LPKJ:n sana...nen Stidit. Sudenpenturetki H54 Paim10 Aika palaa. Kunnon Kilke kilkuttelee Kohopäänä Kilkkeellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LPKJ:n sana...nen Stidit. Sudenpenturetki H54 Paim10 Aika palaa. Kunnon Kilke kilkuttelee Kohopäänä Kilkkeellä"

Transkriptio

1 SAUVA 2/2010

2 Sisälmykset 3 4 LPKJ:n sana...nen Stidit Sudenpenturetki H54 Paim10 Aika palaa Matkapurjehdus 2010 Tall Ships' Races 2010 North Sea Archipelago Race Purjehdusruokaa Posankka-mittaluokan partiohuivi Junalla halki Euroopan Sauva-lehtiä 40 vuotta Hannu "Pili" Raitis Kupittaan Henrikinpojille ansiomerkkejä Kupittaan Henrikinpojat Kunnon Kilke kilkuttelee Kohopäänä Kilkkeellä Sudarisivut Savua

3 SAUVA Sauva 2/ vuosikerta Painos: 146 kpl Ilmestymispäivä: Julkaisija: Meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpojat Toimitus: Vastaava päätoimittaja Ville Ruuskanen Päätoimittaja Pauli Engblom Taitto ja kuvat Akseli Silfver Oikolukia Jukka Koskelainen Painopaikka: Turun evl seurakuntien monistamo, Turku Ilmestymisaikataulu: Ensimmäinen numero ilmestyy toukokuussa ja toinen numero joulukuussa. Kannen kuva: Akseli Silfver "Purjehtimista Pohjanmerellä" Tiedustelut ilmoituksista 2/2010 LPKJ:n sana...nen Kiitos! Kulunut vuosi on ollut jälleen toiminnantäyteinen sekä maalla että merellä. Välillä tuntuu, että emme muista tarpeeksi usein heitä, jotka ovat tämän toiminnan mahdollistaneet. Aionkin käyttää tästä lehdestä höpinöilleni varatun tilan kiittääkseni heitä. Minulla oli ilo kipparoida viime kesän matkapurjehdus Turusta Kööpenhaminaan ja täytyy sanoa, että en olisi voinut paremmin noita kahta viikkoa käyttää. Kiitos miehistölle, puolen vuoden suunnittelu- ja valmisteluurakka ei todellakaan mennyt hukkaan. Kiitos kaikille venetöihin osallistuneille. Edellämainittu purjehdus, joka oli osa s/y Henrikan 20-vuotisjuhlapurjehdusta Pohjanmerelle ja Tall Ships Racea, ei olisi ollut mahdollinen ilman lukemattomia veneen kunnostukseen käytettyjä vapaaehtoistyötunteja. Varsinkin tuoreet lisävarusteet, generaattori ja pakastin, vaativat tavallistakin enemmän ponnisteluja. Nyt kylmää jäätelöä on aina tarjolla keskellä helteistä Itämerta! Syyskuun alussa järjestimme piirin syysmestaruuskilpailut yhdessä muiden Henrikin Seurakunnan lippukuntien kanssa. Kiitos järjestelytoimikunnalle, melkein kaksi vuotta ennen kisoja aloitettu suunnittelutyö toi hyvän tuloksen. Kiitos myös lippukuntamme jäärille, jotka pitivät tunnelman korkealla kisojen tulostoimistossa. Kiitos aktiivisille partiopojille, jotka jaksoivat purjehdusten lisäksi osallistua suurleiri Kilkkeelle. Erityiskiitos siitä, että leirin jälkeen sain kuulla pelkästään positiivista palautetta leirivenekuntamme toiminnasta. Kiitos toisista lippukunnista rekrytoiduille laumanjohtajillemme, ilman teitä emme olisi voineet ottaa ainuttakaan uutta sudenpentua. Kiitos myös kaikille muille viikottaista toimintaa pyörittäville johtajille, teidän työpanoksenne ansiosta voidaan puhua toimivasta lippukunnasta....ja lopuksi jälleen kiitos Sauvan toimituskunnalle, varsinkin päätoimittajalle, joka jaksoi muistuttaa allekirjoittanutta tämän pääkirjoituksen rustaamisesta. Kupittaan Henrikinpojat 3

4 Merikarhu matka venekunnanjohtaksi Merikarhu-venekunta lopetti varsinaisen tarpojaohjelman viime keväänä leiritarppolla (tarpojaohjelma on jaettu neljään eri teemaa kantavaan jaksoon eli tarppoon). Leiritarppon ajatuksena on osallistua uudenlaisille leireille ja retkille. Kevään kokousten punaisena lankana oli, että syksyllä samoja asioita päästään opettamaan seikkailijoille. Retkeily alkoi talvella, kun uskaltauduimme yhteisretkelle sinikotkien kanssa. Merikarhu pääsi johtamaan retkivartioita. Huhtikuussa osallistuimme lippukuntaretkelle. Viikkoa myöhemmin Merikarhu kisasi ilman johtajiaan kevätpartiotaitokilpailuissa. Pisteitä sateli, vaikka parin sairatumisen takia venekunta olikin kisan ulkopuolelle. Viikonloppupurjehduk -sella seilattiin takaisin talven turruttamia purjehdustaitoja. Kesällä oli kahden viikon purjehdus Turusta Kööpenhaminaan (kts s.13). Tälle "meripartiolaisten leirille" osallistui peräti neljä merikarhua. Tarppon majakka eli päätöstapahtuma oli Kilke (kts s. 11). Suurleirillä Merikarhu sai mahtavien kokemusten lisäksi paljon uusia kavereita. Syksy kiipeiltiin käyntiin muiden samoajien kanssa Flowparkis- sa. Merikarhu kisasi Önissä (kts. seur. sivu) ja kouluttautui Rok Rokilla, Aluetoimintaa Turusta Itään -alueen ryhmänohjaajakoulutuksessa. Viikonlopun aikana opittiin hyödyllisiä taitoja venekunnanjohtamisesta.. Alkuvaikeuksien jälkeen Merikarhu pääsi johtamaan seikkailjavenekuntaa. Akun, Erikin, Lassen, Matin ja Riston johtamasta venkunnasta saadankin lukea sitten seuraavasta Sauvasta! Pauli Engblom Merikotka Merikotka aloitti seikkailunsa seikkailijoina syksyllä, ja ikäkausi on alkanut mahtavien aktiviteettien lisäksi ryhmäytymisellä. Kokouksissa olemme leikkien lisäksi oppinneet taitoja niin paljon, että voitimme Ritarikokeessa. Mielettömän upeita kokemuksia ovat olleet myös luonnonmukaiset hampurilaiset ja paloturvallisuusnäytös. Syysretkellä seikkailtiin Kuhankuonon metsissä AikaPalaa-retken (kts. s. 9) kiperän juonen pyörteissä Näiden mahtavien tapahtuminen johdosta nyt jos koskaan on loistava tilaisuus tuoda kaveri partioon. 4 Kupittaan Henrikinpojat Merileijona Syksyn ensimmäisten kokousten jälkeen jouduimme toteamaan venekunnan jäsenmäärän johtajia lukuun ottamatta kutistuneen kolmeen jäseneen. Tämä ei kuitenkaan olennaisesti vaikuttanut toimintaan, sillä mikäli kokouksessa on paikalla kaksikin venenkuntalaista, saadaan toimintaa hyvin järjestettyä. Venekuntalaiset suorittivat syksyn aikana tarpojaikäkautensa toisen tarppon, selviytymistarppon. Syksyn aikana pohdittiin erilaisia tapoja selviytyä maastossa ja kaupungissa. Toiminnasta nousee esiin tietysti syysretki, jonne osallistuivatkin kaksi kolmesta Merileijonan jäsenestä. Jukka Koskelainen

5 Katusamoajat samoilemaan Kaakkois-Turun katuja Zembalåintia Kilkeen Zembalå-savu piti muisteluillan sunnuntaina 3. lokakuuta Koivulan seurakuntatalolla. Yhdessä Kilke-kavereiden kanssa palautettiin mieleen leirillä leikitty piirileikki ja nautittiin mahtavasta tarjoilusta. Herkkujen jälkeen luvassa oli Erkki Lietzenin tekemän ÖN Partiotaitokilpailut ovat mahtava tapa kokeilla omia taitojaan ja tavata ihmisiä eri puolilta partiopiiriä. LounaisSuomen partiopiirin syksyn partiotaitokilpailut olivat Henrikin seurakunnan tukemien lippukuntien, Kupittaan Henrikinpoikien, Henrikin Tapulityttöjen, Ilpoisten Vuorenkävijöiden ja Lausteen Lätynkääntäjien vastuulla. Meille kohopäille Ön oli yksi syksyn suurtapahtumista. Kisaamassa mukana oli yksi venekunta ja järjestelyissä lukuisia kohopäitä. Tulostoimisto oli kokonaan Kupittaan Henrikinpoikien vastuulla. Önin teemana oli meille meripartiolaisille tuttu saaristo. Monille maapartiolaisille oli ikimuistoinen elämys ylittää pieni merimatka veneellä. Rasteilla tehtiin kaikkea teemaan liittyvää, kuten kokeiltiin kalastamista tiurahaavilla ja ommeltiin (tai tehtiin ilmastointiteipillä) sydvest-hattuja. Kilke-videon maailmanensiilta. Lopuksi leikimme ämpärikaraokeleikkiä Kilkkeen aikaisissa haikkivartioissa. Paljastettakoon, että ylivoimainen voitto meni kohopäävaltaiselle vartiolle. Lippukunnissa ei usein ole tarpeeksi samoajaikäisiä kunnollisen samoajatoiminnan pyörittämiseen, varsinkaan kun monet toimivat sudenpentu- tai venekunnanjohtajatehtävissä. Tämän johdosta Kaakkois-Turun (KaTu) samoajat yhdistyivät mahtavaksi poppooksi. Syksyn aikana on jo ehditty perustamaan ryhmä ja leipomaan järjetön määrä suklaakakkuja, jonka jälkeen pohdittiin kohtuullisuutta nykymaailmassa. Joulukuussa on luvassa tutustumista sirkustemppuihin. Kupittaan Henrikinpojista Katusamojiin kuuluu Meriselitys-venekunta. Meripartiolaisia palkittu meriturvallisuudesta Kansainvälistänuorisopurjehdustoimintaa edistävä Sail Training International, joka tunnetaan mm. Tall Ships Races -purjelaivatapahtumien järjestäjänä, palkitsi meripartiolippukunta Kupittaan Henrikinpoikien koulutusalus s/y Henrikan jatkuvasta ja tuloksellisesta turvallisuustyöstä. STI:n johtava alustarkastaja George Mills luovutti tunnustuspalkinnon Henrikan kipparille Antti Hyssälälle purjehduksen etappisatamassa Antwerpenissä Pohjanmeren rannalla Belgiassa. Meripartiolaiset yleisemmin palkittiin syykuussa, kun merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday myönnettiin meripartiotoiminnalle. Tunnustus myönnettiin työstä turvallisuuskasvattajana. Kupittaan Henrikinpojat 5

6 Sudenpenturetki Lokakuussa järjestetty sudenpenturetki oli yhteinen sekä nuoremmille että vanhemmille sudenpennuille, joka mahdollisti osallistumisen joko päivä- tai yöretkelle. Lähtö oli lauantaiaamuna linja-autoaseman tilausajolaiturilta. Sieltä matka jatkui kohti Kunstenniemen Ristniemen kämppää. Ohjelmassa oli suunnistusta: opettelimme karttamerkkejä ja mitä tehdä eksymistilanteissa pienellä rastira- dalla. Keitimme myös trangialla vettä ja harjoittelimme samalla sen käyttöä, kokoamista ja purkamista, sekä tutustuimme myrskylyhdyn sytytykseen. Toiminnantäyteisen päivän jälkeen oli päiväretkeläisten aika pakata tavaransa ja lähteä kotiin. Yöretkeläisten kanssa jäimme tekemään iltapalaa ja viettämään iltaohjelmaa. Sunnuntaiaamu alkoi reippaalla laavunpystytyksen harjoittelulla ja nuotionteolla. Toi- minnantäyteisten aktiviteettejä seurasivat pakkaaminen ja siivoaminen ja lopulta matka kotiin onnistuneen retken jälkeen. ajan reipas ja iloisena mukana. keen kaikki olivat tallella, mikä on huikea suoritus! Jäljellä oli vielä sudenpentulupaus, jonka jälkeen syksy olikin pulkassa. Viivi Sydänlammi Sudenpentujen syksy 2010 Koulun alettua alkoivat myös sudenpentujen kokoukset. Saimme sudenpentulaumoihimme paljon uusia ja mukavia poikia. Mukana oli tietysti myös vanhoja konkareita viime vuodelta. Uutta puhtia täynnä olimme myös me sudenpentujohtajat. Kokouspaikaksi saimme vastikään remontoidun Henrikinkirkon, jossa käytössämme ovat hienoakin hienommat kokoustilat. Lippukuntamme sudenpennut osallistuivat koko Suomen laajuiseen Kaiku-tapahtumaan, jonne oli saapunut joka puolelta Turkua ja kauempaakin sudenpentuja ja seikkailijoita. Yhteensä meitä kaikkia oli siis melkoisesti. Kaiussa vietimme partioliikkeen satavuotisjuhla, olihan kulunut sata vuotta siitä, kun partioliike rantautui Suomeen. Kiertelimme erilaisissa toimintapisteissä, ja nautimme kauniista syyspäivästä. Vaikka päivä oli huikean pitkä ja raskas, jokainen jaksoi olla koko 6 Kupittaan Henrikinpojat Tänä syksynä ohjelmassa oli kaikkea jokamiehen oikeuksista nukketeatteriin. Ensimmäisillä kerroilla kaikki oppivat nopeasti tuntemaan toisensa puuhailujen ja leikkien lomassa. Askartelimme merimerkkejä, kurpitsoja ja merimatoja. Monet sudenpennut oppivat varmasti ainakin jotain uutta, mitä eivät ennen kokouksia osanneet. Jopa suunnistuksen jäl- Lopuksi voidaan ilolla todeta, että sudenpennut myivät todella ahkerasti joulukalentereita. Monet myivät 10 jaetun kalenterin lisäksi vielä useita lisää! Näillä eväillä onkin hyvä jatkaa kevääseen. Sofia Engblom

7 H54 45 tuntia raakaa selviytymistä, viisi venekuntaa, kaksi Sinikotkilta ja kolme KHP:ltä, yksi retkenjohtaja, kahdeksan johtajaa, kaksi muonittaja-ammattilaista ja hyinen alkukevään sää. Näistä kaikista muodostui H54, kaikkien selviytymisretkien tabernaakkeli, sekä malliesimerkki ystävyyden luomisesta yli rajojen. naapurilippukuntien purjeveneitä (tai -laivoja), eikä KHP:n kummallisilta sketseiltäkään vältytty. Sunnuntain ohjelma koostui pääpiirteittäin haikeasta leirin purusta ja raukeasta bussikyydistä takaisin Turun impulsiiviseen kaupunkihälinään. Ennen kuin pojat tajusivatkaan, oli H54 enää muisto kaikkien aikojen onnistuneimmasta retkestä. Olli Eerola, Turun Sinikotkat Ensiapurastilla monelta vartiolta jäi huomaamatta toinen paniikissa ollut potilas, joka vaelteli onnettomuuspaikan ympäristössä. Perjantaina lähti retkikuntamme bussikyyditse kohti Rymättylän Kunstenniemeä. Perille päästyämme oli vuorossa hieman arkipäiväistä kamojen roudausta. Loppuilta kuluikin rattoisasti telttapaikkojen kaivamisessa, erittäin lumisen talven ansiosta saimme kaivaa lunta pois vähintään puoli metriä. Myös myöhäisiltanuotiosta saatiin nauttia perjantain puolella. Illan menu oli nuotioletut ja niiden onnistumisesta sanottakoon sen verran, että aamiainen maistui kaikille varmasti. Lauantai. Aamu koitti ja perinteinen lipunnosto käytiin läpi tarkasti protokollaa noudattaen. Muonittajien ammattimaissella ja varmalla otteella valmistettu puuro mahassa pojat lähtivät intoa uhkuen suorittamaan yhtä retken pääohjelmista, eli grande-suunnistusta. Kunstenniemen vaativassa maastossa oli mitä haastavimmassa kohteissa venekunnanjohtajien valmistelemia rasteja, jotka testasivat venekuntalaisten tärkeimpiä erätaitoja, kuten makkarasopan valmistamista, kahvin keittämistä ja tekolintujen ammuskelua itseviritetyillä ritsoilla. Uuvuttavan koitoksen jälkeen venekuntalaiset saivat syödäkseen ja pääsivät lepäämään. Loppuiltapäivää täytti rennompi ohjelma pulkkailu ja purjolipunryöstö saavuttivat suurimman suosion. Illalla pojat joutuivat harmikseen luopumaan likaisena olon riemusta, sillä Ristniemen valmiiksi lämmitetty sauna kuositti retkeilijät metsän mähjäisyydestä. Illalla oli taas vuorossa iltanuotio saimme ylistää Samaan aikaan Kunstenniemen toisessa päässä retkellä olleet KHP:n sudarit kävivät tutustumassa venekuntalaisten leiriin. Kupittaan Henrikinpojat 7

8 Paim Metsästä löytyneen bussin kuljettajan paikalle hyppäsi Pauli muiden istuessa kyytiin. Pian matka jatkuikin joutuisasti... kävellen. Lippukuntaretki Paim10 järjestettiin nimensä mukaisesti Paimiossa, partiolippukunta Kairankiertäjien Veikkola-kämpällä. Sudenpentuosasto ei lopulta osallistunut retkelle, mutta sentään suurin osa venekuntalaisista oli paikalla. Muonittajat olivat sisarlippu kunnastamme Henrikin Tapulitytöistä. Lähtö kololta sujui saumattomasti ja matkan loppupuolella saimme bussista käsin ihastella paikallisia nähtävyyksiä, kuten Paimion ainoaa valoristeystä sekä Alvar Aallon suunnittelemaa Paimion sairaalaa. Veikkolassa iltaa aloiteltiin teltanpystytyksellä ja polttopuiden kantamisella. Osa puista päätyi myös teltalle, koska erähenkinen osasto oli päättänyt yöpyä yksin, seuranaan kamina, rinkka ja makuupussi. Yö oli kylmä, ja lauantain lipunnostossa nähtiin joukko hyvin le8 Kupittaan Henrikinpojat Retken johto rakenteli aikansa kuluksi portaat entisen kuormalavakasan tilalle. päivällistarvikkeet: trangiat, hampurilaissämpylät, kananmunia ja lauantaimakkaraa. Vuorossa oli siis Heimon grilli porilaisia trangialla. Grillin sulkeuduttua saunottiin ja illalla erähenkinen osasto päätti vapauttaa muonittajat lettujen paistamisesta. Suuren lettuurakkansa jälkeen Erä-Eki vepaluumatkalla johtajat levittäytyi- täytyi taas telttaansa nukkuvät metsään ja poikien tehtävä- maan. nä oli hiippailla huomaamattomasti heidän ohit- Sunnuntaina tietenkin siivottiin seen, koska B-P:n mukaan tämä- kämppä, sauna sekä nuotiokin on tärkeä partiotaito. paikka ja pakattiin teltta. LapVeikkolassa meitä odotti nuotio, sista varoittavat liikennemerkit makkaroita ja muutama vieras. vietiin takaisin varastoon ja tanuotioherkkujen jälkeen piti varat pakattiin peräkärryyn. Lolaskettiin lippu ja päästä kuluttamaan energiaa, jo- puksi ten vuorossa oli metsäinen lipun- lippukuntaretki Paim10 oli näin ryöstö. Kiivaan taiston jälkeen saatettu päätökseen. jokainen haki puuvarastosta halon ja veisti itselleen veneen, jo- Topi Laaksonen ta lähdettiin uittamaan läheiselle lammelle. Veneiden uitto jäi kuitenkin lyhyeksi, koska ilma alkoi muuttua sateiseksi. Mökillä meitä odottivat vänneitä partiolaisia ja yksi jääpuikko. Aurinko paistoi, ja venekuntalaiset lähtivät etsimään Paimion metsiin unohdettua bussia, jota etsiessä yksi jos toinen on kuulemma eksynyt. Matkan varrella tutustuimme hirvitorniin, ja bussi löytyi kuin löytyikin metsän keskeltä.

9 Sanotaan, ettöä parhaimmat taideteokset ovat syntyneet, kun pienestä ajatuksesta on tehty suuri teos. Näin kävi myös partiopoikien syysretken kanssa. Elämään kuuluu hauskoja ja tylsiä asioita. Partiossa meidän yksi tavoitteeme on tehdä kaikesta mahdollisimman innostavaa. Merikarhu-venekunnan oltua ryhmänohjaajakurssilla meille jäi pidettäväksi tutustuminen omaan lippukuntaan. Aluksi suunnittelimme pitävämme kololla illan, jonka aikana piirtelisimme organisaatiokaavioita. Onneksi oivalsimme jotain huippua. selvittämään salaperäisen organisaatioon yhteyshenkilöitä. Retkeläisille näytettiin huonolaatuisia kuvia yhteyshenkilöistä ja arvuuttelu niiden henkillöllisyydestä käynnistyi heti. Saavuttuamme Kaarinan Ristinritareiden Takkulan Kämpälle Nousiaisiin laitoimme leirin pystyyn. Iltanuotiolla paikalle saapui kummallinen Tohtori T, jonka avustuksella siirryimme vuoteen 1959, aikaan jolloin organisaaperjantai-iltana kolon pihalta läh- tio oli vielä heikko. Nuotiomakkati erikoistaksi kyydissään kaikki ran ja -paahtoleipien jälkeen oli AikaPalaa -retken osallistujat. aika siirtyä unten maille. Juoneen päästiin kiinni jo matkalla, kun johtajat paljastivat, et- Aamupuuron jälkeen oli vuorostä retkeläiset oli pestattu sa lähtö päivähaikille, jonka tarkoituksena oli kalastaa tietoa organisaatiosta. Ensimmäinen rasti oli käänteispsykologiaa hyödyntävä ympäristön saastuttamisrasti, jossa vartion tehtävänä oli pohtia mahdollisimman tehokkaita tapoja tuhota ympäristöä. Muilla rastilla veistettiin partion historiaan kuuluva partiosauva, rakennettiin köysisilta ja opeteltiin kutsuvihellyksiä. Lounasrastilla samoajat pääsivät kokeilemaan hernekeiton keittä- Jokainen ikäluokka kokkasi ruokaa omalla tavallaan. Nuorimmat harjoittelivat trangian käyttöä, vähän vanhemmat kokkasivat pakilla ja johtajiston ruoka tehtiin hitsaushanskat kädessä nuotiolla. Kupittaan Henrikinpojat 9

10 huppunsa pakkasimme kamamme kasaan ja palasimme Turkuun. Ainakin allekirjoittaneen mielestäni retki oli mahtava. Juoni innosti ainakin johtajistoa, sekä toivottavasti myös teitä retkeläisiä. Positiivisena puolena voidaan mainita myös, että retki oli osaanottajarikkain pitkään aikaan. Toimintamme on siis yhä suositumpaa! Ensin rakennellaan ja sitten kiipeillään. Pauli Engblom Aamulla huomasimme, että lättytaikinaa oli niin paljon, että saimme lättyjä myös aamiaiseksi. Aamupalan jälkeinen tehtävä oli kerättyjen viestin purku. Tarpojat ja seikkailijat ratkaisivat morseaakkosilla kirjoitettuja salaviestejä ja samoajat kuuntelivat tavausaakkosilla lausuttua äänitettä. Tarkan koodipurun jälkeen selvisi, että organisaatio oli Kupittaan Henrikinpojat ja yhteyshenkilöt sellaisia kohopäitä, joiden yhteystiedot samoajilta pitäisi löytyä. Juonen saavutettua mistä pakilla, kun taas tarpojat ja seikkailijat saivat käyttää modernimpaa trangiaa. Päivän aikana vartioille jaettiin kirjekuoria, joiden luvattiin paljastavan tietoja organisaatiosta. Illalliseksi oli poronkäristystä perunamuusin kera. Tuhdin aterian jälkeen leikimme venäläinen raja -leikkiä ja saunoimme. Iltanuotiolla paistoimme lättyjä. Loppuillasta samoajat pääsivät vielä yösuunnistukselle. Yörastilta löytyivät viimeiset organisaatioon liittyvät vinkit. 10 Kupittaan Henrikinpojat Ensilumi satoi Kaarinan Ristiritarien kämpän ympäristöön perjantaina. Osa lumesta pysyi maassa koko viikonlopun ajan.

11 Kunnon Kilke kilkuttelee Metsässä raikuu. Mikä siellä raikuu? Kilke-leirihän se siellä. Lähes partiolaista ympäri Suomea ja ulkomailta asti saapuivat Evon kansallispuiston alueelle. Itsekin sain kokea finnjamboreen omin aistein. Ennen leiriä täytetyt ilmoittautumislomakkeet ja muut vastaavat en- nustivat, että jotain saattaisi mennä vikaan, mutta nyt leirin jälkeen huomasin ettei asia ollut näin. Leiri itse oli aivan mahtava ja samaa mieltä olivat myös muut lippukuntalaisemme ketkä paikalla olivat. Toimintapisteistä itse parhaimpana pidin vesi-ohjelmapistettä, sillä leirillä oli uimista muuten aika niukasti. Ruoka sen sijaan saa ainakin minulta kiitosta. Turvallisuuskin oli kunnossa... Ehkä liiankin, sillä turvatoimet olivat ainakin siirtymissä huippua hipovat. Omassa savussa meno oli mahtava, kiitos siitä Hetalle, oman savumme johtajalle ja muille savussa asustaneille partioystäville. Kiitokset kaikille ja hyvät jatkot, jos ei tulevaisuudessa tavata. Kirjoittaja oli Kilkkeellä samassa savussa yhdessä Kupittaan Henrikinpoikien kanssa. Heikki Koski, Lätynkääntäjät Kohopäänä Kilkkeellä Omiin pieniin retkiimme tottuneelle Kilke oli todellinen elämys. Kilke tarkoitti massiivista tekemistä valtavan suurella porukalla. Se tarkoitti lukuisia uusia ystäviä ja mahdollisuuksia, joista tavallisilla leireillä ei voisi edes unelmoida. Leiriradion, Metsässä kaikuu Kilke -leirilaulun (ja siitä kehitettyjen muunnelmien), tuhansien eurojen avajaisten ja festivaalityyppisten ilmapatjahyppyjen kaltaisten mahtavien asioiden lisäksi Kilkkeellä oli huikean koon takia suurleireille perinteistä jonotusta, eikä yksittäisellä partiolaisella ollut juurikaan mahdollisuutta suunnitella leiriään. Massan mukana siis menimme. Alaleiri-illassa oli tuhansia osallistujia. Onneksi koon keskellä oli kotoisia paikkoja. Kaakkois-Turun Zembalå-savussa, jossa Kupittaan Henrikinpojat asuivat vallitsi lämmin tunnelma. Savun johtajien keskuudessa vallitsi koko ajan hyvä, joskin hieman kieroutunut, mieliala. Leirin vii- meisenä yönä yllätimme Zembalån johtajat vandalisoimasta omaa leiriporttiamme akkuporakoneen kera. Normaali leiripäivä alkoi aamupalalla, jonka jälkeen aamujumppasimme (tai sitten emme). Aamupäivän ohjelmaskupittaan Henrikinpojat 11

12 sa oli useimmiten ohjelmalaaksoja, jotka liittyivät neljään elementtiin: veteen, tuleen, ilmaan ja maahan. Leirin aikana pääsi kokeilemaan muun muassa mutapainia, hyppyä ilmapatjalle kahdeksan metrin korkeudesta, pelastuslautalle kiipeämistä ja pulloraketin valmistamista. Samoajat saivat myös kokeilla palvelutehtävässä työskentelyä. Ainakin Kupittaan Henrikipojille annettu tehtävä kajakkipisteellä järven rannalla oli helteisenä päivänä mahtava. Lounaaksi palattiin savuun ja syötiin keittiön hyvää ja onnistunutta ruokaa. Iltapäivä oli aamupäivän kaltainen. Päivällisen jälkeen oli yleensä jonkinlaiset avajaiset, iltanuotio tai päättäjäiset, jotka räjäyttivät tajuntaan leirin koon tuhansien huutaessa omia huutojaan ja pyörittäessä huivejaan. Sitten Kilkkeen runsaasta ohjelmasta huolimatta kaikille jäi myös vapaaaikaa. Kilkkeellä opittiin käyttämään monenlaisia työkaluja. syötiin iltapala ja mentiin nukkumaan. Leirille mahtui myös yön yli kestänyt vaellus, josta kaikki kohopäät selviytyivät hienosti. Runsaan ohjelman takia välillä tuntui ettei vapaa-aikaa ollut lainkaan. Mutta kyllähän sitä aina järjestyy... Vuoden 2004 Tarus-suurleirin kastanut sade ei tällä kertaa aiheuttanut vedenpaisumusta. Suomen Partiolaiset oli ehkä varautunut sateeseenkin, sillä kangasmetsä olisi kyennyt imemään suuret määrät vettä. Sade oli itseasiassa leirin pelastus sillä ennätyskuiva kesä uhkasi jo kaikkia tuleen liittyviä ohjelmia. Leirillä tutustui myös uusiin ystäviin ja erityisen mukava oli tavata muiden Kaakkois-Turun lippukuntien partiolaisia. Uskon, että Kilke potkaisee käyntiin monenlaista yhteistyötä. Alkajaisiksi voitte lukea lätkäläisen vartionjohtan Heikin Kunnon Kilke kilkuttelee -jutun. Pauli Engblom 12 Kupittaan Henrikinpojat

13 Matkapurjehdus 2010 Turku-Kööpenhamina -Saaristomereltä Kattegatille 14 päivässä Saapuessamme kimppakyydeillä Heinänokan partiovenesatamaan vähän ennen kuutta, odottivat kaksi henkilöautollista ruokaa jo takakannella. Pakattuamme syömiset laivaan ja laitettuamme kaiken valmiiksi pitkää reissuamme varten, lähdimme innokkaina (ja yhtä laiturilta tippunutta kännykkää köyhempinä) kohti Itämerta. Sää oli hyvä kello kahdeksaan asti, jolloin tuuli koveni ja alkoi ripotella. Ajankuluksi oli järjestetty lepuuttajanpelastusharjoitus. Purjevalikoimaksi valikoitui jibi, isopurje sekä mesaani, jotka valmisteltiin nostoa varten. Ajelimme vastatuuleen koneilla noin kuutta solmua (1 kn = 1,852 km/h), jolla hävisimme selvästi meidät ohittaneelle M/S Silja Europalle. Seuraavana päivänä purjehdimme puoleenpäivään asti purjeilla kokoonpanolla genoa, isopurje, mesaani ja osittain myös staystail. Mainingit olivat sen verran suuret, että miltei koko miehistö oli (minut mukaan lukien) joko merisairaana, tai kykenemätön olemaan kannen alla keinumisen vuoksi. Ongelmia oli myös styyrpuurinpuoleisen ilmastointiventtiilin kanssa siitä vuosi ylä- ja alapunkan peränpuoleisen pään päälle vettä yöllä aalloissa, jotka löivät yli kannen. Illalla ajelimme koneilla noin seitsemää solmua. Astiat ja kaapit paukkuen suuntasimme kohti Gotlantia. Kello ran- Ville Sahlström Vasen vahti ajaa kohti Visbytä tyynellä Itämerellä. lusveneessä, suihku (5 kr per tauduimme Visbyyn, ruotsalais- 2.5 min) ja illalla mölkkypeli. ten lomasaarelle Gotlantiin. Sää oli lämmin ja aurinkoinen Samaa satamaa asutti kauem- miltei koko ajan. Lähdimme tälpana vain kaksi Destination Got- lä kertaa mystisesti kadonnutta land -pikaristeilijää, kameraa köyhempinä ja monia Gotland-luokan sukellusvene ja kokemuksia rikkaampana. muutama pienempi vene, joten kerrankin saimme kunnolla lää- Karlskrona niä ympärillemme. Ajaessamme Visbystä KarlskroVisby on kaunis kaupunki, jossa naan tunnin ruorivuoroissa, pykapeita kujia reunustavat van- sytteli nopeus 5-6 solmun hat puu- ja kivitalot. Vanhaa kau- tuntumassa, mutta nousi paipunkia ympäröi lisäksi paikoin koin jopa kahdeksaan solmuun. rapistunut ikivanha muuri. Kau- Öölannin siintäessä horisontispunkikierroksen aikana kävim- sa, kalastavien lokkien ja muime paitsi linnassa, myös den lintujen saattamana kiersimme kaupungin kattavas- saavuimme Karlskronaan kahti. Visbyssä käynti oli täysin on- den maissa. Ohjelmaan kuului nistunut, jos ei oteta lukuun mm. uimahallissa käynti, sen melko huonokuntoisia vessoja. laadukkaat saunat (lämmitetty Ohjelmaan kuului kaupungin it- huone, jossa kiuas ilman kiviä), sensä lisäksi myös käynti sukel- hyppytorni, merimuseo (josta Kupittaan Henrikinpojat 13

14 Ville Sahlström Koko miehistö matkalla Kööpenhaminan kuuluisaan Tivoliin. päällystö. Vuorovesi tosin rautarttui mukaan Crew- lippikset) nioitti päällystön linnakkeen. Me ja kaupassa käynti (mistä miltei venekuntalaiset olimme tämän jokainen venekuntalainen toi estäneet noudattamalla poltemukanaan laivalle kasan kark- tun maan taktiikkaa: mitään ei kia sekä six-packin kokista). Läh- jätetä jäljessä tuleville, tässä tadettyämme Karlskronasta pauksessa vedelle. mukavan, joskin melko hiljaisen Mainittakoon vielä, että kivisen tuulen saattamana, purjehdim- aallonmurtajan päältä löysimme me 3-4 solmua kohti Rönneä. sinne paiskautuneita kampeloiyöllä täysikuu valaisi kauniisti ta ja niiden ruotoja. matkaamme halki vilkkaan, mut- Aamulla lähtiessämme kohti ta sysimustan meren. Sassnitzia, järjestettiin tyynen, 20-asteisen veden ja konetuk- Rönneen saapuminen ja lähtö sen takia veneen perässä hinausta ja puosuntuolissa keikkumista niille, jotka halusivat (eli miltei jokainen kävi kastamassa jalkansa Itämereemme). Ison puomi vietiin paapuurin puolelle 90 asteen kulmaan ja puosuntuoliin (kangastuoli, jonka saa hinattua mastoon) sai mennä istumaan, kun sitä vedettiin ylös ja alas. Saavuimme Sassnitziin, veneilijän paratiisiin, jossa haisee alinomaa kala, satamapäällikkö tulee saksaa sönköttäen karhuamaan maksua ja sataman saniteettitiloina toimii parin kilometrin päässä olevan kahvilan vessa. Uusista kokemuksista sen verran, että allekirjoittanut ja Eeli paistoivat lettuja jälkiruoaksi uusia makuja kokeillen, kun lettupannulle lorahti vahingossa oliiviöljyä Entisen Itä-Saksan kaupunki on yhä osittain melko karu, joskin sitä on hiukan remontoitu. Kaupunkikierroksella näimme runsaasti matkamuistokaupustelijoita, ja lopuksi myös H.M.S Otuksen, saksalaisen sukellusveneen. Kauppa- ja kau- Saapumista edeltävä keskiviikon ja torstain välinen yö oli kylmä. Vasen vahti saapui tupaten täyteen satamaan viiden-kuuden maissa aamulla. Kävellessämme kaupungilla mukaan tarttui vielä lisää karkkia ja pelikortit. Illemmalla, juhlaliputuksen jälkeen, söimme maukkaan juhannusgrilliaterian rannalla. Ruoan jälkeen vuorossa oli perinteiden mukainen mölkkyturnaus. Seuraavana päivänä päällystö kisasi venekuntalaisia vastaan hiekkalinnanrakennuskilpailussa, jonka voittajaksi selviytyi Mahtava juhannusateria Rönnen rantanurmikolla. 14 Kupittaan Henrikinpojat Ville Sahlström

15 Ville Sahlström Ville Sahlström Purjehdusta parhaimmillaan, tuulta ja aurinkoa. Sassnitzin "kaunis" ja palveluiltaan "runsas" satama. punkireissun jälkeen lähdimme keskipäivän jälkeen todella aurinkoisessa säässä kohti Kööpenhaminaa purjekokoonpanolla genaakkeri ja mesaani kiitäen päätä huimaavaa 1-3 solmun vauhtia. 100 merimailin taikka 20 h päästä olisimme Kööpenhaminassa. Illalla kansiurheiluun kuului fendarihinausta, jossa tavoitteena on pysyä hinattavan lepuuttajan päällä mahdollisimman pitkään. seburgereita (kts. Savua! -palsta) sekä suklaakakkua. Seuraavana aamuna siivosimme joka sentin veneestämme valmiiksi seuraavaa miehistöä varten. Ne, jotka lähtivät lippukunnan järjestämällä lennolla takaisin Turkuun, lähtivät aikaisemmin aamulla, kun taas ne, jotka jäivät TSR:ään tai matkustivat omalla kyydillä kotiin, jättivät kahden viikon ajan kotinsa olleen Henrikan ennen keskipäivää. Itse viihdyin purjehduksella todella hyvin ja lähtisin kyllä uudelleenkin. wc- tilat ja niiden huono kunto ja bunkkerimainen ulkonäkö. Seuraavana päivänä kävimme Tivolissa, kuuluisassa puutarhamaisessa huvipuistossa keskellä kuuluisaa polkupyöräkaupunkia. Kaikkien innolla odottama tivolireissu sujui kaikin puolin rauhassa noin viidenkymmenen metrin korkeudessa Erik Haapa pyörivää ketjukarusellia myöten. Läksiäisiltapalaksi saimme chee- Ville Sahlström Kööpenhamina Saavuimme määränpäähän noin aamuneljän maissa. Satama- allas, johon kiinnityimme, oli aivan täysi muutamaa tyhjää paikkaa lukuunottamatta. Rantauduimme itse asiassa vain noin 100 metrin päähän paikasta, jossa 'Pieni merenneito' olisi tavallisesti istunut kivellään, mutta nyt se sattui olemaan Shanghain maailmannäyttelyssä. Korvaamassa oli erään kiinalaisen opiskelijan tekemä live-kuvaa näyttelystä esittävä näyttö. Vaikka satama itse oli Hiekkalinnanrakennuskilpailu, miehistö rakennuspuuhissa. mukava, mainittakoon suihku- ja Kupittaan Henrikinpojat 15

16 The Tall Ships' Races 2010 North Sea Partiopoikaosaston matkapurjehduksen jälkeen Henrikan matka jatkui. Sauva paljastaa, mitä mahtui 30 päivän matkalle Kööpenhaminasta Belgian kautta Kööpenhaminaan. Kirjoitus perustuu Sauvan sähköisen veljesjulkaisun, verkkosauvan artikkeleihin TSR:n ajalta Pienen merenneidon kau- ja Kööpenhaminan välisen sillan nukkumaan. hävittyä alkoi hämärtää ja vapungista isolle merelle SAS:n kone nousi Turun lentoasemalta 2. heinäkuuta ottaen suunnakseen Kööpenhaminan. Mukana oli pääosa Tall Ships' Racesia edeltäneen siirtopurjehduksen miehistöstä. Loput neljä olivat osallistuneet matkapurjehdukselle ja odottivat Henrikalla. Ennen lähtöä kävelimme katsomaan Pientä merenneitoa suoratoistavaa näyttötaulua, jonka jälkeen lähdimme matkaan nopeasti. Jo illalla Kööpenhaminan tuulivoimalat ja Juutinrauman silta olivat kadonneet näkyvistä. Miehistössä oli samoajia, vaeltajia ja aikuisia. Kipparina toimi Antti Hyssälä ja förstinä Ville Sahlström. paavahti meni nukkumaan. Yön kuluessa tuuli välillä tyyntyi, mutta lyhyttä aamuyön konetusta lukuun ottamatta pystyimme purjehtimaan genaakkeri-purjeen kuljettaessa meitä sivumyötäiseen tuuleen. Puolilta päivin laskimme purjeet tuulen tyynnyttyä täysin. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta jä lämmitti ilman kolmenkymmenen asteen yläpuolelle. Lämpöhalvauksien välttämiseksi söimme jäätelöä ja kävimme uimassa. Illalla tuuli virisi ja nostimme purjeet. Saksan rannikon siintäessä vauhti ylsi jo kahdeksaan solmuun. Rantauduimme laituriin aivan Kielin kanavan sultuuli puhalsi meille yhdeksän kuporttien viereen. Pienen iltakäjälkeen menimme solmun matkavauhdin. Malmön velyn 16 Kupittaan Henrikinpojat Ensimmäisen illan navakka tuuli ja purjeiden huolellinen trimmaaminen saivat veneen kulkemaan mukavasti kohti Kieliä.

17 Kielin kanavaan ajettiin sisään aamuhämärissä. Maalaismaisemaa ja öljynporaustorneja Nukuttuamme yön Kielissä matkasimme kanavan läpi isojen rahtilaivojen ajaessa vieressä. Korkeiden siltojen ja maalaismaiseman jälkeen pysähdyimme kanavan toiseen päähän ja aluksen päällikkö piti lyhyen puheen. Sulkuporttien toisella puolella joen samea vesi kirkastui Pohjanmeren kirkkaaksi vedeksi ja näimme paljon kalastusaluksia ja ensimmäiset öljynporaustornit. Samaan aikaan huomasimme, ettei meillä ole Alankomaiden ystävyyslippua, joten askartelimme sellaisen. Vesi pärskyi kannelle ja haihtuessaan jätti paksun suolakerroksen. Tankkivesi oli lämmennyt juomakelvottomaksi ja käytimme varavettä. Väylä, jolla ajoimme oli yllättävän kapea, sillä laivoille varatun alueen, kalastusalusten, öljynporaustornien ja rannan väliin ei jäänyt turhaa tilaa. Tuuli kääntyi, ja pystyimme nostamaan purjeet. Vauhti kasvoi runsaaseen kahdeksaan solmuun. Saavuimme Ijmudenin satamaan Alankomaihin viideltä aamulla. Pyöräilijöitä ja jalkapallohuumaa Aamulla siivosimme ja lähdimme tutustumaan Amsterdamiin. Bussimatkalla näimme maalle tyypillisiä kanavia. Erään ylle avattu nostosilta seisautti liikenteen 5 minuutiksi. Parvekkeille ripustetut Alankomaiden liput yhdessä oranssien lippunauhojen kanssa kertoivat meille maan yhä olevan mukana jalkapallon mm-kisoissa. Kävelimme kohti Amsterdamin keskustaa ja söimme lounaan indonesialaisessa ravintolassa. Jalkapallo näkyi myös kaupungin asukkaissa. Vähintään joka toinen oli pukeutunut oranssiin paitaan ja loputkin huiviin. Syötyämme tutustuimme Van Gogh -museoon. Maa on pyöräilijän unelma, mutta pyöräilijät taas jalankulkevan turistin painajainen. Pyörillä on ilmeisesti etuajo-oikeus punaisissa valoissa, kävelyteillä ja kaikkialla muuallakin. Jätimme kaupungin joutuisalla vauhdilla, sillä alkava jalkapallopeli kirvoitti bussikuskin kaasujalkaa ja matka takaisin oli viidenneksen menomatkaa nopeampi. Ijmuidenissa osa jäi veneelle ja osa meni katsomaan jalkapalloa. Veneellekin jääneet kuulivat ottelun lopputuloksen vuvuzelojen ja sumutorvien yhteisestä soitosta, kun peli päättyi. Ottelun jälkeen menimme nukkumaan. Aamulla 7. heinäkuuta ohjelmassa oli venetöitä, joita riitti pitkään. Uimme Pohjanmeressä ja valmistauduimme lähtöön. Alkumatkasta purjehdimme vilkkaiden satamien, kuten Rotterdamin, edustalla, joten tähystäjä ja navigoija saivat tehdä työnsä huolella. Seuraavana iltapäivänä tuuli tyyntyi täysin. Meri oli niin tyyni, että pystyimme uimaan siinä. Suojauduimme kuumuudelta jälleen hyväksi havaitulla keinolla: jäätelöllä. Pääsimme illalla 8. heinäkuuta Schelde-joelle, jonka rannalla Antwerpen sijaitsee. Nukuimme yön Alankomaiden puolella olevassa Teurneuzenissa. Aamulla jatkoimme jokea ylöspäin vuoroveden aiheuttaman myötävirran saattelemana. Joelta näkyi valtava meripeninkulmien pituinen satama, ydinvoimaloita ja teollisuusaluetta. Miksi tätäkin kutsuisi? Kupittaan Henrikinpojat 17

18 YLLÄ: Erikoisen näköinen museo paljastui 2011-museoksi, joka avataan ensi vuonna. VASEMMALLA: Vuorovesi näkyi satamissa selkeästi. Heitetyn käden kaupunki Tall Ships' Races (TSR) on kansainvälinen nuorisotapahtuma, joka opettaa yhdessä toimimista ja purjelaivaperinnettä. Vaikka Henrika ainoana suomalaisaluksena oli eksoottinen vieras, ei se vetänyt vertoja omanilaiselle tai indonesialaiselle alukselle. Ystävyyttä yli rajojen rakennettiin muun muassa englantilaiseen meripartiolaisvenekunnanjohtajaan, joka oli innoissaan suomalaisesta partioaluksesta. Vastaavaa alusta ei taida yksittäisellä brittilippukunnalla olla. Osallistuimme Antperwenin kaupungin järjestämälle kierokselle. Ammattitaitoinen oppaamme oli entinen meripartiolainen. Aluksi kävimme Antwerpenin kaupungintalolla, mutta jouduimme pian lähtemään, koska meillä ei 18 Kupittaan Henrikinpojat ollut varausta. Kaupungin talon edustalla on legendasta kertova patsas. Tarinan mukaan urhea sankari tappoi jättiläisen ja heitti sen käden Schelde-jokeen. Kaupunki on ottanut käden tunnuksekseen. Jopa kaupungin nimi tulee kansanetymologian mukaan flaamin kielen sanoista hand (käsi) ja werpen (heittää). Antwerpenissa myydään jopa käden muotoisia suklaakonvehteja. Ikivanhan Tuomiokirkon upean tornin alla oli lukuisia Peter Paul Rubensin maailmankuuluja maalauksia. Keskiaikaisen asuinalueen ahtailla kujilla saimme hetkellisen suojan auringon polttavalta paahteelta. Näimme vielä Schelben alittavan tunnelin, jonka jälkeen söimme lounaan veneellä. Keski-eurooppalaista kakulttuuria ruo- Me suomalaiset pidämme usein esimerkiksi Belgiaa kulinarismin kehtona. Tämä on varmasti osittain totta, mutta kyllä maasta valmisruokasupermarkettejakin löytyy. Yhteysupseerimme veivät kolme miehistön jäsentä Lidliä muistuttavaan Aldiin, josta meidän oli hyvin vaikea löytää ruokaa. Kaikki elintarvikkeet olivat hyvin pitkälle jalostettuja. Tomaatit oli vakuumipakattu ja jauhoissa oli leipätaikinan ainekset valmiina. Cheddar-juustoa säilytettiin lämpimässä ja nakit oli pakattu niin, että ne säilyvät kaksi vuotta! Edes Sauvan toimitus ei uskaltautunut kokeilemaan kaikkia herkkuja. Aldista pääsimme enemmän suomalaisen maun mukaiseen myymälään, josta löytyi lopulta kaikki tarvittava. Puuroa ostaes-

19 Kevyen tuulen vuoksi alukset pysyivät lähdön jälkeen pitkään tiiviinä ryhmänä. samme kyselimme ihmisiltä hiutaleista leipäpussin pinnalla olevien hiutaleiden avulla laihoin tuloksin. Eräs mies johdatti meidät pähkinähyllylle. Hän ei ilmeisesti havainnut eroa pähkinän ja kaurahiutaleen välillä. Perinteisten TSR-tapahtumia ovat kapteenien illallinen, miehistöparaati, miehistöjuhlat ja kapteenien kokous, jossa Sail Training Internationalin johtava alustarkastaja George Mills luovutti tunnustuspalkinnon Henrikalle jatkuvasta ja tuloksellisesta turvallisuustyöstä. Viimeisenä iltana pakkasimme tavaroitamme, tutkimme sääennusteita ja ihailimme ilotulitusta. Balttilais-suomalaista vesisotaa Lähtöpäivänä 13. heinäkuuta heräsimme aamupalalle kello odottaen tilattua ruokatoimitusta. Aamupalan jälkeen laitoimme aluksen merikelpoiseksi. Purjepussit kerättiin pois ja keulapurje asetet- pääsimme sulkuun kahdeksi tunniksi yhdessä Matka ei alkanut joutuisasti, sil- 19 muun aluksen kanssa. lä jouduimme odottamaan nostosiltaa. Sen ohitettuamme Viimein sulku aukesi ja pääsimpääsimme sopivaan tunnel- me Scheldelle. Ajellessamme jomaan, kun latvialaisalus Spaniel kea alas väistelimme liikennettä aloitti vesi-ilmapallohyökkäyk- ja hyökkäsimme vesi-ilmapalloilsen. Sodan taustat ovat viime la ensin liettualaisen Lietuvan vuoden Tall Ships Racesissa, jol- kimppuun ja sitten otimme reloin Spaniel oli yllättänyt Henri- vanssiottelun Spanielia vaskan. Tällä kertaa molemmat taan. olivat kuitenkin valmistautuneita, joten pian vesi-ilmapallot len- Kovempaa keliä telivät alusten välillä. Yövahti nosti purjeet ja pääsimensimmäisestä taistelusta Henri- me aamupäivän kuluessa kermuun muassa ka selviytyi selkeänä voittajana. taamaan isopurjeen reivaamista. IltapäiVirkistävän vesisodan jälkeen Vene kulki loistavasti koko kisan ajan. Aallokko oli kerrankin veneelle sopivaa. tiin paikoilleen. Kupittaan Henrikinpojat 19

20 VASEMMALLA: Aallot Pohjanmerellä olivat melko kookkaita Itämeren laineisiin tottuneelle. OIKEALLA: Oksentamisen ja aaltojen lomassa on hyvä syödä tukevasti. etäisyydellä toisistaan kohti au- tuuli koveni ja vaihdoimme purvällä siirryimme Henrikalla pur- ringonlaskua. Keli oli meidän jetta pienempään. Ruuan valjehduskilpailuissa käytettävään kannaltamme hyvä ja genaakke- mistaminen ja nukkuminen UTC-aikaan. Tuuli tyyntyi täysin. ri-purjeen voimin ohitimme mo- kävivät vaikeiksi. Ensimmäiset Meduusa ui aluksen ohi ja jatkoi nia. merisairauden oireet ilmestyimatkaansa tyytyväisenä. Lähtöä Illalla näköpiirin ilmestyi ukkos- vät. siirrettiin useaan otteeseen. Kil- rintama. Purjepinta-alan pienenpailun johto tiesi mitä teki, sillä tämiselle tulikin näin ollen kiire. Torstai 15. heinäkuuta tuuli virisi, ja lähdöstä tuli yksi Taivas löi tulta yläpuolellamme, Aamulla tuuli oli 20 m/s ja aalkaikkien aikojen hienoimmista. mutta tuuli ei noussut pelätyksi lonkorkeus noin 5 metriä. HenriKaikki alukset purjehtivat näkö- myrskyksi. Aallokko kasvoi ja ka kulki mukavaa kymmenen Vesi lentää ja vene kulkee. Voisiko tunnelma tästä enää parantua? 20 Kupittaan Henrikinpojat

21 VASEMMALLA: Kaikenlaista yllättävää voi sattua ja tapahtua. "Onneksi hätä keinot keksii", niin kuin vanha sanonta kertoo. OIKEALLA: Pitkän merellä olon jälkeen maissa oleminen tuntui välillä oudolta. Osa miehistöstä oireili maihin palaamisen vuoksi oudosti. Heillä tuntui olevan pakonomainen tarve kastella jalkansa juostessaa aaltoja karkuun rannalla. solmun keskinopeutta ja surffissa jopa viittätoista solmua. Purjeista ylhäällä olivat isopurje kakkosreivillä ja stay sail. On todella mielenkiintoista surffata 18-metrisellä teräsveneellä, vaikka se vaatiikin ruorimieheltä aikamoista pyörittämistä. Isomaston juurella työskenneltäessä ei voinut puhua, sillä ääni ei kantanut edes metrin päähän toiselle puolelle. Nukkumisen yrittäminen aiheutti mustelmia hetkellisen painottomuuden heitellessä patjalta kattoon ja takaisin. Henrika osoittautui todella päteväksi kovemmassakin kelissä. Väsymyksen alkaessa pikkuhiljaa painamaan osa manöövereistä venyi ja tuntui tavallista hankalammilta. Perjantai 16. heinäkuuta Yöllä vahtiajoa sovellettiin riittävien yöunien takaamiseksi. Aamulla sivumyötäinen tuuli ja kohtalainen maininki vaativat ruorimieheltä keskittymistä. Päivällä tuuli rauhoittui ja maininki laski matalimmilleen sitten kilpailun lähtöpäivän tyyneyden. Söimme hyvän lounaan. Iltapäivällä nostimme genaakkerin ja saimmekin lisää vauhtia. Illalla alus kärsi epäonnisten tapahtumien sarjan. Genaakkeri kietoutui keulastaagin ympärille ja sen alaosa jouduttiin leikkaamaan irti palasina. Jotta tilanne ei olisi ollut liian helppo irtosi mesaanin taljasta sakkeli, ja myöhemmin isopurjeen kikitalja repeytyi irti. Kovalla työllä isolle rakennettiin väliaikainen kikitalja ja stay sail nostettiin babystaagiin, koska emme voineet kietoutuneen genaakerin takia käyttää keulapurjetta. Lauantai 17.heinäkuuta Aamuyöllä kuljimme kevennetyn vahdin voimin pienellä purjepinta-alalla hitaasti, mutta varmasti kohti maalia. Yöllä hereillä olleita piristivät pyöriäiset tai delfiinit, jotka kulkivat noin viiden minuutin ajan aluksen rinnalla, sukeltelivat sen ali ja hyppivät vierellä. Päivällä aloitimme kevyen kelin mahdollistamana siivouksen ja saimme laskettua genaakkerin rippeet förstaagista. Sen jälkeen nostimme genoa-purjeen ja purjehtimisesta tuli huomattavasti nopeampaa. Kevyt tuuli kiusasi muitakin aluksia, sillä vhf-radiossa Tall Ships Races -alusten miehistöt kävivät kauppaa lisäbofooreista Aalborgin miehistöparaatin ainoa siniristilippu liehui Henrikan miehistön kantamana Kupittaan Henrikinpojat 21

22 vaihtui kokonaisuudessaan 1. elokuuta, kun lippukunnan vantsr-tapahtumiin. hempi johtajisto saapui Henrikalle purjehtiakseen takaisin Henrika jätti Aalborgin 24. heinäturkuun. kuta ja palasi Kööpenhaminaan 30.heinäkuuta. Matkalla tutuspauli Engblom tuttiin esimerkiksi Anholtin luonnonkauniiseen saareen ja Stribin, Middelfartin ja Marstalin kaupunkeihin. Martstalin ja Kööpenhaminan välillä matkaan toi pientä jännitystä kahden sillan alitus joista matalimman alituskorkeus oli 25,5 metriä, Henrikan isomastohan on 24 metriä korkea. Vielä viimeiseen hetkeen asti ennen siltaa näytti, että masto osuisi siltaan, mutta merikarttojen tiedot olivat oikeassa ja masto mahtui juuri sopivasti sillan alta. Miehistö Aamiainen Omanin laivaston aluksella oli eksoottinenkokemus. eli voimakkaammasta tuulesta. Taisivatpa jotkut alukset järjestää tietokilpailunkin. Illalla tuuli voimistui ja maalilinja lähestyi vauhdilla. Sunnuntai 18.heinäkuta Maalilinja ylitettiin monivaiheisen kilpailun jälkeen UTC. Luovimme Skagenin satamaan, jonne jäimme maanantaiaamun asti. Matka jatkui hiljalleen kohti Aalborgia ja siitä eteenpäin. Kohti kotia Kilpailun jälkeen lepäsimme Skagenissa, Tanskan pohjoiskärjessä syöden tanskalaistyyppisen lounaan ja tutustuen kaupungille tyypillisiin keltaisiin huviloihin ja valkeaan hiekkarantaan. Skagenista purjehdimme Halsiin, jossa nukuttuamme siirryimme Limfjorden-salmea Aalborgiin Tall Ships' Racesiin. Hyvän yhteysupseerin avustuksella huolsimme venettä, kävimme saunassa (katso Sauva-palsta s. 38), tutustuimme kaupunkiin ja osallistuimme 22 Kupittaan Henrikinpojat Henrika Aalborgissa lähes alueen parhaalla paikalla miehstön kannalta.

23 Miltä tuntui olla Henrikalla 44 vuorokautta? Valtteri Koistinen, Samuli Sahlström ja Ville Sahlström olivat Henrikalla tänä kesänä Turusta Kööpenhaminaan, Kööpenhaminasta Antwerpeniin ja takaisin Kööpenhaminaan. Sauva haastatteli koko matkan ajan förstinä ollutta Ville Sahlströmiä. Kokemus oli mielenkiin- toinen. Sahlström kertoo, ettei tuo 44 päivää tuntunut niin pitkältä miltä se kuulostaa. Asiaa auttoi se, että myös Valtteri ja Samuli olivat mukana yhtä kauan ja satamat vaihtuivat tiheään estäen kyllästymisen. Itse ainakin viihdyin hyvin, Sahlström päättää. OIKEALLA YLLÄ: Ville Henrikan ruorissa kisan aikana. OIKEALLA: Samuli nauttimassa uuden pakastimen mahdollistamasta ylellisyydestä, eli jäätelöstä keskellä merta. VASEMMALLA: Villapaita ja pipo ovat välttämättömät varusteet helteellä. Lue s/y Henrikan menneistä ja tulevista seikkailuista KHP:n verkkolehdestä Vastaantulleita Maailman merillä tulee vastaan jos jonkinlaista venettä ja laivaa. Tässä poimintoja kesän erikoisuuksista. Kupittaan Henrikinpojat 23

24 Archipelago race 2010: Kolmas kerta toden sanoo Kolmatta kertaa järjestetty partiolaisten yöpurjehduskilpailu Archipelago Race kisattiin tänä vuonna poikkeuksellisen hyvissä olosuhteissa. Edellisiltä vuosilta tuttu keskiyön tyyni hetki ei tällä kertaa häirinnyt kilpailua, minkä ansiosta veneet pysyivät yhtenäisempänä ryhmänä koko kilpailun ajan. Kilpailuun lähdettiin illan hämärtyessä Airiston yllä. Perjantaina 24.9 oli Heinänokan partiovenesatamassa melkoinen vilinä, kun Archipelago Racen kipparikokous pidettiin laiturilla. Kaikki veneet (ja se yksi laiva) olivat yhä laiturissa ja sataman edustalla odotteli vielä muutamia veneitä. Tänä vuonna kilpailuun osallistuvien veneiden määrä oli huomattavasti suurempi kuin aiempina vuosina. Kipparikokouksen päätyttyä ja kilpailun tämänvuotisen reitin selvittyä pääsi s/y Henrikan paljon muita nuorempi miehistö viimein matkaan. Kilpailun lähtöviivalla oli paitsi runsaasti veneitä myös runsaasti tuulta. Ensimmäisen vahdin aikana, pian lähdön jälkeen, pääsi Henrikan miehistö nauttimaan riittävän tuulen tuomista herkuista, ja ensimmäistä kertaa kilpailun historian aikana s/y Henrika onnistui ohittamaan toisen kilpai24 Kupittaan Henrikinpojat lussa mukana olevan veneen. Navakan tuulen ansiosta koko laivue pysyi melko yhtenäisenä, minkä vuoksi väistämissääntöjä jouduttiin muistelemaan useaan otteeseen ennen kuin veneet saavuttivat Korppoon ja Nauvon väliseen Storströmmeniin, jossa paremmin luovilla pärjäävät ve- neet katosivat Henrikan näköpiiristä. Aamuyöllä Storströmmenin jäätyä taakse alkoi tiukka takaaajo. Muut veneet yhtä lukuun ottamatta olivat ohittaneet Hernikan, mutta useat olivat yhä näköpiirissä. Viimeinenkin vene ohitti nuoren ja pienikokoisen miehistön omanneen Henrikan tuulen suunnan vaihtumisen vuoksi suoritetun purjeidenvaihdon aikana Aamun valjetessa alkoi myös tuuli voimistua hieman yöllisestä ja sitä alkoi jo olla riittävästi myös Henrikan kokoiselle alukselle. Jäänmurtajaväylällä Henrika alkoikin taas saavuttaa muita veneitä ja jo muutaman tunnin kuluttua oli s/y Meritähti jäänyt taakse. Väylän kääntyes- Aamuyöllä kaikkien oli helppo hymyillä, kun välimatka edellä purjehtineeseen s/y Meritähteen hupeni vauhdilla.

25 Ohitustilanne venyi puolen tunnin mittaiseksi, kun molemmat veneet olivat yhtä nopeita. Väylän käännyttyä oli veneiden väliset kahvikutsut lopetettava, kun s/y Hemmingway pääsi karkuun. suunta muuttui taas ja maskulaiset pääsivät lopullisesti karkuun. S/y Meritähden Henrika onnistui pitämään takanaan maaliin asti, eikä siis ensimmäistä kertaa kilpailun historiassa tullut maaliin useita tunteja muiden jälkeen. Tänä vuonna kilpailun voitti pienin osallistunut vene, Lausteen Lätynkääntäjien s/y Sandy. Sandylle kilpailu oli erityisen mielenkiintoinen, sillä se ei voittanut ainoastaan kilpailua tasoitetussa ajassa vaan voitti myös selkeästi toisen kilpailussa mukana olleen Finn Flyer 31:n, Purjeiden käsittelyssä harjoitus s/y Tuulin. Henrika sijoittui tasoitekee mestarin. Vuodet vierivät ja on sä kohti pohjoista oli myös mas- aika vieritkulaisten Hemmingway jäänyt tää myös taakse, mutta ei pysyvästi. Pian vastuuta väylän kääntyessä uudelleen ja nuoremtuulen muuttuessa vastaisem- mille. Aku maksi sai Hemmingway Henri- harjoittelekan kiinni. Veneet olivat massa nasilloisissa olosuhteissa niin tasa- vigointivas väkiset, että alukset ajoivat yli tuun puoli tuntia kyljikkäin alle viiden kantamismetrin päässä toisistaan, koska ta. kumpikaan ei suostunut päästämään toista ohi. Lopulta väylän tetussa ajassa selkeästi viimeiseksi. Tämän vuoden kilpailu kuitenkin osoitti, että Henrikalla voi olla hyvät mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa, jos tuulta vain riittää. Toisiksi viimeisenä maalissa oli loistava suoritus todennäköisesti koko kilpailun historian nuorimmalle miehistölle. Akseli Silfver Kupittaan Henrikinpojat 25

26 Purjehdusruokaa Purjehduksilla, ja varsinkin pitkillä sellaisilla, korostuu hyvän ja ravitsevan ruuan merkitys. Kun maha on täynnä, jaksaa paremmin ja mieliala pysyy korkealla. S/y Henrikalla tähän seikkaan on kiinnitetty aina suurta huomiota eikä kukaan ole koskaan noussut ruokapöydästä maha kurnien. Hyvän ruuan voi valmistaa kohtalaisen helposti eikä siihen välttämättä edes kulu paljon aikaa kun käytössä on paljon auttavia käsiä esimerkiksi kuorimassa perunoita ja pilkkomassa sipuleita. Eli ryhmätyöllä homma toimii, vaikkakin on syytä muistaa vanha sanonta mitä useampi kokki. Vaikkakin tässä nyt esitellään parikin purjehduksilta tuttua reseptiä, on syytä muistaa että mitä ruuanlaittoon tulee, me Kupittaan Henrikinpojissa olemme vahvasti kaavoihin kangistumista vastaan ja S/y Henrikan iloinen keittiö onkin aina ollut paikka, jossa nuoret isänmaan toivomme ovat saaneet käyttää ruuanlaitossa omaa mielikuvitustaan (ainakin tiettyyn pisteeseen saakka). Ja kyllä lopputulos on yleensä täyttänyt kaikkien asettamat kriteerit. Tämä tapa myös kannustaa kaikkia löytämään itsestään sen gourmet-kokin, joka meissä kaikissa epäilemättä asuu. Pasta Carbonara (n. 10:lle) Raaka-aineet:- palvikinkkua n. 1,2 kg - sipuli (kaksi isoa tai kolme pientä) - valkosipulia (muutama kynsi maun mukaan) - 2 punaista paprikaa - paketti Aura-juustoa - n. 6 dl kermaa - tagliatelle-pastaa keitto-ohjeen mukaan - suolaa ja rouhittua mustapippuria (hyvä kokki ei muuta tarvitse ) Kuumenna pannulla tilkka oliiviöljyä, lisää pilkottu sipuli ja purista joukkoon valkosipulin kynnet. Lisää hyppysellinen suolaa ja reilusti rouhittua mustapippuria (maustaminen tässä kohtaa antaa valmiille kastikkeelle tasaisemman maun). Kun sipulit on kuullotettu, lisää suikaleiksi leikattu palvikinkku ja pieneksi kuutioitu paprika. Paista niin kauan että kinkun siivut alkavat saada väriä ja paprikan palaset pehmetä. Varo polttamasta sipuleita, mutta anna niiden silti saada reilusti väriä koska silloin ne osaltaan suurustavat valmiin kastikkeen. Lisää tässä kohtaa pasta kiehuvaan keitinveteen. Jos paistinpannussasi on korkeat reunat, voit jatkaa sillä. Muussa tapauksessa kaada pannun sisältö vaikka kattilaan. Lisää sekaan pari lasia vettä ja ala murentaa sormilla Aura-juustoa joukkoon. Sekoita. Kun Aura-juusto on sulanut, lisää kerma. Keitä tarvittaessa kasaan. Maista ja mausta jotta kastike saa viimeisen silauksen. Kun pasta on al dente, valuta kattilasta vedet ja lorauta pastan päälle tilkka oliiviöljyä. Valmista tarjottavaksi. Ripottele valmiiden annosten päälle esim. juustoraastetta. Olli Lingren 26 Kupittaan Henrikinpojat

Mesikämmen 2/2006 2/2006

Mesikämmen 2/2006 2/2006 Mesikämmen 2/2006 2/2006 Partiolippukunta Mankkaan Eräsusien tiedotuslehti 2/2006 2 Mesikämmen 2/2006 Mesikämmen on partiolippukunta Mankkaan Eräsusien virallinen tiedotuslehti. Päätoimittaja ja taitto:

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä

18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä 18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä Lähdin Hämeenlinnasta kohti Repoveden kansallispuistoa. Hain toisen kärryn mukaan raksalta. Hain kaverini matkan varrelta josta jatkoimme yhtä matkaa kohti Repovettä.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014 Hiljaiset Päivät AALLOI LLA pe 21. - su 23.3.2014 Lahdessa Hiljaisten Päivien maastokisan eri sarjojen kiertopalkinnot: kolme monoa! Ilmoittautumiset toivotaan lippukunnittain ja maaliskuun alussa lähetetään

Lisätiedot

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti

MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti MYS-kesäretki 3.-5.7.2014 / Porvoo Tirmo Pernaja Kaunissaari Pyhtää Munapirtti Tervetuloa MYS:in vuoden 2014 kesäiselle veneretkelle, joka suuntautuu itäiselle Suomenlahdelle Porvoosta Pyhtäälle. Kokoonnumme

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

HELMI 2015 Kohti talvileiriä. Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille

HELMI 2015 Kohti talvileiriä. Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille HELMI 2015 Kohti talvileiriä Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille Koulutuksen sisältö Ohjelma leirillä Ohjelma pääpiirteittäin Elämää talvileirillä Kuinka teltassa toimitaan? Miten syödään? Pukeutuminen

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Spinnupurjehduksen perusteet Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Mikä ihmeen spinnu? Symmetrinen vapaasti lentävä myötätuulipurje Yleensä paljon kokoa Paljon voimaa Paljon

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 he taisivat pitää vapaa-ajasta, jolloin pelattiin biljardia, pingistä ja Xbox:lla. Taikaleiri Ensimmäiset työpäivämme

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa!

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa! 1(7) Anno domini 1509 Kalmarin unioni oli hallinnut pohjolaa ja Itämerta jo vuodesta 1397 lähtien. Unionin mahti oli niin suuri, että sillä oli hallussaan linnoitusketju, joka ulottui aina Örebystä Viipuriin

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Särkiniemen Sanomat Virallinen leirilehti

Särkiniemen Sanomat Virallinen leirilehti Pääkirjoitus Aarre on löydetty Särkiniemen Sanomat Virallinen leirilehti Nro.6 31.7.2011 Massiivinen iltanuotio jäi historiankirjoihin (ainakin e-hämyyn) yhtenä aikamme suurimmista partiotapahtumista.

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 13.5. kello 2.45 marttasisar Kaarina soitteli minulle herätyssoiton ja näin tämä Italian matkan alkaminen on todellista.

Lisätiedot

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken. Purjeet ja riki Olemme kääntäneet tämän tekstin ruotsinkielisestä artikkelista. http://www.swe.magicmicro.org/e107_files/public/segeltips.pdf Ruotsalaiset ovat keränneet eri MM-sivustoilta artikkeleita,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Alumnipurjehdus Kroatia 19-26.9.2015. www.lagooncharter.fi

Alumnipurjehdus Kroatia 19-26.9.2015. www.lagooncharter.fi Alumnipurjehdus Kroatia 19-26.9.2015 OHJELMA*: Lauantai Lauantai 4:30 kokoontuminen Helsinki-Vantaa lentokentälle 6:30-8:30 omakustanteinen lento Helsinki-Split* 9:00-9:30 kuljetus satamaan 10-12 lounas

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v.

Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. Nappaa mukaan! Helposti makua teidänkin perheen lempiruokiin. Takuuvarma resepti jokaiselle päivälle! Max 12 v. MAANANTAI Nam! Perunasoseen kanssa tosi hyvää. Tällä lähtee viikko hyvin käyntiin! Pehmeä

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 Kevättalvella 2015 aloitimme vaihto-opiskelupaikan hakuprosessin valmistelun. Pohdimme perusteellisesti mihin maahan haluamme matkustaa ja missä maassa voisimme oppia

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

LEIRIELÄMÄÄ. Ilves 13 - Piirileiri parrasvaloissa 2

LEIRIELÄMÄÄ. Ilves 13 - Piirileiri parrasvaloissa 2 LEIRI-INFO LEIRIELÄMÄÄ Ilves 2013 on Hämeen Partiopiirin telttaleiri Evolla Hämeenlinnassa. Leirin teema on elokuvamaailma. Leirille odotetaan noin 4000 hämäläistä partiolaista. Ilves 13 - Piirileiri parrasvaloissa

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015

BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015 DAY 1 BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015 Matka alkoi kun kokoonnuimme Helsinki-Vantaan lentokentälle 04.30. Härski ja Niko pitivät meille pienen palaverin ja aloimme hoitaa lähtömuodollisuuksia.

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Haukan Sanomat Saapumislehti

Haukan Sanomat Saapumislehti Haukan Sanomat Saapumislehti KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kaakkois-Suomen pelastusalanliiton palokuntanuorten koulutusleiri 30.6 5.7.2013, Utin leirikenttä, Kouvola Tervetuloa kauan odotetulle palokuntanuorten

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Kilpapurjehduksesta. MP:n kilpakoulu 6.3.2006 Jussi Heikonen, EPS. 6.3.2006 MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1

Kilpapurjehduksesta. MP:n kilpakoulu 6.3.2006 Jussi Heikonen, EPS. 6.3.2006 MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1 Kilpapurjehduksesta MP:n kilpakoulu 6.3.2006 Jussi Heikonen, EPS 6.3.2006 MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1 Taustaa E-jolla 505 82-88 88-94 Albin Express (1-tyyppi, LYS, IMS) 505 99-04 05 1-tyyppiratapurjehtija!

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Toimintakertomus!vuodelle!2008!

Toimintakertomus!vuodelle!2008! TÖÖLÖNSINISETRY TOIMINTAKERTOMUS 12.3.2009 Toimintakertomusvuodelle2008 Yleistä Vuosi 2008 oli partiolippukunta Töölön Siniset ry:n 75. toimintavuosi. Toimipaikkamme on edelleentöölöjakolotöölönkatu34:ssä.uusirakenteillaolevaeräkämppäonkirkkonummella,

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Ratakilpapurjehduksesta. EMK 2.4.2007 Jussi Heikonen, EPS

Ratakilpapurjehduksesta. EMK 2.4.2007 Jussi Heikonen, EPS Ratakilpapurjehduksesta EMK 2.4.2007 Jussi Heikonen, EPS E-jolla 82-88 505 88-94 Albin Express (1- tyyppi, LYS, IMS) 99-04 505 05 - Taustaa Aiheita Yleistä Vene, vauhti, manööverit, harjoittelu Starttaamisesta

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset

Usein Kysytyt kysymykset ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Kulkuri Mistä alus lähtee? Kulkurin kotilaituri on Kanavarannassa osoitteen Kanavaranta 7 kohdalla. Mikä on ryhmän maksimikoko Kulkurilla? Kulkurille

Lisätiedot

Ville Raitio, sihteeri. Ralf Baumann. Otto Hyytiälä. Tilli Pesola. Miska Rissanen. Kenny Ronkainen. Antti Väisänen

Ville Raitio, sihteeri. Ralf Baumann. Otto Hyytiälä. Tilli Pesola. Miska Rissanen. Kenny Ronkainen. Antti Väisänen Sivu 1/6 Yleistä Vuosi 2014 oli Töölön Sinisten 82. toimintavuosi. Kokoontumispaikkoinamme toimivat Töölönkadun Kolo ja Kallionkolo, sekä retkipaikkanamme Långvikin kämppä. Hallituksen kokoonpano oli seuraavanlainen:

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

1.-2.11.2013 JÄLJILLÄ 2013 ENNAKKO -JA KILPAILUOHJE

1.-2.11.2013 JÄLJILLÄ 2013 ENNAKKO -JA KILPAILUOHJE 1.-2.11.2013 JÄLJILLÄ 2013 ENNAKKO -JA KILPAILUOHJE Tervetuloa Jäljille 2013 Olette ilmoittautuneet Mikaelin Sinikellojen mestaruuskisoihin, onnittelut loistavasta valinnasta! Tervetuloa mukaan! Tutustukaa

Lisätiedot

Äijälän Rustin veneretket

Äijälän Rustin veneretket Äijälän Rustin veneretket Veneemme 360 -asteinen kuva veneen sisätiloista, klikkaa: http://www.paratiisisaari.com/rusti_pure/harmony.html M/y Harmony luxusjahti Elegance 65, 19,6 m, max. 40 hlö M/s Juhana

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Toimitus kiljukotka@tampereenkotkat.fi -Riippumaton edustaja. Ville Käkönen, idearikassihteeri -Tykkää meistä facebookissa!

Toimitus kiljukotka@tampereenkotkat.fi -Riippumaton edustaja. Ville Käkönen, idearikassihteeri -Tykkää meistä facebookissa! 2/1 5 Partiolippukunta Tampereen Kotkat Perustettu 1920 Hämeenpuisto 14 F 33210 Tampere www.tampereenkotkat.fi Lippukunnanjohtaja Timo Nurmilo 040 045 3172 Johtajisto 2015: etunimi.sukunimi@tampereenkotkat.fi

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2012 Pukki odottelee jo innoissaan KOSKENLASKU Poikkeuksellisen aurinkoisena kesäkuisena torstaipäivänä 14.6.2012 kiipesi joukko kuohuja pelkäämättömiä

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Ambulo 2015. Partiolippukunta Jeanne d Arcin kesäleirin. Toinen leirikirje

Ambulo 2015. Partiolippukunta Jeanne d Arcin kesäleirin. Toinen leirikirje Ambulo 2015 Partiolippukunta Jeanne d Arcin kesäleirin Toinen leirikirje Kuljetusten aikataulu Lähtö : Bussi lähtee maanantaina 27.7.2015 kello 12.00 Konalan kirkolta (kyntäjäntie 4, 00390 Helsinki). Olethan

Lisätiedot

Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014

Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014 Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014 4.7. perjantaiaamuna kello 8 noustiin Möllärin bussiin ja keula kohti etelää. Matkan varrelta poimittiin marttoja kyytiin Niskanperältä, Itäkoskelta,

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Tässä esityksessä käydään läpi purjehduksen keskeiset käsitteet. Esitys tarjoaa aloittelijalle teoriatason lähtökohdat uuden harrastuksen opettelulle. Siinä käytäntö on

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä Sivu 1/6 14.10.2009 Yleistä Vuosi 2010 on Töölön Sinisten 77. toimintavuosi. Kokoontumispaikkamme tullee olemaan Töölönkadun kolo ja retkipaikkamme Långvikin uusi kämppä. Alkavan vuoden tavoitteena on

Lisätiedot

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Alla on kuvia, mitä kaikkea (mausteita, raaka-aineita, työvaiheita ja astioita) kuuluu intialaiseen ruuanlaittoon. Aivan aluksi joimme

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot