LPKJ:n sana...nen Stidit. Sudenpenturetki H54 Paim10 Aika palaa. Kunnon Kilke kilkuttelee Kohopäänä Kilkkeellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LPKJ:n sana...nen Stidit. Sudenpenturetki H54 Paim10 Aika palaa. Kunnon Kilke kilkuttelee Kohopäänä Kilkkeellä"

Transkriptio

1 SAUVA 2/2010

2 Sisälmykset 3 4 LPKJ:n sana...nen Stidit Sudenpenturetki H54 Paim10 Aika palaa Matkapurjehdus 2010 Tall Ships' Races 2010 North Sea Archipelago Race Purjehdusruokaa Posankka-mittaluokan partiohuivi Junalla halki Euroopan Sauva-lehtiä 40 vuotta Hannu "Pili" Raitis Kupittaan Henrikinpojille ansiomerkkejä Kupittaan Henrikinpojat Kunnon Kilke kilkuttelee Kohopäänä Kilkkeellä Sudarisivut Savua

3 SAUVA Sauva 2/ vuosikerta Painos: 146 kpl Ilmestymispäivä: Julkaisija: Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat Toimitus: Vastaava päätoimittaja Ville Ruuskanen Päätoimittaja Pauli Engblom Taitto ja kuvat Akseli Silfver Oikolukia Jukka Koskelainen Painopaikka: Turun evl seurakuntien monistamo, Turku Ilmestymisaikataulu: Ensimmäinen numero ilmestyy toukokuussa ja toinen numero joulukuussa. Kannen kuva: Akseli Silfver "Purjehtimista Pohjanmerellä" Tiedustelut ilmoituksista 2/2010 LPKJ:n sana...nen Kiitos! Kulunut vuosi on ollut jälleen toiminnantäyteinen sekä maalla että merellä. Välillä tuntuu, että emme muista tarpeeksi usein heitä, jotka ovat tämän toiminnan mahdollistaneet. Aionkin käyttää tästä lehdestä höpinöilleni varatun tilan kiittääkseni heitä. Minulla oli ilo kipparoida viime kesän matkapurjehdus Turusta Kööpenhaminaan ja täytyy sanoa, että en olisi voinut paremmin noita kahta viikkoa käyttää. Kiitos miehistölle, puolen vuoden suunnittelu- ja valmisteluurakka ei todellakaan mennyt hukkaan. Kiitos kaikille venetöihin osallistuneille. Edellämainittu purjehdus, joka oli osa s/y Henrikan 20-vuotisjuhlapurjehdusta Pohjanmerelle ja Tall Ships Racea, ei olisi ollut mahdollinen ilman lukemattomia veneen kunnostukseen käytettyjä vapaaehtoistyötunteja. Varsinkin tuoreet lisävarusteet, generaattori ja pakastin, vaativat tavallistakin enemmän ponnisteluja. Nyt kylmää jäätelöä on aina tarjolla keskellä helteistä Itämerta! Syyskuun alussa järjestimme piirin syysmestaruuskilpailut yhdessä muiden Henrikin Seurakunnan lippukuntien kanssa. Kiitos järjestelytoimikunnalle, melkein kaksi vuotta ennen kisoja aloitettu suunnittelutyö toi hyvän tuloksen. Kiitos myös lippukuntamme jäärille, jotka pitivät tunnelman korkealla kisojen tulostoimistossa. Kiitos aktiivisille partiopojille, jotka jaksoivat purjehdusten lisäksi osallistua suurleiri Kilkkeelle. Erityiskiitos siitä, että leirin jälkeen sain kuulla pelkästään positiivista palautetta leirivenekuntamme toiminnasta. Kiitos toisista lippukunnista rekrytoiduille laumanjohtajillemme, ilman teitä emme olisi voineet ottaa ainuttakaan uutta sudenpentua. Kiitos myös kaikille muille viikottaista toimintaa pyörittäville johtajille, teidän työpanoksenne ansiosta voidaan puhua toimivasta lippukunnasta....ja lopuksi jälleen kiitos Sauvan toimituskunnalle, varsinkin päätoimittajalle, joka jaksoi muistuttaa allekirjoittanutta tämän pääkirjoituksen rustaamisesta. Kupittaan Henrikinpojat 3

4 Merikarhu matka venekunnanjohtaksi Merikarhu-venekunta lopetti varsinaisen tarpojaohjelman viime keväänä leiritarppolla (tarpojaohjelma on jaettu neljään eri teemaa kantavaan jaksoon eli tarppoon). Leiritarppon ajatuksena on osallistua uudenlaisille leireille ja retkille. Kevään kokousten punaisena lankana oli, että syksyllä samoja asioita päästään opettamaan seikkailijoille. Retkeily alkoi talvella, kun uskaltauduimme yhteisretkelle sinikotkien kanssa. Merikarhu pääsi johtamaan retkivartioita. Huhtikuussa osallistuimme lippukuntaretkelle. Viikkoa myöhemmin Merikarhu kisasi ilman johtajiaan kevätpartiotaitokilpailuissa. Pisteitä sateli, vaikka parin sairatumisen takia venekunta olikin kisan ulkopuolelle. Viikonloppupurjehduk -sella seilattiin takaisin talven turruttamia purjehdustaitoja. Kesällä oli kahden viikon purjehdus Turusta Kööpenhaminaan (kts s.13). Tälle "meripartiolaisten leirille" osallistui peräti neljä merikarhua. Tarppon majakka eli päätöstapahtuma oli Kilke (kts s. 11). Suurleirillä Merikarhu sai mahtavien kokemusten lisäksi paljon uusia kavereita. Syksy kiipeiltiin käyntiin muiden samoajien kanssa Flowparkis- sa. Merikarhu kisasi Önissä (kts. seur. sivu) ja kouluttautui Rok Rokilla, Aluetoimintaa Turusta Itään -alueen ryhmänohjaajakoulutuksessa. Viikonlopun aikana opittiin hyödyllisiä taitoja venekunnanjohtamisesta.. Alkuvaikeuksien jälkeen Merikarhu pääsi johtamaan seikkailjavenekuntaa. Akun, Erikin, Lassen, Matin ja Riston johtamasta venkunnasta saadankin lukea sitten seuraavasta Sauvasta! Pauli Engblom Merikotka Merikotka aloitti seikkailunsa seikkailijoina syksyllä, ja ikäkausi on alkanut mahtavien aktiviteettien lisäksi ryhmäytymisellä. Kokouksissa olemme leikkien lisäksi oppinneet taitoja niin paljon, että voitimme Ritarikokeessa. Mielettömän upeita kokemuksia ovat olleet myös luonnonmukaiset hampurilaiset ja paloturvallisuusnäytös. Syysretkellä seikkailtiin Kuhankuonon metsissä AikaPalaa-retken (kts. s. 9) kiperän juonen pyörteissä Näiden mahtavien tapahtuminen johdosta nyt jos koskaan on loistava tilaisuus tuoda kaveri partioon. 4 Kupittaan Henrikinpojat Merileijona Syksyn ensimmäisten kokousten jälkeen jouduimme toteamaan venekunnan jäsenmäärän johtajia lukuun ottamatta kutistuneen kolmeen jäseneen. Tämä ei kuitenkaan olennaisesti vaikuttanut toimintaan, sillä mikäli kokouksessa on paikalla kaksikin venenkuntalaista, saadaan toimintaa hyvin järjestettyä. Venekuntalaiset suorittivat syksyn aikana tarpojaikäkautensa toisen tarppon, selviytymistarppon. Syksyn aikana pohdittiin erilaisia tapoja selviytyä maastossa ja kaupungissa. Toiminnasta nousee esiin tietysti syysretki, jonne osallistuivatkin kaksi kolmesta Merileijonan jäsenestä. Jukka Koskelainen

5 Katusamoajat samoilemaan Kaakkois-Turun katuja Zembalåintia Kilkeen Zembalå-savu piti muisteluillan sunnuntaina 3. lokakuuta Koivulan seurakuntatalolla. Yhdessä Kilke-kavereiden kanssa palautettiin mieleen leirillä leikitty piirileikki ja nautittiin mahtavasta tarjoilusta. Herkkujen jälkeen luvassa oli Erkki Lietzenin tekemän ÖN Partiotaitokilpailut ovat mahtava tapa kokeilla omia taitojaan ja tavata ihmisiä eri puolilta partiopiiriä. LounaisSuomen partiopiirin syksyn partiotaitokilpailut olivat Henrikin seurakunnan tukemien lippukuntien, Kupittaan Henrikinpoikien, Henrikin Tapulityttöjen, Ilpoisten Vuorenkävijöiden ja Lausteen Lätynkääntäjien vastuulla. Meille kohopäille Ön oli yksi syksyn suurtapahtumista. Kisaamassa mukana oli yksi venekunta ja järjestelyissä lukuisia kohopäitä. Tulostoimisto oli kokonaan Kupittaan Henrikinpoikien vastuulla. Önin teemana oli meille meripartiolaisille tuttu saaristo. Monille maapartiolaisille oli ikimuistoinen elämys ylittää pieni merimatka veneellä. Rasteilla tehtiin kaikkea teemaan liittyvää, kuten kokeiltiin kalastamista tiurahaavilla ja ommeltiin (tai tehtiin ilmastointiteipillä) sydvest-hattuja. Kilke-videon maailmanensiilta. Lopuksi leikimme ämpärikaraokeleikkiä Kilkkeen aikaisissa haikkivartioissa. Paljastettakoon, että ylivoimainen voitto meni kohopäävaltaiselle vartiolle. Lippukunnissa ei usein ole tarpeeksi samoajaikäisiä kunnollisen samoajatoiminnan pyörittämiseen, varsinkaan kun monet toimivat sudenpentu- tai venekunnanjohtajatehtävissä. Tämän johdosta Kaakkois-Turun (KaTu) samoajat yhdistyivät mahtavaksi poppooksi. Syksyn aikana on jo ehditty perustamaan ryhmä ja leipomaan järjetön määrä suklaakakkuja, jonka jälkeen pohdittiin kohtuullisuutta nykymaailmassa. Joulukuussa on luvassa tutustumista sirkustemppuihin. Kupittaan Henrikinpojista Katusamojiin kuuluu Meriselitys-venekunta. Meripartiolaisia palkittu meriturvallisuudesta Kansainvälistänuorisopurjehdustoimintaa edistävä Sail Training International, joka tunnetaan mm. Tall Ships Races -purjelaivatapahtumien järjestäjänä, palkitsi meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpoikien koulutusalus s/y Henrikan jatkuvasta ja tuloksellisesta turvallisuustyöstä. STI:n johtava alustarkastaja George Mills luovutti tunnustuspalkinnon Henrikan kipparille Antti Hyssälälle purjehduksen etappisatamassa Antwerpenissä Pohjanmeren rannalla Belgiassa. Meripartiolaiset yleisemmin palkittiin syykuussa, kun merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday myönnettiin meripartiotoiminnalle. Tunnustus myönnettiin työstä turvallisuuskasvattajana. Kupittaan Henrikinpojat 5

6 Sudenpenturetki Lokakuussa järjestetty sudenpenturetki oli yhteinen sekä nuoremmille että vanhemmille sudenpennuille, joka mahdollisti osallistumisen joko päivä- tai yöretkelle. Lähtö oli lauantaiaamuna linja-autoaseman tilausajolaiturilta. Sieltä matka jatkui kohti Kunstenniemen Ristniemen kämppää. Ohjelmassa oli suunnistusta: opettelimme karttamerkkejä ja mitä tehdä eksymistilanteissa pienellä rastira- dalla. Keitimme myös trangialla vettä ja harjoittelimme samalla sen käyttöä, kokoamista ja purkamista, sekä tutustuimme myrskylyhdyn sytytykseen. Toiminnantäyteisen päivän jälkeen oli päiväretkeläisten aika pakata tavaransa ja lähteä kotiin. Yöretkeläisten kanssa jäimme tekemään iltapalaa ja viettämään iltaohjelmaa. Sunnuntaiaamu alkoi reippaalla laavunpystytyksen harjoittelulla ja nuotionteolla. Toi- minnantäyteisten aktiviteettejä seurasivat pakkaaminen ja siivoaminen ja lopulta matka kotiin onnistuneen retken jälkeen. ajan reipas ja iloisena mukana. keen kaikki olivat tallella, mikä on huikea suoritus! Jäljellä oli vielä sudenpentulupaus, jonka jälkeen syksy olikin pulkassa. Viivi Sydänlammi Sudenpentujen syksy 2010 Koulun alettua alkoivat myös sudenpentujen kokoukset. Saimme sudenpentulaumoihimme paljon uusia ja mukavia poikia. Mukana oli tietysti myös vanhoja konkareita viime vuodelta. Uutta puhtia täynnä olimme myös me sudenpentujohtajat. Kokouspaikaksi saimme vastikään remontoidun Henrikinkirkon, jossa käytössämme ovat hienoakin hienommat kokoustilat. Lippukuntamme sudenpennut osallistuivat koko Suomen laajuiseen Kaiku-tapahtumaan, jonne oli saapunut joka puolelta Turkua ja kauempaakin sudenpentuja ja seikkailijoita. Yhteensä meitä kaikkia oli siis melkoisesti. Kaiussa vietimme partioliikkeen satavuotisjuhla, olihan kulunut sata vuotta siitä, kun partioliike rantautui Suomeen. Kiertelimme erilaisissa toimintapisteissä, ja nautimme kauniista syyspäivästä. Vaikka päivä oli huikean pitkä ja raskas, jokainen jaksoi olla koko 6 Kupittaan Henrikinpojat Tänä syksynä ohjelmassa oli kaikkea jokamiehen oikeuksista nukketeatteriin. Ensimmäisillä kerroilla kaikki oppivat nopeasti tuntemaan toisensa puuhailujen ja leikkien lomassa. Askartelimme merimerkkejä, kurpitsoja ja merimatoja. Monet sudenpennut oppivat varmasti ainakin jotain uutta, mitä eivät ennen kokouksia osanneet. Jopa suunnistuksen jäl- Lopuksi voidaan ilolla todeta, että sudenpennut myivät todella ahkerasti joulukalentereita. Monet myivät 10 jaetun kalenterin lisäksi vielä useita lisää! Näillä eväillä onkin hyvä jatkaa kevääseen. Sofia Engblom

7 H54 45 tuntia raakaa selviytymistä, viisi venekuntaa, kaksi Sinikotkilta ja kolme KHP:ltä, yksi retkenjohtaja, kahdeksan johtajaa, kaksi muonittaja-ammattilaista ja hyinen alkukevään sää. Näistä kaikista muodostui H54, kaikkien selviytymisretkien tabernaakkeli, sekä malliesimerkki ystävyyden luomisesta yli rajojen. naapurilippukuntien purjeveneitä (tai -laivoja), eikä KHP:n kummallisilta sketseiltäkään vältytty. Sunnuntain ohjelma koostui pääpiirteittäin haikeasta leirin purusta ja raukeasta bussikyydistä takaisin Turun impulsiiviseen kaupunkihälinään. Ennen kuin pojat tajusivatkaan, oli H54 enää muisto kaikkien aikojen onnistuneimmasta retkestä. Olli Eerola, Turun Sinikotkat Ensiapurastilla monelta vartiolta jäi huomaamatta toinen paniikissa ollut potilas, joka vaelteli onnettomuuspaikan ympäristössä. Perjantaina lähti retkikuntamme bussikyyditse kohti Rymättylän Kunstenniemeä. Perille päästyämme oli vuorossa hieman arkipäiväistä kamojen roudausta. Loppuilta kuluikin rattoisasti telttapaikkojen kaivamisessa, erittäin lumisen talven ansiosta saimme kaivaa lunta pois vähintään puoli metriä. Myös myöhäisiltanuotiosta saatiin nauttia perjantain puolella. Illan menu oli nuotioletut ja niiden onnistumisesta sanottakoon sen verran, että aamiainen maistui kaikille varmasti. Lauantai. Aamu koitti ja perinteinen lipunnosto käytiin läpi tarkasti protokollaa noudattaen. Muonittajien ammattimaissella ja varmalla otteella valmistettu puuro mahassa pojat lähtivät intoa uhkuen suorittamaan yhtä retken pääohjelmista, eli grande-suunnistusta. Kunstenniemen vaativassa maastossa oli mitä haastavimmassa kohteissa venekunnanjohtajien valmistelemia rasteja, jotka testasivat venekuntalaisten tärkeimpiä erätaitoja, kuten makkarasopan valmistamista, kahvin keittämistä ja tekolintujen ammuskelua itseviritetyillä ritsoilla. Uuvuttavan koitoksen jälkeen venekuntalaiset saivat syödäkseen ja pääsivät lepäämään. Loppuiltapäivää täytti rennompi ohjelma pulkkailu ja purjolipunryöstö saavuttivat suurimman suosion. Illalla pojat joutuivat harmikseen luopumaan likaisena olon riemusta, sillä Ristniemen valmiiksi lämmitetty sauna kuositti retkeilijät metsän mähjäisyydestä. Illalla oli taas vuorossa iltanuotio saimme ylistää Samaan aikaan Kunstenniemen toisessa päässä retkellä olleet KHP:n sudarit kävivät tutustumassa venekuntalaisten leiriin. Kupittaan Henrikinpojat 7

8 Paim Metsästä löytyneen bussin kuljettajan paikalle hyppäsi Pauli muiden istuessa kyytiin. Pian matka jatkuikin joutuisasti... kävellen. Lippukuntaretki Paim10 järjestettiin nimensä mukaisesti Paimiossa, partiolippukunta Kairankiertäjien Veikkola-kämpällä. Sudenpentuosasto ei lopulta osallistunut retkelle, mutta sentään suurin osa venekuntalaisista oli paikalla. Muonittajat olivat sisarlippu kunnastamme Henrikin Tapulitytöistä. Lähtö kololta sujui saumattomasti ja matkan loppupuolella saimme bussista käsin ihastella paikallisia nähtävyyksiä, kuten Paimion ainoaa valoristeystä sekä Alvar Aallon suunnittelemaa Paimion sairaalaa. Veikkolassa iltaa aloiteltiin teltanpystytyksellä ja polttopuiden kantamisella. Osa puista päätyi myös teltalle, koska erähenkinen osasto oli päättänyt yöpyä yksin, seuranaan kamina, rinkka ja makuupussi. Yö oli kylmä, ja lauantain lipunnostossa nähtiin joukko hyvin le8 Kupittaan Henrikinpojat Retken johto rakenteli aikansa kuluksi portaat entisen kuormalavakasan tilalle. päivällistarvikkeet: trangiat, hampurilaissämpylät, kananmunia ja lauantaimakkaraa. Vuorossa oli siis Heimon grilli porilaisia trangialla. Grillin sulkeuduttua saunottiin ja illalla erähenkinen osasto päätti vapauttaa muonittajat lettujen paistamisesta. Suuren lettuurakkansa jälkeen Erä-Eki vepaluumatkalla johtajat levittäytyi- täytyi taas telttaansa nukkuvät metsään ja poikien tehtävä- maan. nä oli hiippailla huomaamattomasti heidän ohit- Sunnuntaina tietenkin siivottiin seen, koska B-P:n mukaan tämä- kämppä, sauna sekä nuotiokin on tärkeä partiotaito. paikka ja pakattiin teltta. LapVeikkolassa meitä odotti nuotio, sista varoittavat liikennemerkit makkaroita ja muutama vieras. vietiin takaisin varastoon ja tanuotioherkkujen jälkeen piti varat pakattiin peräkärryyn. Lolaskettiin lippu ja päästä kuluttamaan energiaa, jo- puksi ten vuorossa oli metsäinen lipun- lippukuntaretki Paim10 oli näin ryöstö. Kiivaan taiston jälkeen saatettu päätökseen. jokainen haki puuvarastosta halon ja veisti itselleen veneen, jo- Topi Laaksonen ta lähdettiin uittamaan läheiselle lammelle. Veneiden uitto jäi kuitenkin lyhyeksi, koska ilma alkoi muuttua sateiseksi. Mökillä meitä odottivat vänneitä partiolaisia ja yksi jääpuikko. Aurinko paistoi, ja venekuntalaiset lähtivät etsimään Paimion metsiin unohdettua bussia, jota etsiessä yksi jos toinen on kuulemma eksynyt. Matkan varrella tutustuimme hirvitorniin, ja bussi löytyi kuin löytyikin metsän keskeltä.

9 Sanotaan, ettöä parhaimmat taideteokset ovat syntyneet, kun pienestä ajatuksesta on tehty suuri teos. Näin kävi myös partiopoikien syysretken kanssa. Elämään kuuluu hauskoja ja tylsiä asioita. Partiossa meidän yksi tavoitteeme on tehdä kaikesta mahdollisimman innostavaa. Merikarhu-venekunnan oltua ryhmänohjaajakurssilla meille jäi pidettäväksi tutustuminen omaan lippukuntaan. Aluksi suunnittelimme pitävämme kololla illan, jonka aikana piirtelisimme organisaatiokaavioita. Onneksi oivalsimme jotain huippua. selvittämään salaperäisen organisaatioon yhteyshenkilöitä. Retkeläisille näytettiin huonolaatuisia kuvia yhteyshenkilöistä ja arvuuttelu niiden henkillöllisyydestä käynnistyi heti. Saavuttuamme Kaarinan Ristinritareiden Takkulan Kämpälle Nousiaisiin laitoimme leirin pystyyn. Iltanuotiolla paikalle saapui kummallinen Tohtori T, jonka avustuksella siirryimme vuoteen 1959, aikaan jolloin organisaaperjantai-iltana kolon pihalta läh- tio oli vielä heikko. Nuotiomakkati erikoistaksi kyydissään kaikki ran ja -paahtoleipien jälkeen oli AikaPalaa -retken osallistujat. aika siirtyä unten maille. Juoneen päästiin kiinni jo matkalla, kun johtajat paljastivat, et- Aamupuuron jälkeen oli vuorostä retkeläiset oli pestattu sa lähtö päivähaikille, jonka tarkoituksena oli kalastaa tietoa organisaatiosta. Ensimmäinen rasti oli käänteispsykologiaa hyödyntävä ympäristön saastuttamisrasti, jossa vartion tehtävänä oli pohtia mahdollisimman tehokkaita tapoja tuhota ympäristöä. Muilla rastilla veistettiin partion historiaan kuuluva partiosauva, rakennettiin köysisilta ja opeteltiin kutsuvihellyksiä. Lounasrastilla samoajat pääsivät kokeilemaan hernekeiton keittä- Jokainen ikäluokka kokkasi ruokaa omalla tavallaan. Nuorimmat harjoittelivat trangian käyttöä, vähän vanhemmat kokkasivat pakilla ja johtajiston ruoka tehtiin hitsaushanskat kädessä nuotiolla. Kupittaan Henrikinpojat 9

10 huppunsa pakkasimme kamamme kasaan ja palasimme Turkuun. Ainakin allekirjoittaneen mielestäni retki oli mahtava. Juoni innosti ainakin johtajistoa, sekä toivottavasti myös teitä retkeläisiä. Positiivisena puolena voidaan mainita myös, että retki oli osaanottajarikkain pitkään aikaan. Toimintamme on siis yhä suositumpaa! Ensin rakennellaan ja sitten kiipeillään. Pauli Engblom Aamulla huomasimme, että lättytaikinaa oli niin paljon, että saimme lättyjä myös aamiaiseksi. Aamupalan jälkeinen tehtävä oli kerättyjen viestin purku. Tarpojat ja seikkailijat ratkaisivat morseaakkosilla kirjoitettuja salaviestejä ja samoajat kuuntelivat tavausaakkosilla lausuttua äänitettä. Tarkan koodipurun jälkeen selvisi, että organisaatio oli Kupittaan Henrikinpojat ja yhteyshenkilöt sellaisia kohopäitä, joiden yhteystiedot samoajilta pitäisi löytyä. Juonen saavutettua mistä pakilla, kun taas tarpojat ja seikkailijat saivat käyttää modernimpaa trangiaa. Päivän aikana vartioille jaettiin kirjekuoria, joiden luvattiin paljastavan tietoja organisaatiosta. Illalliseksi oli poronkäristystä perunamuusin kera. Tuhdin aterian jälkeen leikimme venäläinen raja -leikkiä ja saunoimme. Iltanuotiolla paistoimme lättyjä. Loppuillasta samoajat pääsivät vielä yösuunnistukselle. Yörastilta löytyivät viimeiset organisaatioon liittyvät vinkit. 10 Kupittaan Henrikinpojat Ensilumi satoi Kaarinan Ristiritarien kämpän ympäristöön perjantaina. Osa lumesta pysyi maassa koko viikonlopun ajan.

11 Kunnon Kilke kilkuttelee Metsässä raikuu. Mikä siellä raikuu? Kilke-leirihän se siellä. Lähes partiolaista ympäri Suomea ja ulkomailta asti saapuivat Evon kansallispuiston alueelle. Itsekin sain kokea finnjamboreen omin aistein. Ennen leiriä täytetyt ilmoittautumislomakkeet ja muut vastaavat en- nustivat, että jotain saattaisi mennä vikaan, mutta nyt leirin jälkeen huomasin ettei asia ollut näin. Leiri itse oli aivan mahtava ja samaa mieltä olivat myös muut lippukuntalaisemme ketkä paikalla olivat. Toimintapisteistä itse parhaimpana pidin vesi-ohjelmapistettä, sillä leirillä oli uimista muuten aika niukasti. Ruoka sen sijaan saa ainakin minulta kiitosta. Turvallisuuskin oli kunnossa... Ehkä liiankin, sillä turvatoimet olivat ainakin siirtymissä huippua hipovat. Omassa savussa meno oli mahtava, kiitos siitä Hetalle, oman savumme johtajalle ja muille savussa asustaneille partioystäville. Kiitokset kaikille ja hyvät jatkot, jos ei tulevaisuudessa tavata. Kirjoittaja oli Kilkkeellä samassa savussa yhdessä Kupittaan Henrikinpoikien kanssa. Heikki Koski, Lätynkääntäjät Kohopäänä Kilkkeellä Omiin pieniin retkiimme tottuneelle Kilke oli todellinen elämys. Kilke tarkoitti massiivista tekemistä valtavan suurella porukalla. Se tarkoitti lukuisia uusia ystäviä ja mahdollisuuksia, joista tavallisilla leireillä ei voisi edes unelmoida. Leiriradion, Metsässä kaikuu Kilke -leirilaulun (ja siitä kehitettyjen muunnelmien), tuhansien eurojen avajaisten ja festivaalityyppisten ilmapatjahyppyjen kaltaisten mahtavien asioiden lisäksi Kilkkeellä oli huikean koon takia suurleireille perinteistä jonotusta, eikä yksittäisellä partiolaisella ollut juurikaan mahdollisuutta suunnitella leiriään. Massan mukana siis menimme. Alaleiri-illassa oli tuhansia osallistujia. Onneksi koon keskellä oli kotoisia paikkoja. Kaakkois-Turun Zembalå-savussa, jossa Kupittaan Henrikinpojat asuivat vallitsi lämmin tunnelma. Savun johtajien keskuudessa vallitsi koko ajan hyvä, joskin hieman kieroutunut, mieliala. Leirin vii- meisenä yönä yllätimme Zembalån johtajat vandalisoimasta omaa leiriporttiamme akkuporakoneen kera. Normaali leiripäivä alkoi aamupalalla, jonka jälkeen aamujumppasimme (tai sitten emme). Aamupäivän ohjelmaskupittaan Henrikinpojat 11

12 sa oli useimmiten ohjelmalaaksoja, jotka liittyivät neljään elementtiin: veteen, tuleen, ilmaan ja maahan. Leirin aikana pääsi kokeilemaan muun muassa mutapainia, hyppyä ilmapatjalle kahdeksan metrin korkeudesta, pelastuslautalle kiipeämistä ja pulloraketin valmistamista. Samoajat saivat myös kokeilla palvelutehtävässä työskentelyä. Ainakin Kupittaan Henrikipojille annettu tehtävä kajakkipisteellä järven rannalla oli helteisenä päivänä mahtava. Lounaaksi palattiin savuun ja syötiin keittiön hyvää ja onnistunutta ruokaa. Iltapäivä oli aamupäivän kaltainen. Päivällisen jälkeen oli yleensä jonkinlaiset avajaiset, iltanuotio tai päättäjäiset, jotka räjäyttivät tajuntaan leirin koon tuhansien huutaessa omia huutojaan ja pyörittäessä huivejaan. Sitten Kilkkeen runsaasta ohjelmasta huolimatta kaikille jäi myös vapaaaikaa. Kilkkeellä opittiin käyttämään monenlaisia työkaluja. syötiin iltapala ja mentiin nukkumaan. Leirille mahtui myös yön yli kestänyt vaellus, josta kaikki kohopäät selviytyivät hienosti. Runsaan ohjelman takia välillä tuntui ettei vapaa-aikaa ollut lainkaan. Mutta kyllähän sitä aina järjestyy... Vuoden 2004 Tarus-suurleirin kastanut sade ei tällä kertaa aiheuttanut vedenpaisumusta. Suomen Partiolaiset oli ehkä varautunut sateeseenkin, sillä kangasmetsä olisi kyennyt imemään suuret määrät vettä. Sade oli itseasiassa leirin pelastus sillä ennätyskuiva kesä uhkasi jo kaikkia tuleen liittyviä ohjelmia. Leirillä tutustui myös uusiin ystäviin ja erityisen mukava oli tavata muiden Kaakkois-Turun lippukuntien partiolaisia. Uskon, että Kilke potkaisee käyntiin monenlaista yhteistyötä. Alkajaisiksi voitte lukea lätkäläisen vartionjohtan Heikin Kunnon Kilke kilkuttelee -jutun. Pauli Engblom 12 Kupittaan Henrikinpojat

13 Matkapurjehdus 2010 Turku-Kööpenhamina -Saaristomereltä Kattegatille 14 päivässä Saapuessamme kimppakyydeillä Heinänokan partiovenesatamaan vähän ennen kuutta, odottivat kaksi henkilöautollista ruokaa jo takakannella. Pakattuamme syömiset laivaan ja laitettuamme kaiken valmiiksi pitkää reissuamme varten, lähdimme innokkaina (ja yhtä laiturilta tippunutta kännykkää köyhempinä) kohti Itämerta. Sää oli hyvä kello kahdeksaan asti, jolloin tuuli koveni ja alkoi ripotella. Ajankuluksi oli järjestetty lepuuttajanpelastusharjoitus. Purjevalikoimaksi valikoitui jibi, isopurje sekä mesaani, jotka valmisteltiin nostoa varten. Ajelimme vastatuuleen koneilla noin kuutta solmua (1 kn = 1,852 km/h), jolla hävisimme selvästi meidät ohittaneelle M/S Silja Europalle. Seuraavana päivänä purjehdimme puoleenpäivään asti purjeilla kokoonpanolla genoa, isopurje, mesaani ja osittain myös staystail. Mainingit olivat sen verran suuret, että miltei koko miehistö oli (minut mukaan lukien) joko merisairaana, tai kykenemätön olemaan kannen alla keinumisen vuoksi. Ongelmia oli myös styyrpuurinpuoleisen ilmastointiventtiilin kanssa siitä vuosi ylä- ja alapunkan peränpuoleisen pään päälle vettä yöllä aalloissa, jotka löivät yli kannen. Illalla ajelimme koneilla noin seitsemää solmua. Astiat ja kaapit paukkuen suuntasimme kohti Gotlantia. Kello ran- Ville Sahlström Vasen vahti ajaa kohti Visbytä tyynellä Itämerellä. lusveneessä, suihku (5 kr per tauduimme Visbyyn, ruotsalais- 2.5 min) ja illalla mölkkypeli. ten lomasaarelle Gotlantiin. Sää oli lämmin ja aurinkoinen Samaa satamaa asutti kauem- miltei koko ajan. Lähdimme tälpana vain kaksi Destination Got- lä kertaa mystisesti kadonnutta land -pikaristeilijää, kameraa köyhempinä ja monia Gotland-luokan sukellusvene ja kokemuksia rikkaampana. muutama pienempi vene, joten kerrankin saimme kunnolla lää- Karlskrona niä ympärillemme. Ajaessamme Visbystä KarlskroVisby on kaunis kaupunki, jossa naan tunnin ruorivuoroissa, pykapeita kujia reunustavat van- sytteli nopeus 5-6 solmun hat puu- ja kivitalot. Vanhaa kau- tuntumassa, mutta nousi paipunkia ympäröi lisäksi paikoin koin jopa kahdeksaan solmuun. rapistunut ikivanha muuri. Kau- Öölannin siintäessä horisontispunkikierroksen aikana kävim- sa, kalastavien lokkien ja muime paitsi linnassa, myös den lintujen saattamana kiersimme kaupungin kattavas- saavuimme Karlskronaan kahti. Visbyssä käynti oli täysin on- den maissa. Ohjelmaan kuului nistunut, jos ei oteta lukuun mm. uimahallissa käynti, sen melko huonokuntoisia vessoja. laadukkaat saunat (lämmitetty Ohjelmaan kuului kaupungin it- huone, jossa kiuas ilman kiviä), sensä lisäksi myös käynti sukel- hyppytorni, merimuseo (josta Kupittaan Henrikinpojat 13

14 Ville Sahlström Koko miehistö matkalla Kööpenhaminan kuuluisaan Tivoliin. päällystö. Vuorovesi tosin rautarttui mukaan Crew- lippikset) nioitti päällystön linnakkeen. Me ja kaupassa käynti (mistä miltei venekuntalaiset olimme tämän jokainen venekuntalainen toi estäneet noudattamalla poltemukanaan laivalle kasan kark- tun maan taktiikkaa: mitään ei kia sekä six-packin kokista). Läh- jätetä jäljessä tuleville, tässä tadettyämme Karlskronasta pauksessa vedelle. mukavan, joskin melko hiljaisen Mainittakoon vielä, että kivisen tuulen saattamana, purjehdim- aallonmurtajan päältä löysimme me 3-4 solmua kohti Rönneä. sinne paiskautuneita kampeloiyöllä täysikuu valaisi kauniisti ta ja niiden ruotoja. matkaamme halki vilkkaan, mut- Aamulla lähtiessämme kohti ta sysimustan meren. Sassnitzia, järjestettiin tyynen, 20-asteisen veden ja konetuk- Rönneen saapuminen ja lähtö sen takia veneen perässä hinausta ja puosuntuolissa keikkumista niille, jotka halusivat (eli miltei jokainen kävi kastamassa jalkansa Itämereemme). Ison puomi vietiin paapuurin puolelle 90 asteen kulmaan ja puosuntuoliin (kangastuoli, jonka saa hinattua mastoon) sai mennä istumaan, kun sitä vedettiin ylös ja alas. Saavuimme Sassnitziin, veneilijän paratiisiin, jossa haisee alinomaa kala, satamapäällikkö tulee saksaa sönköttäen karhuamaan maksua ja sataman saniteettitiloina toimii parin kilometrin päässä olevan kahvilan vessa. Uusista kokemuksista sen verran, että allekirjoittanut ja Eeli paistoivat lettuja jälkiruoaksi uusia makuja kokeillen, kun lettupannulle lorahti vahingossa oliiviöljyä Entisen Itä-Saksan kaupunki on yhä osittain melko karu, joskin sitä on hiukan remontoitu. Kaupunkikierroksella näimme runsaasti matkamuistokaupustelijoita, ja lopuksi myös H.M.S Otuksen, saksalaisen sukellusveneen. Kauppa- ja kau- Saapumista edeltävä keskiviikon ja torstain välinen yö oli kylmä. Vasen vahti saapui tupaten täyteen satamaan viiden-kuuden maissa aamulla. Kävellessämme kaupungilla mukaan tarttui vielä lisää karkkia ja pelikortit. Illemmalla, juhlaliputuksen jälkeen, söimme maukkaan juhannusgrilliaterian rannalla. Ruoan jälkeen vuorossa oli perinteiden mukainen mölkkyturnaus. Seuraavana päivänä päällystö kisasi venekuntalaisia vastaan hiekkalinnanrakennuskilpailussa, jonka voittajaksi selviytyi Mahtava juhannusateria Rönnen rantanurmikolla. 14 Kupittaan Henrikinpojat Ville Sahlström

15 Ville Sahlström Ville Sahlström Purjehdusta parhaimmillaan, tuulta ja aurinkoa. Sassnitzin "kaunis" ja palveluiltaan "runsas" satama. punkireissun jälkeen lähdimme keskipäivän jälkeen todella aurinkoisessa säässä kohti Kööpenhaminaa purjekokoonpanolla genaakkeri ja mesaani kiitäen päätä huimaavaa 1-3 solmun vauhtia. 100 merimailin taikka 20 h päästä olisimme Kööpenhaminassa. Illalla kansiurheiluun kuului fendarihinausta, jossa tavoitteena on pysyä hinattavan lepuuttajan päällä mahdollisimman pitkään. seburgereita (kts. Savua! -palsta) sekä suklaakakkua. Seuraavana aamuna siivosimme joka sentin veneestämme valmiiksi seuraavaa miehistöä varten. Ne, jotka lähtivät lippukunnan järjestämällä lennolla takaisin Turkuun, lähtivät aikaisemmin aamulla, kun taas ne, jotka jäivät TSR:ään tai matkustivat omalla kyydillä kotiin, jättivät kahden viikon ajan kotinsa olleen Henrikan ennen keskipäivää. Itse viihdyin purjehduksella todella hyvin ja lähtisin kyllä uudelleenkin. wc- tilat ja niiden huono kunto ja bunkkerimainen ulkonäkö. Seuraavana päivänä kävimme Tivolissa, kuuluisassa puutarhamaisessa huvipuistossa keskellä kuuluisaa polkupyöräkaupunkia. Kaikkien innolla odottama tivolireissu sujui kaikin puolin rauhassa noin viidenkymmenen metrin korkeudessa Erik Haapa pyörivää ketjukarusellia myöten. Läksiäisiltapalaksi saimme chee- Ville Sahlström Kööpenhamina Saavuimme määränpäähän noin aamuneljän maissa. Satama- allas, johon kiinnityimme, oli aivan täysi muutamaa tyhjää paikkaa lukuunottamatta. Rantauduimme itse asiassa vain noin 100 metrin päähän paikasta, jossa 'Pieni merenneito' olisi tavallisesti istunut kivellään, mutta nyt se sattui olemaan Shanghain maailmannäyttelyssä. Korvaamassa oli erään kiinalaisen opiskelijan tekemä live-kuvaa näyttelystä esittävä näyttö. Vaikka satama itse oli Hiekkalinnanrakennuskilpailu, miehistö rakennuspuuhissa. mukava, mainittakoon suihku- ja Kupittaan Henrikinpojat 15

16 The Tall Ships' Races 2010 North Sea Partiopoikaosaston matkapurjehduksen jälkeen Henrikan matka jatkui. Sauva paljastaa, mitä mahtui 30 päivän matkalle Kööpenhaminasta Belgian kautta Kööpenhaminaan. Kirjoitus perustuu Sauvan sähköisen veljesjulkaisun, verkkosauvan artikkeleihin TSR:n ajalta Pienen merenneidon kau- ja Kööpenhaminan välisen sillan nukkumaan. hävittyä alkoi hämärtää ja vapungista isolle merelle SAS:n kone nousi Turun lentoasemalta 2. heinäkuuta ottaen suunnakseen Kööpenhaminan. Mukana oli pääosa Tall Ships' Racesia edeltäneen siirtopurjehduksen miehistöstä. Loput neljä olivat osallistuneet matkapurjehdukselle ja odottivat Henrikalla. Ennen lähtöä kävelimme katsomaan Pientä merenneitoa suoratoistavaa näyttötaulua, jonka jälkeen lähdimme matkaan nopeasti. Jo illalla Kööpenhaminan tuulivoimalat ja Juutinrauman silta olivat kadonneet näkyvistä. Miehistössä oli samoajia, vaeltajia ja aikuisia. Kipparina toimi Antti Hyssälä ja förstinä Ville Sahlström. paavahti meni nukkumaan. Yön kuluessa tuuli välillä tyyntyi, mutta lyhyttä aamuyön konetusta lukuun ottamatta pystyimme purjehtimaan genaakkeri-purjeen kuljettaessa meitä sivumyötäiseen tuuleen. Puolilta päivin laskimme purjeet tuulen tyynnyttyä täysin. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta jä lämmitti ilman kolmenkymmenen asteen yläpuolelle. Lämpöhalvauksien välttämiseksi söimme jäätelöä ja kävimme uimassa. Illalla tuuli virisi ja nostimme purjeet. Saksan rannikon siintäessä vauhti ylsi jo kahdeksaan solmuun. Rantauduimme laituriin aivan Kielin kanavan sultuuli puhalsi meille yhdeksän kuporttien viereen. Pienen iltakäjälkeen menimme solmun matkavauhdin. Malmön velyn 16 Kupittaan Henrikinpojat Ensimmäisen illan navakka tuuli ja purjeiden huolellinen trimmaaminen saivat veneen kulkemaan mukavasti kohti Kieliä.

17 Kielin kanavaan ajettiin sisään aamuhämärissä. Maalaismaisemaa ja öljynporaustorneja Nukuttuamme yön Kielissä matkasimme kanavan läpi isojen rahtilaivojen ajaessa vieressä. Korkeiden siltojen ja maalaismaiseman jälkeen pysähdyimme kanavan toiseen päähän ja aluksen päällikkö piti lyhyen puheen. Sulkuporttien toisella puolella joen samea vesi kirkastui Pohjanmeren kirkkaaksi vedeksi ja näimme paljon kalastusaluksia ja ensimmäiset öljynporaustornit. Samaan aikaan huomasimme, ettei meillä ole Alankomaiden ystävyyslippua, joten askartelimme sellaisen. Vesi pärskyi kannelle ja haihtuessaan jätti paksun suolakerroksen. Tankkivesi oli lämmennyt juomakelvottomaksi ja käytimme varavettä. Väylä, jolla ajoimme oli yllättävän kapea, sillä laivoille varatun alueen, kalastusalusten, öljynporaustornien ja rannan väliin ei jäänyt turhaa tilaa. Tuuli kääntyi, ja pystyimme nostamaan purjeet. Vauhti kasvoi runsaaseen kahdeksaan solmuun. Saavuimme Ijmudenin satamaan Alankomaihin viideltä aamulla. Pyöräilijöitä ja jalkapallohuumaa Aamulla siivosimme ja lähdimme tutustumaan Amsterdamiin. Bussimatkalla näimme maalle tyypillisiä kanavia. Erään ylle avattu nostosilta seisautti liikenteen 5 minuutiksi. Parvekkeille ripustetut Alankomaiden liput yhdessä oranssien lippunauhojen kanssa kertoivat meille maan yhä olevan mukana jalkapallon mm-kisoissa. Kävelimme kohti Amsterdamin keskustaa ja söimme lounaan indonesialaisessa ravintolassa. Jalkapallo näkyi myös kaupungin asukkaissa. Vähintään joka toinen oli pukeutunut oranssiin paitaan ja loputkin huiviin. Syötyämme tutustuimme Van Gogh -museoon. Maa on pyöräilijän unelma, mutta pyöräilijät taas jalankulkevan turistin painajainen. Pyörillä on ilmeisesti etuajo-oikeus punaisissa valoissa, kävelyteillä ja kaikkialla muuallakin. Jätimme kaupungin joutuisalla vauhdilla, sillä alkava jalkapallopeli kirvoitti bussikuskin kaasujalkaa ja matka takaisin oli viidenneksen menomatkaa nopeampi. Ijmuidenissa osa jäi veneelle ja osa meni katsomaan jalkapalloa. Veneellekin jääneet kuulivat ottelun lopputuloksen vuvuzelojen ja sumutorvien yhteisestä soitosta, kun peli päättyi. Ottelun jälkeen menimme nukkumaan. Aamulla 7. heinäkuuta ohjelmassa oli venetöitä, joita riitti pitkään. Uimme Pohjanmeressä ja valmistauduimme lähtöön. Alkumatkasta purjehdimme vilkkaiden satamien, kuten Rotterdamin, edustalla, joten tähystäjä ja navigoija saivat tehdä työnsä huolella. Seuraavana iltapäivänä tuuli tyyntyi täysin. Meri oli niin tyyni, että pystyimme uimaan siinä. Suojauduimme kuumuudelta jälleen hyväksi havaitulla keinolla: jäätelöllä. Pääsimme illalla 8. heinäkuuta Schelde-joelle, jonka rannalla Antwerpen sijaitsee. Nukuimme yön Alankomaiden puolella olevassa Teurneuzenissa. Aamulla jatkoimme jokea ylöspäin vuoroveden aiheuttaman myötävirran saattelemana. Joelta näkyi valtava meripeninkulmien pituinen satama, ydinvoimaloita ja teollisuusaluetta. Miksi tätäkin kutsuisi? Kupittaan Henrikinpojat 17

18 YLLÄ: Erikoisen näköinen museo paljastui 2011-museoksi, joka avataan ensi vuonna. VASEMMALLA: Vuorovesi näkyi satamissa selkeästi. Heitetyn käden kaupunki Tall Ships' Races (TSR) on kansainvälinen nuorisotapahtuma, joka opettaa yhdessä toimimista ja purjelaivaperinnettä. Vaikka Henrika ainoana suomalaisaluksena oli eksoottinen vieras, ei se vetänyt vertoja omanilaiselle tai indonesialaiselle alukselle. Ystävyyttä yli rajojen rakennettiin muun muassa englantilaiseen meripartiolaisvenekunnanjohtajaan, joka oli innoissaan suomalaisesta partioaluksesta. Vastaavaa alusta ei taida yksittäisellä brittilippukunnalla olla. Osallistuimme Antperwenin kaupungin järjestämälle kierokselle. Ammattitaitoinen oppaamme oli entinen meripartiolainen. Aluksi kävimme Antwerpenin kaupungintalolla, mutta jouduimme pian lähtemään, koska meillä ei 18 Kupittaan Henrikinpojat ollut varausta. Kaupungin talon edustalla on legendasta kertova patsas. Tarinan mukaan urhea sankari tappoi jättiläisen ja heitti sen käden Schelde-jokeen. Kaupunki on ottanut käden tunnuksekseen. Jopa kaupungin nimi tulee kansanetymologian mukaan flaamin kielen sanoista hand (käsi) ja werpen (heittää). Antwerpenissa myydään jopa käden muotoisia suklaakonvehteja. Ikivanhan Tuomiokirkon upean tornin alla oli lukuisia Peter Paul Rubensin maailmankuuluja maalauksia. Keskiaikaisen asuinalueen ahtailla kujilla saimme hetkellisen suojan auringon polttavalta paahteelta. Näimme vielä Schelben alittavan tunnelin, jonka jälkeen söimme lounaan veneellä. Keski-eurooppalaista kakulttuuria ruo- Me suomalaiset pidämme usein esimerkiksi Belgiaa kulinarismin kehtona. Tämä on varmasti osittain totta, mutta kyllä maasta valmisruokasupermarkettejakin löytyy. Yhteysupseerimme veivät kolme miehistön jäsentä Lidliä muistuttavaan Aldiin, josta meidän oli hyvin vaikea löytää ruokaa. Kaikki elintarvikkeet olivat hyvin pitkälle jalostettuja. Tomaatit oli vakuumipakattu ja jauhoissa oli leipätaikinan ainekset valmiina. Cheddar-juustoa säilytettiin lämpimässä ja nakit oli pakattu niin, että ne säilyvät kaksi vuotta! Edes Sauvan toimitus ei uskaltautunut kokeilemaan kaikkia herkkuja. Aldista pääsimme enemmän suomalaisen maun mukaiseen myymälään, josta löytyi lopulta kaikki tarvittava. Puuroa ostaes-

19 Kevyen tuulen vuoksi alukset pysyivät lähdön jälkeen pitkään tiiviinä ryhmänä. samme kyselimme ihmisiltä hiutaleista leipäpussin pinnalla olevien hiutaleiden avulla laihoin tuloksin. Eräs mies johdatti meidät pähkinähyllylle. Hän ei ilmeisesti havainnut eroa pähkinän ja kaurahiutaleen välillä. Perinteisten TSR-tapahtumia ovat kapteenien illallinen, miehistöparaati, miehistöjuhlat ja kapteenien kokous, jossa Sail Training Internationalin johtava alustarkastaja George Mills luovutti tunnustuspalkinnon Henrikalle jatkuvasta ja tuloksellisesta turvallisuustyöstä. Viimeisenä iltana pakkasimme tavaroitamme, tutkimme sääennusteita ja ihailimme ilotulitusta. Balttilais-suomalaista vesisotaa Lähtöpäivänä 13. heinäkuuta heräsimme aamupalalle kello odottaen tilattua ruokatoimitusta. Aamupalan jälkeen laitoimme aluksen merikelpoiseksi. Purjepussit kerättiin pois ja keulapurje asetet- pääsimme sulkuun kahdeksi tunniksi yhdessä Matka ei alkanut joutuisasti, sil- 19 muun aluksen kanssa. lä jouduimme odottamaan nostosiltaa. Sen ohitettuamme Viimein sulku aukesi ja pääsimpääsimme sopivaan tunnel- me Scheldelle. Ajellessamme jomaan, kun latvialaisalus Spaniel kea alas väistelimme liikennettä aloitti vesi-ilmapallohyökkäyk- ja hyökkäsimme vesi-ilmapalloilsen. Sodan taustat ovat viime la ensin liettualaisen Lietuvan vuoden Tall Ships Racesissa, jol- kimppuun ja sitten otimme reloin Spaniel oli yllättänyt Henri- vanssiottelun Spanielia vaskan. Tällä kertaa molemmat taan. olivat kuitenkin valmistautuneita, joten pian vesi-ilmapallot len- Kovempaa keliä telivät alusten välillä. Yövahti nosti purjeet ja pääsimensimmäisestä taistelusta Henri- me aamupäivän kuluessa kermuun muassa ka selviytyi selkeänä voittajana. taamaan isopurjeen reivaamista. IltapäiVirkistävän vesisodan jälkeen Vene kulki loistavasti koko kisan ajan. Aallokko oli kerrankin veneelle sopivaa. tiin paikoilleen. Kupittaan Henrikinpojat 19

20 VASEMMALLA: Aallot Pohjanmerellä olivat melko kookkaita Itämeren laineisiin tottuneelle. OIKEALLA: Oksentamisen ja aaltojen lomassa on hyvä syödä tukevasti. etäisyydellä toisistaan kohti au- tuuli koveni ja vaihdoimme purvällä siirryimme Henrikalla pur- ringonlaskua. Keli oli meidän jetta pienempään. Ruuan valjehduskilpailuissa käytettävään kannaltamme hyvä ja genaakke- mistaminen ja nukkuminen UTC-aikaan. Tuuli tyyntyi täysin. ri-purjeen voimin ohitimme mo- kävivät vaikeiksi. Ensimmäiset Meduusa ui aluksen ohi ja jatkoi nia. merisairauden oireet ilmestyimatkaansa tyytyväisenä. Lähtöä Illalla näköpiirin ilmestyi ukkos- vät. siirrettiin useaan otteeseen. Kil- rintama. Purjepinta-alan pienenpailun johto tiesi mitä teki, sillä tämiselle tulikin näin ollen kiire. Torstai 15. heinäkuuta tuuli virisi, ja lähdöstä tuli yksi Taivas löi tulta yläpuolellamme, Aamulla tuuli oli 20 m/s ja aalkaikkien aikojen hienoimmista. mutta tuuli ei noussut pelätyksi lonkorkeus noin 5 metriä. HenriKaikki alukset purjehtivat näkö- myrskyksi. Aallokko kasvoi ja ka kulki mukavaa kymmenen Vesi lentää ja vene kulkee. Voisiko tunnelma tästä enää parantua? 20 Kupittaan Henrikinpojat

21 VASEMMALLA: Kaikenlaista yllättävää voi sattua ja tapahtua. "Onneksi hätä keinot keksii", niin kuin vanha sanonta kertoo. OIKEALLA: Pitkän merellä olon jälkeen maissa oleminen tuntui välillä oudolta. Osa miehistöstä oireili maihin palaamisen vuoksi oudosti. Heillä tuntui olevan pakonomainen tarve kastella jalkansa juostessaa aaltoja karkuun rannalla. solmun keskinopeutta ja surffissa jopa viittätoista solmua. Purjeista ylhäällä olivat isopurje kakkosreivillä ja stay sail. On todella mielenkiintoista surffata 18-metrisellä teräsveneellä, vaikka se vaatiikin ruorimieheltä aikamoista pyörittämistä. Isomaston juurella työskenneltäessä ei voinut puhua, sillä ääni ei kantanut edes metrin päähän toiselle puolelle. Nukkumisen yrittäminen aiheutti mustelmia hetkellisen painottomuuden heitellessä patjalta kattoon ja takaisin. Henrika osoittautui todella päteväksi kovemmassakin kelissä. Väsymyksen alkaessa pikkuhiljaa painamaan osa manöövereistä venyi ja tuntui tavallista hankalammilta. Perjantai 16. heinäkuuta Yöllä vahtiajoa sovellettiin riittävien yöunien takaamiseksi. Aamulla sivumyötäinen tuuli ja kohtalainen maininki vaativat ruorimieheltä keskittymistä. Päivällä tuuli rauhoittui ja maininki laski matalimmilleen sitten kilpailun lähtöpäivän tyyneyden. Söimme hyvän lounaan. Iltapäivällä nostimme genaakkerin ja saimmekin lisää vauhtia. Illalla alus kärsi epäonnisten tapahtumien sarjan. Genaakkeri kietoutui keulastaagin ympärille ja sen alaosa jouduttiin leikkaamaan irti palasina. Jotta tilanne ei olisi ollut liian helppo irtosi mesaanin taljasta sakkeli, ja myöhemmin isopurjeen kikitalja repeytyi irti. Kovalla työllä isolle rakennettiin väliaikainen kikitalja ja stay sail nostettiin babystaagiin, koska emme voineet kietoutuneen genaakerin takia käyttää keulapurjetta. Lauantai 17.heinäkuuta Aamuyöllä kuljimme kevennetyn vahdin voimin pienellä purjepinta-alalla hitaasti, mutta varmasti kohti maalia. Yöllä hereillä olleita piristivät pyöriäiset tai delfiinit, jotka kulkivat noin viiden minuutin ajan aluksen rinnalla, sukeltelivat sen ali ja hyppivät vierellä. Päivällä aloitimme kevyen kelin mahdollistamana siivouksen ja saimme laskettua genaakkerin rippeet förstaagista. Sen jälkeen nostimme genoa-purjeen ja purjehtimisesta tuli huomattavasti nopeampaa. Kevyt tuuli kiusasi muitakin aluksia, sillä vhf-radiossa Tall Ships Races -alusten miehistöt kävivät kauppaa lisäbofooreista Aalborgin miehistöparaatin ainoa siniristilippu liehui Henrikan miehistön kantamana Kupittaan Henrikinpojat 21

22 vaihtui kokonaisuudessaan 1. elokuuta, kun lippukunnan vantsr-tapahtumiin. hempi johtajisto saapui Henrikalle purjehtiakseen takaisin Henrika jätti Aalborgin 24. heinäturkuun. kuta ja palasi Kööpenhaminaan 30.heinäkuuta. Matkalla tutuspauli Engblom tuttiin esimerkiksi Anholtin luonnonkauniiseen saareen ja Stribin, Middelfartin ja Marstalin kaupunkeihin. Martstalin ja Kööpenhaminan välillä matkaan toi pientä jännitystä kahden sillan alitus joista matalimman alituskorkeus oli 25,5 metriä, Henrikan isomastohan on 24 metriä korkea. Vielä viimeiseen hetkeen asti ennen siltaa näytti, että masto osuisi siltaan, mutta merikarttojen tiedot olivat oikeassa ja masto mahtui juuri sopivasti sillan alta. Miehistö Aamiainen Omanin laivaston aluksella oli eksoottinenkokemus. eli voimakkaammasta tuulesta. Taisivatpa jotkut alukset järjestää tietokilpailunkin. Illalla tuuli voimistui ja maalilinja lähestyi vauhdilla. Sunnuntai 18.heinäkuta Maalilinja ylitettiin monivaiheisen kilpailun jälkeen UTC. Luovimme Skagenin satamaan, jonne jäimme maanantaiaamun asti. Matka jatkui hiljalleen kohti Aalborgia ja siitä eteenpäin. Kohti kotia Kilpailun jälkeen lepäsimme Skagenissa, Tanskan pohjoiskärjessä syöden tanskalaistyyppisen lounaan ja tutustuen kaupungille tyypillisiin keltaisiin huviloihin ja valkeaan hiekkarantaan. Skagenista purjehdimme Halsiin, jossa nukuttuamme siirryimme Limfjorden-salmea Aalborgiin Tall Ships' Racesiin. Hyvän yhteysupseerin avustuksella huolsimme venettä, kävimme saunassa (katso Sauva-palsta s. 38), tutustuimme kaupunkiin ja osallistuimme 22 Kupittaan Henrikinpojat Henrika Aalborgissa lähes alueen parhaalla paikalla miehstön kannalta.

23 Miltä tuntui olla Henrikalla 44 vuorokautta? Valtteri Koistinen, Samuli Sahlström ja Ville Sahlström olivat Henrikalla tänä kesänä Turusta Kööpenhaminaan, Kööpenhaminasta Antwerpeniin ja takaisin Kööpenhaminaan. Sauva haastatteli koko matkan ajan förstinä ollutta Ville Sahlströmiä. Kokemus oli mielenkiin- toinen. Sahlström kertoo, ettei tuo 44 päivää tuntunut niin pitkältä miltä se kuulostaa. Asiaa auttoi se, että myös Valtteri ja Samuli olivat mukana yhtä kauan ja satamat vaihtuivat tiheään estäen kyllästymisen. Itse ainakin viihdyin hyvin, Sahlström päättää. OIKEALLA YLLÄ: Ville Henrikan ruorissa kisan aikana. OIKEALLA: Samuli nauttimassa uuden pakastimen mahdollistamasta ylellisyydestä, eli jäätelöstä keskellä merta. VASEMMALLA: Villapaita ja pipo ovat välttämättömät varusteet helteellä. Lue s/y Henrikan menneistä ja tulevista seikkailuista KHP:n verkkolehdestä Vastaantulleita Maailman merillä tulee vastaan jos jonkinlaista venettä ja laivaa. Tässä poimintoja kesän erikoisuuksista. Kupittaan Henrikinpojat 23

24 Archipelago race 2010: Kolmas kerta toden sanoo Kolmatta kertaa järjestetty partiolaisten yöpurjehduskilpailu Archipelago Race kisattiin tänä vuonna poikkeuksellisen hyvissä olosuhteissa. Edellisiltä vuosilta tuttu keskiyön tyyni hetki ei tällä kertaa häirinnyt kilpailua, minkä ansiosta veneet pysyivät yhtenäisempänä ryhmänä koko kilpailun ajan. Kilpailuun lähdettiin illan hämärtyessä Airiston yllä. Perjantaina 24.9 oli Heinänokan partiovenesatamassa melkoinen vilinä, kun Archipelago Racen kipparikokous pidettiin laiturilla. Kaikki veneet (ja se yksi laiva) olivat yhä laiturissa ja sataman edustalla odotteli vielä muutamia veneitä. Tänä vuonna kilpailuun osallistuvien veneiden määrä oli huomattavasti suurempi kuin aiempina vuosina. Kipparikokouksen päätyttyä ja kilpailun tämänvuotisen reitin selvittyä pääsi s/y Henrikan paljon muita nuorempi miehistö viimein matkaan. Kilpailun lähtöviivalla oli paitsi runsaasti veneitä myös runsaasti tuulta. Ensimmäisen vahdin aikana, pian lähdön jälkeen, pääsi Henrikan miehistö nauttimaan riittävän tuulen tuomista herkuista, ja ensimmäistä kertaa kilpailun historian aikana s/y Henrika onnistui ohittamaan toisen kilpai24 Kupittaan Henrikinpojat lussa mukana olevan veneen. Navakan tuulen ansiosta koko laivue pysyi melko yhtenäisenä, minkä vuoksi väistämissääntöjä jouduttiin muistelemaan useaan otteeseen ennen kuin veneet saavuttivat Korppoon ja Nauvon väliseen Storströmmeniin, jossa paremmin luovilla pärjäävät ve- neet katosivat Henrikan näköpiiristä. Aamuyöllä Storströmmenin jäätyä taakse alkoi tiukka takaaajo. Muut veneet yhtä lukuun ottamatta olivat ohittaneet Hernikan, mutta useat olivat yhä näköpiirissä. Viimeinenkin vene ohitti nuoren ja pienikokoisen miehistön omanneen Henrikan tuulen suunnan vaihtumisen vuoksi suoritetun purjeidenvaihdon aikana Aamun valjetessa alkoi myös tuuli voimistua hieman yöllisestä ja sitä alkoi jo olla riittävästi myös Henrikan kokoiselle alukselle. Jäänmurtajaväylällä Henrika alkoikin taas saavuttaa muita veneitä ja jo muutaman tunnin kuluttua oli s/y Meritähti jäänyt taakse. Väylän kääntyes- Aamuyöllä kaikkien oli helppo hymyillä, kun välimatka edellä purjehtineeseen s/y Meritähteen hupeni vauhdilla.

25 Ohitustilanne venyi puolen tunnin mittaiseksi, kun molemmat veneet olivat yhtä nopeita. Väylän käännyttyä oli veneiden väliset kahvikutsut lopetettava, kun s/y Hemmingway pääsi karkuun. suunta muuttui taas ja maskulaiset pääsivät lopullisesti karkuun. S/y Meritähden Henrika onnistui pitämään takanaan maaliin asti, eikä siis ensimmäistä kertaa kilpailun historiassa tullut maaliin useita tunteja muiden jälkeen. Tänä vuonna kilpailun voitti pienin osallistunut vene, Lausteen Lätynkääntäjien s/y Sandy. Sandylle kilpailu oli erityisen mielenkiintoinen, sillä se ei voittanut ainoastaan kilpailua tasoitetussa ajassa vaan voitti myös selkeästi toisen kilpailussa mukana olleen Finn Flyer 31:n, Purjeiden käsittelyssä harjoitus s/y Tuulin. Henrika sijoittui tasoitekee mestarin. Vuodet vierivät ja on sä kohti pohjoista oli myös mas- aika vieritkulaisten Hemmingway jäänyt tää myös taakse, mutta ei pysyvästi. Pian vastuuta väylän kääntyessä uudelleen ja nuoremtuulen muuttuessa vastaisem- mille. Aku maksi sai Hemmingway Henri- harjoittelekan kiinni. Veneet olivat massa nasilloisissa olosuhteissa niin tasa- vigointivas väkiset, että alukset ajoivat yli tuun puoli tuntia kyljikkäin alle viiden kantamismetrin päässä toisistaan, koska ta. kumpikaan ei suostunut päästämään toista ohi. Lopulta väylän tetussa ajassa selkeästi viimeiseksi. Tämän vuoden kilpailu kuitenkin osoitti, että Henrikalla voi olla hyvät mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa, jos tuulta vain riittää. Toisiksi viimeisenä maalissa oli loistava suoritus todennäköisesti koko kilpailun historian nuorimmalle miehistölle. Akseli Silfver Kupittaan Henrikinpojat 25

26 Purjehdusruokaa Purjehduksilla, ja varsinkin pitkillä sellaisilla, korostuu hyvän ja ravitsevan ruuan merkitys. Kun maha on täynnä, jaksaa paremmin ja mieliala pysyy korkealla. S/y Henrikalla tähän seikkaan on kiinnitetty aina suurta huomiota eikä kukaan ole koskaan noussut ruokapöydästä maha kurnien. Hyvän ruuan voi valmistaa kohtalaisen helposti eikä siihen välttämättä edes kulu paljon aikaa kun käytössä on paljon auttavia käsiä esimerkiksi kuorimassa perunoita ja pilkkomassa sipuleita. Eli ryhmätyöllä homma toimii, vaikkakin on syytä muistaa vanha sanonta mitä useampi kokki. Vaikkakin tässä nyt esitellään parikin purjehduksilta tuttua reseptiä, on syytä muistaa että mitä ruuanlaittoon tulee, me Kupittaan Henrikinpojissa olemme vahvasti kaavoihin kangistumista vastaan ja S/y Henrikan iloinen keittiö onkin aina ollut paikka, jossa nuoret isänmaan toivomme ovat saaneet käyttää ruuanlaitossa omaa mielikuvitustaan (ainakin tiettyyn pisteeseen saakka). Ja kyllä lopputulos on yleensä täyttänyt kaikkien asettamat kriteerit. Tämä tapa myös kannustaa kaikkia löytämään itsestään sen gourmet-kokin, joka meissä kaikissa epäilemättä asuu. Pasta Carbonara (n. 10:lle) Raaka-aineet:- palvikinkkua n. 1,2 kg - sipuli (kaksi isoa tai kolme pientä) - valkosipulia (muutama kynsi maun mukaan) - 2 punaista paprikaa - paketti Aura-juustoa - n. 6 dl kermaa - tagliatelle-pastaa keitto-ohjeen mukaan - suolaa ja rouhittua mustapippuria (hyvä kokki ei muuta tarvitse ) Kuumenna pannulla tilkka oliiviöljyä, lisää pilkottu sipuli ja purista joukkoon valkosipulin kynnet. Lisää hyppysellinen suolaa ja reilusti rouhittua mustapippuria (maustaminen tässä kohtaa antaa valmiille kastikkeelle tasaisemman maun). Kun sipulit on kuullotettu, lisää suikaleiksi leikattu palvikinkku ja pieneksi kuutioitu paprika. Paista niin kauan että kinkun siivut alkavat saada väriä ja paprikan palaset pehmetä. Varo polttamasta sipuleita, mutta anna niiden silti saada reilusti väriä koska silloin ne osaltaan suurustavat valmiin kastikkeen. Lisää tässä kohtaa pasta kiehuvaan keitinveteen. Jos paistinpannussasi on korkeat reunat, voit jatkaa sillä. Muussa tapauksessa kaada pannun sisältö vaikka kattilaan. Lisää sekaan pari lasia vettä ja ala murentaa sormilla Aura-juustoa joukkoon. Sekoita. Kun Aura-juusto on sulanut, lisää kerma. Keitä tarvittaessa kasaan. Maista ja mausta jotta kastike saa viimeisen silauksen. Kun pasta on al dente, valuta kattilasta vedet ja lorauta pastan päälle tilkka oliiviöljyä. Valmista tarjottavaksi. Ripottele valmiiden annosten päälle esim. juustoraastetta. Olli Lingren 26 Kupittaan Henrikinpojat

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Sudenpentujen päiväretki Korkeasaareen Kaikki TaMen sudenpennut tekevät päiväretken Korkeasaareen 9.4. Lisätietoa tapahtumakirjeliitteessä.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa!

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa! 1(7) Anno domini 1509 Kalmarin unioni oli hallinnut pohjolaa ja Itämerta jo vuodesta 1397 lähtien. Unionin mahti oli niin suuri, että sillä oli hallussaan linnoitusketju, joka ulottui aina Örebystä Viipuriin

Lisätiedot

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua!

Marraskuussa pääsimme lumihommiin, mikä oli aivan huippua! Elokuussa aloitimme 24 lapsen ollessa listoilla, yksi aloittaisi sitten tammikuussa 2017. Ensimmäinen kuukausi meni todella nopeasti ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin syksyä. Tutustuimme erilaisten leikkien

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Matkakertomus koottuna oppilaiden esityksistä

Matkakertomus koottuna oppilaiden esityksistä Matkakertomus koottuna oppilaiden esityksistä Laivamatka Lähdimme Kupittaan koululta seitsemältä ja odotimme terminaalissa tuskastuneesti laivaa. Laivalla kirmasimme heti tax freehen ja muihin kauppoihin.

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa

Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa Matkakertomus työssäoppimisjaksosta Ranskassa Eemeli Kemppainen Sähkö13L Lounais-Suomen ammattiopisto Novida Työssäoppimisjakso Ranskassa Lähdin kansainväliselle-työssäoppimisjaksolle Lauri Laivorannan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Alla on kuvia, mitä kaikkea (mausteita, raaka-aineita, työvaiheita ja astioita) kuuluu intialaiseen ruuanlaittoon. Aivan aluksi joimme

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

PALLO JALASSA VAI HUKASSA?

PALLO JALASSA VAI HUKASSA? Wanuvan toimintapäivä aloitettiin Vauhtikellarissa, erilaisilla leikkimielisillä kilpailuilla. Vetäjänä ja tuomarina kisoissa toimi Eetu Putkinen, joka työskentelee Vauhtikellarissa ja Energy Fitness Clubilla.

Lisätiedot

TÄHTÄIMESSÄ KUUDEN TUNNIN AIKA

TÄHTÄIMESSÄ KUUDEN TUNNIN AIKA RANKOULU PUOLI VUOTTA HELSINKI CITY RATHONILLE TÄHTÄIMESSÄ KUUDEN TUNNIN AIKA Kaksikymmentäneljä viikkoa tapahtumaan (vko 10) Juoksu 45 min tai muu liikunta, Esim. Pallopeli, uinti, hiihto, kuntopyörä

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Alankomaat, Groningen. Selviytymisopas vaihtoon lähteville

Alankomaat, Groningen. Selviytymisopas vaihtoon lähteville Alankomaat, Groningen Selviytymisopas vaihtoon lähteville Topi Dahlström & Janne Väänänen (LVI4SN) 2007 Matkat Helpoiten pääsee lentämällä Amsterdamiin ja sieltä junalla (n.2h) Groningeniin. Halvimmalla

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! SAUNASEURA 27.12.2016 1/5 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - To 18.2. TAPAHTUMAT 2016 SAUNASEURA SAUNAMAFIA ry TÄYTTI 7 VUOTTA. Kuumat Onnittelut Maailman Aktiivisimmalle Saunaseuralle! - Ti 26.4. Klo 17:30-19:00

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Ville Raitio, sihteeri. Ralf Baumann. Otto Hyytiälä. Tilli Pesola. Miska Rissanen. Kenny Ronkainen. Antti Väisänen

Ville Raitio, sihteeri. Ralf Baumann. Otto Hyytiälä. Tilli Pesola. Miska Rissanen. Kenny Ronkainen. Antti Väisänen Sivu 1/6 Yleistä Vuosi 2014 oli Töölön Sinisten 82. toimintavuosi. Kokoontumispaikkoinamme toimivat Töölönkadun Kolo ja Kallionkolo, sekä retkipaikkanamme Långvikin kämppä. Hallituksen kokoonpano oli seuraavanlainen:

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

EPT 4/2016. tiedottaa

EPT 4/2016. tiedottaa EPT 4/2016 tiedottaa ESPOON PARTIOTUKI RY Puheenjohtaja Lippukuntakoordinaattori Toimisto Pankkitili Martta Jämsén (050 551 4815) Tarja Vartiainen Töölönkatu 55 00250 Helsinki puh. 8865 1212 s-posti ept@partio.fi

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3 pistettä 1. Kenguru astuu sisään sokkeloon. Se saa käydä vain kolmion muotoisissa huoneissa. Mistä se pääsee ulos? A) a B) b C) c D) d E) e 2. Kengurukilpailu on pidetty Euroopassa

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Nautiskelijoiden viikonloppu Virroilla syyskuuta 2012

Nautiskelijoiden viikonloppu Virroilla syyskuuta 2012 Nautiskelijoiden viikonloppu Virroilla 21.-23. syyskuuta 2012 Aurinkoisena perjantai-iltana linja-autolastillinen nautiskelijoita starttasi Järvenpäästä tasan klo 17.00. Perillä Lomasaari Marttisessa olimme

Lisätiedot

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

KULTASIIPI 2015-2016

KULTASIIPI 2015-2016 Syksy KULTASIIPI 2015-2016 Elokuussa kultasiivessä alkoivat uuden toimintakauden touhut. Työntekijöinä ryhmässä oli Kirsi Vuori, Pia Granqvist ja Johanna Partinen. Vanhoja konkareita Kirsin lisäksi oli

Lisätiedot

Pranstakan purjehduskalenteri 2016

Pranstakan purjehduskalenteri 2016 Pranstakan purjehduskalenteri 2016 KIPPAREIDEN YHTEYSTIEDOT: Lotta Ceder Noora Nurmi Vilja Parkkunen Elina Sirkiä Venla Soini Eveliina Tomberg Camilla Öhberg 040-7190081, lotta.ceder@gmail.com 044-5519310,

Lisätiedot

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi:

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi: Nenustannokka Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006 LEIRILÄISEN KÄSIKIRJA Vartiolaisen nimi: Tervetuloa Nenustannokalle! Hyvä vartiolainen. Olet ilmoittautunut Salon alueen lippukuntien yhteiselle

Lisätiedot

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä Sivu 1/6 14.10.2009 Yleistä Vuosi 2010 on Töölön Sinisten 77. toimintavuosi. Kokoontumispaikkamme tullee olemaan Töölönkadun kolo ja retkipaikkamme Långvikin uusi kämppä. Alkavan vuoden tavoitteena on

Lisätiedot

KUVAkollaasi RJK NUMERO 5. Leirilehden toimitus [1] Lieskahdus. Leiriterveisiä DISCO

KUVAkollaasi RJK NUMERO 5. Leirilehden toimitus [1] Lieskahdus. Leiriterveisiä DISCO Leirilehti 14.06.2015 NUMERO 5 Leiriterveisiä KUVAkollaasi Leirilehden toimitus DISCO RJK Kiitos leiristä, ja turvallista kotimatkaa kaikille. Nähdään ensi vuonna! Lieskahdus [1] Leirimuistoja [2] Lieskahdus

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Y-Säätiön purjehdus Elämyksiä Saaristomerellä

Y-Säätiön purjehdus Elämyksiä Saaristomerellä Y-Säätiön purjehdus 2016 Elämyksiä Saaristomerellä 1 KERROMME TAUSTAA KOKEMUKSIA TUTKIMUKSESTA KEHITTÄMISESTÄ JA LOPUKSI MAINOS 2 Yhteistyössä Suomen Purjelaivasäätiö 3 Saaristomeren purjehdus 1. Purjehdusta

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA

LOS MONTEROS. Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA LOS MONTEROS Espanjalainen ilta RESEPTIKIRJA Tumma gazpacho 500 g Kumato-tomaatteja 1 valkosipulin kynsi 1 rkl valkoviinietikkaa 1 dl maalaispatongin pehmeää sisusta 1 tl suolaa 1 tl sokeria Koristeiksi

Lisätiedot

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Kuva: Antti Kurkinen Ei-Vielä-Partiolaiset mukaan Roihuamaan! Lippukunnat saavat Sp:n lippukuntapostin mukana materiaalia Roihun ja partion markkinointitapahtuman

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso Gran Canarialla

Työssäoppimisjakso Gran Canarialla Työssäoppimisjakso Gran Canarialla Espanjassa Säde Liikala Kaisu Ottavainen Sini Sailas 9.11. 18.12.2013 Playa Del Ingles, Espanja MAMEKAM 5 hankkeen rahoituksella Työssäoppimisjakso Gran Canarialla Gran

Lisätiedot

TÄHTÄIMESSÄ NELJÄN TUNNIN AIKA

TÄHTÄIMESSÄ NELJÄN TUNNIN AIKA RANKOULU PUOLI VUOTTA HELSINKI CITY RATHONILLE TÄHTÄIMESSÄ NELJÄN TUNNIN AIKA Kaksikymmentäneljä viikkoa tapahtumaan (vko 10) Juoksu 1h tai muu liikunta, Esim. Pallopeli, uinti, hiihto, kuntopyörä yht.

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

TYÖHARJOITTELU ESPANJASSA 9.3. 18.4.2015

TYÖHARJOITTELU ESPANJASSA 9.3. 18.4.2015 TYÖHARJOITTELU ESPANJASSA 9.3. 18.4.2015 Viikko 1 Matkantekomme alkoi 9.3 noin kello 8, kun lähdimme junalla Ylivieskasta kohti Helsinkiä. Junamatka sujui hyvin pienessä jännityksessä siitä, että miten

Lisätiedot

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Viikon alkajaisiksi suuntasimme Moisioon, terveyskeskussairaalan dementiaosastolle. Kyseisellä osastolla olimme olleetkin jo aikaisemmin, joten matkaan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Sivistyslautakunta 16.6.2016 70, oheismateriaali Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Ohjaajat Anne Laukkanen Mirja Malinen (tiistaisin) Merja Miettinen Annika Niskanen

Lisätiedot

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Olin kansainvälisessä työssäoppimisjaksossa Ranskassa luokkalaiseni sähköalaa opiskelevan Eemeli Kemppaisen ja samassa koulussa datanomiksi opiskelevan Samuli Satopään

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi 1 Kanada 2015 Gea Schumann Merkonomi 2 Perustietoa Lähdin 31.12 kuukauden kestävälle matkalle Kanadaan. Olimme osallisena FinAl 2.0 projektissa ja pääsimme mukaan muutamiin isoihinkin tehtäviin. Majoituksena

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Pu P h u h h a h u a s u 3/ 3 1 / 0 1

Pu P h u h h a h u a s u 3/ 3 1 / 0 1 Puhhaus 3/10 PÄÄKIRJOITUS Mikä olisikaan hauskempaa kuin kokeilla jotain aivan uutta ja jännittävää. Olen käynyt monilla kursseilla: vartionjohtajakurssi, ensiapukurssit, leikki- ja askartelukurssi, erätaitokurssit.

Lisätiedot

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta Helppo Härkis pastakastike 1 pkt (250 g) HÄRKIS härkäpapuvalmistetta 2 tl öljyä 1 prk (400 g) tomaattimurskaa 2 dl vettä 2 rkl tomaattisosetta 2 tl kuivattua yrttiseosta 1/2 tl suolaa ja sokeria ripaus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana.

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana. Ammattiopisto Tavastian Hotelli-, ravintola-, catering- ja elintarvikeosaston opiskelijat (8) ja opettajat (2) osallistuivat Vana-Vigalan Tehnika ja Teeninduskoolin hallinnoimaan Nordplus junior Vocational

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot