettaisiin vähintään 95-prosenttisesti 8 gasetti 1/2015

9 metaaniksi. Lopputuote vastaisi koostumukseltaan maakaasua. Hanke ei ole kuitenkaan kannattava nykyisissä olosuhteissa. Valmiin kaasuputkiston ansiosta biokaasun tuotanto kannattaa tehdä täällä, missä on paljon metsäteollisuutta. Näin voitaisiin merkittävästi tehostaa Helsingin maankäyttöä, vähentää ilmastopäästöjä ja estää turhaa liikkumista, mikä syntyisi hakerekkarallista pääkaupunkiseudulle, perustelee Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. Lappeenranta ja Gasum ovat Green Energy Showroom -yritysverkoston aktiivitoimijoita, joiden voimin toteutetaan Etelä-Karjalan uutta vihreämpää strategiaa. Energia- ja ympäristöalan yrityksille ja toimijoille avoimessa yhteisössä yhdistyvät yliopistotason huippuosaaminen sekä innovatiivinen yritystoiminta. Yksi tärkeä kysymys liittyy liikenteen päästöihin ja niiden vähentämiseen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat ovat tehneet selvityksen biokaasun liikennekäyttöön siirtymisestä. He ovat jalkautuneet kuntalaisten pariin ja kyselleet heidän mielipiteitään sekä kertoneet heille biokaasuun liittyvistä kustannuseduista, kertoo Heinonen. Varastointi tutkimuksen polttopisteessä TEKSTI Ari Rytsy Monitieteellisessä Neo-Carbon Energy -projektissa tarkastellaan tuuli- ja aurinkoenergiaan perustuvaa energiatulevaisuutta sekä ennakoidaan siihen liittyvää yhteiskunnallista ja taloudellista muutosta. Projekti on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n yhteishanke, joka on yksi kolmesta uudesta Tekesin strategisesta tutkimusavauksesta, joilla pyritään luomaan uutta huippuosaamista ja tavoitellaan uusien ja merkittävien kasvualojen syntyä Suomeen. Gasum osallistuu projektin ohjausryhmä työskentelyyn. Kaasuvarastointi kiinnostaa Viideksi vuodeksi myönnetyn Tekes-rahoituksen turvin toteutettava projekti kehittää energiajärjestelmää, jossa aurinko- ja tuulivoimalla tuotettua energiaa varastoidaan synteettiseen maakaasuun. Kaksivaiheisessa muuntoprosessissa hyödynnetään vetyä sekä ilmasta saatavaa hiilidioksidia. Tuloksena on metaania, jota voidaan jaella jo olemassa olevan maakaasuverkon kautta. Liikenteen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöt pystytään ottamaan talteen ja käyttämään uudelleen energiajärjestelmän hiilen lähteenä. Uusiutuvan energian tuotanto vaihtelee, joten varastointikysymykset kiinnostavat ympäri maailmaa. Meidän laskelmiemme mukaan kaasuvarastointi on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreään energiaan ja teknologiaan erikoistunut sähkötekniikan professori Jarmo Partanen. Potentiaalia ja mahdollisuuksia Neo-Carbon Energy -projekti luo energiaa käyttävälle teollisuudelle sekä kotimaisille startup-yrityksille uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi kotitalouksilla ja paikallisyhteisöillä voi olla merkittävä rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Ne voivat tuottaa sähköenergiaa yleiseen verkkoon ja käyttää tuottamaansa energiaa omassa taloudellisessa tuotannossaan. Pitkällä aikavälillä aurinko- ja tuulienergia voi tarjota Suomelle merkittävän mahdollisuuden uusien työpaikkojen, vientituotteiden ja paikallisten tuotantomuotojen luomisessa. Potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat myös Lappeenrantaa. Lappeenranta haluaa olla Pohjois-Euroopassa johtava uusiutuvan energiantuotannon kaupunki. Siksi panostamme biokaasuun ja siihen liittyvään tutkimustoimintaan, täydentää Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. 1/2015 gasetti 9

10 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS TEKSTI Ari Rytsy Meriliikenteeseen lisää LNG-aluksia EU:n rikkidirektiivi on lisännyt meriliikenteen investointeja LNG-käyttöisiin aluksiin. Nesteytetyn maakaasun suosio on kasvussa myös teollisuuden ja raskaan liikenteen parissa. Vuoden 2015 alussa voimaan astunut EU:n rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Direktiivi tähtää laivojen saasteiden rajoittamiseen, josta päätettiin neljä vuotta sitten kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa. Muutoksen myötä meriliikenteen toimijat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin alustensa päästöjen hillitsemiseksi. LNG eli nesteytetty maakaasu on otettu vastaan varteenotettavana vaihtoehtona laivojen pakokaasupesureille. Viimeksi AS Tallink Grupp ilmoitti investoivansa uuteen LNG-käyttöiseen matkustaja-autolauttaan, joka tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Laiva rakennetaan Meyer Turun telakalla, ja siinä käytetään Wärtsilän monipolttoainemoottoreita. Samaa suomalaista moottoriteknologiaa hyödynnetään vuoden 2015 lopulla valmistuvassa maailman ensimmäisessä LNG-käyttöisessä jäänmurtajassa. Myös suomalainen logistiikkayritys Containerships on tehnyt tilaukset uusista LNG-laivoista, joita on tarkoitus käyttää meriliikenteen tavarakuljetuksissa. Meriliikenteessä on jo LNG:tä käyttäviä aluksia, joten kyseinen teknologia on osoittautunut toimivaksi. Suurempana kysymyksenä pidetään LNG:n hintaa ja saatavuutta, joka paranee kasvavien volyymien myötä, sanoo Skangassin johtaja Tommy Mattila. Meriliikenteessä on jo LNG:tä käyttäviä aluksia, joten kyseinen teknologia on osoittautunut toimivaksi jutuksi. LNG:n liikennekäyttö vetää Pohjoismaissa LNG:n meriliikennekäyttö on ottanut hyvin tuulta alleen Norjassa, missä liikenteessä on noin 50 LNGalusta. Ruotsi on puolestaan vauhdittanut LNGtankkausasemien rakentamista raskaan liikenteen tarpeisiin. Mattila korostaa, että kaikilla kolmella Pohjoismaalla on hyvin samanlaiset tarpeet LNG:n käytön suhteen. Voimme ottaa oppia Norjan ja Ruotsin kokemuksista ja hyödyntää niitä täällä Suomessa. Uusiakin markkinoita on näköpiirissä, sillä ympäristönsuojelu- ja energiatehokkuusvaatimukset ovat herättäneet teollisuuden harkitsemaan polttoöljyn korvaamista LNG:llä ja perinteisellä maakaasulla. LNG:n tarjonnan osalta tilanne näyttää hyvältä, sillä Skangassin Porin LNG-terminaalin rakennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti. Rakennuksen kattokupoli on jo asennettu, ja seuraavaksi työmiehet pääsevät asentamaan sisätilojen prosessilaitteita. Porin terminaalin on tarkoitus valmistua syksyllä Myös Tornio ManGa LNG -hankkeen terminaalin maanrakennustyöt ovat käynnistyneet Röytän satamassa. Molempien terminaalien myötä LNG:n toimitusvalmiudet paranevat merkittävästi niin meriliikenteen kuin muidenkin LNG:n käyttäjien osalta. Osalle lähialueen asiakkaista LNG:tä voidaan toimittaa suoraan terminaaleista kaasuputkea pitkin, toisille taas rekkakuljetuksella. Tulevaisuudessa kuljetuskapasiteettia tullaan lisäämään LNG:n kysynnän kasvun myötä, Mattila vahvistaa. 10 gasetti 1/2015

11 KAASUPÖRSSIN KAUPANKÄYNTIVOLYYMIN OSALTA VUODEN 2015 TAVOITTEEKSI ON ASETETTU GWH, JOKA ON 10 PROSENTTIA SUUREMPI KUIN VUONNA 2014 TOTEUTUNUT KAUPANKÄYNTIVOLYYMI. LÄHDE: GASUM.FI/KAASUPORSSI 10 % TEKSTI Kati Jalagin Kaasulla edessä mahdollisuuksien tulevaisuus Maa- ja biokaasun tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Kaasun tuotannon ja käytön mahdollisuudet ovat nousujohdanteessa, ja vuoteen 2050 mennessä kaasu tulee valtaamaan alaa muun muassa maa- ja meriliikennekäytön osalta. BEATE RAABE, SECRETARY GENERAL EUROGAS Kaasun kokonaiskysyntä voi kasvaa 26 prosentista (vuosi 2010) 32 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, mikäli positiivinen suuntaus kohdistuu ympäristön huomioimiseen, uusiutuvan energiankäytön lisäämiseen sekä ydinvoiman käytön vähentämiseen. Voimme myös olettaa biokaasun tuotannon kasvavan saman aikaisesti, kaasun kokonaiskysynnän kasvun tapaan. ROBERT JUDD, SECRETARY GENERAL GERG Maa- ja biokaasu ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden energiasysteemissämme vuonna 2050 sekä myös tämän jälkeen. Muun muassa sähkö- ja lämmityssektoreilla käytetään entistä enemmän uusiutuvaa energiaa. Ilman maa- ja biokaasun käyttöä eteemme avautuvat mahdollisuudet saatetaan menettää. Kaasuteknologia on olennainen tekijä, joka mahdollistaa tulevaisuuden älykkään ja vähähiilisen energiaverkoston syntymisen. TAGE FREDRIKSSON, TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ BIOENERGIA RY On tunnistettu, että biokaasulla ja maakaasulla on hyvät polttoaineominaisuudet erilaisiin tarpeisiin. Kaasun rooli pysyy Suomessa tärkeänä toimivan jakelu järjestelmän avulla, joka tulee kehittymään jo lähivuosina. Kaasu korvaa tulevaisuudessa yhä enemmän lämmön erillistuotannon nykyisiä vanhoja ratkaisuja ja käyttö liikenteen polttoaineena on kasvava mahdollisuus. Ympäristöystävällisen energian hyödyntäminen MAAKAASU Kaukolämmön sekä energian tuotannossa hiili voidaan korvata maakaasulla. Maakaasulla on merkittävä rooli kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Erityisen hyvin maakaasu sopii kombivoimalaitoksiin, joissa on käytössä sekä höyry- että kaasuturbiini. Puhtaita savukaasuja tai maakaasuliekkiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotteiden valmistusprosesseissa, joissa tarvitaan kuumennusta, kuivausta tai kypsennystä. BIOKAASU Biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksessa tuotettu biokaasu mahdollistaa niin sanotun suljetun kierron, jossa on mukana biojätteiden ja jätehuollon hyötykäyttö, energiantuotanto, maatalous sekä ruoantuotanto. Biokaasun tuotanto on mahdollista eri raaka-aineista käyttämällä esimerkiksi mädätysprosessia. BIO-SNG JA E-KAASU Bio-SNG (Synthetic Natural Gas) eli synteettinen biokaasu tuotetaan kaasutustekniikalla metsäenergiasta. Tähän käytetään termistä prosessia sekä metanointiprosessia. Bio-SNG:tä voidaan hyödyntää biokaasun tavoin esimerkiksi liikennekäytössä. E-kaasulla tarkoitetaan uusiutuvan sähkön muuntamista metaaniksi. Tämän teknologian myötä laajamittainen uusiutuvan energian varastointi on mahdollista. Uusiutuvan sähkön muuntoprosessissa voidaan tuottaa myös vetyä, joka voidaan varastoida muuhun käyttöön. KAASU LIIKENNEKÄYTÖSSÄ Kaasua voidaan hyödyntää monipuolisesti liikennekäytössä. Meriliikenteessä tämä tarkoittaa esimerkiksi laivojen varustamista kaasumoottorein ja LNG:n käyttöä laivaliikenteen polttoaineena. Maaliikenteessä maakaasua ja biokaasua voidaan hyödyntää useiden eri ajoneuvojen polttoaineena. Metaanipitoinen biokaasu on liikenteen polttoaineena rinnastettavissa maakaasuun. 1/2015 gasetti 11

12 NIMI Petri Parvinen TYÖ professori, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto KOULUTUS FT Teknillisestä korkeakoulusta (tuotantotalous), maisterintutkinnot London School of Economicsista ja Tukholman kauppakorkeakoulusta ASUINPAIKKA Helsinki, kotoisin Turusta PERHE vaimo ja keväällä syntynyt poika HARRASTUKSET metsästys, kalastus, rock, golf MOTTO Voimaa ja notkeutta. 12 gasetti 1/2015

13 PETRI PARVINEN: Uuden myyminen vaatii verkostoja Energia-alalle, jos mihin, mahtuu professori Petri Parvisen mukaan innovaatioita. Ideoiden jalostaminen menestystarinoiksi edellyttää kovaa työtä, psykologista silmää ja usein myös tuuria. TEKSTI Hanna Rusila KUVAT Sami Tirkkonen Melko harva on ehtinyt 37-vuotiaana yhtä paljon kuin Petri Parvinen. Rennosti pukeutuneen professorin puheenparsi on nuorekas, ja ideoita sinkoilee. Mies puhuu palvelukokemuksista, managed services -ajattelusta ja YouTube-tutoriaaleista niin innokkaasti, että hän epäilemättä tuntee myynnin maailman ja rakastaa sitä. Parvinen väitteli 25-vuotiaana filosofian tohtoriksi tuotantotaloudesta. Hän on ollut perustamassa kolmeatoista yritystä ja istunut useissa hallituksissa. Nykyisin hän toimii myynnin johtamisen professorina Aalto-yliopistossa sekä strategisen markkinoinnin ja johtamisen professorina Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksella. Kaasuasioita Parvinen pohtii yhtenä Gasumin tämän vuotisen innovaatiokilpailun tuomareista. Kesä kuussa huipentuvan kisan taso on yllättänyt hänet myönteisesti. 1/2015 gasetti 13

14 Energiasektorilla innovaatiomyynnin merkitys on valtava. Vaikka aihe on spesifi eli kaasun käyttö maantieliikenteessä, kilpailutöissä on paljon konkretiaa. Monet liittyvät esimerkiksi kaasusovellusten rahoittamiseen, Parvinen kiittelee. Innovaatioissa eri säännöt Suomea kutsutaan mieluusti innovatiiviseksi maaksi, mutta kansantalouden veturit ovat taantuman jäljiltä yhä haussa. Vaikka perinteinen myynti sujuisikin, se ei riitä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Innovaatioiden kauppaamiseen pätevät Parvisen mukaan eri pelisäännöt. Esimerkiksi uuden lääkkeen läpimurto markkinoilla riippuu pitkälti lääkeyhtiön suhteista hoitolaitoksiin. Politiikka, sisäpiirit, avainhenkilöt ja oikeaaikaisuus liittyvät olennaisesti innovaatioiden kaupallistamiseen, hän painottaa. Energiamarkkinoille innovaatioita mahtuu lähes rajattomasti, kun globaaleihin ympäristö- ja kustannushaasteisiin etsitään ratkaisuja. Parvinen mainitsee suunnannäyttäjänä Mäntsälän Sähkön, joka alkaa pian lämmittää omakotitaloja haku koneyhtiö Yandexin tietokonekeskuksen hukkalämmöllä. Tekninen toteutus on maailmassa ensimmäinen laatuaan. Innovaatiokilpailut voisivat vauhdittaa monia muitakin teollisuudenaloja ja olla systemaattinen osa yritystoimintaa. Jos esimerkiksi 50 suurinta teollisuusyritystä järjestäisivät vuosittain vastaavan kisan kuin Gasum, syntyisi nopeasti vaikka mitä, professori visioi. Elintärkeät henkilösuhteet Innovaatioilla luodaan liiketoimintaa, mutta ne ovat vasta ensiaskel. Gasumin innovaatiokisan viisi kärkijoukkuetta kehittävät parhaillaan ideoitaan eteenpäin. Joukossa on muun muassa yrityksille tarkoitettu kaasuautojen yhteiskäyttöhanke sekä malli liikennebiometaanin tuottamiseksi kustannustehokkaasti. Jos ideat alkavat jalostua myytäviksi tuotteiksi, vuorossa on asiakkaiden vakuuttaminen ja tähän tyssää moni lupaava hanke. Miten siinä onnistutaan? Innovaatiomyynti on ennen kaikkea verkostojen ja luottamuksen rakentamista, siis psykologiaa, Parvinen kiteyttää. Tilanne on uusi sekä myyjälle että ostajalle. Ei ole valmista tarjouskilpailua, ei budjettia, ei hinnoittelua. Tuote on vasta kehitteillä tai upouusi, kuten monesti yhteistyökumppanitkin. Siksi henkilösuhteiden ja luotettavuuden merkitys korostuu enemmän kuin rutiinimyynnissä. Asiakkaalle kannattaa painottaa erityisesti sitä, miten hän hyötyy uutuudesta. Innovaatiomyynti on silti vain osittain sama asia kuin ratkaisumyynti, josta puhutaan räätälöityjen tuote- ja palvelukokonaisuuksien yhteydessä. Innovaatiomyynti voi olla paljon muutakin, koska tuote hakee vielä muotoaan. Yhteistä ratkaisumyynnin kanssa on se, että asiakas ei ole tehnyt samanlaista kauppaa aiemmin, Parvinen määrittelee. Uutuuden myyjän on tunnettava kattavasti asiakkaan toimiala ja tarpeet sekä rakennettava verkostoja. Parvinen virnistää kauppatieteilijämäisesti, että insinööreistä on innovaatiomyynnissä iso hyöty. Asiakas haluaa valmiin kokonaisuuden eikä itsepalvelua. Insinöörit tuntevat substanssin ja pyrkivät tyypillisesti tekemään asiat helposti. Asiakashyödyt faktoiksi Parvinen muistuttaa, että innovaatioiden kaupallistaminen on myös tuuripeliä. Joskus pelkkä ajoitus ratkaisee, lähteekö idea lentoon. Olennaista on silti kova työ. Harva idea on niin hyvä, että se breikkaa ilman aktiivista myyntiä, pelkästään tietoisuutta levittämällä. Useimpia joudutaan myymään sitkeästi, ennen kuin työ kantaa hedelmää. Arkisena esimerkkinä Parvinen mainitsee särjestä valmistettavat kalapullat. Idea on hyvä, koska särkipullat voisivat korvata epäterveelliset nugetit ja järvien hoitokalastus yhdistyisi liiketoimintaan. Se ei kuitenkaan ole niin loistava, että tuote menisi itsestään kuin kuumille kiville, hän havainnollistaa. Nuori professori viihtyy luonnossa kalastaen ja metsästäen. Hän toimii myös Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtajana. Energia-alalla Parvinen näkee paljon potentiaalia muun muassa metsäyhtiöiden puunjalostustähteistä kehittämissä biopolttoaineissa. Uutta liiketoimintaa syntyy kaiken aikaa metsäsektorin integroituessa muihin teollisuudenaloihin. 14 gasetti 1/2015

15 Petri Parvisen mukaan luontaisesti hyvät myyjät ovat aina saaneet kaupaksi uusia ideoita. Innovaatio- ja rutiinimyyntiin pätevät kuitenkin eri säännöt. Energia muodostaa muutenkin metsäyhtiöiden selkärangan. Ympäristöystävällisten energiainnovaatioiden kaupallistamista auttaisi, jos isojen asiakkaiden saamat hyödyt dokumentoitaisiin. Faktat toimisivat myyntiargumenttina vietäessä uutuuksia esimerkiksi Kiinaan, Parvinen pohtii. Joku tekee vielä taatusti rahaa ympäristöystävällisellä energiantuotannolla. Energiasektorilla innovaatio myynnin merkitys onkin valtava. Ratkaisevat ensikaupat Parvisen mukaan alkuvaiheen onnistumiset voivat ratkaista innovaatiomyynnissä kaiken. Jos ensikauppa on sellainen, että asiakas saa siitä merkittävän liiketoimintaedun, tuote voi räjäyttää pankin, hän uskoo. Ihannetapauksessa innovaation kehittäjä löytäisi ensiostajaksi lead playerin eli ison pilottiyrityksen, tarvittaessa valtion avulla. Hyödylliseksi voisi osoittautua myös malli, jossa kasvuyritykset telakoituisivat isojen kylkeen kumppanuussuhteeseen, tietynlaiseen symbioosiin. Kaikki tietävät, etteivät tuputus ja osta, osta -tyyli enää toimi. Nykymaailmassa myydään yhteisiä hyötyjä eli profit sharingia, Parvinen painottaa. Hyvä myynti kiteytyy tyypillisesti kahteen ulottuvuuteen: joko asiakkaan elämää helpotetaan tarjoamalla esimerkiksi automaatioratkaisuja tai tuotetaan niin mieluisa palvelukokemus, että asiakkaassa herää halu ostaa. Yritykset voivat nostaa osaajiaan esiin esimerkiksi tekemällä havainnollisia käyttöohjeita. Teknologiapuolella hyödynnetään jo mukavasti YouTube-videotutorointeja. Niissä asian perinpohjaisesti osaava henkilö näyttää vaihe vaiheelta, kuinka tuote asennetaan. Kilpailukykyistä energiaa Parvinen ei ota kantaa Suomen energiapoliittisiin ratkaisuihin tai siihen, mihin suuntaan valintoja pitäisi viedä. Kauppatieteilijänä hän tarkastelee kysymystä mieluummin talouden näkökulmasta. Eri energiamuodot ovat kannatettavia silloin, kun niiden kilpailukyvystä huolehditaan. Jos tehdään päätös tietystä energiaratkaisusta, on osoitettava, miten se lisää Suomen kokonaiskilpailukykyä, hän näkee. Valinnat liittyvätkin Parvisen silmissä koko yhteiskunnan etuun. Autuaaksi tekevää energianlähdettä ei hänen mukaansa ole. Myös ympäristöystävällisyys kannattaa muuttaa konkretiaksi: näin me hyödymme paikallisesta pienvesivoimalasta tai biokaasulaitoksesta. Oikealla tiellä ollaan silloin, kun asiakas pystyy hyödyntämään esimerkiksi kaasua, ja samalla kokonaisriskit pienenevät.

16 TEKSTI Maisa Lappi Biokaasu KUVA GASUM BIOKAASUN TUOTANTO Kotimaista biokaasua kahvinporoista ja banaaninkuorista Lahden Kujalan jäteaseman yhteyteen avattiin integroitu biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. Gasumin ja LABIOn yhteishankkeen biokaasun tuotantolaitoksen virallisia avajaisia vietettiin Lahdessa 3. päivä maaliskuuta. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen toi avajaispuheessaan esiin kiertotalouden teeman. Kiertotalouden taloudelliset mahdollisuudet on arvioitu valtaviksi. Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä, ja jäteliiketoiminnan kehittyminen on tässä avainasemassa, totesi Sanni Grahn- Laasonen. Valtioneuvosto linjasi viime keväänä, että Suomen talouden nousun uudet kärjet ovat cleantech ja biotalous. Menestyäkseen kiertotalous tarvitsee yrityksiä ja muita toimijoita, jotka ovat valmiita kehittämään toimintaansa muuttuvan ympäristön tarpeiden mukaisesti. Kujalan laitos edustaa tulevaisuutta ja on erinomainen esimerkki kiertotaloudesta ja paikallisten toimijoiden yhteistyöstä, lisäsi Grahn-Laasonen. Biokaasua kysynnän tarpeisiin LABIOn hallituksen puheenjohtaja Martti Lipponen kertoi, että Kujalan laitos on Suomen ensimmäinen kuivamädätysteknologiaa hyödyntävä bio kaasulaitos. Gasum jalostaa LABIO:n viereisessä laitoksessaan syntyneen raaka kaasun maakaasua vastaavaksi biokaasuksi, joka syötetään Kujalasta Gasumin maakaasuputkiin. Laitos tuottaa vuodessa biokaasua 50 gigawattituntia, eli esimerkiksi vuoden polttoaineet noin henkilöautolle. Kompostointikäsittelyssä jäljelle jäävä komposti päätyy päijäthämäläisille pelloille lannoitteeksi tai Kekkilän kasvualustojen raaka-aineeksi. Uusiutuva ja kotimainen biokaasu tarjoaa joustavan ja tehokkaan tavan vähentää energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen totesi puheen - v uorossaan, että biokaasun merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan kuljettaessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. GASUM-BIOKAASU Lihanjalostustuotteet valmistuvat Gasumin biokaasulla Lihanjalostusyritys Yrjö Wigren Oy siirtyy käyttämään Gasum-biokaasua elintarviketuotannossaan. Wigren on ensimmäinen maakaasua käyttävä yritys Suomessa, joka valmistaa lihanjalostustuotteensa kotimaisella Gasum-biokaasulla. Biokaasun käyttö mahdollistaa Wigrenille ympäristöystävällisen tuotannon kotimaisella, jätteistä tuotetulla biopolttoaineella sekä uusiutuvan energian osuuden nostamisen yrityksen lihanjalostustuotannossa. Gasum-biokaasulle oma merkki Vuoden 2014 lopulla lanseerattu Gasum-biokaasu-merkki vahvistaa biokaasulla valmistetun tuotelinjan suomalaisuuden ja ympäristöystävällisyyden. Merkki välittää tuotteen kuluttajille viestin yrityksen vastuullisuudesta ja ympäristöajattelusta. Samalla kuluttajat voivat tehdä vihreän valinnan, ja ostaa suomalaisella biokaasulla valmistetun tuotteen. 16 gasetti 1/2015

17 Energiakauppa TEKSTI Amanda Vainio KUVA GASUM ENERGIAMARKKINAT Maakaasun hinta laskenut voimakkaasti Maakaasun M2014-tariin energiamaksun vuosituotteen hinta on laskenut viime kesäkuusta tämän vuoden huhtikuuhun 26 prosenttia. Hinnan laskun taustalla on kesäkuussa 2014 alkanut raakaöljyn hinnan romahdus. Keskeisin maakaasun hintaa ohjaava tekijä on raakaöljyn hintakehitystä seuraava raskaan polttoöljyn hinta. Alimmillaan raakaöljyn hinta kävi tammikuussa tasolla 46 USD/bbl, minkä jälkeen se kääntyi nousuun. Hinnat ovat /MWh kuitenkin edelleen lähihistoriaan verrattaessa alhaisella tasolla, noin 60 USD/bbl. Kuluneen talven ja kevään aikana markkina on hakenut suuntaansa. Tammikuun puolivälissä alkaneen hintojen nousun taustalla olivat Libyan lisääntyneet levottomuudet, Irakin toimitusongelmat ja Yhdysvaltojen aktiivisten poraustornien määrän lasku. Maaliskuun alussa raakaöljyn hinnat kääntyivät kuitenkin jälleen laskuun, kun dollari vahvistui euroa vastaan ja Yhdysvaltojen tuotanto jatkoi kasvuaan sekä varastot oli- Maakaasun M2014 tariffin veroton energian hinta Maakaasun veroton hinta (vuosituote), ei sis. siirtoa Hintaennuste vat ennätyslukemissaan. Maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla hinta haki jälleen suuntansa. Merkittävämpiä hinta -ajureita olivat Iranin kanssa käytävät neuvottelut, Saudi-Arabian tuotannon kasvu ja Jemenin kriisi. Iranin kanssa saatiin lopulta muodostettua raamisopimus huhtikuun alussa, mutta lopullisen sopimuksen syntyminen kesä kuussa on vielä epävarmaa. Huhtikuussa öljyn hinta on ollut nousussa. Hintaa ovat tukeneet EIA:n odotuksia heikommat varastoluvut ja Lähi-idän geopoliittinen tilanne. Lisäksi markkinoilla uskotaan Yhdysvaltojen tuotannon kääntyvän laskuun. Maakaasun hintaan vaikuttavat lisäksi kivihiilen ja sähkön hintakehitys. Kivihiilessä maailmanmarkkinahinta on edullinen, sillä markkinalla vallitsee rakenteellinen ylitarjonta ja varastot ovat täynnä. Lisäksi päästöoikeuksien alhaiset hinnat tekevät hiilestä suhteellisesti edullisemman. Myös pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hinta on ollut edullinen, kun suuret sademäärät sekä lumien sulaminen lisäävät tuotantopainetta ja leuto sää pitää kulutuksen pienenä. 1/2015 gasetti 17

18 Puhtaampi liikenne AUTON RATISSA Kaasuauto alle huollon ajaksi FAKTA Biokaasun hinta aleni 0,928 euroon litralta Gasumin tankkausasemilla 2. helmikuuta Liikennepolttoaineista biokaasu on uusiutuvista markkinoiden edullisin polttoaine. Auton huollattaminen Lohjalla voi osoittautua yllättäväksi ympäristöteoksi. Test- Tecin autokorjaamo on tarjonnut viime syksystä asti asiakkailleen sijaisautoksi Seat Mii -kaasumallia. Palaute kaasuautosta on ollut todella positiivista, yrittäjä Panu Tiililä sanoo. Test-Tecille tärkein peruste kaasuauton hankkimiselle oli ympäristö. Matalien hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaasuautosta ei synny terveydelle haitallisia pienhiukkasia, mikä on suuri etu siirreltäessä autoa korjaamohallissa. Toki talou dellisuudellakin oli osuutta asiaan. Annamme auton ilmaiseksi käyttöön, ja viikkoa kohden kulut ovat olleet meille vain noin 14 euroa, Tiililä kertoo. Kahden kaasutankkausaseman myötä Lohjalla on otolliset olosuhteet ekologiseen autoiluun: kummaltakin asemalta on mahdollista tankata niin maakaasua kuin kotimaista ja uusiutuvaa biokaasuakin. KAASUAUTOILU Europcarille kaasukäyttöisiä vuokra-autoja Europcar on hankkinut 10 kaasukäyttöistä Audi A3 g-tron vuokraautoa. Autot toimivat huollon sijaisautoina ja niitä on tarjolla Audi Center Herttoniemessä, Airportissa ja Espoossa. Europcarin hallinnoima vuokra-autokanta on noin ajoneuvoa. Tila-auto-, pienoisbussi-, maastoauto- ja hyötyajoneuvokalustosta löytyy kulloiseenkin tarpeeseen soveltuva auto, tarvittaessa myös nelivetoisena. KUVA AUDI 18 gasetti 1/2015

19 Puhtaampi liikenne NESTEYTETTY BIOKAASU Skangass avasi LBG:n markkinat Pohjoismaissa Skangass on solminut ruotsalaisen FordonsGasin kanssa nesteytetyn bio kaasun (LBG) hankintasopimuksen vuodelle LNG:n lastaukset tehdään FordonGasin kalustolla Porvoossa, Skangassin nesteytyslaitoksella. Lastaukset aloitettiin maaliskuun 2015 lopulla. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin neljänneksen ja biokaasun yli 90 prosenttia pienemmät kuin bensiinillä. LÄHDE: INSINÖÖRI-LEHTI LNG LIIKENTEESSÄ Baltian ensimmäinen LNG-asema toimintaan MERENKULKU Skangassille uusi bunkrausalus Gasum Oy:n tytäryhtiö Skangass on tilannut uuden LNG-aluksen, joka toimii sekä bunkrausaluksena että LNG-jakelutankkerina Pohjanmeren ja Itämeren meriliikenteen alueella. Alankomaissa Royal Bodewes -telakalla rakennettavan aluksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2017 alkupuolella. Bunkrausalus helpottaa LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähentää laivojen käyntejä satamassa. Suunnitteluvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota aluksen laivasta laivaan -tankkaustoimintoihin, jotta varmistetaan mahdollisimman tehokas LNG:n tankkaus merellä. Aluksen rakentaminen kuuluu FLEXI-yhteishankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää LNG-tankkauksen infrastruktuuria. Baltian maiden ensimmäinen LNGasema on otettu alkuvuodesta käyttöön Tallinnassa, Virossa. Aseman avasi Alexela Groupin omistama Reola Gaas -yhtiö. Asema on askel kohti kaasubussien käyttöä Viron joukkoliikenteessä. Ensimmäiset kokeilut kaasulla kulkevilla linja-autoilla on jo tehty yhteistyössä muun muassa Tallinnan joukkoliikenteen kanssa. Yhtiön tavoitteena on saada vuoden loppuun mennessä Viron alueelle liikennöimään kuudesta kymmeneen kaasubussia. 1/2015 gasetti 19

20 Innovointi IDEAKILPAILU Suomalaista työelämää kehittämässä INNOVAATIOKILPAILU Hyvän ilman linnut laskeutuivat finaalivaiheeseen Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailussa haetaan uusia ideoita luonnonkaasun käytön lisäämiseksi maantieliikenteessä. Alkuvuoden aikana arvovaltaisen arviointiraadin haastavana tehtävänä on ollut valikoida parhaat kilpailuun ilmoittautuneista 130 ideasta. Helmikuussa tehdyn toisen arviointikierroksen jälkeen mukana on enää viisi ideaa, joiden kehittäminen jatkuu pitkin kevättä. Innovaatiokilpailun voittajan julkistaminen ja palkitseminen tapahtuu 9. kesäkuuta Gasumin kehittämä kilpailukonsepti pyrkii edesauttamaan kaasualan toimijoita luomaan uusia teknologioita, liiketoimintaa ja yrityksiä sekä edistämään alan tunnettuutta ja toimijoiden verkostoitumista. Kilpailun projekti-ideoilta edellytetään toteutettavuutta tulevien kahden vuoden aikana sekä laajempaa liiketoimintapotentiaalia. Tämän vuoden kilpailuehdotuksissa on esitetty ajatuksia muun muassa biometaanin liikennekäytön kasvattamiseksi sekä vanhojen bensiini- ja dieselautojen muuntamiseksi kaasukäyttöisiksi. Jatkoon valitut joukkueet BIOBOX: Biometaania kustannustehokkaasti liikennekäyttöön Innovaatiotoimisto Gasum Bi-fuel asennusverkosto (lean partnermodel) LeaseGas: Kaasuliittymä kaasuautoilun aloittamiseen ProGas: Kaasukonversio helpoksi Weegas: Kaasuautojen yhteiskäyttöä yrityksille ja yhteisöille Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistämä Inspired in Finland -hanke kokoaa ideoita suomalaisen työelämän kehittämiseksi. Mukana yhteistoiminnassa Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa ovat Accenture, Ahlström Capital, Andritz, Finnair, Fortum, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, OP-Pohjola-ryhmä, Sanoma Media ja Gasum. Hankkeen tammikuussa 2015 käynnistämässä opiskelijoille suunnatussa ideakilpailussa etsitään ideaa uuteen tapaan, menetelmään, tuotteeseen tai palveluun, jolla voidaan kehittää suomalaista työelämää. Voittajalle on luvassa palkallinen trainee-paikka ja euron rahapalkinto. Ennen finaalia kilpailun parhaimmisto pääsee tapaamaan hankkeeseen osallistuvien yritysten edustajia ideoiden esittely- ja sparraustilaisuuteen. Kilpailun finaalista valittava kärkikolmikko kutsutaan Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä heinäkuussa järjestettävään Inspired in Finland -tapahtumaan, jossa julkistetaan kilpailun voittaja. INNOVAATIOYHTEISTYÖ Ratkaisuja yritysturvallisuuskysymyksiin Gasumin turvallisuus ja Haaga-Helian opiskelijaryhmät etsivät uusia ratkaisuja yritysturvallisuuden edistämiseksi. Keväällä 2015 kokoontuvissa innovointityöpajoissa pohditaan vastauksia muun muassa siihen, miten saadaan estettyä ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamat vaaratilanteet kaasuputkistolle, ja miten mahdolliset kaivuuvauriot saadaan estettyä. KAASUKONFERENSSI Kaasuala kokoontuu Pariisiin The World Gas Conference (WGC) eli maailman kaasukonferenssi on kolmen vuoden välein järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen kaasualan toimijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa. Tänä vuonna konferenssi järjestetään Pariisissa, missä esitellään muun muassa kansainvälisten LNG- ja kestävä kehitys -työryhmien tuloksia. Gasum on ollut aktiivisesti mukana molempien työryhmien toiminnassa. 20 gasetti 1/2015

21 TEKSTI Minna Rinne KUVA Vesa Tyni Kaasu arjessa Toni Gerpe ja Johan Karlstedt esittelevät LVI-Dahlin myymälän kattoon asennettuja biokaasulla toimivia säteilylämmittimiä. LVI-Dahl ajatteli lämmityksen uusiksi Tukkualan toimija LVI-Dahl Oy pyrkii Suomen energiatehokkaimmaksi yritykseksi säteilylämmityksen voimin. LVI Dahl Oy:n kiinteistön lämmitys poikkeaa tavanomaisesta. Yrityksen Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan myymälän katon rajaan on asennettu pirteän keltaisia biokaasuputkia, jotka liittyvät kaasusäteilylämmittimiin. Biokaasu toimitetaan kiinteistöön putkilla, ja kaasu poltetaan suoraan säteilijöissä. Lämmittimen heijastuspinta heijastaa syntyneen lämmön infrapunasäteilynä lattiaan. Lattiasta on tullut myymälän mukavin paikka, kun ennen täällä oli todella vilpoista. Jostain syystä Suomessa ei ole ymmärretty nähdä kaasua vaihtoehtona. Keski-Euroopassa säteilylämmitys on tuotantotiloissa ja halleissa yleistä, LVI Dahl Oy:n kehityspäällikkö Johan Karlstedt aprikoi. Uutta ratkaisua kokeillaan käytännössä Dahl on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava LVI-tuotteita, kunnallistekniikkaa ja teollisuuden putkituotteita myyvä tukkuliike. Suomen 28 myymälän asiakkaana on asennusliikettä. Yrityksen tavoitteena on nousta markkinajohtajaksi energiatehokkuuden ja ympäristöteknologian saralla vuosikymmenen loppuun mennessä. Sörnäisten myymälässä toteutetaan parhaillaan ensimmäistä pilottikokeilua yhteistyössä Gasumin kanssa. Tietysti meidän täytyy tuntea tekniikka myös itse, ennen kuin sitä voi myydä eteenpäin, Vantaan tulosyksikön päällikkö Toni Gerpe sanoo. Kokonaisuus hallintaan Säteilylämmitys on ollut käytössä menestyksekkäästi talven yli. Vielä tarvitaan ratkaisuja talon sisäistä energian kierrätystä varten. LVI-Dahl ja Gasum ovat tehneet kehitystyötä rakennuksesta poistuvan energian talteenoton, uudelleen hyödyntämisen ja kierrättämisen kanssa. Ratkaisuna on yhteistuotantojärjestelmä (Combine Heat and Power), jota aletaan pian pilotoida Sörnäisten myymälässä. Biokaasuliittymään liitetään seuraavaksi pieni yhteistuotantokone, jonka polttomoottori polttaa biokaasua sekä tuottaa sähköä ja lämpöä suoraan kohteessa. Sähköllä pyöritetään järjestelmän energiansiirto- ja varastointilaitteita. Kun saamme kaiken valmiiksi, tämä tulee luultavasti olemaan Suomen energiatehokkain kiinteistö, Karlstedt uskoo. Kiinteistön lämmitys yhdestä yksiköstä COMBINED HEAT AND POWER -yhteistuotantokoneen polttomoottori polttaa biokaasua sekä tuottaa sähköä ja lämpöä suoraan kohteessa. SÄHKÖLLÄ KÄYVÄN energiansiirtokoneen sekä yhteistuotantoyksikön tuottamaa lämpöä käytetään kiinteistön lämmitykseen. BIOKAASU POLTETAAN kattoon asennetuissa säteilijöissä, jotka lämmittävät tilan infrapunasäteilyllä. 1/2015 gasetti 21

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

INKA JA RESURSSIVIISAUS- HANKE Timo Rusanen 30.9.2013. 30.9.2013 Timo Rusanen

INKA JA RESURSSIVIISAUS- HANKE Timo Rusanen 30.9.2013. 30.9.2013 Timo Rusanen INKA JA RESURSSIVIISAUS- HANKE Timo Rusanen 30.9.2013 30.9.2013 Timo Rusanen Päätös INKA-koordinaattoreista: 06/2013 Tulevaisuuden terveys Oulu Biotalous Joensuu Kestävät energiaratkaisut Vaasa Älykäs

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy

Biokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat

Lisätiedot