Kaasulla. loistavat tulevaisuuden näkymät. Ideat jalostuvat menestystarinoiksi kovalla työllä Porvoon energia luottaa biokaasun voimaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaasulla. loistavat tulevaisuuden näkymät. Ideat jalostuvat menestystarinoiksi kovalla työllä Porvoon energia luottaa biokaasun voimaan"

Transkriptio

1 Ideat jalostuvat menestystarinoiksi kovalla työllä Porvoon energia luottaa biokaasun voimaan MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 1/2015 Kaasulla loistavat tulevaisuuden näkymät

2 pääkirjoitus Gasetti Sari Siitonen Kohti pohjoismaista kaasuekosysteemiä Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie Espoo Päätoimittaja Anna Ailio, viestintäpäällikkö Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä Toimitusneuvosto Olga Väisänen, Sonja Hellén- Nieminen, Max Miilakangas, Olli Mäkituuri ja Ari Seppänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Ossi Pirkonen / Napa Illustrations Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset Lehteä on julkaistu vuodesta Maailma ympärillämme muuttuu voimakkaasti. Globaalit megatrendit, kuten resurssiviisaus, kuluttajan valta ja digimurros edellyttävät meiltä muutoskykyä. Vastataksemme muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin uudistimme vuoden alussa strategiamme. Visionamme on Pohjoismainen kaasuekosysteemi kestävän kehityksen edistäjänä ja tähän visioon tähtäämme toteuttamalla strategiaamme tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Pohjoismainen kaasuekosysteemi vahvistuu uusien hankkeiden ja kumppanuuksien myötä. Labion ja Gasumin yhdessä toteuttaman Kujalan biokaasulaitoksen avajaisia vietettiin Lahdessa maaliskuun alussa ja Suomen ensimmäinen LNG-terminaali Porin Tahkoluodossa on jo harjakorkeudessaan. Biokaasun käyttökohteetkin lisääntyvät vauhdilla: esimerkiksi Porvoon Energia tuottaa kaukolämmön kulutushuiput ja Yrjö Wigren lihanjalostustuotteensa kotimaisella Gasum-biokaasulla. Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailullamme haemme uusia ideoita kaasun käyttöön maantieliikenteessä. Näin eduskuntavaalien aikaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkitys korostuu. Edunvalvontatyöllämme pyrimme varmistamaan, että kaasu on haluttu energiamuoto ja sen kaikki mahdollisuudet tunnetaan. Erityisesti tähtäämme maakaasun kilpailukyvyn parantamiseen yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa. Esittelimme vuoden alussa oman veromallimme, joka osaltaan auttaisi palauttamaan maakaasun kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen ja samalla vähentämään energiantuotannon päästöjä. Verotuksen korjaamisen ohella toivomme seuraavan hallituksen edistävän puhtaampaa liikennettä. Tukemalla tehokkain kansallisin toimin vähäpäästöisiä polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kysyntää sekä infrastruktuurin rakentamista voidaan merkitsevästi vähentää liikenteen hiilidioksidi- sekä kaupunkiliikenteen kiusana olevia pienhiukkas- ja rikkidioksidipäästöjä. Valoisaa kevättä kaikille Gasetin lukijoille! Sari Siitonen on Gasum-konsernin johtaja, strategia ja yhteiskuntasuhteet P.S. Tutustu yhtiön vuosikertomukseen, tilinpäätökseen ja yritysvastuuraporttiin. Lue lisää verkosta gasetti 1/2015

3 tässä numerossa Gasetti 1/2015 Innovaatiomyynti on ennen kaikkea verkostojen ja luottamuksen rakentamista. PETRI PARVINEN, AALTO-YLIOPISTO 12 4 Katseet kaasun tulevaisuuteen Kaasun tulevaisuus näyttää lupaavalta. Teknologia, osaaminen ja Pohjoismaiden yhteistyö toimivat kaasun vetojuhtina. 12 Innovaatioista menestystarinoihin Ideoiden kaupallistaminen ja menestyminen vaatii Petri Parvisen mukaan kovaa työtä ja tuuriakin. 25 Aurinkoisen päivän virvoittavat juomat 16 Biokaasua kuivamädätysteknologialla Lahden Kujalan jäteaseman yhteydessä toimii biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. 21 Lämmityksen uudet tuulet Kaasusäteilylämmittimet lisäävät LVI Dahl Oy:n kiinteistön energiatehokkuutta. 22 Lämpöä ja sähköä biokaasulla Porvoon Energia luottaa maakaasun ja biokaasun voimaan. 26 Gasumlainen Teknologiapäällikkö Mari Tuomaala 27 Gasumin uutisia kaasulla valoisa tulevaisuus Kehittyneen teknologian ja osaamisen kohdatesssa Suomen energiarakenne kulkee kaasuvoittoiseen ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Pohjoismaisella yhteistyöllä kaasun käyttö saadaan noususuhdanteeseen. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa kaasun liikennekäytön strategia on esimerkillisellä tiellä Petri Parvisen mukaan varsinkin energia-alalle mahtuu mukaan innovaatioita. 21 Säteilylämmitys on toimiva kokonaisuus, jossa poltetusta biokaasusta saadaan sähköä ja lämpöä. Porvoon Energian strategiaan kuuluu vihreän energian tuottaminen asiakkailleen Maakaasun hinta on laskenut. Taustalla raakaöljyn hinnanromahdus. 1/2015 gasetti 3

4 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS Visio kaasuekosysteemin kehittymisestä Vertailussa vuoden 2013 tilanne ja arvio vuodelle MAAKAASU (PUTKI) 2013 yksi tuontisuunta siirtoputkistoa km jakeluputkistoa km laajaa kaasuputkistoa ja pienempiä erillisverkkoja siirtoputkistoa yli km jakeluputkistoa yli km useita uusiutuvan kaasun syöttöpisteitä LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS, KAASUVISIO ENERGIA- JA ILMASTOTIEKARTTAAN 2050 LNG 2014 erikokoisia LNG:n tuonti- ja jakeluterminaaleja rakenteilla ja suunnitteilla pieni varastokapasiteetti muutama LNG-säiliöperävaunu 2050 yksi tuontiterminaali useita pienempiä LNG-terminaaleja erikokoisia kaasuvarastoja LNGterminaalien ja tankkausasemien yhteydessä sekä kaasun käyttäjillä vähintään LNG-säiliöperävaunua useita jakelualuksia ja/tai -proomuja BIOKAASU biokaasureaktorilaitosta 40 kaatopaikkaa, joissa biokaasun talteenotto kaksi biokaasulaitosta kytketty kaasuverkkoon 2050 yli 100 reaktorilaitosta kaatopaikkakaasun talteenotto vähentynyt useita biokaasulaitoksia kytketty kaasuverkkoon 4 gasetti 1/2015

5 TEKSTI Ari Rytsy KUVITUS Ossi Pirkonen / Napa Illustrations KAASULLA LUPAAVA tulevaisuus Biokaasun ympärille nousee uutta liiketoimintaa ja uusia innovaatioita. Teknologian ja osaamisen kohtaaminen vievät Suomea kohti ympäristöystävällisiä energiavaihtoehtoja. BIO-SNG 2013 Bio-SNG-tuotantolaitos suunnitteilla bio-sng tuotantolaitosta alto-yliopiston ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio on perehtynyt energiatehokkuuteen, energia-alan innovaatioihin sekä energiajärjestelmien uudistumiseen. Hänen mielestään hiilen ja öljyn korvaaminen maa- ja biokaasulla on ympäristön kannalta positiivinen ilmiö, joka näkyy esimerkiksi Helsingin kaupungin ilmastopäästöjen vähenemisenä. On tärkeää, että hiiltä korvataan entistä enemmän kaasulla. Viime aikoina halpa hiili on kuitenkin hillinnyt kaasun käytön kasvua, harmittelee Lovio. Pitkällä tähtäimellä päästötavoitteet sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen puoltavat Suomen energiarakenteen muuttumista nykyistä kaasuvoittoisemmaksi. Kehittyneen teknologian ansiosta tehokkaita ja nykyaikaisia kaasuvoimalaitoksia pystytään rakentamaan tiiviillä aikataululla. LNG:n eli nesteytetyn maakaasun mahdollisuudet korostuvat erityisesti Itämeren meriliikenteessä. Uusia LNGterminaaleja kohoaa parhaillaan muun muassa Poriin ja Tornioon. Samaan aikaan Kurikan kaupunki suunnittelee ensimmäisenä kunnallisena toimijana Suomessa oman LNG-varastosäiliön rakentamista lämmitys- ja polttoainekäyttöön. 1/2015 gasetti 5

6 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS Leviävästä innostuksesta huolimatta Suomen Biokaasuyhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Salokorpi muistuttaa, että kaasupolun laajamittainen toteutuminen edellyttää veroratkaisujen ennakoitavuutta sekä kaupunkien ja kuntien sitoutumista kaasun käyttöönottoon. Ruotsi on vihreän liikenteen mallimaa Salokorpi pitää olennaisena kaasun tieliikennekäytön lisäämistä, jossa Ruotsi on onnistunut poikkeuksellisen hyvin. Läntisessä naapurimaassamme liikennebiokaasun edistämistoimenpiteet näkyvät muun muassa biokaasuautojen verotuksessa, liikennebiokaasun jakelussa ja tuotannon kehittämisessä sekä julkisen sektorin ajoneuvohankinnoissa. Ruotsissa kaasun käytön odotetaan kasvavan voimakkaasti seuraavan viiden vuoden aikana. MAAKAASU ON EUROOPAN 2. SUURIN ENERGIAN LÄHDE ÖLJYN JÄLKEEN. MAAKAASUN KÄYTÖN OSUUS ON 23 % EUROOPAN PRIMÄÄRI- ENERGIAN KULUTUKSESTA. Lisäksi ruotsalaiset kunnat ovat ottaneet käyttöön lukuisia niiden päätäntävallassa olevia liikennebiokaasun edistämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi ilmainen pysäköinti, taksi- ja bussikaistojen käyttöoikeus sekä vapautus ruuhkamaksuista. Tukitoimia perustellaan sillä, että biokaasun liikennekäyttö nostaa kunnan imagoarvoa sekä parantaa sen taloutta ja ilmanlaatua. Ruotsissa on oivallettu, miten kotimaisella kaasuenergialla voidaan pitää maantieliikenteen pyörät pyörimässä ja korvata fossiilista tuontienergiaa. Me emme ole vielä yhtä pitkällä, mutta odotukset ovat korkealla Vaasan kaupungin kaasuautokokeilun suhteen. Siinä kaupunki investoi kaasukäyttöisiin linja-autoihin ja kilpailuttaa vain niillä tapahtuvan liikennöinnin, kertoo Salokorpi. Ruotsin Kaasuyhdistyksen mukaan kehitettävää riittää myös Pohjanlahden toisella puolella, sillä kaasulla katetaan vasta noin kolme prosenttia maan kokonaisenergiantarpeesta. Käytön uskotaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti seuraavan viiden vuoden kuluessa. Biokaasua käytetään jo nyt esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Kiinnostus kaasuenergiaan on kasvamassa myös teräs- ja kaivosteollisuudessa. Esimerkiksi teräsyhtiö SSAB:n tehtaat Dalarnassa ja Hagforsissa ovat siirtyneet käyttämään biokaasua. Kaivosyhtiö LKAB puolestaan testaa biokaasun hyödyntämistä tulevaisuuden energiavaihtoehtona, kertoo Energigas Sverigen viestintävastaava Henrik Dahlsson. Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan Dahlssonin mukaan Ruotsissa on nähtävissä merkkejä LNG:n käytön lisääntymisestä. Matkustajalaiva M/S Viking Gracen LNG-varastot Tukholmassa ovat tärkeä näyteikkuna LNG:lle, jonka uskotaan kannustavan yrityksiä nesteytetyn maakaasun nykyistä laajempaan hyödyntämiseen. Kaiken kaikkiaan kaasuenergian pohjoismaiset kasvuponnistukset luovat pohjaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle sekä ilman laadun parantamiselle. Maakaasu on paras tarjolla oleva fossiilinen polttoaine, jota hyödyntämällä pystymme saavuttamaan asetetut ympäristötavoitteet. Se mahdollistaa vihreän siirtymisen biokaasuun ja biometaaniin muita vaihtoehtoja paremmin, summaa Dahlsson. Pohjoismaiden vahvuutena on kehittyvä kaasuinfra, joka ulottuu Tanskasta Ruotsiin asti. Keski- ja Etelä- Ruotsissa toimii myös kahdeksan alueellista kaasuverkkoa. Lokakuussa 2014 avattu Lysekilin LNG-terminaali toimittaa nesteytettyä maakaasua lähialueen teollisuudelle LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä meriliikenteelle. Ajoneuvojen kaasutankkausasemia on Ruotsissa jo yli 200 kappaletta. Tuloksista huolimatta ruotsalaisessa energiapolitiikassa on vielä parantamisen varaa. Suomi on sitoutunut esimerkiksi LNG-terminaalien rakentamiseen ja kaasun tieliikennekäytön lisäämiseen. Näissä asioissa Suomen ja Ruotsin kannattaa tehdä enemmän yhteistyötä teollisuuden, liikenteen sekä kansallisten synergioiden aikaansaamiseksi, Dahlsson pohtii. Toinen merkittävä yhteistyömahdollisuus liittyy biokaasun ja biometaanin tuottamiseen metsäteollisuuden sivutuotteista ja jätevirroista. Dahlsson puhuu siitä vihreänä kultana, jonka avulla kaasuenergian hyödyntäminen on mahdollista nostaa kokonaan uudelle tasolle. Tämän tavoitteen onnistumiseksi tarvitaan kaikkien kaasutoimijoiden kiinnostusta toimialakohtaisen kilpailukyvyn kehittämiseen, kiteyttää Dahlsson. Postin paketit liikkuvat kaasulla Posti on merkittävä kotimaisen maantieliikenteen toimija, jonka kalustona toimii yli päivittäistä jakeluautoa, noin rahti-, paketti- ja muihin kuljetuksiin tarkoitettua raskasta ajoneuvoa sekä noin perävaunua tai konttia. Yrityksen kaasuautokokeilu on ollut tähän saakka pienimuotoista keskittyen teknologian käytettävyyden testaamiseen. Suomen ankarissa oloissa kaasuautot ovat osoittautuneet luotettaviksi työkaluiksi. 6 gasetti 1/2015

7 Kaasuautojen laajempaa käyttöä rajoittaa toistaiseksi polttoaineen jakeluverkosto. Postissa ajoneuvot hankitaan useiksi vuosiksi ja ne oltava vapaasti sijoitettavissa. Jonkun tehtävän loppuminen tarkoittaa auton siirtämistä muualle. Kaasuautojen kohdalla tämä onnistuu helpommin isoilla paikkakunnilla, kertoo Postin Asset Manager Kari Tuomola. Kiinnostusta kaasuautoiluun kasvattaa Postin tavoite leikata yrityksen hiilidioksidipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kaluston lisäksi tavoitteeseen pyritään ajotapaseurannalla sekä toimitilakohtaisilla energiaratkaisuilla. Esimerkiksi Posti Oy Supply Chain Solutions -yksikön varastoissa Tuusulassa ja Orimattilassa hyödynnetään kaasulämmitystä. Kaasuenergian nykyistä laajempi käyttö saattaa olla tulevaisuudessa mahdollista, sillä muutamat ELY-keskukset ovat tiedustelleet Postin kiinnostusta kaasuautojen määrän lisäämiseen kyseisillä paikkakunnilla. ELY-keskukset haluavat omille alueilleen lisää kaasun jakelupisteitä ja niiden käyttäjiä. Tämä on MAAKAASU- VAROJEN SUHDE TUOTANTOON ELI R/P-ARVO ON NOIN 60 VUOTTA. LÄHDE: VTT kaasu energian hyödyntämistä ajatellen positiivinen signaali valtiovallan suunnalta, kiittelee Tuomola. Jätteestä energian raaka-aineeksi Forssalainen Biotehdas Oy on cleantech-yritys, jonka osaamista hyödynnetään valtakunnallisesti biohajoavan jätteen käsittelyssä. Yhtiön ainutlaatuinen konsepti perustuu kyseisen materiaalin prosessoimiseen tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tällä tavalla ravinteet kierrätetään ja biojätteestä saadaan arvokasta energiaa. Kuntien, kuntayhtymien ja teollisuuden kanssa solmitut kumppanuussopimukset ovat kannustaneet Biotehdasta investoimaan uusiin laitoksiin ja niissä käytettävään huipputeknologiaan. Tällä hetkellä neljässä eri laitoksessa syntyvää biokaasua hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa sekä teollisuuden polttoaineena. Meillä on tällä hetkellä noin tonnin jätteen käsittelykapasiteetti. Otamme vastaan yhdyskunnista ja teollisuudesta erilliskerättävää ja biohajoa- Biojätteistä biokaasuksi täydellistä kiertoa Biojätteiden muuttaminen energiaksi mahdollistaa niin sanotun täydellisen kierron. Biokaasun tuotantoprosessissa syntyvä mädätysjäännös sisältää runsaasti ravinteita, ja sen käytöllä voidaan vähentää fossiilisten teollisuuslannoitteiden käyttöä. Täydellisessä kierrossa raakaaineiden viljelyn, elintarviketeollisuuden tuotteiden ja niitä käyttävien kuluttajien tuottamat biojätteet koko ketjussa pellolta keittiöön asti otetaan talteen ja tuotetaan biokaasuksi. Biokaasu luo energiaa maatalouden, teollisuuden ja kuluttajien tarpeisiin. LÄHDE: GASUM 1/2015 gasetti 7

8 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS vaa jätettä sekä kunnallisten vedenkäsittelylaitosten ylijäämälietettä, kertoo Biotehtaan toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Vaikka yrityksen liiketoiminta keskittyy jätehuoltopalveluihin ja niiden kehittämiseen, on biokaasun tuotannosta muodostunut merkittävä lisäulottuvuus. Biotehtaan ensimmäinen laitosinvestointi Huittisten Vampulaan tuottaa biokaasua Nordkalk-nimisen yrityksen kalkin valmistuksessa tarvittavaan kuivausprosessiin. Kuopiossa ja Honkajoella Biotehdas on solminut sopimukset paikallisten energiayhtiöiden kanssa biokaasun toimittamisesta. Kuopion biotehdas tuottaa jätteistä biokaasuenergiaa noin 34 gigawattituntia vuodessa. Käytännössä noin omakotitalon energiankulutus saadaan korvattua laitoksen tuottamalla uusiutuvalla energialla. Jätehuollossa biokaasun tuotanto on laitoskompostointia kannattavampi ratkaisu. Oulussa Ruskon Jätekeskuksen alueella sijaitsevassa uudessa biotehtaassa, joka tuottaa biokaasuenergiaa noin 14 gigawattituntia vuodessa, biokaasun hyödyntäminen saattaa ulottua tulevaisuudessa liikenteeseen asti. Biojätteistä ja puhdistamolietteestä tuotetulla biokaasulla on mahdollista hoitaa noin viidesosa Suomen maantieliikenteestä. Oikeilla toimenpiteillä tähän tavoitteeseen voidaan päästä 5 10 vuodessa, arvioi Salokorpi. Raaka-ainevirrat hallintaan Suvilammen mielestä Suomessa on parhaillaan menossa jonkinasteinen biokaasubuumi, joka näkyy alan hankkeiden määränä sekä julkisen sektorin ja suurien kaupunkien lisääntyneenä kiinnostuksena. Jätevuorien kompostoinnista halutaan siirtyä bioenergian tuotantoon ja tehokkaampaan ravinnekierrätykseen. Muutosta vauhdittaa jätelain uudistus, jonka mukaan vuodesta 2016 lähtien orgaanista jätettä ei saa enää toimittaa kaatopaikalle. Siitä huolimatta pienet kunnat toteuttavat edelleen energian raaka-aineeksi kelpaavan jätteen käsittelyä low cost -periaatteella. Biokaasun tuotanto on pitkällä tähtäimellä laitoskompostointia kannattavampi ratkaisu. Siitä huolimatta toiminta takkuaa ja jätehuollon käytännöt ovat kirjavia. Suomessa menee hukkaan valtavasti EU:N 19 LNG- TERMINAALIN UUDELLEEN- KAASUTUKSEN KAPASITEETTI OLI VUONNA 2013 LNG 197 MILJARDIA M3. VUONNA 2012 VASTAAVA LUKU OLI LNG 191 MILJARDIA M3. hyödyntämätöntä biokaasupotentiaalia, sanoo Suvilampi. Maatalousmaana Suomella on hyvät mahdollisuudet vastata tulevaisuudessa kasvavaan biokaasun kysyntään hyödyntämällä maatalousjätettä kaasun raaka-aineena. Tällainen toimintamalli edellyttää sekä rahoitusta että maatilojen ja muiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Haasteista huolimatta Biotehtaalla uskotaan biokaasun tulevaisuuteen. Yritys on toteuttanut omien laitostensa kaasunjakeluun liittyviä infrahankkeita sekä tehnyt liikenteen biopolttoainetuotannon aloittamista koskevia laskelmia. Myös yrityksen biolaitosten materiaalivirtojen hallintaa on kehitetty. Biohajoavan jätteen nykyistä tehokkaampi kanavointi kaasuenergiaksi on kiinni ennen kaikkea potentiaalisten asiakkaiden valmiuksista siirtyä puhtaamman käsittelymenetelmän hyödyntäjiksi. Usein epäselvät laintulkinnat sekä verotus- ja tukitoimet hankaloittavat tätä siirtymistä. Biokaasuinvestointeja tehtäessä on pystyttävä luottamaan siihen, että keskeiset vallitsevat käytännöt ovat voimassa vielä kymmenen vuoden päästä, Suvilampi korostaa. Etelä-Karjala sykkii vihreää voimaa Lappeenrannassa ympäristöystävälliset energiantuotantotavoitteet näkyvät kaupungintalolla tehtyjä strategisia linjauksia myöten. Etelä-Karjalan maakuntakeskus on virallisesti sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää perinteisten energiamuotojen osittaista korvaamista kaasulla, biopolttoaineilla, maalämmöllä sekä aurinko- ja tuulivoimalla. Tällä hetkellä maakaasua käytetään Lappeenrannassa erityisesti talvella täydentävänä energianlähteenä kaukolämmön tuotannossa. Kaasuinfran osalta tilanne on erityisen hyvä Rauhan alueella, missä järjestettiin vuoden 2012 loma-asuntomessut. Paikallinen aluelämpökeskus tuottaa lämpöenergiaa hyödyntäen maakaasun ohella aurinkoenergiaa sekä geotermistä lämpöä Saimaasta. Biokaasun tuotantopotentiaalia uskotaan löytyvän uuden jätevedenpuhdistamon lietteen jalostamisesta vihreäksi energiaksi. Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy ovat yhtenä vaihtoehtona selvittäneet biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin Gasumin kaasu verkossa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin muun muassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylimääräistä metsähaketta ja kuorta, joka kaasutettaisiin ja jalostettaisiin vähintään 95-prosenttisesti 8 gasetti 1/2015

9 metaaniksi. Lopputuote vastaisi koostumukseltaan maakaasua. Hanke ei ole kuitenkaan kannattava nykyisissä olosuhteissa. Valmiin kaasuputkiston ansiosta biokaasun tuotanto kannattaa tehdä täällä, missä on paljon metsäteollisuutta. Näin voitaisiin merkittävästi tehostaa Helsingin maankäyttöä, vähentää ilmastopäästöjä ja estää turhaa liikkumista, mikä syntyisi hakerekkarallista pääkaupunkiseudulle, perustelee Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. Lappeenranta ja Gasum ovat Green Energy Showroom -yritysverkoston aktiivitoimijoita, joiden voimin toteutetaan Etelä-Karjalan uutta vihreämpää strategiaa. Energia- ja ympäristöalan yrityksille ja toimijoille avoimessa yhteisössä yhdistyvät yliopistotason huippuosaaminen sekä innovatiivinen yritystoiminta. Yksi tärkeä kysymys liittyy liikenteen päästöihin ja niiden vähentämiseen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat ovat tehneet selvityksen biokaasun liikennekäyttöön siirtymisestä. He ovat jalkautuneet kuntalaisten pariin ja kyselleet heidän mielipiteitään sekä kertoneet heille biokaasuun liittyvistä kustannuseduista, kertoo Heinonen. Varastointi tutkimuksen polttopisteessä TEKSTI Ari Rytsy Monitieteellisessä Neo-Carbon Energy -projektissa tarkastellaan tuuli- ja aurinkoenergiaan perustuvaa energiatulevaisuutta sekä ennakoidaan siihen liittyvää yhteiskunnallista ja taloudellista muutosta. Projekti on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n yhteishanke, joka on yksi kolmesta uudesta Tekesin strategisesta tutkimusavauksesta, joilla pyritään luomaan uutta huippuosaamista ja tavoitellaan uusien ja merkittävien kasvualojen syntyä Suomeen. Gasum osallistuu projektin ohjausryhmä työskentelyyn. Kaasuvarastointi kiinnostaa Viideksi vuodeksi myönnetyn Tekes-rahoituksen turvin toteutettava projekti kehittää energiajärjestelmää, jossa aurinko- ja tuulivoimalla tuotettua energiaa varastoidaan synteettiseen maakaasuun. Kaksivaiheisessa muuntoprosessissa hyödynnetään vetyä sekä ilmasta saatavaa hiilidioksidia. Tuloksena on metaania, jota voidaan jaella jo olemassa olevan maakaasuverkon kautta. Liikenteen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöt pystytään ottamaan talteen ja käyttämään uudelleen energiajärjestelmän hiilen lähteenä. Uusiutuvan energian tuotanto vaihtelee, joten varastointikysymykset kiinnostavat ympäri maailmaa. Meidän laskelmiemme mukaan kaasuvarastointi on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreään energiaan ja teknologiaan erikoistunut sähkötekniikan professori Jarmo Partanen. Potentiaalia ja mahdollisuuksia Neo-Carbon Energy -projekti luo energiaa käyttävälle teollisuudelle sekä kotimaisille startup-yrityksille uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi kotitalouksilla ja paikallisyhteisöillä voi olla merkittävä rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Ne voivat tuottaa sähköenergiaa yleiseen verkkoon ja käyttää tuottamaansa energiaa omassa taloudellisessa tuotannossaan. Pitkällä aikavälillä aurinko- ja tuulienergia voi tarjota Suomelle merkittävän mahdollisuuden uusien työpaikkojen, vientituotteiden ja paikallisten tuotantomuotojen luomisessa. Potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat myös Lappeenrantaa. Lappeenranta haluaa olla Pohjois-Euroopassa johtava uusiutuvan energiantuotannon kaupunki. Siksi panostamme biokaasuun ja siihen liittyvään tutkimustoimintaan, täydentää Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. 1/2015 gasetti 9

10 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS TEKSTI Ari Rytsy Meriliikenteeseen lisää LNG-aluksia EU:n rikkidirektiivi on lisännyt meriliikenteen investointeja LNG-käyttöisiin aluksiin. Nesteytetyn maakaasun suosio on kasvussa myös teollisuuden ja raskaan liikenteen parissa. Vuoden 2015 alussa voimaan astunut EU:n rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Direktiivi tähtää laivojen saasteiden rajoittamiseen, josta päätettiin neljä vuotta sitten kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa. Muutoksen myötä meriliikenteen toimijat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin alustensa päästöjen hillitsemiseksi. LNG eli nesteytetty maakaasu on otettu vastaan varteenotettavana vaihtoehtona laivojen pakokaasupesureille. Viimeksi AS Tallink Grupp ilmoitti investoivansa uuteen LNG-käyttöiseen matkustaja-autolauttaan, joka tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Laiva rakennetaan Meyer Turun telakalla, ja siinä käytetään Wärtsilän monipolttoainemoottoreita. Samaa suomalaista moottoriteknologiaa hyödynnetään vuoden 2015 lopulla valmistuvassa maailman ensimmäisessä LNG-käyttöisessä jäänmurtajassa. Myös suomalainen logistiikkayritys Containerships on tehnyt tilaukset uusista LNG-laivoista, joita on tarkoitus käyttää meriliikenteen tavarakuljetuksissa. Meriliikenteessä on jo LNG:tä käyttäviä aluksia, joten kyseinen teknologia on osoittautunut toimivaksi. Suurempana kysymyksenä pidetään LNG:n hintaa ja saatavuutta, joka paranee kasvavien volyymien myötä, sanoo Skangassin johtaja Tommy Mattila. Meriliikenteessä on jo LNG:tä käyttäviä aluksia, joten kyseinen teknologia on osoittautunut toimivaksi jutuksi. LNG:n liikennekäyttö vetää Pohjoismaissa LNG:n meriliikennekäyttö on ottanut hyvin tuulta alleen Norjassa, missä liikenteessä on noin 50 LNGalusta. Ruotsi on puolestaan vauhdittanut LNGtankkausasemien rakentamista raskaan liikenteen tarpeisiin. Mattila korostaa, että kaikilla kolmella Pohjoismaalla on hyvin samanlaiset tarpeet LNG:n käytön suhteen. Voimme ottaa oppia Norjan ja Ruotsin kokemuksista ja hyödyntää niitä täällä Suomessa. Uusiakin markkinoita on näköpiirissä, sillä ympäristönsuojelu- ja energiatehokkuusvaatimukset ovat herättäneet teollisuuden harkitsemaan polttoöljyn korvaamista LNG:llä ja perinteisellä maakaasulla. LNG:n tarjonnan osalta tilanne näyttää hyvältä, sillä Skangassin Porin LNG-terminaalin rakennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti. Rakennuksen kattokupoli on jo asennettu, ja seuraavaksi työmiehet pääsevät asentamaan sisätilojen prosessilaitteita. Porin terminaalin on tarkoitus valmistua syksyllä Myös Tornio ManGa LNG -hankkeen terminaalin maanrakennustyöt ovat käynnistyneet Röytän satamassa. Molempien terminaalien myötä LNG:n toimitusvalmiudet paranevat merkittävästi niin meriliikenteen kuin muidenkin LNG:n käyttäjien osalta. Osalle lähialueen asiakkaista LNG:tä voidaan toimittaa suoraan terminaaleista kaasuputkea pitkin, toisille taas rekkakuljetuksella. Tulevaisuudessa kuljetuskapasiteettia tullaan lisäämään LNG:n kysynnän kasvun myötä, Mattila vahvistaa. 10 gasetti 1/2015

11 KAASUPÖRSSIN KAUPANKÄYNTIVOLYYMIN OSALTA VUODEN 2015 TAVOITTEEKSI ON ASETETTU GWH, JOKA ON 10 PROSENTTIA SUUREMPI KUIN VUONNA 2014 TOTEUTUNUT KAUPANKÄYNTIVOLYYMI. LÄHDE: GASUM.FI/KAASUPORSSI 10 % TEKSTI Kati Jalagin Kaasulla edessä mahdollisuuksien tulevaisuus Maa- ja biokaasun tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Kaasun tuotannon ja käytön mahdollisuudet ovat nousujohdanteessa, ja vuoteen 2050 mennessä kaasu tulee valtaamaan alaa muun muassa maa- ja meriliikennekäytön osalta. BEATE RAABE, SECRETARY GENERAL EUROGAS Kaasun kokonaiskysyntä voi kasvaa 26 prosentista (vuosi 2010) 32 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, mikäli positiivinen suuntaus kohdistuu ympäristön huomioimiseen, uusiutuvan energiankäytön lisäämiseen sekä ydinvoiman käytön vähentämiseen. Voimme myös olettaa biokaasun tuotannon kasvavan saman aikaisesti, kaasun kokonaiskysynnän kasvun tapaan. ROBERT JUDD, SECRETARY GENERAL GERG Maa- ja biokaasu ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden energiasysteemissämme vuonna 2050 sekä myös tämän jälkeen. Muun muassa sähkö- ja lämmityssektoreilla käytetään entistä enemmän uusiutuvaa energiaa. Ilman maa- ja biokaasun käyttöä eteemme avautuvat mahdollisuudet saatetaan menettää. Kaasuteknologia on olennainen tekijä, joka mahdollistaa tulevaisuuden älykkään ja vähähiilisen energiaverkoston syntymisen. TAGE FREDRIKSSON, TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ BIOENERGIA RY On tunnistettu, että biokaasulla ja maakaasulla on hyvät polttoaineominaisuudet erilaisiin tarpeisiin. Kaasun rooli pysyy Suomessa tärkeänä toimivan jakelu järjestelmän avulla, joka tulee kehittymään jo lähivuosina. Kaasu korvaa tulevaisuudessa yhä enemmän lämmön erillistuotannon nykyisiä vanhoja ratkaisuja ja käyttö liikenteen polttoaineena on kasvava mahdollisuus. Ympäristöystävällisen energian hyödyntäminen MAAKAASU Kaukolämmön sekä energian tuotannossa hiili voidaan korvata maakaasulla. Maakaasulla on merkittävä rooli kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Erityisen hyvin maakaasu sopii kombivoimalaitoksiin, joissa on käytössä sekä höyry- että kaasuturbiini. Puhtaita savukaasuja tai maakaasuliekkiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotteiden valmistusprosesseissa, joissa tarvitaan kuumennusta, kuivausta tai kypsennystä. BIOKAASU Biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksessa tuotettu biokaasu mahdollistaa niin sanotun suljetun kierron, jossa on mukana biojätteiden ja jätehuollon hyötykäyttö, energiantuotanto, maatalous sekä ruoantuotanto. Biokaasun tuotanto on mahdollista eri raaka-aineista käyttämällä esimerkiksi mädätysprosessia. BIO-SNG JA E-KAASU Bio-SNG (Synthetic Natural Gas) eli synteettinen biokaasu tuotetaan kaasutustekniikalla metsäenergiasta. Tähän käytetään termistä prosessia sekä metanointiprosessia. Bio-SNG:tä voidaan hyödyntää biokaasun tavoin esimerkiksi liikennekäytössä. E-kaasulla tarkoitetaan uusiutuvan sähkön muuntamista metaaniksi. Tämän teknologian myötä laajamittainen uusiutuvan energian varastointi on mahdollista. Uusiutuvan sähkön muuntoprosessissa voidaan tuottaa myös vetyä, joka voidaan varastoida muuhun käyttöön. KAASU LIIKENNEKÄYTÖSSÄ Kaasua voidaan hyödyntää monipuolisesti liikennekäytössä. Meriliikenteessä tämä tarkoittaa esimerkiksi laivojen varustamista kaasumoottorein ja LNG:n käyttöä laivaliikenteen polttoaineena. Maaliikenteessä maakaasua ja biokaasua voidaan hyödyntää useiden eri ajoneuvojen polttoaineena. Metaanipitoinen biokaasu on liikenteen polttoaineena rinnastettavissa maakaasuun. 1/2015 gasetti 11

12 NIMI Petri Parvinen TYÖ professori, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto KOULUTUS FT Teknillisestä korkeakoulusta (tuotantotalous), maisterintutkinnot London School of Economicsista ja Tukholman kauppakorkeakoulusta ASUINPAIKKA Helsinki, kotoisin Turusta PERHE vaimo ja keväällä syntynyt poika HARRASTUKSET metsästys, kalastus, rock, golf MOTTO Voimaa ja notkeutta. 12 gasetti 1/2015

13 PETRI PARVINEN: Uuden myyminen vaatii verkostoja Energia-alalle, jos mihin, mahtuu professori Petri Parvisen mukaan innovaatioita. Ideoiden jalostaminen menestystarinoiksi edellyttää kovaa työtä, psykologista silmää ja usein myös tuuria. TEKSTI Hanna Rusila KUVAT Sami Tirkkonen Melko harva on ehtinyt 37-vuotiaana yhtä paljon kuin Petri Parvinen. Rennosti pukeutuneen professorin puheenparsi on nuorekas, ja ideoita sinkoilee. Mies puhuu palvelukokemuksista, managed services -ajattelusta ja YouTube-tutoriaaleista niin innokkaasti, että hän epäilemättä tuntee myynnin maailman ja rakastaa sitä. Parvinen väitteli 25-vuotiaana filosofian tohtoriksi tuotantotaloudesta. Hän on ollut perustamassa kolmeatoista yritystä ja istunut useissa hallituksissa. Nykyisin hän toimii myynnin johtamisen professorina Aalto-yliopistossa sekä strategisen markkinoinnin ja johtamisen professorina Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksella. Kaasuasioita Parvinen pohtii yhtenä Gasumin tämän vuotisen innovaatiokilpailun tuomareista. Kesä kuussa huipentuvan kisan taso on yllättänyt hänet myönteisesti. 1/2015 gasetti 13

14 Energiasektorilla innovaatiomyynnin merkitys on valtava. Vaikka aihe on spesifi eli kaasun käyttö maantieliikenteessä, kilpailutöissä on paljon konkretiaa. Monet liittyvät esimerkiksi kaasusovellusten rahoittamiseen, Parvinen kiittelee. Innovaatioissa eri säännöt Suomea kutsutaan mieluusti innovatiiviseksi maaksi, mutta kansantalouden veturit ovat taantuman jäljiltä yhä haussa. Vaikka perinteinen myynti sujuisikin, se ei riitä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Innovaatioiden kauppaamiseen pätevät Parvisen mukaan eri pelisäännöt. Esimerkiksi uuden lääkkeen läpimurto markkinoilla riippuu pitkälti lääkeyhtiön suhteista hoitolaitoksiin. Politiikka, sisäpiirit, avainhenkilöt ja oikeaaikaisuus liittyvät olennaisesti innovaatioiden kaupallistamiseen, hän painottaa. Energiamarkkinoille innovaatioita mahtuu lähes rajattomasti, kun globaaleihin ympäristö- ja kustannushaasteisiin etsitään ratkaisuja. Parvinen mainitsee suunnannäyttäjänä Mäntsälän Sähkön, joka alkaa pian lämmittää omakotitaloja haku koneyhtiö Yandexin tietokonekeskuksen hukkalämmöllä. Tekninen toteutus on maailmassa ensimmäinen laatuaan. Innovaatiokilpailut voisivat vauhdittaa monia muitakin teollisuudenaloja ja olla systemaattinen osa yritystoimintaa. Jos esimerkiksi 50 suurinta teollisuusyritystä järjestäisivät vuosittain vastaavan kisan kuin Gasum, syntyisi nopeasti vaikka mitä, professori visioi. Elintärkeät henkilösuhteet Innovaatioilla luodaan liiketoimintaa, mutta ne ovat vasta ensiaskel. Gasumin innovaatiokisan viisi kärkijoukkuetta kehittävät parhaillaan ideoitaan eteenpäin. Joukossa on muun muassa yrityksille tarkoitettu kaasuautojen yhteiskäyttöhanke sekä malli liikennebiometaanin tuottamiseksi kustannustehokkaasti. Jos ideat alkavat jalostua myytäviksi tuotteiksi, vuorossa on asiakkaiden vakuuttaminen ja tähän tyssää moni lupaava hanke. Miten siinä onnistutaan? Innovaatiomyynti on ennen kaikkea verkostojen ja luottamuksen rakentamista, siis psykologiaa, Parvinen kiteyttää. Tilanne on uusi sekä myyjälle että ostajalle. Ei ole valmista tarjouskilpailua, ei budjettia, ei hinnoittelua. Tuote on vasta kehitteillä tai upouusi, kuten monesti yhteistyökumppanitkin. Siksi henkilösuhteiden ja luotettavuuden merkitys korostuu enemmän kuin rutiinimyynnissä. Asiakkaalle kannattaa painottaa erityisesti sitä, miten hän hyötyy uutuudesta. Innovaatiomyynti on silti vain osittain sama asia kuin ratkaisumyynti, josta puhutaan räätälöityjen tuote- ja palvelukokonaisuuksien yhteydessä. Innovaatiomyynti voi olla paljon muutakin, koska tuote hakee vielä muotoaan. Yhteistä ratkaisumyynnin kanssa on se, että asiakas ei ole tehnyt samanlaista kauppaa aiemmin, Parvinen määrittelee. Uutuuden myyjän on tunnettava kattavasti asiakkaan toimiala ja tarpeet sekä rakennettava verkostoja. Parvinen virnistää kauppatieteilijämäisesti, että insinööreistä on innovaatiomyynnissä iso hyöty. Asiakas haluaa valmiin kokonaisuuden eikä itsepalvelua. Insinöörit tuntevat substanssin ja pyrkivät tyypillisesti tekemään asiat helposti. Asiakashyödyt faktoiksi Parvinen muistuttaa, että innovaatioiden kaupallistaminen on myös tuuripeliä. Joskus pelkkä ajoitus ratkaisee, lähteekö idea lentoon. Olennaista on silti kova työ. Harva idea on niin hyvä, että se breikkaa ilman aktiivista myyntiä, pelkästään tietoisuutta levittämällä. Useimpia joudutaan myymään sitkeästi, ennen kuin työ kantaa hedelmää. Arkisena esimerkkinä Parvinen mainitsee särjestä valmistettavat kalapullat. Idea on hyvä, koska särkipullat voisivat korvata epäterveelliset nugetit ja järvien hoitokalastus yhdistyisi liiketoimintaan. Se ei kuitenkaan ole niin loistava, että tuote menisi itsestään kuin kuumille kiville, hän havainnollistaa. Nuori professori viihtyy luonnossa kalastaen ja metsästäen. Hän toimii myös Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtajana. Energia-alalla Parvinen näkee paljon potentiaalia muun muassa metsäyhtiöiden puunjalostustähteistä kehittämissä biopolttoaineissa. Uutta liiketoimintaa syntyy kaiken aikaa metsäsektorin integroituessa muihin teollisuudenaloihin. 14 gasetti 1/2015

15 Petri Parvisen mukaan luontaisesti hyvät myyjät ovat aina saaneet kaupaksi uusia ideoita. Innovaatio- ja rutiinimyyntiin pätevät kuitenkin eri säännöt. Energia muodostaa muutenkin metsäyhtiöiden selkärangan. Ympäristöystävällisten energiainnovaatioiden kaupallistamista auttaisi, jos isojen asiakkaiden saamat hyödyt dokumentoitaisiin. Faktat toimisivat myyntiargumenttina vietäessä uutuuksia esimerkiksi Kiinaan, Parvinen pohtii. Joku tekee vielä taatusti rahaa ympäristöystävällisellä energiantuotannolla. Energiasektorilla innovaatio myynnin merkitys onkin valtava. Ratkaisevat ensikaupat Parvisen mukaan alkuvaiheen onnistumiset voivat ratkaista innovaatiomyynnissä kaiken. Jos ensikauppa on sellainen, että asiakas saa siitä merkittävän liiketoimintaedun, tuote voi räjäyttää pankin, hän uskoo. Ihannetapauksessa innovaation kehittäjä löytäisi ensiostajaksi lead playerin eli ison pilottiyrityksen, tarvittaessa valtion avulla. Hyödylliseksi voisi osoittautua myös malli, jossa kasvuyritykset telakoituisivat isojen kylkeen kumppanuussuhteeseen, tietynlaiseen symbioosiin. Kaikki tietävät, etteivät tuputus ja osta, osta -tyyli enää toimi. Nykymaailmassa myydään yhteisiä hyötyjä eli profit sharingia, Parvinen painottaa. Hyvä myynti kiteytyy tyypillisesti kahteen ulottuvuuteen: joko asiakkaan elämää helpotetaan tarjoamalla esimerkiksi automaatioratkaisuja tai tuotetaan niin mieluisa palvelukokemus, että asiakkaassa herää halu ostaa. Yritykset voivat nostaa osaajiaan esiin esimerkiksi tekemällä havainnollisia käyttöohjeita. Teknologiapuolella hyödynnetään jo mukavasti YouTube-videotutorointeja. Niissä asian perinpohjaisesti osaava henkilö näyttää vaihe vaiheelta, kuinka tuote asennetaan. Kilpailukykyistä energiaa Parvinen ei ota kantaa Suomen energiapoliittisiin ratkaisuihin tai siihen, mihin suuntaan valintoja pitäisi viedä. Kauppatieteilijänä hän tarkastelee kysymystä mieluummin talouden näkökulmasta. Eri energiamuodot ovat kannatettavia silloin, kun niiden kilpailukyvystä huolehditaan. Jos tehdään päätös tietystä energiaratkaisusta, on osoitettava, miten se lisää Suomen kokonaiskilpailukykyä, hän näkee. Valinnat liittyvätkin Parvisen silmissä koko yhteiskunnan etuun. Autuaaksi tekevää energianlähdettä ei hänen mukaansa ole. Myös ympäristöystävällisyys kannattaa muuttaa konkretiaksi: näin me hyödymme paikallisesta pienvesivoimalasta tai biokaasulaitoksesta. Oikealla tiellä ollaan silloin, kun asiakas pystyy hyödyntämään esimerkiksi kaasua, ja samalla kokonaisriskit pienenevät.

16 TEKSTI Maisa Lappi Biokaasu KUVA GASUM BIOKAASUN TUOTANTO Kotimaista biokaasua kahvinporoista ja banaaninkuorista Lahden Kujalan jäteaseman yhteyteen avattiin integroitu biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. Gasumin ja LABIOn yhteishankkeen biokaasun tuotantolaitoksen virallisia avajaisia vietettiin Lahdessa 3. päivä maaliskuuta. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen toi avajaispuheessaan esiin kiertotalouden teeman. Kiertotalouden taloudelliset mahdollisuudet on arvioitu valtaviksi. Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä, ja jäteliiketoiminnan kehittyminen on tässä avainasemassa, totesi Sanni Grahn- Laasonen. Valtioneuvosto linjasi viime keväänä, että Suomen talouden nousun uudet kärjet ovat cleantech ja biotalous. Menestyäkseen kiertotalous tarvitsee yrityksiä ja muita toimijoita, jotka ovat valmiita kehittämään toimintaansa muuttuvan ympäristön tarpeiden mukaisesti. Kujalan laitos edustaa tulevaisuutta ja on erinomainen esimerkki kiertotaloudesta ja paikallisten toimijoiden yhteistyöstä, lisäsi Grahn-Laasonen. Biokaasua kysynnän tarpeisiin LABIOn hallituksen puheenjohtaja Martti Lipponen kertoi, että Kujalan laitos on Suomen ensimmäinen kuivamädätysteknologiaa hyödyntävä bio kaasulaitos. Gasum jalostaa LABIO:n viereisessä laitoksessaan syntyneen raaka kaasun maakaasua vastaavaksi biokaasuksi, joka syötetään Kujalasta Gasumin maakaasuputkiin. Laitos tuottaa vuodessa biokaasua 50 gigawattituntia, eli esimerkiksi vuoden polttoaineet noin henkilöautolle. Kompostointikäsittelyssä jäljelle jäävä komposti päätyy päijäthämäläisille pelloille lannoitteeksi tai Kekkilän kasvualustojen raaka-aineeksi. Uusiutuva ja kotimainen biokaasu tarjoaa joustavan ja tehokkaan tavan vähentää energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen totesi puheen - v uorossaan, että biokaasun merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan kuljettaessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. GASUM-BIOKAASU Lihanjalostustuotteet valmistuvat Gasumin biokaasulla Lihanjalostusyritys Yrjö Wigren Oy siirtyy käyttämään Gasum-biokaasua elintarviketuotannossaan. Wigren on ensimmäinen maakaasua käyttävä yritys Suomessa, joka valmistaa lihanjalostustuotteensa kotimaisella Gasum-biokaasulla. Biokaasun käyttö mahdollistaa Wigrenille ympäristöystävällisen tuotannon kotimaisella, jätteistä tuotetulla biopolttoaineella sekä uusiutuvan energian osuuden nostamisen yrityksen lihanjalostustuotannossa. Gasum-biokaasulle oma merkki Vuoden 2014 lopulla lanseerattu Gasum-biokaasu-merkki vahvistaa biokaasulla valmistetun tuotelinjan suomalaisuuden ja ympäristöystävällisyyden. Merkki välittää tuotteen kuluttajille viestin yrityksen vastuullisuudesta ja ympäristöajattelusta. Samalla kuluttajat voivat tehdä vihreän valinnan, ja ostaa suomalaisella biokaasulla valmistetun tuotteen. 16 gasetti 1/2015

17 Energiakauppa TEKSTI Amanda Vainio KUVA GASUM ENERGIAMARKKINAT Maakaasun hinta laskenut voimakkaasti Maakaasun M2014-tariin energiamaksun vuosituotteen hinta on laskenut viime kesäkuusta tämän vuoden huhtikuuhun 26 prosenttia. Hinnan laskun taustalla on kesäkuussa 2014 alkanut raakaöljyn hinnan romahdus. Keskeisin maakaasun hintaa ohjaava tekijä on raakaöljyn hintakehitystä seuraava raskaan polttoöljyn hinta. Alimmillaan raakaöljyn hinta kävi tammikuussa tasolla 46 USD/bbl, minkä jälkeen se kääntyi nousuun. Hinnat ovat /MWh kuitenkin edelleen lähihistoriaan verrattaessa alhaisella tasolla, noin 60 USD/bbl. Kuluneen talven ja kevään aikana markkina on hakenut suuntaansa. Tammikuun puolivälissä alkaneen hintojen nousun taustalla olivat Libyan lisääntyneet levottomuudet, Irakin toimitusongelmat ja Yhdysvaltojen aktiivisten poraustornien määrän lasku. Maaliskuun alussa raakaöljyn hinnat kääntyivät kuitenkin jälleen laskuun, kun dollari vahvistui euroa vastaan ja Yhdysvaltojen tuotanto jatkoi kasvuaan sekä varastot oli- Maakaasun M2014 tariffin veroton energian hinta Maakaasun veroton hinta (vuosituote), ei sis. siirtoa Hintaennuste vat ennätyslukemissaan. Maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla hinta haki jälleen suuntansa. Merkittävämpiä hinta -ajureita olivat Iranin kanssa käytävät neuvottelut, Saudi-Arabian tuotannon kasvu ja Jemenin kriisi. Iranin kanssa saatiin lopulta muodostettua raamisopimus huhtikuun alussa, mutta lopullisen sopimuksen syntyminen kesä kuussa on vielä epävarmaa. Huhtikuussa öljyn hinta on ollut nousussa. Hintaa ovat tukeneet EIA:n odotuksia heikommat varastoluvut ja Lähi-idän geopoliittinen tilanne. Lisäksi markkinoilla uskotaan Yhdysvaltojen tuotannon kääntyvän laskuun. Maakaasun hintaan vaikuttavat lisäksi kivihiilen ja sähkön hintakehitys. Kivihiilessä maailmanmarkkinahinta on edullinen, sillä markkinalla vallitsee rakenteellinen ylitarjonta ja varastot ovat täynnä. Lisäksi päästöoikeuksien alhaiset hinnat tekevät hiilestä suhteellisesti edullisemman. Myös pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hinta on ollut edullinen, kun suuret sademäärät sekä lumien sulaminen lisäävät tuotantopainetta ja leuto sää pitää kulutuksen pienenä. 1/2015 gasetti 17

18 Puhtaampi liikenne AUTON RATISSA Kaasuauto alle huollon ajaksi FAKTA Biokaasun hinta aleni 0,928 euroon litralta Gasumin tankkausasemilla 2. helmikuuta Liikennepolttoaineista biokaasu on uusiutuvista markkinoiden edullisin polttoaine. Auton huollattaminen Lohjalla voi osoittautua yllättäväksi ympäristöteoksi. Test- Tecin autokorjaamo on tarjonnut viime syksystä asti asiakkailleen sijaisautoksi Seat Mii -kaasumallia. Palaute kaasuautosta on ollut todella positiivista, yrittäjä Panu Tiililä sanoo. Test-Tecille tärkein peruste kaasuauton hankkimiselle oli ympäristö. Matalien hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaasuautosta ei synny terveydelle haitallisia pienhiukkasia, mikä on suuri etu siirreltäessä autoa korjaamohallissa. Toki talou dellisuudellakin oli osuutta asiaan. Annamme auton ilmaiseksi käyttöön, ja viikkoa kohden kulut ovat olleet meille vain noin 14 euroa, Tiililä kertoo. Kahden kaasutankkausaseman myötä Lohjalla on otolliset olosuhteet ekologiseen autoiluun: kummaltakin asemalta on mahdollista tankata niin maakaasua kuin kotimaista ja uusiutuvaa biokaasuakin. KAASUAUTOILU Europcarille kaasukäyttöisiä vuokra-autoja Europcar on hankkinut 10 kaasukäyttöistä Audi A3 g-tron vuokraautoa. Autot toimivat huollon sijaisautoina ja niitä on tarjolla Audi Center Herttoniemessä, Airportissa ja Espoossa. Europcarin hallinnoima vuokra-autokanta on noin ajoneuvoa. Tila-auto-, pienoisbussi-, maastoauto- ja hyötyajoneuvokalustosta löytyy kulloiseenkin tarpeeseen soveltuva auto, tarvittaessa myös nelivetoisena. KUVA AUDI 18 gasetti 1/2015

19 Puhtaampi liikenne NESTEYTETTY BIOKAASU Skangass avasi LBG:n markkinat Pohjoismaissa Skangass on solminut ruotsalaisen FordonsGasin kanssa nesteytetyn bio kaasun (LBG) hankintasopimuksen vuodelle LNG:n lastaukset tehdään FordonGasin kalustolla Porvoossa, Skangassin nesteytyslaitoksella. Lastaukset aloitettiin maaliskuun 2015 lopulla. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin neljänneksen ja biokaasun yli 90 prosenttia pienemmät kuin bensiinillä. LÄHDE: INSINÖÖRI-LEHTI LNG LIIKENTEESSÄ Baltian ensimmäinen LNG-asema toimintaan MERENKULKU Skangassille uusi bunkrausalus Gasum Oy:n tytäryhtiö Skangass on tilannut uuden LNG-aluksen, joka toimii sekä bunkrausaluksena että LNG-jakelutankkerina Pohjanmeren ja Itämeren meriliikenteen alueella. Alankomaissa Royal Bodewes -telakalla rakennettavan aluksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2017 alkupuolella. Bunkrausalus helpottaa LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähentää laivojen käyntejä satamassa. Suunnitteluvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota aluksen laivasta laivaan -tankkaustoimintoihin, jotta varmistetaan mahdollisimman tehokas LNG:n tankkaus merellä. Aluksen rakentaminen kuuluu FLEXI-yhteishankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää LNG-tankkauksen infrastruktuuria. Baltian maiden ensimmäinen LNGasema on otettu alkuvuodesta käyttöön Tallinnassa, Virossa. Aseman avasi Alexela Groupin omistama Reola Gaas -yhtiö. Asema on askel kohti kaasubussien käyttöä Viron joukkoliikenteessä. Ensimmäiset kokeilut kaasulla kulkevilla linja-autoilla on jo tehty yhteistyössä muun muassa Tallinnan joukkoliikenteen kanssa. Yhtiön tavoitteena on saada vuoden loppuun mennessä Viron alueelle liikennöimään kuudesta kymmeneen kaasubussia. 1/2015 gasetti 19

20 Innovointi IDEAKILPAILU Suomalaista työelämää kehittämässä INNOVAATIOKILPAILU Hyvän ilman linnut laskeutuivat finaalivaiheeseen Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailussa haetaan uusia ideoita luonnonkaasun käytön lisäämiseksi maantieliikenteessä. Alkuvuoden aikana arvovaltaisen arviointiraadin haastavana tehtävänä on ollut valikoida parhaat kilpailuun ilmoittautuneista 130 ideasta. Helmikuussa tehdyn toisen arviointikierroksen jälkeen mukana on enää viisi ideaa, joiden kehittäminen jatkuu pitkin kevättä. Innovaatiokilpailun voittajan julkistaminen ja palkitseminen tapahtuu 9. kesäkuuta Gasumin kehittämä kilpailukonsepti pyrkii edesauttamaan kaasualan toimijoita luomaan uusia teknologioita, liiketoimintaa ja yrityksiä sekä edistämään alan tunnettuutta ja toimijoiden verkostoitumista. Kilpailun projekti-ideoilta edellytetään toteutettavuutta tulevien kahden vuoden aikana sekä laajempaa liiketoimintapotentiaalia. Tämän vuoden kilpailuehdotuksissa on esitetty ajatuksia muun muassa biometaanin liikennekäytön kasvattamiseksi sekä vanhojen bensiini- ja dieselautojen muuntamiseksi kaasukäyttöisiksi. Jatkoon valitut joukkueet BIOBOX: Biometaania kustannustehokkaasti liikennekäyttöön Innovaatiotoimisto Gasum Bi-fuel asennusverkosto (lean partnermodel) LeaseGas: Kaasuliittymä kaasuautoilun aloittamiseen ProGas: Kaasukonversio helpoksi Weegas: Kaasuautojen yhteiskäyttöä yrityksille ja yhteisöille Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistämä Inspired in Finland -hanke kokoaa ideoita suomalaisen työelämän kehittämiseksi. Mukana yhteistoiminnassa Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa ovat Accenture, Ahlström Capital, Andritz, Finnair, Fortum, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, OP-Pohjola-ryhmä, Sanoma Media ja Gasum. Hankkeen tammikuussa 2015 käynnistämässä opiskelijoille suunnatussa ideakilpailussa etsitään ideaa uuteen tapaan, menetelmään, tuotteeseen tai palveluun, jolla voidaan kehittää suomalaista työelämää. Voittajalle on luvassa palkallinen trainee-paikka ja euron rahapalkinto. Ennen finaalia kilpailun parhaimmisto pääsee tapaamaan hankkeeseen osallistuvien yritysten edustajia ideoiden esittely- ja sparraustilaisuuteen. Kilpailun finaalista valittava kärkikolmikko kutsutaan Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä heinäkuussa järjestettävään Inspired in Finland -tapahtumaan, jossa julkistetaan kilpailun voittaja. INNOVAATIOYHTEISTYÖ Ratkaisuja yritysturvallisuuskysymyksiin Gasumin turvallisuus ja Haaga-Helian opiskelijaryhmät etsivät uusia ratkaisuja yritysturvallisuuden edistämiseksi. Keväällä 2015 kokoontuvissa innovointityöpajoissa pohditaan vastauksia muun muassa siihen, miten saadaan estettyä ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamat vaaratilanteet kaasuputkistolle, ja miten mahdolliset kaivuuvauriot saadaan estettyä. KAASUKONFERENSSI Kaasuala kokoontuu Pariisiin The World Gas Conference (WGC) eli maailman kaasukonferenssi on kolmen vuoden välein järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen kaasualan toimijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa. Tänä vuonna konferenssi järjestetään Pariisissa, missä esitellään muun muassa kansainvälisten LNG- ja kestävä kehitys -työryhmien tuloksia. Gasum on ollut aktiivisesti mukana molempien työryhmien toiminnassa. 20 gasetti 1/2015

21 TEKSTI Minna Rinne KUVA Vesa Tyni Kaasu arjessa Toni Gerpe ja Johan Karlstedt esittelevät LVI-Dahlin myymälän kattoon asennettuja biokaasulla toimivia säteilylämmittimiä. LVI-Dahl ajatteli lämmityksen uusiksi Tukkualan toimija LVI-Dahl Oy pyrkii Suomen energiatehokkaimmaksi yritykseksi säteilylämmityksen voimin. LVI Dahl Oy:n kiinteistön lämmitys poikkeaa tavanomaisesta. Yrityksen Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan myymälän katon rajaan on asennettu pirteän keltaisia biokaasuputkia, jotka liittyvät kaasusäteilylämmittimiin. Biokaasu toimitetaan kiinteistöön putkilla, ja kaasu poltetaan suoraan säteilijöissä. Lämmittimen heijastuspinta heijastaa syntyneen lämmön infrapunasäteilynä lattiaan. Lattiasta on tullut myymälän mukavin paikka, kun ennen täällä oli todella vilpoista. Jostain syystä Suomessa ei ole ymmärretty nähdä kaasua vaihtoehtona. Keski-Euroopassa säteilylämmitys on tuotantotiloissa ja halleissa yleistä, LVI Dahl Oy:n kehityspäällikkö Johan Karlstedt aprikoi. Uutta ratkaisua kokeillaan käytännössä Dahl on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava LVI-tuotteita, kunnallistekniikkaa ja teollisuuden putkituotteita myyvä tukkuliike. Suomen 28 myymälän asiakkaana on asennusliikettä. Yrityksen tavoitteena on nousta markkinajohtajaksi energiatehokkuuden ja ympäristöteknologian saralla vuosikymmenen loppuun mennessä. Sörnäisten myymälässä toteutetaan parhaillaan ensimmäistä pilottikokeilua yhteistyössä Gasumin kanssa. Tietysti meidän täytyy tuntea tekniikka myös itse, ennen kuin sitä voi myydä eteenpäin, Vantaan tulosyksikön päällikkö Toni Gerpe sanoo. Kokonaisuus hallintaan Säteilylämmitys on ollut käytössä menestyksekkäästi talven yli. Vielä tarvitaan ratkaisuja talon sisäistä energian kierrätystä varten. LVI-Dahl ja Gasum ovat tehneet kehitystyötä rakennuksesta poistuvan energian talteenoton, uudelleen hyödyntämisen ja kierrättämisen kanssa. Ratkaisuna on yhteistuotantojärjestelmä (Combine Heat and Power), jota aletaan pian pilotoida Sörnäisten myymälässä. Biokaasuliittymään liitetään seuraavaksi pieni yhteistuotantokone, jonka polttomoottori polttaa biokaasua sekä tuottaa sähköä ja lämpöä suoraan kohteessa. Sähköllä pyöritetään järjestelmän energiansiirto- ja varastointilaitteita. Kun saamme kaiken valmiiksi, tämä tulee luultavasti olemaan Suomen energiatehokkain kiinteistö, Karlstedt uskoo. Kiinteistön lämmitys yhdestä yksiköstä COMBINED HEAT AND POWER -yhteistuotantokoneen polttomoottori polttaa biokaasua sekä tuottaa sähköä ja lämpöä suoraan kohteessa. SÄHKÖLLÄ KÄYVÄN energiansiirtokoneen sekä yhteistuotantoyksikön tuottamaa lämpöä käytetään kiinteistön lämmitykseen. BIOKAASU POLTETAAN kattoon asennetuissa säteilijöissä, jotka lämmittävät tilan infrapunasäteilyllä. 1/2015 gasetti 21

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Pekka Lundmark, toimitusjohtaja Markus Rauramo, City Solutions divisioonan johtaja 27. toukokuuta 2016 1 Fortum ostaa Ekokemin Ainutlaatuinen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa Päivän ohjelma 12.00 Päivän avaus, Markku Mäki-Hokkonen, Wirma 12.05 Puhdistamohankkeen tilannekatsaus LAVO, Riitta Moisio, Lappeenrannan lämpövoima,

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään FIBS: AAer Paris Ilmastoseminaari 15.12. 2015 Eurooppa sali Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mitä kiertotalous on?

Mitä kiertotalous on? 1 Mitä kiertotalous on? Kiertotalous terminä on uusi, mutta samalla se sisältää monia tuttuja asioita. Kyse ei ole pelkästään jo syntyneen jätteen kierrättämisestä, vaan kiertotalouden ideana on tehostaa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot