Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti. 1/2015: Muutosta ilmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti. 1/2015: Muutosta ilmassa"

Transkriptio

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn poliittinen aikakauslehti 1/2015: Muutosta ilmassa

2 2 Rönsy 1/2015 Rönsy on vaalihullu! Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33A (2. krs), Helsinki Painopaikka: Alma Manu ISSN Päätoimittaja: Simo Raittila Toimitussihteeri: Janette Huttunen Taitto: Minna Manninen Rönsyn ohjausryhmä: Minna Manninen, Touko Niinimäki, Juho Saxlund, Sofia Tvaltvadze Kirjoittajat ja kuvittajat: Arsi Alenius, Salla Hekkala, Janette Huttunen, Ville Hämäläinen, Saara Ilvessalo, Riikka Karppinen, Arto Kekkonen, Maarit Koljonen, Petra Kosonen, Otto Lehto, Jenni Leppänen, Minna Manninen, Touko Niinimäki, Ozan Yanar. Kansi: Mikko Kauppinen Sisältö 4 Perinteiset ympäristöteemat agendalla Lapin vaaleissa 5 Matkalla Pariisiin Rajat auki! 7 Maan päivittäinen seuraaminen on mullistumassa 7 Kestävyysvajeen kukistajat 10 Vinolaiset eduskuntavaaliehdokkaat 12 ViNOn kärkiehdokkaat 13 The Connected Futures of Scotland and Catalonia 14 Teknologia ei korjaa peruskoulun sisältöjä 15 Reseptit roskiksen ehdoilla Vakiopalstat 4 Pakina: Miesasialiike tuomitsee luultavasti sinutkin 9 Kuvareportaasi: Kaamos 16 Essee: Flexaamisen ideologisuus millainen on stubbilaisen hiphopin maailmankuva? 17 The Zero Marginal Cost Society The Imitation Game 18 Jäsenjärjestöt esittäytyvät 19 Toimistolta: Vähemmän byrokratiaa ja enemmän maailman pelastamista Puheenjohtajilta Saara Ilvessalo ja Ozan Yanar Muutosta ilmassa - kohti vinolaista vaalivoittoa! ViNO:n kevät on alkanut aikamoisella rytinällä. Vinolaisia ehdokkaita on lähes 30 ympäri Suomen. He ovat valmistautuneet tiimeineen vaaleihin valtavalla energialla ja osaamisella. ViNO:n kärkiteemat huhtikuun eduskuntavaaleissa ovat ympäristö, hyvinvointivaltio, koulutus ja tasa-arvo. Uskomme siihen, että reilut, tasa-arvoiset ja ympäristön asettamat rajat huomioivat valtiot pärjäävät. Monet muut puolueet puhuvat kauniita sanoja vihreydestä, mutta on meidän tehtävämme pitää huolta siitä, että puheet myös muuttuvat teoiksi. Monimuotoisuus, suot, sudet, kalat ja luontoarvot on aika ottaa taas tosissaan. Tavoitteena on oltava hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Meidän tehtävämme on pitää ilmastonmuutos politiikan keskiössä silloinkin, kun se ei ole mediaseksikästä. Meidän mielestämme politiikka ei ole status quon säilyttämistä ja pelkkää valtion talouden hoitamista. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, työttömyys, eriarvoistuminen, globalisaatio ja epätasa-arvo ovat haasteita meille kaikille. Haluamme maailman, jossa ihmisten on hyvä elää riippumatta elämänsä lähtökohdista. Siksi puolustamme maksutonta koulutusta, tahdomme Suomeen perustulon ja olemme feministinen järjestö. Eduskunta ja myös oma ryhmämme tarvitsee uutta verta. Arkadianmäellä istuu kyllä Vihreän liikkeen perustajajäseniä, muttei yhtäkään 80-luvulla syntynyttä vihreää. Nuoret toivomme lähentelevät neljääkymmentä. Politiikkaan tarvitaan kaikkia myös oikeasti nuoria. ViNOn tavoitteena on saada useampi kansanedustaja läpi huhtikuun vaaleissa ajamaan tavoitteitamme. Seuraava vihreä sukupolvi on enemmän kuin valmis ottamaan haltuun kansanedustajan tehtävät ja muuttamaan maailmaa paremmaksi yhdessä meidän kaikkien kanssa. Tämä yhteiskunta tarvitsee enemmän nuoria rakentajikseen. Yhdelläkin vapaaehtoisella voi olla vaalityössä ratkaiseva rooli. Muutos olemme me jokainen. Nyt haastetaan vanha politiikka ja vanhat vallanpitäjät!

3 Rönsy 1/ /2015 Pääkirjoitus Simo Raittila Kaupunkilaiskoirat kynäniekkoina S. 16 Essee: Ville Hämäläinen kysyy, millainen on stubbilaisen hiphopin maailmankuva Pilapiirros Arsi Alenius Me medioissa olemme kuin koiria, jotka eivät koskaan pääse metsään meuhkaamaan. Vaikka poikkeuksiakin on, enimmäkseen vietämme aikamme sisätiloissa tai lie assa paljon odotetulla lenkillä. Erityisesti Rönsyn tapaisessa osin poliittisesti rahoitetussa julkaisussa ei ole yllättävää, ettei tehty toimitustyö ole suurta tutkivaa journalismia, jossa paljastetaan poliitikkojen karut kytkökset. Sen sijaan vaalien alla esitellään ehdokkaat (s. 10 ja 12) ja tehdään juttuja vaaliteemoista. Enkä nyt tarkoita vähätellä vapaaehtoistemme työtä. Aktiiviset toimittajat voivat tarttua kiinnostaviin aiheisiin poliittisista näkökulmista, jotka eivät poliittisiin kannanottoihin ja ohjelmajulistuksiin istu. Toimittaja voi pohdiskella ja astua päivänpolitiikan ulkopuolelle. Vaikka usein saarnataan kuorolle, myös haastaa voi. Tämän lehden skuuppi olkoon seuraava: mm. Ilta-Sanomien vaalikonekysymyksille naurettiin ja niitä kirottiin ehdokkaiden tukiryhmissä (useissa puolueissa). Vaalikoneen kysymys, ovatko kissat fiksumpia kuin koirat, ei palvele mielestäni yhtäkään äänestäjää. Sillä olisi viihdearvoa, jos naurunalaisena ei olisi median tila ja demokratia Suomessa. Koirakavereille luu: ihmisiä kiinnostavat asiat, joilla on heidän elämälleen merkitystä. Uskon siihen, että hyvillä sisällöillä voi yhä menestyä. Vaikka firman mainosmyyjien tavoitteena on maksimoida kävijämäärät ja mainospinta, on toimittajilla yhä velvollisuus kertoa lukijoille asioista, joilla on oikeasti väliä. On esimerkiksi paljastettava ne politiikan ja liike-elämän lurjukset. Lukijoiden asenteet ja kiinnostuksen kohteet eivät ole erityisesti muuttuneet kuten eivät koirat ja kissatkaan. Toiset näistä vaikuttavat fiksuilta, koska ne ymmärtävät ihmistä hyvin toiset, koska ne eivät sellaisesta välitä. Koirienkin pitää kuitenkin välillä päästä juoksemaan vapaana. vino.fi

4 4 Rönsy 1/2015 Pakina Salla Hekkala Miesasialiike tuomitsee luultavasti sinutkin Olen pitänyt itseäni feministinä niin kauan kuin muistan. Joskus tietyt asiat aatteen sisällä alkavat kuitenkin pänniä. Viime aikoina on ärsyttänyt erityisesti se, että miehiä ei oteta mihinkään mukaan. Miehiä ei haluta mukaan niin puoluepoliittisiin naisjärjestöihin kuin Naisasialiitto Unioniinkaan. Naisliike ei myöskään juuri meuhkaa miesten asioista. Mielestäni monet naisten kokemat tasa-arvo-ongelmat ovat kuitenkin kääntöpuolia miesten kokemille ongelmille. Esimerkiksi sen vuoksi, että naiset nähdään heikkoina (huono juttu naisille) vain miehet laitetaan armeijaan (huono juttu miehille). Niinpä olen päättänyt lähteä laajentamaan käsitystäni tasa-arvoasioista miesjärjestöjen puolelle. Miesasialiike on päässyt jo hieman eteenpäin siitä, kun se oli vain Henry Laasanen ja muutama muu valittamassa, kuinka naisilta ei heru tai heruu väärille miehille. Nyt agendalle kuuluu minunkin mielestäni tärkeitä asioita kuten asevelvollisuuden epätasa-arvoisuus, miesten huono-osaisuus sekä miesten oikeudet vanhempana. Tästä huolimatta näistä asioista ei pidetä kauhean suurta meteliä. Verkkokirjoittelun ja somekäyttäytymisen pohjalta miesasiamiesten suurimmat ongelmat tuntuvatkin olevan seuraavat: 1. Feministit: Jostain syystä suurin osa miesasiajärjestöjen keskustelusta pyörii feminismin ympärillä. Esimerkiksi miesasia. fi -sivustolta löytyy nopealla selailulla enemmän feminismiä kritisoivia tekstejä kuin miesten kokemia tasa-arvo-ongelmia käsitteleviä juttuja. Feministit nähdään miesten oikeuksien polkijoina, jotka ajavat naisten yksinvaltaa - muun muassa vaatimalla samaa palkkaa tehdystä työstä. 2. Naiset: Miesasiamiesten maailmassa ei ole oikeaa tapaa olla nainen. Vahvat feministinaiset ovat luonnollisesti täysin yhteiskuntakelvottomia. Naisen tulisi olla lapseton, abortiton ja mielellään muutenkin koskematon. Hänen tulisi kuitenkin harrastaa aktiivisesti seksiä miesten kanssa, jotta normaali vaihdanta tapahtuisi. Miehethän kuitenkin ovat yleensä niitä, jotka tuovat leivän pöytään, joten eikö olisi kohtuullista, että naiset kollektiivisesti antaisivat jotain myös takaisin? Toisaalta miesasiamiehiä ärsyttää se, että naiset aina kuvittelevat voivansa jättäytyä miesten elätettäväksi. 3. Toiset miehet: Myös mies on miehelle susi. Eniten ärsyttävät miehet, jotka vievät naiset kuten maahanmuuttajat sekä muut alfaurokset. Pahinta on kuitenkin, jos mies tunnustautuu myös naisten oikeuksien puolustajaksi. Miesjärjestöjen keskusliiton puheenjohtajan Rolf Paqval sanoi Helsingin Uutisten haastattelussa, että tasa-arvo voidaan saavuttaa vain miesten ja naisten yhteistyöllä. Tämän jälkeen järjestö haukuttiin vitsiksi miesasia.fi -sivustolla ja Paqvalin sanottiin olevan feministien talutusnuorassa. Että siitä sitä sitten yhteistyötä rakentamaan! Onneksi miesasialiikkeen piiristä löytyy kuitenkin myös näitä Paqvaleja. Yhteistyössä miesten kanssa olisi myös naisasialiikkeellä paljon petrattavaa. Miesasialiike on nimittäin ainakin yhdessä asiassa oikeassa. Miesnäkökulmalle olisi tasa-arvoasioissa kysyntää. Googlaamalla miesasialiike Suomessa saa yhä korjausehdotuksen tarkoititko naisasialiike Suomessa. Perinteiset ympäristöteemat agendalla Lapin vaaleissa Lapissa korostuvat vihreät teemat kuten vähemmistöjen asema ja ympäristö. Vihreiden pitää kuitenkin todistaa, ettei puolue ole vain kaupunkilaisten asialla. Pohjois-Suomen vihreät ehdokkaat voivat suunnata vaaleihin vahvoin teemoin. Lapissa Vihreiden kannatus on pysynyt pitkään tasaisena, mutta viime vuosien pohjoiseen kohdistuneet suurhankkeet, kuten kaivosteollisuuden kehitys ja uudelleen herätelty Kemihaaran allashanke eli entinen Vuotos, ovat lisänneet äänestäjien luottamusta ja toiveita vihreää politiikkaa kohtaan. Suurista puolueista poiketen Vihreät on nostanut keskusteluun myös vähemmistöjen oikeudet ja antanut tukensa erityisesti Pohjois-Suomea ja saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana koskevalle ILO-sopimuksen ratifioinnille. Nyt jos koskaan äänestäjät edellyttävät edustajiltaan pohjoisen erityistarpeet huomioivaa, tulevaisuuteen katsovaa ja rohkeasti ympäristöarvoja puolustavaa politiikkaa. Lapissa Vihreiden on tehtävä muita puolueita näkyvämmin töitä pohjoissuomalaisten teemojen esiin nostamiseksi, sillä mielikuvat Vihreistä pääosin Etelä-Suomen puolueena ovat edelleen vahvat. Työ mielikuvien muuttamiseksi on viime vuosina ollut tuloksekasta: vuoden 2012 kunnallisvaaleissa sekä syksyn 2014 seurakuntavaaleissa lukuisat lappilaiset kunnat saivat ensimmäiset vihreät edustajansa. Huhtikuussa selviää, saako Lappi vihdoin ensimmäisen vihreän kansanedustajansa. Tulosta tehdään kuitenkin pienin askelin. Tärkeintä on, että puolue pitää lujasti kiinni arvoistaan sekä huolehtii teemojensa puhuttelevan kattavasti myös maakuntia, joissa vihreyttä ei useinkaan mielletä poliittiseksi, vaan syvälle perinteisiin elinkeinoihin ja harrastuksiin juurtuneiksi elämäntavoiksi. Lauantaina 21. helmikuuta Lapin Vihreät nimesi listalleen seitsemän uutta ehdokasta aiempien kahden ehdokkaan lisäksi. Syksyllä nimetyt Kalle-Pekka Hietala ja Miikka Keränen saivat seurakseen Sari Hännisen, Marianne Juntusen, Jenni Lampelan, Petri Leinosen, Katja Muotkan, Pekka Nymanin ja Liisa Virtasen. Tätä kirjoitettaessa ehdokaslistan 14 paikasta yhdeksän on täytetty. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO on julkaissut kevään mittaan jo kaksi Lappia puhuttelevaa kannanottoa: toisen ILO-sopimuksen ratifioinnin puolesta ja toisen luonnonsuojelualueiden rajaamiseksi kaivoshankkeiden ulkopuolelle. Teksti: Riikka Karppinen

5 Rönsy 1/ Matka Pariisiin 2015 Vuoden lopussa Pariisin ilmastokokouksessa on määrä sorvata kasaan sitova ilmastosopimus. Aktivistit tähyvät nyt kohti Ranskaa. Etenkin sitten pettymyksen tuottaneen Kööpenhaminan vuoden 2009 ilmastokokouksen usko YK-neuvotteluiden etenemiseen on ollut heikkoa. Nyt kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on pitkästä aikaa havaittavissa pientä positiivista pöhinää, ja sopimuksen aikaansaaminen näyttää mahdolliselta. Suomalaiset kansalaisjärjestöt puuhaavat jo bussimatkaa ilmastoneuvotteluihin. Edellisen kerran Kööpenhaminaan reissasi parisataa kansalaista Vasemmistonuorten järjstämällä bussikuljetuksella, ja nyt tavoitteena on saada kasaan ainakin saman verran väkeä eri taustoista. Mukana järjestelyissä on tällä hetkellä edustajia Vasemmistonuorista, ViNO:sta, Maan ystävistä, Demarinuorista ja Kommunistisesta nuorisoliitosta sekä 350 Suomesta. Ilmastopolitiikan tilanne on se, että kaikki keinot on käytettävä. Ilmastokokoukseen matkaaminen on yksi keino luoda painetta poliittisten päättäjien suuntaan sekä osoittaa, että kansalaiset haluavat kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen, perustelee matkajärjestelyistä vastaavaan ohjausryhmään kuuluva Vasemmistonuorten järjestö- ja koulutussihteeri Aino Sirén. Eri maiden ilmastoaktivistien kokoontumiseen osallistumisen toivotaan energisoivan ilmastoliikettä myös Suomessa. Muiden maiden kansalaisyhteiskunnan toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei välttämättä kuule täällä paljonkaan. Kööpenhaminassa iso juttu oli se, että jäi sellainen olo, että ilmastoliikkeellä on joukkovoimaa ja että me pystytään vaikuttamaan asioihin. Siellä myös hahmotti konkreettisesti sen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri puolilla maailmaa. Kyse on kansainvälisestä solidaarisuudesta, Sirén sanoo. Ilmoittautumisia bussimatkalle aletaan ottaa vastaan syksyllä, mutta kokouksen päivämäärä kannattaa merkitä ylös jo nyt. Päätöksiä jo ennen kokousta Todellisuudessa monet keskeiset päätökset tehdään jo ennen Pariisia. Eri maat ja niiden muodostamat neuvottelublokit, kuten EU, sopivat jo ennen kokousta sitoumuksista, joihin ne ovat valmiita. Neuvottelut sopimuksesta avataan virallisesti kesäkuussa Bonnissa, kertoo kehitysasiantuntija Tuuli Hietaniemi Kepasta. Kipeimmät kiistakysymykset liittyvät Hietaniemen mukaan oikeudenmukaisuuteen. 90-luvulla neuvotteluissa tehty jako kehitysmaihin sekä teollisuusmaihin, joille voidaan asettaa velvoitteita, ei enää aivan vastaa todellisuutta. Esimerkiksi Kiina on noussut maailman suurimmaksi päästöjen aiheuttajaksi, mutta neuvottelee yhä osana kehitysmaaryhmää. Välejä hiertää myös kysymys ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä sopeutumisen vaatimasta rahasta, minkä kehitysmaat kokevat kuuluvan valtaosan historiallisista päästöistä aiheuttaneiden perinteisten teollisuusmaiden vastuulle. Lisäksi eri mailla on omia asioita jotka ne kokevat tärkeiksi, esimerkiksi Suomella kysymys hiilinieluina toimivien metsien laskennasta. Vaikka ilmastoneuvotteluita on käyty pitkään laihoin tuloksin, Hietaniemi puolustaa niiden merkitystä. Jos on olemassa jokin kansainvälinen prosessi mihin paukkuja kannattaa pistää, se on tämä, Hietaniemi toteaa. Hietaniemi pitää melko todennäköisenä, että Pariisin jälkeen meillä on viimein kansainvälinen ilmastosopimus, vaikkeivät ympäristö- ja kehitysjärjestöt todennäköisesti voikaan olla sen sisältöön varsinaisesti tyytyväisiä. Samaan aikaan kansallinen ja paikallinen taso ovat myös tärkeitä, Hietaniemi sanoo. Tänä vuonna päätetään esimerkiksi siitä, sitooko Helsinki energiantuotantonsa kivihiileen myös tulevaisuudessa. Eduskunta äänestää ilmastolaista tämän lehden mentyä jo painoon. Teksti: Arto Kekkonen Kuva: Jean-François Gornet (CC BY-SA 2.0) Ilmastojärjestö 350 Suomi suunnittelee kuluvan vuoden toimintaansa Matka Pariisiin -teemalla. Matkan varrelle osuu ainakin kaksi kansainvälistä toimintapäivää. Toukokuussa vaaditaan hiilivapaata sijoittamista, ja syyskuussa teemana ovat ratkaisut ilmastokriisiin.

6 6 Rönsy 1/2015 Rajat auki Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat Suomelle voimavara, julistaa ViNOn vaaliohjelma. Mitä vaatimukset rajojen avaamisesta käytännössä tarkoittavat? Mitkä ovat suomalaisen maahanmuuttopolitiikan kipupisteet ja kuinka niihin voidaan puuttua? Asiantuntija Suomen Pakolaisavusta kommentoi ViNOn tavoitteita. ViNO vaatii maahanmuuton on lisäämistä ja maahantulon vaatimusten keventämistä. Väliaikaisilla oleskeluluvilla Suomessa olevilla ulkomaalaisilla on oltava oikeus tehdä töitä Suomessa ja työlupia pitää myöntää enemmän ja helpommin, sanoo ViNOn toinen puheenjohtaja Saara Ilvessalo. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista on helpotettava esimerkiksi kielikoulutusta lisäämällä. Kotoutumisen ydin on työllistymisessä, mutta työ yksin ei takaa osallisuutta yhteiskunnasta. Osallisuus yhteiskunnassa edellyttää kontaktia toisiin ihmisiin, mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa omaan elämäänsä, kommentoi Kaisa Väkiparta Suomen Pakolaisavusta. Esimerkiksi kielikoulutuksessa on huomioitava yksilölliset erot nykyistä paremmin. Luku- ja kirjoitustaidottomat, akateemisesti koulutetut ja useita kieliä jo taitavat tarvitsevat erilaiset puitteet opiskelulle Väkiparta jatkaa. Ei lukukausimaksuille Suomessa kokeiltiin lukukausimaksujen asettamista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille vuosina Tulokset ovat olleet heikkoja. Lukukausimaksuja ulkomaalaisille ei tietenkään pidä säätää, vaan pikemminkin kannustaa valmistuvia jäämään Suomeen. Esimerkiksi ulkomailla suoritetut tutkinnot ja muu koulutus täytyy huomioida todellisessa mitassaan, Ilvessalo sanoo. Lukukausimaksut vähentäisivät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Kuten Saara sanoi, sitä me emme halua, koska tarvitsemme Suomeen osaavia ihmisiä, ViNOn toinen puheenjohtaja Ozan Yanar toteaa. Säilöönotto kiellettävä Lasten säilöönotto on ollut ihmisoikeusjärjestöjen kritiikin kohteena jo pitkään ja myös ViNO vaatii siitä luopumista. Hallitusohjelman 2011 mukaan yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto tulee kieltää ja säilöönotolle tulee kehittää vaihtoehtoja, mutta tavoitetta ei ole tyydyttävästi toteutettu. Lapsella on oikeus perhe-elämään, mutta vuonna 2013 vain yksi yksin tullut lapsi sai huoltajansa Suomeen, 156 päätöstä oli kielteisiä. Perheenyhdistämiseen viime vuosina tehdyt kiristykset on peruttava ja varmistettava, että lapsi saa perheensä luokseen kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin, Väkiparta sanoo. Pakolaiskiintiö ylös, paperittomista huolehdittava ViNO vaatii pakolaiskiintiön nostamista 1500:lla, vihreiden poliittinen ohjelma puolestaan asteittain 2000 asti. Pelkkä kiintiön nostaminen ei kuitenkaan riitä. Pakolaisille tulee kiintiön korottamisen lisäksi taata muita turvallisia saapumisreittejä. Lähetystössä myönnettävän humanitaarisen viisumin avulla voi matkustaa turvallisesti hakemaan kansainvälistä suojelua, Väkiparta sanoo. Perheenyhdistäminen on palautettava osaksi suomalaista pakolaispolitiikkaa tällä hetkellä siitä on pakolaisten osalta tehty lähes mahdotonta. Teksti: Minna Manninen Kuva: Sofia Tvaltvadze

7 Rönsy 1/ Maan päivittäinen seuraaminen on mullistumassa Yksi viime vuoden tärkeimmistä avaruusteknologian ja sen ympäristösovellusten menestystarinoista on totuttua pienempiä satelliitteja avaruuteen lähettävä Planet Labs Inc. Aiemmin nimellä Cosmologia Inc tunnetun yrityksen missio on kuvata kotiplaneettaamme maailman suurimmalla satelliittiverkostolla, jonka dataan on avoin pääsy. Satelliittiverkoston kuvaaman materiaalin sovellusmahdollisuuksia on esimerkiksi ympäristöteknologian, humanitaarisen avun ja kaupankäynnin parissa. Tulevaisuuden visio on, että koko planeetan toimintoja kyettäisiin seuraamaan päivittäin ja näin ymmärtämään paremmin esimerkiksi jäälauttojen sulamista ja veden saatavuutta kotiplaneetallamme. Yrityksen saama rahoitus mahdollisti Flock-1 -satelliittiverkoston onnistuneen sijoittamisen avaruuteen helmikuussa Tällöin avaruuteen saatiin 28 satelliittia, mutta verkostoa laajennettiin loppuvuoden aikana vielä 73 satelliittiin, mikä on tämän hetken suurin satelliittiverkosto. Satelliittiverkosto toimii kuin linjaskanneri. Se kiertää maapalloa 400 kilometrin korkeudessa ja päivittää kuvansa 3 5 metrin resoluutiolla kerran päivässä. Verkosto on lukumäärän lisäksi paras myös suorituskyvyltään. Yritys aikoo laajentaa Flock-1 -verkostoa 131 satelliittiin vielä vuoden 2015 aikana, mitä varten se sai tämän vuoden alussa 95 miljoonaa dollaria lisärahoitusta. Tämä mahdollistaa vielä isomman pinta-alan kuvaamisen kerralla. Planet Labsille satelliittien määrä on tärkeää. Rakentaessaan suurta määrää pieniä (pisimmältä sivultaan 30-senttisiä) satelliitteja Planet Labs käyttää apunaan älypuhelinteknologiaa. Suhteessa halpojen satelliittien on tarkoitus pysyä avaruudessa vain 1 3 vuotta. Sitten dovet eli kyyhkyt, kuten yritys satelliittejaan kutsuu, vaihdetaan uudempaan ja parempaan (kuten monen älypuhelin). Siinä missä aiemmin avaruuden valloitusta varten kehitetylle teknologialle keksittiin käyttötarkoituksia arjessamme, on arkisen teknologiamme kehitys nyt mahdollistamassa uutta kisaa avaruudessa. Teksti: Mitja Mieskolainen Kuva: Planet Labs (CC BY-SA 4.0) Kestävyysvajeen kukistajat katsaus korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin Kestävyysvajetta paikkaamaan on tehtävä enemmän töitä. Kestävyyskysymysten vanavedessä opiskelijoiden on valmistuttava nopeammin työelämään. Näitä virsiä olemme kuulleet viimeisimmän hallituskauden aikana varmasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tutkii suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa joka neljäs vuosi. Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset korkeakouluopiskelijat kärsivät tutkimustulosten mukaan muun muassa psyykkisistä ongelmista. Ne ovat yleistyneet vuodesta Suurimmiksi psyykkisten haasteiden aiheuttajiksi ovat kohonneet ylirasituksen, onnettomuuden ja masentuneisuuden kokeminen, tehtäviin keskittymisen vaikeus ja valvominen huolien takia. Myös tulevaisuuden kokeminen ongelmallisena, sekä tunne omien voimien riittämättömyydestä ovat nousseet esiin teemoina tutkimusten kautta. Vihreät ovat aktiivisesti puolustaneet koulutusta. Helmikuun aikana oppositiopuolueet jättivät yhdessä välikysymyksen nykyhallituksen aikeisiin toteuttaa 260 miljoonaan euron leikkaus lukio- ja ammattikouluverkkoon. Tasa-arvoinen ja kilpailukykyinen maksuton koulutus vaatii tuoreita taloudellisia väyliä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. YTHS lanseerasi 2000-luvun alkupuolella Kehrä-hankkeen, joka on konkreettinen esimerkki opiskelijoihin kohdistuvasta hyvinvointiprojektista. Kehrän puitteissa pyrittiin esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointityötä tekevien tahojen verkostoitumiseen. Hanke tähtäsi suomalaisen opiskelukulttuurin muuttamiseen yksilön ja yhteisön hyvinvointia suosivaan suuntaan, sekä opiskelijoiden elämänhallinnan lisäämiseen. Tavoitteena oli, että jokaisella hankepaikkakunnalla olisi Kehrä-ryhmä, joka koostuisi terveydenhuollon, ylioppilaskuntien, yliopistojen ja paikallisten tahojen toimijoista. Kehrästä onkin poikinut vakiintuneita toimintamuotoja, kuten elämänhallintataitoja tukevaa ryhmätoimintaa. Tätä toimintaa on tehostettu esimerkiksi ryhmänohjaajien koulutuksella. Seuraavan hallituksen katseiden on kiinnityttävä itse työnteon sankareihin; nykyisiin ja tuleviin opiskelijoihin, näihin tuleviin kestävyysvajeen kukistajiin. He ansaitsevat laadukkaat, joustavat ja heitä tukevat opiskelumahdollisuudet. Se jos mikä on investointi tulevaisuuteen. Lähteet: Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEH- RÄ kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi Teksti: Touko Niinimäki Ehdolla eduskuntaan Helsingistä Maria Ohisalo #Stop Köyhyys

8 Kuvareportaasi: Kaamos Talvinen Lapin luonto tykkylumipuineen, tuntureineen ja revontulineen on lumoava. Kuvat ovat Saariselältä ja Luontoliiton uudenvuoden hiihtoretkeltä Urho Kekkosen Kansallispuistosta, jossa kiersimme viikon verran autiotuvissa yöpyen. Kaamoksen valoisuus yllätti- eihän siellä ollutkaan hämärää tai pimeää koko ajan, vaan lumen vuoksi jopa valoisampaa kuin etelässä! - Petra Kosonen

9 Rönsy 1/2014 9

10 Vinolaiset eduskuntavaaliehdokkaat Helsinki Alviina Alametsä VTK, kampusviljeilijä Kokoomuskollegalta: Pelottavaa kyllä, Alviina on sekä hippi että äärimmäisen tehokas. #ilmastolaki #perustulokokeilu #väkivallattomuus Uusimaa Emil Bulut ammattikorkeakouluopiskelija Suomalaisista maailman taidokkain kansa! Tasa-arvoinen Suomi nyt ja aina! Helpotetaan yrittämistä ja kannustetaan työntekoa! #emilbulut2015 Saara Hyrkkö tuleva diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu Hei kuule Suomi, ethän tipahda kelkasta. On aika satsata osaamiseen ja teknologiaan & purkaa työelämän kynnykset ja lasikatot. #tulevaisuus Jarno Lappalainen talousteekkari Odottamalla ei #talous tervehdy eikä #ilmastonmuutos pysähdy. On aika mennä #eteenpäin: rakenneuudistukset +elvytys ja energiavallankumous! Varsinais-Suomi Saara Ilvessalo oikeusnotaari, ViNON pj Kestäviä ratkaisuja: Puhdas #ympäristö, hyvinvointia ongelmien #ennaltaehkäisy llä, nuorille #töitä ja lisää #demokratia a #Ilvessalo2015 Sara Luotonen eläinaktivisti, maailmanparantaja Olisi kauheata jos maapallo särkyisi. Se on niin kaunis. Suojellaan eläimet, ympäristö ja mielenterveys! #sara2015 Niina Ratilainen intohimoinen ympäristösuunnittelija Hihat rullalle koulutuksen, työn ja ympäristön puolesta. Maailmaa pitää pelastaa joka päivä palasen verran, because #yolo. Pirkanmaa Olga Haapa-aho sote-osaaja, aktivisti #olga2015 #punavihreä #vegaani #feministi Pirkanmaalta eduskuntaan! Eriarvoistumista vastaan, #perustulon ja eläinten oikeuksien puolesta Jaakko Mustakallio innostava vihreä ekonomi Vihreä talous on tulevaisuus - tehdään se mahdolliseksi! #Mustakallio2015 Iiris Suomela Queer-feministi, yhteiskuntatieteilijä Nuorta voimaa eduskuntaan sateenkaarten, hyvinvointivaltion ja ympäristön puolesta - ilmastonmuutosta, rasismia ja eriarvoistumista vastaan Vaasa Lotta Alhonnoro tutkija, kauppatieteiden maisteri Nyt tarvitaan vastuullista politiikkaa: Ihminen, ympäristö ja talous samalle viivalle ja kohti kestävää yhteiskuntaa! #lotta2015 #alhonnoro Eppu Saarela transsosiologi #Stadionkeikat on tulleet jäädäkseen. Omat kolme stadionkeikkaani vaaleissa: #itsensätyöllistäjät #miestenasema #sukupolvisopimus Keski-Suomi Laura Mansikkamäki erityisopettaja, KM Otetaan yhessä vastuu tulevaisuudesta ja edistetään näitä: #hyvinvointi #koulutus ja #monikulttuurisuus! #lauramansikka

11 Maria Ohisalo köyhyystutkija, valtiotieteiden maisteri (VTM) Eduskunta tarvitsee kansanedustajia, joille köyhyyden torjunta on politiikan keskeisin tehtävä ja sydämen asia. #StopKöyhyys #Ohisalo2015 Lilja Tamminen startup-yrittäjä, designer Tarvitsemme kaikki kansalaiset vetämään yhtä köyttä. Aion olla vapaan ja mahdollistavan Suomen rakentaja. #lamanmurtaja #liljavaalit Ozan Yanar taloustieteilijä, tasa-arvotaistelija Ihmillistä ja kestävää talouspolitiikkaa. #Perustulo #laadukaskoulutus. Kansainvälinen ja tasa-arvoinen Suomi! #EiRasismia #Feminismiä Joel Linnainmäki eduskunta-avustaja Myös vaikeina aikoina on tärkeää turvata lasten ja nuorten tulevaisuus. Meidän on oltava heidän luottamuksensa arvoisia. Siksi olen ehdolla. Kaakkois-Suomi Lauri Kosonen manviljeilijä, liiketalouden opiskelija Pidetään Suomi kartalla maailman parhaana maana vielä tulevaisuudessakin. Tervehenkisellä kilpailulla kaverit kateellisiksi. #nytjoskoskaan Reima Kuukka ylioppilas, musiikkiihminen Me ollaan #nuoriso, me ollaan #tulevaisuus Jukka Vornanen kaupunginvaltuutettu, humanisti #hyvinvointivaltio huomennakin! #energiavallankumous nyt! Tulevaisuuden parempi #ruoka! Konsta Weber kauppatieteilijä, start up-onnistuja Yrittäjät onnistumaan, perustulolla huoli pois huomisesta ja uusilla energioilla eespäin! #start-up #FM-Ekonomieduskuntaan #äänestägonzaa Häme Elli Latva-Hakuni ympäristöalan opiskelija Sateenkaaren vihreältä raidalta eduskuntaan: edistetään tasa-arvoa, säilytetään elinkelpoinen ympäristö ja pidetään kiinni koulutuksesta. Savo-Karjala Elina Hietanen ympäristöpolitiikan opiskelija Annetaan tulevaisuudelle mahdollisuus. #elina2015 #ympäristö #yhdenvertaisuus #eläinpolitiikka Kim Tamio ilmastodiettailija, poikkitieteinen opiskelija #taide #tiede #ilmasto #IT #luonto #läheisyys #ihmisoikeudet #ihmisyys #ruoka #rakkaus #vihreä #vegaani #etäisyys #elämä #pilotti #meta Veera Willman yhteiskuntatieteiden maisteri Olen mukana politiikassa, jotta päätöksillä luotaisiin lisää mahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. #Mahdollisuuksienpuolustaja #Veera2015 Oulu Janne Hakkarainen opiskelija, kaupunginvaltuutettu Nyt jos koskaan on aika poistaa eriarvoistavat rakenteet ja kannustinloukut. Lisää yhdenvertaisuutta ja kannustamista! Lappi Kalle-Pekka Hietala erävihreä, sovittelija Vihreitä visioita Lapista #sosiaalinenoikeudenmukaisuus #koulutus #puhdasympäristö #kallellaan2015 Miikka Keränen isos-homo, kylteri Pakkohan se oli lähteä, kun eihän muuten kukaan lappilaisille tarjoa vihreitä vaihtoehtoja!

12 ViNOn kärkiehdokkaat Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO:n kärkiehdokkaat valittiin yhdistyksen liittokokouksessa järjestön edustajiksi vaalikentillä - ja samalla todennäköisiksi läpimenijöiksi. Mutta mikä politiikassa saa heidät syttymään? Maria Ohisalo, 30, on köyhyystutkija ja entinen ViNO:n puheenjohtaja. Hän tekee väitöskirjaa leipäjonoissa käyvien ihmisten hyvin- ja pahoinvoinnista. Kun ihminen on pohjalla, on tämän vaikea saada sitä turvaa, mikä hänelle Suomessa perustuslain mukaan kuuluisi. Ohisalo huomauttaa: Tarvitsemme sosiaaliturvaa, joka mahdollistaa ihmisille tien pois sosiaaliturvalta, eikä pakota loputtomaan niukkuuteen. Siksi meidän pitäisi nyt kokeilla perustuloa, kirjata se hallitusohjelmaan ja tieteellisesti arvioida sen vaikutukset sitten uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää tulosten pohjalta. Emopuolueen tuorein 560 euron perustuloehdotus korvaisi minimietuudet. Tällöin jokaisella olisi ainakin yksi turva, jota ei tarvitsisi erikseen hakea iso paperinippu kourassa ja luukulta luukulle juosten, Ohisalo jatkaa. Perustulokokeilua on ehdotettu muun muassa Ohisalon kotikonnuille Itä-Helsinkiin mutta myös esimerkiksi Kainuuseen. ViNO:n kärkiehdokkaat eivät pidä alueellista kokeilua aivan helppona, mutta näkevät haasteiden sijaan enemmän mahdollisuuksia. Alueellisen kokeilun, kuten minkä vain muunkin vain tiettyjä ihmisiä koskevan kokeilun haasteena on, miten turvaamme sosiaaliturvan yhdenvertaisuuden, selventää Saara Ilvessalo, 25, oikeusnotaari ja toinen ViNO:n kahdesta nykyisestä puheenjohtajasta Ozan Yanarin kanssa. Talousteekkari ja entinen Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jarno Lappalainen, 28, pitää perustulossa erityisesti siitä, että se sekä kannustaa työhön että antaa sosiaaliturvan saajille lisää valtaa omasta elämästään. Huoli koulupudokkaista Eduskuntavaaliehdokkaat ovat huolissaan Suomen jakautumisesta. Ohisalon mukaan Iso-Britanniassa laskettiin ensi kertaa eriarvoistumisen kustannuksia yhteiskunnalle ja syrjäytymisen kustannukset paljastuivat suunnilleen maan vuotuisen puolustusbudjetin kokoisiksi: Niiden, jotka on huolissaan julkisen talouden kestävyysvajeesta ja julkisen sektorin koosta, olisi tärkeää puuttua niihin ihmisiin, joilla menee huonosti. Se, mikä on sosiaalisesti kestämätöntä, on myös taloudellisesti kestämätöntä. Leikkaukset uhkaavat kaikkea koulutusta, mutta erityisen paljon on kärsinyt ammatillinen koulutus. Jos toimipaikkoja vähennetään, ovat opinnot entistä kauempana: Jos 15-vuotiaana tulee pakolliseksi muuttaa pois kotoa, niin varmaan se joillekin sopii, mutta suurelle osalle se on hyvin vaikeeta ja altistaa kaiken maailman ongelmille, Lappalainen toteaa. Jopa joka kymmenes opiskelija keskeyttää ammatilliset opinnot. Lappalaisen mukaan läpipääsyastetta pitäisikin parantaa, sillä vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta jääminen on merkittävä syrjäytymisriski. Oppilaille pitäisi olla tarjolla enemmän ja parempaa opinnonohjausta, lähiopetusta, mielenterveyspalveluita ja kouluterveydenhuoltoa. Yhteistyötä ja joustavuutta eri oppilaitosten välillä pitää lisätä. Opiskelijan pitää voida vaihtaa pois alalta, joka ei tunnukaan omalta, kertoo Ilvessalo. Jos toimipisteverkko harvenee, pitäisi itsenäisesti asuvan opintotuki irroittaa vanhempien tuloista. Samassa tilanteessa tarvittaisiin lisää opiskelija-asuntoloita. Ohisalo intoutuu muistelemaan vuosiaan opiskelijana Ruotsissa. Korridor-asunnoissa jokaisella oli oma lukittava huone ja ehkä oma vessa sekä suihku. Keittiö- ja olohuonetilat olivat yhden käytävän varrella asuville yhteiset. Kun hän harmittelee, ettei Suomessa tällaista paljonkaan näy, nauraa Lappalainen asuneensa tällaisessa vuosia Otaniemen Teekkarikylässä. Käytäntö ei kuitenkaan ole Suomessa tavanomainen. Kun miljoona suomalaista asuu yksin, tarvitaan Ohisalon mukaan niin pieniä ja kohtuuhintaisia asuntoja kuin myös yhteisöllisiä asumisen muotoja.

13 Maksuton koulutus uhattuna Oma kysymyksensä ovat EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut. Ne olivat yksi monista asioista, jotka pamahtivat uudelleen hallituksen pöydälle vihreiden lähdettyä sen ääreltä. Lukukausimaksujen pelätään tulevan myöhemmin kaikille. Suomi tarvitsee Lappalaisen mukaan useita kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia vuosittain, jotta hyvinvointivaltio pysyy pystyssä. Kaikkea byrokratiaa, joka vaikeuttaa Suomeen jäämistä tai tulemista pitäisi hänen mielestään purkaa: Olisi täysin absurdia olla hyödyntämättä arvostettua koulujärjestelmäämme, johon ihmiset tulee osittain sen maksuttomuuden takia. Uskon kyllä, että suomalaiset pärjää suomalaisilla työmarkkinoilla ilman, että meidän täytyy asettaa esteitä ulkomaalaisille. Ilvessalo korostaa, että kotouttamisohjelmien ja kielikurssien riittävällä tarjonnalla saadaan maahanmuuttajat tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Kommunikaatio poistaa monia ongelmia: se vähentää rasismia, suvaitsemattomuutta ja turhaa keskustelua siitä, pitäisikö rajat pistää kiinni. Hänen mukaansa ei ole Suomen etu sulkea rajoja. Eikä se olisi mahdollistakaan globaalissa maailmassa, jossa pitää kantaa vastuuta. Poliisin riittämättömät resurssit tutkia ympäristörikoksia Vihreiden hallituksesta lähdön jälkeen on näkynyt, että vaikka monet puolueet ovat vihreitä vaaliesitteissään, eivät lupaukset kanna päätöksiin asti. Esimerkiksi kunnianhimoista ilmastolakia ei voida vieläkään pitää varmana. Se on se kaikista suurin syy, miks mä ite oon vihreä. Tiedän, että mua ja kaikkii muita puolueessa kiinnostaa ne asiat riittävästi, ettei ne jää pelkiksi sanoiksi vaan, että ne on ihan oikeesti niitä meille tärkeimpiä asioita. Graduaan ympäristörikosoikeudesta kirjoittava Ilvessalo on opinnoissaan ja työelämässä herännyt siihen, ettei ympäristörikoksiin oikein puututa. Niitä ilmoitetaan poliisille harvoin. Pelkkä rangaistusten koventaminen ei auta, vaikka sitäkin pitäisi hänen mielestään tehdä joidenkin ympäristörikosten kohdalla. Tärkeämpää on lisätä tietoutta jo olemassa olevasta ympäristölainsäädännöstä sekä poliisin resursseja tutkia niitä. Kuitenkin ympäristö asettaa ne rajat, joiden sisällä ihmiset voi tavoitella mahdollisimman hyvää elämää, ja tällä hetkellä me ollaan ylittämässä niitä rajoja tosi monessa kohdassa, Ilvessalo korostaa. Paras keino edistää ympäristön ja ilmastonsuojelua on äänestää vihreille niin sanottu veret seisauttava vaalivoitto, joka tekee meistä itsestään selvän kumppanin mille tahansa hallitusneuvottelujen vetäjälle, Lappalainen kiteyttää. Teksti: Jenni Leppänen & Simo Raittila A few months before the Catalonian vote Marc Martorell Escofet of Joves d Esquerra Verda (Catalan Left Young Greens) wrote about his aspirations in Ecosprinter, the online magazine of FYEG (Federation of Young European Greens): We want to vote with our fellow citizens. But we do not want to vote only about the political status of Catalonia; we want to decide on everything. He called for a debate on Catalonia s future, for example on what kind of energy policy and social policy there should be in place. He wrote that the debate ought to be similar to the one the Scottish had regarding their independence referendum. The situations in Catalonia and Scotland are widely recognized as similar. Both are more-or-less autonomous nations under the rule of long-standing EU member states. While Spain has judged Catalonia s reaches for independence to be impossible by its law, the UK let the Scots vote. Scotland: 55.3 % vs 44.7 % Scotland voted on independence the 18th of September The turnout was 84.6 %, which is a lot higher than in most Scottish elections. Scotland did not decide to become an independent state with 55.3 % voting No and 44.7 % voting Yes. Another writer for Ecosprinter, Dominic Hinde, wrote about the Green position a few days before the referendum: Green politics rejects nationalism outright and stresses cooperation between nations, but in the case of Britain, Greens argue that the nation is fundamentally broken and power too concentrated amongst a London elite. With its renewable energy potential Scotland is, they argue, a model for what a green state might look like. Even though he distinguishes Scotland from Rönsy 1/ The connected futures of Scotland and Catalonia The hopes for independence in both Scotland and Catalonia were high last year, but to no avail. In the end, the Scottish voted no and Catalonians were not allowed a binding referendum by Spain. But what next? Catalonia, Dominic seems to want the same things as Marc: Unlike other secession movements in Europe, many in Scotland see independence not as a way of preserving cultural identity or preserving prosperity but as a means of starting again from scratch. What next? Prime Minister David Cameron, among others, had promised more power to the Scottish Parliament, were the Scots to stay in the UK. After the referendum the so-called Smith Commission was tasked with writing down recommendations for the empowerment. The proposal by the Commission includes rights to control more of the taxes and social benefits in Scotland. It also allows Scotland to lower its voting age to 16 or 17. It has been criticized of being a pick n mix deal which makes it harder for both Scotland and the UK to implement changes to tax and social policy (the Scotsman, ). Catalonia had its own vote last November. Over 2 million people voted in a nation of over 7 million. 80 % of wanted Catalonia to become an independent state. But the Catalonian vote has never been discerned as legitimate by Spain. The Spanish Prime Minister called the vote a deep failure because only one third of Catalonians voted. This is meek criticism, since he himself has been against organizing a legitimate referendum. The extent of the enlargement of Scottish self-rule will be decided in the UK elections this spring, while the Catalonians might seek independence again in the autumn if separatists win the local elections. Text: Simo Raittila Both Marc s and Dominic s stories, among others, can be found at

14 Kolumni Sofia Tvaltvadze Ammatti ja verkosto biotaloudesta Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on Etelä-Suomen johtava luonnonvara- ja ympäristöalan kouluttaja HAMKissa opiskellaan moduuleissa, jotka ovat lähtöisin työelämän ilmiöistä tai tarpeista. AMK-tutkinnot: AGROLOGI (AMK), MUSTIALA Maatilatalous ja Hevostalous HORTONOMI (AMK), LEPAA Puutarhatalous ja Rakennettu ympäristö (ent. Maisemasuunnittelu) METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK), EVO Metsätalous YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJA (AMK), FORSSA Kestävä kehitys INSINÖÖRI (AMK), HÄMEENLINNA Bio- ja elintarviketekniikka (tekniikan ala) Ylempi AMK-tutkinto: Biotalouden liitetoiminnan kehittämien, Hämeenlinna Haku ILMOITTAUDU VISION KEVÄÄN 2015 KOULUTUKSIIN! Ryhmästä tiimi -ryhmänohjauskoulutus vapaaehtoisjohtajille Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 90 (+30 ruokailut + 30 majoitus)/9.3. mennessä Johdatus ihmisoikeusajatteluun -verkkokurssi (2 op), Hinta ja ilmoittautuminen: Ilmainen/11.3. mennessä Tapahtumanjärjestämisen verkkokurssi ja 8.4. Hinta ja ilmoittautuminen: 40 /12.3. mennessä Mökille sähköt auringosta ja tuulesta, 6.5. Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 35 (+10 kirja)/29.4. mennessä Mökille sähköt auringosta ja tuulesta, 7.5. Mikkeli Hinta ja ilmoittautuminen: 35 (+10 kirja)/30.4. mennessä Kestävä yrittäjyys, Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 50 /13.5. mennessä Rakenna oma aurinkolaturi -työpaja, Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 15 (+ 45 materiaali)/20.5. mennessä LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN: OLETKO UUSI VIHREISSÄ? HAE VIHREÄ VAIKUTTAJA -KURSSILLE! Aika: ja Hinta ja hak: 59 /3.5. mennessä Lisätiedot: Teknologia ei korjaa peruskoulun sisältöjä Jotain mätää suomalaisessa peruskoulussa on ikuisten homeongelmien lisäksi siis. Parin vuoden takainen murskatappio Pisa-tutkimuksissa palautuu edelleen katkeroituneen suomalaisen mieleen kuin sortokaudet konsanaan. Muutamat radikaaliopettajat ovatkin jo heittäneet pulpetit pelloille ja vaihtaneet monistepinot tabletteihin. Mutta mitä kunnollinen peruskouluremontti loppujen lopuksi tarvitsee? Löysin vastauksen yllättäen kuukausi sitten juuri niistä sortokausista lueskellessani. Suostuin kuulustelemaan seiskaluokkalaiselta hänen historian tietämystään koetta edeltävänä iltana. Ihmettelen, miten samanlaiselta hänen kovia kokeneen opuksensa sisältö vaikutti juuri pänttäämieni lukion kurssikirjojen kanssa. Selaillessani kirjaa naureskelin itsekseni, miten vähän itsekään tiesin siinä käsitellyistä asioista. Suurin hämmästelyn aihe oli kuitenkin se, miten hemmetissä olen muka itse varhaismurkkuna nuo asiat osannut. En taatusti seiskaluokkalaisena ymmärtänyt, miksi Suomi liitettiin Venäjän vallan alle. Saatoin tuolloin vain hokea päässäni mantraa Suomi sai autonomisen aseman, Suomi sai autonomisen aseman. Tapausta ei voi ymmärtää ymmärtämättä tuon ajan suomalaista yhteiskuntaa tai Euroopan poliittista tilannetta 1800-luvun alussa. Syy-seuraus -suhteiden puuttuessa minulle jäi käteen vain merkityksetön ja etäinen lause, joka oli opettajan ilkeydestä johtuen osattava ulkoa. En yhtään ihmettele, että oppipoikani palasi kokeesta nelonen taskussaan. Ei hän voinut mitenkään raapustaa paperille asioita, joita ei ymmärrä. Toiset (kuten minä aikoinani) pänttäävät lauseita ulkoa ja oksentavat kaikki mielessään hokemansa mantrat kerralla ulos kokeesta toiseen. Toiset eivät tällaiseen bulimiaoppimiseen suostu, tai he eivät siihen kertakaikkiaan kykene. Kummatkaan eivät tule vuoden päästä muistamaan tätä opittua asiaa. Mitä merkitystä niillä kaikilla liian aikaisilla aamuilla ja hiljaa paikallaan kuunnelluilla saarnoilla loppujen lopuksi oli? Peruskoulu tulisi uudistaa muutenkin kuin ulkokuorta ehostamalla. Niin jännittävältä kuin vaikkapa uuden teknologian hyödyntäminen tai pulpettien ulosheitto kuulostavatkin, ne eivät vielä korvaa sitä, että opetuksen peruslähtökohdan on muututtava. Nykyään lapsia patistetaan muistamaan nippelitietoja lyhyitä aikoja kerrallaan, eivätkä he kykene hahmottamaan suuria linjoja. Emme tarvitse tulevaisuuden Suomeen oppikirjojen tietoa kopioivia sihteereitä. Miksi peruskoulumme siis antaa päinvastaisen kuvan lapsille?

15 Rönsy 1/ Reseptit roskiksen ehdoilla Dyykkarin ruokalistalle voi kuulua esim. sisäfileepihvi sienikastikkeessa. Useimmiten kuitenkin sovelletaan yksinkertaisia reseptejä tai ollaan huolissaan liiallisesta einesten syömisestä. Tästä löytyy purjoa, kaksi tomaattia, kalapuikkoja ja silakkaa. Ihan perusterveellisen oloista ruokaa, noin kaksikymppinen Sauli kertoo eväistään. Erikoisen annoksesta tekevät sen roskiksesta kaivetut raaka-aineet. Dyykkaus on tyypillisesti kauppojen hävikkiruuan keräämistä jäteastioista omaan käyttöön. Ollessaan maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) sanoi, ettei ministeriöllä ole mitään dyykkausta vastaan. Se nähdään omanlaisenaan kierrätyksenä. Kaupoilla on kuitenkin itsellään oikeus päättää pidetäänkö roskiksia auki vai ei. Dyykkareita onkin tavattu syyttää yksityisalueelle tunkeutumisesta ja vandalismista jos mistään. Ruuan tekemiseen ollaan nähty vaivaa ja se on kuljetettu jostain kauppaan. Ja sitten se heitetään pois! Useimmiten se poisheitetty on vielä täysin käyttökelposta tavaraa, Sauli tuskailee. Hänen mukaansa kauppojen työntekijöiden, kauppiaiden itsensä ja vartijoiden suhtautuminen vaihtelee: Työntekijät on ehkä kaikkein flegmaattisimpia. Jos kukaan ei oo näkemässä, ne sanoo, että dyykkaa vaan. Kauppiaiden reaktio on tiukin, koska ne vastaa säännöistä ja seisoo niiden takana. Vartijat noudattavat näitä sääntöjä, ja syyttävät sitten dyykkareita esimerkiksi näpistyksestä. Sauli ei välttele E-aineita tai eineksiä Kuumina kesäpäivinä Sauli tuskin dyykkaisi silakkaa. Kala menee herkästi pilalle. Rikkinäiset pakkaukset saavat yleensä niin ikään jäädä jätteisiin. Hän suosii suojakaasuun pakattuja tuotteita, koska ne ovat varmemmin käyttökelpoisia. Yleensä mukaan tarttuu paljon hedelmä- ja vihannesosaston tuotteita ja leipää, mutta hän on löytänyt myös muun muassa pyykinpesuainetta, äidinmaidonkorviketta, vaatteita, mehutiivistettä ja purkkitonnikalaa. Sauli dyykkaa suurimman osan ruuastaan arviolta %. Lisäksi hän ostaa hieman kuivatuotteita, mausteita ja herkkuja. Opiskelijana hän säästi ruuassa pitkän pennin. Eineksiä tulee ajoittain syötyä liikaakin. Välillä painaa huoli siitä, tuleeko syötyä tarpeeksi monipuolisesti. Fregaani syö eettistä lihaa Jotkut Saulin ystävät noudattavat esimerkiksi vegaanista ruokavaliota, mutta tämä kaventaa valinnanvaraa Saulin mielestä vähän turhaan: Moni kaveri ei dyykkaa ollenkaan lihaa. Se on ollut musta vähän yllättävää. Mä olen ajatellut, että lihassa on ollut enemmän se ekologinen aspekti, että miksi sitä ei oteta. Saulin mielestä moni fregaani eli eettisistä syistä ruokansa roskiksesta hankkiva ei koe lihaa samalla tavalla vastenmielisenä kuin vegaanit: Ois epäkunnioittavaa sitä eläintä kohtaan, että se olis käynyt koko prosessin läpi ja se on tapettu sillain, että se lentää rodeen. Lihan dyykkaamisen voi nähdä sen tuotantoeläimen kunnioittamisena. Sauli valmistaa ruokaa kuten kuka tahansa mutta sattumanvaraisemmista raaka-aineista. Ruokaa tulee laitettua paljon uunissa, mikä ei Saulin mukaan johdu pelkästään siitä, että uunilla varmistettaisiin pöpöjen kuolema : Vaikka on siinä sekin aspekti mukana. Teksti: Simo Raittila Saulin nimi muutettu hänen työnsä takia.

16 16 Rönsy 1/2015 Essee Ville Hämäläinen Flexaamisen ideologisuus millainen on stubbilaisen hiphopin maailmankuva? Kun lahtelainen räppäri Jare Henrik Tiihonen eli Cheek järjesti viime elokuussa kaksi loppuunmyytyä keikkaa Helsingin olympiastadionilla, sosiaalinen media täyttyi Lasse Männistön, Alexander Stubbin ja monen muun kokoomusaktiivin selfieistä. Positiivista ja menestyksestään räppäävää Cheekiä voi pitää stubbilaisen ajan tuotteena. Kokoomuslainen retoriikka on viimeisen parin vuoden ajan puhutellut laajasti suomalaisia, konservatiiveista liberaaleihin, opiskelijoista eläkeläisiin ja vähävaraisemmista rikkaimpaan desiiliin. Samaan tapaan Cheek ja kumppanit ovat saavuttaneet ylettömän suosion 2010-luvulla. Räppäreitä ja kokoomusta yhdistää samankaltainen retoriikka. Näillä perusteilla uskallan kutsua tietynlaista musiikkia nimenomaan stubbilaiseksi hiphopiksi. Kalliossa ne itkee et mä flexaan liikaa, mä taas kelaan kuin ne kehtaa spiidaa Stubbilaisen hiphopin rakkain aihe on oma menestys ja sen perustelu. Tästä paraatiesimerkki on Cheekin Vihaajat vihaa : Ei oo aikaa kadehtia ketää / Mielummin ihailen vaan jengin talenttia tehä / Heikot ihmiset vihaa sitä / mitä ne ei voi ymmärtää / - - / Mä ymmärrän et sua syö / Jos mä oisin vihaaja / varmaan vihaisin mua myös. Vihaamisella ei tässä tarkoiteta jihadisteja tai rasisteja, vaan niitä, jotka eivät pidä Cheekin musiikista. Kategorisointi vihaajiin ja muihin on tarkkarajaista. Säkeistön lopussa viitataan siihen, että vihaajia ymmärretään mutta kielletään, että itse voitaisiin kuulua samaan joukkoon. Vihaajat vihaa rakentuu niin simppelin kehäpäätelmän varaan, että vastaväitteet saa näyttämään typeriltä. Samanlaista perheyhtäläisyyttä on kokoomuksen vaalisloganissa politiikka on rikki. Jos populismissa on kyse siitä, että vaikeisiin ongelmiin tarjotaan helppoja ratkaisuja, on stubbilaisessa retoriikassa kyse siitä, että ongelmat esitetään äärimmäisen helppoina. Samanhenkinen hiphop taas esittää niin positiivisia väitteitä maailmasta, ettei niitä kritisoimalla näytä kuin tiukkapipoiselta. Miksi negailla, kun voi vain ihailla jengin talenttia? Cheekin Flexaa tehtiin kuvastamaan tuntemuksia stadionkeikan jälkeen. Jälleen noudatellaan samaa retoriikkaa: Kalliossa ne itkee et mä flexaan liikaa / mä taas kelaan kuin ne kehtaa spiidaa. Flexaaminen tarkoittaa esittämistä tai huomion hakemista. Englanninkielinen to show off on suomennoksia kuvaavampi. Spiidaaminen on itkemistä. Näennäisen välinpitämättömyyden taustalla kuuluu huoli siitä, jos kaikki eivät arvostakaan. Menestymistä voi pohtia muistakin lähtökohdista. Joukko räppäreitä julkaisi J. Karjalaisen albumista Et ole yksin (2013) uudelleensovitetun hiphop-version Nyt kolisee (2015). Kolmantena raitana kuullaan Kevin Tandun ja Toisen Kadunpojan Nykyään näin (Sinivalkoisia sirpaleita). Rinnakkain viittausten Karjalaisen tuotantoon kanssa kulkevat nuorten miesten pohdinnat omasta elämästä ja haaveista. Biisissä liikutaan monellakin tasolla. Kevin Tandu, 17, ja Toinen Kadunpoika, 24, räppäävät: Mun täytyy elää / Ne sano et tarvii pelkää / Mut tulevaisuut ajattelen, näyttää aika hauskaa / Mitä mä teen jos ne tuomitsee mun taustaa. Cheekiä huolettaa hänen menestystään kadehtivat ihmiset, kahta nuorta maahanmuuttajaräppäriä taas se, saavatko he edes mahdollisuutta. Cheekiä seuraten tielle asettuvia ihmisiä voisi kutsua vihaajiksi. Kysymys kuuluu, kummista vihaajista meidän pitäisi olla huolissamme? Ja huominenki tulee vaan jos selvitään tänään Elastisen tänä vuonna julkaisema sinkku Eteen ja ylös on käytännössä melodialla varustettu modernin, yrittäjähenkisen ihmisen huonetaulu. Kuulijan ei tarvitse suotta vaivata itseään vaikeilla sävelkuluilla, musiikkigenrejen yhdistelyllä tai sanoituksiin piilotetuilla viittauksilla muuhun populaarikulttuuriin. Aforistisuus on piirre, jonka voi helposti liittää stubbilaiseen hiphopiin. Tämäkin kappale välittää silti jotakin ideologiaa: Asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki. / Aitoo iloo, vaikkei ympäril oo muut ku pahaa. / Ja toiset taas nii köyhii ettei niil oo muut ku rahaa. / Alotan ittestäni, korjaan mun mielen. / Nostan mun katseen ja suupielet. Kaikki on omasta asenteesta kiinni. Jopa köyhyys on rahasta riippumatonta. Jos se on todella noin helppoa, onkin suoranainen ihme tai oikeammin valinta jos joku jää sohvan pohjalle makaamaan. Äänessä stubbilaisessa hiphopissa ovat menestyjät. Sen sijaan heikot tai vähemmistöt eivät pääse ääneen toisin kuin esimerkiksi Palefacella, jonka kappaleissa esillä ovat etniset vähemmistöt, talouskurista kärsivät nuoret ja yhteiskuntaan pettyneet. Atomirotan esikoislevyllä I (2014) pohditaan, miten rikoksiin sortuneen on vaikea aloittaa alusta tai kuinka lohduttaa jotakuta, jonka ystävä on kuollut. Cheek ja kumppanit ajautuvat herkimmissäkin biiseissä aina lopulta kelailemaan omaa menestystään. Mul on ysiysi ongelmaa, kaikki ämmii Niin 2010-luvun henkeä kuin menestysräppi edustaakin, on sen naiskäsityksissä ihmettelyn aihetta. Cheek kutsuu naisia lähinnä ämmiksi ja hutsuiksi, kuten Fifin blogisti Häirikkö terävästi havaitsi. Stubb tuli hiljattain kaapista ulos ja kertoikin olevansa konservatiivi liberaalin vaatteissa. Ulostulo kuulostaa lähinnä konservatiivien mielistelyltä mitä se kenties onkin. Kaksilla rattailla ajaminen näyttää yhtä tahattoman epäonnistuneelta kuin Cheekin Vihaajat vihaa biisin lainit: Feministien mielipiteist en sen enempää välitä, / sytyn kritiikist niinkun jokainen edelläkävijä. Naisten nimittely huoriksi ei ole edelläkävijyyttä, vaan vanhan maailman kaikua. Kritiikki on biisissä ymmärretty väärin synonyymiksi sille, ettei pidä jostakin. Suomalainen hiphop voi tunnustaa pohjoismaisia liberaaleja arvoja. Atomirotan biisi Älä pelkää (Atomirottaa) ampuu alas niin rasistien kuin konservatiivien ennakkoluuloja: Impivaara tuli ja meni / Maailma muuttuu Oinoseni / Reppanat täyttää päivät nettivihalla / Pidän sateenkaaribailut mun takapihalla / Ei kenenkään onni oo multa pois / Vaikken ite siinä tunnelissa operois. Koska kappaleessa esitellään itse Atomirotta, voidaan ajatella, että trio haluaa identifioitua näiden arvojen puolustamiseen. Ne on ne kysynnän ja tarjonnan lait Kun Cheek tai Elastinen räppää menestyksestä, samastumme. Kun sekaan eksyy muutama sovinistinen riimi tai vaikeneminen huono-osaisista, ostamme nekin sen enempää kritisoimatta. Cheekin fanit tuskin jakavat tämän naiskäsityksiä, mutta eivät pidä sitä niin isona ongelmana, että muuttaisivat musiikin kuluttamistapojaan. Samalla se on pois niiltä, jotka tarjoavat jotakin muuta tilalle. Emme ole osattomia pelissä, joka määrittää rahan jakautumista ja sitä, mitä levykaupan hyllyyn tuotetaan. Viihde ei ole viatonta. Maailmankuva, jota meille markkinoidaan on näennäisen positiivinen, mutta taustalta paljastuu hyvin vanhakantaisia käsityksiä esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta. Vahvimmat luonnollisesti selviävät siinä maailmankuvassa. Heikommilta ei edes kysytä.

17 Rönsy 1/ Lähes nolla: kapitalismin viimeiset henkäykset? Rifkinin The Zero Marginal Cost Society on kirja, joka huutaa kääntäjää. Jos kirjan jakaa ihmisille vertaisverkon välityksellä PDF:nä, sen levittämisen ja kopioimisen marginaali- eli rajakustannus on 0,00. Jos kirjan printtaa, ja tekee sille kuoret 3D-printterillä, kopion teettämisen rajakustannus lähenee nollaa. Sitä tarkoittaa zero marginal cost society. Rifkinin kirja kutoo yhteen tyypillisiä aikaamme kuvaavia ilmiöitä ilmiöitä, ja pyrkii ymmärtämään kokonaisvaltaisesti aikamme mullistuksia. Rifkin väittää, että yhteiskunta kehittyy kohti asioiden internetiä ja uudenlaista taloudellisen järjestäytymisen tapaa, jota määrittelee yksilökeskeisen (voittoa tavoittelevan) kapitalismin hiljattainen kuoleminen. Kirjan alaotsikot asioiden internet, commons-yhteistyö ja kapitalismin loppu kertovat kaiken oleellisen kirjan sisällöstä. Vertaistuotanto, 3D-printtaus, robottiautot, MOOC-nettikurssit ja halpa aurinkovoima nostavat päätään. Kirja sisältää myös mielenkiintoisen kapitalismin historiikin. Mielestäni Rifkinin katse menneisyyteen ja nykyisyyteen on uskottavampi kuin hänen katseensa tulevaan. Suurin ongelma on hänen taipumuksensa naiiviin optimismiin, joka johtaa commons-näkökulmaa korostavien trendien liioitteluun ja muiden trendien unohtamiseen tai vähättelyyn. Hän esimerkiksi väittää, että nuoret sukupolvet ovat vähemmän itsekeskeisiä kuin vanhempansa, ja että kohta elämme empaattisemmassa yhteiskunnassa. Uskokoon ken haluaa. Toinen paha puute on niukkuuden kieltäminen ja materiaalisen tuotannon vähättely. Rifkin väittää, että elämme pian jatkuvassa yltäkylläisyydessä, koska ruoan ja energian hinta on laskemaan päin. Mutta on vaikea nähdä niukkuuden aikakauden katoavan. Raaka-aineiden, infrastruktuurin ja palveluiden kustannukset ovat yhä merkittäviä, vaikka digitaalisen talouden rajakustannukset lähenevätkin nollaa. Mittava määrä ihmisiä elää yhä puutteessa. Rifkin maalailee pilvilinnoja, mutta uskottavia sellaisia. Kirja on erinomaisesti kirjoitettu. Vaikka Rifkin kuvaamat mullistukset luultavasti eivät tarkoitakaan kapitalismin ja niukkuuden loppua, laaja-alaisuudeltaan ja inspiroivuudeltaan kirja on erittäin tärkeä ja vakuuttava puheenvuoro. Teksti: Otto Lehto The Imitation Game kuvaa ristiriitaista neroa Alan Turingin elämästä kertova elokuva on poikkeuksellinen sotaelokuva. The Imitation Game on erilainen sotaelokuva. Veren, mudan ja ruumiiden sijaan sota on siinä ennen kaikkea älyllinen haaste. Haaste on nimeltään Enigma, saksalaisten 2. maailmansodan aikaan käyttämä salakirjoituslaite, jonka murtamista pidettiin mahdottomana. Tositapahtumiin perustuvan elokuvan päähenkilö, matemaatikko Alan Turing, tarttuu tiimeineen mahdottomaan tehtävään. Benedict Cumberbatchin hienovaraisesti esittämä Turing on todella ristiriitainen hahmo. Hän on silkka nero matematiikassa, mutta sosiaalisilta taidoiltaan hyvin rajoittunut. Hänen sopeutumisensa armeijan tiukkaan kuriin ja hierarkiaan ei suju helposti. Turing on myös homoseksuaali, mikä oli tuohon aikaan Englannissa laitonta. Elokuvan kiinnostavinta seurattavaa onkin Turingin ja hänen tiiminsä välinen ryhmädynamiikka. Mahdottoman koodin murtaminen kestää vuosia ja sinä aikana ryhmän väliset suhteet muuttuvat molemminpuolisesta halveksunnasta vähitellen ystävyyteen. Erityisesti Keira Knightleyn esittämä Joan Clarke voittaa Turingin puolelleen ja he kihlautuvatkin lyhyeksi aikaa. Henkilöhahmojen lisäksi yksi elokuvan tärkeimmistä elementeistä on Turingin nuoruuden ystävän ja ihastuksen mukaan nimetty laite, Christopher. Laite automatisoi Engiman murtamiseen tarvittavia asetuksia ja on eräänlainen tietokoneen esiaste. The Imitation Game ei mässäile eikä retostele. Elokuva on siksi historiallisesti uskottava. Tarina kulkee jouhevasti ja turhat sivujuonteet on karsittu: kyseessä on ennen kaikkea elokuva Alan Turingin erikoisesta elämästä ja sen surullisesta päättymisestä. Teksti: Minna Manninen Kuva: The Weinstein Company/ mediakuvat

18 ViNOn jäsenjärjestöt Aaltovihreät (Aalto-yliopisto) Puheenjohtaja: EsViNO Espoon vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja: Helsingin Vihreät Nuoret Nuhevi Puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja: HYY:n Vihreät De Gröna vid HUS Puheenjohtaja: Joensuun vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja: Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat Jyvioni Elina Ripatti ja Laura Mansikkamäki: jyvioni.org Kanta-Hämeen vihreät nuoret ja opiskelijat Kantis Toimii alueella Forssa, Riihimäki, Hämeenlinna Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä: Kuopion vihreät nuoret ja opiskelijat Ku- ViO https://www.facebook.com/groups/ / Puheenjohtaja: Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijat Kyvino Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä: Lahden Vihreät Nuoret ViNOLa Puheenjohtaja: Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtaja: Lounais-Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat Yhteyshenkilö: Oulun vihreät nuoret OVN Puheenjohtaja: Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijat Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä: Tampereen vihreät nuoret Virnu Puheenjohtaja: Turun vihreät nuoret ja opiskelijat Puheenjohtajat: ja Järjestösihteeri Riina Paimen: Vaasan vihreät nuoret ja opiskelijat Vasa gröna unga och studerande Vaavi vaasanvino.blogspot.fi/ Puheenjohtaja: Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijat ry Puheenjohtaja: Terveiset Vaasan vihreiltä nuorilta Olemme pieni mutta sitäkin sitkeämpi Pohjanmaan oma jäsenjärjestö, joka on vuosien kulumisesta ja porukan vaihtumisesta huolimatta pitänyt hyvän yhteishenkensä ja intonsa maailmanparannukseen. Toimintamme on perinteisesti ollut monipuolista, eli ei pelkästään tempauksia Vaasan yliopistolla, vaan myös yhteistyötä aikuisvihreiden ja muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. Yhteistyössä onnistuvat myös isommat tapahtumat, joihin meillä yksinään eivät rahkeet riittäisi. Kokoustamme hyvin vähän, virallisesti pidämme vain syys- ja kevätkokoukset, mutta käytännössä tapaamme ainakin kuukausittain ja ihmettelemme porukalla niin politiikkaa kuin muutakin maailmanmenoa. Byrokratian vähentäminen ja epämuodollisen höpöttämisen lisääminen parantaa tutkitusti luovuutta ja lisää intoa asioiden tekemiseen sitä suosittelemme lämpimästi muillekin! Eräs suurimmista haasteistamme on varsinkin paikallisen yliopiston ahdas poliittinen ilmapiiri, joka tosin on viime vuosina alkanut parantua: näkyminen ei ole helppoa, kun paljon suuremmat järjestöt jyräävät yli. Toisaalta tämä on myös vahvuus, sillä mikään ei motivoi paremmin kuin se, kun joku tulee kiittelemään olemassaolostamme kyllä täällä Vaasassakin Vihreiden kannattajia on! Iloa toimintaan tuovat myös Vi- NOn valtakunnalliset tapahtumat, joiden ansiosta muistaa taas kerran olevansa osa suurta joukkoa aivan huikeita tyyppejä. ViNOn toimistoon olemme myös aktiivisesti yhteyksissä, ja saamme sieltä päästä ihan hurjasti tsemppausta tämäkin vinkkinä muille jäsenjärjestöille! Tämän vuoden kohokohta on ilmiselvästi eduskuntavaalit, johon olemme saaneet ehdokkaaksi entisen puheenjohtajamme, mahtavan Lotta Alhonnoron, jota innolla luotsaamme kohti ensimmäistä Vihreiden kansanedustajapaikkaa Pohjanmaalla! Vihreiden kannatus on alueellamme vahvempi kuin vuosiin, ja se jos mikä parantaa intoa ponnistella tänä keväänä. Koska elämää on myös vaalien jälkeen, eteen tulevat myös perinteinen piknikimme touko-kesäkuussa, osallistuminen Mahdollisuuksien toriin toukokuussa, uusien ilta syksyllä ja muut pienemmät tapahtumat, joita usein saamme pystyyn lyhyelläkin varoitusajalla. Lähetämme kovasti tsemppiä muille jäsenjärjestöille pitkin Suomea Vihreän vaalivoiton rakentamiseen ja toivotamme oikein aurinkoista kevättä kaikille! Teksti: Maarit Koljonen

19 Rönsy 1/ Toimistolta Janette Huttunen Mitä ViNOssa tapahtuu? Tervetuloa mukaan ViNOn valtakunnallisiin tapahtumiin! huhtikuuta ja 19. huhtikuuta, koko maassa (ennakkoäänestys ulkomailla huhtikuuta) Ennakkoäänestys ja vaalipäivä Vähemmän byrokratiaa, enemmän maailman pelastamista Harva meistä on lähtenyt mukaan politiikkaan pyörittämään exceleitä ja täyttämään Patentti- ja rekisterihallinnon lomakkeita. Me olemme lähteneet muuttamaan maailmaa: olemme tulleet jakamaan tasa-arvoista avioliittoa puoltavia meemejä sosiaalisessa mediassa, osoittamaan mieltämme translain läpimenon puolesta, parantamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oloja tukemalla läheistä turvakotia ja näyttämään puheillamme feminismin tärkeyden 2010-luvun aatteena. Tiivistetysti: me olemme tulleet tekemään politiikkaa ja vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin! Siksi poliittisen nuorisojärjestön toiminnan tulisi mahdollistaa politiikan teko myös paikallistasolla: mielipidekirjoitusten kirjoittaminen ja niillä paikallislehtien pommittaminen, vegaanikokkaus-kurssien järjestäminen, kunnanvaltuutettujen tapaaminen sekä Autottoman päivän parkkipaikkapiknikit. Ja toki heillä, jotka rakastavat yhdistysbyrokratiaa ja sen kanssa telmimistä, on oltava mahdollisuus kirjoittaa strategioita ja ohjelmapapereita. Toiminnan pääpainon pitää kuitenkin olla aktiivien kannalta mielekkäässä tekemisessä. Ruohonjuuritasolla politiikan pitää olla voimaannuttava harrastus. Silti valitettavan usein poliittinen nuorisotoiminta typistyy yhdistysbyrokratian kanssa painimiseksi ja pakollisten kokousten järjestämiseksi. Se on ok, jos se tuntuu aktiiveista hyvältä. Jos kuitenkin fiilis on, etten mä tämän vuoksi ole lähtenyt mukaan Vihreään politiikkaan, kaipaa järjestötoiminta muutosta. Yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt ohjaavat toimintaa, ja niiden muuttaminen on pitkä prosessi. On kuitenkin olemassa helppoja tapoja keventää yhdistysbyrokratiaa ja muutaman pienen kikan avulla järjestötoiminta voi saada uutta potkua ja vapauttaa tilaa politiikalle: Iso osa lain vaatimasta yhdistyshallinnasta on mahdollista siirtää Vi- NOn toimistolle. Järjestökoordinaattori voi olla vastuussa yhdistyksen jäsenrekisteristä, mihin riittää pyyntö ja käytännön asioiden sopiminen. Hallituksen kokouksista voidaan jättää hallinnolliset asiat pois ja siirtää ne kevät- ja syyskokousten päätettäväksi. Sen sijaan kokouksissa keskitytään suunnittelemaan toimintaa ja tehdään vain keveitä muistioita omaan käyttöön. Toimintasuunnitelma ja talousarvio voidaan pitää keveinä. Toimisto auttaa kutsuissa, esityslistoissa ja pöytäkirjoissa. Rahaakin saa, kunhan sitä hankeavustusten muodossa hakee. Aktiivien jaksaminen on meille kaikista tärkeintä. Paikallistason toiminta on tarkoitettu mukavaksi ja antoisaksi harrastukseksi ja sellaisena sen tulee pysyä. ViNOssa panostetaan siihen, että toiminta on vähemmän byrokratiaa ja enemmän maailman pelastamista. Henkistä tukea on aina tarjolla. Me ollaan tässä veneessä kaikki yhdessä! Muista käyttää ääntäsi ja kannusta kaverisikin äänestämään! Nyt jos koskaan on aika tehdä vihreä vaalivoitto, nyt on muutosta ilmassa! Ennakkoäänestyspäivinä voit äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa myös toisella paikkakunnalla tai ulkomailla. Äänestämiseen tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen! Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyskunnassasi. Äänestyspaikat voit tarkistaa osoitteesta kesäkuuta Granö, Sipoo ViNOn kesäleiri ViNOn kesäleirillä koetellaan vihreiden erätaitoja, tehdään rentoja kesäasioita, pelataan pihapelejä, keskustellaan politiikasta ja terästetään mm. melontataitoja. Leirillä tullaan keskustelemaan monista teemoista kuten parisuhteista, eläinoikeuksista, ilmastopolitiikasta ja feminismistä lokakuuta Väentapaaminen Kaikki uusista toimijoista vanhoihin aktiiveihin ovat tervetulleita ViNO:n vuoden suurimpaan tapahtumaan. Luvassa poliittista keskustelua, rentoa verkostoitumista, päräyttäviä luentoja ja aktiivista tekemistä marraskuuta Liittokokous Liittokokous on ViNOn ylintä valtaa käyttävä kokous. Liittokokouksessa valitaan ensi vuoden puheenjohtajat ja hallitus sekä täytetään muut luottamustoimet. Lisäksi kokouksessa linjataan ViNOn politiikkaa, väitellään kannoista ja käydään kiihkeää poliittista keskustelua. Lisäksi ViNOn kuntafoorumi ja opiskelijavaltuuskunta järjestävät vuoden mittaan omia tapahtumiaan. Seuraa ViNO:a Facebookissa tai Twitterissä ja käy kotisivuilla niin pysyt perillä tuoreista tapahtumista.

20 Tarvitaanko yritysvastuuseen sitovat säännöt? Pitääkö yritysten vastuullisuutta ohjata vapaaehtoisuuden lisäksi sitovilla säännöillä? Äänestys vuoden 2015 jälkeisestä globaalista kehityksen toimintakehyksestä. Kohta 68: parlamentti äänesti sitovista vastuullisuussäännöistä kehitysmaissa toimiville yrityksille. Hyväksytty Puolesta: Vastaan: Tyhjää: Hautala Greens/Vihr Jaakonsaari S&D/SDP Kumpula-Natri S&D/SDP Terho ECR/PS Sarvamaa EPP/Kok Halla-aho ECR/PS Kyllönen GUE/Vas Pietikäinen EPP/Kok Torvalds ALDE/RKP Jäätteenmäki ALDE/Kesk Väyrynen ALDE/Kesk Virkkunen EPP/Kok Rehn ALDE/Kesk Lentäminen Halpaa sinulle kallista ympäristölle Kanna vastuusi ja maksa vapaaehtoinen lento maksu! Varat käytetään ympäristöjärjestö Maan ystävien kautta ilmasto työhön kotimaassa ja päästövähennys projekteihin etelässä. ÄÄNESTÄ Rohkeita naisia, feminististä toimintaa! NAISTA!!

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2507 Eduskuntavaalien 2007 ehdokaskysely Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat GREPPA MARKNADEN tunne markkinat Viljelijän kommenttipuheenvuoro Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeå www.malmgardsjundea.fi Facebook: Malmgård Sjundeå Instagram: MALMGARDSJUNDEA GREPPA MARKNADEN? Greppa

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot