viesti Uinti tarjoaa elämysliikuntaa Naapurina romani Hehkulamput pois, mitä tilalle? Maalaa kotiisi uusi ilme Vilttijengi voittaa masennuksen

Transkriptio

1 sukas EspoonKruunun asiakaslehti viesti Numero 1. maaliskuu 2010 Naapurina romani Maalaa kotiisi uusi ilme Hehkulamput pois, mitä tilalle? Uinti tarjoaa elämysliikuntaa Vilttijengi voittaa masennuksen

2 ESPOON Sisältö 1/2010 Espoonkruunun Asukasviesti Kodikkaan asumisen pää-äänenkannattaja Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Julkaisija Espoonkruunu Oy Yhteystiedot Asukasviesti Upseerinkatu 3 B Espoo Puh. (09) palaute@espoonkruunu.fi tai laura.castren@espoonkruunu.fi Tämän numeron tekijät Laura Castrén (vastaava päätoimittaja) Kristina Al-Zalimi Untamo Aukio Anita Järvisalo Suvi Klippi (ulkoasu ja taitto) Yrjö Klippi (ulkoasu ja taitto) Merja Korvala Ursula Kuula Anuliina Savolainen Kari Tyllilä (tuottaja/toimitussihteeri) Tapani Vauhkonen Suunnittelu ja toteutus: Klippi Design Management Painatus: Painotalo Auranen Oy, Forssa Asukasviesti-lehdessä käytettävän paperin valmistuksessa ja kirjapainon tuotannossa on otettu huomioon Pohjoismaisen ympäristömerkin vaatimukset. ISSN TÄSSÄ NUMEROSSA 2 3 Pääkirjoitus, yhteystiedot ja sisältö 4 5 Ajankohtaista ja apua arkeen l Vinkkejä ja ajankohtaista tietoa l Muualla asumisesta ja elämisestä sanottua 6 Vuokraaminen vaatii voimia Pariisissa 8 Maalaa kotiin uusi ilme 12 Voimanpesästä apua arkeen 13 Vilttijengi yhdessä masennusta vastaan 14 Naapurina romani 18 Viherlaaksossa näkyy Espoon muutos 19 Vauhti viehättää Harald Kraatzia 20 Tunnetko Espoon? 21 Vuoden valopilkku Jorma U. Lyyjynen 22 Puhelinvaihde haluaa palvellla hyvin 23 Asukaskoulutus kevätkaudella 24 Espoonkruunun taloille omat asukassivut 25 Näin säästät vettä 26 Hallituksessa käsiteltyä 27 Mitä hehkulamppujen tilalle 28 Asumistukea voi hakea myös netissä 29 Kulutuskymmppi-kilpailun tulokset 30 Mitä kenenkin vastuulla asunnoissa 32 Uinti antaa liikuntaelämyksiä 35 Asukasetukortin tarjoamat edut 36 Siivous- ja huoltoliikkeiden yhteystiedot Espoonkruunu Yhteystiedot Espoonkruunu Oy Osoite Upseerinkatu 3 B (2. krs), Espoonkruunu Oy Puhelin (09) (vaihde) Faksi (09) espoonkruunu.oy@espoonkruunu.fi Asiakaspalvelu Puhelin (09) Puhelinajat maanantaista keskiviikkoon perjantaisin Käyntiajat maanantaista keskiviikkoon torstaisin perjantaisin Vuokran maksu (09) maanantaista torstaisin perjantaisin K 2 asukasviesti

3 RUUNU Pääkirjoitus Laura Castrén päätoimittaja Isomäen rivitaloalue tarjoaa mahdollisuuden savuttomuuteen ll Tänä keväänä Kalajärvelle valmistuva Isomäki 27 tarjoaa ensimmäistä kertaa mahdollisuuden täysin savuttomaan asuntoon ja asumisympäristöön. Isomäessä kerätään aiheesta asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia. Maailmalla savuttomuus tuntuu voittavan alaa ja Espoonkruunukin haluaa olla kehityksessä mukana tarjoamalla mahdollisuuden tupakattomaan asuinympäristöön. Isomäen kokemusten perusteella mietitään, tulisiko mahdollisuutta savuttomuuteen laajentaa. Alueen ideanahan on, että tulevaisuudessa yhä useammalla on mahdollisuus valita tässä suhteessa terveellinen asuinympäristö. Etenkin niillä, jotka kärsivät passiivisen tupakoinnin aiheuttamista ongelmista. Kalajärven Isomäkeen valmistuu neljä rivitaloa, joissa on yhteensä 28 asuntoa. Voisi kuvitella, että Espoonkruunun asiakkaan joukosta löytyy asiakkaita, joille täydellinen savuttomuus on herkkua. Tupakansavuhan myös passiivisesti nautittuna on myrkkyä kaikille erilaisista ja eriasteisista keuhko- ja hengityselinsairauksista kärsiville ja sydän- ja verisuonitautia sairastaville. Vähäinenkin tupakansavu saattaa laukaista astmaatikon astmakohtauksen ja pahentaa sepelvaltimotautia. Lapsiperheitäkin savuttoman mahdollisuuden luulisi kiinnostavan, sillä tupakansavussa oleskelu lisää tuntuvasti myös lasten hengitystiesairauksia ja korvatulehduksia. Asuinympäristö pysyy siistimpänä, kun tupakantumppeja ei ole pihamaalla. Laura Castrén Me haluamme sopia Ystäväni yli 20-vuotias tytär valmistuu keväällä ammattiin, jota varten hän on opiskellut viisi vuotta. Vielä helmikuun lopussakaan hänellä ei ole mitään tietoa mahdollisesta kesätyöpaikasta, pidemmästä työsuhteesta puhumattakaan. Tyttären mukaan vain kahdella hänen kavereistaan on varma kesätyöpaikka. Opintojaan lopettelevat eivät uskalla vakituisesta työpaikasta edes haaveilla. Monet työelämässä jo olevat pelkäävät yt-neuvottelujen tuloksia, ovat lomautettuina tai työttöminä. Rahaa ei ole, ja maksamattomien laskujen pino kasvaa. Työttömyys, sairaus, avioero elämän isoissa kriiseissä yksittäisen ihmisen talous suistuu raiteiltaan helposti. Tavallisella lapsiperheellä rahat menevät arjen kulutukseen viimeistä senttiä myöten, hyvä jos riittävät. Kun taloudellinen tilanne tuntuu solmuiselta, moni ahdistuu niin, että ei edes avaa laskukirjeitä. Laskut sysätään odottamaan parempaa huomista ja uusia voimia tai kasataan samaan pinoon muiden maksamattomien laskujen kanssa. Uskon puhuvani monien yritysten edustajien puolesta, kun sanon, että ottakaa ihmiset ihmeessä yhteyttä, kun teillä on maksuvaikeuksia. Meillä täällä Espoonkruunussa ammattitaitoiset, osaavat ja koulutetut ihmiset ovat valmiina neuvottelemaan ja sopimaan maksuaikataulusta, jolla vuokrarästit saadaan hoidettua. Kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun ongelmia alkaa ilmetä. Tärkeää on, että asunto pysyy ja turhilta häädöiltä vältytään. Jos vuokranmaksu siis on myöhässä, ota yhteyttä vuokravalvontaan (puh. (09) , ma-to klo 12-16, pe klo 12-14). Jos maksut ovat perinnässä, ota yhteyttä Espoonkruunun perintään (puh. (09) , ma-to klo 12-15, pe klo 12-14), ja sovi maksuohjelmasta. Mikäli taloudellinen tilanteesi on äkillisesti heikentynyt, kannattaa ehkä olla yhteydessä Kelaan ja tarkistaa, oletko oikeutettu toimeentulotukeen ja onko tukesi ajan tasalla. Suomen Kuluttajaliitto neuvoo neuvottelemaan muihinkin maksuihin maksuaikaa. Toinen hyvä ja toteuttamiskelpoinen vinkki on laskujen maksujärjestyksen miettiminen. Kun taloudellinen tilanne on vaikea ja rahat eivät tahdo riittää, laita kaikki laskusi maksamisjärjestykseen. Maksa tärkeimmät ja välttämättömimmät ensin. Ilman ruokaa ja asuntoa ei tule toimeen, välttämättömät lääkkeet on myös hankittava. Lyhennä kalliit luotot ennen halvempia. Ja ota yhteyttä pankkiin ja kaikkiin laskuttaviin yrityksiin. Yleensä yritykset ymmärtävät vaikean tilanteen ja tulevat mielellään vastaan, kun asiakas osoittaa halukkuutensa hoitaa tilanteensa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Laura Castrén 3

4 Jäälyhty valaisee iltahämärää ll Maalikuussa illat ovat vielä pimeitä ja yöt kylmiä, joten jäälyhty sopii hyvin pihaa tai parveketta valaisemaan. Tähän tarvitaan vain muoviämpäreitä ja vettä. Kaada ämpäri täyteen vettä ja jätä se yöksi ulos pakkaseen. Parin sentin jääkerros ämpärin sisälle syntyy jo yhtenä kunnon pakkasyönä, mutta jos haluat paksumman tai jos pakkasta ei paljon ole, voit tarvita pitemmänkin ajan. Käännä ämpäri ylösalaisin ja irrota jäälyhty valelemalla ämpärin ulkopuolta lämpimällä vedellä. Sitten kopauta varovasti lyhdyn kanteen reikä ja valuta vesi pois. Sitten vain lyhty ulos ja kynttilä sen sisälle, ja tunnelmallinen iltavalaistus on valmis. Jos on kaksi erikokoista sankoa käytössä, saa jäälyhdystä vaikka kaksikerroksisen. SUVI KLIPPI scanstockphoto Älä tilaa lääkkeitä netistä ll Reseptilääkkeen tilaaminen ilman reseptiä on rikos, mutta mikä hyvänsä netin lääketrokareilta tilattu pilleri voi vaarantaa terveytesi, pahimmassa tapauksessa loppuelämäksesi. Netissä kaupataan lääkkeitä laidasta laitaan, mutta yleisimpiä ovat potenssi- ja laihdutuslääkkeitä. Sisältö voi olla mitä vain, esimerkiksi vanhentunutta malarialääkettä, nämä kun ovat tällä hetkellä edullista raaka-ainetta väärennöspillerien tehtailijoille. Potenssilääkkeen sininen väri voi olla peräisin lattiavahasta tai maalista. Myös netistä tilattavia ravintolisiä kannattaa varoa, sillä nekin voivat sisältää arveluttavia lääkeaineita. Zägällä ei pärjää -testi ll Työturvallisuuskeskus on julkaissut maksuttoman vihkosen, joka sisältää välineitä käytännön turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn. Vihkossa on testi, jonka avulla voi mitata turvallisuusasenteita ja tunnistaa erilaisia ympäristöön ja omiin toimintatapoihin liittyviä vaaroja. Testistä voi keskustella esimerkiksi kotona tai työpaikalla. Testi sisältää 13 kysymystä viideltä osa-alueelta: asenne, työ/koulu, liikenne, koti ja vapaa-aika. Testi on maksuton sen voi ladata osoitteesta www. nolla.fi Älä heitä perunasosetta hukkaan ll Aterialta jäänyttä perunasosetta ei kannata heittää menemään. Kunnon suomalaista peruseinestä saat, kun levität perunasosetta ruisleivälle ja lisäät päälle savukalaa, miksei myös säilykelohta tai tonnikalaa. Vitamiineja ja makua saat vielä lisää, kun otat mukaan tuoreita vihanneksia ja yrttejä. Perunasosetta voi käyttää myös taikinan lisänä leivonnassa tai lisätä jauhot ja leivinjauheet perunasoseeseen. Lisää ruokavinkkejä perunasta ja muista kasviksista myös ruotsiksi ja englanniksi: 4 asukasviesti

5 Ongelmajätteet oikeaan paikkaan ll Kun hehkulamppuja korvataan energiansäästölampuilla, voi vanhat hehkulamput panna talousjätteen joukkoon. Energiansäästölamput sen sijaan ovat ongelmajätettä, koska niissä on elohopeaa. Niitä ei siten saa laittaa talousjätteeksi vaan ongelmajätteisiin. Pääkaupunkiseudulla ongelmajätettä voi tuoda maksutta kontteihin, joita on huoltoasemien ja Hanavesikö sameaa? ll Oletko joskus ihmetellyt juomaveden harmaata sameutta lasissa? Älä heti huolestu, vaan odota hetki. Yleensä vesi alkaa kirkastua itsestään lähtien lasin alareunasta. Kyseessä on ilma, joka sekoittuu veteen, kun sitä lasketaan hanasta lasiin. Hetken päästä vesi on taas kirkasta, ja koko ajan se on ollut juomakelpoista. kauppojen yhteydessä. Myös Sortti-asemilla otetaan vastaan ongelmajätettä maksutta. Energiansäästölamppujen ohella ongelmajätettä ovat mm. maalit, liuottimet ja puunsuoja-aineet sekä aerosolipurkit, kyljessä kemikaalien vaarallisuusmerkintä. Lähimmät keräyspisteet löytyvät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden sivustolta scanstockphoto media Muualla sanottua ll Sanoin naapurille hyvää huomenta, kun tulimme yhtäaikaa ulos. Hän säikähti, palasi salamana sisälle ja veti oven kiinni. Kauppareissulla yhdellä miehellä oli niin paljon kasseja, ettei hän selvinnyt niiden kanssa. Kun tarjosin apuani, ukko lähti karkuun! Dominikaanisesta tasavallasta Suomeen 2002 muuttanut Antonio Paulino kertoessaan suomalaisten oudoista piirteistä Viva-lehdessä 2/2010. ll Yhä useampi kuluttaja kiinnittää huomiota myös ympäristöystävällisiin raaka-aineisiin ja valmistustapoihin. Jos sisustustuotteissa olisi mukana perinpohjainen analyysi valmistukseen käytetyistä materiaaleista ja niiden alkuperästä sisältäen myös arvion tuotteen elinkaaresta ja ehkä jopa maatumisajasta, moni harkitsisi ostopäätöstään tarkemmin. Päätoimittaja Heidi Laaksonen Deko-lehden pääkirjoituksessa 2/10. ll Minusta armon tunteminen vastustajaa kohtaan kertoo siitä, että on inhimillinen ihminen. Olen joskus jopa nähnyt otteluita, joissa voittaja on toisen tyrmättyään pillahtanut itkuun, kun on ollut niin pahoillaan. Potkunyrkkeilijä Jarkko Jussila Kotivinkkilehdessä 4/2010 Tarkkana sähkötöissä ll Säädösten mukaan jokainen saa tehdä kotonaan pieniä sähköasennuksia, kunhan tietää mitä tekee. Yksivaiheisen jatkojohdon saa korjata tai tehdä, sähkölaitteen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan saa vaihtaa, samoin valaisimen liitäntäjohdon tai välikytkimen. Myös sisustusvalaisimet saa liittää valaisinliittimellä eli sokeripalalla ja sokeripalan korvata valaisinpistorasialla. Maalaustöissä tai tapetoinneissa saa jännitteettömän pistorasian tai kytkimen kannen irrottaa tai scanstockphoto vaihtaa. Espoonkruunun vastuujakotaulukossa pistorasioiden ja kytkimein korjaus on määritelty yhtiön vastuulle. Selvää on, että mitään töitä ei saa tehdä, ellei kohteesta ole katkaistu sähkövirtaa. Jännitteenkoestin eli volttikynä kuuluu jokaisen sähkötöitä tekevän perusvarustukseen. Sen avulla kannattaa varmistua, että esimerkiksi pistorasia tai kytkin on jännitteetön. Lisätietoja antaa Turvatekniikan keskuksen julkaisema Kodin sähköturvallisuusopas, scandinavianstockphoto ll Ihminen on käynyt kuussa, kloonannut eläimen ja kehittänyt kiusakseen tosi-tv-ohjelmat, mutta kaiken tämän vastapainoksi huuhtelemme jätöksemme edelleen alas raikkaalla juomavedellä. Valokuvaaja Petri Krook testattuaan miltä tuntuu elää viikko 20 litralla vettä päivässä, HSY Veden asiakaslehti 2/2010. ll Ongelmia ei kannata piilotella. Mitä aktiivisemmin vanhemmat lähtevät hakemaan nuorelle apua ja sitoutuvat itse terapiaan, sitä parempi ennuste lapsella on. Murrosikä ei ole sairaus. Perheterapeutti Juha Polle Vesala rohkaistessaan vanhempia puuttumaan murrosikäisten ongelmiin Meidän Perhe lehdessä 2/

6 Hyvät tulot ja takaaja tarpeen Vuokraaminen vaatii voimia Teksti ja kuvat: Anuliina Savolainen vuodessa, ja vasta viime vuonna Pariisissa asunnon vuokraaminen voi käydä työs- Vuokrataso pysyttelee silti noin ne kääntyivät pieneen laskuun. tä, sillä hyvien tulojen ja 21 eurossa neliöltä. Keskimäärin vakituisen työsopimuksen neliövuokra laske alle 17 euron lisäksi on oltava hyvät tulot millään alueella. Kuten isoissa kaupungeissa yleensäkin, perheen ja Ranskassa asuva takaaja. kasvaessa muutetaan usein lähiöiden halvempiin asuntoihin. Tämä aiheuttaa päänvaivaa varsinkin ulkomaalaisille. Tavallisesti vuokralaisen tulojen tulee olla vähintään kolme kertaa Onneksi Pariisissa vuokran määrä. Jos takaajaa ei ole, asuva vanhempieni perhetuttu vuokralaiselta takuuksi vuoden vuokranantajat saattavat pyytää suostui takaajaksi vuokraa, mikä tarkoittaa monen, graafinen suunnittelija Mari Pienaa. Juristi Agnès Salomin mu- kohdalla käytännössä pankkilaitarinen kertoo. kaan menetelmä on laiton. Hän on asunut kuusi vuotta 45 Opiskelijaa saatetaan myös neiliön kaksiossa itäisessä Pariisissa. Nykyään hän jakaa asunnon hempiensa nimellä, mikä estää vaatia vuokraamaan asunto van- muusikko-poikaystävänsä kanssa. kaiken tuen hakemisen, hän Vuokra on yhteensä noin 750 euroa. Vanhan pariisilaistalon charmia lisää kaunis keraaminen takka, hyväkuntoinen lautaparketti ja koko seinän kattava parveke. Huonoihin puoliin sen sijaan kuuluu kehno eristys, hyvin tyypillinen Ranskassa. Varsinkin talvisin sähkölaskut voivat olla korkeita, ja lämpö karkaa nopeasti. Mari jaksaa myös ihmetellä Pariisi tarjoaa komeita kaupunkimaisemia. keittiön kaappeja, jotka ovat niin korkealla, että tavarat täytyy hakea niistä tuolin avulla. Keittiö vuokrattiin ranskalaiseen tapaan tyhjänä, eli siellä ei ollut jääkaappia, hellaa tai tasoa, pelkkä lavuaari, hän kertoo. Vuokrien nousu huimaa Marin maksama vuokra on nykytasoon nähden halpa: Pariisin vuokrat ovat nousseet keskimäärin 60 prosenttia kymmenessä kertoo. Hän selittää vuokranantajien epäluuloisuuden syyksi sen, että huonoa vuokralaista on vaikea ajaa ulos: Sodan jälkeen haluttiin suojella kaupunkiin muuttavia vuokralaisia ja rakennettiin järjestelmä, jossa vuokralaisen häätäminen on hyvin vaikeaa. Nyt se on kääntynyt vuokralaisia vastaan. Anglosaksisessa maailmassa vuokralaisesta on helpompi päästä eroon ja systeemi on joustavampi. Ranskassa joustavuutta ei löydy vuokra- eikä työmarkkinoilta. Tutkimuksen mukaan yksi neljästä vuokra-asunnosta löytyy puskaradion kautta. Se on keino välttää paperisota ja varsinkin ulkomaalaiselle tai vähävaraiselle usein ainoa keino löytää ylipäätään säädyllinen katto pään päälle. Toinen vaihtoehto on laiton: väärennetyt tiliotteet, keksityt takaajat tai epäviralliset alivuokralaissuhteet. Tyhjillään pidosta lisävero? Karibialla aurinko paistaa ja meri aaltoilee. Paratiisissa asuminen voi olla ulkomaalaiselle kallista lystiä, mutta myös ylellistä. ll Vuokralle Karibialle? Teksti ja kuvat: Tuulikki Kuparinen Pariisilaisasuntojen taso vaihtelee suuresti. Vanhaa asuntokantaa vaivaa usein huono ääni- ja lämpöeristys, eivätkä torakatkaan ole harvinaisia. Niiden ilmaantuessa koko kortteli ryhtyy yleensä nopeasti myrkytystoimiin. Toisaalta Pariisissa on runsaasti todellisia luksusasuntoja, joskus koko kerrostalo saattaa kuulua samalle perheelle. Samalla kun markkinoilla olevista kalliista vuokra-asunnoista taistellaan, iso määrä asuntoja on asumattomina. Osa on ollut tyhjillään kymmeniä vuosia, mutta omistajat tai perikunta eivät halua myydä tai vuokrata niitä. Pariisissa on yli asuntoa, joissa ei ole kahteen vuoteen asunut ketään, Pariisin pormestarin avustaja Jean-Yves Mano kertoo. Ihmiset, joilla on vaikeuksia löytää asuntoa ja jotka kärsivät talouskriisistä, kokevat tämän provokaationa. Kansallisjärjestöjen ja poliitikkojen painostuksen tuloksena hallitus on aloittanut massiivisen tyhjien asuntojen ostokampanjan, jonka tavoitteena on tuoda uusia vuokra-asuntoja markkinoille. Samalla kartoitetaan mahdollisuutta määrätä erillisvero omistajille, jotka pitävät asuntoja tyhjillään. 6 asukasviesti

7 Pariisissa Pariisi Mari Pietarisen vuokra-asunnon parvekkeella voi nauttia Pariisin katunäkymistä. 7

8 Huolellinen työ palkitsee Maalaa kotiin uusi ilme Teksti: Tapani Vauhkonen Kuvat: Kristina Al-Zalimi 8 asukasviesti

9 Omin käsin maalatut puhtaana hohtavat seinä tekevät kodista uuden näköisen. Kodin maalaus onnistuu hyvillä välineillä melkein keneltä vain. Harrastajamaalarin on hyvä pitää mielessä, että mitä vähemmän on kokemusta, sitä enemmän työ vaatii huolellisuutta ja Huoneiston kattoa ei pidä mennä maalaamaan se on ammattilaisen työtä harkintaa. Hyvä lopputulos ei synny päivässä keneltäkään. Ennen aloittamista kannattaa istua miettimään, mitä kaikkea välineistöä on hankittava. Näin välttyy ylimääräisiltä maalikauppareissuilta. Ennen kauppaan menoa pitää myös laskea, kuinka paljon maalattavaa pintaa on, jotta maalia tulee hankittua riittävästi mutta ei liikaa. Maalin sävynä käytetään Espoonkruunun asunnoissa maalarinvalkoista, joka neutraalina värisävynä sopii hyvin erilaisiin sisustuksiin. Suojaa, puhdista ja pohjusta Mestarimaalari Marja Koskinen näyttää kurssilaisille miten aitaa maalataan. Ennen maalipurkin aukaisua tehdään pohjatyö, joka oikeastaan on kaikkein tärkein: puhdistetaan pinnat ja suojataan lattialistat, ikkuna- ja ovenkarmit sekä sähkörasiat maalarinteipillä. Maali ei tahdo tarttua likaiselle, rasvaiselle ja pölyiselle pinnalle. Kannattaa suojata myös itsensä. Kertakäyttöiset haalarit maksavat muutaman euron. Vuosien varrella maalauspintoihin tehdyt reiät ja naarmut kitataan tasoitteella umpeen, ja pinnat hiotaan kun 9

10 Kunnon pohjatyö on maalausurakassa oikeastaan tärkeintä Marja Koskisen käsissä jakkarasta tulee kuin uusi. 10 asukasviesti

11 kitti on kuivunut. Joskus kittaus ja hionta pitää tehdä pariin kertaan. Kun koko maalattava alue on hiottu ja sen jälkeen puhdistettu pölystä, ruvetaan katsomaan mitä maalipurkin kyljessä lukee. Maali on myös sekoitettava hyvin ennen maalausta. Ensimmäiseksi paikkamaalataan ne kohdat, joissa on kittiä. Muuten tummempi tasoitepinta jää ikävästi kuultamaan maalin alta. Seinän ja katon rajan maalaaminen onnistuu helppokäyttöisellä kattorajoittimella. Näin välttyy suuritöiseltä teippaamiselta eikä kattoon mene vahingossa maalia. Älä maalaa kattoa Huoneiston kattoa ei pidä mennä maalaamaan ollenkaan, sillä se on ammattilaisen hommaa. Jos katon epätasainen pinta rupeaa tulemaan alas, on tullut tehtyä iso vahinko. Nurkkien, oven ja ikkunoiden karmien rajaukseen ja ahtaiden paikkojen maalaamiseen tarvitaan kapeaa patteritelaa ja sivellintä. Varsinainen seinän maalaus tapahtuu tämän jälkeen leveällä telalla, jossa on jatkovarsi. Maalaa valoseinästä poispäin kerrallaan noin puolen metrin alue ristikkäisin vedoin, viimeinen veto ylhäältä alas asti. Jos seinien maalausurakkaa on tarkoitus jatkaa seuraavana päivänä, säilytä vesiliukoiset työvälineet tiiviissä muovipussissa. Jo maalattujen pintojen rajausteipit kannattaa ottaa irti märkinä, etteivät ne pääse kuivumaan kiinni. Seinämaali on vesiohenteista lateksia, joten työvälineet voi pestä vedessä. Kuivumaan päässyt maali lähtee käsistä saippualla ja vedellä tai tarvittaessa tärpätillä. Omatoimisille asukkaille jaetaan muuton yhteydessä Maalausohje, joka löytyy myös Espoonkruunun kotisivuilta www. espoonkruunu.fi. Mestarimaalari Ilkka Hautala näyttää kuinka tasainen pinta syntyy. Se vaatii laadukkaan siveltimen, pitkiä vetoja ja kärsivällisyyttä. Kurssilaiset Markku Brandt, Eva Balogh ja Rolf Pukema seuraavat tarkkana. Patteririssalla pääsee kulmiin ja ahtaisiin paikkoihin. Työvälineet valitaan tehtävän mukaan: tasoitus, hionta, maalaus. Seinäpinta hiotaan pitkävartisella hiontalossilla. Oman käden jälki näkyviin Maalaaminen on käsityötä, joten käden jäljen pitääkin näkyä sopivasti. Näin opastivat kokeneet mestarimaalarit Ilkka Hautala ja Marja Koskinen Espoonkruunun asukkaita maalausillassa tammikuussa. Muutamassa tunnissa innokkaat harrastajamaalarit opettelivat sisämaalauksen niksit käytännössä, kokeilivat aitojen maalausta ja ehtivät hieman perehtyä myös huonekalujen entisöintimaalaukseen. Maalausillan saama suosio kertoo asukkaiden halusta tehdä asioita itse. Asukasasiamies Veikko Uusitalo pitää kasvavaa omatoimisuutta hyvänä asiana, joka säästää hoitokustannuksia ja asukkaiden hyvää yhteishenkeä. Esimerkiksi aitojen ulkomaalaus on varsin helppoa ja turvallista hommaa, johon pystyy melkein kuka tahansa. Siitä vain maalaustalkoisiin kevään tultua, Uusitalo rohkaisee asukkaita. Uusitalo kehottaa maalaustöitä harkitsevia ottamaan ensimmäiseksi yhteyttä isännöitsijään, jolta saa tarkemmat ohjeet. Jos on asunut yhtäjaksoisesti samassa huoneistossa yli kymmenen vuotta, isännöitsijältä saa tilauslapun, jolla voi hankki kaupasta tarvittavat välineet ja maalit. Suuren suosion takia maalauskurssi on tarkoitus järjestää vuosittain. Tarkempaa ajankohtaa sille ei ole vielä päätetty. TV 11

12 Kun voimat ovat vähissä ja asunnottomuus uhkaa Voimanpesästä saa apua arkeen Projektipäällikkö Marja Manninen toivottaa eheyttävää toimintaa kaipaavat tervetulleiksi Voimanpesään. Saa tulla aivan vapaasti ilman mitään lähetettä. Voimanpesä-hanke luottaa toimintaan ja yhdessä tekemiseen, kun etsitään väyliä vaikeuksissa olevien perheiden luo. Toimitila avataan Kirstinharju 8:ssa maaliskuun lopulla. Miten tukea perheitä löytämään voimavaroja vaikeissa elämäntilanteissa, kun huolet painavat, perhesiteet rakoilevat ja rahahuolet puristavat? Minkälainen on toimiva malli puuttua asiaan, jotta perhe voisi parhaimmillaan pelastua asunnottomaksi joutumiselta? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä viime vuoden puolella alkaneessa Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n nelivuotisessa Voimanpesähankkeessa. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja se toteuttavat Espoon kaupunki, Espoon seurakuntayhtymä ja ympäristöministeriö yhteistyössä. Myös Espoonkruunu on ollut hankkeessa mukana mahtavasti alkumetreiltä saakka. Sen kautta saimme muun muassa käyttöömme autotallitilat kädentaitoverstastamme varten, kertoo projektipäällikkö Marja Manninen. Ohjelma räätälintyönä Espoonkruunun kiinteistössä on myös Voimanpesän Kirstinharju 8:ssa sijaitseva toimitila, jonka avajaisia vietetään maaliskuun lopulla. Se mitä siellä tullaan jatkossa järjestämään, etsii Mannisen mukaan vielä muotoaan. Toimintamalli on vielä hyvin avoin, ja perheet itse pääsevät vaikuttamaan sen muotoutumiseen. Yksi lähtökohdista on kuitenkin se, että Voimanpesä on matalan kynnyksen paikka, ja tavoitteenamme on löytää väyliä perheiden luo toiminnan ja kättentaitojen kautta. Yhteisen tekemisen äärellä on perheenjäsentenkin helpompi lähestyä toisiaan - kaikille tämä suinkaan ole luontaisinta puheen kautta. Myös ryhmätoimintaa erilaisten teemojen ympärille on suunnitteilla. Saa tulla ilman lähetettä Marja Manninen tähdentää, että Voimanpesään on lupa tulla ihan suoraan ilman lähetettä, vaikka kaupungin sosiaalityö, seurakuntien diakoniatyö ja Espoonkruunun asukasneuvojat ovatkin avainasemassa auttaessaan ihmisiä löytämään Voimanpesään. Hanke sisältää myös tutkimusosion, ja se on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden ohjelmaa Paavoa, joka ulottuu vuoden 2011 loppuun. Ilman muuta tavoitteenamme on myös tuottaa tietoa siitä, minkälaisten perhetyön uusien muotojen ja palvelujen avulla voidaan auttaa perheitä voimaantumaan ja löytämään uusia malleja elämiseen. Lisätietoa Voimanpesä-hankkeesta löytyy Espoon Järjestöjen Yhteisön nettisivustolta fi. Teksti: Anita Järvisalo Kuvat: Kristina Al-Zalimi Apua ja juttuseuraa, kun arki tai pyhä ahdistaa: Suomen Punaisen ristin sivustolta löytyy linkkejä kriisiapuun: Apua ja tukea jaksamiseen: Kirkon palveleva puhelin keskusteluapua: Kynnys ry:n tuki- ja rohkaisupuhelin vammaisuus, yksinäisyys, perhesuhteet: (09) (09) Mies, tule keskustelemaan kanssamme parisuhteen ja isyyden haasteistasi! 12 asukasviesti

13 Vilttijengi antaa vertaistukea Yhdessä masennusta vastaan Masennusta kokevat joskus lähes kaikki, ja vaikeaa masennusta sairastaa 5-6 prosenttia suomalaisista. Kun asiat alkavat lipsua käsistä, vertaistuki auttaa. Kun masennus on pahimmillaan, pelkästään nouseminen ylös sängystä ja hampaiden pesu on valtava ponnistus, puhumattakaan muista päivittäisistä askareista. Tämän tietävät Leppävaarassa säännöllisesti kokoontuvat vilttijengiläiset Mervi Tetri, Eila Louhos, Tuire Mansala, Alice Drotts, Marjatta Valtonen ja Erja Ellen. Lähes kaikkia heitä yhdistää syvä masennus ja työkyvyttömyys, josta toipuminen on kestänyt kauan. Nykyään heitä yhdistää myös yhteinen, vertaistukeen perustuva ryhmä hvilttijengi h, jonka nimi jo viestittää ryhmän perusajatusta. Viltin alle ei saa jäädä makaamaan. Jos niin alkaa käydä, aina vähän kannustamme ja tuuppaamme toinen toistamme liikkeelle h, Tetri kertoo. Viltin alle ei saa jäädä makaamaan. Takana EIla Louhos (vas.), Tuire Mansala ja Alice Trotts. Edessä Marjatta Valtonen ja Mervi Tetri. Yhdessä tekemistä Ryhmä sai alkunsa reilu vuosi sitten, kun Leppävaaran sosiaaliviraston sosiaalityöntekijä Heidi Kiviranta ehdotti sen perustamista ja vetämistä Mervi Tetrille. Omat asiani olivat aivan rempallaan. Kamppailin alkoholiongelman kanssa, vuokrarästit kaatuivat päälle ja olin joutunut kokenut monen ystävän kuoleman. Mikään ei enää huvittanut, oli vain pelkkää tyhjyyttä h, kuvailee Tetri ajanjaksoa. Tetri kuitenkin suostui jengin perustamiseen, ja pian puhelin jo soi: Tuire Mansala ilmoitti saaneensa tiedon ryhmästä sosiaaliviraston kautta. Omissa masennussyövereissä ja univaikeuksissa ryhmä toi elämään ryhtiä. Oli tosi hienoa saada muita aikuiskontakteja, ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman. Eikä ryhmässä tarvitse välttämättä edes kaivella masennusasioita ja mennä sinne mustimpaan ytimeen vaan voi jutella ihan kaikista asioista. Terapiapuoli hoituu muualla, Mansala toteaa. Alice Drotts on samoilla linjoilla: Kaikki yhdessä tekeminen on terapiaa, lähden mielelläni mukaan kaikkeen toimintaan. Ryhmän kanssa silakkamarkkinoille, leffaan ja yhteisiin askarteluiltoihin. Vielä kymmenen vuotta sitten, kun masennus hiipi Alice Drottsin elämään yrityksen tehtyä konkurssin ja avioliiton hajottua, ei vertaistukea ollut yhtä helposti saatavilla kuin tänä päivänä. Itse hän onnistui löytämään apua seurakunnan järjestämästä itkuryhmästä. Pahinta on, jos jää yksin. Tarvitaan kaikkea näitä kolmea: lääkehoitoa, terapiaa ja vertaistukea. Teksti ja kuvat: Anita Järvisalo Tunnista masennuksen oireet Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia, ja siksi varsinkin nuorilla ja vanhuksilla sitä voi olla vaikea havaita. Oireet, jotka toisilla viittaavat masennukseen, voivat toisilla olla normaalia käytöstä. Masennuksen voi kuitenkin tunnistaa muutamien yleisten oireiden perusteella. Keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Muita yleisiä oireita ovat mielenkiinnottomuus, voimakas väsymys, aiheettomatkin syyllisyydentunteet, ruokahalun muutokset, unettomuus tai ylenmääräinen nukkuminen, itsetuhoisuus ja ajatukset tai puheet kuolemasta tai itsemurhasta. Henkinen vireys ei ole kohdallaan, ja pienetkin tehtävät vaativat erittäin suurta ponnistelua. Tilaan liittyy usein keskittymiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä. Muita depression oireita ovat muun muassa uupumus, kyvyttömyys nauttia tavallisista asioista, arvottomuuden tunne, ärtyneisyys, itkuisuus tai vaikeudet itkeä, epämääräiset kivut, vähentynyt seksuaalinen mielenkiinto ja aktiivisuus, painon muutokset, päänsärky ja vatsavaivat. Masennusoireyhtymän kanssa yhtäaikaisesti ilmenee monesti myös muiden psyykkisten sairauksien oireita. Tyypillisiä ovat pelkotilat, paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, alkoholi- ja muut päihdeongelmat sekä joskus syömishäiriöt ja vakavat psykoottiset häiriöt. Mistä apua? Psykiatrian päivystys Jorvin sairaala, puh. (09) 8611 (vaihde Tietopalvelu Propelli: Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellista saa neuvontaa kuntoutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisääteisistä etuuksista. Palvelu on tarkoitettu kuntoutujille, heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille. Neuvontapuhelin Espoon mielenterveysyhdistys Emy ry (09) www. emy.fi Espoon seurakunnat järjestävät keskusteluryhmiä, leirejä ja retkiä. 13

14 Tutustu tapoihin, hylkää ennakkoluulot Naapurina romani Teksti: Anita Järvisalo Kuvat: Kristina Al-Zalimi Kiinteistössä huokaistaan usein raskaasti, kun saadaan vihiä romaniperheen muuttamisesta taloon. Ennakkoluuloja on kuitenkin syytä hälventää. Tietämys ja ymmärrys romanikulttuurin elämään ja tapoihin saa näkemään toisin. Vaikka ilmapiiri erilaisuutta kohtaan on Suomessa muuttunut myönteisemmäksi, on syrjintä romaneja kohtaan lisääntynyt. Näin kertoo Malla Laiti, itsekin romani. Hän työskentelee Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan sihteerinä. Ennakkoluulot 1500-luvulla Ruotsin, Baltian maiden ja Venäjän kautta Suomeen vaeltaneesta vähemmistöryhmästä ovat sitkeässä. Mutta myös paljon hyvää on tapahtumassa, Laiti kertoo. On saatu aikaiseksi romanipoliittinen ohjelma, joka on luovutettu peruspalveluministeri Paula Risikolle. Ohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella. Sen tavoitteena on luoda romaneille tasavertaiset 14 asukasviesti

15 Myös romaniväen oma itsetunto on noussut ja motivaatio osallistua yhteiskuntaan sen maksavana jäsenenä on kasvanut. Aarne Åkerlund ja hänen pojanpoikansa Daniel viihtyvät yhdessä. 15

16 jatkuu edelliseltä aukeamalta aapurina r Me elämme tavallista arkipäivää, syömme samoja ruokia, vietämme samoja juhlapyhiä, rakastumme, vihastumme. Sen sijaan meillä joitakin vuosisatojen takaa periytyviä tapoja, joihin liittyviä sääntöjä ei valtaväestön ole välttämättä helppo ymmärtää. mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Myös romaniväen oma itsetunto on noussut ja motivaatio osallistua yhteiskuntaan sen maksavana jäsenenä on kasvanut. Ymmärretään, että omasta identiteetistä ja kulttuurista ei tarvitse luopua. Eroon myyteistä Malla Laiti on työssään kohdannut lukuisia valtaväestön ja romanien välille arjen kanssakäymisessä syntyneitä erimielisyyksiä. Laitin mukaan useimmiten on kyse tiedon puutteesta. Pelkästään romanikansalle ominainen kova äänenkäyttö koetaan helposti uhkaksi ja aggressiivisuudeksi. Romanien itsensä on myös usein vaikeuksia hallita yhteiskunnan käyttämää termistöä esimerkiksi viranomaisten kanssa asioidessaan. Romaneihin liitetty rikollisuus on sekin myytti. Meillä ei hyväksytä rikollisuutta, vaikka sitä esiintyy siinä missä valtaväestölläkin. Emme kuitenkaan hylkää rikoksentekijää. Myös romanisukujen välinen väistämisvelvollisuus eli velvollisuus asua eri paikkakunnalla välien katketessa koskettaa vain murto-osaa maamme :sta romaanista. Laiti tähdentää, ettei romanikulttuurissa itsessään ei ole kuitenkaan mitään outoa ja mystistä. Me elämme tavallista arkipäivää, syömme samoja ruokia, vietämme samoja juhlapyhiä, rakastumme, vihastumme. Sen sijaan meillä joitakin vuosisatojen takaa periytyviä tapoja, joihin liittyviä sääntöjä ei valtaväestön ole välttämättä helppo ymmärtää. Joustoa tarvitaan Tälläisia tapoja liittyy muun muassa vanhempien kunnioitukseen, puhtauteen ja häveliäisyyteen. Esimerkiksi vanhempia romaneja kunnioitetaan, ja heidän ollessaan paikalla pitää puhua kunnioittavasti ja intiimejä asioita välttäen. Kerrostalossa kaksi eri-ikäistä romaniperhettä ei voi asua samassa talossa tai rapussa niin, että vanhempi asuisi nuoremman romanin alapuolella. Eri kerroksissa ja samassa rapussa asuminen on kuitenkin mahdollista jos asunnot eivät ole suoraan päällekkäin. Näin ollen myös kaksikerroksiset rivitaloasunnot ovat poissuljettuja, koska perheen nuorimmat ei voisi käyttää yläkertaa lainkaan. Ristiriidoilta vältytään parhaiten, kun nämä asiat otetaan huomioon jo asuntoa haettaessa, Laiti muistuttaa. Suomen perustuslaki sisältää myös romaneille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin. Toki se ei tarkoita oikeutta vaatia mitä tahansa. Tarvitaan joustoa puolin ja toisin. Espoonkruunulla on tässä asiassa hyvä maine, Laiti kiittelee. Pyykkituvan valtaajat? Puhtaus on toinen peruspilari. Romaniperheessä siivotaan päivittäin. Pöydälle ei nosteta lattialla ollutta laukkua saati istuta pöydän päälle, sillä muutoin pöytä tulee likaiseksi ja käyttökelvottomaksi. Naisen lapsivuodeaika asettaa sekin omat rajoitteensa. Synnyttänyt äiti ei asioi keittiössä vaan joku muu hoitaa keittiöaskareet lapsivuodeajan. Keittiössä ei muutenkaan käydä vähissä vaatteissa. Vasta pintaremontoitu keittiö on uudestaan puhdas likaantumisensa jälkeen. Harmaita hiuksia naapureille aiheuttaa usein pyykkituvan käyttö. Romanit eivät vastoin yleistä luuloa pese siellä koko sukunsa vaatteita vaan toiminto vie paljon aikaa ja vuoroja, sillä miesten, naisten ja lasten vaatteet pestään kaikki erikseen. Romaneille vie kauan aikaa saavuttaa muiden asukkaiden hyväksyntä. Siksi esimerkiksi asukastoimintaan osallistuminen on omiaan parantamaan tilannetta. Nykyään sitä myös tapahtuu jo aika paljon. Naapurina romani on lopulta hyvinkin yhteisöllinen ja avulias. Keitettyään liikaa keittoa, hän kutsuu mielellään naapuritkin syömään. Laiti kertoo, että tällä haavaa myös romanien koulutukseen satsataan paljon, jotta he saisivat ammatin ja myös työllistyisivät. Romaniasu ei sekään ole lopulta este työnteolle. Kouluissa opettajilta ja opintojen ohjaajalta ei vaadittaisi kuin hiukan tutustumista romaanilasten kulttuuriin, ja heitä olisi helpompi ymmärtää myös oppijoina. Usein vanhemmilla on tahtoa mutta ei kykyä auttaa käytännössä lastaan koulunkäynnissä. 16 asukasviesti

17 omani Asukastoiminta lisää viihtyvyyttä Sandra Åkerlund on asunut Suvelassa jo lähes 40 vuotta. Uuteen vasta rakentuvaan lähiöön hän muutti vanhempiensa kanssa vuonna Nykyisessä kodissaan Kirstinsyrjässä hän on viihtynyt 30 vuotta miehensä Aarnen kanssa. Aikuiset lapset Paula ja Ramona ovat jo perustaneet omat perheensä, ja isovanhemmilla on usein seuraa lapsenlapsistaan tänäänkin kylään on tullut Daniel. Sukulaiset ovat muutenkin romaaneille tärkeitä myös Sandran siskot asuvat lähistöllä ja veli saman kiinteistön viereisessä talossa. Sandra Åkerlund on ehtinyt nähdä monta Suvelan vaihetta. Alkuun Espoon levottomimmaksi leimautunut lähiö on tällä haava hänen mielestään jo varsin rauhallinen. Kyllähän tuohon aikaan oli varmasti kaikille aika vaikeaa muuttaa lähiöön se oli kaikille uutta, niin valtaväestölle kuin mustalaisillekin. Pelkästään kerrostaloasuminen vaati totuttelua, eikä meikäläisiin ollut totuttu naapureina. Pieniä hankaluuksia alkuajoilta muistan, mutta sittemmin täytyy sanoa, että olen viihtynyt. Tänne on kasvanut juuret. Sandra Åkerlundin on myös helppo tutustua ja tulla juttuun ihmisten kanssa. Kun isäni kuoli -- häntä pidettiin niin sanotusti suvun patriarkkana -- myös monia alueen asukkaita osallistui hautajaisiin. Mukaan toimintaan! Daniel on tullut kylään isovanhempiensa luo. Sandra Åkerlund on asunut Suvelassa jo 40 vuotta. Sandra Åkerlund arvelee, että yksi syy viihtymiseen on asukastoimikuntaan osallistuminen. Mukaan toimintaan hän lähti silloisen naapurin innoittamana parikymmentä vuotta sitten Nokian Edenissä järjestetyn asukasseminaarin puitteissa. Fuusiota yritettiin vastustaa, mutta sille ei voitu mitään. Muutenkin mukana olo kannattaa: yhteisessä suuressa yhteisössä ei muuten omaa mielipidettään esille. Se myös lieventää turhia ennakkoluuloja: ihmiset huomaavat, että ihan tavallisia ihmisiä sitä ollaan. Täällä omalla asuinalueella on joudu kohtaamaan rasistista käyttäytymistä, vaikka jossain muualla sitä ilmeneekin. Sandra Åkerlund kertoo, että romanien kulttuurin tavat eivät hänen kohdallaan ole aiheuttaneet ristiriitoja, vaikka hän tietää, että niitä helposti syntyy. Minun tietojeni mukaan Espoonkruunun ja kaupungin viranomaiset ottavat hyvin huomioon tapamme esimerkiksi asumisjärjestelyjen suhteen. Jopa suuren peruskorjauksen yhteydessä järjestetyssä väliaikaismajoituksessa huomioitiin, etteivät nuoremmat romanit voi asua vanhempien yläpuolella. 17

18 Oman alueen palvelut yhä tärkeitä Viherlaaksossa asuvat saavat vielä tärkeimmät peruspalvelut omasta ostoskeskuksestaan. Niiden säilyttäminen on asukkaille tärkeää. Viherlaakson ostarilla on lähes kaikki, mitä päivittäin tarvitsee. On terveyskeskus, kirjasto ja apteekki, siisti pizzeria, pari baaria ja kirpputori. Myös fysioterapiapalveluja on tarjolla. Niille saattaa olla yhä enemmän käyttöä, sillä myös Viherlaakson ja Lippajärven 9000 asukkaan keski-iän ennustetaan kasvavan. Ostoskeskuksen myönteinen yllätys on pieni Café Domino, josta saa eurolla ison kupin tuoretta kahvia, hyvän näköisiä sämpylöitä tai tukevan lihapiirakan kaikilla tykötarpeilla. Tällaisia perusbaareja ei enää paljon ole. Ruokakauppoja alueella on enää yksi. Omia palveluja pitää käyttää Viherlaaksossa on tätä nykyä aika niukasti työpaikkoja. Toisin olivat asiat muutama vuosikymmen sitten jolloin alueella oli jos jonkinlaista pienyritystä ja putiikkia, jopa majatalokin, vaikka väkeä oli paljon vähemmän. Nyt ihmiset matkustavat kauemmaksi töihin ja samalla reissulla tekevät myös ostoksensa isoissa marketeissa. Käyvät vieraissa, kuten Viherlaaksolaiset ry:n aktiivinen puheenjohtaja Matti Metsäranta asian värikkääseen tapaansa on monessa yhteydessä ilmaissut. Oman alueen palveluja pitäisi käyttää, eivät ne muuten säily, Metsäranta suosittelee. Hän Esp Viherlaaksossa näkyy Espoon muutos Teksti: Tapani Vauhkonen Kuvat: Kristina Al-Zalimi kertoo itse käyvänsä säännöllisesti katkaisuhoidossa omassa kylässä. Hoidosta vastaa alueen oma parturi. Valokuvat kertovat tarinoita Viherlaaksonkin kehityksessä näkyy Espoon nopea muutos. Maatalousvaltaisesta kylämiljööstä siirryttiin hyvin nopeasti kaupunkiasutukseen. Viherlaaksossakin toteutui lähiöasumisen malli, jossa suhde omaan asuinalueeseen ei ole kovin kiinteä. Metsärannan vetämä Viherlaaksolaiset ry on aktiivinen koti- Viherlaakso 18 asukasviesti

19 oo Viherlaaksolainen yksivuotiaasta lähtien Vauhti viehättää Harald Kraatzia Teksti: Tapani Vauhkonen Kuvat: Kristina Nyholm ja Harald Kraatzin arkisto. seutuyhdistys, joka vaalii perinteitä ja vaikuttaa päätöksentekoon. Juuri nyt tapetilla ovat omien terveys- ja sivistyspalvelujen, kuten kirjaston säilyttäminen. Molempia näitä tavoitteita palvelee yhdistyksen Kotikulmiltavalokuvanäyttely Viherlaakson kirjastossa Sinne ovat tervetulleita Viherlaakson menneistä vuosikymmenistä kiinnostuneet, vanhat ja uudet viherlaaksolaiset. Näyttelyn avajaiset ovat 4.3. klo 18 ja ohjelmassa on myös nimistöntutkija Sami Suvirannan asiantuntijaluento. Harald Kraatz on ollut viherlaaksolainen vauvasta saakka, ja hänen elämäänsä ovat aina kuuluneet autot. Kraatzien talo sijaitsee rinteessä Lippajärven rannalla. Takavuosina rannoilla oli paljon upeita huviloita, mutta nyt Kraatzin talo taitaa olla viimeinen. Tie pihalle kiertää kerrostaloa, ja alamäki on jyrkkä. Tokkopa saan autoa sieltä koskaan pois, ajattelen, mutta yllättäen lumityöt on tehty erittäin huolellisesti. Talon korkeaan saliin tullessa eteen avautuu upea näköala Lippajärvelle. Eikö tämä sopisi jopa taiteilijalle? Näin asia onkin, sillä Merikapteeni J.P.F. Baecmanin rakennuttama talo toimi 30-luvulla kuvanveistäjä Johan Mäntysen ateljeena. Vuonna 1938 taloon muutti Viipurista lähtöisin oleva Georg Kraatz perheineen. Tuolloin Harald Kraatz oli vasta yksivuotias. Gallen-Kallelan käsialaa? Kraatzilla on vahva epäilys, että hänen talonsa on itsensä Akse- Vanha postikortti kertoo, että Viherlaakson keskusta oli vuonna 1951 vielä peltoa. Uusi kuva on otettu samalta paikalta eli Turuntien ja Viherlaaksontien risteyksestä. Molemmissa kuvissa vasemmassa reunassa näkyy Röda stugan, jossa toimii nykyisin Espoon ruotsinkielisen seurakunnan päiväkoti. li Gallen-Kallelan suunnittelema. Tästä ei ole varmaa näyttöä, mutta kieltämättä yhtäläisyyksiä Kalelan erämaa-ateljeehen Ruovedellä on aika lailla. Harald Kraatzin vaimo Brita kertoo, että talon ympäristö oli melkoista erämaata vielä vuonna 1972, kun hän muutti taloon. Tämä paikka oli vielä silloinkin ihan Jumalan selän takana, pystymetsää. Taloa ei edes erottanut ylhäältä tieltä. Kun Harald Kraatz kertoo elämästään, paljastuu pian että siihen on aina kuulunut moottoriurheilu siitä lähtien kun mies sai ajokortin vuonna Autoalalla hän on ollut töissäkin, muun muassa Porchella ja Fiatilla. Suurajoissa palkintopallille Vanhat kuvat kertovat että vuonna 1956 Kraatz oli Jyväskylän suurajojen nuorin osallistuja ja sijoittui Citroenillaan kolmanneksi omassa luokassaan. Myös motocross oli Kraatzin suuri intohimo. Päijänne-ajossa tuli oltua mukana vuoteen 1958 asti. Silloinen moottoriurheilu oli Moottoriurheilu on ollut Harald Kraatzin rakas harrastus siitä alkaen kun hän vuonna 1951 sai ajokortin. tyystin erilaista kuin nykyään. Tavoitteena ei silloin ollut niinkään voittaminen vaan läsnäolo. Ei ollut sponsoreita, vaan itse piti homma rahoittaa. Nykyisin moottoriurheilu on pelkkää raakaa tallibisnestä, Kraatz valittelee. Kraatzien tallissa on edelleen museorekisterissä oleva Rover vuodelta 1974, jolla on osallistuttu suunnistusajoihin eri puolilla Eurooppaa. Nyt ymmärrän miksi pihatie on niin hyvässä kunnossa. Harald Kraatz oli vuoden 1956 Jyväskylän suurajojen nuorin kuljettaja. 19

20 Tunnetko Espoon 1 Mistä on kuvattu seuraavat kolme kuvaa Espoosta Kuvat on ottanut Ursula Kuula Muuralan vanha sairaala, Espoon keskus. 1 Bemböle, kahvitupa. 2 Espoon Keskus. 20 asukasviesti

21 Leppävaaran Valopilkku Jorma U. Lyyjynen vetää nuoret mukaan Vapaapalokunta antaa eväitä kriisitilanteisiin Teksti: Anita Järvisalo Kuva: Kristina Al-Zalimi Jorma U. Lyyjynen on ollut vapaapalokuntatoiminnassa mukana 11-vuotiaasta lähtien. Hän pitää VPK-toimintaa mainiona kansalaiskasvatuksena. Leppävaara-seuran johtokunta valitsi vuoden 2009 Valopilkuksi Leppävaaran VPK:n päällikön Jorma U. Lyyjysen. Valintansa perusteluiksi johtokunta toteaa muun muassa, että Lyyjynen on henkilöitymä VPK:n esimerkillisestä nuorisotyöstä, joka sukupolvien vaihtuessa on luonut perusturvallisuutta ja yhteisöllisyyttä alueelle. Marraskuun lopulla järjestettyjen VPK:n avoimien ovien yhteyteen järjestetty palkitsemistilaisuus pääsi yllättämään Lyyjysen, ja hän kertoo arvostavansa saamaansa tunnustusta. Hienoahan tämä on. Ja hyvä, että ihmiset saavat tietoa, että VPK:ssa satsataan nuoriin ja toivotaan lisää osallistujia. Tämä jos mikä on hyvää kansalaiskasvatusta ja antaa eväitä myös aikuisena toimia oikein kriisitilanteissa. Toimintaa moneen lähtöön 59-vuotiasta Lyyjystä jos ketä voi kutsua Leppävaaran vapaapalokunnan konkariksi. Hänen oma VPK-uransa alkoi ja 11-vuotiaana ja on jatkunut näihin päiviin saakka. Mitä nyt nuorena muutama vuosi jäi vähän vähemmälle, kun piti tyttöjen perässä juosta palojen sijaan, hän naurahtaa. Viimeiset reilut 20 vuotta Lyyjynen on toiminut palokunnan päällikkönä. Viikosta hurahtaa helposti jopa 40 tuntia VPK-toiminnan parissa. Leppävaaran VPK on perustettu vuonna Vuonna 1989 se sai uuden talon, jonka viereen rakennettiin sittemmin pelastuslaitoksen paloasema. Meillä on täällä hyvät tilat ja kalusto, ja yhteistyökin toimii. Palokunnassamme toimii hälytysosasto, nuoriso-osasto ja järjestöosasto. Jäseniä meillä on tällä hetkellä lähes sata. Lyyjynen kertoo, että vuosittain VPK saa noin 50 hälytystä. Niistä noin puolet on oikeita tulipaloja. Palojen lisäksi VPK avustaa esimerkiksi puiden kaadossa, veden pumppaamista japihojen pesuissa puhumattakaan eläinten pelastamisesta. Mutta paljon teemme myös koulutus- ja valistustyötä erilaisissa tilaisuuksissa. Nykyään Viikosta hurahtaa helposti jopa 40 tuntia VPK-toiminnan parissa Vuoden Valopilkku -palkitsemistilaisuus pääsi yllättämään Lyyjysen. Se ei vähennä hänen tyytyväisyyttään: Hienoahan tämä on. myös firmat tilavat meiltä Päivä palomiehenä -paketteja. Palomiehen varusteet päällä harjoittelemme alkusammutusta peitteillä ja jauheilla, esimerkiksi palavan auton sammuttamista. Päivän päätteeksi sitten syömään ja saunaan! 21

22 Puhelinvaihde haluaa palvella hyvin Espoonkruunun vaihde, hyvää päivää, toivottaa Markku Immonen asiakkaalle satoja kertoja viikossa, joka kerta yhtä hyväntuulisesti. Espoonkruunuun tulee yli 500 puhelua viikossa, ja jokaisella ihmisillä on jokin hänelle tärkeä ongelma -- ei kai hän muuten soittaisikaan. Puhelinvaihde kysyy heti alussa soittajalta nimen lisäksi osoitteen ja puhelinnumeron ja vielä mitä asia koskee. Mistä moinen uteliaisuus? Ei kysymys ole uteliaisuudesta vaan palvelun sujuvuudesta, Immonen korjaa heti. Kysymyksistä ei siis kannata loukkaantua, sillä niiden jälkeen osaamme yhdistää tai jättää selkeän viestin juuri sille henkilölle, joka asiakasta parhaiten voi auttaa. Esimerkiksi kiinteistöhuollon asiat voidaan heti ohjata oikealle henkilölle. Palvelu paranee ja kaikkien aikaa säästyy, Immonen selvittää. Asiat selviävät myös englanniksi Kun Markku Immonen tuli Espoonkruunun vaihteeseen töi- Markku Immonen tuli Espoonkruunun puhelinvaihteeseen alun perin viikon mittaiselle keikalle. Se venähti hiukkasen, ja nyt hän on opastanut kysyjiä oikean henkilön puheille jo neljä vuotta. hin, tarkoitus oli tehdä vain viikon mittainen keikka. Viikon pätkä on venynyt jo neljän vuoden mittaiseksi työuraksi, johon sisältyy myös muita toimistotehtäviä, esimerkiksi internetsivujen päivitystä. Asiakkaiden ongelmia selvitellessään Immonen joutuu usein käyttämään suomen kielen lisäksi englantia, mutta ruotsi tahtoo vottaminen joskus kyllästytä? Jokainen työ on joskus raskasta, mutta jos ihmisten murheet rupeavat liikaa mieltä painamaan, on paras keksiä muita töitä, Immonen naurahtaa. Teksti: Tapani Vauhkonen Kuva: Kristina Al-Zalimi Kevätsiivous mielessä Anna meidän tehdä se puolestasi. Muista kotitalousvähennys 60 %. vähän rapistua käytön puutteessa. Puheluja tulee melko tasaiseen tahtiin, mutta eniten ruokatunnin aikaan ja isomman asiakaspostituksen jälkeen. Puhelinkeskuksen hommassa tulee väkisin melkoiseksi äänen asiantuntijaksi, jossa oppii aistimaan sen, millä mielellä soittaja on. Eikö jatkuva hyvän päivän toi- Kotipalvelu Klassikko Asiakaspalvelu: puhelin asukasviesti

23 kalenteri Koulutus- ja tapahtumakalenteri ASUKASKOULUTUS kevätkaudella 2010 Extranet tutuksi Aika: keskiviikko klo Paikka: Valtuustotalo Espoonkatu 5, Espoon keskus Koulutus on suunnattu uusille puheenjohtajille. Tervetuloa tutustumaan sivuihin ja ideoimaan niille sisältöä! Kevättalkoisiin valmistautuminen Aika: torstai klo Paikka: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1 Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään mennessä Kuinka valmistaudun kevään talkoisiin - pihan istutukset, aidat ym. Kiinteistötalous tutuksi Aika: tiistai , klo Paikka: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1 Ilmoittaudu tilaisuuteen mennessä. Koulutustilaisuuden jälkeen osaat tulkita talokohtaista tuloslaskelmaa ja tiedät miten kiinteistön talous toimii. Asukastoimikunnan puheenjohtajien tapaaminen Viihdytään yhdessä koko päivä. Asiaa, liikuntaa ja mukavaa yhdessäoloa. Tule syömään hyvin, saunomaan ja vaihtamaan kuulumisia toisten asukastoimikunnan puheenjohtajien kanssa. Esiintyjä voi yllättää! Aika: lauantai Paikka: Kokoushotelli Siikaranta Ilmoittaudu tilaisuuteen mennessä. Olemme järjestäneet edestakaisen kuljetuksen Siikarantaan. Reitti ilmoitetaan osallistujille myöhemmin. Kierrätä ekovinkkisi Osallistu ja voita! Miten sinä teet elämästäsi ympäristöystävällisempää ja kivaa? Paljasta omat kikkasi jätteiden välttämiseen, sujuvaan lajitteluun tai esimerkiksi energian säästämiseen. Vain kekseliäisyytesi on rajana! Kuvaile vinkkisi lyhyesti ja kerro miten se on auttanut sinua olemaan entistä ekompi. Vastauksen tulee sisältää ekovinkin lisäksi nimesi, puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Mikäli et halua nimeäsi julkaistavaksi, liitä mukaan myös nimimerkkisi. Voit lähettää yhden tai useamman vinkin. Lähetä vastauksesi 1.4. mennessä sähköpostitse tai postilla osoitteeseen: tuija.hyyrynen(at)kierratyskeskus.fi 4V-hanke / Tuija Hyyrynen PL Espoon Kaupunki Kaikkien vastaajien kesken arvotaan elokuvalippuja sekä Kierrätyskeskuksen ja siivouspalveluiden lahjakortteja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Parhaat vinkit julkaistaan mm. Espoonkruunun Asukasviestissä sekä HSY Jätehuollon (entinen YTV Jätehuolto) ja 4V-hankkeen kotisivuilla kevään aikana. Kilpailun järjestävät Espoonkruunu Oy, 4V-hanke, HSY Jätehuolto ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin - yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö -hanke on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteinen hanke, joka saa vuosina EU rahoitusta Etelä-Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevasta EAKR-ohjelmasta ja kansallista rahoitusta Uudenmaan liitolta. Tule ja vaikuta oman asuinalueesi palveluihin. Suur-Leppävaaran ASUKASFOORUMI klo Ruusutorpan koulun auditorio, Leppävaarankatu 24 Avoin yleisöpaneeli kaikille! Leppävaara, Lintuvaara, Lähderanta, Perkkaa, Mäkkylä, Kilo, Karakallio, 24h Laaksolahti, Viherlaakso, Lippajärvi Koulu Palvelutalo Kirjasto Terveyskeskus Uimahalli Neuvola Päiväkoti Voit lähettää kysymyksiä etukäteen Espoon päättäjille osoitteeseen suurleppavaaranasukasfoorumi@gmail.com Bem-bändi, buffetti Tervetuloa Kaavoitus 23