Matkailusilmä. Euroviisuilla vahvistetaan Suomen imagoa SUOMI- KUVISSA MEK. uusiutuu. Markkinointiajattelu heittää volttia. revontulia ja poroja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailusilmä. Euroviisuilla vahvistetaan Suomen imagoa SUOMI- KUVISSA MEK. uusiutuu. Markkinointiajattelu heittää volttia. revontulia ja poroja"

Transkriptio

1 MEKin asiakaslehti Matkailusilmä SUOMI- KUVISSA revontulia ja poroja MEK uusiutuu Euroviisuilla vahvistetaan Suomen imagoa Markkinointiajattelu heittää volttia Matkailusilmä 1

2 MEKin rooli muokkautuu MEKin keskeisiä tehtäviä ovat tulevaisuudessa Suomi-kuvan kehittäminen, tutkimus ja tuotekehitys. 3 Pääkirjoitus, Homma paketissa 4 MEKlle uusi suunta 6 Ennätyksellinen matkailuvuosi 9 Matkailutoimistoille uudet kriteerit 10 Marskin jäljillä 15 Käännä markkinointiaivosi 18 Valokuvien top Euroviisuilla tehdään Suomi-kuvaa 24 Silmäiltyä 28 Ristikko Ruotsalaisprofessori tuulettaa brändioppeja Micael Dahlén patistaa tutustumaan asiakkaaseen. Revontulet räiskyvät matkailukuvissa Mannerheim on myös matkailuvaltti Mannerheimin elämästä kertovia museoita ja matkakohteita löytyy Suomesta yllättävänkin paljon. Ja niihin riittää myös kävijöitä. Lehdet ottivat viime vuonna käyttöönsä MEKin kuvapankista kuvia, joissa selvästi painottuvat porot, revontulet ja talvi. Päätoimittaja Vappu Virkkunen Toimituksen osoite Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu Pramedia Oy, Pekka Eskelinen p. (02) , f. (02) Kansikuva Sony BMG Kirjapaino Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset 2 Matkailusilmä

3 Homma paketissa Reumaliitto on käynnistänyt kampanjan, jonka tarkoitus on saada pakkauksista nykyistä helpommin avattavia. Ajatus on erinomainen! Vaikka hankkeen painopiste ilmeisesti on ikäihmisissä ja reumaa sairastavissa, niin varmasti jokainen meistä on riskeerannut aika ajoin aivoverisuonen katkeamisen yrittäessään lasisen suolakurkkutölkin metallikantta auki. Tai laastaroinut viiltohaavaa peukalossa, kun sardiinipurkki voitti avauserän. Pakkauksilla voi olla statusarvoa. Näin hiljakkoin yhden ranskalaisen viiniasiantuntijan haastattelun, jossa hän kertoi, että metallinen kierrekorkki on ylivoimaisesti parempi kuin korkkipuusta tehty korkki. Näin siksi, että puukorkki päästää aina hiukan ilmaa viinipulloon ja aiheuttaa makuvaihteluita. Mutta metallikorkin status on huono: kierrekorkkijuomaa pidetään tusinatavarana. Varsinainen pakkausten statussektori on kosmetiikka. Siellä pakkaus on aivan ratkaiseva myyntivaltti. Kuin myös korkea hinta. Kukaan ei ostaisi litran ruskeata lasipullollista Pirkka-hajuvettä halvalla, vaikka se tuoksuisi kuinka hyvältä. Pakkausten tekstit ovat usein luokattoman huonoja. BRANDI lukee isolla. Samoin UUTUUS. Ja EI TAHRAA. Mutta mitä kummaa se tökötti on? Sampoota? Kenkälankkia? Paistorasvaa? Pikaliimaa? Pakkaukset ovat Suomessa kuitenkin joidenkin mielestä kauniita. Firmojen designosastoilla on ilmeisesti oikea ideoiden taatelitarha. Japanilaisille järjestetäänkin Helsingissä kiertoajeluita, joiden kohokohta on käynti suuressa ruokakaupassa. Salamavalot räpsyvät, kun maitopurkit ikuistetaan Osakassa ihailtaviksi. Pakkausten pastellivärit hankaloittavat tekstien lukemista. Kirkastuspakko hohtaa taivaanrannassa. Minäkin huomasin kymmenkunta vuotta sitten, että tarvitsen lukulasit, kun en saanut kynttiläpäivällisillä kirjavapohjaisen ruokalistan teksteistä mitään selvää. Mutta nuorekkuusimagoni olisi kärsinyt pahasti ääneenlukuavun anelemisesta. Ei muuta kuin etusormi miehekkäästi sivun keskivaiheille ja römäkästi: Tätä. Oli siinä munuaispadassa nieleskelemistä, kun vielä piti hilpeästi hymyillä. On minulla lukulasit nykyään, joo, on ollut jo kauan. Matkailussakin on yhä enemmän huomioitava ikäihmisten erikoistarpeita. Liikkumisen helppous, itsestään avautuvat ovet, matalat kynnykset, monenlaista. Hienovaraista sivustatukea. Lähivuosina kun ikäihmiset kuitenkin valloittavat maailmaa. Myös ohjelmapalveluihin on hyvä pakata varttuneidenkin toiveita. Norjassa ollaan tällä saralla jo edetty reippaasti, toki paikoin Suomessakin. Wellness on matkailussa seuraavien vuoden aikana vahva kasvaja. Panostetaan sinne! Sauna on hyvä ja aito kulmakivi tällä polulla. Ja hyväksi lopuksi: ollaan ihmisinäkin loistopakkauksia, niin matkailumme aina vaan kasvaa ja kehittyy. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 MEKILLE UUSI SUU Työryhmä ehdottaa: Teksti: Jaakko Lehtonen Yhteistyötä tiivistetään muiden suomalaistahojen kanssa niin ulkomailla kuin kotimaassakin Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu on Suomen tuoreen matkailustrategian mukaan keskeisempi kasvupotentiaali kuin kotimaanmatkailu. Ulkomaiden osalta kasvutavoite rekisteröidyissä yöpymisissä on keskimäärin viisi prosenttia vuosittain. Se on varsin haasteellinen. Vuosi 2006 kuitenkin löi pöytään liki 12 prosentin kasvun, millä Suomi otti Euroopassa aivan kärkisijoituksen, mitalisijan. Viiden miljoonan yöpymisen raja räsähti rikki ja ulkomaiset yöpymiset kasvoivat absoluuttisestikin yli sata tuhatta enemmän kuin kotimaiset. Hyvä lähtökohta! Ulkomaanpuolen selkeästi tärkein valtakunnallinen toimija on strategian mukaan jatkossakin MEK. Monilla muillakin toimijoilla on tärkeä merkityksensä, kun väkeä houkutellaan ulkomailta Suomeen, mutta MEK säilyttää keskeisen roolinsa koko maan tasolla. Matkailustrategia poiki useita merkittäviä projekteja jo ennen kuin se ehti tulla voimaan. On käynnistetty valtakunnallisen varausportaalin valmistelu, Suomi-kuvan kehittämiseksi on virallistettu työryhmä ulkoministeriön puheenjohdolla (ns UTKT) ja MEKin kannalta strategisesti olennaisena asiana nimettiin viime kesäkuussa työryhmä, joka ennen muuta linjasi tulevaisuuden MEKiä, sen tehtäviä, organisaatiota, muuta resurssointia ynnä verkottumistarpeita. Työryhmän raportti on ollut julkinen jo kotvan. Sitä on käsitelty mediassa jonkin verran, ja tietysti sitä on makusteltu toimialan piirissä. Sitä on ymmärretty oikein ja osin väärinkin. Sen ajatuksia on kannatettu ja vastustettu. Siitä on paikoin tehty yliyksinkertaistuksia, mutkia oikoen. Pyrin tässä artikkelissa tiivistämään raportista ydinasiat ja kuvaamaan, mitä ne toteutuessaan voisivat merkitä tulevaisuudessa MEKille ja matkailualalle. Pitää selkeästi oivaltaa, että kyseessä on työryhmäraportti, siis ehdotus, ei minkäänlainen sitova päätös. Ne taas tekee kuluvan kevään aikana KTM:n hallinnonalan poliittinen johto ja ylin virkamiesjohto, jatkotoimien lähtöruuduksi. Tulevaisuuden MEKin ydintehtäviä olisi kolme, nimittäin Matkailullisen Suomi-kuvan kehittäminen ja vahvistaminen sekä tätä tukeva tuotemarkkinointi; MEK siis hoitaa Matkailu-Suomi -palikkaa laajemmassa Suomi-kuvan edistämisessä Matkailututkimus ja siihen liittyen sähköisen tietopankin kehittäminen ynnä tutkimustiedon tehokas jakelu toimijoille Laadukas tuotekehitystuki ja teemojen kehittäminen Lisäksi MEK virittää valtakunnallisen varausportaalin, joka kuitenkin käynnistyttyään siirtyy osaksi edellä mainittuja ydintehtäviä eikä sen operatiivinen pyörittäminen jääne MEKille vaan se osoitetaan ulkopuoliselle taholle muun muassa siksi, että siihen liittyy myyntiä ja siten myös matkanjärjestäjävastuita, jotka eivät sovi valtion virastolle. Imagopanostuksen nostaminen ei siis merkitse, että MEK luopuu kokonaan tuotemarkkinoinnista, kuten olen saanut ällistyksekseni kuulla tulkitun. Painopistettä vain siirretään hiljaksiin nykyistä enemmän imagon puolelle. Näin siksi, että yritykset ja muut toimijat eivät ole valmiita panostamaan maaimagoon. Siksi on järkevää, että yhteiskunnan varoja käytetään tähän enemmän kuin nykyään. Rajanveto imagonmarkkinoinnin ja tuotemarkkinoinnin välillä voi myös olla häilyvä: on- 4 Matkailusilmä

5 NTA N han vaikka upea mökki rannalla tuote ja osa imagoa yhtä aikaa. Yritysten ja muiden toimijoiden toivotaan kuitenkin ajan oloon lisäävän omaa suhteellista panostaan tuotemarkkinoinnissa. Ei muillakaan toimialoilla yhteiskunta maksa hövelisti tuotemarkkinoinnista mehevää tai ylipäätään minkäänlaista siivua vuosikymmenestä toiseen. Yritykset ja alueelliset toimijat tekevät jonkin verran asiakastyytyväisyys- ynnä muita tutkimuksia, mutta vain omasta toiminnastaan taikka oman W alueensa asioista. Siksi on järkevää, että valtion rahaa käytetään sellaiseen tutkimustoimintaan, jossa selvitetään eri ulkomaan markkinoiden potentiaaleja tai vastaavia koko Suomen kannalta. Myös laajojen tuotekehityskokonaisuuksien ja valtakunnallistenkin teemojen kehittämistuki ja koordinointi on järkevää valtion resurssien käyttämistä. Yritysten asiana tietysti on varsinainen tuotekehitys, MEK on taustatuki. Kiinnittäisin huomiota sanaan ydintehtävät. Se on eri asia kuin että kaikki muu lopetetaan. Mutta fokusta tarkennetaan ja painopistettä pidetään asioissa, jotka parhaiten soveltuvat yhteiskunnan toiminnan ja rahoituksen piiriin. Organisaatiota koskien raportti päätyy arvioimaan, että tulevaisuuden MEKissä olisi henkilötyövuotta, kun tämän vuoden alussa oli reilut 98. Henkilötyövuosi on hiukan eri asia kuin henkilöstön määrä, mutta noin keskustelutasolla niitä voi käyttää synonyymeinä. Tulossa siis olisi aikamoisia henkilöstövähennyksiä, joita eläköityminen ja muu luonnollinen poistuma ei riitä hoitamaan. Raportti toteaa lisäksi, että MEK pääsääntöisesti luopuu ulkomaantoimistoistaan. Tässä on tausta-ajatuksena, että kun valtio rahoittaa kokonaan tai osittain yli 90 edustustoa (lähetystöä) maailmalla, noin 50 Finpron toimistoa, 16 tiedeja kulttuuri-instituuttia ja myös neljä TEKESin konttoria, niin näitä pitää jotenkin saada saman katon alle. Kiinnitän jälleen huomiota sanaan pääsääntöisesti. Se ei ole sama asia kuin että kaikki toimistot ilman muuta lopetetaan. Vaihtoehtoisia malleja ovat: Toimisto jää nykyiselleen tai jatkaa pienempänä Usean toimiston maissa toimistojen määrää voidaan alentaa Toimisto suljetaan; ja Tilalle tulee ulkopuolinen markkinointiedustaja; tai Joku mekkiläinen siirtyy toimistosta edustustoon tai Finprohon ja saa infratuen sieltä; tai Markkina hoidetaan muusta maasta eikä suljetun toimiston tilalle tule mitään; tai Koko markkinasta luovutaan Useimpia näistä malleista on ollut ja on jo nykyään käytössä. Ratkaisut tehdään markkinakohtaisesti. Tarkastelu ei tietenkään rajoitu ulkomaihin. Suomessa tutkitaan mahdollisuudet ulkoistamisiin, toimenpiteistä luopumisiin, turvautumiseen ostopalveluihin nykyistä laajemmin ja muihin toimenpiteisiin, joilla suoriudutaan nykyistä pienemmillä henkilöstöresursseilla. Valtionhallinnossa kehitteillä olevat niin sanotut palvelukeskukset lähinnä hallinto- ja tukipalveluiden keskitetyksi hoitamiseksi ovat myös yksi polku. S Yhteistyötä tiivistetään muiden suomalaistahojen kanssa niin ulkomailla kuin kotimaassakin aluetoimijoiden, rahoittajien ja mahdollisuuksi- en mukaan myös muun hallinnon ja vientiyritysten kanssa. Tällä hetkellä MEKille ei ole valtiolta rahoitusta vuodelle 2010 eikä sen jälkeen lainkaan. Raportissa esitetään, että sen jälkeen kun Finland Convention Bureaun KTM:ltä saama avustus euroa on siirretty osaksi MEKin budjettia, MEKin budjetti olisi 15,9 miljoonaa euroa vuodessa (nyt vähän yli 16 miljoonaa). Muutos ei siis olisi suuri, ja kiinteiden kulujen suunnilleen puolittuessa muutamassa vuodessa faktinen toimintaraha kasvaisi noin kolmella miljoonalla eurolla vuodessa. Budjetista tulisi pitkällä aikavälillä käyttää ainakin puolet Suomen imagon edistämiseen. Tällä hetkellä imagon osuus on hiukan alle kymmenen prosenttia MEKin panostuksesta. Tuotemarkkinointipuolella MEKin rahoitusosuuden ei tulisi ylittää 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Raportti antaa aikatauluksi, että toteutus alkaa 2008 ja viedään läpi 2011 mennessä. Tämän mukaisesti sisäinen tavoite on tehdä suunnitelmat, käydä lakisääteiset neuvottelut ja tehdä päätökset ynnä tiedottaa kuviot jo vuoden 2007 aikana, jotta epävarmuus, turhat huhut ja spekulaatiot eivät pyöri vuosikausia MEKin sisällä ja ympärillä. Toteutusaikataulua paalutetaan tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta ja toimintaympäristötekijät huomioiden. Portaalin arvioidaan olevan toiminnassa 2008 loppupuolella. E Matkailusilmä 5

6 Rekisteröidyt yöpymiset tammi-joulukuussa 2005 ja 2006 Tammi-joulukuu Tammi-joulukuu Muutos Muutos, % Asuinmaa Suomi ,4 % Venäjä ,8 % Ruotsi ,5 % Saksa ,2 % Iso-Britannia ,3 % Ranska ,6 % Yhdysvallat ,5 % Norja ,7 % Alankomaat ,8 % Viro Estonia ,1 % Italia ,8 % Japani ,5 % Espanja ,6 % Sveitsi ,9 % Tanska ,9 % Kiina ,8 % Puola ,7 % Belgia ,6 % Itävalta ,4 % Australia ,6 % Intia ,0 % Latvia ,3 % Unkari ,1 % Kanada ,7 % Kreikka ,9 % Irlanti ,7 % Tsekki ,8 % Etelä-Korea ,3 % Liettua ,2 % Portugali ,6 % Israel ,5 % Taiwan ,5 % Brasilia ,9 % Ukraina ,7 % Kiina+Hongkong ,1 % Ulkomaat yhteensä ,9 % Kaikki yhteensä ,7 % *Tilastossa verrataan vuoden 2006 alustavia lukuja vuoden 2005 alustaviin lukuihin Lähde: Tilastokeskus Rekisteröidyt yöpymiset majoitusliikkeissä joulukuussa 2005 ja TOP 10 maata Alankomaat Espanja Japani Italia Viro Ruotsi Ranska Saksa Venäjä Uunituoreen ennakkotiedon mukaan rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset kasvoivat viime vuonna 8,4 prosenttia ja ulkomaiset yöpymiset yhteensä ylittivät 23 miljoonan rajan. Iso-Britannia Matkailusilmä

7 Teksti: Jani Mäkinen ja Tom Ylkänen Kuva:MEK kuvapankki Ennätyksellinen matkailuvuosi 2006 Majoitusliikkeiden yöpymisissä saavutettiin viime vuonna kaikkien aikojen paras tulos. Lisäyöpymisiä kertyi liki miljoona, joista yli puoli miljoonaa tuli ulkomailta. Ulkomaalaisten osalta kasvu oli 12 prosenttia. Luku oli Euroopan kolmanneksi paras, ainoastaan Hollanti ja Irlanti menestyivät paremmin. Yhteensä majoitusliikkeiden yöpymiset kasvoivat 5,7 prosenttia ja niitä kirjattiin yli 18,2 miljoonaa. Rekisteröityjen yöpymisten perusteella vuosi 2006 oli ennätyksellinen varsinkin ulkomaisten matkailijoiden osalta. Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät lähes 12 prosenttia ja ensimmäisten arvioiden mukaan matkailutulokin 6-7 prosenttia. Vastaavanlaista absoluuttista kasvua ei yöpymisrekisteröinnin aikana ole koskaan ollut ja pitää mennä aina takaisin vuoteen 1994, että löytäisi suuremman prosentuaalisen kasvuluvun. Merkittävin kasvaja oli Venäjä, 35 prosenttia, joka nousi suurimmaksi maaksi Saksan ja Ruotsin ohi. Taustalla on muun muassa Suomen hyvä saavutettavuus rajanaapurina, Suomen muodostuminen eräänlaiseksi muotikohteeksi, jonka tarjonta vastaa tämän hetken trendiä, erinomaiset tuotteet sopivaan hintaan, vastakohdat rantalomille, vaivaton viisumikäytäntö sekä tietenkin elinkeinon ja ME- Kin aktiivinen markkinointi. Toinen suuri kasvaja oli Iso-Britannia, josta saatiin lähes eli yli 13 prosenttia enemmän yöpymisiä. Tästä kasvusta neljä viidesosaa muodostui Lapin ja Kuusamon yöpymisten kasvusta. Lisäksi joulukuussa 2006 saapui Lapin ja Kuusamon kentille charter-lennoilla Finavian tietojen mukaan noin matkustajaa eli noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muita merkittäviä kasvajia olivat muun muassa Viro hyvien yhteyksiensä ja taloudellisen tilanteensa ansiosta, Italia joka on elpynyt hieman vuoden 2005 taloudellisesta tilanteesta sekä Espanja. Myös kaukomarkkinoilta - Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta - sekä monilta muilta markkinoilta, kuten esimerkiksi Puolasta, nähtiin merkittävää kasvua muun muassa parempien lentoyhteyksien ja markkinoinnin aktivoitumisen ansiosta. Oman osuutensa monien maiden yöpymisiin ja yöpymisten kasvuun toi Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ja sen mukanaan tuomat useat kokoukset. Suurimmista lähtömaista, Alankomaista, Saksasta ja Yhdysvalloista ei päästy kasvuun. Erityisesti Saksan ja Alankomaiden lukuihin vaikuttivat Suomen kilpailijamaita heikompi saavutettavuus varsinkin omalla autolla liikkuville. Ongelmat saavutettavuudessa näkyivät jopa Lapin yöpymisluvuissa; saksalaisten yöpymiset Lapin läänissä vähenivät kesäkaudella touko lokakuussa lähes yötä. Vuodelle 2007 on vaikea ennustaa mitään tarkkaa markkinoilla tapahtuvien monien muutosten vuoksi. Viime vuoden kaltaiseen kasvuun on kuitenkin koko maan tasolla vaikea yltää. Pohjoismaihin suuntautuva matkailu kasvoi majoitusliikkeiden ulkomaisilla yöpymisillä mitattuna 5,7 prosenttia, joka on eurooppalaisittain suhteellisen hyvä kasvuluku. Hyvään tulokseen vaikutti ennen kaikkea yöpymisten hyvä kehitys Suomessa ja Ruotsissa. Pidemmällä aikavälillä Suomella on Pohjoismaiden paras kasvu. Ulkomaalaisten yöpymiset majoitusliikkeissä ovat kasvaneet Matkailusilmä 7 >

8 > tänä aikana lähes 50 prosenttia. Ruotsissa kasvua on ollut 40 prosenttia. Saksa on edelleen ongelmallinen kohde Pohjoismaille. Ainoastaan Ruotsissa saksalaisten yöpymiset ovat kasvaneet. Sen sijaan Iso-Britannia on muodostumassa yhä merkittävämmäksi markkina-alueeksi, missä Suomi on menestynyt parhaiten. Venäjän osalta Suomi painii ihan omassa sarjassaan. Kaukomaiden kohdalla Suomi on japanilaisten osalta selvä markkinajohtaja. Viime vuonna Suomen osuus oli 31 prosenttia. Vuonna 2006 tehtiin alustavien arvioiden mukaan 842 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Tämä on noin 36 miljoonaa matkaa eli 4,5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja vain 0,1% UNWTO:n alkuvuonna esittämää arviota vähemmän. Vuonna 2007 matkailun odotetaan kasvavan, joskin selkeästi hitaammin kuin viime vuosina. Viime vuoden kasvuun vaikuttivat muun muassa Saksassa pidetyt FIFA World Cup -jalkapallokisat ja muut merkittävät tapahtumat, taloudellinen ja poliittinen vakaus, lentoyhtiöiden kilpailu sekä liikematkustuksen elpyminen Eri alueiden kasvuluvut vaihtelevat merkittävästi. Esimerkiksi Lähi-idän kasvua hillitsi Israelin ja Libanonin kriisi. Aasian ja Tyynen valtameren alueella kasvua taas vauhditti Thaimaan ja Malediivien elpyminen tsunamin vahingoista. Eurooppa saavutti alustavien tietojen mukaan 3,9 % kasvun vuonna Merkittävin kasvualue Euroopassa oli Pohjois-Eurooppa 6,6 % kasvulla. Kasvuun vaikuttivat muun muassa Torinon talviolympialaiset, jalkapallon MM-kisat Saksassa sekä monet kulttuuritapahtumat. Matkailun kasvua ovat puolestaan hidastaneet toteutuneet ja suunnitellut terrori-iskut Turkissa ja Isossa-Britanniassa. Vuonna 2007 UNWTO ennustaa kasvun laskevan noin neljään prosenttiin. Tulevaisuuden epävarmuustekijöinä ovat muun muassa ilmastomuutokset, öljyn hinta, lintuinfl uenssa, tiukennukset matkustusasiakirjoissa, taloudellisen tilanteen epävarmuus, valuuttakurssimuutokset ja uuden teknologian tuomat muutokset sekä matkailuteollisuuden kyky sopeutua niihin. Lentomatkustus lisääntyi IATAn mukaan maailmanlaajuisesti vuoden 2006 tammi marraskuussa 5,8 %. Alueellisesti kasvu oli suurinta Lähi-idässä (+15,7 %) ja pienintä Latinalaisessa Amerikassa (-0,6 %). Keskimääräinen matkustajakäyttöaste pysyi korkealla tasolla ja oli 76,1 prosenttia, vuotta aikaisemmin se oli 75,1 %. Lentoliikenneteollisuuden tappiot ovat laskeneet vuonna 2006 arviolta USD 500 miljoonaan. Vuodelle 2007 tavoitteena on USD 2,5 miljardin voitot. Majoitusliikkeiden* yöpymiset Pohjoismaissa (pl. Islanti) Vuosi Norja Ruotsi Suomi Tanska Yhteensä 1995 Yöpymiset Osuus, % 24,3 % 27,0 % 11,6 % 37,1 % 100,0 % 1996 Yöpymiset Osuus, % 24,2 % 26,7 % 11,7 % 37,5 % 100,0 % 1997 Yöpymiset Osuus, % 23,9 % 26,1 % 12,7 % 37,3 % 100,0 % 1998 Yöpymiset Osuus, % 25,2 % 27,2 % 12,8 % 34,8 % 100,0 % 1999 Yöpymiset Osuus, % 24,8 % 28,9 % 12,9 % 33,5 % 100,0 % 2000 Yöpymiset Osuus, % 23,7 % 29,0 % 13,8 % 33,5 % 100,0 % 2001 Yöpymiset Osuus, % 22,9 % 30,4 % 14,2 % 32,5 % 100,0 % 2002 Yöpymiset Osuus, % 22,3 % 32,0 % 14,3 % 31,4 % 100,0 % 2003 Yöpymiset Osuus, % 21,3 % 31,9 % 14,5 % 32,4 % 100,0 % 2004 Yöpymiset Osuus, % 22,2 % 32,0 % 14,4 % 31,5 % 100,0 % 2005 Yöpymiset Osuus, % 22,3 % 32,7 % 14,6 % 30,5 % 100,0 % 2006 Yöpymiset Osuus, % 21,8 % 33,6 % 15,4 % 29,1 % 100,0 % Yöpymisten muutos , % 0,8 % 39,4 % 48,8 % -11,9 % 12,1 % Yöpymisten muutos ; % 3,5 % 8,7 % 11,9 % 1,0 % 5,7 % 8 Matkailusilmä

9 Teksti: Hannu Komu Matkailutoimistoille uudet kriteerit Uusista kilvistä näkyy kunkin matkailutoimiston tähtiluokitus. Matkailutoimistojen vihreän i-kilven tavaramerkkioikeus ja hallinnointi siirtyi 2006 alkupuolella Matkailuasiamiehet ry:ltä Suoma ry:lle. Oikeuksien siirron jälkeen käynnistettiin laaja uudistusprosessi ja suunnitelma kirjattiin myös viime kesänä julkistettuun Suomen matkailustrategiaan. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vihreää i-kilpeä käyttäville matkailutoimistoille on vahvistettu uusi 5-portaiseen tähtiluokitukseen pohjautuva kriteeristö. Kriteeristö määrittelee kussakin tähtiluokassa minimivaatimukset muun muassa toimistojen palveluhenkilökunnan määrälle, kielitaidolle, aukioloajoille ja toimistojen muille palveluominaisuuksille. Tämän lisäksi kaikille tähtiluokille on määritelty yhteiset peruskriteerit, jotka ammattitaitoisesti toimivan matkailutoimiston on osana matkailijoiden palveluketjua täytettävä. Kriteeristön varsin tiukat kielitaitovaatimukset korostavat erityisesti kasvavaa kansainvälisen matkailun roolia. Kriteeristön tehtävänä on myös kannustaa palveluiden suunnitelmalliseen kehittämiseen. Jokainen toimisto tietää tarkasti, mitkä kehitysaskeleet on otettava, jos halutaan siirtyä seuraavalle tähtiluokitustasolle. Kriteeristön noudattaminen perustuu tavaramerkin käyttöoikeussopimukseen ja vuosittaiseen omavalvontailmoitukseen. Tähtiluokitusta voidaan myös alentaa, mikäli toiminta ei jatkossa täytä alkuperäisen luokituksensa kriteereitä. Uudet kriteerit täyttävät matkailutoimistot ryhmittyvät Palvelevat matkailutoimistot -tuotemerkin alle. Jo verkoston nimessä halutaan korostaa, että kyseessä ovat henkilökohtaista palvelua antavat toimistot erotukseksi niin sanotuista kylmäasemista. Jatkossa matkailutoimistot listataan uuden tuotemerkin alle erilaisissa julkaisuissa kuten LomaSuomi-lehdessä, valtakunnallisissa internet-portaaleissa ja muissa alan julkaisuissa. Tähtiluokituksen kriteerit avataan myös kuluttajille ja tämä vaatii kaikkia verkostossa mukanaolevia huolehtimaan, että toiminta on kriteerien mukaista. Seuraavina askelina on panostaa yhteiseen, ammattitaitoa kehittävään koulutukseen ja laatujärjestelmään. Yhteisestä laatujärjestelmästä on jo laadittu alustavat suunnitelmat ja käyty neuvottelut muun muassa Laatutonnin kanssa. Sopimus laatujärjestelmästä ja siihen liittyvästä koulutuksesta tehdään kevään aikana. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni Suoman alueorganisaatiojäsenestä ja lähes 300 matkailutoimistosta olisi yhteisen laatujärjestelmän piirissä 2008 loppuun mennessä. Käyttöoikeusluvan saaneet matkailutoimistot voivat liittyä myös Suoma ry:n jäseniksi, mikä laajalti toteutuessaan merkitsisi Suoman jäsenmäärän kymmenkertaistumista. Kaikkien nykyisten i-kilpeä käyttävien matkailutoimistojen on haettava uuden kriteeristön mukainen käyttöoikeuslupa mennessä, mikäli toimintaa aiotaan virallisen i-merkin alla jatkossa hoitaa. Käyttöoikeuden lupakustannus vuodessa on euroa riippuen siitä, onko toimisto jonkin Suoman alueorganisaation jäsen. Mikäli toimisto liittyy Suoman jäseneksi, niin vastaavan suuruinen jäsenmaksu kattaa myös käyttöoikeusluvan. Matkailusilmä 9

10 M ar s k i n jälj MUSEOITA, 10 Matkailusilmä

11 > illä Teksti: Markku Marttinen Kuvat: Museovirasto, Mannerheim-museo, Päämajamuseo, Mikkelin Klubi VORSCHMACKIA JA MARSKIN RYYPPY Matkailusilmä 11

12 Mannerheim-museo Parhaan kuvan Mannerheimin elämästä saa tänä päivänä Mannerheim-museossa. Suomen Marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimiin tai paremminkin hänen nimeensä ja perintöönsä törmää useammin kuin tulee ajatelleeksikaan. Mannerheiminteitä ja -katuja on ainakin kuudessatoista Suomen kaupungissa tai maalaiskunnassa. Patsaitakin hänelle on pystytetty kuusi tai oikeastaan seitsemän: Helsinkiin, Lahteen, Mikkeliin, Seinäjoelle ja Turkuun. Tampereen patsas on Vehmaisissa kaupungin ulkopuolella. Sen siirtämisestä kaupungin keskustaan on tosin keskusteltu aika ajoin. Seitsemäs patsas on Sveitsissä. Kuuluisin patsaista on varmasti kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä Kiasman edessä. Lisäksi Helsingin Hietaniemen hautausmaalla on komea hautamuistomerkki. Louhisaaren kartano Askaisissa, Mannerheimmuseo Helsingissä ja Päämajamuseo Mikkelissä kaikki ne kertovat sekä Mannerheimin että Suomen historiasta. Mikkelin Päämajamuseo on vielä kaiken lisäksi maailmanluokan harvinaisuus. Mikkelissä oli talvi- ja jatkosotien johtokeskus eli armeijan päämaja. Maailmassa on vain kaksi autenttista toisen maailmansodan päämajamuseota eli sotien johtokeskusta. Toinen on Ison-Britannian Winston Churchillin päämaja ja toinen Mannerheimin ja Suomen puolustusvoimien päämaja. Mikkelin Päämajamuseo kiinnostaa juuri erikoisuutensa ja harvinaisuutensa takia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Museossa käy suomalaisten lisäksi vieraita aina Japania ja Kiinaa myöten. Vuosittain Mikkelin keskustassa sijaitsevaan museoon tutustuu noin ihmistä. Mikkelin entisen keskuskansakoulurakennuksen toinen pää on nykyisin kokonaan museona, toisessa päässä toimii tavallinen peruskoulu, jolla on komealta kalskahtava nimi, Päämajakoulu. Päämaja tarvitsi sotien aikana kaikki koulun tilat ja tiloja vielä muualtakin Mikkelistä. Mikkelissä on paljon muutakin Suomen sotiin ja marsalkka Mannerheimiin liittyvää. Viestimuseo Lokki Naisvuoren luolastossa ja marskin salonkivaunu rautatieasemalla. Vaunuun pääsee tutustumaan yhtenä päivänä vuodessa, kesäkuun neljäntenä eli marsalkan syntymäpäivänä. Muulloin vaunuun voi kurkistella ikkunoista. Tällä hetkellä vaunu on paketissa asemanseudun rakennustöiden takia. Mannerheimiä sivuaa myös Mikkelin Jalkaväkimuseo. Mikkelin klubi on historiallisesti tärkeä kohde. Se on melkein torin nurkalla ja oli marskin ja hänen lähimpien upseereittensa ruokailupaikka. Lounas ja päivällinen nautittiin siellä. Jatkosodan aikana klubi sai väliaikaisesti nimekseen Marskin klubi. Sen tunnuksessa ovat vieläkin marsalkan sauvat. Mikkelin klubi on edelleenkin aktiivisesti toimiva herraklubi. Jäseniä klubissamme on noin 650, pääosa heistä on mikkeliläisiä, mutta jäseniä on aina Helsinkiä myöten. Naiset pääsevät miestensä ohella kahdesti vuodessa klubin tilaisuuksiin. Marskin illalliset joulun alla on toinen avec-tilaisuuksista, jolloin daamit pääsevät klubille, kertoo Mikkelin klubin puheenjohtaja Teemu Torvelainen. Klubi pitää yllä vahvasti Mannerheim-perinnettä. Perinnesaliamme voivat ulkopuoliset vuokrata omiin tilaisuuksiinsa. Ravintola Kaleva hoitaa tarvittavat tarjoilut vaikkapa Marskin ryypystä Marskin päivälliseen, Torvelainen jatkaa. Puheenjohtaja Teemu Torvelaisen mukaan Mik- 12 Matkailusilmä

13 Päämajamuseo Louhisaari kelin klubin perinnesaliin käy vuosittain tutustumassa vierasta. Louhisaaren kartano Askaisissa, Turun lähellä, kuului Mannerheimin suvulle noin sata vuotta. Siellä Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi. Isä ajautui konkurssiin, muutti Pariisiin ja kartano maineen oli pakko myydä vuonna Kahdeksan lasta jäi äidin hoteisiin. Hänkin kuoli 39- vuotiaana. Tämän päivän Louhisaaressa on vain vähän marsalkkaan liittyvää materiaalia. Perimätiedon mukaan siellä on vuode, jossa marsalkka Mannerheim syntyi. Mannerheim asui Helsingissä useassa eri paikassa: Aleksin varrella, Kruununhaassa ja valtionhoitajana ollessaan Smolnassa, Etelä Esplanadilla. Vuodesta 1923 hänen asuntonaan oli niin sanottu Bomanin Villa Kaivopuistossa. Nyt Kaivopuiston Villa tunnetaan Mannerheim-museona. Talon omisti kauppaneuvos Karl Fazer. Mannerheim oli siinä vuokralaisena aina kuolemaansa saakka eli vuoteen Parhaan kuvan Mannerheimin elämästä saa tänä päivänä juuri Mannerheim-museossa. Talon sisustus on siinä asussa kuin se oli hänen elinaikanaan. Mahtavat tiikerintaljat salongissa kertovat metsästysharrastuksesta ja vuosien huikeasta, Kiinaan ulottuneesta Aasian tutkimus- ja tiedustelumatkasta, jonka Mannerheim teki ratsain Filip-hevosen selässä. Samasta retkestä kertovat museossa näytettävät valokuvat. Mannerheim otti matkallaan noin valokuvaa sen aikaisella tekniikalla lasilevyille. Kuvat ovat erinomaisia vieläkin. Mannerheimiin ja Aasian matkaan liittyvää aineistoa on Mannerheim-museon lisäksi monessa muussakin museossa. Esimerkiksi Kansallismuseossa Helsingissä on hänen Aasian retkeltään tuomaa materiaalia noin 40 laatikollisen verran. Museon kenties tunnetuin huone on marsalkan makuuhuone. Se on hyvin askeettinen; vain kapea, ovat lähtöisin monet hänen kotinsa huonekaluista. Mannerheim-museo on avoinna viikonloppuisin koko vuoden. Vuosittain siellä käy noin vierasta. Marsalkka Mannerheim osti 1920-luvulla Hangosta merenrantahuvilan, Stormhällanin. Talo oli lähellä kahvila Café Africaa, nykyistä Neljän Tuulen Tupaa, josta marsalkan mielestä aiheutui hänelle häiriötä. Siellä melusivat kieltolain aikana kovan teen nauttijat. Ongelman ratkaisu oli helppo ja yksinkertainen. Hän osti kahvilan vuonna 1927 jo jopa teki töitä siellä. Jäljellä on vielä kuva, jossa valkotakkinen Mannerheim laskee päivän kassaa. Vorschmack ja kuha Walewska kuuluivat Marskin suosikkiruokiin, mutta kaikkein parasta hänestä oli uuniohrapuuro Louhisaari on kesämuseo. Se on avoinna päivittäin toukokuun puolivälistä elokuun loppuun. Museo on Museoviraston hallinnoima. kevytrakenteinen sänky, pari kenttätuolia ja pieni pöytä. Ikkunasta sentään avautuu upea näköala merelle ja Klippanin saarelle. Se on ainoaa luksusta, Mannerheim totesikin makuuhuoneestaan. Kirjastossa on kirjoja 14 kielellä, ruokasalin laakeassa, matalassa maljakossa on aina valkoisia kukkia. Marsalkan asunnon sisustuksen yksityiskohdat ovat tarkoin harkittuja. Lamppujen varjostimet sointuvat lattian ja pöydän sävyihin. Taulut kertovat talon isännän hevosharrastuksesta. Kirjaston seiniä peittävät kirjahyllyt. Hänestä olisi tullut erinomainen sisustusarkkitehti, kertoo museon opas. Marsalkka Mannerheim ehti olla monessa mukana. Hän palveli tsaarin Chevalier-kaartissa, osallistui Japanin sotaan, päätyi Varsovaan ulaanirykmentin komentajaksi ja kohosi kenraaliksi. Varsovassa hän viihtyi erinomaisesti. Sieltä Huvilan ja kahvilan hän myi vuonna Neljän Tuulen Tupa on olemassa Hangossa edelleenkin. Se on avoinna kesäaikaan. Kirkniemen kartanon Lohjalta Mannerheim osti vuonna 1946 valtiolta saamillaan syntymäpäivälahjarahoilla. Jo tällöin marsalkka oli pitkiä aikoja ulkomailla, mutta Suomessa käydessään hän poikkesi usein kartanossa ja viihtyi siellä hyvin. Nykyisin Kirkniemen kartano on kahden metsäyhtiön omistuksessa. Lopen Puneliajärven rannalla on Marskin Maja eli Mannerheimin metsästysmaja. Alun perin korpisoturit rakensivat majan Mannerheimille 75-vuotislahjaksi vuonna Majan alkuperäinen paikka oli Lieksajärven rannalla, mutta vuonna 1945 se purettiin ja siirrettiin Lopelle. Vuodesta 1959 maja on ollut matkailunähtävyytenä. Sen lähituntumaan avattiin 1990-luvun > Matkailusilmä 13

14 > Kansallismuseossa Helsingissä on Mannerheimin Aasian retkeltään tuomaa materiaalia noin 40 laatikollisen verran. alussa kenttävartiomuseo. Marskin maja ja kenttävartiomuseo ovat avoinna kesäkuun alusta elokuun puoliväliin päivittäin. Majalla toimii tilausravintola, myös marsalkan sauna on tilattavissa käyttöön. Mannerheimiä on aina pidetty kulinaristina ja kyllä hän hyvästä ruuasta osasi nauttiakin. Vorschmack ja kuha Walewska kuuluivat hänen suosikkiruokiinsa, mutta kaikkein parasta hänestä oli uuniohrapuuro. Aamiaisen keitetyn kananmunan piti olla hyvin löysä ja aamuisen café au laitin hän nautti lasista. Vorschmackin ja kuha Walewskan valmistusohjeet hän toi ilmeisesti Varsovasta. Vorschmackin alkuperäistä reseptiä ei ole saatu selville. Ruoka on kaiketi saanut vaikutteita juutalaisesta, puolalaisesta, baltialaisesta ja ruotsalaisesta keittiöstä. Helsinkiläinen ravintola Savoy kehuu omaa vorschmackiaan ainoaksi oikeaksi ja aidoksi Mannerheimin reseptin mukaan tehdyksi. Savoyssa ruoan valmistamiseen käytetään luomulampaanlihaa ja Islannin silliä. Vorschmack tarjoillaan uuniperunan, etikkapunajuurten ja suolakurkkukuutioiden sekä smetanan kera. Vorschmack ei ole mitään pikaruokaa. Sen hauduttamiseen menee aikaa pari vuorokautta. Reseptit tietysti vaihtelevat. Joissakin ohjeissa sillin tilalla on anjovista. Silloin tällöin lampaanliha on korvattu naudalla tai jopa riistalla. Savoyssa vorschmackia syödään yleensä lounaalla. Ravintola Lapsipalatsin lounaslistoilla on Klassikkomenu, jolla on tarjolla esimerkiksi marsalkan vorschmackia ja kuhaa. Vorschmackia on myös Helsingin Suomalaisen klubin suosituslistalla. Suomalainen klubi on pitänyt Mannerheim-traditiota hyvin muutenkin yllä. Se on toimittanut suorastaan erinomaiset internetsivut Mannerheimistä ja hänen elämänvaiheistaan. Marskin ryyppy on yksi Mannerheimiin liittyvistä legendoista. Hänen ateriaansa kuului aina piripintainen ryyppy. Piripintaisuus juonsi juurensa Venäjän armeijasta, jossa votkaryyppy kuului upseereiden etuihin. Lasi kaadettiin niin täyteen, että juoma oli pintajännityksen ansiosta keskeltä lasia korkeammalla kuin reunoilla. Ryyppy piti sitten nauttia tippaakaan pöydälle läikyttämättä. Samaa tapaa noudatettiin Marskin pöydässä Suomessakin ja noudatetaan yhä. Marskin ryypylle on ainakin viisi aitoa reseptiä. Mikkelin klubi julistautui ensimmäisenä ainoan oikean ryypyn isännäksi ja rekisteröi juoman ja sen nimen. Myöhemmin klubi myi oikeutensa Pernod Ricard Finland Oy:lle. Myös Helsingin Suomalainen klubi kertoo, että heidän Marskin ryyppynsä on reseptiltään alkuperäinen ja aito. Mannerheim-museossa on Mannerheimin taloudenhoitajan käsin kirjoittama ryypyn resepti, aito se on tietysti sekin. Ryypyn valmistamiseen käytettiin Rajamäen Akvaviittiä, giniä ja kuivaa tai makeaa vermuttia reseptistä riippuen. Sekoitussuhteet vaihtelevat hieman eri ohjeissa. Nykyisin aivan alkuperäisen makuista ryyppyä ei voida valmistaa, sillä sotaaikaisia raaka-aineita ei ole enää saatavilla. Erilaisia Marskin päivällisiä tarjoillaan eri puolilla Suomea, yleensä kyllä vain ryhmille ja niillekin ennakkotilauksesta. Turun lähellä Kaarinassa, Ala-Lemun Kokouskartanossa, voi nauttia Päivällisen Marsalkka Mannerheimin seurassa. Iltaan kuuluu marskin bravuuriateria ja näyttelijä Timo Närhinsalo esittää marsalkkaa. Timo Närhinsalo on onnistunut tekemään roolistaan erinomaisen suositun, eikä ihme. Mies osaa olla erinomainen marsalkka. Hän esiintyy Ala-Lemun lisäksi ainakin Anttolan hovissa Saimaan rannalla ja myös Lopella Marskin majalla. Joka paikassa ilta marskin aterioineen ja ohjelmineen on siis varattava etukäteen. Mikkelin lähellä Tertin kartano tarjoaa asiakkailleen erilaisia Mannerheimiin ja päämajaan liittyviä paketteja. Paketteihin sisältyy tutustumiskäyntejä Mikkelin museoissa, Mannerheimin ja päämajan kenraalien suosikkiruokia kartanon tiloissa ja mahdollisesti majoituskin. Tertissä majaili osa päämajan kenraaleista jatkosodan aikana. Alavuden Ouran Lomassakin on Mannerheimin lempiherkkuja tarjolla. 14 Matkailusilmä

15 Teksti: Jaakko Lehtonen Piirros: Leena Itkonen > markkinointiaivosi Tukholman Kauppakorkeakoulun markkinointiviestinnän professori Micael Dahlén on kirjoittanut brändeistä, mainonnasta ja mediasta uudenlaisen kirjan nimeltä Marknadsförarens nya regelbok varumärken, reklam och media i nytt ljus. Suomeksi kirjan nimi on Markkinoijan yhdeksän käskyä. Kirja on käytännönläheinen ja mielestäni hyvä. Siksi olen tehnyt siitä oheisen yhteenvedon. Koko kirjan lukemista voi silti suositella. Siinä käännetään perinteinen markkinointiajattelu paikoin nurin-narin. Uskottavasti. Tosin Dahlén sanoo, että jos luettuasi vaikka vain suutut, olet jo astunut yhden askeleen eteenpäin. Brändinrakennuksesta on usein tehty taidetta. Yrityksen markkinointivastuulliset yhdessä mainostoimiston kanssa viilaavat attribuutteja brändillemme. Se on milloin raikas, milloin nuorekas, milloin mitäkin. Ongelma on, että asiakas ei piittaa hitustakaan näistä pohdinnoista. Vain asiakkaan mielipiteellä on merkitystä. Tutustukaamme siis asiakkaaseen. Ihmiset ovat Dahlénin mielestä liki kokonaan eläimiä. Käyttäytymisemme on ennustettavaa eikä ihmisten välillä ole suuria eroja. Olemme aika yksinkertaisia. Käyttäydymme valtaosin samoin kuin kaikki muutkin. Automaattiohjauksemme johtaa meitä. Myyjän kannattaa samaistua asiakkaaseen niin paljon kuin pystyy. Viestinnässä ihmisiin vetoaa mainos, jossa on itsemme kaltaisia ihmisiä, koska olemme narsisteja. Joutuessaan brändin kanssa tekemisiin ihmiset liittävät itse siihen tunteita ja ominaisuuksia. Jos ostos tehdään kello 13, mainosta kello Asiakkaan ostohistoria on aivan ylivoimainen vihjelista siitä, mitä hän ostaa jatkossakin. Olemme tottumustemme orjia. Ostopäätös puolestaan tehdään tosi nopeasti, esimerkiksi ruokaostoksilla keskimäärin kahdessatoista sekunnissa, ja siihen aikaan sisältyy jo tuotteen etsiminen hyllyiltä. Siksi on erinomaisen tärkeää olla top-of-mind -asemassa. Eivät ihmiset viitsi juurikaan vertailla ja pohtia vaihtoehtoja. Ensimmäinen mieleen tuleva tai viimeksi kuultu tulee usein valituksi. Mainonta tulisi saada niin lähelle ostopäätöshetkeä kuin suinkin. Siksi lehtimainos on parempi kuin televisiomainos. Lehti luetaan aamulla, ostos tehdään päivällä, televisiota katsotaan vasta illalla. Jos ostos tehdään klo 13.00, mainosta klo Mainoksen yhteys muuhun infoon on erittäin tärkeä. Jos lehtijuttu tai televisio-ohjelma on mukava, mainoksesi myy paremmin kuin jos mainoksesi on ikävän tai pelottavan informaation lomassa. Televisiossa olisi parasta olla mainostauon viimeisenä. Ihminen palaa seuraamaan ohjelmaa ja voi nähdä viimeisen mainoksen. Ihmiset eivät mainittavassa määrin vaihda kanavaa kaukosäätimellä mainosten ajaksi. He eivät viitsi. Ihminen on varsin laiska olio, joka yleensä hakee turvallisuutta. Mieti, mitä vaikuttaa, että ihmisten ostomotivaatiot ovat enemmälti negatiivisia. Hammasta särkee, hammaslääkäriin. En mahdu vanhaan juhlapukuuni, on ostettava uusi. Ihminen ei halua tuntea itseään typeräksi mainoksen äärellä. Mutkikasta mainosta ei viitsitä ryhtyä ratkomaan. Mainoksia tulee joka puolelta koko ajan, eivät ne ole kiinnostavia ylisummaankaan. Viestin oivaltaminen ei saa edellyttää vaivannäköä. On käytettävä hyväksi ihmisen omia tapoja ja tottumuksia, milloin suinkin mahdollista. Älä yliarvioi mutta älä myöskään aliarvioi asiakasta. Kuvitelma vastuuta kantavasta, aktiivisesta kuluttajasta on vähintäänkin romantisoitu. Ihmiset myös unohtavat nopeasti. Siksi jatkuva, vaikka pienimuotoinenkin mainonta on parempi kuin yksi megakampanja. Mainosten tulee vedota tunteisiin. Kaikki ovat tunneihmisiä. Mutta viestin tulee tukea egoa. Jos viesti ja lopputulos aiheuttavat ihmisessä sisäistä ristiriitaa, on mainos epäonnistunut. Ihmiset eivät halua myöntää olevansa mainosten uhreja. Epäonnistuminen oston suhteen on karvas pala eikä sitä haluta ajatella. Ei haluta miettiä, miksi ostin euron polkupyörän mainoksen vuoksi, vaikken juurikaan pyöräile. Ehkä koin suuruuden, vahvuuden tunnetta? Emme likikään aina pysty selittämään itsellemme, miksi toimimme niin kuin toimimme. Siksi myös kaikki markkinatutkimukset ovat epäluotettavia. Tutkimustilanteessa haluamme esiintyä rationaalisina, mitä emme oikeasti ole. Matkailusilmä 15

16 > Jos ja kun brändissäsi on epäyhdenmukaisia elementtejä, se on inhimillinen ja kiehtova. Tuotekin voi olla rationaalisesti hyvä, mutta sitä ei osteta, koska sen suhteen ei tunneta mitään. yhdeksän käskyä, joista ainakin osa on ristiriidassa nykyajan markkinointiajattelun kanssa. Listauksen jälkeen selvennän joitakin niistä lyhyesti vielä. 1. Laajenna brändiä, älä asemoi. Liitä brändiisi niin monta mielikuvaa kuin voit. 2. Tee brändistäsi irrationaalinen, sellainen, jota ei voi ennustaa. Jos ja kun brändissäsi on epäyhdenmukaisia elementtejä, se on inhimillinen ja kiehtova. 3. Ajattele brändin ulkopuolella, asiakkaassa, älä pyöri omissa mehuissasi. 4. Älä tee mainoksistasi mieleenpainuvia. Unohtuva mainos on parempi mainos! 5. Käytä kivikauden kieltä. Sanat sinänsä eivät ole tärkeitä. Kosketa alkukantaisia viettejä. 6. Minimoi sanoma. 7. Anna median hoitaa puhuminen siirrä mahdollisimman suuri osa viestinnästä medialle. 8. Uudista markkinointia koko ajan. Riko edellistä kuviotasi (ja alan konventioita) jatkuvasti. Ihmiset ikävystyvät nopeasti vaikkapa mielikappale kuultuna 4 5 peräkkäin alkaa jo ärsyttää 9. Minimoi mainoksen ja ostopäätöksen välinen aika. On aina parasta olla suuri brändi. Pieneen nicheen on vaikea houkutella ketään. Jos brändi on suuri, se kattaa monia ominaisuuksia. Se on romanttinen, urheilullinen, jännittävä, rentouttava ja paljon muuta. Siihen voi samaistua sekä tunnetasolla (vaikka jännitys) että tilannetasolla (vaikka jälkiruokahetki). Suuruus kiinnostaa laajalti. Ketään ei rajata ulos, suuresta brändistä kiinnostuneita on paljon. Tunnetun brändin mainokset muistetaan, mutta toisaalta tunnetun brändin mainos kuluu paljon nopeammin kuin oudomman. Heikko brändi voi kuitenkin menestyä jopa vahvaa paremmin mainonnassa, jos mainonnan kuvaama käyttötilanne osuu nappiin (vaikkapa sipsit television vieressä eikä kaupan ostoskärryissä). Brändin tulee pyrkiä olemaan silmiinpistä- vä. Mainonta ei muuta käsitystä vakiintuneesta brändistä. Dahlén kuvaa asiakkaan ja brändin suh- detta parisuhteeksi. Brändi on suhteessa osa- puoli, joka antaa syvähenkistä tyydytystä ja ylläpitää jatkuvaa kiinnostusta. Brändin tulee ottaa vastuuta suhteesta, suh- de ei saa rutinoitua. Brändin pitää olla yhtäältä turvallinen, toisaalta yllätyksellinen. Brändiuskollisuudelle hän rakentaa etene- mistikkaat, joissa on kahdeksan askelmaa. Suhteen kehitys alkaa alimmalta askelmalta, myös tässä jutussa. Hyppää listan alimmalle portaalle ja etene sieltä ylöspäin, kahdeksikosta ykköseen. 1. lähettiläs 2. uskollinen asiakas 3. toisten negatiiviset arviot eivät vaikuta 4. valmis maksamaan enemmän 5. odottaa, jos ei heti saatavilla 6. ostaa uudestaan 7. kertoo tuotteesta positiivisia asioita 8. ei vaihda välittömästi parempaan kilpailijaan (Tämän portaikon nimi on Benefi ts of Cus- tomer Retention, BCR) Ihan niin kuin ihmisissäkin on epätäydellisyyksiä, myös brändeissä saa ja pitääkin olla. Epätäydellisyys luo kiehtovuutta. Monipuolisuus, kummallisuuskin ovat vahvuustekijöitä. Myyntitekniikan kannalta on niin, että jos potentiaalinen asiakas on kiinnostunut tuotteesta, kaikki positiiviset puoltolausumat on syytä esittää heti alkuun. Jos hän ei ole kiinnostunut, niin puoltolausumat on syytä laittaa esitykseen tai mainoksen loppuun. Dahlén puhuu ns. sleeper effectistä yhtenä hyvänä mainontatekniikkana. Sen idea on, että jokin asia esitetään liian aikaisin, siis ennen kuin tuote on saatavilla tms. Sitten pidetään reilu tauko mainonnassa ja jatketaan, kun on oikea aika. Ihmiset tunnistavat alitajuisesti ja mainonta puree paremmin. Alitajunta-efekti toimii paremmin, jos ensimmäistä mainossatsia ei muisteta aktiivisesti. Värit viestivät seuraavaan tapaan: punainen kuohuttava oranssi lämmin, ystävällinen vihreä rauhoittava vaalea sininen raikas tumma sininen luotettava ruskea, harmaa turvallinen Näitä kannattaa pitää mielessä, kun laatii mainoksia. Hauskan seuraleikin saa, kun kirjoittaa punaisella värillä sanan sininen, vihreällä sanan keltainen jne. ja pyytää ihmisiä lukemaan ääneen. Useimmilta ei onnistu lukea sininen, jos teksti on punaisella. Kuvioista ihminen hyväksyy parhaiten pyöreän, ja sitten ns. kultaisen leikkauksen, jossa jana tai vaikka nakkimakkara leikataan kahteen palaan niin, että pitemmän kappaleen suhde koko nakkiin on sama kuin lyhyemmän kappaleen suhde pitempään. 16 Matkailusilmä

17 Mainoksissa on itse asia ja reunaelementit. Kumma kyllä, usein nuo reunaelementit kiinnostavat paljon enemmän kuin ydinviesti, jota yritetään tuoda esille. Ytimenä voi olla vaikka krokanttitäytteinen suklaapatukka, reunaelementteinä nuori pari, joka syö flirttaillen patukkaa. Ihmiset katsovat pariskuntaa, eivät suklaapatukkaa. Ihmisen kasvot saavat aina suuren huomion mainoksissa. Ja kaiken kaikkiaan, mainokset eivät erityisemmin kiinnosta ihmisiä. Mainostulva alentaa jokaisen mainoksen tehoa. Vähintäänkin tulee vaihdella mainoksen paikkaa esim. lehdessä. Jos mainoksesi on aina samalla sivulla ja samassa kohtaa, ihmiset ehdollistuvat sivuuttamaan sen sujuvasti. Ei ole mitään väliä, mitä sanot, jos kukaan ei kuuntele. Onkin paljon tärkeämpää olla iso SOA-alueella (Share of Attention eli ketä kuunnellaan) kuin SOV-alueella (ilmaherruus, jonka saa rahalla). Esimerkiksi Havaijin MEK halusi hyvän kampanjan minibudjetilla USA:ssa. Toteuttava yritys (MEKin uusi edustaja USA:ssa muuten) teetti pieniä tarroja, joissa oli Havaijin www-sivujen osoite. Niitä liimattiin banaaneihin, joita myytiin USA:ssa. Miljoonia kappaleita! Nettisivukäynnit räjähtivät! Kuka odottaa saavansa markkinointiviestejä banaaninkuoresta? Mielestäni kirja arkipäiväistää mukavasti markkinointia, josta välillä tehdään gurujen kesken niin hienoa, ettei asiakasparka ollenkaan oivalla, miten kauheasti hänen hyväkseen on nähty vaivaa. Eikä liioin piittaa siitä. Kirja kuvaa meidät laiskoiksi tottumuksiemme orjiksi, jotka eivät paljoa välitä mainoksista. Valtaosa ostopäätöksistämme on impulssiostoksia, joista muutamaa kadumme mielessämme. Ostopäätöksiimme voi vaikuttaa etenkin juuri ennen ostohetkeä olevilla mainoksilla, vaikkemme halua sitä myöntääkään. Vanhempia mainoksia emme muista. Tunteet jylläävät ostokäyttäytymisessämme, vaikka mieluusti esiinnymme vastuullisina kuluttajina. Kun kaupitteleva taho tämän oivaltaa, kauppa käy paremmin. Taitava tunteisiin vetoaminen oikealla hetkellä on järkipuhetta tehokkaampaa. Havaijin MEK halusi kampanjan minibudjetilla USA:ssa. Se teetti tarroja, joissa oli Havaijin www-sivujen osoite. Niitä liimattiin banaaneihin, joita myytiin miljoonia kappaleita. Matkailusilmä 17

18 Valokuvien TOP 20 Teksti : Vappu Virkkunen Kuvat: Helmikuussa julkistetun ehdotuksen mukaan MEKin yhdeksi tulevaisuuden tehtäväksi määriteltiin entistä selkeämmin Suomi-kuvan vahvistaminen. Yhtenä mittarina voisi varmaan pitää sitä, millaisia kuvia ulkomaalaiset sanoma- ja aikauslehdet ovat viime vuoden aikana ottaneet MEKin kuvapankista. Ehdoton suosikki näyttää olevan revontulet, jota ilmiötä harva suomalainenkaan on päässyt ihailemaan. Revontulia, talvisia maisemia ja poroja ladataan paljon. Muutama järvikuva mahtuu sentään joukkoon. Ihan näin talvinen ei ulkomaisen lehdistön luoma Suomi-kuva kuitenkaan ole, sillä merkittävä osa lehdistä kuvaa itse juttunsa ja käy Suomessa kesäaikaan. 18 Matkailusilmä 1

19 REVONTULTEN, TALVEN JA POROJEN MAA > Matkailusilmä 19

20 Tässä MEKin kuva-arkistosta lainattujen kuvien top 20 vuonna Vertailuksi top 10 lista Matkailusilmä

21 Teksti Kaisa Riikilä Kuvat Mikael Soininen, Sony BMG, MEK kuvapankki Euroviisuilla tehdään Suomi-kuvaa Euroviisujen järjestelyorganisaatio elää parhaillaan hektisiä aikoja. Lordin viimekeväinen yllätysvoitto aloitti hurjan rumban, joka huipentuu toukokuun alussa kisatunnelmiin. Televisiointien ja kisavieraiden kautta leviää maailmalle huikea määrä Suomi-tietoa. Euroviisujen aikaan Suomeen saapuu huomattava joukko ulkomaisia vieraita. Neljänkymmenenkahden maan virallisissa kilpailudelegaatioissa on mukana noin 25 henkeä kussakin. Jokaisesta osallistujamaasta sekä muutamista muista maista tulee paikan päälle toimittajia yhteensä arviolta noin Kisaturisteja odotellaan Suomeen muutamaa tuhatta, muun muassa sitä lähes vakiojoukkoa, joka kiertää euroviisuja maasta toiseen vuosi toisensa perään. Kun tuotantopuolellakin tarvitaan noin 150 ulkomaalaista ammattilaista, kaiken kaikkiaan maahamme on Matkailusilmä 21

22 Euroviisuissa kerrotaan suomalaisia tarinoita suomalaisissa maisemissa. Suomen Euroviisujen teema True Fantasy sisältää hauskan kontrastin. Myös Suomi-kuvassa korostetaan vastakohtia: selkeitä vuodenaikoja sekä villin luonnon ja toisaalta high techin asemaa maamme imagossa. 22 Matkailusilmä

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

MEK Vuosikertomus 2006

MEK Vuosikertomus 2006 Vuosikertomus 2006 MEK Vuosikertomus 2006 Johdon katsaus 3 Suomella huippukasvu matkailussa 4 Toiminta 4 Organisaatio 4 Markkinointi 5 Johtokunta 5 Tutkimus ja tiedotus 5 Kansainvälinen yhteistyö 5 Tulokset

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016 Matkailutilasto Huhtikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa n seudulla Joulukuussa 2016 n seudulla yövyttiin 6 600 yötä, joista suomalaiset 5 000 ja ulkomaalaiset 1 600 yötä (venäläiset 749 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Markkinaraportti / lokakuu 2015 Markkinaraportti / lokakuu 2015 Yöpymiset 7 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 7 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2011

Markkinaraportti / joulukuu 2011 Markkinaraportti / joulukuu 211 Yöpymiset 4 % plussalla joulukuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui joulukuussa ja kasvua kirjattiin 4,1 %. Lisäys painottui vientimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 16.1.2013 Marraskuu Yöpymiset 3 % miinuksella Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (163.000) vähenivät tammi-marraskuussa 3,1 % edellisvuodesta.

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2015

Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Yöpymiset voimakkaassa kasvussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä heinäkuussa selvästi eli 18 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 437.800, oli kaikkien aikojen heinäkuun

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS REILUA alusta loppuun Palautustarkastuksemme suorittaa riippumaton ulkopuolinen yritys. Kaikkien palautuvien leasingautojen palautustarkastukset suoritetaan saman prosessin

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS Hyötyajoneuvoille

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS Hyötyajoneuvoille ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS Hyötyajoneuvoille REILUA alusta loppuun Palautustarkastuksemme suorittaa riippumaton ulkopuolinen yritys. Kaikkien palautuvien leasingautojen palautustarkastukset suoritetaan

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2014

Markkinaraportti / syyskuu 2014 Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot