VUODEN VIESTIT SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUODEN VIESTIT SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013"

Transkriptio

1 VUODEN VIESTIT SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013

2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Seuran nykyinen strategiakausi alkoi vuonna 2011 ja jatkuu vuoteen Strategiset päätavoitteet ovat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen mielenterveysasioissa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön vahvistaminen kansalaisten mielenterveysosaamisen tukeminen kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen kehitystyö ja uudet avaukset. Seuran strategiaa toteutetaan viiden linjan välisenä yhteistyönä. KANSALAISTOIMINTA tekee ja koordinoi seuran järjestö- ja aluetyötä, vapaaehtoistyötä ja tukihenkilötoimintaa sekä järjestää vapaaehtoisja tukihenkilötoiminnan koulutusta. MIELENTERVEYSSEURAN KOULUTUSKESKUS kouluttaa ja kehittää psyko sosiaalisen ja terapeuttisen auttamisen, mielenterveyden edistämisen sekä jaksamisen teema-alueilla. SOS-KRIISIKESKUS koordinoi ja antaa matalan kynnyksen järjestölähtöistä kriisiapua niin kasvokkain, puhelimessa, netissä kuin vertaistukiryhmissä sekä järjestää varhaiskuntoutusta. VIESTINTÄ tuottaa lehtiä, oppaita ja verkkosisältöjä ja vie eteenpäin mielenterveyden edistämisen sisältöjä yhteistyössä muiden toiminta linjojen kanssa. HALLINTO mahdollistaa ja tukee muiden toimintalinjojen työtä.

3 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2 Marita Ruohonen PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4 Pentti Arajärvi APUA JA TUKEA 6 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA JA VIESTINTÄÄ 8 KANSALAISTOIMINTAA 10 MIELENTERVEYSOSAAMISTA 12 KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA AUTTAMISTA 14 KEHITTÄMISTÄ JA UUSIA AVAUKSIA 16 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA 2013 TULOSLASKELMA 18 TASE 19 LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT 20 JÄSENYHDISTYKSET 21 YHDISTYSJÄSENET 22 HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ 22 VERKOSTOYHTEISTYÖ 24 TUKIHENKILÖTYÖ & VAPAAEHTOISTOIMINTA 24 Toimitus: Sami Liukkonen, Eila Ruuskanen-Himma, Jaana Arho, Ellen Tuomaala ja Sirpa Väänänen. Paino: I-Print, Seinäjoki ISBN

4 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Marita Ruohonen OSALLISUUS RAKENTAA HYVÄÄ MIELENTERVEYTTÄ Tunne omasta tarpeellisuudesta ja liittymisestä muihin ihmisiin on mielenterveyden keskeinen osatekijä. Harva meistä haluaa elää täysin irrallaan muista. Yhteiskunnallisessa keskustelussa yksinäisyys on vasta viime vuosina löydetty valtavana haasteena ja sosiaalisten ongelmien taustatekijänä. Tutustuin vuosia sitten iäkkääseen mieheen, joka kuvasi itseään erakoksi. Hän eli elämäänsä keskellä karua luontoa pohjoisessa Lapissa ja kaivoi työkseen kultaa sekä testasi makuupusseja nukkumalla ulkona suurimman osan vuodesta. Oltuamme jonkin aikaa kirjeenvaihdossa huomasin, että hänellä kävi usein vieraita ihmettelemässä Lapin luontoa ja hänen elämäntapaansa. Hän oli luonteeltaan sosiaalinen ja tuntui nauttivan näistä vierailuista, ei siis sittenkään mikään oikea erakko. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja muussa seuran kriisityössä yksinäisyys ja halu tulla kuulluksi on kautta aikojen ollut eräs merkittävimpiä avun hakemisen syitä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa yksinäisyys on vasta viime vuosina löydetty valtavana haasteena ja sosiaalisten ongelmien taustatekijänä. Yksinäisyys voi olla oma tietoinen valinta, elämäntapa. Mutta jos vaihtoehtoja ei ole ja ihminen ajautuu vastoin omaa tahtoaan erilleen muista ihmisistä, riskit kasvavat. Päihteiden ongelmakäyttö, mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus liittyvät usein yksinäisyyteen ja tarpeettomuuden kokemukseen. Yhteisöllisyyden lisäämisestä on haettu ratkaisuja yksinäisyyteen. Kun perhettä ei kaikilla ole eivätkä sukusiteetkään nykyään ole kovin tiiviitä, uusia yhteisöllisyyden muotoja on haettu muun muassa harrastusten piiristä. Muistan jo parikymmentä vuotta sitten vierailleeni Tanskassa koiraharrastajien vanhainkodissa. Vaikutti varsin mukavalta ja vireältä paikalta. 2

5 Monet ovat mukana vapaaehtoistoiminnassa yksinkertaisesti siksi, että haluavat tehdä hyvää. Mitä kiinteämpi yhteisö, sitä tehokkaammin se sulkee yhteisöön kuulumattomat ulkopuolelle. Yhteisöllisyyden korostamisen kääntöpuoli sisältyy yhteisön määritelmään. Mitä kiinteämpi yhteisö, sitä tehokkaammin se sulkee yhteisöön kuulumattomat ulkopuolelle. Yksinäisyydelle tyypillistä on juuri ulkopuolisuus; tunne siitä, että omalla olemassaololla ei ole merkitystä kenellekään toiselle ihmiselle tai ihmisyhteisölle. Tässäkin suhteessa maailma on polarisoitunut. Osalle ihmisistä yhteisöjä ja sosiaalista elämää on tarjolla liikaa ja joillekin ei lainkaan. Yhteisöllisyys ja osallisuus kuuluvat sanaparina yhteen. Yhteisö on paikka, jossa voi tuntea osallisuutta. Yhteisön jäsenenä voi kuulua joukkoon, jonka tuntee omakseen, jossa tuntee olevansa hyväksytty, jopa arvostettu ja jossa voi toimia yhteiseksi hyväksi. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä tehtävä tarjota yhteisöjä ja osallisuutta erityisesti heille, jotka eivät sitä muualta löydä. Järjestötoiminnassa voi myös saada itse apua ja voimaantua auttamaan muita. Monet vapaaehtoiset ovat saaneet apua aikanaan, kuten Vuoden vapaaehtoiseksi valittu, 25 vuotta mielenterveyden piirissä monimuotoista vapaaehtoistyötä tehnyt Jukka Virta. Monet ovat mukana vapaaehtoistoiminnassa yksinkertaisesti siksi, että haluavat tehdä hyvää. Lämpimät kiitokset kaikille Mielenterveysseuran vapaaehtoisille yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisestä! Osalle ihmisistä yhteisöjä ja sosiaalista elämää on tarjolla liikaa ja joillekin ei lainkaan. Kuva: Touko Hujanen

6 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Pentti Arajärvi MIELENTERVEYS KUULUU MYÖS KAAVOITUKSEEN JA ASUMISEEN Mielenterveys kuuluu paitsi kaikille myös kaikkeen. En tiedä, mikä elämänalue tai toiminta olisi sellainen, ettei sillä olisi ainakin ohutta kytkentää mielenterveyteen. Ulkopolitiikka pelkäätkö maailmantilannetta? Viemäröinti maailman saastuminen. Tietysti asialla ja asialla on eroa. Mutta ehkäisevä työ tulee esille jokapäiväisen elämän alueilla kaikkialla, kuten siinä, että kaavoitus ja asuminen voi olla parempaa tai huonompaa. Tarjoaako asuinalue lapsille leikkipaikkoja ja turvallisen koulutien? Onko kauneusarvot otettu huomioon ja miten pääsee metsään? Metsällä on mielenterveydelle suuri merkitys. Emme pelkää metsää ja tuulen suhinaa, vaan saamme niistä voimaa. Metsällä on ainakin suomalaiselle mielenterveydelle suuri merkitys. Emme pelkää metsää ja tuulen suhinaa, vaan saamme niistä voimaa. Olen neljännekseltä leikilläni ja loppuosalta tosissani sanonut, että Helsingin Östersundomin kaavoitus- ja liikenneratkaisuissa on pidettävä huolta siitä, että Sipoonkorven kansallispuistoon pääsee metrolla. Se on järjestettävissä. Asunnossa vietämme huomattavan osan päiväämme, ison osan siitä nukkuen. Ei voi olla yhdentekevää, millainen asuntomme on. Onko se terveellinen, myös mielenterveyden kannalta? Saammeko tarpeellisen levon, voiko perhe viettää yhdessä aikaansa? Tarjoaako asunto myös mahdollisuuden työskentelyyn, harrastamiseen, muuhunkin lepoon kuin yönukkumiseen ja voiko lapsi lukea läksynsä? Arkkitehdit ovat paljon pohtineet näitä kysymyksiä. Asuntojen koko asettaa aina rajoituksensa, rakentamisen rahoituksella on vaikutusta ja kaavakin rajoittaa. Asuntojen rakentamisesta voi siirtyä muuhun rakentamiseen: koulut, päiväkodit, nuorisotalot, vanhusten palvelutalot, kirjastot, liikuntapaikat. Niille tulee asettaa toiminnallisia vaatimuksia ja ne on pidettävä kunnossa. Suotavaa tietysti olisi sekin, että ne ovat olemassa silloin, kun uusi asuinalue valmistuu. Kotoa ja asuinalueelta on päästävä poiskin. Työmatkan, matkan harrastuksiin tai kulttuuririentoihin on voitava sujua ainakin taajaan asutuilla alueilla julkisilla välineillä. Asialla ei ehkä ole välitöntä linkkiä mielenterveyteen paitsi se, että julkinen liikenne takaa kaikkien mahdollisuudet liikkua haluamaansa paikkaan ja palveluun. 4

7 Ei voi olla yhdentekevää, millainen asuntomme on. Onko se terveellinen, myös mielenterveyden kannalta? Tärkeää ei loppujen lopuksi ole se, kuka järjestää, vaan että palveluja on saatavilla ja saavutettavissa. Viime aikoina on ollut esillä vielä yksi mielenterveyspalvelujen kannalta tärkeä asia palvelujen järjestäminen. Tärkeää ei tietenkään loppujen lopuksi ole se, kuka ne järjestää, vaan että palveluja on saatavilla ja saavutettavissa, ne ovat laadultaan korkeatasoisia ja tuotetaan vaikuttavasti. Vaikuttavuus ei ole sama asia kuin halvalla, mutta ei ole mitään syytä rahaa tuhlatakaan. Siis tehokkuutta tarvitaan aina. Nyt näyttää siltä, että syntyy ratkaisu, jossa ns. ervat eli tulevaisuudessa varmaankin hyvinvointikuntayhtymät järjestävät palvelut ja varmaan tuottavatkin palvelut siltä osin kuin ne on järkevää keskittää. Keskittää voidaan harvoin tarvittavat tai harvinaiset toimenpiteet varsinkin, jos ne edellyttävät erikoisosaamista. Ihminen tarvinnee vain kerran eläessään lonkkaleikkausta. Keskittää kannattaa myös kalliit toimet, kuten ympärivuorokautinen päivystys. Hajauttaa pitää perustoiminnot ja myös usein toiminnot, jotka voidaan hoitaa etänä. Niinpä on selvää, että päivähoitoa, kiireetöntä ja osin kiireellistäkin sairaanhoitoa ja terveydenhoitoa annetaan hajautetusti, lähellä ihmisiä. Palveluverkko saattaa muuttua, mutta tuskin kukaan lakkauttaa hoitoa vain lakkauttaakseen. Takana on taloudellisia näkökohtia, mutta inhimillisetkin pitää muistaa. Päätöksentekojärjestelmä on kaavailuissa vielä auki, mutta viiden suuren alueen päättäjät tulevat kunnista. Vielä kysymys erikseen on koko toiminnan rahoitus. Sillä on arvaamattoman suuri merkitys toiminnalle muussakin mielessä kuin että kaikki maksaa. Terveydenhuollon rahoitus pitää saada selkeämmäksi, niin sanotusti yksikanavaiseksi, tai ainakin melkein. Sairausvakuutuksen osuus vaatii erityisesti pohdintaa. Uudistus pitää saada aikaan, ennenkuin hukka tulee. Se nimittäin tulee, jos ei ala tapahtua konkreettisestikin.

8 APUA JA TUKEA 2013 VALTAKUNNALLINEN KRIISIPUHELIN 2013 Puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt 24 paikkakunnalla ympäri Suomea. Toiminnassa on mukana 18 kriisikeskusta ja 6 paikallista mielenterveysseuraa. Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä soittoa vastattua puhelua + 4 % Noin 650 vapaaehtoista, jotka vastasivat 60% soitoista Soittajista 60% naisia ja 40% miehiä vuotiaat soittajien suurin ikäryhmä Soittajista 12 % jatko-ohjattiin kunnallisiin palveluihin ja 4% Suomen Mielenterveysseuran muihin palveluihin. Palautteesta 94% kiittävää Syitä soittaa: Halu kertoa kuulumiset Ahdistuneisuus Yksinäisyys Pari- ja perheongelmat soittoa vastattua puhelua + 4 % Kasvussa: Itsetuhoisista ajatuksista puhuttiin keskustelussa Päivystää numerossa arkisin klo viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo

9 vastattua puhelua VALTAKUNNALLINEN VERKKOKRIISITYÖ 2013 HELSINGIN SOS-KRIISIKESKUS 2013 kriisityöntekijöitä ja vapaaehtoisia Tukinetissä kriisityöntekijöitä Selmassa vapaaehtoisten tekemää palveluohjausta Suomi24:ssä TUKINET Mukana 13 päivystyspaikkakuntaa Net tuki -viestejä ,6% Net tuki live -keskusteluja ,3% Palautteesta 94% kiittävää Yleisimmät syyt: Ahdistuneisuus 20% Pari- ja perheongelmat 16% Masentuneisuus 10% Net tuki -viestiä + 5,6% 825 Net tuki live -keskustelua +92,3% KRIISIPUHELIN vastattua puhelua 32% kaikista Valtakunnallisen kriisipuhelimen puheluista 14% vapaaehtoisen vastaamia KRIISIVASTAANOTTO asiakastapaamista 851 asiakasta 788 yksilöasiakasta 45 pariskuntaa 17 perhettä 1 asiakasryhmä Yleisimmät syyt pari-perheongelmat ahdistuneisuus kuolema lähipiirissä RYHMÄTOIMINNAT 167 osallistujaa kursseilla valtakunnallisesti 271 osallistujaa ryhmissä SOS-kriisikeskuksessa TUKINET Net tuki vastausta 157 Net tuki live -viestiä asiakastapaamista Kahdenkeskisessä Net tuki -tukisuhteessa vastauksen saa 5 vrk:n sisällä asiakaskontaktia RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN ETELÄ-SUOMEN ALUETOIMISTO asiakaskontaktia asiakasta 630 tukisuhdetta 102 juristineuvonnan asiakasta

10 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA JA VIESTINTÄÄ ENEMMÄN AVOHOITOA JA MATALAMMAT KYNNYKSET Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck totesi Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa , että mielenterveyslakimme on vanhentunut. Laki ei turvaa riittävää oikeussuojaa eikä tue avohoidon kehittymistä. Uudistus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Koko erillinen mielenterveyslaki on lakkautettava ja mielenterveysasiat on sisällytettävä muuhun lainsäädäntöön. Ei ole olemassa kestäviä perusteita sille, että itsemääräämisoikeutta psykiatriassa rajoitetaan eri tavalla kuin muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteinen lainsäädäntö kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla takaa parhaiten yhtenäiset käytännöt ja potilaiden yhdenvertaisen kohtelun. TARVITAAN KANSALLINEN ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA Kansainvälisten selvitysten mukaan ehkäisyohjelmat ovat kustannustehokkaita tapoja ehkäistä itsemurhia. Suomi on edelleen itsemurhien kärkimaita. Esimerkiksi miesten itsemurhakuolleisuus on yli puolitoistakertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Mielenterveysseura on laatinut 14 kohdan ehdotuksen kansalliseksi itsemurhien ehkäisyohjelmaksi, jonka tavoitteena on puolittaa itsemurhien määrä. SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme on korostanut, että tarvitsemme muun muassa enemmän matalan kynnyksen auttamispaikkoja, jotta ongelmiin pystytään puuttuman nopeasti. mielenterveysseura.fi vierailua e-mielenterveys.fi vierailua vahvistamo.fi vierailua Sekä Mielenterveyslehti että Perheterapialehti julkaistiin myös digi-lehtinä verkossa! 8

11 SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURA ON HALUTTU YHTEISTYÖKUMPPANI HEUREKA TULEE HULLUKSI Näyttely avattiin lokakuussa. Koko perheen toiminnallisen näyttelyn tavoitteena on haastaa ja innostaa kävijät tutustumaan mielen hyvinvointiin sekä mielenterveyden häiriöihin. Vantaan jälkeen näyttely lähtee maailmalle Lissaboniin ja Pariisiin. Suomen Mielenterveysseura osallistui asiantuntijana näyttelyn työstämiseen. POSTIKORTTEJA KARTON KANSSA Yhteistyö Karto Oy:n kanssa jatkui. Perinteisten joulukorttien lisäksi myynnissä oli myös Hyvän mielen postikortteja. Korttisarjaan kuuluu 10 korttia, joiden kuvilla ja mietelauseilla on hyvä muistaa tai onnitella läheisiä. mielenterveysseura.fi/verkkokauppa HYVÄNTEKEVÄISYYSHUUTOKAUPPA Suomen Mielenterveysseura ja Design ShopOutlet.com järjestivät toukokuussa 2013 hyväntekeväisyyshuutokaupan. Tuotto ohjattiin Mielenterveysseuran Suomeen tuoman uuden työtavan juurruttamiseksi. Monimuotoisen perheterapian (MDFT - Multidimensional Family Therapy) tavoitteena on saada vaikeista ongelmista kärsivä nuori ja hänen perheensä motivoitumaan muutokseen ja sitoutumaan hoitoon. VUODEN 2013 PÄÄTAPAHTUMIA SEITSEMÄNNET KANSALLISET MIELENTERVEYSPÄIVÄT järjestettiin helmikuuta Tampereella. Päivien teemana oli Kansalaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet. Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen muistutti, että kokemus osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista on tärkeä mielenterveyden edellytys. Mielenterveys on paitsi olennainen osa terveyttä, myös kansalaisuuden perustava elementti. Yksi tapa vähentää demokratiavajetta on rohkaista ihmisiä kansalaiskeskusteluun eri tavoin, ja tukea kuuntelevan vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. 11. ITSEMURHIEN EHKÄISYPÄIVÄ Mielenterveysseuran vuosittain viettämä päivä lisää tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää leimautumista. Ennen kaikkea päivä tuo esille sanomaa siitä, että itsemurha on estettävissä. Kansainvälistä päivää on vietetty vuodesta 2003 lähtien. Itsemurhien ehkäisypäivänä 10. syyskuuta Helsingissä keskusteltiin Liekki elämälle -elokuvasta. MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄÄ vietettiin ympäri maata kansainvälisen teeman mukaan aiheella ikääntyminen ja mielenterveys. Helsingissä 10. lokakuuta Valkoisessa Salissa nautittiin kulttuurista, kuunneltiin asiantuntijoita ja keskusteltiin mielen hyvinvoinnin voimavaroista. Mirakle-hankkeen projektipäällikkö Maria Viljanen muistutti, että ikä sinällään ei ole rajoite. Tapahtumassa esiintynyt RäpMummo Eila on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon iloa voi tuoda mummo, joka näyttää räpin olevan on kaiken ikäisten kulttuuria. ELÄMÄN KONKARI -KIRJOITUSKILPAILU. Mielenterveysseuran yli 60-vuotiaiden elämänkokemuksia kartoittanut kirjoituskilpailu paljasti, että raskaatkin elämänkokemukset voivat lisätä elämäntaitoja. Eletty elämä tarjoaa parhaimmillaan monenlaisia välineitä ja keinoja kriiseistä selviytymiseen ja mielen hyvinvoinnin tueksi. VALTAKUNNALLISEN MIELENTERVEYSPALKINTO Mielenterveysseura myönsi palkinnon onnellisuusprofessori Markku Ojaselle pitkästä ja ansiokkaasta urasta hyvinvoinnin ja positiivisen psykologian edistämisessä. Ojanen on käsitellyt onnellisuutta ja henkistä hyvinvointia lukuisissa kirjoissaan ja artikkeleissaan.

12 KANSALAISTOIMINTAA AINUTLAATUISTA VAPAAEHTOISTEN TUKEMISTA KOKO MAAILMASSA Suomen Mielenterveysseurassa on kehitetty kansainvälisestikin mitattuna ainutlaatuista vapaaehtoisten tukimallia. Kehittämämme mallin kiinnostus leviää nyt kansainvälisesti. Olemme käyneet Japanissa saakka kouluttamassa, kertoo järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi. Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön tukimalli sisältää koulutusta, työnohjausta ja riskien arviointia vapaaehtoistyöntekijöille. Laadukas ja turvallinen tukihenkilötyö vaatii tuekseen osaavan työnohjauksen. Mielenterveysseuran tukihenkilötyössä toimimisen edellytyksenä onkin osallistuminen säännölliseen työnohjaukseen. Laadukkaan koulutuksen ohella työnohjaus on tärkein henkilöstön kehittämismenetelmä myös vapaaehtoistyössä, kertoo kehittämiskoordinaattori Suvi-Tuuli Porkka. Suomen Mielenterveysseurassa työnohjaus on kuulunut oleellisena osana tukihenkilötyöhön jo runsaan 30 vuoden ajan. Olemme kouluttaneet vapaaehtoistyön työnohjaajia vuodesta 1995 lähtien. Koulutus on nykyään kolmen vuoden mittainen ja 60 opintopisteen laajuinen vaativa kokonaisuus. Vapaaehtoistyön työnohjauksen tehtävä on edistää yhdistyksen ja tukihenkilötyön perustehtävää. Se on ehdottoman luottamuksellista, tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, kertoo Porkka. Työnohjaus keskittyy tukisuhteeseen liittyviin asioihin ja se auttaa tukihenkilöä löytämään oman yksilöllisen tapansa olla toisen ihmisen tukena. Työnohjaus tukee uskoa itseen, antaa uskallusta tehtävään, ohjaa ymmärtämään maallikkoauttamisen erityispiirteitä ja edistää sitoutumista tukihenkilötyön eettisiin periaatteisiin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Mielenterveysseuran oma koulutus on paikallisille yhdistyksille maksutonta, muistuttaa Porkka. Tukityön tekemiseen innostaa oman osaamisen hyödyntäminen, mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä ihmisenä. JUKKA VIRTA VUODEN 2013 VAPAAEHTOINEN Viime joulukuussa raumalaiselle vapaaehtoisaktiivi Jukka Virralle myönnettiin Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoisen tunnustuspalkinto. Elämäntyönsä ydinvoimalassa tehnyt Jukka Virta aloitti oman vapaaehtoistaipaleensa jo vuonna 1989 Rauman Seudun Mielenterveysseuran kriisipuhelinpäivystäjänä. Virta on ollut perustamassa Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikkaa vuonna 1990 ja hän on toiminut vuosia paikallisen mielenterveysseuran hallituksessa. Tukihenkilötoimikunnan puheenjohtajana Virta on ollut vuodesta 2003, ja hän toimii edelleen työnohjaajana. Olen ollut aina kiinnostunut ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Vapaaehtoistyö Mielenterveysseurassa on auttanut katsomaan maailmaa ja elämän menoa monesta näkökulmasta. Ei elämässä ole vain yhtä totuutta, vaan näkökulmia on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Vapaaehtoistyö on antanut minulle mahdollisuuden toteuttaa asioita, joita haluan tehdä, kertoo Jukka Virta. 10

13 KULTTUURI LISÄÄ TERVEYTTÄ Mielenterveysseuran suojissa perustettiin Terveyttä kulttuurista kannatusyhdistys ry. Yhdistys edistää kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien käytön tukemista kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja turvaamisessa. Yhdistys tukee henkisesti ja taloudellisesti Terveyttä kulttuurista -verkoston toimintaa sekä verkoston edistämien kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien tutkimusta, hankkeita ja käyttöä. UUSI TEEMAVIIKKO MUISTUTTAA KULTTUURIN MERKITYKSESTÄ MIELENTERVEYDELLE Suomen Mielenterveysseura kehitti Suomeen uutta Mental Health Art Week hyvää mieltä kulttuurista -toimintaviikkoa. Viikkoa vietetään ensimmäisen kerran Viikon tarkoituksena on erilaisten kulttuuritapahtumien avulla alentaa kynnystä keskustella mielenterveydestä sekä sen merkityksestä. Toimintaviikon järjestää Suomen Mielenterveysseura yhdessä paikallisten mielenterveysseurojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. > facebook.com/mentalhealthartweek HYVÄN MIELEN METSÄKÄVELY -HANKE YHDISTÄÄ METSÄN JA MIELENTERVEYDEN TUKIHENKILÖIDEN KOKEMUKSIA Yksilötukisuhteessa sekä puhelin- ja verkkokriisityössä toimivat tukihenkilöt pitävät tärkeänä seuraavia asioitaoman: 1. osaava vapaaehtoistyön johtaminen, 2. oman tehtävän selkeää määrittelyä, 3. hyvää tiedonkulkua, 4. yhdistyksen hyvää mainetta, 5. työnohjausta, 6. yhdistyksen edustajilta ja tukihenkilökollegoilta saatua arvostusta, 7. tukea ja palautetta sekä kuulluksi tulemista ja vaikuttamismahdollisuutta. Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme. Silti metsää on hyödynnetty vain vähän mielenterveystyössä. Luonnossa liikkuminen lisää hyvän olon tunnetta ja ehkäisee riskiä sairastua mielenterveysongelmiin. Hyvän mielen metsäkävely -hankkeen tavoitteena on luoda jatkuvaa toimintaa. Hankkeen pilotti käynnistyi Tampereen seudulla toukokuussa Vuoden loppuun mennessä metsäkävelyitä järjestettiin jo eri puolilla Suomea ja virtuaaliset metsäkävelyt mahdollistivat metsäluonnosta nauttimisen myös tietokoneen välityksellä. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen metsäkeskuksen Hyvän mielen metsäkävelyiden suojelijana. > mielenterveysseura.fi/metsakavelyt

14 MIELENTERVEYSOSAAMISTA MIELENTERVEYSTAIDOT VAHVEMMIKSI Mielenterveysseura järjesti kaikille tarkoitettua Mielenterveyden ensiapu -koulutusta ympäri Suomea. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksessa mielenterveys nähdään osana ihmisen hyvinvointia, joka kulkee käsi kädessä fyysisen terveyden kanssa. Se tarkoittaa myös kehitettäviä taitoja. Samalla kun vahvistamme fyysistä terveyttä, esimerkiksi liikkumalla, vahvistamme mielenterveyttä, tiivistää Mielenterveyden ensiapu -hankkeen projektipäällikkö Ritva Karila-Hietala. Mielenterveysseuran 2000-luvulla käynnistämä MTEA 1 -koulutus uudistettiin Se antaa välineitä oman ja läheisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla tunnetaitoja, elämänhallintaa ja kriiseistä selviytymistä, auttamalla tunnistamaan vahvuuksia sekä riskija suojatekijöitä, sekä lisäämällä tietämystä ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta, työelämästä ja stressinhallinnasta. Australiasta peräisin oleva MTEA 2 -kurssi tutustuttaa osallistujat yleisimpiin mielenterveyden häiriöihin, niiden puheeksi ottamiseen sekä avun ja tuen mahdollisuuksiin. UUSI MIELENTERVEYS VOIMAKSI -KIRJA NUORISO- TYÖN AMMATTILAISILLE Mielenterveys voimaksi -käsikirja tarjoaa nuorisotyöhön tietoa ja harjoituksia. Niiden avulla nuorisotyön ammattilaiset voivat tukea nuorten mielenterveystaitoja, kuten huolehtimista arjen tasapainosta, tunne- ja selviytymistaitoja sekä kykyä puhua mieltä painavista asioista. Samalla se tukee nuorisotyön toimijoiden voimavaroja ja työhyvinvointia. Käsikirja auttaa kohtaamaan nuorta arvostavasti ja kiireettömästi, sekä kannustamaan ja antamaan hänelle myönteistä palautetta. Kirjan ovat kirjoittaneet Mielenterveystaidot nuorisotyöhön -hankkeen projektisuunnittelija Anna Erkko ja lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Marjo Hannukkala. 12

15 SISUKKUUS, LÄHEISTEN TUKI JA HALU PÄRJÄTÄ ITSE AUTTAVAT IKÄIHMISIÄ KRIISEISSÄ Kun yli 60-vuotiaita suomalaisia kutsuttiin kirjoittamaan selviytymisestä elämän isoissa ja pienissä kriiseissä, kävi ilmi, että raskaatkin elämänkokemukset voivat lisätä elämäntaitoja. Kirjoitukset kokosi Elämän konkari -kirjaksi Mielenterveysseuran hanke Mirakle mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville ( ). Kirjoituksista näkyy, että parhaimmillaan elämänkokemus tarjoaa välineitä ja keinoja kriiseistä selviytymiseen ja mielen hyvinvointiin. Sopeutumistaidot lisääntyvät. Kriisi voi tarjota myös myönteiseksi osoittautuvan käänteen. Niiden läpikäymisestä kumpuaa myötätuntoa kohtalotovereille ja itselle. Irti päästämisen myötä voi syntyä eteenpäin katsomisen oivalluksia sekä suhteellisuudentajua, kertoo kirjan toimittaja, Miraklehankkeen projektisuunnittelija Ilka Haarni. Itsen, muiden ja maailman ymmärtäminen sekä ilo elämästä voivat kasvaa iän myötä. Asioihin saattaa suhtautua suvaitsevaisemmin tai arvojen tärkeysjärjestys voi muuttua. Pienestä voi tulla kauniimpaa, suhtautumisesta rennompaa, tarpeetonta voi karsia, tiivistää Haarni. MAAILMA LAAJENEE HYVINVOINTITREENEISSÄ SenioriHyvinvointi-treeneissä ikäihmiset ovat milloin laulaneet ja soittaneet afrikkalaisia rumpuja, milloin treenanneet punttisalilla. Jos omien silmien näkökyky on jo heikentynyt, Ateneumin taideteoksien ihailemisessa on auttanut kuvailutulkki. Treeneissä on harjoiteltu myös tietoista läsnäoloa, kuunneltu muistiluotsin luentoja, tutustuttu oman alueen vapaaehtois- ja asukastoimintaan, retkeilty luonnossa tai syöty terveellisesti. Juteltavaa ja jaettavaa on riittänyt. Jokaisessa ryhmässä lähdetään liikkeelle osallistujien tarpeista ja mielenkiinnon kohteista, kertoo projektisuunnittelija Maija Hansen. Hyvinvointitreenit on Mielenterveysseuran 2000-luvulla kehittämä kurssi, jota on kehitetty ikäihmisille sopivaksi. Sitä levittää eläkeläisyhdistyksille, palvelutaloihin, toimintakeskuksiin sekä vapaaehtoistoimijoille Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyneille eli Mirakle-hanke yhdessä vanhustyön järjestöjen kanssa. Ohjatut ryhmät kokoontuvat viikon, parin välein 6 12 kertaa. Kartoitamme osallistujien koettua hyvinvointia treenien alussa ja lopussa. Näin he tulevat pohtineeksi treenien vaikutusta hyvinvointiinsa. Osallistujilta on tullut roppakaupalla myönteistä palautetta. Moni on herännyt aktiivisen toiminnan pariin tai solminut uusia ystävyyksiä, joku oppinut ottamaan lisää omaa aikaa, summaa Hansen tyytyväisenä.

16 KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA AUTTAMISTA TÄSMÄAPUA ITSEMURHAA YRITTÄNEELLE Vaikka itsemurhaa yrittäneet ovat yrityksensä jälkeen yhä suuremmassa itsemurhavaarassa, jälkihoidossa on kehittämistä. SOS-kriisikeskuksen 2013 käynnistynyt, viisivuotinen LINITY-hanke auttaa itsemurhaa yrittäneitä. Interventio on kehitetty Bernin yliopistossa. Itsemurha-ajatukset nähdään inhimillisenä toimintamallina, jota voi muuttaa vaihtoehtoisten toimintatapojen myötä. Hoitoon pääsyyn on matala kynnys: osallistuminen on maksutonta, eikä lähetettä tarvita. Lisäksi kesto on lyhyt, vain 4 5 istuntoa. Istunnoissa käydään läpi elämäntarinaa ja kriisin taustaa, opetellaan tunnistamaan itsemurha-ajatusten varoitusmerkkejä, sekä vaihtoehtoisia toimintatapoja. Jälkeenpäinkään asiakasta ei jätetä yksin, vaan häneen pidetään yhteyttä, summaa hankkeen projektipäällikkö Camilla Djupsund. Jos taustalla on väkivallan tai sodan traumoja, voimavarat eivät riitä kielen tai paikallisten tapojen opetteluun. 14 YKSIN VOI OLLA JOPA KAVERIPORUKASSA Nuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän, koki 70 prosenttia Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen verkkokyselyyn vastanneesta nuoresta. Yksinäisyyttä voi kokea toisten seurassakin. Nuorilla on kuitenkin keinoja lievittää yksinäisyyttä, yleisimpinä netti, some sekä musiikin kuuntelu. Puhuminen auttaa myös, muistuttaa suunnittelija Hannele Lehtonen Suomen Mielenterveysseurasta. Yhteisvastuu nuoresta -hanke haastaa jokaista pohtimaan, mitä voisi tehdä nuorten yksinäisyyden lievittämiseksi, kertoo Lehtonen. Mielenterveysseura on kehittänyt Löydä oma tarinasi -vertaistukiryhmiä vuotiaille, yksinäisyyttä kokeville nuorille. Yhdeksääntoista ryhmään on osallistunut 126 nuorta ympäri Suomen. Palautteen perusteella vaikutukset ovat olleet positiivisia. Vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen hankkeeseen osallistuivat lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko.

17 KAUHAJOKI VUODEN 2013 VALTAKUNNALLISEN KRIISIPUHELIMEN PÄIVYSTYSPAIKKAKUNTA Kauhajoen mielenterveysseura sai vuoden 2013 Valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystyspaikkakunnan tunnustuspalkinnon. Perusteluiden mukaan Kauhajoen vapaaehtoiset ovat tehneet kriisipuhelimessa upeaa työtä vuodesta 1997 lähtien. Kauhajoella päivystetään tunnollisesti runsaita tuntimääriä ja tartutaan jämäkällä otteella uudistuksiin ja selvitettäviin asioihin. Palkinnon vastaanottivat Elisa Järvenpää, Juha Rossinen ja Tuula Välikorpi Kauhavalta. MONIMUOTOINEN PERHETERAPIA SUOMEEN AUTTAMAAN NUORIA Mielenterveysseuran Palaset kohdalleen -pilottihanke ( ) toi monimuotoisen perheterapian eli MDFT-menetelmän Suomeen. MDFT, (engl. multidimensional family therapy) on yhdistelmähoito, joka on tieteellisen näytön perusteella tehokas. Tavoitteena on auttaa nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä ja kärsivät monesta samanaikaisesta ongelmasta. MDFT yhdistää yksilö-, perhe- ja verkostotyötä, ja nuorta tavataan hänen omassa elinympäristössään; kotona, koulussa tai vapaa-ajan paikoissa. Hoito on yhden terapeutin vastuulla, eikä tätä pallotella luukulta toiselle. MDFT-koulutukseen osallistui neljä nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun sosiaalityön ammattilaisista koostuvaa tiimiä Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Yhteisvastuu nuoresta -hanke haastaa pohtimaan, mitä voisi tehdä nuorten yksinäisyyden lievittämiseksi. mielenterveysseura.fi KRIISIAUTTAMISELLE UUDET LINJAUKSET Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus vahvisti uudet kriisiauttamisen linjaukset. Niiden tavoitteena on kirkastaa avun tarvitsijoille, tekijöille, rahoittajille ja lahjoittajille sekä vapaaehtoistoimijoille, mitä kriisikeskuksissa tehdään ja miten niissä toimitaan. Ne myös vahvistavat kriisikeskusverkoston tunnettuutta ja tiivistävät yhteistyötä. Linjauksen valmisteli työryhmä, joka koostui Suomen Mielenterveysseuran, kriisikeskusverkoston sekä paikallisten mielenterveysseurojen ja kriisikeskusten edustajista. MAAHANMUUTTAJIEN HENKINEN HÄTÄ HUOLESTUTTAA SOS-kriisikeskuksen maahanmuuttaja-asiakkaiden tilanne herättää vakavaa huolta. Asiakkaiksi tulee paljon maahanmuuttajia, joiden pitäisi saada apua julkisesta terveydenhuollosta, ei kriisipalveluista. Kriisikeskus voi ottaa vastaan vain osan asiakkaiksi hakeutuvista. Jos taustalla on väkivallan tai sodan traumoja, voimavarat eivät riitä kielen tai paikallisten tapojen opetteluun, toteaa kriisityöntekijä Ansa Haavikko. Traumatisoituneille maahanmuuttajille tarkoitettu Tasapainovalmennus ( ) on hanke, joka vahvistaa osallistujien toimintakykyä ja hyvinvointia, auttaa ymmärtämään oireiden syitä ja lisää kykyjä parantaa omaa vointiaan. Yhteistyöhön osallistuvat Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikkö ja Traumaterapiakeskus.

18 KEHITTÄMISTÄ JA UUSIA AVAUKSIA KANSAINVÄLISIÄ ASIANTUNTIJOITA JA UUTTA OSAAMISTA KANSAINVÄLINEN PARI- JA LÄHISUHDE- VÄKIVALTASEMINAARI toteutettiin yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran, Jyväskylän yliopiston ja THL:n kanssa Helsingissä marraskuussa Asiantuntijaseminaarissa puhuivat professori Sandra Stith (USA) ja professori Arlene Vetere (Iso- Britannia). Stith tunnetaan perheväkivallan tutkijana ja erityisesti parisuhdeväkivallan hoitona käytettävän pariterapian kehittäjänä ja Vetere on kokenut väkivaltaongelmista kärsivien parien ja perheiden auttamiseen keskittynyt perheterapeutti. MIND-BODY BRIDGING (MBB) vahvistaa mielen ja kehon voimavaroja. MBB on näyttöön perustuva tehokas terapeuttinen menetelmä, jossa tietoisuus- ja aistihavainnointiharjoituksien avulla vahvistetaan mielen ja kehon yhteyttä ihmisen omiin parantumisen ja vahvistumisen voimavaroihin. Menetelmällä on saatu hyviä hoitotuloksia muun muassa masennuksen, ahdistuneisuuden, riippuvuuksien, traumaperäisten häiriöiden, aggressioiden, unihäiriöiden ja kivunhallinnan hoidossa. Menetelmän kehittäjä, Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley Block koulutti itse menetelmästä elokuussa 2013 Helsingissä. Yhteistyö Blockin kanssa jatkuu ja tulossa on uusia MBB-koulutuksia, kertoo koulutusjohtaja Eira Tikkanen. PELIPAUSSI SUOJAA LASTA LIIALLISELTA VIRIKETULVALTA Pelipaussi kymmenen päivän mittainen ruutu aika- ja digipaasto lanseerattiin syksyllä 2013 alakouluikäisille ja heidän perheilleen. Pelaaminen ja sosiaalinen media voivat olla hauskoja harrastuksia, mutta ne imaisevat helposti liiaksi mukaansa, kertoo Mielenterveystaidot alakouluun -hankkeen projektisuunnittelija Riikka Nurmi. Vasta riittävä määrä unta, lepoa ja jouten oloa käynnistää lapsen leikin ja luovuuden, muistuttaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Pelipaussin tarkoituksena on auttaa lapsia huomaamaan mitä kivaa ja hyvää voi tehdä, kun aikaa ei vietetä vain ruudun ääressä. 16 VOIMAVAROJEN TALO VÄLINE NUORTEN MIELENTERVEYDEN TUKEMISEEN Omien voimavarojen tunnistaminen vahvistaa itsetuntoa ja auttaa selviytymään arjessa. Toisen asteen oppilaitoksille suunnatussa Mielen hyvinvointi -hankkeessa kehitetty Voimavarojen talo on väline, joka auttaa keskustelun käynnistämistä arkisista, nuoren mielen hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavista asioista. Ohjattu keskustelu auttaa nuorta tunnistamaan ja vahvistamaan voimavarojaan. Talo on ikivanha minä-symboli. Kuten talossa, on ihmisessäkin monia eri puolia, joihin Voimavarojen talo kutsuu tutustumaan. Kysymysten kautta mielenterveyden eri osa-alueet käydään läpi, kertoo projektisuunnittelija Maaria Tuhkunen.

19 HORISONTTI ARVIOI JA KEHITTÄÄ Mielenterveysseura sai keväällä 2013 oman kehittämisyksikön, Horisontin. Se vastaa mielenterveyttä edistävän toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä: kerää tietoa seuran toiminnoista ja toimintaympäristöstä, kehittää järjestölähtöisiä mielenterveystyön menetelmiä ja tekee kehittävää tutkimusta. Horisontti seuraa myös mielenterveyteen liittyviä ajankohtaisia kehityssuuntia ja selkeyttää seuran käytäntöjä ja auttamistyön sisältöjä, kertoo yksikön vetäjä Jukka Valkonen. ENTISTÄ VAHVEMPI VAHVISTAMO.FI Uudistuneesta Vahvistamosta löytyy eri-ikäisille ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia harjoituksia, testejä ja pohdintatehtäviä. Niiden avulla voi vahvistaa itsetuntemusta, elämäniloa, rentoutumista ja läsnäoloa. Uutta on myös VTT:n, Jyväskylän yliopiston ja Mielenterveysseuran yhteistyönä toteutettu hyvinvointiohjelma Oiva. Oivan harjoituksilla voi lievittää stressiä, kohentaa mielialaa ja saada lisäintoa elämään. Sovelluksen voi ladata myös älypuhelimeen. MARITA RUOHONEN MIELENTERVEYDEN MAAILMAN- LIITON HALLITUKSEEN Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen nimettiin Buenos Airesissa pidetyssä kongressissa Mielenterveyden maailmanliiton (World Federation for Mental Health) hallitukseen vuosiksi Maailmanliiton tavoitteena on saada mielenterveys kaikkien ihmisten etuoikeudeksi. Liittoon kuuluu jäseniä yli 150 eri maasta. MIELENTERVEYS KAIKISSA POLITIIKOISSA Suomen Mielenterveysseura vastaa EUkomission ja jäsenmaiden hankekokonaisuuden Joint Action on Mental Health and Wellbeing osahankkeesta: Mental health in all policies. Tavoitteena on löytää päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä sektoreiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeen aikana kartoitetaan, arvioidaan ja levitetään hyviä käytäntöjä yhteiskunnan eri sektoreiden osallistamiseksi mielenterveystyöhön.

20 TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot Raha-automaattiyhdistyksen avustukset , ,70 Julkiset määrärahat , ,43 Muut tuotot , ,93 Kulut Henkilöstökulut , ,78 Poistot , ,14 Muut kulut , ,53 Varsinaisen toiminnan kulujäämä , ,39 Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksut , ,00 Keräystuotot , ,23 Lahjoitukset ja muut tuotot , ,47 Muu varainhankinta , ,07 Lahjoitus ja keräystuottojen siirto , ,20 Kulut Jäsenmaksukulut 3 798, ,38 Keräyskulut 9 718, ,93 Muut kulut 871,94 758,56 Varainhankinnan tuottojäämä , ,70 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot 100,00 364,76 Korkotuotot 4 499, ,32 Vuokratuotot , ,69 Omaisuuden myyntivoitot 0, ,65 Muut omaisuustuotot ,93 100,00 Kulut Poistot ,96 0,00 Muut kulut , ,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulujäämä 2 482, ,42 Yleisavustukset Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus , ,00 Jäsenyhdistyksille annetut yleisavustukset , ,65 Muut yleisavustukset , ,00 Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustus 0, ,00 -siirretty hankintamenon vähennykseksi 0, ,00 Tilikauden ylijäämä , ,08 18

21 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 433, ,41 Muut aineettomat hyödykkeet , ,89 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,76 Rakennukset ja rakennelmat 0,00 0,00 Koneet ja kalusto , ,63 Muut aineelliset hyödykkeet , ,19 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 2 522, ,82 Muut osakkeet ja osuudet , ,16 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset , ,14 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 630, ,67 Muut saamiset , ,36 Siirtosaamiset , ,46 Rahat ja pankkisaamiset , ,49 Vastaavaa yhteensä , ,98 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Toimintapääoma , ,32 Muut rahastot Tapolan rahasto , ,41 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,30 Tilikauden yli-/alijäämä , ,08 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,47 Ostovelat , ,17 Velat saman konsernin yritykselle 8 509,19 571,06 Muut lyhytaikaiset velat , ,14 Siirtovelat , ,03 Vastattavaa yhteensä , ,98

22 LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT TYÖVALIOKUNTA LIITTOHALLITUS VARSINAINEN JÄSEN Tohtori Pentti Arajärvi puheenjohtaja Ylilääkäri Kari Kaukinen varapuheenjohtaja Hallintopäällikkö Juha Kauttonen Osaston ylilääkäri, LT, dos Matti Ketonen Kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Työsuojelusihteeri Marjut Lumijärvi SHJ, THM Alpo Manninen Psyk.sh, psykoterapeutti Seija Määttä Lehtori Hannele Niiniö THT, dosentti Kaija Nojonen Perheneuvoja Sirkka Ojanperä Psykiatrian erikoislääkäri, psykoanalyytikko Mikko Roine Erikoislääkäri, Akavan aluetmk:n puheenjohtaja Heimo Valkama VARAJÄSEN Rikosylikomisario Kari Tolvanen Psykiatrinen sairaanhoitaja Arja Nieminen Yksikköjohtaja Hilkka Marttinen Toimitusjohtaja Hilkka Halonen Näyttelijä, kirjailija, taiteellinen suunnittelija Jussi Lehtonen Aluetoimitsija Tuula Jurmu Sosiaaliterapeutti Leena Korhola Psykiatri Anneli Partanen Tradenomi Emmi Laurila Psykologi Tuire Lehtonen Sairaanhoitaja, perheterapeutti Tuula Stenström Johtava hoitaja, sairaanhoitaja SHJ Leea Hiltunen Tohtori Pentti Arajärvi, pj. Ylilääkäri Kari Kaukinen, varapj. Jäsenet: Kehitysjohtaja, VTT Kaisa Kostamo-Pääkkö SHJ, THM Alpo Manninen THT, dosentti Kaija Nojonen TILINTARKASTAJAT TALOUSTYÖRYHMÄ FM, SHV Jari Saine, pj. SHJ, THM Alpo Manninen Ekonomi Hannu Raulo Tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen Varatoimitusjohtaja Matti Meltti KHT-tilintarkastajayhteisö SVH PricewaterhouseCoopers Oy vastuullinen tilintarkastaja KHT Jaana Salmi ja varatilintarkastaja KHT Johanna Perälä 20

23 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN 53 JÄSENYHDISTYSTÄ Akaan seudun mielenterveysseura Espoon seudun mielenterveysseura Forssan Seudun mielenterveysseura Hakunilan Mielenterveysseura Heinolan mielenterveysseura Helsingin seudun mielenterveysseura Hyvinkään seudun mielenterveysseura Hämeenlinnan Seudun mielenterveysseura Itä-Uudenmaan seudun mielenterveysseura Joensuun Seudun mielenterveysseura Jyväskylän seudun mielenterveysseura Jämsän seudun Mielenterveysseura Kaakkois-Helsingin mielenterveysseura Kainuun mielenterveysseura Kalajoen seudun mielenterveysseura Kauhajoen Mielenterveysseura Keski-Uudenmaan mielenterveysseura Keurusseudun mielenterveysseura Kirkkonummen mielenterveysseura Kiteen seudun mielenterveysseura Koillis-Lapin mielenterveysseura Kotkan mielenterveysseura Kuhmon Mielenterveysseura Kuopion seudun Mielenterveysseura Kouvolan mielenterveysseura Lakeuden mielenterveysseura Lappeenrannan Mielenterveysseura Lohjan seudun mielenterveysseura Lounais-Suomen Mielenterveysseura Länsi-Pohjan mielenterveysseura Mikkelin Seudun Mielenterveysseura Nuorten mielenterveysseura Yeesi Oulun seudun Mielenterveysseura Petäjäveden mielenterveysseura Pieksämäen seudun Mielenterveysseura Porin Mielenterveysseura Päijät-Hämeen Mielenterveysseura Rauman seudun mielenterveysseura Rovaniemen seudun mielenterveysseura Salon mielenterveysseura Sastamalan seudun Mielenterveysseura Savonlinnan seudun Mielenterveysseura Sipoon Mielenterveysseura Sisä-Savon Mielenterveysseura Tampereen mielenterveysseura Teuvan Mielenterveysseura Tunturi- ja Järvi-Lapin mielenterveysseura Vaasan seudun mielenterveysseura Vakka-Suomen mielenterveysseura Vantaan alueen mielenterveysseura Vihdin Mielenterveysseura Viitasaaren Mielenterveysseura Ylä-Savon mielenterveysseura Tilanne

24 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN YHDISTYSJÄSENET HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ Ensi- ja turvakotien liitto Huoma Henkirikoksen uhrien läheiset Iisalmen Mielenterveystuki Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Keski-Uudenmaan Sopimuskoti Kotien puolesta keskusliitto Kuusamon mielenterveyden tuki Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK Metallityöväen Liitto Monika-Naiset liitto ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Palvelualojen ammattiliitto PAM Pellervo-seura Perhekuntoutuskeskus Lauste Päijät-Hämeen Mielenterveystyön tuki SAK Seksuaalipoliittinen yhdistys Sexpo Sopimusvuori Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Steka Suomen Delfins Suomen Kansanterveysyhdistys Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Super Suomen Psoriasisliitto Suomen Psykiatriyhdistys Suomen Psykologiliitto Surunauha ry Sylvia-koti yhdistys Terveydenhuoltoalan opinto- ja lomatoimintasäätiö Vaasan seudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto HENKILÖSTÖ Ahtola Saara Anttila Johanna Arho Jaana Arkio-Lampinen Laila-Maria Djupsund Camilla Erkko Anna-Maija Haarni Ilka Haavikko Ansa Hannukainen Hannele Hannukkala Marjo Hansen Maija Heinonen Liina-Lotta Heiskanen Tarja Hellstén Tuija Husso Veli-Matti Huttunen Mari Isberg Sirpa Jäppinen Olli Kaakkuriniemi Sinikka Kaipiainen Eija Kajander Jutta-Maria Kaleva Satu Kalliomaa Ulla 22

25 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Seuran ylin päättävä elin liittokokous kokoontui Helsingissä. Liitto kokous valitsi liittohallituksen 12 jäsentä ja 12 varajäsentä. Seuran ja liittohallituksen puheenjohtajana toimi tohtori Pentti Arajärvi. Seuran palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 92 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa oli 63 ja määräaikaisessa työsuhteessa 29 työntekijää. Seuran toiminnan rahoitus tulee pääosin Raha-automaattiyhdistykseltä. Muista rahoittajista merkittävin on Suomen Kansan terveysyhdistys ry, jonka avustuksella edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään ongelmien syntymistä. Vuoden 2013 lopussa seuran talous oli vakaalla pohjalla. Tulosta paransi seuran muun rahoituksen kasvu sekä koulutustoiminnan ennakoitua parempi tuloskehitys. Koulutustoiminnan uudelleen suuntaaminen jatkuu edelleen tutkintoon johtavan koulutuksen loppuessa kokonaan vuoden 2014 aikana. Koulutuskeskuksen toimintavolyymin vähentyessä osa Ratamestarinkatu 9:n tiloista vuokrattiin markkinaoikeuden käyttöön. Veikkolan vanhalla parantola-alueella on meneillään alueen asemakaavoitus ja alueelle etsitään ratkaisua, jolla seura voisi luopua nykyisen toimintansa kannalta tarpeettomista rakennuksista ja maa-alueesta. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisen toiminnan koordinointi siirtyi vuoden 2014 alusta Suomen Mielenterveysseuraan. Muutos tuottaa uusia tehtäviä seuran hallintoon ja talouteen. Kansantalouden sopeuttamistoimet saattavat nopeastikin vaikuttaa järjestön toimintaan. Yksittäisten ihmisten vapaaehtoistyö ja lahjoitukset ovat tärkeä osa Mielenterveysseuran toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Karila-Hietala Ritva Karoma Arja Kaukkila Veli Ketola Marika Kihlman Annika Koivukangas Jaana Korhonen Elina Kosonen Sari Kosonen Susanna Kuitunen Sirkka-Liisa Kukkonen Marena Kähkönen Sinikka Lallinaho Jari Lassander Maarit Laukkanen Marjukka Lehtinen Olli-Pekka Lehtonen Hannele Lehtonen Jenni Liimatainen Pirjo-Riitta Linkoheimo Raili Liukkonen Sami Loimo Hannu Lumijärvi Tiina Lätti Terhi Marjamäki Elina Mieronkoski Janiina Moilasheimo Tapio Moström Anna-Kristiina Mäenpää Elina Mähönen Sari Mäyrä Tarja Narumo Reija Nieminen Liisa Nurmi Riikka Parkkonen Johannes Perho Satu Piironen Suvi Porkka Suvi-Tuuli Pruuki Tomi Pöyry Virpi Raappana-Jokinen Satu Rantala Tuula Riipinen Arja Ruishalme Outi Ruohonen Marita Ryhänen Jouni Saksa Raija Seppänen Tuula Sihvola Harri Sillanpää Anniina Stenman Eija Tanskanen Harri Tavela Susanna Tikkanen Eira Tuhkunen Maaria Tuomaala Ellen Tuominen-Roth Asta Tuovinen Pia Turhala Satu Törrönen Soile Vaaranen-Valkonen Nina Valkonen Jukka Veijola Anne-Maria Venäläinen Mervi Viljanen Maria Väänänen Sirpa Wahlbeck Kristian Winter Susanna Tilanne

26 VERKOSTOYHTEISTYÖ SUOMALAISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Suomen Mielenterveysseura on mukana julkishallinnon komiteoissa, yhdistysten hallituksissa ja toimikunnissa muun muassa seuraavissa yhteisöissä: A-klinikkasäätiö Allianssi Aseman lapset ry EAPN-Fin, hallitus Hämeenlinnan Seudun työvalmennussäätiö Luotsi, hallitus Kiinteistö Oy Maistraatinportti 4, hallitus Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9, hallitus Kriminaalihuollon tukisäätiö, hallitus, Kuntoutussäätiö, hallitus Lähi-Tapiola, hallintoneuvostojen yhteistyövaliokunta, Henki-Tapiola, hallintoneuvosto Nuorten Ystävät ry Nyyti ry, hallitus Opintotoiminnan keskusliitto Raha-automaattiyhdistys, hallitus Rikoksentorjuntaneuvosto Rikosseuraamusalan neuvottelukunta Rikosuhripäivystys, johtokunta Sosiaalialan työnantajat ry SMS-Tuotanto Oy, hallitus SOSTE ry Soveltava liikunta SOVELI ry Suomen Kansanterveysyhdistys ry, hallitus - Kantele Oy, hallitus - Kanresta Oy, hallitus Suomen Pakolaisapu ry Takuu-Säätiö, hallitus VALO, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta, hallitus Vates-Säätiö, hallitus Y-säätiö, hallitus TUKIHENKILÖTYÖ & VAPAAEHTOISTOIMINTA 2013 VAPAAEHTOISTOIMINTA: aktiivinen kansalaisuus, vaikuttamistyö, yhdistystoimintaa ja tukihenkilötyötä välillisesti tukeva toiminta Vapaaehtoistyön työnohjaajat Toimikuntien jäseniä 98 Hallituksen jäseniä Tukihenkilöperuskoulutuksen kouluttajat TUKIHENKILÖTYÖ: koulutetun vapaaehtoisen tukihenkilön tekemää välitöntä, tuettavan kohtaamiseen perustuvaa tukityötä. 82 KANSAINVÄLISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto (EAPN), hallitus Euroopan perheterapiayhdistyksen koulutusjaosto (EFTA-tic) Kansainvälinen perheterapiajärjestö (IFTA) Kansainvälinen itsemurhien ehkäisyjärjestö (IASP) Kansainvälinen Puhelinauttamispalvelujen liitto (IFOTES) Mielenterveyden maailmanliitto (WFMH), hallitus Mielenterveyden maailmanliiton Euroopan alueen neuvosto (MHE), hallitus, työvaliokunta Taloudellisissa vaikeuksissa olevien tuki 13 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 40 Yksilötukisuhde

27 Seniorivastaavat 2 35 Hyvinvointivastaavat 45 Kohtaamispaikan isännät/emännät Yleisötapahtumienjärjestäjät VAPAAEHTOIS- TOIMINTAAN OSALLISTUNEET 132 Kansanvalistajat Minulle vapaaehtoistyö on yhdessä nauramista, kokemusten jakamista ja toistemme ehdotonta tukemista ilman kynnyksiä. Halataan, kun tavataan. Veera Lapinoja, Hyvinvointitreenien ohjaaja, Vantaa Muut Sosiaalisen median kautta voin olla mukana toiminnassa silloinkin, kun en pitkän välimatkan vuoksi pääse muuten paikalle. Nuorten mielenterveyden edistäminen on minusta tärkeää, ei pelkästään organisaation ja nuorten kannalta, vaan myös oman mieleni virkeänä pitämisessä. Asta Munnukka, SOME-vapaaehtoinen Varainhankkijat 30 Tiedotusvastaavat Vapaaehtoisena toimiminen merkitsee mieltä virkistävää toimintaa, koiralleni aktiivista elämää ja kavereita, hyvässä porukassa operointia ja ihmisten auttamista. Sanalla sanoen mielekästä elämää. Aika, minkä toiminnalle annan, tulee ilona takaisin. Marko Haapanen & tukikoira Suski, Lohja 132 Kriisitukityö TUKIHENKILÖ- TYÖTÄ TEKEVÄT 110 Rikosuhripäivystys 55 Verkkokriisityö 111 Ryhmänohjaus 174 Muu tukihenkilötyö 661 Kriisipuhelinpäivystys

28 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PALVELUT PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin arkisin klo viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo VERKOSSA mielenterveysseura.fi tukinet.net Verkkokriisikeskus e-mielenterveys.fi Tietoa kriiseistä, mielenterveyden ongelmista ja avun hakemisesta sekä oma-apuohjelma kriiseihin. vahvistamo.fi Voimavaroja elämään. KASVOKKAIN Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkosto 19 kriisikeskusta ympäri maan mielenterveysseura.fi/kriisikeskusverkosto SOS-KRIISIKESKUS, HELSINKI Kriisivastaanotto ja tukihenkilötoiminta (09) , sos-keskus.fi Crisis service for foreigners (09) Rikosuhripäivystys Etelä-Suomen aluetoimisto (09) , Varhaiskuntoutus- ja vertaistukiryhmätoiminta (09) KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, Helsinki (09) , koukes.fi RIKOSUHRIPÄIVYSTYS, KESKUSTOIMISTO Maistraatinportti 4 A, Helsinki riku.fi, riku.fi/nuoret SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Maistraatinportti 4 A, Helsinki (09) Maailman ensimmäinen vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö Skyddsföreningen för Sinnesjuka perustettiin 117 vuotta sitten. Turvayhdistys mielenvikaisia varten avusti mielisairaaloista kotiutettavia toipilaita sekä välitti mielenterveystietoa. Vuodesta 1897 yhdistyksen nimi on muuttunut matkan varrella Suomen Mielenterveysseuraksi ja tehtävä on laajentunut enemmän kriisiauttamiseen ja tukemiseen sekä mielenterveysasioissa vaikuttamiseen. Toiminnan perustana on näkemys mielenterveydestä yksilön ja yhteiskunnan voimavarana. Mielenterveysseura tekee työtä ihmisten elämän edellytysten ja arkisen selviytymisen turvaamiseksi. Suomen Mielenterveysseura Maistraatinportti 4 A Helsinki Puhelin (09) mielenterveysseura.fi Uutisia, tapahtumia, tietoa, tukea ja apua: mielenterveysseura.fi facebook.com/mielenterveys twitter.com/mielenterveys

Toiminnan monet ulottuvuudet

Toiminnan monet ulottuvuudet Toiminnan monet ulottuvuudet Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet 1 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tel. +358 9 615 516 mielenterveysseura.fi Ulkoasu: Bond TOIMINNAN MONET ULOTTUVUUDET Suomen Mielenterveysseurassa

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2013

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2013 MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 31.12.2013 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Omakatteisten rahastojen varat Aktiiviteettirahastojen varat Muiden omakatteisten rahastojen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2011

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2011 Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki Y-tunnus 0835106-7 NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä 31.12.2021 asti Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012 MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 31.12.2012 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 10. Helsingin Vihreät ry. Y-tunnus 0832062-3 01.01.2010 01.01.2009-31.12.2010-31.12.2009

TULOSLASKELMA 10. Helsingin Vihreät ry. Y-tunnus 0832062-3 01.01.2010 01.01.2009-31.12.2010-31.12.2009 TULOSLASKELMA 10 01.01.2010 01.01.2009-31.12.2010-31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA Yleinen järjestötoiminta 3000 Avustukset 1 147,90 821,70 3005 Kohdeavustukset, Vihreä liitto 12 456,72 11 475,00 3006 Saadut

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 31.12.2014 2 Sisällys 1. Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä... 3 2. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 3 3. Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma 2016. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma 2016. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry KAINUUN KRIISIKESKUS Toimintasuunnitelma 2016 Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 2. Kainuun kriisikeskuksen toimintasuunnitelma 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 3 2. Kriisikeskustyön

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. 3 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. Aika keskiviikkona 16.3. klo 9.00-12.00/14.30 Paikka Mauno Koivisto -keskus, BioCity, Tykistökatu 6 (Auditorio) Päivi Sillanaukee,

Lisätiedot

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44 Y-tunnus 0678820-6 2 TULOSLASKELMA Euroina Euroina VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 1. Tuotot Työtoimintatuotot 60 408,58 55 222,39 Järjestötoimintatuotot 4 988,00 5 116,00

Lisätiedot

Liitteet MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin avustushakemukseen 2014 ja esitys avustuksen varauksesta vuoden 2015 talousarvioon

Liitteet MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin avustushakemukseen 2014 ja esitys avustuksen varauksesta vuoden 2015 talousarvioon Lappeenrannan kaupunki Sosiaali - ja terveyslautakunta 25.4.2014 Liitteet MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin avustushakemukseen 2014 ja esitys avustuksen varauksesta vuoden 2015 talousarvioon o.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA Selvästi parempi mieli 5.9.2012 Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura Mitä ajatuksia Mielenterveyden edistäminen sinussa herättää? Keskustele hetki parin kanssa.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

TASEKIRJA. tilikausi 01.01. - 31.12.2014

TASEKIRJA. tilikausi 01.01. - 31.12.2014 SUOMEN RANSKANBULLDOGIT RY TASEKIRJA tilikausi 01.01. - 31.12.2014 Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10 ) Tilikauden tositeaineiston on säilytettävä vähintään

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2014-31.12.2014 Tuloslaskelma 1-2

Lisätiedot

Ryhmä Nimi Tili Tilin nimi Tyyppi List.kdi Seur.kdi Omin.kdi Alv-kdi Rivik.alv B/N Tasekdi Verokdi

Ryhmä Nimi Tili Tilin nimi Tyyppi List.kdi Seur.kdi Omin.kdi Alv-kdi Rivik.alv B/N Tasekdi Verokdi 15:19 20.08.2013 Sivu 1 1 VASTAAVAA 10 PYSYVÄT VASTAAVAT 100 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1030 AINEETTOMAT OIKEUDET 1030 Aineettomat oikeudet 1 1003 1 0 Ei N 3 650 1050 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 1050 Muut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

RI Riistanhoitoyhdistys RI13.WTR

RI Riistanhoitoyhdistys RI13.WTR RI RI13.WTR TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Rahat ja pankkisaamiset 31.12.2013 31.12.2012 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. Vuosikirja 2015 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Tringa TASE VASTAAVAA

Tringa TASE VASTAAVAA Esitysvaluutta EUR PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 1110 Maa- ja vesialueet/liittymisma 2 950,00 2 950,00 2 950,00 2 950,00 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1120 Rakennukset ja rakennelmat

Lisätiedot

Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Jyväskylä 30.1.

Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Jyväskylä 30.1. Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi Jyväskylä 30.1.2014 Päivän ohjelma 12:00 Tervetuloa! Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden

Lisätiedot

SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS

SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS Vuosikko SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS 2012 LIITE Työryhmiä Koulutustoiminta (tilastot) Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 2 Vuosikko Työryhmiä vuonna 2012 LEHDET, MUUT

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta Tuotot 8 177,31 1 159,60 Kulut Muut kulut - 9 552,66-38 019,55 Tuotto/kulujäämä - 1 375,35-36 859,95

Kansainvälinen toiminta Tuotot 8 177,31 1 159,60 Kulut Muut kulut - 9 552,66-38 019,55 Tuotto/kulujäämä - 1 375,35-36 859,95 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Kilpailutoiminta 78 894,40 82 946,76 Muut kulut - 20 189,25-33 222,51 Toiminnan yleiskulut Muut kulut - 48 094,11-67 354,28 Tuotto/kulujäämä

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 Tasekirja Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 2 Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys Tase 2011 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 327,37 452,01

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot