VUODEN VIESTIT SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUODEN VIESTIT SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013"

Transkriptio

1 VUODEN VIESTIT SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013

2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Seuran nykyinen strategiakausi alkoi vuonna 2011 ja jatkuu vuoteen Strategiset päätavoitteet ovat: yhteiskunnallinen vaikuttaminen mielenterveysasioissa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön vahvistaminen kansalaisten mielenterveysosaamisen tukeminen kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen kehitystyö ja uudet avaukset. Seuran strategiaa toteutetaan viiden linjan välisenä yhteistyönä. KANSALAISTOIMINTA tekee ja koordinoi seuran järjestö- ja aluetyötä, vapaaehtoistyötä ja tukihenkilötoimintaa sekä järjestää vapaaehtoisja tukihenkilötoiminnan koulutusta. MIELENTERVEYSSEURAN KOULUTUSKESKUS kouluttaa ja kehittää psyko sosiaalisen ja terapeuttisen auttamisen, mielenterveyden edistämisen sekä jaksamisen teema-alueilla. SOS-KRIISIKESKUS koordinoi ja antaa matalan kynnyksen järjestölähtöistä kriisiapua niin kasvokkain, puhelimessa, netissä kuin vertaistukiryhmissä sekä järjestää varhaiskuntoutusta. VIESTINTÄ tuottaa lehtiä, oppaita ja verkkosisältöjä ja vie eteenpäin mielenterveyden edistämisen sisältöjä yhteistyössä muiden toiminta linjojen kanssa. HALLINTO mahdollistaa ja tukee muiden toimintalinjojen työtä.

3 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2 Marita Ruohonen PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4 Pentti Arajärvi APUA JA TUKEA 6 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA JA VIESTINTÄÄ 8 KANSALAISTOIMINTAA 10 MIELENTERVEYSOSAAMISTA 12 KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA AUTTAMISTA 14 KEHITTÄMISTÄ JA UUSIA AVAUKSIA 16 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA 2013 TULOSLASKELMA 18 TASE 19 LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT 20 JÄSENYHDISTYKSET 21 YHDISTYSJÄSENET 22 HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ 22 VERKOSTOYHTEISTYÖ 24 TUKIHENKILÖTYÖ & VAPAAEHTOISTOIMINTA 24 Toimitus: Sami Liukkonen, Eila Ruuskanen-Himma, Jaana Arho, Ellen Tuomaala ja Sirpa Väänänen. Paino: I-Print, Seinäjoki ISBN

4 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Marita Ruohonen OSALLISUUS RAKENTAA HYVÄÄ MIELENTERVEYTTÄ Tunne omasta tarpeellisuudesta ja liittymisestä muihin ihmisiin on mielenterveyden keskeinen osatekijä. Harva meistä haluaa elää täysin irrallaan muista. Yhteiskunnallisessa keskustelussa yksinäisyys on vasta viime vuosina löydetty valtavana haasteena ja sosiaalisten ongelmien taustatekijänä. Tutustuin vuosia sitten iäkkääseen mieheen, joka kuvasi itseään erakoksi. Hän eli elämäänsä keskellä karua luontoa pohjoisessa Lapissa ja kaivoi työkseen kultaa sekä testasi makuupusseja nukkumalla ulkona suurimman osan vuodesta. Oltuamme jonkin aikaa kirjeenvaihdossa huomasin, että hänellä kävi usein vieraita ihmettelemässä Lapin luontoa ja hänen elämäntapaansa. Hän oli luonteeltaan sosiaalinen ja tuntui nauttivan näistä vierailuista, ei siis sittenkään mikään oikea erakko. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja muussa seuran kriisityössä yksinäisyys ja halu tulla kuulluksi on kautta aikojen ollut eräs merkittävimpiä avun hakemisen syitä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa yksinäisyys on vasta viime vuosina löydetty valtavana haasteena ja sosiaalisten ongelmien taustatekijänä. Yksinäisyys voi olla oma tietoinen valinta, elämäntapa. Mutta jos vaihtoehtoja ei ole ja ihminen ajautuu vastoin omaa tahtoaan erilleen muista ihmisistä, riskit kasvavat. Päihteiden ongelmakäyttö, mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus liittyvät usein yksinäisyyteen ja tarpeettomuuden kokemukseen. Yhteisöllisyyden lisäämisestä on haettu ratkaisuja yksinäisyyteen. Kun perhettä ei kaikilla ole eivätkä sukusiteetkään nykyään ole kovin tiiviitä, uusia yhteisöllisyyden muotoja on haettu muun muassa harrastusten piiristä. Muistan jo parikymmentä vuotta sitten vierailleeni Tanskassa koiraharrastajien vanhainkodissa. Vaikutti varsin mukavalta ja vireältä paikalta. 2

5 Monet ovat mukana vapaaehtoistoiminnassa yksinkertaisesti siksi, että haluavat tehdä hyvää. Mitä kiinteämpi yhteisö, sitä tehokkaammin se sulkee yhteisöön kuulumattomat ulkopuolelle. Yhteisöllisyyden korostamisen kääntöpuoli sisältyy yhteisön määritelmään. Mitä kiinteämpi yhteisö, sitä tehokkaammin se sulkee yhteisöön kuulumattomat ulkopuolelle. Yksinäisyydelle tyypillistä on juuri ulkopuolisuus; tunne siitä, että omalla olemassaololla ei ole merkitystä kenellekään toiselle ihmiselle tai ihmisyhteisölle. Tässäkin suhteessa maailma on polarisoitunut. Osalle ihmisistä yhteisöjä ja sosiaalista elämää on tarjolla liikaa ja joillekin ei lainkaan. Yhteisöllisyys ja osallisuus kuuluvat sanaparina yhteen. Yhteisö on paikka, jossa voi tuntea osallisuutta. Yhteisön jäsenenä voi kuulua joukkoon, jonka tuntee omakseen, jossa tuntee olevansa hyväksytty, jopa arvostettu ja jossa voi toimia yhteiseksi hyväksi. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä tehtävä tarjota yhteisöjä ja osallisuutta erityisesti heille, jotka eivät sitä muualta löydä. Järjestötoiminnassa voi myös saada itse apua ja voimaantua auttamaan muita. Monet vapaaehtoiset ovat saaneet apua aikanaan, kuten Vuoden vapaaehtoiseksi valittu, 25 vuotta mielenterveyden piirissä monimuotoista vapaaehtoistyötä tehnyt Jukka Virta. Monet ovat mukana vapaaehtoistoiminnassa yksinkertaisesti siksi, että haluavat tehdä hyvää. Lämpimät kiitokset kaikille Mielenterveysseuran vapaaehtoisille yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisestä! Osalle ihmisistä yhteisöjä ja sosiaalista elämää on tarjolla liikaa ja joillekin ei lainkaan. Kuva: Touko Hujanen

6 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Pentti Arajärvi MIELENTERVEYS KUULUU MYÖS KAAVOITUKSEEN JA ASUMISEEN Mielenterveys kuuluu paitsi kaikille myös kaikkeen. En tiedä, mikä elämänalue tai toiminta olisi sellainen, ettei sillä olisi ainakin ohutta kytkentää mielenterveyteen. Ulkopolitiikka pelkäätkö maailmantilannetta? Viemäröinti maailman saastuminen. Tietysti asialla ja asialla on eroa. Mutta ehkäisevä työ tulee esille jokapäiväisen elämän alueilla kaikkialla, kuten siinä, että kaavoitus ja asuminen voi olla parempaa tai huonompaa. Tarjoaako asuinalue lapsille leikkipaikkoja ja turvallisen koulutien? Onko kauneusarvot otettu huomioon ja miten pääsee metsään? Metsällä on mielenterveydelle suuri merkitys. Emme pelkää metsää ja tuulen suhinaa, vaan saamme niistä voimaa. Metsällä on ainakin suomalaiselle mielenterveydelle suuri merkitys. Emme pelkää metsää ja tuulen suhinaa, vaan saamme niistä voimaa. Olen neljännekseltä leikilläni ja loppuosalta tosissani sanonut, että Helsingin Östersundomin kaavoitus- ja liikenneratkaisuissa on pidettävä huolta siitä, että Sipoonkorven kansallispuistoon pääsee metrolla. Se on järjestettävissä. Asunnossa vietämme huomattavan osan päiväämme, ison osan siitä nukkuen. Ei voi olla yhdentekevää, millainen asuntomme on. Onko se terveellinen, myös mielenterveyden kannalta? Saammeko tarpeellisen levon, voiko perhe viettää yhdessä aikaansa? Tarjoaako asunto myös mahdollisuuden työskentelyyn, harrastamiseen, muuhunkin lepoon kuin yönukkumiseen ja voiko lapsi lukea läksynsä? Arkkitehdit ovat paljon pohtineet näitä kysymyksiä. Asuntojen koko asettaa aina rajoituksensa, rakentamisen rahoituksella on vaikutusta ja kaavakin rajoittaa. Asuntojen rakentamisesta voi siirtyä muuhun rakentamiseen: koulut, päiväkodit, nuorisotalot, vanhusten palvelutalot, kirjastot, liikuntapaikat. Niille tulee asettaa toiminnallisia vaatimuksia ja ne on pidettävä kunnossa. Suotavaa tietysti olisi sekin, että ne ovat olemassa silloin, kun uusi asuinalue valmistuu. Kotoa ja asuinalueelta on päästävä poiskin. Työmatkan, matkan harrastuksiin tai kulttuuririentoihin on voitava sujua ainakin taajaan asutuilla alueilla julkisilla välineillä. Asialla ei ehkä ole välitöntä linkkiä mielenterveyteen paitsi se, että julkinen liikenne takaa kaikkien mahdollisuudet liikkua haluamaansa paikkaan ja palveluun. 4

7 Ei voi olla yhdentekevää, millainen asuntomme on. Onko se terveellinen, myös mielenterveyden kannalta? Tärkeää ei loppujen lopuksi ole se, kuka järjestää, vaan että palveluja on saatavilla ja saavutettavissa. Viime aikoina on ollut esillä vielä yksi mielenterveyspalvelujen kannalta tärkeä asia palvelujen järjestäminen. Tärkeää ei tietenkään loppujen lopuksi ole se, kuka ne järjestää, vaan että palveluja on saatavilla ja saavutettavissa, ne ovat laadultaan korkeatasoisia ja tuotetaan vaikuttavasti. Vaikuttavuus ei ole sama asia kuin halvalla, mutta ei ole mitään syytä rahaa tuhlatakaan. Siis tehokkuutta tarvitaan aina. Nyt näyttää siltä, että syntyy ratkaisu, jossa ns. ervat eli tulevaisuudessa varmaankin hyvinvointikuntayhtymät järjestävät palvelut ja varmaan tuottavatkin palvelut siltä osin kuin ne on järkevää keskittää. Keskittää voidaan harvoin tarvittavat tai harvinaiset toimenpiteet varsinkin, jos ne edellyttävät erikoisosaamista. Ihminen tarvinnee vain kerran eläessään lonkkaleikkausta. Keskittää kannattaa myös kalliit toimet, kuten ympärivuorokautinen päivystys. Hajauttaa pitää perustoiminnot ja myös usein toiminnot, jotka voidaan hoitaa etänä. Niinpä on selvää, että päivähoitoa, kiireetöntä ja osin kiireellistäkin sairaanhoitoa ja terveydenhoitoa annetaan hajautetusti, lähellä ihmisiä. Palveluverkko saattaa muuttua, mutta tuskin kukaan lakkauttaa hoitoa vain lakkauttaakseen. Takana on taloudellisia näkökohtia, mutta inhimillisetkin pitää muistaa. Päätöksentekojärjestelmä on kaavailuissa vielä auki, mutta viiden suuren alueen päättäjät tulevat kunnista. Vielä kysymys erikseen on koko toiminnan rahoitus. Sillä on arvaamattoman suuri merkitys toiminnalle muussakin mielessä kuin että kaikki maksaa. Terveydenhuollon rahoitus pitää saada selkeämmäksi, niin sanotusti yksikanavaiseksi, tai ainakin melkein. Sairausvakuutuksen osuus vaatii erityisesti pohdintaa. Uudistus pitää saada aikaan, ennenkuin hukka tulee. Se nimittäin tulee, jos ei ala tapahtua konkreettisestikin.

8 APUA JA TUKEA 2013 VALTAKUNNALLINEN KRIISIPUHELIN 2013 Puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt 24 paikkakunnalla ympäri Suomea. Toiminnassa on mukana 18 kriisikeskusta ja 6 paikallista mielenterveysseuraa. Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä soittoa vastattua puhelua + 4 % Noin 650 vapaaehtoista, jotka vastasivat 60% soitoista Soittajista 60% naisia ja 40% miehiä vuotiaat soittajien suurin ikäryhmä Soittajista 12 % jatko-ohjattiin kunnallisiin palveluihin ja 4% Suomen Mielenterveysseuran muihin palveluihin. Palautteesta 94% kiittävää Syitä soittaa: Halu kertoa kuulumiset Ahdistuneisuus Yksinäisyys Pari- ja perheongelmat soittoa vastattua puhelua + 4 % Kasvussa: Itsetuhoisista ajatuksista puhuttiin keskustelussa Päivystää numerossa arkisin klo viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo

9 vastattua puhelua VALTAKUNNALLINEN VERKKOKRIISITYÖ 2013 HELSINGIN SOS-KRIISIKESKUS 2013 kriisityöntekijöitä ja vapaaehtoisia Tukinetissä kriisityöntekijöitä Selmassa vapaaehtoisten tekemää palveluohjausta Suomi24:ssä TUKINET Mukana 13 päivystyspaikkakuntaa Net tuki -viestejä ,6% Net tuki live -keskusteluja ,3% Palautteesta 94% kiittävää Yleisimmät syyt: Ahdistuneisuus 20% Pari- ja perheongelmat 16% Masentuneisuus 10% Net tuki -viestiä + 5,6% 825 Net tuki live -keskustelua +92,3% KRIISIPUHELIN vastattua puhelua 32% kaikista Valtakunnallisen kriisipuhelimen puheluista 14% vapaaehtoisen vastaamia KRIISIVASTAANOTTO asiakastapaamista 851 asiakasta 788 yksilöasiakasta 45 pariskuntaa 17 perhettä 1 asiakasryhmä Yleisimmät syyt pari-perheongelmat ahdistuneisuus kuolema lähipiirissä RYHMÄTOIMINNAT 167 osallistujaa kursseilla valtakunnallisesti 271 osallistujaa ryhmissä SOS-kriisikeskuksessa TUKINET Net tuki vastausta 157 Net tuki live -viestiä asiakastapaamista Kahdenkeskisessä Net tuki -tukisuhteessa vastauksen saa 5 vrk:n sisällä asiakaskontaktia RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN ETELÄ-SUOMEN ALUETOIMISTO asiakaskontaktia asiakasta 630 tukisuhdetta 102 juristineuvonnan asiakasta

10 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA JA VIESTINTÄÄ ENEMMÄN AVOHOITOA JA MATALAMMAT KYNNYKSET Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck totesi Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa , että mielenterveyslakimme on vanhentunut. Laki ei turvaa riittävää oikeussuojaa eikä tue avohoidon kehittymistä. Uudistus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Koko erillinen mielenterveyslaki on lakkautettava ja mielenterveysasiat on sisällytettävä muuhun lainsäädäntöön. Ei ole olemassa kestäviä perusteita sille, että itsemääräämisoikeutta psykiatriassa rajoitetaan eri tavalla kuin muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteinen lainsäädäntö kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla takaa parhaiten yhtenäiset käytännöt ja potilaiden yhdenvertaisen kohtelun. TARVITAAN KANSALLINEN ITSEMURHIEN EHKÄISYOHJELMA Kansainvälisten selvitysten mukaan ehkäisyohjelmat ovat kustannustehokkaita tapoja ehkäistä itsemurhia. Suomi on edelleen itsemurhien kärkimaita. Esimerkiksi miesten itsemurhakuolleisuus on yli puolitoistakertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Mielenterveysseura on laatinut 14 kohdan ehdotuksen kansalliseksi itsemurhien ehkäisyohjelmaksi, jonka tavoitteena on puolittaa itsemurhien määrä. SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme on korostanut, että tarvitsemme muun muassa enemmän matalan kynnyksen auttamispaikkoja, jotta ongelmiin pystytään puuttuman nopeasti. mielenterveysseura.fi vierailua e-mielenterveys.fi vierailua vahvistamo.fi vierailua Sekä Mielenterveyslehti että Perheterapialehti julkaistiin myös digi-lehtinä verkossa! 8

11 SUOMEN MIELEN- TERVEYSSEURA ON HALUTTU YHTEISTYÖKUMPPANI HEUREKA TULEE HULLUKSI Näyttely avattiin lokakuussa. Koko perheen toiminnallisen näyttelyn tavoitteena on haastaa ja innostaa kävijät tutustumaan mielen hyvinvointiin sekä mielenterveyden häiriöihin. Vantaan jälkeen näyttely lähtee maailmalle Lissaboniin ja Pariisiin. Suomen Mielenterveysseura osallistui asiantuntijana näyttelyn työstämiseen. POSTIKORTTEJA KARTON KANSSA Yhteistyö Karto Oy:n kanssa jatkui. Perinteisten joulukorttien lisäksi myynnissä oli myös Hyvän mielen postikortteja. Korttisarjaan kuuluu 10 korttia, joiden kuvilla ja mietelauseilla on hyvä muistaa tai onnitella läheisiä. mielenterveysseura.fi/verkkokauppa HYVÄNTEKEVÄISYYSHUUTOKAUPPA Suomen Mielenterveysseura ja Design ShopOutlet.com järjestivät toukokuussa 2013 hyväntekeväisyyshuutokaupan. Tuotto ohjattiin Mielenterveysseuran Suomeen tuoman uuden työtavan juurruttamiseksi. Monimuotoisen perheterapian (MDFT - Multidimensional Family Therapy) tavoitteena on saada vaikeista ongelmista kärsivä nuori ja hänen perheensä motivoitumaan muutokseen ja sitoutumaan hoitoon. VUODEN 2013 PÄÄTAPAHTUMIA SEITSEMÄNNET KANSALLISET MIELENTERVEYSPÄIVÄT järjestettiin helmikuuta Tampereella. Päivien teemana oli Kansalaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet. Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen muistutti, että kokemus osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista on tärkeä mielenterveyden edellytys. Mielenterveys on paitsi olennainen osa terveyttä, myös kansalaisuuden perustava elementti. Yksi tapa vähentää demokratiavajetta on rohkaista ihmisiä kansalaiskeskusteluun eri tavoin, ja tukea kuuntelevan vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. 11. ITSEMURHIEN EHKÄISYPÄIVÄ Mielenterveysseuran vuosittain viettämä päivä lisää tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää leimautumista. Ennen kaikkea päivä tuo esille sanomaa siitä, että itsemurha on estettävissä. Kansainvälistä päivää on vietetty vuodesta 2003 lähtien. Itsemurhien ehkäisypäivänä 10. syyskuuta Helsingissä keskusteltiin Liekki elämälle -elokuvasta. MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄÄ vietettiin ympäri maata kansainvälisen teeman mukaan aiheella ikääntyminen ja mielenterveys. Helsingissä 10. lokakuuta Valkoisessa Salissa nautittiin kulttuurista, kuunneltiin asiantuntijoita ja keskusteltiin mielen hyvinvoinnin voimavaroista. Mirakle-hankkeen projektipäällikkö Maria Viljanen muistutti, että ikä sinällään ei ole rajoite. Tapahtumassa esiintynyt RäpMummo Eila on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon iloa voi tuoda mummo, joka näyttää räpin olevan on kaiken ikäisten kulttuuria. ELÄMÄN KONKARI -KIRJOITUSKILPAILU. Mielenterveysseuran yli 60-vuotiaiden elämänkokemuksia kartoittanut kirjoituskilpailu paljasti, että raskaatkin elämänkokemukset voivat lisätä elämäntaitoja. Eletty elämä tarjoaa parhaimmillaan monenlaisia välineitä ja keinoja kriiseistä selviytymiseen ja mielen hyvinvoinnin tueksi. VALTAKUNNALLISEN MIELENTERVEYSPALKINTO Mielenterveysseura myönsi palkinnon onnellisuusprofessori Markku Ojaselle pitkästä ja ansiokkaasta urasta hyvinvoinnin ja positiivisen psykologian edistämisessä. Ojanen on käsitellyt onnellisuutta ja henkistä hyvinvointia lukuisissa kirjoissaan ja artikkeleissaan.

12 KANSALAISTOIMINTAA AINUTLAATUISTA VAPAAEHTOISTEN TUKEMISTA KOKO MAAILMASSA Suomen Mielenterveysseurassa on kehitetty kansainvälisestikin mitattuna ainutlaatuista vapaaehtoisten tukimallia. Kehittämämme mallin kiinnostus leviää nyt kansainvälisesti. Olemme käyneet Japanissa saakka kouluttamassa, kertoo järjestöjohtaja Sinikka Kaakkuriniemi. Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön tukimalli sisältää koulutusta, työnohjausta ja riskien arviointia vapaaehtoistyöntekijöille. Laadukas ja turvallinen tukihenkilötyö vaatii tuekseen osaavan työnohjauksen. Mielenterveysseuran tukihenkilötyössä toimimisen edellytyksenä onkin osallistuminen säännölliseen työnohjaukseen. Laadukkaan koulutuksen ohella työnohjaus on tärkein henkilöstön kehittämismenetelmä myös vapaaehtoistyössä, kertoo kehittämiskoordinaattori Suvi-Tuuli Porkka. Suomen Mielenterveysseurassa työnohjaus on kuulunut oleellisena osana tukihenkilötyöhön jo runsaan 30 vuoden ajan. Olemme kouluttaneet vapaaehtoistyön työnohjaajia vuodesta 1995 lähtien. Koulutus on nykyään kolmen vuoden mittainen ja 60 opintopisteen laajuinen vaativa kokonaisuus. Vapaaehtoistyön työnohjauksen tehtävä on edistää yhdistyksen ja tukihenkilötyön perustehtävää. Se on ehdottoman luottamuksellista, tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, kertoo Porkka. Työnohjaus keskittyy tukisuhteeseen liittyviin asioihin ja se auttaa tukihenkilöä löytämään oman yksilöllisen tapansa olla toisen ihmisen tukena. Työnohjaus tukee uskoa itseen, antaa uskallusta tehtävään, ohjaa ymmärtämään maallikkoauttamisen erityispiirteitä ja edistää sitoutumista tukihenkilötyön eettisiin periaatteisiin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Mielenterveysseuran oma koulutus on paikallisille yhdistyksille maksutonta, muistuttaa Porkka. Tukityön tekemiseen innostaa oman osaamisen hyödyntäminen, mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä ihmisenä. JUKKA VIRTA VUODEN 2013 VAPAAEHTOINEN Viime joulukuussa raumalaiselle vapaaehtoisaktiivi Jukka Virralle myönnettiin Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoisen tunnustuspalkinto. Elämäntyönsä ydinvoimalassa tehnyt Jukka Virta aloitti oman vapaaehtoistaipaleensa jo vuonna 1989 Rauman Seudun Mielenterveysseuran kriisipuhelinpäivystäjänä. Virta on ollut perustamassa Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikkaa vuonna 1990 ja hän on toiminut vuosia paikallisen mielenterveysseuran hallituksessa. Tukihenkilötoimikunnan puheenjohtajana Virta on ollut vuodesta 2003, ja hän toimii edelleen työnohjaajana. Olen ollut aina kiinnostunut ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Vapaaehtoistyö Mielenterveysseurassa on auttanut katsomaan maailmaa ja elämän menoa monesta näkökulmasta. Ei elämässä ole vain yhtä totuutta, vaan näkökulmia on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Vapaaehtoistyö on antanut minulle mahdollisuuden toteuttaa asioita, joita haluan tehdä, kertoo Jukka Virta. 10

13 KULTTUURI LISÄÄ TERVEYTTÄ Mielenterveysseuran suojissa perustettiin Terveyttä kulttuurista kannatusyhdistys ry. Yhdistys edistää kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien käytön tukemista kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja turvaamisessa. Yhdistys tukee henkisesti ja taloudellisesti Terveyttä kulttuurista -verkoston toimintaa sekä verkoston edistämien kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien tutkimusta, hankkeita ja käyttöä. UUSI TEEMAVIIKKO MUISTUTTAA KULTTUURIN MERKITYKSESTÄ MIELENTERVEYDELLE Suomen Mielenterveysseura kehitti Suomeen uutta Mental Health Art Week hyvää mieltä kulttuurista -toimintaviikkoa. Viikkoa vietetään ensimmäisen kerran Viikon tarkoituksena on erilaisten kulttuuritapahtumien avulla alentaa kynnystä keskustella mielenterveydestä sekä sen merkityksestä. Toimintaviikon järjestää Suomen Mielenterveysseura yhdessä paikallisten mielenterveysseurojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. > facebook.com/mentalhealthartweek HYVÄN MIELEN METSÄKÄVELY -HANKE YHDISTÄÄ METSÄN JA MIELENTERVEYDEN TUKIHENKILÖIDEN KOKEMUKSIA Yksilötukisuhteessa sekä puhelin- ja verkkokriisityössä toimivat tukihenkilöt pitävät tärkeänä seuraavia asioitaoman: 1. osaava vapaaehtoistyön johtaminen, 2. oman tehtävän selkeää määrittelyä, 3. hyvää tiedonkulkua, 4. yhdistyksen hyvää mainetta, 5. työnohjausta, 6. yhdistyksen edustajilta ja tukihenkilökollegoilta saatua arvostusta, 7. tukea ja palautetta sekä kuulluksi tulemista ja vaikuttamismahdollisuutta. Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme. Silti metsää on hyödynnetty vain vähän mielenterveystyössä. Luonnossa liikkuminen lisää hyvän olon tunnetta ja ehkäisee riskiä sairastua mielenterveysongelmiin. Hyvän mielen metsäkävely -hankkeen tavoitteena on luoda jatkuvaa toimintaa. Hankkeen pilotti käynnistyi Tampereen seudulla toukokuussa Vuoden loppuun mennessä metsäkävelyitä järjestettiin jo eri puolilla Suomea ja virtuaaliset metsäkävelyt mahdollistivat metsäluonnosta nauttimisen myös tietokoneen välityksellä. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen metsäkeskuksen Hyvän mielen metsäkävelyiden suojelijana. > mielenterveysseura.fi/metsakavelyt

14 MIELENTERVEYSOSAAMISTA MIELENTERVEYSTAIDOT VAHVEMMIKSI Mielenterveysseura järjesti kaikille tarkoitettua Mielenterveyden ensiapu -koulutusta ympäri Suomea. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksessa mielenterveys nähdään osana ihmisen hyvinvointia, joka kulkee käsi kädessä fyysisen terveyden kanssa. Se tarkoittaa myös kehitettäviä taitoja. Samalla kun vahvistamme fyysistä terveyttä, esimerkiksi liikkumalla, vahvistamme mielenterveyttä, tiivistää Mielenterveyden ensiapu -hankkeen projektipäällikkö Ritva Karila-Hietala. Mielenterveysseuran 2000-luvulla käynnistämä MTEA 1 -koulutus uudistettiin Se antaa välineitä oman ja läheisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla tunnetaitoja, elämänhallintaa ja kriiseistä selviytymistä, auttamalla tunnistamaan vahvuuksia sekä riskija suojatekijöitä, sekä lisäämällä tietämystä ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta, työelämästä ja stressinhallinnasta. Australiasta peräisin oleva MTEA 2 -kurssi tutustuttaa osallistujat yleisimpiin mielenterveyden häiriöihin, niiden puheeksi ottamiseen sekä avun ja tuen mahdollisuuksiin. UUSI MIELENTERVEYS VOIMAKSI -KIRJA NUORISO- TYÖN AMMATTILAISILLE Mielenterveys voimaksi -käsikirja tarjoaa nuorisotyöhön tietoa ja harjoituksia. Niiden avulla nuorisotyön ammattilaiset voivat tukea nuorten mielenterveystaitoja, kuten huolehtimista arjen tasapainosta, tunne- ja selviytymistaitoja sekä kykyä puhua mieltä painavista asioista. Samalla se tukee nuorisotyön toimijoiden voimavaroja ja työhyvinvointia. Käsikirja auttaa kohtaamaan nuorta arvostavasti ja kiireettömästi, sekä kannustamaan ja antamaan hänelle myönteistä palautetta. Kirjan ovat kirjoittaneet Mielenterveystaidot nuorisotyöhön -hankkeen projektisuunnittelija Anna Erkko ja lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Marjo Hannukkala. 12

15 SISUKKUUS, LÄHEISTEN TUKI JA HALU PÄRJÄTÄ ITSE AUTTAVAT IKÄIHMISIÄ KRIISEISSÄ Kun yli 60-vuotiaita suomalaisia kutsuttiin kirjoittamaan selviytymisestä elämän isoissa ja pienissä kriiseissä, kävi ilmi, että raskaatkin elämänkokemukset voivat lisätä elämäntaitoja. Kirjoitukset kokosi Elämän konkari -kirjaksi Mielenterveysseuran hanke Mirakle mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville ( ). Kirjoituksista näkyy, että parhaimmillaan elämänkokemus tarjoaa välineitä ja keinoja kriiseistä selviytymiseen ja mielen hyvinvointiin. Sopeutumistaidot lisääntyvät. Kriisi voi tarjota myös myönteiseksi osoittautuvan käänteen. Niiden läpikäymisestä kumpuaa myötätuntoa kohtalotovereille ja itselle. Irti päästämisen myötä voi syntyä eteenpäin katsomisen oivalluksia sekä suhteellisuudentajua, kertoo kirjan toimittaja, Miraklehankkeen projektisuunnittelija Ilka Haarni. Itsen, muiden ja maailman ymmärtäminen sekä ilo elämästä voivat kasvaa iän myötä. Asioihin saattaa suhtautua suvaitsevaisemmin tai arvojen tärkeysjärjestys voi muuttua. Pienestä voi tulla kauniimpaa, suhtautumisesta rennompaa, tarpeetonta voi karsia, tiivistää Haarni. MAAILMA LAAJENEE HYVINVOINTITREENEISSÄ SenioriHyvinvointi-treeneissä ikäihmiset ovat milloin laulaneet ja soittaneet afrikkalaisia rumpuja, milloin treenanneet punttisalilla. Jos omien silmien näkökyky on jo heikentynyt, Ateneumin taideteoksien ihailemisessa on auttanut kuvailutulkki. Treeneissä on harjoiteltu myös tietoista läsnäoloa, kuunneltu muistiluotsin luentoja, tutustuttu oman alueen vapaaehtois- ja asukastoimintaan, retkeilty luonnossa tai syöty terveellisesti. Juteltavaa ja jaettavaa on riittänyt. Jokaisessa ryhmässä lähdetään liikkeelle osallistujien tarpeista ja mielenkiinnon kohteista, kertoo projektisuunnittelija Maija Hansen. Hyvinvointitreenit on Mielenterveysseuran 2000-luvulla kehittämä kurssi, jota on kehitetty ikäihmisille sopivaksi. Sitä levittää eläkeläisyhdistyksille, palvelutaloihin, toimintakeskuksiin sekä vapaaehtoistoimijoille Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyneille eli Mirakle-hanke yhdessä vanhustyön järjestöjen kanssa. Ohjatut ryhmät kokoontuvat viikon, parin välein 6 12 kertaa. Kartoitamme osallistujien koettua hyvinvointia treenien alussa ja lopussa. Näin he tulevat pohtineeksi treenien vaikutusta hyvinvointiinsa. Osallistujilta on tullut roppakaupalla myönteistä palautetta. Moni on herännyt aktiivisen toiminnan pariin tai solminut uusia ystävyyksiä, joku oppinut ottamaan lisää omaa aikaa, summaa Hansen tyytyväisenä.

16 KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA AUTTAMISTA TÄSMÄAPUA ITSEMURHAA YRITTÄNEELLE Vaikka itsemurhaa yrittäneet ovat yrityksensä jälkeen yhä suuremmassa itsemurhavaarassa, jälkihoidossa on kehittämistä. SOS-kriisikeskuksen 2013 käynnistynyt, viisivuotinen LINITY-hanke auttaa itsemurhaa yrittäneitä. Interventio on kehitetty Bernin yliopistossa. Itsemurha-ajatukset nähdään inhimillisenä toimintamallina, jota voi muuttaa vaihtoehtoisten toimintatapojen myötä. Hoitoon pääsyyn on matala kynnys: osallistuminen on maksutonta, eikä lähetettä tarvita. Lisäksi kesto on lyhyt, vain 4 5 istuntoa. Istunnoissa käydään läpi elämäntarinaa ja kriisin taustaa, opetellaan tunnistamaan itsemurha-ajatusten varoitusmerkkejä, sekä vaihtoehtoisia toimintatapoja. Jälkeenpäinkään asiakasta ei jätetä yksin, vaan häneen pidetään yhteyttä, summaa hankkeen projektipäällikkö Camilla Djupsund. Jos taustalla on väkivallan tai sodan traumoja, voimavarat eivät riitä kielen tai paikallisten tapojen opetteluun. 14 YKSIN VOI OLLA JOPA KAVERIPORUKASSA Nuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän, koki 70 prosenttia Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen verkkokyselyyn vastanneesta nuoresta. Yksinäisyyttä voi kokea toisten seurassakin. Nuorilla on kuitenkin keinoja lievittää yksinäisyyttä, yleisimpinä netti, some sekä musiikin kuuntelu. Puhuminen auttaa myös, muistuttaa suunnittelija Hannele Lehtonen Suomen Mielenterveysseurasta. Yhteisvastuu nuoresta -hanke haastaa jokaista pohtimaan, mitä voisi tehdä nuorten yksinäisyyden lievittämiseksi, kertoo Lehtonen. Mielenterveysseura on kehittänyt Löydä oma tarinasi -vertaistukiryhmiä vuotiaille, yksinäisyyttä kokeville nuorille. Yhdeksääntoista ryhmään on osallistunut 126 nuorta ympäri Suomen. Palautteen perusteella vaikutukset ovat olleet positiivisia. Vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen hankkeeseen osallistuivat lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko.

17 KAUHAJOKI VUODEN 2013 VALTAKUNNALLISEN KRIISIPUHELIMEN PÄIVYSTYSPAIKKAKUNTA Kauhajoen mielenterveysseura sai vuoden 2013 Valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystyspaikkakunnan tunnustuspalkinnon. Perusteluiden mukaan Kauhajoen vapaaehtoiset ovat tehneet kriisipuhelimessa upeaa työtä vuodesta 1997 lähtien. Kauhajoella päivystetään tunnollisesti runsaita tuntimääriä ja tartutaan jämäkällä otteella uudistuksiin ja selvitettäviin asioihin. Palkinnon vastaanottivat Elisa Järvenpää, Juha Rossinen ja Tuula Välikorpi Kauhavalta. MONIMUOTOINEN PERHETERAPIA SUOMEEN AUTTAMAAN NUORIA Mielenterveysseuran Palaset kohdalleen -pilottihanke ( ) toi monimuotoisen perheterapian eli MDFT-menetelmän Suomeen. MDFT, (engl. multidimensional family therapy) on yhdistelmähoito, joka on tieteellisen näytön perusteella tehokas. Tavoitteena on auttaa nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä ja kärsivät monesta samanaikaisesta ongelmasta. MDFT yhdistää yksilö-, perhe- ja verkostotyötä, ja nuorta tavataan hänen omassa elinympäristössään; kotona, koulussa tai vapaa-ajan paikoissa. Hoito on yhden terapeutin vastuulla, eikä tätä pallotella luukulta toiselle. MDFT-koulutukseen osallistui neljä nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun sosiaalityön ammattilaisista koostuvaa tiimiä Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Yhteisvastuu nuoresta -hanke haastaa pohtimaan, mitä voisi tehdä nuorten yksinäisyyden lievittämiseksi. mielenterveysseura.fi KRIISIAUTTAMISELLE UUDET LINJAUKSET Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus vahvisti uudet kriisiauttamisen linjaukset. Niiden tavoitteena on kirkastaa avun tarvitsijoille, tekijöille, rahoittajille ja lahjoittajille sekä vapaaehtoistoimijoille, mitä kriisikeskuksissa tehdään ja miten niissä toimitaan. Ne myös vahvistavat kriisikeskusverkoston tunnettuutta ja tiivistävät yhteistyötä. Linjauksen valmisteli työryhmä, joka koostui Suomen Mielenterveysseuran, kriisikeskusverkoston sekä paikallisten mielenterveysseurojen ja kriisikeskusten edustajista. MAAHANMUUTTAJIEN HENKINEN HÄTÄ HUOLESTUTTAA SOS-kriisikeskuksen maahanmuuttaja-asiakkaiden tilanne herättää vakavaa huolta. Asiakkaiksi tulee paljon maahanmuuttajia, joiden pitäisi saada apua julkisesta terveydenhuollosta, ei kriisipalveluista. Kriisikeskus voi ottaa vastaan vain osan asiakkaiksi hakeutuvista. Jos taustalla on väkivallan tai sodan traumoja, voimavarat eivät riitä kielen tai paikallisten tapojen opetteluun, toteaa kriisityöntekijä Ansa Haavikko. Traumatisoituneille maahanmuuttajille tarkoitettu Tasapainovalmennus ( ) on hanke, joka vahvistaa osallistujien toimintakykyä ja hyvinvointia, auttaa ymmärtämään oireiden syitä ja lisää kykyjä parantaa omaa vointiaan. Yhteistyöhön osallistuvat Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskus, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikkö ja Traumaterapiakeskus.

18 KEHITTÄMISTÄ JA UUSIA AVAUKSIA KANSAINVÄLISIÄ ASIANTUNTIJOITA JA UUTTA OSAAMISTA KANSAINVÄLINEN PARI- JA LÄHISUHDE- VÄKIVALTASEMINAARI toteutettiin yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran, Jyväskylän yliopiston ja THL:n kanssa Helsingissä marraskuussa Asiantuntijaseminaarissa puhuivat professori Sandra Stith (USA) ja professori Arlene Vetere (Iso- Britannia). Stith tunnetaan perheväkivallan tutkijana ja erityisesti parisuhdeväkivallan hoitona käytettävän pariterapian kehittäjänä ja Vetere on kokenut väkivaltaongelmista kärsivien parien ja perheiden auttamiseen keskittynyt perheterapeutti. MIND-BODY BRIDGING (MBB) vahvistaa mielen ja kehon voimavaroja. MBB on näyttöön perustuva tehokas terapeuttinen menetelmä, jossa tietoisuus- ja aistihavainnointiharjoituksien avulla vahvistetaan mielen ja kehon yhteyttä ihmisen omiin parantumisen ja vahvistumisen voimavaroihin. Menetelmällä on saatu hyviä hoitotuloksia muun muassa masennuksen, ahdistuneisuuden, riippuvuuksien, traumaperäisten häiriöiden, aggressioiden, unihäiriöiden ja kivunhallinnan hoidossa. Menetelmän kehittäjä, Utahin yliopiston psykiatrian professori Stanley Block koulutti itse menetelmästä elokuussa 2013 Helsingissä. Yhteistyö Blockin kanssa jatkuu ja tulossa on uusia MBB-koulutuksia, kertoo koulutusjohtaja Eira Tikkanen. PELIPAUSSI SUOJAA LASTA LIIALLISELTA VIRIKETULVALTA Pelipaussi kymmenen päivän mittainen ruutu aika- ja digipaasto lanseerattiin syksyllä 2013 alakouluikäisille ja heidän perheilleen. Pelaaminen ja sosiaalinen media voivat olla hauskoja harrastuksia, mutta ne imaisevat helposti liiaksi mukaansa, kertoo Mielenterveystaidot alakouluun -hankkeen projektisuunnittelija Riikka Nurmi. Vasta riittävä määrä unta, lepoa ja jouten oloa käynnistää lapsen leikin ja luovuuden, muistuttaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Pelipaussin tarkoituksena on auttaa lapsia huomaamaan mitä kivaa ja hyvää voi tehdä, kun aikaa ei vietetä vain ruudun ääressä. 16 VOIMAVAROJEN TALO VÄLINE NUORTEN MIELENTERVEYDEN TUKEMISEEN Omien voimavarojen tunnistaminen vahvistaa itsetuntoa ja auttaa selviytymään arjessa. Toisen asteen oppilaitoksille suunnatussa Mielen hyvinvointi -hankkeessa kehitetty Voimavarojen talo on väline, joka auttaa keskustelun käynnistämistä arkisista, nuoren mielen hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavista asioista. Ohjattu keskustelu auttaa nuorta tunnistamaan ja vahvistamaan voimavarojaan. Talo on ikivanha minä-symboli. Kuten talossa, on ihmisessäkin monia eri puolia, joihin Voimavarojen talo kutsuu tutustumaan. Kysymysten kautta mielenterveyden eri osa-alueet käydään läpi, kertoo projektisuunnittelija Maaria Tuhkunen.

19 HORISONTTI ARVIOI JA KEHITTÄÄ Mielenterveysseura sai keväällä 2013 oman kehittämisyksikön, Horisontin. Se vastaa mielenterveyttä edistävän toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä: kerää tietoa seuran toiminnoista ja toimintaympäristöstä, kehittää järjestölähtöisiä mielenterveystyön menetelmiä ja tekee kehittävää tutkimusta. Horisontti seuraa myös mielenterveyteen liittyviä ajankohtaisia kehityssuuntia ja selkeyttää seuran käytäntöjä ja auttamistyön sisältöjä, kertoo yksikön vetäjä Jukka Valkonen. ENTISTÄ VAHVEMPI VAHVISTAMO.FI Uudistuneesta Vahvistamosta löytyy eri-ikäisille ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia harjoituksia, testejä ja pohdintatehtäviä. Niiden avulla voi vahvistaa itsetuntemusta, elämäniloa, rentoutumista ja läsnäoloa. Uutta on myös VTT:n, Jyväskylän yliopiston ja Mielenterveysseuran yhteistyönä toteutettu hyvinvointiohjelma Oiva. Oivan harjoituksilla voi lievittää stressiä, kohentaa mielialaa ja saada lisäintoa elämään. Sovelluksen voi ladata myös älypuhelimeen. MARITA RUOHONEN MIELENTERVEYDEN MAAILMAN- LIITON HALLITUKSEEN Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen nimettiin Buenos Airesissa pidetyssä kongressissa Mielenterveyden maailmanliiton (World Federation for Mental Health) hallitukseen vuosiksi Maailmanliiton tavoitteena on saada mielenterveys kaikkien ihmisten etuoikeudeksi. Liittoon kuuluu jäseniä yli 150 eri maasta. MIELENTERVEYS KAIKISSA POLITIIKOISSA Suomen Mielenterveysseura vastaa EUkomission ja jäsenmaiden hankekokonaisuuden Joint Action on Mental Health and Wellbeing osahankkeesta: Mental health in all policies. Tavoitteena on löytää päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä sektoreiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeen aikana kartoitetaan, arvioidaan ja levitetään hyviä käytäntöjä yhteiskunnan eri sektoreiden osallistamiseksi mielenterveystyöhön.

20 TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot Raha-automaattiyhdistyksen avustukset , ,70 Julkiset määrärahat , ,43 Muut tuotot , ,93 Kulut Henkilöstökulut , ,78 Poistot , ,14 Muut kulut , ,53 Varsinaisen toiminnan kulujäämä , ,39 Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksut , ,00 Keräystuotot , ,23 Lahjoitukset ja muut tuotot , ,47 Muu varainhankinta , ,07 Lahjoitus ja keräystuottojen siirto , ,20 Kulut Jäsenmaksukulut 3 798, ,38 Keräyskulut 9 718, ,93 Muut kulut 871,94 758,56 Varainhankinnan tuottojäämä , ,70 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot 100,00 364,76 Korkotuotot 4 499, ,32 Vuokratuotot , ,69 Omaisuuden myyntivoitot 0, ,65 Muut omaisuustuotot ,93 100,00 Kulut Poistot ,96 0,00 Muut kulut , ,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulujäämä 2 482, ,42 Yleisavustukset Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus , ,00 Jäsenyhdistyksille annetut yleisavustukset , ,65 Muut yleisavustukset , ,00 Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustus 0, ,00 -siirretty hankintamenon vähennykseksi 0, ,00 Tilikauden ylijäämä , ,08 18

21 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 433, ,41 Muut aineettomat hyödykkeet , ,89 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,76 Rakennukset ja rakennelmat 0,00 0,00 Koneet ja kalusto , ,63 Muut aineelliset hyödykkeet , ,19 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 2 522, ,82 Muut osakkeet ja osuudet , ,16 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset , ,14 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 630, ,67 Muut saamiset , ,36 Siirtosaamiset , ,46 Rahat ja pankkisaamiset , ,49 Vastaavaa yhteensä , ,98 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Toimintapääoma , ,32 Muut rahastot Tapolan rahasto , ,41 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,30 Tilikauden yli-/alijäämä , ,08 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,47 Ostovelat , ,17 Velat saman konsernin yritykselle 8 509,19 571,06 Muut lyhytaikaiset velat , ,14 Siirtovelat , ,03 Vastattavaa yhteensä , ,98

22 LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT TYÖVALIOKUNTA LIITTOHALLITUS VARSINAINEN JÄSEN Tohtori Pentti Arajärvi puheenjohtaja Ylilääkäri Kari Kaukinen varapuheenjohtaja Hallintopäällikkö Juha Kauttonen Osaston ylilääkäri, LT, dos Matti Ketonen Kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Työsuojelusihteeri Marjut Lumijärvi SHJ, THM Alpo Manninen Psyk.sh, psykoterapeutti Seija Määttä Lehtori Hannele Niiniö THT, dosentti Kaija Nojonen Perheneuvoja Sirkka Ojanperä Psykiatrian erikoislääkäri, psykoanalyytikko Mikko Roine Erikoislääkäri, Akavan aluetmk:n puheenjohtaja Heimo Valkama VARAJÄSEN Rikosylikomisario Kari Tolvanen Psykiatrinen sairaanhoitaja Arja Nieminen Yksikköjohtaja Hilkka Marttinen Toimitusjohtaja Hilkka Halonen Näyttelijä, kirjailija, taiteellinen suunnittelija Jussi Lehtonen Aluetoimitsija Tuula Jurmu Sosiaaliterapeutti Leena Korhola Psykiatri Anneli Partanen Tradenomi Emmi Laurila Psykologi Tuire Lehtonen Sairaanhoitaja, perheterapeutti Tuula Stenström Johtava hoitaja, sairaanhoitaja SHJ Leea Hiltunen Tohtori Pentti Arajärvi, pj. Ylilääkäri Kari Kaukinen, varapj. Jäsenet: Kehitysjohtaja, VTT Kaisa Kostamo-Pääkkö SHJ, THM Alpo Manninen THT, dosentti Kaija Nojonen TILINTARKASTAJAT TALOUSTYÖRYHMÄ FM, SHV Jari Saine, pj. SHJ, THM Alpo Manninen Ekonomi Hannu Raulo Tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen Varatoimitusjohtaja Matti Meltti KHT-tilintarkastajayhteisö SVH PricewaterhouseCoopers Oy vastuullinen tilintarkastaja KHT Jaana Salmi ja varatilintarkastaja KHT Johanna Perälä 20

23 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN 53 JÄSENYHDISTYSTÄ Akaan seudun mielenterveysseura Espoon seudun mielenterveysseura Forssan Seudun mielenterveysseura Hakunilan Mielenterveysseura Heinolan mielenterveysseura Helsingin seudun mielenterveysseura Hyvinkään seudun mielenterveysseura Hämeenlinnan Seudun mielenterveysseura Itä-Uudenmaan seudun mielenterveysseura Joensuun Seudun mielenterveysseura Jyväskylän seudun mielenterveysseura Jämsän seudun Mielenterveysseura Kaakkois-Helsingin mielenterveysseura Kainuun mielenterveysseura Kalajoen seudun mielenterveysseura Kauhajoen Mielenterveysseura Keski-Uudenmaan mielenterveysseura Keurusseudun mielenterveysseura Kirkkonummen mielenterveysseura Kiteen seudun mielenterveysseura Koillis-Lapin mielenterveysseura Kotkan mielenterveysseura Kuhmon Mielenterveysseura Kuopion seudun Mielenterveysseura Kouvolan mielenterveysseura Lakeuden mielenterveysseura Lappeenrannan Mielenterveysseura Lohjan seudun mielenterveysseura Lounais-Suomen Mielenterveysseura Länsi-Pohjan mielenterveysseura Mikkelin Seudun Mielenterveysseura Nuorten mielenterveysseura Yeesi Oulun seudun Mielenterveysseura Petäjäveden mielenterveysseura Pieksämäen seudun Mielenterveysseura Porin Mielenterveysseura Päijät-Hämeen Mielenterveysseura Rauman seudun mielenterveysseura Rovaniemen seudun mielenterveysseura Salon mielenterveysseura Sastamalan seudun Mielenterveysseura Savonlinnan seudun Mielenterveysseura Sipoon Mielenterveysseura Sisä-Savon Mielenterveysseura Tampereen mielenterveysseura Teuvan Mielenterveysseura Tunturi- ja Järvi-Lapin mielenterveysseura Vaasan seudun mielenterveysseura Vakka-Suomen mielenterveysseura Vantaan alueen mielenterveysseura Vihdin Mielenterveysseura Viitasaaren Mielenterveysseura Ylä-Savon mielenterveysseura Tilanne

24 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN YHDISTYSJÄSENET HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ Ensi- ja turvakotien liitto Huoma Henkirikoksen uhrien läheiset Iisalmen Mielenterveystuki Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Keski-Uudenmaan Sopimuskoti Kotien puolesta keskusliitto Kuusamon mielenterveyden tuki Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK Metallityöväen Liitto Monika-Naiset liitto ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Palvelualojen ammattiliitto PAM Pellervo-seura Perhekuntoutuskeskus Lauste Päijät-Hämeen Mielenterveystyön tuki SAK Seksuaalipoliittinen yhdistys Sexpo Sopimusvuori Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Steka Suomen Delfins Suomen Kansanterveysyhdistys Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Super Suomen Psoriasisliitto Suomen Psykiatriyhdistys Suomen Psykologiliitto Surunauha ry Sylvia-koti yhdistys Terveydenhuoltoalan opinto- ja lomatoimintasäätiö Vaasan seudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto HENKILÖSTÖ Ahtola Saara Anttila Johanna Arho Jaana Arkio-Lampinen Laila-Maria Djupsund Camilla Erkko Anna-Maija Haarni Ilka Haavikko Ansa Hannukainen Hannele Hannukkala Marjo Hansen Maija Heinonen Liina-Lotta Heiskanen Tarja Hellstén Tuija Husso Veli-Matti Huttunen Mari Isberg Sirpa Jäppinen Olli Kaakkuriniemi Sinikka Kaipiainen Eija Kajander Jutta-Maria Kaleva Satu Kalliomaa Ulla 22

25 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Seuran ylin päättävä elin liittokokous kokoontui Helsingissä. Liitto kokous valitsi liittohallituksen 12 jäsentä ja 12 varajäsentä. Seuran ja liittohallituksen puheenjohtajana toimi tohtori Pentti Arajärvi. Seuran palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 92 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa oli 63 ja määräaikaisessa työsuhteessa 29 työntekijää. Seuran toiminnan rahoitus tulee pääosin Raha-automaattiyhdistykseltä. Muista rahoittajista merkittävin on Suomen Kansan terveysyhdistys ry, jonka avustuksella edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään ongelmien syntymistä. Vuoden 2013 lopussa seuran talous oli vakaalla pohjalla. Tulosta paransi seuran muun rahoituksen kasvu sekä koulutustoiminnan ennakoitua parempi tuloskehitys. Koulutustoiminnan uudelleen suuntaaminen jatkuu edelleen tutkintoon johtavan koulutuksen loppuessa kokonaan vuoden 2014 aikana. Koulutuskeskuksen toimintavolyymin vähentyessä osa Ratamestarinkatu 9:n tiloista vuokrattiin markkinaoikeuden käyttöön. Veikkolan vanhalla parantola-alueella on meneillään alueen asemakaavoitus ja alueelle etsitään ratkaisua, jolla seura voisi luopua nykyisen toimintansa kannalta tarpeettomista rakennuksista ja maa-alueesta. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisen toiminnan koordinointi siirtyi vuoden 2014 alusta Suomen Mielenterveysseuraan. Muutos tuottaa uusia tehtäviä seuran hallintoon ja talouteen. Kansantalouden sopeuttamistoimet saattavat nopeastikin vaikuttaa järjestön toimintaan. Yksittäisten ihmisten vapaaehtoistyö ja lahjoitukset ovat tärkeä osa Mielenterveysseuran toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Karila-Hietala Ritva Karoma Arja Kaukkila Veli Ketola Marika Kihlman Annika Koivukangas Jaana Korhonen Elina Kosonen Sari Kosonen Susanna Kuitunen Sirkka-Liisa Kukkonen Marena Kähkönen Sinikka Lallinaho Jari Lassander Maarit Laukkanen Marjukka Lehtinen Olli-Pekka Lehtonen Hannele Lehtonen Jenni Liimatainen Pirjo-Riitta Linkoheimo Raili Liukkonen Sami Loimo Hannu Lumijärvi Tiina Lätti Terhi Marjamäki Elina Mieronkoski Janiina Moilasheimo Tapio Moström Anna-Kristiina Mäenpää Elina Mähönen Sari Mäyrä Tarja Narumo Reija Nieminen Liisa Nurmi Riikka Parkkonen Johannes Perho Satu Piironen Suvi Porkka Suvi-Tuuli Pruuki Tomi Pöyry Virpi Raappana-Jokinen Satu Rantala Tuula Riipinen Arja Ruishalme Outi Ruohonen Marita Ryhänen Jouni Saksa Raija Seppänen Tuula Sihvola Harri Sillanpää Anniina Stenman Eija Tanskanen Harri Tavela Susanna Tikkanen Eira Tuhkunen Maaria Tuomaala Ellen Tuominen-Roth Asta Tuovinen Pia Turhala Satu Törrönen Soile Vaaranen-Valkonen Nina Valkonen Jukka Veijola Anne-Maria Venäläinen Mervi Viljanen Maria Väänänen Sirpa Wahlbeck Kristian Winter Susanna Tilanne

26 VERKOSTOYHTEISTYÖ SUOMALAISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Suomen Mielenterveysseura on mukana julkishallinnon komiteoissa, yhdistysten hallituksissa ja toimikunnissa muun muassa seuraavissa yhteisöissä: A-klinikkasäätiö Allianssi Aseman lapset ry EAPN-Fin, hallitus Hämeenlinnan Seudun työvalmennussäätiö Luotsi, hallitus Kiinteistö Oy Maistraatinportti 4, hallitus Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9, hallitus Kriminaalihuollon tukisäätiö, hallitus, Kuntoutussäätiö, hallitus Lähi-Tapiola, hallintoneuvostojen yhteistyövaliokunta, Henki-Tapiola, hallintoneuvosto Nuorten Ystävät ry Nyyti ry, hallitus Opintotoiminnan keskusliitto Raha-automaattiyhdistys, hallitus Rikoksentorjuntaneuvosto Rikosseuraamusalan neuvottelukunta Rikosuhripäivystys, johtokunta Sosiaalialan työnantajat ry SMS-Tuotanto Oy, hallitus SOSTE ry Soveltava liikunta SOVELI ry Suomen Kansanterveysyhdistys ry, hallitus - Kantele Oy, hallitus - Kanresta Oy, hallitus Suomen Pakolaisapu ry Takuu-Säätiö, hallitus VALO, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta, hallitus Vates-Säätiö, hallitus Y-säätiö, hallitus TUKIHENKILÖTYÖ & VAPAAEHTOISTOIMINTA 2013 VAPAAEHTOISTOIMINTA: aktiivinen kansalaisuus, vaikuttamistyö, yhdistystoimintaa ja tukihenkilötyötä välillisesti tukeva toiminta Vapaaehtoistyön työnohjaajat Toimikuntien jäseniä 98 Hallituksen jäseniä Tukihenkilöperuskoulutuksen kouluttajat TUKIHENKILÖTYÖ: koulutetun vapaaehtoisen tukihenkilön tekemää välitöntä, tuettavan kohtaamiseen perustuvaa tukityötä. 82 KANSAINVÄLISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto (EAPN), hallitus Euroopan perheterapiayhdistyksen koulutusjaosto (EFTA-tic) Kansainvälinen perheterapiajärjestö (IFTA) Kansainvälinen itsemurhien ehkäisyjärjestö (IASP) Kansainvälinen Puhelinauttamispalvelujen liitto (IFOTES) Mielenterveyden maailmanliitto (WFMH), hallitus Mielenterveyden maailmanliiton Euroopan alueen neuvosto (MHE), hallitus, työvaliokunta Taloudellisissa vaikeuksissa olevien tuki 13 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 40 Yksilötukisuhde

27 Seniorivastaavat 2 35 Hyvinvointivastaavat 45 Kohtaamispaikan isännät/emännät Yleisötapahtumienjärjestäjät VAPAAEHTOIS- TOIMINTAAN OSALLISTUNEET 132 Kansanvalistajat Minulle vapaaehtoistyö on yhdessä nauramista, kokemusten jakamista ja toistemme ehdotonta tukemista ilman kynnyksiä. Halataan, kun tavataan. Veera Lapinoja, Hyvinvointitreenien ohjaaja, Vantaa Muut Sosiaalisen median kautta voin olla mukana toiminnassa silloinkin, kun en pitkän välimatkan vuoksi pääse muuten paikalle. Nuorten mielenterveyden edistäminen on minusta tärkeää, ei pelkästään organisaation ja nuorten kannalta, vaan myös oman mieleni virkeänä pitämisessä. Asta Munnukka, SOME-vapaaehtoinen Varainhankkijat 30 Tiedotusvastaavat Vapaaehtoisena toimiminen merkitsee mieltä virkistävää toimintaa, koiralleni aktiivista elämää ja kavereita, hyvässä porukassa operointia ja ihmisten auttamista. Sanalla sanoen mielekästä elämää. Aika, minkä toiminnalle annan, tulee ilona takaisin. Marko Haapanen & tukikoira Suski, Lohja 132 Kriisitukityö TUKIHENKILÖ- TYÖTÄ TEKEVÄT 110 Rikosuhripäivystys 55 Verkkokriisityö 111 Ryhmänohjaus 174 Muu tukihenkilötyö 661 Kriisipuhelinpäivystys

28 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PALVELUT PUHELIMESSA Valtakunnallinen kriisipuhelin arkisin klo viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo VERKOSSA mielenterveysseura.fi tukinet.net Verkkokriisikeskus e-mielenterveys.fi Tietoa kriiseistä, mielenterveyden ongelmista ja avun hakemisesta sekä oma-apuohjelma kriiseihin. vahvistamo.fi Voimavaroja elämään. KASVOKKAIN Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkosto 19 kriisikeskusta ympäri maan mielenterveysseura.fi/kriisikeskusverkosto SOS-KRIISIKESKUS, HELSINKI Kriisivastaanotto ja tukihenkilötoiminta (09) , sos-keskus.fi Crisis service for foreigners (09) Rikosuhripäivystys Etelä-Suomen aluetoimisto (09) , Varhaiskuntoutus- ja vertaistukiryhmätoiminta (09) KOULUTUSKESKUS Ratamestarinkatu 9, Helsinki (09) , koukes.fi RIKOSUHRIPÄIVYSTYS, KESKUSTOIMISTO Maistraatinportti 4 A, Helsinki riku.fi, riku.fi/nuoret SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Maistraatinportti 4 A, Helsinki (09) Maailman ensimmäinen vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö Skyddsföreningen för Sinnesjuka perustettiin 117 vuotta sitten. Turvayhdistys mielenvikaisia varten avusti mielisairaaloista kotiutettavia toipilaita sekä välitti mielenterveystietoa. Vuodesta 1897 yhdistyksen nimi on muuttunut matkan varrella Suomen Mielenterveysseuraksi ja tehtävä on laajentunut enemmän kriisiauttamiseen ja tukemiseen sekä mielenterveysasioissa vaikuttamiseen. Toiminnan perustana on näkemys mielenterveydestä yksilön ja yhteiskunnan voimavarana. Mielenterveysseura tekee työtä ihmisten elämän edellytysten ja arkisen selviytymisen turvaamiseksi. Suomen Mielenterveysseura Maistraatinportti 4 A Helsinki Puhelin (09) mielenterveysseura.fi Uutisia, tapahtumia, tietoa, tukea ja apua: mielenterveysseura.fi facebook.com/mielenterveys twitter.com/mielenterveys

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42 TULOSLASKELMA 1.1.- 1.1.-31.12.2014 Varsinainen toiminta 1 666 346,78 1 559 407,74 Henkilöstökulut -1 088 520,90-1 010 103,53 Muut kulut -624 774,61-608 425,26-1 713 295,51-1 618 528,79 Kulujäämä -46 948,73-59

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2009 31.12.2009 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Kriisit ja selviytymisen tukeminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Suomen Mielenterveysseuran rooli lasten ja nuorten mielenterveystyössä AVI, Etelä-Suomi 5.3.2015 Marjo Hannukkala Lasten ja nuorten mielenterveystyön

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44 Y-tunnus 0678820-6 2 TULOSLASKELMA Euroina Euroina VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 1. Tuotot Työtoimintatuotot 60 408,58 55 222,39 Järjestötoimintatuotot 4 988,00 5 116,00

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus 0224257-2 TILINPÄÄTÖS 1.1.2015-31.12.2015 sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2 Liitetiedot 3 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteista 4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki Y-tunnus 0835106-7 NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä 31.12.2024 asti Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Mielenterveysosaamista voi vahvistaa

Mielenterveysosaamista voi vahvistaa Mielenterveysosaamista voi vahvistaa Suomen Mielenterveysseuran koulutuksia 2016 2018 Mielenterveys on elämäntaitoa, jota voi oppia, opettaa ja vahvistaa. Mielenterveysseura tarjoaa monipuolista mielenterveysosaamisen

Lisätiedot

Koko Suomi leikkii hanke

Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke (2014 2016), jonka toteutuksesta vastaavat Mannerheimin

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015 1 / 11 TASEKIRJA Kiinteistö Oy Finnoonportti Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase...

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry 1 / 11 TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry Y-tunnus: 01.05.2013-30.04.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 30.4.2024 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.05.2013-30.04.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen 1 Mission possible: access on, ilmatilaa on 2 Painopisteet Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lapsiystävällinen työelämä Lasten Suomi - kuuleminen, kohtaaminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka

Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Voiko vapaaehtoistyötä johtaa? Suvi-Tuuli Porkka Yhdistys Vapaaehtoisten rekrytointi, kulukorvaukset,??? Johtaminen Psykologinen sopimus! Palvelun tai toimintamahdollisuuksien markkinointi, vastuu palvelun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tringa TASE VASTAAVAA. Period

Tringa TASE VASTAAVAA. Period TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 1110 Maa- ja vesialueet/liittymisma 2 95 2 95 2 95 2 95 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1120 Rakennukset ja rakennelmat 4 986,18 4

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Vapaaehtoisena vaikutat

Vapaaehtoisena vaikutat Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot