Matkailusilmä. Euroviisuilla vahvistetaan Suomen imagoa SUOMI- KUVISSA MEK. uusiutuu. Markkinointiajattelu heittää volttia. revontulia ja poroja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailusilmä. Euroviisuilla vahvistetaan Suomen imagoa SUOMI- KUVISSA MEK. uusiutuu. Markkinointiajattelu heittää volttia. revontulia ja poroja"

Transkriptio

1 MEKin asiakaslehti Matkailusilmä SUOMI- KUVISSA revontulia ja poroja MEK uusiutuu Euroviisuilla vahvistetaan Suomen imagoa Markkinointiajattelu heittää volttia Matkailusilmä 1

2 MEKin rooli muokkautuu MEKin keskeisiä tehtäviä ovat tulevaisuudessa Suomi-kuvan kehittäminen, tutkimus ja tuotekehitys. 3 Pääkirjoitus, Homma paketissa 4 MEKlle uusi suunta 6 Ennätyksellinen matkailuvuosi 9 Matkailutoimistoille uudet kriteerit 10 Marskin jäljillä 15 Käännä markkinointiaivosi 18 Valokuvien top Euroviisuilla tehdään Suomi-kuvaa 24 Silmäiltyä 28 Ristikko Ruotsalaisprofessori tuulettaa brändioppeja Micael Dahlén patistaa tutustumaan asiakkaaseen. Revontulet räiskyvät matkailukuvissa Mannerheim on myös matkailuvaltti Mannerheimin elämästä kertovia museoita ja matkakohteita löytyy Suomesta yllättävänkin paljon. Ja niihin riittää myös kävijöitä. Lehdet ottivat viime vuonna käyttöönsä MEKin kuvapankista kuvia, joissa selvästi painottuvat porot, revontulet ja talvi. Päätoimittaja Vappu Virkkunen Toimituksen osoite Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu Pramedia Oy, Pekka Eskelinen p. (02) , f. (02) Kansikuva Sony BMG Kirjapaino Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset 2 Matkailusilmä

3 Homma paketissa Reumaliitto on käynnistänyt kampanjan, jonka tarkoitus on saada pakkauksista nykyistä helpommin avattavia. Ajatus on erinomainen! Vaikka hankkeen painopiste ilmeisesti on ikäihmisissä ja reumaa sairastavissa, niin varmasti jokainen meistä on riskeerannut aika ajoin aivoverisuonen katkeamisen yrittäessään lasisen suolakurkkutölkin metallikantta auki. Tai laastaroinut viiltohaavaa peukalossa, kun sardiinipurkki voitti avauserän. Pakkauksilla voi olla statusarvoa. Näin hiljakkoin yhden ranskalaisen viiniasiantuntijan haastattelun, jossa hän kertoi, että metallinen kierrekorkki on ylivoimaisesti parempi kuin korkkipuusta tehty korkki. Näin siksi, että puukorkki päästää aina hiukan ilmaa viinipulloon ja aiheuttaa makuvaihteluita. Mutta metallikorkin status on huono: kierrekorkkijuomaa pidetään tusinatavarana. Varsinainen pakkausten statussektori on kosmetiikka. Siellä pakkaus on aivan ratkaiseva myyntivaltti. Kuin myös korkea hinta. Kukaan ei ostaisi litran ruskeata lasipullollista Pirkka-hajuvettä halvalla, vaikka se tuoksuisi kuinka hyvältä. Pakkausten tekstit ovat usein luokattoman huonoja. BRANDI lukee isolla. Samoin UUTUUS. Ja EI TAHRAA. Mutta mitä kummaa se tökötti on? Sampoota? Kenkälankkia? Paistorasvaa? Pikaliimaa? Pakkaukset ovat Suomessa kuitenkin joidenkin mielestä kauniita. Firmojen designosastoilla on ilmeisesti oikea ideoiden taatelitarha. Japanilaisille järjestetäänkin Helsingissä kiertoajeluita, joiden kohokohta on käynti suuressa ruokakaupassa. Salamavalot räpsyvät, kun maitopurkit ikuistetaan Osakassa ihailtaviksi. Pakkausten pastellivärit hankaloittavat tekstien lukemista. Kirkastuspakko hohtaa taivaanrannassa. Minäkin huomasin kymmenkunta vuotta sitten, että tarvitsen lukulasit, kun en saanut kynttiläpäivällisillä kirjavapohjaisen ruokalistan teksteistä mitään selvää. Mutta nuorekkuusimagoni olisi kärsinyt pahasti ääneenlukuavun anelemisesta. Ei muuta kuin etusormi miehekkäästi sivun keskivaiheille ja römäkästi: Tätä. Oli siinä munuaispadassa nieleskelemistä, kun vielä piti hilpeästi hymyillä. On minulla lukulasit nykyään, joo, on ollut jo kauan. Matkailussakin on yhä enemmän huomioitava ikäihmisten erikoistarpeita. Liikkumisen helppous, itsestään avautuvat ovet, matalat kynnykset, monenlaista. Hienovaraista sivustatukea. Lähivuosina kun ikäihmiset kuitenkin valloittavat maailmaa. Myös ohjelmapalveluihin on hyvä pakata varttuneidenkin toiveita. Norjassa ollaan tällä saralla jo edetty reippaasti, toki paikoin Suomessakin. Wellness on matkailussa seuraavien vuoden aikana vahva kasvaja. Panostetaan sinne! Sauna on hyvä ja aito kulmakivi tällä polulla. Ja hyväksi lopuksi: ollaan ihmisinäkin loistopakkauksia, niin matkailumme aina vaan kasvaa ja kehittyy. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 MEKILLE UUSI SUU Työryhmä ehdottaa: Teksti: Jaakko Lehtonen Yhteistyötä tiivistetään muiden suomalaistahojen kanssa niin ulkomailla kuin kotimaassakin Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu on Suomen tuoreen matkailustrategian mukaan keskeisempi kasvupotentiaali kuin kotimaanmatkailu. Ulkomaiden osalta kasvutavoite rekisteröidyissä yöpymisissä on keskimäärin viisi prosenttia vuosittain. Se on varsin haasteellinen. Vuosi 2006 kuitenkin löi pöytään liki 12 prosentin kasvun, millä Suomi otti Euroopassa aivan kärkisijoituksen, mitalisijan. Viiden miljoonan yöpymisen raja räsähti rikki ja ulkomaiset yöpymiset kasvoivat absoluuttisestikin yli sata tuhatta enemmän kuin kotimaiset. Hyvä lähtökohta! Ulkomaanpuolen selkeästi tärkein valtakunnallinen toimija on strategian mukaan jatkossakin MEK. Monilla muillakin toimijoilla on tärkeä merkityksensä, kun väkeä houkutellaan ulkomailta Suomeen, mutta MEK säilyttää keskeisen roolinsa koko maan tasolla. Matkailustrategia poiki useita merkittäviä projekteja jo ennen kuin se ehti tulla voimaan. On käynnistetty valtakunnallisen varausportaalin valmistelu, Suomi-kuvan kehittämiseksi on virallistettu työryhmä ulkoministeriön puheenjohdolla (ns UTKT) ja MEKin kannalta strategisesti olennaisena asiana nimettiin viime kesäkuussa työryhmä, joka ennen muuta linjasi tulevaisuuden MEKiä, sen tehtäviä, organisaatiota, muuta resurssointia ynnä verkottumistarpeita. Työryhmän raportti on ollut julkinen jo kotvan. Sitä on käsitelty mediassa jonkin verran, ja tietysti sitä on makusteltu toimialan piirissä. Sitä on ymmärretty oikein ja osin väärinkin. Sen ajatuksia on kannatettu ja vastustettu. Siitä on paikoin tehty yliyksinkertaistuksia, mutkia oikoen. Pyrin tässä artikkelissa tiivistämään raportista ydinasiat ja kuvaamaan, mitä ne toteutuessaan voisivat merkitä tulevaisuudessa MEKille ja matkailualalle. Pitää selkeästi oivaltaa, että kyseessä on työryhmäraportti, siis ehdotus, ei minkäänlainen sitova päätös. Ne taas tekee kuluvan kevään aikana KTM:n hallinnonalan poliittinen johto ja ylin virkamiesjohto, jatkotoimien lähtöruuduksi. Tulevaisuuden MEKin ydintehtäviä olisi kolme, nimittäin Matkailullisen Suomi-kuvan kehittäminen ja vahvistaminen sekä tätä tukeva tuotemarkkinointi; MEK siis hoitaa Matkailu-Suomi -palikkaa laajemmassa Suomi-kuvan edistämisessä Matkailututkimus ja siihen liittyen sähköisen tietopankin kehittäminen ynnä tutkimustiedon tehokas jakelu toimijoille Laadukas tuotekehitystuki ja teemojen kehittäminen Lisäksi MEK virittää valtakunnallisen varausportaalin, joka kuitenkin käynnistyttyään siirtyy osaksi edellä mainittuja ydintehtäviä eikä sen operatiivinen pyörittäminen jääne MEKille vaan se osoitetaan ulkopuoliselle taholle muun muassa siksi, että siihen liittyy myyntiä ja siten myös matkanjärjestäjävastuita, jotka eivät sovi valtion virastolle. Imagopanostuksen nostaminen ei siis merkitse, että MEK luopuu kokonaan tuotemarkkinoinnista, kuten olen saanut ällistyksekseni kuulla tulkitun. Painopistettä vain siirretään hiljaksiin nykyistä enemmän imagon puolelle. Näin siksi, että yritykset ja muut toimijat eivät ole valmiita panostamaan maaimagoon. Siksi on järkevää, että yhteiskunnan varoja käytetään tähän enemmän kuin nykyään. Rajanveto imagonmarkkinoinnin ja tuotemarkkinoinnin välillä voi myös olla häilyvä: on- 4 Matkailusilmä

5 NTA N han vaikka upea mökki rannalla tuote ja osa imagoa yhtä aikaa. Yritysten ja muiden toimijoiden toivotaan kuitenkin ajan oloon lisäävän omaa suhteellista panostaan tuotemarkkinoinnissa. Ei muillakaan toimialoilla yhteiskunta maksa hövelisti tuotemarkkinoinnista mehevää tai ylipäätään minkäänlaista siivua vuosikymmenestä toiseen. Yritykset ja alueelliset toimijat tekevät jonkin verran asiakastyytyväisyys- ynnä muita tutkimuksia, mutta vain omasta toiminnastaan taikka oman W alueensa asioista. Siksi on järkevää, että valtion rahaa käytetään sellaiseen tutkimustoimintaan, jossa selvitetään eri ulkomaan markkinoiden potentiaaleja tai vastaavia koko Suomen kannalta. Myös laajojen tuotekehityskokonaisuuksien ja valtakunnallistenkin teemojen kehittämistuki ja koordinointi on järkevää valtion resurssien käyttämistä. Yritysten asiana tietysti on varsinainen tuotekehitys, MEK on taustatuki. Kiinnittäisin huomiota sanaan ydintehtävät. Se on eri asia kuin että kaikki muu lopetetaan. Mutta fokusta tarkennetaan ja painopistettä pidetään asioissa, jotka parhaiten soveltuvat yhteiskunnan toiminnan ja rahoituksen piiriin. Organisaatiota koskien raportti päätyy arvioimaan, että tulevaisuuden MEKissä olisi henkilötyövuotta, kun tämän vuoden alussa oli reilut 98. Henkilötyövuosi on hiukan eri asia kuin henkilöstön määrä, mutta noin keskustelutasolla niitä voi käyttää synonyymeinä. Tulossa siis olisi aikamoisia henkilöstövähennyksiä, joita eläköityminen ja muu luonnollinen poistuma ei riitä hoitamaan. Raportti toteaa lisäksi, että MEK pääsääntöisesti luopuu ulkomaantoimistoistaan. Tässä on tausta-ajatuksena, että kun valtio rahoittaa kokonaan tai osittain yli 90 edustustoa (lähetystöä) maailmalla, noin 50 Finpron toimistoa, 16 tiedeja kulttuuri-instituuttia ja myös neljä TEKESin konttoria, niin näitä pitää jotenkin saada saman katon alle. Kiinnitän jälleen huomiota sanaan pääsääntöisesti. Se ei ole sama asia kuin että kaikki toimistot ilman muuta lopetetaan. Vaihtoehtoisia malleja ovat: Toimisto jää nykyiselleen tai jatkaa pienempänä Usean toimiston maissa toimistojen määrää voidaan alentaa Toimisto suljetaan; ja Tilalle tulee ulkopuolinen markkinointiedustaja; tai Joku mekkiläinen siirtyy toimistosta edustustoon tai Finprohon ja saa infratuen sieltä; tai Markkina hoidetaan muusta maasta eikä suljetun toimiston tilalle tule mitään; tai Koko markkinasta luovutaan Useimpia näistä malleista on ollut ja on jo nykyään käytössä. Ratkaisut tehdään markkinakohtaisesti. Tarkastelu ei tietenkään rajoitu ulkomaihin. Suomessa tutkitaan mahdollisuudet ulkoistamisiin, toimenpiteistä luopumisiin, turvautumiseen ostopalveluihin nykyistä laajemmin ja muihin toimenpiteisiin, joilla suoriudutaan nykyistä pienemmillä henkilöstöresursseilla. Valtionhallinnossa kehitteillä olevat niin sanotut palvelukeskukset lähinnä hallinto- ja tukipalveluiden keskitetyksi hoitamiseksi ovat myös yksi polku. S Yhteistyötä tiivistetään muiden suomalaistahojen kanssa niin ulkomailla kuin kotimaassakin aluetoimijoiden, rahoittajien ja mahdollisuuksi- en mukaan myös muun hallinnon ja vientiyritysten kanssa. Tällä hetkellä MEKille ei ole valtiolta rahoitusta vuodelle 2010 eikä sen jälkeen lainkaan. Raportissa esitetään, että sen jälkeen kun Finland Convention Bureaun KTM:ltä saama avustus euroa on siirretty osaksi MEKin budjettia, MEKin budjetti olisi 15,9 miljoonaa euroa vuodessa (nyt vähän yli 16 miljoonaa). Muutos ei siis olisi suuri, ja kiinteiden kulujen suunnilleen puolittuessa muutamassa vuodessa faktinen toimintaraha kasvaisi noin kolmella miljoonalla eurolla vuodessa. Budjetista tulisi pitkällä aikavälillä käyttää ainakin puolet Suomen imagon edistämiseen. Tällä hetkellä imagon osuus on hiukan alle kymmenen prosenttia MEKin panostuksesta. Tuotemarkkinointipuolella MEKin rahoitusosuuden ei tulisi ylittää 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Raportti antaa aikatauluksi, että toteutus alkaa 2008 ja viedään läpi 2011 mennessä. Tämän mukaisesti sisäinen tavoite on tehdä suunnitelmat, käydä lakisääteiset neuvottelut ja tehdä päätökset ynnä tiedottaa kuviot jo vuoden 2007 aikana, jotta epävarmuus, turhat huhut ja spekulaatiot eivät pyöri vuosikausia MEKin sisällä ja ympärillä. Toteutusaikataulua paalutetaan tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta ja toimintaympäristötekijät huomioiden. Portaalin arvioidaan olevan toiminnassa 2008 loppupuolella. E Matkailusilmä 5

6 Rekisteröidyt yöpymiset tammi-joulukuussa 2005 ja 2006 Tammi-joulukuu Tammi-joulukuu Muutos Muutos, % Asuinmaa Suomi ,4 % Venäjä ,8 % Ruotsi ,5 % Saksa ,2 % Iso-Britannia ,3 % Ranska ,6 % Yhdysvallat ,5 % Norja ,7 % Alankomaat ,8 % Viro Estonia ,1 % Italia ,8 % Japani ,5 % Espanja ,6 % Sveitsi ,9 % Tanska ,9 % Kiina ,8 % Puola ,7 % Belgia ,6 % Itävalta ,4 % Australia ,6 % Intia ,0 % Latvia ,3 % Unkari ,1 % Kanada ,7 % Kreikka ,9 % Irlanti ,7 % Tsekki ,8 % Etelä-Korea ,3 % Liettua ,2 % Portugali ,6 % Israel ,5 % Taiwan ,5 % Brasilia ,9 % Ukraina ,7 % Kiina+Hongkong ,1 % Ulkomaat yhteensä ,9 % Kaikki yhteensä ,7 % *Tilastossa verrataan vuoden 2006 alustavia lukuja vuoden 2005 alustaviin lukuihin Lähde: Tilastokeskus Rekisteröidyt yöpymiset majoitusliikkeissä joulukuussa 2005 ja TOP 10 maata Alankomaat Espanja Japani Italia Viro Ruotsi Ranska Saksa Venäjä Uunituoreen ennakkotiedon mukaan rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset kasvoivat viime vuonna 8,4 prosenttia ja ulkomaiset yöpymiset yhteensä ylittivät 23 miljoonan rajan. Iso-Britannia Matkailusilmä

7 Teksti: Jani Mäkinen ja Tom Ylkänen Kuva:MEK kuvapankki Ennätyksellinen matkailuvuosi 2006 Majoitusliikkeiden yöpymisissä saavutettiin viime vuonna kaikkien aikojen paras tulos. Lisäyöpymisiä kertyi liki miljoona, joista yli puoli miljoonaa tuli ulkomailta. Ulkomaalaisten osalta kasvu oli 12 prosenttia. Luku oli Euroopan kolmanneksi paras, ainoastaan Hollanti ja Irlanti menestyivät paremmin. Yhteensä majoitusliikkeiden yöpymiset kasvoivat 5,7 prosenttia ja niitä kirjattiin yli 18,2 miljoonaa. Rekisteröityjen yöpymisten perusteella vuosi 2006 oli ennätyksellinen varsinkin ulkomaisten matkailijoiden osalta. Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät lähes 12 prosenttia ja ensimmäisten arvioiden mukaan matkailutulokin 6-7 prosenttia. Vastaavanlaista absoluuttista kasvua ei yöpymisrekisteröinnin aikana ole koskaan ollut ja pitää mennä aina takaisin vuoteen 1994, että löytäisi suuremman prosentuaalisen kasvuluvun. Merkittävin kasvaja oli Venäjä, 35 prosenttia, joka nousi suurimmaksi maaksi Saksan ja Ruotsin ohi. Taustalla on muun muassa Suomen hyvä saavutettavuus rajanaapurina, Suomen muodostuminen eräänlaiseksi muotikohteeksi, jonka tarjonta vastaa tämän hetken trendiä, erinomaiset tuotteet sopivaan hintaan, vastakohdat rantalomille, vaivaton viisumikäytäntö sekä tietenkin elinkeinon ja ME- Kin aktiivinen markkinointi. Toinen suuri kasvaja oli Iso-Britannia, josta saatiin lähes eli yli 13 prosenttia enemmän yöpymisiä. Tästä kasvusta neljä viidesosaa muodostui Lapin ja Kuusamon yöpymisten kasvusta. Lisäksi joulukuussa 2006 saapui Lapin ja Kuusamon kentille charter-lennoilla Finavian tietojen mukaan noin matkustajaa eli noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muita merkittäviä kasvajia olivat muun muassa Viro hyvien yhteyksiensä ja taloudellisen tilanteensa ansiosta, Italia joka on elpynyt hieman vuoden 2005 taloudellisesta tilanteesta sekä Espanja. Myös kaukomarkkinoilta - Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta - sekä monilta muilta markkinoilta, kuten esimerkiksi Puolasta, nähtiin merkittävää kasvua muun muassa parempien lentoyhteyksien ja markkinoinnin aktivoitumisen ansiosta. Oman osuutensa monien maiden yöpymisiin ja yöpymisten kasvuun toi Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ja sen mukanaan tuomat useat kokoukset. Suurimmista lähtömaista, Alankomaista, Saksasta ja Yhdysvalloista ei päästy kasvuun. Erityisesti Saksan ja Alankomaiden lukuihin vaikuttivat Suomen kilpailijamaita heikompi saavutettavuus varsinkin omalla autolla liikkuville. Ongelmat saavutettavuudessa näkyivät jopa Lapin yöpymisluvuissa; saksalaisten yöpymiset Lapin läänissä vähenivät kesäkaudella touko lokakuussa lähes yötä. Vuodelle 2007 on vaikea ennustaa mitään tarkkaa markkinoilla tapahtuvien monien muutosten vuoksi. Viime vuoden kaltaiseen kasvuun on kuitenkin koko maan tasolla vaikea yltää. Pohjoismaihin suuntautuva matkailu kasvoi majoitusliikkeiden ulkomaisilla yöpymisillä mitattuna 5,7 prosenttia, joka on eurooppalaisittain suhteellisen hyvä kasvuluku. Hyvään tulokseen vaikutti ennen kaikkea yöpymisten hyvä kehitys Suomessa ja Ruotsissa. Pidemmällä aikavälillä Suomella on Pohjoismaiden paras kasvu. Ulkomaalaisten yöpymiset majoitusliikkeissä ovat kasvaneet Matkailusilmä 7 >

8 > tänä aikana lähes 50 prosenttia. Ruotsissa kasvua on ollut 40 prosenttia. Saksa on edelleen ongelmallinen kohde Pohjoismaille. Ainoastaan Ruotsissa saksalaisten yöpymiset ovat kasvaneet. Sen sijaan Iso-Britannia on muodostumassa yhä merkittävämmäksi markkina-alueeksi, missä Suomi on menestynyt parhaiten. Venäjän osalta Suomi painii ihan omassa sarjassaan. Kaukomaiden kohdalla Suomi on japanilaisten osalta selvä markkinajohtaja. Viime vuonna Suomen osuus oli 31 prosenttia. Vuonna 2006 tehtiin alustavien arvioiden mukaan 842 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Tämä on noin 36 miljoonaa matkaa eli 4,5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja vain 0,1% UNWTO:n alkuvuonna esittämää arviota vähemmän. Vuonna 2007 matkailun odotetaan kasvavan, joskin selkeästi hitaammin kuin viime vuosina. Viime vuoden kasvuun vaikuttivat muun muassa Saksassa pidetyt FIFA World Cup -jalkapallokisat ja muut merkittävät tapahtumat, taloudellinen ja poliittinen vakaus, lentoyhtiöiden kilpailu sekä liikematkustuksen elpyminen Eri alueiden kasvuluvut vaihtelevat merkittävästi. Esimerkiksi Lähi-idän kasvua hillitsi Israelin ja Libanonin kriisi. Aasian ja Tyynen valtameren alueella kasvua taas vauhditti Thaimaan ja Malediivien elpyminen tsunamin vahingoista. Eurooppa saavutti alustavien tietojen mukaan 3,9 % kasvun vuonna Merkittävin kasvualue Euroopassa oli Pohjois-Eurooppa 6,6 % kasvulla. Kasvuun vaikuttivat muun muassa Torinon talviolympialaiset, jalkapallon MM-kisat Saksassa sekä monet kulttuuritapahtumat. Matkailun kasvua ovat puolestaan hidastaneet toteutuneet ja suunnitellut terrori-iskut Turkissa ja Isossa-Britanniassa. Vuonna 2007 UNWTO ennustaa kasvun laskevan noin neljään prosenttiin. Tulevaisuuden epävarmuustekijöinä ovat muun muassa ilmastomuutokset, öljyn hinta, lintuinfl uenssa, tiukennukset matkustusasiakirjoissa, taloudellisen tilanteen epävarmuus, valuuttakurssimuutokset ja uuden teknologian tuomat muutokset sekä matkailuteollisuuden kyky sopeutua niihin. Lentomatkustus lisääntyi IATAn mukaan maailmanlaajuisesti vuoden 2006 tammi marraskuussa 5,8 %. Alueellisesti kasvu oli suurinta Lähi-idässä (+15,7 %) ja pienintä Latinalaisessa Amerikassa (-0,6 %). Keskimääräinen matkustajakäyttöaste pysyi korkealla tasolla ja oli 76,1 prosenttia, vuotta aikaisemmin se oli 75,1 %. Lentoliikenneteollisuuden tappiot ovat laskeneet vuonna 2006 arviolta USD 500 miljoonaan. Vuodelle 2007 tavoitteena on USD 2,5 miljardin voitot. Majoitusliikkeiden* yöpymiset Pohjoismaissa (pl. Islanti) Vuosi Norja Ruotsi Suomi Tanska Yhteensä 1995 Yöpymiset Osuus, % 24,3 % 27,0 % 11,6 % 37,1 % 100,0 % 1996 Yöpymiset Osuus, % 24,2 % 26,7 % 11,7 % 37,5 % 100,0 % 1997 Yöpymiset Osuus, % 23,9 % 26,1 % 12,7 % 37,3 % 100,0 % 1998 Yöpymiset Osuus, % 25,2 % 27,2 % 12,8 % 34,8 % 100,0 % 1999 Yöpymiset Osuus, % 24,8 % 28,9 % 12,9 % 33,5 % 100,0 % 2000 Yöpymiset Osuus, % 23,7 % 29,0 % 13,8 % 33,5 % 100,0 % 2001 Yöpymiset Osuus, % 22,9 % 30,4 % 14,2 % 32,5 % 100,0 % 2002 Yöpymiset Osuus, % 22,3 % 32,0 % 14,3 % 31,4 % 100,0 % 2003 Yöpymiset Osuus, % 21,3 % 31,9 % 14,5 % 32,4 % 100,0 % 2004 Yöpymiset Osuus, % 22,2 % 32,0 % 14,4 % 31,5 % 100,0 % 2005 Yöpymiset Osuus, % 22,3 % 32,7 % 14,6 % 30,5 % 100,0 % 2006 Yöpymiset Osuus, % 21,8 % 33,6 % 15,4 % 29,1 % 100,0 % Yöpymisten muutos , % 0,8 % 39,4 % 48,8 % -11,9 % 12,1 % Yöpymisten muutos ; % 3,5 % 8,7 % 11,9 % 1,0 % 5,7 % 8 Matkailusilmä

9 Teksti: Hannu Komu Matkailutoimistoille uudet kriteerit Uusista kilvistä näkyy kunkin matkailutoimiston tähtiluokitus. Matkailutoimistojen vihreän i-kilven tavaramerkkioikeus ja hallinnointi siirtyi 2006 alkupuolella Matkailuasiamiehet ry:ltä Suoma ry:lle. Oikeuksien siirron jälkeen käynnistettiin laaja uudistusprosessi ja suunnitelma kirjattiin myös viime kesänä julkistettuun Suomen matkailustrategiaan. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vihreää i-kilpeä käyttäville matkailutoimistoille on vahvistettu uusi 5-portaiseen tähtiluokitukseen pohjautuva kriteeristö. Kriteeristö määrittelee kussakin tähtiluokassa minimivaatimukset muun muassa toimistojen palveluhenkilökunnan määrälle, kielitaidolle, aukioloajoille ja toimistojen muille palveluominaisuuksille. Tämän lisäksi kaikille tähtiluokille on määritelty yhteiset peruskriteerit, jotka ammattitaitoisesti toimivan matkailutoimiston on osana matkailijoiden palveluketjua täytettävä. Kriteeristön varsin tiukat kielitaitovaatimukset korostavat erityisesti kasvavaa kansainvälisen matkailun roolia. Kriteeristön tehtävänä on myös kannustaa palveluiden suunnitelmalliseen kehittämiseen. Jokainen toimisto tietää tarkasti, mitkä kehitysaskeleet on otettava, jos halutaan siirtyä seuraavalle tähtiluokitustasolle. Kriteeristön noudattaminen perustuu tavaramerkin käyttöoikeussopimukseen ja vuosittaiseen omavalvontailmoitukseen. Tähtiluokitusta voidaan myös alentaa, mikäli toiminta ei jatkossa täytä alkuperäisen luokituksensa kriteereitä. Uudet kriteerit täyttävät matkailutoimistot ryhmittyvät Palvelevat matkailutoimistot -tuotemerkin alle. Jo verkoston nimessä halutaan korostaa, että kyseessä ovat henkilökohtaista palvelua antavat toimistot erotukseksi niin sanotuista kylmäasemista. Jatkossa matkailutoimistot listataan uuden tuotemerkin alle erilaisissa julkaisuissa kuten LomaSuomi-lehdessä, valtakunnallisissa internet-portaaleissa ja muissa alan julkaisuissa. Tähtiluokituksen kriteerit avataan myös kuluttajille ja tämä vaatii kaikkia verkostossa mukanaolevia huolehtimaan, että toiminta on kriteerien mukaista. Seuraavina askelina on panostaa yhteiseen, ammattitaitoa kehittävään koulutukseen ja laatujärjestelmään. Yhteisestä laatujärjestelmästä on jo laadittu alustavat suunnitelmat ja käyty neuvottelut muun muassa Laatutonnin kanssa. Sopimus laatujärjestelmästä ja siihen liittyvästä koulutuksesta tehdään kevään aikana. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni Suoman alueorganisaatiojäsenestä ja lähes 300 matkailutoimistosta olisi yhteisen laatujärjestelmän piirissä 2008 loppuun mennessä. Käyttöoikeusluvan saaneet matkailutoimistot voivat liittyä myös Suoma ry:n jäseniksi, mikä laajalti toteutuessaan merkitsisi Suoman jäsenmäärän kymmenkertaistumista. Kaikkien nykyisten i-kilpeä käyttävien matkailutoimistojen on haettava uuden kriteeristön mukainen käyttöoikeuslupa mennessä, mikäli toimintaa aiotaan virallisen i-merkin alla jatkossa hoitaa. Käyttöoikeuden lupakustannus vuodessa on euroa riippuen siitä, onko toimisto jonkin Suoman alueorganisaation jäsen. Mikäli toimisto liittyy Suoman jäseneksi, niin vastaavan suuruinen jäsenmaksu kattaa myös käyttöoikeusluvan. Matkailusilmä 9

10 M ar s k i n jälj MUSEOITA, 10 Matkailusilmä

11 > illä Teksti: Markku Marttinen Kuvat: Museovirasto, Mannerheim-museo, Päämajamuseo, Mikkelin Klubi VORSCHMACKIA JA MARSKIN RYYPPY Matkailusilmä 11

12 Mannerheim-museo Parhaan kuvan Mannerheimin elämästä saa tänä päivänä Mannerheim-museossa. Suomen Marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimiin tai paremminkin hänen nimeensä ja perintöönsä törmää useammin kuin tulee ajatelleeksikaan. Mannerheiminteitä ja -katuja on ainakin kuudessatoista Suomen kaupungissa tai maalaiskunnassa. Patsaitakin hänelle on pystytetty kuusi tai oikeastaan seitsemän: Helsinkiin, Lahteen, Mikkeliin, Seinäjoelle ja Turkuun. Tampereen patsas on Vehmaisissa kaupungin ulkopuolella. Sen siirtämisestä kaupungin keskustaan on tosin keskusteltu aika ajoin. Seitsemäs patsas on Sveitsissä. Kuuluisin patsaista on varmasti kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä Kiasman edessä. Lisäksi Helsingin Hietaniemen hautausmaalla on komea hautamuistomerkki. Louhisaaren kartano Askaisissa, Mannerheimmuseo Helsingissä ja Päämajamuseo Mikkelissä kaikki ne kertovat sekä Mannerheimin että Suomen historiasta. Mikkelin Päämajamuseo on vielä kaiken lisäksi maailmanluokan harvinaisuus. Mikkelissä oli talvi- ja jatkosotien johtokeskus eli armeijan päämaja. Maailmassa on vain kaksi autenttista toisen maailmansodan päämajamuseota eli sotien johtokeskusta. Toinen on Ison-Britannian Winston Churchillin päämaja ja toinen Mannerheimin ja Suomen puolustusvoimien päämaja. Mikkelin Päämajamuseo kiinnostaa juuri erikoisuutensa ja harvinaisuutensa takia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Museossa käy suomalaisten lisäksi vieraita aina Japania ja Kiinaa myöten. Vuosittain Mikkelin keskustassa sijaitsevaan museoon tutustuu noin ihmistä. Mikkelin entisen keskuskansakoulurakennuksen toinen pää on nykyisin kokonaan museona, toisessa päässä toimii tavallinen peruskoulu, jolla on komealta kalskahtava nimi, Päämajakoulu. Päämaja tarvitsi sotien aikana kaikki koulun tilat ja tiloja vielä muualtakin Mikkelistä. Mikkelissä on paljon muutakin Suomen sotiin ja marsalkka Mannerheimiin liittyvää. Viestimuseo Lokki Naisvuoren luolastossa ja marskin salonkivaunu rautatieasemalla. Vaunuun pääsee tutustumaan yhtenä päivänä vuodessa, kesäkuun neljäntenä eli marsalkan syntymäpäivänä. Muulloin vaunuun voi kurkistella ikkunoista. Tällä hetkellä vaunu on paketissa asemanseudun rakennustöiden takia. Mannerheimiä sivuaa myös Mikkelin Jalkaväkimuseo. Mikkelin klubi on historiallisesti tärkeä kohde. Se on melkein torin nurkalla ja oli marskin ja hänen lähimpien upseereittensa ruokailupaikka. Lounas ja päivällinen nautittiin siellä. Jatkosodan aikana klubi sai väliaikaisesti nimekseen Marskin klubi. Sen tunnuksessa ovat vieläkin marsalkan sauvat. Mikkelin klubi on edelleenkin aktiivisesti toimiva herraklubi. Jäseniä klubissamme on noin 650, pääosa heistä on mikkeliläisiä, mutta jäseniä on aina Helsinkiä myöten. Naiset pääsevät miestensä ohella kahdesti vuodessa klubin tilaisuuksiin. Marskin illalliset joulun alla on toinen avec-tilaisuuksista, jolloin daamit pääsevät klubille, kertoo Mikkelin klubin puheenjohtaja Teemu Torvelainen. Klubi pitää yllä vahvasti Mannerheim-perinnettä. Perinnesaliamme voivat ulkopuoliset vuokrata omiin tilaisuuksiinsa. Ravintola Kaleva hoitaa tarvittavat tarjoilut vaikkapa Marskin ryypystä Marskin päivälliseen, Torvelainen jatkaa. Puheenjohtaja Teemu Torvelaisen mukaan Mik- 12 Matkailusilmä

13 Päämajamuseo Louhisaari kelin klubin perinnesaliin käy vuosittain tutustumassa vierasta. Louhisaaren kartano Askaisissa, Turun lähellä, kuului Mannerheimin suvulle noin sata vuotta. Siellä Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi. Isä ajautui konkurssiin, muutti Pariisiin ja kartano maineen oli pakko myydä vuonna Kahdeksan lasta jäi äidin hoteisiin. Hänkin kuoli 39- vuotiaana. Tämän päivän Louhisaaressa on vain vähän marsalkkaan liittyvää materiaalia. Perimätiedon mukaan siellä on vuode, jossa marsalkka Mannerheim syntyi. Mannerheim asui Helsingissä useassa eri paikassa: Aleksin varrella, Kruununhaassa ja valtionhoitajana ollessaan Smolnassa, Etelä Esplanadilla. Vuodesta 1923 hänen asuntonaan oli niin sanottu Bomanin Villa Kaivopuistossa. Nyt Kaivopuiston Villa tunnetaan Mannerheim-museona. Talon omisti kauppaneuvos Karl Fazer. Mannerheim oli siinä vuokralaisena aina kuolemaansa saakka eli vuoteen Parhaan kuvan Mannerheimin elämästä saa tänä päivänä juuri Mannerheim-museossa. Talon sisustus on siinä asussa kuin se oli hänen elinaikanaan. Mahtavat tiikerintaljat salongissa kertovat metsästysharrastuksesta ja vuosien huikeasta, Kiinaan ulottuneesta Aasian tutkimus- ja tiedustelumatkasta, jonka Mannerheim teki ratsain Filip-hevosen selässä. Samasta retkestä kertovat museossa näytettävät valokuvat. Mannerheim otti matkallaan noin valokuvaa sen aikaisella tekniikalla lasilevyille. Kuvat ovat erinomaisia vieläkin. Mannerheimiin ja Aasian matkaan liittyvää aineistoa on Mannerheim-museon lisäksi monessa muussakin museossa. Esimerkiksi Kansallismuseossa Helsingissä on hänen Aasian retkeltään tuomaa materiaalia noin 40 laatikollisen verran. Museon kenties tunnetuin huone on marsalkan makuuhuone. Se on hyvin askeettinen; vain kapea, ovat lähtöisin monet hänen kotinsa huonekaluista. Mannerheim-museo on avoinna viikonloppuisin koko vuoden. Vuosittain siellä käy noin vierasta. Marsalkka Mannerheim osti 1920-luvulla Hangosta merenrantahuvilan, Stormhällanin. Talo oli lähellä kahvila Café Africaa, nykyistä Neljän Tuulen Tupaa, josta marsalkan mielestä aiheutui hänelle häiriötä. Siellä melusivat kieltolain aikana kovan teen nauttijat. Ongelman ratkaisu oli helppo ja yksinkertainen. Hän osti kahvilan vuonna 1927 jo jopa teki töitä siellä. Jäljellä on vielä kuva, jossa valkotakkinen Mannerheim laskee päivän kassaa. Vorschmack ja kuha Walewska kuuluivat Marskin suosikkiruokiin, mutta kaikkein parasta hänestä oli uuniohrapuuro Louhisaari on kesämuseo. Se on avoinna päivittäin toukokuun puolivälistä elokuun loppuun. Museo on Museoviraston hallinnoima. kevytrakenteinen sänky, pari kenttätuolia ja pieni pöytä. Ikkunasta sentään avautuu upea näköala merelle ja Klippanin saarelle. Se on ainoaa luksusta, Mannerheim totesikin makuuhuoneestaan. Kirjastossa on kirjoja 14 kielellä, ruokasalin laakeassa, matalassa maljakossa on aina valkoisia kukkia. Marsalkan asunnon sisustuksen yksityiskohdat ovat tarkoin harkittuja. Lamppujen varjostimet sointuvat lattian ja pöydän sävyihin. Taulut kertovat talon isännän hevosharrastuksesta. Kirjaston seiniä peittävät kirjahyllyt. Hänestä olisi tullut erinomainen sisustusarkkitehti, kertoo museon opas. Marsalkka Mannerheim ehti olla monessa mukana. Hän palveli tsaarin Chevalier-kaartissa, osallistui Japanin sotaan, päätyi Varsovaan ulaanirykmentin komentajaksi ja kohosi kenraaliksi. Varsovassa hän viihtyi erinomaisesti. Sieltä Huvilan ja kahvilan hän myi vuonna Neljän Tuulen Tupa on olemassa Hangossa edelleenkin. Se on avoinna kesäaikaan. Kirkniemen kartanon Lohjalta Mannerheim osti vuonna 1946 valtiolta saamillaan syntymäpäivälahjarahoilla. Jo tällöin marsalkka oli pitkiä aikoja ulkomailla, mutta Suomessa käydessään hän poikkesi usein kartanossa ja viihtyi siellä hyvin. Nykyisin Kirkniemen kartano on kahden metsäyhtiön omistuksessa. Lopen Puneliajärven rannalla on Marskin Maja eli Mannerheimin metsästysmaja. Alun perin korpisoturit rakensivat majan Mannerheimille 75-vuotislahjaksi vuonna Majan alkuperäinen paikka oli Lieksajärven rannalla, mutta vuonna 1945 se purettiin ja siirrettiin Lopelle. Vuodesta 1959 maja on ollut matkailunähtävyytenä. Sen lähituntumaan avattiin 1990-luvun > Matkailusilmä 13

14 > Kansallismuseossa Helsingissä on Mannerheimin Aasian retkeltään tuomaa materiaalia noin 40 laatikollisen verran. alussa kenttävartiomuseo. Marskin maja ja kenttävartiomuseo ovat avoinna kesäkuun alusta elokuun puoliväliin päivittäin. Majalla toimii tilausravintola, myös marsalkan sauna on tilattavissa käyttöön. Mannerheimiä on aina pidetty kulinaristina ja kyllä hän hyvästä ruuasta osasi nauttiakin. Vorschmack ja kuha Walewska kuuluivat hänen suosikkiruokiinsa, mutta kaikkein parasta hänestä oli uuniohrapuuro. Aamiaisen keitetyn kananmunan piti olla hyvin löysä ja aamuisen café au laitin hän nautti lasista. Vorschmackin ja kuha Walewskan valmistusohjeet hän toi ilmeisesti Varsovasta. Vorschmackin alkuperäistä reseptiä ei ole saatu selville. Ruoka on kaiketi saanut vaikutteita juutalaisesta, puolalaisesta, baltialaisesta ja ruotsalaisesta keittiöstä. Helsinkiläinen ravintola Savoy kehuu omaa vorschmackiaan ainoaksi oikeaksi ja aidoksi Mannerheimin reseptin mukaan tehdyksi. Savoyssa ruoan valmistamiseen käytetään luomulampaanlihaa ja Islannin silliä. Vorschmack tarjoillaan uuniperunan, etikkapunajuurten ja suolakurkkukuutioiden sekä smetanan kera. Vorschmack ei ole mitään pikaruokaa. Sen hauduttamiseen menee aikaa pari vuorokautta. Reseptit tietysti vaihtelevat. Joissakin ohjeissa sillin tilalla on anjovista. Silloin tällöin lampaanliha on korvattu naudalla tai jopa riistalla. Savoyssa vorschmackia syödään yleensä lounaalla. Ravintola Lapsipalatsin lounaslistoilla on Klassikkomenu, jolla on tarjolla esimerkiksi marsalkan vorschmackia ja kuhaa. Vorschmackia on myös Helsingin Suomalaisen klubin suosituslistalla. Suomalainen klubi on pitänyt Mannerheim-traditiota hyvin muutenkin yllä. Se on toimittanut suorastaan erinomaiset internetsivut Mannerheimistä ja hänen elämänvaiheistaan. Marskin ryyppy on yksi Mannerheimiin liittyvistä legendoista. Hänen ateriaansa kuului aina piripintainen ryyppy. Piripintaisuus juonsi juurensa Venäjän armeijasta, jossa votkaryyppy kuului upseereiden etuihin. Lasi kaadettiin niin täyteen, että juoma oli pintajännityksen ansiosta keskeltä lasia korkeammalla kuin reunoilla. Ryyppy piti sitten nauttia tippaakaan pöydälle läikyttämättä. Samaa tapaa noudatettiin Marskin pöydässä Suomessakin ja noudatetaan yhä. Marskin ryypylle on ainakin viisi aitoa reseptiä. Mikkelin klubi julistautui ensimmäisenä ainoan oikean ryypyn isännäksi ja rekisteröi juoman ja sen nimen. Myöhemmin klubi myi oikeutensa Pernod Ricard Finland Oy:lle. Myös Helsingin Suomalainen klubi kertoo, että heidän Marskin ryyppynsä on reseptiltään alkuperäinen ja aito. Mannerheim-museossa on Mannerheimin taloudenhoitajan käsin kirjoittama ryypyn resepti, aito se on tietysti sekin. Ryypyn valmistamiseen käytettiin Rajamäen Akvaviittiä, giniä ja kuivaa tai makeaa vermuttia reseptistä riippuen. Sekoitussuhteet vaihtelevat hieman eri ohjeissa. Nykyisin aivan alkuperäisen makuista ryyppyä ei voida valmistaa, sillä sotaaikaisia raaka-aineita ei ole enää saatavilla. Erilaisia Marskin päivällisiä tarjoillaan eri puolilla Suomea, yleensä kyllä vain ryhmille ja niillekin ennakkotilauksesta. Turun lähellä Kaarinassa, Ala-Lemun Kokouskartanossa, voi nauttia Päivällisen Marsalkka Mannerheimin seurassa. Iltaan kuuluu marskin bravuuriateria ja näyttelijä Timo Närhinsalo esittää marsalkkaa. Timo Närhinsalo on onnistunut tekemään roolistaan erinomaisen suositun, eikä ihme. Mies osaa olla erinomainen marsalkka. Hän esiintyy Ala-Lemun lisäksi ainakin Anttolan hovissa Saimaan rannalla ja myös Lopella Marskin majalla. Joka paikassa ilta marskin aterioineen ja ohjelmineen on siis varattava etukäteen. Mikkelin lähellä Tertin kartano tarjoaa asiakkailleen erilaisia Mannerheimiin ja päämajaan liittyviä paketteja. Paketteihin sisältyy tutustumiskäyntejä Mikkelin museoissa, Mannerheimin ja päämajan kenraalien suosikkiruokia kartanon tiloissa ja mahdollisesti majoituskin. Tertissä majaili osa päämajan kenraaleista jatkosodan aikana. Alavuden Ouran Lomassakin on Mannerheimin lempiherkkuja tarjolla. 14 Matkailusilmä

15 Teksti: Jaakko Lehtonen Piirros: Leena Itkonen > markkinointiaivosi Tukholman Kauppakorkeakoulun markkinointiviestinnän professori Micael Dahlén on kirjoittanut brändeistä, mainonnasta ja mediasta uudenlaisen kirjan nimeltä Marknadsförarens nya regelbok varumärken, reklam och media i nytt ljus. Suomeksi kirjan nimi on Markkinoijan yhdeksän käskyä. Kirja on käytännönläheinen ja mielestäni hyvä. Siksi olen tehnyt siitä oheisen yhteenvedon. Koko kirjan lukemista voi silti suositella. Siinä käännetään perinteinen markkinointiajattelu paikoin nurin-narin. Uskottavasti. Tosin Dahlén sanoo, että jos luettuasi vaikka vain suutut, olet jo astunut yhden askeleen eteenpäin. Brändinrakennuksesta on usein tehty taidetta. Yrityksen markkinointivastuulliset yhdessä mainostoimiston kanssa viilaavat attribuutteja brändillemme. Se on milloin raikas, milloin nuorekas, milloin mitäkin. Ongelma on, että asiakas ei piittaa hitustakaan näistä pohdinnoista. Vain asiakkaan mielipiteellä on merkitystä. Tutustukaamme siis asiakkaaseen. Ihmiset ovat Dahlénin mielestä liki kokonaan eläimiä. Käyttäytymisemme on ennustettavaa eikä ihmisten välillä ole suuria eroja. Olemme aika yksinkertaisia. Käyttäydymme valtaosin samoin kuin kaikki muutkin. Automaattiohjauksemme johtaa meitä. Myyjän kannattaa samaistua asiakkaaseen niin paljon kuin pystyy. Viestinnässä ihmisiin vetoaa mainos, jossa on itsemme kaltaisia ihmisiä, koska olemme narsisteja. Joutuessaan brändin kanssa tekemisiin ihmiset liittävät itse siihen tunteita ja ominaisuuksia. Jos ostos tehdään kello 13, mainosta kello Asiakkaan ostohistoria on aivan ylivoimainen vihjelista siitä, mitä hän ostaa jatkossakin. Olemme tottumustemme orjia. Ostopäätös puolestaan tehdään tosi nopeasti, esimerkiksi ruokaostoksilla keskimäärin kahdessatoista sekunnissa, ja siihen aikaan sisältyy jo tuotteen etsiminen hyllyiltä. Siksi on erinomaisen tärkeää olla top-of-mind -asemassa. Eivät ihmiset viitsi juurikaan vertailla ja pohtia vaihtoehtoja. Ensimmäinen mieleen tuleva tai viimeksi kuultu tulee usein valituksi. Mainonta tulisi saada niin lähelle ostopäätöshetkeä kuin suinkin. Siksi lehtimainos on parempi kuin televisiomainos. Lehti luetaan aamulla, ostos tehdään päivällä, televisiota katsotaan vasta illalla. Jos ostos tehdään klo 13.00, mainosta klo Mainoksen yhteys muuhun infoon on erittäin tärkeä. Jos lehtijuttu tai televisio-ohjelma on mukava, mainoksesi myy paremmin kuin jos mainoksesi on ikävän tai pelottavan informaation lomassa. Televisiossa olisi parasta olla mainostauon viimeisenä. Ihminen palaa seuraamaan ohjelmaa ja voi nähdä viimeisen mainoksen. Ihmiset eivät mainittavassa määrin vaihda kanavaa kaukosäätimellä mainosten ajaksi. He eivät viitsi. Ihminen on varsin laiska olio, joka yleensä hakee turvallisuutta. Mieti, mitä vaikuttaa, että ihmisten ostomotivaatiot ovat enemmälti negatiivisia. Hammasta särkee, hammaslääkäriin. En mahdu vanhaan juhlapukuuni, on ostettava uusi. Ihminen ei halua tuntea itseään typeräksi mainoksen äärellä. Mutkikasta mainosta ei viitsitä ryhtyä ratkomaan. Mainoksia tulee joka puolelta koko ajan, eivät ne ole kiinnostavia ylisummaankaan. Viestin oivaltaminen ei saa edellyttää vaivannäköä. On käytettävä hyväksi ihmisen omia tapoja ja tottumuksia, milloin suinkin mahdollista. Älä yliarvioi mutta älä myöskään aliarvioi asiakasta. Kuvitelma vastuuta kantavasta, aktiivisesta kuluttajasta on vähintäänkin romantisoitu. Ihmiset myös unohtavat nopeasti. Siksi jatkuva, vaikka pienimuotoinenkin mainonta on parempi kuin yksi megakampanja. Mainosten tulee vedota tunteisiin. Kaikki ovat tunneihmisiä. Mutta viestin tulee tukea egoa. Jos viesti ja lopputulos aiheuttavat ihmisessä sisäistä ristiriitaa, on mainos epäonnistunut. Ihmiset eivät halua myöntää olevansa mainosten uhreja. Epäonnistuminen oston suhteen on karvas pala eikä sitä haluta ajatella. Ei haluta miettiä, miksi ostin euron polkupyörän mainoksen vuoksi, vaikken juurikaan pyöräile. Ehkä koin suuruuden, vahvuuden tunnetta? Emme likikään aina pysty selittämään itsellemme, miksi toimimme niin kuin toimimme. Siksi myös kaikki markkinatutkimukset ovat epäluotettavia. Tutkimustilanteessa haluamme esiintyä rationaalisina, mitä emme oikeasti ole. Matkailusilmä 15

16 > Jos ja kun brändissäsi on epäyhdenmukaisia elementtejä, se on inhimillinen ja kiehtova. Tuotekin voi olla rationaalisesti hyvä, mutta sitä ei osteta, koska sen suhteen ei tunneta mitään. yhdeksän käskyä, joista ainakin osa on ristiriidassa nykyajan markkinointiajattelun kanssa. Listauksen jälkeen selvennän joitakin niistä lyhyesti vielä. 1. Laajenna brändiä, älä asemoi. Liitä brändiisi niin monta mielikuvaa kuin voit. 2. Tee brändistäsi irrationaalinen, sellainen, jota ei voi ennustaa. Jos ja kun brändissäsi on epäyhdenmukaisia elementtejä, se on inhimillinen ja kiehtova. 3. Ajattele brändin ulkopuolella, asiakkaassa, älä pyöri omissa mehuissasi. 4. Älä tee mainoksistasi mieleenpainuvia. Unohtuva mainos on parempi mainos! 5. Käytä kivikauden kieltä. Sanat sinänsä eivät ole tärkeitä. Kosketa alkukantaisia viettejä. 6. Minimoi sanoma. 7. Anna median hoitaa puhuminen siirrä mahdollisimman suuri osa viestinnästä medialle. 8. Uudista markkinointia koko ajan. Riko edellistä kuviotasi (ja alan konventioita) jatkuvasti. Ihmiset ikävystyvät nopeasti vaikkapa mielikappale kuultuna 4 5 peräkkäin alkaa jo ärsyttää 9. Minimoi mainoksen ja ostopäätöksen välinen aika. On aina parasta olla suuri brändi. Pieneen nicheen on vaikea houkutella ketään. Jos brändi on suuri, se kattaa monia ominaisuuksia. Se on romanttinen, urheilullinen, jännittävä, rentouttava ja paljon muuta. Siihen voi samaistua sekä tunnetasolla (vaikka jännitys) että tilannetasolla (vaikka jälkiruokahetki). Suuruus kiinnostaa laajalti. Ketään ei rajata ulos, suuresta brändistä kiinnostuneita on paljon. Tunnetun brändin mainokset muistetaan, mutta toisaalta tunnetun brändin mainos kuluu paljon nopeammin kuin oudomman. Heikko brändi voi kuitenkin menestyä jopa vahvaa paremmin mainonnassa, jos mainonnan kuvaama käyttötilanne osuu nappiin (vaikkapa sipsit television vieressä eikä kaupan ostoskärryissä). Brändin tulee pyrkiä olemaan silmiinpistä- vä. Mainonta ei muuta käsitystä vakiintuneesta brändistä. Dahlén kuvaa asiakkaan ja brändin suh- detta parisuhteeksi. Brändi on suhteessa osa- puoli, joka antaa syvähenkistä tyydytystä ja ylläpitää jatkuvaa kiinnostusta. Brändin tulee ottaa vastuuta suhteesta, suh- de ei saa rutinoitua. Brändin pitää olla yhtäältä turvallinen, toisaalta yllätyksellinen. Brändiuskollisuudelle hän rakentaa etene- mistikkaat, joissa on kahdeksan askelmaa. Suhteen kehitys alkaa alimmalta askelmalta, myös tässä jutussa. Hyppää listan alimmalle portaalle ja etene sieltä ylöspäin, kahdeksikosta ykköseen. 1. lähettiläs 2. uskollinen asiakas 3. toisten negatiiviset arviot eivät vaikuta 4. valmis maksamaan enemmän 5. odottaa, jos ei heti saatavilla 6. ostaa uudestaan 7. kertoo tuotteesta positiivisia asioita 8. ei vaihda välittömästi parempaan kilpailijaan (Tämän portaikon nimi on Benefi ts of Cus- tomer Retention, BCR) Ihan niin kuin ihmisissäkin on epätäydellisyyksiä, myös brändeissä saa ja pitääkin olla. Epätäydellisyys luo kiehtovuutta. Monipuolisuus, kummallisuuskin ovat vahvuustekijöitä. Myyntitekniikan kannalta on niin, että jos potentiaalinen asiakas on kiinnostunut tuotteesta, kaikki positiiviset puoltolausumat on syytä esittää heti alkuun. Jos hän ei ole kiinnostunut, niin puoltolausumat on syytä laittaa esitykseen tai mainoksen loppuun. Dahlén puhuu ns. sleeper effectistä yhtenä hyvänä mainontatekniikkana. Sen idea on, että jokin asia esitetään liian aikaisin, siis ennen kuin tuote on saatavilla tms. Sitten pidetään reilu tauko mainonnassa ja jatketaan, kun on oikea aika. Ihmiset tunnistavat alitajuisesti ja mainonta puree paremmin. Alitajunta-efekti toimii paremmin, jos ensimmäistä mainossatsia ei muisteta aktiivisesti. Värit viestivät seuraavaan tapaan: punainen kuohuttava oranssi lämmin, ystävällinen vihreä rauhoittava vaalea sininen raikas tumma sininen luotettava ruskea, harmaa turvallinen Näitä kannattaa pitää mielessä, kun laatii mainoksia. Hauskan seuraleikin saa, kun kirjoittaa punaisella värillä sanan sininen, vihreällä sanan keltainen jne. ja pyytää ihmisiä lukemaan ääneen. Useimmilta ei onnistu lukea sininen, jos teksti on punaisella. Kuvioista ihminen hyväksyy parhaiten pyöreän, ja sitten ns. kultaisen leikkauksen, jossa jana tai vaikka nakkimakkara leikataan kahteen palaan niin, että pitemmän kappaleen suhde koko nakkiin on sama kuin lyhyemmän kappaleen suhde pitempään. 16 Matkailusilmä

17 Mainoksissa on itse asia ja reunaelementit. Kumma kyllä, usein nuo reunaelementit kiinnostavat paljon enemmän kuin ydinviesti, jota yritetään tuoda esille. Ytimenä voi olla vaikka krokanttitäytteinen suklaapatukka, reunaelementteinä nuori pari, joka syö flirttaillen patukkaa. Ihmiset katsovat pariskuntaa, eivät suklaapatukkaa. Ihmisen kasvot saavat aina suuren huomion mainoksissa. Ja kaiken kaikkiaan, mainokset eivät erityisemmin kiinnosta ihmisiä. Mainostulva alentaa jokaisen mainoksen tehoa. Vähintäänkin tulee vaihdella mainoksen paikkaa esim. lehdessä. Jos mainoksesi on aina samalla sivulla ja samassa kohtaa, ihmiset ehdollistuvat sivuuttamaan sen sujuvasti. Ei ole mitään väliä, mitä sanot, jos kukaan ei kuuntele. Onkin paljon tärkeämpää olla iso SOA-alueella (Share of Attention eli ketä kuunnellaan) kuin SOV-alueella (ilmaherruus, jonka saa rahalla). Esimerkiksi Havaijin MEK halusi hyvän kampanjan minibudjetilla USA:ssa. Toteuttava yritys (MEKin uusi edustaja USA:ssa muuten) teetti pieniä tarroja, joissa oli Havaijin www-sivujen osoite. Niitä liimattiin banaaneihin, joita myytiin USA:ssa. Miljoonia kappaleita! Nettisivukäynnit räjähtivät! Kuka odottaa saavansa markkinointiviestejä banaaninkuoresta? Mielestäni kirja arkipäiväistää mukavasti markkinointia, josta välillä tehdään gurujen kesken niin hienoa, ettei asiakasparka ollenkaan oivalla, miten kauheasti hänen hyväkseen on nähty vaivaa. Eikä liioin piittaa siitä. Kirja kuvaa meidät laiskoiksi tottumuksiemme orjiksi, jotka eivät paljoa välitä mainoksista. Valtaosa ostopäätöksistämme on impulssiostoksia, joista muutamaa kadumme mielessämme. Ostopäätöksiimme voi vaikuttaa etenkin juuri ennen ostohetkeä olevilla mainoksilla, vaikkemme halua sitä myöntääkään. Vanhempia mainoksia emme muista. Tunteet jylläävät ostokäyttäytymisessämme, vaikka mieluusti esiinnymme vastuullisina kuluttajina. Kun kaupitteleva taho tämän oivaltaa, kauppa käy paremmin. Taitava tunteisiin vetoaminen oikealla hetkellä on järkipuhetta tehokkaampaa. Havaijin MEK halusi kampanjan minibudjetilla USA:ssa. Se teetti tarroja, joissa oli Havaijin www-sivujen osoite. Niitä liimattiin banaaneihin, joita myytiin miljoonia kappaleita. Matkailusilmä 17

18 Valokuvien TOP 20 Teksti : Vappu Virkkunen Kuvat: Helmikuussa julkistetun ehdotuksen mukaan MEKin yhdeksi tulevaisuuden tehtäväksi määriteltiin entistä selkeämmin Suomi-kuvan vahvistaminen. Yhtenä mittarina voisi varmaan pitää sitä, millaisia kuvia ulkomaalaiset sanoma- ja aikauslehdet ovat viime vuoden aikana ottaneet MEKin kuvapankista. Ehdoton suosikki näyttää olevan revontulet, jota ilmiötä harva suomalainenkaan on päässyt ihailemaan. Revontulia, talvisia maisemia ja poroja ladataan paljon. Muutama järvikuva mahtuu sentään joukkoon. Ihan näin talvinen ei ulkomaisen lehdistön luoma Suomi-kuva kuitenkaan ole, sillä merkittävä osa lehdistä kuvaa itse juttunsa ja käy Suomessa kesäaikaan. 18 Matkailusilmä 1

19 REVONTULTEN, TALVEN JA POROJEN MAA > Matkailusilmä 19

20 Tässä MEKin kuva-arkistosta lainattujen kuvien top 20 vuonna Vertailuksi top 10 lista Matkailusilmä

21 Teksti Kaisa Riikilä Kuvat Mikael Soininen, Sony BMG, MEK kuvapankki Euroviisuilla tehdään Suomi-kuvaa Euroviisujen järjestelyorganisaatio elää parhaillaan hektisiä aikoja. Lordin viimekeväinen yllätysvoitto aloitti hurjan rumban, joka huipentuu toukokuun alussa kisatunnelmiin. Televisiointien ja kisavieraiden kautta leviää maailmalle huikea määrä Suomi-tietoa. Euroviisujen aikaan Suomeen saapuu huomattava joukko ulkomaisia vieraita. Neljänkymmenenkahden maan virallisissa kilpailudelegaatioissa on mukana noin 25 henkeä kussakin. Jokaisesta osallistujamaasta sekä muutamista muista maista tulee paikan päälle toimittajia yhteensä arviolta noin Kisaturisteja odotellaan Suomeen muutamaa tuhatta, muun muassa sitä lähes vakiojoukkoa, joka kiertää euroviisuja maasta toiseen vuosi toisensa perään. Kun tuotantopuolellakin tarvitaan noin 150 ulkomaalaista ammattilaista, kaiken kaikkiaan maahamme on Matkailusilmä 21

22 Euroviisuissa kerrotaan suomalaisia tarinoita suomalaisissa maisemissa. Suomen Euroviisujen teema True Fantasy sisältää hauskan kontrastin. Myös Suomi-kuvassa korostetaan vastakohtia: selkeitä vuodenaikoja sekä villin luonnon ja toisaalta high techin asemaa maamme imagossa. 22 Matkailusilmä

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS REILUA alusta loppuun Palautustarkastuksemme suorittaa riippumaton ulkopuolinen yritys. Kaikkien palautuvien leasingautojen palautustarkastukset suoritetaan saman prosessin

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS Hyötyajoneuvoille

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS Hyötyajoneuvoille ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS Hyötyajoneuvoille REILUA alusta loppuun Palautustarkastuksemme suorittaa riippumaton ulkopuolinen yritys. Kaikkien palautuvien leasingautojen palautustarkastukset suoritetaan

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Matkailutilasto Toukokuu 2016

Matkailutilasto Toukokuu 2016 Matkailutilasto Toukokuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Tampere UKK-instituutti 13.2.2012 Tilaisuuden avaus Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä ismo.kolari@proagria.fi,

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä

Yöpymiset kuukausittain Helsingissä XII / HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Yöpymisten lasku jatkui joulukuussa Matkailu väheni Helsingissä joulukuussa rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymisissä mitattuna 4,6 %. Kotimaan yöpymiset vähenivät

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot